Virtain kalastusalue. Pien- ja virtavesien käyttö- ja hoitosuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Virtain kalastusalue. Pien- ja virtavesien käyttö- ja hoitosuunnitelma 2013-2020"

Transkriptio

1 Virtain kalastusalue Pien- ja virtavesien käyttö- ja hoitosuunnitelma

2 PIEN- JA VIRTAVESIEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA VIRTAIN KALASTUSALUEELLE Sisällysluettelo Lukijalle 3 1 Johdanto 4 2 Alueiden kuvaus 5 3 Pienvedet Yleistä Suunnitelmassa mukana olevat järvet Seinäjoen alue (Kyrönjoen vesistö) Hirvijärvi Seinäjärvi Kurjenjärvi Sulkavanjoki-Tulijoki (Kokemäenjoen vesistö) Ähtärin reitti (Kokemäenjoen vesistö) Iso-Vehkajärvi Metterin järvi Kahilan järvi Wolanderinkoski-Enonkoski-Välivesi Vermasjärven alue Vermasjärvi Vaskuunjärven alue Vaskuunjärvi Koronjoki Havankajärven valuma-alue Ylä-Havankajärvi Havanganjärvi Keihäsjärven valuma-alue Keihäsjärvi Siekkisjärven valuma-alue Särkioja-Pajuoja Siekkisjärvi Jähdyslahti Kaltinselkä Pihlajaveden reitti (Kokemäenjoen vesistö) Kiikkaoja-Kingonoja-Isojärvenoja Koikero-oja Kitus- ja Kotalankosket Uurasjärvi Hauhuunvesi 19 1

3 3.12 Parannesjärven reitti Parannesjärvi Lauttajärvi Parannesoja-Koivuoja ja Kangaskoski Vehkajärvi Salusjärven reitti Salusjärvi Myllyoja Laakanoja-Mutioja-Saukko-oja-Koveronkoski Herajärven vesistö alue Herajärvi Syvinginoja Lassilanoja 22 4 Suunnitelmallinen toiminta yhteistyössä Yhteistoiminta 23 5 Pienvesien hoitosuunnitelmasta Yleistä Kalastuksen järjestäminen Pyydys yksiköinti Kalastuksen lisääminen Kalastusrajoitukset, pyydysmerkintä ja valvonta Istutukset ja hoitotoimenpiteet Rapu Ravunpyynti Istutukset ja kotiutukset Lisäykset 26 6 Tiivistelmä 26 Viitetiedot 28 Liitteet Istutusraportit Osakaskunnat ja pinta-alat 34 Osakaskunnan muistilista 38 2

4 LUKIJALLE Kalastusalueen hallitus aloitti tämän pien- ja virtavesien käyttö- ja hoitosuunnitelman laatimisen vuonna Hallituksen jäsenillä on ollut omat alueensa, joiden tiedot he ovat keränneet ja päivittäneet. Osakas/kalastuskunnilta on pyydetty ja saatu tietoja veden ja vesien tilasta sekä muutoksista viimeisen vuosikymmenen ajalta. Käyttö- ja hoitosuunnitelma on työkalu Teille osakas/kalastuskuntien toimijat. Tässä olevat asiat ohjaavat jatkossa monia asioita, tämän perusteella jatkossa voidaan hakea avustuksia kalataloudellisiin kunnostuksiin, suunnitella vesien käyttöä, sekä perustella vastineita jos sellaisia tarvitsee laatia. Sivuja tässä painoksessa ei paljon ole, mutta toivomme, että se on myös lukijan mielestä asiaa. Jatkossa todennäköisimmin reitti- ja pien/virtavesien suunnitelmat tullaan yhdistämään, mutta se on seuraavien hallituksien asia. Tämä on Virtain kalastusalueeseen kuuluvien osakas/kalastuskuntien yhteisesti tekemä tiedot ja vedet ovat Teidän. Kiitokset tämän käyttö- ja hoitosuunnitelman tietojen tarkastamisesta kuuluvat myös Hämeen ELY-keskukselle ja siellä erityisesti Hannu Salolle ja Jorma Kirjavaiselle, sekä Virtain kaupungin palveluksessa toimineelle ympäristötarkastaja Sanna Markkaselle. Virtain Kalastusalueen hallitus 3

5 1 Johdanto Virtain kalastusalueen hallitus otti tehtäväkseen päivittää alueen pien- ja purovesien käyttö- ja hoitosuunnitelman. Tämän lisäksi raputalouden suunnitelmaa täydennetään siitä, mihin reittivesien käyttö- ja hoitosuunnitelmassa jäätiin. Rahoituksessa mukana ovat Hämeen ELY-keskus ja Virtain kalastusalue. Ajankohta jolloin tätä tehdään, on uusi ja odottava. Kalastuslain kokonais uudistus on käynnissä ja se valmistunee tämän suunnitelman voimassaoloaikana Mikäli kalastuslaissa tapahtuu olennaisia muutoksia, jotka ovat ristiriidassa tämän suunnitelma kanssa, lakia noudatetaan. Vesilaki on myös uudistunut ja sen vaikutukset ja säädökset on myös osakaskuntien huomioitava. Suunnitelmassa päivitetään Kirjavaisen (1994) ja Pyyvaaran (2000) tekemää suunnitelmia, jossa järvi- ja purovesialueet on kartoitettu. Vesialueiden tilan muutokset ja vertailut aikaisempaan on tehty kyselyiden ja alueselvitysten perusteella. Materiaalina on käytetty myös muita tutkimuksia, joita alueella on vuosien aikana tehty ja suorat lainaukset mainitaan lainauksen yhteydessä, muu materiaali viiteluettelossa. Vastauksena kysymykseen, miksi tämä suunnitelma on laadittu ja mihin sitä tarvitaan, on tavoite yhdenmukaistaa pienvesien kalastussäädöksiä sekä mahdollistaa suurempien yhteenliittymien syntymistä pienvesialueilla. Raputalouden osalta sijaitsemme jokirapu- ja täplärapualueen rajapinnassa, sillä alueeltamme löytyy edelleen muutamia pieniä jokirapupopulaatioita. Purovesien osalta alueellamme on useita kunnostamattomia tai ennallistamattomia paikkoja, joita kehittämällä saataisiin järvitaimenelle luontaisia lisääntymispaikkoja. Kalastuksen suunnittelussa on huomioitava KaL 1, joka antaa ohjeita kalastuksen järjestämisestä. Sen mukaan kalastusta harjoitettaessa on pyrittävä vesialueiden mahdollisimman suureen pysyvään tuottavuuteen. Kalakannasta on pidettävä huolta järkiperäisesti ja kalataloudelliset näkökohdat on huomioitava. Kalakannan rakenne, hoito ja lisääntyminen on turvattava. Ympäristö ja sen kunto on pidettävä sellaisena, että kalavedet eivät vaarannu. 4

6 2 Alueiden kuvaus Virtain kalastusalue sijaitsee Pirkanmaan maakunnan pohjoisosassa ja siihen kuuluu vesistöjä Virtain, Mänttä-Vilppulan ja Ruoveden kuntien alueelta. Vesistä suurin osa laskee Kokemäenjoen vesistöön, mutta alueen luoteislaidan vesiä laskee myös Kyrönjoen vesistöön. Suurimmat asutuskeskukset alueella ovat Virtain kaupunki sekä Killinkosken, Visuveden ja Pohjaslahden paikalliskeskukset. Alueen tarkempi kuvaus löytyy Virtain kalastusalueen reittivesien käyttö- ja hoitosuunnitelmasta Siitä löytyvät myös perustiedot reittivesistä, vesistöjen kuormituksesta sekä kalastuksesta ja saalistilastoista reittivesien osalta. Seuraava saalistilasto, joka perustuu kirjanpitokalastajien raportteihin, kootaan yhteen 2013 aikana ja on käytössä Pienvedet 3.1 Yleistä Suunnitelmassa käsitellään jo aikaisemmissa pienvesien käyttö- ja hoitosuunnitelmissa mukana olleet järvet. Pääperiaatteenaan käsitellä yli 70 ha järvet sekä ne järvet joilla on erityistä kalataloudellista merkitystä. Järvittäin käsitellään sijainti, valuma-aluekartoitus sekä tehdyt hoitotoimenpiteet ja ne vedet, joilla on raputaloudellista merkitystä. 3.2 Suunnitelmassa mukana olevat järvet Suunnitelmassa käydään läpi seuraavat järvet, ominaisuudet ja mahdolliset muutokset edelliseen suunnitelmaan: Hirvijärvi Jähdyslahti ja Kaltinselkä Salusjärvi Vehkajärvi Herajärvi Metterinjärvi Siekkisjärvi Kahilanjärvi Uurasjärvi Vaskuunjärvi Vermasjärvi Parannesjärvi Havanganjärvi Hauhuunvesi Keihäsjärvi Kurjenjärvi Vehkajärvi Lauttajärvi Lisäksi käsitellään purovesikartoituksissa esille tulleet kohteet, mahdolliset tulokset, toimenpiteet ja mahdollisuudet joilla on kala- tai raputaloudellista merkitystä. Järven tiedoissa on ilmoitettu myös järven korkeus merenpinnassa, jotta lukija voi arvioida ja mieltää korkeuden Tarjanne-veteen nähden. 5

7 3.3 Seinäjoen alue (Kyrönjoen vesistö) Hirvijärvi 42:074: ha korkeus 142,4 Hirvijärvi sijaitsee Virtain kaupungin luoteisosassa Silmänevan soidensuojelu alueen kupeessa. Rannat ovat paikoin kivikkoiset. Valuma-alue on suurelta osin suota. Järven länsipuolella on myös kangasta. Hirvijärvi saa vesiä Silmäluomaa pitkin Silmälammista, jonka veden laatu on ollut heikko. Sen vedet laskevat Seinäjärveen. Hirvijärven kalastuksesta vastaa Seinäjärven kalastuskunta Hirvijärvi on matala, syvimmillään 4,8 m, tummavetinen ja hapan metsäjärvi. Vedenlaatutietoja ei ole vuosiin päivitetty. Aikanaan on todettu, että pintavesien happitilanne on normaali, mutta alusvesi on ollut hapetonta jo helmikuussa. Järven virkistysarvo on runsaan humuksen määrän ja happamuuden vuoksi välttävää tasoa. Tästä huolimatta rannoille on vuosien aikana rakennettu runsaasti kesäasuntoja. Järveen on aikanaan istutettu planktonsiikaa, peledsiikaa ja kuhaa. Kuha on järvessä menestynyt, mutta happamuus ja happikato ovat uhka lisääntymiselle. Järven alhainen ph ja korkea humuspitoisuus rajoittavat kalojen ja rapujen menestymistä. Kuhan lisäksi sopivina lajeina voi pitää peledsiikaa ja mahdollisesti ankeriasta. Kalastus on Hirvijärvellä aikaisempien vuosien tasoa. Jos kalakantoja vahvistettaisiin ja esimerkiksi kuhan pyyntikokoa nostettaisiin cm, voisi virkistys- ja kotitarvekalastusta saada kiinnostavammaksi Seinäjärvi 42:074: ha Korkeus 138,9 Seinäjärvi sijaitsee Virtain ja Alavuden rajalla. Suurin osa järvestä on Virtain puolella. Seinäjärven vedet laskevat Sulkueenjokea pitkin Seinäjokeen. Seinäjärvi on matala humusjärvi, joka ei kerrostu kesän aikana. Seinäjärven kalastuksesta vastaavat Metsähallitus, Seinäjärven kalastuskunta ja Norvikin kalastuskunta, joka on Alavuden kalastusaluetta. Järvellä on suoritettu hoitokalastusta kalakantojen hoitona sekä kortekasvustojen niittoa. Järven valuma-alueella on runsaasti soita joista osa on turvetuotannossa. Peltoalueita rannoilla on vähän. Järveä säännöstellään voimatalouden tarpeisiin, mutta kalataloudellisia velvoitteita ei ole, vaikka se haittaakin rantojen käyttöä. Vuosien mittaan on kesäasuntoja rakennettu rannoille. Seinäjärven veden yleislaatu on tyydyttävää luokkaa johtuen veden humuspitoisuudesta. Rehevöitymistaso on selvästi kohonnut. Seinäjärven 6

