[ 3] TURVATTUJEN VIESTINTÄYHTEYKSIEN ERIKOISLEHTI HSL ALOITTAA VIRVE-KÄYTTÄJÄNÄ SÄÄVARMEMPI SÄHKÖVERKKO. d SUURHARJOITUS d TURVATYÖ SAIRAALOISSA

Transkriptio

1 [ 3] 2013 TURVATTUJEN VIESTINTÄYHTEYKSIEN ERIKOISLEHTI HSL ALOITTAA VIRVE-KÄYTTÄJÄNÄ d SUURHARJOITUS d TURVATYÖ d NORJASSA SAIRAALOISSA SÄÄVARMEMPI SÄHKÖVERKKO

2 Kaikki valtiot vakoilevat toisiaan ovat aina vakoilleet. Koko ajan uusia mahdollisuuksia avaavat huhut, haitta ohjelmat, kyberavaruuden määrittelemätön villi länsi. Sota on aina myös tietosotaa, ja joskus pelkästään sitä. Tärkeitä kohteita on aina vakoiltu parhaalla mahdolli sella osaamisella ja teknologialla. Silti suurin tietoturva riski on ihminen. Sen tiesi jo Mata Hari. Teknologia avaa koko ajan uusia mahdollisuuksia eivätkä kaikki toimet kestä päivänvaloa. Hyvä pitäisi kyetä pitämään pahan edellä myös vakoilun varustelukilpajuoksussa. LEHTIKUVA MATA HARISTA VERKKOVAKOILUUN EDITORIAL 9 Turvallisuuden tunne Mistä vuosi 2013 tullaan muistamaan? Microsoftin ilmoituksesta Nokian matkapuhelinliiketoiminnan ostamisesta? Väitän kuitenkin, että vuotta 2013 eniten leimaava piirre on talouden haasteiden ohella turvallisuuden korostuminen sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Tietovuodot, urkinnat ja etenkin kyberuhkien jatkuva kasvu. Mikäpä olisikaan kiehtovampaa kuin juuri tällä taajuudella toimivan organisaation luotsaaminen! Meille erillisverkkolaisille lienee jo tullut tutuksi sanonta Häiriötilanne on Erillisverkkojen asiakas. Haluai sin kääntää tuota asteen positiivisemmaksi: Turvallisuus on Erillisverkkojen tahtotila. Turvallisuus on tunne ja Maslow'n tarvehierarkian mukaan yksi ihmisen perustarpeista. Tunteeseen liittyy tilannekuva tai tilannetietoisuus. Tämän kuvan puuttuminen tai epävarmuus taasen aiheuttaa turvattomuutta. Erillisverkkojen tehtävä toimia yhteiskunnan kriittisen johtamisen ja tietoyhteiskunnan palvelujen turvaajana on oiva lääke turvattomuuteen. Yhteiskunnan toimivuutta ja turvallisuutta on viety vuoden aikana aimo askel eteenpäin sekä Erillisverkkojen että yhteistyökumppaneidemme ponnisteluilla. Lukuisat kehityshankkeet viranomaisradioverkkojen alueelta aina uusimpaan tulokkaaseen kiinteän verkon turvallisuusverk- kotoimintaan ovat rytmittäneet vuoden askareita. Luonnollisesti asiakastarve ja ratkaisuhakuisuus ovat olleet ajureita kehitykselle. Tämän lehden sisältöön tutustumalla voi helposti löytää konkreettisia esimerkkejä näistä sekä erityistilanteista että aivan tavallisesta arjesta. Uutuuksien joukkoon lisäisin myös Erillisverkkojen tuoreutetun strategian. Tavoitteenamme on briljeerata yhteiskunnan toimivuuteen ja turvallisuuteen tähtäävillä viestintäratkaisuilla ja -palveluilla. Kokonaisuus, jota Erillisverkoissa rakennetaan eri liiketoiminta-alueiden yhteistyönä, avautuu myös tämän lehden sivuilta. Esittelyssä on kuitenkin mielestäni vasta tarinan alku. Uusia mahdollisuuksia löytyy jatkuvasti ja konsernin liiketoiminnoissa on huimasti potentiaalia jo itsessäänkin mutta etenkin synergiaetujen kautta. Alkuvuodesta povasin Erillisverkkojen muutosta ja kasvua keskeiseksi turvallisuusalan toimijaksi. Olen edelleen samaa mieltä ja tunne on vain vahvistunut. Vuoden kuluessa olen kyllä törmännyt usein turvallisuusalueen kolmen H:n periaatteeseen : Ei ole helppoa, halpaa eikä hauskaa. Noh, sanonnan mukaanhan jalokalat uivatkin vastavirtaan! TURVALLISUUS ON ERILLISVERKKOJEN TAHTOTILA. i MATA HARI Mata Hari , oikealta nimeltään Margaretha Geertruida Zelle, oli hollantilainen tanssija, joka tuomittiin ja teloitettiin ensimmäi sen maailmansodan aikana Rans kassa vakoilusta Saksan hyväksi. 2 VIRVE 2/2013 Turvallista loppuvuotta! Timo Lehtimäki toimitusjohtaja Suomen Erillisverkot -konserni VIRVE-lehti on Suomen Erillisverkot Oy:n julkaisema sidosryhmälehti. Päätoimittaja Mari Suokari-Pärssinen, PL 357, Espoo, vaihde , Toimitusneuvosto Erillisverkot: Timo Lehtimäki Mika Matturi, Yrjö Pylvänäinen, Mari Suokari-Pärssinen, Jarmo Vinkvist ja Pertti Virta nen. Alma 360: Erja Aalto, Virve Airola, JussiPekka Aukia, Antti Pulkkinen ja Diana Törnroos. Toimitus Alma 360 PL 502, Helsinki vaihde Tuottaja Virve Airola, Ulkoasu Antti Pulkkinen Taitto Antti Nikunen Toimitussihteeri Erja Aalto Kuvatoimittaja Anne Vatén Repro Aste Helsinki Paino Edita Prima, 2013 Osoitelähde Suomen Erillisverkot Oy:n asiakasrekisteri. Osoitteenmuutokset ja palautteet viestinta@erillisverkot.fi. 3/2013 VIRVE 3

3 ï TAPAHTUU PENTTI VÄNSKÄ TURVATTUJEN VIESTINTÄYHTEYKSIEN ERIKOISLEHTI [ ] VAHVAVERKKO-HANKE ETENEE Fortumin tavoitteena on saada suuri osa asiakkaistaan säävarman sähköverkon piiriin. s. 16. HSL ALOITTAA VIRVE-KÄYTTÄJÄNÄ Vaikuta Virve-lehteen d d d SUURHARJOITUS NORJASSA TURVATYÖ SAIRAALOISSA SÄÄVARMEMPI SÄHKÖVERKKO Vastaa lukijakyselyyn ja kerro mielipiteesi VIRVE-lehdestä verkkokyselyssä Linkki kyselyyn löytyy verkkosivuiltamme. Kaikkien vastanneiden kesken arvomme 5 kpl SPR:n matkailijan ensiapulaukkua. Kiitämme vastauksesta! LAKIESITYS VALTION YHTEISTEN ICT-PALVELU- JEN JÄRJESTÄMISESTÄ Valtioneuvosto antoi lokakuussa eduskunnalle hallituksen esityksen laiksi valtion yhteisten tieto- ja viestintäteknisten palvelujen järjestämisestä. Lain avulla on tarkoitus koota hallinnollisesti yhteen valtion ict-toimintoja ja järjestää yhteisten palvelujen tuotanto ja yhtenäinen käyttö. Lain nojalla siirretään tehtäviä, toimintoja ja henkilöitä vuoden 2014 alussa perustettavaan palvelukeskukseen, jonka perustamisesta vastaa valtiovarainministeriön TORI-hanke. Usealla paikkakunnalla toimiivaan palvelukeskukseen siirrettäisiin arviolta noin henkilöä valtion virastoista ja laitoksista. d 6 BARENTS RESCUE 2013 Norjan Lyngen-vuonolla pidetty Pohjoiskalottialueen turvallisuusharjoitus kokosi yhteen Norjan, Ruotsin, Suomen ja Venäjän ammattilaisia. d 22 YHTEINEN VERKKO Tehokkaammat viestintämahdollisuudet tukevat kestävän kehityksen periaatteita. Erillisverkot tarjoaa toimivia kokonaisratkaisuja SISÄLTÖ: Tapahtuu Sairaaloiden valmiussuunnittelu Turvallisuusverkkotoiminnalle pääsihteeri HSL:stä virve-käyttäjä Ajankohtaista Svensk resumé Sanastoa Suomen Virveverkko Oy Virve-operaattoriliiketoiminta yhtiöitettiin omaksi tytäryhtiökseen lokakuun alussa. Suomen Virveverkko Oy:lle siirtyivät virve-operaattoriliiketoiminnan vastuut, asiakas- ja alihankkijasuhteet sekä sopimukset. Se myöntää jatkossa myös virven käyttöluvat. Vastaava järjestely on tehty muidenkin Suomen Erillisverkot -konserniin kuuluvien liiketoimintojen osalta. Voittoa tavoittelemattomalle virvelle myönnetään valtion hinta- ja alijäämätukea, jonka maksaminen edellyttää, että virve-operaattoriliiketoiminta on selkeästi eriytetty omaksi kokonaisuudekseen. Suomen Virveverkko Oy on Suomen Erillisverkot Oy:n kokonaan omistama tytäryhtiö. Asiakkaiden yhteyshenkilöt säilyvät järjestelyssä ennallaan. PEKKA HAAVISTOSTA OMISTAJAOHJAUS- MINISTERI Pekka Haavisto nimitettiin lokakuun 17. kehitysministeriksi sekä omistajaohjausasioista vastaavaksi ministeriksi valtioneuvoston kansliassa. Haavisto toimi ympäristö- ja kehitysyhteistyöministerinä vuosina Paavo Lipposen ensimmäisessä hallituksessa. Haavisto sanoi aikovansa jatkaa edeltäjänsä Heidi Hautalan linjaa siinä, että omistajaohjauksen on oltava sosiaalisesti vastuullista ja ympäristön huomioon ottavaa. 4 VIRVE 3/2013 3/2013 VIRVE 5

4 KUN KAUNOTTARESTA TULEE HIRVIÖ Pohjois-Norjassa järjestetyssä suurharjoituksessa kuvankauniista vuonosta tulee surmanloukku. JUSSI AUKIA ÁDSB JA JUSSI AUKIA i LYNGEN-VUONO Pohjoisnorjalaisen Lyngen-vuonon itärannalla sijaitseva Nordnesvuori romahtaa vuonoon ennemmin tai myöhemmin. Sen uumenissa on iso repeämävyöhyke, jonka yläpuolella oleva kallio liukuu kohti merta 25 millimetrin vuotuisella nopeudella. Vuori on erityistarkkailussa, sillä ennustettu 8 22 miljoonan kuutiometrin maanvyöry aiheuttaa hyökyaallon, joka pyyhkii vuonon rantoja kymmenien kilometrien matkalta jopa 50 metrin korkuisena. 6 VIRVE 3/2013 3/2013 VIRVE 7

