ETELÄ-SAVON 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN EHDOTUSVAIHEESSA ANNETUT LAUSUNNOT JA MUISTUTUKSET SEKÄ MAAKUNTALIITON VAS- TINE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ETELÄ-SAVON 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN EHDOTUSVAIHEESSA ANNETUT LAUSUNNOT JA MUISTUTUKSET SEKÄ MAAKUNTALIITON VAS- TINE"

Transkriptio

1 mkhall (61) ETELÄ-SAVON 1. VAIHEMAAKUNTAKAAVAN EHDOTUSVAIHEESSA ANNETUT LAUSUNNOT JA MUISTUTUKSET SEKÄ MAAKUNTALIITON VAS- TINE Sisältö Etelä-Savon kuntien palaute... 2 Kunnat, joilla ei ollut huomautettavaa... 2 Kunnat, jotka eivät jättäneet lausuntoa... 2 Enonkosken kunta... 2 Heinäveden kunta... 2 Puumalan kunta... 3 Savonlinnan kaupunki... 3 Valtion viranomaisten ja laitosten palaute... 4 Etelä-Savon ELY-keskus... 4 Pohjois-Savon ELY-keskus... 7 Museovirasto... 8 Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi Pääesikunta, logistiikkaosasto Metsähallitus Itä-Suomen AVI Metsäkeskus Turvallisuus- ja kemikaalivirasto, Tukes Naapuriliittojen ja kuntien palaute Keski-Suomen liitto Pohjois-Savon liitto Pohjois-Karjalan maakuntaliitto...15 Kymenlaakson liitto...15 Energialan toimijoiden palaute...15 Fingrid Oyj...15 Pohjois-Karjalan Sähkö Oy...15 TuuliSaimaa Oy...16 Järvi-Suomen energia Oy...17 Muiden lausunnon antaneiden palaute...17 MTK Etelä-Savo...17 Metsänomistajien liitto, Järvi-Suomi...18 Etelä-Savon luonnonsuojelupiiri...20 Savonlinnan Yrityspalvelut Oy...21 Etelä-Savon kauppakamari...22 Osallisten muistutukset... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. Enonkoski, Enonkosken kk tv Heinävesi, Kangasmäki tv Puumala, Konnalamminmäki tv Savonlinna, Pihlajaniemi tv Savonlinna, Savonrannan kk tv Savonlinna-Enonkoski, Laukunkangas tv Kaavaehdotuksesta pyydettiin lähetetyin lausuntopyynnöin lausuntoa 67 taholta. Määräaikaan ( ) saapui 31 lausuntoa. Lisäksi muutama lausunto saapui myöhässä. Myös niihin on annettu vastine. Kaavaehdotus oli nähtävillä Nähtävilläoloaikana muistutuksia saapui seuraavasti: Enonkoski, Enonkosken kk tv1.900 Heinävesi, Kangasmäki tv2.902 Puumala, Konnalamminmäki tv Savonlinna, Pihlajaniemi tv Savonlinna, Savonrannan kk tv Savonlinna-Enonkoski, Laukunkangas tv Heinävesi, Sarvikumpu-Sopakko tv2.903 ja Kilpimäki tv2.904 Pieksämäki, Niinimäki tv Savonlinna-Enonkoski, Syvälahti-Hanhijärvi tv yhteensä 5 muistutusta yhteensä 11 erilaista muistutusta, joista yhtä on lähetetty 149 kertaa erikseen allekirjoitettuna ja postitettuna, yhtä on lähetetty 6 kertaa erikseen allekirjoitettuna ja postitettuna. Lopuista yhdeksästä muistutuksesta usean tekijä on jättänyt kaksi erilaista muistutusta. Muistutuksia on osoitetietojen perusteella 108 kotitaloudesta. yhteensä 3 muistutusta yhteensä 4 erilaista muistutusta, joista yhtä on lähetetty neljä kertaa erikseen allekirjoitettuna ja postitettuna. yhteensä 1 muistutus yhteensä 2 muistutusta Ei muistutuksia

2 mkhall (61) LAUSUNTO VASTINE Etelä-Savon kuntien palaute Kunnat, joilla ei ollut huomautettavaa Hirvensalmi, Joroinen, Juva, Mikkeli, Mäntyharju, Pertunmaa, Pieksämäki, Rantasalmi, Sulkava Merkitään tiedoksi. Kunnat, jotka eivät jättäneet lausuntoa Kangasniemi Enonkosken kunta Kunnaninsinöörin päätösehdotus: Tekninen lautakunta hyväksyy Etelä-Savon 1. vaihemaakuntakaavaehdotuksen ja toivoo kaavoituksen edesauttavan tuulivoimapuiston syntymistä myös Enonkosken kunnan Laukunkankaan alueelle. Samalla lautakunta esittää, että tuulivoimapuistojen sijoituksessa tulee huomioida maisemalliset arvot riittävän hyvin, kuten Laukunkankaan tuulivoimapuiston osalta on tehty. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin. Lisäksi lautakunta esittää, että varsinainen voimaloiden lukumäärä päätettäisiin paikallisesti lupaprosessin yhteydessä. Maakuntakaavassa osoitetaan soveltuvia alueita tuulivoimatuotannon jatkosuunnitteluun ja voimaloiden määrä ja tarkempi sijoittelu ratkaistaan yksityiskohtaisemman suunnittelun pohjalta. Heinäveden kunta Kunnanhallitus lausuntonaan toteaa, ettei sillä ole huomautettavaa Etelä-Savon 1.vaihemaakuntakaavanehdotuksesta, mutta kunnanhallitus esittää, että mikäli jatkossa tulee vielä maanomistajien esittämiä muistutuksia, ne tulee ottaa huomioon valmistelussa, kuten Heinäveden reitin vaikutus ja muut ympäristö- ja maisema-asiat. Merkitään tiedoksi.

3 mkhall (61) Puumalan kunta Etelä-Savon 1.vaihemaakuntakaavaehdotukseen tulee Puumalan kunnan osalta liittää taustaselvityksissä tutkittu Sahanlahden ympäristö tuulivoimalle soveltuvana alueena, tietyin rajoittein. Muilta osin Puumalan kunnalla ei ole huomautettavaa ko.kaavaehdotuksesta. Tuulivoima-alueiden osoittamista Sahalahden alueelle on tutkittu kaavaprosessin aikana. Maakuntahallituksen antamaan valmisteluvaiheen vastineeseen viitaten tuulivoima-alueen osoittamiselle maakuntakaavassa Sahalahden ympäristöön ei ole maisemallisia edellytyksiä. Savonlinnan kaupunki (Lausunto saapunut myöhässä ) Savonlinnan kaupunki esittää, että - vaihekaavaan otetaan mukaan kaikki tuuli voimaselvityksessä ja kaavaselostuksessa esitetyt potentiaaliset alueet Savonlinnasta. Mahdollisten hankkeiden ja tarkemman jatkosuunnittelun yhteydessä yleiskaavoituksessa ja YVA-menettelyssä selvitetään ja ratkaistaan onko hanke kyseiselle alueelle toteutettavissa, - vaihekaavaratkaisun tulee olla johdonmukainen maakuntaliiton tekemien omien selvitysten kanssa, - tuulivoimapuiston maisemallisia vaikutuksia pystytään aidosti selvittämään vasta hankekaavoituksen yhteydessä, kun tiedetään tarkasti mihin ja minkä kokoisia tuulivoimaloita alueelle aiotaan oikeasti sijoittaa, - maakuntakaavan tulee ohjata jatkosuunnittelua, ei rakentamista, - seudullisen tuulivoimahankkeen alarajan on oltava yhtenevä YVA-lainsäädännön kanssa. Alle 10 voimalan hanke ei pääsääntöisesti vaadi YVA-menettelyä. Alle 10 voimalan hankkeet tulee määritellä paikallisiksi, - myös tuulivoimarakentamisen osalta maakuntakaava tulee olla mahdollistava, ei rajoittava. Maakuntakaavan tehtävänä on tuulivoiman osalta osoittaa tuulivoimatuotantoon soveltuvia alueita, sovittaa niiden käyttö yhteen muun maankäytön kanssa ja ohjata tuulivoimatuotantoa kokonaisuutena. Kaavaprosessin edetessä kaavan selvityksiä ja vaikutusten arviointia on täsmennetty ja kaavaehdotuksessa on osoitettu se tuulivoimapotentiaali, joka kaava-aineistojen perusteella voidaan katsoa täyttävän MRL:n ja VAT:n asettamat vaatimukset sekä maakuntavaltuuston linjauksen siitä, että Etelä-Savossa tuulivoima on metsäenergiatuotantoa tukeva energiamuoto, joka toteutetaan maakunnan järvimaiseman arvot turvaten. Kaavaratkaisu on maakuntaliiton näkemyksen mukaan tehtyihin selvitykseen peilaten johdonmukainen. Maakuntaliitto on yhtä mieltä siitä, että vasta yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa pystytään riittävän tarkasti suunnittelemaan voimaloiden sijoittamispaikkoja ja niiden vaikutusta ympäristöönsä. Tästä riippumatta maakuntakaavaratkaisussa tulee jatkosuunnitteluun osoitettavat tuulivoima-alueet rajata siten, että maakuntakaavan yleispiirteisten selvitysten perusteella voidaan arvioida alueiden jatkosuunnittelun mahdollisuudet kestäviksi. Seudullisen tuulivoimahankkeen rajan osalta viitataan maakuntahallituksen valmisteluvaiheen vastineeseen, jossa todettiin seuraavaa: Maakuntaliitto katsoo, että 7 voimalan raja yhdistettynä maakuntakaavan yleismääräykseen turvaa riittävässä määrin maiseman erityispiirteiden säilymisen maakunnassa. Maakuntaliitto katsoo, että mm. maisema-arvojen turvaaminen saattaa edellyttää keskeisten vesistöalueiden ympäristössä YVA-asetuksen 10 voimalan tai 30 MW:n tuulipuistoja pienempienkin suunnitelmien yhteydessä erityistä suunnittelutarkkuutta ja pitää tämän vuoksi 7 voimalan rajaa yhdistettynä maakuntakaavan yleismääräykseen tarpeellisena ja perusteltuna ratkaisuna. Maakuntakaavaratkaisu mahdollistaa tuulivoiman jatkosuunnittelu laajemmassa mitassa kymmenellä alueella ja lisäksi mahdollistaa seudullisuuden raja-arvoa pienempien tuulivoima-alueiden jatkosuunnittelun yleismääräyksen reunaehdot huomioiden. Maakuntaliiton näkemyksen mukaan kaavaratkaisu antaa hyvät mahdollisuudet tuulivoiman kestävään suunnitteluun maakunnassa.

4 mkhall (61) Valtion viranomaisten ja laitosten palaute Etelä-Savon ELY-keskus (Lausunto saapunut myöhässä ) Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa maakuntakaavoitukselle on asetettu velvoite osoittaa tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet rannikko- ja tunturialueiden lisäksi myös sisämaassa. Tavoitteisiin sisältyy määräys sijoittaa voimalat ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. Etelä-Savon maakuntaliiton syksyllä 2011 käynnistämä tuulivoimaa koskeva 1. vaihemaakuntakaava on edennyt ehdotusvaiheeseen. Tavoitteena on selvittää maakuntatasolla yleiset edellytykset tuulipuistojen sijoittumiselle ja osoittaa selvitysten perusteella tuulipuistoiksi parhaiten soveltuvat alueet. Kaavaehdotuksessa osoitetaan yhteensä kymmenen potentiaalista tuulivoimatuotantoon soveltuvaa aluetta. Kohteista kaksi Heinäveden Kilpimäki ja Pieksämäen Niinimäki ovat kokonaan uusia alueita, jotka on otettu kaavaan maanomistajan toivomuksesta. Heinäveden Kangasmäen ja Sarvikumpu-Sopakko -alueen sekä Puumalan Konnalamminmäen rajauksia on muutettu luonnosvaiheen jälkeen ja aiemmin luonnosvaiheessa selvityksissä mukana olleet Enonkosken kirkonkylän ympäristö, Savonlinnan Savonrannan kirkonkylän ympäristö sekä Savonlinnan Pihlajaniemi on otettu uudelleen kaavatarkasteluun. Rantasalmen Parkumäen alue ja Heinäveden Kangaslamminmäki on poistettu luonnosvaiheen jälkeen kaavasta kokonaan. Luonnosvaiheen mukaisina ehdotuksessa ovat säilyneet Savonlinnan ja Enonkosken alueelle sijoittuvat Laukunkangas ja Syvälahti-Hanhijärvi, joissa kummassakin on vireillä maakuntakaavan myötä etenevä hankeyleiskaavoitus. Kaavaehdotus mahdollistaa teoriassa enimmillään 239 noin kolmen megawatin tuulivoimalan sijoittamisen Etelä-Savoon. Kaavaratkaisu toteuttaa sekä kansallista energia- ja ilmastopolitiikkaa että Itä-Suomen bioenergiaohjelman tavoitteita. Selvitykset ja vaikutusten arviointi Kokonaan uusina alueina kaavaan lisättyihin Heinäveden Kilpimäkeen ja Pieksämäen Niinimäkeen on maanomistajan toimesta laadittu muihin kohteisiin laadittuja vastaavat selvitykset, joiden perusteella kohteet on otettu mukaan kaavaehdotukseen. Myös vaikutusten arviointi on pyritty

