Virtain kalastusalue. Pien- ja virtavesien käyttö- ja hoitosuunnitelma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Virtain kalastusalue. Pien- ja virtavesien käyttö- ja hoitosuunnitelma 2013-2020"

Transkriptio

1 Virtain kalastusalue Pien- ja virtavesien käyttö- ja hoitosuunnitelma

2 PIEN- JA VIRTAVESIEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA VIRTAIN KALASTUSALUEELLE Sisällysluettelo Lukijalle 3 1 Johdanto 4 2 Alueiden kuvaus 5 3 Pienvedet Yleistä Suunnitelmassa mukana olevat järvet Seinäjoen alue (Kyrönjoen vesistö) Hirvijärvi Seinäjärvi Kurjenjärvi Sulkavanjoki-Tulijoki (Kokemäenjoen vesistö) Ähtärin reitti (Kokemäenjoen vesistö) Iso-Vehkajärvi Metterin järvi Kahilan järvi Wolanderinkoski-Enonkoski-Välivesi Vermasjärven alue Vermasjärvi Vaskuunjärven alue Vaskuunjärvi Koronjoki Havankajärven valuma-alue Ylä-Havankajärvi Havanganjärvi Keihäsjärven valuma-alue Keihäsjärvi Siekkisjärven valuma-alue Särkioja-Pajuoja Siekkisjärvi Jähdyslahti Kaltinselkä Pihlajaveden reitti (Kokemäenjoen vesistö) Kiikkaoja-Kingonoja-Isojärvenoja Koikero-oja Kitus- ja Kotalankosket Uurasjärvi Hauhuunvesi 19 1

3 3.12 Parannesjärven reitti Parannesjärvi Lauttajärvi Parannesoja-Koivuoja ja Kangaskoski Vehkajärvi Salusjärven reitti Salusjärvi Myllyoja Laakanoja-Mutioja-Saukko-oja-Koveronkoski Herajärven vesistö alue Herajärvi Syvinginoja Lassilanoja 22 4 Suunnitelmallinen toiminta yhteistyössä Yhteistoiminta 23 5 Pienvesien hoitosuunnitelmasta Yleistä Kalastuksen järjestäminen Pyydys yksiköinti Kalastuksen lisääminen Kalastusrajoitukset, pyydysmerkintä ja valvonta Istutukset ja hoitotoimenpiteet Rapu Ravunpyynti Istutukset ja kotiutukset Lisäykset 26 6 Tiivistelmä 26 Viitetiedot 28 Liitteet Istutusraportit Osakaskunnat ja pinta-alat 34 Osakaskunnan muistilista 38 2

4 LUKIJALLE Kalastusalueen hallitus aloitti tämän pien- ja virtavesien käyttö- ja hoitosuunnitelman laatimisen vuonna Hallituksen jäsenillä on ollut omat alueensa, joiden tiedot he ovat keränneet ja päivittäneet. Osakas/kalastuskunnilta on pyydetty ja saatu tietoja veden ja vesien tilasta sekä muutoksista viimeisen vuosikymmenen ajalta. Käyttö- ja hoitosuunnitelma on työkalu Teille osakas/kalastuskuntien toimijat. Tässä olevat asiat ohjaavat jatkossa monia asioita, tämän perusteella jatkossa voidaan hakea avustuksia kalataloudellisiin kunnostuksiin, suunnitella vesien käyttöä, sekä perustella vastineita jos sellaisia tarvitsee laatia. Sivuja tässä painoksessa ei paljon ole, mutta toivomme, että se on myös lukijan mielestä asiaa. Jatkossa todennäköisimmin reitti- ja pien/virtavesien suunnitelmat tullaan yhdistämään, mutta se on seuraavien hallituksien asia. Tämä on Virtain kalastusalueeseen kuuluvien osakas/kalastuskuntien yhteisesti tekemä tiedot ja vedet ovat Teidän. Kiitokset tämän käyttö- ja hoitosuunnitelman tietojen tarkastamisesta kuuluvat myös Hämeen ELY-keskukselle ja siellä erityisesti Hannu Salolle ja Jorma Kirjavaiselle, sekä Virtain kaupungin palveluksessa toimineelle ympäristötarkastaja Sanna Markkaselle. Virtain Kalastusalueen hallitus 3

5 1 Johdanto Virtain kalastusalueen hallitus otti tehtäväkseen päivittää alueen pien- ja purovesien käyttö- ja hoitosuunnitelman. Tämän lisäksi raputalouden suunnitelmaa täydennetään siitä, mihin reittivesien käyttö- ja hoitosuunnitelmassa jäätiin. Rahoituksessa mukana ovat Hämeen ELY-keskus ja Virtain kalastusalue. Ajankohta jolloin tätä tehdään, on uusi ja odottava. Kalastuslain kokonais uudistus on käynnissä ja se valmistunee tämän suunnitelman voimassaoloaikana Mikäli kalastuslaissa tapahtuu olennaisia muutoksia, jotka ovat ristiriidassa tämän suunnitelma kanssa, lakia noudatetaan. Vesilaki on myös uudistunut ja sen vaikutukset ja säädökset on myös osakaskuntien huomioitava. Suunnitelmassa päivitetään Kirjavaisen (1994) ja Pyyvaaran (2000) tekemää suunnitelmia, jossa järvi- ja purovesialueet on kartoitettu. Vesialueiden tilan muutokset ja vertailut aikaisempaan on tehty kyselyiden ja alueselvitysten perusteella. Materiaalina on käytetty myös muita tutkimuksia, joita alueella on vuosien aikana tehty ja suorat lainaukset mainitaan lainauksen yhteydessä, muu materiaali viiteluettelossa. Vastauksena kysymykseen, miksi tämä suunnitelma on laadittu ja mihin sitä tarvitaan, on tavoite yhdenmukaistaa pienvesien kalastussäädöksiä sekä mahdollistaa suurempien yhteenliittymien syntymistä pienvesialueilla. Raputalouden osalta sijaitsemme jokirapu- ja täplärapualueen rajapinnassa, sillä alueeltamme löytyy edelleen muutamia pieniä jokirapupopulaatioita. Purovesien osalta alueellamme on useita kunnostamattomia tai ennallistamattomia paikkoja, joita kehittämällä saataisiin järvitaimenelle luontaisia lisääntymispaikkoja. Kalastuksen suunnittelussa on huomioitava KaL 1, joka antaa ohjeita kalastuksen järjestämisestä. Sen mukaan kalastusta harjoitettaessa on pyrittävä vesialueiden mahdollisimman suureen pysyvään tuottavuuteen. Kalakannasta on pidettävä huolta järkiperäisesti ja kalataloudelliset näkökohdat on huomioitava. Kalakannan rakenne, hoito ja lisääntyminen on turvattava. Ympäristö ja sen kunto on pidettävä sellaisena, että kalavedet eivät vaarannu. 4

6 2 Alueiden kuvaus Virtain kalastusalue sijaitsee Pirkanmaan maakunnan pohjoisosassa ja siihen kuuluu vesistöjä Virtain, Mänttä-Vilppulan ja Ruoveden kuntien alueelta. Vesistä suurin osa laskee Kokemäenjoen vesistöön, mutta alueen luoteislaidan vesiä laskee myös Kyrönjoen vesistöön. Suurimmat asutuskeskukset alueella ovat Virtain kaupunki sekä Killinkosken, Visuveden ja Pohjaslahden paikalliskeskukset. Alueen tarkempi kuvaus löytyy Virtain kalastusalueen reittivesien käyttö- ja hoitosuunnitelmasta Siitä löytyvät myös perustiedot reittivesistä, vesistöjen kuormituksesta sekä kalastuksesta ja saalistilastoista reittivesien osalta. Seuraava saalistilasto, joka perustuu kirjanpitokalastajien raportteihin, kootaan yhteen 2013 aikana ja on käytössä Pienvedet 3.1 Yleistä Suunnitelmassa käsitellään jo aikaisemmissa pienvesien käyttö- ja hoitosuunnitelmissa mukana olleet järvet. Pääperiaatteenaan käsitellä yli 70 ha järvet sekä ne järvet joilla on erityistä kalataloudellista merkitystä. Järvittäin käsitellään sijainti, valuma-aluekartoitus sekä tehdyt hoitotoimenpiteet ja ne vedet, joilla on raputaloudellista merkitystä. 3.2 Suunnitelmassa mukana olevat järvet Suunnitelmassa käydään läpi seuraavat järvet, ominaisuudet ja mahdolliset muutokset edelliseen suunnitelmaan: Hirvijärvi Jähdyslahti ja Kaltinselkä Salusjärvi Vehkajärvi Herajärvi Metterinjärvi Siekkisjärvi Kahilanjärvi Uurasjärvi Vaskuunjärvi Vermasjärvi Parannesjärvi Havanganjärvi Hauhuunvesi Keihäsjärvi Kurjenjärvi Vehkajärvi Lauttajärvi Lisäksi käsitellään purovesikartoituksissa esille tulleet kohteet, mahdolliset tulokset, toimenpiteet ja mahdollisuudet joilla on kala- tai raputaloudellista merkitystä. Järven tiedoissa on ilmoitettu myös järven korkeus merenpinnassa, jotta lukija voi arvioida ja mieltää korkeuden Tarjanne-veteen nähden. 5

7 3.3 Seinäjoen alue (Kyrönjoen vesistö) Hirvijärvi 42:074: ha korkeus 142,4 Hirvijärvi sijaitsee Virtain kaupungin luoteisosassa Silmänevan soidensuojelu alueen kupeessa. Rannat ovat paikoin kivikkoiset. Valuma-alue on suurelta osin suota. Järven länsipuolella on myös kangasta. Hirvijärvi saa vesiä Silmäluomaa pitkin Silmälammista, jonka veden laatu on ollut heikko. Sen vedet laskevat Seinäjärveen. Hirvijärven kalastuksesta vastaa Seinäjärven kalastuskunta Hirvijärvi on matala, syvimmillään 4,8 m, tummavetinen ja hapan metsäjärvi. Vedenlaatutietoja ei ole vuosiin päivitetty. Aikanaan on todettu, että pintavesien happitilanne on normaali, mutta alusvesi on ollut hapetonta jo helmikuussa. Järven virkistysarvo on runsaan humuksen määrän ja happamuuden vuoksi välttävää tasoa. Tästä huolimatta rannoille on vuosien aikana rakennettu runsaasti kesäasuntoja. Järveen on aikanaan istutettu planktonsiikaa, peledsiikaa ja kuhaa. Kuha on järvessä menestynyt, mutta happamuus ja happikato ovat uhka lisääntymiselle. Järven alhainen ph ja korkea humuspitoisuus rajoittavat kalojen ja rapujen menestymistä. Kuhan lisäksi sopivina lajeina voi pitää peledsiikaa ja mahdollisesti ankeriasta. Kalastus on Hirvijärvellä aikaisempien vuosien tasoa. Jos kalakantoja vahvistettaisiin ja esimerkiksi kuhan pyyntikokoa nostettaisiin cm, voisi virkistys- ja kotitarvekalastusta saada kiinnostavammaksi Seinäjärvi 42:074: ha Korkeus 138,9 Seinäjärvi sijaitsee Virtain ja Alavuden rajalla. Suurin osa järvestä on Virtain puolella. Seinäjärven vedet laskevat Sulkueenjokea pitkin Seinäjokeen. Seinäjärvi on matala humusjärvi, joka ei kerrostu kesän aikana. Seinäjärven kalastuksesta vastaavat Metsähallitus, Seinäjärven kalastuskunta ja Norvikin kalastuskunta, joka on Alavuden kalastusaluetta. Järvellä on suoritettu hoitokalastusta kalakantojen hoitona sekä kortekasvustojen niittoa. Järven valuma-alueella on runsaasti soita joista osa on turvetuotannossa. Peltoalueita rannoilla on vähän. Järveä säännöstellään voimatalouden tarpeisiin, mutta kalataloudellisia velvoitteita ei ole, vaikka se haittaakin rantojen käyttöä. Vuosien mittaan on kesäasuntoja rakennettu rannoille. Seinäjärven veden yleislaatu on tyydyttävää luokkaa johtuen veden humuspitoisuudesta. Rehevöitymistaso on selvästi kohonnut. Seinäjärven 6