5 Kahden vuoden välein järjestettävä Pohjoiskalottialueen yhteinen pelastusharjoitus vietiin tänä vuonna läpi Tromssan lähellä sijaitsevan Lyngen-vuonon länsirannalla sijaitsevassa Lyngseidetin kylässä syyskuun puolivälissä. Harjoituksen pääskenaariossa vuonon itärannalla sijaitsevan Nordnes-vuoren ennustettiin romahtavan vuonoon lähiviikkoina. Alueen väestö ja kotieläimet oli evakuoitava ajoissa turvaan odotettavissa olevan liki 50 metriä korkean hyökyaallon tieltä. Harjoitus perustui todelliseen uhkaan: Nordnesia tarkaillaan, sillä sen uumenista on löydetty iso repeämävyöhyke, jonka yläpuolella oleva kallio liukuu kohti merta 25 millimetrin vuotuisella nopeudella. Arviot maanvyöryvaarassa olevasta kallion osasta vaihtelevat 8 22 miljoonan kuutiometrin välillä. Maanvyöry aiheuttaisi joka tapauksessa kapeassa vuonossa tsunamin, joka huuhtoisi mennessään kaiken, Tromssan läänin kuvernööri Svein Ludvigsen pelkistää uhkakuvan. Se tapahtuu ennemmin tai myöhemmin. Onneksi se voidaan ennustaa ajoissa ja evakuoida ihmiset turvaan, sillä halkeaman laajeneminen voimistuu viimeisinä kuukausina ja päivinä ennen maanvyöryä. Vastaavanlaisia maanvyöryjä on sattunut eri puolilla Norjaa ja Eurooppaa aikaisemminkin, Lyngenissä viimeksi vuonna Kallion liike on hitainta talvella ja keväällä, ja se voimistuu jälleen kesällä ja syksyllä, kun vuoren uumenissa olevaa repeämävyöhykettä sitova ikijää heikkenee. Vuoren tilaa seurataan ja analysoidaan satelliittikuvin sekä maan pinnalla tutkaskannerein ja kairaamalla. MITÄ HARJOITELTIIN? Ensimmäinen Barents rescue -yhteistoimintaharjoitus järjestettiin vuonna Nyt järjestettyyn seitsemänteen harjoitukseen osallistui pelastusryhmiä ja -organisaatioita sekä niiden edustajia Norjasta, Ruotsista, Suomesta ja Venäjältä. Norjalaiseen tapaan armeijalla helikoptereineen ja muine resursseineen oli merkittävä rooli yhteistyössä. Paikalla kiersi myös kuningas Harald VIP-seurueineen tutustumassa toimintaan. Harjoituksessa painopiste oli väestön ja turistien evakuoinnissa. Ludvigsen kertoo, että vuonon rantojen asukkaasta pitäisi maanvyörymän aiheuttaman tsunamin tieltä evakuoida Asukkaiden lisäksi pitää pelastaa heidän eläimensä: 543 lehmää, 95 vuohta ja lammasta, jotta heillä olisi alueelle palattuaan mahdollisuus jatkaa elinkeinojaan. Harjoitukseen oli tämän johdosta sisällytetty vanhainkodin ja leirikeskuksen evakuointien ohella myös kotieläintilan evakuointi. Näiden lisäksi vuonon alueella harjoiteltiin muitakin Pohjois-Norjalle tyypillisiä onnettomuusskenaarioita, kuten tulipaloa maantietunnelissa, turistien evakuoimista Tunnelin toisessa päässä harjoiteltiin tulipaloa niin todentuntuisissa oloissa, että tunneli vaurioitui kuumuuden ja savun seurauksena. Kalottiyhteistyötä käytännössä Jari Aalto, Lapin aluehallintoviraston pelastustoimi ja varautuminen -vastuualueen johtaja oli seuraamassa Barents Rescue -harjoitusta. Vastaava harjoitus järjestetään seuraavan kerran Suomessa vuonna 2015, joko Levillä tai Saariselällä. Ensimmäiset suunnittelukokoukset on jo pidetty, ja järjestelyihin liitty - viä kokemuksia päästään vaihtamaan tämän harjoituksen loppukokouksessa Levillä myöhemmin syksyllä. Miten rajat ylittävä viranomaisyhteistyö toimii kalottialueella käytännössä? Aalto kertoo, että sille on vahvat ja osin pitkätkin perinteet, mutta enemmänkin voisi vielä tehdä. Ruotsin ja Norjan kanssa laskut toiminnan kustannuksista lähtevät tarvittaessa kumpaankin suuntaan. Ruotsin kanssa yhteistyö on päivittäistä ja perustuu pitkään perinteeseen ja pitkälti yhteiseen kieleen. Haaparannan alueella on sovittu, että Lapin pelastuslaitos käy tarvittaessa antamassa apuaan. Samanlainen sopimus on muutaman muunkin rajakunnan kanssa, sillä Ruotsin puolella Tornionjokea pelastuskalustoa on niukemmin kuin meillä, Aalto kuvaa länsirajan tilannetta. Samoin suomalaiset yksityiset ambulanssiyrittäjät ovat tehneet paljon ajoja myös Ruotsin alueella. Utsjoen suunnalla tilanne on päinvastainen, siellä hyvällä kalustolla varustetut norjalaiset ovat useamman kerran hakeneet suomalaisia potilaita hoidettavaksi. Yhteistyö parantaa väestön turvallisuutta Ivalosta pohjoiseen ulottuvalla alueella. Venäjän suunnalla on tehty kaikkien tahojen kanssa sopimukset, joiden myötä suomalaiset yksiköt voivat käydä pelastamassa esimerkiksi liikenneonnettomuuden uhreja sekä Sallan että Raja-Joosepin lähialueilla. Lapin pelastuslaitos on myös käynyt sammuttamassa Venäjän metsäpaloja Sallan Alakurtin alueella virallisen avunpyynnön saatuaan. Yhteistoiminta-alue on kilometrin syvyinen, ja sinne pääsemme ajaen suoraan tullista läpi. Yksi harjoituksen tapahtumaskenaarioista oli sortuma Pollfjell-maantietunnelissa. ASUKKAIDEN LISÄKSI PITÄÄ PELASTAA HEIDÄN ELÄIMENSÄ. sekä toimintaa mutavyörytilanteessa. Kansainvälisellä harjoituksella parannetaan omien paikallisviranomaisten toimintakykyä, mutta myös lisätään paikallisen väestön turvallisuudentunnetta. Sitä on syytä vahvistaa vuonojen Norjassa, Ludvigsen kertoo. Erilaiset lumi- ja mutavyöryt ovat yleistyneet ilmaston lämmetessä ja sademäärien kasvaessa. Aikaisemmin tällaisille tsunamivaarallisille alueille ei saanut rakentaa mitään, mutta koska rakennuskiellon havaittiin haittaavan liikaa ihmisten elinmahdollisuuksia, rajoitukset rajattiin koskemaan kouluja ja muita vastaavia laitoksia. >> 8 VIRVE 3/2013 3/2013 VIRVE 9

6 Tukiasema perävaunussa Barents Rescue -harjoituksessa kokeiltiin ensimmäistä kertaa käytännössä Erillisverkkojen uudenlaista siirrettävää virve-tukiasemaa, joka liittyy Suomen virve-verkkoon satelliitti yhteyden kautta ja joka mahdollisti suomalaisten päätelaitteiden kuuluvuuden suurimmassa osassa harjoitusaluetta. Henkilöauton perävaunuun rakennetun satelliittitukiaseman ansiosta paikan päällä toimineet suomalaisviranomaiset pystyivät viestimään normaaliin tapaan keskenään ja Suomessa toimineiden kollegojensa kanssa. Virve-tukiasemaa tarvittiin, koska norjalaisten oma tetra-verkko, Nødnett, valmistuu pohjoisten läänien osalta vasta parin vuoden kuluttua. Lue lisää Nødnett tulee 2015 Vuoristoisessa maassa tukiasemapeiton rakentaminen kattavaksi on haastavaa, kertoo Norjassa parhaillaan rakennettavaa Nødnett-tetraverkkoa hallinnoivan DNK-viranomaisen vanhempi insinööri Michel Duits. Nødnett yltää maan pohjoisosiin vuoden 2015 puoliväliin mennessä. Duits onkin viime vuosina selvitellyt erilaisia teknisiä vaihtoehtoja siirrettäväksi kalustoksi. Lue lisää: DNK:n tekniset edustajat Michel Duits (oik.) ja Eirik Winther tutustuivat harjoituksen yhteydessä myös Erillisverkkojen konsepti-tukiasemaan. Suomalaisviranomaiset käyttivät Lyngenissä omaa Barents puheryhmäänsä. HUS:n valmiuspäällikkö Pekka Koskinen harjoituksen komentokeskuksessa. VIESTINTÄ PELASI BARENTSISSA Barents Rescue -harjoitukseen osallistuneet sosiaali- ja terveystoimen edustajat saivat, mitä olivat tulleet hakemaan. Á JUSSI AUKIA V irve-päällikkö Tomi Pekkonen HUS:sta (Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri) kertoo, että Norjassa harjoiteltiin kotimaisen terveydenhuollon komentoketjun toimivuutta tilanteissa, joissa suomalaisia suuronnettomuuden uhreja pitäisi evakuoida ulkomailta. Pohjoiskalottialueella naapurimaiden viranomaiset ottavat keskinäisen sopimuksen mukaisesti suoraan yhteyttä Oulun hätäkeskukseen, joka hälyttää ensisijaisesti Oulun yliopistollisen sairaalan. Jos onnettomuus on isompi, Oulu hälyttää myös HUS:n, Vantaan sosiaali- ja kriisipäivystyksen sekä STM:n päivystäjän, joille ulkomailla tapahtuvien suuronnettomuuksien vaatimat toimenpiteet on keskitetty. Menettelystä on sovittu Aasian tsunamionnettomuuden jälkeen. Norjassa kokeilimme nyt tämän yhteistyön toimivuutta. Samalla testasimme Virvellä hoidettavaa viestintää paikalla olevien suomalaistoimijoiden sekä ministeriön ja HUS:n välillä. TESTASIMME NORJASSA MYÖS ENSIHOIDON KENTTÄ- JOHTAMISJÄRJESTELMÄÄ. TEKNISESTI TOIMIVA YHTEYS Pekkonen arvioi, että harjoituksesta saatiin se kokemus, mitä oltiin hakemassakin. Virve-yhteys toimi teknisesti hyvin, ja Lyngenissä sitä käytti muun muassa paikalla ollut Vantaan kaupungin So siaali- ja kriisipäivystyksen henkilökunta omassa harjoituksessaan. Komentokeskuksessa tilannetta seurannut Pekkonen oli yhteydessä kotimaisiin kollegoihinsa tarkoitusta varten perustetussa Barents puheryhmässä. Harjoituksen viestiohje muuttuu pysyväksi ohjeistukseksi, kun se on ensin tarkistettu saatujen kokemusten perusteella. Kun HUS osallistuu toimintaan, lähetämme ensimmäiseksi paikalle lääkärijohtoisen arviointiryhmän arvioimaan ja luokittelemaan evakuointia odottavia potilaita. Kun tilannekuva on saatu, tehdään tarvittaessa päätös varsinaisen evakuointiryhmän lähettämisestä toteuttamaan siirtoa. Arviointiryhmä ei Barents Rescue -harjoituksessa päässyt käyttämään virveä, sillä se joutui toimimaan Tromssan sairaalassa, jonne Lyngen-vuonoon rakennettu virve-peitto ei yltänyt. Evakuointilennosta vastasi Puolustusvoimat, mutta kuljetuksiin voitaisiin käyttää myös kaupallisia yhtiöitä. Pekkonen arvioi, että virvellä on valtava merkitys viranomaisten keskinäisessä tilannekuvan muodostamisessa sekä paikan päällä että kotimaassa. Testasimme Norjassa myös ensihoidon kenttäjohtamisjärjestelmää, jolla potilastietoja siirretään vastaanottavan sairaalan ja kentällä toimivan arviointiryhmän välillä. Järjestelmään syötetyt tiedot näkyivät reaaliajassa Helsingissä, joten toimenpiteitä, kuten potilaiden sijoittamista, päästiin suunnittelemaan viiveettä. Jatkossa on tarkoitus tutkia tämänkin tiedon siirtämistä tarvittaessa virven välityksellä. Pekkonen arvioi, että jättimäinen harjoitus onnistui kokonaisuutena hyvin, vaikka iso mittakaava paikoin häiritsi harjoituksen kronologiaa. Esimerkiksi Tromssassa toiminut arviointiryhmä joutui antamaan uhrien evakuointimääräyksiä jo ennen kuin varsinainen harjoituksen mukainen onnettomuus oli tapahtunut. Mutta hyvin täällä on onnistuttu eri suunnilla koeponnistamaan monta eri asiaa. TAVOITTEET SAAVUTETTU HUS:n valmiuspäällikkö Pekka Koskinen osallistui harjoitukseen yhteyshenkilönä tehtävänään koordinoida suomalaisen terveydenhoidon ja psykososiaalisen huollon toimintaa kansainvälisessä harjoituksessa. Saavutimme kaikki tavoitteemme, joista tärkein oli luoda toimintamalli suorasta yhteydenpidosta naapurivaltioiden paikallisten toimijoiden kanssa. Sen avulla pääsimme keskustelemaan paikallisten hoitavien lääkärien kanssa ilman välikäsiä. Myös psykososiaalisen tuen osalta kontaktipinta saatiin luotua ja toimintamalleja testattua, Koskinen kertoo. Toinen tavoite oli virven käyttökokeilu satelliittiin tukeutuvalla siirrettävällä tukiasemalla. Nyt tiedämme, että vaikka viestinnän infrastruktuuri olisi tuhoutunut tai sitä ei alun alkaenkaan olisi ollut, yhteys saadaan tarvittaessa rakennettua. Se varmistaa tilannekuvan saamisen ja johtamisen. Tietoa tarvitaan esimerkiksi päätettäessä siitä, lähetetäänkö paikan päälle lentokone vai ei. Lisäksi testattiin Ilmavoimien evakuointikoneen lääkintävarustusta ja henkilöstön koulutusta. Ilmavoimat teki ensimmäisen evakuointilennon Ruotsin Barents Rescue -harjoituksessa kaksi vuotta sitten. He ovat sen perusteella kehittäneet toimintamalliaan edelleen. Pelastuslennon toteuttaminen vaatii erityisjärjestelyjä, koska muun muassa terveydenhuollon laitteistot eivät saa vaarantaa lentoturvallisuutta. Nyt koneessa oli ulkoinen antenni, joilla tetrapuheyhteyksiä oli mahdollista ylläpitää myös ilmassa VIRVE 3/2013 3/2013 VIRVE 11