5 mkhall (61) tekemään vertailukelpoisesti kaikkien alueiden osalta. Kaavan vaikutusten arviointia on täydennetty lisäämällä aihetta käsittelevään kaavaselostuksen osioon kaavan mahdollistaman rakentamisen aiheuttamien vaikutusten arviointi Natura verkostoon (Pieksämäen Niinimäki) sekä täydennetty linnustovaikutusten arviointia sääksen rengastus- ja pesimätietojen pohjalta. Lisäksi on täydennetty ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön, tietoliikenteeseen sekä kulttuuriympäristöihin ja maisemiin kohdistuvia vaikutusarviointeja. Myös vaihemaakuntakaavan vaikutukset naapurimaakuntien maankäyttöön on huomioitu kaavaehdotuksen selostuksessa. Kaavaselostukseen on lisätty uusi kohta 6.1 Maakuntakaavan rooli tuulivoimaa suunniteltaessa ja oikeusvaikutukset, jossa esitellään mm. kaavan suhdetta yksityiskohtaisempaan suunnitteluun sekä sen oikeudellisia vaikutuksia maankäyttöön. ELY-keskus katsoo tämän täydennyksen erittäin tarpeelliseksi ja etenkin maanomistajien kannalta hyödylliseksi. Kaavaratkaisu Kaavaehdotukseen nostettuihin uusiin alueisiin ja kalasääskeen liittyen ELY-keskus esittää seuraavaa: o Enonkosken kirkonkylän läheisyyteen sijoittuvan tuulivoimaloiden alueen lounaisosaan sisältyy laaja valtiolle ostettu Metso-kohde, joka tulee poistaa rajauksesta. o Sääksen pesimätietojen pohjalta tehtyihin johtopäätöksiin (maakuntaliiton vastine) viitaten ELY-keskus huomauttaa, että Niinimäen alue Pieksämäellä on Sulkavan Iiniemen ja Heinäveden Valamon tavoin sääksen käytössä olevien pesien ympäröimä. Niinimäen tuulipuistoalueen koillisreunalla on sääksen pesä. Lisäksi alueen ympäristössä on useita sääksen pesiä. Näistä kolme on alle kahden kilometrin etäisyydellä tuulivoimaloiden alueen rajauksesta. Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee siten kiinnittää erityistä huomiota siihen, että tuulivoimalat tulevat riittävän etäälle sääksen pesistä, mikä on huomioitu kaavaehdotuksessa linnustoa koskevalla erityismääräyksellä. Vaihtoehtona on alueen jättäminen pois maakuntakaavasta. o Laukunkankaan alueen tarkemmassa suunnittelussa on tarpeen ottaa huomioon erityisesti sääkselle aiheutuvat vaikutukset, eli linnustoa koskeva erityismääräys tulee liittää myös Laukunkankaan o alueelle. Myös Kilpimäen alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on linnusto (kuukkelihavaintoja) huomioitava lisäämällä alueelle linnustoa koskeva erityismääräys. Vaihemaakuntakaavassa tuulivoimaloiden alueiksi osoitettaville potentiaalisille kohdealueille on laadittu 13-kohtainen kriteeristö, jonka tehtä- Metso-kohde Rajausmuutos Tehdään esitetty rajausmuutos (kts. kuva yllä). Niinimäen ympäristön kalasääskihavainnot on huomioitu antamalla alueella jatkosuunnittelua ohjaava linnustomääräys. Lausunnossa viitattujen Iiniemen ja Valamon osalta näillä alueille useampi kriteeri ei täyttynyt, joten niiden jääminen kaavaratkaisun ulkopuolelle ei johdu yksin linnustosta. Lisätään linnustomääräys koskemaan myös Laukunkankaan ja Kilpimäen alueita.

6 vänä on ehkäistä tuulivoiman haitallisimmat vaikutukset ohjaamalla rakentaminen sinne, missä tuulivoimasta häiriintyviä kohteita on mahdollisimman vähän ja toisaalta teknistaloudelliset edellytykset puiston rakentamiselle ovat hyvät. Luonnosvaiheessa tuulivoima-alueen etäisyysvaatimukseksi suurjänniteverkosta oli asetettu yksi kilometri (kriteeri 3), mikä rajasi turhaan muutoin kelvollisia kohteita pois kaavasta. Ehdotusvaiheessa enimmäisetäisyys on muutettu 10 kilometriksi, mikä on mahdollistanut mm. Pihlajaniemen alueen lisäämisen kaavaan. ELYkeskus katsoo kaavan kriteeristön riittäväksi ja tarkoituksenmukaiseksi sekä haittavaikutusten minimoimisen että tuulivoiman edistämisen näkökulmasta. ELY-keskus haluaa kuitenkin edelleen korostaa vaihemaakuntakaavan luonnon- ja järvimaiseman erityispiirteitä koskevan kriteerin 7 merkitystä. Etelä-Savossa kansallispuistot ja rantojensuojeluohjelman alueet muodostavat järvimaiseman erityispiirteiden vaalimisen kannalta arimman alueen ja samalla vesistöaluekokonaisuuden erityispiirteiden kannalta keskeisen ydinalueen. Tuulivoimapuistojen alueita osoitettaessa on huolehdittava siitä, että niiden vaikutus näillä alueilla olisi mahdollisimman vähäinen. Useimmissa tapauksissa voimaloiden sijoittelulla voidaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa vielä vähentää maisemaan kohdistuvia haitallisia vaikutuksia. Maakuntakaavan aluerajauksia tehtäessä tulee olla varmuus siitä, että niillä kohteilla, joilla tähän on tarvetta, se on myös käytännössä mahdollista ja toteutettavissa. Kriittisimmät tuulipuistoalueet järvimaiseman kannalta ovat Laukunkankaan ja Pihlajaniemen alueet. Tuulipuistoalueiden vaikutukset maisemaan Linnansaaren kansallispuistossa ja yleensä Haukiveden alueella ovat edelleen esitettyjen selvitysten valossa merkittävät. Lisäksi Joutenvesi-Pyyveden rantojensuojeluohjelman alue ja syväväylä ulottuvat kohtisuoraan ja lähimmillään vain kilometrin etäisyydelle Enonkosken kirkonkylän ympäristön tuulivoima-alueesta. Kangasmäen uudelleen muotoillulla tuulivoima-alueella on haitallisia vaikutuksia valtakunnallisesti arvokkaan Heinäveden kirkonkylän maiseman (RKY ja VAT) taustamaisemassa. Maisema-arvojen säilyminen edellyttää kirkonkylän maisema-alueen dominantin, Heinäveden kirkon, aseman säilyttämistä hallitsevana laivareiteiltä avautuvien maisemien sektoreissa. Samantyyppistä vaikutusta on Savonrannan kirkonkylän ympäristön tuulivoimaloilla kirkonkylän koskimaiseman ja Linnosaaren maisemien taustamaisemissa. Haitallisia vaikutuksia arvotettuihin alueisiin tulee vähentää rajaamalla tuulivoima-alueet arvotettujen maisemaalueiden tärkeiden näkösektorien ulkopuolelle ja varmistamalla yksityiskohtaisessa suunnittelussa haitallisten vaikutusten minimointi. ELY-keskus esittää vaihekaavan yleismääräykseen lisättäväksi, että tuulivoimarakentamisen suunnittelussa on Vuoksen vesistöalueella mkhall (61) Maakuntakaavaratkaisun tueksi on laadittu erillinen näkemäanalyysi, jossa on pyritty tarkastelemaan esitettävien alueiden voimaloiden teoreettisen enimmäismäärän näkymistä ja vaikutuksia ympäristöönsä. Maakuntaliiton näkemyksen mukaan analyysin perusteella voidaan päätellä, että tuulivoiman jatkosuunnittelu on kullakin alueella mahdollista kun yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tehdään riittävän laadukkaat selvitykset ja vaikutusten arvioinnit. Tätä ohjaamaan on Laukunkankaan, Kangasmäen, Konnalamminmäen ja Pihlajaniemen alueille annettu maisemaa koskeva erityismääräys sekä alueita on rajattu kaavaprosessin aikana suhteessa prosessin alkuvaiheen rajauksiin juuri maisemallisista syistä. Vastaava maisemamääräys lisätään myös Enonkosken ja Savonrannan kirkonkylän ympäristön tuulivoima-alueille. Maakuntaliiton näkemyksen mukaan erityismääräys ( Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava erityisesti huomioon valtakunnallisesti ja/tai maakunnallisesti arvokkaiden kulttuuriympäristöjen ja maisemaalueiden läheisyys ) varmistaa maakuntakaavan yleispiirteisyystaso huomioiden riittävästi yksityiskohtaisessa suunnittelussa haitallisten vaikutusten minimoinnin. Poistetaan Kangasmäen alue kaavasta. Kaavaehdotuksen yleismääräys on muodossa Tuulivoimaa suunniteltaessa on erityisesti selvitettävä luonnonympäristöön, kulttuuriperintöön, maisemaan, kohdistuvat vaikutukset ja pyrittävä ehkäisemään näihin kohdistuvien haitallisten vaikutusten syntymistä. Maakuntaliiton näkemyksen mukaan niin kaavaratkaisussa yleisesti kuin em. yleismääräyksessä on jo huomioitu VAT:n Vuoksen vesistöaluetta koskevat erityistavoitteet ja jalostettu niitä eteenpäin. Maakuntakaavan yksi tehtävä on MRL:n mukaan huolehtia valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden

7 mkhall (61) otettava huomioon järviluonnon, maiseman ja kulttuuriperinnön erityispiirteet (valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden yleistavoite 4.7). huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista sekä sovitetaan ne yhteen alueiden käyttöön liittyvien maakunnallisten ja paikallisten tavoitteiden kanssa. Pohjois-Savon ELY-keskus (Lausunto saapunut myöhässä ) Pohjois-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen "Liikenne- ja infrastruktuuri" -vastuualue (myöhemmin liikennevastuualue) esittää lausuntonaan tuulivoimaa käsittelevästä Etelä-Savon 1.vaihemaakuntakaavaehdotuksesta seuraavaa: Vaihekaavamaakuntakaavan vaikutustarkastelussa on käsitelty tuulivoimaloiden vaikutusta liikenneturvallisuuteen. Tuulipuistojen sijoittelussa on otettu huomioon liikenneviraston ohjeistuksessa suositellut etäisyydet maantieverkkoon. Liikenneturvallisuuteen ja suojaetäisyyksiin liittyvät näkökohdat korostuvat maantieverkon osilla valtatiellä 23 ja kantatiellä 62, joissa tuulipuistoalueet sivuavat maanteitä. Vaikka alueiden valintaan ja sijoittamiseen liittyvissä tarkasteluissa on etäisyysvaatimukset huomioitu, on kaavaselostuksen luonnoksen kohtaan "4.2 Maakuntakaavamerkinnät ja -määräykset" tarpeen täydentää liikennevastuualueen konsultointia koskeva suunnittelumääräys, kuten liikennevastuualue jo vaihekaavaluonnoksesta antamassaan lausunnossa on esittänyt. Siitä tulisi ilmetä, että yksityiskohtaisemman kaavoituksen tai muun suunnittelun käynnistyessä sellaisissa kohteissa, joissa voimalaitoksen etäisyys maantiehen on 300 m tai vähemmän, tulee ennen toimenpiteitä olla hyvissä ajoin yhteydessä Pohjois-Savon ELYkeskuksen liikenne- ja infrastruktuuri -vastuualueeseen, jotta tuulivoimalaitoksen ja maantien yhteensovittamisen kannalta tarpeellinen harkinta ja selvitykset suoritetaan riittävän alkuvaiheessa. Vaikka lainsäädäntö tätä ilman kaavamääräystäkin edellyttää, niin täydennys on tuulivoimatoimijoille tarpeellinen suunnittelun käynnistymisvaiheen muistutus liikenteellisten seikkojen varhaisesta huomioon ottamisesta. Liikenneturvallisuuteen kohdistuvien vaikutusten ohella on tuulivoimahankkeiden yhteydessä tarve tiedostaa uusien liittymien rakentamistarve tai olemassa olevien liittymien parantamistarve ja/tai käyttötarkoituksen muuttamistarve, mitkä kaikki ovat maantielain mukaisen luvan edellyttäviä toimenpiteitä. Lisäksi isot, pitkät ja painavat erikoiskuljetukset vaativat kuljetusreittien hyvää ennakkosuunnittelua ja mahdollisesti toimenpiteitä laajemmaltikin maantieverkolla. Suunnittelumääräyksellä voidaan varmistaa ajoissa myös näiden seikkojen huomioon ottaminen ja riittävä vuoropuhelu. Pohjois-Savon ELY-keskuksen liikennevastuualueella ei ole muuta huomautettavaa. Viitaten maakuntahallituksen valmisteluvaiheen vastineeseen, tulee Pohjois-Savon ELY-keskuksen liikennevastuualueen konsultointi huomioitua yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa suoraan maankäyttö- ja rakennuslain 66 :n ja maankäyttöja rakennusasetuksen 22 :n perusteella, eikä lain sisältöä ole tarpeen toistaa suunnittelumääräyksessä. Lisäksi koko maakuntakaava-aluetta koskevassa yleismääräyksessä on huomioitu liikenneturvallisuus yhtenä jatkosuunnittelun erityisesti selvitettävänä asiana.

