ALKU I -HANKKEEN LOPPUARVIOINTI. Kari Leinamo. Vaasan yliopisto Levón-instituutti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ALKU I -HANKKEEN LOPPUARVIOINTI. Kari Leinamo. Vaasan yliopisto Levón-instituutti"

Transkriptio

1 ALKU I -HANKKEEN LOPPUARVIOINTI Kari Leinamo Vaasan yliopisto Levón-instituutti

2 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO.. 3 Hankkeen tausta ja tavoite 3 Arvioinnin aineisto ja menetelmät 4 Yliopistokoulutuksen alueellinen vaikutus ALKU-HANKKEEN TOTEUTUMINEN.. 7 Hankkeen käytännön järjestelyt 7 Hankkeen opiskelijat. 7 Järjestetyt kurssit OPISKELUN ONNISTUMINEN HANKKEEN VAIKUTUKSET Osallistujien henkilökohtaiset hyödyt Yritystoiminnan kehittäminen 20 Yhteistyö eri tahojen välillä Hanke yliopiston näkökulmasta.. 23 Hankkeen alueellinen vaikuttavuus OPISKELIJOIDEN JATKOSUUNNITELMAT YHTEENVETO JA SUOSITUKSET LÄHTEET LIITTEET. 34 2

3 1. JOHDANTO Hankkeen tausta ja tavoite Vaasan yliopiston sekä Kuusiokuntien eli Alavuden, Kuortaneen, Lehtimäen, Soinin, Töysän ja Ähtärin yhteistyönä järjestettiin vuosina Akatemia Kuusiokunnissa -hanke. Tässä AKKU-hankkeessa annettiin 115 opiskelijalle Vaasan yliopiston tutkintovaatimusten mukaista opetusta kymmenessä eri oppiaineessa yhteensä 1369 opintoviikkoa. Kuusiokuntien alueella järjestetty koulutus osoitti opiskelun onnistuvan myös yliopisto- ja ammattikorkeakoulupaikkakuntien ulkopuolella. Myönteisten kokemusten innoittamana alettiinkin suunnitella yliopistotasoisen koulutuksen vakiinnuttamista ja liiketaloustieteellisen opetuksen järjestämistä alueella. (Rossi 2002: 3.) Kuusiokunnissa tammi-helmikuussa 2002 tehdyn koulutustarveselvityksen mukaan suunniteltuun koulutukseen ja monimuotoistettuun virtuaaliopetukseen oli alueella halukkuutta. Uudessa hankkeessa haluttiin kehittää samalla alueellisen yliopistokoulutuksen malli eli pyrittiin luomaan tutkintoon johtavan opiskelun koulutusväylä kasvukeskusten ulkopuolella sijaitseville seuduille. Hankkeen valmistelussa otettiin huomioon erityisesti paikalliset yritykset, niiden henkilöstö sekä yrityksiin kohdistuva tutkimus. Yritysten sitouttamisen ja koulutushankkeen käytännön toteuttamisen onnistumisen kannalta pidettiin Kuusiokuntien alueella toimivaa koordinaattoria tärkeänä. (Rossi 2002: 3 4, 12.) Vaasan yliopiston ja Kuusiokuntien neuvottelujen tuloksena Avoimen yliopiston liiketaloustieteellinen verkkokoulutus Kuusiokunnissa -hanke käynnistyikin toukokuussa Tämä ALKUhanke jakaantuu kahteen osaan: ensimmäinen vaihe eli ALKU I toteutettiin vuosina ja toinen vaihe eli ALKU II on vuorossa vuosina ALKU I -hankkeen tavoitteena oli tarjota 64 opintoviikon suuruinen kauppatieteen opintokokonaisuus Kuusiokuntien alueella Vaasan yliopiston tutkintovaatimusten mukaan. Yhdessä ALKU II -hankkeen kurssien kanssa opiskelijalla on koossa 106 opintoviikkoa kauppatieteen opintoja eli lähes kandidaattitasoinen tutkinto. Opiskelijalla on luonnollisesti myös mahdollisuus osallistua koulutukseen valitsemalla ainoastaan yksittäisiä kursseja. ALKU I -hankkeen tavoitteena oli tarjota Kuusiokuntien asukkaille ja alueen yritysten johdolle, avainhenkilöille ja muulle henkilöstölle mahdollisuus laajaan yliopistotasoiseen koulutukseen omalla seutukunnalla työn ohessa opiskellen. Alueellisen yliopistokoulutuksen mallin luomisella pyrittiin myös yliopiston avoimen yliopisto-opetuksen, perusopetuksen ja alueellisen kehittämisen keskinäisen yhteistyön vakiinnuttamiseen sekä yliopiston ja yritysten välisten yhteyksien luomiseen. Hanke mahdollisti osaltaan myös monimuoto- ja virtuaaliopetuksen sekä Vaasan yliopiston kauppatieteellisen koulutuksen tutkintorakenteen kehittämisen. Hankkeen rahoittivat Euroopan Sosiaalirahasto (ESR), Länsi-Suomen lääninhallitus sekä Kuusiokunnat. Opetuksen järjestämisestä vastasi Vaasan yliopiston Avoin yliopisto yhdessä ainelaitosten kanssa. 3

4 Arvioinnin aineisto ja menetelmät ALKU I -hankkeen tavoitteiden toteutumista selvitettiin syksyllä 2003 tehdyllä ulkopuolisella väliarvioinnilla (Lemetyinen 2003). Arviointi toteutettiin opiskelijoille suunnatulla kyselyllä ja hankkeen sidosryhmien edustajien haastatteluilla tilanteessa, jossa opetuksesta seitsemän kurssia eli yhteensä 21 opintoviikkoa oli suoritettu. Opiskelijoille tehtiin myös syksyllä 2003 markkinoinnin sivuainekokonaisuuden ensimmäisen kurssin suorittamisen jälkeen kysely verkkoopintojen toimivuudesta. Vaasan yliopiston julkisjohtamisen laitoksella tehtiin lisäksi keväällä 2003 kolme ALKU I -hankkeeseen liittyvää projektievaluoinnin ryhmätyötä, jotka toteutettiin opiskelijoille suunnatuilla kyselyillä tai hankkeessa mukana olleiden yritysten yhteyshenkilöiden haastatteluilla. Nyt tehtävässä ALKU I -hankkeen loppuarvioinnissa tarkastellaan toisaalta hankkeen toteutumista aiemmin tehdyn väliarvioinnin jälkeen, mutta pyritään ennen kaikkea luomaan kokonaiskuva hankkeen kokonaisonnistumisesta. Väliarvioinnin tavoin myöskään tässä loppuarvioinnissa ei puututa kurssien sisältöön, vaan keskitytään hankkeen tulosten ja vaikutusten sekä hankkeelle alun perin asetettujen tavoitteiden toteutumisen tarkasteluun. Loppuarvioinnissa oli käytettävissä hankkeesta tehtyjen raporttien, julkaisujen sekä vuosi- ja seurantaraporttien lisäksi huomattava määrä yksityiskohtaista hankemateriaalia. Varsinainen arviointi perustuu kuitenkin opiskelijoille suunnatun kyselyn tuloksiin sekä hankkeessa eri tavalla mukana olleiden henkilöiden haastatteluihin. Kyselyn (liite 1) kohderyhmäksi valittiin koulutuksessa väliarvioinnin jälkeen eli kahtena viimeisenä lukuvuotena ( ) mukana olleet opiskelijat. Kysely tehtiin kesäkuun alussa 2005 ja se osoitettiin yhteensä 57 henkilölle. Kysely toteutettiin sähköisessä muodossa kuitenkin siten, että samansisältöinen paperiversio lähetettiin niille kolmelle opiskelijalle, joilla ei ollut mahdollisuutta sähköpostin käyttöön. Internetpohjainen kysely lähetettiin ensimmäisen vastausajankohdan umpeuduttua siihen osallistumattomille uudelleen. Näin toimien kyselyyn saatiin yhteensä 34 vastausta eli vastausprosentiksi tuli Osallistumisaktiivisuutta voi pitää hyvänä. Kyselyyn vastanneista opiskelijoista naisia oli 24 ja miehiä 10. Alueellisesti tarkasteltuna vastanneista ähtäriläisiä oli 13, alavutelaisia 11, kuortanelaisia 5, töysäläisiä 4 ja soinilaisia 1. Vastaamishalukkuus vastasi vuosina opiskelleiden keskimääräistä kuntajakautumaa lukuun ottamatta alavutelaisia, joiden vastausprosentti oli peräti 85 sekä lehtimäkeläisiä, jotka sivuuttivat kyselyn kokonaan. Vastanneista 29 oli ALKU-hankkeen alkaessa työssä avoimella sektorilla, 3 toimi yrittäjänä, 1 oli työttömänä ja 1 ei kertonut tilannettaan. Hankkeen keskimääräiseen lähtökohtaan verrattuna nimenomaan yrittäjät ovat tuloksissa aliedustettuina. Kyselyyn vastanneet olivat suorittaneet vuosina keskimäärin 29 opintoviikkoa, mikä on hieman keskiarvoa (26 ov) korkeampi. Vastanneista 15 suoritti koko ALKU I -opintokokonaisuutta. Tehdyn opiskelijakyselyn lisäksi haastateltiin neljää hankkeen järjestämisessä mukana ollutta Vaasan yliopiston viranhaltijaa sekä neljää ohjausryhmän jäsentä. Pyrkimyksenä oli haastatella hankkeessa aktiivisesti mukana olleita henkilöitä, jotka osaisivat arvioida hanketta myös ulkopuolisen silmin. Erityisesti haastateltujen ohjausryhmän jäsenten valinnassa pyrittiin monipuoliseen otokseen, jotta kunnan yleishallinnon ja sivistystoimen näkökulma saataisiin mukaan. Lisäksi haastateltiin niiden neljän hankkeeseen osallistuneen yrityksen yhteyshenkilöä, joiden kaut- 4