8 virkistyskelpoisuus on kuitenkin hyvää luokkaa, jos levätuotanto pysyy kesän aikana kurissa. Aikanaan Seinäjärveen on istutettu plankton- ja peledsiikaa sekä kuhaa. Tulokset ovat olleet vaihtelevia. Järvi on suosittu pilkkijöiden keskuudessa, koska sieltä saadaan saaliiksi kookkaita ahvenia. Seinäjärvestä laskeva Sulkueenjoki ei sovellu rapujoeksi happamuuden ja säännöstelyn vuoksi. Haluttaessa lisätä kalastuskiinnostusta jokeen, siihen voisi istuttaa purotaimenta tai kirjolohta. Vuosien aikana kalastusmäärät ovat vapaa-ajan asutuksen myötä lisääntyneet jonkin verran Kurjenjärvi 42:076: ha korkeus 129,2 Kurjenjärvi sijaitsee Virrat-Seinäjoki tien varressa. Etelästä laskevan Kurjenjoen jokivarret ovat voimakkaasti viljeltyjä, myös itärannan tuntumassa on runsaasti peltoa. Kurjenjärven alueella on valtionmaita (luoteisosan ranta) ja kalastuksesta vastaa Seinäjärven kalastuskunta. Matalana järvenä Kurjenjärvi ei kerrostu, joten happitaso pysyy hyvänä läpi vuoden. Kurjenjoesta tulevat vedet ovat runsasravinteisia, mutta suojavyöhykkeet imevät pelloilta tulevia ravinteita. Veden ruskea väri johtuu soilta tulevista humushuuhtoutumista, tästä johtuen vesi on myös hapanta. Aikanaan Kihniön kunnan kaatopaikka sijaitsi Kettuluoman latvoilla ja sitä kautta voi vielä tulla pientä rasitusta Kurjenjärven veteen. Kurjenjärven tila on ollut tyydyttävä, kuitenkin veden alhainen ph rajoittaa kalakannan hoitoa ja suuri humuksen määrä virkistysarvoa. Veden kerrostumattomuus kesän aikana ja järven huono kunto rajoittavat istutustoimia. Ensisijaisesti hoitotoimenpiteitä tulee kohdistaa järven tilan parantamiseen ja sen jälkeen voidaan istutuksia harkita. Kurjenjärven kunnostamisesta ja keskiveden nostosta on tehty suunnitelma ja asian osalta on lupaa haettu. Kun lupa on saatu ja rahoitus selvitetty toimenpide toteutetaan. Kalataloudelliset asiat on silloin selvitettävä. 3.4 Sulkavanjoki - Tulijoki 35:425 Puro kulkee reittiä Alanen Sulkavanjärvi-Tulilampi-Toisvesi, korkeuseroa 4 km matkalla on n. 16 metriä. Puron lajistoon ovat kuuluneet yleisimmät kalalajit ja rapu. Nykyään siinä esiintyy tavallisimpia kalalajeja (hauki, ahven, särki). Vesi on hapanta (ph 5,3 5,8). Puroon on pyritty kotiuttamaan puro- taimenta ja 7

9 nieriää. Purotaimenen osalta voimakas saukkokanta on haitannut kotiutusta viime vuosina. Puron alajuoksulla ja suualueella kuhakanta on hyvä. Sulkavanjoen valuma alueella on myös turvetuotantoalue, jonka vaikutuksia vesiin tulee seurata. 3.5 Ähtärin reitti Ähtärin reitti on läntisin Kokemäenjoen vesistön pohjoisen vesialueen kolmesta järvireitistä. Reitti saa alkunsa Ähtärin järvestä ja sen latvavesistä Lehtimäen, Soinin ja Ähtärin kuntien alueella Etelä-Pohjanmaan kaakkoisosista. Reitti jatkuu Ähtärinjärven kanssa samassa tasossa olevien Väliveden ja Hankaveden ja näistä edelleen Ouluveden ja Peränteen kautta Virroille, Pirkanmaalle, jossa reittiin kuuluvat Toisvesi, Vaskivesi ja osittain Ruoveden kunnan puolella oleva Visuvesi. Vedet laskevat siitä Ruoveden, Virtain ja Mänttä-Vilppulan alueella sijaitsevaan Tarjanneveteen, joka edelleen laskee Syvinginsalmen kautta Ruoveteen. Suomen vesistöaluejaossa Ähtärin reitin katsotaan päättyvän Syvinginsalmeen. Yhdessä Tarjanneveteen laskevan Pihlajaveden reitin kanssa Ähtärin reitin valuma-alue on n km2. Virtain yläpuoliset Ähtärinreitin vedet kuuluvat Ähtärin kalastusalueeseen Iso-Vehkajärvi 35:423: ha korkeus 130,7 Iso-Vehkajärvi sijaitsee Killinkosken pohjoispuolella. Järven suurin syvyys on 7,6 metriä. Vesialue jakaantuu puoliksi Virtain kaupungin ja Ähtärin kesken. Kalastuksesta järvellä vastaavat Toisveden osakaskunta ja Pylkkään osakaskunta, joka kuuluu Ähtärin kalastusalueeseen. Lisäksi Iso-Vehkajärven eteläpuolella on yksityisiä vesialueita. Veden vaihtuvuus järvessä on suuri. Vaikka lähivaluma-alueella on runsaasti peltoja, veden laatu määräytyy runsaan virtaaman takia yläpuolisen laajan Ähtärinjärven vesistön mukaan. Isossa Vehkajärvessä on pienialainen syvänne, joka sijaitsee Harjumäen eteläpuolella. Lämpötilakerrostuneisuutta ei juurikaan tapahdu. Fosfori- ja klorofyllipitoisuuden mukaan järvi kuuluu reheviin vesiin. Suuri humuspitoisuus tekee järven vedenlaadusta lähinnä tyydyttävää. Merkittäviä istutuksia järveen ei ole tehty, mutta vesityyppiin voisi istuttaa kuhaa. Kuhan istutuksien jälkeen saaliin alamittarajaa voitaisiin nostaa cm. 8

10 3.5.2 Metterinjärvi 35:422: ha korkeus 107,5 Metterinjärvi sijaitsee Virtain kaupungin pohjoisosassa, Killinkosken taajaman tuntumassa. Järven suurin syvyys on 12,3 metriä. Metterinjärvellä kalastuksesta vastaavat Toisveden osakaskunta ja Pylkkään osakaskunta, joka kuuluu Ähtärin kalastusalueeseen. Lisäksi Iso-Vehkajärven eteläpuolella on yksityisiä vesialueita. Metterinjärveen laskee Matoluoman vesistöalue. Killinkosken voimala johtaa vetensä järveen. Veden viipymä on lyhyt. Järven veden laatu määräytyy pääasiassa pääreitin virtauksen mukaisesti. Metterinjärven lähivaluma-alue on pohjoisosaltaan suovaltaista, järven länsipuolella ja pohjoispäässä on peltoalueita. Vapaa-ajan asuntoja järven rannoilla ei juuri ole. Metterinjärven vesi on ruskeaa ja hapahkoa. Humuksen runsaus näkyy veden tummuuden lisäksi korkeahkona liuenneen orgaanisen aineksen määränä. Selvää lämpökerrostuneisuutta ei talvisin esiinny, joten happitilanne pysyy hyvänä. Kesäisin syvänne alueen pohjalta loppuu happi. Veden laatu on tyydyttävä verrattuna alapuoliseen Toisveteen verrattuna. Päällysveden humusleima on voimakkaampi ja ravinnetaso korkeampi kuin Toisvedessä. Kuten Iso-Vehkajärveen niin Metterinjärveenkin voidaan suositella kuhaa istutettavaksi. Kuhan istutuksien jälkeen saaliin alamittarajaa voitaisiin nostaa cm Kahilanjärvi 35:421: ha korkeus 99,4 Kahilanjärvi sijaitsee Soinin kylässä ja on yläpuolisen Metterinjärven tavoin reittiosuuden (Ähtärin reitti) laajentuma. Kahilanjärven suurin syvyys on 14 metriä. Kahilanjärven kohdalla vesistön virtaus tapahtuu kokonaan järven kautta, joka merkitsee veden erittäin nopeaa vaihtuvuutta, eikä talvikerrostumista pääse syntymään. Veden laatu määräytyy yläpuolisen vesistön mukaan. Järvi on pienten peltojen ympäröimä ja rannoiltaan rehevöitynyt. Järvellä toimivat Kahilan ja Ikkalan osakaskunnat. Kahilanjärven peruslaadulle on ominaista humuksen runsaus ja lievä happamuus. Happitilanne pysyy läpivirtauksen ansiosta hyvänä, mutta talviaikaan alusvesi voi olla hapetonta. Järven rehevyystaso on reitille ominaisesti selvästi luonnontasoa korkeampi. Veden levämäärä on reheville vesille ominaisesti runsas ja laskee virkistyskelpoisuuden tyydyttävälle tasolle. Järveen on istutettu planktonsiikaa, mutta tuloksellisuudesta ei ole tietoa. Kuten reitin yläpuolisiin järviin niin Kahilanjärveen voidaan suositella kuhaa istutettavaksi tarvittaessa, tällä hetkellä kuhakanta on kohtuullinen. Kuhan alamittarajaa voitaisiin nostaa cm. 9

11 3.5.4 Wolanderinkoski-Välivesi-Enonkoski Kahilanjärven ja Toisveden välillä on virta-alue, jossa korkeuseroa on 1,5 metriä. Alue on kunnostettu järvitaimenen lisääntymispaikaksi Virtain kalastusalueen, Virtain kaupungin, Hämeen ja Pirkanmaan ELY-keskuksen ja osakaskuntien toimesta. Tavoitteena on saada kunnostetusta Wolanderinkoskesta taimenten poikaspankki Toisvedelle. Alue on rauhoitettu osakaskuntien päätöksellä toistaiseksi. 3.6 Vermasjärven alue Vermasjärvi 35:452: ha korkeus 124,4 Vermasjärvi sijaitsee valtatie 23 varressa 10 km Virroilta länteen. Vermasjärvi on Virtain alueen merkittävimpiä lintujen tarkkailukohteita, siellä sijaitsee mm. lintutorni, nuotiopaikka, kota ja informaatiotaulu. Järven suurin syvyys on 13 metriä. Vermasjärven vedet kuuluvat Härkösen, Luodespohjan ja Sipilä-Vermaan osakaskunnille, alueesta vastaa Virtain läntinen kalastuksenhoitoyhdistys. Järvi koostuu kolmesta altaasta. Valtatien eteläpuolisen osan kuormitus on vähäistä, pohjoisselkää kuormittaa Uskalinjoki, jonka veden laatuun vaikuttavat turvetuotanto (Vapo Oy:n Kokko- ja Sarvineva) sekä hajakuormitus. Pohjoisselältä tulevat vedet yhtyvät eteläisestä alueesta tulevaan virtaukseen ennen Viinaselkää, jonka veden laatu on selvästi häiriintynyt. Uskalinjoen kiintoaine-, typpi-, ammonium-, ja fosforipitoisuudet nousevat merkittävästi Kokko- ja Äijännevalta tulevien ojien alapuolella. Joen alajuoksun veden laatu vaihtelee välttävästä huonoon, keskikesän alivirtaamakaudella fosforipitoisuudet kohoavat varsin korkeiksi. Uskalinjoki laskee Vermasjärven pohjoisselkään, joka on erittäin matala ja ruohottunut. Suurin osa joen tuomasta kiintoaineesta pidättyy ruohikkoon. Vermasjärven eteläisen altaan vedenlaatu on lähellä luonnontilaista, koska Uskalinjoen vedet eivät pääse eteläiseen altaaseen. Humusleima on selvä, mutta kuitenkin vain kolmasosa Viinaselän tasosta. Vermasjärven eteläosa soveltuu virkistyskäyttöön hyvin ja siellä on myös kesäasutusta. Viinaselän ravinnepitoisuudet ovat olleet korkeita ja alusvesi on ollut kerrostuneisuuden aikana vähähappista tai hapetonta. Talvisin happivajetta on ollut päällysvesissäkin. Veden laatu on Viinaselässä välttävä. Runsaan humuksen vuoksi vesi on tummaa ja ph laskee selvästi talvisin ja ravinnetaso on rehevälle vedelle ominaista. 10

12 Vermasjärveen on istutettu kuhaa ja myös siikaa. Kalaistutukset kannattaa Vermasjärvellä keskittää eteläiseen altaaseen, jonka vedenlaatu on lähellä luontaista tasoa. Pohjoisen osan hoitotoimenpiteet tulee keskittää turvetuotannosta aiheutuvan kuormituksen vähentämiseen sekä umpeen kasvamisen estämiseen. Ruovikkoalue sitoo kuitenkin osan Uskalinjoen kiintoaineesta, joten ruoppaaminen todennäköisesti lisäisi alempien vesien kuormitusta. Kuormituksen aiheuttajien kanssa asiaa tulisi tarkastella, voidaanko asialle tehdä jotain ympäristöluvan puitteissa. Eteläiseen osaan tulisi kuhan istutuksia jatkaa ja selvittää onko siellä luontaisia lisääntymispaikkoja, jos niitä löytyy, on niiden kunnostaminen kannattavaa. Siika istutuksien tuloksellisuutta tulee seurata. Vermasjärven alueella yläpuolinen Uskalinjoki ja alapuolinen Makkaraoja olivat mukana purovesiselvityksessä. Uskalinjoen kalataloudellinen merkitys on vähäinen. Makkaraoja olisi kunnostettuna käyttökelpoinen purovesi jos Vermasjärvi kunnostetaan. Vermasjärven kunnostus on saanut toimenpideluvan 2010, jossa tavoitteena on alimman vedenpinnan nostaminen n. 50 cm. Kunnostus toteutetaan tekemällä lasku-uoman suulle Makkaraojaan pohjapato, jolloin keskivesi nousee 25 cm. Tulviin vedenpinnan nostolla ei ole vaikutusta. Pohjapato valmistui kevättalvella 2013 ja vaikutuksia on seurattava seuraavien vuosien aikana esimerkiksi koekalastustoimenpitein. 3.7 Vaskuunjärven alue Vaskuunjärvi 35:452: ha korkeus Vaskuunjärvi sijaitsee valtatie 23 eteläpuolella, Vaskuun kylässä. Järvi on suurimmaltasyvyydeltään 10,8 metriä. Valuma-alueella on runsaasti ojitettuja suometsiä. Pohjoispäähän laskevan Palolamminojan vedet ovat peräisin laajoilta suoalueilta. Vaskuujärvestä vedet laskevat Joensuujärven läpi Koronjokeen, joka laskee Vaskiveteen (Tarjanne) Koronkylässä. Vaskuujärven vesiä hallitsevat Joensuun, Vaskuun-Koron, Antilan, Ilvesniemen ja Loukolan osakaskunnat sekä metsähallitus. Kalastusasioita hoitaa Virtain läntinen kalastusyhdistys, johon osakaskunnista osa kuuluu. Kuten muissakin alueen järvissä, veden laatua leimaa suuri humuksen määrä. Vesi on väriltään tummaa ja näkösyvyys on vähäinen. Happamuustaso on ollut alhainen ja puskurointikyky on huono. Happitilanne on ollut huono läpi vuoden. Virkistyskelpoisuudeltaan järvi on lähinnä tyydyttävää tasoa. Veden laatua heikentävät humuksen runsaus ja rehevyys. Järven tila on pysynyt samankaltaisena jo pitkään, eikä selkeitä muutoksia ole ollut vuosien aikana. Vaskuujärven osalta on tehty suunnitelma, jossa pohjapadolla korotettaisiin aliveden korkeutta ja alapuolinen pato purettaisiin, jolloin Koronjoesta kala 11