8 mkhall (61) Museovirasto (Lausunto saapui myöhässä ) Etelä-Savon maakuntaliitto on pyytänyt lausuntoa Etelä-Savon 1. vaihemaakuntakaavan ehdotuksesta. Museovirasto on käsitellyt asian erityisistunnossaan Vaihemaakuntakaava koskee tuulivoimaa. Siinä annetaan koko maakuntakaavaa koskeva yleismääräys tuulivoiman sijoittamiselle sekä osoitetaan omalla kaavamerkinnällään siihen kuuluvin määräyksin maakunnallisesti merkittävät tuulivoimaloiden alueet. VAIKUTUKSET RAKENNUSPERINTÖÖN JA KULTTUURIMAISE- MAAN Maakuntakaavassa tutkittujen, soveltuvien maakunnallisten tuulivoimaloiden alueiden määrä on kasvanut kymmeneen, kun niitä oli luonnosvaiheessa seitsemän. Myös aluevarausten sijaintia ja laajuutta on eräin osin muutettu. Kangasmäen tuulivoimala-alueen uudelleen muotoilu on lisännyt olennaisesti näkymävaikutuksia Kermajärvelle Heinäveden reitin valtakunnallisesti arvokkaaseen maisemaan. Kaavaratkaisussa ja yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee varmistaa, että tuulivoimalat sijoitetaan näkymiä minimoiden ja heikentämättä kirkon hallitsevaa asemaa vesistömaisemassa. Kangasmäen, Konnalamminmäen, Syvälahden Hanhijärven, Niinimäen ja Pihlajamäen tuulivoima-alueita koskeva kohdekohtainen erityismääräys huomioi valtakunnallisiksi ja maakunnallisiksi arvotettujen rakennettujen kulttuuriympäristöjen läheisyyden. Määräys on tarpeellinen ja esitetyssä muodossaan tyydyttävä. Tunnettuja muinaisjäännöksiä, esimerkiksi maakunnan kalliomaalauksia, koskevien tuulivoimala-alueiden maisemavaikutusten käsittelyä on täydennetty kaavaselostuksessa asianmukaisesti. ARKEOLOGISEN KULTTUURIPERINNÖN SELVITYKSET Kohdekohtaisessa erityismääräyksessä edellytetään muinaisjäännösten suojelun turvaamista yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa vain Savonlinnan Pihlajaniemen tuulivoimaloiden alueella, joilla tiedetään entuudestaan sijaitsevan arkeologista kulttuuriperintöä, ensimmäisen maailmansodan aikaisia linnoitteita. Huomattakoon, että myös muilla tuulivoimaloiden alueilla saattaa sijaita Merkitään tiedoksi.

9 mkhall (61) ennestään tuntemattomia, vielä kartoittamattomia, muinaismuistolain tarkoittamia muinaisjäännöksiä kuten esim. kaavan valmisteluvaiheen aikana löytynyt Enonkosken Tontonmäen historiallisen ajan viljelyröykkiöalue osoittaa. Koska vaihemaakuntakaavan perusselvityksiin ei ole sisältynyt arkeologisen kulttuuriperinnön maastoinventointeja, tulee riittävät inventoinnit tehdä yksityiskohtaisemman suunnittelun yhteydessä. Vaihekaavan yleismääräyksen tulee ohjata näiden muinaisjäännöksiä (arkeologista kulttuuriperintöä) koskevien selvitysten tekemiseen. Yleismääräystä tulee vielä selkiyttää tältä osin. Tuulivoimarakentamisen yleismääräystä on täydennetty siten kuin Museovirasto esitti kaavan valmisteluvaiheen kuulemisen yhteydessä (lausunto dnro 789/303/2012). Kulttuuriympäristöjen arvojen, mukaan lukien vedenalaisen kulttuuriperinnön, huomioon ottamista edellytetään täydennetyssä määräyksessä nyt myös teknisen huollon ja sähkönsiirron suunnittelun yhteydessä. Koko maakuntakaava-aluetta koskevassa yleismääräyksessä määrätään, että tuulivoimaa suunniteltaessa on erityisesti selvitettävä mm. kulttuuriperintöön kohdistuvat vaikutukset ja pyrittävä ehkäisemään näihin kohdistuvien haitallisten vaikutusten syntymistä. Maakuntaliiton näkemyksen mukaan kulttuuriperintö kattaa ihmisen toiminnan vaikutuksesta syntynyttä henkisen ja aineellisen perinnön mukaan lukien muinaisjäännökset, eikä tämän vuoksi määräystä ole maakuntaliiton näkemyksen mukaan tarvetta muuttaa. KRITEERITAULUKKO JA ARKELOGINEN KULTTUURIPERINTÖ Sovellettu kriteeristö on sinällään asianmukainen arvioitaessa tutkittujen tuulivoimala-alueiden soveltuvuutta suhteessa arkeologiseen kulttuuriperintöön, rakennettuun kulttuuriympäristöön ja kulttuurimaisemaan. Arkeologisen kulttuuriperinnön pohjatietona on käytetty Museoviraston ylläpitämän valtakunnallisen muinaisjäännösrekisterin kohdetietoja tiedossa olevista muinaisjäännöksistä. Muinaisjäännösten osalta kriteerin käyttöä ja johtopäätöstä onkin pidettävä vasta alustavana, sillä riittäviä ajanmukaisia arkeologisia selvityksiä ei maakunnallisiksi osoitettuilta tuulivoima-alueilta ole ollut käytettävissä. Kaavaselostuksen sivulla 25 olevassa Etelä-Savon muinaisjäännöksiä kuvaavassa kartassa esitetty kohteiden jaottelu on harhaanjohtava, eikä sille ole perusteita. Kiinteä muinaisjäännös -merkintää tulee käyttää kaikkiin kohteisiin. Sivun 25 kartta on suora kopio voimassa olevan vahvistetun Etelä-Savon maakuntakaavan asiakirjoista (Kaavaselostus, Etelä-Savon maakuntaliiton julkaisu 98:2009 ja Kohdeluettelo, Etelä-Savon maakuntaliiton julkaisu 97:2009) ja siinä on käytetty voimassa olevan maakuntakaavan periaatteiden mukaisia termejä. Karttaa ei ole maakuntaliiton näkemyksen mukaan syytä muuttaa. MAAKUNTAMUSEON KUULEMINEN Maakuntakaavassa ja siinä osoitetun maankäytön yksityiskohtaisessa suunnittelussa tulee ottaa huomioon Savonlinnan maakuntamuseon asiantuntemus oman toimialueen arkeologisen kulttuuriperinnön suojelun asiantuntijaviranomaisena. Merkitään tiedoksi.

10 mkhall (61) Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi Liikenteen turvallisuusvirasto on lausunut Etelä-Savon 1. vaihemaakuntakaavan valmisteluaineiston osalta Tässä vaiheessa Liikenteen turvallisuusvirastolla ei ole asiaan lausuttavaa. Merkitään tiedoksi. Pääesikunta, logistiikkaosasto Ei huomautettavaa Merkitään tiedoksi. Metsähallitus Maakuntakaavaehdotus ja sitä varten valmistellut selvitykset vaikuttavat perusteellisilta. Metsähallituksella ei ole huomautettavaa ehdotukseen. Metsähallituksella on vähäisessä määrin maata hallinnassaan seuraavilla alueilla: Metsätalouden maata alueilla: Heinävedellä 1.900, ja Savonlinnassa Pieksämäellä Luontopalveluiden alueita: Enonkoskella Merkitään tiedoksi. Itä-Suomen AVI Etelä-Savon vaihemaakuntakaavalla täydennetään voimassa olevaa maakuntakaavaa tuulivoima-alueeksi soveltuvien alueiden osalta. Etelä-Savossa tuulipotentiaali keskittyy suurten järvien ympäristöihin, jotka ovat myös samalla kulttuurimaisemallisesti merkittäviä alueita, mutta osa myös matkailun, loma-asumisen ja virkistyskäytön alueita. Itä-Suomen aluehallintovirasto pitää oikeana, että kaavaratkaisussa on lähdetty siitä, ettei tuulivoimatuotantoa ohjata keskeisimmille vesistömaiseman kannalta merkittäville alueille. Kaavassa on esitetty 10 maakunnallista tuulivoima-aluetta, joiden kooksi on määritelty vähintään seitsemän suurvoimalan muodostama kokonaisuus. Tätä pienemmät tuulivoima-alueet voidaan toteuttaa ilman

11 maakuntakaavamerkintää. Maakuntakaavan lähtökohtien tarkastelu ja vaikutusten arviointi on tehty varsin monipuolisesti huomioiden myös väestö ja rakennettu ympäristö sekä tuulivoiman vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön. Kaavaratkaisun pohjaksi on laadittu useita selvityksiä ja käytetty runsaasti lähdemateriaalia, joiden perusteella on laadittu monipuoliset kriteerit potentiaalisten tuulivoima-alueiden valinnalle. Liitetaulukkona esitetty aluevertailu kriteereiden täyttymisestä on selkeä ja informatiivinen. Koko maakuntakaava-aluetta koskevalla yleismääräyksellä on annettu reunaehdot jatkosuunnittelulle. Yleismääräyksen perusteella tuulivoimaa suunniteltaessa on selvitettävä myös asumiseen ja vapaa-ajan asumiseen kohdistuvat vaikutukset sekä pyrittävä ehkäisemään näihin kohdistuvien haitallisten vaikutusten syntymistä. Aluehallintoviraston näkemyksen mukaan yleismääräys määrää jatkosuunnittelua siten, että myös mahdolliset tuulivoiman terveyshaittavaikutukset tulevat arvioiduksi tulevassa yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa ja huomioiduksi lupamenettelyssä. Kaavaehdotuksessa merkittävimmiksi ihmisiin kohdistuviksi vaikutuksiksi on tunnistettu ääni- ja välkevaikutukset sekä turvallisuushaittana tuulivoimaloiden jäänmuodostus. Vaikutusten arvioinnissa on otettu kantaa melun leviämiseen voimaloiden lähellä oleviin kiinteistöihin sekä välkevaikutusten hallintaan. Kaavaehdotuksessa asutuskeskusten, asutuksen ja loma-asutuksen kriteerinä on käytetty 1000 m etäisyyttä lähimpiin asuinkäytössä oleviin rakennuksiin, mutta esitetyn alueen sisällä voi olla yksittäisiä asuinrakennuksia, jotka erityisesti tulisi huomioida yksityiskohtaisessa suunnittelussa. Melun ja suojaetäisyyksien osalta sosiaali- ja terveysministeriö on viimeaikaisissa ympäristöministeriölle antamissaan lausunnoissaan esittänyt näkemyksenään, että maakuntakaavoituksessa tuulivoimaalueiden suojavyöhyke lähimpään asutukseen tulisi olla 2 km. Sosiaalija terveysministeriö on perustellut tätä sillä, että tuulivoimaloiden tuottaman pienitaajuisen melun terveyshaitoista on vielä erittäin vähän tietoa ja esimerkiksi Englannissa on jouduttu sulkemaan tuulivoimapuisto melun häiritsevyyden takia, vaikka lähimpään asutukseen oli 2 km. Näkemyksensä sosiaali- ja terveysministeriö perustaa myös siihen, että tulevaisuudessa tuulivoimalat tullevat olemaan suurempia kuin nykyisin arvioinnissa käytetyt 3 MW voimalat, jolloin niiden aiheuttamat haitatkin korostunevat. Aluehallintoviraston näkemyksen mukaan vaikutusten arvioinnissa olisi voitu tuoda esille enemmän myös tuulivoiman positiivisia vaikutuksia. Fossiilisten polttoaineiden korvaaminen harkitusti sijoitetuilla tuulivoimaalueilla vähentää merkittävästi polton aiheuttamia hiukkaspäästöjä, millä on merkittäviä kansantaloudellisia vaikutuksia. mkhall (61) Maakuntakaavamerkinnät toimivat jatkosuunnittelun pohjana. Maakuntakaavan yleispiirteisellä suunnittelutasolla on tutkittu, että alueet soveltuvat jatkosuunnitteluun. Yksityiskohtaisemmassa hankesuunnittelussa määritellään yksityiskohtaisesti suunniteltavien voimaloiden ominaisuuksien ja suunnitteluhetkellä voimassa olevien melu- ym. ohjearvojen perusteella voimaloiden sijoittuminen suhteessa ympäröivään asutukseen. AVIn esille nostama tuulivoiman yleisen vaikuttavuuden arviointi kuuluu lähinnä yleisempään energia- ja ilmastopoliittiseen keskusteluun. Maakuntakaavan vaikutusten arvioinnissa on keskitytty maankäyttö- ja rakennuslaissa edellytettyihin näkökulmiin.