8 virkistyskelpoisuus on kuitenkin hyvää luokkaa, jos levätuotanto pysyy kesän aikana kurissa. Aikanaan Seinäjärveen on istutettu plankton- ja peledsiikaa sekä kuhaa. Tulokset ovat olleet vaihtelevia. Järvi on suosittu pilkkijöiden keskuudessa, koska sieltä saadaan saaliiksi kookkaita ahvenia. Seinäjärvestä laskeva Sulkueenjoki ei sovellu rapujoeksi happamuuden ja säännöstelyn vuoksi. Haluttaessa lisätä kalastuskiinnostusta jokeen, siihen voisi istuttaa purotaimenta tai kirjolohta. Vuosien aikana kalastusmäärät ovat vapaa-ajan asutuksen myötä lisääntyneet jonkin verran Kurjenjärvi 42:076: ha korkeus 129,2 Kurjenjärvi sijaitsee Virrat-Seinäjoki tien varressa. Etelästä laskevan Kurjenjoen jokivarret ovat voimakkaasti viljeltyjä, myös itärannan tuntumassa on runsaasti peltoa. Kurjenjärven alueella on valtionmaita (luoteisosan ranta) ja kalastuksesta vastaa Seinäjärven kalastuskunta. Matalana järvenä Kurjenjärvi ei kerrostu, joten happitaso pysyy hyvänä läpi vuoden. Kurjenjoesta tulevat vedet ovat runsasravinteisia, mutta suojavyöhykkeet imevät pelloilta tulevia ravinteita. Veden ruskea väri johtuu soilta tulevista humushuuhtoutumista, tästä johtuen vesi on myös hapanta. Aikanaan Kihniön kunnan kaatopaikka sijaitsi Kettuluoman latvoilla ja sitä kautta voi vielä tulla pientä rasitusta Kurjenjärven veteen. Kurjenjärven tila on ollut tyydyttävä, kuitenkin veden alhainen ph rajoittaa kalakannan hoitoa ja suuri humuksen määrä virkistysarvoa. Veden kerrostumattomuus kesän aikana ja järven huono kunto rajoittavat istutustoimia. Ensisijaisesti hoitotoimenpiteitä tulee kohdistaa järven tilan parantamiseen ja sen jälkeen voidaan istutuksia harkita. Kurjenjärven kunnostamisesta ja keskiveden nostosta on tehty suunnitelma ja asian osalta on lupaa haettu. Kun lupa on saatu ja rahoitus selvitetty toimenpide toteutetaan. Kalataloudelliset asiat on silloin selvitettävä. 3.4 Sulkavanjoki - Tulijoki 35:425 Puro kulkee reittiä Alanen Sulkavanjärvi-Tulilampi-Toisvesi, korkeuseroa 4 km matkalla on n. 16 metriä. Puron lajistoon ovat kuuluneet yleisimmät kalalajit ja rapu. Nykyään siinä esiintyy tavallisimpia kalalajeja (hauki, ahven, särki). Vesi on hapanta (ph 5,3 5,8). Puroon on pyritty kotiuttamaan puro- taimenta ja 7

9 nieriää. Purotaimenen osalta voimakas saukkokanta on haitannut kotiutusta viime vuosina. Puron alajuoksulla ja suualueella kuhakanta on hyvä. Sulkavanjoen valuma alueella on myös turvetuotantoalue, jonka vaikutuksia vesiin tulee seurata. 3.5 Ähtärin reitti Ähtärin reitti on läntisin Kokemäenjoen vesistön pohjoisen vesialueen kolmesta järvireitistä. Reitti saa alkunsa Ähtärin järvestä ja sen latvavesistä Lehtimäen, Soinin ja Ähtärin kuntien alueella Etelä-Pohjanmaan kaakkoisosista. Reitti jatkuu Ähtärinjärven kanssa samassa tasossa olevien Väliveden ja Hankaveden ja näistä edelleen Ouluveden ja Peränteen kautta Virroille, Pirkanmaalle, jossa reittiin kuuluvat Toisvesi, Vaskivesi ja osittain Ruoveden kunnan puolella oleva Visuvesi. Vedet laskevat siitä Ruoveden, Virtain ja Mänttä-Vilppulan alueella sijaitsevaan Tarjanneveteen, joka edelleen laskee Syvinginsalmen kautta Ruoveteen. Suomen vesistöaluejaossa Ähtärin reitin katsotaan päättyvän Syvinginsalmeen. Yhdessä Tarjanneveteen laskevan Pihlajaveden reitin kanssa Ähtärin reitin valuma-alue on n km2. Virtain yläpuoliset Ähtärinreitin vedet kuuluvat Ähtärin kalastusalueeseen Iso-Vehkajärvi 35:423: ha korkeus 130,7 Iso-Vehkajärvi sijaitsee Killinkosken pohjoispuolella. Järven suurin syvyys on 7,6 metriä. Vesialue jakaantuu puoliksi Virtain kaupungin ja Ähtärin kesken. Kalastuksesta järvellä vastaavat Toisveden osakaskunta ja Pylkkään osakaskunta, joka kuuluu Ähtärin kalastusalueeseen. Lisäksi Iso-Vehkajärven eteläpuolella on yksityisiä vesialueita. Veden vaihtuvuus järvessä on suuri. Vaikka lähivaluma-alueella on runsaasti peltoja, veden laatu määräytyy runsaan virtaaman takia yläpuolisen laajan Ähtärinjärven vesistön mukaan. Isossa Vehkajärvessä on pienialainen syvänne, joka sijaitsee Harjumäen eteläpuolella. Lämpötilakerrostuneisuutta ei juurikaan tapahdu. Fosfori- ja klorofyllipitoisuuden mukaan järvi kuuluu reheviin vesiin. Suuri humuspitoisuus tekee järven vedenlaadusta lähinnä tyydyttävää. Merkittäviä istutuksia järveen ei ole tehty, mutta vesityyppiin voisi istuttaa kuhaa. Kuhan istutuksien jälkeen saaliin alamittarajaa voitaisiin nostaa cm. 8

10 3.5.2 Metterinjärvi 35:422: ha korkeus 107,5 Metterinjärvi sijaitsee Virtain kaupungin pohjoisosassa, Killinkosken taajaman tuntumassa. Järven suurin syvyys on 12,3 metriä. Metterinjärvellä kalastuksesta vastaavat Toisveden osakaskunta ja Pylkkään osakaskunta, joka kuuluu Ähtärin kalastusalueeseen. Lisäksi Iso-Vehkajärven eteläpuolella on yksityisiä vesialueita. Metterinjärveen laskee Matoluoman vesistöalue. Killinkosken voimala johtaa vetensä järveen. Veden viipymä on lyhyt. Järven veden laatu määräytyy pääasiassa pääreitin virtauksen mukaisesti. Metterinjärven lähivaluma-alue on pohjoisosaltaan suovaltaista, järven länsipuolella ja pohjoispäässä on peltoalueita. Vapaa-ajan asuntoja järven rannoilla ei juuri ole. Metterinjärven vesi on ruskeaa ja hapahkoa. Humuksen runsaus näkyy veden tummuuden lisäksi korkeahkona liuenneen orgaanisen aineksen määränä. Selvää lämpökerrostuneisuutta ei talvisin esiinny, joten happitilanne pysyy hyvänä. Kesäisin syvänne alueen pohjalta loppuu happi. Veden laatu on tyydyttävä verrattuna alapuoliseen Toisveteen verrattuna. Päällysveden humusleima on voimakkaampi ja ravinnetaso korkeampi kuin Toisvedessä. Kuten Iso-Vehkajärveen niin Metterinjärveenkin voidaan suositella kuhaa istutettavaksi. Kuhan istutuksien jälkeen saaliin alamittarajaa voitaisiin nostaa cm Kahilanjärvi 35:421: ha korkeus 99,4 Kahilanjärvi sijaitsee Soinin kylässä ja on yläpuolisen Metterinjärven tavoin reittiosuuden (Ähtärin reitti) laajentuma. Kahilanjärven suurin syvyys on 14 metriä. Kahilanjärven kohdalla vesistön virtaus tapahtuu kokonaan järven kautta, joka merkitsee veden erittäin nopeaa vaihtuvuutta, eikä talvikerrostumista pääse syntymään. Veden laatu määräytyy yläpuolisen vesistön mukaan. Järvi on pienten peltojen ympäröimä ja rannoiltaan rehevöitynyt. Järvellä toimivat Kahilan ja Ikkalan osakaskunnat. Kahilanjärven peruslaadulle on ominaista humuksen runsaus ja lievä happamuus. Happitilanne pysyy läpivirtauksen ansiosta hyvänä, mutta talviaikaan alusvesi voi olla hapetonta. Järven rehevyystaso on reitille ominaisesti selvästi luonnontasoa korkeampi. Veden levämäärä on reheville vesille ominaisesti runsas ja laskee virkistyskelpoisuuden tyydyttävälle tasolle. Järveen on istutettu planktonsiikaa, mutta tuloksellisuudesta ei ole tietoa. Kuten reitin yläpuolisiin järviin niin Kahilanjärveen voidaan suositella kuhaa istutettavaksi tarvittaessa, tällä hetkellä kuhakanta on kohtuullinen. Kuhan alamittarajaa voitaisiin nostaa cm. 9

11 3.5.4 Wolanderinkoski-Välivesi-Enonkoski Kahilanjärven ja Toisveden välillä on virta-alue, jossa korkeuseroa on 1,5 metriä. Alue on kunnostettu järvitaimenen lisääntymispaikaksi Virtain kalastusalueen, Virtain kaupungin, Hämeen ja Pirkanmaan ELY-keskuksen ja osakaskuntien toimesta. Tavoitteena on saada kunnostetusta Wolanderinkoskesta taimenten poikaspankki Toisvedelle. Alue on rauhoitettu osakaskuntien päätöksellä toistaiseksi. 3.6 Vermasjärven alue Vermasjärvi 35:452: ha korkeus 124,4 Vermasjärvi sijaitsee valtatie 23 varressa 10 km Virroilta länteen. Vermasjärvi on Virtain alueen merkittävimpiä lintujen tarkkailukohteita, siellä sijaitsee mm. lintutorni, nuotiopaikka, kota ja informaatiotaulu. Järven suurin syvyys on 13 metriä. Vermasjärven vedet kuuluvat Härkösen, Luodespohjan ja Sipilä-Vermaan osakaskunnille, alueesta vastaa Virtain läntinen kalastuksenhoitoyhdistys. Järvi koostuu kolmesta altaasta. Valtatien eteläpuolisen osan kuormitus on vähäistä, pohjoisselkää kuormittaa Uskalinjoki, jonka veden laatuun vaikuttavat turvetuotanto (Vapo Oy:n Kokko- ja Sarvineva) sekä hajakuormitus. Pohjoisselältä tulevat vedet yhtyvät eteläisestä alueesta tulevaan virtaukseen ennen Viinaselkää, jonka veden laatu on selvästi häiriintynyt. Uskalinjoen kiintoaine-, typpi-, ammonium-, ja fosforipitoisuudet nousevat merkittävästi Kokko- ja Äijännevalta tulevien ojien alapuolella. Joen alajuoksun veden laatu vaihtelee välttävästä huonoon, keskikesän alivirtaamakaudella fosforipitoisuudet kohoavat varsin korkeiksi. Uskalinjoki laskee Vermasjärven pohjoisselkään, joka on erittäin matala ja ruohottunut. Suurin osa joen tuomasta kiintoaineesta pidättyy ruohikkoon. Vermasjärven eteläisen altaan vedenlaatu on lähellä luonnontilaista, koska Uskalinjoen vedet eivät pääse eteläiseen altaaseen. Humusleima on selvä, mutta kuitenkin vain kolmasosa Viinaselän tasosta. Vermasjärven eteläosa soveltuu virkistyskäyttöön hyvin ja siellä on myös kesäasutusta. Viinaselän ravinnepitoisuudet ovat olleet korkeita ja alusvesi on ollut kerrostuneisuuden aikana vähähappista tai hapetonta. Talvisin happivajetta on ollut päällysvesissäkin. Veden laatu on Viinaselässä välttävä. Runsaan humuksen vuoksi vesi on tummaa ja ph laskee selvästi talvisin ja ravinnetaso on rehevälle vedelle ominaista. 10

12 Vermasjärveen on istutettu kuhaa ja myös siikaa. Kalaistutukset kannattaa Vermasjärvellä keskittää eteläiseen altaaseen, jonka vedenlaatu on lähellä luontaista tasoa. Pohjoisen osan hoitotoimenpiteet tulee keskittää turvetuotannosta aiheutuvan kuormituksen vähentämiseen sekä umpeen kasvamisen estämiseen. Ruovikkoalue sitoo kuitenkin osan Uskalinjoen kiintoaineesta, joten ruoppaaminen todennäköisesti lisäisi alempien vesien kuormitusta. Kuormituksen aiheuttajien kanssa asiaa tulisi tarkastella, voidaanko asialle tehdä jotain ympäristöluvan puitteissa. Eteläiseen osaan tulisi kuhan istutuksia jatkaa ja selvittää onko siellä luontaisia lisääntymispaikkoja, jos niitä löytyy, on niiden kunnostaminen kannattavaa. Siika istutuksien tuloksellisuutta tulee seurata. Vermasjärven alueella yläpuolinen Uskalinjoki ja alapuolinen Makkaraoja olivat mukana purovesiselvityksessä. Uskalinjoen kalataloudellinen merkitys on vähäinen. Makkaraoja olisi kunnostettuna käyttökelpoinen purovesi jos Vermasjärvi kunnostetaan. Vermasjärven kunnostus on saanut toimenpideluvan 2010, jossa tavoitteena on alimman vedenpinnan nostaminen n. 50 cm. Kunnostus toteutetaan tekemällä lasku-uoman suulle Makkaraojaan pohjapato, jolloin keskivesi nousee 25 cm. Tulviin vedenpinnan nostolla ei ole vaikutusta. Pohjapato valmistui kevättalvella 2013 ja vaikutuksia on seurattava seuraavien vuosien aikana esimerkiksi koekalastustoimenpitein. 3.7 Vaskuunjärven alue Vaskuunjärvi 35:452: ha korkeus Vaskuunjärvi sijaitsee valtatie 23 eteläpuolella, Vaskuun kylässä. Järvi on suurimmaltasyvyydeltään 10,8 metriä. Valuma-alueella on runsaasti ojitettuja suometsiä. Pohjoispäähän laskevan Palolamminojan vedet ovat peräisin laajoilta suoalueilta. Vaskuujärvestä vedet laskevat Joensuujärven läpi Koronjokeen, joka laskee Vaskiveteen (Tarjanne) Koronkylässä. Vaskuujärven vesiä hallitsevat Joensuun, Vaskuun-Koron, Antilan, Ilvesniemen ja Loukolan osakaskunnat sekä metsähallitus. Kalastusasioita hoitaa Virtain läntinen kalastusyhdistys, johon osakaskunnista osa kuuluu. Kuten muissakin alueen järvissä, veden laatua leimaa suuri humuksen määrä. Vesi on väriltään tummaa ja näkösyvyys on vähäinen. Happamuustaso on ollut alhainen ja puskurointikyky on huono. Happitilanne on ollut huono läpi vuoden. Virkistyskelpoisuudeltaan järvi on lähinnä tyydyttävää tasoa. Veden laatua heikentävät humuksen runsaus ja rehevyys. Järven tila on pysynyt samankaltaisena jo pitkään, eikä selkeitä muutoksia ole ollut vuosien aikana. Vaskuujärven osalta on tehty suunnitelma, jossa pohjapadolla korotettaisiin aliveden korkeutta ja alapuolinen pato purettaisiin, jolloin Koronjoesta kala 11

