Eläinsuojan ympäristölupa, maidontuotantotoiminta ja lihanautojen kasvatustoiminta,

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Länsi- ja Sisä-Suomi Nro 44/2013/1 Dnro LSSAVI/85/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Eläinsuojan ympäristölupa, maidontuotantotoiminta ja lihanautojen kasvatustoiminta, Alajärvi (Lehtimäki) Juha Eteläaho (MTY Eteläaho) Takalankyläntie LEHTIMÄKI ELÄINSUOJAN SIJAINTI JA TOIMINTA LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Hakemus koskee maidontuotantotoimintaa ja sen laajentamista sekä lihanautojen kasvatustoimintaa. Tilalla on nykyisin 122 lypsylehmää, 75 hiehoa, 80 lihanautaa ja 51 alle kuuden kuukauden ikäistä vasikkaa. Tilalle rakennetaan uusi hiehopihatto, johon tulee tilat 40 hieholle ja 20 umpilehmälle. Laajennuksen jälkeen tilalla on yhteensä 149 lypsylehmää, 80 hiehoa, 59 lihanautaa ja 75 alle kuuden kuukauden ikäistä vasikkaa. Tilakeskuksen yhteydessä olemassa olevan lannan/lietteen varastointitilavuuden lisäksi rakennetaan lisää lannanvarastointitilavuutta etäkuivalantalana. Toiminta sijaitsee Alajärven kaupungin Lehtimäellä Hintsan kylässä tiloilla Eteläaho (RN:o 15:24) ja Katajalaakso (RN:o 3:308). Ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentti ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohta 11 a. Ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentin mukaan luvan saaneen toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävään tai muuhun olennaiseen toiminnan muuttamiseen on oltava lupa. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Vaasan päätoimipaikka fax Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, Vaasa

2 2 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA HAKEMUKSEN VIREILLETULO Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohta 11 a. Hakemuksessa on lannan varastointia koskien tiedot uudesta etäkuivalantalasta, joka sijaitsee noin 2,3 km:n etäisyydellä eläinsuojista. Etäkuivalantalan vaikutusalue on niin etäällä eläinsuojista ja niiden vaikutusalueesta, että etäkuivalantalan luvan tarvetta ei arvioida tämän ympäristölupahakemuksen yhteydessä. Sen ympäristövaikutukset ja mahdollinen ympäristöluvan tarve arvioidaan Alajärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen toimesta. Tämän päätöksen ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue, jäljempänä Etelä- Pohjanmaan ELY-keskus. Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toiminnalle on Länsi-Suomen ympäristökeskus myöntänyt ympäristöluvan (DNro LSU-2005-Y-1223 (131)). Luvan mukaan eläinsuojissa voidaan pitää enintään yhteensä 120 lypsylehmää, 65 hiehoa, 40 lihanautaa ja 26 vasikkaa (alle 6 kk). Toiminta sijaitsee Lehtimäen Keskikylän-Kirkonkylän oikeusvaikutteisella osayleiskaava-alueella. Eläinsuojien alue on merkitty kaavamerkinnällä MY-2 (maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja). MY-2 -merkinnän kaavamääräyksen mukaan alue on arvokkaan maisema-alueen ydinaluetta tukeva maa- ja metsätalousvaltainen alue, jonka maisemanhoidossa ja rakentamisessa tulee säilyttää maisematilan avoimuus ja maisematilaa rajaavien reunavyöhykkeiden eheys. Rakentamisessa on noudatettava alueellisen rakennusjärjestyksen määräyksiä. Rakentamisen sopivuus kulttuuriympäristöön ja maisemaan tulee selvittää rakennuslupahakemuksessa. MY-2 -alueella täydennysrakentaminen on sallittua olemassa olevaan tiestöön ja rakennuspaikkoihin liittyen. Maiseman kannalta arvokkaiden rakennusten asema maisemassa tulee rakentamisessa säilyttää. Uudisrakentaminen ja olemassa oleviin rakennuksiin tehtävät muutokset on sovitettava kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen rakennuskantaan ja maisemaan. Rakennuspaikan koko tulee olla vähintään m 2. Lisäksi eläinsuojien alue on merkitty osayleiskaavaan kaavamerkinnällä sv-1 (kotieläintalouden suojavyöhyke). sv-1 -merkinnän kaavamääräyk-

3 3 sen mukaan kotieläintalouksien ympärille on muodostettava riittävä rakentamaton hajusuojavyöhyke, jonka laajuus riippuu mm. eläinyksikkömäärästä, vallitsevasta tuulen suunnasta ja ympäristön peitteisyydestä. Toiminta sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaalla Lehtimäen mäkiasutuksen maisema-alueella. Alue on merkitty Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavaan merkinnällä kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta arvokas alue. Merkinnän suunnittelumääräyksen mukaan kulttuuriympäristön ja maisemat arvot on otettava huomioon siten, että varmistetaan näihin liittyvien arvojen säilyminen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Eläinsuojat sijaitsevat Alajärven kaupungin Lehtimäellä Hintsan kylässä noin 20 km:n etäisyydellä Alajärven keskustasta etelään ja noin 1,6 km:n etäisyydellä Lehtimäen keskustasta luoteeseen. Toiminta sijaitsee maaja metsätalousvaltaisella haja-asutusalueella. Eläinsuojien lähiympäristö on peltoaluetta, joka rajoittuu eläinsuojien sijoituskiinteistön itärajalla kaistaleeseen sekapuumetsää. Tilakeskuksen etelä-lounaispuolella on laajemmin havupuuvaltaista metsää. Olemassa olevasta lypsylehmäpihatosta lähimmät kolme naapureiden vakituista asuinrakennusta sijaitsevat noin 225 metrin (itsellä maitotila), noin 230 metrin ja noin 250 metrin etäisyydellä. Muut naapureiden asuinrakennukset sijaitsevat yli 350 metrin etäisyydellä olemassa olevasta lypsylehmäpihatosta. Olemassa olevasta nuorkarjanavetasta lähin naapurin vakituinen asuinrakennus sijaitsee noin 170 metrin etäisyydellä. Seuraavaksi lähimmät naapurin vakituiset asuinrakennukset sijaitsevat noin 215 metrin ja noin 270 metrin (itsellä maitotila) etäisyydellä. Muut naapureiden asuinrakennukset sijaitsevat yli 325 metrin etäisyydellä olemassa olevasta nuorkarjanavetasta. Rakennettavasta hiehopihatosta lähimmät naapureiden vakituiset asuinrakennukset sijaitsevat noin 260 metrin (itsellä maitotila) ja noin 285 metrin etäisyydellä. Muut naapureiden asuinrakennukset sijaitsevat yli 310 metrin etäisyydellä rakennettavasta hiehopihatosta. Eläinsuojat eivät sijaitse Natura2000-verkostoon kuuluvalla alueella, muulla luonnonsuojelualueella tai pohjavesialueella taikka sellaisten välittömässä läheisyydessä. Lähin Natura2000-verkostoon kuuluva alue, Pitkämännikönneva (FI ), sijaitsee noin 8,5 km:n etäisyydellä tilakeskuksesta luoteeseen.