12 mkhall (61) Metsäkeskus Käsiteltyään asiaa alueneuvottelukunnan kokouksessa Suomen metsäkeskuksen Etelä-Savon alueyksikkö lausuu asiasta seuraavaa: Merkitään tiedoksi. Lausunnon viimeisessä kappaleessa esitetty täsmennys lisätään kaavaselostuksen oikeusvaikutustekstiin. Kaavaehdotuksessa on todettu maakuntastrategian linjaus, jonka mukaan uusiutuvista energialähteistä erityisesti puupohjaisen energiatuotannon kehittäminen ja lisääminen on maakunnan runsaiden metsävarojen vuoksi keskeinen tavoite ja että Etelä-Savossa tuulivoima on metsäenergiatuotantoa tukeva energiamuoto, joka toteutetaan maakunnan järvimaiseman arvot turvaten. Metsäkeskus yhtyy maakuntastrategian linjaukseen ja on tyytyväinen siihen, että puupohjaisen energiantuotannon keskeinen merkitys maakunnalle sekä sen mittava kehittämispotentiaali on tuotu selkeästi esille kaavaehdotuksessa. Suhtaudumme silti positiivisesti muihinkin uusiutuviin lähteisiin perustuvan energiantuotannon kehittämiseen ja pidämme tärkeänä turvata tuulivoiman sijoittumismahdollisuudet myös meidän maakuntaamme riittävillä kaavamerkinnöillä. Kuten kaavaehdotuksessa todetaan, toteutuessaan tuulivoimalat voivat energian lisäksi tuoda maakuntaan taloudellista hyötyä maavuokrien ja kiinteistöverojen muodossa. Valtioneuvoston päättämiin valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin sisältyy yleistavoite edistää uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. Tuulivoiman osalta määrätään, että maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Energiahuoltoa koskevassa erityistavoitteessa määritellään yhteys- ja energiaverkostojen suunnittelussa huomioitavat, lukuisat seikat (maankäyttö, lähiympäristö, asutus arvokkaat luonto- ja kulttuurikohteet, maisema, maanpuolustuksen, rajavalvonnan ja lentoliikenteen vaatimukset). Lisäksi valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan alueidenkäytöllä edistetään Vuoksen vesistöalueen säilymistä luonto- ja kulttuuriarvojen kannalta erityisen merkittävänä aluekokonaisuutena. Kaavaehdotuksessa kerrotun perusteella tuulivoiman hyödyntämisen kannalta parhaiten soveltuvia alueita on punnittu työssä hyvin monipuolisesti, perusteellisesti ja mielestämme kriittisestikin. Erityisesti on huomioitu tuuliolosuhteiltaan edullisen Vuoksen vesistöalueen maiseman kannalta merkittävimpien alueiden säilyttäminen. Tarkastelun kriittisyyttä kuvaa, että alkuperäisistä tuulisuustietojen perusteella 33 potentiaalisesta alueesta karsiutui työn eri vaiheissa peräti 25 aluetta.

13 mkhall (61) Itä-Suomen bioenergiaohjelmassa (ISBEO 2020) on asetettu tavoitteeksi, että vuoteen 2020 mennessä 1% alueen loppuenergian kulutuksesta on tuulivoimaa. Kansallinen tuulivoimatavoite on 3 % loppuenergian kulutuksesta. Itä-Suomen bioenergiaohjelman mukainen tuulienergiatavoite voitaisiin saavuttaa koko Itä-Suomessa noin 70 tuulivoimalalla. Kaavaehdotuksen mukaisille tuulivoiman sijoittamisen kannalta soveliaille 10 alueelle mahtuisi arviolta enimmillään 240 voimalaa. Tuulivoimalahankkeen toteutuminen edellyttää monen reunaehdon yhtäaikaista toteutumista. Maakuntakaava ei mm. anna oikeutta lunastaa tuulivoimala-alueita, vaan tuulivoimalan sijoittamisesta täytyy päästä maanomistajien kanssa yhteisymmärrykseen sopimusteitse. Myös alueiden tarkemmassa suunnittelussa saattaa ilmetä tuulivoimaloiden sijoittamista rajoittavia tekijöitä. Seudullisesti merkittävä tuulivoimarakentaminen ei ole mahdollista, ellei sitä osoiteta maakuntakaavassa. Myös pienempien yksiköiden tai kokonaisuuksien sijoittaminen tuulivoimakaavassa esitettyjen alueiden ulkopuolelle voi olla kaavaehdotukseen sisältyvän yleismääräyksen perusteella vaikeaa. Edellisen perusteella metsäkeskus pitää järkevänä, että kaikki seulan läpäisseet 10 tuulivoiman sijoittamiseen soveltuvaa aluetta sisällytetään vaihemaakuntakaavaan. Näin mahdollisille tuulivoimahankkeille on pidemmälläkin tähtäimellä riittävästi soveliaita sijoittumisvaihtoehtoja. Maakunnallisesti merkittävät tuulivoimaloiden sijoittumiseen soveltuvat alueet osoitetaan alueen erityisominaisuutta kuvaavin osaaluemerkinnöin. Kyseessä ei siis ole alueen päämaankäyttöluokkaa osoittava merkintä, vaan tavallisimmin alueet ovat maa- ja metsätalouskäytössä. Kaavaehdotuksen mukaan tuulivoimaloiden rakentaminen ei rajoita maa- ja metsätalouden harjoittamista syntyvien vuokra-alueiden ulkopuolella. Tuulivoimaloiden maisemavaikutuksia on arvioitu vaihekaavan taustaselvityksissä mm. näkemäanalyysillä. Kaavaehdotuksessa viitataan metsien suureen osuuteen maapinta-alasta ja metsien aikaansaamiin luontaisiin näkemäesteisiin maalta käsin maisemaa tarkasteltaessa. Kaavaselostuksessa on syytä tuoda selkeästi esille, etteivät myöskään mahdolliset vaatimukset mainittujen näkemäesteiden säilyttämisestä saa aiheuttaa rajoituksia metsien käytölle. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto, Tukes (lausunto saapui myöhässä )

14 mkhall (61) Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) alustavan selvityksen mukaan osoitetuilla alueilla ei nykyisellään sijaitse tuotantolaitoksia tai varastoja, joissa vaarallisten kemikaalien käsittely olisi laajamittaista toimintaa. Alueilla voi olla kuitenkin pelastusviranomaisen valvonnassa olevia vaarallisia kemikaaleja käsitteleviä ja varastoivia kohteita. Arvioitaessa voimaloista mahdollisesti aiheutuvaa riskiä kemikaaleja käsitteleviin kohteisiin, kyseeseen tulevat tuuliturbiinien kaatumisesta tai rikkoontumisesta (esim. lavan tai sen osan irtoaminen) taikka jään muodostuksesta ja jään sinkoutumisesta aiheutuvat riskit. Erään artikkelin (Wind Turbines and Health, National Collaborating Centre for Environmental Health, January 2010) mukaan tuuliturbiineihin voi muodostua jäätä, joka voi joko pudota suoraan alas tai lentää liikkuvista turbiineista jopa 100 metriä. Saman lähteen mukaan kokonainen lapa voisi lentää 150 metrin etäisyydelle ja osat enimmillään 500 metrin etäisyydelle. Tuuliturbiinit tuleekin sijoittaa riittävän kauaksi vaarallisten kemikaalien varastosäiliöistä ja paikoista. Merkitään tiedoksi. Naapuriliittojen ja kuntien palaute Keski-Suomen liitto Keski-Suomen liitto pitää Etelä-Savon kaavaehdotusta kattaviin selvityksiin perustuvana ja asiantuntevasti laadittuna, eikä liitolla ole huomautettavaa ehdotuksesta. Merkitään tiedoksi. Pohjois-Savon liitto Pohjois-Savon liitto pitää Etelä-Savon 1. aihemaakuntakaavaehdotusta selkeänä ja hyvällä asiantuntemuksella tehtynä sekä kaavan ratkaisuja perusteltuina ja onnistuneina. Pohjois-Savossa on määritelty maakunnallisen tuulivoima-alueen rajaksi Kallaveden ja Rautalammin reitin alueilla 3 kpl suurvoimalaa ja muualla 8 kpl. Pohjois-Savon liitolla ei ole huomautettavaa ehdotuksesta. Päätös: Maakuntajohtaja teki kokouksessa teknisenä korjauksena tarkennuksen, että Heinäveden alueille mahtuu molempiin noin 20 (korjaus: ei 10) tuulivoimalaa. + Maakuntahallitus hyväksyi päätösehdotuksen yksimielisesti. Merkitään tiedoksi.

15 mkhall (61) Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Etelä-Savon maakuntakaavaratkaisut tuulivoiman osalta ovat hyvin linjassa Pohjois-Karjalassa tehtyjen tuulivoimaratkaisujen kanssa. Kaavamääräysten osalta Etelä-Savon makuntakaavan kohdekohtaiset erityismääräykset ovat jonkun verran yksityiskohtaisempia Pohjois- Karjalan maakuntakaavaan nähden. Yleisperiaatteena Pohjois-Karjalan maakuntaliitto korostaa tässäkin yhteydessä maakuntakaavan yleispiirteisyyden vaatimusta. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto näkee Etelä-Savon maakuntakaavan antavan hyvät edellytykset ja toiminnan reunaehdot yksityiskohtaissemmalle tuulivoimala-alueiden ja laajemmin teollisen mittakaavan voimaloiden maankäytölliselle ohjaamiselle. Merkitään tiedoksi. Kymenlaakson liitto Ei huomautettavaa Merkitään tiedoksi. Päijät-Hämeen liitto (Lausunto saapui myöhässä ) Ei huomautettavaa Merkitään tiedoksi. Energialan toimijoiden palaute Fingrid Oyj Ei huomautettavaa Merkitään tiedoksi. Pohjois-Karjalan Sähkö Oy Ei huomautettavaa Merkitään tiedoksi.