13 pääsisi nousemaan myös Vaskuujärveen. Suunnitelman mukaista lupaa on haettu 2011 ja käsittelyn ja rahoitusselvitysten jälkeen asiaan päästään aikaisintaan Toteutuksen jälkeen on seurattava vaikutuksia kalakantaan. Järveen on istutettu siikaa ja kuhaa. Istutuksia tullaan jatkamaan. Järven alhainen ph on ongelma. Happitilanne vaikeuttaa siian menestymistä, koska siika viihtyy viileässä vedessä ja syvänteet ovat järvessä hapettomia kesäaikaan Koronjoki 35:441 Koronjoki laskee Vaskuunjärvestä Koronselkään ja joen pituus on 10 km. Korkeuseroa matkalla on lähes 30 metriä. Koronjokea on kunnostettu erillisen suunnitelman mukaisesti, jonka tavoitteena on ollut vaelluskalojen ja rapujen luontainen lisääntyminen ja kasvuolosuhteiden parantuminen. Hankkeesta on laadittu seurantaraportti raportti vuoden 2012 alussa (Vuolio,Ristiniemi), jossa todetaan seuraavaa: Kunnostetuilla kohteilla sora ja kivet ovat pysyneet hyvin paikoillaan. Soraa voi tuoda paikoille jonkin verran lisää ja kutusoraikkojen puhdistus voisi olla tarpeen, koska hiekka peittää näitä. Vähän veden aikana kalan nousu voi olla hankalaa ja jonkinlaisia poteroita voisi alueelle kaivaa käsivoimin. Alueella on havaittu myös saukkoja ja minkkejä, jotka verottavat kalakantaa. Yleiskuvauksena Koronjoesta seuraavaa; joessa on oma lisääntyvä taimenkanta, jonka lisääntymismahdollisuuksia tulisi kunnostustoimin tukea ja parantaa. Koronjokeen ei tule nyt luontaisen taimenkannan vuoksi istuttaa taimenta ennen kannan selvitystä. Selvityksen jälkeen kantaa vpoi tukea mätirasia istutuksin. Kalastuspainetta joella ei ole, mutta jos painetta alkaa esiintyä, osakaskuntien on selviteltävä asiaa ja tehtävä asiassa päätöksiä rajoituksista. Jatkotoimenpiteinä joki tulisi sähkö kalastaa ja siitä tulisi ottaa vesinäytteet, joissa tutkitaan ainakin ph, rauta, typpi, fosfaatti ja alkaliniteetti. Mahdollinen koeravustus voitaisiin suorittaa. Joen ph pitoisuutta voisi osakaskunnan toimesta tarkkailla vuoden aikana määrätyistä kohteista ja sitä kautta selvittää mahdollista veden tilaa. Mahdollinen Vaskuujärven kunnostus tukisi Koronjoen merkitystä luontaisena taimen jokena ja mahdollistaisi poikastuotantoalueiden syntymistä ja sitä kautta järvitaimenen luontaista lisääntymistä vesireitillä. Koronjoen yläosan koski- ja nousueste kunnostus suunnitelma toteutettaneen

14 3.8 Havankajärven valuma-alue Ylä-Havankajärvi 35:416: ha korkeus 154,5 Ylä-Havankajärvi laskee luoteesta Havanganjärveen. Järvi on matala, keskisyvyys 2,1 metriä. Valuma-alue on laaja ja soistunut. Suuri osa soista on ojitettu. Ylä-Havankaan laskee myös Vapo Oy:n Kortenevan turvetuotantoalueen kuivatusvesiä ja näistä laskevat vedet ovat erittäin ruskeita, happamia ja runsasravinteisia. Kalastuksesta vastaavat Vaskiveden ja Kantoniemen kalastuskunnat. Vedenlaadultaan Ylä-Havanka on erittäin humuspitoinen ja liuennut orgaaninen aines kuluttaa vesistön happivaroja, mikä selvästi näkyy talvisin hapen selvänä kulumisena. Avovesikautena järvi ei kerrostu ja happitilanne on hyvä. Happamuustaso on alhainen. Fosforipitoisuus on laskenut, mutta on edelleen rehevien järvien tasolla. Veden laatu on virkistyskäytön kannalta lähinnä tyydyttävä. Kalataloudellinen arvo on talvi ajan happikadon vuoksi vähäinen. Ennen kuin varsinaisia kalakannan hoitotoimia lähdetään tekemään, tulisi huomio kohdistaa runsasravinteisten valumavesien hoitamiseen. Sopivia toimenpiteitä ovat mm kosteikkojen ja laskeutusaltaiden rakentaminen. Kosteikot voisivat olla merkittäviä vesilintujen lisääntymispaikkoja ja ympäristön metsästäjät voisivat olla myös yhteistyökumppaneita tässä asiassa. Vuoden 2009 aliveden korkeuden noston vaikutukset ovat ranta-asukkaiden kokemuksen perusteella positiivisia. Silmämääräisesti veden laatu on parantunut ja pohjapato toimii hyvin. Veden laatu tulisi tutkia hoitosuunnitelma kauden aikana Havanganjärvi 35:416: ha korkeus 105,1 Havanganjärvi sijaitsee Vaskiveden kylätaajaman länsipuolella. Valuma-alue on erittäin laaja ja järvi on alueen järviin nähden syvä, suurinsyvyys 29 metriä. Järven päähän laskee Havanganoja Ylä-Havankajärvestä. Ranta-alueella on peltoviljelyä ja niistä tulevat ravinnevalumat vaikuttavat veden laatuun rehevöittäen sitä. Pääosa järven vedestä laskee eteläpään kautta Vaskiveteen. Havanganjärvi kuuluu kokonaisuudessaan Vaskiveden kalastuskunnalle. Havanganjärven vesi on hapahkoa ja ruskeaa. Järven ph vaihtelee välillä, mikä on esimerkiksi ravuille kriittistä (ph<6). Puskurikyky on välttävä ja etenkin pohjoispäässä on humusleimaisuus voimakasta johtuen Ylä- Havangasta tulevista vesistä. Happitilanne on järvessä ollut talvikerrostuneisuuden aikana kohtuullisen hyvä ja fosforipitoisuuden ovat jonkin verran koholla. 13

15 Havanganjärven keskimääräinen laatu on lähinnä tyydyttävä. Luokitukseen laskevasti vaikuttavat humuksen runsaus, happamuus ja lievä rehevöityminen. Havanganjärveen on istutettu kuhaa, järvitaimenta, järvi- ja planktonsiikaa sekä viimeisen 5 vuoden aikana 3000 ankeriaanpoikasta. Istutukset ovat onnistuneet kuhan osalta hyvin, ankeriaan osalta vielä ei ole selvyyttä tuloksista. Kohtalaisen hyvästä happitilanteesta johtuen siika todennäköisesti viihtyy Havanganjärvessä. Järvitaimen istutuksia kannattaa selvittää ja miettiä onko niillä virkistyskalastusarvoa järvelle. Havanganjärvestä on tehty suunnitelma, jossa aliveden ja keskiveden korkeutta säädeltäisiin. Suunnitelma on lupakierroksella ja sen toteutuessa kalataloudelliset asiat tulee käydä läpi. Pirkanmaan metsäkeskuksella on myös Huomisen Havanka hanke, jossa molempien järvien kuntoa parannettaisiin rakentamalla altaita ja kosteikkoja yläpuoliselle alueelle. 3.9 Keihäsjärven valuma-alue Keihäsjärvi 35:415: ha korkeus 96,2 Keihäsjärvi sijaitsee Vaskiveden kylätaajaman lounaispuolella ja sen vedet laskevat Vaskiveden Salmenselkään. Järvi on kohtuullisen syvä, kokonaissyvyys 15 metriä. Järven pohjoisosa on matalaa ja ruohikkoista. Valuma-alue on erittäin laaja. Järven eteläosaan laskeva Isojoki tuo vesiä soistuneilta alueilta. Pohjoinen haara (Heinäjoki) on peltojen ympäröimä, joten hajakuormitus on merkittävää. Keihäsjärven viipymä on lyhyt sen toimiessa läpivirtausaltaana. Keihäsjärvi kuuluu kokonaisuudessaan Vaskiveden kalastuskunnalle. Veden laadultaan Keihäsjärvi on erittäin ruskeavetinen ja hapahko. Keväisin ja talvella ph on laskenut tasolle 5.5, mikä rajoittaa kalastonhoitomahdollisuuksia. Puskurointikyky happamoitumista vastaan on heikko. Kesällä Keihäsjärvi kerrostuu lämpötilan mukaan. Viileä alusvesi voi olla vähähappista. Fosforipitoisuudet eivät ole kuitenkaan merkittävästi koholla. Veden laatu järvessä on tyydyttävä. Veden laatu ja ominaisuudet rajoittavat kalakannanhoitoa. Siika ja järvitaimen eivät ole menestyneet aikaisempien kokeilujen mukaan. Kuhaistutukset ovat onnistuneet hyvin ja niitä tullaan jatkamaan. Vaskiselässä, jonne yhteys on, kuha kanta on kohtuullinen. 14

16 3.10 Siekkisjärven valuma-alue Särkioja-Pajuoja 35;417 Särkioja on vedenlaadultaan ja puromaisemaltaan lähes luonnontilainen. Puroissa on todettu olevan tyypillisiä purojen kalalajeja, kivisimppu, ahven, hauki ja made. Mahdollisesti purossa on myös rapua, joka kannattaisi tarkistaa esimerkiksi koeravustuksella. Särkioja laskee vetensä Siekkisjärveen Siekkisjärvi 35:417: ha korkeus 118,5 Siekkisjärvi sijaitsee Virrat-Jyväskyläntien (vt23) eteläpuolella ja se laskee Kangasjärven ja Majajärven kautta Jähdyslahteen. Järven suurinsyvyys on 20 metriä. Järven kaukovaluma-alue on metsävaltainen ja sillä sijaitsee lukuisia pieniä järviä. Lähivaluma-alueella on jonkin verran haja-asutusta ja peltoa. Laajoja peltoaukeita ei kuitenkaan ole. Siekkisjärvellä toimivat Marttisen, Heikkilän ja Jäähdyspohjan kalastusyhtymä. Vedenlaatu Siekkisjärvellä on lievästi humussävytteinen ja ph on 5,8 6,8. Virkistysarvoltaan järvi kuuluu luokkaan hyvä. Vesi on suhteellisen kirkasta ja ravinnetaso alhainen. Järven laajat selkäalueet ja syvyys edistävät siian ja järvitaimenen menestymistä järvessä. Järveen on istutettu kuhaa, planktonsiika, taimenta ja jonkin verran karppeja. Istutuksia kannattaa jatkaa kalastuskiinnostavuuden mukaan. Siekkisjärven Myllyoja on elinympäristöltään soveltuva ravuille ja kaloille. Osakaskuntien kannattaisi suunnitella kunnostusmahdollisuuksia siten, että kalankulkuyhteys saataisiin reittiveteen. Tällä hetkellä entisen Kultavirtain alue Patolammin alapuolella sekä vanhan myllyn kohta vaatisivat kunnostuksen koska vanhan myllyn kohta muodostaa nousuesteen Jähdyslahti 35:412: ha korkeus 96,1 Jähdyslahdesta vedet laskevat pääreitille Kaltinselän kautta. Jähdyslahden vedenlaatu on pysynyt hyvänä, vaikka pientä rehevöitymistä onkin havaittavissa. Vesialueen suurin syvyys on 28 metriä. Lahteen tulee kuormitusta Majajärven kautta laskevalta reitiltä sekä Jähdyslahden pohjoiselta lähivaluma-alueelta. 15

