yli puolet uusia! merimies Edustajakokouksessa sjömannen ovat Unionin toiminnan perusta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "yli puolet uusia! merimies Edustajakokouksessa sjömannen ovat Unionin toiminnan perusta"

Transkriptio

1 Nº3 /2012 kesäskuu merimies sjömannen Ammattiosastot ovat Unionin toiminnan perusta Edustajakokouksessa yli puolet uusia! Itäkustin osastossa panostetaan nuoriin: Krista ja Mika suoraan valtuustoon Tietoa kesätyöntekijälle s MS 1

2 pääkirjoitus 14 sisältö: 4 Edustajakokous Elämä merillä ei ole rock'n rollia 14 Suomen satamat muutosten kourissa 16 Merta-työryhmä 19 Ammattiosastojen yhteystiedot 21 Suomen Lauttaliikenne osti Arctia Saaristovarustamon 24 työ & terveys: Vinssiauto parantaa työergonomiaa 27 jobissa: Taina Salo M/s Finnmaidilta Kannen kuvassa: Krista Tanhuanpää, 26, ja Mika Mäkelä, 39, toivat edustajakokoukseen nuorennusleikkausta. PÄÄTOIMITTAJA CHEFREDAKTÖR Simo Zitting TOIMITTAJA REDAKTÖR Saana Lamminsivu ULKOASU, TAITTO LAYOUT Rohkea Ruusu TOIMITUS REDAKTION John Stenbergin ranta 6, 2. kerros, Helsinki, puh. (09) John Stenbergs strand 6, 2:a våningen, Helsingfors, tel. (09) PAINO Art Print Oy 2012, ISSN X Kannen kuva: Saana Lamminsivu POSTI- JA KÄYNTIOSOITE / POST- OCH BESÖKADRESS John Stenbergin ranta 6, 2. kerros, Helsinki / John Stenbergs strand 6, 2:a våningen, Helsingfors VAIHDE / VÄXEL +358 (0) Kesänäyttely kutsuu Saloon! ILMOITUKSET ANNONSER puh. / tel. (09) Lehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa. / Tidningen utkommer sex gånger om året. TILAUSHINNAT (2012) 1/1 vuosi 25 e 1/2 vuosi 15 e Adolf Bock, Orinoco ja Graf Zeppelin, 1929 (guassi 15 x 21), John Nurmisen Säätiö kuva Rauno Träskelin Adolf Bock ja meritaiteen mestarit Salon taidemuseossa MERIMIES SJÖMANNEN ILMESTYMISAIKATAULU 2012 TIDTABELLEN 2012 no aineisto toimituksessa ilmestyminen material i redaktion utges Mahdollisuus käyttää EU:n ulkopuolisia työntekijöitä on luonut uusia työpaikkoja suomalaisille merenkulkijoille Vuonna 2009 merenkulun työmarkkinajärjestöjen hyväksymän niin sanotun raamisopimuksen mukainen mahdollisuus käyttää lastialuksilla EU:n ulkopuolisia työntekijöitä tilanteessa, jossa varustamo on tuomassa Suomen lipun alle uutta tonnistoa, on johtanut yllättäviin tuloksiin. Raamisopimuksen mukaisia varustamo- ja aluskohtaisia sopimuksia on tehty viimeisen kahden vuoden aikana siten, että tällä hetkellä 29 alusta on tavalla tai toisella raamisopimuksen tarkoittamien järjestelyn piirissä. Suurin osa aluksista on jo sisäänliputettuja, osa on vielä sisäänliputusvaiheessa. Tämän lisäksi joukkoon mahtuu muutamia sellaisia, jotka ovat olleet pitkään ylösmakaamassa ja jotka on pystytty saattamaan takaisin liikenteeseen raamisopimuksen mahdollistamien työvoimakustannussäästöjen johdosta. Yllä mainittujen järjestelyjen avulla Suomen kauppalaivastoon on luotu yhteensä noin 700 uutta merityöpaikkaa. Tämä on näkynyt tilastoissa muun muassa siten, että vuosi 2011 oli pitkään aikaan ensimmäinen vuosi, jolloin suomalaisten merityöpaikkojen lukumäärä kääntyi kasvuun. Näistä uusista työpaikoista EU:n ulkopuolisille merenkulkijoille, lähinnä filippiiniläisille, on mennyt noin kuudesosa. Loput, eli melkein 600 uutta työpaikkaa ovat tulleet käytännössä suomalaisille merimiehille. Miehistöryhmien, eli päällystön, konepäällystön ja muun miehistön kesken työpaikat ovat jakaantuneet pääsääntöisesti tasan. Suomalaisten merityöpaikkojen kasvu on luonut täysin uuden tilanteen: olemme yllättäen vaikeuksissa sen suhteen, mistä löytää riittävästi pätevyydet omaavia suomalaisia merimiehiä. Suomalaisten merityöpaikkojen kasvu on luonut täysin uuden tilanteen: olemme yllättäen vaikeuksissa sen suhteen, mistä löytää riittävästi pätevyydet omaavia suomalaisia merimiehiä. Käytännössä suomalaisten merenkulkijoiden keskuudessa vallitsee jo nyt täystyöllisyys ja puute sähkömiehistä, korjausmiehistä, konemestareista jne. Näköpiirissä on myös se, että olemme varsin pian todistamassa myös puutetta matruuseista ja muista kansipuolen ammattimiehistä. Pätevyydet omaavien merenkulkijoiden saaminen ja heidän kouluttamisensa asettaa vaatimuksia suomalaiselle merenkulun koulutusjärjestelmälle. Tulevaisuudessa merenkulkijoiden kouluttaminen pitää olla nopeampaa, tehokkaampaa ja keskittyneempää. Uusien merimiesten saaminen ensimmäisiin työpaikkoihin pitää onnistua lyhyemmän peruskoulutuksen jälkeen siten, että kokemus ja tieto merityöstä ja merellä työskentelemisen olosuhteista alkaa karttua aikaisemmassa vaiheessa. Koko koulutusjärjestelmän uudistaminen ja keskittäminen tuleekin varmasti olemaan yksi lähivuosien suurimmista haasteista. Simo Zitting puheenjohtaja TELEFAX ILMOITUSHINNAT / ANNONSPRIS: +358 (0) > viestintä > KOTISIVUT / HEMSIDOR merimies > mediakortti / > på svenska > kommunikation > Sjömannen > 2 MS SÄHKÖPOSTI / E-ADRESS / mediakort MS 3

3 edustajakokous Valtiovallan leikkausuhat vakavoittivat edustajakokousväen Merimies-Unionin Hakaniemessä pidetty 23. edustajakokous oli tiukkojen puheenvuorojen ja arvolinjausten sävyttämä. Vakavaksi väen vetivät merenkulun tukiin kohdistuvat leikkausuhkat. teksti: Saana Lamminsivu kuvat: Patrik Lindström, Saana Lamminsivu Merimies-Unionin edustajakokouksessa oli arvovaltainen yleisö. Eturivissä oikealta: SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly, eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma, ITF:n pääsihteeri David Cockroft, NTF:n pääsihteeri Peter Lövkvist, valtakunnansovittelija Esa Lonka, SMU:n entinen puheenjohtaja Per-Erik Nelin ja Ruotsin SEKO Sjöfolkin luotsaaja Thomas Abrahamsson sekä Viron EMSA:sta Jüri Lember ja Kaia Vask. Merenkulkuelinkeinolle on varmistettava pitkäjänteisesti samat toimintaolosuhteet kuin muissa keskeisissä EU-maissa ja erityisesti Itämeren ympäristössä. Näin pontevasti eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma otti kantaa Suomen merenkulun toimintaedellytyksiin Merimies-Unionin 23. edustajakokouksen avajaisissa. Eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma. Merenkulun huoltovarmuus huolestutti Heinäluomaa Kansantuotteesta yli 40 prosenttia syntyy viennistä, josta yli 90 prosenttia kuljetetaan meritse. Puhemiehen mielestä ei ole yhdentekevää, miten nämä kuljetukset hoidetaan. On huoltovarmuuskysymys, että Suomessa säilyy oma, omassa omistuksessa oleva merenkulku ja siihen liittyvä ammattiosaaminen. Maailmalla tulee myös epävakaita vaiheita kuten tähänkin saakka, jolloin Suomessa on oltava olemassa kansallinen merenkulkuosaaminen ja riittävä tonnisto, Heinäluoma painotti. Myös Merimies-Unionin puheenjohtaja Simo Zitting muistutti Suomen ulkomaankaupan olevan täysin riippuvainen toimivista merikuljetuksista. Suomalaisen tonniston osuuden vähentyminen ulkomaanliikenteen kuljetuksista on heijastunut suomalaisten merenkulkijoiden lukumäärään ja työtilaisuuksiin, Zitting totesi kehityssuunnasta. jatkuu sivulla 6 Katso kuvagalleria netistä > viestinta > nettijutut > edustajakokous-2012-kuvakavalkadi 4 MS MS 5 Kristoffer Lundqvist

4 edustajakokous Zitting jatkaa puheenjohtajana ja Bondas liittosihteerinä Kohti oikeudenmukaista palkitsemista Merimies-Unionin edustajakokous valitsi Simo Zittingin jatkamaan liiton puheenjohtajana. Liittosihteerinä jatkaa puolestaan Kenneth Bondas ja valtuuston puheenjohtajaksi valittiin Markku Lauriala. Zitting voitti äänestyksessä vastaehdokkaansa Astrid-Geisor Gomanin äänin Geisor-Goman tulee Supo:sta, jossa hän toimii hallintopäällikkönä. Goman ei ole toiminut luottamusmiestehtävissä eikä hänellä ole ammattiyhdistystaustaa. Goman ei myöskään ole Merimies-Unionin jäsen. Merimies-Unionin puheenjohtajat ovat perinteisesti olleet pitkän linjan ammattiyhdistyskonkareita, sillä tehtävän hoitamiseen vaaditaan järjestötyökokemusta ja hyviä suhdeverkostoja. Puheenjohtajan työssä on tärkeää tietää miten järjestö toimii ja tuntea Vielä vuonna 2000 merimiesammateissa tehtiin noin henkilötyövuotta, tänä päivänä enää noin Satoja uusia merenkulun työpaikkoja Puheenjohtajan mukaan Suomen kehitys on heijastanut yleiseurooppalaista kehitystä. Tätä ei ole nielty Merimies-Unionissa kuitenkaan purematta, vaan kurssi on pyritty määrätietoisesti muuttamaan toiseen suuntaan. Nyt kahden viimeisen vuoden aikana tehtyjen ratkaisujen johdosta suomalainen tonnisto on jälleen kasvusuunnassa, Zitting muistutti. Vuosi 2011 oli suomalaisen merenkualan lainsäädäntö sekä sopimukset, Zitting muistuttaa. Puheenjohtaja Zitting pitää käytyä puheenjohtajavaalia farssina, jonka hän olisi toivonut vältettävän. Zittingin mielestä tehtäviin ei yksinkertaisesti voi hypätä suoraa kylmiltään järjestö- ja ay-toiminnan ulkopuolelta. Vaikka olisi lakimies, vaaditaan liiton puheenjohtajalta myös laajaa yhteiskuntasuhteiden osaamista ja verkostoa. Erityisesti työskentely kansainvälisissä järjestöissä vaatii erityisosaamista ja henkilösuhteita, jotka ovat aikaansaatavissa vain pitkän yhteistyön ja osallistumisen myötä, painottaa Zitting puheenjohtajan työnkuvaa ja Merimies- Unionin järjestönä saavuttamaa arvostusta maailmalla. lun osalta historiallinen. Ensimmäistä kertaa vuosiin suomalaisten merityöpaikkojen määrä kääntyi nousuun. Viimeisen kahden vuoden aikana melkein kaikki suomalaiset uudisrakennukset on liputettu Suomen lipun alle ja suomalaisille merenkulkijoille on luotu satoja uusia työpaikkoja. Myös suomalaisen kauppalaivaston ikä on kääntynyt laskuun. Nykyiseen tilanteeseen pääsemiseksi on jouduttu tekemään vaikeita ratkaisuja ja kompromisseja. Selvää kuitenkin on, että vuonna 2009 uudistettu tonnistoverolaki ja samana vuonna voimaan tullut crosstrade -liikenteen työvoimakustannustuki sekä EU:n ulkopuolisen työvoiman käytön mahdollistava raamiratkaisu ovat elvyttäneet kotimaista merenkulkua. Merimies- Unioni on kantanut oman kortensa kekoon yhteisissä talkoissa. Vaikeina aikoina kansankunnan on pysyttävä koossa Maan hallitusohjelmaan tehty kirjaus merenkulun tukien leikkaamisesta 20 miljoonalla eurolla vuoteen 2015 mennessä veti viime syksyn kuluessa värit merenkulkijoiden ja varustajien kasvoilta. Varustajat ilmoittivat suoralta kädeltä, että mikäli merenkulun tukia leikataan, ulosliputtavat he alukset halvemman kustannustason maihin. Elämä merillä ei ole rock'n rollia edustajakokouksen "nuorisobändiin" lukeutuvat Jan-Erik Berlin (takana), Kristoffer Lundqvist ja Turo Ihalainen tuumivat. "Suomalaisista merityöpaikoista on pidettävä tiukasti kiinni ja Suomeen on saatava pikaisesti enemmän tonnistoa! Tämä asia on ymmärrettävä myös eduskunnassa. Laivoilla ovat tunnelmat, että vuosikausia kestänyt tonnistoveron läpimenokaan ei asioita juuri parantanut, vaan rikkisäädökset pimensivät valon pilkahduksen horisontissa. Palkkoja, työehtoja, työolosuhteita, etuja yms. ei ole enää varaa huonontaa, koska lähes kaikki mahdollinen on jo syöty pois skönäreiltä ja samaan aikaan luvulla työtä ja vastuuta lisätään koko ajan työnantajan puolesta. Merelle ei saada kasvatettua uutta sukupolvea, jos asiat huonontuvat vielä lisää. Tämä on fakta. Moni nuori vaihtaa nykyisin alaa muutaman vuoden seilauksen jälkeen.työantajat painivat nyt jo alusten miehitysongelmien kanssa, emmekä usko että sekamiehitykset olisivat lopullinen ratkaisu, vaan lähinnä jatkoaika Suomen lipun / suomalaisen merenkulkijan säilyttämiselle. Miehitysongelmaa pitäisi varmasti myös pohtia perusteellisemmin työnantajien kanssa: miten tähän on tultu ja miten tilanne korjataan? Merenkulkijoiden koulutus tulisi myös järkeistää ja tehdä myös tätä kautta alasta nuorille houkutteleva." Euroopan talouskriisi ja sen tuoma huoli sekä mahdolliset vaikutukset Suomen talouteen ja työllisyyteen herättivät huolta monissa salissa käytetyissä puheenvuoroissa. Yksi prosentti työllisyysasteessa parempaan suuntaan on kaksi miljardia euroa julkisen talouden tasapainossa valtaisia lukuja. Ja yksi prosentti työllisyysasteessa on noin ihmistä enemmän töissä. Tässä on siis se tie, jolla Suomessakin täytyy kulkea: sekä vastuullinen talouslinja, mutta myös huolenpito siitä, että yritystoiminta menestyy täällä, että uusia työpaikkoja tulee ja vanhoista työpaikoista huolehditaan. Eero Heinäluoma Suomessa on käyty aika vahvaa keskustelua elinkeinoelämän palkitsemisen oikeudenmukaisuudesta. Minusta olisi kohtuullista ja korkea aika, että yritysjohto ottaisi tämän viestin vakavissaan. Se tulee sekä työntekijäkentältä, mutta myös koko yhteiskunnasta. Sata- tai sataviisikymmentäkertaiset palkka- tai tuloerot eivät ole missään suhteessa ihmisten todelliseen työpanokseen. Eero Heinäluoma Mutta suurempi kysymys merenkulun kannalta taitaa sittenkin olla kuin tämä 20 miljoonaa ja koko Suomen viennin kannalta kysymys näistä uusista rikkimääräyksistä. Viime vaalikauden ehkä suurin yksittäinen päätös koski tätä rikkisopimuksen aikaansaantia. Siitähän eduskunta ei ollut tietoinen näistä neuvotteluista ja oikeastaan ratkaisut tapahtuivat ilman, että ne olisivat olleet avoimessa kansanvaltaisessa käsittelyssä. 600 miljoonan euron tai joidenkin arvioiden mukaan 800 miljoonan euron lisärasite suomalaiselle viennille on erittäin kova. Heinäluoma Reilun kilpailun takaamiseksi koko Euroopan alueella olisi oltava samat rikkivelvoitteet. Kun direktiivi aikanaan tulee voimaan, on Suomessa valmistauduttava tukemaan investointeja rikkipesureihin ja muuhun tarvittavaan tekniikkaan. Tässä rikkiasiassa myös ammattiyhdistysliikkeen, Suomen Merimies-Unionin, näkemystä on kuunneltava. Lauri Lyly Vaikka kilpailu ulosliputuksineen ja vastaavine toimineen on alalla rajua, Suomessa pitää säilyttää merenkulkuun liittyvä koulutus ja osaaminen. Ennen kaikkea meillä pitää olla riittävästi tonnistoa kotimaisen lipun alla. Lauri Lyly jatkuu sivulla MS 7 6 MS MS

