KAAVAN LAATIJA. Saatua palautetta ja alustavia vastineita on käsitelty ELY-keskuksella pidetyssä viranomaisneuvottelussa

Transkriptio

1 VASTINEET / LUONNOSVAIHE PROJEKTIN NIMI Oulaisten kaupunki Pyhäjokivarren rantaosayleiskaava keskustan itäpuolelle KAAVAN LAATIJA Elina Marjakangas Arkkitehti YKS 519 PÄIVÄYS Kaavaluonnos oli osallisten lausuntoja ja mielipiteitä varten julkisesti nähtävillä välisen ajan Oulaisten teknisessä keskuksessa sekä kaupungin internet-sivuilla. Kaavaluonnoksesta saatiin 6 kpl viranomaisten, yhdistysten tai yritysten lausuntoa sekä 34 kpl muiden osallisten kirjallista tai suullista mielipidettä. Saatua palautetta ja alustavia vastineita on käsitelty ELY-keskuksella pidetyssä viranomaisneuvottelussa VASTINEET LAUSUNTOIHIN 1. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Lausunto / Antti Huttunen ja Hilkka Lempiäinen: Kaavaluonnos on ollut nähtävänä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) eri vastuualueilla ja siitä on annettu seuraavaa palautetta: Ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Alueidenkäyttöyksikkö Rantaosayleiskaava on tullut vireille Osallistumis- ja arviointi- suunnitelman mukaan kaava laaditaan oikeusvaikutteisena ja maanomistajat osallistuvat kaavan laatimiskustannuksiin MRL 76 :n mahdollistamalla tavalla. Kaavan ensimmäinen viranomaisneuvottelu on pidetty Kaavaa varten laaditut ympäristöselvitykset todettiin neuvottelussa riittäviksi. Todettiin myös että arkeologinen inventointi valmistuu niin, että sen tulokset voidaan ottaa kaavaluonnosvaiheessa huomioon. Kaavaluonnoksen aluerajaus on tarkoituksen mukainen. Länsiosasta kaava-alue rajautuu Oulaisten keskustan ja Piipsjärvi Lehtopään osayleiskaavoihin ja itäosastaan Haapaveden Mieluskylän osayleiskaavaan Haapaveden kaupungin rajalla. Kaavaluonnoksessa on tutkittu pääsääntöisesti rannan suuntaisten seutu- ja yhdysteiden ja joen välisiä alueita. Teiden mantereen puoleinen osuus on otettu kaavaan mukaan vain niissä kohtaa, joissa aluetta on perusteltua tutkia olevan asutuksen takia. Kaavaluonnos on laadittu niin, että ainoastaan rantavyöhykkeelle on osoitettu uudet tilakohtaiset rakennuspaikat, joilla yleiskaavaa voidaan käyttää rakennusluvan myöntämisen perusteena. Muilla alueilla on osoitettu aluevarausmerkinnällä olevan asutuksen ja palvelujen alueet. Rantavyöhykkeen ulkopuolisilla alueilla rakentamispaine on vähäistä ja yksittäiset luvat tullaan ratkaisemaan suunnittelutarveharkintaan perustu- S w e c o Y m p ä r is t ö O y 1 (27) PL 88, Helsinki Mäkelininkatu 17 A, Oulu PL 453, Tampere PL 669, Turku w ww. s we c o. fi etunimi.sukunimi@sweco.fi puh Y-tunnus

2 en. Koko suunnittelualueen oleva rakennuskanta on nauhamaista haja-asutusta, joka on tiiveintä Matkanivan kylän kohdalla. Uutta rakentamista on osoitettu koko kaavaalueelle, eniten Matkanivan kylän kohdalla. Alueelle on laadittu maisema- ja kulttuuriympäristöselvitys inventoitujen rakennetun ympäristön kohteiden alustava arvottaminen on tehty ennen kaavaluonnoksen asettamista nähtävillä. Arvottamiseen perustuen kaavaluonnoksessa on esitetty maakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaan kohteet Maisemaselvityksessä esitettyjä suunnittelusuosituksia on otettu huomioon muun muassa maisemallisesti arvokkaiden peltoalueiden (MA) osoittamisessa kaavassa. Tulva-alueet on rajattu vuoden 2000 havaitun tulvan perusteella. Kaavaluonnoksessa on osoitettu tulva-alueelle kaksi uutta rantasaunaa. Tulva-alueille ei tule osoittaa uutta rakentamista. Yleiskaava-alueelle on osoitettu riittävästi virkistysalueita ja ulkoilureittejä. Rantaan pääsy on pyritty turvaamaan ulkoilureittien yhteystarvemerkinnöillä. Kaavaluonnoksen rantojen emätilaperiaatteen mukainen laskennallisen mitoitus perustuu nykyiseen tilarakenteeseen eli poikkileikkausajankohtana on ja mitoituksessa käytetään joen muuntamatonta rantaviivaa. Rantakaavoituksen emätilaselvityksissä on yleisesti käytetty poikkileikkausvuotena vuotta 1969 jolloin ranta-asemakaavoitusta koskeva laki tuli voimaan. Tätä on pidetty myös oikeuskäytännössä tasapuolisena maanomistajia kohtaan. Kunta voi kuitenkin rantakaavoituksessa käyttää tapauskohtaisesti myös muita perusteita rantarakentamisoikeuden määrittelyssä. Kunnan tulee kuitenkin huolehtia siitä, että menettely ottaa riittävästi huomioon maanomistajien tasapuolisen kohtelun. Rantakaavoituksessa tulee myös huolehtia siitä, että rakentamisessa jää riittävästi vapaata ranta-aluetta. Selvityksen perusteella yli puolet rantaviivasta jää edelleen vapaaksi noin 250 metrin yhtenäisinä alueina, mitä voidaan pitää riittävänä. Selvitystä tulee vielä täydentää rantarakentamisen kokonaismitoituksella rantaviivakilometriä kohden nykytilanteessa ja uuden rakentamisen jälkeen. Rakennusoikeutta ei voida siirtää kuivalta maalla rantavyöhykkeelle. Kaavaluonnoksessa esim. tilalla 18:21 (ei rantaviivaa) on rakennusoikeutta siirretty mitoitustaulukon mukaan rantaan tilalle 1:99, jonka rantaviivan pituus on 112 metriä. Mitoitusperusteiden mukaisesti tilalle 1:99 voidaan osoittaa yksi rakennuspaikka. Kaavaluonnoksessa tilalle 1:99 on osoitettu kaksi uutta rakennuspaikkaa rantavyöhykkeen AP-alueelle. Lisäksi tilalle 18:21 (p-ala m2) jäi kuitenkin vielä asuinpientalojen alue (AP). Rannalle osoitetut uudet saunat ovat rantarakentamista ja muodostavat näin ollen rantarakennuspaikan, vaikuttaen myös kaava-alueen kokonaismitoitukseen. Luonnonsuojeluyksikkö Luontoselvityksessä arvokkaana luontokohteena on mainittu rehevä Matko-ojan varsi. Kaavaluonnoksessa alue on osoitettu tulva-alueena. 2 (27) VASTINEET LAUSUNTOIHIN