17 Jähdyslahden vesialueet kuuluvat Heikkilän, Jähdyspohjan ja Nuuttilan kalastuskunnille. Kalastuskunnat toimivat Jäähdyspohjan kalastusyhtymänä. Jähdyslahden vedenlaatu on hyvä, vesi suhteellisen kirkasta ja päällysveden fosfori- ja klorofyllipitoisuudet pysyneet lievästi reheville vesille ominaisella tasolla. Happitilanne on ollut hyvä. Jähdyslahteen on tehty kuha-, siika-, ja täplärapuistutuksia. Voimassa olevan rapustrategian mukaan Jähdyslahtea voidaan täpläravun osalta pitää istutusten rajana Siekkisjärven valuma-alueen reitissä Kaltinselkä Kaltinselkä sijaitsee Jähdyslahden ja pääreittiin kuuluvan Oikanselän välissä. Vesi on laadultaan hyvää ja se on kirkasta. Veden ravinnetaso on alhainen ja happitilanne hyvä. Yläpuoliseen Jähdyslahteen verrattuna humuspitoisuus on korkeampi, mutta alhaisempi kuin pääreitillä. Alusveden happipitoisuudet ovat korkeammat kuin Jähdyslahdessa, johtuen tuulisemmasta sijainnista. Kaltinselän kalastuksesta vastaa Jäähdyspohjan kalastusyhtymä, jonka alueella se sijaitsee. Kaltinselkään on istutettu kuhaa, täplärapua ja planktonsiikaa. Kaltinselkä sopii vaateliaillekin kalalajeille, joskin virtaus voi houkutella taimenia pääreitin suuntaa. Siika, kuha ja täplärapu ovat menestyneet hyvin. Kaltinselän muikkukanta on myös hyvä Pihlajaveden reitti Pihlajaveden reitti on keskimmäinen Kokemäenjoen vesistön pohjoisen vesialueen kolmesta järvireitistä. Reitin keskusjärvi on Pihlajavesi entisen Pihlajaveden kunnan alueella Keuruulla ja reitti yhtyy Ähtärin reittiin kuuluvaan Tarjanneveteen Virtain Hauhuulla. Reitin valuma-alue on n. 700 km2. Virtain yläpuoliset Pihlajaveden reitin alueet ovat Keuruun kalastusalueen puolella Kiikkaoja-Kingonoja-Isojärvenoja Kiikkaoja on 7,5 km pitkä ja se lähtee Isojärvestä ja laskee pohjoisesta etelään Vironjokeen, korkeuseroa Isojärven ja Virojoen välillä on 58 metriä. Purossa tavataan tavallisia puroon kuuluvia kalalajeja. Alajuoksun jokirapukannan rapurutto on tuhonnut, mutta tällä hetkellä siellä on pieni jokirapukanta. Maanomistaja on jokea ja sen ympäristöä kunnostanut ja kaloille on rakennettu suojapaikkoja. Jokiosuus sijaitsee Härkäpohjan, Mantilon-Taipaleen ja Kotajärven kalastuskuntien alueella. 16

18 Jokialue sopii alaosiltaan mahdolliseksi purokunnostuspaikaksi Koikero-oja 35:485 Koikero-oja on n. 6,5 km pitkä ja se laskee Kituskoskeen. Koikero-ojassa ei ole kalojen nousu esteitä ja oja on kunnostettu purovesikunnostuksen yhteydessä. Purovesikunnostuksen seurantaraportissa 2012 (Vuolio,Ristiniemi) todettiin kunnostuksen olleen onnistunut ja syksyllä löytyi taimenen kutukuoppia n. 3 km päässä joen laskupaikasta. Virtain kalastusalueen ja ELY keskuksen toimesta suoritettiin syksykesällä 2012 sähkökalastus Koikero-ojan yläosassa ja tulos vahvisti seurantaraportin tuloksen taimenen lisääntymisestä. (Kokemäen vesiensuojeluyhdistyksen sähkökalastusraportti Holsti 2012). Edellinen vahvistaa varsinkin kevään matalasta ph:sta huolimatta joessa on oma lisääntyvä taimenkantansa. Istutuksista tulisi pidättäytyä, mutta kunnostuksia kutusoraikkojen osalta tulisi jatkaa. Muita mahdollisia kunnostustoimenpiteitä voisi olla ph pitoisuuden säätely Kitus- ja Kotalankosket 35:485 Koskireitti saa alkunsa Jyrkee-järvestä. Koskireittiä hallinnoi Uurasten- Mantilon-Taipaleen osakaskunta ja Metsähallitus. Jyrkee-järvestä alkava Koskelankoski, sitä seuraava Vehmaskoski laskevat Vehmasjärven kautta Kitusjärveen ja sitä kautta Kituskoskien (Kotalan kosket) ja Vironjoen/Vironkosken kautta Uurasjärveen. Korkeus eroa reitillä on lähes 30 metriä ja sitä kautta tulevat kaikki Pihlajaveden reitin vedet. Vironjokeen laskee purovetenä Koiraoja, jonka reitti tulee Keuruun rajalta. Vesireitti on n. 5 km mittainen ja vesi virtaa läpi vuoden. Reittiä ei tutkittu purovesikartoituksen yhteydessä -90 luvulla, mutta se voisi olla selvitettävä kohde. Koskialueen ylimmät kosket on kunnostettu 1995 ja ne ovat matkailukalastuskohteena. Koskissa lisääntyy järvitaimen luonnonvaraisesti ja mätirasiaistutuksia tehdään tukitoimina. Koskilla on kalastusrajoitus, joka kieltää luonnonvaraisen taimenen ylös ottamisen, vain eväleikattu on sallittu saaliskala. Osakaskunnat ja Metsähallitus ovat istuttaneet vuosien aikana koskikutuista harjusta koskialueelle. Veden ph arvot ovat keväällä matalahkoja ja Keuruun alueella olevat suoalueet tuovat veteen humuspäästöjä. Ranta-aluetta kuuluu Virtain Natura-alueisiin ja ranta-alueella on myös vanhojen metsien suojelukohde sekä luontopolku. Vesialueelle on kunnostustoimien yhteydessä tehty jokirapuistutuksia, mutta koeravustukset ovat osoittaneet niiden epäonnistuneen. Koskialueen 17

19 yläpuolisilla vesillä Pihlajaveden osakaskunnan alueella on rapurutto tuhonnut kannat, joten jokirapua alueelle ei kannata istuttaa. Koskialueen kunnostuksia ja vedenlaadun seurantaa tulee jatkaa. Koskialueen uhkakuvana on Keski-Suomen vaihemaakuntakaava, jossa Keuruu-Multian alueelle on kaavoitettu useita turvetuotantoalueita Uurasjärvi 35:481: ha korkeus 96,7 Uurasjärvi on Pihlajaveden reitin alaosan suurin järviallas. Järvi laskee Hauhuunveden kautta Tarjanteeseen. Suurin syvyys järvellä on 30 metriä. Uurasjärven ranta-alueista osa kuuluu Virtain Natura-alueisiin. Alueella on pitkä rakentamaton ja luonnontilainen rantavyöhyke, useita jyrkännejaksoja, karuja kallioalueita sekä reheviä lehtomaisia ja soistuneita laaksoja. Uurasjärvi kuuluu osittain valtakunnalliseen rantojen suojeluohjelmaan ja sen kallioalueet on luokiteltu valtakunnallisesti erittäin arvokkaiksi. Kesämökkiasutusta on rannoilla runsaasti. Uurasjärven kalastuksesta vastaavat Uurasen-Mantilon-Taipaleen ja Monosen kalastuskunnat. Uurasjärven-Hauhuunveden osalta toteutettiin vedenpinnan korkeuden ennallistaminen uittoväylän ruoppauksen yhteydessä Tuuranvirran suu ruopattiin ylisyväksi ja ennallistaminen toteutettiin rakentamalla pohjapato Hauhuun Naurissalmeen. Tavoitteena on ylläpitää keskiveden korkeus vuoden aikana sopivana. Kunnostus valmistui Uurasjärven vesi on ruskeaa ja hapahkoa. Happitilanne on kohtuullisen hyvä, mutta talviaikana syvänteissä on hapettomiakin alueita. Puskurikyky on lähinnä välttävä, joskaan fosforipitoisuudet eivät ole merkittävästi koholla. Uurasjärveä voidaan pitää veden laadultaan karuhkona. Uurasjärveen on istutettu kuhaa, planktonsiikaa ja jokirapua. Kuha kanta järvessä on hyvä, mutta siikaistutuksien tuloksellisuudesta ei ole merkkejä. Siikasaaliit ovat satunnaisia. Koeravustusten yhteydessä jokirapukantaa ei ole, mutta täplärapua on näissä yhteyksissä tullut pieniä määriä. Tarvittaessa Uurasjärveen voidaan tehdä kuhan tuki-istutuksia ja selvittää oikeanlaisen siikalajin menestyminen järvessä. Muikku kanta järvessä on. Kotimaisen ravun istutuksia järveen ei kannata tehdä, koska reitin yläpuoliset vedet ovat rapuruton saastuttamia. Täplärapu vallannee vuosien aikana alueen, jos ph arvot järvessä ovat sopivat. 18

20 Hauhuunvesi 35:411: ha korkeus 96.1 Hauhuunvesi sijaitsee Uurasjärven alapuolella. Suurin osa järvestä on matalaa vesikasvillisuusaluetta, kokonaissyvyyden ollessa 11 metriä. Hauhuunveden kalastuksesta vastaa Hauhuun kalastuskunta. Hauhusselkä kuuluu Virtain Natura-alueisiin. Siellä on tärkeä linnustoalue, erityisesti muuttoaikana. Järvi on Project Aqua-aluetta ja se on Pihlajaveden reitin alin järvi ennen Tarjannevettä. Uurasjärven veden korkeuden ennallistamisen yhteydessä Hauhuunvesi kuului projektiin. Pohjapato tuli Tarjanneveden suulle, samassa yhteydessä ruopattiin täyttyneitä salmia. Hauhuunveden pohjoisosa on hyvin sokkeloinen. Päävirtaus kulkee Kovasalmen kautta Hauhuunselälle, jolloin Morrinlahti jää pääreitin ulkopuolelle. Morrinlahden ravinnetaso on korkea ja levätuotanto runsasta. Happitilanne on kesäisin ollut huono. Keskiveden korkeuden noston vaikutuksia seurataan ja samalla kalakantoja. Mahdollista kalakantojen vinoutumista tulisi muokata hoitokalastuksella. Rehevänä vetenä kalataloudelliset kunnostukset tulisi kohdentaa järven hajakuormitukseen pienentämiseen ja sitä kautta järven tilan parantamiseen. Kalastuskunnan tulisi hyödyntää erinomaisia kalakantoja pyyntiä tehostamalla Parannesjärven reitti Parannesjärvi 196 ha korkeus Parannesjärvi sijaitsee Virtain ja Mänttä-Vilppulan rajalla. Valuma-alue on laajahko pienten suoalueiden pirstomaa kangasta, peltoalueita on vähän. Suurin syvyys järvessä on 21 metriä. Parannesjärvellä toimivat Ihalanmäen, Uurasten-Taipaleen, Kangasniemen ja Viskarin kalastuskunnat. Hoito ja kalastus järvialueella tapahtuvat yhteistoiminnassa lupien osalta. Parannesjärvi luokitellaan karuksi ja lämpötilakerrostuneisuus on varsin jyrkkä. Happitilanne järvessä on hyvä, joskin pohjalla esiintyy hapettomuutta. Humusleima on kohtalainen ja ph tyydyttävä (5,9 6,2). Virkistysluokaltaan järvi kuuluu luokkaan hyvä. Kesämökkiasutusta on järvellä kohtalaisesti. Järveen on istutettu kuhaa ja järvi- ja plankton siikaa ja 2012 järveen on istutettu vastakuoriutunutta siian poikasta koemielessä ja viimeistään 2013 aluetta koe kalastetaan. 19

21 Parannesjärvi tunnettiin hyvänä rapujärvenä, mutta rapurutto tuhoaa kasvavan kannan säännöllisin väliajoin, joten istutuksia ei kannattane tehdä. Parannesjärvi laskee Parannesojan-Koivuojan ja Kangaskosken kautta Vehkajärveen ja siitä edelleen Tarjanneveteen Lauttajärvi 35: ha korkeus 141,7 Lauttajärvi sijaitsee Virtain ja Mänttä-Vilppulan rajalla. Valuma-alue on laaja, sillä Lauttajärveen laskee vesiä Palanne järvestä saakka. Lähivaluma-alue on karua kangasta. Järven kaukovaluma-alueella on runsaasti soita ja veden humusleimaisuus johtuu siitä. Vesi on hapanta ja puskurikyky on huono. Fosfori pitoisuudet ovat alhaisia ja maataloudesta aiheutuvaa hajakuormitusta ei ole. Järven lähialueella sijaitsee kaksi poikastuotannossa olevaa luonnonravintoallasta, mutta niillä ei ole järveen kuormittavaa vaikutusta. Järvessä on istutuksien ansiosta hyvä kuhakanta ja siikaakin järvestä löytyy. Lauttajärven vesialueella on yksityinen vesialue, valtion aluetta sekä pienet lohkot Kangasniemen ja Nygårdin kalastuskunnilla. Lauttajärven vedet laskevat Lauttaojaa pitkin Koivuojaan, jossa kalan nousun estää myllypato Parannesoja-Koivuoja ja Kangaskoski 35:493 Parannesojan-Koivuojan yhteispituus on n. 4 km. Kangaskoski sijaitsee Kangasjärven ja Vehkajärven välissä ja on pituudeltaan n. 300 m. Korkeuseroa järvien välillä on n. 6 metriä, mutta myllypato rajoittaa kalan nousua. Alueella sijaitsee kaunis Rantalan särkkä. Parannesojasta on tavattu jonkinasteista luonnon purotaimenkantaa. Alueen rapukannan on rapurutto tuhonnut Aikanaan tehdyssä purovesi selvityksessä alueen purokokonaisuuden on todettu olevan yksi parhaita Virtain kalastusalueen mahdollisista kunnostuskohteista. Osakaskuntien, maanomistajien ja kalastusalueen yhteistyöllä puroreitistä voitaisiin luoda järvitaimenille poikaspankki. 20