4 ELÄINSUOJAN TOIMINTA 4 Lähin I-luokan pohjavesialue, Multavaaru ( ), sijaitsee noin 2,6 km:n etäisyydellä eläinsuojista lounaaseen. Lähin järvi, Iso-Vääräinen, sijaitsee noin 465 metrin etäisyydellä rakennettavasta hiehopihatosta kaakkoon. Eläintilat ja tuotanto Hakemus koskee maidontuotantotoimintaa ja sen laajentamista. Tilalla on nykyisin 122 lypsylehmää, 75 hiehoa, 80 lihanautaa ja 51 vasikkaa (alle 6 kk). Olemassa olevassa lypsylehmäpihatossa on tilat 129 lypsylehmälle ja 20 alle kahden kuukauden ikäiselle vasikalle. Olemassa olevassa nuorkarjanavetassa on tilat 59 lihanaudalle, 55 vasikalle (alle 6 kk) ja 40 hieholle. Tilalle rakennetaan uusi hiehopihatto, johon tulee tilat 40 hieholle ja 20 umpilehmälle. Laajennuksen jälkeen tilalla on yhteensä 149 lypsylehmää, 80 hiehoa, 59 lihanautaa ja 75 vasikkaa (alle 6 kk). Eläimiä ei laidunneta. Nuorkarjanavetassa on käytössä koneellinen ilmanvaihto. Ilmanvaihdon poistoilmahormit sijaitsevat eläinsuojan katolla. Olemassa oleva lypsylehmäpihatto on rakenteeltaan puolikylmä pihatto. Kesäisin seinäluukut ovat kokonaan auki ja talvisaikaan ne pidetään raollaan -20 C:een saakka. Kun pakkasta on enemmän kuin -20 C, luukut suljetaan kokonaan. Lypsylehmäpihaton harja on avoin suljettavilla luukuilla. Ilmanvaihto on painovoimainen. Rakennettava uusi hiehopihatto toteutetaan samoin puolikylmänä pihattona. Vesi tilan toimintaan hankitaan kaupungin vesijohtoverkosta. Lannan ja jätevesien varastointi Olemassa olevan nuorkarjanavetan lannankäsittely toimii pääosin lietelantamenetelmällä. Hiehojen ja alle 6 kk:n ikäisten vasikoiden makuupaikat ovat kuivikepohjaiset. Kuivikkeena käytetään turvetta. Lihanaudat ja osa hiehoista on ritiläpohjalla. Rakentamalla uusi hiehopihatto saadaan kaikki hiehot pois ritiläpohjalta. Lypsylehmäpihaton lannankäsittely toimii lietelantamenetelmällä. Lehmien makuupaikoilla käytetään kuivikkeena turvetta ja 0-2 kk ikäisten vasikoiden karsinoissa lisäksi olkea. Rakennettavaan hiehopihattorakennukseen tulee kuivikepohja vinokuivikealueella (noin 205 m 2 ). Kuivikkeena käytetään olkea ja turvetta. Kuivikekerroksen paksuus lisättäessä on noin cm. Vinokuivikealuetta ei sen hyvin toimiessa tyhjennetä lainkaan, ainoastaan lisätään tarvittava määrä kuivikkeita. Kuivikkeen eläimet polkevat syöttöalueelle. Syöttöalue

5 5 tyhjennetään kaksi kertaa viikossa tai tarpeen mukaan. Käytetyn kuivikkeen määrä on 1½-2 pyöröpaalia joka toinen vuorokausi. Pihaton yhteyteen rakennetaan uusi noin 140 m 3 :n betoninen kuivalantala. Kuivalantala tulee olemaan kattamaton ja siihen rakennetaan noin metrin korkuiset seinät kolmelle sivulle. Lantalaan rakennetaan lisäksi noin 50 cm:n korkuinen ajoluiska sekä kuormauslaatta (noin 117 m 2 ). Lantalassa muodostuvat nesteet ohjataan lantalan alle rakennettavaan noin 200 m 3 :n virtsasäiliöön. Tilalla sijaitsee olemassa oleva noin 840 m 3 :n betoninen kuivalantala. Kuivalantalassa on seinät kolmella sivulla: idänpuoleinen päätyseinä on noin 150 cm korkea ja kaksi muuta seinää ovat noin 120 cm korkeita. Lantalassa on noin 50 cm:n korkuinen ajoluiska sekä noin 50 cm leveä kuormauslaatta lantalan ulkopuolella. Lantalaa ei ole katettu. Lantalassa muodostuvat nesteet ohjataan kuivalantalan alla olevaan noin 80 m 3 :n virtsasäiliöön. Tilalla on nykyisin neljä lietesäiliötä: 410 m 3, 550 m 3, m 3 ja m 3. Lietesäiliöt on katettu kelluvalla katteella (turpeella) m 3 :n lietesäiliö täytetään pumppaamalla 550 m 3 :n lietesäiliöstä yläkautta. Muut lietesäiliöt täytetään alakautta. Yhteensä tilalle tulee eläinsuojien yhteyteen lietetilavuutta lietekuilujen (228 m 3 ) kanssa noin m 3. Virtsasäiliöiden yhteenlaskettu tilavuus on noin 280 m 3. Tilalla on käytettävissä lietelannan varastointitilavuutta etälietesäiliönä m 3. Lisäksi rakennetaan kuivalannan varastointitilavuutta etäkuivalantalana noin 840 m 3. Hakemuksen mukaan maitohuoneen pesuvesiä syntyy noin 350 m 3 vuodessa. Maitohuoneen pesuvedet ja eläinsuojien muut pesuvedet johdetaan lietesäiliöön. Ensimmäiset huuhteluvedet menevät suoraan lietesäiliöön ja muut pesuvedet käytetään lypsylehmäpihaton lattioiden pesuun. Sosiaalitilojen jätevedet johdetaan lietesäiliöön. Säilörehun varastointi Tilalla tehdään esikuivattua säilörehua noin tonnia/vuosi ja säilörehu varastoidaan laakasiiloihin. Laakasiiloissa varastoitava rehu peitetään muovilla. Säilörehun puristenesteet johdetaan tiiviisiin umpisäiliöihin (n. 10 m 3 /kpl), joita on kaksi kunkin laakasiilon yhteydessä. Umpisäiliöistä osa on katettu betonikannella. Umpisäiliöistä puristenesteet pumpataan lietesäiliöön. Rehujätteet (noin 10 m 3 vuodessa) varastoidaan kuivalantalassa ja käytetään pelloilla lannoitteena. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Tilalla on käytettävissä peltoa lannanlevitykseen yhteensä noin 170,40 ha, josta omaa peltoa noin 113 ha ja vuokrapeltoa noin 57,40 ha. Hakemuksen mukaan lannanlevitysaloja sijaitsee pohjavesialueen suo-