3 Kohde tulisi lisäksi rajata luo -merkinnällä, jolloin sitä koskee kaavan luo-alueelle annettu kaavamääräys. Luontoselvityksen mukaan huomionarvoinen kohde on myös avokallio Korkiakankaalla. Alueen puusto ei ole luonnontilaista ja alueella on kuntorata. Avokallioalue on osoitettu urheilu- ja virkistyspalvelujen alueena (VU). Aluerajaus tulisi tarkentaa niin, että koko arvokas kallioalue sijoittuu VU -alueelle. Kaavaehdotusvaiheessa voi lisäksi harkita, onko VU-alueen kaavamääräystä syytä täydentää niin, että alueen luontoarvot tulevat turvatuksi suunnittelussa ja toteuttamisessa. Arvokkaana luontokohteena mainittu Kotakankaan vanha kuusikko on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaisena alueena. Selostuksessa tulisi mainita, miksi kyseistä aluetta ei ole nähty tarpeelliseksi merkitä luo -alueeksi. Saaren luonnonsuojelualueen SL-1 - kaavamerkintä tulisi selvyyden vuoksi sitoa koskemaan suojelualuetta. Vesistöyksikkö Vesistöyksiköllä ei ole huomautettavaa tulvaa koskevasta kaavan yleismääräyksestä. Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue Kaavaluonnoksessa uusille rakennuspaikoille kulut on osoitettu pääasiassa nykyisten liittymien kautta, mikä sinällään on oikea periaate. Muutama uusi tieyhteys on osoitettu, mutta niiden osalta vaaditaan erillinen liittymälupakäsittely. Yleiskaava-alueella nykyisiä yksityistie ja tonttiliittymiä on erittäin runsaasti. Kaavatyössä tulisi pyrkiä liittymien määrän vähentämiseen yhdistelemällä kulkuja esimerkiksi lyhyiden rinnakkaistiejärjestelyjen avulla. Näin saataisiin maanteiden turvallisuustasoa parannettua nykyisestä. Kevyen liikenteen aseman parantamiseksi on esitetty Joen molemmille puolille sekä niitä yhdistävälle tielle kevyen liikenteen yhteystarvemerkinnät. Merkinnät ovat perusteltuja pitkän aikavälin kehittämistarpeina. Jatkotoimet Osayleiskaavasta tulee järjestää 2. viranomaisneuvottelu ennen ehdotuksen asettamista nähtäville. Neuvottelussa käsitellään kaavaluonnoksesta saatua palautetta ja kaavoittajan laatimia vastineita. Jos kaavasta saatu palaute antaa aihetta, voidaan mitoitusperiaatteisiin vielä palata. : Tulva-alueelle sijoittuvat 2 uutta rantasaunaa poistetaan. Kaavaselostukseen lisätään vertailu rantarakentamisen kokonaismitoituksesta rantaviivakilometriä kohden nykytilanteessa ja uuden rakentamisen jälkeen. Rakennusoikeutta ei ole siirretty kuivalta maalta rantavyöhykkeelle. Lausunnossa mainitulta tilalta (ei rantaviivaa) ei ole rakennusoikeutta siirretty millekään tilalle, vaan mitoitustaulukossa on kirjoitusvirhe tilan 1:99 kohdalla, joka korjataan. Huomio-sarakkeessa oleva teksti korjataan muotoon: toinen rakennusoikeus on siirretty tilan Koivulehto 401:24:9 oikeuksista. Tilat 1:99 ja 24:9 kuuluvat samalle maanomistajalle, joten rakennusoikeuden siirto on mahdollinen. Kaavaratkaisussa ei ole virhettä tapahtunut mitoitustaulukossa olevan virheen vuoksi. 3 (27) VASTINEET LAUSUNTOIHIN

4 Rannalle osoitetut uudet saunat muutetaan kaavan kokonaismitoitukseen vaikuttaviksi rakennuspaikoiksi silloin kun se on ympäristöolosuhteiden, riittävän tonttikoon ja laskennallisen mitoituksen puolesta mahdollista, ks. yleinen vastine uusista rantasaunoista. Kaava-aluetta laajennetaan kylätalon ympäristössä Korkiakankaalla kaava-alueen ulkopuolelle ulottuvien avokallioalueen ja kuntoradan vuoksi. Laajennus koskee VUja M-alueita. Kaavan laajennus tapahtuu kaavassa jo ennestään mukana olevien kiinteistöjen alueelle eikä koske ranta-aluetta. Ks. yleinen vastine. VU-aluetta ei laajenneta kuitenkaan koko avokallioalueelle, koska kyse on yksityisestä metsäpalstasta. Huomionarvoiset luontokohteet lisätään kaavaan omalla luo-1 merkinnällä. Ks. yleinen vastine. Saaren luonnonsuojelualueen SL-1 merkintä sidotaan selvyyden vuoksi koskemaan suojelualuetta. Säilyviä ja poistuvia yksityistieliittymiä ei voida suunnitella kaavatyön yhteydessä tarkemmin. Oikeampi ajankohta käsitellä liittymiä olisi kaavoituksen jälkeen mahdollisesti käynnistyvä tilusjärjestely. Kaavaan lisätään kuitenkin seuraava yleismääräys: Olevien maantieliittymien määrää tulisi pyrkiä vähentämään yhdistelemällä kulkuja esimerkiksi lyhyiden rinnakkaistiejärjestelyjen avulla. Mahdolliset rinnakkaistiejärjestelyt tulisi toteuttaa siten, että rinnakkaistieyhteyttä on mahdollista hyödyntää myös jalankulku- ja polkupyöräilyväylänä. Osayleiskaavatyöstä järjestetttiin 2. viranomaisneuvottelu Museovirasto Lausunto / Pirjo Uino ja Olli Soininen: 4 (27) Oulaisten kaupunki on pyytänyt Museovirastolta lausuntoa Oulaisten Pyhäjoen rantaosayleiskaava - keskustan itäpuoli kaavaluonnoksesta, jonka on laatinut Sweco Ympäristö Oy Museovirasto antaa lausunnon arkeologisen kulttuuriperinnön suojelusta vastaavana viranomaisena. Pyhäjokivarren rantaosayleiskaavan tavoitteena on tutkia ja ratkaista pysyvän asutuksen ja alkutuotannon maankäyttötarpeet ja sovittaa ne yhteen alueen ympäristöarvojen kanssa alueella, jossa vahvalle maatalousalueelle tyypilliseen tapaan vanha tilarakenne ja maanomistusolosuhteet ovat muuttuneet aikojen saatossa kovasti. Tavoitteena on kaavoittaa uusia rakennuspaikkoja siten, että maatalouden toimintaedellytykset olisi turvattu myös jatkossa. Pyhäjoen rantaosayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena ja sen perusteella voidaan jatkossa myöntää rakennuslupia kaavan mukaiseen rakentamiseen. Suunnittelualueen laajuus on noin 2100 hehtaaria. Museovirasto on aiemmin osallistunut hankkeen valmisteluun antamalla Oulaisten kaupungille lausunnon (Dnro. MV /201 4) hankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (OAS), jonka oli laatinut Sweco Ympäristö Oy Lausunnossaan Museovirasto yhtyi OAS: n mainintaan arkeologisen maastoselvityksen laatimisesta hankealueella osana muita ympäristön perusselvityksiä. Hankealueella suoritettiin arkeologinen maastoinventointi vuonna Inventointi on suoritettu kattavasti, eikä Museovirastolla ole siitä huomautettavaa. Inventoinnin tulokset on viety Museoviraston muinaisjäännösrekisteriin ( VASTINEET LAUSUNTOIHIN