13 pääsisi nousemaan myös Vaskuujärveen. Suunnitelman mukaista lupaa on haettu 2011 ja käsittelyn ja rahoitusselvitysten jälkeen asiaan päästään aikaisintaan Toteutuksen jälkeen on seurattava vaikutuksia kalakantaan. Järveen on istutettu siikaa ja kuhaa. Istutuksia tullaan jatkamaan. Järven alhainen ph on ongelma. Happitilanne vaikeuttaa siian menestymistä, koska siika viihtyy viileässä vedessä ja syvänteet ovat järvessä hapettomia kesäaikaan Koronjoki 35:441 Koronjoki laskee Vaskuunjärvestä Koronselkään ja joen pituus on 10 km. Korkeuseroa matkalla on lähes 30 metriä. Koronjokea on kunnostettu erillisen suunnitelman mukaisesti, jonka tavoitteena on ollut vaelluskalojen ja rapujen luontainen lisääntyminen ja kasvuolosuhteiden parantuminen. Hankkeesta on laadittu seurantaraportti raportti vuoden 2012 alussa (Vuolio,Ristiniemi), jossa todetaan seuraavaa: Kunnostetuilla kohteilla sora ja kivet ovat pysyneet hyvin paikoillaan. Soraa voi tuoda paikoille jonkin verran lisää ja kutusoraikkojen puhdistus voisi olla tarpeen, koska hiekka peittää näitä. Vähän veden aikana kalan nousu voi olla hankalaa ja jonkinlaisia poteroita voisi alueelle kaivaa käsivoimin. Alueella on havaittu myös saukkoja ja minkkejä, jotka verottavat kalakantaa. Yleiskuvauksena Koronjoesta seuraavaa; joessa on oma lisääntyvä taimenkanta, jonka lisääntymismahdollisuuksia tulisi kunnostustoimin tukea ja parantaa. Koronjokeen ei tule nyt luontaisen taimenkannan vuoksi istuttaa taimenta ennen kannan selvitystä. Selvityksen jälkeen kantaa vpoi tukea mätirasia istutuksin. Kalastuspainetta joella ei ole, mutta jos painetta alkaa esiintyä, osakaskuntien on selviteltävä asiaa ja tehtävä asiassa päätöksiä rajoituksista. Jatkotoimenpiteinä joki tulisi sähkö kalastaa ja siitä tulisi ottaa vesinäytteet, joissa tutkitaan ainakin ph, rauta, typpi, fosfaatti ja alkaliniteetti. Mahdollinen koeravustus voitaisiin suorittaa. Joen ph pitoisuutta voisi osakaskunnan toimesta tarkkailla vuoden aikana määrätyistä kohteista ja sitä kautta selvittää mahdollista veden tilaa. Mahdollinen Vaskuujärven kunnostus tukisi Koronjoen merkitystä luontaisena taimen jokena ja mahdollistaisi poikastuotantoalueiden syntymistä ja sitä kautta järvitaimenen luontaista lisääntymistä vesireitillä. Koronjoen yläosan koski- ja nousueste kunnostus suunnitelma toteutettaneen

14 3.8 Havankajärven valuma-alue Ylä-Havankajärvi 35:416: ha korkeus 154,5 Ylä-Havankajärvi laskee luoteesta Havanganjärveen. Järvi on matala, keskisyvyys 2,1 metriä. Valuma-alue on laaja ja soistunut. Suuri osa soista on ojitettu. Ylä-Havankaan laskee myös Vapo Oy:n Kortenevan turvetuotantoalueen kuivatusvesiä ja näistä laskevat vedet ovat erittäin ruskeita, happamia ja runsasravinteisia. Kalastuksesta vastaavat Vaskiveden ja Kantoniemen kalastuskunnat. Vedenlaadultaan Ylä-Havanka on erittäin humuspitoinen ja liuennut orgaaninen aines kuluttaa vesistön happivaroja, mikä selvästi näkyy talvisin hapen selvänä kulumisena. Avovesikautena järvi ei kerrostu ja happitilanne on hyvä. Happamuustaso on alhainen. Fosforipitoisuus on laskenut, mutta on edelleen rehevien järvien tasolla. Veden laatu on virkistyskäytön kannalta lähinnä tyydyttävä. Kalataloudellinen arvo on talvi ajan happikadon vuoksi vähäinen. Ennen kuin varsinaisia kalakannan hoitotoimia lähdetään tekemään, tulisi huomio kohdistaa runsasravinteisten valumavesien hoitamiseen. Sopivia toimenpiteitä ovat mm kosteikkojen ja laskeutusaltaiden rakentaminen. Kosteikot voisivat olla merkittäviä vesilintujen lisääntymispaikkoja ja ympäristön metsästäjät voisivat olla myös yhteistyökumppaneita tässä asiassa. Vuoden 2009 aliveden korkeuden noston vaikutukset ovat ranta-asukkaiden kokemuksen perusteella positiivisia. Silmämääräisesti veden laatu on parantunut ja pohjapato toimii hyvin. Veden laatu tulisi tutkia hoitosuunnitelma kauden aikana Havanganjärvi 35:416: ha korkeus 105,1 Havanganjärvi sijaitsee Vaskiveden kylätaajaman länsipuolella. Valuma-alue on erittäin laaja ja järvi on alueen järviin nähden syvä, suurinsyvyys 29 metriä. Järven päähän laskee Havanganoja Ylä-Havankajärvestä. Ranta-alueella on peltoviljelyä ja niistä tulevat ravinnevalumat vaikuttavat veden laatuun rehevöittäen sitä. Pääosa järven vedestä laskee eteläpään kautta Vaskiveteen. Havanganjärvi kuuluu kokonaisuudessaan Vaskiveden kalastuskunnalle. Havanganjärven vesi on hapahkoa ja ruskeaa. Järven ph vaihtelee välillä, mikä on esimerkiksi ravuille kriittistä (ph<6). Puskurikyky on välttävä ja etenkin pohjoispäässä on humusleimaisuus voimakasta johtuen Ylä- Havangasta tulevista vesistä. Happitilanne on järvessä ollut talvikerrostuneisuuden aikana kohtuullisen hyvä ja fosforipitoisuuden ovat jonkin verran koholla. 13

15 Havanganjärven keskimääräinen laatu on lähinnä tyydyttävä. Luokitukseen laskevasti vaikuttavat humuksen runsaus, happamuus ja lievä rehevöityminen. Havanganjärveen on istutettu kuhaa, järvitaimenta, järvi- ja planktonsiikaa sekä viimeisen 5 vuoden aikana 3000 ankeriaanpoikasta. Istutukset ovat onnistuneet kuhan osalta hyvin, ankeriaan osalta vielä ei ole selvyyttä tuloksista. Kohtalaisen hyvästä happitilanteesta johtuen siika todennäköisesti viihtyy Havanganjärvessä. Järvitaimen istutuksia kannattaa selvittää ja miettiä onko niillä virkistyskalastusarvoa järvelle. Havanganjärvestä on tehty suunnitelma, jossa aliveden ja keskiveden korkeutta säädeltäisiin. Suunnitelma on lupakierroksella ja sen toteutuessa kalataloudelliset asiat tulee käydä läpi. Pirkanmaan metsäkeskuksella on myös Huomisen Havanka hanke, jossa molempien järvien kuntoa parannettaisiin rakentamalla altaita ja kosteikkoja yläpuoliselle alueelle. 3.9 Keihäsjärven valuma-alue Keihäsjärvi 35:415: ha korkeus 96,2 Keihäsjärvi sijaitsee Vaskiveden kylätaajaman lounaispuolella ja sen vedet laskevat Vaskiveden Salmenselkään. Järvi on kohtuullisen syvä, kokonaissyvyys 15 metriä. Järven pohjoisosa on matalaa ja ruohikkoista. Valuma-alue on erittäin laaja. Järven eteläosaan laskeva Isojoki tuo vesiä soistuneilta alueilta. Pohjoinen haara (Heinäjoki) on peltojen ympäröimä, joten hajakuormitus on merkittävää. Keihäsjärven viipymä on lyhyt sen toimiessa läpivirtausaltaana. Keihäsjärvi kuuluu kokonaisuudessaan Vaskiveden kalastuskunnalle. Veden laadultaan Keihäsjärvi on erittäin ruskeavetinen ja hapahko. Keväisin ja talvella ph on laskenut tasolle 5.5, mikä rajoittaa kalastonhoitomahdollisuuksia. Puskurointikyky happamoitumista vastaan on heikko. Kesällä Keihäsjärvi kerrostuu lämpötilan mukaan. Viileä alusvesi voi olla vähähappista. Fosforipitoisuudet eivät ole kuitenkaan merkittävästi koholla. Veden laatu järvessä on tyydyttävä. Veden laatu ja ominaisuudet rajoittavat kalakannanhoitoa. Siika ja järvitaimen eivät ole menestyneet aikaisempien kokeilujen mukaan. Kuhaistutukset ovat onnistuneet hyvin ja niitä tullaan jatkamaan. Vaskiselässä, jonne yhteys on, kuha kanta on kohtuullinen. 14

16 3.10 Siekkisjärven valuma-alue Särkioja-Pajuoja 35;417 Särkioja on vedenlaadultaan ja puromaisemaltaan lähes luonnontilainen. Puroissa on todettu olevan tyypillisiä purojen kalalajeja, kivisimppu, ahven, hauki ja made. Mahdollisesti purossa on myös rapua, joka kannattaisi tarkistaa esimerkiksi koeravustuksella. Särkioja laskee vetensä Siekkisjärveen Siekkisjärvi 35:417: ha korkeus 118,5 Siekkisjärvi sijaitsee Virrat-Jyväskyläntien (vt23) eteläpuolella ja se laskee Kangasjärven ja Majajärven kautta Jähdyslahteen. Järven suurinsyvyys on 20 metriä. Järven kaukovaluma-alue on metsävaltainen ja sillä sijaitsee lukuisia pieniä järviä. Lähivaluma-alueella on jonkin verran haja-asutusta ja peltoa. Laajoja peltoaukeita ei kuitenkaan ole. Siekkisjärvellä toimivat Marttisen, Heikkilän ja Jäähdyspohjan kalastusyhtymä. Vedenlaatu Siekkisjärvellä on lievästi humussävytteinen ja ph on 5,8 6,8. Virkistysarvoltaan järvi kuuluu luokkaan hyvä. Vesi on suhteellisen kirkasta ja ravinnetaso alhainen. Järven laajat selkäalueet ja syvyys edistävät siian ja järvitaimenen menestymistä järvessä. Järveen on istutettu kuhaa, planktonsiika, taimenta ja jonkin verran karppeja. Istutuksia kannattaa jatkaa kalastuskiinnostavuuden mukaan. Siekkisjärven Myllyoja on elinympäristöltään soveltuva ravuille ja kaloille. Osakaskuntien kannattaisi suunnitella kunnostusmahdollisuuksia siten, että kalankulkuyhteys saataisiin reittiveteen. Tällä hetkellä entisen Kultavirtain alue Patolammin alapuolella sekä vanhan myllyn kohta vaatisivat kunnostuksen koska vanhan myllyn kohta muodostaa nousuesteen Jähdyslahti 35:412: ha korkeus 96,1 Jähdyslahdesta vedet laskevat pääreitille Kaltinselän kautta. Jähdyslahden vedenlaatu on pysynyt hyvänä, vaikka pientä rehevöitymistä onkin havaittavissa. Vesialueen suurin syvyys on 28 metriä. Lahteen tulee kuormitusta Majajärven kautta laskevalta reitiltä sekä Jähdyslahden pohjoiselta lähivaluma-alueelta. 15