6 Jätteet 6 javyöhykealueella noin 4 hehtaaria. Lietteen/lannan levityksestä 50 % tapahtuu keväällä viikkojen aikana, 30 % kesällä viikkojen aikana ja 20 % syksyllä viikkojen aikana. Liete levitetään omalla kalustolla multaavilla laitteilla. Hakemuksen mukaan toiminnasta syntyvät kuolleet eläimet (vasikoita noin 6-7 kpl ja lehmiä noin 5-6 kpl vuodessa) toimitetaan raatojen käsittelylaitokselle Honkajoki Oy:lle. Jäteöljyt, muovit, akut, metalliromut ja muut toiminnasta syntyvät jätteet toimitetaan kunnalliseen jätteenkeräykseen. Polttoaineiden ja kemikaalien säilytys Tilalla sijaitsee ulkona noin litran polttonestesäiliö, jolla ei ole suojarakenteita. Säiliössä on varastoitu talvilaadun polttonestettä. Hakemuksen mukaan kyseinen säiliö voidaan vaihtaa uuteen kaksoisvaippasäiliöön mennessä. Lisäksi tilalla sijaitsee erillisessä suojarakennuksessa noin litran polttonestesäiliö, joka on varustettu sähköpumpulla, laponestolaitteella ja ylitäytönestimellä. Suojarakennuksen pohja on betonia ja siinä on onnettomuuksien varalta suoja-allas. Säiliön vieressä säilytetään imeytysturvetta erillisessä astiassa. Lisäksi tilalla säilytetään konehallissa muita öljytuotteita tynnyrissä enintään litraa. Konehallin pohja on betonia. Tilalla käytetään säilörehun teossa biologisia säilöntäaineita (maitohappobakteeri) noin 700 kg vuodessa. Aineet varastoidaan kuivajauheena kuivaajassa. Viljan säilöntään käytetään vuodessa noin l säilöntäaineita. Säilöntäaineet varastoidaan tilalla konteissa. Tilalla käytettävät lannoiteaineet (n kg/a) säilytetään varastohallissa lavojen päällä pressulla peitettynä. Kasvinsuojeluaineet (n. 100 l/a) varastoidaan konehallin yläkerrassa lukittavassa varastohuoneessa. Tilan toiminnassa käytettävät pesuaineet ja lääkkeet säilytetään tuotantorakennuksen yhteydessä olevissa asianmukaisissa säilytyspaikoissa. Toiminnasta aiheutuva liikenne Toiminnasta aiheutuu liikennettä siten, että maitoauto käy tilalla joka toinen päivä, teuras- ja välityseläinauto sekä rehukuljetusauto käyvät keskimäärin kerran kuukaudessa. Eläinlääkäri, seminologi ym. käyvät tilalla viikoittain. Ruokintatavasta (seosrehuruokinta apevaunulla) johtuen talouskeskuksessa on traktoriliikennettä päivittäin. Rehua ajetaan kesällä 2-3 viikkoa ja lietettä 1 viikko keväällä ja 1 viikko syksyllä. Lietteen kuljetuksessa käytettävät imuvaunut ovat 15 m 3 /kpl (2 kpl).

7 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN 7 Hakemuksen mukaan rakennettava uusi tuotantorakennus sijoittuu tontille siten, että naapurustolla ei ole siihen suoraa näköyhteyttä, sillä olemassa olevat rakennukset ovat suojana. Laajennuksen yhteydessä rakennetaan talouskeskuksen alueelle kuivalannan varastointia varten lantala. Isompi lantala rakennetaan noin 2 km:n etäisyydelle talouskeskuksesta peltoalueelle, jossa on jo ennestään tilan etälietesäiliö. Hiehopihaton ja lypsylehmäpihaton ilmanvaihto perustuu luonnolliseen ilmanvaihtoon ja nuorkarjanavetan ilmanvaihto koneelliseen ilmanvaihtoon. Tila kuuluu tuotosseurantaan, joten karjan ruokinta suunnitellaan tarvenormien mukaisesti yliruokintaa välttäen. Navettailman laatu pyritään pitämään mahdollisimman hyvänä. Tilalla on käytössä oma lietteen levityskalusto ja multauslaitteet. Lietteen levityksen aikaan pyritään lietesäiliöiden ympäristö pitämään mahdollisimman siistinä. Lietteen levitysajankohdissa pyritään huomioimaan peltolohkojen läheisyydessä asuvien toivomukset. Pohjavesialueen suojavyöhykkeellä oleville peltolohkoille ei ole levitetty lietelantaa. Kuivalanta levitetään myös omalla kalustolla. Rehujätteet varastoidaan kuivalantalassa ja käytetään pellolla lannoitteena. Tilan säilörehut tehdään omalla kalustolla. Syntyvät muovijätteet varastoidaan tilalla asianmukaisesti ja toimitetaan jäteaseman keräyspisteeseen, samoin toiminnassa syntyvät ongelmajätteet. Tuotannossa syntyvät kuolleet eläimet toimitetaan Honkajoki Oy:lle. Tuotantorakennukset ja niiden ympäristö pyritään pitämään siistinä, etteivät haittaeläimet pääse lisääntymään. Tarvittaessa haittaeläimiä torjutaan. Tuotannon laajentamisesta johtuen liikennemäärät tulevat jonkin verran lisääntymään. Tilan polttonestesäiliöiden kuntoa tarkkaillaan päivittäisten toimintojen yhteydessä ja tarvittaessa korjaukset tehdään välittömästi. ARVIO PARHAAN KÄYTTÖKELPOISEN TEKNIIKAN SOVELTAMISESTA Rakentamisessa pyritään mahdollisuuksien mukaan hyödyntämään paras mahdollinen tekniikka. Lantalat ja lietesäiliöt katetaan turvekatteella. Lietteen levityksessä käytetään multaavaa kalustoa. TOIMINTAAN LIITTYVÄT RISKIT JA TOIMET HÄIRIÖTILANTEISSA Tilalla on aggregaatti, jolloin pystytään takaamaan tuotantorakennusten toiminta sähkökatkostenkin aikana. Ruokintatyö ei ole sähköstä riippuvainen. Paloturvallisuus huomioidaan rakennussuunnittelussa. Tuotantorakennuksissa on alkusammutuskalustoa. Rakentamisessa huomioidaan paloturvallisuus rakennusmateriaalien valinnassa.

