SOS II hanke Toimintasuunnitelma. Päijät-Häme
|
|
- Siiri Laakso
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SOS II hanke Toimintasuunnitelma Päijät-Häme Sanna Keskikylä ja Tanja Mäkelä
2 1 Sisällys 1 Päijät-Hämeen lähtökohtia Kehittämisen tarve ja päämäärät Päijät-Hämeen kehittämisen tavoitteet Suunniteltu kehittämistyö alueittain Peruspalvelukeskus Aava Peruspalvelukeskus Oiva Lahden kaupunki Kaikille alueille yhteinen Uutta suuntaa -pilotti Päijät-Hämeen tiimin kehittämissuunnitelma Päijät-Hämeen tiimi Alueelliset työryhmät ja asiantuntijaryhmä Rahoitus Aikataulutus Liitteet... 14
3 2 1 Päijät-Hämeen lähtökohtia SOS II hankkeen Päijät-Hämeen tiimin (Päijät-SOS) toiminta käynnistyi Päijät-Hämeestä SOS II - hankkeessa ovat mukana Lahden kaupunki sekä peruspalvelukeskukset Aava ja Oiva. 1.1 Kehittämisen tarve ja päämäärät Päijät-Hämeessä kehittämisen tarve kytkeytyy sosiaalihuoltolain uudistukseen, joka tuo monenlaisia haasteita kunnille. Viimeisimmässä lakiluonnoksessa (joka ollut käytössä hanketta suunniteltaessa) tulee vahvasti esille sosiaalityön rakenteellisen tiedon tuottaminen ja raportointi. Aikuissosiaalityössä tarvitaan sosiaalisen raportoinnin rakenteita, jotka mahdollistavat tiedon keräämisen ja raportoinnin sosiaalityön vaikuttavuudesta ja asiakkaiden sekä asuinalueiden hyvinvoinnin tiloista. Uusi sosiaalihuoltolaki korostaa palveluiden asiakaslähtöisyyttä. Aikuissosiaalityössä on tarve vahvistaa asiakkaiden osallisuutta ja palveluiden asiakaslähtöisyyttä. Asiakkaan osallisuuden tulisi vahvistua työskentelyssä niin, että asiakas on aidosti oikea toimija omassa palveluprosessissaan. Kehittämisen tarve kytkeytyy nuorten asiakkaiden kanssa tehtävään työhön. Nuorten kanssa työskentely koetaan haasteelliseksi, eikä perinteisillä sosiaalityön menetelmillä välttämättä kohdata nuorta asiakasta. Joidenkin nuorten asiakkaiden kohdalla sosiaalitoimen asiakkuus on ylisukupolvista. Aikuissosiaalityöhön on löydettävä uusia työmuotoja, jotta voitaisiin mahdollistaa nuoren asiakkaan pääseminen elämässä eteenpäin. Päijät-Hämeessä on nostettu kehittämisen keskiöön ja teemaksi nuorten aikuisten parissa tehtävän sosiaalityön. Nuorilla aikuisilla tarkoitetaan alle 30-vuotiaita sosiaalityön asiakkaita ja erityisesti heitä, joiden kohdalla koetaan huolta sosiaalityön ylisukupolvisesta asiakkuudesta. Päijät-Hämeen aikuissosiaalityön kehittämisen päämääränä on asiakkaan osallisuuden vahvistuminen aikuissosiaalityön palveluprosessissa niin, että asiakas nähdään työn kohteen sijaan kumppanina. Asiakkaita ei pyritä osallistamaan vain suhteessa omaan elämäänsä, vaan myös sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmien suuntaan. Palvelukäyttäjät halutaan nähdä asiantuntijoina, joiden tietoa ja taitoa käytetään palvelujärjestelmän toimintatapojen kehittämiseen ja arviointiin. Keskeisenä päämääränä on juurruttaa rakenteellinen sosiaalityö ja vaikuttavuuden arviointi osaksi sosiaalityön käytäntöjä sekä vaikuttavien työmuotojen löytäminen nuorten kanssa tehtävään työhön.
4 3 2 Päijät-Hämeen kehittämisen tavoitteet 1 Asiakkaan osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen Osahankkeen tavoitteena on kehittää asiakkaiden osallisuutta edistäviä käytäntöjä vahvistamalla asiakassuunnitelmatyötä ja kehittämällä osallisuutta tukevia sekä edistäviä työmuotoja. Kehittämistyöllä halutaan vahvistaa sosiaalityön asiakkaiden osallistumista heitä itseään koskevaan suunnitteluun ja toimintaan. 2 Raportoinnin ja arvioinnin mallien kehittäminen Päijät-Hämeen kehittämistyön tavoitteena on edistää aikuissosiaalityön näkyvyyttä ja sosiaalisen tiedon esiin tuomista. Kehittämistyöllä vahvistetaan rakenteellista sosiaalityötä aikuissosiaalityön työmuotona. Tavoitteena on kehittää sosiaalisen raportoinnin rakenteita, jotka mahdollistavat tiedon keräämisen ja raportoinnin sosiaalityön vaikuttavuudesta. Tavoitteena on löytää keinoja tuottaa ja hyödyntää tietoa asiakkaiden sekä asuinalueiden hyvinvoinnin tiloista. 3 Suunniteltu kehittämistyö alueittain 3.1 Peruspalvelukeskus Aava Peruspalvelukeskus Aavan aikuissosiaalityössä keskitytään suunnitelmallisen sosiaalityön prosessin kehittämiseen ja vahvistamiseen. Tavoitteena on asiakkaan verkoston kytkeminen asiakassuunnitelmatyöhön sekä vahvistaa yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Suunnitelmana on rekrytoida kehittäjäasiakkaita, joiden avulla kehitetään moniammatillista asiakassuunnitelmatyötä, lisätään asiakkaan osallisuutta sekä luodaan mallia raportoinnin ja arvioinnin kehittämiseen. Kehittäjäasiakkaat rekrytoidaan paljon palveluita tarvitsevista asiakkaista. Mahdollisten kehittäjäasiakkaiden kartoitus tehdään peruspalvelukeskus Aavan kuntien sosiaalitoimistoissa helmikuun 2014 loppuun mennessä. Aavan alueella halutaan lisätä aikuissosiaalityön viestintää ja suunnitteilla on aikuissosiaalityön facebooksivut, joiden kautta voisi viestiä yleisistä ajankohtaisista asioista (esim. toimistojen aukioloajat, yhteishaut). Lisäksi nuorille on suunnitteilla suljettu facebook-ryhmä yhteistyössä työpajojen kanssa. SOS I-hankkeessa alkanut työttömyyden kokemusasiantuntija-pilotti jatkuu Nastolassa. Työttömyyden kokemusasiantuntija toimii vertaistuellisena ohjaajana Nastolan Työttömät ry:llä. Tavoitteena on kokemusasiantuntijan toimenkuvan kehittäminen ja työttömien äänen esiin nostaminen. Työttömyyden kokemusasiantuntija järjestää Nastolassa TYKE-toimintaa (Työttömien keskiviikko) noin kerran kuukaudessa (syksy 2013 alk.). Työttömyyden kokemusasiantuntija osallistuu Aavan aikuissosiaalityön kehittämistiimiin.
5 4 Aavan aikuissosiaalityössä halutaan mitata vaikuttavuutta yksilö-, henkilöstö-, kunta- ja päättäjätasolla (lainsäädäntö). Tavoitteena on, että sosiaalinen raportointi ja vaikuttavuus nähdään osana omaa työtä. Vaikuttavuuden arvioinnissa halutaan tuoda esiin, mitkä keinot toimivat ja mitkä eivät. Työskentelyn aikana on tarkoitus avata aikuissosiaalityön prosessi ja tehdä työ asiakkaille näkyväksi. Kehittäjäasiakkaiden seurantajakson aikana on tarkoitus tuottaa tietoa käytettyjen työmenetelmien ja palvelujen vaikuttavuudesta. KEVÄT 2014 SYKSY 2014 Ideointi Asiakkaiden kartoitus ja rekrytointi Kehittäjäasiakkaiden kanssa työskentely Kehittämistyön suunnitelman täsmentäminen Kehittämisen suunnittelu Suunnitelmallisen sosiaalityön ja osallisuuden kehittäminen sekä vahvistaminen kehittäjäasiakkaiden avulla Kohderyhmänä paljon palveluita tarvitsevat asiakkaat Kehittäjäasiakkaiden rekrytointi Seurantajakso 6 kk Tiivis työskentely, menetelmien testaus, tiedon tuottaminen Jatkuva arviointi Kuvio 1 Peruspalvelukeskus Aavan kehittämisen päälinja 3.2 Peruspalvelukeskus Oiva Peruspalvelukeskus Oivassa kehittämistyön kohteeksi on valittu nuorten palvelut. Oivassa on tarkoituksena kehittää erityisesti työpajatoimintaa hyödyntäen nuorten kokemusasiantuntijuutta. Tarkoituksena on tehdä kehittämistyötä yhteistyössä työpajan työntekijöiden kanssa. Nuorten pajan ongelmana on ollut nuorten katoaminen. Osa nuorista keskeyttää toiminnan. Oivassa halutaan selvittää tarkemmin, miksi näin käy ja tuottaa kokemustietoa siitä, miten palvelua voisi kehittää. Oivassa halutaan etsiä keinoja siihen, miten nuoret saadaan mukaan palveluiden suunnitteluun. Oivassa kehittämistyötä tullaa suunnittelemaan ja tekemään yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Kehittämisen suunnittelu on aloitettu verkostotapaamisella, johon osallistuivat yksilövalmentajat, etsivän nuorisotyön, pajojen ja aikuissosiaalityön työntekijät. Keskustelua käytiin muun muassa siitä, miten nuorten ääni saadaan kuuluviin. Yhteistyössä ideoitiin aikuissosiaalityön jalkautumisesta nuorten pariin (esim. Sossucafen toteuttaminen työpajoilla). Nuorten palveluiden kehittämisen ideointia jatketaan keväällä 2014 aikuissosiaalityön ja nuorten työpajan työntekijöille toteutettavassa innopajassa. Tavoitteena on miettiä yhdessä sitä, miten nuorten työpajatoiminta vastaisi paremmin alueiden nuorten tarpeisiin.