5 ta koulutuksessa oli mukana varsinaisia työntekijöitä yrittäjän, yritysjohdon tai perheyrityksen jäsenen sijaan. Kaiken kaikkiaan loppuarviointia varten tehtiin siis 12 haastattelua, joista kuusi tehtiin haastateltavan työpaikalla ja kuusi puhelimitse. Haastatteluissa ei käytetty yhtenäistä kaavaa, vaan teemat valittiin haastateltavan mukaan (liite 2). Haastattelujen kesto vaihteli 20 minuutista kahteen tuntiin. Yliopistokoulutuksen alueellinen vaikutus Yliopisto-opiskelu on muuttunut harvojen etuoikeudesta laaja-alaiseksi ja monipuoliseksi koulutukseksi ja yliopistot nähdään nykyisin yhä kiinteämpänä osana yhteiskuntaa: puhutaan yliopiston kolmannesta tehtävästä. Pelkän opetuksen ja koulutuksen sijaan yliopiston halutaan olevan tiiviisti mukana sitä ympäröivän alueen kehittämisessä ja odotukset yliopistoa kohtaan ovat usein suuria. (Virtanen 2002: 10 11, ) Mielipiteet laajenevan tehtäväkentän suhteen kuitenkin vaihtelevat yliopistojen sisällä, sillä osa näkee yliopiston ainoastaan kansainvälisenä toimijana ja pelkää korkeatasoisen tutkimuksen ja opetuksen vähenemistä. Osa taas suhtautuu yliopiston kolmanteen tehtävään myönteisesti joko markkina- ja tuloksellisuusnäkökulmaa tai alueellista yhteistyö-, kokeilu- ja hyötynäkökulmaa painottaen. (Katajamäki ym. 2002: 8; Lemola 2004: 120.) Tutuin yliopiston kolmas tehtävä on avoimen yliopiston ja täydennyskoulutuksen toimijoille (Virtanen 2002: 28). Vaasan yliopiston tavoitteena on kehittyä talouteen, hallintoon, kieliin, kulttuuriin ja tekniikkaan suuntautuvana yliopistona näitä vahvuusalueita painottaen. Avoimen yliopiston antamaa aikuiskoulutusta pyritään ohjaamaan nimenomaan tutkintokoulutuksen suuntaan. (Kehittämissuunnitelma 2005). Omalla alueellaan eli Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla Vaasan yliopisto vaikuttaa tieteellisen tutkimuksen ja opetuksen lisäksi myös aktiivisena aikuisja täydennyskouluttajana sekä opetus- ja tutkimustoiminnan kehittäjänä. Yliopisto tekee myös aktiivista yhteistyötä oman alueensa elinkeinoelämän, julkisyhteisöjen ja kulttuurielämän kanssa. (Vaikuttavuusstrategia 2005.) Vuonna 2002 tehdyssä selvityksessä erityisesti Etelä- ja Keski- Pohjanmaalla Vaasan yliopisto koettiin kuitenkin etäiseksi ja siltä toivottiin alueen kehitykseen lisää panostusta (Mäntylä 2002: 6, 30 40, 84 89). ALKU-hankkeen kohdealue eli Kuusiokuntien seutukunta koostuu kuudesta kunnasta: Alavuden ja Ähtärin kaupungeista sekä Kuortaneen, Lehtimäen, Soinin ja Töysän kunnista (taulukko 1). Vaikka kunnat ovat väkiluvultaan erikokoisia, ovat väestön ikärakenne ja koulutustaso sekä elinkeinorakenne erityisesti Alavudella, Kuortaneella, Töysässä ja Ähtärissä melko samankaltaisia. Lehtimäki ja Soini poikkeavat alkutuotantovaltaisempina ja koulutustasoltaan muita matalampina jonkin verran muista kunnista. Sen sijaan yrityselämä vastaa alueella kunnan kokoa lukuun ottamatta Lehtimäkeä, jonka yritykset ovat tavanomaista pienempiä ja Töysää, jonka yrityselämä työllistää kunnan kokoon nähden keskimääräistä enemmän. 5

6 Taulukko 1. Kuusiokuntien väestö sekä koulutus-, elinkeino- ja yritysrakenne vuonna 2002/2003. Lähde: Suomen tilastollinen vuosikirja 2004: ; SVT 2005: ). Alavus Kuortane Lehtimäki Soini Töysä Ähtäri Väkiluku (2003) v. (%) Keskiasteen suorittaneita (%) (2002) Korkea-asteen suorittaneita (%) (2002) Alkutuotanto / jalostus / palvelut (%) (2002) Yrityksiä / väestö (2003) Yritysten henkilöstö / väestö (2003) 6

7 2. ALKU-HANKKEEN TOTEUTUMINEN Hankkeen käytännön järjestelyt Hankkeen käytännön järjestelyistä, paikallistason suunnittelusta, tiedottamisesta ja rekrytoinnista sekä yliopiston ja opiskelijoiden välisestä yhteydenpidosta ja opintoneuvonnasta vastasi aluekoordinaattori, jonka toimipiste sijaitsi Kuortaneella. Hankkeen hallinnoinnista ja yhteydenpidosta ohjausryhmään vastasi puolestaan Vaasan yliopiston Levón-instituutissa työskennellyt osaaikainen projektipäällikkö. Hankkeessa käytettiin myös Levón-instituutin taloushallintoa, minkä lisäksi hankkeella oli alku- ja loppuvaiheessa myös osa-aikainen projektisihteeri esitemateriaalin laatimista varten. Koulutuksen päälinjoista vastasi Vaasan yliopiston Avoin yliopisto yhdessä johtamisen laitoksen sekä muiden ainelaitosten kanssa. Opettajat olivat laitosten hyväksymiä ja suurelta osin yliopiston omaa henkilöstöä. ALKU-hankkeelle valittiin ohjausryhmä, johon kuului edustaja Länsi-Suomen lääninhallituksesta, Kuusiokuntien seutukunnasta sekä jokaisesta alueen kunnasta. Ryhmän tehtävänä oli lähinnä seurata, ohjata ja valvoa projektin toteutumista sekä tehdä tarvittaessa muutoksia projektisuunnitelmaan. Alkuperäisenä tavoitteena oli kokoontuminen kahden kuukauden välein, mutta hankkeen aikana vuosina ohjausryhmä kokoontui puolivuosittain eli yhteensä seitsemän kertaa. Tämä kokoontumismäärä koettiin riittäväksi. Jäsenten osallistumisaktiivisuudessa huomiota herättävää on Soinin edustuksen puuttuminen kaikista ohjausryhmän kokouksista. Hanketta markkinoitiin lokakuussa 2002 lehti-ilmoituksilla alueen paikallislehdissä eli Viiskunnassa ja Ähtärinjärven Uutisnuotassa, jakamalla esitteitä julkisiin tiloihin sekä lähettämällä kirje 110 alueen yritykseen. Lehti-ilmoituksin tapahtuvaa markkinointia jatkettiin myös tammikuussa 2003 ja elokuussa 2004, mutta markkinointirahojen vähäisyyden ja hankkeen hyvän osallistujamäärän takia painopiste siirrettiin tiedostusvälineiden kautta muuten saatavaan julkisuuteen. Hankkeesta kerrottiinkin vuosina yhteensä lähes parissakymmenessä lehtiartikkelissa. Hanke huomattiin lähinnä Kuusiokuntien alueella, mutta myös Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnalliset lehdet uutisoivat projektin etenemisestä. Hanke oli esillä myös alueen paikallisradiossa. Hankkeen opiskelijat ALKU I -hankkeen tavoitteena oli saada mukaan vuosittain 22 opiskelijaa eli yhteensä 88 henkilöä. Opiskelijamäärä ylittyi kuitenkin selvästi, sillä opintoihin otti osaa yhteensä 210 opiskelijaa eli keskimäärin 52.5 henkilöä lukuvuodessa (taulukko 2). Erillisiä opiskelijoita hankkeessa oli yhteensä 80 josta 66 eli 83 % aloitti opintonsa välittömästi hankkeen alettua syksyllä Uusia opiskelijoita tuli vuonna 2003 mukaan kahdeksan ja vuonna 2004 kuusi. Koulutukseen hakeutumisen taustalla opiskelijoilla oli lähinnä halukkuus oman koulutustason nostamiseen ja ammattitaidon parantamiseen (Lemetyinen 2003: 25). 7

8 Taulukko 2. Hankkeen opiskelijatavoitteet ja toteutuneet opiskelijamäärät vuosina Yhteensä Tavoite Toteutuma Hankesuunnitelman mukaan 22 vuosittaisesta opiskelijasta 10 tuli olla alueen yritysten työntekijöitä ja 12 kauppatieteistä kiinnostuneita muita kuntalaisia. Vastaavasti 18 opiskelijan tuli työskennellä avoimilla työmarkkinoilla ja 4 olla yrittäjiä. Toteutunut opiskelijajakauma vastaa yrittäjätavoitetta hyvin, mutta työntekijöiden lisäksi hankkeeseen osallistui myös yksittäisiä työttömiä ja koulutuksessa olleita henkilöitä (taulukko 3). Hankkeen kuluessa työttömien rekrytoinnista tosin luovuttiin, kun kuultiin, että hankkeessa ei saisi olla heitä mukana. ALKU-hankkeesta tiedotettiin myös seutukunnan lukiolaisille, mutta kiinnostusta yliopisto-opintoihin ei heidän keskuudessaan ollut. Hankkeen tavoitteena oli saada mukaan naista eli 57 % kaikista osallistujista. Tasaarvotavoite toteutui hyvin, sillä hankkeen opiskelijoista valtaosa oli nuoria tai keski-ikäisiä, avoimella sektorilla työssä olevia naisia (taulukko 3). Myös mukana olleista yrittäjistä 53 % oli naisia. Koulutukseen osallistuneista henkilöistä 2/3 asui taajamassa tai sen välittömässä läheisyydessä ja 1/3 haja-asutusalueella. Koulutus kiinnosti näin ollen hieman enemmän kunta- ja kaupunkikeskuksissa sekä muissa taajamissa (Tuuri, Myllymäki ja Leppälänkylä) asuvia, sillä Kuusiokuntien koko väestöstä 55 % asuu taajamissa ja 45 % haja-asutusalueella (SVT 2003: 75 78). Taulukko 3. Hankkeen osallistujat sukupuolen, iän ja työtilanteen mukaan tarkasteltuna. Tavoite (%) Toteutuma (%) Toteutunut lukumäärä Sukupuoli nainen mies Ikä alle 25-vuotiaat vuotiaat yli 40-vuotiaat Työtilanne työssä avoimella sektorilla yrittäjä työtön opiskelija muu Väkilukuun suhteutettuna koulutus kiinnosti ähtäriläisiä selvästi keskimääräistä enemmän, minkä selittäjäksi tehdyssä haastattelussa arveltiin paikkakunnan vireää opiskelukulttuuria. Kuortaneel- 8