22 Vehkajärvi 35:491: ha korkeus 111,9 Vehkajärvi sijaitsee Parannesjärven alapuolella ja sen vedet laskevat Vehkakosken kautta Tarjanneveteen. Järven suurinsyvyys on 21 metriä. Vehkakosken rannalla sijaitsee kalanviljelylaitos, joka vaikuttaa kosken virtaamaan. Vehkajärvi sijaitsee Mänttä-Vilppulassa. Vehkajärven kalastuksesta vastaavat Kangasjärven, Kolkinlahden, Viskarin, Pohjaslahden ja Kuivikon kalastuskunnat. Vehkajärveen on vuosien aikana istutettu kuhaa ja kanta on siellä varsin hyvä. Suurehkona järvenä siellä voisi olla myös lisääntymispaikkoja kuhalle ja niitä olisi osakaskuntien toimesta hyvä selvittää ja myös kunnostaa. Syvänä järvenä siikaistutukset voisivat olla mahdollisia, koska järvessä on myös muikkua. Rapukannan rapurutto on tuhonnut Rapukannassa tapahtunee jonkinlaista elpymistä jatkossa, mutta Tarjanneveden läheisyys ja siellä oleva täplärapukanta todennäköisesti pitävät huolen siitä, että jokirapu ei elvy Salusjärven reitti Salusjärvi 35:419: ha korkeus 107,0 Salusjärven halkaisee kuuluisa Salussärkkä. Ruovesi-Haapamäki tie kulkee pitkin Salussärkkää, joka tiealuetta lukuun ottamatta on luonnonsuojelualuetta. Salusjärven pienempi puoli on huomattavasti rehevöitynyt, mutta suurempi puoli on hyväkuntoinen ja vedenlaadultaan hyvä. Järven suurinsyvyys on 10 metriä. Salusjärven kalastuksesta vastaavat Kolkinlahden, Salusen ja Makkosen kalastuskunnat. Järveen on istutettu kuhaa, planktonsiikaa ja kotiutusistutettu saimaanieriää Myllyoja 35:419 Myllyoja on pituudeltaan n. 1 km ja se sijaitsee Salusjärven ja Kolkinlahden välillä. Jokea hallinnoi Makkosen ja Kolkinlahden kalastuskunnat. Kalastuskuntien ja maanomistajien yhteistyöllä Myllyojan kunnostaminen onnistuisi. Myllyojassa on lisääntyvä jokirapu kanta (2012) Laakanoja-Mutioja-Saukko-oja-Koverokoski Mutioja kunnostettiin vuonna

23 Vesialuetta hallinnoi Visuveden ja Mustajärven kalastuskunnat ja se sijaitsee Ruoveden kunnan alueella, Virtain ja Ruoveden-Kuoreveden kalastusalueiden rajapinnassa. Purovesikartoituksen seurantatutkimuksessa 2011 (Vuolio,Ristiniemi) todettiin joessa taimenen kutupaikkoja. Taimenen lisääntyminen todettiin sähkökalastuksella elokuussa Tukitoimena voidaan käyttää mätirasiaistutuksia useana vuonna. (Kokemäen vesiensuojeluyhdistyksen sähkökalastusraportti Holsti 2012). Kunnostuksen rapuistutusten tuloksellisuus tulisi selvittää koeravustuksella. Veden ph arvoja olisi hyvä selvittää osakaskuntien toimesta ja tutkituttaa veden laatu Herajärven vesistöalue Herajärvi 35:411: ha korkeus 123,0 Herajärvi sijaitsee Ruovedellä, osin Ruoveden-Kuoreveden ja Virtain kalastusalueiden puolella. Virkistyskäyttöluokaltaan järvi kuuluu luokkaan hyvä. Aikanaan järvi on ollut hyvä rapuvesi, mutta kanta hävisi. Järveen on istutettu jokirapua, mutta tämän hetken tilanne ei ole tiedossa. Herajärven Virtain kalastusalueen puoleista osaa hallinnoi Pajulahden kalastuskunta Syvinginoja 35:411 Syvinginoja on pituudeltaan n. 2 km ja se sijaitsee Virtain ja Ruovesi- Kuorevesi kalastusalueiden rajalla Ruoveden kunnassa. Puro on perattu ja sen alaosassa sijaitsee 2 jyrkkää koskea, jotka estävät kalojen nousun Syvingistä Lassilanoja 35:411 Lassilanoja lähtee Pajujärvestä ja laskee Tarjanneveden Isolahteen. Pituudeltaan se on n. 700 metriä. Lassilanojaa hallinnoi Pajulahden kalastuskunta. 4 Suunnitelmallinen toiminta yhteistyössä Johdannossa todettiin kalastuslain olevan muuttumassa. Todennäköisesti vanhat kalastusalueet muuttuvat kalatalousalueiksi ja sitä kautta isommiksi yksiköiksi, niin hehtaareiden kuin osakas/kalastuskuntien osalta. 22

24 Tehokas ja järkevä yhteistyö säilyttää myös pienempien osakaskuntien ääntä kalastus asioissa. Tekijät vanhenevat ja yhteisten asioiden hoitamiseen ei löydy tekijöitä kuten ennen. Kalastuskuntien yhteenliittymät eivät tarvitse maanmittaria vaan yhteistoiminnan tekijöitä. Isommat vesialueet ja samoilla luvilla toimivat järvialtaat antavat mahdollisuudet tehdä suunnitelmallista toimintaa kalakannan hoidon, istutusten, lupien ja niiden myynnin osalta. 4.1 Yhteistoiminta Yhteistoiminta voidaan aloittaa järvialtaiden yhteisillä istutussuunnitelmilla. Luvanmyynti, lupien hinnat, luvanmyyntipisteet samoihin paikkoihin, useamman osakaskunnan muodostama yhtymä, ei vie omistajien valtaa, jos sitä halutaan korostaa, mutta sillä saadaan toimijoita alueille, hallintokulujen laskua ja edullisempia hankintoja. 5 Pienvesien hoitosuunnitelmasta 5.1 Yleistä Pääntöisesti kalastus/osakaskunnat vastaavat pienvesien hoitotoimenpiteistä, sekä niihin tehtävistä istutuksista. Puro- ja virtavesien osalta kunnostuksien tulee lähteä alueen osakaskuntien tahdosta. Nämä kunnostukset kuitenkin vaikuttavat laajemmalle alueelle ja myös reittivesien kalakantoihin, jolloin kalastusalue on avustavana taustatukena asiantuntijana, rahoituksen hakijana ja selvittäjänä sekä tarvittaessa toiminnan organisaattorina alkuvaiheessa. Kalastusalueen hallitus voi oman harkintansa mukaan antaa myös rahallista tukea sellaisille hankkeille, joiden kalataloudellinen merkitys koskee laajempaa aluetta. Vesistöjen kunnostuksesta on tarkempia ohjeita Virtain kalastusalueen reittivesien käyttö- ja hoitosuunnitelmassa. Samat ohjeet pätevät myös pienvesien kunnostukseen. Yhteistyön ja toiminnan lisäämistä korostetaan, koska istutuksien tulee olla järkeviä eikä ylimitoitettuja. On myös kiinnitettävä huomiota lajikohtaiseen kalastuskiinnostukseen ja siihen kalastetaanko vesialueella ylipäätään. 5.2 Kalastuksen järjestäminen Pyydysyksiköinti Tavoitteena on yhtenäisen pyydys yksiköinnin saaminen kaikkiin kalastusalueen osakas/kalastuskuntiin. Suositus on, että kaikki noudattavat yksiköissä seuraavaa ohjesääntöä. Hinnoittelu on vapaata. 23

25 Pyydysyksiköinti pyydys yksiköt pyydys yksiköt nuotta 10 verkko 30 m 1 rysä alle 1,5 m 1 rysä yli 1,5 10 katiska 1 pitkäsiima 100 koukkua 1 syötti- tai iskukoukku 0,1 heitto- tai perhovapa 0,5 vetouistin/vapa 0,5 rapumerta 1 Rapujen osalta suositellaan, että myydään ravustuslupia max. 10 pyydysyksikköä/ruokakunta. Vesilintu metsästyksessä voidaan yhteistyötä tehdä myös paikallisten metsästysseurojen kanssa. Yhtenäinen pyydys yksiköinti kaikissa osakas/kalastuskunnissa helpottaa kalastuskuntien välistä yhteistyötä, käyttö- ja hoitosuunnitelman seurantaa sekä selkeyttää valvontaa. Järven kokonaispyydysyksikkömäärä voidaan laskea kertomalla järven pintaala (hehtaareissa) kahdella Kalastuksen lisääminen pienvesillä Kalastuksen yleisenä suuntana on, että se vähenee koko ajan, kotitarvekalastajien ikääntyminen on merkittävä syy talvikalastuksen vähenemiseen seisovilla pyydyksillä. Kalastus yksipuolistuu. Kalastusalueen, osakas/kalastuskuntien yhteinen tavoite on kalastuksen lisääminen ja monipuolistaminen niin reitti- kuin pienvesillä. Kalastus on monilla järvillä heitto- ja vetokalastusta, katiska- tai verkkopyyntiä kesäaikaan, talvinen pyydyskalastus on vähentynyt. Luvanhankinnan helpottaminen ja turhien rajoituksien poisto lisäisi kalastusta. Pienvesillä kalastusta tulisi kohdentaa vajaasti hyödynnettyihin kalalajeihin. Järvillä voitaisiin esitellä erilaisia vanhoja pyyntimenetelmiä (koukku, pitkäsiima, rantarysä, tuulastus) sekä myös opastaa kalojen käsittelyssä ja ruuan valmistuksessa. Tavoitteena siirtää perinteitä. 5.3 Kalastusrajoitukset, pyydysmerkintä ja valvonta Kalastusrajoituksissa tulisi noudattaa käyttö- ja hoitosuunnitelman ohjeita. - ensisijaisesti turhat rajoitukset tulisi poistaa - jos rajoituksia on, niiden tulisi koskea koko järviallasta - kuhan lisääntymisen turvaamiseksi tiedossa olevat kutualueet tulisi rauhoittaa kaikelta kalastukselta toukokuun puolivälistä heinäkuun puoleen väliin. 24

26 - verkkojen silmäkokoa tulisi nostaa 55 mm vapailla vesialueilla, ruohikkolahtien verkottamiseen pienempi silmäisillä verkoilla ei tulisi puuttua, koska niillä pystytään hyödyntämään ahven- ja särkikantojen säätelyä. - kuha on alueella merkittävä saaliskala, alamitan nosto 45 cm parantaisi saaliin määrää. Kalastuslain uudistuessa tuli voimaan pyydysmerkintöjen ja valvonnan osalta uudet säädökset. Pyydykset tulee merkitä näkyvillä lipuilla tai kohoilla. Pienvesillä useimmiten riittää 15 cm vedenpinnasta nouseva pola. Kuitenkin on huomioitava, että tämänkin suunnitelman järvistä osa on sellaisia, että vilkkaimmilla reiteillä tulee seisovat pyydykset merkitä lipuilla. Määritelmät ja ohjeet ovat osakas/kalastuskuntien tehtävä. Näistä on myös tiedotettava luvanmyyjille ja varsinkin lupien ostajille. Kalastuksen valvonnasta tuli uusi laki. Uuden lain myötä valvontasäännöstö muuttui ja kalastuksenvalvojat nimeää ELY-keskus hyväksytyn kokeen jälkeen 10 vuoden määrä ajaksi. Kokeen suorittaneelle valvojalle tulee kalastus/osakaskunnan/vesialueen omistajan tai kalastusalueen antaa valtuutus. Kalastusalueen valvoja ei voi ilman valtuutusta tarkastaa osakaskuntien alueella kuin valtion kalastuksenhoitomaksun tai viehekalastusmaksun suoritusta. Kalastus/osakaskuntien tulisi huolehtia, että valvojia olisi omasta takaa. Koulutuksia on vuosittain. Palvelua voi myös ostaa, esimerkiksi kalastusalueelta tai kalatalouskeskukselta. 5.4 Istutukset ja hoitotoimenpiteet Yhteistyön ja toiminnan lisäämistä korostetaan, koska istutuksien tulee olla järkeviä eikä ylimitoitettuja. On myös kiinnitettävä huomiota lajikohtaiseen kalastuskiinnostukseen ja siihen kalastetaanko vesialueella ylipäätään. Istutukset tulee toteuttaa kalastus/osakaskuntien voimavarojen ja resurssien mukaan. Jaksottainen istutus, esimerkiksi 3 vuoden aikana samaa lajia toimii paremmin kuin yhtenä vuonna tehty istutus. Istutustiheyksinä suositellaan seuraavaa; - kuha kpl/ha - siika kpl/ha - järvitaimen 0,5-1 kpl/ha 2-3 vuotisia Siika ja kuha yksikesäisinä, siian osalta voidaan myös kokeilla ns. vastakuoriutuneiden istutusta. 5.5 Rapu Rapukanta on alueella vaihteleva. Puroista ja pienemmistä järvistä löytyy joitain elinvoimaisia jokirapukantoja. Rapuruttoa esiintyy alueella ja vuosittain 25

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Valajärven valuma-alue Soita, metsää, harjuja; vähän peltoja: 15,01 km 2 : 4,3 x järven ala eli ei erityisen suuri 2.6.2009

Lisätiedot

VUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU

VUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU KOKEMÄENJOEN VESISTÖN Marika Paakkinen 16.11.2009 Kirje nro 746 1 Tampereen kaupunki/ Ympäristövalvonta PL 487 33101 Tampere VUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU 1. JOHDANTO Tampereen järvien

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012

KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012 KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012 Heikki Holsti 2012 Kirjenumero 1079/12 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE... 1 3.