8 8 LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Tarkastus Ympäristölupahakemusta on täydennetty , , ja Ympäristölupahakemuksen johdosta on suoritettu tarkastuskäynti Tarkastuksesta laadittu muistio on liitetty hakemusasiakirjoihin. Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristöluvan vireilläolosta on kuulutettu Alajärven kaupungin sekä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisilla ilmoitustauluilla välisenä aikana. Hakemusasiakirjat ovat olleet kuulutusaikana nähtävillä Alajärven kaupungintalolla. Ympäristölupahakemuksen vireilläolosta on tiedotettu Järviseutu-lehdessä sekä lähetetty tieto eläinsuojan lähinaapureille hakemusasiakirjoihin liitetyn tiedonantokirjelmän mukaisesti. Lupahakemuksesta on pyydetty lausunto Alajärven kaupunginhallitukselta, ympäristönsuojeluviranomaiselta, kaavoitusviranomaiselta ja kaupungineläinlääkäriltä sekä Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue on ilmoittanut, ettei hakemuksesta ilmene mitään erityistä, josta sen olisi annettava erillinen lausunto. Lausunnot 1. Järvi-Pohjanmaan rakennus- ja ympäristölautakunta ( , 22) Edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa. Kiinteistöllä on ollut pitkään eläinsuoja. Toiminnasta ei aiheudu ympäristölautakunnan käsityksen mukaan YSL 42 :ssä mainittua terveyshaittaa, merkittävää pilaantumista, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, luonnonolosuhteiden huononemista tai naapureille kohtuutonta haittaa, mikäli toimintaa harjoitetaan hakemuksessa esitetyllä tavalla. Toiminnanharjoittajan on seurattava lannan käsittelyyn ja levittämiseen liittyvien tekniikoiden kehittymistä ja otettava käyttöön parasta käyttökelpoista tekniikkaa, mikäli sillä voidaan vähentää ympäristön pilaantumisen vaaraa.

9 9 Samalla rakennus- ja ympäristölautakunta toteaa, ettei etälantaloille tarvitse hakea ympäristölupaa. Etälantalat sijaitsevat kaukana asutuksesta, joten niistä ei aiheudu naapuruussuhdelain (26/1920) 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on kirjeellä annettu mahdollisuus antaa vastine annetusta lausunnosta. Hakija (psta Tuula Eteläaho) on puhelimitse ilmoittanut, että hakijalla ei ole huomautettavaa hakemuksen johdosta annetusta lausunnosta. Hakija on lisäksi saapuneessa täydennyskirjelmässä ilmoittanut, että mikäli nähdään tarpeelliseksi, voidaan etälantala rakentaa 200 m 2 suunniteltua laajemmaksi. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Käsittelyratkaisu Aluehallintovirasto jättää hakemuksen käsittelemättä etäkuivalantalan osalta. Aluehallintovirasto ottaa kuitenkin huomioon lupaharkinnassa ja lupamääräyksissä tiedot etäkuivalantalan varastointitilavuudesta. Ympäristöluparatkaisu Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Juha Eteläaholle (MTY Eteläaho) ympäristöluvan maidontuotantotoiminnalle ja sen laajentamiselle sekä lihanautojen kasvatustoiminnalle Alajärven kaupungin Lehtimäelle Hintsan kylään tiloille Eteläaho (RN:o 15:24) ja Katajalaakso (RN:o 3:308) tähän päätökseen liitetyn asemapiirroksen (päivätty , nro ARK ) mukaisesti ja annettuja lupamääräyksiä noudattaen. Ympäristölupa myönnetään enintään 149 lypsylehmän, 80 hiehon, 59 lihanaudan ja 75 vasikan (alle 6 kk) pitämiselle. LUPAMÄÄRÄYKSET PILAANTUMISEN EHKÄISEMISEKSI 1. Eläinsuojien ja lantaloiden rakenteet sekä lannan ja jätevesien varastointi Eläinsuojissa muodostuvat lietteet, maitohuoneen pesuvedet sekä muut eläinsuojien pesu- ja jätevedet tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevissa lietesäiliöissä siten, että niitä ei joudu ympäristöön. Kuivalanta tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevassa kuivalantalassa siten, että lantaa ja lantalassa muodostuvia suotovesiä ei joudu ympäristöön.

10 10 Lietteiden, maitohuoneen pesuvesien, muiden pesuvesien, säilörehun puristenesteiden sekä sadevesien varastotilavuutta tulee olla vähintään m 3. Lietelannan varastotilavuuteen voidaan laskea lietekuilujen (228 m 3 ) tilavuus. Tilalla sijaitsevat kiinteällä katteella kattamattomat lietesäiliöt tulee pitää varustettuna riittävän tiheällä ja vähintään 1,5 metrin korkuisella suoja-aidalla maasta mitattuna maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten- ja ohjeiden mukaisesti. Kuivalannan, tilakeskuksen yhteydessä sijaitseviin kuivalantaloihin kertyvien sadevesien ja rehujätteiden varastotilavuutta tulee olla vähintään m 3. Tilalle tulee rakentaa hakemuksen mukaisesti uusi noin 140 m 3 :n kuivalantala ja sen alle noin 200 m 3 :n virtsasäiliö. Tilan yhteydessä sijaitseviin kuivalantaloihin kertyvät sadevedet tulee johtaa niiden alapuolella sijaitseviin virtsasäiliöihin. Lisäksi luvan saajan tulee rakentaa kuivalannan varastointitilavuutta etäkuivalantalana vähintään m 3. Etäkuivalantalan mitoituksessa tulee lisäksi ottaa huomioon vuotuinen sadevesivara (0,1 m 3 /m 2 ). Suunnitelmat etäkuivalantalan rakentamisesta sekä etäkuivalantalan rakennepiirrokset tulee esittää valvontaviranomaiselle viimeistään 3 kuukautta ennen etäkuivalantalan rakennustöiden aloittamista. Uusien kuivalantaloiden ja virtsasäiliön tulee olla valmiina ennen rakennettavan hiehopihaton käyttöönottoa. Rakennettavan eläinsuojan pohjarakenteet, kuivalantalat ja virtsasäiliö tulee rakentaa vesitiiviistä betonimateriaalista (vähintään K30-2 luokkaa) maa- ja metsätalousministeriön kyseisiä rakenteita koskevien rakentamisohjeiden mukaisesti. Eläinsuojan sosiaalitilojen WC-vedet tulee käsitellä valtioneuvoston asetuksen talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) mukaisesti mennessä esim. johtamalla ne erilliseen riittävän kokoiseen umpikaivoon. Umpikaivo tulee tyhjentää riittävin väliajoin ja jätevedet tulee toimittaa kaupungin jätevedenpuhdistamolle tai muulle laitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseisiä jätevesiä. Lietteen/lannan kuljetus- ja levityskaluston pesu tulee suorittaa siten, että pesuvedet otetaan talteen johtamalla ne lietesäiliöön tai muuhun erilliseen umpisäiliöön. Lietteen ja kuivalannan säilytystilat tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain ja samalla tulee tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Vaurioituneet tai rapautuneet lietesäiliöt / kuivalantalatilat tulee korjata välittömästi. Säilörehun varastoinnista ei saa aiheutua maaperän eikä pohja- tai pintaveden pilaantumista tai pilaantumisen vaaraa. Säilörehun puristenesteet tulee johtaa laakasiiloista vesitiivistä materiaalia oleviin umpisäiliöihin. Umpisäiliöiden tulee olla katettu tiiviillä kannella esim. betonikannella tai peltikatteella. Umpisäiliöistä puristenesteet tulee levittää kasvukauden aikana peltoon tai siirtää varastoitavaksi lietesäiliöön. Pilaantunut säilörehu tulee varastoida kuivalantalassa ja käyttää lannoitteena pellolla.