5 Inventoinnin tulokset on selostettu Oulaisten Pyhäjoen rantaosayleiskaavaselostuksen luvun 3 Perusselvitykset luvussa Arkeologinen inventointi. Museovirasto esittää korjattavaksi kohdan seuraavasti: Ennen inventointia hanke-alueelta oli tiedossa kaksi muinaismuistolain 295/1963 rauhoittamaa kiinteää muinaisjäännöstä, Herralan (muinaisjäännösrekisteritunnus ) ja Koskelan (muinaisjäännösrekisteritunnus ) kivikautiset asuinpaikat sekä aivan hanke-alueen tuntumasta Suvannon (muinaisjäännösrekisteritunnus ) kivikautinen asuinpaikka. Lisäksi hankealueelta tunnettiin 12 kivikautista irtolöytöpaikkaa. Historiallisen ajan muinaisjäännöksiä ei alueelta tunnettu. Inventoinnissa tarkastettiin jo tunnetut kohteet sekä irtolöytöpaikat sekä etsittiin systemaattisesti uusia kohteita aiempien löytötietojen ja kartta-analyysien pohjalta. Tuloksena paikannettiin yksi uusi kohde, Haaranmäen kivikautinen asuinpaikka (muinaisjäännösrekisteritunnus ). Kohde todettiin todennäköisesti tuhoutuneeksi ja se on viety muinaisjäännösrekisteriin statuksella mahdollinen muinaisjäännös. Selviä kivikautisia kulttuurikerroksia ei tunnettujen muinaisjäännösten ja irtolöytöpaikoilta havaittu ja todennäköisesti myöhempi maankäyttö on niitä tuhonnut. Havaintojen perustella esihistoriallinen asutus on kohdealueella sijainnut hiekkaisilla mäkipaikoilla, koskipaikkojen läheisyydessä tai loivilla rinteillä nykyisen asutuksen kohdalla. Historiallisten karttojen perusteella paikannetut kantatalot sijaitsevat nykyisen asutuksen kohdalla tai pelloilla ja jäänteet niistä ovat ilmeisesti hävinneet. Jäänteitä ja 1800-luvun myllyistä tai muista elinkeinoihin liittyvistä rakenteista ei havaittu. Vuoden isojakokarttaan merkitty kapulatie tai pitkospuureitti on tuhoutunut. Inventoinnissa kirjattiin myös lähiaikojen, 1900-luvulla syntyneitä rakenteita, joilla voi olla vaikutusta maankäyttöön. Myös nämä kohteet on viety muinaisjäännösrekisteriin statuksella muu kulttuuriperintökohde. Luvun 6 Yleiskaava luvussa Kuvaus alueittain ja toimialoittain sekä kaavakartassa esitetään kaavamääräykset. Museovirasto esittää, että Kiinteä muinaisjäännös sm3-määräys muutetaan muotoon: Kiinteä muinaisjäännös. Alueella sijaitsee muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen ja muu siihen kajoaminen on kielletty. Peltoviljely, laiduntaminen ja metsätalous on sallittua. Metsän äestys on kuitenkin kielletty. Kaikista muista aluetta koskevista toimenpiteistä ja suunnitelmista on neuvoteltava Museoviraston kanssa. Kaavaselostukseen ja karttaan on merkittävä kohteiden muinaisjäännösrekisteritunnukset: 2. Herrala ( ) 3. Koskela ( ) Kaavaluonnoksessa on merkitty uudisrakentamiseen (AP, AM) alueita, joilta tunnetaan kivikautisia irtolöytöjä tai muita kulttuuriperintökohteita. Tällaisia alueita ovat Haaranmäki (mjrekisteritunnus ), Ahinko (mjrekisteritunnus ), Koivula ( ), Pajala (mjrekisteritunnus ), Mäkitalo (mjrekisteritunnus ) ja Pokela (mjrekisteritunnus ). Näiden kohteiden osalta Museovirasto esittää, että rakennuslupiin kirjataan seuraava lause: Muinaismuistolain 295/ mukaan, jos maata kaivettaessa tavataan kiinteä muinaisjäännös, jota aikaisemmin ei ole tunnettu, on työ muinaisjäännöksen kohdalla heti keskeytettävä ja 5 (27) VASTINEET LAUSUNTOIHIN

6 työn johdon viipymättä saatettava asia Museoviraston tietoon tarpeellisia toimenpiteitä varten. Kaavaselostuksen luvussa 3.11 Virkistys mainitaan tärkeimmäksi kalastusalueeksi hankealueella koko jokihaara Salonsaaren koillispuolella Annosen sillalta aina Pirnesjoen suun ympäristöön saakka entisen Haaran sillan paikkeille. Jylhänkoskessa on sijainnut 1890-luvulta aina 1970-luvun puoliväliin sahamylly, jonka rakenteita on vielä havaittavissa maastossa. Kohde on muinaisjäännösrekisterissä nimellä Annonen (mjrekisteritunnus ) ja statuksella muu kulttuuriperintökohde. Kaavakartassa ko. alueelle on merkitty ohjeellinen kalastuspolku. Museovirasto esittää, että toteutuksessa huomioidaan rannassa näkyvät vanhat sahamyllyn rakenteet. Rakennetun kulttuuriympäristön ja maiseman osalta vastuullisena viranomaisena ja lausunnonantajana toimii Pohjois-Pohjanmaan museo Museoviraston ja maakuntamuseon välisen yhteistyösopimuksen mukaisesti. : Kaavaselostuksen lukua täydennetään lausunnossa esitetyllä tavalla. Kiinteitä muinaisjäännöksiä koskeva sm3-määräys muutetaan Museoviraston esittämään muotoon: Kiinteä muinaisjäännös. Alueella sijaitsee muinaismuistolailla (295/1963) rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen ja muu siihen kajoaminen on kielletty. Peltoviljely, laiduntaminen ja metsätalous on sallittua. Metsän äestys on kuitenkin kielletty. Kaikista muista aluetta koskevista toimenpiteistä ja suunnitelmista on neuvoteltava Museoviraston kanssa. Kaavaselostukseen ja karttaan merkitään kohteiden muinaisjäännösrekisteritunnukset. Kaavaluonnoksessa on merkitty rakentamiseen (AP, AM) alueita, joilta tunnetaan kivikautisia irtolöytöjä tai muita kulttuuriperintökohteita. Kaavaselostusta täydennetään lausunnon perusteella, jotta Muinaismuistolaki 295/ tulisi paremmin huomioitua kyseisten rakentamisalueiden toteutuksessa. Annosen entisen sahamyllyn sijoittuminen MU-alueelle ja ulkoilureitin yhteystarpeen alueelle huomioidaan kaavaselostuksessa. 3. Ympäristöpalvelut Helmi Lausunto / Matti Ojanlatva ja Jari Heikkinen: Asian esittely Oulaisten kaupungissa on valmistunut Pyhäjoen ranta-alueita koskeva rantaosayleiskaavaluonnos. Suunnittelualue on kooltaan noin 2100 hehtaaria ja kaavoitettavaa Pyhäjokivartta on noin 20 km pitkästi. Alue rajautuu Oulaisten keskustan ja Piipsjärvi-Lehtopään yleiskaava-alueisiin ja Haapaveden rajalla Mieluskylän osayleiskaava-alueeseen. Suunnittelualueella sijaitsee Matkanivan kylä. Kaava laaditaan pääasiassa vakituisen asumisen järjestämistä varten siten, että olevaa kylärakennetta pyritään vahvistamaan ja maataloudelle jätetään riittävät toimintaedellytykset. Rakentamispaine ja suurin suunnittelutarve kohdistuu ranta-alueille. 6 (27) VASTINEET LAUSUNTOIHIN

7 Rantaosayleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena ja ranta-alueella kaavaa voidaan käyttää suoraan rakennusluvan myöntämisen perusteena MRL 72 mukaisesti. Terveydensuojeluviranomaisen lausunto Terveydensuojeluviranomaisella ei ole huomautettavaa Pyhäjoen ranta-alueita koskevasta rantaosayleiskaavaluonnoksesta. 4. Elenia Oy Lausunto / Joona Siivonen: Alueella sijaitsee Elenia Oy:n omistamia muuntamoita, ilmajohtoja ja maakaapeleita. Ei erityistä lausuttavaa. Mahdollisista johdonsiirto- tai muutostöistä aiheutuvat kustannukset laskutamme työn tilaajalta. 5. Fingrid Oyj Lausunto / Mikko Kuoppala: Asemakaavan länsi- ja pohjoispuolella sijaitsee kaksi Fingrid Oyj:n 400 kv (kilovoltin) voimajohtoa Pikkarala - Alajärvi. Voimajohtojen sijainti on esitetty kuvassa kv voimajohtoa varten on lunastettu kiinteistön käyttöoikeuden supistus 94,5 metriä leveälle johtoalueelle (poikkileikkaus kuvassa 2). Voimajohdon johtoalue muodostuu 74,5 metriä leveästä johtoaukeasta ja johtoaukean molemmin puolin olevista 10 metriä leveistä reunavyöhykkeistä. Rakentamisrajoitusta merkitsevät rakennusrajat ulottuvat molemmin puolin 26 metrin päähän voimajohdon keskilinjasta. Kaavoituksessa on suositeltavaa, että voimajohtoa varten varattuna alueen osana käytetään johtoalueen kokonaisleveyttä. Uusimmissa voimajohdoissa rakennusrajoitusalue kattaa koko voimajohtoalueen, mutta vanhoissa johdoissa rakennusrajoitusalue saattaa olla kapeampi kuin johtoalue (kuten osassa edellä mainitussa poikkileikkauksista). Fingridillä on pitkän aikavälin tavoitteena päivittää voimajohtojen rakennusrajoitusta merkitsevät rakennusrajat reunavyöhykkeiden ulkoreunaan siten, että rakennusrajoitusalue koskee koko johtoaluetta. Näin varmistetaan, että rakennelmien, rakennusten ja voimajohdon väliin jää riittävä etäisyys. Rantaosayleiskaavan luonnoksessa voimajohtoja varten on esitetty energiahuollon alue (EN). Aluevarausta käytettäessä EN-alueen leveyden tulisi vastata voimajohtoaluetta edellä esitetyn poikkileikkauksen mukaisesti. Fingridillä ei ole huomauttamista muutoin rantaosayleiskaavan sisällöstä. Yleisesti muistutamme, että voimajohtoalueella tai sen läheisyydessä tapahtuva toiminta ei saa olla ristiriidassa ympäristön sähköturvallisuuden kanssa. Johtoalueen maapohja ja puusto ovat maanomistajien omaisuutta. Johdon omistajalla on oikeus pitää voimajohtonsa kyseisellä alueella ja oikeus ylläpitää ja huoltaa sitä. Voimajohtoalueelle ei voida sijoittaa rakennuksia tai rakennelmia ilman erityistä lupaa. Em. rakenteet tai laitteet ei- 7 (27) VASTINEET LAUSUNTOIHIN