16 mkhall (61) TuuliSaimaa Oy TuuliSaimaa Oy kiittää mahdollisuudesta lausua Etelä-Savon 1 vaihemaakunta kaavaehdotuksesta. Kaavaprosessia on kokonaisuutena viety laadukkaasti eteenpäin, hyödyntäen myös vaihemaakuntakaavoituksen aikana syntyneet ohjeistukset sekä Etelä-Savon ympäristössä samanaikaisesti käynnissä oleva kaavoitus ja muu energiahuollon suunnittelu. Tuulivoimamaakuntakaavaa varten laaditut selvitykset ovat osittain maakuntakaavoituksen tarkastelutasoon suhteutettuna jopa poikkeuksellisen yksityiskohtaisia. Kriittisimpien viranomaislausuntojen saamisesta on mitä ilmeisimmin huolehdittu asianmukaisesti eikä näiltä osin toivottavasti ole enää odotettavissa merkittäviä riskejä yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa. TuuliSaimaa pitää positiivisena, että maakuntakaavoituksen perusteena olevaa kriteeristöä on luonnosvaiheen palautteen perusteella tarkistettu ja maakuntakaavaan merkittävien alueiden määrää on sen myötä edes hieman saatu nostettua. Vaihemaakuntakaavan määritelmä seudullisesti merkittävästä tuulivoimarakentamisesta (vähintään seitsemän voimalaa) on luonnosvaiheen tapaan rajattu perusteettoman alhaiseksi. Nykyisellään kaavaehdotuksessa oletetaan, ettei yli seitsemän voimalan hankkeita voitaisi Etelä- Savossa suunnitella mihinkään muualle kuin vaihemaakuntakaavassa merkityille alueille, mikä ei ole realistista. Tuulivoimarakentamisen tulee olla mahdollista muuallakin kuin vaihemaakuntakaavaan merkityillä alueilla, jos kunnan tuulivoimayleiskaavan mukainen ratkaisu ei vaikeuta maakuntakaavan toteutumista tai se ei ole keskeisten alueidenkäyttötavoitteiden ja suunnitteluperiaatteiden vastainen. Referenssinä Asianajotoimisto Borenius Oy:n lausunto Etelä-Karjalan maakuntaliitolle tuulivoimamaakuntakaavan laatimista varten (liitteenä). Kaavoituksessa käytettyihin kriteereihin sisältyy aina epävarmuuksia, minkä seurauksena hankkeiden suunnittelua myös muualle ei voida sulkea pois. Selkeimpänä esimerkkinä voidaan nostaa esille maakuntakaavoituksen yhtenä lähtöaineistona käytetty Suomen TuuliAtlas, joka korostaa tuuliolosuhteita vesistöjen ympärillä, eikä toisaalta suuren hilakokonsa vuoksi anna realistisia tuloksia alueille joilla maaston korkeuserot todellisuudessa luovat potentiaalia tuulivoimarakentamiseen. Voidaankin todeta, että tuulivoimakehitykseen soveltuvia alueita löytyy varmasti myös muualta Etelä-Savon maakunnan alueelta kuin nyt kaavaan merkityiltä kymmeneltä alueelta, ja todennäköisesti potentiaalisia alueita on jo liian tiukkojen kriteerien myötä suljettu pois vaihemaakuntakaavasta. Maankäyttö- ja rakennuslain 25 :n mukaan Maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Aluevarauksia osoitetaan vain siltä osin ja sillä tarkkuudella kuin alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden kannalta taikka useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteen sovittamiseksi on tarpeen. Lisäksi lain 28 :n mukaan Kaavaa laadittaessa on kiinnitettävä huomiota maakunnan oloista johtuviin erityisiin tarpeisiin. Maakuntavaltuuston on maakuntastrategiassa linjannut, että Etelä-Savossa tuulivoima on metsäenergiatuotantoa tukeva energiamuoto, joka toteutetaan maakunnan järvimaiseman arvot turvaten. Kaavaprosessissa on katsottu maakunnan erityisominaisuuksien vuoksi tarpeelliseksi ohjata jo maakuntakaavatasolla tarkasti tuulivoiman jatkosuunnittelua, mikä on maakuntaliiton näkemyksen mukaan täysin maankäyttö- ja rakennuslain mukaista. Maakuntakaavan ohjausvaikutuksen osalta todettakoon, että maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Maakuntakaavassa osoitettujen tuulivoima-alueiden laajuutta ja sijaintia voidaan yksityiskohtaisemmassa kaavassa muuttaa edellyttäen, että maakuntakaavan keskeiset ratkaisut ja tavoitteet eivät vaarannu. Tällöin kyseessä on hyväksyttävä eroavuus maakuntakaavasta. Lähtökohtana on, että maakuntakaavan tavoite on turvattava samassa kaavassa, jossa maakuntakaavan ratkaisusta poiketaan. Hyväksyttävän eroavuuden edellytyksenä on lisäksi, ettei aluetta ole maakuntakaavassa varattu sellaiseen muuhun tarkoitukseen, joka estää tuulivoimarakentamisen. Hyväksyttävä eroavuus ei voi kuitenkaan tarkoittaa maakuntakaavan keskeisistä periaatteista poikkeamista eikä myöskään maakuntakaavassa erityisesti tutkitusta sijaintipaikasta poikkeamista. Maakuntakaavassa esitetyn ratkaisun kanssa ristiriidassa oleva eli maakuntakaavan vastainen kaavaratkaisu ei ole mahdollinen ilman maakuntakaavan muuttamista. Kaavaratkaisun voidaan katsoa olevan ristiriidassa maakuntakaavan kanssa, mikäli kyseessä ei ole maakuntakaavan täsmentyminen tai edellä todettu hyväksyttävä eroavuus maakuntakaavasta. Jos lainvoimaisessa maakuntakaavassa on osoitettu tuulivoima-alueet, ei vaikutuksiltaan seudullisesti tai maakunnallisesti merkittävää tuulivoima-aluetta voida osoittaa kuntakaavassa muille alueille. Lisäksi on hyvä muistaa, että maakuntakaavaa on mahdollista päivittää jatkossa myös tuulivoiman osalta, mikäli tarvetta tähän ilmenee.

17 mkhall (61) Järvi-Suomen energia Oy Olemme koonneet sähkönjakelun (110 kv) verkkojen osalta niitä rajoitteita, jotka olisi otettava huomioon ennen lopullisia investointipäätöksiä ja aikatauluja suunniteltaessa. Merkitään tiedoksi. Muiden lausunnon antaneiden palaute MTK Etelä-Savo MTK-ETELÄ-SAVON LAUSUNTO ETELÄ-SAVON 1. VAIHEMAAKUN- TAKAAVAEHDOTUKSESTA Lisäyksenä yhdessä Metsänomistajien liitto Järvi-Suomen kanssa antamaamme lausuntoon tuomme esille seuraavia seikkoja. Maakuntakaavan suhde maanomistukseen Vaihemaakuntakaavaehdotukseen on lisätty sivulle 45 Luku Maakuntakaavan suhde maanomistukseen. Luvussa todetaan, että maakuntakaavan merkintä ei sido maanomistajaa toteuttamaan tuulivoimaa alueellaan. Tämä osaltaan selventää kaavan suhdetta yksityiseen maanomistukseen ja ohjaa kuntien kaavoitusta, mutta ei selvennä maanomistajan asemaa tuulivoimaloiden vaikutusalueella. Lisäksi on huomioitava, että kunta voi laatia yleiskaavan tuulivoimahankkeita varten ilman maanomistajan suostumusta, jolloin kaava vaikeuttaa ja haittaa muuta maankäyttöä alueella. Tältä osin maanomistajien asema heikkenee vaihemaakuntakaavassa. Edelleen samassa luvussa todetaan, että tuulivoima-alueen tarvitsemat voimajohdot toteutetaan lunastuslain mukaisella lunastusmenettelyllä. Voimajohdoilla onkin nykyisessä kaavaehdotuksessa jopa suuremmat vaikutukset yksityiseen maanomistukseen kuin varsinaisilla tuulivoimaloilla. Tuulivoimaloiden vaikutukset voivat jäädä hyvinkin paikallisiksi, mutta luvussa 4.1 Tehdyt selvitykset ja valinnat esitetty tuulivoimaalueiksi parhaiten sopivien alueiden kriteerit laajentavat välillisesti niiden vaikutusta moninkertaisesti aiempaan kaavaehdotukseen verrattuna. Kriteeriä Etäisyys suurjänniteverkosta (110 kv) on 1. vaihemaakuntakaavaehdotuksessa muutettu niin, että aiemman enintään yhden kilo- Kuudella alueella kymmenestä voimalinja kulkee tuulivoima-alueella, yhdellä n. 2 km etäisyydellä ja lopuilla kolmella etäisyys on suurempi. Voimalinjojen toteuttamistapa ja paikka ratkaistaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Kaavaprosessin ohella voimalinjan toteuttamisvaihtoehtoja voidaan tarkastella myös YVAmenettelyllä. Voimalinjayhteyksien suhteen maakuntakaavan valmistelussa on noudatettu Ympäristöministeriön Tuulivoimarakentamisen suunnittelu-opasta (Ympäristöhallinnon

18 mkhall (61) metrin etäisyys olemassa olevaan verkkoon tai voimassa olevassa maakuntakaavassa osoitettuun verkon laajenemiseen on kasvatettu 10 kilometriin. MTK-Etelä-Savo vastustaa em. kriteerin muutosta, joka johtaa merkittäviin taloudellisiin uhkiin yksityisen maanomistuksen näkökulmasta. Enimmillään 10 kilometrin uusi johtolinja voi tarkoittaa jopa yli 50 hehtaarin maa-alueen joutumista lunastusmenettelyyn ja sitä kautta pois metsätalouskäytöstä tai estää esimerkiksi asuin-, vapaa-ajan- ja maatalousrakentamisen alueelle. ohjeita 4/2012): Maakuntakaavassa osoitetaan vähintään 110 kilovoltin suurjännitevoimajohdot. Jos voimajohdon linjaus ei ole tiedossa, mutta tuulivoima-alueesta on tehty verkkoselvitys ja liityntäpiste sähköverkkoon on tiedossa, merkitään liityntäjohto maakuntakaavaan yhteystarvetta osoittavalla merkinnällä. Mikäli liityntäpiste sähköverkkoon ei ole tiedossa, ei maakuntakaavakartalle ole tarkoituksenmukaista osoittaa yhteystarvemerkintää, vaan asiaa käsitellään vain kaavaselostuksessa. Kaavaselostuksessa tulee aina mainita tuulivoima-alueen läheisyyteen sijoittuvat lähimmät sähköasemat, joille tuulivoima-alueen liittäminen olisi mahdollista. Tämä on tehty kaavaselostuksen sivulla 37. Uuden johtolinjan, jonka leveys voi olla reunametsän vaikutusalueineen lähes 60 metriä, rakentaminen voi pirstoa yksittäisen metsätilan arvottomaksi. Nykyinen lunastuslainsäädäntö jättää maanomistajan käytännössä ilman korvausta lunastuksen aiheuttamista menetyksistä erityisesti metsämaan osalta alhaisten korvausten vuoksi. Konkreettisen esimerkkinä edellä mainitusta on Pöyryn tekemä selvitys Tornatorille, jossa uusien voimalinjojen tarpeeksi on esitetty jo 40 kilometrin mittaisia johtokäytäviä yksityisten maanomistajien maille. Tämä on maakuntakaavan kohtuullisuusedellytysten vastaista ja vaatii ehdottomasti tarkempia selvityksiä vaihemaakuntakaavaan. Etäisyyskriteeriä tulee muutoinkin tarkentaa siltä osin, tarkoittaako se, että pelkkä linjan sijainti riittää vai sitä, että uusi linja rakennetaan enintään kriteerin mukaisen etäisyyden päähän. MTK-Etelä-Savo ei hyväksy vaihemaakuntakaavassa esitetyssä muodossa kriteeristöön tehtyä muutosta etäisyydeksi suurjänniteverkosta ja vaatii sen palauttamista takaisin enintään yhden kilometrin ehtoon. Mikäli etäisyys on tätä suurempi, tulee siitä tehdä tarkemmat selvitykset vaikutuksista maanomistukseen niin maankäytön kuin taloudellisten tekijöiden osalta. Metsänomistajien liitto, Järvi-Suomi Yleisesti Maakuntakaavan yhtenä tarkoituksena on mahdollistaa maakunnassa elinkeinojen harjoittamista huomioimalla maankäyttöön vaikuttavat seikat elinoloihin, elinkeinoihin ja ympäristöön. Nyt tehtävällä vaihemaakuntakaavalla luodaan raamit suuremmille tuulivoimalapuistoille. Tämä palvelee sekä yhteistä tavoitetta uusiutuvien energialähteiden lisäämisestä, metsäenergian ollessa ykkösvaihtoehto, sekä maanomistajien