5 edustajakokous Suomi on pieni kansankunta, jonka on kyettävä puhaltamaan yhteen hiileen vaikeina aikoina. Toralla ja eripuralla maata ei rakenneta. Edustajakokoukselle tehtyjä aloitteita Edustajakokouksen eturivissä Markku Rautiainen (vas.) ja Seppo Immonen Sisä-Suomen osastosta. Edustajakokouksessa yli puolet uusia Edustajakokous on liiton korkein päättävä elin, joka kokoontuu neljän vuoden välein. Tarvittaessa voidaan järjestää myös ylimääräinen kokous. Nykyinen edustajakokous koostuu 41 vaaleilla valitusta edustajasta, joista yli puolet, 23, ovat uusia edustajia. Edustajakokouksessa valitaan aina myös nelivuotiskaudeksi valtuusto, johon kuuluu puheenjohtaja ja 20 muuta varsinaista jäsentä. Jokaisella varsinaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen (uusi valtuusto sivulla 12). Valtuusto kokoontuu sääntömääräisesti keväällä ja syksyllä sekä tarvittaessa. Edustajakokouksessa valitaan myös hallitus, johon kuuluu puheenjohtaja, liittosihteeri ja vähintään kahdeksan (8) sekä enintään kolmetoista (13) muuta varsinaista jäsentä (uusi hallitus sivulla 12). Hallituksen on kokoonnuttava vähintään kerran neljännesvuodessa, mutta käytännössä Unionin hallitus on kokoontunut kerran kuukaudessa kesää lukuun ottamatta. Merimies-Unioni asetti viime syksynä käydyissä työehtosopimusneuvotteluissa ehdoksi raamisopimukseen liittymiselleen, että merenkulun tukia ei saa leikata. Erityisesti miehistökustannustukiin kajoamista Merimies-Unioni ei voi suvaita tai suomalaisia merimiehiä uhkaa joukkotyöttömyys. Haastavaa tilannetta lähdettiin ratkomaan valtiovallan ja työmarkkinajärjestöjen yhteistyöllä. Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta asetti niin sanotun Merta-työryhmän selvittämään vaihtoehtoisia kohteita merenkulun tukiin kohdistuville leikkauksille. Työryhmä sai työnsä päätökseen maaliskuun kehysriiheen mennessä. Lyly toivoi, ettei raamiratkaisua tärveltäisi eripuralla Edustajakokouksessa puhunut SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly oli tyytyväinen, että etenkin miehistökustannustukeen kohdistunut leikkausuhka saatiin yhteistuumin torjuttua. Lyly painotti vahvaa yhdessä tekemisen ja sopimisen merkitystä myös jatkossa. Työmarkkinajärjestöt ovat viimeisen puolen vuoden aikana saaneet neuvoteltua raamisopimuksen ja työurasopimuksen, jotka mielestäni vastaavat hyvin nykyiseen haastavaan taloustilanteeseen. Suomi on pieni kansankunta, jonka on kyettävä puhaltamaan yhteen hiileen vaikeina aikoina. Toralla ja eripuralla maata ei rakenneta. Olisi palkansaajien ja koko Suomen etu, että raamisopimuksen tuomaa hyvää tilannetta ei tärveltäisi vaan mahdollistettaisiin sille luonteva jatko, Lyly toivoi. Puhemies Heinäluoma yhtyi Lylyn näkemyksiin. Työmarkkinajärjestöjen keskinäinen yhteistyö on ollut aivan avain asemassa, jotta myös valtiovallalla on ollut edellytykset tarkistaa omaa toimintaansa ja olla valmiita ottamaan käyttöön näitä tukipolitiikan uusia muotoja. Pitkäjänteisempää merenkulkupolitiikkaa Toivottavaa on, että Merimies-Unionin edustajakokouksen evästys valtiovallan suuntaan kotimaisen merenkulun pelastamiseksi ei jäisi vain tyhjän puhumiseksi, vaan tuottaisi tulosta. Nuoria mukaan toimintaan ja päätöksentekoon Edustajakokoukselle aloitteita voivat tehdä henkilöjäsenet tai jäsenyhdistykset. Tämänkertaiselle edustajakokoukselle aloitteita saapui niukasti. Jorma Luoman tekemässä aloitteessa esitettiin, että valtuustossa ja hallituksessa tulee olla 10 % jäseniä, jotka ovat valintahetkellä iältään alle 25-vuotiaita. Luoman esitys otettiin myönteisellä mielellä vastaan edustajakokouksessa. Suomen merenkulun tulevaisuus on nuorista kiinni, joita on houkuteltava merille töihin, mutta myös mukaan liiton toimintaan ja päätöksentekoon. Sen sijaan liiton sääntöjen muuttaminen siten, että hallituksen ja valtuuston jäsenistä kymmenesosa olisi nuoria rikkoisi muun muassa yhdistyslakia eikä ole mahdollista toteuttaa. Edustajakokousedustajat myös totesivat, että päätöksentekoon osallistuminen vaatii nuorilta omaa aktiivisuutta ja osallistumista sekä asioiden omaksumista. Kun nuoret lähtevät rohkeasti toimintaan mukaan myös tieto karttuu. Niinpä tulevan neljän vuoden aikana ammattiosastojen ja Unionin toiminnassa kiinnitetään erityistä huomiota nuorten saamiseen mukaan toimintaan. Suomen ja Venäjän kuljetuksista Toinen Luoman aloitteista koski Venäjän uusien satamien vaikutusta Suomen kautta tapahtuvaan tavaraliikenteeseen ja sen vaikutuksista Suomen satamiin. Hallitus totesi vastauksessaan asian olevan tärkeä ja sitä käsiteltävän muun muassa maan hallituksen liikennepoliittisessa selonteossa. Venäjän liikenteen ja satamien kehitystä tulee seurata aktiivisesti. Myös Merimies-Unionin kotisivuille on laadittu Kotimeri Itämeri-sivusto, jossa on yleistietoa Venäjästä, sen kuljetuksista ja satamista sekä linkkejä sivuille, joista asiasta saa lisätietoa. (kuvake löytyy oikeasta laidasta) Kolmas edustajakokoukselle henkilöjäseneltä saapunut aloite oli Turo Ihalaisen käsialaa ja evästi seuraavia työehtosopimusneuvotteluita, joissa tulisi ottaa huomioon ns. vanhanajan välipäällystön työtehtävien vaativuuden lisääntyminen ja palkkaus. Hallitus lupasi ottaa asian huomioon tulevissa työehtosopimusneuvotteluissa. Minna Kiiski Matkailu- ja Huolinta-alan osastosta vaikuttaa Merimies-Unionin valtuustossa jatkuu sivulla 11 alkaneella nelivuotiskaudella. 8 MS MS MS 9 jatkoa sivulta 6

6 edustajakokous Itäkustin osastossa panostetaan nuorisotoimintaan Edustajakokousväestä yli puolet oli tällä kertaa uusia edustajia. Neste Shippingin M/s Stena Poseidonilla puolimatruusina toimiva Krista Tanhuanpää ja Finnlinesin M/s Finnladyllä ytmatruusina toimiva Mika Mäkelä tulevat kummatkin Itäkustin osastosta. Edustajakokouksessa ensimmäistä kertaa mukana olleet Krista ja Mika valittiin suoraan valtuuston varsinaisiksi jäseniksi, mikä on osoitus siitä, että myös uusilla edustajilla on hyvät mahdollisuudet päästä suoraan päätöksenteon ytimeen, jos rohkeutta löytyy. Kotkan Meripäivät 50 vuotta! Itäkustin osaston sihteeri Olli Kauranen kertoo, että Itäkustissa on tehty paljon töitä uusien ja etenkin nuorten saamiseksi mukaan toimintaan. Nykyisestä Itäkustin hallituksesta yli puolet uusiutui ja varsinkin nuorempi merenkulkijakaarti tuntuu löytäneen tiensä toimintaan. Seuraavaksi osastolaiset kokoontuvat Kotkan meripäivillä, jonne osasto on myynyt MeripäiväAreenalle konserttilippuja. Kotkan Meripäivät täyttävät tänä vuonna 50 vuotta, joten juhlavuoden kunniaksi Kotkassa nähdään toivottavasti mahdollisimman paljon merenkulkijoita! Ahvenanmaan osaston puheenjohtaja Ossian Suominen (vas.), Eija Kiviö ja Jan Andersson. Jorma Luoma Lounais-Suomen osastosta kävi puhujanpöntössä ahkerasti kokouksen aikana. Luoman esitykset nuorten saamisesta mukaan toimintaan ja Venäjän liikenteen kehityksen seuraaminen otettiin edustajakokousväen keskuudessa tarkalla korvalla vastaan. Reima Rantanen M/s Gabriellalta on yksi Unionin valtuuston uusista edustajista. jatkoa sivulta 9 Tukilainsäädäntöä, jonka olemassaolo on välttämätön ehto tonnistomme kansainvälisen kilpailukyvyn säilymiselle, on uudistettu ja muokattu aina alkamassa olevan ulosliputusaallon estämiseksi tai jo alkaneen aallon pysäyttämiseksi silloin, kun hätä on jo ollut kädessä, puheenjohtaja Zitting kritisoi suomalaista merenkulkupolitiikan lyhytjänteisyyttä. Zitting viittasi puheessaan naapurimaa Ruotsiin, jossa valtiovallan kielteinen suhtautuminen kauppamerenkulkuun on aikaansaanut massiivisen ulosliputusaallon viime vuoden aikana. Myös Heinäluoma valitteli tosiasioihin herätyn kotimaassa liian myöhään. Alan muutosta ei nähty riittävän ajoissa ja se on osaltaan johtanut huomattavaan laivojen ulosliputusaaltoon. Suomi ei saa jäädä muista Itämeren maista jälkeen Heinäluoma totesi hallituksen kuitenkin lukeneen oman hallitusohjelmansa ja kaikkien yhteinen päämäärä on merenkulun turvaaminen, kuten hallitusohjelmaan on kirjattu. Nyt on tärkeätä, että sekä hallitus että eduskunta voivat osaltaan antaa pitkäjänteisen varmuuden siitä, että Suomessa huolehditaan merenkulun asianmukaisista toimintaedellytyksistä. Suomessa on oltava samat edellytykset merenkululle kuin mitä muissa meille tärkeissä ja keskeisissä kilpailijamaissa erityisesti Itämeren ympäristössä, puhemies vaati. Myös edustajakokouksen julkilausumassa todetaan valtiovallan leikkaussuunnitelmien vaarantavan kotimaisen merenkulun tulevaisuuden. Ulosliputukset halvemman kustannustason maihin ovat uhka. Erityisin ja akuutein huoli on kotimaisten monitoimimurtajien kohtalo ja Suomen arktisen osaamisen tulevaisuus. 10 MS MS 11

7 edustajakokous Uusi hallitus ja valtuusto Edustajakokous JULKILAUSUMA Hallitus / Styrelse Valtuusto / Fullmäktige Puheenjohtaja / Ordförande Simo Zitting Varsinainen jäsen Ordinarie medlem Henkilökohtainen varajäsen/ Suppleant Liittosihteeri / Förbundsekreterare Kenneth Bondas Jan-Erik Berlin Turo Ihalainen Joonas Heinonen Taneli Nevantaus Seppo Immonen Vesa Salenius Varsinainen jäsen / Henkilökohtainen varajäsen / Ordinarie medlem Suppleant Markku Kangosjärvi Minna Kiiski Outi Ketola Mirjam Ahlroth Pekka Ahmakari Mikko Ervast Susanna Eskolin Pentti Holappa Olli Kauranen Eija Kiviö Marko Lappalainen Hemmo Mutka Satu Valapuro Jouni Sandell Monika Parikka Markku Kylmämaa Petri Luumi Stefan Dahl Tero Palokoski Bengt Ahlborg Kai Korhonen Martti Kuusela Maritta Lahti Marko Laine Jyrki Lummejoki Jorma Luoma Jori Mikkola Mika Mäkelä Ralf Niemi Petri Vuorimies Jari Sillman Taisto Saukkonen eira Pessi Susanna Mäntysaari Teuvo Merenlinna Jani Santala Arto Tolsa Jukka-Pekka Kuismin Leikkaussuunnitelmat vaarantavat kotimaisen tonniston kasvun Kari Nurmirinta Arja Ahonen Tommy Nieminen Seppo Keränen Mika Ojala Timo Purho Tarja Rännäli Juha Salo Sorri Hartikainen Robin Roth Markku Rautiainen Kristoffer Lundqvist Perttu Nurmi Reima Rantanen Tapio Ristimäki Krista Tanhuanpää Kalle Peltola Veronica Parikka Seppo Lievonen Jyrki Lehtimäki Maan hallituksen ohjelman mukaan Suomi on erittäin riippuvainen merikuljetuksista, minkä vuoksi merenkulun edellytykset on turvattava. Valtiovallan suunnitelmat leikata merenkulun tukia 20 miljoonalla eurolla vaarantavat suomalaisen tonniston hyvin Erik Turakka Jan Andersson käyntiin lähteneen kasvun ja uhkaavat merimiesten työpaikkoja. Pursimies Leo Westman. Hallitus Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja, liittosihteeri ja vähintään kahdeksan (8) sekä enintään kolmetoista (13) muuta varsinaista jäsentä. Jokaisella hallituksen varsinaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Hallituksen tehtävä on hoitaa Merimies-Unionin asioita edustajakokouksen ja valtuuston päätösten mukaisesti. Jokainen ammattiosasto ja sen jäsen voi tehdä hallitukselle esityksiä. Mikä on valtuusto? Valtuustoon kuuluu puheenjohtaja ja 20 muuta varsinaista jäsentä. Jokaisella varsinaisella jäsenellä on varajäsen. Valtuusto käyttää liiton ylintä päätösvaltaa edustajakokouksien välisenä aikana. Jokainen ammattiosasto ja sen jäsen voi tehdä valtuustolle esityksiä. Valtuusto kokoontuu sääntömääräisiin kokouksiin kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä. Valtuusto voidaan kutsua koolle myös tarpeen vaatiessa. Styrelsen Styrelsen utgörs av en ordförande, en förbundssekreterare och minst åtta (8) och högst tretton (13) övriga ordinarier ledamöter. Varje ordinarie styrelseledamot har en personlig ersättare. Styrelsen väljer vice ordförande ur sina egna led. Styrelsens uppgift är att sköta Sjömans-Unionens ärenden enligt beslut från kongressen och fullmäktige. Varje fackavdelning och dess medlem kan avge propositioner till styrelsen. Fullmäktige Fullmäktige utgörs av ordföranden och 20 andra ordinarie ledamöter. Varje ordinarie ledamot har en ersättare. Mellan kongresserna utövar fullmäktige förbundets högsta beslutanderätt. Varje fackavdelning och dess medlem kan avge propositioner till fullmäktige. Fullmäktige samlas regelbundet till möten två gånger om året, på våren och hösten. Fullmäktige kan också sammankallas till möte vid behov. Suomalainen tonnisto on kasvussa. Kotimaahan on liputettu toistakymmentä uutta alusta kuluneen kahden vuoden aikana. Varustamot ovat myös ilmoittaneet halustaan liputtaa lisää aluksia kotimaahan. Sisäänliputuksia varjostaa maan hallitusohjelmaan tehty kirjaus merenkulun tukien leikkaamisesta 20 miljoonalla eurolla, mikä voi pysäyttää kotimaisen merenkulun positiivisen kehityksen. Suurimmat varustamot ovat ilmoittaneet, että mikäli merenkulun tukia leikataan, ne ulosliputtavat välittömästi kotimaista tonnistoa halvemman kustannustason maihin, mikä johtaisi suomalaisten merimiesten joukkotyöttömyyteen. Vakavimman uhan suomalaisen merenkulun ylle luo vuonna 2015 tiukentuvat rikkipäästörajat. Vähärikkiseen polttoaineeseen siirtyminen tietäisi kotimaisille varustamoille yli 600 miljoonan euron lisäkustannuksia. Rahtihinnoissa tämä tarkoittaisi prosentin kasvua. Vakavimman uhan suomalaisen merenkulun ylle luo vuonna 2015 tiukentuvat rikkipäästörajat. Koventuneet talviolosuhteet haastavat meriliikenteen ja teollisuuden kuljetukset. Suomi ja Ruotsi tekivät viime syksynä yhteistyösopimuksen jäänmurrosta. Menneenä talvena ruotsalaiset murtajat avustivat Perämerellä aluksia. Samaan aikaan suomalainen jäänmurtaja Sisu seisoi laiturissa toimettomana. Tätä ei voida pitää hyväksyttävänä. Suomalaiset murtajat on työllistettävä ennen kuin turvaudutaan ulkomaiseen murtaja-apuun. Myös offshore-toiminnan ja erityisesti monitoimimurtajien tulevaisuus on turvattava. Monitoimimurtajat ovat vastikään työllistyneet pitempiaikaisten rahtaussopimusten kautta ja niillä työskentelee noin 150 suomalaista merenkulkijaa. Valtion omistajaohjauksen viimeaikaiset kannanotot alusten liikennöinnin rajoittamisesta ovat vastuuttomia ja uhkaavat vakavasti aluksilla työskentelevien merimiesten työpaikkoja. 12 MS MS 13