9 ta ja Töysästä osallistujia oli jokseenkin näiden kuntien väkiluvun suhteellista osuutta vastaava määrä, kun taas alavutelaisia, lehtimäkiläisiä ja soinilaisia oli huomattavasti tätä vähemmän (taulukko 4). Lehtimäen ja Soinin erityisen pienen osallistumishalukkuuden syyksi arveltiin niin yrityskentän paikallisia rakenne-eroja, asiointikäyttäytymisen ja kansalaisopistoyhteistyön suuntautumista Alajärven suuntaan, pitkiä etäisyyksiä kuin ALKU-hankkeessa tarjotun koulutuksen sijoittumista muihin Kuusiokuntiin. Opetuksen järjestämispaikkakuntiin liittyvää perustetta ei voi pitää kuitenkaan oikeana, koska suurin osa osallistujista aloitti opintonsa heti hankkeen alkaessa. Onkin mahdollista, että muita pienemmissä ja syrjäisemmissä kunnissa valmius koulutukseen osallistumiseen on ollut hitaampaa. Taulukko 4. Hankkeen osallistujat koti- tai työssäkäyntikunnan mukaan tarkasteltuna. Koti- tai työssäkäyntikunta Osallistujien lukumäärä Osallistujia (%) Kunnan väkiluku (%) Alavus Kuortane Lehtimäki Soini Töysä Ähtäri yhteensä Hankkeen tavoitteena oli saada vuosittain mukaan kymmenen yritystä, jotka jakautuisivat tasaisesti pieniin, keskisuuriin ja suuriin yrityksiin. Tavoite ei täysin toteutunut, sillä osa mukaan tulleista yrityksistä jäi pois ennen hankkeen päättymistä ja ainoastaan vuonna 2004 mukaan tuli yksi uusi yritys (taulukko 5). Alun perin suunniteltu kymmenen erillisen yrityksen kokonaismäärä sen sijaan toteutui. Myös tavoite erikokoisten yritysten osallistumisesta saavutettiin, sillä mukana olleista yrityksistä kolme oli alle viiden työntekijän, kolme työntekijän, kaksi työntekijän ja kaksi työntekijän yritystä. Mukana olleista yrityksistä kolmen toimialana on metalliteollisuus ja kahden vähittäiskauppa. Hankkeeseen osallistui myös yksi puunjalostusyritys, yksi graafisen alan yritys, yksi sähkönjakelun yritys, yksi konsultointialan yritys sekä yksi tilitoimisto. Yrityksistä töysäläisiä oli kolme ja alavutelaisia, kuortanelaisia ja ähtäriläisiä kutakin kaksi. Yhdellä yrityksellä oli toimintaa kaikissa Kuusiokunnissa. Taulukko 5. Hankkeen yritystavoitteet ja mukaan tulleet yritykset vuosina Yhteensä Tavoite Toteutuma Mukana olleiden yritysten, yritysten työntekijöiden, yrittäjien, avoimilla työmarkkinoilla työskennelleiden sekä kauppatieteistä muuten kiinnostuneiden kuntalaisten määrän vertaamista alkuperäisiin tavoitteisiin vaikeuttaa hankkeen kaksijakoisuus yrityksen maksamiin ja itse maksaviin opiskelijoihin. Hankkeessa oli mukana huomattavan paljon yrittäjiä, mutta osa osallistui oman 9

10 yrityksen kautta, osa kuntalaisina ja osa molempia tapoja käyttäen. Yritykset maksoivat opinnoista enemmän kuin muut kuusiokuntalaiset, sillä opiskelijat tekivät opintoihin kuuluvia harjoitustöitä oman yrityksensä tarpeet huomioon ottaen. Hankkeen markkinoinnin kannalta maksujärjestelmien erilaisuus koettiin kuitenkin hankalaksi. Järjestetyt kurssit ALKU I -hankkeessa tarjottiin vuosina yhteensä 65 opintoviikkoa Vaasan yliopiston kauppatieteellisen tiedekunnan tutkintovaatimusten mukaisia opintoja. Yhden opintoviikon lisäys alkuperäiseen suunnitelmaan verrattuna selittyy johtamisen laitoksen opintovaatimuksiin tehdyistä muutoksista. Koulutuksesta 31 opintoviikkoa oli johtamisen oppiaineen perus-, aine- ja syventäviä opintoja henkilöstöjohtamisen erikoistumisalueeseen suuntautuen. Tämän lisäksi opiskelijoilla oli mahdollisuus suorittaa 25 opintoviikkoa kauppa- ja taloustieteellisiä yleisopintoja. Näistä markkinoinnin sivuainekokonaisuus käsitti 15 opintoviikkoa loppujen koostuessa kirjanpidon, tilastotieteen ja laskentatoimen opinnoista. Opintoja täydentäviä kieli-, tietotekniikka- ja opiskelutaitokursseja oli yhteensä 9 opintoviikkoa. ALKU I -hanke aloitettiin avajaisseminaarilla lokakuussa 2002 ja se päätettiin loppuseminaariin toukokuussa Varsinaiset opinnot jakaantuivat kuudelle lukukaudelle siten, että opetusta järjestettiin 8 13 opintoviikkoa lukukaudessa. Ensimmäisenä lukuvuotena opetus koostui opiskeluun valmentavista yleis- ja aineopinnoista, tietotekniikan ja englannin opinnoista sekä johtamisen perusopinnoista. Toisena lukuvuotena opetuksen painopiste oli erityisesti markkinoinnin sivuainekokonaisuudessa, minkä lisäksi opetukseen kuului johtamisen perus- ja aineopintoja sekä kirjanpidon perusopintoja. Kolmantena lukuvuotena opintoihin kuului aiempaa enemmän johtamisen aine- ja syventäviä opintoja, joita täydensivät tilastotieteen ja laskentatoimen yleisopinnot. Lukuvuoden aikana opiskelijoilla oli myös mahdollista suorittaa erityisesti heitä varten yliopiston tutkintovaatimusten mukaisesti järjestetty saksan kielen kurssi. Kurssi järjestettiin Lakeudenportin kansalaisopistossa Alavudella ja sille osallistuneista 29 henkilöstä miltei kaikki olivat ALKU I -hankkeen opiskelijoita. ALKU I -hankkeen luento-opetusta ja verkkokurssien lähiopetusjaksoja järjestettiin neljässä kunnassa: Alavudella, Kuortaneella, Töysässä ja Ähtärissä (taulukko 6). Hankkeen opetuspaikkakuntia oli alun perin tarkoitus vaihtaa puolen vuoden välein, mutta tästä periaatteesta luovuttiin käytännön syistä melko pian. Opetusta pyrittiin antamaan kullekin kurssille mahdollisimman tarkoituksenmukaisessa paikassa ottaen kuitenkin alueellisen tasapuolisuuden periaate huomioon. Tammikuussa 2003 pidetyssä ohjausryhmän kokouksessa pohdittiin opetuksen järjestämistä myös Lehtimäellä, jolloin paikkakunnalta voitaisiin saada koulutukseen lisää osallistujia. Kesäkuussa 2003 ohjausryhmä teki kuitenkin Lehtimäen ja Soinin opiskelijamäärien vähäisyyden takia päätöksen opetuksen kierrättämisestä ainoastaan Alavuden, Kuortaneen, Töysän ja Ähtärin kesken. Hankkeen 20 kurssista 19:ään kuului Kuusiokunnissa annettavaa lähiopetusta, josta 64 % pidettiin arki-iltana ja 36 % lauantaisin. Näistä yli puolet eli kymmenen kurssia järjestettiin Ähtärissä, mikä selittyy tietokonekurssien sekä verkko-opetuksen lähiopetusjaksojen sijoittamisella paikkakunnalla sijaitsevaan, ATK-varustukseltaan korkeatasoiseen Tuomarniemen oppilaitokseen. Lu- 10

11 ento-opetukseltaan laajimmat kurssit pidettiin puolestaan Kuortaneella, Töysässä ja Alavudella. Opiskelijamääriin suhteutettuna luento-opetusta järjestettiin keskimääräistä enemmän erityisesti Alavudella ja Kuortaneella, kun taas Ähtärissä opetusta on ollut vähemmän mitä paikkakunnan opiskelijamäärä olisi edellyttänyt (taulukko 6). Taulukko 6. Hankkeessa eri paikkakunnilla annettu opetus suhteessa kunnan opiskelijamäärään. Opetusta Opetusta (%) Opiskelijamäärä % (tunteja) Alavus Kuortane Lehtimäki Soini Töysä Ähtäri yhteensä Hankkeen koulutuspaikkoina olivat Tuomarniemen metsäoppilaitoksen eli Seinäjoen ammattikorkeakoulun maa- ja metsätalousyksikön Ähtärin toimipisteen lisäksi Alavuden Elinkeinotalo, Kuortaneen ja Töysän kunnantalot, Töysän yläaste, Ähtärin lukio sekä Ähtärin Pirkanlinna. Tarvittaessa paikkaa vaihdettiin opetukselle paremmin sopivaksi. Kaikki Kuusiokuntien oppilaitokset tai muut vastaavankaltaiset kurssipaikat eivät soveltuneet ALKU-hankkeen opetukseen: luokkatilat olivat liian pieniä, tilassa oli kuuluvuusongelmia, kiinteistössä ei ollut iltapäivystystä tai tilavuokrat olivat paikkakunnan muita kiinteistöjä kalliimpia. Näin ollen esimerkiksi hankesuunnitelmassa mainittuja Alavuden Kansalaisopiston ja Kuortaneen Urheiluopiston tiloja ei käytetty kurssipaikkoina. Hankkeeseen osallistuneet ilmoittautuivat joko koko opintokokonaisuuteen tai kullekin kurssille erikseen. Syksyllä 2002 koko opintopakettiin ilmoittautui 27 opiskelijaa, joista neljä opiskelijaa perui kuitenkin osallistumisena myöhemmin. Yksi osallistuja siirtyi puolestaan vuonna 2004 koko opintokokonaisuuden opiskelijaksi. Hankkeessa tarjotut kurssit vastasivat vaatimustasoltaan yliopiston päiväopetusta. Järjestettyjä opintojaksoja jouduttiin hieman vaihtamaan opettajien saatavuuden mukaan, mutta opintojen kokonaisrakenne säilyi kuitenkin alkuperäisen suunnitelman mukaisena. Keskimäärin kursseille osallistui noin 30 opiskelijaa, joskin opiskelijamäärät vähenivät selvästi kurssin edetessä (taulukko 7). Yksittäisten opintojaksojen kuten keväällä 2004 järjestetyn Kirjanpidon perusteen -kurssin muita vähäisempi opiskelijamäärä selittyy kuitenkin monen opiskelijan saatua koulutuksen korvattua aiempien opintojensa perusteella. Hankkeen alkuperäisenä tulostavoitteena oli 22 opiskelijan suorittama 64 opintoviikon kokonaisuus eli yhteensä 1408 opintoviikkoa. Toteutunut osallistumismäärä oli 1.7 -kertainen eli yhteensä 2461 opintoviikkoa. Hankkeeseen osallistuneiden opintohalukkuus vaihteli yksittäisestä kurssista koko koulutuksen suorittamiseen: keskimääräinen opintoviikkomäärä hankkeeseen osallistuneilla on Kaikki tarjolla olleet opinnot suorittaneita opiskelijoita oli yhdeksän. Seitsemän opiskelijaa suoritti kaikki opinnot, mutta osa kursseista korvautui aiemmilla opinnoilla. 15 opiskelijalla jäi puolestaan annetusta opetuksesta puuttumaan yhdestä viiteen kurssia. Näin ollen tut- 11