8 vät pääsääntöisesti saa olla yli kaksi metriä korkeita. Rakennusrajoitusalue koskee maanpäällisiä ja maanalaisia rakennuksia. Voimajohdon rajoituksia maankäytölle käsitellään Fingridin julkaisemassa oppaassa Ohje voimajohtojen huomioon ottamiseen yleis- ja asemakaavoituksessa sekä maakäytön suunnittelussa, joka on ladattavissa Fingridin Internet-sivuilta (htt:// kaavoittajalle/sivutldefault.aspx). Oppaasta saa lisätietoa edellä käsitellyistä suunnittelukysymyksistä. Kaikesta voimajohtoalueelle tai sen läheisyyteen sijoittuvasta rakentamisesta tulee pyytää Fingridistä erillinen risteämälausunto. Risteämä voi olla esimerkiksi rakennus, tie, rakennelma tai maansiirtotoimenpide, joka sijoittuu voimajohdon läheisyyteen. Risteämälausunnossa esitetään seikat ja turvallisuusnäkökohdat, jotka hankkeen toteuttamisessa on voimajohdon kannalta otettava huomioon. Risteämälausunnossa annetaan näkemys suunnitelman toteuttamisen reunaehdoista. Lausuntopyynnön voi lähettää osoitteeseen Fingrid Oyj, Risteämälausunnot, PL 530, Helsinki tai sähköpostilla Fingridin voimajohdot ovat maankäyttö-ja rakennuslain (132/1999)22 tarkoittamia voimajohtoja. Tämä lausunto koskee Fingrid Oyj:n voimajohtoja. Pyydämme lähettämään meille tietoa kaavan etenemisestä. Tätä kaavoitusasiaa Fingrid Oyj:ssä hoitaa Mika Penttilä puh Yleis- ja asemakaavat, joissa on Fingrid Oyj:n voimajohtoja tai muita toimintoja, pyydämme lähettämään lausunnolle mieluiten sähköisenä osoitteeseen kirjaamo(fingrid.fi tai kirjallisena osoitteella Fingrid Oyj, Maankäyttö ja ympäristö, PL 530, HELSINKI. : Voimajohtoa varten kaavassa varatun alueen (EN) laajuus tarkistetaan johtoalueen kokonaisleveyden mukaiseksi ja kaavaselostusta täydennetään voimajohdon aiheuttamilla rajoituksilla ja ohjeistuksilla. 6. Oulaisten kaupunki, valvontalautakunta Lausunto Uusien rakennuspaikkojen määrä on maltillinen ja rakennuspaikkoja on osoitettu vain niiden maanomistajien maille, jotka ovat niitä asukaskyselyssä toivoneet. Uusien rakennuspaikkojen maltilliseen määrään ohjaa myös se, että alueella ei ole jätevesiviemäriä eikä muutakaan keskitettyä jätevesien käsittelyä. Uusien APrakennuspaikkojen tonttikoko on osoitettu vähintään m2 suuruiseksi, mutta lähtökohtaisesti uudet tontit on pyritty osoittamaan yli m2:n suuruisiksi. Uuden loma-asuntotontin vähimmäiskoko on kaavassa m2. Näillä vähimmäiskokovaatimuksilla turvataan haja-asutusalueen kiinteistökohtaisen jätevesienkäsittelyjärjestelmän vaatima tila ja toimivuus. Yleisissä kaavamääräyksissä on selkeästi esitetty jätevesien käsittelyä koskevat määräykset, jotka tukeutuvat kulloinkin voimassa olevaan lainsäädäntöön ja joka on tällä hetkellä VNa talousjätevesien käsittelystä viemäriver- 8 (27) VASTINEET LAUSUNTOIHIN

9 kostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011). Määräykset koskevat sekä vakituiseen että loma-asumiseen rakennettavan kiinteistön jätevesien käsittelyä ja määräyksiä voidaan pitää riittävinä. Kaavamääräyksissä tulisi edellyttää asuinkiinteistöjen liittymistä jätelain mukaisesti kunnan järjestämään jätehuoltoon. Koko kaava-alue on liitetty vesihuoltoverkostoon. Alueella ei ole vedenhankintaa varten tärkeitä (ent. I lk) tai veden hankintaan soveltuvia pohjavesialueita (ent. II lk), mutta alueen eteläosassa osin suunnittelualueella sijaitsee muuksi pohjavesialueeksi (ent. III lk) luokiteltu pohjavesialue (Ohukainen). Tämä ei kuitenkaan aseta erityisvaatimuksia kaavoitukseen. Kaavassa on osoitettu useita lähivirkistys- ja virkistysalueita (merkintä VL-1 ja V-1) rantojen lähistölle sekä VU-merkinnällä oleva urheilu- ja virkistyspalvelujen alue Matkanivan kylätalon ympäristössä. Rantaviivaa myötäilemään on myös osoitettu ohjeellisia kalastuspolkuja kalastajille ja ravustajille erityisesti Annosen suunnalla, jolla on pyritty säilyttämään kulkumahdollisuus kussakin kohtaa ainakin toisella puolella jokea siten, että rakentamattomat rannat olisivat mahdollisimman yhtenäisiä ja pitkiä. Kaavoituksella osoitetaan pääasiassa jo olemassa olevia virkistysalueita ja ulkoilureittejä ja lisäksi myös uusia ulkoilureittien yhteystarpeita. Suunnittelualueella on runsaasti maatiloja ja eläinsuojia. Lihakarja- ja maitotiloille on osoitettu 200 m ohjeellinen suojavyöhyke ja Salonsaaressa olevalle kotieläintalouden suuryksikölle (kaavamerkintä ME) 400 m suojavyöhyke, joille ei ohjata uutta asutusta. Ympäristöhallinnon kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen 1/2010 mukaan keskisuurten eläinsuojien laajennuksissa suositeltava etäisyys lähimmästä häiriintyvästä kohteesta on vähintään 100 m ja laajentamisen tulisi tapahtua häiriintyvästä kohteesta poispäin. Mikäli laajennus on yli 2,5-kertainen, laajennus vastaa uuden eläinsuojan rakentamista ja toiminnan sijoittamiseen tulisi soveltaa suurempia etäisyyssuosituksia. Saman ohjeen mukaan uuden eläinsuojan tulisi sijaita metrin etäisyydellä lähimmästä asuinrakennuksesta tai muusta häiriintyvästä kohteesta. Paikallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat alueet on merkitty sinisillä neliöillä ja niihin liittyvillä numeroilla. Paikallisesti arvokkaaksi määriteltyjen kohteiden arvoa olisi hyvä vielä tarkastella. Jotkut kohteet esim. nro:t 20 ja 60 ovat rakenteiltaan huonossa kunnossa. Kaavoituksessa tulisi pohtia, kannattaako niin huonokuntoisia rakennuksia suojella, jotka voivat olla terveydelle ja turvallisuudelle vaarallisia ja niissä voi olla romahtamisvaara. Lisäksi kohteeseen nro 21, joka on Lehtimäen koulu, on tehty massiivisia remontteja ja sen ulkonäkö on muuttunut paljon alkuperäisestä vuosien saatossa. : Jätelakia tulee noudattaa joka tapauksessa, mutta selvyyden vuoksi kaavaan lisätään yleinen kaavamääräys: Asuinkiinteistöt tulee liittää jätelain mukaisesti kunnan järjestämään jätehuoltoon. Kaavaselostusta täydennetään Ympäristöhallinnon ohjeilla kotieläintalouksien suojaetäisyyksistä. Kaavaan lisätään myös maanomistajalta saadun palautteen perusteella 1 uusi aluevaraus uutta eläinsuojaa varten, joka sijaitsee vähintään 200 m etäisyydellä läheisestä asutuksesta. Ks. yleinen vastine arvokkaista kulttuuriympäristökohteista. Kohteet 20, 21 ja 60 poistetaan arvokkaiden kohteiden joukosta. 9 (27) VASTINEET LAUSUNTOIHIN