7 TURVALLISUUTTA JA JATKUVUUTTA Sairaaloiden strateginen valmiussuunnittelu on uhkien torjuntaa jo ennen kuin mitään ehtii tapahtua. JUSSI AUKIA ÁMIIKA KAINU i PEKKA KOSKINEN Pekka Koskinen tuli terveydenhuoltoalalle 1977 silloiseen HYKS:in aluesuunnittelutoimistoon "tekemään viisivuotissuunnitelmia" luvun alussa hän siirtyi Uudenmaan Sairaanhoitopiirin suunnittelu- ja valmiuspäälliköksi ja vuosituhannen vaihteessa nykyiseen tehtäväänsä HUS:n valmiuspäälliköksi. Ensi keväänä jään täysin palvelleena eläkkeelle. Olen yliajalla jo nyt. V almiuspäällikkö Pekka Koskinen vastaa HUS:n yhtymähallinnossa valmiusstrategiasta, jota tulosyksiköt toteuttavat HUS-kiinteistöjen turvallisuushenkilöstön tukemana. Strategiseen suunnitteluun kuuluu tunnistaa uhkat ja laatia politiikat siitä, miten erilaiset valmiutta tukevat järjestelmät toteutetaan. Toimin tiiviissä yhteistyössä riskienhallintapäällikön kanssa. Työhöni sisältyy myös asioiden priorisointia sekä varautumisnäkökulman tuominen investointihankkeisiin. SUURET JA PIENET RISKIT Riskejä pyritään tunnistamaan esimerkiksi kaksi vuotta sitten käyttöön otetulla HUS- Riskit-tietojärjestelmällä, johon kirjataan kaikki HUS:n alueella sattuneet läheltä piti - ja poikkeustilanteet. Osana HUS:n strategiatyötä 2011 on laadittu strateginen riskikartoitus, jossa on listattu organisaation kriittiset ulkoiset ja sisäiset rajapinnat, Koskinen kertoo. Ne yltävät kuntien yleisestä rahoitustilanteesta hankintoihin sisältyviin riskeihin. Meidän on jatkuvuussuunnittelussa otettava huomioon sekin mahdollisuus, että hankinta esimerkiksi potilastietojärjestelmä ei tuota sitä tulosta, jota haluttiin. Valmiussuunnittelu on pitkälti jatkuvuuden ja riskien hallintaa. Sairaalassa kaikki toiminnot ovat toisistaan riippuvaisia, ja ongelmatilanteet on mietittävä valmiiksi etukäteen. Esimerkiksi TYKS:n tulipalo syyskuussa 2011 antoi meille paljon ajateltavaa myös sen suhteen, miten palo vaikutti sairaalan toimintaan. He olivat ymmärtäneet, mitä toiminnan palauttamiseen tarvitaan. Turussa alettiin viipymättä rakentaa yhteistyöverkostoa, joka pystyi huolehtimaan keskeisistä toiminnoista, kunnes tulipalon aiheuttamat vauriot saatiin korjattua. VALTAKUNNALLISET VASTUUT HUS:n valmiussuunnittelu kohdistuu myös valtakunnalliseen lääkinnälliseen ensihoitotoimintaan. Koskinen kertoo, että johtamista ja tilannekuvan saamista poikkeustilanteissa suunnitellaan ja harjoitellaan jatkuvasti. Meillä on valtakunnallinen vastuu osallistua kaikkien suuronnettomuu ksien hoitoon kotimaassa ja ulkomailla, jos sosiaali- ja terveysministeriö sitä pyytää. Koordinoimme ja osallistumme tukitoimiin, sillä vain meillä on riittävästi voimavaroja irrottaa tällaisiin erityistilanteisiin. Muualla maassa vastaavaa reserviä ei yksinkertaisesti ole. Myös yhteistyö Puolustusvoimien kanssa on tiivistynyt viimeisten viiden vuoden aikana armeijan luovuttua omista sairaaloistaan. TYKS:N TULIPALO SYYSKUUSSA 2011 ANTOI MEILLE PALJON AJATELTAVAA Joudumme pohtimaan täällä myös lääkintälogistiikan asioita ja kenttälääkintää, sillä sodan aikana me olemme se viimeinen lenkki taistelukentältä alkavassa hoitoketjussa. SUIHKUN KAUTTA SAIRAALAAN Valmiussuunnittelu ottaa kantaa myös terveyskatastrofeihin. Parhaillaan päivitetään pandemiasuunnitelmaa viime vuosien lintu- ja sikainfluenssoista saatujen kokemusten perusteella. Meillä on iso kansallinen vastuu myös epidemioihin varautumisesta. Olemme kartoittaneet yksityiset hoitolaitokset ja niiden varusteet, kuten eristyshuoneet ja hengityskoneet, joiden puute kävi ilmeiseksi viime epidemioiden yhteydessä, Koskinen kertoo. Onneksi sikainfluenssaepidemia ei äitynyt pahaksi ilmeisesti laajojen rokotusten ansiosta sillä hengityskoneista olisi muuten tullut pula. Rakennamme eristyshuoneita sairaaloihin peruskorjausten yhteydessä, esimer- >> >> 12 VIRVE 3/2013 3/2013 VIRVE 13