6 5 Nuorten omia ajatuksia päätettiin selvittää kyselyllä, joka toteutetaan keväällä Kyselylomaketta postitetaan aikuissosiaalityön nuorille asiakkaille. Lomaketta jaetaan myös nuorisotyöntekijöiden avustuksella. Kyselyn yhteydessä on tarkoitus rekrytoida nuoria Nuorten ääni kehittäjäryhmään. Kehittäjäryhmässä on tarkoituksena pohtia muun muassa palveluiden toteuttamistapoja ja toimivuutta nuorten näkökulmasta. Kehittäjäryhmän prosessi ja sisältö suunnitellaan kevään 2014 aikana. Yhteisen kehittämisen ja eri toimijoiden välisen keskustelun kautta on tavoitteena vahvistaa aikuissosiaalityön roolia ja tuoda työstä nousevaa tietoa näkyväksi laajemmin (sosiaalinen raportointi). Aikuissosiaalityön tilastointitapoja ja tietojärjestelmän tilastointien koodeja pyritään kehittämään ja yhdenmukaistamaan alueellisesti. Tavoitteena on, että aikuissosiaalityöstä saataisiin jatkossa paremmin tilastotietoa. Oivassa on tavoitteena myös vahvistaa asiakassuunnitelmatyötä ja kirjallisten asiakassuunnitelmien tekemistä. KEVÄT 2014 SYKSY 2014 Ideointi Nuorten kysely ja rekrytointi Innopaja Kehittämistyön suunnitelman täsmentäminen Kehittäjäryhmän suunnittelu ja toteuttaminen Yhteistyötapaamin en eri toimijoiden kanssa ja kehittämisen ideointi Nuorten ääni - kyselyn toteuttaminen ja nuorten rekrytointi Nuorten ääni - kehittäjäryhmään Kuvio 2 Peruspalvelukeskus Oivan kehittämisen päälinja Innopajan toteuttaminen aikuissosiaalityön ja nuorten työpajan työntekijöille Nuorten kyselyn tulosten raportointi Kehittäjäryhmän suunnittelu ja aikataulutus Kehittäjäryhmään ilmoittautuneiden haastattelut Kehittäjäryhmän toteuttaminen
7 6 3.3 Lahden kaupunki Lahden kaupungin aikuissosiaalityössä on suunnitteilla uusi toimintamalli, joka on tarkoitus ottaa käyttöön Aikuissosiaalityön toimintamallin muutos toteutetaan osana SOS II -hankkeessa tehtävää aikuissosiaalityön kehittämistyötä. Aikuissosiaalityöhön perustetaan alkuarvioinnin ja kiireellisen tuen sekä suunnitelmallisen sosiaalityön tiimit. Suunnitelmallinen työ jakautuu nuorten tiimiin (alle 30-vuotiaat) ja aikuisten tiimiin (yli 30-vuotiaat). Erityisen tuen palvelut (Asunnottomien palvelut) sulautuvat osaksi näitä tiimejä. Toimintamallin muutoksen tavoitteena on kehittää aikuissosiaalityön palveluiden asiakaslähtöisyyttä ja joustavuutta niin, että asiakkaiden asiat hoituvat parhaalla mahdollisella tavalla. Tavoitteena on parantaa asiakkaiden palveluohjausta, jotta asiakas ohjautuu hänelle tarkoituksen mukaisiin palveluihin. Kehittämistyön tavoitteena on asiakkaan osallisuuden ja asiakkaan vaikutusmahdollisuuksien vahvistuminen. Aikuissosiaalityössä on tunnistettu uuden sosiaalihuoltolakiesityksen mukaiset työn uudet painopistealueet ja velvoitteet. Toimintamallin muutoksella pyritään varautumaan uuden lain tuomiin velvoitteisiin. Aikuissosiaalityön toimintamallin muutoksen katsotaan olevan Lahden kaupungin uuden strategian ja Sote ohjelman mukainen kehittämistoimenpide: 1. kehitetään tehokas ja asiakaslähtöinen palvelujärjestelmä, 2. ehkäistään syrjäytymistä ja huono-osaisuuden kasautumista, painopistealueena lapset, nuoret ja lapsiperheet, 3. toiminnan tuottavuutta ja laatua parannetaan ja 4. parannetaan henkilöstön työhyvinvointia ja kaupungin houkuttelevuutta työnantajana. Tavoitteena on tuottaa asiakaslähtöisiä aikuissosiaalityön palveluja joustavasti niin, että asiakkaan asia tulee hoidettu laadukkaasti ja yhdellä yhteydenotolla. Sosiaalikeskukseen tullessaan asiakkaan katsotaan olevan aina oikeassa ja häntä palvellaan niin hyvin ja joustavasti kuin mahdollista. Palvelujen tulee vastata siihen, mitä asiakkaat tarvitsevat. Muutoksen myötä aikuissosiaalityössä kehitetään ja tehostetaan uusien toimeentulotuen hakijoiden tilanteiden ja palvelutarpeiden kartoitusta sekä asiakkaiden palveluohjausta suunnitelmalliseen sosiaalityöhön ja muihin palveluihin. Tavoitteena on myös sosiaaliohjaajien osaamisen ja ammattitaidon nykyistä laajempi ja tarkoituksenmukaisempi käyttö asiakastyössä sekä sosiaaliohjauksen vahvistaminen sosiaalityön rinnalla. Toimintamallin tarkoituksena on vahvistaa suunnitelmallista sosiaalityötä ja mahdollistaa rakenteet suunnitelmalliseen sekä asiakkaita osallistavaan työskentelyyn sosiaalityössä. Tavoitteena on hyödyntää suunnitelmallisessa sosiaalityössä nykyistä laajemmin sosiaalisen luototuksen henkilöstön osaaminen talousasioiden hoitamisessa. Sosiaalityössä on tavoitteena myös kriisityön /kiireellisen toimeentulotukityön ja kertaluonteisen toimeentulotukityön eriyttäminen suunnitelmallisesta sosiaalityöstä, jotta suunnitelmallisen sosiaalityön asiakasprosessit olisivat jäsentyneempiä, tavoitteellisempia ja sosiaalityön vaikuttavuutta voitaisiin mitata. Tavoitteena on myös pysyä jatkossa 100 prosenttisesti toimeentulotuen lakisääteisissä käsittelyajoissa, jonka vuoksi toimeentulotuen käsittelyä tulee tehostaa nykyisestä. Toimeentulotuen prosessit tulee käydä läpi ja tehdä niistä sujuvia ja asiakaslähtöisiä. Tavoitteena on myös työn mielekkyyden ja työhyvinvoinnin lisääntyminen luomalla uudessa toimintamallissa mahdollisuuksia keskittyä/erikoistua tiettyihin asioihin. Aikuissosiaalityön uudet palveluprosessit tullaan kuvaamaan ja prosessien toimintaa seurataan suunnitelmallisesti maaliskuusta joulukuuhun Hankkeen aikana on tarkoituksena tehdä myös palvelukuvaukset ja mallintaa palvelupolku asiakasnäkökulmasta. Toimintamallia ryhdytään arvioimaan case-asiakkaiden kanssa syksyllä 2014.