8 Suomen Satamaliitto on yleisten kunnallisten ja yksityisten satamien keskusjärjestö, joka perustettiin vuonna Liitolla on 32 jäsentä. Suomen satamat muutosten kourissa Suomen satamissa myllertää. Kunnallisten satamien osakeyhtiöittäminen on pian ajankohtaista. Kiristyvät ympäristökysymykset vaativat satamilta jättiluokan investointeja. Miten satamat selviävät ja mikä on Suomen satamaverkon laajuus tulevaisuudessa? teksti: Saana Lamminsivu kuvat: Shutterstock, Suomen Satamaliitto Suomen Satamaliiton toimitusjohtaja Markku Mylly Kunnallisten satamien osakeyhtiöittäminen on tällä hetkellä merkittävin satamia koskeva muutoshanke. Yhtiöittämisen taustalla ovat EU:n kilpailulainsäädäntö ja kuntalain osauudistus, joka saattaa kieltää kunnalliset satamalaitokset ja satamien toiminnan kuntien omistamina. Kunnalliset satamat muuttunevat siis kuntien omistamiksi osakeyhtiöiksi näillä näkymin vuoden joko vuoden 2013 tai 2014 aikana riippuen lain käsittelyaikataulusta eduskunnassa. Kohti osakeyhtiömallia Osakeyhtiöittämisen myötä satamien toimintaa säätelee jatkossa osakeyhtiölaki. Myös niiden hallinto ja taloudellinen toiminta muuttuvat. Kunnalliset satamat ovat tällä hetkellä sataprosenttisesti kuntien omistamia. Suomen Satamaliiton toimitusjohtaja Markku Mylly näkee, että satamien tulisi kyetä jatkossa hankkimaan itse tulorahoituksensa. Tilanne, jossa kuntakonserni rahoittaa sataman toimintaan, jos sen omat rahat eivät riitä, ei ole pidemmän päälle vaihtoehto, hän toteaa. Satamien tulee kyetä kattamaan investoinnit ja erilaiset kustannukset omalla tulorahoituksellaan. Se tulee olemaan haasteellista etenkin pienille satamille, joiden tulorahoitus on kevyttä ja ohkaista. Satamarakenne yksinkertaistuu mutta rahoitusmallit vaihtelevat Muutospaineiden ristiaallokossa satamien on myös pystyttävä kehittämään toimintojaan, jotta ne säilyvät. Mikäli sataman tulorahoituspohja jää tulevaisuudessa heikoksi, sen on alettava miettiä uusia rahoitusvaihtoehtoja. Yksi vaihtoehto on yhteistyö naapurisatamien kanssa, kuten on menetelty jo Hamina-Kotkassa. Hamina-Kotka -tyyppisiä yhdistymisiä saattaa tulla siinä vaiheessa, kun kunnalliset satamat on osakeyhtiöitetty ja toimintaa lähdetään viemään eteenpäin. Ovatko yhdistymiset samanlaisia kuin Hamina-Kotka vai tekevätkö satamat jotain muunlaista yh- teistyötä, jää sitten nähtäväksi. Myös satamien tiiviimpi yhteistyö voisi tuottaa tulosta. Vaihtoehto voisi myös olla, että satamien ei tarvitsisi tehdä puhdasta sulautumista, vaan niillä voisi olla tiiviimpää toiminnallista yhteistyötä esimerkiksi hallinnossa ja markkinoinnissa, Mylly esittää. Tulevaisuus myös näyttää, löytyykö ulkopuolisilta rahoittajilta kiinnostusta satamatoimintaa kohtaan. Löytyykö joltakin yritykseltä taikka yksityiseltä rahoittajataholta kiinnostusta kehittää satamatoimintoja rahoituksellisesti ja toiminnallisesti tulevaisuudessa, jolloin kyseessä olisi satamaosakeyhtiöosakkeiden myynti ja useammat omistajatahot. Myllyn mukaan esimerkiksi Ruotsissa satamatoimintaan on lähtenyt jo mukaan ulkopuolisia rahoittajia. Karlskronan sataman osakkaaksi tuli varustamo, joka lähti kehittämään toimintoja. Myös Kööpenhaminassa, Malmön puolella, osakkeenomistajuus on jakautunut yksityisen ja kaupungin välille. Ympäristöasiat haastavat satamat suurinvestointeihin Ympäristöasiat tulevat olemaan iso haaste merenkululle ja satamille lähivuosina. Kaikki satamat eivät välttämättä pysty tekemään vaadittavia investointeja, mikä saattaa karsia etenkin pienempiä toimijoita alalta. Päällimmäisenä päälle painaa IMO:n päätös vähentää rikkipäästöjä SECA-alueilla vuoteen 2015 mennessä. Jos laivoihin tulee runsas määrä rikkipesureita, joissa on erilaisia järjestelmiä kuten kuivapesureita ja märkäpesureita - ja niistä tulevan jätteen vastaanotto ja käsittely jää satamille - edessä ovat suuret investoinnit. Typpipäätös koskee vuoden 2016 alusta rakennettavia uusia aluksia, mutta tämä muutos ei aiheuta satamille lisäkustannuksia. Tiedossa myös jo on, että laivojen on varauduttava lähivuosina painolastivesien käsittelyyn. IMO:n painolastivesimääräystä ei ole vielä ratifioitu, mutta on ihan hilkulla että riittävä määrä varustamoita ja maita olisi ratifioimassa sen. Myös Suomi on valmis- tautunut ratifiointiin. Painolastivesien käsittely on haaste etenkin aluksille, jotka tulevat Itämeren ulkopuolisilta alueilta Itämerelle. Mikäli lastiruumien pesuvesien vastaanotossa mennään siihen, että niitä ei saa purkaa mereen ja niitä pitää purkaa jatkossa maihin, vesien käsittely vaikuttaa etenkin isojen bulk-satamien toimintaan. Huomioimatta ei myöskään voi jättää LNG:n kasvavaa käyttöä polttoaineena, jonka bunkraamista varten Suomessa ei löydy vielä terminaaleja. Suomen satamissa ei ole tällä hetkellä installaatioita LNG:n bunkraamista varten. Vain Gasumilla on 3 4 rekkaa, jolloin kaasua voidaan kuljettaa, Suomen Satamaliiton toimitusjohtaja pitää tärkeänä rakentaa valtakuntaan uusia kehittyvän teknologian mukaisia laitteita. Lue lisää: > nettijutut > Suomen satamat muutosten kourissa 14 MS MS 15

9 merta-työryhmä tarkasteli merenkulun toimintaedellytyksiä, tukipolitiikkaa sopeutustoimia ja Valtiovarainministeriön joulukuussa 2011 asettama työryhmä on selvittänyt kevään 2012 kehyspäätöksen edellä merenkulun pitkän aikavälin toimintaedellytyksiä sekä merenkulun tukien rakennetta ja tasoa. Taustana oli tarve valtiontalouden sopeuttamiseen ja julkisen talouden kestävyyden turvaamiseen. Työryhmä arvioi erityisesti hallitusohjelman ja tehdyn valtioneuvoston kehyspäätöksen mukaisesti merenkulun tukeen kohdistetun 20 miljoonan euron säästön merkitystä ja vaihtoehtoja. Työryhmän raportissa tuotiin esiin useita vaihtoehtoisia tapoja hallitusohjelmassa edellytetyn 20 miljoonan euron säästön tekemiseksi. Tällaisia tapoja voisivat olla muun muassa: merenkulkualan koulutuksen rationalisointi, mihin on mitä ilmeisimmin muutoinkin tarve, luotsauksen asteittainen avaaminen kilpailulle merenkulun rekisteritoimintojen rationalisointi, alustarkastustoiminnan ja luokittelutoimintojen rationalisointi, merimieseläkejärjestelmän yhdenmukaistaminen, VTS-toimintojen ja meripelastuskeskusten yhdistäminen, merenkulun tuki- ja verohallinnon kehittäminen, merityötulovähennyksen alentaminen linjaliikenteessä, mitä työryhmän työntekijäosapuolta edustavat jäsenet pitivät kuitenkin mahdottomana ja valtion päinvastoin valtion tukimenoja kasvattavana ajatuksena, jäänmurron järjestelyt, joita kuitenkin käsitellään tarkemmin liikenne- ja viestintäministeriön käynnistämässä merenkulun strategian laatimisessa sekä muina mahdollisina säästötoimenpiteinä muun muassa laivanrakennuksen innovaatiotuen ja alusluottojen korkotuen tarkistaminen. Työryhmän työ jatkuu Hallitus päätti viime maaliskuussa pidetyn kehysriihen yhteydessä, että Merta-työryhmän aloittamaa työtä jatketaan. Tarkoituksena on selvittää kuluvan vuoden aikana, miten edellä mainittujen säästökohteiden osalta konkreettisesti menetellään ja millä tavoin säästöt toteutetaan. Tavoitteena on, että hallitusohjelman mukaisen 20 miljoonan euron suuruinen säästö aikaansaadaan vuosina 2014 ja Suomalaisen kauppamerenkulun ja suomalaisen tonniston sekä suomalaisten merityöpaikkojen säilymisen kannalta on kuitenkin äärettömän tärkeää, että leikkauksia ei kohdisteta merenkulun tukiin eikä etenkään miehistökustannustukeen. Merta-työryhmän raportti on luettavissa kokonaisuudessaan valtiovarainministeriön kotisivuilla osoitteessa: > julkaisut ja asiakirjat > Merenkulun toimintaedellytyksiä, tukipolitiikkaa ja sopeutustoimia selvittävän työryhmän raportti 16 MS MS 17

10 ammattiosastot teksti: Saana Lamminsivu Ammattiosastot ovat Unionin toiminnan perusta Olet Merimies-Unionin jäsen, mutta sen lisäksi kuulut johonkin Merimies-Unionin 11 ammattiosastosta. Tiedätkö itse, mihin ammattiosastoon kuulut? Miten ammattiosasto toimii? Ammattiosastot ovat Merimies-Unioniin kuuluvia jäsenyhdistyksiä. Ammattiosastot järjestävät vuosittain kaksi sääntömääräistä kokousta: kevät- ja syyskokouksen, joihin kaikki osaston jäsenet ovat tervetulleita. Tämän lisäksi osastot järjestävät tarpeen mukaan ylimääräisiä kokouksia. Osaston kokouksissa keskustellaan erilaisista laivoja ja varustamoita koskevista asioista. Kokouksessa sinulla on myös mahdollisuus esittää kysymyksiä ja saada vastauksia esimerkiksi omaan työehtosopimukseesi liittyvissä asioissa. Kokouksissa ei puhuta munkkilatinaa, vaan selkosuomea, jonka jokainen merimies voi ymmärtää. Jo kuunteluoppilaana opit paljon uusia asioita. Ammattiosastot järjestävät myös teatterimatkoja, juhlia ja muuta vapaa-ajantoiminta. Ne tarjoavat jäsenilleen myös koulutusta. Kokouksissa tutustut muihin jäseniin. Lähde mukaan! Monille suurin kynnys osallistua kokoukseen on oman tietämättömyyden pelko. Ammattiosaston jäsenissä on kuitenkin hyvin laaja joukko erilaisia ihmisiä, joista osa on ollut pidempään aikaa toiminnassa mukana ja toiset vähemmän. Uusia kasvoja kaivataan aina toimintaan mukaan! Kokousten tärkeintä antia ovat tuoreet uutiset esimerkiksi Merimies-Unionista ja muista merenkulun ajankohtaisista asioista, joista tiedotetaan suoraan jäsenille kokouksissa. Ammattiosasto puolustaa jäseniään. Se valvoo, että työpaikalla tehdään asiat lakien ja sopimusten mukaan. Merimies-Unionin säännöt, 5 : Unionin henkilöjäseniksi voivat liittyä kauppalaivastossa, rannikko- ja sisävesiliikenteessä, hinaajissa ja muissa läheisesti merenkulkuun liittyvissä tehtävissä työskentelevät luonnolliset henkilöt. Unionin jäsenyhdistyksiksi voivat liittyä Unionin henkilöjäsenten muodostamat rekisteröidyt yhdistykset. Henkilöjäsen kuuluu siihen jäsenyhdistykseen, jonka toiminta-alueella hän asuu tai jossa hänen työpaikkansa on. Lue lisää: leikkaa taltreen Merimies-Unionin ammattiosastot toivovat saavansa lisää aktiivisia jäseniä joukkoonsa! Jos haluat saada tietoa kokouksista ja tapahtumista, seuraa Merimies-lehteä ja käväise osastojen omilla kotisivuilla: > ammattiosastot. Osastojen omilta kotisivuilta löydät myös laajemmat esittelyt ja uutisia osaston toiminnasta! Sisä-Suomen osasto (001) Kotipaikka on Savonlinna, mutta osastoon kuuluu jäseniä Joensuun, Jyväskylän, Kuopion, Lappeenrannan, Nurmeksen ja Tampereen seuduilta ja ympäri ns. Sisä-Suomen. Paavo Auvinen, p , sihteeri: Seppo Immonen, p , Pohjoisen osasto (002) Kotipaikka on Kemi, mutta osaston toiminta-alue kattaa nimensä mukaisesti koko Pohjois-Suomen, pääsääntöisesti Oulun- ja Lapin läänin. Tämän lisäksi osastoon kuuluu myös muissa lääneissä ja ulkomailla asuvia jäseniä. Pentti Holappa, p , Sihteeri / taloudenhoitaja: Asko Juntunen p Satama-ala (003) Valtakunnallinen ammattiosasto, eli osastoon kuuluu jäseniä ympäri Suomen. Osastoon ovat järjestäytyneet satamissa aluspalveluammateissa työskentelevät henkilöt. Markku Lauriala, p , Ahvenanmaan osasto (005) Kotipaikka on Maarianhamina. Ahvenanmaan lisäksi osastoon kuuluu paljon jäseniä myös Suomen länsirannikolta ruotsinkielisiltä alueilta ja Sisä-Suomesta. Konttori: Ålandsvägen 55, Mariehamn, tel. (018) toimitsija: Henrik Lagerberg, tel , Ossian Suominen, tel , Lounais-Suomen osasto (006) Kotipaikka on Turku. Osaston toimialueena on lounainen Suomi: rajat kulkevat noin Merikarvia, Tampere ja Hanko -tienoolla. Osastolla on oma konttori osoitteessa: Maariankatu 6 b, 5 krs., Turku. Toimistossa on toimitsijapäivystys joka maanantai. Yhteystiedot: toimistonhoitaja Salme Kumpula, p. (02) , Mika Ojala, p , sihteeri: Eira Pessi, p , Itäkustin osasto (007) Osastoon kuuluu jäseniä Kaakonkulmalta, kuten Mikkelistä, Kuopiosta, Haminasta ja kotikaupunki Kotkasta. Osastolla on toimisto osoitteessa: Puutarhakatu 12, Kotka. Toimistossa on toimitsijapäivystys joka kuukauden kolmas maanantai. Päivystysajoista ilmoitetaan osaston omilta kotisivuilta: > ammattiosastot > Itäkustin osasto Anne-Marie Mahkonen, p , sihteeri: Olli Kauranen, p , Länsi-Suomen osasto (008) Kotipaikka on Vaasa. Osastoon kuuluu jäseniä laajalta alueelta Länsi- Suomessa ja rannikolta. Pohjoisessa raja kulkee Himangan seutuvilla, etelässä Kristiinankaupungissa ja idässä Kyyjärven kohdilla. Osaston toimisto sijaitsee osoitteessa: Pitkäkatu 43, Vaasa. Toimitsijapäivystys joka kuukauden ensimmäinen maanantai ja seuraa osaston omia kotisivuja: > ammattiosastot > Länsi-Suomen osasto Kari Nurmirinta, p , sihteeri: Arja Ahonen, p , Etelä-Suomen osasto (009) Kotipaikka on Helsinki. Osastoon kuuluu jäseniä pääkaupunkiseudun lisäksi Tammisaari-Lahti-Porvoo -akselilta. Osastolla on oma toimisto (ei päivystystä) osoitteessa: Linnankatu 13, Helsinki. Osaston sähköposti: Rauno Mutka, p , Matkailu- ja huolinta-ala (010) Kotipaikka on Turku, mutta valtakunnallisen osaston jäsenet ovat kotoisin eri puolilta Suomea. Mirjam Ahlroth, p , sihteeri: Minna Kiiski, Laivan Viihdeammattilaiset (011) Valtakunnallinen osasto, johon kuuluu jäsenistöä ympäri Suomen. Kalle Peltola sihteeri: Nina Peltola, p , Väylänhoitoammattiosasto (012) Valtakunnallinen osasto, johon kuuluu jäsenistöä ympäri Suomen. Hemmo Mutka, p , sihteeri: Bengt Ahlborg Tervetuloa mukaan! 18 MS MS 19