17 Jähdyslahden vesialueet kuuluvat Heikkilän, Jähdyspohjan ja Nuuttilan kalastuskunnille. Kalastuskunnat toimivat Jäähdyspohjan kalastusyhtymänä. Jähdyslahden vedenlaatu on hyvä, vesi suhteellisen kirkasta ja päällysveden fosfori- ja klorofyllipitoisuudet pysyneet lievästi reheville vesille ominaisella tasolla. Happitilanne on ollut hyvä. Jähdyslahteen on tehty kuha-, siika-, ja täplärapuistutuksia. Voimassa olevan rapustrategian mukaan Jähdyslahtea voidaan täpläravun osalta pitää istutusten rajana Siekkisjärven valuma-alueen reitissä Kaltinselkä Kaltinselkä sijaitsee Jähdyslahden ja pääreittiin kuuluvan Oikanselän välissä. Vesi on laadultaan hyvää ja se on kirkasta. Veden ravinnetaso on alhainen ja happitilanne hyvä. Yläpuoliseen Jähdyslahteen verrattuna humuspitoisuus on korkeampi, mutta alhaisempi kuin pääreitillä. Alusveden happipitoisuudet ovat korkeammat kuin Jähdyslahdessa, johtuen tuulisemmasta sijainnista. Kaltinselän kalastuksesta vastaa Jäähdyspohjan kalastusyhtymä, jonka alueella se sijaitsee. Kaltinselkään on istutettu kuhaa, täplärapua ja planktonsiikaa. Kaltinselkä sopii vaateliaillekin kalalajeille, joskin virtaus voi houkutella taimenia pääreitin suuntaa. Siika, kuha ja täplärapu ovat menestyneet hyvin. Kaltinselän muikkukanta on myös hyvä Pihlajaveden reitti Pihlajaveden reitti on keskimmäinen Kokemäenjoen vesistön pohjoisen vesialueen kolmesta järvireitistä. Reitin keskusjärvi on Pihlajavesi entisen Pihlajaveden kunnan alueella Keuruulla ja reitti yhtyy Ähtärin reittiin kuuluvaan Tarjanneveteen Virtain Hauhuulla. Reitin valuma-alue on n. 700 km2. Virtain yläpuoliset Pihlajaveden reitin alueet ovat Keuruun kalastusalueen puolella Kiikkaoja-Kingonoja-Isojärvenoja Kiikkaoja on 7,5 km pitkä ja se lähtee Isojärvestä ja laskee pohjoisesta etelään Vironjokeen, korkeuseroa Isojärven ja Virojoen välillä on 58 metriä. Purossa tavataan tavallisia puroon kuuluvia kalalajeja. Alajuoksun jokirapukannan rapurutto on tuhonnut, mutta tällä hetkellä siellä on pieni jokirapukanta. Maanomistaja on jokea ja sen ympäristöä kunnostanut ja kaloille on rakennettu suojapaikkoja. Jokiosuus sijaitsee Härkäpohjan, Mantilon-Taipaleen ja Kotajärven kalastuskuntien alueella. 16

18 Jokialue sopii alaosiltaan mahdolliseksi purokunnostuspaikaksi Koikero-oja 35:485 Koikero-oja on n. 6,5 km pitkä ja se laskee Kituskoskeen. Koikero-ojassa ei ole kalojen nousu esteitä ja oja on kunnostettu purovesikunnostuksen yhteydessä. Purovesikunnostuksen seurantaraportissa 2012 (Vuolio,Ristiniemi) todettiin kunnostuksen olleen onnistunut ja syksyllä löytyi taimenen kutukuoppia n. 3 km päässä joen laskupaikasta. Virtain kalastusalueen ja ELY keskuksen toimesta suoritettiin syksykesällä 2012 sähkökalastus Koikero-ojan yläosassa ja tulos vahvisti seurantaraportin tuloksen taimenen lisääntymisestä. (Kokemäen vesiensuojeluyhdistyksen sähkökalastusraportti Holsti 2012). Edellinen vahvistaa varsinkin kevään matalasta ph:sta huolimatta joessa on oma lisääntyvä taimenkantansa. Istutuksista tulisi pidättäytyä, mutta kunnostuksia kutusoraikkojen osalta tulisi jatkaa. Muita mahdollisia kunnostustoimenpiteitä voisi olla ph pitoisuuden säätely Kitus- ja Kotalankosket 35:485 Koskireitti saa alkunsa Jyrkee-järvestä. Koskireittiä hallinnoi Uurasten- Mantilon-Taipaleen osakaskunta ja Metsähallitus. Jyrkee-järvestä alkava Koskelankoski, sitä seuraava Vehmaskoski laskevat Vehmasjärven kautta Kitusjärveen ja sitä kautta Kituskoskien (Kotalan kosket) ja Vironjoen/Vironkosken kautta Uurasjärveen. Korkeus eroa reitillä on lähes 30 metriä ja sitä kautta tulevat kaikki Pihlajaveden reitin vedet. Vironjokeen laskee purovetenä Koiraoja, jonka reitti tulee Keuruun rajalta. Vesireitti on n. 5 km mittainen ja vesi virtaa läpi vuoden. Reittiä ei tutkittu purovesikartoituksen yhteydessä -90 luvulla, mutta se voisi olla selvitettävä kohde. Koskialueen ylimmät kosket on kunnostettu 1995 ja ne ovat matkailukalastuskohteena. Koskissa lisääntyy järvitaimen luonnonvaraisesti ja mätirasiaistutuksia tehdään tukitoimina. Koskilla on kalastusrajoitus, joka kieltää luonnonvaraisen taimenen ylös ottamisen, vain eväleikattu on sallittu saaliskala. Osakaskunnat ja Metsähallitus ovat istuttaneet vuosien aikana koskikutuista harjusta koskialueelle. Veden ph arvot ovat keväällä matalahkoja ja Keuruun alueella olevat suoalueet tuovat veteen humuspäästöjä. Ranta-aluetta kuuluu Virtain Natura-alueisiin ja ranta-alueella on myös vanhojen metsien suojelukohde sekä luontopolku. Vesialueelle on kunnostustoimien yhteydessä tehty jokirapuistutuksia, mutta koeravustukset ovat osoittaneet niiden epäonnistuneen. Koskialueen 17

19 yläpuolisilla vesillä Pihlajaveden osakaskunnan alueella on rapurutto tuhonnut kannat, joten jokirapua alueelle ei kannata istuttaa. Koskialueen kunnostuksia ja vedenlaadun seurantaa tulee jatkaa. Koskialueen uhkakuvana on Keski-Suomen vaihemaakuntakaava, jossa Keuruu-Multian alueelle on kaavoitettu useita turvetuotantoalueita Uurasjärvi 35:481: ha korkeus 96,7 Uurasjärvi on Pihlajaveden reitin alaosan suurin järviallas. Järvi laskee Hauhuunveden kautta Tarjanteeseen. Suurin syvyys järvellä on 30 metriä. Uurasjärven ranta-alueista osa kuuluu Virtain Natura-alueisiin. Alueella on pitkä rakentamaton ja luonnontilainen rantavyöhyke, useita jyrkännejaksoja, karuja kallioalueita sekä reheviä lehtomaisia ja soistuneita laaksoja. Uurasjärvi kuuluu osittain valtakunnalliseen rantojen suojeluohjelmaan ja sen kallioalueet on luokiteltu valtakunnallisesti erittäin arvokkaiksi. Kesämökkiasutusta on rannoilla runsaasti. Uurasjärven kalastuksesta vastaavat Uurasen-Mantilon-Taipaleen ja Monosen kalastuskunnat. Uurasjärven-Hauhuunveden osalta toteutettiin vedenpinnan korkeuden ennallistaminen uittoväylän ruoppauksen yhteydessä Tuuranvirran suu ruopattiin ylisyväksi ja ennallistaminen toteutettiin rakentamalla pohjapato Hauhuun Naurissalmeen. Tavoitteena on ylläpitää keskiveden korkeus vuoden aikana sopivana. Kunnostus valmistui Uurasjärven vesi on ruskeaa ja hapahkoa. Happitilanne on kohtuullisen hyvä, mutta talviaikana syvänteissä on hapettomiakin alueita. Puskurikyky on lähinnä välttävä, joskaan fosforipitoisuudet eivät ole merkittävästi koholla. Uurasjärveä voidaan pitää veden laadultaan karuhkona. Uurasjärveen on istutettu kuhaa, planktonsiikaa ja jokirapua. Kuha kanta järvessä on hyvä, mutta siikaistutuksien tuloksellisuudesta ei ole merkkejä. Siikasaaliit ovat satunnaisia. Koeravustusten yhteydessä jokirapukantaa ei ole, mutta täplärapua on näissä yhteyksissä tullut pieniä määriä. Tarvittaessa Uurasjärveen voidaan tehdä kuhan tuki-istutuksia ja selvittää oikeanlaisen siikalajin menestyminen järvessä. Muikku kanta järvessä on. Kotimaisen ravun istutuksia järveen ei kannata tehdä, koska reitin yläpuoliset vedet ovat rapuruton saastuttamia. Täplärapu vallannee vuosien aikana alueen, jos ph arvot järvessä ovat sopivat. 18

20 Hauhuunvesi 35:411: ha korkeus 96.1 Hauhuunvesi sijaitsee Uurasjärven alapuolella. Suurin osa järvestä on matalaa vesikasvillisuusaluetta, kokonaissyvyyden ollessa 11 metriä. Hauhuunveden kalastuksesta vastaa Hauhuun kalastuskunta. Hauhusselkä kuuluu Virtain Natura-alueisiin. Siellä on tärkeä linnustoalue, erityisesti muuttoaikana. Järvi on Project Aqua-aluetta ja se on Pihlajaveden reitin alin järvi ennen Tarjannevettä. Uurasjärven veden korkeuden ennallistamisen yhteydessä Hauhuunvesi kuului projektiin. Pohjapato tuli Tarjanneveden suulle, samassa yhteydessä ruopattiin täyttyneitä salmia. Hauhuunveden pohjoisosa on hyvin sokkeloinen. Päävirtaus kulkee Kovasalmen kautta Hauhuunselälle, jolloin Morrinlahti jää pääreitin ulkopuolelle. Morrinlahden ravinnetaso on korkea ja levätuotanto runsasta. Happitilanne on kesäisin ollut huono. Keskiveden korkeuden noston vaikutuksia seurataan ja samalla kalakantoja. Mahdollista kalakantojen vinoutumista tulisi muokata hoitokalastuksella. Rehevänä vetenä kalataloudelliset kunnostukset tulisi kohdentaa järven hajakuormitukseen pienentämiseen ja sitä kautta järven tilan parantamiseen. Kalastuskunnan tulisi hyödyntää erinomaisia kalakantoja pyyntiä tehostamalla Parannesjärven reitti Parannesjärvi 196 ha korkeus Parannesjärvi sijaitsee Virtain ja Mänttä-Vilppulan rajalla. Valuma-alue on laajahko pienten suoalueiden pirstomaa kangasta, peltoalueita on vähän. Suurin syvyys järvessä on 21 metriä. Parannesjärvellä toimivat Ihalanmäen, Uurasten-Taipaleen, Kangasniemen ja Viskarin kalastuskunnat. Hoito ja kalastus järvialueella tapahtuvat yhteistoiminnassa lupien osalta. Parannesjärvi luokitellaan karuksi ja lämpötilakerrostuneisuus on varsin jyrkkä. Happitilanne järvessä on hyvä, joskin pohjalla esiintyy hapettomuutta. Humusleima on kohtalainen ja ph tyydyttävä (5,9 6,2). Virkistysluokaltaan järvi kuuluu luokkaan hyvä. Kesämökkiasutusta on järvellä kohtalaisesti. Järveen on istutettu kuhaa ja järvi- ja plankton siikaa ja 2012 järveen on istutettu vastakuoriutunutta siian poikasta koemielessä ja viimeistään 2013 aluetta koe kalastetaan. 19

21 Parannesjärvi tunnettiin hyvänä rapujärvenä, mutta rapurutto tuhoaa kasvavan kannan säännöllisin väliajoin, joten istutuksia ei kannattane tehdä. Parannesjärvi laskee Parannesojan-Koivuojan ja Kangaskosken kautta Vehkajärveen ja siitä edelleen Tarjanneveteen Lauttajärvi 35: ha korkeus 141,7 Lauttajärvi sijaitsee Virtain ja Mänttä-Vilppulan rajalla. Valuma-alue on laaja, sillä Lauttajärveen laskee vesiä Palanne järvestä saakka. Lähivaluma-alue on karua kangasta. Järven kaukovaluma-alueella on runsaasti soita ja veden humusleimaisuus johtuu siitä. Vesi on hapanta ja puskurikyky on huono. Fosfori pitoisuudet ovat alhaisia ja maataloudesta aiheutuvaa hajakuormitusta ei ole. Järven lähialueella sijaitsee kaksi poikastuotannossa olevaa luonnonravintoallasta, mutta niillä ei ole järveen kuormittavaa vaikutusta. Järvessä on istutuksien ansiosta hyvä kuhakanta ja siikaakin järvestä löytyy. Lauttajärven vesialueella on yksityinen vesialue, valtion aluetta sekä pienet lohkot Kangasniemen ja Nygårdin kalastuskunnilla. Lauttajärven vedet laskevat Lauttaojaa pitkin Koivuojaan, jossa kalan nousun estää myllypato Parannesoja-Koivuoja ja Kangaskoski 35:493 Parannesojan-Koivuojan yhteispituus on n. 4 km. Kangaskoski sijaitsee Kangasjärven ja Vehkajärven välissä ja on pituudeltaan n. 300 m. Korkeuseroa järvien välillä on n. 6 metriä, mutta myllypato rajoittaa kalan nousua. Alueella sijaitsee kaunis Rantalan särkkä. Parannesojasta on tavattu jonkinasteista luonnon purotaimenkantaa. Alueen rapukannan on rapurutto tuhonnut Aikanaan tehdyssä purovesi selvityksessä alueen purokokonaisuuden on todettu olevan yksi parhaita Virtain kalastusalueen mahdollisista kunnostuskohteista. Osakaskuntien, maanomistajien ja kalastusalueen yhteistyöllä puroreitistä voitaisiin luoda järvitaimenille poikaspankki. 20