12 kintotavoitteisesti opiskelevien määrä vakiintui hankkeen aikana henkilöön eli lähes 40 % hankkeeseen osallistuneista. Hankkeeseen sisältyneen lyhytkestoisen toiminnan tavoitteena oli, että kahteen tiedotus- tai neuvontatilaisuuteen osallistuisi yhteensä 200 henkilöä. Tavoite ei täysin toteutunut, sillä hankkeen alkuseminaariin osallistui 70 henkilöä ja loppuseminaariin 63 henkilöä eli osallistujia oli yhteensä 133. Taulukko 7. Hankkeessa pidetyt kurssit ja niiden osallistujamäärät. Lukukausi Kurssi Osallistujia syksy 2002 Akateemiset opiskelutaidot (2 ov) 52 Itsetuntemus ja urasuunnittelu (2 ov) 57 Tietotekniikan perusteet (2 ov) 49 Tietokone työvälineenä (2 ov) 48 kevät 2003 Johtaminen ja organisaatiot (5 ov) 48 Englanti (3 ov) 41 Henkilöstöjohtaminen (5 ov) 43 syksy 2003 Organisaation kehittäminen (5 ov) 44 Suunnitelmallinen markkinointi (5 ov) 34 Vientimarkkinointi (3 ov) 37 kevät 2004 Palvelu- ja suhdemarkkinointi (4 ov) 39 Merkkituotteen johtaminen (3 ov) 39 Kirjanpidon perusteet (3 + 1 ov) 26 Työmotivaatio ja palkitseminen (3 ov) 38 syksy 2004 Tilastotieteen perusteet (3 ov) 29 Pk-yritysten kansainvälistymisstrategiat (2 ov) 35 Yrittäjyyden ulottuvuudet (2 ov) 31 kevät 2005 Leadership (3 ov) 31 Yrityksen visionäärinen johtaminen (3 ov) 30 Operatiivinen laskentatoimi (4 ov) 24 Hankkeen alkuperäisenä tavoitteena oli, että koulutuksesta 30 % olisi tietokoneen tai videoneuvottelulaitteiston välityksellä tapahtuvaa etäopiskelua joko Vaasasta tai jostakin muusta yliopistosta ja 70 % tavanomaista Kuusiokunnissa pidettävää, pääosin luentoihin pohjautuvaa lähiopetusta. Tavoite toteutui etäopetuksen eduksi, sillä verkko-opintoina toteutettiin 24 opintoviikon suuruinen kurssimäärä eli 37 % kaikista opinnoista. Markkinoinnin 15 opintoviikon sivuainekokonaisuuden lisäksi etäopiskeluna suoritettiin akateemisten opiskelutaitojen (2 ov), yrityksen visionäärisen johtamisen (3 ov) sekä operatiivisen laskentatoimen (4 ov) kurssit. Vastaavasti 41 opintoviikkoa eli 63 % opinnoista suoritettiin tavanomaisemmin opetusmenetelmin Kuusiokunnissa pidettyihin luentoihin pohjautuen. Verkko-opetus oli luonteeltaan monimuoto-opetusta, johon kuului ryhmätöitä, oppimistehtäviä, keskusteluja, harjoitustöitä sekä tenttikirjallisuutta. Yhtä kurssia lukuun ottamatta verkkoopetukseen kuului myös yhdestä kolmeen muutaman tunnin laajuista lähiopetusjaksoa, jotka tukivat verkko-opiskelua. Videoneuvotteluyhteyteen perustuvia opintoja ei koulutukseen sisältynyt. Myös luentoihin pohjautuva opetus oli luonteeltaan monimuoto-opetusta: luentojen lisäksi opiskeluun kuului kirjallisuutta, harjoitustöiden, raporttien ja esitelmien laatimista ja esittämistä, 12

13 etätehtävien, oppimistehtävien ja sovellustöiden laatimista sekä oppimispäiväkirjan pitämistä. Erillinen tentti kuului 12:een opintojaksoon. 13

14 3. OPISKELUN ONNISTUMINEN Lähtökohta Hankkeen väliarviointia varten syksyllä 2003 tehdyssä kyselyssä opetuksen käytännön järjestelyille annettiin hieman kritiikkiä: vaikka opiskelijat pitivätkin pyrkimystä alueelliseen tasapuolisuuteen sinänsä hyvänä, kritisoivat he opetuspaikkakuntien kierrättämistä ja toivoivat opetuksen keskittämistä niihin kuntiin, joista oli paljon opiskelijoita tai keskelle seutukuntaa. Erityisesti vuodenvaihteessa järjestettyjen tietotekniikkakurssien tilajärjestelyihin ei oltu tyytyväisiä ja väliarvioinnissa kehotettiinkin kiinnittämään tilajärjestelyihin erityistä huomiota. Myös hankkeen tiedotusta kritisoitiin hieman, vaikka yleisesti ottaen siihen oltiinkin hyvin tyytyväisiä. Yrityshaastattelussa esiin tulleen toiveen perusteella väliarvioinnissa kehotettiin kuitenkin tehostetusti kertomaan hankkeen kulusta osallistujayrityksiin esimerkiksi lähettämällä yksi tai kaksi sähköpostiviestiä vuodessa ohi opiskelijoiden. (Lemetyinen 2003: 9, 11, 18, 38). Syksyllä 2003 tehty väliarviointi ajoittui hetkeen, jossa järjestetyistä kursseista 90 % eli 19 opintoviikkoa oli ollut siihen mennessä tavanomaisia luentoihin, kirjallisuuteen, oppimistehtäviin ja harjoitustöihin tai tentteihin perustuvia kursseja, jotka edellyttivät tiivistä osallistumista opetukseen iltaisin tai viikonloppuisin. Järjestetyistä kursseista ainoastaan kymmenesosa eli 2 opintoviikkoa oli järjestetty verkkokurssina. Kyselyyn vastanneista 83 % oli tyytyväisiä lähi- ja etäopetuksen suhteeseen ja samoin 83 % piti käytettyjä opetusmenetelmiä sopivina ja vaihtelevina. Myös yksittäisiin kursseihin oltiin varsin tyytyväisiä lukuun ottamatta tietotekniikkakursseja, joiden sisältöä arvosteltiin voimakkaasti (Lemetyinen 2003: 17). Myös ensimmäisen markkinoinnin opintokokonaisuuteen kuuluvan verkkokurssin suorittamisen jälkeen syksyllä 2003 tehdyssä opiskelijakyselyssä verkko-opiskelumahdollisuus sai varsin myönteisen arvion. Opiskelua pidettiin joustavana, tehokkaana ja omaan ajankäyttöön hyvin sopivana, koska ajankohdan sai valita itse. Opiskelu onnistui vaikka yöllä, jos näin halusi tehdä. Sinänsä verkkokurssin koettiin vievän yhtä paljon aikaa kuin tavanomaisen opetuksen, mutta matkoihin luentopaikkakunnille ei mennyt aikaa. Myös varsinaisen verkko-opetuksen ja kurssiin kuuluvien lähipäivien väliseen suhteeseen oltiin tyytyväisiä, vaikka lähipäivien sopivasta määrästä esitettiinkin erilaisia mielipiteitä. Opetukseen kuuluvan verkkokeskustelun onnistuminen riippui pitkälti ryhmään kuuluvista henkilöistä, mutta ainoat varsinaiset ongelmat liittyivät WebCT-ympäristön tekniseen toimivuuteen. Lopputulos Kyselyyn vastanneet opiskelijat pitivät opetuspaikkakuntia hyvin valittuina ja kurssitiloja toimivina (kuva 1). Osa ähtäriläisistä olisi kuitenkin toivonut opetuksen sijoittumista enemmän omalle paikkakunnalleen suureen osallistujamäärään vedoten. Matka Ähtäristä esimerkiksi Kuortaneelle vaikutti yksittäisten opiskelijoiden kurssiosallistumishalukkuuteen. Kurssipaikkojen toimivuuden alkuvaiheen ongelmat muistettiin edelleen, mutta myöhemmin paikkoihin on oltu melko tyytyväisiä. Erityisesti Alavuden Elinkeinotalo sai kurssipaikkana kiitosta. Yleisesti ottaen opiskelijat eivät kuitenkaan katsoneet pystyvänsä vaikuttamaan käytännön opetusjärjestelyihin riittävästi. 14

15 Aluekoordinaattorin sijoittamista Kuusiokuntiin pidettiin erittäin tärkeänä asiana ja tiedotusta hyvin hoidettuna. Aluekoordinaattoria pidettiin aktiivisena ja helposti lähestyttävänä henkilönä ja myös haastateltavat kiittivät aluekoordinaattorin työpanosta. Eniten opiskelijat saivat tietoa kursseista juuri hänen lähettämistään viesteistä. Yksittäisissä palautteissa toivottiin tosin vieläkin aloitteellisempaa palvelua käytännön järjestelyihin ja yliopistoyhteyksiin liittyen, mutta kysymällä tieto tuli kuitenkin nopeasti. Henkilökohtaista palvelua arvostettiin ja mahdolliset tiedotukseen liittyvät ongelmat korjattiin hankkeen aikana. Myös opintoneuvontaa oli opiskelijoiden mielestä helppo saada. Väliarvioinnissa yrityksistä saatuun tiedotusta koskevaan arvosteluun kiinnitettiin huomiota ja pyrittiin selvittämään toivottu tiedotustapa. Tästä huolimatta yksittäisessä yrityshaastattelussa tuotiin edelleen esiin toivomus mahdollisimman aktiivisesta tiedottamisesta. Opetuspaikkakunnat alueella oli hyvin valittu Kurssitilat olivat toimivia Hyvät mahdollisuudet vaikuttaa käytännön opetusjärjestelyihin Aluekoordinaattorin sijainti Kuusiokunnissa tärkeää Tiedotus opiskelijoille sujui hyvin Opintoneuvontaa oli helppo saada 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% täysin samaa mieltä jokseenkin samaa mieltä ei samaa eikä eri mieltä jokseenkin eri mieltä täysin eri mieltä Kuva 1.Vastaajien arvio hankkeen käytännön järjestelyjen onnistumisesta (n=34). Opiskelijoille kurssien aikataulut sopivat pääsääntöisesti hyvin, mutta vapaa-aikaa ei monellekaan jäänyt riittävästi (kuva 2). Kurssiaikataulu oli joillekin liian tiivis yhdistettäväksi perheen ja työelämän vaatimaan aikaan ja osa opiskelijoista jättikin joitakin kursseja suorittamatta ajanpuutteen tai henkilökohtaisen elämäntilanteen muuttumisen takia. Kuitenkin vain 23.5 % opiskelijoista jäi alkuperäisestä tavoitteestaan opiskeluissaan ja vastaavasti 17.6 % innostui opiskelemaan jopa enemmän, mitä oli alun perin aikonut. Yleensä perheissä ei kuitenkaan ollut ongelmia opiskelun suhteen, vaan koulutukseen osallistuja sai lähipiiriltään hyvin tukea opiskeluun. Opiskelun 15