8 ISOIHIN KANSALLISIIN JA KANSAINVÄLISIIN HARJOITUKSIIN ON NYKYISIN ENTISTÄ VAIKEAMPI LÖYTÄÄ IHMISIÄ. kiksi Meilahden Hiltonin peruskorjauksessa eristystarve on otettu huomioon. Samoin vuonna 2010 valmistuneessa Meilahden kolmiosairaalassa on varmistettu, että ydinlaskeumalle tai biologiselle tai kemialliselle kontaminaatiolle altistuneet ihmiset, eivät tuo myrkyllisiä aineita mukanaan sairaalaan. Rakennuksessa on puhdistuslinja, käytävä, jossa ensin poistetaan saastuneet vaatteet, sitten käydään suihkussa ja lopulta saadaan sairaalan puhtaat asusteet. MIHIN RAHAT PANNAAN? Sairaaloissa on paljon muitakin toiminnan jatkuvuuteen vaikuttavia järjestelmiä, kuten varavoimageneraattorit, ilmansuodattimet, väestönsuojat sekä suljetut ja suojatut tietojärjestelmät kahdennettuine palvelimineen. HUS:n lääkevarastossa on lääkkeitä ja lääkintätarvikkeita puolen vuoden tarpeisiin. Osa puskurista on Huoltovarmuuskeskuksen omaisuutta, ja lääkkeiden sekä lääkintätarvikkeiden jatkuva kierto estää niiden vanhentumisen. Valmiusasioissa joudumme jatkuvasti miettimään, mihin vähät rahat on järkevintä panna. Nyt olemme esimerkiksi ensimmäistä kertaa urani aikana tilanteessa, jossa HUS:n toimistohenkilökuntaa rohkaistaan pitämään palkattomia lomia, Koskinen päivittelee. Varautumisesta säästetään ensimmäisenä, sillä potilaiden hoidosta ei tietenkään voi tinkiä. Säästöt tuntuvat investoinneissa mutta myös harjoittelun määrissä. Isoihin kansallisiin ja kansainvälisiin harjoituksiin on nykyisin entistä vaikeampi löytää ihmisiä, sillä organisaatioista on jo otettu kaikki mahdollinen irti. TYÖ- JA PALOTURVALLISUUTTA Meilahden kampus on pienen kunnan kokoinen keskittymä potilaita ja henkilökuntaa, joiden turvallisuudesta pitää huolehtia. Meilahden alue ei poikkea turvalli- suusmielessä muista HUS:n sairaaloista, paitsi siinä, että täällä ovat vaikeimmin hoidettavat potilaat. Sairaalatyössä tyypillisiä tapaturmia ovat erilaiset nostamisesta aiheutuneet venähdykset, sekä veritapaturmat, joissa hoitaja esimerkiksi pistää itseään infektoituneella neulalla. Niitä varten on omat toimintaohjeensa. Lääkevahinkojen, kuten annosteluvirheiden ohella on valvottava lääkkeiden väärinkäyttöä. Väkivaltaa HUS:n sairaaloissa ei sen sijaan ole erityisen paljon. Sairaalapalon varalta meillä on evakuointisuunnitelmat, joihin on laskettu osastokohtaiset evakuointiajat, ja joita jatkuvasti harjoitellaan. Ison sairaalan evakuointi vie joka tapauksessa tunteja, joten suunnitelmat on laadittu niin, että potilaat siirretään siivestä toiseen. Rakenteet ja palokunta huolehtivat siitä ettei tuli leviä koko rakennukseen.1 VIRVE sosiaali- ja terveystoimessa: EI VAIN ENSIHOIDON TYÖKALU Virven jokapäiväisen käytön lisääminen on parasta varautumista kriisitilanteisiin myös sosiaali- ja terveyssektorilla, sanoo Tomi Pekkonen HUS:sta. Á JUSSI AUKIA HYKS erityisvastuualueen sosiaalija terveystoimen virve-päällikkö Tomi Pekkonen vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon virve-asioista toimialueella, joka ulottuu pääkaupunkiseudulta Etelä-Karjalaan. Sosiaali- ja terveydenhuolto on hänen mielestään virvekäyttäjänä oma erityisalueensa, jolla on omat tarpeensa ja ohjeensa viranomaisviestintää varten. Virve on tärkeä osa terveydenhuoltoa. Käytämme virve-puheryhmiä lähes yhtä paljon kuin poliisi. Suurin sosterkäyttäjäryhmä on päivittäinen ensihoito, ja yhä enemmän myös sosiaalipäivystys, joka huolehtii muun muassa lasten- ja vanhusten suojelusta, Pekkonen sanoo. Virven käyttöä olisi hyvä laajentaa myös ympäristöterveydenhuoltoon, jossa Nokian vesikriisin kaltaiset tilanteet koskettavat koko väestöä ja vaativat tietojen jakamista ja tehokasta viranomaisyhteistyötä. Onneksi sielläkin on herätty asiaan. Viestinnän tärkein erityisvaatimus on hyvä tietoturva ja -suoja, jotta ihmisten tietoihin pääsevät käsiksi vain heitä hoitavat henkilöt. Se edellyttää suljettuja puheryhmiä ja tiukkaa käyttöoikeuksien valvontaa. Toki myös viranomaisyhteistyön pitää toimia ja tarvittavan tiedon liikkua esteettä. Se turvataan parhaiten monenkeskisillä ratkaisuilla, jotka ovat kaikkialla samat, kuten maakuntakohtaisilla MOVIpuheryhmillä. VARAUTUMISTA ARJEN KESKELLÄ Pekkonen pyrkii edistämään virven arkista käyttöä myös sairaaloissa. Sitä tukee pieni ja siro virve-päätelaitesukupolvi, joka soveltuu terveydenhuollon ympäristöön edeltäjiään paremmin. Samoin sairaalaympäristöön on löydetty ratkaisut, joiden ansiosta viestilaitteiden aiheuttamat radiohäiriöt eivät vaaranna potilasturvallisuutta. Jokapäiväisessä käytössä olevia välineitä osataan käyttää myös kriisitilanteissa. Samasta syystä asioita pitäisi myös harjoitella oikeilla puheryhmillä. HYKS erityisvastuualueella on lisätty virven päivittäiskäyttöä esimerkiksi siirtämällä trauma- ja stroke-hälytykset Pohjois-Kymen sairaalassa virven varaan. Joissain sairaaloissa henkilökunta KÄYTÄMME VIRVE- PUHE RYHMIÄ LÄHES YHTÄ PALJON KUIN POLIISI. hälytetään jo tiedottamalla virvellä esimerkiksi tulossa olevasta vaikeahoitoisesta potilaasta. Sisäistä turvallisuutta parantavat vartijoille ja vahtimestareille tarkoitetut hätäkutsut. Myös muun viranomaisviestinnän seuraaminen on tärkeätä. Esimerkiksi kun ensihoidon yksiköille annetaan isomman riskiluokan hälytys, tulisi samalla varoittaa sairaalaa. Tilanteen kehittymisen seuraaminen sairaalassa jouduttaa potilaiden hoitoa tarvittaessa. Viestintää tehostamalla voitetaan aikaa potilaalle. Kenttä käyttää virveä, eikä sairaaloiden pitäisi vaatia heiltä muuta yhteydenottotapaa. Isoissa tilanteissa on tärkeää, että terveydenhuollon väellä johtoa myöten on hyvä ja tuore tilannekuva. Se on sitä myös tiedottamisen kannalta: yleisön tiedontarve on kriisitilanteissa valtava.1 Tomi Pekkonen kertoo, että kun Vipu-uudistuksessa yhtenäistettiin hajanaista ensihoidon kenttää virve-aluepääkäyttö siirtyi sairaanhoitopiirien vastuulle. Sosiaali- ja terveydenhuolto otti hallintaansa paljon itseään koskevaa virve-toimintaa, jotta sitä voidaan kehittää sen omista lähtökohdista. Soraäänistä huolimatta kentän enemmistö on hyväksynyt tehdyt muutokset. 14 VIRVE 3/2013 3/2013 VIRVE 15

9 JUSSI AUKIA ÁFORTUM SÄÄVARMEMPAA SÄHKÖÄ Sähkönjakelun luotettavuutta parantava VahvaVerkko-hanke suuntaa energiayhtiö Fortumin verkkoinvestoinnit säävarmuuden parantamiseen. VahvaVerkko-hankkeeseen sisältyy 120 kriittisen kohteen kaapelointia 40 taajamassa, puuston keskellä sijaitsevien ilmajohtojen kartoitusta, ilmakuvausta ja sen perusteella tehostettua raivaustyötä, sähköverkon automaation ja etäkäytön lisäämistä sekä toimintamallien kehittämistä, yhteistyön tehostamista ja koulutusta. Vastaavia hankkeita on meneillään muillakin toimijoilla. Fortumin tavoitteena on siirtää noin asiakasta säävarman verkon piiriin, minkä jälkeen asiakasta eli liki puolet kaikista on suojassa rajuilmojen aiheuttamilta sähkökatkoilta. Hankejohtaja Sauli Antila kertoo, että työ on edennyt alkuperäistä aikatauluaan nopeammin. Suurin osa kaapeloinneista valmistuu jo tämän vuoden aikana. Keväällä 2014 kaiken pitäisi olla valmista. Jos Tapani-myrsky tulisi nyt, vikoja ilmenisi taajamissa jo selvästi vähemmän. Haja-asutusalueilla ero olisi pienempi, mutta niilläkin sähköjen palauttaminen nopeutuisi. Jotain ehkä kertoo sekin, että JOS TAPANI-MYRSKY TULISI NYT, VIKOJA ILMENISI TAAJAMISSA JO SELVÄSTI VÄHEMMÄN. tämän vuoden lokakuun alussa Kainuun ja Koillismaan yli pyyhkineessä myrskyssä säilyi vaurioitumattomana se avojohto-osuus, jonka vierimetsät oli jo ehditty raivata VahvaVerkko-hankkeessa. ASIAKASHAITTAA PIENENTÄMÄSSÄ Kaapeloitavat osuudet on valittu sääherkkyyden ja mahdollisten katkosten aiheuttaman asiakashaitan määrän perusteella. Esimerkiksi Espoossa meillä oli joitakin linjoja, joita ei ollut kaapeloitu, koska ne odottivat alueen kaavoituksen tai liikenneväylien rakentumista. Tapaninpäivänä juuri näille linjoille kaatui puita, mikä aiheutti katkoja myös samassa johtolähdössä olevilla maakaapeloiduilla osuuksilla, Antila sanoo. Voi tietysti kysyä, miksi niitä ei kaapeloitu jo aikoinaan. Moni nykyinen taajama-alue oli kuitenkin 1970-luvulla vielä pelkää metsää ja peltoa. Olisi ollut taloudellisesti järjetöntä vetää niille maakaapeleita. Antila muistuttaa, että kaikkea ei ole mahdollista tehdä ilman että kustannukset nousisivat pilviin. Kustannuksia on toisaalta hankala arvioida. Fortumin vuosittain verkkoihinsa investoimasta noin sadasta miljoonasta eurosta osa kuluu uusiin tai uusittuihin aikaisempaa säävarmempiin linjoihin, jotka joka tapauksessa rakennettaisiin. Korvaamme maakaapeloinneilla myös sellaisia hyväkuntoisia ilmajohtolinjoja, joiden käyttöikä ei ole vielä täyttynyt, ja se tietysti maksaa. Samoin investoinnit automaatioon ja etäkäyttöön ovat selviä säävarmuuteen kohdistuvia lisäkustannuksia. TAAJAMAT ENSIN Sähköyhtiöiden hankkeiden taustalla vaikuttaa Tapaninpäivän 2011 myrsky. Se antoi selvän varoituksen suomalaiselle energiahuollolle iskettyään niin laajalla alueella ja niin moniin taajamiin. Kuntakeskuksissa monet elintär keät toiminnot terveysasemia, pankkeja ja bensiiniasemia myöten lamautuivat, ja ne oli korjattava ennen kuin korjauspartiot pääsivät siirtymään haja-asutusalueille. Se pitkitti haja-asutusalueiden vikojen korjausta ja aiheutti linjojen päässä jopa päiväkausien katkoja, Antila kuvaa vallinnutta tilannetta. Meitä velvoittaa tietysti myös tänä syksynä voimaan astunut uusi sähkömarkkinalaki, johon on kirjattu aikaisempaa tiukempi toimitusvarmuuden vaatimus. Aloitimme toimenpiteet jo heti vuoden >> >> 16 VIRVE 3/2013 3/2013 VIRVE 17