22 Vehkajärvi 35:491: ha korkeus 111,9 Vehkajärvi sijaitsee Parannesjärven alapuolella ja sen vedet laskevat Vehkakosken kautta Tarjanneveteen. Järven suurinsyvyys on 21 metriä. Vehkakosken rannalla sijaitsee kalanviljelylaitos, joka vaikuttaa kosken virtaamaan. Vehkajärvi sijaitsee Mänttä-Vilppulassa. Vehkajärven kalastuksesta vastaavat Kangasjärven, Kolkinlahden, Viskarin, Pohjaslahden ja Kuivikon kalastuskunnat. Vehkajärveen on vuosien aikana istutettu kuhaa ja kanta on siellä varsin hyvä. Suurehkona järvenä siellä voisi olla myös lisääntymispaikkoja kuhalle ja niitä olisi osakaskuntien toimesta hyvä selvittää ja myös kunnostaa. Syvänä järvenä siikaistutukset voisivat olla mahdollisia, koska järvessä on myös muikkua. Rapukannan rapurutto on tuhonnut Rapukannassa tapahtunee jonkinlaista elpymistä jatkossa, mutta Tarjanneveden läheisyys ja siellä oleva täplärapukanta todennäköisesti pitävät huolen siitä, että jokirapu ei elvy Salusjärven reitti Salusjärvi 35:419: ha korkeus 107,0 Salusjärven halkaisee kuuluisa Salussärkkä. Ruovesi-Haapamäki tie kulkee pitkin Salussärkkää, joka tiealuetta lukuun ottamatta on luonnonsuojelualuetta. Salusjärven pienempi puoli on huomattavasti rehevöitynyt, mutta suurempi puoli on hyväkuntoinen ja vedenlaadultaan hyvä. Järven suurinsyvyys on 10 metriä. Salusjärven kalastuksesta vastaavat Kolkinlahden, Salusen ja Makkosen kalastuskunnat. Järveen on istutettu kuhaa, planktonsiikaa ja kotiutusistutettu saimaanieriää Myllyoja 35:419 Myllyoja on pituudeltaan n. 1 km ja se sijaitsee Salusjärven ja Kolkinlahden välillä. Jokea hallinnoi Makkosen ja Kolkinlahden kalastuskunnat. Kalastuskuntien ja maanomistajien yhteistyöllä Myllyojan kunnostaminen onnistuisi. Myllyojassa on lisääntyvä jokirapu kanta (2012) Laakanoja-Mutioja-Saukko-oja-Koverokoski Mutioja kunnostettiin vuonna

23 Vesialuetta hallinnoi Visuveden ja Mustajärven kalastuskunnat ja se sijaitsee Ruoveden kunnan alueella, Virtain ja Ruoveden-Kuoreveden kalastusalueiden rajapinnassa. Purovesikartoituksen seurantatutkimuksessa 2011 (Vuolio,Ristiniemi) todettiin joessa taimenen kutupaikkoja. Taimenen lisääntyminen todettiin sähkökalastuksella elokuussa Tukitoimena voidaan käyttää mätirasiaistutuksia useana vuonna. (Kokemäen vesiensuojeluyhdistyksen sähkökalastusraportti Holsti 2012). Kunnostuksen rapuistutusten tuloksellisuus tulisi selvittää koeravustuksella. Veden ph arvoja olisi hyvä selvittää osakaskuntien toimesta ja tutkituttaa veden laatu Herajärven vesistöalue Herajärvi 35:411: ha korkeus 123,0 Herajärvi sijaitsee Ruovedellä, osin Ruoveden-Kuoreveden ja Virtain kalastusalueiden puolella. Virkistyskäyttöluokaltaan järvi kuuluu luokkaan hyvä. Aikanaan järvi on ollut hyvä rapuvesi, mutta kanta hävisi. Järveen on istutettu jokirapua, mutta tämän hetken tilanne ei ole tiedossa. Herajärven Virtain kalastusalueen puoleista osaa hallinnoi Pajulahden kalastuskunta Syvinginoja 35:411 Syvinginoja on pituudeltaan n. 2 km ja se sijaitsee Virtain ja Ruovesi- Kuorevesi kalastusalueiden rajalla Ruoveden kunnassa. Puro on perattu ja sen alaosassa sijaitsee 2 jyrkkää koskea, jotka estävät kalojen nousun Syvingistä Lassilanoja 35:411 Lassilanoja lähtee Pajujärvestä ja laskee Tarjanneveden Isolahteen. Pituudeltaan se on n. 700 metriä. Lassilanojaa hallinnoi Pajulahden kalastuskunta. 4 Suunnitelmallinen toiminta yhteistyössä Johdannossa todettiin kalastuslain olevan muuttumassa. Todennäköisesti vanhat kalastusalueet muuttuvat kalatalousalueiksi ja sitä kautta isommiksi yksiköiksi, niin hehtaareiden kuin osakas/kalastuskuntien osalta. 22

24 Tehokas ja järkevä yhteistyö säilyttää myös pienempien osakaskuntien ääntä kalastus asioissa. Tekijät vanhenevat ja yhteisten asioiden hoitamiseen ei löydy tekijöitä kuten ennen. Kalastuskuntien yhteenliittymät eivät tarvitse maanmittaria vaan yhteistoiminnan tekijöitä. Isommat vesialueet ja samoilla luvilla toimivat järvialtaat antavat mahdollisuudet tehdä suunnitelmallista toimintaa kalakannan hoidon, istutusten, lupien ja niiden myynnin osalta. 4.1 Yhteistoiminta Yhteistoiminta voidaan aloittaa järvialtaiden yhteisillä istutussuunnitelmilla. Luvanmyynti, lupien hinnat, luvanmyyntipisteet samoihin paikkoihin, useamman osakaskunnan muodostama yhtymä, ei vie omistajien valtaa, jos sitä halutaan korostaa, mutta sillä saadaan toimijoita alueille, hallintokulujen laskua ja edullisempia hankintoja. 5 Pienvesien hoitosuunnitelmasta 5.1 Yleistä Pääntöisesti kalastus/osakaskunnat vastaavat pienvesien hoitotoimenpiteistä, sekä niihin tehtävistä istutuksista. Puro- ja virtavesien osalta kunnostuksien tulee lähteä alueen osakaskuntien tahdosta. Nämä kunnostukset kuitenkin vaikuttavat laajemmalle alueelle ja myös reittivesien kalakantoihin, jolloin kalastusalue on avustavana taustatukena asiantuntijana, rahoituksen hakijana ja selvittäjänä sekä tarvittaessa toiminnan organisaattorina alkuvaiheessa. Kalastusalueen hallitus voi oman harkintansa mukaan antaa myös rahallista tukea sellaisille hankkeille, joiden kalataloudellinen merkitys koskee laajempaa aluetta. Vesistöjen kunnostuksesta on tarkempia ohjeita Virtain kalastusalueen reittivesien käyttö- ja hoitosuunnitelmassa. Samat ohjeet pätevät myös pienvesien kunnostukseen. Yhteistyön ja toiminnan lisäämistä korostetaan, koska istutuksien tulee olla järkeviä eikä ylimitoitettuja. On myös kiinnitettävä huomiota lajikohtaiseen kalastuskiinnostukseen ja siihen kalastetaanko vesialueella ylipäätään. 5.2 Kalastuksen järjestäminen Pyydysyksiköinti Tavoitteena on yhtenäisen pyydys yksiköinnin saaminen kaikkiin kalastusalueen osakas/kalastuskuntiin. Suositus on, että kaikki noudattavat yksiköissä seuraavaa ohjesääntöä. Hinnoittelu on vapaata. 23

25 Pyydysyksiköinti pyydys yksiköt pyydys yksiköt nuotta 10 verkko 30 m 1 rysä alle 1,5 m 1 rysä yli 1,5 10 katiska 1 pitkäsiima 100 koukkua 1 syötti- tai iskukoukku 0,1 heitto- tai perhovapa 0,5 vetouistin/vapa 0,5 rapumerta 1 Rapujen osalta suositellaan, että myydään ravustuslupia max. 10 pyydysyksikköä/ruokakunta. Vesilintu metsästyksessä voidaan yhteistyötä tehdä myös paikallisten metsästysseurojen kanssa. Yhtenäinen pyydys yksiköinti kaikissa osakas/kalastuskunnissa helpottaa kalastuskuntien välistä yhteistyötä, käyttö- ja hoitosuunnitelman seurantaa sekä selkeyttää valvontaa. Järven kokonaispyydysyksikkömäärä voidaan laskea kertomalla järven pintaala (hehtaareissa) kahdella Kalastuksen lisääminen pienvesillä Kalastuksen yleisenä suuntana on, että se vähenee koko ajan, kotitarvekalastajien ikääntyminen on merkittävä syy talvikalastuksen vähenemiseen seisovilla pyydyksillä. Kalastus yksipuolistuu. Kalastusalueen, osakas/kalastuskuntien yhteinen tavoite on kalastuksen lisääminen ja monipuolistaminen niin reitti- kuin pienvesillä. Kalastus on monilla järvillä heitto- ja vetokalastusta, katiska- tai verkkopyyntiä kesäaikaan, talvinen pyydyskalastus on vähentynyt. Luvanhankinnan helpottaminen ja turhien rajoituksien poisto lisäisi kalastusta. Pienvesillä kalastusta tulisi kohdentaa vajaasti hyödynnettyihin kalalajeihin. Järvillä voitaisiin esitellä erilaisia vanhoja pyyntimenetelmiä (koukku, pitkäsiima, rantarysä, tuulastus) sekä myös opastaa kalojen käsittelyssä ja ruuan valmistuksessa. Tavoitteena siirtää perinteitä. 5.3 Kalastusrajoitukset, pyydysmerkintä ja valvonta Kalastusrajoituksissa tulisi noudattaa käyttö- ja hoitosuunnitelman ohjeita. - ensisijaisesti turhat rajoitukset tulisi poistaa - jos rajoituksia on, niiden tulisi koskea koko järviallasta - kuhan lisääntymisen turvaamiseksi tiedossa olevat kutualueet tulisi rauhoittaa kaikelta kalastukselta toukokuun puolivälistä heinäkuun puoleen väliin. 24

26 - verkkojen silmäkokoa tulisi nostaa 55 mm vapailla vesialueilla, ruohikkolahtien verkottamiseen pienempi silmäisillä verkoilla ei tulisi puuttua, koska niillä pystytään hyödyntämään ahven- ja särkikantojen säätelyä. - kuha on alueella merkittävä saaliskala, alamitan nosto 45 cm parantaisi saaliin määrää. Kalastuslain uudistuessa tuli voimaan pyydysmerkintöjen ja valvonnan osalta uudet säädökset. Pyydykset tulee merkitä näkyvillä lipuilla tai kohoilla. Pienvesillä useimmiten riittää 15 cm vedenpinnasta nouseva pola. Kuitenkin on huomioitava, että tämänkin suunnitelman järvistä osa on sellaisia, että vilkkaimmilla reiteillä tulee seisovat pyydykset merkitä lipuilla. Määritelmät ja ohjeet ovat osakas/kalastuskuntien tehtävä. Näistä on myös tiedotettava luvanmyyjille ja varsinkin lupien ostajille. Kalastuksen valvonnasta tuli uusi laki. Uuden lain myötä valvontasäännöstö muuttui ja kalastuksenvalvojat nimeää ELY-keskus hyväksytyn kokeen jälkeen 10 vuoden määrä ajaksi. Kokeen suorittaneelle valvojalle tulee kalastus/osakaskunnan/vesialueen omistajan tai kalastusalueen antaa valtuutus. Kalastusalueen valvoja ei voi ilman valtuutusta tarkastaa osakaskuntien alueella kuin valtion kalastuksenhoitomaksun tai viehekalastusmaksun suoritusta. Kalastus/osakaskuntien tulisi huolehtia, että valvojia olisi omasta takaa. Koulutuksia on vuosittain. Palvelua voi myös ostaa, esimerkiksi kalastusalueelta tai kalatalouskeskukselta. 5.4 Istutukset ja hoitotoimenpiteet Yhteistyön ja toiminnan lisäämistä korostetaan, koska istutuksien tulee olla järkeviä eikä ylimitoitettuja. On myös kiinnitettävä huomiota lajikohtaiseen kalastuskiinnostukseen ja siihen kalastetaanko vesialueella ylipäätään. Istutukset tulee toteuttaa kalastus/osakaskuntien voimavarojen ja resurssien mukaan. Jaksottainen istutus, esimerkiksi 3 vuoden aikana samaa lajia toimii paremmin kuin yhtenä vuonna tehty istutus. Istutustiheyksinä suositellaan seuraavaa; - kuha kpl/ha - siika kpl/ha - järvitaimen 0,5-1 kpl/ha 2-3 vuotisia Siika ja kuha yksikesäisinä, siian osalta voidaan myös kokeilla ns. vastakuoriutuneiden istutusta. 5.5 Rapu Rapukanta on alueella vaihteleva. Puroista ja pienemmistä järvistä löytyy joitain elinvoimaisia jokirapukantoja. Rapuruttoa esiintyy alueella ja vuosittain 25

Istutussuositus. Kuha

Istutussuositus. Kuha Istutussuositus Kuha Kuhan istutuksia suunniteltaessa on otettava huomioon järven koko, veden laatu ja erityisesti järven kuhakannan tila. Lisäksi kuhaistutusten tuloksellisuuden kannalta olisi eduksi,

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.