16 onnistumisen kannalta mahdollisimman varhaista tiedottamista kurssiaikatauluista pidettiin tärkeänä. Kurssien aikataulut sopivat minulle hyvin Vapaa-aikaa jäi riittävästi Perheeni/läheiseni tukivat opiskeluani Työpaikallani suhtauduttiin opiskeluuni hyvin Pystyin hyödyntämään työpaikan laitteita opiskelussani Sain tarvittavan kurssimateriaalin helposti 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Täysin samaa mieltä Jokseenkin samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Jokseenkin eri mieltä Täysin eri mieltä Kuva 2. Vastaajien arvio opiskelun käytännön sujumisesta (n= 33 34). Kyselyyn vastanneista opiskelijoista ¾ osallistui koulutukseen omalla kustannuksellaan ja ¼ yrityksen kustantamana. Heistä, joiden koulutuksen työnantaja maksoi, olisi 40 % osallistunut kuitenkin myös omalla kustannuksellaan ALKU I -hankkeen kursseille. Yleisesti ottaen koulutuksen hinta toki tiedostettiin ja runsaalle kolmannekselle opiskelun hinta tuli odotettua kalliimmaksi, mutta opintohalukkuuteen kustannuksilla ei ollut merkitystä juuri lainkaan. Mahdollinen opiskelu avoimen yliopiston kautta muulla paikkakunnalla olisi joka tapauksessa tullut matkakustannusten takia kalliiksi. Nyt lähellä kotia ja työpaikkaa järjestetty koulutus onnistuikin hyvin, ja myös työpaikoilla suhtauduttiin opiskeluun myönteisesti. Suuri osa pystyi hyödyntämään lisäksi työpaikan laitteita opiskelussaan. Opiskelumateriaalin saatavuus oli opiskelijoille helppoa, mutta kursseilla jaettavan aineiston laatuun toivotaan parannusta. 16

17 Akateemiset opiskelutaidot (V) Itsetuntemus ja urasuunnittelu Tietotekniikan perusteet Tietokone työvälineenä Johtaminen ja organisaatiot Englanti Henkilöstöjohtaminen Organisaation kehittäminen Suunnitelmallinen markkinointi (V) Vientimarkkinointi (V) Palvelu- ja suhdemarkkinointi (V) Kirjanpidon perusteet Merkkituotteen johtaminen (V) Työmotivaatio ja palkitseminen Tilastotieteen perusteet Pk-yritysten kansainvälistymisstrategiat Yrittäjyyden ulottuvuudet Leadership Yrityksen visionäärinen johtaminen (V) Operatiivinen laskentatoimi (V) Kuva 3. Vastaajien arvio järjestettyjen kurssien onnistumisesta asteikolla 1 5 (erittäin huono erittäin hyvä), n = (V) =verkkokurssi. Lähde seitsemän ensimmäisen kurssin osalta: Lemetyinen 2003: 10. Opiskelijat olivat annettuun opetukseen varsin tyytyväisiä ja koko hankkeelle annettiin kouluarvosanaksi 8.5. Asteikolla 1 5 keskimääräinen arvosana kurssien onnistumisesta koko hankkeen aikana vuosina oli puolestaan 3.9 eikä hankkeen eteneminen tai opetusmuotojen vaihtuminen vaikuttanut kurssilaisten tyytyväisyyteen (kuva 3). Ainoastaan heti hankkeen alkaessa syksyllä 2002 pidetyt tietotekniikan kurssit eivät miellyttäneet opiskelijoita, mutta näiden kurssien epäonnistumista voikin pitää yksittäisinä poikkeuksina. Myös annetun opetuksen muotoihin oltiin yleisesti ottaen varsin tyytyväisiä (taulukko 8). Erityisen myönteisesti suhtauduttiin lähi- ja etäopetuksen suhteeseen: vain yksittäiset opiskelijat toivoivat lisää luento-opetusta. Myös opetusmenetelmien vaihtelevuuteen oltiin hyvin tyytyväisiä ja yksittäiset soraäänetkin hajautui- 17

18 vat luentoja lisäävien ja vähentävien mielipiteiden kesken. Käytännön tutustumista ja opintoretkiä toivoi ainoastaan yksi vastaaja. Opiskelijat olivat myös kurssien vaatimustasoon hyvin tyytyväisiä. Yksittäisissä palautteissa todettiin tosin opintojaksojen ja erityisesti luennoitsijoiden tasossa olleen suurta vaihtelua. Joidenkin kurssien tasoa moitittiin alhaiseksi ja toisten liian vaikeaksi. Myös harjoitustöiden räätälöintiin opiskelijat olivat kokonaisuutena hyvin tyytyväisiä. Joillakin opiskelijoilla oli kuitenkin vaikeuksia löytää sopiva kohde harjoitustyön kohteeksi, jos oma työpaikka ei siihen sopinut. Opiskelun käytännön onnistumisessa kiinnitettiin huomiota myös tasapuolisuuden periaatteeseen: lisäaika tehtävän suorittamiseen tulisi myöntää kaikille yhtä aikaa eikä vain ajankäytön kanssa vaikeuksiin joutuneille muiden jo palautettua työnsä. Taulukko 8. Annettuun opetukseen tyytyväisten osuus vastanneista (n=28 34). Aihe % vastanneista Lähi- ja etäopetuksen suhde 93.8 Opetusmenetelmien vaihtelevuus 91.2 Kurssien vaatimustaso 88.2 Harjoitustöiden räätälöinti 87.5 Verkko-opetus 78.6 Opiskelijat olivat myös sangen tyytyväisiä annettuun verkko-opetukseen, joskin viidennes vastaajista ilmaisi puolestaan tyytymättömyytensä. Verkko-opetusta kiitettiin erinomaiseksi vaihtoehdoksi, joka sopii työssäkäyville aikuisopiskelijoille erittäin hyvin. Opiskelija saa määrätä ajankäyttönsä itse eikä matkoille luentopaikkakunnille kulu aikaa. Verkon kautta tapahtuvassa opetuksessa tosin osa asioista voi jäädä epäselväksi ja sosiaalinen kanssakäyminen jää puutteelliseksi. Eräässä palautteessa tuotiin varsin voimakkaasti esiin yliopiston Kuusiokuntiin jalkautumisen mielekkyys, jos annettu opetus suoritetaankin hankkeen edetessä yhä enenevässä määrin verkossa täysin yksin. Toisaalta jotkut opiskelijat korostivat, että verkko-opetukseen kuuluu tietynkaltainen opiskelutapa tiedon etsimisineen ja omine yhteydenottoineen. Opintoihin liittyvien keskustelujen onnistumisen todettiin kuitenkin riippuvan pitkälti ryhmästä. 18

19 4. HANKKEEN VAIKUTUKSET Osallistujien henkilökohtaiset hyödyt Lähtökohta ALKU I -hankkeen tavoitteeksi asetettiin kuusiokuntalaisten sekä alueen yritysten henkilökunnan kouluttautuminen ja itsensä kehittäminen, mikä tarkoitti samalla alueen koulutustason nousua. Omalle seutukunnalle tuodun opiskeluväylän katsottiin vievän myös muualla suoritettuja opintoja eteenpäin tai edesauttavan opiskelun jatkamista muualla hankkeen jälkeen. Ammattitaidon kehittyessä osallistujien mahdollisuudet asua omalla paikkakunnalla paranevat ja samalla osallistujien yhteydenpito alueen kuntien, yritysten ja muiden kuntalaisten kanssa lisääntyy. Koulutuksella pyrittiin vaikuttamaan erityisesti naisten ammatillisten valmiuksien ja urakehityksen edistämiseen. Hankkeella pyrittiin lisäämään myös osallistujien valmiuksia käyttää informaatioteknologiaa työssään ja opiskelussaan: erityisesti ATK-taitojen paraneminen ja valmius opiskella verkko-opetuksen avulla lisäävät alueellista tasavertaisuutta sekä tiedonsaanti- ja koulutusmahdollisuuksia myös jatkossa. Verkko-opetuksen kautta syntyvän verkostoitumisen ansiosta myös yhteydenpito opiskelijoiden kesken helpottuu. Syksyllä 2003 tehdyn väliarvioinnin kyselyyn vastanneet opiskelijat kokivat ennen kaikkea yleissivistyksensä lisääntyneen ja ammattitaitonsa parantuneen ALKU-hankkeessa siihen mennessä annetun koulutuksen kautta. Myös tulevaisuudennäkymien koettiin muuttuneen aiempaa valoisimmiksi ja hankkeen kautta oli opittu uusia keinoja kouluttautua, vaikka verkko-opintoja oli ollut vasta hyvin vähän. Verkostoituminen painottui ilmeisesti toisiin opiskelijoihin tutustumiseen, sillä lisääntyneestä kuntalaisten yhteistyöstä huolimatta kontaktien määrä oli jäänyt vähäiseksi. Myös hankkeen merkitys opiskelijoiden työllistymismahdollisuuksiin oli vielä suhteellisen alhainen. (Lemetyinen 2003: 21 22, 26 27, ) Lopputulos Kesällä 2005 tehdyn opiskelijakyselyn vastaukset olivat väliarviointitulosten kanssa jokseenkin samansuuntaisia (taulukko 9). Suurin poikkeus koski yleissivistyksen lisääntymistä, sillä vastanneista miltei kaikki kokivat nyt hyötyneensä koulutuksesta yleisellä tasolla. Opiskelijat olivat saaneet myös uusia taitoja työelämään ja oppineet uusia opiskelutaitoja. Yli puolet osallistujista koki myös saaneensa uusia kontakteja työhön tai vapaa-aikaan. Sen sijaan ATK-taitojen ja koulutusmahdollisuuksien lisääntyminen koski vain alle kolmannesta opiskelijoista. Hankkeen suorat vaikutukset työelämään olivat puolestaan melko vähäisiä. Vastanneista vain vajaa neljännes koki osallistumisen lisänneen omia työllistymismahdollisuuksiaan ja ainoastaan neljällä vastaajalla työtehtävät olivat muuttuneet hankkeen ansiosta. Heistä ainakin osalle tämä oli kuitenkin merkinnyt uralla etenemistä. Kuusi vastaajaa arvioi koulutuksen turvanneen oman työsuhteensa jatkuvuuden ja yhdellä osallistujalla koulutus merkitsi yrityksen toimintamahdollisuuksien paranemista. Jos kysymykseen vastaamattomat otetaan huomioon, ei koulutukseen osallistuminen vaikuttanut opiskelijoista 2/3 työtilanteeseen millään tavalla. 19