10 Kun sähkö katkeaa Suuren luonnononnettomuuden jälkiselvittelyissä tarvitaan tehokasta viestintää ja saumatonta yhteistyötä. Fortumilla lähdettiin jo ennen Tapaninpäivän 2011 myräkkää parantamaan kriisitilanteiden viranomaisyhteistyötä, sillä toimivat yhdyskanavat pelastuslaitosten suuntaan nopeuttavat toipumista, parantavat työturvallisuutta ja auttavat keskittämään viankorjauksen resurssit oikeisiin kohteisiin. Viranomaisyhteistyössä pitää tietää kuka vastaa ja mistä vastaa, Jarmo Ström pelkistää. Oikean viranomaisen löytäminen oli aikaisemmin joskus hankalaa, sillä Fortumin Espoon käyttökeskus ohjaa kunnostus- ja korjaustoimintaa laajalla alueella Etelä- ja Lounais-Suomessa, Raumalla, Pohjanmaalla ja Kuusamossa. Nykyisin yhteydet muodostuvat helpommin, sillä paikalle saadaan tarvittaessa Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen nimeämä yhteyshenkilö. Hän on suoraan yhteydessä kriisialueen pelastuslaitoksiin, ja nämä puolestaan alueen kuntiin ja niiden viranomaisiin virve-puheryhmillään ja muilla kanavillaan, Ström kertoo. Menettely on toiminut hyvin ja osapuolet ovat sitoutuneet siihen. i MARRASMYRSKYSSÄ Marraskuun 5. päivä riehunut myrsky mykisti pahimmillaan alle 10 virve-tukiasemaa, mikä oli alle viisi prosenttia Tapani-myrskyn aikaisesta tilanteesta. YHTEYSHENKILÖ AUTTAA Pelastusammattilaiset puhuvat samaa kieltä keskenään, joten yhteys - hen kilön avulla vältetään väärinkäsitykset. Vaikka Fortum on kurssittanut verkkoalueensa pelastuslaitosten työntekijöitä toimimaan sähköverkkojen läheisyydessä, yhteyshenkilö tuntee niihin liittyvät turvallisuuskysymykset jokapäiväisen yhteistyön ansiosta kollegojaan paremmin. Hänen kauttaan voimme välittää paikallisille pelastuslaitoksille tietoa siitä, missä sähköt ovat vielä päällä ja missä pois sekä mikä on arvioitu korjaustilanne minkin alueen kohdalla. He voivat puolestaan pyytää meitä kohdistamaan korjaustoimenpiteitä kriittisiin kohteisiin kuten vanhainkotiin, joka pitää evakuoida tietyn ajan kuluessa. Ström muistuttaa, että vaikka ensisijaiset korjauskohteet tiedetään jo etukäteen, isossa tilanteessa asioiden tärkeysjärjestys saattaa muuttua ja asioista joudutaan neuvottelemaan. Toimitamme pelastuslaitoksille web-sovelluksena myös Viranomaiskarttaa, josta he näkevät, mikä on yleistilanne ja karkea korjausaikataulu sähkökatkoille. VIRTAA VIRVELLE Ström sanoo, että virve on Fortumille tärkeä viestiväline. Pelkästään päätelaitteita yrityksellä on Virve mahdol listaa toimintamme niin arjessa kuin myrskyissäkin, sillä ilman sen ryhmäpuhelumahdollisuutta käyttökeskus tukehtuisi yksittäispuheluihin. Kaikki töihin liittyvä viestintä hoidetaan virvellä. Tavallista kännykkää käytetään vain, jos asentajalla ei ole päätelaitetta. Virve-tukiasemat ovat myös sähköverkon korjaajalle elintärkeitä, ja virransyötön palauttaminen tukiasemapaikoille on siksi priorisoitu korkealle. Käytännössä sähkönsyötön palauttaminen voi joskus olla vaikeaa, sillä tukiasemat sijaitsevat usein korkealla ja hankalien etäisyyksien päässä turvatusta virransyötöstä. VahvaVerkko-hanke parantaa joka tapauksessa niidenkin vikasietoisuutta, Ström arvioi. Tapaninpäivänä Varsinais-Suomessa virta oli poikki aika monelta virvenkin tukiasemalta. Niiden päällekkäispeitto pienensi kuitenkin alueellisia häiriöitä. Vaikka tukiasemien toimintavarmuutta ja virransyöttöä saataisiin parannettua, Strömin mielestä niille kannattaisi hakea myös valmiiksi säävarmoja sijoituspaikkoja. Kannattaisiko esimerkiksi mastoilla varustettuja sähköasemiamme hyödyntää? 2012 alussa, sillä tiesimme, että tähän suuntaan ollaan joka tapauksessa menossa. Fortum on panostanut resursseja erityisesti taajamien sähkönsyötön säänkestävyyteen, sillä pienennetään asiakashaittaa tehokkaimmin ja liiketaloudellisesti kestävällä tavalla. Taajamien turvaaminen helpottaa myös haja-asutusalueiden tilannetta, sillä korjauspartiot voivat jatkossa siirtyä sinne suoraan. Tärkeää on myös asiakasyhteydenottojen väheneminen, kun taajamien asukkaat eivät enää tuki puhelinpalvelukeskuksia. Meille tuli noin puhelua ja seuraavana päivänä vielä Niiden päälle tulivat vielä yhteydenotot hätäkeskuksiin. RISKIALTTIIT KILOMETRIT Käyttöpäällikkö Jarmo Ström kertoo, että Suomen sähköverkko on pitkälti rakennettu kuntakeskusten lähettyvillä olevilta sähköasemilta kohti haja-asutusalueita. Niihin on tuotu säävarma 110 kv:n voimalinja, ja niistä lähtee useita 20 kv:n keskijännitelinjoja eri suuntiin. Linjan viimeinen kuluttaja saattaa laajoissa kunnissa olla kymmenien kilometrien päässä sähköasemalta. Säävarmuuden lisäämisessä keskeinen asia on 20 kv:n keskijänniteverkon luotettavuuden parantaminen. Fortumin yhteensä km:n verkosta 20 kv:n verkkoa on kilometriä, josta avojohtoa on kilometriä. Tästä kolman- nes eli kilometriä sijaitsee metsässä, ja juuri siihen osuuteen toimenpiteet kohdistetaan. Olemme kehittämässä konseptia sille, miten parannamme verkon luotettavuutta taajamien ulkopuolella. Suunnitelmissamme on lisätä sähköasemien määrää, jolloin syöttävien johtojen pituus lyhenee ja asiakkaiden keskeytysajat lyhenevät. PAREMPAA VERKONHALLINTAA Hankkeessa sähköverkon automaatiota ja etäkäyttöä parannetaan kauko-ohjatuilla erottimilla ja katkaisijoilla. Niiden ansiosta oksien, eläinten tai kaatuvien puiden aiheuttamat sähkökatkokset rajataan aikaisempaa nopeammin ja pienemmille alueille. Ström muistuttaa, että Fortumilla pyritään yleensäkin suurhäiriötilanteessa rajaamaan ensin vika ja palauttamaan sähköt mahdollisimman monelle asiakkaalle sähköverkon ehjään osaan. Vasta sitten siirrytään korjaamaan itse vikakohtaa. Myös etäluettavilta sähkömittareilta saatavat sähkönjakeluhäiriöistä kertovat hälytykset mahdollistavat jatkossa paremman tilannekuvan erityisesti pienjänniteverkon häiriöiden ja niiden laajuuden osalta. Uusia toiminnallisuuksia on kuitenkin vielä testattava ennen laajempaa käyttöönottoa. Ilmajohtojen ja niiden johtokatujen kuntoa kartoittavat helikopterikuvaukset ovat osoittautuneet erittäin hyödyllisiksi. Yllä esimerkkejä helikopteriprojektissa hyödynnetyistä 3D-mallinnetuista maastokuvista.. >> 18 VIRVE 3/2013 3/2013 VIRVE 19