8 7 Lahdessa on tavoitteena myös nuorten osallisuutta vahvistavan ryhmätoiminnan pilotoiminen. Lahden aikuissosiaalityöhön kuuluvassa sosiaalisessa luototuksessa on suunnitteilla nuorten 8-10 kokoontumiskerrasta rakentuvan talousryhmän pilotoiminen mahdollisesti syksyllä Ryhmään tavoitellaan 12 toimeentulotuen asiakasta. Ryhmässä on tavoitteena käydä keskustelua arkitalouteen, velkaantumiseen ja asumiseen liittyvistä asioista. Suunnitelmana on hyödyntää toteutuksessa luovia menetelmiä ja videokuvausta. SYKSY 2013 KEVÄT 2014 SYKSY 2014 KEVÄT 2015 Uuden toimintamallin suunnit-telu Uusi toimintamalli alkaen Prosessi- ja palvelukuvaukset Tiedottaminen Arviointi Työtapojen ja mallien kehittäminen Suunnitelmallisen sosiaalityön ja toimeentulotuen suunnittelutyöryh mät Toimintamallin muutoksen ohjausryhmä Alkuarvioinnin ja kiirellisen tuen tiimi Suunnitelmallisen työn tiimit (nuoret alle 30- vuotiaat ja aikuiset) Verkostopäivä Tiedotteet Esitteet Toimintamallin onnistumisen arviointi eri näkökulmista (asiakas, työntekijä, työyhteisö, yhteistyötahot) Suunnitelmallisen työn kehittäminen Vaikuttavuuden arvioinnin kehittäminen Kirjaamiskäytöntö jen kehittäminen Nuorten talousryhmän suunnittelu ja toteuttaminen (sosiaalinen luototus) Jalkautuminen pilotointi yhteistyössä nuorisopalveluiden kanssa jatkuu edellisestä hankkeesta Kuvio 3 Lahden aikuissosiaalityön kehittämisen päälinja 3.4 Kaikille alueille yhteinen Uutta suuntaa -pilotti Päijät-SOS -tiimin pyrkimyksenä on ollut vahvistaa maakunnallista keskustelua ja yhteistä kehittämistyön suunnittelua SOS II-hankkeeseen. Ajatuksena on ollut suunnitella hankkeeseen jotakin yhteistä kehitettävää, mitä tehtäisiin kaikilla hankkeessa mukana olevilla alueilla. Päijät-SOS tiimi esitti alustavan idea aikuissosiaalityön case-asiakkaiden seurannan toteuttamisesta syksyllä 2013, kun hankkeessa tehtävää kehittämistyötä lähdettiin suunnittelemaan alueilla. Peruspalvelukeskus Aavassa tartuttiin tähän ideaan. Pilotin tarkoitus ja alustava prosessisuunnitelma esitettiin OSA- ja SORA-työryhmille työntekijöille alkuvuodesta Aikuissosiaalityön työntekijät valitsevat tietyin perustein joitakin asiakaita kehittäjäasiakkaiksi Uutta suuntaa pilottiin. Peruspalvelukeskus Aavassa on ajateltu valita sellaisia asiakkaita, jotka käyttävät paljon palveluita. Kehittäjäasiakkaiden kanssa työtä pyritään tekemään moniammatillisella työotteella ja erilaisia työtapoja sekä menetelmiä hyödyntäen. Peruspalvelukeskus Oivassa tutkimusasiakkaiksi voisi valita nuoria asiakkaita, joiden kanssa kehitettäisiin työpajatoimintaa ja kokeilla eri tavalla toimimista. Lahden kaupungissa tutkimusasiakkaat voisivat toimia uuden toimintamallin arvioitsijoina. Pilotoinnin aikana voitaisiin mallintaa suunnitelmallista sosiaalityötä sekä alkuarviointityötä.
9 8 Kehittäjäasiakkaiden asiakasprosessin aikana kokeillaan erilaisia menetelmiä ja tapoja tehdä työtä. Pilotin aikana kokeillaan vaikuttavuuden arviointia ja sosiaalista raportointia. Prosessin aikana tuotetaan tietoa aikuissosiaalityön asiakkaiden ja työntekijöiden kokemuksista, työn vaikutuksista ja palveluiden toimivuudesta. Samalla on mahdollista myös mallintaa suunnitelmallisen sosiaalityön prosessia ja sosiaalisen raportoinnin rakennetta osaksi asiakastyötä. Tutkimuksellinen lähestymistapa asiakastyöhön voi vahvistaa tutkivaa ja reflektoivaa työotetta omassa työssä sekä auttaa huomioimaan sellaisia asioita, jotka muuten saattaisivat jäädä huomioimatta. Ajatuksena on, että kehittäjäasiakkaiden kanssa tehdään jotakin toisin. Kehittäjäasiakkaita tavataan tiiviimmin ja suunnitelmallisesti. Heille tehdään asiakassuunnitelma ja se tarkastetaan sovitusti. Asiakastyössä hyödynnetään erilaisia työmenetelmiä ja yhteistyötä. Työn vaikuttavuutta arvioidaan AVAIN-mittarin pohjalta tehdyllä kevyellä arviointilomakkeella (webropo-kyselyl). Tutkimusasiakkailta kerätään asiakaspalautetta joka tapaamisen jälkeen. Tutkimusjakson alussa ja päätyttyä tehdään asiakaspalautekysely. Työntekijöiden ajatuksia selvitetään työntekijäkyselyllä prosessin alussa ja lopussa. Työntekijät kirjoittavat tutkimusjakson ajan tutkimuspäiväkirjaa kunkin asiakkaan kohdalta ja tekevät huomioita omasta toiminnastaan sekä asiakkaan edistymisestä. Tässä vaiheessa pilotointia lähtee toteuttamaan vain peruspalelukeskus Aava. Peruspalvelukeskus Oivassa ja Lahdessa resurssit on kodistettu muuhun kehittämistyöhön. Oivan ja Lahden osalta pilotoinnin toteuttamista suunnitellaan vasta Aavan pilotoinnista saatujen kokemuksien jälkeen. Kuvio 4 Uutta suuntaa -pilotin prosessiluonnos Suunnitelmallisen työn ja sosiaalisen raportoinnin mallintaminen Seurantasjakso 6 kuukautta Päätös viimeistään helmikuussa 2015 SEURANTAJAKSON SUUNNITTELU KEHITTÄJÄASIAKKAIDEN VALITANTA JA REKRYTOINTI ASIAKASTYÖN TOTEUTTAMINEN ARVIOINTI JA RAPORTOINTI Millä perusteilla asiakkaat valitaan? Kuinka monta asiakasta valitaan? Mitä asiakkaiden kanssa tehdään toisin? Prosessin kuvaus Kyselyiden ja dokumenttien työstäminen Tehdään jotakin toisin Kehittäjäasiakkaiden rekrytoiminen mukaan, hankkeen ja pilotin kuvaaminen Suostumuslomakkeet asiakkaille (lupa tiedon keräämiseen ja hyödyntämiseen) Case-kuvaukset asiakkaista (asiakassuunnitelmat) Asiakas täyttää asiakaspalautekyselyn Alkukysely työntekijöille Kehittäjäasiakkaan tapaamiset säännöllisesti ja suunnitelamallisesti Asiakassuunnitelman laatiminen ja tarkistaminen(3 kk ja 6 kk) Vaikuttavuuden arviointikysely (3 kk ja 6 kk) Asiakaspalautteen kerääminen joka käynnin yhteydessä Asiakaspalautekysely seurantajakson päätyttyä Työntekijä kirjoittaa huomioitaan päiväkirjaan tapaamisten jälkeen Loppukysely työntekijöille Asiakastapaamiset suunnitelmavaiheessa viikoittain ja sen jälkeen vähintään 2 kertaa kuukaudessa Kehittäjäasiakkaan prosessin kuvaus Asiakaspalautteiden koonti Työntekijöiden päiväkirjojen koonti Vaikuttavuuden arviointi Mikä toimi ja mikä ei? Muutoksen kuvaus Yhteenveto kaikista asiakkuuksista Aineiston analysointi ja raportointi huhtikuuhun 2015 mennessä
10 9 4 Päijät-Hämeen tiimin kehittämissuunnitelma Arviointi SOS-hankkeen sisäinen arviointi toteutetaan vertaisarviointina. Päijät-SOS tiimi arvioi Pohjanmaan alueen kehittämistyötä Päijät-Hämeen kehittämistyötä arvioidaan syksyllä 2014 ja arvioinnin toteuttaa Tampereen tiimi. Päijät-Hämeen arviointiakvaario järjestetään keväällä Lisäksi Päijät-Hämeen pilotteja arvioidaan myös ulkopuolisen näkökulmasta (esimerkiksi toisen alueen aikuissosiaalityön työntekijät). Tämä toteutetaan puoli päivää kestävällä arviointiareenalla. Tarkoituksena on, että aikuissosiaalityön työntekijät esittelevät omaa kehittämistä, jonka jälkeen toisen alueen työntekijät esittävät oman arvion. Koulutus Rakenteellinen sosiaalityö Päijät-Hämeessä suunnitellaan toteutettavaksi rakenteelliseen sosiaalityöhön liittyvä koulutus, jossa yhdistyvät teoria, keinot ja taidot. Koulutukseen sisältyy osioita ryhmänohjaukseen, vaikuttamistyöhön, tapahtumien järjestämiseen, viestintään ja sosiaaliseen mediaan liittyen. Koulutus voidaan toteuttaa työpajamallilla syksyllä Teemapäivät ja SOS-klubit SOS-hankkeen ensimmäisessä vaiheessa Päijät-SOS järjesti alueellaan teemapäiviä muun muassa sosiaalityön sisältöihin, menetelmiin ja ajankohtaisiin asioihin liittyen. Aikuissosiaalityön SOS-klubi -toiminta käynnistettiin vuoden 2013 aikana. SOS-klubin tavoitteena on koota yhteen päijäthämäläisiä aikuissosiaalityön työntekijöitä ja herätellä sosiaalityön sisällöllistä keskustelua ajankohtaisiin teemoihin liittyen. Molempia tilaisuuksia on tarkoitus jatkaa Päijät-Hämeessä SOS II hankkeen aikana. Päijät-SOS, Poimu- sekä LasSe hankkeet toteuttavat yhteistyönä Kohteesta kumppaniksi teemapäivän Päivän sisältää sosiaalityön kehittämisen tarpeita ja tapoja. Päijät-SOS järjestää asiakaspalveluun ja suunnitelmalliseen työhön liittyvän teemapäivän aikuissosiaalityön työntekijöille Vuoden 2014 ensimmäisen SOS-klubi toteutettiin 14.1., jolloin teemana oli ylisukupolvinen syrjäytyminen. Seuraava SOS-klubi järjestetään 30.9., jolloin mahdollisia teemoja ovat vaikuttavuuden arviointi / tutkimus /tutkiva työote.