11 tampereen täykkärit Ennätysmäärä uusia osallistujia! Merkitse jo nyt kalenteriisi syksyn täykkärit : Luottamusmiesten täydennyskurssi Suomen Lauttaliikenne osti Arctia Saaristovarustamon Lähde: FinFerries kuvat: Saana Lamminsivu Merimies-Unionissa kasvaa uusi luottamusmiespolvi. Erityisesti kuivarahtipuolella on herätty ja luottamusmieskuntaan on saatu mukaan uusia toimijoita. teksti ja kuvat: Saana Lamminsivu Jussi Leppälä, 32, sähkömies, M/s Silja Europa Toimin koneosaston luottamusmiehenä. Tehtävään minua pyydettiin edeltäjäni jäätyä eläkkeelle. Tänä keväänä osallistuin Unionin luottamusmiesten peruskursseille, joista sain paljon hyödyllistä tietoa. Nuorille merenkulkijoille sanoisin työelämän motoksi, että saavutettuja etuja pitää valvoa. Nykypäivänä on monia asioita, kuten vuosilomat, joita pidetään itsestäänselvyytenä, vaikka niiden saavuttamiseksi on taisteltu aikoinaan vuosia. Ihmiset eivät tunne riittävän hyvin ay-liikkeen historiaa: mistä edut ovat tulleet ja mitä on tehtävä, jotta ne säilyvät. Taru Hakala, 46, hyttiemäntä, M/s Silja Europa Merille lähdin 16-vuotiaana. Aloitin työt Vaasan laivoilla, joista siirryin Finnlinesille ja sieltä matkustajalaivoille. Olen ollut Silja Europan hyttiosaston luottamusmies 1. maaliskuuta alkaen. Hyttiosastollamme työskentelee sesongista riippuen henkeä, joita edustan. Tehtävässä toimin rauhallisin mielin, kun on jo työn tuomaa kokemusta. Keväisiltä luottamusmieskursseilta sain kattavasti tietoa, jonka avulla tehtäviä on myös helpompi hoitaa. Jaana Ryynänen, 35, kylmäkkö, M/s Silja Europa Minut valittiin talousosaston luottamusmieheksi tänä keväänä Salon Jussin siirryttyä Tallink Siljan pääluottamusmieheksi. Lähdin merille 17-vuotiaana. Aluksi seilasin rahtilaivoilla. Jotenkin tuntuu, että liitto oli tuolloin enemmän läsnä arjessa kuin nykypäivänä matkustajalaivalla. Vanhat skönärit ottivat rahtilaivoilla heti nuorta hihasta kiinni ja siipiensä suojaan. Kävimme läpi vastikkeiden laskemiset ja muut perusasiat, mutta puhuimme myös paljon Merimies-Unionista. Asioita on helppo oppia, kun joku kokeneempi selostaa, jolloin on myös mahdollista tehdä kysymyksiä. Sama pätee luottamusmiestyössä: henkilökohtainen kontakti on työn perusta. Niko Lindqvist, 32, pursimies, M/s Tali Mielestäni luottamusmiestyö ei katso ikää: mitä nuorempana aloittaa, sen enemmän tietoa ehtii kartuttaa. Ja mitä paremmin asioista on perillä, sen vähemmän on sortoa. ESL Shippingin luottamusmiesverkoston luominen on lähtenyt hyvin käyntiin ja nyt jo joiltakin laivoilta löytyvät luottamusmiehet. Itse toimin laivaluottamusmiehenä toista kautta M/s Talissa. Olen työskennellyt vain rahtipuolella. Aloitin tankkilaiva Tebo-Olympialla ja nyt seilaan hiililaivoilla. Täykkäreiden mielenkiintoisin osio oli Simon (puheenjohtaja Zitting) puhe, jossa kerrottiin liiton käymistä neuvotteluista ja raamisopimuksesta sekä muista merenkulun ajankohtaisista uutisista. Juuri tällaista tietoa täältä lähdin hakemaan. Suomen Lauttaliikenne Oy, markkinointinimeltään Finferries, on ostanut Arctia Saaristovarustamo Oy:n koko osakekannan allekirjoitetulla sopimuksella Suomen Lauttaliikenteestä tuli ainoa valtion omistama toimija, joka vastaa sekä valtion yhteysalus- että lauttaliikenteestä. Arctia Saaristovarustamosta tulee valtion omistaman Suomen Lauttaliikenteen tytäryhtiö. Tytäryhtiön nimi tulee vaihtu- Suomen Lauttaliikenne - historia pähkinänkuoressa Vuoden 2008 alussa Destiasta tuli valtion kokonaan omistama osakeyhtiö, joka perustettiin jatkamaan Tieliikelaitoksen liiketoimintaa. Valtioneuvosto teki vuonna 2009 päätöksen Destian lauttaliiketoiminnan eriyttämisestä, jonka myötä lauttaliiketoiminta eriytyi erilliseksi valtion omistamaksi valtionyhtiöksi. Destia Oy:n jakautuminen tapahtui siten, että Suomen Lauttaliikenne Oy:n toiminta alkoi Suomen Lauttaliikenne Oy käyttää viestinnässään myös lyhyempää aputoiminimeään Finferries. Uuden lautan köli laskettiin vesille huhtikuussa STX Finland Oy:n Rauman telakalla suoritettiin Suomen Lauttaliikenne Oy:lle (Finferries) rakennettavan maantielautan kölinlasku 20. huhtikuuta. Uusi lautta luovutetaan tilaajalleen vuoden 2012 lopulla ja se aloittaa liikennöinnin reitillä Korppoo - Houtskari vuoden 2013 alussa. maan, koska oikeus nykyiseen nimeen jää myyjälle. Kaupan myötä Suomen Lauttaliikenne Oy:n aluskanta kasvaa kahdeksalla yhteysaluksella ja kolmella maantielautalla. Suomen Lauttaliikenne -konserni tulee työllistämään noin 330 henkilöä 48 reitillä ympäri Suomea. Aikataulut jatkossa yhdessä osoitteessa: Palveluitamme käyttävät vesiyhteyksien takana vakituisesti asuvat, vapaa-ajan asukkaat ja matkailijat. Heille tämä merkitsee palvelun yhtenäistymistä: sekä yhteysalusten että maantielauttojen viralliset aikataulut ja ajankohtaiset tiedotteet löytyvät jatkossa yhdestä ja samasta paikasta, osoitteesta Suomen Lauttaliikenne Oy:n toimitusjohtaja Mats Rosin kertoo. Reittien suunnittelu ja aikataulujen löytäminen on nyt matkustajille helpompaa. 20 MS MS 21

12 Entistä useammat turvaavat ammattiliittoon Viimeiset kiusaukset On Aimoakin kiusattu, kun Aimo oli ihan lapsi. Koulussa nimiteltiin vaikka miksi ja heiteltiin paperitolloilla. Aimo oli joten yliviisas ja sitähän ei hyvällä katsottu. Lisäksi Aimo oli pienenä pyöreähkö, eikä siis päässyt urheilutunneilla naruja pitkin kattoon ja hyppimään hevosella tai juoksemaan. Siitäkös sai kuulla joskus liiankin tiuhaan. Harmittihan se pientä Aimoa, mutta sisu siitä kuitenkin kasvoi. Hii-o-hoi! Muuttuvassa ja kiihkeätempoisessa maailmassa jäsenmaksua vastaan koetaan saatavan turvaa. Teksti ja kuvat: Saana Lamminsivu V altaosa suomalasista (92 prosenttia) kokee, että palkansaajien on nykyaikana vähintäänkin melko tarpeellista järjestäytyä ammatillisesti. Kaksi vuotta sitten tätä mieltä oli 88 prosenttia vastaajista. Ihminen ei ole vuosien saatossa paljoakaan muuttunut. Aina on porukka, joka pitää yhtä ja on olevinaan toisia parempi ja näin oikeutettu kiusaamiseen ja jopa väkivaltaan. Miksi on jengisotia ison veden tuolla puolen ja kahinoita muualla? Myös koulukiusaamista on edelleen ja sitä näyttää olevan mahdoton saada kuriin. Mutta että aikuiset jatkavat tätä ja vielä työpaikalla. Sitä ei Aimo ymmärrä. Suuren jäsenistön voimaan luotetaan Ammattiliittoon liittymisen syistä ansiosidonnainen työttömyysturva sekä palkka- ja työsuhdeturva pitävät edelleen kärkisijoja. Myös suuren jäsenistön tuoma tehokkuus jäsenten etujen ajamisessa sekä yleensä jäsenyyden tuoma turvallisuus vaikuttavat järjestäytymisen motiivina paljon tai melko paljon. Maissa on piirun verran helpompaa, kun pääsee joka päivä kotiin ikävästä työympäristöstä tosin vain kohdatakseen sen seuraavana päivänä uudestaan. Tilanne kuitenkin kärjistyy merellä oltaessa. Siellä et menekään kotiin työpäivän päätteeksi, vaan ainoa pakopaikka on hytti, jos sekään aina. Joudut olemaan joskus jopa viikkokaupalla yhteisössä, jossa sinua tai jotain muuta kiusataan. Siellä olet aamiaiset, lounaan ajat ja päivälliset. Messiä ei jaeta kiusaajien ja kiusattujen kesken. Vapaa-ajallakaan ei ole rauhaa. Laivassa et koskaan pääse kauas työtovereista tai kiusaajista. Pakoon ei voi mennä. Ay-liikkeen historiaa pähkinänkuoressa. > tämä on SAK > historia > saavutuksia Lue tiedote kokonaan: > SAK:sta aim o my rä kk ä Suomalaisen Heikki M/s Finnmaidalukselta toimii Merimies-Unionin luottamusmiehenä ja uskoo edunvalvonnan voimaan. Kiusaamista voi olla monenlaista. Joskus takavuosina tehtiin Nykypäivän edut pitkän taistelun tulos Nykyinen hyvinvointivaltio ei ole syntynyt nappia painamalla, vaan taistelemalla. SAK:n erikoistutkija Tapio Bergholmin tuore teos: Kohti tasa-arvoa. Tulopolitiikan aika I. SAK valottaa käänteen tekevää 70-lukua yhteiskuntamme rakentamisessa Vuosilomalaki, vuosiloma vakinaisissa töissä 5 12 päivää 22 MS Työolojen parantumiseen Suomessa vaikutti merkittävästi Ruotsin työmarkkinoiden imu. Se tarjosi Suomen työläisille ja ammattiyhdistysliikkeelle etulyöntiaseman palkka- ja työehtosopimusneuvotteluissa, kun vain autolauttamatkan päässä olivat paremmat työolot Työturvallisuuslaki Vilkas muuttoliike Ruotsiin lopetti työvoiman ylitarjonnan ja aiheutti lopulta työvoimapulan. Työvoimapulaan, johon vastatakseen vastatakseen työnantajat tarjosivat työntekijöille porkkanaksi lomaltapaluurahan, jotta väkeä saatiin riittävästi remmiin Yhteistoimintalaki. Työterveyshuoltolaki. Talviloma vuosilomalakiin. Isyysloma 12 päivää Päivähoitolaki. Epätyypillisissä työsuhteissa olevien eläketurva. käytännön piloja, joita ei ehkä ihan kiusaamiseksi voida laskea, vaikka aiheuttivat toiselle jonkun verran mielipahaa ja toisille vahingoniloa. Nyt ihan oikeaa kiusaamista voi tapahtua miehistön jäsenten kesken. Silmätikuksi otetaan joku jostain täysin toisarvoisesta syystä. Kyseessä voi olla ulkonäkö, koko, puhevika, omituinen tapa mikä tahansa käy. Jos ei tästä irvailla (ei uskalleta) suoraan kohteelle niin varmasti jotain kautta hän saa kuulla, mitä hänestä puhutaan. Tämä on henkistä kiusaamista. Me olemme erilaisia, ei sille mitään voi. Pahempaa edustaa esimiesten taholta tapahtuva alaisten kiusaaminen tai sättiminen. Neuvoa voi, mutta se on tehtävä oikealla tavalla. Esimiesten tulisi olla ainakin jonkinlaisina esimerkkeinä alaisilleen. Jos tämmöinen suhde tulehtuu, on se haitaksi koko laivalle ja lopuksi varustamolle. Tällainen kiusaaminen on typerää ja sitä voidaan harjoittaa jopa melkein miten vain. Alaista voidaan arvostella, alistaa, kiusata sekä halventaa jopa sähköpostin välityksellä. Kiusaaminen on pahinta silloin, kun kohdistuu johonkin ja muut ovat asiaa todistamassa. Helposti syntyy klikkejä, jota ovat puolesta tai vastaan kiusattua. Aimo on monenlaista nähnyt. Ennen mentiin merillä henkeä täynnä kuin ilmapallot. Työt hoituivat ja ainakin aika monet olivat tyytyväisiä esimiehetkin. Mutta niin vain kävi, että byrokratia onnistui vähitellen soluttautumaan merimiesten elämään. Enää ei vain seilata. Nyt pidetään laivalla kuin laivalla palavereja, kokouksia, mötejä ja muuta sellaista. Näissä voi annettu kritiikki olla sellaista, että se helposti täyttää kiusaamisen eri asteet. Hii-o-Hoi! Suljetussa laivayhteisössä olisi paljon helpompi olla ja tehdä töitä, joita alun perin tultiin tekemään, jos ilmapiiri on hyvä. Esimiesten tulisi ymmärtää, että he ovat ratkaisevassa asemassa mitä tulee varustamosta saatavaan kuvaan miehistön keskuudessa. Myös miehistön keskuudessa tulisi ymmärtää, että jokainen työ on tärkeää, kun ollaan laivassa. Aimo muistaa tarinan, jossa vuosia sitten eräällä laivalla kerrottiin eri ammattien arvostuksesta sekä nauhojen määrästä olkapäillä. Aluksen intendentti opetti uudelle tulokkaalle, että vaikka hihassa olisi kultaviivoja vaikka kuinka paljon, ei se tee autuaaksi. Kun patatiskaaja lopettaa työnteon ei kauaa mene, kun kaikki ovat pulassa ja alus seisoo. Tarina kertoo, kuinka kaikki ammatit merellä ovat tärkeitä ja tukevat toinen toisiaan. Näin lopuksi haluaa Aimo toivottaa parempaa henkeä merille. Tehkäämme laivaympäristöstä parempi paikka. Vähän se vaatii itsetutkiskelua, mutta hedelmät, jotka tämä asenne kasvattaa ovat varmasti sen arvoisia. Rauhaa ja hyvää mieltä suomalaiselle (ja kaikille) laivoille. Toivoo, Aimo Myräkkä Merellä MS 23

13 työ ja terveys > på svenska > webtexter > Speciell hälsovårdscentral för en yrkeskår: sjömän työ ja terveys teksti: Saana Lamminsivu kuvat: Peter Nylund Vinssiauto parantaa satamavalvojien Kokkolan satama sai toukokuussa vinssiauton. Laivalta tulevat kiinnitysköydet vedetään nyt vinssiauton voimalla pollariin kiinni, Kokkolan sataman vastaava satamavalvoja Peter Nylund kertoo. Kiinteistä vinsseistä liikuteltaviin Satamissa on ollut käytössä jo aiemmin kiinteitä vinssilaitteita, mutta ei liikkuvia vinssejä. Kokkolan vinssiauton erikoisuus on, että koko lava voidaan irrottaa ja siirtää uuteen tai toiseen autoon. Itse vinssi toimii omalla Hondan nelitahtimoottorilla ja hydrauliikalla. Tähän saakka kiinnitysköysiä on kiskottu puhtain miesvoimin tai satamassa olevien kiinteiden laitteiden avulla siellä missä niitä on. Kiinnitysköydet ovat märkiä, uppoavia, painavia ja talvella myös jäisiä. Vinssiauto on kyllä kaikin puolin osoittanut näppäryytensä ja ennen kaikkea työergonomiamme parani kerta heitolla, Nylund on hankintaan erittäin tyytyväinen. Panamax-liikenne kasvanut Vinssiauton hankkiminen tuli Kokkolan satamalle ajankohtaiseksi, kun sinne liikennöivien Panamax-luokan alusten liikennemäärät ovat kasvaneet. Panamaxeilla on pituutta noin 230 metriä ja leveyttä 32 metriä. Kokkolan satamassa käy vuosittain noin 600 alusta, joista noin 50 60on Panamax-luokan aluksia ja liikennemäärät ovat olleet edelleen kasvussa. Satamavalvoja Mikael Lahtinen testaa satamaan saapunutta vinssiautoa. Kokkolaan ajetaan irtobulkkia. Seudulla sijaitsee paljon tehtaita. Myös Talvivaaran kaivos on lisännyt sataman liikennettä. Kokkolaan saapuu transitoa, pääasiassa rautapellettiä, Venäjältä. työergononomiaa Idea vinssiautosta osui silmään maailmalta. Suurin Kokkolassa käynyt alus on M/s Genco Hadrian, jolla on pituutta 287 metriä ja leveyttä 45 metriä ja kuollut paino (DWT) tonnia. Nylund kertoo nähneensä Euroopan muissa satamissa vastaavia laitteita. Niinpä vinssiautoon käytiin tutustumassa Tanskassa ja Kokkolaan päätettiin hankkia auto, jonka vinssi on irrotettavissa ja siirrettävissä, mutta myös kustannuksiltaan huomattavasti ns. kiinteää rakennelmaa halvempi vaihtoehto. Köysien kiskomisesta johtuvien lihassärkyjen ja selkävaivojen määrä varmasti vähenee, kun on työhön sopivat laitteet, Nylund painottaa vinssiauton hyötyjä. Poriin vinssiauto kesällä Myös Porissa otetaan kesäkuussa käyttöön samanlainen auto kuin Kokkolassa, jonne ollaan aikeissa tehdä tilaus myös toisesta vinssiautosta aivan lähiaikoina. Vinssin valmistaja on Laxström Oy Ab / Kruunupyy. Läs på svenska: Merimiesterveyskeskus ruuhkautuu keväällä ja kesällä. Suomessa on yksi ammattikunta, jolle laki määrää julkisen terveydenhuollon tarjoamaan omaa terveyskeskustoimintaa: merimiehet. Teksti: Minna Pihlava (Mediuutiset nro ) kuvat: Shutterstock Suomessa on kaksitoista merimiesterveyskeskusta, joista yksitoista on rannikolla. Saimaan sisävesilaivureita palvelee lisäksi Savonlinnan terveyskeskus. Merimiesten terveystarkastukset ovat keskeinen osa merimiesterveyskeskusten toimintaa. Lainsäädäntö edellyttää, että merimiesten terveys tarkastetaan kahden vuoden välein. Alkutarkastus pitää Suomessa tehdä merimiesterveyskeskuksessa. Määräaikaistarkastukset voi tehdä myös yksityinen merimieslääkäri. Suuri osa työstä on tarkastuksia Osa kaupungeista hoitaa merimiesterveyskeskustoiminnan muun terveyskeskustoiminnan osana, osa on ulkoistanut sen. Helsinki ostaa merimiesterveyskeskustoiminnan Vantaan Työterveys -liikelaitokselta. Toimintaan on vastaavan työterveyslääkärin Marja Saloniuksen mukaan mitoitettu yhden kokoaikaisen lääkärin ja yhden kokoaikaisen terveydenhoitajan työpanos. Käytännössä työtä tekee kolme lääkäriä ja kahdeksan hoitajaa osa-aikaisesti. Vastaanottotilat ovat Koskelan sairaalassa. Toiminnan budjetti oli euroa vuonna Salonius itse tekee osa-aikatyötä, joten hän tekee merimiestarkastuksia vain ruuhka-aikoina, keväällä ja kesällä. Keväällä tarkastuksiin tulevat laivoille kesätöihin menevät ja kesällä merenkulun opiskelun aloittavat nuoret. Tarkastusten lisäksi merimiesterveyskeskukseen tulee edelleen myös sairaanhoitoa tarvitsevia merimiehiä. Terveydentila voi estää ammatin Suurin osa merimiesterveyskeskusten asiakkaista on suomalaisia. Jonkin verran tarkastuksissa käy myös ulkomaalaisia, joiden terveystodistus on menossa umpeen kesken laivamatkan. Laivoilla työskentely on jaettu kolmeen luokkaan, joissa on erilaiset vaatimukset esimerkiksi näöntarkkuuden suhteen. Tiukimmat vaatimukset koskevat kansityöntekijöitä. Lievimmät raja-arvot koskevat taloustyöntekijöitä eli esimerkiksi tarjoilu- ja lastenhoitohenkilökuntaa, joka ei osallistu suoranaiseen laivan käyttöön. Minua on aina kiehtonut, miten tarkkaan merenkulun turvallisuudesta pidetään huolta, Salonius sanoo. Kaikki eivät tarkastusta läpäise. Saloniuskin on kohdannut asiakkaita, jotka ovat suunnanneet täysillä merimiehen uralle, mutta terveystarkastus on torpannut aikeet, asiakkaan täydeksi yllätykseksi. Myös psyykkiset sairaudet voivat olla este merimiestyölle. Esimerkiksi laitoshoito psyykkisen sairauden tai alkoholiongelman vuoksi estää pääsyn merimieheksi. Psyyken pitää olla kunnossa, koska meri- miehen pitää pystyä toimimaan yllättävässä hätätilanteessa ja pärjätä vaikka viikkoja yhtä mittaa merellä. Toiminta alkoi 70-luvulla Merimiesterveyskeskuksia alettiin perustaa 1970-luvulla. Työterveyslaitoksella 30 vuotta merimieslääkäreitä kouluttanut Heikki Saarni kertoo, että tarkoituksena oli toisaalta järjestää liikkuvalle ammattikunnalle kotipaikkakunnasta riippumaton hoito, toisaalta vastata kansainvälisiin vaatimuksiin merimiesten terveystarkastuksista. Tuolloin kehitettiin jopa tietokonejärjestelmää liikkuvien potilaiden tietojen saatavuuden helpottamiseksi. Suomen merimiesterveyskeskukset: Hamina Helsinki Kemi Kotka Maarianhamina Oulu Pietarsaari Pori Rauma Turku Savonlinna Vaasa 24 MS MS 25