20 Taulukko 9. Koulutuksesta hyötyneiden osuus vastanneista (n=34). Vaikutus % vastanneista Yleissivistykseni lisääntyi 94.1 Päivittäisessä työelämässäni tarvitsemani taidot lisääntyivät 67.6 Sain uusia kontakteja työhön tai vapaa-aikaan 52.9 Opin uusia opiskelutaitoja 50.0 Osallistuminen lisäsi koulutusmahdollisuuksiani 29.4 Osallistuminen lisäsi ATK-taitojani 26.5 Osallistuminen lisäsi työllistymismahdollisuuksiani 23.5 Vaikka vaikutukset työtehtäviin ja yritystoimintaan jäivät melko vähäisiksi, kokivat osallistujat hyötyneensä koulutuksesta monella tavalla. Näkökulmat ovat laajentuneet ja asenne työhön on koulutuksen ansiosta monipuolistunut oikealla tavalla. Hanke kasvatti myös joidenkin opiskelijoiden itseluottamusta merkittävästi ja antoi uudenlaista varmuutta työelämään. Mahdollisuuksien avautuminen ja uuden oppiminen ovat innostaneet opiskelemaan suunniteltua enemmän. Yritystoiminnan kehittäminen Lähtökohta ALKU I -hankkeen tavoitteena oli tarjota kauppatieteellistä koulutusta Kuusiokuntien asukkaille sekä erityisesti alueella toimivien yritysten johdolle, avainhenkilöille sekä muulle henkilökunnalle. Kouluttautumismahdollisuuden järjestämisen taustalla oli pyrkimys alueen yritysten kilpailukyvyn lisäämiseen henkilöstön koulutustasoa nostamalla ja henkilöstöhallintoa kehittämällä. Tavanomaisesta perusopetuksesta poiketen hanke pyrittiin kytkemään osallistuvien yritysten arkipäivään opiskelijoiden kursseilla tekemien harjoitustöiden sekä yrityskonsultoinnin, tutoroinnin, tiimityöskentelyn ja soveltuvuustestien kautta. Näin vastattaisiin yritysten kehittämistarpeisiin ja samalla yhteistyö yliopiston ja muiden oppilaitosten sekä alueen yritysten välillä lisääntyisi. Tavoitteena oli myös yritysten, kuntien sivistys- ja elinkeinotoimen sekä kuntalaisten välisen yhteistyön lisääminen. Väliarvioinnissa syksyllä 2003 runsas puolet kyselyn yritysosioon vastanneista arvioi tehdyistä harjoitustöistä olleen yritykselle hyötyä. Yrityskohtaisen sidoksen mielekkyyttä haittasi ennen kaikkea osallistujayritysten erilaisuus: kaikki harjoitustyöt eivät olleet sopineet samalla tavalla pieniin tai suuriin yrityksiin. Harjoitustöiden toivottiinkin jatkossa vastaavan erilaisten yritysten kehittämistarpeisiin aiempaa paremmin. Yritysten saama hyöty koettiin töiden suppean luonteen takia vähäiseksi, mutta yritysten käyttämistä koulutuksessa pidettiin sinänsä hyvänä asiana. Opiskelijoiden kokonaisnäkemyksen yrityksestä koettiin parantuneen, ja töiden kautta saatiin uusia näkökulmia työhön. (Lemetyinen 2003: 21, ) 20

21 Tehdyistä harjoitustöistä huolimatta yliopiston kanssa tehtävän yhteistyön ei katsottu vielä lisääntyneen, vaan tiiviimmän kanssakäymisen katsottiin koittavan vasta pro gradu -vaiheessa ALKU-hankkeen jälkeen. Erilaisten yhteistyökuvioiden syntymisen merkitystä ei sitä paitsi pidetty erityisen tärkeänä, vaikka uusia yhteyksiä esimerkiksi naapurikuntien yrityksiin olikin saatu. Hankkeeseen osallistuneissa yrityksissä koulutusta pidettiin kuitenkin hyvänä, sillä henkilökunnan ammattitaidon ja osaamistason paranemisen kautta myös yritys hyötyi. Pienyrittäjille hanke toi uusia näkökulmia, kun taas suuremmissa yrityksissä henkilöstön kokonaisnäkemys työstä ja yrityksestä kehittyi. (Lemetyinen 2003: ) Lopputulos Yrittäjille sekä yrityksen maksamana hankkeeseen osallistuneille osoitetut kysymykset eivät tuoneet esiin erityisen voimakkaita vaikutuksia (taulukko 10). Lähes puolet vastanneista koki saaneensa paremman kokonaisnäkemyksen työstään ja runsas kolmannes piti yritykselle tehtyjä harjoitustöitä hyödyllisinä. Hankkeen vaikutus työpaikkaan sitoutumiseen, työtehtävien muuttumiseen tai uusien näkökulmien tarjoamiseen kosketti vielä harvempia vastaajia. Vähiten koulutuksella koettiin olevan merkitystä yrityksen kilpailukyvyn kehittymiseen. Taulukko 10. Koulutuksesta hyötyneiden osuus vastanneista (yrittäjät ja yrityksen kustantamana osallistuneet, n=16). Vaikutus % vastanneista Olen saanut paremman kokonaiskuvan työstäni ja yrityksen asemasta 43.8 Tehdyistä harjoitustöistä oli yritykselle hyötyä 37.5 Koulutuksen ansiosta olen aiempaa sitoutuneempi työpaikkaani 31.3 Olen tuonut uusia näkökulmia yrityksen toimintaan 25.0 Osallistuminen vaikutti edustamani yrityksen henkilöstöhallintaan 25.0 Osallistuminen edisti edustamani yrityksen kilpailukykyä ja kehittämisvalmiuksia 18.8 Tehdyissä yrityshaastatteluissa suhtautuminen koulutuksen vaikutuksiin oli kokonaisuutena opiskelijoita myönteisempää. Kaikissa neljässä yrityksessä hankkeeseen oltiin varsin tyytyväisiä, vaikka sen suoranaisia vaikutuksia pidettiinkin vaikeana arvioida. Tosin ainoastaan yhden yrityksen edustaja painotti harjoitustöiden merkitystä teorian ja käytännön yhdistäjänä ja näin onnistuneena osana koulutusta. Yhdessä yrityksessä oli puolestaan tehty monitaitoisuuden lisääntymisen ansiosta jo muutoksia hankkeeseen osallistuneiden työntekijöiden toimenkuvaan. Myös muissa yrityksissä koulutuksen koettiin laajentaneen työntekijöiden osaamista ja antaneen uusia näkökulmia työhön. Koulutus oli haastateltavien mielestä vaikuttanut myönteisesti työmotivaatioon, työhön suhtautumiseen ja työntekijöiden itsetuntoon. Yrityksillä on halukkuutta kouluttaa henkilöstöään, jos se onnistuu suhteellisen helposti ja edullisesti. ALKU I -hanke täytti nämä edellytykset. Molemminpuolista sitoutumista pidettiin yrityksissä itsestäänselvyytenä: työnantaja osoittaa arvostavansa työntekijää kustantamalla tämän koulutuksen, mutta yritys edellyttää samalla lisääntyvän ammattitaidon jäävän työnantajan käyttöön. 21

22 Yhteistyö eri tahojen välillä Lähtökohta Hankkeen tavoitteena oli lisätä Vaasan yliopiston sekä Kuusiokuntien yritysten ja yhteisöjen välistä yhteistyötä sekä edistää seutukunnan oppilaitosten, yritysten ja elinkeinotoimen välistä yhteistyötä. Hankkeen katsottiin lisäävän myös alueen eri kouluasteiden sekä erityisesti kansalaisopistojen, lukioiden ja urheiluopiston välistä yhteistyötä ja verkostoitumista. Koulutus suunniteltiin toteutettavaksi yhteistyössä alueen oppilaitosten kanssa ja myös etäopetuksen toteuttamiseen katsottiin alueen oppilaitosten antavan hyvät mahdollisuudet. Virtuaaliopetusta suunniteltiin annettavaksi osallistujille tarvittaessa myös muista yliopistoista ja toisaalta hanke mahdollisti opiskelujen jatkamisen myös muissa yliopistoissa. Syksyllä 2003 tehdyssä väliarvioinnissa tärkeimmäksi yhteistyön muodoksi todettiin oppilaitosten ja muissa kiinteistöissä olevien tilojen käyttö kurssipaikkoina. Tehdyissä haastatteluissa ei yliopiston ja oppilaitosten välistä yhteistyön lisäämistä pidetty edes erityisen tärkeänä, joskin seminaarityyppisen yhteistyön jatkamista alueen kansalaisopistojen kanssa pidettiin mahdollisena. Väliarvioinnissa ehdotettiinkin yhteistyön lisäämistä alueen oppilaitosten, kuten kansalaisopistojen kanssa, jotta verkko-opetukseen liittyvät taidot saavuttaisivat alueen oppilaitokset ja asukkaat aiempaa laajemmin. Koulutuksen tutkintotavoitteisuuden takia käytännön ratkaisujen löytyminen myönnettiin toki hankalaksi. Myös Vaasan yliopiston avoimen yliopiston kurssien järjestämistä kansalaisopistoissa pidettiin yhteistyön tiivistämisen kannalta tärkeänä. (Lemetyinen 2003: 19 20, 35, 38.) Tätä mahdollisuutta pidettiin jo ohjausryhmän kokouksessa tammikuussa 2003 tärkeänä. Väliarvioinnin opiskelijakyselyssä ilmeni, että keskeisin hankkeen aikaansaama yhteistyön lisääntymisen muoto oli toisiin opiskelijoihin ja tätä kautta osin myös yrityksiin tutustuminen. Myös yrittäjät ja yritysten henkilökunta uskoivat yhteistyön lisääntyneen vastaavalla tavalla. Sen sijaan opiskelijoiden yhteistyö muiden asukkaiden, kuntien tai alueen oppilaitosten välillä ei lisääntynyt. Myös kuntatason yhteistyön todettiin haastatteluissa toteutuvan muuten kuin yksittäisen hankkeen kautta, joskin tämänkaltaisen yhteistyön katsottiin toki kiinteyttävän seutukuntaa entisestään. (Lemetyinen 2003: ) Lopputulos Lakeudenportin kansalaisopiston järjestämän saksan kielen kurssin lisäksi hankkeen kannalta näkyvä yhteistyön muoto oli Töysässä marraskuussa 2003 pidetty Yhdessä taotaan tulosta - seminaari, joka järjestettiin Vaasan yliopiston Levón-instituutin, Lakeudenportin kansalaisopiston sekä Järvi-Pohjanmaan kansalaisopiston yhteistyönä. Yhteistoimintaa ja verkostojen luomista yritysten ja julkisten organisaatioiden näkökulmasta käsitellyt tapahtuma kokosi nelisenkymmentä osallistujaa (Levón 2003: 11). Tehdyissä haastatteluissa yhteistyön jatkamista alueen kansalaisopistojen kanssa kannatettiin voimakkaasti ja esimerkiksi valmiutta seminaarien järjestämiseen korostettiin. Eri tahojen väliseen yhteistyöhön suhtauduttiin sinänsä hyvin myönteisesti, mutta uusia keinoja esitettiin varsin vähän. Halukkuutta ja valmiutta esimerkiksi koulutusyhteistyöhön on myös jatkossa, vaikka 22

Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia

Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia Sisustuskoulutuksen vaikuttavuus kyselytutkimuksen tuloksia AJK-Jatkokoulutuksen sisustuskoulutuksesta vuosina 2006-2009 valmistuneille järjestettiin verkkokyselytutkimus syksyllä 2009. Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Opiskelijoiden kokemuksia oppimisesta ITK 2010 seminaari; Hämeenlinna Soile Bergström Opintojakson esittely

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013 TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 7 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 13 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 12 uraseurantakysely toteutettiin

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN (YLEINEN JA AIKUISKASVATUSTIEDE) PERUSOPINTOJEN 25 OP OPINTOPOLUT LUKUVUONNA 2015-2016 AVOIMESSA YLIOPISTOSSA VERKKO-OPETUS

KASVATUSTIETEIDEN (YLEINEN JA AIKUISKASVATUSTIEDE) PERUSOPINTOJEN 25 OP OPINTOPOLUT LUKUVUONNA 2015-2016 AVOIMESSA YLIOPISTOSSA VERKKO-OPETUS KASVATUSTIETEIDEN (YLEINEN JA AIKUISKASVATUSTIEDE) PERUSOPINTOJEN 25 OP OPINTOPOLUT LUKUVUONNA 2015- AVOIMESSA YLIOPISTOSSA VERKKO-OPETUS Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) perusopinnot