10 YLEISET VASTINEET Aihe: Ohjeelliset kalastuspolut Ohjeellinen kalastuspolku-merkintä poistetaan kaavasta turhana, sillä usein rannanmyötäinen kulkeminen alueilla ei ole sähkölaitumien tai viljelysten vuoksi edes mahdollista. Merkinnän tarkoitus ei ole aiheuttaa haittaa alueen tärkeälle elinkeinotoiminnalle, ja jokamiehen oikeus rannassa kulkemiseen riittää jatkossakin ilman ohjeellisen kalastuspolun kaavamerkintää. Rantaan pääsy tärkeille kalastuspaikoille pyritään turvaamaan kaavaehdotuksessa ulkoilureittien yhteystarvemerkintöjen avulla ja jättämällä rannoille riittävästi rakentamisesta vapaita alueita. Kalastuspolkujen rakentamista ja toteuttamista ei ole suunniteltu missään vaiheessa. Ohjeellisten kalastuspolkujen merkitseminen kaavaan herätti maanomistajissa runsaasti vastustusta ja ihmetystä. Keskustelun herääminen kalastuspoluista ja muusta rantojen virkistyskäytöstä oli tärkeää ja hyödyllistä saada luonnosvaiheessa, jotta rantojen virkistyskäyttö ja asuminen saadaan sovitettua kaavaratkaisussa yhteen mahdollisimman ristiriidattomasti ja tarkoituksenmukaisesti. Aihe: Uimapaikat Alueen ainoa yleinen uimapaikka on tällä hetkellä Sukan uimapaikka Mäyränperällä, joka on tärkeä säilyttää kaavassa. Merkinnät uusista uimapaikoista (2 kpl) poistetaan saadun palautteen perusteella, perusteena paikkojen huono soveltuvuus uimapaikoiksi ja / tai kovat virtapaikat. Uusia uimapaikkoja on mahdollista perustaa maanomistajien kanssa tehtyihin sopimuksiin perustuen esim. kyläyhdistyksen toimesta riippumatta kaavaratkaisusta. Matkanivassa kaavaluonnoksen merkintä uudesta uimapaikasta kohdistui yleiselle virkistysalueelle, jonne uimapaikan voi toteuttaa tarvittaessa muutoinkin. Annoseen Päivölän kohdalle luonnoksessa merkitty uusi uimapaikka poistetaan maatalousalueelta, mutta yleinen rantaan pääsy Päivölän kohdalla kuitenkin turvataan ulkoilureitin yhteystarvemerkinnällä, koska paikkaa on ilmeisesti ennen jokiuoman ruoppaamista käytetty rantautumiseen ja / tai uimapaikkana. Aihe: Veneenlaskupaikat Alueen ainoa yleinen veneenlaskupaikka ja veneranta sijaitsee Matkanivassa kaupungin maalla, ja se on merkitty LV-1 aluemerkinnällä kaavaan yleiseksi venevalkamaksi. Yksityisten mailla yleisiä veneenlaskupaikkoja ei kaava-alueella ole ollenkaan, joten symbolimerkintä olevasta veneenlaskupaikasta poistetaan tarpeettomana. Myös symbolimerkinnät uusista veneenlaskupaikoista poistetaan kokonaan kaavasta, koska niitä voi toteuttaa kaavassa osoitettaville virkistysalueille muutenkin, ja asia herätti runsaasti palautetta. Veneenlaskupaikkojen tarve koskee lähinnä retkimelontaa, ja kevyiden kajakkien tai kanoottien vesille laskemiseksi riittää kun kaavassa on riittävästi käyttökelpoisia rantautumismahdollisuuksia teiden läheisyydessä. Aihe: Uudet rantasaunat ELY-keskuksen palautteen perusteella kaikki uusien rantasaunojen merkinnät muutetaan uusiksi, vähintään 2000 neliön suuruisiksi rantasaunan rakennuspaikoiksi (RA-1) tai vaihtoehtoisesti osaksi olevaa rakennuspaikkaa (RA tai AP), silloin kun se ympäristö- ja maisematekijät sekä virkistyskäytön tarpeet huomioon ottaen on mahdollista. Tulva-alueille luonnok- 10 (27) YLEISET VASTINEET

11 sessa osoitetut 2 uutta rantasaunaa poistetaan, sillä rakennuspaikka ei saa olla tulvauhan alainen, eikä tulva-alueille ohjata mitään uutta rakentamista. Kaavaluonnoksessa rakennuspaikan vähimmäiskoko on 3000 m2. Uusia rantasaunoja varten lisätään kuitenkin uusi merkintä RA-1, jolla rakennusoikeus on rajoitettu ja rakennuspaikka voi olla muita rakennuspaikkoja pienempi, mutta vähintään 2000 m2 suuruinen. Aihe: Olevat rantasaunat Myös olevien rantasaunojen merkinnät pyritään muuttamaan rakennuspaikoiksi (RA tai RA- 1), mutta olevan rantasaunan symbolimerkintä säilyy kuitenkin kaavassa silloin, kun rakennuspaikan erottaminen ei ole tarkoituksenmukaista tulva-alueen tai alueelle kohdistuvan virkistyskäyttötarpeen vuoksi. Aihe: kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kohteet Pohjois-Pohjanmaan museo on ottanut kantaa esitettyihin muutoksiin järjestetyssä 2. viranomaisneuvottelussa. Suojelukohteisiin tehdään seuraavat muutokset: 57. Matkanivan rukoushuone, 63. Matkanivan nuorisoseurantalo ja 115. Mäyrän koulu muutos: muutetaan maakunnallisesti arvokkaiksi kohteiksi peruste: Pohjois-Pohjanmaan liiton maakunnallisesti arvokkaiden kohteiden inventointi Kohteita on esitetty maakunnallisesti arvokkaiksi kohteiksi keväällä valmistuneessa 2. vaihemaakuntakaavaluonnoksessa. 20. Jokela muutos: poistetaan arvokkaiden kohteiden joukosta peruste: rakennuksen heikko kunto, ei säilymisedellytyksiä. ks. mielipide nro 33. / Hillukkalan perikunta 21. Matkanivan uusi koulu (Lehtimäen koulu) muutos: poistetaan arvokkaiden kohteiden joukosta peruste: kohteeseen tehdyt lukuisat muutokset ja laajennukset. Koulurakennusten käyttö ja säilyminen koulutoiminnassa on rakennuskohteen tärkein arvo. Ks. Oulaisten valvontalautakunnan lausunto. 60. Hankala muutos: poistetaan arvokkaiden kohteiden joukosta peruste: rakennuksen heikko kunto, ei säilymisedellytyksiä. ks. mielipide nro 11 / Korhonen Marko Aihe: Matkanivan kylätalon ympäristön VU- ja M-alueet Kaava-aluetta laajennetaan kylätalon ympäristössä Korkiakankaalla kaava-alueen ulkopuolelle ulottuvien avokallioalueen ja kuntoradan vuoksi. Laajennus koskee VU- ja M-alueita siten, että huomionarvoinen avokallio ja kuntorata sijoittuvat kokonaan kaava-alueelle. Kaavan laajennus tapahtuu kaavassa jo ennestään mukana olevien kiinteistöjen alueilla eikä koske ranta-aluetta. Virkistysalue ja sillä oleva kuntorata sijoittuu kokonaan yksityisille metsäpalstoille, jolla tulee sallia maanomistajan metsätaloustyöt ja metsänhoidolliset toimenpiteet. Yleiskaavojen virkistysalueilla (kaikki V-alkuiset alueet) sovelletaan lähtökohtaisesti metsälakia, eli metsänhoidolliset toimenpiteet on sallittu siten, etteivät ne estä alueella olevaa virkistyskäyttöä. VUalue on osoitettu kaavassa virkistysalueeksi pääkäyttötarkoituksen mukaan, sillä alueelle 11 (27) YLEISET VASTINEET