Lisätiedot

Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä

Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä Kalastonhoito ja kalastaminen Paimelanlahdella ja Vähäselällä Matti Kotakorpi Vesiensuojelusuunnittelija LSYP Keskustelutilaisuus Paimelan koulu 18.9.2014 Esityksen sisältö Osakaskunnan ja kalastusalueen

Lisätiedot

Sähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki

Sähkökoekalastukset vuonna 2014. Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Sähkökoekalastukset vuonna 2014 Kokemäenjoki Harjunpäänjoki Joutsijoki Kovelinoja Kissainoja Loimijoki Kokemäenjoki Sähkökoekalastukset tehtiin elo-, syyskuun aikana Arantilankoskella kalastettiin lisäksi

Lisätiedot

VUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU

VUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU KOKEMÄENJOEN VESISTÖN Marika Paakkinen 16.11.2009 Kirje nro 746 1 Tampereen kaupunki/ Ympäristövalvonta PL 487 33101 Tampere VUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU 1. JOHDANTO Tampereen järvien

Lisätiedot

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009

Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Valajärven valuma-alue Soita, metsää, harjuja; vähän peltoja: 15,01 km 2 : 4,3 x järven ala eli ei erityisen suuri 2.6.2009

Lisätiedot

KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012

KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012 KOURAJOEN-PALOJOEN JA SEN SUU- RIMMAN SIVU-UOMAN MURRONJOEN KALASTON SELVITTÄMINEN SÄHKÖKALASTUKSILLA VUONNA 2012 Heikki Holsti 2012 Kirjenumero 1079/12 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE... 1 3.

Lisätiedot

13.7.2011 Puula-forum Kalevi Puukko

13.7.2011 Puula-forum Kalevi Puukko Puulavesi sijaitsee Etelä-Savossa, Hirvensalmen ja Kangasniemen kuntien ja Mikkelin kaupungin alueella. Sen pinta-ala on 330 km², ja se on Suomen 13. suurin järvi. Vesistön keskisyvyys on 9,2 metriä ja

Lisätiedot

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston

Lisätiedot

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa???

Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? Kokemäenjoen harjusselvitys vuonna 2014 Kannattaako harjuksia istuttaa??? 24.3.2015 KOKEMÄKI Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelman seurantaryhmä Heikki Holsti Selvityksen tavoitteet Kalastajille kohdistetun

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 56. Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 14.06.2012 Sivu 1 / 1 2412/11.01.03/2012 56 Espoon järvien tila talvella 2012 Valmistelijat / lisätiedot: Kajaste Ilppo, puh. (09) 816 24834 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus

Lisätiedot

Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio. Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30. Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali.

Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio. Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30. Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali. Vesistökunnostusteemaryhmän kokouksen muistio Aika: 9.10.2015 klo 11.30-13.30 Paikka: Someron kaupungintalo, Joensuuntie 20, valtuustosali Paikalla Seppo Oksanen, Someron vesiensuojeluyhdistys Olli Ylönen,

Lisätiedot

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 2006-2008 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN SAALISKIRJANPITO VUOSINA 26-28 Markku Nieminen 29 SISÄLLYSLUETTELO 1.1 Menetelmät 2 1.2 Tulosten tulkintaa vaikeuttavat tekijät 2 1.3 Kalastus 2-5 2. Yksikkösaaliit 6 2.1 Siika

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 EU:n osarahoitteinen hanke (50%). Hankkeen kustannusarvio on noin 620 000 euroa. Hankkeella on rahoittajia 39 kpl. Neljä vesistöaluetta

Lisätiedot

Sanginjoen ekologinen tila

Sanginjoen ekologinen tila Sanginjoen ekologinen tila Tuomas Saarinen, Kati Martinmäki, Heikki Mykrä, Jermi Tertsunen Sanginjoen virkistyskäyttöarvon parantaminen ja ekologinen kunnostus Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Yleistä

Lisätiedot

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN

OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN OULUJOEN PÄÄUOMAN MONTAN PATOALTAAN YLÄOSAN VIRKISTYSKALASTUKSELLISEN KÄYTÖN KEHITTÄMINEN ESISUUNNITELMA 3/2014 *Kehittämispäällikkö Kyösti Honkala *Suunnittelija, kalastusmestari Matti Hiltunen Tavoite

Lisätiedot

VARESJÄRVI KOEKALASTUS

VARESJÄRVI KOEKALASTUS Varsinais-Suomen Kalavesien Hoito Oy Puutarhakatu 19 A 20100 TURKU www.silakka.info VARESJÄRVI KOEKALASTUS 2012 Chris Karppinen Varsinais-suomen kalavesien Hoito Oy 1. Johdanto Maataloustuottajain säätiö

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet. Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015

UUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet. Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015 UUSI KALASTUSLAKI ja vesialueen omistajan oikeudet Etelä-Karjalan kalatalouskeskuksen vuosikokous 2015 Kalastuslain valmistelun vaiheet Työryhmävalmistelu käyntiin 2008 Ensimmäinen luonnos julkistettiin

Lisätiedot

KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA

KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA KETTULAN JÄRVIEN TILA VUOSINA 2006-2010 TEHTYJEN TUTKI- MUSTEN PERUSTEELLA Näytteenotto ja näytteiden analysointi Vesinäytteet on otettu lopputalvella 2006 ja 2007 sekä loppukesällä 2006, 2007 ja 2010

Lisätiedot

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1

Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö 5.12.2007 1 Vapaa-ajankalastus Suomessa ja Lapissa Poroeno 2001 5.12.2007 SVK / Petter Nissén 25.10.2007 2 Vapaa-ajankalastajat Suomessa n. 1,93 milj. vapaa-ajankalastajaa

Lisätiedot

1. JOHDANTO 3 2. YLEISKUVAUS ALUEISTA 4 2.1 YLEISTÄ 4 2.2 LUONNONSUOJELUALUEET 4 2.3 VIRKISTYSKALASTUSKOHTEET 4 2.4 VESILIIKENNNE 4 2.

1. JOHDANTO 3 2. YLEISKUVAUS ALUEISTA 4 2.1 YLEISTÄ 4 2.2 LUONNONSUOJELUALUEET 4 2.3 VIRKISTYSKALASTUSKOHTEET 4 2.4 VESILIIKENNNE 4 2. SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 3 2. YLEISKUVAUS ALUEISTA 4 2.1 YLEISTÄ 4 2.2 LUONNONSUOJELUALUEET 4 2.3 VIRKISTYSKALASTUSKOHTEET 4 2.4 VESILIIKENNNE 4 2.5 LOMA-ASUTUS 5 3 KALASTUSALUEEN VESISTÖT 5 3.1 YLEISTÄ

Lisätiedot

SATAKUNNAN VESISTÖT. Yleistä

SATAKUNNAN VESISTÖT. Yleistä SATAKUNNAN VESISTÖT Teija Kirkkala 6.. Yleistä Suomessa 87 888 yli aarin kokoista järveä km jokia Suomen järvissä vettä km Satakunnassa yli hehtaarin järviä noin yhteispinta-ala noin km SATAKUNNAN VESISTÖT

Lisätiedot

KOKEMÄENJEON VESISTÖALUEEN VIRTAVESIEN JA TAIMENKANTOJEN HOITOTEIMENPITEITÄ VUONNA 2015 TAUSTAA VUONNA 2015 TOTEUTETTUJA TOIMENPITEET 23.10.

KOKEMÄENJEON VESISTÖALUEEN VIRTAVESIEN JA TAIMENKANTOJEN HOITOTEIMENPITEITÄ VUONNA 2015 TAUSTAA VUONNA 2015 TOTEUTETTUJA TOIMENPITEET 23.10. KOKEMÄENJEON VESISTÖALUEEN VIRTAVESIEN JA TAIMENKANTOJEN HOITOTEIMENPITEITÄ VUONNA 2015 TAUSTAA Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry (KVVY) on tehnyt vuosikymmenten ajan tiivistä yhteistyötä

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Tiia Grönholm (email) Linnunmaa Oy 24.8.2012 Lähetämme ohessa yhteenvedon Endomines Oy:n Karjalan Kultalinjan YVAan liittyvistä vuoden 2012

Lisätiedot

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014

RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 Vesistöosasto/MM 25.9.2013 Kirjenumero 766/13 Renkajärven suojeluyhdistys ry RENKAJÄRVEN VEDENLAATU KESÄLLÄ 2014 1. YLEISTÄ Renkajärvi on Tammelan ylänköalueella, Hattulan ja Hämeenlinnan kunnissa sijaitseva,

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 EU:n osarahoitteinen hanke (50%). Hankkeen kustannusarvio on noin 620 000 euroa. Hankkeella on rahoittajia 39 kpl. Neljä vesistöaluetta

Lisätiedot

Taimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa Päijänne ja Vättern

Taimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa Päijänne ja Vättern Taimen ja kalatalouspolitiikka vertailussa ja Mikko Jokilahti Jukka Syrjänen, Olli Sivonen, Kimmo Sivonen Jyväskylän yliopisto Konneveden kalatutkimus ry Keski-Suomen kalastusaluepäivä Jyväskylä 13.12.2013

Lisätiedot

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011

Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Luoteis-Tammelan vesistöjen vedenlaatuselvitys v. 2011 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto Johdanto Tämä raportti on selvitys Luoteis-Tammelan Heinijärven ja siihen laskevien ojien

Lisätiedot

Työsuunnitelma. Kivijärven kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, 53101 LAPPEENRANTA TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE

Työsuunnitelma. Kivijärven kalastusalue Vesa Tiitinen, PL 46, 53101 LAPPEENRANTA TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE TOIMINNALLINEN SELVITYS LEMIN JÄRVIEN KUNNOSTUS HANKE SELVITYS AIKAJAKSOLLA 01.07. 31.12.2006 1. HANKKEEN LÄHTÖKOHDAT Kivijärven kalastusalue on pyytänyt 04.01.2005 saapuneella hakemuksella, että sille

Lisätiedot

KIIKUNJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005

KIIKUNJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 KIIKUNJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 Heidi Vatanen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Kiikunjoen kalataloudellisessa tarkkailussa tutkittiin Kiikunjoki-Saveronjoki-Silmunjoki reitillä sijaitsevan

Lisätiedot

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet

Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Tornionjoen Suomen puoleisten pintavesien luokittelu ja ehdotetut lisätoimenpiteet Petri Liljaniemi Biologi Lapin ympäristökeskus 1 Vesistön ekologisen tilan luokittelu Biologiset tekijät Levät, vesikasvillisuus,

Lisätiedot

Näsijärven siikaselvitys v. 2010

Näsijärven siikaselvitys v. 2010 2011 Näsijärven selvitys v. 2010 Markku Nieminen Iktyonomi 29.5.2011 NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA NÄSIJÄRVEN SIIKASELVITYS VUONNA 2010 1. Johdanto Näsijärven kalastusalueen hallitus päätti selvittää

Lisätiedot

PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007

PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007 PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 27 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 91/27 Anne Åkerberg SISÄLLYS sivu 1 Johdanto 1 2 Näytteenotto ja sääolot 1 3 Tulokset 2 3.1 Lämpötila

Lisätiedot

VIRTAIN, RUOVEDEN-KUOREVEDEN JA NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEIDEN KUNNOSTETTUJEN VIRTAVESIEN SÄHKÖKALASTUSTUTKIMUS VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012

VIRTAIN, RUOVEDEN-KUOREVEDEN JA NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEIDEN KUNNOSTETTUJEN VIRTAVESIEN SÄHKÖKALASTUSTUTKIMUS VUONNA 2012. Heikki Holsti 2012 VIRTAIN, RUOVEDEN-KUOREVEDEN JA NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEIDEN KUNNOSTETTUJEN VIRTAVESIEN SÄHKÖKALASTUSTUTKIMUS VUONNA 2012 Heikki Holsti 2012 Kirjenumero 906/12 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 2. TUTKIMUSALUE...

Lisätiedot

Näsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen

Näsijärven siikatutkimus 2000-10 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen 212 Näsijärven siikatutkimus 2-1 ja siian luontaisen lisääntymisen selvittäminen Markku Nieminen iktyonomi 25.2.212 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Saalisnäytteet... 3 3. Siikaistutukset ja siikarodut...

Lisätiedot

100-v juhlaseminaari, UKK-instituutti Tampere 2.4.2014. Kalatalousneuvoja Ismo Kolari Pirkanmaan Kalatalouskeskus

100-v juhlaseminaari, UKK-instituutti Tampere 2.4.2014. Kalatalousneuvoja Ismo Kolari Pirkanmaan Kalatalouskeskus 100-v juhlaseminaari, UKK-instituutti Tampere 2.4.2014 Kalatalousneuvoja Ismo Kolari Pirkanmaan Kalatalouskeskus Evon kalanviljelylaitos Lammi 1892 Myllypuron kalanviljelylaitos Ylöjärvi 1916 toiminta

Lisätiedot

TIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE!

TIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE! TIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE! KOSKIEN ENNALLISTAMISHANKE ETENEE, TAVOITTEENA PALAUTTAA JÄRVITAIMENEN LUONTAINEN LISÄÄNTYMINEN. KOSKIEN MELOTTAVUUS LÄHES ENNALLAAN MUTTA MELONTAVÄYLÄT OVAT MUUTTUNEET.

Lisätiedot

SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005

SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 SORSAJOEN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2005 Heidi Vatanen ISSN 1458-8064 TIIVISTELMÄ Sorsajoen kalataloudellisessa tarkkailuohjelmassa tutkittiin velvoitetarkkailuna valuma-alueella sijaitsevien

Lisätiedot

Kauhavanjoen ja sen ympäristön kehittäminen ja kunnostaminen -esiselvityshanke. Ulla Eriksson

Kauhavanjoen ja sen ympäristön kehittäminen ja kunnostaminen -esiselvityshanke. Ulla Eriksson Kauhavanjoen ja sen ympäristön kehittäminen ja kunnostaminen -esiselvityshanke Ulla Eriksson Hankkeen taustaa Hanke toteutetaan Kauhavan kaupungin toimesta Hanke rahoitetaan 70% Euroopan aluekehitysrahasto-ohjelmasta

Lisätiedot

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y

S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y S A V O K A R J A L A N Y M P Ä R I S T Ö T U T K I M U S O Y Endomines Oy B 5193.100 Anne Simanainen (email) Henna Mutanen (email) 18.12.2012 Tiedoksi: Pohjois-Karjalan ely-keskus (email) Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys

Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Järven tilapäinen kuivattaminen kalaveden hoitokeinona Esimerkkinä Haapajärven tyhjennys Aarno Karels Etelä-Karjalan kalatalouskeskus ry Valtakunnalliset XXIV Kalastusaluepäivät 16.-18.2.2012 Haapajärven

Lisätiedot

Judinsalon osakaskunta, istutukset 2013

Judinsalon osakaskunta, istutukset 2013 aiheesta keskusteltu Keski-Suomen Kalatalouskeskus/Timo Meronen (TM ), Keski-Suomen Kalavesienhoito Oy/Jani Jokivirta (JJ),Laukaan Kalanviljelylaitos /Päivi Anttonen (PA) ja Savon Taimen/Yrjö Lankinen

Lisätiedot

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013

Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013 Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ja OP-Rahastoyhtiö yhteistyössä pienvesikunnostuksissa 2013 Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piiri ry aluesihteeri, Teemu Tuovinen 14.11.2013 Uhanalaiset

Lisätiedot

Kolkunjoen kä ytto - jä hoitosuunnitelmä 2015-2025

Kolkunjoen kä ytto - jä hoitosuunnitelmä 2015-2025 Kolkunjoen kä ytto - jä hoitosuunnitelmä 2015-2025 Mika Oraluoma Kala- ja vesistötutkimus Vesi-Visio 25.2.2015 Sisällysluettelo Johdanto... 1 Kolkunjoki... 2 Seuranta ja hoitotoimet... 3 Taimenkannan eriytyneisyyden

Lisätiedot

SIIKAKANNAT ISTUTTAMALLA ONNEEN?

SIIKAKANNAT ISTUTTAMALLA ONNEEN? SIIKAKANNAT ISTUTTAMALLA ONNEEN? Markku Ahonen EU INVESTOI KESTÄVÄÄN KALATALOUTEEN Kalavesien hoidon periaate: Mitä enemmän istutetaan, sitä enemmän saalista. Siianpoikasten massatuotanto luonnonravintolammikoissa

Lisätiedot

Puulan kalastustiedustelu 2015

Puulan kalastustiedustelu 2015 26.2.2016 Puulan kalastustiedustelu 2015 Hyvä kalastaja! Puulan kalastusalue tekee Puulan viehekalastusta koskevan kalastustiedustelun. Kysely on lähetty kaikille niille Puulan vieheluvan ostaneille kalastajille,

Lisätiedot

MAASTOSELVITYS KOURAJOEN KALATALOUDEL- LISISTA KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSISTA

MAASTOSELVITYS KOURAJOEN KALATALOUDEL- LISISTA KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSISTA MAASTOSELVITYS KOURAJOEN KALATALOUDEL- LISISTA KUNNOSTUSMAHDOLLISUUKSISTA Mikko Känkänen 2011 1 JOHDANTO... 3 2 VESISTÖN KUVAUS... 3 3 KALASTO JA VIRKISTYSKÄYTTÖ... 3 4 AINEISTO JA MENETELMÄT... 3 5 TULOKSET...

Lisätiedot

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ

UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ UUSI KALASTUSLAKI PARANTAA KALAKANTOJEN ELINVOIMAISUUTTA JA KALASTUKSEN EDELLYTYKSIÄ 1 Lain tavoitteet Tavoitteena selkeä ja tietoon perustuva kalastuksen järjestäminen, jolla edistetään 1. kalavarojen

Lisätiedot

Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä

Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä Puroympäristöjen kunnostaminen kokemuksia ja hyviä käytäntöjä Paimionjokiseminaari 13.11.2014, Härkälän kartano, Somero : Janne Tolonen, Valonia Esityksen sisältö Puroympäristöjen kunnostaminen 1. Valonian

Lisätiedot

Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä

Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä Kokemuksia hoitokalastuksista eräillä Etelä-Suomen järvillä Vihdin Enäjärvi Espoon Pitkäjärvi ja Lippajärvi Näillä kolmella järvellä on suunnilleen samankaltainen kuormitushistoria. Alkuun kuitenkin lyhyesti

Lisätiedot

Taimen- ja järvilohi-istutusten merkintäsuunnitelma vuosille 2011-2015

Taimen- ja järvilohi-istutusten merkintäsuunnitelma vuosille 2011-2015 POHJOIS-,ETELÄ JA KESKI-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUEET Taimen- ja järvilohi-istutusten merkintäsuunnitelma vuosille 2011-2015 Tomi Ranta 1, Olli Urpanen 2, Timo Meronen 2 & Jukka Syrjänen 3 Hämeen Kalatalouskeskus

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2014

TOIMINTAKERTOMUS 2014 www.saimaanlohikalayhdistys.fi Sivu 1/5 TOIMINTAKERTOMUS 2014 YLEISTÄ Yhdistyksen toiminnan yleistavoite Saimaan lohikalayhdistyksen on tarkoitus edistää Vuoksen vesistöalueen uhanalaisten lohikalakantojen

Lisätiedot

Kala- ja rapukannan kehitta missuunnitelma Paimionjoen Kosken Tl kunnan alueelle

Kala- ja rapukannan kehitta missuunnitelma Paimionjoen Kosken Tl kunnan alueelle 0 Kala- ja rapukannan kehitta missuunnitelma Paimionjoen Kosken Tl kunnan alueelle Paimionjoen Kosken Tl alueen kalat ja ravut hanke, joka on saanut tukea Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalastuksenhoitomaksuvaroista

Lisätiedot

Tausta ja tavoitteet

Tausta ja tavoitteet Vesistöjen kunnostus Marjo Tarvainen Asiantuntija, FT 25.1.2011, Vesistöjen tila ja kunnostus 1 Tausta ja tavoitteet Järven kunnostamisella tarkoitetaan suoraan järveen kohdistettavia toimenpiteitä Tavoitteena

Lisätiedot

Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014. 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen

Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014. 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 20.10.2014 Pyhäjärvi-instituutti Jussi Aaltonen Raumanjoen sähkökoekalastusraportti 2014 Teksti: Jussi Aaltonen Kuvat: Tero Forsman (ellei toisin mainita) Pyhäjärvi-instituutti

Lisätiedot

- tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä

- tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä www.puula.fi - tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011-14 Mikkeli 2014 Tekijä: Projektipäällikkö Teemu

Lisätiedot

Vesistöjen kunnostus Jermi Tertsunen POPELY. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Vesistöjen kunnostus Jermi Tertsunen POPELY. Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Vesistöjen kunnostus Jermi Tertsunen POPELY Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 16.4.2013 1 Erilaisia tavoitteita 1. Virkistyskäyttö - Haittaava kasvillisuus, liettyminen, kalastus-

Lisätiedot

ROINEEN-MALLASVEDEN-PÄLKÄNEVEDEN KALASTUSALUE. Pirkanmaan kalatalouskeskuksen tiedonantoja nro 56

ROINEEN-MALLASVEDEN-PÄLKÄNEVEDEN KALASTUSALUE. Pirkanmaan kalatalouskeskuksen tiedonantoja nro 56 ROINEEN-MALLASVEDEN-PÄLKÄNEVEDEN KALASTUSALUE KIRJANPITOKALASTUSRAPORTTI VUODET 21-27 Sanna Ojalammi/ Jussi Siivari Pirkanmaan kalatalouskeskuksen tiedonantoja nro 56 ISBN 952-9856-48-2 ISSN 789-975 25

Lisätiedot

Teemu Koski 19.4.2012. Hirvijoen kalataloudellinen kunnostustarve

Teemu Koski 19.4.2012. Hirvijoen kalataloudellinen kunnostustarve Teemu Koski 19.4.2012 Hirvijoen kalataloudellinen kunnostustarve www.tuas.fi Esityksen sisältö Hanketausta Hirvijoen kalataloudellinen merkitys Hirvijoen kalasto Hirvijoesta taimenjoki? Hirvijoen kosket

Lisätiedot

Joki- ja täplärapuistutusten tuloksellisuus

Joki- ja täplärapuistutusten tuloksellisuus Joki- ja täplärapuistutusten tuloksellisuus Esa Erkamo Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Raputalousohjelman päätös ja evaluointityöpaja Jyväskylän Viherlandia 13.3.2013 Noin 20 vuoden tulosseuranta

Lisätiedot

Vesistöt kuntoon yhteistyöllä -seminaari OHTO, Oulu 25.11. - 26.11.2014. Eero Hakala, ProAgria Keski-Pohjanmaa/ Kalatalouskeskus

Vesistöt kuntoon yhteistyöllä -seminaari OHTO, Oulu 25.11. - 26.11.2014. Eero Hakala, ProAgria Keski-Pohjanmaa/ Kalatalouskeskus Vesistöt kuntoon yhteistyöllä -seminaari OHTO, Oulu 25.11. - 26.11.2014 Eero Hakala, ProAgria Keski-Pohjanmaa/ Kalatalouskeskus 1 Sijaitsee Vetelissä, kuuluu Kruunupyynjoen vesistöön ja laskee n. 4,5 km

Lisätiedot

KERTOMUS TILIKAUDEN TOIMINNASTA VUONNA 2014 HEINOLAN KALASTUSALUE

KERTOMUS TILIKAUDEN TOIMINNASTA VUONNA 2014 HEINOLAN KALASTUSALUE KERTOMUS TILIKAUDEN TOIMINNASTA VUONNA 2014 HEINOLAN KALASTUSALUE 1. PERUSTIEDOT Kalastusalueen nimi on Heinolan kalastusalue ja sen kotipaikka on Heinolan kaupunki. Kalastusalue käsittää yleispiirteittään

Lisätiedot

Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä

Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä Tutkimustuloksia taimenen järvi-istutuksista Oulujärveltä Pekka Hyvärinen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 16.-17.11.2006 Oulun läänin Kalastusaluepäivät, Kuhmo Oulujärven jt-istutukset ja saalis

Lisätiedot

PIIKKILANJARVEN VEDEN LAATU 05.10.2007

PIIKKILANJARVEN VEDEN LAATU 05.10.2007 Chhl ~ESIENSUO~IELUYHDISTYS ry ihhr Harri Perälä 05.10.2005 Kirje nro 643 KAUNIAISTEN KALASTUSKUNTA Seppo Heinonen Valimaenkatu 13 B 25 37 100 NOKIA PIIKKILANJARVEN VEDEN LAATU 05.10.2007 Piikkilanjärvi

Lisätiedot

Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen

Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen Metsähallituksen irkistyskalastuskohteiden kehittäminen Lohi palaa kotiin seminaari 27.11.2014 Heikki Laitala Virkistyskalastuskohteet Lappi Yli-Kemi Metsähallituksen Lapin virkistyskalastuskohteille myydään

Lisätiedot

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen

Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke. Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen Pielisen Järvilohi ja Taimen 2008 2010 -hanke Smolttipyyntiraportti 13.8.2010 Timo Hartikainen SISÄLLYSLUETTELO: Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Kerätty aineisto... 3 3. Smolttipyynti Lieksanjoella 21.5. 13.6

Lisätiedot

Puruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto

Puruveden kehitys ja erityispiirteet. Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto Puruveden kehitys ja erityispiirteet Puruvesi-seminaari 6.8.2011 Heikki Simola Itä-Suomen yliopisto PURUVESI KARU JA KIRKASVETINEN SUURJÄRVI Sekä Puruvesi että Pyhäjärvi ovat kirkasvetisiä suurjärviä,

Lisätiedot

Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa. Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä

Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa. Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä Mikä valuma-alue? Kuinka kauas pitää katsoa? Lähivaluma-alue Kaukovaluma-alue Latvavedet 2.