11 11 2. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Liete- ja kuivalanta, säilörehun puristenesteet, maitohuoneen pesuvedet sekä muut eläinsuojien pesuvedet tulee hyödyntää pellolla lannoitteena. Lietettä, lantaa ja pesuvettä voidaan toimittaa myös ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos ennen luovutusta esitetään valvontaviranomaiselle voimassa oleva luovutussopimus. Lietteen/lannan levitykseen soveltuvaa peltoa tulee jatkuvasti olla käytettävissä ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan vähintään 163,6 hehtaaria. Lietteen/lannan peltolevityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. Levityksessä tulee huomioida myös maaperän viljavuus, viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä lannan typpi- ja fosforipitoisuus. Lietteen/lannan kuormaus ja kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, että lantaa ei joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja, ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Mikäli kuljetusreitille pääsee putoamaan lietettä/lantaa tulee kuljetukset keskeyttää ja likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi. Lietteen-/lannanlevitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lietteen-/lannanlevitys on kielletty välisenä aikana. Lietettä/lantaa voidaan levittää syksyllä enintään asti ja aloittaa levitys keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva niin, että valumia vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lietettä/lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan jälkeen. Lietteen/lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alle jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta välisenä aikana. Lietteen/lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lietteen/lannan pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lietteen/lannan pintalevitys on kiellettyä pelloilla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 %. Pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei saa levittää lietelantaa, puristenesteitä, pesuvesiä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai muiden vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Kuivalantaa ei saa levittää pohjaveden varsinaiselle muodostumisalueelle, mutta levitys on sallittua pohjavesialueen ulkorajan sekä pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliin sijoittuvilla pelloilla, kun levitys tapahtuu keväällä ja kuivalanta mullataan mahdollisimman nopeasti. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään metriä leveä lietteellä/lannalla käsittelemätön vyöhyke. Kasvinsuojeluaineita käytettäessä tulee varmistaa, että tuotteet soveltuvat pohjavesialueen viljelyyn. Eläinsuojien pesu- ja jätevesien kuljetukses-

12 12 sa, käytössä ja levityksessä tulee noudattaa myös mitä edellä on lietteen/lannan kuljetuksesta, käytöstä ja levityksestä määrätty. 3. Hajuhaittojen vähentäminen Eläinsuojien yhteydessä olevat nykyiset lietesäiliöt (410 m 3, 550 m 3 ja m 3 ) tulee täyttää alakautta. Eläinsuojien yhteydessä oleva m 3 :n lietesäiliö tulee täyttää lietepinnan alapuolelle. Nykyinen lietteen pudotus-/pumppukaivo tulee kattaa betonikannella. Nykyiset tilakeskuksessa sijaitsevat noin 410 m 3 :n, 550 m 3 :n, m 3 :n ja m 3 :n lietesäiliöt tulee kattaa vähintään 10 cm:n vahvuisella kelluvalla katteella, esim. turpeella, styrox-rouheella tai muulla vastaavalla materiaalilla. Kelluvan katteen pysyvyyttä tulee tarkkailla ja tarvittaessa sen pysyvyys koko lietepinnalla tulee varmistaa tuulisuojauksella tms. tavalla. Rakennettavassa hiehopihatossa on käytettävä riittävästi kuivikkeita, erityisesti turvetta. Kuivikkeita on lisättävä aina lannanpoiston yhteydessä ja poistokertojen välilläkin tarvittaessa siten, että lannan koostumus pysyy riittävän kuivana. Eläinsuojien poistoilma tulee johtaa ulos eläinsuojien katolle sijoitettujen poistoilmahormien tai avoharjan kautta. Eläinten valkuaisruokinta tulee pyrkiä optimoimaan niin, että liete- ja kuivalantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä voidaan pitää mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojien sisätilat on pidettävä siistinä ja sisäilman lämpötila mahdollisimman alhaisella tasolla. Eläinsuojien, lietesäiliöiden, kuivalantaloiden ja laakasiilojen ympäristö sekä kulkutiet on pidettävä hyvässä ja siistissä kunnossa. Muualle kuin kasvustoon levitettävä liete- ja kuivalanta tulee mullata tai pelto tulee kyntää mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluttua levityksestä. Lietteen levityksessä tulee hakemuksen mukaisesti käyttää sijoittavaa levitintä. Eläinsuojasta noin 500 metrin etäisyydellä sijaitsevilla peltolohkoilla lietteen/lannan multaaminen tulee suorittaa viimeistään neljän tunnin kuluessa levityksestä. Levitysajankohta tulee pyrkiä valitsemaan siten, että naapureille aiheutuva haitta olisi mahdollisimman vähäinen. Liete/lanta tulee levittää tyynellä säällä tai siten, että tuuliolosuhteet ovat naapureihin nähden suotuisat. Erityisesti tämä tulee ottaa huomioon lannoitettaessa nurmikasvustoja. 4. Jätteet Toiminnassa muodostuvat jätteet on lajiteltava ja säilytettävä toisistaan erillään ja ne on varastoitava ja käsiteltävä siten, että niistä ei aiheudu roskaantumista, hajuhaittaa tai muutakaan ympäristön pilaantumisen vaaraa tai huononneta jätteiden hyödyntämismahdollisuuksia.