11 VIRVE AIROLA ÁMIIKA KAINU SUUNNITELMISSAMME ON LISÄTÄ SÄHKÖASEMIEN MÄÄRÄÄ, JOLLOIN SYÖTTÄVIEN JOHTOJEN PITUUS LYHENEE. Ström sanoo, että monet tarkastusasiat näkyvät ilmasta paljon selvemmin. Lentotarkastettu reitti lennetään uudestaan tietokoneella, ja havainnot liian lähellä olevista puista ja muista riskeistä kirjataan tarkastushavainnoiksi ja priorisoidaan korjauskriittisyyden mukaan kiireellisiksi tai ennakoiviksi toimenpiteiksi. Ilmakuvaa verrataan sähköverkon verkkokarttaan, jolloin sekin täsmentyy. Puiden kasvu mallinnetaan. Jopa yksittäisten puiden koordinaatit voidaan siirtää suoraan johtokatua kunnostavan metsätyökoneen näytölle. Ström sanoo, että linjat on tyypillisesti käyty läpi kuuden vuoden välein. Jatkossa Etelä-Suomen nopeakasvuisissa metsissä tarkastusvälejä todennäköisesti tihennetään. Johtokatuja raivataan suunnitelmallisesti havaintojen perusteella. Uuden lain myötä meillä on nyt mahdollisuus mennä varsinaisen 10 metrin levyisen johtokadun ulkopuolelle kaatamaan verkkoa vaarantavat puut. Luonnollisesti teemme sen yhteistyössä maanomistajien kanssa heitä informoiden, Ström kertoo. Olemme pilottiluontoisesti tarjonneet maanomistajille erilaisia vaihtoehtoja, kuten riskipuiden avaimet käteen -korjuun, jossa poistetuista puista saatavat rahat maksetaan maanomistajan tilille eikä tämän tarvitse tehdä mitään. Maanomistajat ovat lähteneet hyvin mukaan muun muassa siksi, että monet ovat arastelleet voimalinjan lähellä olevien reunapuiden kaatamista. Tarjoamamme ratkaisu on siis helppo sekä heille että meille.1 Kommentti Suomen Virveverkko Oy:n toimitusjohtaja Jarmo Vinkvist muistuttaa, että sähköyhtiöiden satojen miljoo - nien eurojen investoinnit säävarmoihin sähköverkkoihin ovat erittäin tärkeitä myös virve-verkolle. Näillä isoilla investoinneilla parannetaan merkittävästi sähkönjakelun toimintavarmuutta haastavissa sääolosuhteissa. Esimerkiksi Fortum ja Elenia (ent. Vattenfall) ovat julkaisseet nettisivuillaan projektitiedot ja kartat eri puolille Suomea rakentamastaan säävarmasta verkosta. Fortumilla on meneillään Vahvaverkko-hankkeita mm. Salon seudulla ja Tampereen seudulla Sastamalassa (ent. Vammala) eli alueilla, joihin Tapani myrsky iski voimalla 2011 ja joilla oli merkittäviä sähkönjakelun häiriöitä. Virve-verkossa on eri puolilla Suomea tukiasemaa, jotka on asennettu vuokrattuihin ja yhteiskäyttöisiin mastoihin tai kiinteistöihin. Ostamme masto-, sähkö- ja siirtoyhteyspalveluja TeliaSoneralta, Elisalta, Digitalta ja muilta kiinteistöjen omistajilta ja alan toimijoilta, Vinkvist sanoo. Tukiasemillamme on päällekkäistä radiopeittoa, joten naapuritukiaseman radiopeitto auttaa yksittäisen tukiaseman häiriötilanteessa. Kaikissa tukiasemissamme on vähintään 3 6 tunnin akkuvarmistus ja osassa lisäksi varavoimakoneita. Käytettävissämme on lisäksi siirrettäviä varavoimakoneita ympäri Suomea. Virvellä on myös parhaillaan käynnissä Huoltovarmuuskeskuksen rahoittama noin kolmen miljoonan euron hanke, jolla kehitetään tukiasemien olosuhdevalvontaa, varavoimaa sekä siirrettäviä tukiasemia. Virven omista investoinneista ja varavoimajärjestelyistä huolimatta tärkeintä on, että sähkönjakelun toimintavarmuutta saadaan parannettua koko valtakunnassa säävarmuutta lisäävillä satojen miljoonien eurojen investoinneilla. Säävarmuutta parantavista investoinneista ja projekteista löytyy lisää tietoa netistä hakusanoilla: Fortum Vahvaverkko tai Elenia Säävarma. TURVALLISUUSVERKKO- TOIMINNALLE PÄÄSIHTEERI Puolustusvoimien Johtamisjärjestelmäkeskuksen PVJJK:n aikaisemmin ylläpitämästä ja hallinnoimasta puolustusvoimien runkoverkosta on rakennettu monia viranomaiskäyttäjiä palvelevan turvallisuusverkon ydin. Valtiovarainministeriön ohjaamaan kokonaisuuteen tulee toimijoita eri hallinnonaloilta. Valtionhallinnossa tarvitaan toimialaan keskittyvä vastuullinen virkamies, joka valmistelee asioita ja vie niitä päätettäväksi, sanoo Timo Saastamoinen, joka aloitti uudessa tehtävässä marraskuun alussa. Pääsihteeri tulee johtamaan turvallisuusverkkoneuvottelukunnan tukena toimivaa asiakas- ja yhteistyöryhmää. ANNE VATÉN Hallinnon turvallisuusverkkotoiminnan pääsihteerinä marraskuun alussa aloittaneella Timo Saastamoisella on turvallisuusverkosta ja sen kehittämisestä pitkä kokemus. Näen, että turvallisuusverkon ohjaustyö liittyy yhteiskunnan turvallisuuteen. Pitää olla turvallisuusverkon kaltainen varmistettu järjestelmä, jolla mahdollistetaan johtaminen yhteiskunnan erilaisissa turvallisuustilanteissa, sanoo hallinnon turvallisuusverkkotoiminnan pääsihteeri Timo Saastamoinen. Ryhmässä sovitetaan yhteen turvallisuusverkosta ja turvallisuusverkkotoiminnasta vastaavien tahojen, verkon käyttäjien, asiakkaiden ja sidosryhmien tarpeita. Nämä tarpeet siirretään sitten edelleen neuvottelukuntaan, jonka pääsihteerinä tulen toimimaan. Neuvottelukunta tuottaa päätösesityksiä valtiovarainministeriölle, joka vastaa turvallisuusverkkotoiminnan varautumisesta, valmiudesta ja turvallisuudesta kokonaisuudessaan. TURVALLISUUSVERKON VIESTINVIEJÄ Pääsihteeri on turvallisuusverkkotoiminnan ykkösmarkkinamies. Hänen pitää pystyä osoittamaan käytännön toimenpitein, että turvallisuusverkkotoiminta tulee tuottamaan valtionhallinnon tasoisesti palveluja, joilla vastataan ajankohtaisiin turvallisuushaasteisiin, sanoo Saastamoinen. Eduskunta on syysistuntokaudella käsitellyt lakiesitystä turvallisuusverkkotoiminnasta. Lakiesityksen mukaan turvallisuusverkon verkko- ja infrastruktuuripalveluita tuottaa Suomen Erillisverkot Oy sekä sen alainen Suomen Turvallisuusverkko Oy. Siirtymävaiheessa tieto- ja viestintäteknisiä palveluja tuottaa yksinoikeudella Hallinnon tietotekniikkakeskus HALTIK. Ensi vaiheessa 2014 turvallisuusverkon pääasiallisia käyttäjiä ovat puolustusvoimat, poliisi ja Rajavartiolaitos. Vuoden 2015 jälkeen käyttäjäkunta laajenee Hätäkeskuslaitokseen ja pelastustoimeen. Tämän jälkeen toimintaa laajennetaan suunnitelmien mukaan kunnalliseen pelastustoimintaan ja terveydenhuoltoon. Pääsihteerin tehtävässä työtä riittää. Pitäisi ratkaista ja koordinoida monenlaisia asioita. Turvallisuusverkkotoiminnassa on saatava aikaan yhteiset käytännöt sekä koordinoitava rahoituskysymyksiä, varautumista ja turvallisuuden kehittämistä. Ei tarvitse peukaloita pyöritellä uudessa tehtävässä, Saastamoinen toteaa tyytyväisen oloisena. Edellisissä tehtävissään PVJJK:ssa Saastamoinen oli rakentamassa turvallisuusverkkotoimintaa lähes neljä vuotta. Hän istui TUVE-lakia valmistelevissa työryhmissä, ohjasi verkon laajentamista vastannutta TUVE Tietoliikenneprojektia ja johti noin 150 henkilön, infrastruktuurin ja palvelutoiminnan siirron valmistelua puolustusvoimilta Suomen Erillisverkoille. Uudessa tehtävässä tarvittavaa kokemusta valtionhallinnon varautumisesta hänellä on myös pääesikunnan valmiussihteerin tehtävästä. Saastamoinen myöntääkin, että turvallisuusverkkotoiminnan pääsihteerin tehtävä tuntui omalta heti tehtävänkuvaan perehtyessä. Haluan olla mukana rakentamassa tätä kokonaisuutta, niin että tästä tulee turvallisuusverkkostrategiassa kuvatun mukainen ja että päästään asetettuihin tavoitteisiin. Minulla on kova usko siihen, että minulla on tähän tehtävään sekä ymmärrystä että annettavaa. TURVALLISUUSVERKON PÄÄSIHTEERI Hallinnon turvallisuusverkkotoiminnan pääsihteerin tehtävä on uusi, ja se on sijoitettu valtiovarainministeriön JulkICTtoimintoon. Pääsihteerin tehtävänä on vastata turvallisuusverkkotoiminnan strategiseen ohjaukseen liittyvien hallinnollisten, taloudellisten ja viestinnällisten tehtävien koordinoinnista ja johtamisesta. Hän johtaa turvallisuusneuvottelukunnan tukena toimivaa asiakas- ja yhteistyöryhmää.1 20 VIRVE 3/2013 3/2013 VIRVE 21

12 SUOMEN ETUA AJAMASSA Viranomaisverkko ei ole Suomessa enää vain radioverkko, vaan paljon laajempi kokonaispalvelu. Kun teknologia ja ympäristö kehittyvät, muuttuvat myös eri hallinnonalojen ja viranomaisten tarpeet ja mahdollisuudet ja sitä myötä myös käsitykset toimivasta yhteisestä verkosta. VIRVE AIROLA ÁMIIKA KAINU Suomen Erillisverkot -konserni tarjoaa kokonaisviestintäratkaisuja kokonaistarjontaa eri hallinnonalojen ja viranomaisasiakkaiden tarpeisiin. Keskitetty lisäarvon tarjoaminen on Erillisverkkojen toiminnan ydintä. Meillä on infrastruktuuri; tele-/konesalitiloja, runkoverkko, kiinteitä ja langattomia liityntäverkkoja sekä päätelaitteita, toimitusjohtaja Timo Lehtimäki sanoo. KUSTANNUSTEHOKASTA KETTERYYTTÄ JA KEHITYSTÄ Paineet Erillisverkkojen asiakaskunnan toimintakentässä vievät eteenpäin koko yhteistyöympäristöä, ja siihen kohdistuu koko ajan enemmän odotuksia ja vaatimuksia. Tarpeiden muuttumisen myötä myös viranomaisten operoinnin pitää koko ajan tehostua vähemmällä on saatava enemmän. Kun toimintoja keskitetään Erillisverkot-konserniin, valtionhallinto saa kustannustehokkuutta, kehittämisen mahdollisuuksia ja synergiaetua, yhteentoimivuudesta puhumattakaan, Timo Lehtimäki perustelee. Seuraamme koko ajan kehitystä. Meidän on kyettävä reagoimaan asiakaslähtöisesti tarpeisiin, joita syntyy toimintaympäristön muuttumisen myötä ja tarjottava siihen sopivia, toimivia palveluja, tiivistää Sami Orakoski. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, ettei dataa enää ladata kiinteään paikkaan. DATA ON SAATAVA SINNE, MISSÄ TYÖ TEHDÄÄN. Se on saatava sinne, missä työ tehdään. Ratkaisujen on palveltava näitä tarpeita nimenomaan turvallisuus- ja viestintäkentässä, Orakoski jatkaa. Erillisverkoissa palvelutehtävien tuottaminen tarkoittaa parempaa kokonaisajattelua turvallisuusviranomaisille ja muille vastaaville toimijoille, niin että he voivat keskittyä kentällä tehtävään työhön. Valtionhallinnon laaja kokonaisuus asettaa oman haasteensa. Intressejä on paljon ja asiakastarve on kirjava ja monimuotoinen. Valtionyhtiön ohjauksen ja asiakastarpeen yhdistäminen voi olla hyvinkin haastavaa. Valtio-omistajan kannalta toimintojen keskittäminen Erillisverkkoihin on mahdollistanut sen, että voimme miettiä synergioita ja niistä saatavaa hyötyä, sanoo Kari Asiala. TUVEhan on juuri tätä. Rakennetaan ja hyödynnetään yhteistä viestintäplatformia kaikkien toimijoiden kesken ja harmonisoidaan palvelut, täydentää Mika Matturi. Laaja toimintakenttä tarkoittaa myös hyvin moniulotteisia tietoliikenteeseen liittyviä tarpeita. Meidän tavoitteemme on suunnitella ratkaisu yhdessä asiakkaan kanssa. Asiakkaalla ei tarvitse olla omaa teknistä osaamista, me autamme palapelin kokoamisessa, Matturi painottaa. Pystymme tarjoamaan kokonaisratkaisuja, joiden kaikkia osia ei välttämättä ole edes olemassa. Tarvittaessa puuttuva osa kehitetään itse, jotta haasteeseen löydettäisiin paras mahdollinen ratkaisu. Saatamme myös ostaa osan palvelusta kumppanilta, mikäli se on strategiamme mukaista, Matturi linjaa. LUOTETTAVUUTTA, VASTUULLI- SUUTTA, TURVALLISUUTTA Valtiovalta ja päättäjät ovat luottaneet vahvasti Erillisverkkojen toimintaan, ja panostukset ovat olleet mittavia. Meille on annettu paljon hoidettavaksi, muistuttaa Jarmo Vinkvist. Näin myös lähitulevaisuudessa, sillä Suomen Turvallisuusverkko -hanke viedään maaliin ensi vuoden aikana. Olemme onnistuneet yhdistämään eri toimijoiden intressejä. Ratkaisuillamme on parannettu ja tehostettu turvallisuustoimijoiden omaa toimintaa. Tehokkaammat viestintämahdollisuudet tukevat myös kestävän kehityksen periaatetta, Vinkvist sanoo. Kun uutta valtion omistajaohjauksen ministeriä haettiin, monilla tahoilla oltiin sitä mieltä, että vihreiden uudella ministerillä on edessään vain ikäviä asioita. Me olemme toista mieltä, sanoo Timo Lehtimäki. Tällä alueella on merkittävästi positiivisia asioita, vaikka me tuossa salkussa pieni yritys olemmekin. Suomen Erillisverkot -konsernin liiketoimintajohtajat ja vastuualueet: Jarmo Vinkvist (vas.), VIRVE-viranomaisradioverkko, Mika Matturi, turvallisuusverkko, Timo Lehtimäki, toimitusjohtaja, Sami Orakoski, tuotteet ja palvelut ja Kari Asiala, teletoimitilat. Tietoliikenne ja logistiikka ovat keskeisiä tietoyhteiskunnan ja turvallisuuden kehittämiselle. Panostukset tälle puolelle lisääntyvät myös valtion puolella. Edes rajalliset budjetit eivät ole jarruna: kun rahaa ei riitä tuhlattavaksi, tehdään yhdessä enemmän. Tätä Suomen maailmanmitassakin ainutlaatuista viranomaisten ja muidenkin toimijoiden toimintatapaa tukevat myös lait ja asetukset sekä viranomaisten ja ihmisten yleinen asenne, Vinkvist muistuttaa. Olemme tätä edesauttamassa, mutta kiitos kuuluu näille toimijoille, jotka löytävät yhteistyökyvyn ja yhteisiä tapoja toimia. Koko toiminnassa ajetaan Suomen, ei yksittäisten organisaatioiden, etua. Valtionyhtiöiden ja muiden toimijoiden kanssa on löydetty yhteinen malli. Meidän uudet liiketoimintamme vain vahvistavat tätä edelläkävijyyttä. Näytämme tietä ja teemme varmasti virheitäkin, mutta kyllä olemme erinomaisten mahdollisuuksien edessä, Sami Orakoski uskoo. JATKUVA TUOTTAVUUDEN PARANTAMINEN Mika Matturi muistuttaa, että kun toimintoja keskitetään Erillisverkkoihin, tuloksena on myös valtion omaisuuden tehokkaampi hoito. Omaisuus pysyy kunnossa, kun joka alalla ei ole omia ratkaisuja. Ja kun ratkaisut ovat yhteisiä, ne pystytään myös pitämään toimivina ja ajanmukaisina. Nykytilanne mahdollistaa myös monenlaisten palasten yhteenliittämisen. Kynnys entistä parempaan palveluun tulee koko ajan matalammaksi, Timo Lehtimäki summaa.1 22 VIRVE 3/2013 3/2013 VIRVE 23