Lisätiedot

Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio. Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30. Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali.

Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio. Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30. Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali. Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30 Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali Paikalla Seppo Oksanen, Someron vesiensuojeluyhdistys Olli Ylönen,

Lisätiedot

Hanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset

Hanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset Hanhijoen kunnostusinventointi ja sähkökoekalastukset 8.4.2014 Hotelli Ellivuori, Sastamala Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmän kokous Heikki Holsti Taustatietoja Hanhijoesta - Haaroistensuon

Lisätiedot

KOKEMÄENJEON VESISTÖALUEEN VIRTAVESIEN JA TAIMENKANTOJEN HOITOTEIMENPITEITÄ VUONNA 2015 TAUSTAA VUONNA 2015 TOTEUTETTUJA TOIMENPITEET 23.10.

KOKEMÄENJEON VESISTÖALUEEN VIRTAVESIEN JA TAIMENKANTOJEN HOITOTEIMENPITEITÄ VUONNA 2015 TAUSTAA VUONNA 2015 TOTEUTETTUJA TOIMENPITEET 23.10. KOKEMÄENJEON VESISTÖALUEEN VIRTAVESIEN JA TAIMENKANTOJEN HOITOTEIMENPITEITÄ VUONNA 2015 TAUSTAA Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY) on tehnyt vuosikymmenten ajan tiivistä yhteistyötä

Lisätiedot

100-v juhlaseminaari, UKK-instituutti Tampere 2.4.2014. Kalatalousneuvoja Ismo Kolari Pirkanmaan Kalatalouskeskus

100-v juhlaseminaari, UKK-instituutti Tampere 2.4.2014. Kalatalousneuvoja Ismo Kolari Pirkanmaan Kalatalouskeskus 100-v juhlaseminaari, UKK-instituutti Tampere 2.4.2014 Kalatalousneuvoja Ismo Kolari Pirkanmaan Kalatalouskeskus Evon kalanviljelylaitos Lammi 1892 Myllypuron kalanviljelylaitos Ylöjärvi 1916 toiminta

Lisätiedot

PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007

PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007 PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 27 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 91/27 Anne Åkerberg SISÄLLYS sivu 1 Johdanto 1 2 Näytteenotto ja sääolot 1 3 Tulokset 2 3.1 Lämpötila

Lisätiedot

ETELÄ-KALLAVEDEN OSAKASKUNTAKYSELY

ETELÄ-KALLAVEDEN OSAKASKUNTAKYSELY ETELÄ- KALLAVEDEN KALASTUSALUE ETELÄ-KALLAVEDEN OSAKASKUNTAKYSELY 5,00 Kalakantojen nykytila 5 = Hyvin runsas, 3 = Hyvä, 1 = Hyvin heikko 4,00 3,00 2,00 1,00 POHJOIS-SAVON KALATALOUSKESKUS R.Y. 2008 1

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN JÄRVITAIMEN... 4 2. TOIMENPITEET... 5 2.1 Rasvaevällisten vapauttaminen... 5 2.2 Saaliskiintiö... 5 2.3 Koukkumäärärajoitus...

Lisätiedot

SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005

SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 Heidi Vatanen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Sorsajoen kalataloudellisessa tarkkailuohjelmassa tutkittiin velvoitetarkkailuna valuma-alueella sijaitsevien

Lisätiedot

Lapinlahden Savonjärvi

Lapinlahden Savonjärvi Lapinlahden Savonjärvi Yleisötilaisuus 2.11.2011 Lapinlahden virastotalo Pohjois-Savon ELY -keskus, Veli-Matti Vallinkoski 3.11.2011 1 Savonjärvi 24.8.2011 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 3.11.2011

Lisätiedot

Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013

Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013 Raportti Joutsijoen sähkökoekalastukset vuonna 2013 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 2 3 Tulokset 3 3.1 Koskin koulu 3 3.1.1

Lisätiedot

Vesiluonto ja ennallistaminen

Vesiluonto ja ennallistaminen Vesiluonto ja ennallistaminen Evo eteläsuomalaisen metsäluonnon suojelua ja tiedotusta -hanke Tämän diasarjan tekemiseen on saatu EU:n Life-Luonto -rahoitustukea Humuspitoiset järvet ja lammet, karut kirkasvetiset

Lisätiedot

Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014. 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen

Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014. 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 Teksti: Jussi Aaltonen Kuvat: Tero Forsman (ellei toisin mainita) Pyhäjärvi-instituutti

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Partakosken alueella Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN JÄRVITAIMEN...4 2. TOIMENPITEET...5 2.1 Rasvaevällisten vapauttaminen...5 2.2 Saaliskiintiö...5 2.3 Koukkumäärärajoitus...5

Lisätiedot

Harjuskannan tila ja luonnonvaraisen lisääntymisen mahdollisuudet Kokemäenjoessa

Harjuskannan tila ja luonnonvaraisen lisääntymisen mahdollisuudet Kokemäenjoessa Harjuskannan tila ja luonnonvaraisen lisääntymisen mahdollisuudet Kokemäenjoessa Tutkimusalue Kokemäenjoessa TEHDYT TUTKIMUKSET Nykytilan selvittäminen: - kalastustiedustelu - perhokalastajien haastattelu

Lisätiedot

PIRKANMAAN VIRTAVESIEN TALKOOKUNNOSTUKSET VUONNA 2016

PIRKANMAAN VIRTAVESIEN TALKOOKUNNOSTUKSET VUONNA 2016 Ajankohtaisin tieto FB-sivuillamme! Katso myös kunnostustoimien esittelyvideoita KVVY:n Youtube-kanavalta! PIRKANMAAN VIRTAVESIEN TALKOOKUNNOSTUKSET VUONNA 2016 Vuonna 2016 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys

Lisätiedot

Hapetuksen tarkoitus purkamaan pohjalle kertyneitä orgaanisen aineksen ylijäämiä

Hapetuksen tarkoitus purkamaan pohjalle kertyneitä orgaanisen aineksen ylijäämiä Hapetuksen tarkoitus Hapettamiselle voidaan asettaa joko lyhytaikainen tai pitkäaikainen tavoite: joko annetaan kaloille talvisin mahdollisuus selviytyä pahimman yli tai sitten pyritään hillitsemään järven

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Ala-Kuolimon osakaskunta

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Ala-Kuolimon osakaskunta Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Ala-Kuolimon osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN SAIMAANNIERIÄ... 4 2. TOIMENPITEET... 4 2.1 Saimaannieriän rauhoituspiiri... 4 2.2 Saimaannieriän lisääntymisalueet...

Lisätiedot

Joen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2.

Joen määritelmä. Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2. Joet ja kunnostus Joen määritelmä Joella tarkoitetaan virtaavan veden vesistöä. Joen valuma-alue on vähintään 100 km 2. Valuma-alueella tarkoitetaan aluetta, jolta vedet kerääntyvät samaan vesistöön. Jokiekosysteemin

Lisätiedot

Vaelluskalojen kestävä kalastus

Vaelluskalojen kestävä kalastus Vaelluskalojen kestävä kalastus 30.11.2016 Petter Nissén, Kalastuslakipäivät 1.-2.12.2016 1 30.11.2016 2 Kalastajan toimintaa ohjaavat Kalastuslaki ja asetus Erilliset asetukset EU säädökset Rajajokien

Lisätiedot

Vesikasvien niitot ja poistokalastus kalavesien hoitotoimenpiteenä Esimerkkinä Etelä- Savon maakunnan pintavesien hoito

Vesikasvien niitot ja poistokalastus kalavesien hoitotoimenpiteenä Esimerkkinä Etelä- Savon maakunnan pintavesien hoito Vesikasvien niitot ja poistokalastus kalavesien hoitotoimenpiteenä Esimerkkinä Etelä- Savon maakunnan pintavesien hoito Ympäristösuunnittelija Reijo Lähteenmäki 13.12.2013 Sisältö Vesienhoito Etelä- Savossa

Lisätiedot

Kunnostusten käynnistyminen syksyllä 2008

Kunnostusten käynnistyminen syksyllä 2008 Tuovi Vaaranta 23.10.13 Tiedepuistolla Onkamojärvien kunnostukset Kunnostusten käynnistyminen syksyllä 2008 Onkamojärvien veden laatu on puhuttanut alueen asukkaita jo vuosikymmeniä. Vuosi vuodelta levät

Lisätiedot

Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa

Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa Anne-Mari Ventelä, FT Vesistötoimialan päällikkö, Pyhäjärvi-instituutti Akvaattisen ekologian dosentti, Turun yliopisto 1 1. Pyhäjärven

Lisätiedot

Heikki Holsti Taimenen kutupaikkojen talkookunnostus Ikaalisten Jyllinjoen Särkikoskella 2015 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry

Heikki Holsti Taimenen kutupaikkojen talkookunnostus Ikaalisten Jyllinjoen Särkikoskella 2015 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry 14.5.2016 Heikki Holsti Taimenen kutupaikkojen talkookunnostus Ikaalisten Jyllinjoen Särkikoskella 2015 Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Talkookunnostukset Kokemäenjoen vesistöalueella vuosina

Lisätiedot

Panumajärven ja -ojan kunnostushanke Panumajärvi ry

Panumajärven ja -ojan kunnostushanke Panumajärvi ry Panumajärven ja -ojan kunnostushanke Panumajärvi ry Aili Jussila Panumajärvi ry 5.4.2016 Kuvat Toivo Miettinen ja Aili Jussila Panumajärvi Pudasjärven neljänneksi suurin järvi Pinta-ala 527 ha Keskisyvyys

Lisätiedot

Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa

Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa Kalasto muuttuu ja lämpötila nousee Pyhäjärven ekosysteemi muutoksessa Anne-Mari Ventelä, FT Vesistötoimialan päällikkö, Pyhäjärvi-instituutti Akvaattisen ekologian dosentti, Turun yliopisto 1 1. Pyhäjärven

Lisätiedot

Vanajavesi Hämeen helmi

Vanajavesi Hämeen helmi Vanajavesi Hämeen helmi Tiedollisia ja tutkimuksellisia haasteita Lauri Arvola Helsingin yliopisto, Lammin biologinen asema lauri.arvola@helsinki.fi Vanajaveden lyhyt historia 8 vuotta sitten omaksi vesistöksi

Lisätiedot

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992

ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992 LUVY/149 4.8.215 Minna Sulander Ympäristönsuojelu, Vihti ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 198 ja 1992 Vihdin pohjoisosassa sijaitsevasta Iso-Kairista otettiin vesinäytteet

Lisätiedot

Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016

Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016 29.2.2016 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Sammatin Enäjärven veden laatu Helmikuu 2016 Vesinäytteet Enäjärven Elämännokan syvänteeltä otettiin 17.2.2016 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta.

Lisätiedot

RUTALAHDEN OSAKASKUNTA PÖYTÄKIRJA 1(2)

RUTALAHDEN OSAKASKUNTA PÖYTÄKIRJA 1(2) RUTALAHDEN OSAKASKUNTA PÖYTÄKIRJA 1(2) VUOSIKOKOUS Aika ti 21.4.2015. klo 18.00 19.05 Paikka Nisulan kylätalo 1 KOKOUKSEN AVAUS Osakaskunnan pj. Jouko Vanhatalo avasi kokouksen. 2 VALITAAN KOKOUKSELLE

Lisätiedot

VAARANTAAKO JIGIKALASTUS KUHAKANNAT? Ari Westermark UKK-instituutti, Tampere

VAARANTAAKO JIGIKALASTUS KUHAKANNAT? Ari Westermark UKK-instituutti, Tampere VAARANTAAKO JIGIKALASTUS KUHAKANNAT? Ari Westermark UKK-instituutti, Tampere 2.4.2014 MITÄ TARKOITTAA KUHAKANTOJEN VAARANTAMINEN? Sukupuutto? Ei pelkoa Loppuuko kalat jigittämällä? Ei pelkoa Onko muita

Lisätiedot

Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke

Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta. TASO-hanke Kaihlalammen kosteikon vedenlaadun seuranta TASO-hanke 212 213 Sisältö 1 Johdanto... 1 2 Kosteikon perustaminen... 1 3 Kosteikon vedenlaadun seuranta TASO-hankkeessa... 2 4 Vedenlaadun seurannan tulokset...