14 esätyö kesätyöntekijä SUOMEN MERIMIES-UNIONI on ammattiliitto, joka auttaa sinua työelämän kiemuroissa. Liittymällä Merimies-Unionin jäseneksi, saat Unionista apua ja neuvontaa jo heti työsuhteesi alkumetreistä lähtien. Tyypillisiä kesätyöpaikkoja ovat esimerkiksi vesibussit. Nämä alukset ovat merityötä säätelevän lainsäädännön ja alan työehtosopimuksen piirissä. Myös pienellä sisämaajärvellä kesätyötä tekevä vesibussin kansimies on merimies. PALJOnKO PALKKAA? APuA TYÖTTÖMYYDEn Tiedätkö, paljonko sinun kuuluu saada palkkaa? KOHDATESSA Peruspalkan lisäksi merityössä saattaa kertyä erityisiä Miksi Merimies-Unionin jäseneksi kannattaa liittyä, Kesätyöntekijä lisiä, minkä tähden palkkakuitista on tärkeää tarkistaa, että sinulle on maksettu kaikki mitä kuuluukin. TYÖEHTOSOPIMUS Merimies-Unioni neuvottelee työehtosopimuksesi (tes) työnantajan kanssa, jossa määritellään muun muassa palkkasi vähimmäistaso, työajat, vuosiloma ja muita työsuhteesi ehtoja. Vesillä tehtävä työ on usein vuorotyötä, joten esimerkiksi työ- ja lepoaikojen noudattaminen on tärkeää. esätyö esätyö Jos työskentelet rannikko- ja sisävesiliikenteessä matkustaja-aluksella, kuten esimerkiksi vesibussilla, työssäsi noudatetaan kotimaan matkustaja-alusliikenteen työehtosopimusta. Merimies-Unionin työehtosopimukset löydät osoitteesta: > edunvalvonta > työehtosopimukset OPISKELIJAn EDUT Kesätöiden jälkeen koulun penkille palattuasi olet jäsenmaksuista vapautettu, jos sinulla ei ole ansiotuloja. Muista ilmoittaa asiasta Unionin jäsenrekisteriin. Opiskelijana olet oikeutettu kaikkiin jäsenetuihin. Saat esimerkiksi alennusta vakuutuksista, voit vuokrata Merimies-Unionin mökkejä käyttöösi ja saat ilmaiseksi Merimies-lehden kotiisi. Unionin jäseneduista löydät tarkempaa tietoa: > jäsenyys > jäsenedut vaikka olisit vain piipahtamassa merillä kesätöissä ja opiskelet toiselle kuin merenkulkualalle? Allekirjoittamalla Merimies-Unionin liittymislomakkeen liityt samalla myös Kuljetusalan Työttömyyskassan jäseneksi ja aloitat ansiopäivärahan vaadittavan jäsenyys- ja työssäoloehdon kerryttämisen jo kesätyöaikanasi. Jos esimerkiksi opiskelet ja jäisit työttömäksi opiskelujesi päättymisen jälkeen, Kuljetusalan Työttömyyskassan jäsenenä olet oikeutettu saamaan ansiopäivärahaa, jos jäsenyysehtosi ja työssäoloehtosi täyttyvät. Työttömyyskassan maksama ansiopäiväraha on suuruudeltaan huomattavasti korkeampi kuin niin sanottu normaali peruspäiväraha. Vaikeina taloudellisina aikoina työttömyyteen varautuminen onkin aina järkevää. KUInKA LIITTYÄ? Jäseneksi voit liittyä: 1) Unionin kotisivuilla: liittymishakemuksen täyttämällä. 2) Jäseneksiliittymislomakkeita voi tilata Unionin jäsenrekisteristä: tai soittamalla Unionin vaihteeseen: (09) ) Tämän lisäksi lomakkeita voi kysyä suoraan työnantajalta tai Unionin luottamusmiehiltä laivoilta. Allekirjoita Unionin jäseneksiliittymishakemus heti työsuhteen ensimmäisenä päivänä! Jos jäisit työttömäksi, jäsenhakemuksen allekirjoituspäivällä ja sen Unioniin saapumispäivällä on merkitystä siihen, mistä alkaen alat kerryttää jäsenyys- ja työssäoloehtoa. Nykyään, laivatyön ohella, Taina pitää kosketusta maaseutuun ravihevosharrastuksen kautta ja käy hoitamassa ravihevosia samaisella tallilla, missä hän on hevostellut jo pikkulikasta saakka. Mitä yhteistä on merimiehellä ja maajussilla? Kysytäänpä asiaa M/s Finnmaid-aluksella työskentelevältä Taina Salolta. teksti ja kuvat: Saana Lamminsivu Maajussit ovat aina töissä, kuten myös merimiehetkin. Ammateissa ei ole oikeasti kovin paljon vapaata. Taina tietää, mistä puhuu. Hän on paitsi merimies, melkein myös maajussi. Taina valmistui Rauman merikoulusta matruusiksi 1990-luvun alussa ja työskenteli Viking Linella täkkipuolella ja tarjoilijana. Stadin friidu kaipasi kuitenkin sinne, missä multa tuoksuu, vilja kasvaa ja pellon keskellä huutaa ammu. Lapsuuteni haave oli ryhtyä maatalouslomittajaksi. Vuonna 2002 aloitin maatalousopinnot Hämeen ammattikorkeakoulun Mustialan yksikössä. Lehmien hoito ja koneiden rassailu olivat erityisesti Tainan mieleen. Traktorit ja muut talouskoneet huollettiin. Keväällä maahan laskettiin äes ja siemenet kylvettiin. Syksyllä puimakoneet soivat. Jos ihmisellä on herkkä sielu ja ymmärrystä luonnon kiertokulusta, pellon äestys sujuu kivikylän kasvatilta siinä missä syntyperäiseltä maalaiseltakin. Merimiehen ja maajussin ammatteja yhdistää työtä pelkäämätön asenne." Luota elämään se kantaa Taina puhdistaa Vuosaaren satamaan aamulla saapuneen M/s Finnmaidin kantta. Kevätaurinko lämmittää mukavasti. Viihdyn täällä todella hyvin. Tämä puolimatruusin jobi rahtilaivalla on kuin lottovoitto, aito tyytyväisyys ja hyvä mieli paistavat kasvoilta. Tainasta ei tullutkaan ainakaan toistaiseksi maajussia, mutta koulusta saaduille taidoille on paljon käyttöä ro-ro-aluksella. Uskon vahvasti siihen, että elämä kantaa aina. 26 MS MS 27 jobissa

15 Teksti: Saana Lamminsivu Kuvat: Olavi Tyrsky, Shutterstock Vekara väylällä Mopro Oy varustamo perustettiin vuonna Erikoinen nimitys mopro tulee sanasta moottorisoitu proomu. Vuoden 2011 alusta Fin-Terpuu osti Mopron osakekannan. Rahtilaiva Vekara ohittaa Saimaan selällä sijaitsevan Karhunsaaren 11. huhtikuuta. Alus on matkalla kohti Varkautta, josta se noutaa puulastin, mäntytukkia. Perillä Varkaudessa aluksen on tarkoitus olla illalla kuuden maissa. Vekara on toinen Mopro Oy-varustamon aluksista. Varustamo osti tänä keväänä Helsingistä M/s Helgan, jonka kotipaikka muuttui kaupan myötä Savonlinnaksi. Aluskaupan myötä varustamon työpaikkojen määrä kasvoi. Olemme ajaneet aiemmin yhdellä porukalla, mutta nyt on mahdollista saada alukseen vaihtoporukka, Vekaran perämies, Taito Turunen on tyytyväinen. Anortosiittia Kemiöön, sementtiklinkkeriä ympäri Suomea Vekaralla työskentelee Saimaan ajossa neljä henkeä: kippari, perämies, puolimatruusi ja konepäällikkö-yt. Saimaata pitkin alus kuljettaa puuhakkeen lisäksi muun muassa raakapuuta ja erilaisia irtolasteja. Ajamme esimerkiksi Kuuslahdesta anortosiittia Kemiön saarelle, jossa sitä käytetään tuotannossa. Suomenlahdelle Vekara ajaa Saimaan kanavan kautta, joka avattiin talven jälkeen liikenteelle 9. huhtikuuta. Vekara laskettelee kanavaa pitkin alas kymmeniä kertoja vuodessa. Suomenlahdelle siirryttäessä Vekaran miehitystä lisätään yhdellä; kokilla. Ajamme esimerkiksi kivihiiltä Vysotskista Mustolaan, Lappeenrantaan. Paraisille kuljetamme puolestaan sementtiklinkkeriä, jota viedään myös Suomen muihin satamiin. Kesätyöntekijät saapuvat Turunen on työskennellyt Vekaralla sen liikennöinnin alkumetreiltä lähtien - kohta lähes 30 vuoden ajan - kuten hänen työkaverinsakin. Nykypäivänä merillä vallitsee melkoinen pykäläviidakko asiassa kuin asiassa. Direktiivejä ja määräyksiä satelee EU:sta, mutta myös kotimaasta. Suurin piirtein samalla porukalla ollaan viihdytty kasassa jo vuosikymmenten ajat. Taidanpa olla kaiken kukkuraksi aluksemme nuorin, 54 vuotta, Turunen heittää itäsuomalaiseen tyyliin jutun juurta. Pian koittaa jälleen kesä, mikä tietää pientä nuorennusleikkausta aluksen arkeen. Kesätyöntekijöitä aluksella on ollut joka kesä, mikä on Turusen mielestä tärkeää paitsi kesälomien, myös nuorten ammattiin tutustumista varten. Osalle on tainnut olla tämä merenkulkijan työ olla liian kovaa, eikä heistä ole sen koommin kuultu. Tiedän kuitenkin myös muutamia, jotka ovat hakeneet perämieskouluun. Liikennöinti Saimaalla on Turusen mielestä lunkia puuhaa, kun työn osaa. Väylät ovat matalia ja paikoin karikkoisiakin ajaa, mutta luonnossa ja vuoden kiertokulussa on kauneutta, jota ei kyllästy koskaan ihailemaan. Myös merillä työskentely on tehty haastavammaksi kuin entisaikoina, jolloin riitti että saapui rantaan ja hyppäsi laivaan. Nykyään koulusta valmistuttua pitää olla lähes merikapteeni, että voi lähteä merille töihin, Vekaran miehistö tuumii. Työehtosopimus on Merimies-Unionin ja työnantajaliiton tai yksittäisen työnantajan välinen sopimus ehdoista, joita kyseisellä alalla työsopimussuhteissa noudatetaan. Työehtosopimuksessa määritellään muun muassa palkkojen vähimmäisrajat, työajat, ylityökorvaukset, loma-ajat jne. Merimies-Unioni neuvottelee myös varustamo- ja aluskohtaisia sopimuksia Työehtosopimusneuvottelutulos Mopro Oy:n M/s Vekara ja M/s Helga-aluksille Merimies-Unionin ja Mopro Oy:n välillä saatiin aikaan työehtosopimusneuvottelutulos maaliskuussa. Uusi työehtosopimus on voimassa ja koskee Mopro Oy-varustamon M/s Vekara ja M/s Helga-aluksia. Tämän lisäksi samat työ- ja palkkasuhteen ehdot koskevat myös Fin-Terpuu Oy:n puskuhinaaja Parkkoa. Uuden työehtosopimuksen myötä miehistöillä on mahdollista työskennellä kaikilla kolmella eri aluksella. 28 MS MS 29