11 Kuvio 5 Päijät-Hämeen tiimin suunnitelmia 10 Välitä vaikuttavasti työpaja Sossun ääni kuuluviin Rakenteellinen vaikuttaminen työpaja Arviointi Pohjanmaan vertaisarviointi P-SOS vertaisarviointi Tampere toteuttaa syksyllä 2014 Arviointiakvaario kevät 2015 Pilottien arviointi arviointi myös ulkopuolisen silmin ½ päivän Arviointiareena kevät 2015 Koulutus Rakenteellinen sosiaalityö Teoria, keinot ja taidot ryhmänohjaus tapahtumien järjestäminen viestintä, some vaikuttamistyö työpajatyyppisesti koulutuksen aikana luodaan prosessi ja toteuttamissuunnitelma rakenteelliseen sosiaalityöhön (valitaan teema ja kohderyhmä) Toteutus keväällä 2015! Päijät-SOS Teemapäivät Kohteesta kumppaniksi Asiakaspalvelu ja suunnitelmallinen työ SOS-klubit Ylisukupolvinen syrjäytyminen Vaikuttavuuden arviointi / tutkimus, tutkiva työote helmikuu 2015? 5 Päijät-Hämeen tiimi Päijät-Hämeen tiimin työntekijöinä toimivat projektipäällikkö ja projektisuunnittelija, jotka työskentelivät sosiaalialan osaamiskeskus Versossa Lahdessa. Verso on Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän liikelaitos. Projektipäällikön työsuhde kestää ja projektisuunnittelijan asti. Projektipäällikkö johtaa Päijät-Hämeen SOS II hankkeen tavoitteiden mukaista kehittämistyötä ja vastaa raportoinnista sekä talouteen liittyvistä asioista. Projektipäällikkö kuuluu SOS II hankkeen johtotiimiin, jossa suunnitellaan ja linjataan kehittämistyötä sekä RAKE-tiimiin (rakenteellinen työn). Projektisuunnittelija vastaa viestinnän suunnittelusta ja kuuluu SOS II hankkeen viestintätiimiin sekä OSAtiimiin (osallisuus). Tiimin vastuualueet on jaettu tavoitteittain. Projektipäällikkö vastaa arvioinnin ja raportoinnin mallien kehittämiseen liittyvistä asioista ja projektisuunnittelija osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittämiseen liittyvistä asioista. Työntekijät vastaavat tavoitteiden mukaisiin teemoihin (osallisuus ja sosiaalinen raportointi) perustettujen työryhmien suunnittelusta ja vetämisestä sekä aihealueeseen liittyvästä muusta suunnittelutyöstä. Työntekijöiden vastuita on jaettu myös alueittain. Projektipäällikkö on vastuutyöntekijä peruspalvelukeskus Oivan kunnille ja projektisuunnittelija peruspalvelukeskus Aavan kunnille.
12 11 6 Alueelliset työryhmät ja asiantuntijaryhmä Päijät-Hämeen kehittämistyön suunnittelua varten on perustettu kaksi työryhmää: OSA (osallisuus) työryhmä ja SORA (sosiaalinen raportointi) työryhmä. Työryhmiin on nimetty edustajan kaikilta alueilta. Mukana työryhmissä on sosiaalityöntekijöitä, sosiaaliohjaajia ja lähiesimiehiä. Työryhmissä suunnitellaan SOS II hankkeen kehittämistyötä ja mietitään, mitä omalla alueella voitaisiin pilotoida. Työryhmien tarkoituksena on myös lisätä maakunnallista keskustelua ja yhdessä tekemistä. Päijät-Hämeen kehittämistyön tueksi on perustettu asiantuntijaryhmä. Asiantuntijaryhmään on nimetty edustajat OSA -työryhmästä ja SORA -työryhmästä. Asiantuntijaryhmään kuuluvat myös alueiden sosiaalijohtajat sekä sosiaalialan osaamiskeskus Verson kehittämispäällikkö tai johtaja. Asiantuntijaryhmän tarkoituksena on vahvistaa hankkeeseen ja aikuissosiaalityöhön liittyvää sisällöllistä keskustelua. Asiantuntijaryhmässä mietitään aikuissosiaalityön tiedontuotantoa ja sitä, miten sosiaalista tietoa voitaisiin tuoda näkyväksi. Tarvittaessa asiantuntijaryhmään voidaan pyytää asiantuntijoita myös muilta aloilta. Asiantuntijaryhmän keskustelunvetäjänä toimii projektipäällikkö ja sihteerinä projektisuunnittelija. Kuvio 6 Kehittämistyön organisaatio Asiantuntijaryhmä Hanketyöntekijät tekevät asialistan ja kokouskutsun Aava: Pirkko Valtanen, Siv Pelkonen, Saara Lius Oiva: Eija Mustonen, Taru Koivisto, Jonna Hallberg Lahti: Leila Kankainen, Tarja Laukkanen, Maarit Laitinen, Tuula Carroll, Taina Nurmikumpu, Sanna Mutikainen, Pirjo Laveri Verso: Kirsi Kuusinen-James SOS-hanke: Päivi Krook, Sanna Keskikylä, Tanja Mäkelä OSA työryhmä Vastuutyöntekijä: Tanja Mäkelä Aava: Susanna Holopainen, Siv Pelkonen Oiva: Taru Koivisto, Marjo Airola-Passoja, Päivi Saksman (Eija Mustonen mahdollisuuksien mukaan) Lahti: Pirjo Laveri, Eva Tuovinen ja Taina Nurmikumpu SORA työryhmä Vastuutyöntekijä: Sanna Keskikylä Aava: Antti Lehmonen, Kati Raatikainen, Saara Lius Oiva: Mira Koskela, Jonna Hallberg, Johanna Laitinen, Eija Mustonen Lahti: Tuula Carroll, Sanna Mutikainen ja Arja Ylönen (Lyhty) Aava Vastuutyöntekijä Tanja Mäkelä Oiva Vastuutyöntekijä Sanna Keskikylä Lahti Vastuutyöntekijä voidaan jakaa aiheen mukaan (osa/sora)
13 12 5 Rahoitus Päijät-Hämeen tiimin kokonaisbudjetti on euroa, joista kuntien ja kuntayhtymien omarahoitus osuus on euroa. Päijät-Hämeen tiimin kulut laskutetaan sosiaalialan osaamiskeskus Verson toimesta Tampereen kaupungilta sovitun laskutusaikataulun mukaisesti. Päijät-Hämeen budjetti Vuosi Vuosi Vuosi Yhteensä Henkilöstömenot, joista Projektiin palkattava henkilöstö Työpanoksen siirto kunnalta* Palvelujen ostot yhteensä, josta Toimisto-, pankki- ja asiantuntijapalvelut Painatukset ja ilmoitukset Majoitus- ja ravitsemuspalvelut Matkustus- ja kuljetuspalvelut Koulutus- ja kulttuuripalvelut Muut palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Vuokrat Menot yhteensä = Kokonaiskustannukset Valtionavustukseen oikeuttavat kustannukset Kunnan/kuntayhtymän oma rahoitusosuus Muu julkinen rahoitus Haettava valtionavustus
14 13 6 Aikataulutus Oheiseen taulukkoon on kirjattu kaikki Päijät-SOS tiimin tähän mennessä sovitut tapahtumat. Tämä kalenteri muokkautuu suunnitelmien edetessä. Päijät-SOS -tiimin kalenteri Tapahtuma Aika Asiantuntijaryhmän kokoukset OSA-työryhmän kokoukset Syksyn 2014 ja kevään 2015 ajat sovitaan kokouksessa (OSA ja SORA) SORA-työryhmän kokoukset (OSA ja SORA) SOS-klubit ym. SOS-klubi / Ylisukupolvinen syrjäytyminen Verson Aamukahvit / Hyvinvointiongelmien ylisukupolviset jatkumot kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten elämässä SOS-klubi SOS-klubi helmikuu 2015 Teemapäivät ja seminaarit Kohteesta kumppaniksi teemapäivä /Aiheena sosiaalityön kehittämisen tarpeet ja tavat Teemapäivä / Asiakaspalvelu ja suunnitelmallinen työ Hyvät käytännöt seminaari kevät 2015 (?)