Lisätiedot

Järvien hoidon ja kunnostuksen pysyvän toimintamallin kehittäminen. Järvityöryhmän II kokous Nuorisokeskus Oivanki

Järvien hoidon ja kunnostuksen pysyvän toimintamallin kehittäminen. Järvityöryhmän II kokous Nuorisokeskus Oivanki Järvien hoidon ja kunnostuksen pysyvän toimintamallin kehittäminen Järvityöryhmän II kokous 13.1.2014 Nuorisokeskus Oivanki Ensimmäisessä kokouksessa keskusteltua Pysyvän järvien hoidon ja kunnostuksen

Lisätiedot

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA Clean Watersin tarina alkaa Vapo Oy:n turvetuotannosta, jonka myötä on suunniteltu ja toteutettu suuri määrä vesienkäsittelyratkaisuja: noin 1000 laskeutusallasta

Lisätiedot

Joutsijoen, Kissainojan & Kovelinojan sähkökoekalastukset vuonna 2014

Joutsijoen, Kissainojan & Kovelinojan sähkökoekalastukset vuonna 2014 Raportti Joutsijoen, Kissainojan & Kovelinojan sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kalatalouspalvelu Mäkelä Tmi Kimmo Puosi & Tapio Mäkelä SISÄLTÖ 1 Yleistä sähkökoekalastuksista 2 2 Menetelmät 3 3 Tulokset

Lisätiedot

Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016

Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016 8.9.2016 Lahna- ja Suomusjärven hoitoyhdistys Mauri Mäntylä Lahnajärven, Suomusjärven ja Myllylammen vedenlaatututkimus 2016 Vesinäytteet otettiin Lahna- ja Suomusjärven suojeluyhdistyksen toimesta 28.8.2016

Lisätiedot

KATSAUS RÄYSKÄLÄN JÄRVIEN TALVITULOKSIIN 2014

KATSAUS RÄYSKÄLÄN JÄRVIEN TALVITULOKSIIN 2014 Vesistöosasto/RO 13.5.214 Kirjenumero 417/14 Luoteis-Lopen Loma-Asukkaat ry c/o Leila Rajakangas Vanha Valtatie 1 B 4 425 KERAVA KATSAUS RÄYSKÄLÄN JÄRVIEN TALVITULOKSIIN 214 1. JOHDANTO Kokemäenjoen vesistön

Lisätiedot

Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014

Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014 Kontroll över surheten i Perho ås nedre del (PAHAprojektet) Juhani Hannila & Mats Willner PAHA-loppuseminaari Kokkola 30.10.2014 PAHA-hanke Perhonjoen alaosan happamuuden hallinta (PAHA- hanke) toteutetaan

Lisätiedot

Kohde-ehdotusten esittely ja alueiden erityispiirteet: Rutumin alue

Kohde-ehdotusten esittely ja alueiden erityispiirteet: Rutumin alue Kohde-ehdotusten esittely ja alueiden erityispiirteet: Rutumin alue Rutumin alueella eniten korkeuseroja Lukuisia pohjapatoehdotuksia ja mahdollisuuksia luoda toimivia kokonaisuuksia Kaikkien varsinaisten

Lisätiedot

Turvetuotannon vesistökuormitus

Turvetuotannon vesistökuormitus Turvetuotannon vesistökuormitus Turvetuottajien vesiensuojelukoulutus, 24.4.2012 Ansa Selänne ja Päivi Saari Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Sisältö Mitä vesistökuormitus on? Mitä

Lisätiedot

Eri maankäyttömuotojen vaikutuksesta liukoisen orgaanisen aineksen määrään ja laatuun tapaustutkimus

Eri maankäyttömuotojen vaikutuksesta liukoisen orgaanisen aineksen määrään ja laatuun tapaustutkimus TASO-hankkeen loppuseminaari 11.11.2013 Eri maankäyttömuotojen vaikutuksesta liukoisen orgaanisen aineksen määrään ja laatuun tapaustutkimus Jarkko Akkanen Biologian laitos Joensuun kampus OSAHANKE Turvetuotannon

Lisätiedot

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014

VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014 LUVY/121 6.7.215 Anne Linnonmaa Valkjärven suojeluyhdistys ry anne.linnonmaa@anne.fi VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu kesiin 21-214 Sammatin Valkjärvestä otettiin vesinäytteet 25.6.215

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden kuormituksen vaikutukset kalastoon

Maa- ja metsätalouden kuormituksen vaikutukset kalastoon Maa- ja metsätalouden kuormituksen vaikutukset kalastoon Jukka Ruuhijärvi ja Tapio Sutela, RKTL Mikko Olin, HY ympäristötieteen laitos Maa- ja metsätalouden vesistövaikutukset seminaari Helsinki 9.5.2014

Lisätiedot

PUROT JA OJAT LÄHILUONNOSSA

PUROT JA OJAT LÄHILUONNOSSA PUROT JA OJAT LÄHILUONNOSSA Somero 26.9.2014 Matti Jantunen Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry Mikä on puro? Vesilaki (27.5.2011/587) 3 määrittelee: Joki = virtaavan veden vesistö, jonka valuma-alue

Lisätiedot

Purokunnostuksia Iijoen vesistössä Koillismaalla. Pirkko-Liisa Luhta, Eero Moilanen, Matti Suanto Luontopalvelut

Purokunnostuksia Iijoen vesistössä Koillismaalla. Pirkko-Liisa Luhta, Eero Moilanen, Matti Suanto Luontopalvelut Purokunnostuksia Iijoen vesistössä Koillismaalla Pirkko-Liisa Luhta, Eero Moilanen, Matti Suanto Luontopalvelut Esityksen sisältö Purojen inventointi Kunnostukset menetelmineen Vaikutusten seuranta Mitä

Lisätiedot

KVVY:n virtavesien kunnostuskohteet vuosina

KVVY:n virtavesien kunnostuskohteet vuosina KVVY:n virtavesien kunnostuskohteet vuosina 2013-16 Numero 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 Kohde Rautajoki Myllyoja Kikkelänjoki Vahokoski Hanhijoki Myllypuro Särkikoski Vilppulankoski Vilppulankoski Loppiskoski

Lisätiedot

Puulaan laskevien virtavesien kalataloudellinen kunnostaminen

Puulaan laskevien virtavesien kalataloudellinen kunnostaminen Puulaan laskevien virtavesien kalataloudellinen kunnostaminen Kangasniemi 25.11.2015 Kalastusbiologi Teemu Hentinen puh. 029 502 4037 tai teemu.hentinen@ely-keskus.fi Puulaan laskevien virtavesien kalataloudellinen

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 24.8.2009 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 2 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 25.5.-28.6

Lisätiedot

Kala- ja rapukannan kehitta missuunnitelma Paimionjoen Kosken Tl kunnan alueelle

Kala- ja rapukannan kehitta missuunnitelma Paimionjoen Kosken Tl kunnan alueelle 0 Kala- ja rapukannan kehitta missuunnitelma Paimionjoen Kosken Tl kunnan alueelle Paimionjoen Kosken Tl alueen kalat ja ravut hanke, joka on saanut tukea Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalastuksenhoitomaksuvaroista

Lisätiedot

Osakaskannat ja taimenkunnat - Näkemyksiä vaelluskalakantojen hoitoon Keski-Suomessa

Osakaskannat ja taimenkunnat - Näkemyksiä vaelluskalakantojen hoitoon Keski-Suomessa KESKI-SUOMEN KALATALOUSKESKUS ry PL 112 40101 JYVÄSKYLÄ Osakaskannat ja taimenkunnat - Näkemyksiä vaelluskalakantojen hoitoon Keski-Suomessa Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki Viva Salmo Trutta-

Lisätiedot

VIRTA- JA PIENVESIEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA v. 2015-2019

VIRTA- JA PIENVESIEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA v. 2015-2019 VIRTA- JA PIENVESIEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA v. 2015-2019 ETELÄ- JA KESKI-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUE Hyväksytty kalastusalueen kokouksessa 28.04.2015 Tomi Ranta Hämeen Kalatalouskeskus Sisältö 1. Johdanto...

Lisätiedot

Uusi kalastuslaki tuli voimaan - Nyt lunastetaan takuukorjaus. Jenny Fredrikson Kalatalouden Keskusliitto Lapin kalatalouspäivät 2016

Uusi kalastuslaki tuli voimaan - Nyt lunastetaan takuukorjaus. Jenny Fredrikson Kalatalouden Keskusliitto Lapin kalatalouspäivät 2016 Uusi kalastuslaki tuli voimaan - Nyt lunastetaan takuukorjaus Jenny Fredrikson Kalatalouden Keskusliitto Lapin kalatalouspäivät 2016 Laki pähkinänkuoressa: Yhdellä maksulla kalastat lähes koko Suomessa

Lisätiedot

LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä

LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä Kalle Hellström 22.2.2012 Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 1 Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue - vesienhoitosuunnitelma

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Nissilän osakaskunta

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Nissilän osakaskunta Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Nissilän osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT... 4 1.1 Järvitaimen... 4 1.2 Harjus... 4 2. KALASTUKSEN SÄÄNTELY LUVE- JA ROTIMOJOELLA... 4 3. LÄHTEET...

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus kalastuksesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään kalastuslain (379/2015) nojalla: 1 luku Saalista koskevat säännökset 1 Rauhoitetut kalalajit ja -kannat Seuraavat kalat

Lisätiedot

LOPEN KALASTUSALUEEN. KÄYTTÖ JA HOITOSUUNNITELMA v. 2014 2018

LOPEN KALASTUSALUEEN. KÄYTTÖ JA HOITOSUUNNITELMA v. 2014 2018 LOPEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ JA HOITOSUUNNITELMA v. 2014 2018 hyväksytty Lopen kalastusalueen kokouksessa28.11.2013 (LUONNOS) Tomi Ranta ProAgria Etelä-Suomi/Hämeen kalatalouskeskus Kansikuva Juha-Matti

Lisätiedot

Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä

Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä ISTUTETAANKO TURHAAN? Pielisen ja Höytiäisen järvilohi- ja taimenmerkintöjen tulokset v. 2008-2010 istukaseristä Jorma Piironen RKTL Joensuu Lohikalaistutuksilla tavoitellaan kalastettavaa kalakantaa.

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ 1 LAIN TAVOITTEET Tavoitteena selkeä ja tietoon perustuva kalastuksen järjestäminen, jolla edistetään 1. kalavarojen

Lisätiedot

Uusi kalastuslaki ja sen vaikutukset

Uusi kalastuslaki ja sen vaikutukset Uusi kalastuslaki ja sen vaikutukset Kiuruveden kalapäivä 16.12.2015 Timo Takkunen, Pohjois-Savon ELY-keskus 21.12.2015 1 Kalataloushallinnon strategia Toiminta-ajatus Strategiset päämäärät Kalataloushallinto

Lisätiedot

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Ravinnehuuhtoumien mittaaminen Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry RaHa-hankkeen loppuseminaari 17.6.2014 18.6.2014 1 Mitä hankkeessa tavoiteltiin? Kehittää

Lisätiedot

TAIMENEN KUTUPESÄINVENTOINTI

TAIMENEN KUTUPESÄINVENTOINTI Vesi-Visio Visio osk Opettajantie 7-9 B15 40900 SÄYNÄTSALO www.vesi-visio.netvisio.net +35840-7030098 TAIMENEN KUTUPESÄINVENTOINTI Mitä, miksi, miten, milloin? Tietoa ja ohjeistusta toiminnasta ja käytännön

Lisätiedot

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Janne Ruokolainen Raportti nro 6/2015 Sisällys 1 Kohteen yleiskuvaus ja hankkeen tavoitteet... 2 2 Toimenpiteet... 2 2.1 Joutsiniementien

Lisätiedot

Pienvedet ja uusi vesilaki. tulkinnat pienvesien suojelusta. Sinikka Rantalainen

Pienvedet ja uusi vesilaki. tulkinnat pienvesien suojelusta. Sinikka Rantalainen Pienvedet ja uusi vesilaki tulkinnat pienvesien suojelusta Sinikka Rantalainen Vantaan pienvesiselvitys 2009 Jatkotoimenpiteet: 1. Järjestetään inventointitietojen hallinnointi ja päivitysvastuu sekä muodostetaan

Lisätiedot

Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa.

Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa. Opetusmateriaali on tuotettu osana vesistökunnostusverkoston toimintaa ja on vapaasti kaikkien käytettävissä ja muokattavissa. Jokien kunnostus Sisällysluettelo Tiesitkö tämän joesta - Jokien tietopaketti

Lisätiedot

ALA-KOITAJOKI JA JÄRVILOHI - ENNEN JA JÄLKEEN LISÄVESITYKSEN Jorma Piironen RKTL/Joensuu. Tietoa kestäviin valintoihin

ALA-KOITAJOKI JA JÄRVILOHI - ENNEN JA JÄLKEEN LISÄVESITYKSEN Jorma Piironen RKTL/Joensuu. Tietoa kestäviin valintoihin ALA-KOITAJOKI JA JÄRVILOHI - ENNEN JA JÄLKEEN LISÄVESITYKSEN 1.9.2011 Jorma Piironen RKTL/Joensuu Ala-Koitajoki ja järvilohen ja taimenen poikaset > MITÄ TEHTY? Koeistutuksia v:sta 1983, säännöllisemmin

Lisätiedot

Rajavesistöjen kalatalous. Rajavesistöjen kalatalous

Rajavesistöjen kalatalous. Rajavesistöjen kalatalous Rajavesistöjen kalatalous Yhteistä rajaa 1324 kilometriä Lukuisia vesistöjä; jokia ja järviä Latvavesistöjä ja joitakin isompia jokireittejä Yli kymmenen laajaa valuma-aluetta Suomen vesistöalueet Vesistöalue

Lisätiedot

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut

Hollolan pienjärvien tila ja seuranta. Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut Hollolan pienjärvien tila ja seuranta Vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi, Lahden ympäristöpalvelut 2016 2017 2018 2019 2020 2021 Pienjärvien seuranta Pienjärvien vedenlaadun seuranta Hollolassa

Lisätiedot

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 2009-13

Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 2009-13 Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13 Markku Nieminen iktyonomi 31.1.215 Näsijärven kalastusalueen saaliskirjanpitokalastus vv. 29-13. 1. Johdanto ja menetelmät Näsijärven kalastusalue

Lisätiedot

Kunnostetut Ingarskilanjoki ja Vantaanjoki

Kunnostetut Ingarskilanjoki ja Vantaanjoki Kunnostetut Ingarskilanjoki ja Vantaanjoki Meritaimen-seminaari, 4.2.2016, Ammattiopisto Livia, Parainen 1 Sisältö Ingarskilanjoki Vesistö numeroina Taustaa ja historiaa Elvytystyöhön yhteistyössä Tulokset

Lisätiedot

ristöjen hoito - Vesilinnut

ristöjen hoito - Vesilinnut Elinympärist ristöjen hoito - Vesilinnut Vesilintuelinympärist ristöt t = vesiensuojelu + maisema + luonnon Piirrokset: Jari Kostet ja MKJ Kuvat: Mikko Alhainen, Marko Svensberg, Marko Muuttola, Harri

Lisätiedot

Paimionjoki-Hankkeen sähkökoekalastukset v Tomi Ranta, Petri Mäkinen ja Marko Puranen

Paimionjoki-Hankkeen sähkökoekalastukset v Tomi Ranta, Petri Mäkinen ja Marko Puranen Paimionjoki-Hankkeen sähkökoekalastukset v. 2016 Tomi Ranta, Petri Mäkinen ja Marko Puranen Hämeen kalatalouskeskuksen raportti nro 12/2016 SISÄLLYS SISÄLLYS... 2 1. JOHDANTO... 3 2. TYÖRYHMÄ JA KÄYTETYT

Lisätiedot

Vesistökunnostuksen edistämismahdollisuudet Leena Leskinen Tiina Käki Timo Turunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus

Vesistökunnostuksen edistämismahdollisuudet Leena Leskinen Tiina Käki Timo Turunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus Vesistökunnostuksen edistämismahdollisuudet Leena Leskinen Tiina Käki Timo Turunen Pohjois-Karjalan ELY-keskus 23.10.2013 Järviruoko rantojen haitasta liiketoiminnaksi? -työpaja 1 Painopisteet vesistökunnostuksissa:

Lisätiedot

Outamonjärven veden laatu Helmikuu 2016

Outamonjärven veden laatu Helmikuu 2016 .3.16 Lohjan kaupunki, ympäristönsuojelu Outamonjärven veden laatu Helmikuu 16 Outamonjärven näytteet otettiin 4..16 Lohjan kaupungin ympäristönsuojeluosaston toimeksiannosta. Tarkoituksena oli selvittää

Lisätiedot

URPALANJOKIALUEEN KEHITTÄMISHANKKEEN INFOTILAISUUS

URPALANJOKIALUEEN KEHITTÄMISHANKKEEN INFOTILAISUUS URPALANJOKIALUEEN KEHITTÄMISHANKKEEN INFOTILAISUUS OHJELMA 18.30 Kahvitarjoilu 19.00 Infotilaisuuden avaus, Urpalanjokialue lohijoeksi ry:n hallituksen sihteeri Jorma Suoknuuti 19.10 Urpalanjokialueen

Lisätiedot

Posionjärven ja Kitkajärvien tila ja maankäyttö

Posionjärven ja Kitkajärvien tila ja maankäyttö Posionjärven ja Kitkajärvien tila ja maankäyttö Viljelijätilaisuus 13.1.2014 Nuorisokeskus Oivanki Kati Häkkilä, SYKE Järvien tilassa muutoksia Järvillä havaittu rehevöitymisen merkkejä satunnaisia sinileväkukintoja,

Lisätiedot

VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021

VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021 VESIENHOITOSUUNNITELMA JA TOIMENPIDEOHJELMA VUOSIKSI 2016-2021 Anne Laine, Jaana Rintala, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 29.10.2014 1 Pintavesien ekologinen tila Yksityiskohtaista

Lisätiedot

Jokitalkkari 2012-2016 -hanke

Jokitalkkari 2012-2016 -hanke Jokitalkkari 2012-2016 -hanke Sipoonjoki, Mustijoki-Mäntsälänjoki, Porvoonjoki, Ilolanjoki, Koskenkylänjoki, Loviisanjoki & Taasianjoki Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaari Lahti 16.8.2013 Sampo Vainio

Lisätiedot

VUONNA 2007 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU

VUONNA 2007 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU KOKEMÄENJOEN VESISTÖN VESIENSUOJELUYHDISTYS RY Marika Paakkinen 02.10.2007 Kirje nro 651 1 Tampereen kaupunki/ Ympäristövalvonta PL 487 33101 Tampere VUONNA 2007 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU

Lisätiedot

Vetovoimaa maaseudulle yhteistoimilla ja verkostoitumalla

Vetovoimaa maaseudulle yhteistoimilla ja verkostoitumalla Vetovoimaa maaseudulle yhteistoimilla ja verkostoitumalla 2017-20 Visio: Etelä-Savossa parhaat kalastusmahdollisuudet ja vetovoimaiset kalakannat kestävällä kalastuksella Eräsuunnittelija Eero Hartikainen,

Lisätiedot

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Kuusamo 13.1.2014 Projektipäällikkö Riina Rahkila / ProAgria Oulu Vesistö on valuma-alueensa alueensa summa Kaikki valuma-alueen toiminta vaikuttaa lähivesistön

Lisätiedot

Kokemäenjoen siikatutkimukset

Kokemäenjoen siikatutkimukset Kokemäenjoen siikatutkimukset Lari Veneranta, Luonnonvarakeskus 12.4.2016 Kokemäenjoen siian historia Alkujaan merkittävä vaellussiikajoki, Harjavallan pato käyttöön 1939 Vaellussiikakanta taantui ja katosi

Lisätiedot

Päivi Joki-Heiskala Toiminnanjohtaja Paimionjoki-yhdistys ry. Pro Saaristomeri-ohjelmakokous

Päivi Joki-Heiskala Toiminnanjohtaja Paimionjoki-yhdistys ry. Pro Saaristomeri-ohjelmakokous Päivi Joki-Heiskala Toiminnanjohtaja Paimionjoki-yhdistys ry Pro Saaristomeri-ohjelmakokous 16.1.2012 Saaristomeren suurin ravinnekuormittajia Noin 60 000 kg P/v Maatalous 80 % Luonnonhuuhtouma 13 % Asutus

Lisätiedot

TARKENNUS RUOKOLAHDEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA. Etelä-Karjalan kalatalouskeskus Lappeenranta 2001

TARKENNUS RUOKOLAHDEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA. Etelä-Karjalan kalatalouskeskus Lappeenranta 2001 1 TARKENNUS RUOKOLAHDEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA Etelä-Karjalan kalatalouskeskus Lappeenranta 2001 2 TAUSTAA Ruokolahden kalastusalue on kalatalouden yhteistoimintaelin, minkä toimintaa

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Karsturanta-Kesolan yhteisten vesialueiden osakaskunta

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Karsturanta-Kesolan yhteisten vesialueiden osakaskunta Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Karsturanta-Kesolan yhteisten vesialueiden osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAINEN HARJUS... 4 2. KALASTUKSEN SÄÄNTELY HARJUSALUEILLA... 5 2.1 Solmuvälirajoitus...

Lisätiedot

Kalkkisuotimet, tuhkat

Kalkkisuotimet, tuhkat Neutralointi Kalkkisuotimet, tuhkat Pirttijärvi Karvasoja, Kalkkikynnykset kosteikko Pohjakartta: Affecto Finland Oy, Karttakeskus, Lupa L4659 Pirttijärven kalkitus Kuivatuskunnostus (ELY, osakaskunta,

Lisätiedot

Kitkajärvien monimuotoisuus, ihmisperäiset muutokset ja niiden hallinta Kitka-MuHa

Kitkajärvien monimuotoisuus, ihmisperäiset muutokset ja niiden hallinta Kitka-MuHa Kitkajärvien monimuotoisuus, ihmisperäiset muutokset ja niiden hallinta Kitka-MuHa Satu Maaria Karjalainen Seppo Hellsten Kitka-MuHa-työryhmä 2.9.2013 Himmerki, Posio Kitkan ominaispiirteitä Suomen 10.

Lisätiedot

Vesienhoidon rahoituslähteet. Tiina Käki Pohjois-Karjalan ELY-keskus Luonto ja alueidenkäyttö yksikkö, vesienhoitotiimi

Vesienhoidon rahoituslähteet. Tiina Käki Pohjois-Karjalan ELY-keskus Luonto ja alueidenkäyttö yksikkö, vesienhoitotiimi Vesienhoidon rahoituslähteet Tiina Käki Pohjois-Karjalan ELY-keskus Luonto ja alueidenkäyttö yksikkö, vesienhoitotiimi 24.2.2017 Pohjois-Karjalan ELY-keskus (Y-vastuualue, Luonto ja alueidenkäyttö yksikkö,

Lisätiedot

Pienvedet Varsinais-Suomessa

Pienvedet Varsinais-Suomessa Pienvedet Varsinais-Suomessa Vesistökunnostusverkoston seminaari, Iisalmi 12.06.2014 Janne Tolonen, Valonia Valonia Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus Perustettiin yhdistämällä

Lisätiedot

Suomen pintavesien seuranta ja luokittelu 2. vesienhoitokaudella. Kansallinen seurantaohjelma ja päivitetty ekologisen tilan luokittelu

Suomen pintavesien seuranta ja luokittelu 2. vesienhoitokaudella. Kansallinen seurantaohjelma ja päivitetty ekologisen tilan luokittelu Suomen pintavesien seuranta ja luokittelu 2. vesienhoitokaudella Kansallinen seurantaohjelma ja päivitetty ekologisen tilan luokittelu 1 Seurannan laatutekijät Biologia: Levästö, Vesikasvit, kalat, Pohjaeläimistö

Lisätiedot

Pienvesien kunnostus ja taimenhankkeet harrastuksena

Pienvesien kunnostus ja taimenhankkeet harrastuksena Pienvesien kunnostus ja taimenhankkeet harrastuksena Aki Janatuinen Virtavesien hoitoyhdistys ry - www.virtavesi.com 30.11.2009 Muurahaisen luontotupa, Kauhajoki Taimenpäivä 2009 Esityksen sisältö I. Mikä

Lisätiedot

Paimionjoen alaosan sähkökoekalastukset ja nousukalat 2016

Paimionjoen alaosan sähkökoekalastukset ja nousukalat 2016 Olli Ylönen Lounais-Suomen kalastusalue/v-s Kalavesien hoito ry Paimionjoen alaosan sähkökoekalastukset ja nousukalat 2016 V-S Kalavesien hoito ry toteutti Paimionjoki-yhdistyksen tilauksesta koekalastukset

Lisätiedot

Kestävällä kalastuksella ja Oikealla kalastuksen säätelyllä Tulevaisuuteen Inarissa

Kestävällä kalastuksella ja Oikealla kalastuksen säätelyllä Tulevaisuuteen Inarissa Siida 11.6.2009 / Inarin Kalastusalue K. Kyrö Kestävällä kalastuksella ja Oikealla kalastuksen säätelyllä Tulevaisuuteen Inarissa Ukko Hautuumaasaaret Kaamasjoki Tsiuttajoki Juutua Paatsjoki Sarmivuono

Lisätiedot

Lohikalojen nousuväylä Oriveden kalastusalueella Tutjun-Roukalahden osakaskunta

Lohikalojen nousuväylä Oriveden kalastusalueella Tutjun-Roukalahden osakaskunta Lohikalojen nousuväylä Oriveden kalastusalueella Tutjun-Roukalahden osakaskunta Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT...4 1.1 Järvilohi...4 1.2 Järvitaimen...4 2. TOIMENPITEET...5 2.1 Lohikalojen

Lisätiedot

Hallitus Puheenjohtaja Markku Lappi (5/5) Kopsuon kalastuskunta Varapuheenjohtaja Matti Leppänen (4/5) Jokioisten osakaskunta

Hallitus Puheenjohtaja Markku Lappi (5/5) Kopsuon kalastuskunta Varapuheenjohtaja Matti Leppänen (4/5) Jokioisten osakaskunta KERTOMUS TILIKAUDEN TOIMINNASTA VUONNA 2015 ETELÄ- JA KESKI-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUE 1. PERUSTIEDOT Kalastusalueen nimi on Etelä- ja Keski-Päijänteen kalastusalue ja sen hallinnon kotipaikkana on Asikkalan

Lisätiedot

PÄÄTÖSLUONNOS Dnro 33/5710-2012 31.1.2014

PÄÄTÖSLUONNOS Dnro 33/5710-2012 31.1.2014 O Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 31.1.2014 PÄÄTÖSLUONNOS Dnro 33/5710-2012 Kalastuslain (286182) 11 :n mukainen onkimis-, pilkkimis- ja viehekalas tuskielto Ala-Koitajoella, Joensuu ja Ilomantsi

Lisätiedot

Metsätalous ja vesiensuojelu. Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä.

Metsätalous ja vesiensuojelu. Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä. Metsätalous ja vesiensuojelu Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä. 1 Uuronluoma Hukanluoma Kärkiluoma Riitaluoma Lohiluoma

Lisätiedot

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella Hannu Marttila Motivaatio Orgaaninen kiintoaines ja sedimentti Lisääntynyt kulkeutuminen johtuen maankäytöstä. Ongelmallinen etenkin turvemailla, missä

Lisätiedot