12 keskittyvät koko kaava-alueen tärkeimmät virkistystoiminnot. Kuntoradan on tarkoitus säilyä alueella myös tulevaisuudessa. Alueella oleva avokallio on luontoselvityksen mukaan huomionarvoinen, muusta ympäristöstä erottuva luontokohde, joka lisätään kaavaan ja tulee huomioida kaikissa metsänkäsittelyyn liittyvissä toimenpiteissä, ks. yleinen vastine huomionarvoisista luontokohteista. Aihe: Huomionarvoiset luontokohteet Alueella on luontoselvityksen mukaan kolme huomionarvoista, muusta ympäristöstä poikkeavaa luontokohdetta (Matko-ojan varsi, Korkiakankaan avokallio ja Kotaniemen vanha kuusikko). Niitä ei kuitenkaan katsottu luonnoksessa tarpeelliseksi esittää suojelumerkinnöillä, koska ne eivät ole luonnonsuojelulakiin tai metsälakiin perustuvia kohteita. Huomionarvoisten luontokohteiden huomioimiseksi kaavaan lisätään oma kaavamerkintä luo-1: Luonnon monimuotoisuuden kannalta huomionarvoinen alue. Alueella ei saa harjoittaa sellaisia toimia, jotka vaarantavat alueen luontoarvoja. Kotaniemen muusta ympäristöstä erottuva vanha kuusikko on huomionarvoinen lähinnä luonnon monimuotoisuutta lisäävänä tekijänä ja maisemallisista syistä. Samoin Korkiakankaan avokallio, jonka ympäristöön kohdistuu lisäksi virkistyskäyttötarvetta. Matko-ojan varsi on pensaikkoa, jolla ei juuri puustoa kasva. Puronvarsi ei ole luonnontilainen. Kohteet on kuvattu luontoselvityksen raportissa. Aihe: Rakentaminen rantavyöhykkeen ulkopuolisille MT- ja M-alueille. Kaava sallii rantavyöhykkeen ulkopuolisille MT- ja M-alueille haja-asutustyyppisen rakentamisen, joka perustuu kaupungin suunnittelutarveharkintaan. Rakentamispaine näillä alueilla on hyvin vähäistä, eikä uusia rakentamisalueita ole siksi tarpeen osoittaa ja suunnitella kaavassa. Suunnittelutarveharkinta on tarpeen, koska suunniteltu rakennuspaikka saattaa sijaita esim. maatilakeskuksen läheisyydessä tai alueelle saattaa kohdistua muita huomioon otettavia ympäristötekijöitä. M-alueen kaavamääräys muutetaan muotoon: Maa- ja metsätalousvaltainen alue. Alueelle saa rakentaa maa- ja metsätalouden sekä muiden luontaiselinkeinojen tarvitsemia rakennuksia ja rakenteita. Rantavyöhykkeen ulkopuolisilla M-alueilla voidaan rakennuslupa myöntää myös haja-asutusluontoiseen rakentamiseen suunnittelutarveratkaisuun perustuen. 12 (27) YLEISET VASTINEET

13 Mielipiteitä on referoitu. Osa mielipiteistä on esitetty suullisesti kaavanlaatijan vastaanottopäivinä, jolloin kaavoittaja on kirjannut ne ylös. 1. Ahlholm Juhani, Eija, Marjukka, Marika, Jenni ja Anne Tila Pietilä 401:22:17, Pietilänranta 401:22:29 Mielipide Vaadimme kalastuspolun poistamista tilojen alueelta. Jokamiehen oikeus riittää joenrannassa liikkumiseen ja kalastamiseen. Pietilänranta tilalle on kaavassa merkitty rakennuspaikka, jota emme ole hakeneet. Tilalle kuuluvan rantarakentamispaikan pyydämme merkittäväksi tilalle Pietilä (liitekuva) Asukaskyselyssä rakennuspaikkaa toivottiin tilalle 22:29. Tilan Pietilänranta rakennusoikeus voidaan siirtää tilan 22:17 hyväksi. Uusi rakennuspaikka osoitettaan rantaan toivotulle paikalle loma-asumista varten. 2. Lehtikangas Unto Tila Kokonpalo 401:19:9, Haaraniemi 401:1:32, Mielipide Tilalla 19:9 on oikeus venepaikkaan oikeus tilan 19:6 alueella; oikeus tulee säilyttää ja huomioida kaavassa yhteiskäyttöalueena. Toivotaan uutta rakennuspaikkaa tilalle Kokonpalo 19:9. Koulun luontopolku ja laavu on merkitty asianmukaisesti. Toivotut muutokset tehdään kaavaan. Venepaikka lisätään V-1 merkinnällä vanhan rasitteen mukaisesti. Uusi rakennuspaikka voidaan lisätä laskennallisesta mitoituksesta riippumatta, koska tila ei ole omarantainen ja ranta jää virkistysalueeksi. 13 (27)

14 3. Ollila Jouko Tila Nikkari I 401:25:39, Nevala 401:21:14 Mielipide Vastustaa Nikkarin tilan osoittamista kokonaan maisemapelloksi. Halutaan varata rakentamismahdollisuus ainakin kuivan maan puolelle Takalontien varteen muuttamalla alue MT-alueeksi. Nevalan itärajalla oleva vanha kärrytie on palautunut kyseiseen kantatilaan. Renkkusilta on poistunut käytöstä 1960-luvun alussa. Vanhaa kärrytietä ei ole sorastettu koskaan, joten se ei sovellu ajoneuvoliikenteelle. Tie on kapeimmillaan 2,5 m ja käännöspaikka noin 4 m. Tällä kohdalla joen törmä on jyrkkä. Tien kunnostaminen vaatii maan lohkomista peltoalueesta. Siksi tie ei ole tilan omassakaan käytössä. Nikkarin tilan pellot Takalontien lounaispuolella voidaan muuttaa maatalousalueeksi MT, johon ei sisälly rakentamis- ja toimenpiderajoitusta. Maisemapellon MA säilyminen Takalon kulttuuriympäristökohteen ympärillä ja rannassa on tärkeintä. Merkinnät rantaan johtavasta olevasta yksityistiestä ja ulkoilureitin yhteystarpeesta säilyvät kaavassa, vaikka tien kunnostamista ei ole suunniteltu, eikä kaupunki aio ryhtyä mihinkään toimenpiteisiin merkinnän johdosta. Ulkoilureitin yhteystarpeen perusteena on vanha kulkuyhteys rantaan. Pokelanmäen alueelle kohdistuu myös tarvetta yleisestä rantautumismahdollisuudesta. Tien kunnostamista ei ole kuitenkaan suunniteltu. Veneenlaskupaikan merkintä poistetaan rannan virkistysalueelta, ks. yleiset vastineet veneenlaskupaikoista. 4. Somppi Kari ja Henna Tila Hantela 401:90:40, Koskenranta 401:22:33, Koivuhaka 401:97:0 Mielipide Toivoo Hantelan tilalle merkittyä uutta rakennuspaikkaa lähemmäs jokea, pois Matkanivantien melualueelta. Toivotaan Koskenrannan rakennuspaikalle saunan ja kesäkeittiön rakentamismahdollisuutta. Koivuhaan palstalle toivotaan rakennuspaikkaa. Ei ole oikein, että alue on kokonaan maisemapeltoa MA. Toivotut muutokset tehdään kaavaan. Koivuhaan palstalle lisätään uusi rakennuspaikka mitoituksen perusteella ja osa alueesta muutetaan MT-alueeksi. Kaava ei estä saunan tai kesäkeittiön rakentamismahdollisuutta Koskenrannan rakennuspaikan alueelle. 14 (27)