19 mahdollisuutta hyödyntää maaomaisuuttaan uudella tavalla. Kaavan valmisteluaineistoissa on monipuolisesti käsitelty kaavaan ja maankäyttöön vaikuttavia taustoja. Kaavassa aivan oikein pyritään huomioimaan valtakunnalliset ohjeet hyvän asuin- ja muun ympäristön reunaehdot. Kuitenkin pääpaino selvityksissä on edelleen ympäristöasioissa ja vaikutukset elinkeinoihin ja omaisuuden arvostukseen jäävät heikommalle. Näitä selvityksiä tulee tehdä vielä ennen lopullista kaavaa. Alla lisää yksityiskohtaisempia kommentteja aiemman lausuntomme lisäksi Kaavassa todetaan, että tuulivoimapuistoille osoitetut alueet eivät muuta alueen maankäytön pääluokkaa useimmiten maa- ja metsätalous. On kuitenkin selvää, että kaavamerkintä ja suunnittelumääräys tulevat jatkossa vaikeuttamaan kaava-alueen muuta rakentamista ja käyttöä. Kunnan intressissä on saada alueelle tuulivoimaloita myös kiinteistöverojen toivossa, jolloin muut rakentamishankkeet tai muut tuulivoimahanketta vaikeuttavat toimet ja hankkeet tuskin tulevat saamaan tarvittavia lupia. Vaikka maanomistajien ei ole pakko luovuttaa alueita tuulivoimalakäyttöön, niin tuulivoimalahanketta voidaan viedä eteenpäin kunnan kautta yleiskaavoituksella. Viimeistään tässä vaiheessa maanomistajien tahdon ilmaisut tulee ottaa vahvasti huomioon. Kaavamääräyksissä on erillinen rakentamista koskeva rakentamismääräys. Koska maankäyttöpääluokka pysyy maa- ja metsätaloudessa, on oikein, että rakentamista ei rajoiteta kaavassa MRL 33 mukaisesti tai muutenkaan vaikeuteta maa- ja metsätalouden harjoittamista ja maaomaisuuden käyttöä. Kaavaselostuksessa kuitenkin todetaan sivulla 35, että tuulivoimaloiden välittömässä läheisyydessä on rakentaminen rajoitettua äänivaikutusten vuoksi. Kaavassa viitataan tuleviin meluvaikutusta koskeviin ohjeisiin, mutta niiden vaikutusta päästään arvioimaan vasta niiden voimaantulon jälkeen, mahdollisesti yleiskaavavaiheessa. Vaikutukset voivat siis rajoittaa myös vielä aloittamatonta rakentamista, myös rantarakentamista. Samassa yhteydessä todetaan, että tuulivoimalaa varten tarvitaan n. 0,5 ha maaalaa ja tuulivoimaloiden rakentaminen ei rajoita maa- ja metsätalouden harjoittamista vuokra-alueen ulkopuolella. Kaavaan merkittävät tuulivoimalapuistojen pinta-alat vaihtelevat 1000 ha:sta 3200 ha:n ja arvioidut tuulivoimalamäärät vaihtelevat kpl / alue. Tällöin pelkästään niiden vaatima maa-alue vaihtelee 5 22 ha:n. Mielestämme maininta vuokra-alueen ulkopuolella tulee jättää pois, koska vuokra-aluetta ei ole määritelty ja nämä asiat sovitaan mahdollisissa maanomistajan ja hankkeen toteuttajan välisissä sopimuksissa. Sen sijaan maininta, ettei kaava rajoita maankäyt- mkhall (61) Kaavan selvitykset ja vaikutusten arviointi on maakuntaliiton näkemyksen mukaan tehty kaavan yleispiirteisyysaste huomioiden riittävällä tarkkuudella. Yleiskaavassa on kaavamuotona tavoitteena aina yksityiskohtainen rakentamiseen johtava suunnitelma, jonka oikeusvaikutukset kohdistuvat yksittäisiin ihmisiin ja maanomistajiin. Tällöin myös yleiskaavojen kuuleminen tapahtuu maanomistajakohtaisesti. Tuulivoima-alan toimijoiden ja maanomistajien väliset sopimukset ovat yksityisoikeudellinen asia. Tuulivoiman on maanomistajasta itsestään kiinni, haluaako tämä edistää tuulivoimaa maillaan tai millaisen sopimuksen maankäytöstä tekee. Muutetaan kaavaselostuksen vaikutusarviotekstiä esitetyllä tavalla. Kuudella alueella kymmenestä voimalinja kulkee tuulivoima-alueella, yhdellä n. 2 km etäisyydellä ja lopuilla kolmella etäisyys on suurempi. Voimalinjojen toteuttamistapa ja paikka ratkaistaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Kaavaproses-

20 töä, muuhunkin kuin tuulivoima tarkoitukseen, tulee olla näkyvissä. Maakuntakaava ei saa olla maanomistajalle kohtuuton. Vaikka varsinainen tuulivoimala-alue ei estäisikään maan muuta käyttöä, niin sähkön siirtoon voidaan tarvita laajojakin maa-alueita. Sähkönsiirtoon tarvittavista alueista todetaan vain, että ne tehdään normaalin lunastusmenettelyn kautta. Nyt vaihemaakuntakaavassa on muutettu tuulivoimapuistolle asetettuja kriteereitä, siten että niiden perusteella voidaan tuulivoimapuisto sijoittaa alueelle, jos se on aiemmin esitetyn 1 km vaatimuksen sijaan lähempänä kuin 10 km siirtolinjaa. Näillä perusteilla kaavassa on esitetty mahdollisuus kolmen aiempaan versioon nähden uuden tuulivoimalapuiston perustamiseen. Pöyryn Tornatorille tekemässä selvityksessä käy ilmi, että vaikka tuulivoimalapuisto olisikin lähellä (< 10 km) varsinaisesta voimalinjasta, niin silti voi olla tarpeen tehdä pitkältikin uutta linjaa, jopa km, jotta energia saadaan valtakunnan verkkoon. Voimalinjojen rakentaminen tai leventäminenkin vaatii suuresti uusia maa-alueita, jolloin lunastustoimituksen kautta maanomistajat joutuvat luovuttamaan maitaan kohtuuttoman pienellä korvauksella sähkönsiirtoon. Aiempaa kriteeriä 1 km:n vaatimuksesta ei tule muuttaa. Maaseudun elinkeinojen huomioiminen MRA1 mukaan, tulee selvittää luonnon, maiseman ja kulttuuriarvojen lisäksi vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön sekä talouteen. YVA menettelyssä vaaditaan selvityksiä myös ihmisten elinoloihin, mm. melu, ja elinkeinoihin mm. maa- ja metsätalous sekä matkailu. Vaihekaavassa tulee selvittää vaikutukset elinkeinoihin tai lisätä yleismääräykseen, että vaikutukset maaseutuelinkeinoihin tulee selvittää. mkhall (61) sin ohella voimalinjan toteuttamisvaihtoehtoja voidaan tarkastella myös YVAmenettelyllä. Maakuntaliiton näkemyksen mukaan kaava-asiakirjoissa on tarkasteltu kaavan yleispiirteisyysaste huomioiden riittävällä tarkkuudella kaavaratkaisun vaikutuksia maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin. Maakuntakaavan sijaan on yleiskaavan sisältövaatimuksena MRL:ssa kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytysten huomiointi sekä velvoite huolehtia siitä ettei yleiskaavalla ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa. Etelä-Savon luonnonsuojelupiiri Etelä-Savon luonnonsuojelupiiri on tutustunut kaavaehdotukseen ja pitää sitä pääosin hyvänä. Aluevaraukset sijoittuvat tuuliolojen kannalta edullisille alueille. Etäisyydet maisemallisesti arvokkaille alueille ovat mielestämme riittävät. Myös tärkeät luontokohteet on kaavaehdotuksessa huomioitu. Erityisesti sääksen pesien ja pesimäalueiden lisääminen kaavaehdotukseen on merkittävä parannus. Ainoa epävarmuus liittyy lintujen muuttoreitteihin, joista edelleenkään ei ole riittävästi tietoa. Asiaan on saatava lisävalaistusta mahdollisten voimahankkeiden luvitusvaiheessa.

21 mkhall (61) Enonkosken kunnassa tuulivoima- alue tv eteläosan muodostavat tilat ja , jotka on hankittu valtiolle Metsoohjelman varoin mutta joita ei ilmeisesti vielä ole muodostettu luonnonsuojelualueeksi. Tuulivoimaloiden rakentaminen alueelle ei näin ollen ole mahdollista. Esitämme harkittavaksi, jääkö ao. tuulivoimala- alueelle riittävästi rakennuspaikkoja voimaloille, vai pitäisikö alue poistaa vaihekaavasta kokonaan. Metso-kohde Rajausmuutos Ko. alueen osa rajataan tuulivoima-alueen ulkopuolelle. Savonlinnan Yrityspalvelut Oy Savonlinnan Yrityspalvelut esittää pyydettynä lausuntonaan seuraavaa: Vaihekaavaan otetaan mukaan kaikki tuulivoimaselvityksessä ja kaavaselostuksessa esitetyt potentiaaliset alueet Savonlinnan seudulta (Savonlinna, Enonkoski). Mahdollisten hankkeiden ja jatkosuunnittelun yhteydessä selvitetään ja ratkaistaan, onko hanke kyseiselle alueelle toteutettavissa. Tuulivoimarakentamisen osalta maakuntakaavan tulee olla mahdollistava, ei rajoittava. Ympäristöhäiriöitä aiheuttavien toimintojen ohjaamisessa on otettava huomioon luonnon-, rakennetun ympäristön ja kulttuuriympäristön arvo- Kaavaa laadittaessa on toimittu juuri, kuten lausunnossa todetaan eli kaavan selvityksiin ja vaikutusarviointeihin perustuen on osoitettu kaavassa ne alueet joiden jatkosuunnittelu on katsottu mahdolliseksi.

SATAKUNTALIITTO SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1. Tuulivoimatuotannolle parhaiten soveltuvat alueet

SATAKUNTALIITTO SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1. Tuulivoimatuotannolle parhaiten soveltuvat alueet SATAKUNTALIITTO SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 Tuulivoimatuotannolle parhaiten soveltuvat alueet Ehdotusvaihe 2012 Kaavamerkinnät ja määräykset 10092012 MAAKUNTAKAAVATOIMIKUNTA 10.9.2012 Satakunnan vaihemaakuntakaava

Lisätiedot

Kaavamerkinnät ja -määräykset

Kaavamerkinnät ja -määräykset SATAKUNTALIITTO SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 Maakunnallisesti merkittävät tuulivoimatuotannon alueet Kaavamerkinnät ja -määräykset Satakunnan vaihemaakuntakaavan 1 kaavamerkinnät ja määräykset ovat

Lisätiedot

Ohjausvaikutus alueiden käytön suunnitteluun (MRL 32.1 ja 32.3 )

Ohjausvaikutus alueiden käytön suunnitteluun (MRL 32.1 ja 32.3 ) Maakuntakaavan oikeusvaikutukset, Keski-Suomen liitto 1.6.2004 Jukka Reinikainen, YM MAAKUNTAKAAVAN OIKEUSVAIKUTUKSET Ohjausvaikutus alueiden käytön suunnitteluun (MRL 32.1 ja 32.3 ) Viranomaisvaikutus

Lisätiedot

KAINUUN TUULIVOIMAMAA- KUNTAKAAVA

KAINUUN TUULIVOIMAMAA- KUNTAKAAVA KAINUUN TUULIVOIMAMAA- KUNTAKAAVA Kaavamerkinnät ja - määräykset, luonnos 30.6.2014 Julkaisija: Kainuun Liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani Puh. 08 6155 41 / vaihde Faksi: 08 6155 4260 kainuunliitto@kainuu.fi

Lisätiedot

Maisemat maakuntakaavoituksessa

Maisemat maakuntakaavoituksessa Maisemat maakuntakaavoituksessa Maankäyttö- ja rakennuslain arviointiin liittyvä työpaja 26.11.2012 Ympäristöministeriö Marja Mäntynen Oikeudellinen perusta Maakunnan suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten

Lisätiedot

Kaavamerkinnät ja -määräykset 25.11.2013. SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 Maakunnallisesti merkittävät tuulivoimatuotannon alueet SATAKUNTALIITTO

Kaavamerkinnät ja -määräykset 25.11.2013. SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 Maakunnallisesti merkittävät tuulivoimatuotannon alueet SATAKUNTALIITTO SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 Maakunnallisesti merkittävät tuulivoimatuotannon alueet Kaavamerkinnät ja -määräykset 25.11.2013 SATAKUNTALIITTO ALUEIDEN KÄYTTÖ 2 SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVA 1 Maakunnallisesti

Lisätiedot

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3. Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.2012 Alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet (maankäyttö- ja rakennuslaki

Lisätiedot

Lausunnon antaja Lausunnossa esitetty Vastine Fingrid Oy - Ei huomautettavaa kaavaehdotuksesta

Lausunnon antaja Lausunnossa esitetty Vastine Fingrid Oy - Ei huomautettavaa kaavaehdotuksesta Lausunnon antaja Lausunnossa esitetty Vastine Fingrid Oy - Ei huomautettavaa kaavaehdotuksesta - Tiedotus kaavan etenemisestä Fingrid Oyj / Mika Penttilä. Trafi - Ei huomautettavaa kaavaehdotuksesta Ilmatieteen

Lisätiedot

ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA

ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA IIN KUNTA ISOKANKAAN TUULIVOIMAPUISTON OSAYLEISKAAVA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sisällysluettelo 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus... 1 2 Suunnittelualue... 1 3 Suunnittelutehtävän

Lisätiedot

Ajankohtaista tuulivoimarakentamisesta. Tuulivoimaseminaari, Pori Katri Nuuja, YM

Ajankohtaista tuulivoimarakentamisesta. Tuulivoimaseminaari, Pori Katri Nuuja, YM Ajankohtaista tuulivoimarakentamisesta Tuulivoimaseminaari, Pori Katri Nuuja, YM 2 HE laiksi uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta (VN 16.9.2010) Tuulivoimatuotannolle syöttötariffi

Lisätiedot

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan muutos Kortteli 32a OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan muutos Kortteli 32a OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Ylitornio Alkkulan asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 30.6.2016 YLITORNIO KUNTA SEITAP OY 2016 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Satakunnan vaihemaakuntakaava 2 Valmisteluvaihe. Seudulliset yleisötilaisuudet

Satakunnan vaihemaakuntakaava 2 Valmisteluvaihe. Seudulliset yleisötilaisuudet Satakunnan vaihemaakuntakaava 2 Valmisteluvaihe Seudulliset yleisötilaisuudet KAAVOITUSMENETTELY MAAKUNTAKAAVA (MRL 19 Maakunnan liiton tehtävät, MRL 25 Maakunnan suunnittelun tehtävät, MRL 26 Maakunnan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 10.12.2014 7.11.20114 21.10.2014

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 10.12.2014 7.11.20114 21.10.2014 1(7) VESANNON KUNTA OINASKYLÄN TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 10.12.2014 7.11.20114 21.10.2014 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen

Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A KAAVIN KUNTA Riihiniemen ranta- asemakaava osittainen kumoaminen Kaavaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P23617 Kaavaselostus 1 (2) Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä...