15 14 Liitteet Päijät-SOS tiimin Suunta suunnitelma
16 15
17 16
18 Päijät-SOS tiimin vuosikello
PÄIJÄT-HÄMEEN OSAHANKE, PÄIJÄT-SOS. 1. Osahankkeen taustaperustelut
PÄIJÄT-HÄMEEN OSAHANKE, PÄIJÄT-SOS 1. Osahankkeen taustaperustelut Uudistukset sosiaalihuoltolaissa Sosiaalihuoltolain uudistus tuo haasteita kunnille. Lakiluonnoksessa korostetaan siirtymää järjestelmäkeskeisyydestä
LisätiedotRakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä
Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen Päijät-Hämeessä SOS II hankkeen tavoitteet Asiakkaan osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen Aikuissosiaalityön raportoinnin ja arvioinnin mallien kehittäminen
LisätiedotUutta suuntaa aikuissosiaalityöhön
Uutta suuntaa aikuissosiaalityöhön SOS II hankkeessa toteutetun Uutta suuntaa pilotin raportti Lahden aikuissosiaalityö 2015 1 Johdanto SOS II hankkeeseen kuuluva Uutta suuntaa pilotti toteutettiin peruspalvelukeskus
LisätiedotEtelä-Pohjammaa pähkinänkuores Maakunnan lukuja:
YHYRES TEHEREN - Etelä-Pohjanmaan TYP ja OSMO - Osallisuutta moniammatillisesti hanke Marjo Taittonen, E-P TYP johtaja Maarit Pasto, hankekoordinaattori Etelä-Pohjammaa pähkinänkuores Maakunnan lukuja:
LisätiedotPOHJOIS-SUOMEN KASTE Liite 1. Kokonaisuus (vaiheet I, II ja III yhteenlaskettuna) 1.11.2008 31.10.2010
POHJOIS-SUOMEN KASTE Liite 1 Kokonaisuus (vaiheet I, II ja III yhteenlaskettuna) 1.11.28 31.1.21 Pohjois-Suomi, kaikki vaiheet yhteensä Vuosi Vuosi 1.1.21- Yhteensä 2 8 2 9 31.1.21 Henkilöstömenot, joista
LisätiedotPRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa
PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa Kaakkois-Suomen osahanke Twitter #uudenlaista sosiaalityötä OSA I Valtakunnallinen hanke PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa 2
LisätiedotHANKKEEN MENOT JA RAHOITUS
HANKKEEN Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Hankkeen (ja/tai kehittämisosion) nimi KP LAPE Koko hankkeen menot ja rahoitus yhteensä 2 17 2 18 Henkilöstömenot, joista 691 98 41 14 1
LisätiedotVIESTINTÄSUUNNITELMA
VIESTINTÄSUUNNITELMA Hankekunnat Henkilöstö Asiakkaat Järjestöt AVI STM Aikuissosiaalityön eri toimijat THL Sosiaalialan osaamiskeskukset SOS II -HANKE SOS II Sosiaalisesti osalliseksi sosiaalityöllä hanke
LisätiedotPRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa. Avausseminaari
PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa Avausseminaari 22.2.2017 9-16 PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan
LisätiedotPRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa
PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA
LisätiedotPRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa
PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA
LisätiedotPRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa
PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA
LisätiedotOSALLISTAVAN SOSIAALITURVAN KUNTAKOKEILU
OSALLISTAVAN SOSIAALITURVAN KUNTAKOKEILU 2018-2019 Aikuissosiaalityön palvelut, Kuopion kaupunki www.kuopio.fi 1.11.2018 2018-2019 STM:n yhdessä THL:n kanssa toteuttama hanke v. 2018-2019. Hankkeeseen
LisätiedotETSIVÄN NUORISOTYÖN KÄSIKIRJA. Anna Vilen
ETSIVÄN NUORISOTYÖN KÄSIKIRJA Anna Vilen YHDESSÄ TEHTY! 125 kyselyvastausta 283 työpajaosallistujaa Kommenttikierroksia tammikuu2017 - helmikuu2018 ETSIVILLE NUORISOTYÖNTEKIJÖILLE Työn tueksi ja perehdytykseen
LisätiedotK-S OSKU HELENA KOSKIMIES, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, JAMK OSALLISUUTTA ASIAKKUUTEEN KUNTOUTTAVASSA TYÖTOIMINNASSA - PROJEKTI 1.4.2011 31.3.
K-S OSKU HELENA KOSKIMIES, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, JAMK OSALLISUUTTA ASIAKKUUTEEN KUNTOUTTAVASSA TYÖTOIMINNASSA - PROJEKTI 1.4.2011 31.3.2013 MIKÄ OSKU? OSKUssa kehitetään uusia kuntouttavan työtoiminnan menetelmiä
LisätiedotUutta suuntaa aikuissosiaalityöhön
Uutta suuntaa aikuissosiaalityöhön SOS II hankkeessa toteutetun Uutta suuntaa pilotin raportti 4/2015 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 SOS II hankkeen lähtökohdat... 4 Kehittämisen tarve... 4 Kehittämisen päämäärä...
LisätiedotHankkeen esittely. Aikuissosiaalityön aamukahvit Kouvola Lappeenranta
Hankkeen esittely Aikuissosiaalityön aamukahvit Kouvola 4.10.2017 Lappeenranta 6.10.2017 Pirkko Haikara PROSOS Uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa hanke Hallinto Hanketta johtaa SoNet Botnia.