13 TURVALLISTA LIIKKUMISEN VAPAUTTA HSL aloittaa virven käyttäjänä vuoden vaihteessa. Tavoitteena on parantaa sisäistä ja viranomaisten välistä viestintää. JARNO SALOVUORI ÁMIIKA KAINU, LAURA OJA JA ANTTI NIKUNEN 24 VIRVE 3/2013 3/2013 VIRVE 25

14 Helsingin seudun seitsemän kunnan alueella tehdään yli miljoona joukkoliikenteen matkaa päivässä. Käytännön järjestelyistä vastaa HSL. Joukkoliikenteen turvallisuus ja poikkeusoloihin varau tuminen on puolestaan valmius- ja turvallisuuskoordinaattori Kai Kalmarin työsarkaa. Kehittämisen lähtökohta on alueen ihmisten liikkumisen mahdollistaminen kaikissa oloissa. Jotta bussi tulee pysäkille, tarvitaan melkoinen liikennejärjestelmä. Siksi yhteistyön HSL:n, liikennöitsijöiden ja viranomaisten välillä on toimittava, aiemmin Puolustusvoimissa valmiussuunnittelua tehnyt Kalmari sanoo. Painopiste on siirtynyt jokapäiväisiin häiriöihin arjessa, samoilla suunnitelmilla toimitaan poikkeusoloissa. Satsaamme siihen, että pyörät pyörivät joka päivä, tuli mitä tuli, Kalmari toteaa. Työparina Kalmarilla on Timo Vahde, yksi HSL:n kolmesta liikennetarkastajasta. Vahde on pitkän linjan joukkoliikenneosaaja, jolla on muun muassa kuljettaja- ja työnjohtokokemusta liikennöitsijäpuolelta. Liikennetarkastajat ovat HSL:n palokuntaa: häiriötilanteessa lähdemme kentälle selvittämään asiaa. Työnkuva riippuu pitkälti vuodenajasta. Kesällä on paljon tapahtumia ja tietöitä, talvella ongelmia aiheuttavat keli, liukkaus ja lumi, Vahde kertoo. JOTTA BUSSI TULEE PYSÄKILLE, TARVITAAN MELKOINEN LIIKENNE- JÄRJESTELMÄ. HÄIRIÖT HALTUUN HYVÄSSÄ YHTEISTYÖSSÄ HSL:n häiriöpäivystys palvelee liikennöitsijöiden työnjohtoa ja viranomaisia vakavissa häiriötilanteissa ympäri vuorokauden. Liikennetarkastajien ja häiriöpäivystäjän tukena on päällikköpäivystäjä ja tarvittaessa koolle kutsuttava kriisiryhmä. Viestinnän päivystys vastaa puolestaan tärkeästä häiriötiedottamisesta yleisölle esimerkiksi nettisivuilla ja infonäytöissä. Kalmarin ja Vahteen mukaan Helsingin seudun raideliikenne toimii pääsääntöisesti itsenäisesti liikennelaitoksen (HKL:n metrot ja raitiovaunut) ja VR:n komennossa. Pääpaino onkin bussiliikenteen ohjauksessa sekä tilanteissa, joissa raitiovaunuja, metroja ja junia on korvattava busseilla. Arkipäiväinen tilanne, joka sotkee liikenteen ja vaatii melko paljon toimenpiteitä, on raitiovaunujen ajolankojen tippuminen. Se tarkoittaa isoja muutoksia, ei pelkästään poikkeusreittejä vaan korvaavan liikenteen järjestämistä linja-autoilla, Timo Vahde toteaa. Bussiliikenteessä on päivittäin lähtöä ja kymmenkunta liikennöitsijää. Koska yhteistä valvomoa ei vielä ole, tarvitaan jatkuvaa yhteydenpitoa HSL:n ja eri liikennöitsijöiden työnjohdon välillä. Liikennöitsijöiden kautta saadaan häiriötietoa kuljettajilta, ja työnjohto pystyy syöttämään tiedon ajamatta jäävistä vuoroista suoraan HSL:n järjestelmiin. Tiivistä yhteistyötä tehdään myös pääkaupunkiseudun liikenteenhallintakeskuksen ja Liikenneviraston tieliikennekeskuksen kanssa. Liikenteenhallintakes- HSL:n Timo Vahde (vas.) ja Kai Kalmari pitävät joukkoliikenteen pyörät pyörimässä seitsemän kunnan alueella. i HSL, HELSINGIN SEUDUN LIIKENNE on kuntayhtymä, jonka jäseniä ovat Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi ja Sipoo. HSL vastaa jäsenkuntiensa joukkoliikenteen suunnittelusta ja tilaamisesta sekä koko Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisesta. HSL:n liikenteessä on arkisin yli lähtöä, valtaosa bussilla. Muita liikennevälineitä ovat metro, raitiovaunu, lähijuna ja Suomenlinnan lautta. kuksessa toimivat poliisit ohjaavat Helsingin, Espoon ja Vantaan liikennevaloja ja pystyvät antamaan ensitietoa liikenneonnettomuuksista. Poliisilta saadaan lisäksi ennakkotietoa erilaisista tapahtumista. Suurtapahtumien liikenne suunnitellaan hyvissä ajoin yhteispalavereissa viranomaisten ja järjestäjän kanssa. Isoja häiriötilanteita varten on jo ennakkoon tehty poikkeusliikennesuunnitelmat, jotka saadaan käyttöön puhelinsoitolla. Viime vuosilta on kokemusta esimerkiksi metroliikenteen korvaamisesta busseilla, ja sen peruna korvaava bussilinja on merkitty valmiiksi reitin pysäkeille. Raideliikennettä onkin luontevaa korvata lähes samalla reitillä kulkevalla bussilla äkkinäisiä muutoksia ei voi tehdä, jotta poikkeusreitit löydetään. VARMEMPAA VIESTINTÄÄ VIRVELLÄ HSL:n viestiyhteydet ovat tähän asti nojanneet kännyköihin. Kenttätyössä on kuitenkin törmätty siihen, että matkapuhelinverkko kaatuu. Lisäksi haasteita on viranomaisten välisessä yhteistoiminnassa, mikä on tiedostettu esimerkiksi poliisin kenttäjohdon kanssa yleisötapahtumien koordinoinnissa. >> Vuonna 2012 kaikki kulkuvälineet liikennöivät yli 99 prosentin varmuudella. 26 VIRVE 3/2013 3/2013 VIRVE 27