13 13 Hyötykäyttöön soveltuvat jätteet tulee lajitella ja toimittaa ensisijaisesti kierrätykseen tai muuhun keräyspaikkaan kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jäteöljyt ja muut vaaralliset jätteet on varastoitava katetussa tiivispohjaisessa varastossa, josta valumat voidaan kerätä talteen astian mahdollisesti rikkoutuessa. Vaaralliset jätteet tulee toimittaa asianmukaiseen ympäristöluvan omaavaan vastaanottopaikkaan. Vaarallisten jätteiden siirroista tulee laatia erillinen siirtoasiakirja, joka on mukana jätteiden siirron aikana ja luovutetaan jätteiden vastaanottajalle. Siirtoasiakirja tai sen jäljennös on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. 5. Eläinjätteet Eläinten ruhot ja muu toiminnassa syntyvä eläinjäte tulee toimittaa hakemuksen mukaisesti Honkajoki Oy:lle tai muuhun ympäristöluvan omaavaan laitokseen käsiteltäväksi. Ruhojen ja muun eläinjätteen pitkäaikaista varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa taikka epäsiisteyttä. Eläinjätettä ei saa haudata. Mikäli ruhoja tai muuta eläinjätettä varastoidaan pakkasjaksolla yli kolme vuorokautta ja muuna aikana yli kaksi vuorokautta tulee varastointi tapahtua tiiviissä, jäähdytettävissä olevassa raatokontissa tai muussa vastaavassa ruhojen kylmäsäilytykseen tarkoitetussa paikassa. Mikäli ruhoja varastoidaan vain lyhytaikaisesti (alle 2 vrk), tulee sen tapahtua tiiviillä alustalla ja ruhot tulee peittää sateelta ja tuhoeläimiltä. Varastointipaikan tulee olla varjoinen, mikäli sitä ei ole sijoitettu sisätiloihin. 6. Kemikaalien ja polttonesteiden varastointi Kemikaalien säilytykseen käytettävien säiliöiden tai astioiden tulee olla kannellisia ja niiden päällä tulee lukea mitä kemikaalia säiliö tai astia sisältää. Kemikaalit tulee säilyttää lukituissa tiloissa. Ulkona sijaitsevan maanpäällisen polttonestesäiliön tulee olla kaksivaippainen tai sijoitettuna suoja-altaaseen siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään. Sadeveden pääsy suoja-altaaseen tulee estää katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä tai suoja-allas tulee varustaa öljynerotuskaivoon johtavalla tyhjennysputkella. Polttonestesäiliön tulee olla varustettuna ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Säiliön laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina ja säiliö tulee pitää hyvässä kunnossa. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten.

14 14 Mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi palo- ja pelastusviranomaisille. Tilalla sijaitseva litran polttonestesäiliö ja sen suojarakenteet tulee saattaa tämän määräyksen mukaisiksi mennessä. Myös mahdolliset tulevat polttonestesäiliöt tulee varustaa tässä lupamääräyksessä edellytetyllä tavalla. 7. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Lietesäiliöiden, kuivalantaloiden, laakasiilojen, säilörehun puristenestekaivojen, polttonestesäiliön ja jätehuoltotilojen kuntoa tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli rakenteissa tai laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava. Suoritetuista tarkastus- ja korjaustoimenpiteistä on pidettävä kirjaa ja tiedot on liitettävä toimintaa koskevaan vuosiraporttiin. Liete- ja kuivalannasta tulee tehdä lanta-analyysi kokonaistypen, liukoisen typen ja liukoisen fosforin määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein. Eläinsuojien toiminnasta tulee pitää kirjaa. Toiminnanharjoittajan tulee raportoida toiminnastaan seuraavat vuositiedot: eläinten määrä toiminnassa muodostuva lietteen ja kuivalannan määrä (m 3 /vuosi) lietteen/lannan toimituspaikat tai vastaanottajat ja ajankohdat toiminnassa syntyvät jätteet; jätelajit, jätemäärät, kuljettajat, toimituspaikat ja -ajankohdat kuolleiden eläinten määrä (kpl/vuosi tai t/vuosi), toimituspaikat ja ajankohdat lanta-analyysien tulokset tiedot häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista uudet tai muuttuneet lietteen/lannan levitykseen käytettävät peltoalat ja sopimukset Toimintaa koskevat tiedot (vuosiraportti) tulee vuosittain helmikuun loppuun mennessä lähettää Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen, ellei valvontaviranomainen toisin määrää. Vuosiraportti tulee ensisijaisesti laatia käyttämällä sähköistä järjestelmää (ItellaTYVI -järjestelmää ( tai vastaava järjestelmä valvontaviranomaisen ohjeen mukaan).

15 15 8. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimialansa erityisesti ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa eläinsuojien toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä valvontaviranomaiselle. Mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. 9. Käyttöönottoilmoitus RATKAISUN PERUSTELUT Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle rakennettavan hiehopihaton, uuden kuivalantalan, virtsasäiliön sekä etäkuivalantalan käyttöönotosta viimeistään 30 vrk ennen toiminnan aloittamista nykyistä laajempana. Käsittelyratkaisun perustelut Aluehallintovirasto katsoo, että hakijan esittämä uusi etäkuivalantala ei muodosta eläinsuojan kanssa sellaista ympäristönsuojelulain 35 :n 4 mom. tarkoitettua teknistä ja toiminnallista yhteyttä, että niiden ympäristövaikutuksia olisi tarpeen tarkastella yhdessä. Eläinsuojien ja etäkuivalantalan keskinäisen etäisyyden vuoksi niistä ympäristöön aiheutuvat vaikutukset eivät kohdistu samaan alueeseen. Tämän toiminnan mahdollinen luvantarve arvioidaan Alajärven kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen toimesta. Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristönsuojelulain 41 :n 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa 1) terveyshaittaa, 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, 3) ympäristönsuojelulain 7-9 :ssä kiellettyä seurausta, 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, tai 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Pykälän 2 momentin mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan

16 16 vastaisesti. Sijoittamisessa on lisäksi noudatettava, mitä 6 :ssä säädetään. Ympäristönsuojelulain 6 :n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja, että pilaantumista voidaan ehkäistä. Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentin mukaan muun muassa kiinteistöä tai rakennusta ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, kuten esimerkiksi pölystä, hajusta tai melusta. Saman lainkohdan toisen momentin mukaan on rasituksen kohtuuttomuutta arvioitaessa otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen ajankohta sekä muut vastaavat seikat. Ympäristönsuojelulain 43 :n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi muun muassa päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä sekä niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä. Ympäristönsuojelulain 46 :n 1 momentin mukaan luvassa on muun muassa annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen ja jätehuollon sekä toiminnan vaikutusten tarkkailusta. Lupaharkinta ja ratkaisun perustelut Aluehallintovirasto myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukaisten eläinsuojien toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Hanke ei ole ristiriidassa Lehtimäen Keskikylän-Kirkonkylän oikeusvaikutteisen osayleiskaavan eikä Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavan kaavamerkintöjen kanssa. Ottaen huomioon annetut lupamääräykset, eläinsuojien sijaintipaikan ympäristön, eläinsuojien eläinmäärän sekä eläinsuojien, lietesäiliöiden ja kuivalantaloiden sijainnin naapureihin nähden, toiminta ei todennäköisesti aiheuta kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille. Eläinsuojatoiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Tilan eläinmäärä kasvaa eläinyksiköiksi muutettuna noin 27 %. Rakennettava hiehopihatto sijoittuu poispäin lähimpien naapureiden asuinrakennuksista verrattuna nykyisten eläinsuojarakennusten sijaintiin. Laajennushankkeissa voidaan suojaetäisyyksiksi hyväksyä jonkin verran lyhyemmät etäisyydet kuin uusissa tai uuteen toimintaan rinnastettavissa hankkeissa. Ympäristöluvan myöntäminen ei edellytä, että toiminta olisi täysin hajutonta tai haitatonta. Ratkaisussa on otettu huomioon, että noin 260 metrin etäisyydellä rakennettavasta hiehopihatosta sijaitsevalla lähimmällä naapurilla on eläinsuojatoimintaa (maitotila).

17 17 Hajuhaittojen vähentämiseksi lupapäätöksessä on annettu määräykset mm. eläinsuojien yhteydessä olevien lietesäiliöiden täyttämisestä alakautta/lietepinnan alapuolelle, pumppu/pudotuskaivon kattamisesta kiinteällä katteella, lietesäiliöiden kattamisesta vähintään kelluvalla katteella, lietteen/lannan multauksesta viimeistään neljän tunnin kuluessa levityksestä 500 metrin etäisyydellä eläinsuojista, eläinsuojien poistoilman johtamisesta katolle sijoitettujen poistoilmahormien tai avoharjan kautta, riittävästä kuivikkeen käytöstä rakennettavassa hiehopihatossa sekä eläinten valkuaisruokinnan optimoinnista. Lupamääräysten perustelut Eläinsuojien ja lantaloiden rakenteita sekä lannan ja jätevesien varastointia koskeva lupamääräys 1 Lannan varastointitilojen mitoituksesta on annettu määräykset valtioneuvoston asetuksessa (VNA 931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Lietteen, kuivalannan, maitohuoneen pesuvesien, muiden pesu- ja jätevesien sekä sadevesien varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta. Valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) sekä maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet (MMM-RMO C4) mukaan lietteen ja kuivalannan varastotilojen sekä eläinsuojien pohjarakenteiden tulee olla vesitiivistä materiaalia suorien valumien estämiseksi. Ympäristöluvan mukainen eläinmäärä tuottaa laskennallisesti lietelantaa yhteensä noin m 3 vuodessa. Kun otetaan huomioon myös vuotuinen lietesäiliöiden sadevesivara (noin 552 m 3 ), maitohuoneen pesuvedet (noin 350 m 3 ) ja säilörehun puristenesteiden määrä (noin 270 m 3 ), on lietteen varastointitilavuustarve noin m 3. Lietteen varastointitilavuus on riittävä. Lietteen varastointitilavuutta arvioitaessa on otettu huomioon olemassa oleva etälietesäiliö. Ympäristöluvan mukainen eläinmäärä tuottaa laskennallisesti kuivalantaa yhteensä noin m 3 vuodessa. Kun otetaan huomioon myös vuotuinen tilakeskuksen yhteydessä sijaitsevien kuivalantaloiden sadevesivara (noin 45 m 3 ) ja rehujätteen määrä (noin 10 m 3 ), on kuivalannan varastointitilavuustarve noin m 3. Hakemuksen mukaisista suunnitelmista puuttuu noin 160 m 3 kuivalannan varastointitilavuutta. Luvan saaja on täydennyskirjelmässään ilmoittanut, että tarpeen vaatiessa etälantala on mahdollista toteuttaa suunniteltua laajempana. Tämän nojalla luvan saaja on velvoitettu toteuttamaan puuttuva kuivalannan varastointitilavuus etälantalan laajennuksena. Etäkuivalantalan laajennuksessa tulee myös ottaa huomioon lantalaan kertyvä vuotuinen sadevesivara (0,1 m 3 /m 2 ). Luvan saaja on velvoitettu toimittamaan tiedot luvan edellyttämästä kuivalannan varastointitilavuudesta valvontaviranomaiselle valvonnallisista syistä.

18 18 Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja -ohjeiden (MMM-RMO C4) mukaan kiinteällä katteella kattamattomien lietesäiliöiden tulee olla varustettuna riittävän tiheällä ja vähintään 1,5 metrin korkuisella suoja-aidalla maasta mitattuna, mikäli lietesäiliön reunojen korkeus on alle 1,5 metriä maasta mitattuna. Eläinsuojien sosiaalitilojen WC-vedet tulee käsitellä jätevesiasetuksen (209/2011) mukaisesti esim. johtamalla ne erilliseen umpikaivoon. Umpikaivosta jätevedet tulee toimittaa kaupungin jätevedenpuhdistamolle tai muulle laitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseisiä jätevesiä. Lietesäiliöiden ja kuivalantaloiden vuosittaisella tyhjennyksellä ja tarkastuksella varmistetaan, että käytössä oleva lannan varastointitilavuus ei pienene ja vuotoja maaperään ei synny. Lantavarastojen tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkistaa rakenteiden kunto ja suorittaa tarvittavat huoltotoimenpiteet. Toiminnan eri vaiheissa voi aiheutua päästöjä, mikäli toimintaa ei harjoiteta riittävällä huolellisuudella ja varovaisuudella. Ajoneuvojen yms. pesuvesien käsittelyä koskeva määräys on annettu pintaja pohjavesien suojelemiseksi. Määräys säilörehun varastoinnista ja säilörehun puristenesteiden johtamisesta on annettu pinta- ja pohjavesien sekä maaperän pilaantumisen estämiseksi. Lannan ja jätevesien hyödyntämistä koskeva lupamääräys 2 Vaatimus lannan levitykseen tarvittavasta peltopinta-alasta perustuu ympäristöministeriön ohjeeseen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta ( ). Peltopinta-alatarve on vähintään yksi peltohehtaari 1,3 lypsylehmää kohden, yksi peltohehtaari 2,7 lihanautaa kohden, yksi peltohehtaari 4,5 nuorta hiehoa (ikä 6-12 kk) kohden, yksi peltohehtaari 3,5 hiehoa (ikä yli 12 kk) kohden sekä yksi peltohehtaari 11 alle 6 kk:n ikäistä vasikkaa kohden. Toiminnanharjoittaja on esittänyt riittävästi peltoa lannan levitystä varten ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin ehkäisemiseksi. Lietteen/lannan levityksessä tulee ottaa huomioon valtioneuvoston asetuksen (931/2000) kasvilajikohtaiset enimmäislannoitusmäärät. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Lietelantaa tai muita nestemäisiä orgaanisia lannoitteita ei saa käyttää lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. Kuivalantaa ei saa levittää pohjaveden varsinaiselle muodostumisalueelle, mutta levitys on sallittua pohjavesialueen ulkorajan sekä pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliin sijoittu-