Lisätiedot

Särkijärven kalastuskunnan tehokkaat kalavesien hoitotyöt. Särkijärven kalastuskunta 08.12.2011 Pirjo Särkiaho

Särkijärven kalastuskunnan tehokkaat kalavesien hoitotyöt. Särkijärven kalastuskunta 08.12.2011 Pirjo Särkiaho Särkijärven kalastuskunnan tehokkaat kalavesien hoitotyöt Särkijärven kalastuskunta 08.12.2011 Pirjo Särkiaho Särkijärvi sijaitsee Iin kunnan koillisosassa Oijärven kylässä. Särkioja Etäisyys Iin keskustasta

Lisätiedot

Päijänteen kalastuskysely 2011

Päijänteen kalastuskysely 2011 5.3.2012 KESKI-SUOMEN KALATALOUSKESKUS ry PL 112, Kauppakatu 19 B 40101 JYVÄSKYLÄ Timo Meronen 040 0735 286 Matti Havumäki 040 1626 400 etunimi.sukunimi@ahven.net Päijänteen kalastuskysely 2011 Hyvä kalastaja!

Lisätiedot

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014

Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011 2014 Etelä-Savon ELY-keskuksen kalatalousryhmän hallinnoima EU:n osarahoitteinen hanke (50 %). Hankkeen kustannusarvio on noin 600 000 euroa.

Lisätiedot

Hulauden vesialueen järvien kunnostushanke

Hulauden vesialueen järvien kunnostushanke Hulauden vesialueen järvien kunnostushanke Yleisötilaisuus 15.6.2012 Mika Niemelä Hankepäällikkö Hulauden Vesialueen Kunnostusyhdistys ry Agenda Tervetulotoivotus Puheenjohtaja Heikki Kulmala, Hulauden

Lisätiedot

Heinolan kalastusalue

Heinolan kalastusalue VIRTAVESIEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA v. 2015-2019 Heinolan kalastusalue Hyväksytty kalastusalueen kokouksessa 28.4.2015 Tomi Ranta Hämeen kalatalouskeskus Sisältö 1. JOHDANTO... 4 2. SUUNNITELMA-ALUE

Lisätiedot

Istuta oma järvitaimen sponsoritaimen mainostila webiin

Istuta oma järvitaimen sponsoritaimen mainostila webiin Istuta oma järvitaimen sponsoritaimen mainostila webiin Naruska-Kullajärven kalastusyhtymä on mökkiläisten perustama yhteisö Itä-Lapissa, Sallan kunnan pohjoisosassa sijaitsevalla Naruskajärvellä. Kalastusyhtymä

Lisätiedot

Kalastusalue virtavesikunnostajana. Tomi Ranta Toiminnanjohtaja Hämeen kalatalouskeskus Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013

Kalastusalue virtavesikunnostajana. Tomi Ranta Toiminnanjohtaja Hämeen kalatalouskeskus Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013 Kalastusalue virtavesikunnostajana Tomi Ranta Toiminnanjohtaja Hämeen kalatalouskeskus Keski-Suomen kalastusaluepäivä 13.12.2013 Taustaa kunnostushankkeille Virtavesikartoitukset o Tarkoituksena selvittää

Lisätiedot

yhteisen vesialueiden osakaskunta kunnan yhteinen vesialue. Jakokunta käsittää Yhteisen alueen kiinteistörekisteritunnus on

yhteisen vesialueiden osakaskunta kunnan yhteinen vesialue. Jakokunta käsittää Yhteisen alueen kiinteistörekisteritunnus on 1 YHTEISTEN VESIALUEIDEN OSAKASKUNTA OSAKASKUNNAN SÄÄNNÖT 1. YLEINEN PÄÄTÖKSENTEKO 1 Osakaskunnan nimi yhteisen vesialueiden osakaskunta 2 Kotipaikka kunta 3 Yhteinen alue kunnan yhteinen vesialue. Jakokunta

Lisätiedot

53 Kalajoen vesistöalue

53 Kalajoen vesistöalue Oy Vesirakentaja Voimaa vedestä 2007 125(196) 53 Kalajoen vesistöalue Vesistöalueen pinta-ala 4 247 km 2 Järvisyys 1,8 % Suojelu (koskiensuojelulaki 35/1987) nro 34, Siiponjoki nro 35, Hamari jokisuu Vesistönro

Lisätiedot

Hapetuksen tarkoitus purkamaan pohjalle kertyneitä orgaanisen aineksen ylijäämiä

Hapetuksen tarkoitus purkamaan pohjalle kertyneitä orgaanisen aineksen ylijäämiä Hapetuksen tarkoitus Hapettamiselle voidaan asettaa joko lyhytaikainen tai pitkäaikainen tavoite: joko annetaan kaloille talvisin mahdollisuus selviytyä pahimman yli tai sitten pyritään hillitsemään järven

Lisätiedot

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena

Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Lapin suuret tekojärvet kalastuksen, hoidon ja tutkimuksen kohteena Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Inarin kalantutkimus ja vesiviljely Ahti Mutenia Lokan ja Porttipahdan ominaisuuksia Rakennettu

Lisätiedot

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA. Viitapohjan virtavesien sähkökalastukset vuonna 2008. Markku Nieminen

NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA. Viitapohjan virtavesien sähkökalastukset vuonna 2008. Markku Nieminen NÄSIJÄRVEN KALASTUSALUEEN TUTKIMUKSIA Viitapohjan virtavesien sähkökalastukset vuonna 2008 Markku Nieminen Sähkökalastuksen saalista, vajaa kymmensenttinen kivisimppu, purovesien yleinen asukas. Kansikuva:

Lisätiedot

LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE. Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki

LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE. Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki LEPPÄVEDEN KALASTUSALUE Hohon- ja Pitkäjoen sähkökalastukset 2012-2014 Keski-Suomen kalatalouskeskus ry Matti Havumäki Jyväskylä 2014 Sisältö 1. JOHDANTO... 1 2. YLEISTÄ... 1 2. MENETELMÄT... 2 3. KOEKALASTUKSET...

Lisätiedot

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville!

Vesijärven kalat. Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville! Vesijärven kalat Jännittäviä hetkiä kalastajille! Herkkuja kalaruoan ystäville! Kalat ovat myös tärkeä osa Vesijärven elämää. Ne kuuluvat järven ravintoketjuun ja kertovat omalla tavallaan Vesijärvestä

Lisätiedot

Puruvesi-seminaari 26.7.2014. Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus

Puruvesi-seminaari 26.7.2014. Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa. Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Puruvesi-seminaari 26.7.2014 Vastuunjako ja yhteistoiminnan järjestelyt vesiensuojelussa Ylijohtaja Pekka Häkkinen Etelä-Savon ELY-keskus Suomen pintavesien ekologinen tilaluokitus julkaistiin 2.10.2013.

Lisätiedot

RUTALAHDEN OSAKASKUNTA PÖYTÄKIRJA 1(2)

RUTALAHDEN OSAKASKUNTA PÖYTÄKIRJA 1(2) RUTALAHDEN OSAKASKUNTA PÖYTÄKIRJA 1(2) VUOSIKOKOUS Aika ti 21.4.2015. klo 18.00 19.05 Paikka Nisulan kylätalo 1 KOKOUKSEN AVAUS Osakaskunnan pj. Jouko Vanhatalo avasi kokouksen. 2 VALITAAN KOKOUKSELLE

Lisätiedot

Muistio Koonnut Päivi Joki-Heiskala 17.12.2010

Muistio Koonnut Päivi Joki-Heiskala 17.12.2010 Muistio Koonnut Päivi Joki-Heiskala 17.12.2010 Paimionjoen vesistön kunnostaminen ja virkistyskäytön kehittäminen hanke Vesistökunnostusryhmän toinen kokoontuminen 15.12.2010 klo 13.00 Kosken Tl kunta

Lisätiedot

OULUJÄRVEN KALANHOITOSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2019

OULUJÄRVEN KALANHOITOSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2019 Suunnitelma 1 (5) Jakelu KAINUUN ELY-keskus Kalatalous PL 115 87101 KAJAANI Kirjaamo.Kainuu@ely-keskus.fi Korvaa Pohjois-Pohjanmaan aluehallintoviraston päätöksellään 5.7.2011 nro 43/11/2 hyväksymän Oulujärven

Lisätiedot

VIRTA- JA PIENVESIEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA v. 2015-2019

VIRTA- JA PIENVESIEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA v. 2015-2019 VIRTA- JA PIENVESIEN KÄYTTÖ- JA HOITOSUUNNITELMA v. 2015-2019 ETELÄ- JA KESKI-PÄIJÄNTEEN KALASTUSALUE Hyväksytty kalastusalueen kokouksessa 28.04.2015 Tomi Ranta Hämeen Kalatalouskeskus Sisältö 1. Johdanto...

Lisätiedot

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013 MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 227/2014 Janne Raunio TIIVISTELMÄ Tämä raportti käsittelee

Lisätiedot

Ravintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin. Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi

Ravintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin. Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi Ravintoketjukunnostuksista purokunnostuksiin Sitoutunutta tekemisen meininkiä lähivesien tilan parantamiseksi ja yhteiseksi hyväksi Esimerkkejä tavoitteista 1.Virkistyskäyttö Haittaava kasvillisuus, liettyminen,

Lisätiedot

LOPEN KALASTUSALUEEN. KÄYTTÖ JA HOITOSUUNNITELMA v. 2014 2018

LOPEN KALASTUSALUEEN. KÄYTTÖ JA HOITOSUUNNITELMA v. 2014 2018 LOPEN KALASTUSALUEEN KÄYTTÖ JA HOITOSUUNNITELMA v. 2014 2018 hyväksytty Lopen kalastusalueen kokouksessa28.11.2013 (LUONNOS) Tomi Ranta ProAgria Etelä-Suomi/Hämeen kalatalouskeskus Kansikuva Juha-Matti

Lisätiedot

Itä-Puulan - Korpijärven osakaskunta

Itä-Puulan - Korpijärven osakaskunta Itä-Puulan - Korpijärven osakaskunta www.itapuula.net - tietoa kaloista, kestävästä kalastuksesta, pyydysten merkinnästä ja lupamyynnistä Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke 2011-14

Lisätiedot

- Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin

- Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin Pro Immalanjärvi ry:n tiedotustilaisuus 4.5.2012 - Vesien rehevöitymisen vaikutukset kalakantoihin Etelä-Karjalan Kalatalouskeskus ry Urpalanjokialueen kehittämishankkeen projektikoordinaattori Manu Vihtonen

Lisätiedot

VAPO OY, KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLA POWER OY Kalajoen vesistöalueen turvetuotannon kalataloudellinen tarkkailu

VAPO OY, KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLA POWER OY Kalajoen vesistöalueen turvetuotannon kalataloudellinen tarkkailu KALAJOEN TURVETARKKAILUT 2014 16X165600 24.3.2015 VAPO OY, KANTELEEN VOIMA OY, KOKKOLA POWER OY Kalajoen vesistöalueen turvetuotannon kalataloudellinen tarkkailu Kalajoen turvetarkkailujen kalataloustarkkailut

Lisätiedot

Miksi yhteinen vesialue?

Miksi yhteinen vesialue? Miksi yhteinen vesialue? Paimelanlahden ja Vähäselän alueen keskustelutilaisuudet 25. ja 26.3.2015 Ilkka Vesikko Miksi yhteinen vesialue? Kalastuksen järjestäminen Lupien myynti ja hinnoittelu Yhteiset

Lisätiedot

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Puruveden kalastusalue

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Puruveden kalastusalue Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Puruveden kalastusalue Sisällysluettelo 1. UHANALAISET KOHDELAJIT... 4 1.1 Harjus... 4 1.2 Järvilohi... 4 1.3 Järvitaimen... 4 1.4 Saimaannieriä... 4 2. TOIMENPITEET...

Lisätiedot

PUROT JA OJAT LÄHILUONNOSSA

PUROT JA OJAT LÄHILUONNOSSA PUROT JA OJAT LÄHILUONNOSSA Somero 26.9.2014 Matti Jantunen Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys ry Mikä on puro? Vesilaki (27.5.2011/587) 3 määrittelee: Joki = virtaavan veden vesistö, jonka valuma-alue

Lisätiedot

Veden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto

Veden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin. Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Veden laadun ja kalastuskulttuurin muutosten vaikutus Puulan kalakantoihin Timo J. Marjomäki Jyväskylän yliopisto Vain muutos on pysyvää? Alkupuula 9200 BP Tammipuula Vannipuula 5800 BP 5800 4500 BP Käläpuula

Lisätiedot

Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelma Seurantaryhmän 4. kokous

Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelma Seurantaryhmän 4. kokous Kokemäenjoen kalakantojen hoito-ohjelma Seurantaryhmän 4. kokous Aika: 17.3.2009 Paikka: Vammalan Seurahuone, Puistokatu 4, Sastamala Läsnä: Lista osanottajista liitteenä 1. Kokouksen avaus. Kari Ranta-aho,

Lisätiedot

Asia: Mäntsälänjoen latvavesien kalataloudellinen kunnostaminen.

Asia: Mäntsälänjoen latvavesien kalataloudellinen kunnostaminen. 1/5 Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojeluyhdistys r.y. Jokikatu 17, 06100 PORVOO Föreningen vatten- och luftvård för Östra Nyland och Borgå å r.f. Ågatan 17, 06100 BORGÅ Sampo Vainio 10.8.2004

Lisätiedot