15 5. Korpela Antti Tila Saikkonen 401:13:31, Jokisuo 401:22:30, Suopelto 401:5:55, Saari 401:22:31 Mielipide Rantaan merkityt kalastus- ja ravustuspolut häiritsevät yritystoimintaa ja tulisi poistaa kaavasta. Useimmiten laitumien ja peltojen kohdalla rannassa kulku ei ole edes mahdollista, eikä sitä tulisi kaavalla ohjata. Yleinen rantautumismahdollisuus vanhaa rantaan johtavaa tietä pitkin on mahdollinen, mutta vastapäinen yhteystarve Pietilän kohdalla tulisi poistaa, sillä se ei ole perinteinen kulkupaikka ja ranta on aidattuna hevoslaitumena. Vanhat kulkutiet ovat hyvä peruste yleisille rantautumispaikoille. Päivölän uimapaikkaa on mahdollisesti käytetty uimapaikkana joskus ennen joen ruoppaamista, mutta nykyisin paikka ei sovellu hyvin uimiseen; joki on syvä ja virta kova. Ei kuitenkaan vastusta yleistä rantautumismahdollisuutta tilan 401:13:31 laitaa pitkin Matkanivantieltä, mutta uimapaikkamerkinnän tarpeellisuutta voisi harkita. On tyytyväinen uusiin rakennuspaikkoihin. Kalastuspolku-merkinnät poistetaan kaavasta, ks. yleiset vastineet. 6. Mäyrä Juho Päivölän uusi uimapaikka poistetaan kaavasta, mutta ulkoilureitin yhteystarve säilyy, ks. yleiset vastineet Kiinteistön 401:22:31 alueella keskellä tilaa on myös vanha rantautumispaikka, mutta ulkoiluyhteys rantaan katsottiin käyttökelpoisemmaksi, jos se sijoitetaan vanhan keskellä tilaa sijainneen kulkureitin sijasta kiinteistön rajalle Pietilän kohdalla. Ulkoilureitin yhteystarpeen merkintä säilyy kaavassa, koska alueella on paljon ei-omarantaisia asuttuja kiinteistöjä, joille olisi hyvä mahdollistaa kulku rantaan. Merkinnän sijainti on kuitenkin ohjeellinen. Salonsaaren puolelle kiinteistölle 22:31 esitetty AP-rakennuspaikka siirretään hankalan sijainnin vuoksi samalla puolella jokea olevalle kiinteistölle Saikkonen 13:31, jolle siis tulisi yhden sijasta kaksi uutta rakennuspaikkaa vieretysten. Näin vältytään toisten kiinteistöjen kautta tapahtuvilta tierasitteilta. Maanomistajalle mitoituksen perusteella esitettävien uusien rakennuspaikkojen lukumäärä (4 kpl) säilyy ennallaan. Tila Suvanto 401:2:48 Mielipide Toivoo loma-asunnon rakennuspaikkaa. Tila on lohkottu aikanaan rakentamista ajatellen. Toivottu muutos tehdään kaavaan. Tilan mitoitus on 0, (27)

16 7. Ojala Erkki Tila Kotila 401:6:43 Mielipide Toivoo loma-asunnon rakennuspaikan RA muuttamista AP-alueeksi ja rakennuspaikan rajausta hieman suuremmaksi. Koko muu kiinteistö tulisi muuttaa myös rannan osalta M-alueeksi. Aluetta ei viljellä. Toivotut muutokset tehdään kaavaan. 8. Halmet Vuokko Tila Kujala 401:6:56 Mielipide Tilalle on toivottu rakennuspaikkaa, mahdollisesti pellon laitaan korkealle paikalle. Rakennuspaikalla halutaan varautua tulevaisuuteen. Hyväksyy rannan merkitsemisen virkistyskäyttöalueeksi ja kalastuspolkumerkinnän. Yleinen kulku rantaan on mahdollista järjestää vanhaa tietä pitkin. toivotut muutokset tehdään kaavaan ja rakennuspaikan ulkopuolelle rantaan jäävät alueet merkitään virkistysalueeksi. Perusteena rantaan johtava vanha kulkutie ja perinteinen kalastuspaikka / alueelle kohdistuva virkistyskäyttötarve. Ohjeelliset kalastuspolkumerkinnät poistetaan koko kaava-alueelta, mutta rantaan osoitettava virkistysalue mahdollistaa kalastajien ja muiden ulkoilijoiden liikkumisen rannoilla jatkossakin. 16 (27)

17 9. Järvenpää Jorma Tila Kujanpää 401:15:30, yht. palsta 401:878:11 Mielipide Kujanpään rakennuspaikalla tulee olla hevostenpito mahdollista myös tulevaisuudessa. Toivoo AP-merkinnän muuttamista AP-1 merkinnäksi ja rakennuspaikan rajaamista riittävän suureksi. Kyseessä vanha hevostila, jolla navetta jo olemassa. Yhteispalstalla vanha pyykkiranta (V-1), jolle tulee osoittaa kulkuyhteys. Härkäkiven paikka yhteispalstan länsipuolella olisi syytä huomioida kaavassa, ks. asukaskyselyn vastaus Perikankaantien varressa kaava-alueen ulkopuolella on vesijohto merkitty väärään paikkaan. Tuon vesijohdon voisi jättää merkitsemättä, koska on kaava-alueen ulkopuolella ja sen sijainnista ei ole täyttä varmuutta. Merkinnällä AP-1 on osoitettu vain olevia hevostiloja. kaava sallii hevostenpidon myös AP-tonteilla kaavamääräyksen nro 7 mukaisesti. Koska pihapiirissä ilmeisesti pidetään nykyisinkin hevosia ja kyseessä on vanha hevostila, muuttetaan merkintä AP-1 merkinnäksi ja sille lisätään ohjeellinen suojavyöhyke. Rakennuspaikkaa laajennetaan hieman. Lisäksi kiinteistöllä on laitumeksi sopivaa peltoaluetta (MT), joten kaavaratkaisun puolesta tilavaraukset ovat riittävän suuria ja rakennuspaikan sijainti hyvä hevosten pitoa ajatellen. V-1 alueelle osoitetaan ohjeellinen uusi tieyhteys. Perikankaantien varren vesijohdon merkintä poistetaan kaava-alueen ulkopuolelta, koska se aiheuttaa sekaannusta eikä sijainti ole varma. 10. Takalo Sauli ja Mäyrä Pekka Tila Koskela 401:107:5 Mielipide ehdottaa ulkoilureitin siirtämistä Salonsaaressa olevan palstan rajalle, mikä rauhoittaisi viereisen asuinpaikan. Toivoo rakentamismahdollisuutta Salonsaaressa olevalle palstalle (M-aluetta, ei omaa rantaa). Takaloon merkityt rakennuspaikat ovat luonnoksessa toivotulla tavalla. ulkoilureitin yhteystarve siirretään esitettyyn paikkaan, muutosesitys on hyvä. Salonsaaressa oleva palsta sijoittuu rantavyöhykkeen ulkopuoliselle alueelle, minne ei kaavassa uusia rakentamisalueita suunnitella. Palsta on merkitty M- alueeksi, jolle voidaan tarvittaessa myöntää rakennuslupa suunnittelutarveratkaisulla, jos rakentaminen tulee joskus ajankohtaiseksi. Käyttötarkoitusmerkintää ei muuteta. 17 (27)