Lisätiedot

Ympäristövaikutusten arviointi maakuntakaavoituksessa

Ympäristövaikutusten arviointi maakuntakaavoituksessa Ympäristövaikutusten arviointi maakuntakaavoituksessa Kaavoituksen ajankohtaispäivä, Turku Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto 5.6.2014 Maakuntakaava & vaikutusten arviointi MRL 1 MRL 9 MRA

Lisätiedot

TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö. Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö

TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö. Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö 15.4.2015 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET VNp 30.11.2000, tarkistetut tavoitteet voimaan 1.3.2009 Osa maankäyttö-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) OAS 1 (6) TURUNKANKAAN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 7.2.2014 MIKÄ ON OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA? Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016 23.11.2016 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

Sahantien asemakaavan muutos

Sahantien asemakaavan muutos JUUPAJOEN KUNTA Sahantien asemakaavan muutos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 9.12.2016 P26375P001 1 (5) 9.12.2016 Liite 2 Sisällysluettelo 1 n tarkoitus... 2 2 Suunnittelualue... 2 3 Suunnittelun tavoitteet...

Lisätiedot

Maisema-alueet maankäytössä

Maisema-alueet maankäytössä Maisema-alueet maankäytössä Anna-Leena Seppälä Varsinais-Suomen ELY/ Anna-Leena Seppälä 26.11.2013 1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Kulttuuriympäristöä koskevien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden

Lisätiedot

TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA

TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA TIEDON SIIRTYMINEN YMPÄRISTÖPÄÄTÖKSENTEOSSA ASIANTUNTIJATYÖPAJA ARKTINEN KESKUS 18.3.2011 Riitta Lönnström Suunnittelujohtaja Lapin liitto Maakuntakaavan tehtävät MRL 25 Maakuntakaavassa esitetään alueidenkäytön

Lisätiedot

Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(7) KITTILÄN KUNTA, 2. KUNNANOSA, LEVI Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2(7) 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan

Lisätiedot

Voimaa tuulesta Pirkanmaalla -tuulivoimaselvitys

Voimaa tuulesta Pirkanmaalla -tuulivoimaselvitys Voimaa tuulesta Pirkanmaalla -tuulivoimaselvitys Tuulivoimaseminaari 3.10.2012 Tampereen komediateatteri Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Suunnitteluinsinööri Anne Mäkynen Mitä ollaan

Lisätiedot

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA 272-430- 15-47 Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL 43, 67101 Kokkola

Lisätiedot

Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.07.2010 Seitap Oy 2010 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LUUMÄKI Päiväys 9.1.2014 KIVIJÄRVEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SEKÄ LUUMÄEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TARKOITUS Osallistumis-

Lisätiedot

Etelä-Suomen yhteistoiminta-alueen tuulivoimaselvitys 2010 (esiselvitys)

Etelä-Suomen yhteistoiminta-alueen tuulivoimaselvitys 2010 (esiselvitys) Etelä-Suomen yhteistoiminta-alueen tuulivoimaselvitys 2010 (esiselvitys) Uusimaa Itä-Uusimaa Häme Päijät-Häme PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO Mistäon kyse? Suomen tavoitteena on tuottaa energiastaan tuulivoimalla

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.9.2013 ÄHTÄRIN KAUPUNKI Mustikkavuoren asemakaavan muutos, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää

Lisätiedot

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2

Lisätiedot

Laitakallion VP-alueen ja yleisen tiealueen (LT) asemakaavan muutos

Laitakallion VP-alueen ja yleisen tiealueen (LT) asemakaavan muutos 1 Laitakallion VP-alueen ja yleisen tiealueen (LT) asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kuva 1. Ote opaskartasta ja suunnittelualueen rajaus. Fonecta kartat 1. Miksi kaavoitukseen on

Lisätiedot

Tietola, kaava nro 460 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Tietola, kaava nro 460 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Tietola, kaava nro 460 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Tässä asiakirjassa esitetään suunnittelualueen sijainti sekä aluetta koskevat lähtötiedot ja tavoitteet yleispiirteisesti. Lisäksi kerrotaan,

Lisätiedot

Inari MIELGNJARGAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Inari MIELGNJARGAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Inari MIELGNJARGAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.2013 Seitap Oy 2013-2014 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2014

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2014 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2014 12.8.2014 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava

JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (7) JOENSUU Rauanjärven ja ympäristön pienten vesistöjen rantaasemakaava ja ranta-asemakaavan muutos, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis-

Lisätiedot

Sivu 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63. ) Kaavoitusosasto TUOVILA Asemakaavan muutos Tuovilan koulu

Sivu 1. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63. ) Kaavoitusosasto TUOVILA Asemakaavan muutos Tuovilan koulu Sivu 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63. ) Kaavoitusosasto 12.9.2016 TUOVILA Asemakaavan muutos Tuovilan koulu Sivu 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus Kaavaa laadittaessa tulee

Lisätiedot

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SIIKANIEMI SELOSTUS Ote rantayleiskaavakartasta SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2 Alueen yleiskuvaus 1.3 Luonnonympäristö 1.4

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Va. kunnanjohtajan ehdotus:

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Va. kunnanjohtajan ehdotus: Kunnanhallitus 77 16.02.2009 Kunnanhallitus 243 12.10.2009 Kunnanhallitus 270 23.11.2009 Kunnanhallitus 5 11.01.2010 Kunnanvaltuusto 4 17.02.2010 SAUKKOVAARAN LAKIALUEEN ASEMAKAAVA 101/10/2009 KHALL 77

Lisätiedot

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan Laajennus. Alkkulan teollisuusalue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Ylitornio. Alkkulan asemakaavan Laajennus. Alkkulan teollisuusalue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Ylitornio Alkkulan asemakaavan Laajennus. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.3.2015 YLITORNIO KUNTA SEITAP OY 2015 Seitap Oy Osallistumis-

Lisätiedot

ISO-KALAJÄRVI, RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Juhtimäen kylän (407), tilaa Metsäkestilä (2-87)

ISO-KALAJÄRVI, RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Juhtimäen kylän (407), tilaa Metsäkestilä (2-87) Liite 5 / Ymp.ltk 21.1.2014 / 8 ISO-KALAJÄRVI, RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Juhtimäen kylän (407), tilaa Metsäkestilä (2-87) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 21.1.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? ETELÄ-KARJALAN LIITTO ALUESUUNNITTELU 2017 ARTO HÄMÄLÄINEN MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? Kaavoituksella ohjataan hyvin arkisia asioita, joita ei välttämättä edes tule ajatelleeksi. Kuten

Lisätiedot

TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA ( ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1 Hankekuvaus

TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA ( ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1 Hankekuvaus FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunntelma 1 ( 6 ) TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA (844-411-7-1) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Hankekuvaus Asemakaava koskee Tervon

Lisätiedot

TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 7 ) TOHMAJÄRVI Jänisjoen ranta-asemakaava, UPM-Kymmene Oyj Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS

RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy SIIKALATVAN KUNTA RANTSILAN KIRKONKYLÄN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU KORTTELIN 33 TONTIT 1, 3, 4 JA 5 SEKÄ

Lisätiedot

Mäntyharjun kunta Kallaveden Riinin ja Korpijärven ranta-asemakaavojen muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Mäntyharjun kunta Kallaveden Riinin ja Korpijärven ranta-asemakaavojen muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 5 ) Mäntyharjun kunta Kallaveden Riinin ja Korpijärven ranta-asemakaavojen muutos ja laajennus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen näkökulmasta Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö 30.8.2013 ELY:n tehtäviä (kytkös metsiin) Alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Tuppuranevan suunnittelutarveratkaisu

Tuppuranevan suunnittelutarveratkaisu SIEVIN KUNTA Tuppuranevan suunnittelutarveratkaisu Tuppurannevan tuulipuiston suunnittelutarveratkaisun MRL 137 mukainen vaikutustarkastelu Liite 22 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24972 1 (10) Sisällysluettelo

Lisätiedot

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNI- TELMA (OAS)

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNI- TELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ( 6 ) RAUTALAMMIN KUNTA SONKARI-KIESIMÄ RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS-

Lisätiedot

Savukoski Pykäläinen-Kuttusoja rantaosayleiskaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Savukoski Pykäläinen-Kuttusoja rantaosayleiskaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Savukoski Pykäläinen-Kuttusoja rantaosayleiskaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.05.2011 Seitap Oy 2011 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Kauppa ja kaavoitus. Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä Klaus Metsä-Simola

Kauppa ja kaavoitus. Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä Klaus Metsä-Simola Kauppa ja kaavoitus Suomen Ympäristöoikeustieteen Seuran ympäristöoikeuspäivä 8.9.2011 OTL 2 Kauppa ja kaavoitus Esityksen sisältö Johdanto Maankäyttö- ja rakennuslain muutos 15.4.2011 Uusi 9 a luku Tausta

Lisätiedot

Metsänomistajan kaavoitusapu

Metsänomistajan kaavoitusapu 23 Lorem ipsum sit amet dolor estres con consequeter lorem ipsum ces lorem ipsum sit amet dolor estares. Metsänomistajan kaavoitusapu Tapio Oy 4.11.2016 1 Metsänomistajan kaavoitusapu Sisällys 1. Metsänomistaja

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4.3.2013 KOKEMÄEN KAUPUNKI RISTEN VANHAN KOULUN ASEMAKAAVA RISTEN (201) KAUPUNGINOSAN OSAKORTTELI 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa (OAS) täydennetään

Lisätiedot

Juvan kunta Rautjärven yleiskaavan muuttaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Juvan kunta Rautjärven yleiskaavan muuttaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JUVAN KUNTA RAUTJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTTAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä

Lisätiedot

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) OAS 1 (5) 8.5.2013 Haukiveden Haapaselän rantaosayleiskaavan muutos RANTASALMEN KUNTA HAUKIVEDEN HAAPASELÄN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 8.5.2013 MIKÄ ON OSALLISTUMIS

Lisätiedot

Kirkonkylän osayleiskaava

Kirkonkylän osayleiskaava Kirkonkylän osayleiskaava Yleiskaavapäällikkö Anita Pihala 8.6.2016 1 Osayleiskaavatyö alkaa... Miksi? Kirkonkylän kehittämistä varten laaditaan osayleiskaava, jossa ratkaistaan alueen maankäytölliset

Lisätiedot

RAUTALAMPI HÄNNILÄN RANTA-ASEMAKAAVA. Ranta-asemakaava koskee Myhinjärven länsirannalla sijaitsevaa Hännilän tilaa 1:65 (686:404:1:65)

RAUTALAMPI HÄNNILÄN RANTA-ASEMAKAAVA. Ranta-asemakaava koskee Myhinjärven länsirannalla sijaitsevaa Hännilän tilaa 1:65 (686:404:1:65) RAUTALAMPI HÄNNILÄN RANTA-ASEMAKAAVA Ranta-asemakaava koskee Myhinjärven länsirannalla sijaitsevaa Hännilän tilaa 1:65 (686:404:1:65) 23.1.2015 Maanmittauslaitos Ortokuva 2013 Leväsentie 23 H 142 70780

Lisätiedot

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (5) KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 164-RAK1503 2 (9) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuvaa ranta-asemakaavan tavoitteet sekä sen, miten laatimis- ja suunnittelumenettely etenee. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sisältää myös

Lisätiedot

LAVIAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LAVIAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LAVIAN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS 29.10.2012 2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. SUUNNITTELUALUE... 2 2. SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY JA TAVOITTEET... 2 3. LAADITUT SELVITYKSET JA AIEMMAT SUUNNITELMAT... 2 3.1. VALTAKUNNALLISET

Lisätiedot

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila 739-421-7-414 (osa) Kaavaehdotus 10.8.2016 1 Osayleiskaavan muutoksen selostus, joka koskee Pien-Saimaan osayleiskaavaa. 1 PERUSTIEDOT

Lisätiedot

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa

Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Turvetuotanto ja suoluonnonsuojelu maakuntakaavoituksessa Etelä-Pohjanmaan vaihemaakuntakaava III Markus Erkkilä 11/2014 Esityksen sisältö Maakuntakaavoitus yleisesti Maakuntakaavatilanne Etelä Pohjanmaalla