19 19 villa pelloilla, kun levitys tapahtuu keväällä ja kuivalanta mullataan mahdollisimman nopeasti. Hajuhaittojen vähentämistä koskeva lupamääräys 3 Määräys nykyisten lietesäiliöiden täyttämisestä alakautta/lietepinnan alapuolelle on annettu haju- ja ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi. Määräys lietteen pumppu-/pudotuskaivon kattamisesta betonikannella on tarpeen haju- ja ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi. Eläinsuojien hajupäästöt laimenevat parhaiten, kun poistoilma johdetaan katolla sijaitsevien poistoilmahormien tai avoharjan kautta. Määräys nykyisten lietesäiliöiden kattamisesta kelluvalla katteella ja riittävästä kuivikkeen, erityisesti turpeen, käytöstä rakennettavan hiehopihaton vinokuivikepohjalla on tarpeen haju- ja ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi sekä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitetun kohtuuttoman rasituksen ja haitan ehkäisemiseksi. Lisäksi riittävä kuivikkeen käyttö rakennettavan hiehopihaton vinokuivikealueella on tarpeen, jotta eläinten tuottaman lannan koostumus pysyy riittävän kuivana ja se pystytään hallitusti käsittelemään kuivalantana. Tutkimusten mukaan eläinsuojan aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttaa olennaisesti mm. rehujen valkuaispitoisuus, joten ruokinnan optimoinnilla voidaan välttää ylimääräisen valkuaisen antamista eläimille. Lietteen/lannan matalampi typpiyhdisteiden määrä voi jossain määrin alentaa mm. haihtumiselle alttiina olevien ammoniakkiyhdisteiden määrää. Lietteen/lannan sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen muodostumista voidaan vähentää myös pitämällä eläinsuojat viileänä sekä eläinsuojien, lietesäiliöiden, kuivalantaloiden ja laakasiilojen ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa. Jätehuoltoa ja eläinjätteitä koskevat lupamääräykset 4 ja 5 Jätteen haltijaa koskevat jätelain yleiset huolehtimisvelvollisuudet jätehuollon järjestämisestä sekä muun muassa se, että jätettä ei saa käsitellä hallitsemattomasti ja että jätteet tulee ensisijaisesti ohjata hyötykäyttöön materiaalina ja toissijaisesti hyödyntää energiana. Siirtoasiakirjamenettelyn avulla voidaan seurata jätteen kulkua tuottajalta asianmukaiseen hyödyntämis- tai käsittelypaikkaan. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1069/2009) mukaan eläinten ruhot ja muu eläinjäte on käsiteltävä eläinjätteen poltto- tai käsittelylaitoksessa. Eläinruhojen ja muun eläinjätteen varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu terveys-, ympäristö- ja hajuhaittojen ehkäisemiseksi.

20 20 Kemikaalien ja polttonesteiden varastointia koskeva lupamääräys 6 Kemikaalien ja polttonesteiden varastointia koskeva määräys on annettu maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. Tarkkailua ja raportointia koskeva lupamääräys 7 Tarkkailemalla säännöllisesti lietesäiliö- ja kuivalantalarakenteita, laakasiilojen ja puristenesteiden umpikaivojen rakenteita sekä polttonestesäiliön kuntoa voidaan varmistua niiden tiiveydestä ja ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin mahdollisten vuotojen ilmaannuttua. Toiminnasta on edellytetty pidettävän vuosittaista kirjanpitoa valvonnallisista syistä. Selvilläolovelvollisuutta ja toiminnan muutoksia koskeva lupamääräys 8 Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen ja sitä tulee ottaa käyttöön, jos päästöjä tai jätteitä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi onko lupaa tarpeen muuttaa. Käyttöönottoilmoitusta koskeva lupamääräys 9 Rakennettavan eläinsuojan toimintaa koskeva käyttöönottoilmoitus on määrätty valvonnallisista syistä. Ilmoitus voidaan tehdä joko kirjallisesti tai suullisesti. VASTAUS LAUSUNNOSSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Aluehallintovirasto on päätöksessään ottanut huomioon Järvi- Pohjanmaan rakennus- ja ympäristölautakunnan lausunnossa esille tuodun vaatimuksen parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttöönotosta ja selvilläolovelvollisuudesta lupamääräyksestä 8 ja sen perusteluista ilmenevällä tavalla. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta

21 21 olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta ympäristölupaa. Mikäli toimintaa tai sen aloittamisen kannalta olennaisia toimia ei ole aloitettu viiden vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta, voi luvan myöntänyt toimivaltainen lupaviranomainen päättää luvan raukeamisesta. Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä mennessä. Hakemuslomake täytetään pääosin, kuten ympäristölupaa haettaessa. Hakemuksen liitteinä on esitettävä voimassa olevien säädösten edellyttämien selvitysten lisäksi toiminnan vuotta 2022 koskeva kirjanpito, viimeisin lanta-analyysi ja suunnitelma toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien ympäristöhaittojen vähentämiseksi. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Toimintaa ei saa aloittaa nykyistä laajempana ennen kuin tämä päätös on lainvoimainen. Ympäristönsuojelulaki 6-8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45 46, 52 56, 58, 96 97, 100, 103 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus 1, 5, 15 19, ja 30 Laki eräistä naapuruussuhteista 17 Jätelaki (646/2011) 8, 12 13, 15 17, 19 21, 28 30, 72, 91, 118 ja 122 Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 4, 7-9, 24 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) LISÄKSI ON OTETTU HUOMIOON Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet (MMM- RMO-C4) Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564)