16 Merimies-Unioni tuomitsee ministeri Hautalan esityksen arktisen osaamisen alasajosta Valtion omistajaohjauksesta vastaava ministeri Heidi Hautala (vihr) esittää Kauppalehdessä 15.5., että suomalaisten murtajien käyttöä arktisten alueiden öljynetsinnässä rajoitettaisiin. Hautala ei kuitenkaan vetäisi Alaskasta takaisin kotiin Arctia Offshoren monitoimimurtajia Nordicaa ja Fennicaa. Hautalan mukaan alueelle ei pidä kuitenkaan lähettää enempää murtajia eikä valtion pidä tehdä myöskään tulevia jäänmurtajatilauksia arktisia alueita ja sen merenkulkua silmällä pitäen. Merimies-Unioni pitää ministeri Hautalan esitystä uhkana Suomen arktisten alueiden osaamiselle ja tulevaisuudelle. Suomalaisilla monitoimimurtajilla työskentelee 150 merimiestä, jotka uhkaavat jäädä työttömiksi, mikäli aluksille ei olisi työtä tarjolla enää tulevaisuudessa. Mikäli Suomi jää arktisten alueiden kilpailussa sivuun, tekevät muut valtiot työt puolestamme, joiden alusten kunto ja talvimerenkulun osaaminen ei ole välttämättä yhtä vahvaa kuin Suomen. Arktisilta alueilta pois jäänti tietää Suomelle merkittäviä tulonmenetyksiä ja arktisen osaamisen sekä kilpailukyvyn heikkenemistä. Arktiset alueet tarjoavat Suomelle huomattavaa taloudellista potentiaalia ja työllistymismahdollisuuksia, josta Suomi ei saa jäädä muita valtioita jälkeen. Arktisen alueen potentiaali liittyy luonnonvaroihin sekä uusiin kuljetusreitteihin - tulevaisuudessa arktisesta alueesta voi tulla Euroopalle keskeinen energiavarasto ja liikenneväylä, Suomen vuonna 2010 valmistuneessa arktisessa strategiassa todetaan. Erityisesti Koillisväylän, eli pohjoisen meritien, avautuminen kokonaan jäistä tulee lisäämään kauppamerenkulkua pohjoisilla vesillä räjähdysmäisesti seuraavan kymmenen vuoden aikana. Suomen tulee olla vahvasti mukana arktisilla alueilla tulevaisuudessa ja pitää huolta nykyisestä osaamistamme sekä kalustostamme. Maamme on panostettava pitkällä aikavälillä nykyistä vahvemmin merenkulun erikoisosaamiseemme arktisilla alueilla. Liikennepoliittinen selonteko Hallitus antoi liikennepoliittisen selonteon eduskunnalle huhtikuussa. Siinä linjataan liikennepolitiikkaa vuosille Meristrategia Merenkulun toimintaedellytysten varmistamiseksi toteutetaan laaja-alainen kansallinen meristrategia. Liikennesektorin osalta strategiassa linjataan muun muassa sopeutumista kiristyviin ympäristömääräyksiin, tukipolitiikkaa, väylämaksujen uudistamista, jäänmurtokaluston hankintaa sekä satama- ja telakka-asioita. > liikennepoliittinen selonteko Kotimaan matkustaja-alusliikenteen työehtosopimuksesta yleissitova Kotimaan matkustaja-alusliikenteen (KMA) työehtosopimus on nyt yleissitova. Asian vahvisti yleissitovuuden vahvistamislautakunta toukokuun lopulla. Kotimaan matkustajaalusliikenteeseen on nyt saatu ensimmäinen yleissitova työehtosopimus. Yleissitovuudella tarkoitetaan, että kaikkien alalla toimivien työnantajien on noudatettava kyseistä työehtosopimusta niiden työntekijöiden työsuhteissa, jotka tekevät työehtosopimuksen tarkoittamaa työtä. Työehtosopimusta sovelletaan rannikko- ja sisävesillä liikennöivissä kotimaan matkustaja-aluksissa työskentelevään laivaväkeen ja heidän muutoin tekemäänsä työhän aluksissa, joiden bruttovetoisuus on enintään 500 tonnia, jotka kuljettavat enintään kaksi ajoneuvoa, ja jotka eivät kuljeta pääsääntöisesti rahtia. Työehtosopimusta ei sovelleta losseilla, puutavaran vesitiekuljetuksissa käytettävillä aluksilla tai hinaustoiminnassa. Työehtosopimuksen voimassaolokausi on Merimies-Unionin 23. edustajakokousillallisella jaettiin ansioituneille neljä kultaista ansiomerkkiä Unionin arvostettu ansiomerkki luovutettiin Markku Knuutiselle (vas.), Eija Kiviölle, Matti Rasalle ja Leif Drockilalle. Ansiomerkkejä jaetaan sellaisille henkilöille, jotka erikoisesti ovat ansioituneet työssään Unionin hyväksi. Ensimmäinen ansiomerkkien jakotilaisuus oli Unionin Lomakodissa luottamusmies- ja opinto-ohjaajakurssien päättäjäisten yhtey dessä Kesän aukioloajat Merimies-Unionin toimisto on suljettu Toimitsijatapaamiset: Toimitsijan tavoittaa puhelimitse arkisin klo numerossa (09) Henkilökohtaisesta tapaamisajasta on sovittava etukäteen. Mökkipuhelin on suljettu Turun toimiston kesän aukioloajat: Turun toimisto on suljettu Marjatan Säästövinkit Toivon hyvää kesää kyllä poika kuulee Tätä sulle toivon suotta etelästä tuulee Laarin pohjasta kahmin markat pois jos menee eurot tarkat Sitä mietin millä jaksan maksaa isot taksat Ampiaista pyydystelin jotta saisin hunajaa Kanan toisin kammariini jospa rupeis munimaan Pässi antais villasukat kaljuksi mä ajan tukat Siinä säästää hiukan leipä menee tiukaks Ajatusta pyörittelen kukko vielä puuttuu toisinko sen isoon saliin kyllä kana suuttuu Pitäisin sen näytillä jos vielä antais lääppiä Aikaa menis ihan vähän älä puutu tähän Marjatta 2012 Kari Välimäestä Merimieseläkekassan uusi toimitusjohtaja Filosofian maisteri Kari Välimäki on nimitetty Merimieseläkekassan toimitusjohtajaksi alkaen. Rikkidirektiiville myönteinen vastaanotto EU-parlamentissa ( ) Rikkidirektiivi on saanut kannatusta Euroopan parlamentissa. Parlamentin poliittiset ryhmät sekä ministerineuvosto hyväksyivät rikkidirektiiviä koskevan ehdotelman 23. toukokuuta. Ehdotelman mukaan rikkipäästörajat laskettaisiin 0,1 prosenttiin niin sanotuilla SECAalueilla vuoden 2015 alusta lähtien ja ne koskettaisivat näin ollen myös Suomea. Sen sijaan SECA-alueiden ulkopuolella, eli muun muassa Välimeren maissa, päästörajat lasketaan nykyisestä 3,5 prosentista 0,5 Hän siirtyy uuteen tehtäväänsä Sosiaalija terveysministeriön kansliapäällikön virasta. prosenttiin vasta vuodesta 2020 lähtien. Suomessa on jo pitkään vaadittu, että rikkipäästörajojen tulisi olla tasapuoliset koko EU:n alueella. Tällä hetkellä etelän valtiot ja teollisuus hyötyvät korkeimmista rikkipäästörajoista ja pohjoisen valtiot puolestaan maksavat tiukentuneista päästörajoista korkeampina polttoainehintoina tai laitehankintoina. Tiukempien rikkipäästörajojen on arvioitu tuovan yli 600 miljoonan euron laskun Suomen varustamoille. 30 MS MS 31

17 Ledare -2,2snt/l Alennus voiteluaineista -10% (10 litran ja sitä pienemmät astiat). *Alennuksen saa liiton jäsenkortilla Teboil-huoltamoilta ja -automaattiasemilta lukuun ottamatta Teboil Express -automaattiasemia. Alennus jäsenkortilla normaalisti -1,7 snt/litra. Erityisetu voimassa Möjligheten att använda arbetstagare från länder sisältö: utanför EU har skapat nya arbetsplatser för finländska sjömän Det så kallade ramavtalet som sjöfartens arbetsmarknadsorganisationer godkände år 2009 erbjöd möjlighet att använda arbetstagare från länder utanför EU på lastfartyg då rederiet för in nytt tonnage under finländsk flagg. Denna möjlighet har gett överraskande resultat. Under de senaste två åren har det tecknats ramavtalsenliga rederi- och fartygsspecifika avtal så att det för närvarande finns 29 fartyg som på ett eller annat sätt omfattas av arrangemanget som avses i ramavtalet. De flesta av fartygen har redan flaggats in, medan en del fortfarande håller på att flaggas in. Dessutom finns det några fartyg som länge legat overksamma och som man har kunnat få tillbaka i trafik genom arbetskraftskostnadsbesparingar som möjliggörs av ramavtalet. Med hjälp av dessa arrangemang har man skapat omkring 700 nya sjöarbetsplatser i den finländska handelsflottan. Det syns i statistiken bl.a. genom att år 2011 var det första året på länge då antalet finländska sjöarbetsplatser ökade. Av dessa nya arbetsplatser har omkring en sjättedel gått till sjömän från länder utanför EU, främst filippinare. Resten, nästan 600 nya arbetsplatser, har i praktiken gått till finländska sjömän. Arbetsplatserna har huvudsakligen fördelats jämnt mellan besättningsgrupperna, d.v.s. befäl, maskinbefäl och övrig besättning. Ökningen av antalet finländska sjöarbetsplatser har skapat en helt ny situation: vi befinner oss helt plötsligt i svårigheter när det gäller att hitta tillräckligt med kompetenta finländska sjömän. I praktiken råder det full sysselsättning bland finländska sjömän och brist på elektriker, reparatörer, maskinmästare m.m. Dessutom ser vi att vi mycket snart kommer att få bevittna brist även på matroser och andra yrkesmän på däcksidan. Att hitta och utbilda kompetenta sjömän ställer krav på det finländska sjöfartsutbildningssystemet. I framtiden måste utbildningen av sjömän bli snabbare, effektivare och mer koncentrerad. Man måste få ut nya sjömän till de första arbetsplatserna efter en kortare grundutbildning så att de kan börja bygga upp erfarenheter och kunskap om sjöarbete och förhållandena vid arbete till havs i ett tidigare skede. En förnyelse och koncentration av hela utbildningssystemet kommer med all säkerhet att vara en av de största utmaningarna de närmaste åren. Simo Zitting ordförande innehåll: 12 Ny styrelse och fullmäktige Sjömans-Unionens 23:e kongress 42 Förändringens tid i finländska hamnar 46 Fackavdelningar utgör grunden för Unionens verksamhet 49 Finlands Färjetrafik köpte Arctia Skärgårdsrederi 50 Allt fler finländare förlitar sig på fackförbundet Finlands Sjömans-Union önskar alla medlemmar En skön sommar! 32 MS MS 33

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Vantaa, 23.1.2016 ESITYS RESERVILÄISLIITON SÄÄNTÖJEN MUUTOKSESTA NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE 1 Yhdistyksen nimi on Reserviläisliitto - Reservistförbundet ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Lisätiedot

Kauppakamari voi lisäksi hoitaa muita sille määrättyjä julkisia tehtäviä.

Kauppakamari voi lisäksi hoitaa muita sille määrättyjä julkisia tehtäviä. OULUN KAUPPAKAMARIN SÄÄNNÖT 1 Kauppakamarin nimi ja kotipaikka Oulun kauppakamari toimii kauppakamarilaissa tarkoitettuna kauppakamarina Keskuskauppakamarin sille määräämällä toiminta-alueella kotipaikkanaan

Lisätiedot

TIILÄÄN SEUDUN KYLÄYHDISTYS ry SÄÄNNÖT

TIILÄÄN SEUDUN KYLÄYHDISTYS ry SÄÄNNÖT TIILÄÄN SEUDUN KYLÄYHDISTYS ry SÄÄNNÖT Sisällysluettelo 1 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA...3 2 YHDISTYKSEN TARKOITUS...3 3 TOIMINNAN LAATU...3 4 JÄSENYYTTÄ KOSKEVAT MÄÄRÄYKSET...4 5 YHDISTYKSESTÄ EROAMINEN

Lisätiedot

Jäsen voidaan erottaa yhdistyksestä yhdistyksen hallituksen päätöksellä, jos hän on. PoPoPet Ry:n säännöt. 1 Nimi ja kotipaikka.

Jäsen voidaan erottaa yhdistyksestä yhdistyksen hallituksen päätöksellä, jos hän on. PoPoPet Ry:n säännöt. 1 Nimi ja kotipaikka. PoPoPet Ry:n säännöt 1 Nimi ja kotipaikka 2 Tarkoitus 3 Omaisuus 4 Jäsenet Yhdistyksen nimi on PoPoPet Ry (Pohjois-Pohjanmaan hylättyjen pieneläinten tuki ja sijaiskoti ry. Yhdistyksen kotipaikka on Oulu

Lisätiedot

1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys - Finlands Svetstekniska Förening ja kotipaikka on Helsingin kaupunki.

1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys - Finlands Svetstekniska Förening ja kotipaikka on Helsingin kaupunki. SUOMEN HITSAUSTEKNILLINEN YHDISTYS r.y. FINLANDS SVETSTEKNISKA FÖRENING r.f. SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Hitsausteknillinen Yhdistys - Finlands Svetstekniska Förening ja kotipaikka

Lisätiedot

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu.

4 Yhdistyksen jäsenen on suoritettava vuosittain yhdistyksen syyskokouksen määräämä jäsenmaksu. Ehdotus sääntömuutoksiksi Suomen Internet-yhdistyksen kevätkokoukselle 2006. Alla on ehdotus uusiksi säännöiksi, jotka toimitetaan yhdistysrekisteriin hyväksyttäviksi, mikäli yhdistyksen kevätkokous päättää

Lisätiedot

YTYn tarkoituksena on valvoa ja edistää jäsentensä yhteisiä etuja työelämässä ja yhteiskunnassa.

YTYn tarkoituksena on valvoa ja edistää jäsentensä yhteisiä etuja työelämässä ja yhteiskunnassa. Säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Yksityisalojen Esimiehet ja Asiantuntijat YTY ry, ruotsiksi Privatsektorns Chefer och Specialister, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä

Lisätiedot

SOMAKISS ry:n säännöt

SOMAKISS ry:n säännöt SOMAKISS ry:n säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on SOMAKISS ry ja kotipaikka, Helsinki 2 Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen tarkoituksena on edistää somali- ja abessinialaiskissojen kasvatusta,

Lisätiedot

Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt

Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt Inarijärvi-yhdistys ry:n säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Inarijärvi-yhdistys ry ja sen kotipaikka on Inarin kunta. Yhdistyksen toiminta-alue käsittää Inarin, Utsjoen ja Sodankylän

Lisätiedot

KUOPION KAUPPAKAMARIN SÄÄNNÖT 1 (5) 1 Kauppakamarin nimi ja kotipaikka

KUOPION KAUPPAKAMARIN SÄÄNNÖT 1 (5) 1 Kauppakamarin nimi ja kotipaikka KUOPION KAUPPAKAMARIN SÄÄNNÖT 1 Kauppakamarin nimi ja kotipaikka 1 (5) Kuopion kauppakamari Kuopio handelskammare toimii kauppakamarilaissa tarkoitettuna kauppakamarina Keskuskauppakamarin sille määräämällä

Lisätiedot

SÄÄNNÖT (epävirallinen suomennos 25.4.2010)

SÄÄNNÖT (epävirallinen suomennos 25.4.2010) GrIFK Salibandy ry SÄÄNNÖT (epävirallinen suomennos 25.4.2010) 1 Nimi, kotipaikka, perustamisajankohta ja kieli Yhdistyksen nimi on GrIFK Salibandy ry. Yhdistyksen kotipaikka on Kauniaisten kaupunki Uudenmaan

Lisätiedot

SÄÄNNÖT: LIITE 1. Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus

SÄÄNNÖT: LIITE 1. Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus SÄÄNNÖT: Nimi, kotipaikka, kieli ja tarkoitus 1 nimi: Yhdistyksen, jota näissä säännöissä kutsutaan killaksi, nimi on Kemiantekniikan Kilta ry. 2 Kotipaikka Killan kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki.

Lisätiedot

Yhdistyksen tarkoituksena on puoluepoliittisesti sitoutumattomana

Yhdistyksen tarkoituksena on puoluepoliittisesti sitoutumattomana Omakotiyhdistyksen säännöt Nimi, kotipaikka ja kieli 1 Yhdistyksen nimi on Saarenkylän Omakotiyhdistys ry. Sen kotipaikka on Rovaniemi ja toimialue on Saarenkylä. Näissä säännöissä käytetään nimitystä

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN KYLÄT RY:N SÄÄNNÖT

PÄIJÄT-HÄMEEN KYLÄT RY:N SÄÄNNÖT PÄIJÄT-HÄMEEN KYLÄT RY:N SÄÄNNÖT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Päijät-Hämeen kylät ry ja sen kotipaikka on Lahti. Yhdistyksen toimintaalueena on Päijät-Häme. Yhdistys on suomenkielinen.

Lisätiedot

Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena ei ole voiton tai muun välittömän taloudellisen edun hankkiminen siihen osallisille.

Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena ei ole voiton tai muun välittömän taloudellisen edun hankkiminen siihen osallisille. SÄÄNNÖT 1 NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Lohjan Kylät ry. ja sen kotipaikka on Lohjan kaupunki. Yhdistyksen toiminta-alueena on Lohjan kaupunki ja siihen liittymispäätöksensä tehneet

Lisätiedot

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten

TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers. Tiedettä elämää varten TIETEENTEKIJÖIDEN LIITTO FORSKARFÖRBUNDET The Finnish Union of University Researchers and Teachers Tiedettä elämää varten Tieteentekijöiden liiton jäsenyys on tärkeä osoitus oman ammatillisen identiteetin

Lisätiedot

1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois-Suomen Verovirkailijat r.y., kotipaikkana Kouvolan kaupunki.

1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois-Suomen Verovirkailijat r.y., kotipaikkana Kouvolan kaupunki. KAAKKOIS-SUOMEN VEROVIRKAILIJAT R.Y:N SÄÄNNÖT Hyväksytty yhdistyksen vuosikokouksessa 23.11.2011 1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois-Suomen Verovirkailijat r.y., kotipaikkana Kouvolan kaupunki. Tarkoitus 2.

Lisätiedot

Yhdistyksestä voidaan käyttää epävirallista englanninkielistä nimeä TOKYO Student association of the School of Art and Design.

Yhdistyksestä voidaan käyttää epävirallista englanninkielistä nimeä TOKYO Student association of the School of Art and Design. Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaat TOKYO ry Hallituksen työjärjestys I luku Yleisiä säännöksiä 1 Soveltamisala. Sen lisäksi, mitä Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaat TOKYO ry (TOKYO ry) säännöissä

Lisätiedot

2. Tarkoituksensa toteuttamiseksi aluejärjestö:

2. Tarkoituksensa toteuttamiseksi aluejärjestö: Aluejärjestön säännöt 1 (5) 21. liittokokouksen hyväksymät säännöt 1 Nimi ja kotipaikka 2 Aluejärjestön tarkoitus ja tehtävät 1. Yhdistyksen nimi on Metallityöväen... aluejärjestö ry ja sitä nimitetään

Lisätiedot

PAPERILIITTO SUOMALAISTEN PAPERITYÖNTEKIJÖIDEN EDUNVALVONTAJÄRJESTÖ

PAPERILIITTO SUOMALAISTEN PAPERITYÖNTEKIJÖIDEN EDUNVALVONTAJÄRJESTÖ PAPERILIITTO SUOMALAISTEN PAPERITYÖNTEKIJÖIDEN EDUNVALVONTAJÄRJESTÖ 23.9.2016 Paperiliitto r.y. 1 PAPERILIITTO Yksi liitto (21:stä) yli miljoona jäsenisestä SAK:sta Perustettu vuonna 1906 Tampereella 61

Lisätiedot

Espoo JHL tiedotustilaisuus yhdistysten yhdistymissuunnitelmasta. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Espoo JHL tiedotustilaisuus yhdistysten yhdistymissuunnitelmasta. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Espoo JHL tiedotustilaisuus yhdistysten yhdistymissuunnitelmasta TIEDOTE ESPOON JHL-YHDISTYSTEN YHDISTYMISHANKKEESTA Maan hallituksen päätökset ja Sote-hanke toteutuessaan, vaikuttavat myös meidän JHL

Lisätiedot

Filha ry. Säännöt. Nimi ja kotipaikka. Yhdistyksen nimi on Filha ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen tarkoitus

Filha ry. Säännöt. Nimi ja kotipaikka. Yhdistyksen nimi on Filha ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen tarkoitus Filha ry Säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Filha ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoitus Yleishyödyllisen yhdistyksen tarkoituksena on edistää kansanterveyttä

Lisätiedot

Yhdistys kuuluu jäsenenä valtakunnalliseen reserviläisliittoon sekä pääkaupunkiseudun reserviläispiiriin.