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Nurmeksen kaupungin Pielisen - Kuokkastenjärven rantaosayleiskaavan osittainen muutos (Vihtorila ja Koivula) Kuva 1: Sijainti Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Nurmeksen kaupunki Lieksan ja Nurmeksen

Lisätiedot

MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus MEIJERITIEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS, LÄNSIOSA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 11.5.2015 päivitetty: 4.2.2016 on lakisääteinen

Lisätiedot

Liite 42 / Ymp.ltk / 63 SARKKILANJÄRVI, PATRAKAN ALUE, ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Liite 42 / Ymp.ltk / 63 SARKKILANJÄRVI, PATRAKAN ALUE, ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Liite 42 / Ymp.ltk 27.8.2013 / 63 SARKKILANJÄRVI, PATRAKAN ALUE, ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 21.8.2013 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi 2013 1. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue

Lisätiedot

S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A

S U U N N IT T E L U JA T E K N IIK K A SUUNNITTELU JA TEKNI IKKA SIEVIN KUNTA JAKOSTENKALLIOIDEN TUULIVOIMAYLEISKAAVAA OSALLISTUMIS- JA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Sisällysluettelo 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus... 1

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KÄRKÖLÄ JÄRVELÄ JAAKONSAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS Päiväys 31.10.2016 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan kaavoituksen

Lisätiedot

Mähkön (6.) kaupunginosan korttelia nro 58 koskeva asemakaavamuutos ja sitova tonttijako (osakortteli 58)

Mähkön (6.) kaupunginosan korttelia nro 58 koskeva asemakaavamuutos ja sitova tonttijako (osakortteli 58) LIEKSAN KAUPUNKI Mähkön (6.) kaupunginosan korttelia nro 58 koskeva asemakaavamuutos ja sitova tonttijako (osakortteli 58) Kuva 1. Kaavamuutoksen tarkastelualue Maankäyttö- ja rakennuslain 63 ja asetuksen

Lisätiedot

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY-JA ULKOILUALUE ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY-JA ULKOILUALUE ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; TARPOMA JA SIIHEN LIITTYVÄ RETKEILY-JA ULKOILUALUE ASEMAKAAVASELOSTUS LUONNOS Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila Kaavoitusinsinööri 7.3.2016 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Lisätiedot

Mkj:n ehdotus: Maakuntahallitus päättää muuttaa ehdotustaan maakuntavaltuustolle

Mkj:n ehdotus: Maakuntahallitus päättää muuttaa ehdotustaan maakuntavaltuustolle Maakuntahallitus 50 20.03.2013 Maakuntavaltuusto 7 20.03.2013 Maakuntahallitus 103 18.08.2014 Östersundomin alueen maakuntakaavoitustilanne; tiedoksi 58/05.00/2011 MHS 20.03.2013 50 Maakuntahallitus hyväksyi

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1.6.2011 RANTA-ASEMAKAAVA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1.6.2011 RANTA-ASEMAKAAVA 1.6.2011 TAMMELAN KUNTA Lunkaan kylä Kiinteistö Mäkilä RN:o 17:0 Tammelan kunta Kunnanhallitus TAMMELAN KUNTA 2(5) Tunnistetiedot: Kunta: Kaavan nimi: Suunnittelualue: Kaavan laadituttaja: Tammela Pääjärven

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Pitkämön tekojärven tilan 7:391 ranta-asemakaavan muutos

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Pitkämön tekojärven tilan 7:391 ranta-asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 16.3.2016 KURIKAN KAUPUNKI Pitkämön tekojärven tilan 7:391 ranta-asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan

Lisätiedot

Salla Sallatunturin asemakaava Pan Parks Poropuisto alue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Salla Sallatunturin asemakaava Pan Parks Poropuisto alue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Salla Sallatunturin asemakaava Pan Parks Poropuisto alue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 09.07.2009 Sallan kunta Seitap Oy 2009 Seitap Oy Osallistumis-

Lisätiedot

IVALON ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS; ETELÄPÄÄ

IVALON ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS; ETELÄPÄÄ IVALON ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS; ETELÄPÄÄ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila kaavoitusinsinööri 15.5.2012, 30.4.2013 Yleistä osallistumis- ja

Lisätiedot

Ala-Ähtävän asemakaavan muutos, Langkulla (Malue muutetaan AO-alueeksi) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi:

Ala-Ähtävän asemakaavan muutos, Langkulla (Malue muutetaan AO-alueeksi) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: Ala-Ähtävän asemakaavan muutos, Langkulla (Malue muutetaan AO-alueeksi) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599414201601 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA

Lisätiedot

Maakunnallisesti merkittävät bioenergia- ja puuterminaalit

Maakunnallisesti merkittävät bioenergia- ja puuterminaalit Valmisteluvaihe Satakunnan vaihemaakuntakaava 2, Yleisötilaisuus, Karvia, 8.2.2017 Maakunnallisesti merkittävät bioenergia- ja puuterminaalit Maakuntainsinööri Anne Nummela Kuvat: Manu Hollmén, Teemu Tervo

Lisätiedot

TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY KITEEN KAUPUNKI

TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY KITEEN KAUPUNKI TENGBOM ERIKSSON ARKKITEHDIT OY KITEEN KAUPUNKI KITEEN KAUPUNKI Paloaseman asemakaava asemakaavan muutos YLEISTÄ Kiteen kaupunginhallitus on 5.10.2015 252 päättänyt käynnistää Paloaseman asemakaavan laatimisen

Lisätiedot

Janakkalan kunta Tervakoski

Janakkalan kunta Tervakoski Janakkalan kunta Tervakoski 25.4.2014 1 Lepola Asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ALUEEN SIJAINTI Alue sijaitsee noin 1,5 km etäisyydellä Tervakosken liikekeskustasta, Vanhan kylän

Lisätiedot

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 LIPERIN KUNTA KÄSÄMÄN OSAYLEISKAAVAN MUUTTAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön sisällyttää

Lisätiedot

Juvan kunta Jukajärven yleiskaavan muuttaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Juvan kunta Jukajärven yleiskaavan muuttaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JUVAN KUNTA JUKAJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTTAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä

Lisätiedot

HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 9.3.2016 päivitetty: 13.4.2016 on lakisääteinen (MRL

Lisätiedot

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016 1 Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016 Hyväksytty: Valtuusto 29.11.2016 97 2 1. Yleistä kaavoituskatsauksesta Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) sekä maankäyttö- ja rakennusasetus (MRA) säätelevät kaavoitusta

Lisätiedot

1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE

1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE FCG Suunnittelu ja tekniikka Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (5) KONNEVEDEN KUNTA KIVISALMEN LAITURIALUEEN RANTA-ASEMAKAAVA 1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE Konneveden kunnalla on tarkoitus

Lisätiedot

Kotkan kaupunkisuunnittelu / Marja Nevalainen, kaavoitusinsinööri,

Kotkan kaupunkisuunnittelu / Marja Nevalainen, kaavoitusinsinööri, OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS 30. KAUPUNGINOSA JUMALNIEMI OSA KORTTELIA 6 SEKÄ LÄHIVIRKISTYSALUETTA, KAAVA NRO 0616 VALMISTELIJA Kotkan kaupunkisuunnittelu / Marja Nevalainen,

Lisätiedot

Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49.

Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49. SULKAVAN KUNTA RANTA-SASTAVIN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 26.11.2013 Ranta-asemakaavan muutos koskee osaa Sulkavan kunnan Ruokoniemen kylän tilasta 2:49. Ranta-asemakaavan muutoksella muodostuu

Lisätiedot

Liitteet: - Kaavaluonnos, liite 1/ 61 - Asemakaavamerkinnät, liite 2/ 61 - Asemakaavaselostus, liite 3/ 61

Liitteet: - Kaavaluonnos, liite 1/ 61 - Asemakaavamerkinnät, liite 2/ 61 - Asemakaavaselostus, liite 3/ 61 Valtuusto 6 09.09.2013 6 S 19 C Joensuun venesataman asemakaavan hyväksyminen 152/10.02.03/2012 KAAVJAOS 61 Kaavoitusjaosto 12.6.2012 Valmistelija: maankäyttöpäällikkö Matti Kanerva matti.kanerva (at)

Lisätiedot

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet

Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Maakuntakaavoitus ja maankäytön mahdollisuudet Ainespuun puskurivarastoilla ja metsäenergian terminaaleilla tehoa puunhankintaan 12.12.2014 Antti Saartenoja Maakuntakaavoitus pähkinänkuoressa Yleispiirteinen

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Nurmeksen kaupungin Pielisen - Kuokkastenjärven rantaosayleiskaavan osittainen muutos (Siimes) Kuva 1: Sijainti Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Nurmeksen kaupunki Lieksan ja Nurmeksen tekninen virasto

Lisätiedot

ASIKKALAN kunta. Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

ASIKKALAN kunta. Lauttaniemen ranta-asemakaava ja. Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ASIKKALAN kunta Lauttaniemen ranta-asemakaava ja Ali-Marttilan ranta-asemakaavan muutos 12.11.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS Lauttaniemi 12112015.doc Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS; VALTATIE 4:N LÄNSIPUOLEN TEOLLISUUS- JA VARASTOALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA (OAS)

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS; VALTATIE 4:N LÄNSIPUOLEN TEOLLISUUS- JA VARASTOALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA (OAS) KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN LAAJENNUS; VALTATIE 4:N LÄNSIPUOLEN TEOLLISUUS- JA VARASTOALUE OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA (OAS) Inarin kunta Tekninen osasto 13.7.2016 2 (6) Yleistä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta

Lisätiedot

Puumalan kunta Pistohiekan matkailualueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 6.7.2015 1. MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Puumalan kunta Pistohiekan matkailualueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 6.7.2015 1. MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PUUMALAN KUNTA PISTOHIEKAN MATKAILUALUEEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä

Lisätiedot

Kytölän tuulivoimapuiston osayleiskaava

Kytölän tuulivoimapuiston osayleiskaava S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A ALAVIESKAN KUNTA Kytölän tuulivoimapuiston osayleiskaava Lausunnot saapuivat kaavaehdotuksen nähtävänäoloajan Kalajoen kaupunki ilmoitti etukäteen palautteenannosta

Lisätiedot

Akm 230: Antinkankaan koulun asemakaavan muutos, ehdotus

Akm 230: Antinkankaan koulun asemakaavan muutos, ehdotus Akm 230: Antinkankaan koulun asemakaavan muutos, ehdotus Vastineet ehdotusvaiheen lausuntoihin ja muistutuksiin 8.3.2016 Antinkankaan koulun asemakaavan muutosehdotus on ollut MRL 65 :n ja MRA 27 :n mukaisesti

Lisätiedot

POSION KUNTA Toimintaympäristölautakunta KAAVOITUSKATSAUS VUODELTA 2015

POSION KUNTA Toimintaympäristölautakunta KAAVOITUSKATSAUS VUODELTA 2015 POSION KUNTA Toimintaympäristölautakunta KAAVOITUSKATSAUS VUODELTA 2015 YLEISTÄ KAAVAJÄRJESTELMÄSTÄ Kaavat jaetaan yleispiirteisiin ja yksityiskohtaisiin kaavoihin. Yleispiirteisiä kaavoja ovat maakunta-

Lisätiedot

Juvan kunta Luonterin rantayleiskaavan muuttaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Juvan kunta Luonterin rantayleiskaavan muuttaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA JUVAN KUNTA LUONTERIN RANTAYLEISKAAVAN MUUTTAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä

Lisätiedot

Raision kaupungin 4. kaupunginosan (Mahittula) moottoriurheilualuetta koskevan asemakaavan hyväksyminen (Palovuori)

Raision kaupungin 4. kaupunginosan (Mahittula) moottoriurheilualuetta koskevan asemakaavan hyväksyminen (Palovuori) Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Tekninen lautakunta 40 17.3.2015 Tekninen lautakunta 98 7.6.2016 Kaupunginhallitus 252 19.9.2016 Asianro 955/10.02.03/2014 80 Raision kaupungin 4. kaupunginosan (Mahittula)

Lisätiedot

Sulkavan kunta Vilkalahden ja Hopeasaaren itäosien asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Sulkavan kunta Vilkalahden ja Hopeasaaren itäosien asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma SULKAVAN KUNTA SULKAVAN KYLÄ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. MIKÄ ON OSALLITUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö- ja rakennuslain 63 edellyttää, että kaavatyön yhteydessä riittävän varhaisessa

Lisätiedot

Kangasalantie, asemakaava ja asemakaavan muutos, kaava nro 468 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS)

Kangasalantie, asemakaava ja asemakaavan muutos, kaava nro 468 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kangasalantie, asemakaava ja asemakaavan muutos, kaava nro 468 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Tässä asiakirjassa esitetään suunnittelualueen sijainti sekä aluetta koskevat lähtötiedot ja tavoitteet

Lisätiedot