LisätiedotPaljon tukea tarvitsevat-paljon palveluita käyttävät - hanke Toimintasuunnitelma hankeosiottain
Paljon tukea tarvitsevat-paljon palveluita käyttävät - hanke 2015-2017 Toimintasuunnitelma hankeosiottain 25.4.2016 Kainuun toiminnallinen osakokonaisuus Kainuun toiminnallinen osakokonaisuus Kainuun
LisätiedotPRO SOS Uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa Vasson osatoteutussuunnitelma
PRO SOS Uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa Vasson osatoteutussuunnitelma - 17.11.2016 Hakijan (osatoteuttajan) nimi Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Oy Vasso Ab Y-tunnus 1796674-1
LisätiedotUudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa
Uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa 30.6.2017 PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA
LisätiedotPALJON TUKEA TARVITSEVAT PALJON PALVELUITA KÄYTTÄVÄT Kaste kehittämishanke
PALJON TUKEA TARVITSEVAT PALJON PALVELUITA KÄYTTÄVÄT Kaste kehittämishanke 2015 2017 Kainuu Keski Pohjanmaa Lappi (Kolpene hakija/poske koordinoi) Länsi Pohja TAVOITTEET Asiakas keskiössä Vaikuttavat ja
LisätiedotMatkalla tavoitteelliseen, asiakaslähtöiseen. johtamiskulttuuriin. Arja Heikkinen
Matkalla tavoitteelliseen, asiakaslähtöiseen ja vuorovaikutteiseen johtamiskulttuuriin Arja Heikkinen 29.09.2014 Hankkeen tavoitteet: Koko hankkeen tavoitteet: Asiakaslähtöisten toimintamallien ja prosessien
LisätiedotToimintakulut yhteensä 243 839 88 100 650 335 33 056 96 498 80 998 1 192 826
TALOUSARVIO POSKE 2013 9 600 9 551 9560-9563 9 504 9 505 9 506 Perus TUKEVA Pakaste 2 TAATUSTI Hyvinvointi- VIRTU yhteensä TOIMINTATUOTOT raha Lappi TURVASSA tili Myyntituotot yhteensä 0 0 0 0 0 0 0 Myyntituotot
LisätiedotMitä eriarvioistumiselle yhteiskunnassa on tehtävissä? Nuorten reseptit & UP2US
Mitä eriarvioistumiselle yhteiskunnassa on tehtävissä? Nuorten reseptit & UP2US Katriina Nokireki & Onni Westlund, Pesäpuu ry 20.11.2018, Tampere @KNokireki & @onniwestlund UP2US vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus
LisätiedotVIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin
VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi
LisätiedotOsahankekohtaiset arviointisuunnitelmat
Osahankekohtaiset arviointisuunnitelmat 6.9.2012 12.9.2012 KASPERI II arviointikysymykset 1. Miten intensiivistä työotetta voi viedä varhaisemman tuen vaiheeseen? miten uutta toimintamallia luodaan, asiakasohjaus,
LisätiedotLAPE-ohjausryhmä
LAPE-ohjausryhmä 10.10.2017 talousassistentti Elina Järvenpää Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä Kuntien omarahoitusosuus - Kun kuntien omarahoitusosuus lasketaan 0,40 / asukas, yhteissummaksi
LisätiedotESR-hankekokonaisuus Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta (TL 5)
ESR-hankekokonaisuus Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta (TL 5) Sosiaali- ja terveysjohtajien kokous 19.8.2015 suunnittelija Hanna Inkeroinen Muutamia yksityiskohtia valmistelusta n Hakuaika tullee
LisätiedotUudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa
PRO SOS - Uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa Pro SOS hanke Euroopan sosiaalirahaston rahoittama toimintalinja (TL) 5 : sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta hanke Myös kuntaliitto ja
LisätiedotAsiakaslähtöisen palvelusuunnitun. Lokakuu 2011, päivitetty Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta
Asiakaslähtöisen palvelusuunnitun kehittäminen Lokakuu 2011, päivitetty 1.2.2012 Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta SUUNNITELMA Aika 19.9.2011 31.5.2012 Kumppanit Nurmijärven kunnan vammaispalvelut
LisätiedotSTRATEGIA Valtakunnallinen työpajayhdistys ry
STRATEGIA 2015 2020 Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Valtakunnallinen työpajayhdistys ry (TPY) on työpaja-ammattilaisten vuonna 1997 perustama järjestö. Sen vahvistaa
LisätiedotOMA TUPA, OMA LUPA HANKKEEN HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI TYÖRYHMÄN I KOKOUS
OMA TUPA, OMA LUPA HANKKEEN HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI TYÖRYHMÄN I KOKOUS Paikka: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Matarankatu 4, kokoushuone 118 (I kerros) Kokouksen asialista: 1. Kokouksen
LisätiedotPROSOS UUDENLAISTA SOSIAALITYÖTÄ YHDESSÄ RAKENTAMASSA
PROSOS UUDENLAISTA SOSIAALITYÖTÄ YHDESSÄ RAKENTAMASSA 2016-2019 www.prosos.fi 8.5.2019 PROSOS hanke 1.8.2016-31.7.2019 ESR TL 5: Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta Mukana seitsemän sosiaalialan
LisätiedotValtakunnallisen vammaispalveluhankkeen merkityksestä ja tuloksista
Valtakunnallisen vammaispalveluhankkeen merkityksestä ja tuloksista Pirkanmaan vammaisalan kehittämisfoorumi 22.8.2013, Ylöjärvi Marketta Salminen, projektipäällikkö Vammaispalvelujen valtakunnallinen
LisätiedotUudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa
Uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa Marianne Kuorelahti 5.10.2017 PRO SOS hanke valtakunnallisesti Mukana seitsemän osaamiskeskusta, 95 kuntaa, Suomen kuntaliitto ja Jyväskylän yliopisto/kokkolan
LisätiedotAsiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa
Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa Eskoon alueellinen vammaissosiaalityöntekijöiden tapaaminen 6.9.2016 13.9.16 Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa / Stina Sjöblom 1 THL:n
LisätiedotKEHITTÄJÄASIAKASTOIMINTA
KEHITTÄJÄASIAKASTOIMINTA Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujenkäyttäjien osallistumista palvelujen suunnitteluun, kehittämiseen ja arviointiin yhdessä työntekijöiden kanssa ASIAKKAIDEN OSALLISTUMISEN
LisätiedotPolkuja tulevaisuuden työelämään
Polkuja tulevaisuuden työelämään Tempo-hankkeen seminaari 20.9.2017 Leila Kankainen, tulosaluejohtaja Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä 14.3.2016 Tekijän nimi/yksikkö Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän sosiaalija
LisätiedotVäkivaltatyö-ja toimijat Päijät- Hämeessä
Väkivaltatyö-ja toimijat Päijät- Hämeessä Toimintaohjelma/ taustaa Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyyn ja palveluiden järjestämiseen huomiota hallitusohjelmassa sekä SHL luonnoksessa AVI pyysi viime
LisätiedotPalveluohjaus ja vastuutyöntekijämalli
Palveluohjaus ja vastuutyöntekijämalli Etelä-Suomen kehittäjäverkoston työpaja 26.5.2015 1 Työpajan alustus Mitä palveluohjaus on? Mitä vastuu asiakkuudesta tarkoittaa? Miten toimitaan monialaisessa työssä
LisätiedotAikuissosiaalityön uusi toimintamalli 1.4.2014
Aikuissosiaalityön uusi toimintamalli 1.4.2014 Verkostopäivä 8.4.2014 9.4.2014 1 Aikuissosiaalityön visio: Lahti on aikuissosiaalityön edelläkävijä ja valtakunnallisesti tunnettu laadukkaista sosiaalityön
LisätiedotMUISTIO klo Aluetiimin palaveri Sodankylässä
MUISTIO 18.1.2008 klo.9.30-11.30 Aluetiimin palaveri Sodankylässä Läsnä: Puheenjohtaja: Maarit Kairala Inga Mukku Raija Pöyliö Arja Ojuva Sinikka Savukoski Tarja Niittymäki Riitta Nordberg Pirkko Maranen
LisätiedotAikaisempia tuloksia - Virta I
Virta II: tausta Kainuun tulottomat alle 25 -vuotiaat nuoret, noin 250-300 (henkilöä?) Valtakunnallinen kehittämiskonteksti Virta I hankkeen tulokset / havainnot Aikaisempia tuloksia - Virta I Nuorten
LisätiedotSATAOSAA OMAN ORGANISAATION NIMI Porin kaupunki/ Satakunta
SATAOSAA OMAN ORGANISAATION NIMI 1 24.5.2017 Porin kaupunki/ Satakunta SATAOSAA Satakunnan mallit työllisyyteen ja osallisuuteen SATAOSAA hankkeen hallinnoija on Porin kaupunki. Hanke on osa Satakunnan
LisätiedotAVAUS-hanke Ohjausryhmä
AVAUS-hanke Ohjausryhmä 21.4.2015 Esityslista 1. Kokouksen avaus, läsnäolijoiden toteaminen ja päätösvaltaisuus 2. Esityslistan hyväksyminen 3. Edellisen kokouksen pöytäkirja 4. Tilannekatsaus 5. Muut
LisätiedotLAHEN AKU & ASTA. Asunnottomuuden ennaltaehkäisytyö Lahdessa - strategiasta käytännön työhön
LAHEN AKU & ASTA Asunnottomuuden ennaltaehkäisytyö Lahdessa - strategiasta käytännön työhön Heli Nuutinen Vuokra-asukkaiden talousongelmien ehkäisy Lahdessa, ASTA -kokeiluhanke Lahden kaupunki ASUNNOTTOMUUSTYÖTÄ
LisätiedotPaljon tukea tarvitsevat paljon palveluja käyttävät -hanke
Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluja käyttävät -hanke 6.11.2015 / Erja Helttunen / Hankesuunnittelija 27.11.2015 Hanke on pohjoissuomalainen yhteinen Kaste ohjelman mukainen kehittämishanke, STM,
LisätiedotVerkostotyö kehittämisen ja vaikuttamisen välineenä.