18 11. Korhonen Marko Tila Hankala 401:1:135 Mielipide Vanhaa rakennusta ei ole syytä suojella (kohde 60). Katto on vuotanut ja rakennuksessa on hometta, vedet päässeet valumaan sisään. Sokkeli on rapistunut. Rakennus on ollut tarkoitus purkaa pois. Asia on käsitelty museoviranomaisen kanssa. Suojelumerkintä voidaan poistaa kaavasta. 12. Jaakkonen Teemu Tila Putki 401:1:47 Mielipide Esittää veneenlaskupaikan poistamista ja rakennuspaikan osoittamista lähemmäs rantaa tai rantaan kiinni. Rakennuspaikka voi tarvittaessa olla pintaalaltaan pienempikin. Esitetyt muutokset tehdään kaavaan, ks. yleinen vastine veneenlaskupaikan poistamisesta. 13. Nurmela Matti Rakennuspaikka siirretään rantaan. Koska rakennuspaikka on erillään muusta rakentamisesta ja vesijohtoverkosta, muutetaan käyttötarkoitus loma-asunnon rakennuspaikaksi RA. Muutoksella ei ole merkittävää maisemallista vaikutusta luonnokseen nähden, sillä sähkölinjan vuoksi välitön ranta jäänee rakentamattomaksi muutoinkin ja voi hyvin olla osa piha-aluetta. Alueella ole rannan suuntaista virkistyskäyttötarvetta. Muutoksella ei ole merkittävää vaikutusta vapaan rannan määrään. Tila Nurmela 401:1:94 Mielipide Esittää rakennuspaikan siirtämistä rantaan, rakennuspaikka voi ulottua sähkölinjan molemmin puolin. Matkanivantien varressa on melualue ja runkovesijohto, joka rajoittaa rakentamista. Muutos voidaan tehdä kaavaan tilan kokonaismitoituksen perusteella, samalla merkintä rantasaunasta poistetaan. Muutoksen myötä peltoalue Matkanivantien varressa säilyy hieman yhtenäisempänä, vaikka rakennuspaikan ulottuminen sähkölinjan molemmin puolin ei ole maisemallisesti paras ratkaisu. Rakennuspaikka sopeutuisi vielä paremmin ympäristöönsä, jos olisi mahdollista hankkia lisämaata rakennuspaikkaa varten tilan 1:119 puolelta ja koko rakennuspaikka voitaisiin muodostaa sähkölinjan ja rannan väliselle alueelle. 18 (27)

19 14. Heiska Pekka Tila Pajukangas 401:1:99, Ahinko 401:15:3, Koivulehto 401:24:9 Mielipide Alueelle on toivottu 3 rantarakennuspaikkaa siten, että yksi rakennuspaikka olisi Siltatien varressa olevalla kiinteistöllä 15:3 ja kaksi muuta kiinteistöllä 1:99. Mitoituksen perusteella luonnoksessa on osoitettu vain kaksi rakennuspaikkaa rantavyöhykkeelle. Toinen uusista rantarakennuspaikoista esitetään siirrettävän Siltatien varteen ja kulku uusille rantatonteille halutaan Siltatien varren rummun kohdalta. Yhteys olisi luontevampi kuin nyt esitetty kulku rakentamattomaksi jäävän naapurikiinteistön halki. Muutoksen myötä vältyttäisiin hankalilta tierasitteilta naapurikiinteistöjen kautta, vapaata rantaa jäisi rakentamisen väliin enemmän eikä rakennettavaa tiepituutta tulisi sen pidemmälti. M-alueelle sijoittuvalla mäellä uusien rakennuspaikkojen takana on aikaisemmin ollut rakentamista. Takalontien varteen rantavyöhykkeen ulkopuolelle on varattu AP-aluetta, joka on turha. Tällä kohdalla ei rakennuksia ole. Voisiko vanhan rakentamisalueen perusteella osoittaa kolmas uusi rakennuspaikka metsäsaarekkeen kohdalle Pajukankaan viereen etäämmäs rannasta? Esitetyt muutokset voidaan tehdä. Rantaan voidaan osoittaa mitoituksen perusteella enintään kaksi rakennuspaikkaa. Toinen rakennusoikeus on siirretty tilan Koivulehto 24:9 oikeuksista. AP-alue Takalontien varressa on osoitettu vanhan RaHu-rekisterimerkinnän perusteella, jonka mukaan Takalontien varressa olisi joskus ollut asuinrakennus tai useampia rakennuksia. AP-alue Takalontien varresta siirretään metsäsaarekkeeseen Pajukankaan vanhan rakennuspaikan viereen ja alueelle osoitetaan vanhan rakennuspaikan perusteella kolmas ei-omarantainen rakennuspaikka metsäsaarekkeeseen vähintään 100 m etäisyydelle rannasta (ei vähennä mitoitusta). Kauemmas rannasta tuleva uusi rakennuspaikka sijoittuu Pajukankaan rakennuspaikan viereen, ja on maisemallisesti ja kyläkuvallisesti parempi kuin Takalontien varsi. 19 (27)

20 15. Haaraniemi Esko Tila Mielipide Pihlajakangas 401:19:6, yht. palsta Rannassa on noin 20 vuotta vanha, alle 20 m2 suuruinen saunarakennus, joka tulee merkitä kaavaan. Maanomistaja toimitti puuttuneet rakennuslupatiedot. Tilalle on osoitettu uusi rakennuspaikka kiinteistön laitaan, mikä voi aiheuttaa ristiriitaa rannassa olevan yhteiskäyttöalueen kanssa. Toivoisi uuden rakennuspaikan olevan mieluummin vanhan siltatien takana saunarakennuksen kohdalla. Rakennuspaikan ei tarvitse ulottua rantaan saakka ja vanhat tieyhteydet rannassa voivat säilyä yleisessä virkistyskäytössä. Rannassa on vanha rasite veneenpitopaikasta rantaan johtavan tien kohdalla. Veneenpitopaikkaa voidaan tarvittaessa hieman myös siirtää, jos sen on pakko säilyä. Kyse on vanhasta rasitteesta, jonka kautta saa vapaasti rantautua ja sillä saa pitää veneitä. Veneenpitopaikka lisätään kaavaan V-1 merkinnällä vanhan rasitteen mukaisena yhteiskäyttöalueena. Sauna merkitään kaavaan olevana saunarakennuksena. Rantaan ei kuitenkaan voida erottaa saunaa varten rakennuspaikkaa alueen virkistyskäyttötarpeen vuoksi. Toivottu uusi rakennuspaikka siirretään kiinteistön laidalta yhteiskäyttöalueen kohdalta pellolle siten, että rakennuspaikan ja rannan välinen alue jää yleiseksi virkistysalueeksi. 16. Mattila Anne (Jaakkosen Salmen ja Anteron puolesta) Tila Annala 401:1:95, Lisäannala 401:1:98 Mielipide Toivoo asuinrakennuspaikkaa mahdollisimman lähelle rantaa uutta asuinrakennusta varten. Alueella on säilynyt vanha pieni torppa piharakennuksineen (suojelukohde nro 22 Pajukangas). Torppa voi jäädä rakennuspaikkaan kuuluvaksi piharakennukseksi siten, että uusi asuinrakennus voidaan toteuttaa rannan puolelle. Toivoo, että Annalan läheisyyteen osoitettaville uusille rakennuspaikoille järjestettäisiin kulkuyhteydet omien liittymien kautta. Vastustaa rasiteyhteyttä Pajukankaan torpan pihapiirin kautta. Tilan laskennallinen mitoitus 0,41 ei ole riittävä uuteen rantaan sijoittuvaan rantarakennuspaikkaan. Pajukankaan vanha torppa sijaitsee metsäsaarekkeessa noin 160 m etäisyydellä rannasta muodostaen oman rantavyöhykkeelle sijoittuvan rakennuspaikkansa. Olevaa rakennuspaikkaa laajennetaan hieman rannan suuntaan siten, että rakennuspaikalle voidaan toteuttaa toivottu uudisrakentaminen. Lisäannalan tila on rantavyöhykkeen ulkopuolella ja sillä joskus olleet rakennukset on purettu pois. AP-alue Takalontien varresta poistetaan turhana ja muutetaan maa- ja metsätalousalueeksi. 20 (27)