Lisätiedot

TURUN YLIOPISTO. Raportti Opetuksen kehittäminen ja tuki Harjoittelija Anna Vuolle PEDA-FORUM-PÄIVÄT TURUSSA 21-22.5.2008

TURUN YLIOPISTO. Raportti Opetuksen kehittäminen ja tuki Harjoittelija Anna Vuolle PEDA-FORUM-PÄIVÄT TURUSSA 21-22.5.2008 TURUN YLIOPISTO Raportti Opetuksen kehittäminen ja tuki Harjoittelija Anna Vuolle PEDA-FORUM-PÄIVÄT TURUSSA 21-22.5.8 Peda-forumin valtakunnalliset opetuksen kehittämispäivät järjestettiin tänä keväänä

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

FIRST ohjelman liikkuvuustilastoja 2009-2010. Opiskelijaliikkuvuus

FIRST ohjelman liikkuvuustilastoja 2009-2010. Opiskelijaliikkuvuus FIRST ohjelman liikkuvuustilastoja 2009-2010 Opiskelijaliikkuvuus FIRST-ohjelman Suomen ja Venäjän välinen opiskelijaliikkuvuus lukuvuonna 2009-2010 (yliopistot ja ammattikorkeakoulut). Lukuvuosi 2008-2009

Lisätiedot

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT 2015. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Matkailu- ja ravitsemisala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja

JUPINAVIIKOT 2015. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Matkailu- ja ravitsemisala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja JUPINAVIIKOT 2015 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Matkailu- ja ravitsemisala Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja Ilona Palonen Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO Contents

Lisätiedot

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT 2015. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Sosiaali- ja terveysala. Julkinen raportti. Niina Lampi & Juha Salmi. Opiskelijakunta JAMKO

JUPINAVIIKOT 2015. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Sosiaali- ja terveysala. Julkinen raportti. Niina Lampi & Juha Salmi. Opiskelijakunta JAMKO JUPINAVIIKOT 2015 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Sosiaali- ja terveysala Julkinen raportti Niina Lampi & Juha Salmi Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO 10TUSISÄLLYSLUETTELOU10T... 2 10TUJohdantoU10T...

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Asiakaskysely. Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto

Asiakaskysely. Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto 2010 Asiakaskysely Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto 1. Kyselyn toteutus ja osallistujat Porin kaupunginkirjasto tekee joka vuosi asiakaskyselyn, jolla mitataan kirjastopalvelujen laatua

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 31.08.2010 Diaarinumero EPOELY/336/04.00.05.00/2010 Käsittelijä Tuija Nikkari Puhelinnumero 040-551 9844 Projektikoodi

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Täydennyskoulutusohjelman esittely

Täydennyskoulutusohjelman esittely KATI 13 Johtamisen täydennyskoulutusohjelma 70 op Täydennyskoulutusohjelman esittely KATI 13 ohjelman Lahdessa klo 15.45 alkaen Koulutuspäällikkö Tuuli Ikäheimonen Ohjelman sisältö KATI 13 Johtamisen täydennyskoulutusohjelma

Lisätiedot

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista Yritysyhteistyötutkimus 2014 Julkinen yhteenveto tutkimusraportista 25.6.2014 Anne Mähönen Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alueen yritysten käsityksiä oppilaitosten tarjoamista

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010 MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa

Lisätiedot

Tutkinnot Tutkinnon osia ja tutkintotavoitteisia opiskelupolkuja

Tutkinnot Tutkinnon osia ja tutkintotavoitteisia opiskelupolkuja Tutkinnot Tutkinnon osia ja tutkintotavoitteisia opiskelupolkuja Satu Helin, TtT Avoimen yliopiston johtaja Jyväskylän yliopiston avoin yliopisto Perustelut ja tausta tutkintotavoitteisten opiskelupolkujen

Lisätiedot

Yhdistyksen jäsenkysely 2013

Yhdistyksen jäsenkysely 2013 Yhdistyksen jäsenkysely 13 Yhdistys järjesti jäsenkyselyn loka marraskuussa 13. Kysely toteutettiin Googlella ja linkki välitettiin Uutiskirjeen kautta. Kysely toteutettiin myös ruotsinkielisenä. Ensimmäisen

Lisätiedot

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA?

MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? MITEN MENEE, UUSI OPISKELIJA? Raportti syksyn 2012 kyselystä Nyyti ry Opiskelijoiden tukikeskus 2 SISÄLLYS 1. JOHDANTO... 3 2. TULOKSET... 4 2.1 Vastaajien taustatiedot... 4 2.2 Asuinpaikan muutos ja uusi

Lisätiedot

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä http://www.yrittajat.fi/fi-fi/suomenyrittajat/tutkimustoiminta/ Koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

Lisätiedot

Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus

Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus On yksi Suomen kuudesta yliopistokeskuksesta. Kokkolan yliopistokeskuksessa yhteistyötä tekevät Jyväskylän, Oulun ja Vaasan yliopistot, jotka tuovat alueelle

Lisätiedot

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma

Yleiskuva. Palkkatutkimus 2008. Tutkimuksen tausta. Tutkimuksen tavoite. Tutkimusasetelma Palkkatutkimus 2008 Yleiskuva Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tavoite Tutkimusasetelma Tietotekniikan liitto (TTL) ja Tietoviikko suorittivat kesäkuussa 2008 perinteisen palkkatutkimuksen. Tutkimus on perinteisesti

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

VERO-OIKEUS Tax Law. Ammatillisten ja tieteellisten tavoitteiden saavuttamiseksi opinnoissa tulevat esille erityisesti seuraavat asiat:

VERO-OIKEUS Tax Law. Ammatillisten ja tieteellisten tavoitteiden saavuttamiseksi opinnoissa tulevat esille erityisesti seuraavat asiat: VERO-OIKEUS Tax Law Hallintotieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintojen tavoitteet Vero-oikeus pääaineena suoritettavan hallintotieteiden kandidaatin tutkinnon (120 ov) ja maisterin tutkinnon (160 ov)

Lisätiedot

Alueelliset lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyö- ja oppimisverkostot 2005-2006. Hankkeen kriteeristö /arviointikohteet

Alueelliset lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyö- ja oppimisverkostot 2005-2006. Hankkeen kriteeristö /arviointikohteet Alueelliset lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyö- ja oppimisverkostot 2005-2006 Hankkeen kriteeristö /arviointikohteet Arviointityökalu oppilaitosverkostojen välisiä vertaiskäyntejä varten

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT 2015. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja.

JUPINAVIIKOT 2015. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja. JUPINAVIIKOT 2015 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja Jenni Sanisalo Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYS Johdanto... 3 Palautteiden tiivistelmä...

Lisätiedot

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu

Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Tavoitteet Taustalla tarve saada kattava arvio haasteen onnistumisesta Tukee alkanutta strategiatyötä Arviointia lähestytään prosessiarvioinnin kautta pyritään

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

Virtuaaliammattikorkeakouluopintojen. Sari Mettiäinen

Virtuaaliammattikorkeakouluopintojen. Sari Mettiäinen Virtuaaliammattikorkeakouluopintojen keskeyttäminen Sari Mettiäinen 6.5.009 Miksi tällainen kysely? Arviolta noin 9 % VirtuaaliAMK:n opintojaksoille vuonna 008 hyväksytyistä opiskelijoista jäi ilman opintosuoritusta

Lisätiedot

VARIA Mielikuva- ja vaikuttavuuskysely 2012

VARIA Mielikuva- ja vaikuttavuuskysely 2012 VARIA Mielikuva- ja vaikuttavuuskysely 2012 INNOLINK RESEARCH OY TAMPELLAN ESPLANADI 2, 4.krs, 33100 TAMPERE FREDRIKINKATU 34 B 22, 00100 HELSINKI Puh. 010 633 0200 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

OPINTOKYSELY 2014. Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely

OPINTOKYSELY 2014. Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely OPINTOKYSELY 2014 Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely Inkubio on saanut ensimmäiset uuden kandidaattiohjelman mukaiset opiskelijat fuksien myötä ja korkeakoulun päässä sorvataan paraikaa maisteriuudistusta.

Lisätiedot

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE 1 G6 Opistot/ Mari Uusitalo RAPORTTI 4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE Sijoittumiskyselyn kohderyhmä Sijoittumiskyselyn

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014. Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014. Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014 Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus?

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Lykky Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Oulun seudun ammattikorkeakoulun (Oamk) Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 79,9 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa

Lisätiedot

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Haasteita ja mahdollisuuksia uusiin toimintatapoihin 8.2.2008 Eija Korpelainen ja Meri Jalonen TKK, Työpsykologian ja johtamisen laboratorio Esityksen

Lisätiedot

Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen

Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen Mittaamiseen liittyvien termien määrittelyä: - Mittaväline = mittauslaite - Tunnusluku = osoitin/ilmaisin = mittarin tulos = indikaattori Mihin laadun arviointi

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3)

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) Ammatin sisällöllinen kiinnostavuus 34 40 21 4 1 4,00 Ammatin hyvä imago 35 41 14 8 3 10 55 25 10 38 37 23 3 44 44 12 35 22 26 9 9 10 50 40 60 40 8 32

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammattistartti on valtakunnallisesti ja paikallisesti suunnattu ratkaisemaan ongelmia, jotka syntyvät nuoren uravalinnan

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija

Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa Valtakunnallinen toimija Suomen Yrittäjäopisto yrittäjyyden osaaja ja uudistaja Valtakunnallinen liikealan erikoisoppilaitos

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille. Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista

Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille. Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista Huhtikuu 2013 2/12 SISÄLLYS JOHDANTO... 3 KYSYMYKSIÄ OPINNOISTA... 3 TYÖMARKKINATILANNE...

Lisätiedot

KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA

KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA Jorma Tukeva 17.1.2012 KYSELY TYÖHÖN SIJOITTUMISESTA JA JATKO-OPINNOISTA 1. TAUSTATIETOJA Sijoittumiskyselyn kohderyhmänä olivat nuorisoasteen opiskelijat, jotka ovat suorittaneet metsäalan perustutkinnon

Lisätiedot

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala

RAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala RAPORTTI Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 Siru Korkala Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 CIMOn kysely oppilaitoksille

Lisätiedot

ALKU II -hankkeen loppuarviointi

ALKU II -hankkeen loppuarviointi Kajaanin yliopistokeskus Lönnrotinstituutti Susanna Nevalainen, Jouni Ponnikas & Keimo Sillanpää ALKU II hankkeen loppuarviointi Kajaani 2007 TIIVISTELMÄ Tekijä(t) Susanna Nevalainen, Jouni Ponnikas &

Lisätiedot

INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE

INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE LEVÓN-INSTITUUTTI INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE Miia Mäntylä 22.5.2012 Selvityksen taustaa ja menetelmiä CIMOn tilauksesta Toteutettiin 11/2011 3/2012 Toteuttajana Vaasan yliopisto, Levón-instituutti

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset

Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset Kyselyn tavoite selvittää nuorten tulevaisuuden suunnitelmia ammattiin, opiskeluun sekä opintojen sisältöihin ja oppimisympäristöihin (Mun koulu!) liittyviä

Lisätiedot

Työvoiman hankintakanavat palveluyrityksissä Kesäkuu 2000 Mikko Martikainen 1 Taustaa kyselylle Tämän selvityksen tulokset ovat osa Palvelutyönantajien jäsenyrityksille marraskuussa 1999 lähetettyä kyselyä,

Lisätiedot

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013 1 SIIRTYMÄSÄÄNNÖT AALTO-YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULUN KTK- JA KTM-TUTKINTOJA SUORITTAVILLE Nämä siirtymäsäännöt sisältävät periaatteet, joita sovelletaan, kun ennen 1.8.2013 opintooikeuden saanut opiskelija

Lisätiedot

Seloste 1 (9) Versio Näyttötutkinnot 30.12.2013 5. opiskelijapalautekyselyä.