Verkostotyö kehittämisen ja vaikuttamisen välineenä Yleistä TPY:ssä - 228 jäsentä (toukokuu 2015) - Strategia vuosille 2015 2020 - Yhdistyksen keskeiset toimintaperiaatteet ovat tulevaisuuteen katsominen,
LisätiedotSeminaari Sote-palvelujen HB-mallia käyttävän asiakkaan digitaaliset asiointiyhteydet ja oman hyvinvoinnin muutoksen seuranta
Seminaari Sote-palvelujen HB-mallia käyttävän asiakkaan digitaaliset asiointiyhteydet ja oman hyvinvoinnin muutoksen seuranta TERVETULOA! Sirkka Rousu ja Mikael Soini Avain kansalaisuuteen: henkilökohtaisen
LisätiedotOsallisuus ja yhdessä tekeminen käytännössä - Yhteiskehittäminen ja -tutkiminen vammaissosiaalityön hankkeessa
Osallisuus ja yhdessä tekeminen käytännössä - Yhteiskehittäminen ja -tutkiminen vammaissosiaalityön hankkeessa Jan Huopainen Katriina Kunttu Marjo Romakkaniemi 19.1.2017 OSALLISUUDEN VARMISTAMINEN JA SYRJÄYTYMISEN
LisätiedotLape-hankkeen tulokset
Lape-hankkeen tulokset P-K LAPE Pohjois-Karjala Valtakunnallinen Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma LAPE 1 Hankkeen perustiedot P-K LAPE Hankeaika: 1.3.2017-31.12.2018 Kärkihanke: Lapsi- ja perhepalveluiden
LisätiedotKooste Maakunnallistuva aikuissosiaalityö kehittämisverkoston kyselystä. Eveliina Cammarano
Kooste Maakunnallistuva aikuissosiaalityö kehittämisverkoston kyselystä Eveliina Cammarano Mikä olisi sopiva koko aikuissosiaalityön kehittämisverkostolle? (n=19) 6.6.2019 2 Kuinka usein verkoston tulisi
LisätiedotTyöttömyyden kokemusasiantuntija
Työttömyyden kokemusasiantuntija Raportti matalan kynnyksen kokeilusta Nastolassa 6.5.2013 30.6.2014 Sanna Keskikylä & Tanja Mäkelä 2014 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Työttömyyden kokemusasiantuntija työttömien
LisätiedotETELÄ-LAPPI RYTMIÄ EHKÄISEVÄÄN PÄIHDETYÖHÖN - VUOSIKELLO SOPPAA, SAIPPUAA JA MIELEKÄSTÄ TEKEMISTÄ PÄIHTEETÖNTÄ PÄIVÄTOIMINTAA
SOPPAA, SAIPPUAA JA MIELEKÄSTÄ TEKEMISTÄ PÄIHTEETÖNTÄ PÄIVÄTOIMINTAA KEHITTÄJÄ- ASIAKAS- REKRYTOINTI RYTMIÄ EHKÄISEVÄÄN PÄIHDETYÖHÖN - VUOSIKELLO PÄIHDETIETOA IKÄIHMISILLE - tapahtumat PÄIHDEPALVELU- POLKU
LisätiedotPäijät-SOS osahankkeen kalenteri 2011
Päijät-SOS osahankkeen kalenteri 2011 Suunnitelmat ja toteutuneet tapahtumat Hanketyö alkaa aloituskokouksella, jossa sovitaan Ohjausryhmän alustavasta kokoonpanosta, kokoontumisista ja Tukiryhmästä sekä
LisätiedotSyTy -kokonaisuus. Projektipäällikkö Nanna Miettunen /SyTy-hanke
SyTy -kokonaisuus Projektipäällikkö Nanna Miettunen /SyTy-hanke 16.4.2019 SyTy-hanke: Lastensuojelun systeemisen toimintamallin levittäminen ja juurruttaminen Koordinaattorit THL/SyTytiimi Työpajat Projektiryhmät
LisätiedotKohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt
LIITE 8. VIRTA RAAHEN SEUDUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt Koordinaatiohankkeen ja alahankkeiden työntekijät
LisätiedotRakenteellisen sosiaalityön työpajakokonaisuus Kanta-Hämeessä Seminaariesitys Tampereella
Rakenteellisen sosiaalityön työpajakokonaisuus Kanta-Hämeessä Seminaariesitys 21.4.2015 Tampereella Seija Junno, erityissuunnittelija, Pikassos Satu Raatikainen, projektikoordinaattori, Pikassos/ SOS II
LisätiedotKEHITTÄJÄASIAKASTOIMINTA
KEHITTÄJÄASIAKASTOIMINTA Kehittäjäasiakastoiminnalla pyritään kansalaiskeskeiseen palveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen. Kehittäjäasiakkaat tuovat palvelujen suunnittelun omat kokemuksensa ja kehittämisehdotuksensa
LisätiedotLAPSI-, NUORISO- JA PERHESOSIAALITYÖN ERIKOISALAN KOULUTUS
LAPSI-, NUORISO- JA PERHESOSIAALITYÖN ERIKOISALAN KOULUTUS JA LASTENSUOJELUPALVELUIDEN KEHITTÄMINEN Lastensuojelun kehittämisverkosto 17.8.2016 Merja Anis UUDET SOSIAALITYÖN ERIKOISTUMISKOULUTUKSET ALKAMASSA
LisätiedotYHDESSÄ VOIMISTUEN laadukasta sosiaalityötä lappilaisille
YHDESSÄ VOIMISTUEN laadukasta sosiaalityötä lappilaisille 1.10.04-30.9.06 Tavoitteena tukea Lapin läänin sosiaalialalla ja sosiaalityössä työskentelevien ammattilaisten toimintaedellytyksiä Perussosiaalityön
LisätiedotRakenteellisen sosiaalityön työpajakokonaisuus Kanta-Hämeessä 1. paja paja paja
Rakenteellisen sosiaalityön työpajakokonaisuus Kanta-Hämeessä 1. paja 10.11.2014 2. paja 15.1.2015 3. paja 5.3.2015 Vetäjä: Erityissuunnitelija Seija Junno, Pikassos Keitä osallistui Kanta-Hämeen Rake-pajoihin
LisätiedotSosiaalisen median mahdollisuudet Jyväskylän Nuorten aikuisten palvelukeskuksessa
Sosiaalisen median mahdollisuudet Jyväskylän Nuorten aikuisten palvelukeskuksessa http://www.youtube.com/watch?v=zlcpwqbx-uw Terveydenhuollon ATK-päivät 21.5.2014 Ulla Kuittu vastuualuejohtaja, sosiaalipalvelut
Lisätiedot#Noste sosiaalista kuntoutusta Lahdessa
#Noste sosiaalista kuntoutusta Lahdessa Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 25.-26.1.2017 Lahti Sibeliustalo Kaisa Hujanen Johtava sosiaalityöntekijä Lahden aikuissosiaalityö 23.1.2017 Kaisa Hujanen
LisätiedotLASTEN KASTE -HANKKEEN OULUN ETELÄISEN ALUEEN TOIMINNALLISEN OSAKOKONAISUUDEN TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA JA AIKATAULU
LASTEN KASTE -HANKKEEN OULUN ETELÄISEN ALUEEN TOIMINNALLISEN OSAKOKONAISUUDEN TARKENNETTU TOIMINTASUUNNITELMA JA AIKATAULU Sirkka Kiilakoski projektipäällikkö Oulun eteläisten kuntien toiminnallinen osakokonaisuus
LisätiedotOsallisuuden varmistaminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen vammaissosiaalityön asiakasprosessissa (VamO) Lapin vammaistyön koordinaatioryhmä 1.6.
Osallisuuden varmistaminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen vammaissosiaalityön asiakasprosessissa (VamO) Lapin vammaistyön koordinaatioryhmä 1.6.2017 Marjo Romakkaniemi Hankkeen perusta Kestävää kasvua ja
LisätiedotVäkivaltatyö-ja toimijat Päijät- Hämeessä
Väkivaltatyö-ja toimijat Päijät- Hämeessä Toimintaohjelma/ taustaa Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyyn ja palveluiden järjestämiseen huomiota hallitusohjelmassa sekä SHL luonnoksessa AVI pyysi viime
LisätiedotSosiaalityön erikoisosaamisen tarpeet sote- ja maku-uudistuksen tuottamissa rakenteissa
Sosiaalityön erikoisosaamisen tarpeet sote- ja maku-uudistuksen tuottamissa rakenteissa Sosnetin seminaari 26.1.2018 Juha Luomala 1 Keskeiset muutokset sosiaalityön näkökulmasta Maakunnasta ja sen liikelaitoksesta
LisätiedotKempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016
Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja
LisätiedotAntaa eväitä hyvälle elämälle Susanna Holopainen Opinnäytetyö sosionomi (ylempi AMK)
Sosiaalisen kuntoutuksen toimintamallin kehittäminen Antaa eväitä hyvälle elämälle Susanna Holopainen Opinnäytetyö sosionomi (ylempi AMK) Opinnäytetyö käsittelee sosiaalista kuntoutusta: sen taustoja,
LisätiedotOSAKE- KOKEMUKSIA TAMPEREELTA
1 OSAKE- KOKEMUKSIA TAMPEREELTA Piia Tienhaara Seminaari 23.11.2017: Miten nostaa SOTE- asiakas keskiöön? 2 TAUSTAA Selvitys Tampereen kaupungille vuonna 2015 Haastattelut 2016 ( Finnish Service Alliance
LisätiedotPaljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät-hanke (KASTE)
Paljon tukea tarvitsevat paljon palveluita käyttävät-hanke 2015-2017 (KAT) Kooste kehittämistoiminnasta tavoitteittain Asiakas keskiössä Asiakaslähtöistä työotetta kehitetty nostamalla asiakas palvelusuunnittelussa
LisätiedotKOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1
KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI TAVOITTEET Leppävaaran sosiaaliohjaajat (Espoo, lastensuojelun avopalvelut)
LisätiedotAjatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä. Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1.
Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1.2011 Kati Närhi Kaksi kokemusta tilannearviotyöskentelystä Keski-Suomen aikuissosiaalityön
LisätiedotPäijät-Hämeen LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA
Päijät-Hämeen LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA LAPE-päivät 9.10.2018 TAMPERE Hanna Ruokamo Sosiaalialan osaamiskeskus Verso PHHYKY TAUST Kuntien yhteinen toimintaa koskeva suunnitelma lasten ja
LisätiedotSosiaalityön ESR-hankesuunnittelu: tule mukaan! Tarja Kauppila, johtaja, ISO /Lync-neuvottelu/Itä-Suomi
Sosiaalityön ESR-hankesuunnittelu: tule mukaan! Tarja Kauppila, johtaja, ISO 8.9.2015/Lync-neuvottelu/Itä-Suomi Missä vaiheessa ollaan OSKEJEN VALTAKUNNALLINEN HANKE VALMISTEILLA 2 Ohjausvelvollisuus 35
LisätiedotKohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt
LIITE 1. VIRTA KAINUUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt Koordinaatiohankkeen ja alahankkeiden työntekijät Virta
LisätiedotLASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013
LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan
LisätiedotOmavalvonnan työpaja Oulu Elina Uusitalo ylitarkastaja Valvira
Omavalvonnan työpaja Oulu 15.11.2017 Elina Uusitalo ylitarkastaja Valvira 1 Säädöspohja Yksityiset ja julkiset sosiaalihuollon palveluyksiköt (SHL 47, SosPaL 6 ja VPL 23 ) Valviran määräys 1/2014 Sosiaalityössä
LisätiedotPRO SOS hanke sosiaalialan osaamiskeskusten valtakunnallinen hankekokonaisuus
Hanna Inkeroinen 9.10.2015 PRO SOS hanke sosiaalialan osaamiskeskusten valtakunnallinen hankekokonaisuus PÄÄTAVOITE: Sosiaalihuoltolain mukaisen rakenteellisen sosiaalityön ja sosiaalisen kuntoutuksen
LisätiedotOhjausryhmä Eeva-Liisa Saarman, hankepäällikkö
Ohjausryhmä 13.4.2018 Eeva-Liisa Saarman, hankepäällikkö VISIO JA PÄÄTAVOITE Visio: Kotihoidolla on koko Keski- Suomen maakunnassa yhteinen palvelulupaus, yhteiset palvelukriteerit ja yhteiset toimintamallit
LisätiedotPäijät-SOS. Aikuissosiaalityössä on voimaa! Rakenteellinen sosiaalityö Päijät-Hämeessä. uutiskirje 2/2015
Päijät-SOS uutiskirje 2/2015 Aikuissosiaalityössä on voimaa! SOS hankkeen nelivuotinen kehittämistyö on loppusuoralla ja hanke päättyy 30.10.2015. Aikuissosiaalityötä on kehitetty kohti asiakkaan vahvempaa
LisätiedotKommentteja sosiaalihuollon asiakasprosessien, päätöksenteon ja soteuudistuksen tavoitteiden saavuttamisen näkökulmasta
Kommentteja sosiaalihuollon asiakasprosessien, päätöksenteon ja soteuudistuksen tavoitteiden saavuttamisen näkökulmasta Marja Heikkilä Johtaja Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus 6 pointtia 1. Sosiaalihuollon
LisätiedotSyTy-hanke: Lastensuojelun systeemisen toimintamallin levittäminen ja juurruttaminen Lastensuojelun kesäpäivät
SyTy-hanke: Lastensuojelun systeemisen toimintamallin levittäminen ja juurruttaminen Lastensuojelun kesäpäivät 5.6.2019 7.6.2019 SyTy-hanke/Nanna Miettunen 1 SYSTEEMISYYS LASTEN JA PERHEIDEN KANSSA TEHTÄVÄSSÄ
LisätiedotOsahankekatsaus Pikassos. Projektiryhmä
Osahankekatsaus Pikassos Projektiryhmä 24.1.2018 28.6.2018 PRO SOS -hanke ESR-rahoitus toimintalinja 5 Toiminta-aika 1.8.2016-31.12.2018 Hallinnoijana Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja koordinoijana SONet
LisätiedotTAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU
TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti
LisätiedotSalli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro. Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012
Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012 Hannikaisenkadun sosiaaliasema Asiakaskäynnit vuonna 2011 sosiaaliohjaajan ja sosiaalityöntekijän
LisätiedotHenkilökohtainen budjetti hanke Varsinais-Suomessa. Pirjo Valtonen Päivitetty
Henkilökohtainen budjetti hanke Varsinais-Suomessa Pirjo Valtonen Päivitetty 27.2.2018 Miksi henkilökohtainen budjetin pilotointi? Henkilökohtaisen budjetin pilotointihanketta haetaan Varsinais-Suomessa
LisätiedotSOSIAALITYÖN SELVITYS TYÖPAJAT Kirsi Kuusinen-James Hanna Yrjölä
SOSIAALITYÖN SELVITYS TYÖPAJAT 27.03.2017 Kirsi Kuusinen-James Hanna Yrjölä Kysely / Selvitys Kysely osana laajempaa selvitystä (valmis 14.03.2017) Mika Forsberg (puheenjohtaja), Soile Sauranen, Eija Tiihonen,
LisätiedotNuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita
Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Onnistuvat opit -hanke Hyvinvointipäivä, Rovaniemi 31.3.2011 Pirjo Oulasvirta-Niiranen Onnistuvat opit nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleilla
LisätiedotKehittäjäasiakkaat mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämistyössä Lapissa Nordic 2015 11.6.2015, 11-12.30
Kehittäjäasiakkaat mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämistyössä Lapissa Nordic 2015 11.6.2015, 11-12.30 Asta Niskala Nina Peronius Kehittämispäällikkö projektipäällikkö ytt ytm Pohjois-Suomen sosiaalialan
Lisätiedot#Munperheet - Kohti suunnitelmallista perheen jälleenyhdistämistä lastensuojelun perhehoidossa
#Munperheet - Kohti suunnitelmallista perheen jälleenyhdistämistä lastensuojelun perhehoidossa #Munperheet kuvaa perhehoidossa asuvan lapsen mieleen samanaikaisesti mahtuvia, rinnakkaisia, 'monia perheitä'.
LisätiedotOma Hämeen LAPE -HANKKEEN VIESTINTÄSUUNNITELMA Hanke liittyy Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmaan (LAPE)
Organisaatio : Hämeen liitto Niittykatu 5 13100 Hämeenlinna Oma Hämeen LAPE -HANKKEEN VIESTINTÄSUUNNITELMA Hanke liittyy Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmaan (LAPE) Hankkeen nimi ja tavoite Nimi:
LisätiedotKokeilujen hankehenkilöstön kokous ICT ( ) Ryhmätyö 1 Siirtymä kokeiluista pilotteihin -tulokset
Kokeilujen hankehenkilöstön kokous ICT (5.2.2019) Ryhmätyö 1 Siirtymä kokeiluista pilotteihin -tulokset Ryhmätyö 1: Siirtymä kokeiluista pilotteihin Tavoite: Siirtymään liittyvän tehtäväkokonaisuuden hahmottaminen
LisätiedotSOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty
SOKU Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen 2015-2018 Perustiedot Toteuttajat: Lapin AMK Oy, Hyvinvointiala; Osatoteuttajina Meri-Lapin Työhönvalmennussäätiö, Sodankylän
LisätiedotAlueelliset verkostot
Alueelliset verkostot työpajatoiminnassa ja etsivässä nuorisotyössä Parempia palveluja nuorille Alueellisen verkostoyhteistyön yhdyspinnat Etsivä nuorisotyöntekijä tukee alle 29- vuotiaita nuoria, jotka
LisätiedotNuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi
Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla
LisätiedotKuvastin ASIAKASPEILI
Kuvastin ASIAKASPEILI Kuvastin menetelmänä Kohteena asiakastyön sisällölliset kysymykset ja työn reunaehdot Menetelmä on kehitetty työntekijän tueksi Vahvistaa yksilöllisen asiantuntijuuden kehittymistä
LisätiedotAsiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutus 30 op
1 Asiakas- ja palveluohjauksen erikoistumiskoulutus 30 op Opetussuunnitelma Rakenne 1. Asiakas- ja palveluohjauksen lähtökohdat (5 op) 2. Palvelutarpeiden arviointi ja työkäytännöt (5 op) 3. Moniammatillisen
Lisätiedot