15 AJANKOHTAISTA > i SUORAAN TOIMINTAAN HSL:n virve-puhelimet saivat tulikasteen VR:n marraskuisen yllättävän junalakon yhteydessä. Käyttöön- otto oli helppoa ja HSL:ssä oltiin virveen tyytyväisiä. PENTTI VÄNSKÄ Turvallisuus on tunnetta ja tekoja Helsingin seudun joukkoliikenteen turvallisuusstrategia korostaa jokaisen oikeutta matkustaa ja työskennellä liikennevälineissä ilman pelkoa häirinnästä tai väkivallasta. Vuoteen 2016 ulottuva toimenpideohjelma panostaa muun muassa liikennevälineiden turvavarustukseen, esimerkiksi bussien turvaohjaamoihin ja valvontakameroihin. Iso hanke on linja-autoliikenteen turvallisuusvalvomon perustaminen. Asiakastyytyväisyyskyselyssä yli 80 prosenttia vastaajista antaa alueen joukkoliikenteelle hyvän tai erittäin hyvän Häiriötilanteissa raideliikenteen korvaaminen linjaautoilla vaatii paljon toimenpiteitä. Ei tarvita kuin suuri yleisötapahtuma stadionilla tai pieni tulipalo Kampin terminaalissa ja puhelinyhteyksiä ei ole. Olemme toimineet säkki päässä, joten toimivat viestiyhteydet ovat tärkeä kehityskohde, Vahde taustoittaa. Helsingin niemen katuinfrastruktuuri on haavoittuvainen. Jos joukkoliikenteen häiriöitä ei saada haltuun, myös muu liikenne lamautuu. Meidän täytyy olla poliisin ja pelastuslaitoksen tavoitettavissa koko ajan, luotettavasti, Vahde muistuttaa. Joukkoliikenteen käytössä on ollut pitkään myös tetra-radiopuhelimia, sillä HKL:n raitiovaunut ja Helsingin Bussiliikenne Oy:n linja-autot sekä Helsingin metrovartijat käyttävät Helsingin Ener gian ylläpitämää HelenNet-verkkoa. Meidän täytyy pystyä toimimaan koko alueella, ei vain Helsingissä. Virve mahdollistaa yhteydet jäsenkuntiin ja muihin viranomaisiin, joita ei saa kiinni puhelimella kun tilanne on päällä, Kai Kalmari sanoo. Virve on siis luonnollinen valinta HSL:n tarpeisiin. Päätelaitteiden käyttäjiä ovat liikennetarkastajat, häiriö päivystäjät ja lipuntarkastajien ryhmävastaavat. Kunhan kokemuksia kertyy omassa käytössä, harkinnassa on myös liikennöitsijöiden työnjohdon varustaminen virvellä.1 arvosanan. Turvallisimmiksi kulkuvälineiksi koetaan lautat ja bussit. Turvallisuustilannetta on parantanut esimerkiksi järjestyksenvalvojien läsnäolo Elielinaukiolla, Rautatientorilla ja Kampin terminaalissa sekä matkalippujentarkastajien mukana. Turvallisuudessa tunne ja tilastot ovat eri asioita. Kun koet uhkailua tai näet häirintää, hyvät tilastot eivät merkitse mitään. Joukkoliikenne koetaan turvattomammaksi kuin tilastot osoittavat, tässä on työtä jäljellä, Kai Kalmari sanoo. Suuronnettomuus- ja valmiusharjoituksia Päällystötutkintoa suorittavat insinööriopiskelijat (AMK) harjoittelivat toimintaa suuronnettomuustilanteissa Pelastusopistolla Kuopiossa lokakuussa. Kriisija suuronnettomuusharjoitus on operatiivisen johtamiskoulutuksen loppusota, ja se järjestetään pelastusopistolla vuosittain. Reilut kaksi vuorokautta kestävän harjoituksen vastuuvetäjät olivat yliopettaja Matti Honkanen Honkanen ja vanhempi opettaja Tapio Neuvonen. Harjoiteltavat onnettomuudet ovat laaja-alaisia ja vaativia, ja ne edellyttävät viranomaisten yhteistyötä. Opiskelijoille koko harjoitusaika on täyttä toimintaa koko keston ajan. Väsymys vaikutuksineen onkin keskeinen tekijä, joka johtamisessa on tunnistettava ja otettava huomioon. Johtajan on kyettävä varmistamaan toiminnan jatkuvuus kriisitilanteessa ja huolehdittava tehtävien sijaisuuksista, aikataulusta, työvuoroista, vuoronvaihdoista ja vastuista kaoottisen tilanteen keskellä. Pelastusopisto toteutti lokakuisen harjoituksen yhdessä turkulaisen merenkulkijoita kouluttavan Aboa Maren kanssa, ja siinä hyödynnettiin nykypäivän välineitä ja teknologiaa. Virven ansiosta harjoitus pystyttiin vetämään yhtä aikaa Kuopiossa ja Turussa. Mukana pelissä olivat myös keskeiset viranomaiset pelastustoimen, poliisin, rajavartiolaitoksen sekä sosiaalija terveystoimen edustajat. Todellisen tilanteen tavoin mukana oli myös media, mikä edellytti tiedotustilaisuuksia, kommentointia ja seurantaa. Lokakuussa järjestettiin myös kaksipäiväinen Kainuu 13 -valmiusharjoitus. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston ja Pelastusopiston järjestämässä karttaharjoituksessa oli mukana yhdeksän kuntaa sekä varautumisen kannalta olennaisia viranomaisia. Sen aikana analysoitiin häiriötilanteiden vaikutuksia, harjoiteltiin johdon päätöksentekoa sekä toiminnan yhteensovittamista. Valtion IT-palvelut TORI-palvelukeskukseen Valtion IT-palvelukeskus siirtyy ensimmäisten organisaatioiden joukossa perusteilla olevaan TORI-palvelukeskukseen, joka kokoaa yhteen valtionhallinnon toimialariippumattomat ict-palvelut. Siirron on määrä tapahtua vuoden 2014 alussa. Siirtoprojektin tehtävänä on varmistaa, että Valtiokonttorissa ja Valtion ITpalvelukeskuksessa hoidet tava palvelutuotanto jatkuu TORI-palvelukeskuksessa siirron yhtey dessä häiriöttömänä VIRVE 3/2013 3/2013 VIRVE 29

16 SVENSK RESUMÉ > DSB Vädersäkrare el VahvaVerkko-projektet som förbättrar pålitligheten hos eldistributionen riktar in energibolaget Fortums nätinvesteringar på förbättrad vädersäkerhet. I projektet ingår kabeldragning till 120 kritiska punkter i 40 tätorter, kartläggning av luftledningar omgivna av trädbestånd, fotografering från luften och utgående från denna intensifierat röjningsarbete, automation av elnätet och ökad fjärranvändning samt utveckling av verksamhetsmodeller, intensifierat samarbete och utbildning. Motsvarande projekt pågår även hos andra aktörer. Fortums mål är att flytta över ca kunder till det vädersäkra nätet, efter vilket kunder eller närapå hälften av alla kunder är skyddade från elavbrott orsakade av svåra värderförhållanden. Projektledare Sauli Antila berättar att arbetet framskridit fortare än den ursprungliga tidtabellen. Största delen av kabeldragningen står klar redan i år. Våren 2014 torde allt vara klart. De delar dit kablar dras har valts utgående från väderkänslighet och de skador som drabbar kunderna vid eventuella avbrott. Redan innan stormen annandag jul 2011 riktade Fortum in sig på förbättra myndighetssamarbetet vid krissituationer eftersom fungerande kanaler till räddningsverken försnabbar återhämtningen, förbättrar arbetssäkerheten och hjälper till att rätt koncentrera resurserna för reparation av fel. Virve är ett viktigt kommunikationsmedel för Fortum. Företaget har redan terminaler. All kommunikation i anslutning till arbetet sköts med virve, vanlig mobiltelefon används endast om montören saknar terminal. VD för Suomen Virveverkko Oy Jarmo Vinkvist påminner om att elbolagens investeringar för flera hundra miljoner euro i vädersäkra elnät är ytterst viktiga även för virve-nätet. Med dessa stora investeringar förbättras märkbart tillförlitligheten hos eldistributionen vid utmanande väderförhållanden. Generalsekreterare för säkerhetsnätverksamheten Som generalsekreterare för förvaltningens säkerhetsverksamhet har Timo Saastamoinen tillträtt i början av november. Han leder kund- och samarbetsgruppen som stöder förhandlingsdelegationen för säkerhetsnätet, där man sammanjämkar behoven hos de ansvariga instanserna för säkerhetsnätet och säkerhetsnätverksamheten, nätets användare, kunder och intressentgrupper. Dessa behov förs sedan vidare till förhandlingsdelegationen som utarbetar beslutsförslag för finansministeriet, som ansvarar för säkerhetsnätverksamhetens beredskap och säkerhet som helhet. ANNE VATÉN Barents Rescue 2013 Den gemensamma räddningsövningen för Nordkalottområdet som arrangeras med två års mellanrum genomfördes i år i byn Lyngseidet på västra stranden av fjorden Lyngen i närheten av Tromsö i medlet av september. Under övningen var scenariot att berget Nordnes på fjordens östra strand skulle rämna i fjärden under de närmaste veckorna. Befolkningen och husdjuren i området måste evakueras i tid undan den förväntade höga svallvågen på nästan 50 meter. Övningen baserade sig på ett verkligt hot: Nordnes observeras eftersom man inuti berget funnit en stor zon med sprickor, ovanför vilket berget glider mot havet med 25 millimeter om året. Uppskattningarna om de delar av berget som omfattas av risk för jordskred varierar mellan 8 22 miljoner kubikmeter. I övningen deltog räddningsgrupper och -organisationer samt representanter för dessa från Norge, Sverige, Finland och Ryssland. Virve-chefen Tomi Pekkonen från HUS berättar att man i Norge även övade funktionaliteten hos kommandokedjan för den inhemska hälsovården i en situation då man ska evakuera finländska offer för en storolycka från utlandet. Samtidigt testades kommunikationen med virve-radionätet mellan de finländska aktörerna på plats samt mellan ministeriet och HUS. Pekkonens bedömning är att virve-förbindelsen tekniskt sett fungerade väl. Pekkonen som följde med situationen i kommandocentralen var i kontakt med sina finländska kollegor i samtalsgruppen Barents 2013, som grundats för ändamålet. Meddelandeanvisningen under övningen blir en permanent anvisning efter att den granskats utgående från de erhållna erfarenheterna. Vid Barents Rescue-övningen testades även för första gången i praktiken Erillisverkots nya slags mobila virve-basstation, som kopplad till virve-nätet i Finland via satellitförbindelse möjliggjorde hörbarhet för de finska terminalerna i största delen av övningsområdet. Under övningen behövdes en finsk virve-basstation eftersom norrmännens eget tetra-nät, Nødnett, blir klart först efter ett par år i länen i norr. Driver Finlands intresse Myndighetsnätet är inte längre i Finland enbart ett radionät, utan en mycket mer omfattande helhetsservice för vilken Suomen Erillisverkot-koncernen erbjuder helhetsmässiga kommunikationslösningar för olika förvaltningsområdens och myndighetskunders behov. I verksamheten driver man Finlands intresse, inte enskilda organisationers. Genom att koncentrera verksamheten sköts även statens egendom mer effektivt. Då lösningarna är gemensamma är det även möjligt att se till att de är fungerande och moderna. 30 VIRVE 3/2013 3/2013 VIRVE 31

17 SANASTOA Barents Rescue Kahden vuoden välein järjestettävä Pohjoiskalottialueen yhteinen pelastusharjoitus HALTIK Hallinnon tietotekniikkakeskus HelenNet Helsingin Energian oma tetra-verkko HUS Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HYKS Helsingin seudun yliopistollinen keskussairaala JulkICT Julkisen hallinnon tieto- ja viestintätekninen toiminto (JulkICTtoiminto) vastaa julkisen hallinnon tietohallinnon, sähköisen asioinnin ja tietovarantojen käytön yleisestä kehittämisestä, valtionhallinnon tietohallinnon ohjauksesta ja yhteisten kehittämishankkeiden yhteensovittamisesta. Kainuu 13 -harjoitus Kainuussa järjestetty yhdeksän kunnan valmiusharjoitus. KriSu-harjoitus Vuosittain Pelastusopistolla järjestettävä operatiivisen johtamiskoulutuksen kriisi- ja suuronnettomuusharjoitus. Maslow n tarvehierarkia Abraham Maslow n psykologinen teoria ihmisen tarpeista ja niiden toteuttamisen tärkeysjärjestyksestä PVJJK Puolustusvoimien Johtamisjärjestelmäkeskus Tapani-myrsky Tapaninpäivän 2011 myrsky TORI Kokoaa valtionhallinnon toimialariippumattomat ict-palvelut yhteen palvelukeskukseen. TUVE Hallinnon turvallisuusverkko. Valtioneuvoston ja turvallisuusviranomaisten korkean varautumisen tietoliikenneratkaisu. TYKS Turun yliopistollinen keskussairaala Vahva Verkkohanke Fortumin hanke, jolla vahvistetaan sähkönjakelun varmuutta nopeutetusti. VIPU Hätäkeskusten ja viranomaisten välisen viestiliikenteen ja virvepuheryhmäkäytäntöjen kehittämisen työryhmä