Seloste 1 (9) Versio Näyttötutkinnot 30.12.2013 5. opiskelijapalautekyselyä. Seloste 1 (9) AIPAL näyttötutkintojen opiskelijapalaute 1.1.2014 alkaen Yleistä Rovaniemen koulutuskuntayhtymän (REDU) Lapin ammattiopistossa, Lapin matkailuopistossa ja Lapin urheiluopistossa käytetään

Lisätiedot

Avoimien yliopistoopintojen

Avoimien yliopistoopintojen www.helsinki.fi/avoin Avoimien yliopistoopintojen kysyntä Koulutustarveselvitys pääkaupunkiseudulla 2011 Koulutustarveselvitys pääkaupunkiseudulla hankkeen lähtökohta ja tausta avointen yliopisto-opintojen

Lisätiedot

KURSSIPALAUTE KÄYTÄNNÖSSÄ: MITÄ JA MITEN?

KURSSIPALAUTE KÄYTÄNNÖSSÄ: MITÄ JA MITEN? KURSSIPALAUTE KÄYTÄNNÖSSÄ: MITÄ JA MITEN? Terhi Skaniakos Erikoissuunnittelija Strateginen kehittäminen Kurssipalautejärjestelmä Tarkoituksena on kerätä systemaattista palautetta yliopiston kaikista tutkinto-opiskelijoille

Lisätiedot

Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET

Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET Tekniikan akateemiset TEKin ja tekniikan yliopistojen yhteisesti

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Kokkolan yliopistokeskus Chydenius. Jyväskylän yliopisto KOKKOLAN YLIOPISTOKESKUS CHYDENIUS Avoin yliopisto

Kokkolan yliopistokeskus Chydenius. Jyväskylän yliopisto KOKKOLAN YLIOPISTOKESKUS CHYDENIUS Avoin yliopisto Kokkolan yliopistokeskus Chydenius kaikille avointa opetusta iästä ja pohjakoulutuksesta riippumatta opetus vastaa yliopiston opetussuunnitelmia opiskelu on sivutoimista opiskelu on maksullista opiskelutavoissa

Lisätiedot

YLLÄTETÄÄN KOTIKUNTA- KAMPANJAN TAUSTAA

YLLÄTETÄÄN KOTIKUNTA- KAMPANJAN TAUSTAA YLLÄTETÄÄN KOTIKUNTA- KAMPANJAN TAUSTAA - Työttömyys on syrjäytymisen suurimpia riskitekijöitä ja tähän tematiikkaan puututtiin paikallisesti - Tavoitteena oli luoda jokaiseen hankekuntaan henki, että

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Helmikuu 2015 Koonnut Irma Kettunen

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Helmikuu 2015 Koonnut Irma Kettunen VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA Helmikuu 2015 Koonnut Irma Kettunen Sisällysluettelo 1. Opiskelu peruskouluissa... 3 2. Opiskelu lukioissa... 4 3. Opiskelu korkeakouluissa... 6 4. Opiskelu

Lisätiedot

ETÄOPISKELUN VOIMA PIENTEN RYHMIEN OPISKELUSSA

ETÄOPISKELUN VOIMA PIENTEN RYHMIEN OPISKELUSSA ETÄOPISKELUN VOIMA PIENTEN RYHMIEN OPISKELUSSA TIEKE, HELSINKI vaikuta ja vaikutu 09.10.2008 Lauri Pirkkalainen Konneveden lukio Lukioiden virtuaaliverkosto http://www.peda.net/veraja/pienetlukiot KONNEVEDE

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012. Kasvatustieteiden tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012. Kasvatustieteiden tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012 Kasvatustieteiden tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja!

Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja! Kansainvälisen asiantuntijan viestintätaidot (25 op) Työelämässä tarvitaan monipuolisia viestintä- ja kulttuuritaitoja! Akateemiselta asiantuntijalta edellytetään monipuolista viestintä-osaamista. Kansainvälinen

Lisätiedot

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali.

AGE-hanke alkoi syyskuussa 2013 ja se päättyy heinäkuussa 2015. Mukana hankkeessa ovat Tšekki, Saksa, Kypros, Suomi, Espanja ja Portugali. Maailman terveysjärjestön WHO:n määritelmän mukaan aktiivinen ikääntyminen on prosessi, jossa optimoidaan mahdollisuudet pysyä terveenä, osallistua ja elää turvattua elämää ja pyritään siten parantamaan

Lisätiedot

HOPS ja opintojen suunnittelu

HOPS ja opintojen suunnittelu HOPS ja opintojen suunnittelu Hanna-Mari Kivinen, 8.12.2010 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Fysiikan laitos Mikä ihmeen HOPS? HOPS eli Henkilökohtainen OPintoSuunnitelma HOPS kuuluu 1.8.2005

Lisätiedot

Kansainvälinen politiikka

Kansainvälinen politiikka Kansainvälinen politiikka Tampereen yliopistossa on seurattu vastavalmistuneiden maistereiden työllistymistä jo vuodesta 1994 lähtien. Seurannan tuottajana on U&R (Ura- ja rekrytointipalvelut). Maisterin

Lisätiedot

POIMU. -Polkuja sosiaalityöntekijäksi - projekti. 17.3.2014 kirsi.kuusinen-james@phsotey.fi

POIMU. -Polkuja sosiaalityöntekijäksi - projekti. 17.3.2014 kirsi.kuusinen-james@phsotey.fi POIMU -Polkuja sosiaalityöntekijäksi - projekti Ohjausryhmän tehtävät Hankesuunnitelman tavoitteiden ja toiminnan toteutumisen tilanne Rahoitussuunnitelman toteutuminen ja maksatuksen eteneminen Hankkeen

Lisätiedot

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa

Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Liiketoiminta kehittyy kehity sinäkin. Yhteisöllisyyden toteuttaminen verkko-opetuksessa Tieturi Oy / Arja Sipola HTC Santa Maria, Tammasaarenkatu 5, 00180 Helsinki, Finland www.tieturi.fi (09) 431 551

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN ENSIMMÄISEN VUODEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE Huhtikuu 2015 Vastausprosentti: 49,9 % Vertailuryhmä: Kaikki koulutusalat kaikki oppilaitokset Lukuvuoden

Lisätiedot

Vuoden 2008 Medisiinariliiton kannanotto ja nykytila

Vuoden 2008 Medisiinariliiton kannanotto ja nykytila Vuoden 2008 Medisiinariliiton kannanotto ja nykytila AVOIMUUS JA SIDONNAISUUDET -SEMINAARI Veli-Matti Isoviita puheenjohtaja, SML 6.3.2013 JOHDANTO: Sidonnaisuudet 1 LK, 5. vuosikurssi, Helsingin yliopisto

Lisätiedot

Ammatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan

Ammatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan Tästä lähdettiin Vuonna 2006 tuli kuluneeksi kymmenen vuotta ammatillisten opettajakorkeakoulujen syntymisestä. Opettajakorkeakoulujen toiminta alkoi elokuussa 1996, jolloin laki ammatillisesta opettajankoulutuksesta

Lisätiedot

Humanistisen tiedekunnan pedagoginen kahvila Tukeeko ipad opiskelua? hum-opti@helsinki.fi

Humanistisen tiedekunnan pedagoginen kahvila Tukeeko ipad opiskelua? hum-opti@helsinki.fi Humanistisen tiedekunnan pedagoginen kahvila Tukeeko ipad opiskelua? Marjo Vesalainen, yliopistopedagogiikan lehtori Margit Koivumaa, verkko-opetuksen suunnittelija hum-opti@helsinki.fi Humanistinen tiedekunta

Lisätiedot

Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua

Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua 15.6.2015 Uraseurantakysely 2014 Kysely lähetettiin syksyllä

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, henkilöstön kehittäminen Henkilöstön kehittäminen 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten suunnitelmallista

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008. Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008. Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008 Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2008 Henkilöstöpalveluyritysten Liitto Toukokuu 2008 Vuokratyöntekijätutkimuksen toteutus Sisältö Toisto vuoden 2007 vuokratyöntekijätutkimuksesta Aihealueet:

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Syyskuu 2015 Koonnut Irma Kettunen

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Syyskuu 2015 Koonnut Irma Kettunen VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA Syyskuu 2015 Koonnut Irma Kettunen Sisällys 1. Opiskelu peruskoulussa... 3 2. Opiskelu lukiossa... 4 3. Opiskelu ammattioppilaitoksessa ja ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Tampereen seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja ammattiopistossa

Lisätiedot

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Etelä-Savo Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Kesäkuu 2013 Anne Matilainen ja Tarinka Ringvall ETELÄ-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 029 502

Lisätiedot

Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta

Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta Tuloksia Itä-Suomen kirjastojen laatutason kartoituksesta Kohti uutta kirjastolakia 21.4.2015 Varkaus Marja Tiittanen-Savolainen Itä-Suomen

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014. Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen

Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014. Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014 Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen TUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Pirkan opiston opiskelijoiden tyytyväisyyttä

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 2012-2013. Vantaan tulokset 26.3.2013 Heikki Miettinen

Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 2012-2013. Vantaan tulokset 26.3.2013 Heikki Miettinen Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 0-0 n tulokset..0 Heikki Miettinen Lukion. vuosikurssin palvelukykykysely 0-0 Vastaukset Opiskelijat Vastaukset Vastaus% Espoo 0 0 % Helsinki, kaupungin lukiot %

Lisätiedot

Ajankäyttötutkimuksen satoa eli miten saan ystäviä, menestystä ja hyvän arvosanan tietojenkäsittelyteorian perusteista

Ajankäyttötutkimuksen satoa eli miten saan ystäviä, menestystä ja hyvän arvosanan tietojenkäsittelyteorian perusteista Ajankäyttötutkimuksen satoa eli miten saan ystäviä, menestystä ja hyvän arvosanan tietojenkäsittelyteorian perusteista Harri Haanpää 18. kesäkuuta 2004 Tietojenkäsittelyteorian perusteiden kevään 2004

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014. Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen

Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014. Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014 Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen TUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Pirkan opiston opiskelijoiden tyytyväisyyttä

Lisätiedot