Yhdistys kuuluu jäsenenä valtakunnalliseen reserviläisliittoon sekä pääkaupunkiseudun reserviläispiiriin. Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Vantaan Reserviläiset ry ja kotipaikka Vantaa. Yhdistys kuuluu jäsenenä valtakunnalliseen reserviläisliittoon sekä pääkaupunkiseudun reserviläispiiriin. 2 Yhdistyksen

Lisätiedot

Pöytäkirja 11/ (10) Helsinki, Radisson Blu Plaza -hotelli Videoyhteys Kotkaan (neuv.huone 110) ja Kouvolaan (C2010)

Pöytäkirja 11/ (10) Helsinki, Radisson Blu Plaza -hotelli Videoyhteys Kotkaan (neuv.huone 110) ja Kouvolaan (C2010) Pöytäkirja 11/2016 1 (10) Am mat ti kor kea kou lu Oy, hallitus 28.09.2016 Aika 28.09.2016 klo 14:37-16:11 Paikka Helsinki, Radisson Blu Plaza -hotelli Videoyhteys Kotkaan (neuv.huone 110) ja Kouvolaan

Lisätiedot

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt

MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY. Yhdistyksen säännöt MAANMITTAUSLAITOKSEN TEKNISET MATE RY Yhdistyksen säännöt Säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Maanmittauslaitoksen tekniset MATE ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Sen kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot

Osallistumisoikeus ay-koulutukseen: työehtosopimus 12 Luku 5

Osallistumisoikeus ay-koulutukseen: työehtosopimus 12 Luku 5 AMMATTILIITTO PRO ry Koulutuskalenteri 2016 Sivu 1 (5) AY- JA TYÖSUOJELUVALTUUTETTUJEN KOULUTUS 2016 Viestintäalan toimihenkilöt ja tekniset toimihenkilöt Osallistumisoikeus ay-koulutukseen: työehtosopimus

Lisätiedot

TYÖELÄMÄTOIMIKUNNAN OHJESÄÄNTÖ

TYÖELÄMÄTOIMIKUNNAN OHJESÄÄNTÖ TYÖELÄMÄTOIMIKUNNAN OHJESÄÄNTÖ 1 SEFEn hallitus asettaa toimintakautensa ensimmäisessä kokouksessa työelämätoimikunnan. Puheenjohtajan lisäksi toimikuntaan kuuluu vähintään viisi ja enintään kahdeksan

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Uudenmaan Noutajakoirayhdistys - UMN ry, ruotsiksi Nylands Retrieverförbund NRF rf ja sen kotipaikka on Helsinki.

Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Uudenmaan Noutajakoirayhdistys - UMN ry, ruotsiksi Nylands Retrieverförbund NRF rf ja sen kotipaikka on Helsinki. 1 Yhdistyksen nimi Yhdistyksen nimi on Uudenmaan Noutajakoirayhdistys - UMN ry, ruotsiksi Nylands Retrieverförbund NRF rf ja sen kotipaikka on Helsinki. 2 Toiminnan tarkoitus Yhdistys toimii Helsingin

Lisätiedot

Porin akateemisen nörttikulttuurin arvostusseuran säännöt

Porin akateemisen nörttikulttuurin arvostusseuran säännöt Porin akateemisen nörttikulttuurin arvostusseuran säännöt Hyväksytty yhdistyksen kevätkokouksessa 29.3.2014. 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Porin akateeminen nörttikulttuurin arvostusseura ja

Lisätiedot

Yhdistyksen säännöt. 1 Nimi, kotipaikka ja toimialue Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton Hämeen yhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Hämeen kunta.

Yhdistyksen säännöt. 1 Nimi, kotipaikka ja toimialue Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton Hämeen yhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Hämeen kunta. ELÄKELIITON HÄMEEN YHDISTYS ry Yhdistyksen säännöt 1 Nimi, kotipaikka ja toimialue Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton Hämeen yhdistys ry. Yhdistyksen kotipaikka on Hämeen kunta. 2 Tarkoitus Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT

SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT SUOMEN SOTAVETERAANILIITTO RY:N - FINLANDS KRIGSVETERANFÖRBUND RF:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Sotaveteraaniliitto ry, ruotsiksi Finlands Krigsveteranförbund rf. Näissä säännöissä

Lisätiedot

Osaaja tekee. Shutterstock. Liity Verovirkailijain Liittoon!

Osaaja tekee. Shutterstock. Liity Verovirkailijain Liittoon! Osaaja tekee. Shutterstock Liity Verovirkailijain Liittoon! Verovirkailijain Liitto tukenasi työelämässä VISIO Verovirkailijain Liitto on Verohallinnon suurin ja vaikuttavin henkilöstöjärjestö, joka neuvottelee

Lisätiedot

Vankien Omaiset VAO ry:n säännöt

Vankien Omaiset VAO ry:n säännöt Vankien Omaiset VAO ry:n säännöt 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Vankien Omaiset VAO ry. Yhdistyksen kotipaikka on Alajärvi. 2 TARKOITUS JA TOIMINTA Yhdistyksen tarkoituksena on edistää vankien

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013

Toimintasuunnitelma 2013 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2013 Carita Bardakci 22.11.2012 1.1.1.1.1.1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 1. JOHDANTO JA

Lisätiedot

Viestintäalan toimihenkilöt Grafinet ry Työpaikka- ja alueosaston säännöt 1 (6) Työpaikka- ja alueosaston säännöt

Viestintäalan toimihenkilöt Grafinet ry Työpaikka- ja alueosaston säännöt 1 (6) Työpaikka- ja alueosaston säännöt Viestintäalan toimihenkilöt Grafinet ry Työpaikka- ja alueosaston säännöt 1 (6) Työpaikka- ja alueosaston säännöt 2.4.2016 Viestintäalan toimihenkilöt Grafinet ry Työpaikka- ja alueosaston säännöt 2 (6)

Lisätiedot

Suomen Paloinsinööriyhdistys ry 1 ( 5 )

Suomen Paloinsinööriyhdistys ry 1 ( 5 ) Suomen Paloinsinööriyhdistys ry 1 ( 5 ) YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Paloinsinööriyhdistys ry, ruotsiksi Brandingenjörsföreningen i Finland r.f., ja kotipaikka on

Lisätiedot

TSN ry:n säännöt, hyväksytty syyskokouksessa 11.12.2012, päivitetty 28.4.2014

TSN ry:n säännöt, hyväksytty syyskokouksessa 11.12.2012, päivitetty 28.4.2014 TSN ry:n säännöt, hyväksytty syyskokouksessa 11.12.2012, päivitetty 28.4.2014 1 NIMI JA TOIMIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Terveys- ja sosiaalialan neuvottelujärjestö TSN ry., ruotsiksi Hälso- och socialvårdens

Lisätiedot

Länsi-Suomen Pelastusalan liitto ry Tuijussuontie 10 FI Raisio

Länsi-Suomen Pelastusalan liitto ry Tuijussuontie 10 FI Raisio 1/6 1 KOKOUKSEN AVAUS Länsi-Suomen Pelastusalan Liitto ry:n puheenjohtaja Kai Vainio avasi kokouksen. Vainio kertoi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestössä meneillään olevasta luottamusjohdon valintaprosessista,

Lisätiedot

KUUMA-HALLITUS. Pöytäkirja 1/2010. Aika Torstai , klo

KUUMA-HALLITUS. Pöytäkirja 1/2010. Aika Torstai , klo KUUMA-HALLITUS Pöytäkirja 1/2010 Aika Torstai 14.1.2010, klo 18.00-19.15 Paikka Nurmijärven kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone, Keskustie 2 b, Nurmijärvi 2 SISÄLLYSLUETTELO ASIAT SIVU 1 Kokouksen

Lisätiedot

Vesaisten Keskusliitto ry:n säännöt

Vesaisten Keskusliitto ry:n säännöt Vesaisten Keskusliitto ry:n säännöt Yhdistyksen nimi on Vesaisten Keskusliitto ry., josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. I TARKOITUS Liiton tarkoituksena

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Ristiinan Pursiseura ja kotipaikka Mikkelin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Ristiinan Pursiseura ja kotipaikka Mikkelin kaupunki. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Ristiinan Pursiseura ja kotipaikka Mikkelin kaupunki. 2 Yhdistyksen kieli Yhdistyksen kieli on suomi. 3 Yhdistyksen tarkoitus ja toiminta Yhdistyksen

Lisätiedot

YLÖJÄRVEN RESERVIUPSEERIT R.Y:N SÄÄNNÖT

YLÖJÄRVEN RESERVIUPSEERIT R.Y:N SÄÄNNÖT 1(5) YLÖJÄRVEN RESERVIUPSEERIT R.Y:N SÄÄNNÖT Yhdistyksen nimi on Ylöjärven Reserviupseerit r.y. Sen kotipaikka on Ylöjärven kaupunki. 1 Yhdistys on Suomen Reserviupseeriliitto - Finlands Reservofficersförbund

Lisätiedot

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS

SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS SUOMEN PUNAISEN RISTIN VALTUUSTON KEVÄTKOKOUS Aika Perjantaina 20.5.2016, kello 13.05-16.23 Paikka Hotelli Haaga, Nuijamiestentie 10, Helsinki 1 KOKOUKSEN AVAUS Valtuuston puheenjohtaja Eero Rämö avasi

Lisätiedot

Paperiliitto r.y:n alaisten osastojen pääluottamusmiesten ja työosastojen luottamusmiesten. Ohjesääntö 1

Paperiliitto r.y:n alaisten osastojen pääluottamusmiesten ja työosastojen luottamusmiesten. Ohjesääntö 1 Paperiliitto r.y:n alaisten osastojen pääluottamusmiesten ja työosastojen luottamusmiesten Ohjesääntö 1 Paperiliitto r.y:n alaiset ammattiosastot asettavat joka parillisen vuoden loka-marraskuussa pidettävässä

Lisätiedot

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 2/2016 1 Finlands Kommunförbund rf

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 2/2016 1 Finlands Kommunförbund rf Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 2/2016 1 Kokoustiedot Aika 10.3.2016 klo 10.00 11.07. Paikka Kuntatalo Toinen linja 14, Helsinki Päätöksentekoon osallistuneet puheenjohtaja Paatero Sirpa, Kotka I varapuheenjohtaja

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN PELASTUSALANLIITTO RY

KAAKKOIS-SUOMEN PELASTUSALANLIITTO RY KAAKKOIS - SUOMEN PELASTUSALANLIITTO RY SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Kaakkois - Suomen Pelastusalanliitto. Yhdistystä nimitetään näissä säännöissä liitoksi. Liiton toiminta-alue on Kymenlaakson ja Etelä

Lisätiedot

HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS

HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS 17.2.2016 HALLITUKSEN TYÖJÄRJESTYS :n (jäljempänä Yhtiö ) hallitus on hyväksynyt tämän työjärjestyksen osana konsernin hallinto- ja ohjausjärjestelmää. Työjärjestys ohjaa hallituksen työskentelyä ja täydentää

Lisätiedot

Suomen Highland Cattle Club / Highland Cattle Club Finland ry Rno: 175.036. Merkitty rekisteriin 14.10.1998 Jäljennös annettu 30.10.

Suomen Highland Cattle Club / Highland Cattle Club Finland ry Rno: 175.036. Merkitty rekisteriin 14.10.1998 Jäljennös annettu 30.10. YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Suomen Highland Cattle Club / Highland Cattle Club Finland ry Rno: 175.036 Merkitty rekisteriin 14.10.1998 Jäljennös annettu 30.10.2014 Säännöt 1. Nimi, kotipaikka, toimialue Yhdistyksen

Lisätiedot

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/ Finlands Kommunförbund rf

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/ Finlands Kommunförbund rf Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 1/2013 1 Kokoustiedot Aika Torstai 2.5.2013 klo 13.30 14.41 Paikka Kuntatalo, iso luentosali ja neuvotteluhuoneet Toinen linja 14, Helsinki Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja

Lisätiedot

EDUSTAJISTON JOULUKUUN KOKOUS. Esityslista. Aika: klo Turku-Sali, Rehtorinpellonkatu 4 A, Turku. 134 Kokouksen avaaminen

EDUSTAJISTON JOULUKUUN KOKOUS. Esityslista. Aika: klo Turku-Sali, Rehtorinpellonkatu 4 A, Turku. 134 Kokouksen avaaminen Page 1/5 EDUSTAJISTON JOULUKUUN KOKOUS Aika: 7.12.2016 klo 18.15 Paikka: Turku-Sali, Rehtorinpellonkatu 4 A, 20500 Turku Esityslista 134 Kokouksen avaaminen 135 Laillisuus ja päätösvaltaisuus 136 Pöytäkirjantarkastajien

Lisätiedot

Perustettu 29.11.1995 Rekisteröity 15.03.1996

Perustettu 29.11.1995 Rekisteröity 15.03.1996 POHJOIS-POHJANMAAN LIIKUNTA (PoPLi) RY Perustettu 29.11.1995 Rekisteröity 15.03.1996 SÄÄNNÖT Hyväksytty 11.06.2001 Muutettu 08.03.2007 2 POHJOIS-POHJANMAAN LIIKUNTA RY SÄÄNNÖT Yhdistyksen nimi, kotipaikka,

Lisätiedot

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 4/ Finlands Kommunförbund rf

Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 4/ Finlands Kommunförbund rf Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 4/2009 1 Kokoustiedot Aika: 5.5.2009 klo 13.00 13.57 Paikka: Jyväskylän Paviljonki Messukatu 10, Jyväskylä Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 4/2009 2 Sisällysluettelo Sivu

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

SAVONLINNAN MOTORISTIT RY:N SÄÄNNÖT

SAVONLINNAN MOTORISTIT RY:N SÄÄNNÖT 1 SAVONLINNAN MOTORISTIT RY:N SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Savonlinnan Motoristit ry Sen kotipaikka on Savonlinna Yhdistyksen kieli Suomi 2 Toiminnan tarkoitus Tämä yhdistys, jota näissä

Lisätiedot

RASTI 1. Pisteytys 14-15.8.-99 PP A B C D PPo ohi E/A Tv Hämeenlinna Hätilä 10 5 4 4 2-20 -10-10 -10

RASTI 1. Pisteytys 14-15.8.-99 PP A B C D PPo ohi E/A Tv Hämeenlinna Hätilä 10 5 4 4 2-20 -10-10 -10 RASTI 1 Suomenmestaruuskilpailu 1999 Pisteytys 14-15.8.-99 PP A B C D PPo ohi E/A Tv Hämeenlinna Hätilä 10 5 4 4 2-20 -10-10 -10 Kilpailijat Pisteet Rangaistukset Aika Ls Tulokset No Nimi Lk. Joukkue PP

Lisätiedot

Kuluttajaekonomian ja ravitsemustieteen opiskelijat OIKOS ry:n SÄÄNNÖT I TARKOITUS JA TYÖMUODOT

Kuluttajaekonomian ja ravitsemustieteen opiskelijat OIKOS ry:n SÄÄNNÖT I TARKOITUS JA TYÖMUODOT Kuluttajaekonomian ja ravitsemustieteen opiskelijat OIKOS ry:n SÄÄNNÖT I TARKOITUS JA TYÖMUODOT 1 Yhdistyksen nimi on Kuluttajaekonomian ja ravitsemustieteen opiskelijat OIKOS ry, ja sen kotipaikka on

Lisätiedot

Hyvinkään Keilailuliitto ry:n säännöt

Hyvinkään Keilailuliitto ry:n säännöt Hyvinkään Keilailuliitto ry:n säännöt 1 Yhdistyksen, jota näissä säännöissä kutsutaan liitoksi, nimi on Hyvinkään Keilailuliitto ry. Sen kotipaikka on Hyvinkään kaupunki. 2 Liiton tarkoituksena on johtaa

Lisätiedot

Yhdistyksen perustana ovat liikunnan eettiset arvot ja urheilun reilun pelin periaatteet sekä tasa-arvon edistäminen.

Yhdistyksen perustana ovat liikunnan eettiset arvot ja urheilun reilun pelin periaatteet sekä tasa-arvon edistäminen. 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Hakunilan Seudun Koiraharrastajat HSKH r.y., josta voidaan käyttää epävirallista lyhennystä HSKH. Yhdistyksen kotipaikka on Vantaa. 2. Tarkoitus ja

Lisätiedot

Aika: Keskiviikko klo Turku-sali, Yo-talo A, 2. krs. Esityslista. 143 Kokouksen avaus. 144 Laillisuus ja päätösvaltaisuus

Aika: Keskiviikko klo Turku-sali, Yo-talo A, 2. krs. Esityslista. 143 Kokouksen avaus. 144 Laillisuus ja päätösvaltaisuus EDUSTAJISTON JOULUKUUN KOKOUS Aika: Keskiviikko 10.12.2014 klo 18.15 Paikka: Turku-sali, Yo-talo A, 2. krs. Esityslista 143 Kokouksen avaus 144 Laillisuus ja päätösvaltaisuus 145 Pöytäkirjantarkastajien

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton.. piiri ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä piiri.

Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton.. piiri ry, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä piiri. 1 ELÄKELIITTO RY:N PIIRIEN MALLISÄÄNTÖ Yhdistysrekisterin ennakkotarkastus 26.4.2012 Hyväksytty XVII liittokokouksessa 6.6.2012.piirin säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Eläkeliiton.. piiri

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN VIESTIKILTA RY:N SÄÄNNÖT

KAAKKOIS-SUOMEN VIESTIKILTA RY:N SÄÄNNÖT Sääntöluonnos 141215 KAAKKOIS-SUOMEN VIESTIKILTA RY:N SÄÄNNÖT Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Kaakkois-Suomen Viestikilta ry ja sen kotipaikka on Mikkelin kaupunki. Yhdistyksestä käytetään näissä

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Varsinainen liittokokous alkaa

Varsinainen liittokokous alkaa KUUROJEN LIITTO RY ESITYSLISTA 1 (5) Varsinainen liittokokous Aika 6.-7.6.2015 Paikka Valkea Talo, Ilkantie 4, 00400 Helsinki Lauantai 6.6. Lounas klo 11.30-12.30 Kahvi klo 15.00-15.30 8.30 9.30 Edustajavaltakirjojen

Lisätiedot

Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toiminta alueena kokovaltakunnan alue.

Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toiminta alueena kokovaltakunnan alue. 1/5 SÄÄNNÖT 1. NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on. Yhdistyksen kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toiminta alueena kokovaltakunnan alue. 2. TARKOITUS Yhdistys on käyttäjävetoinen SAP Finland Oy:sta

Lisätiedot

Henkilökohtainen kilpailu ls Tulokset - Sarja 50

Henkilökohtainen kilpailu ls Tulokset - Sarja 50 Henkilökohtainen kilpailu 10 + 10 ls Tulokset - Sarja 50 Osanottajia yhteensä 49 Sija Nimi Yhdistys Sarja Tulos 1. srj 2. srj Napa 10 9 1 Thure Seppo Suur-Savon SB 50 191 94 97 2 9 9 2 Riihiluoma Tapio

Lisätiedot

ETELÄ-HÄMEEN SPANIELIT RY

ETELÄ-HÄMEEN SPANIELIT RY ETELÄ-HÄMEEN SPANIELIT RY Säännöt 1. YHDISTYKSEN NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Etelä- Hämeen Spanielit ry ja sen kotipaikka on Hämeenlinna. Toiminta-alue käsittää Etelä-Hämeen Kennelpiirin

Lisätiedot

Merenkulkija 4/2013. Espoon Merenkulkijat ry www.espoonmerenkulkijat.net. Sisältö:

Merenkulkija 4/2013. Espoon Merenkulkijat ry www.espoonmerenkulkijat.net. Sisältö: Espoon Merenkulkijat ry www.espoonmerenkulkijat.net Merenkulkija 4/2013 Sisältö: Johtokunnan yhteystiedot Kommodorin palsta Tärkeät päivämäärät Sähkönkäyttö talviaikana Talvisäilytys ja pukkiaitaus Talvisäilytysmaksut

Lisätiedot

Lippukunta on puoluepoliittisesti sitoutumaton. Lippukunta voi harjoittaa julkaisutoimintaa voittoa tavoittelematta.

Lippukunta on puoluepoliittisesti sitoutumaton. Lippukunta voi harjoittaa julkaisutoimintaa voittoa tavoittelematta. 1 Nimi, kotipaikka ja kieli Yhdistyksen nimi on Lapin Kiehiset ja Kivekkäät ry. Yhdistyksen kotipaikka on Sodankylän kunta ja yhdistyksen kielenä on suomi. Jäljempänä näissä säännöissä yhdistystä kutsutaan

Lisätiedot

SÄÄNNÖT. Satakissa ry. Nimi ja kotipaikka. Tarkoitus ja toiminta. Jäsenyys

SÄÄNNÖT. Satakissa ry. Nimi ja kotipaikka. Tarkoitus ja toiminta. Jäsenyys SÄÄNNÖT Satakissa ry Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Satakissa ry, josta näissä säännöissä käytetään nimeä yhdistys ja sen kotipaikka on Porin kaupunki ja toimialueena koko Suomi. Yhdistyksen

Lisätiedot

1 Kierros Kokonaisaika Kierrosaika Varustenikkarit Matka 12:00:00 1 12:08:10 0:08:10 Harri Hakola 2,6 2 12:16:54 0:08:44 Harri Hakola 5,2 3 12:25:56

1 Kierros Kokonaisaika Kierrosaika Varustenikkarit Matka 12:00:00 1 12:08:10 0:08:10 Harri Hakola 2,6 2 12:16:54 0:08:44 Harri Hakola 5,2 3 12:25:56 1 Kierros Kokonaisaika Kierrosaika Varustenikkarit Matka 12:00:00 1 12:08:10 0:08:10 Harri Hakola 2,6 2 12:16:54 0:08:44 Harri Hakola 5,2 3 12:25:56 0:09:02 Harri Hakola 7,8 4 12:35:06 0:09:10 Harri Hakola

Lisätiedot

1 Kierros Kokonaisaika Kierrosaika Varustenikkarit Matka 12:00:00 1 12:08:10 0:08:10 Harri Hakola 2,6 2 12:16:54 0:08:44 Harri Hakola 5,2 3 12:25:56

1 Kierros Kokonaisaika Kierrosaika Varustenikkarit Matka 12:00:00 1 12:08:10 0:08:10 Harri Hakola 2,6 2 12:16:54 0:08:44 Harri Hakola 5,2 3 12:25:56 1 Kierros Kokonaisaika Kierrosaika Varustenikkarit Matka 12:00:00 1 12:08:10 0:08:10 Harri Hakola 2,6 2 12:16:54 0:08:44 Harri Hakola 5,2 3 12:25:56 0:09:02 Harri Hakola 7,8 4 12:35:06 0:09:10 Harri Hakola

Lisätiedot

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010 JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

TÄRKEIMMÄT PERUSTEET LIITTYÄ SUOMEN ELINTARVIKETYÖLÄISTEN LIITTOON

TÄRKEIMMÄT PERUSTEET LIITTYÄ SUOMEN ELINTARVIKETYÖLÄISTEN LIITTOON TÄRKEIMMÄT PERUSTEET LIITTYÄ SUOMEN ELINTARVIKETYÖLÄISTEN LIITTOON LÄHTÖKOHDAT Selvittää jäseneksi liittyneiden ajatuksia ammattiliittoon liittymisestä, mitkä ovat tärkeimmät syyt, jotka ovat merkinneet

Lisätiedot

Savon koulutuskuntayhtymän hallitus ja kuntayhtymän johtaja Heikki Helve sopivat johtajasopimuksella hyvän johtamisen edellytyksistä seuraavaa:

Savon koulutuskuntayhtymän hallitus ja kuntayhtymän johtaja Heikki Helve sopivat johtajasopimuksella hyvän johtamisen edellytyksistä seuraavaa: JOHTAJASOPIMUS Savon koulutuskuntayhtymän hallitus ja kuntayhtymän johtaja Heikki Helve sopivat johtajasopimuksella hyvän johtamisen edellytyksistä seuraavaa: 1. Kuntayhtymän johtaminen Kuntayhtymän johtaja

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Tanssikas ry ja sen kotipaikka on Kouvola.

Yhdistyksen nimi on Tanssikas ry ja sen kotipaikka on Kouvola. SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Tanssikas ry ja sen kotipaikka on Kouvola. 2 Yhdistyksen tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen tarkoitus on taloudellista voittoa tavoittelematta toimia

Lisätiedot

Kuntalain 35 :n mukaan vaalikelpoinen kunnanhallitukseen on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan:

Kuntalain 35 :n mukaan vaalikelpoinen kunnanhallitukseen on henkilö, joka on vaalikelpoinen valtuustoon, ei kuitenkaan: Joutsan kunnanhallitus 8 12.01.2015 Kunnanvaltuusto 7 19.01.2015 KUNNANHALLITUKSEN VAALI Joutsan kunnanhallitus 12.01.2015 8 Kuntalain 17 :n mukaan valtuusto asettaa kunnanhallituksen. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Hyvä vapaaehtoistoiminnan kehittäjä ja aktiivi, lämmin kiitos hyvästä yhteistyöstä kuluneena vuonna!

Hyvä vapaaehtoistoiminnan kehittäjä ja aktiivi, lämmin kiitos hyvästä yhteistyöstä kuluneena vuonna! Hyvä vapaaehtoistoiminnan kehittäjä ja aktiivi, lämmin kiitos hyvästä yhteistyöstä kuluneena vuonna! Ensi vuotta käynnistämme innolla vapaaehtoistoiminnan juhlavuotena. Kutsumme sinutkin mukaan yhteiseen

Lisätiedot

Kokoustyypit. Timo Reko

Kokoustyypit. Timo Reko Kokoustyypit Timo Reko timo.reko@msl.fi Kokoustyypit Sääntömääräiset kokoukset, joita on joko yksi tai kaksi vuodessa (syys- ja kevätkokous). Sääntömääräiset kokoukset käyttävät ylintä valtaa. Ylimääräiset

Lisätiedot

EHDOTELMA UUSIKSI SÄÄNNÖIKSI

EHDOTELMA UUSIKSI SÄÄNNÖIKSI EHDOTELMA UUSIKSI SÄÄNNÖIKSI Sääntömuutosehdotukset voidaan jakaa neljään kategoriaan: Rotujärjestöstatuksen vaatimat muutokset sääntöihin (merkitty punaisella) Oikeinkirjoitusasun korjaukset ja sääntöjen

Lisätiedot

TIKKAKISA Henkilökohtainen miehet AKT Kesäpäivät 2013, Kajaani

TIKKAKISA Henkilökohtainen miehet AKT Kesäpäivät 2013, Kajaani TIKKAKISA Henkilökohtainen miehet AKT Kesäpäivät 2013, Kajaani Sijoitus Etunimi Sukunimi Joukkue Tulos 1 Seppo Lehtonen Jokilaakso 104 / 2 40 2 Kai Rimpineva Imatra 002 39 3 Matti Syvälä Tampere 005 36

Lisätiedot

Lyömätön Linja Espoossa ry:n säännöt 1 (5)

Lyömätön Linja Espoossa ry:n säännöt 1 (5) Lyömätön Linja Espoossa ry:n säännöt 1 (5) 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Lyömätön Linja Espoossa ry ja sen kotipaikka on Espoo. 2 Yhdistyksen tarkoitus ja toiminnan laatu Tarkoitus:

Lisätiedot

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf SÄÄNNÖT

Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf SÄÄNNÖT Uudenmaan ympäristönsuojelupiiri ry Nylands miljövårdsdistrik rf Nämä sääännöt on hyväksytty piirin syyskokouksessa 28.10.2006 ja rekisteröity yhdistysreksiteriin 28.12.2006. SÄÄNNÖT Yhdistys ja sen tarkoitus

Lisätiedot

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 Koulupalaute: Henrikin koulu

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 Koulupalaute: Henrikin koulu KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 Koulupalaute: Henrikin koulu Tulkintaohjeita: Kaikki koulut viittaavat oppilaiden vastauksiin kaikissa Suomen kouluissa. Oma koulu viittaa oman koulunne oppilaiden

Lisätiedot

AMMATTILIITTO PRO ry Koulutuskalenteri 2017 Sivu 1 (5) VIESTINNÄN KESKUSLIITTO. Osallistumisoikeus ay-koulutukseen: työehtosopimus 12 Luku 5

AMMATTILIITTO PRO ry Koulutuskalenteri 2017 Sivu 1 (5) VIESTINNÄN KESKUSLIITTO. Osallistumisoikeus ay-koulutukseen: työehtosopimus 12 Luku 5 AMMATTILIITTO PRO ry Koulutuskalenteri 2017 Sivu 1 (5) AY- JA TYÖSUOJELUVALTUUTETTUJEN KOULUTUS 2017 Viestintäalan toimihenkilöt ja tekniset toimihenkilöt Osallistumisoikeus ay-koulutukseen: työehtosopimus

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kyröskosken koulun vanhempainyhdistys Kosken Kopla ry ja sen kotipaikka on Hämeenkyrö.

Yhdistyksen nimi on Kyröskosken koulun vanhempainyhdistys Kosken Kopla ry ja sen kotipaikka on Hämeenkyrö. KYRÖSKOSKEN KOULUN VANHEMPAINYHDISTYS KOSKEN KOPLA RY Säännöt 22.9.2014 (vuosikokous) 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Kyröskosken koulun vanhempainyhdistys Kosken Kopla ry ja sen kotipaikka

Lisätiedot

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 4/2005 HALLITUKSEN KOKOUS Suomen Lakimiesliiton Ylähuone, Helsinki

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 4/2005 HALLITUKSEN KOKOUS Suomen Lakimiesliiton Ylähuone, Helsinki 1(5) Aika 6.4.2005 Paikka Läsnä Poissa Suomen Lakimiesliiton Ylähuone, Helsinki Janne Nyman, hallituksen puheenjohtaja Salla Tuominen, pääsihteeri Matti Hietanen, hallituksen jäsen Olli Kärkkäinen, hallituksen

Lisätiedot

puheenjohtaja Paatero Sirpa, Kotka SDP I varapuheenjohtaja Andersson Markku, Jyväskylä Kok. II varapuheenjohtaja Tölli Tapani, Tyrnävä Kesk.

puheenjohtaja Paatero Sirpa, Kotka SDP I varapuheenjohtaja Andersson Markku, Jyväskylä Kok. II varapuheenjohtaja Tölli Tapani, Tyrnävä Kesk. Suomen Kuntaliitto ry Pöytäkirja 8/2016 Kokoustiedot Aika 23.11.2016 klo 10.04-13.20 Paikka Kuntatalo Toinen linja 14, Helsinki Päätöksentekoon osallistuneet puheenjohtaja Paatero Sirpa, Kotka I varapuheenjohtaja

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN RESERVIUPSEERIPIIRI RY

POHJOIS-KARJALAN RESERVIUPSEERIPIIRI RY POHJOIS-KARJALAN RESERVIUPSEERIPIIRI RY POHJOIS-KARJALAN RESERVIUPSEERIPIIRI RY:N SÄÄNNÖT Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue 1 Yhdistyksen nimi on Pohjois-Karjalan Reserviupseeripiiri r.y. Sen kotipaikka

Lisätiedot

Paperi-insinöörit ry:n uudet säännöt Sääntöjen alla on lista sääntöihin tehdyistä muutoksista

Paperi-insinöörit ry:n uudet säännöt Sääntöjen alla on lista sääntöihin tehdyistä muutoksista Paperi-insinöörit ry:n uudet säännöt Sääntöjen alla on lista sääntöihin tehdyistä muutoksista Uudet säännöt hyväksytetään jäsenillä Vuosikokouksessa 15.4.2016 ja syyskokouksessa 2016 Uudet Säännöt 2016

Lisätiedot

Collegium Culinarium, CC - Kilta ry SÄÄNNÖT

Collegium Culinarium, CC - Kilta ry SÄÄNNÖT Collegium Culinarium, CC - Kilta ry SÄÄNNÖT Vahvistettu 19.9.2006 Collegium Culinarium, CC - Kilta ry:n SÄÄNNÖT I NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi on: Collegium Culinarium, CC - Kilta ry Kotipaikka

Lisätiedot

I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA

I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA TYJ säännöt S. 1 (6) I LUKU YHDISTYKSEN TOIMIALA 1 Yhdistyksen nimi, kotipaikka, toiminta-alue ja tarkoitus II LUKU Yhdistyksen nimi on Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö ry, ruotsiksi Arbetslöshetskassornas

Lisätiedot

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI

SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI SAK:N NÄKEMYKSET HYVÄSTÄ TYÖSTÄ JA UUSI HYVÄN TYÖN MITTARI LÄHTÖKOHDAT SAK:n tavoitteena on hyvinvointia rakentava työelämä SAK:n edustajakokous 2011: Työelämän ihmisoikeudet toteutuvat silloin, kun tärkeäksi

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry. Sen kotipaikka on Oulu kaupunki. Yhdistyksen toimialue on entinen Oulun lääni.

Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry. Sen kotipaikka on Oulu kaupunki. Yhdistyksen toimialue on entinen Oulun lääni. 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Pohjois-Suomen Kiinteistöyhdistys ry. Sen kotipaikka on Oulu kaupunki. Yhdistyksen toimialue on entinen Oulun lääni. 2 TARKOITUS JA TOIMINTAMUODOT Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Tiirismaan peruskoulu

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Tiirismaan peruskoulu Page 1 of 7 KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Tiirismaan peruskoulu Tulkintaohjeita: Kaikki koulut viittaavat oppilaiden vastauksiin kaikissa Suomen kouluissa. Oma koulu viittaa oman

Lisätiedot

HPK Kannattajat ry. Säännöt. Yhdistyslaki (503/1989)

HPK Kannattajat ry. Säännöt. Yhdistyslaki (503/1989) Yhdistyslaki (503/1989) Päivitetty: 12.12.2016 1 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on HPK Kannattajat ry ja sen kotipaikka on Hämeenlinnan kaupunki. 2 TARKOITUS JA TOIMINNAN LAATU Yhdistyksen

Lisätiedot

Kutsu seuran ylimääräiseen kokoukseen

Kutsu seuran ylimääräiseen kokoukseen Slalom-Seura r.y. Kutsu seuran ylimääräiseen kokoukseen 17.8.2016 Aihe: Slalom-Seuran ja Espoo Slalomin yhdistyminen; seuran uusi nimi ja säännöt; uusi puheenjohtaja ja hallitus Aika: Keskiviikkona 17.8.2016,

Lisätiedot

Suunnistusliiton säännöt

Suunnistusliiton säännöt Suunnistusliiton säännöt SUOMEN SUUNNISTUSLIITTO ry Suomen Suunnistusliiton säännöt (Rekisteröity 19.9.2008) 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Suomen Suunnistusliitto ry. ja sen kotipaikka on Helsingin

Lisätiedot

Henkilökohtainen kilpailu ls Tulokset - Sarja Y

Henkilökohtainen kilpailu ls Tulokset - Sarja Y Henkilökohtainen kilpailu 10 + 10 ls Tulokset - Sarja Y Osanottajia yhteensä 36 Sija Nimi Yhdistys Sarja Tulos 1. srj 2. srj Napa 10 9 1 Tiihonen Tommi Kymenlaakson RT Y 187 94 93 3 6 9 2 Palo Timo Porvoon

Lisätiedot