Työkyvyn edistämisinterventiot ja organisaatioiden toiminnan tuloksellisuus

Transkriptio

1 Työkyvyn edistämisinterventiot ja organisaatioiden toiminnan tuloksellisuus Katsaus liiketaloudellisiin vaikutuksiin ja niiden arvioinnissa käytettyihin menetelmiin 2000-luvulla Jenni Nyman ja Anna-Liisa Elo

2 Työkykyäedistävätoiminta: osatekijät ja tasot Yhteiskunta Tukiverkot ja palvelujärjestelmät Työpaikka (STM 1999; Peltomäki ym. 2002)

3 Työkykyä edistävä toiminta suomalaisilla työpaikoilla v Fyysinen ja henkinen terveys, ammatillinen osaaminen, työturvallisuus, työhygienia, työtavat ja menetelmät, psykososiaaliset työolot, työorganisaatioiden kehittäminen sekä em. toimien yhdistelmät Tyky-toiminta keskittyy tyky-barometrin 2001 mukaan edelleen liikuntaan, yksilötoimintaan, tempauksiin ja tapahtumiin sekä korjaavaan ja kuntouttavaan toimintaan Vähemmän tehdään organisaation kehittämiseen ja henkisten voimavarojen tukemiseen keskittynyttä tyky-toimintaa

4 Tuloksellisuus -käsite Sanakirjamääritelmä: tuloksellisuus = hyviä tuloksia tuottavaa, tuloksekasta, menestyksellistä Englanniksi: performance (työtulos, suoritus[-kyky]) high performance = korkea tuloksellisuus effectiveness (vaikuttavuus) efficiency (tehokkuus, taloudellisuus) productivity (tuottavuus) profitability (kannattavuus)

5 Tuloksellisuus: Kansallinen tuottavuusohjelma palvelujen vaikuttavuus, riittävyys ja kohdentuvuus 2.palvelujen laatu ja asiakastyytyväisyys 3.palvelujen saatavuus ja palveluyksiköiden keskinäinen yhteistyö 4.tuottavuus, taloudellisuus ja palveluprosessien sujuvuus 5.henkilöstön aikaansaannoskyky (osaaminen, innovatiivisuus, viihtyvyys, työmotivaatio ja työkyky)

6 Kirjallisuuskatsauksen kysymykset 1. Miten liiketaloudellisia vaikutuksia on mitattu ja arvioitu? 2. Minkälaisia tutkimuksia on tehty työkyvyn edistämisinterventioiden vaikutuksesta organisaatioiden tuloksellisuuteen ja minkälaisia vaikutuksia on havaittu?

7 Kirjallisuushaut: hakusanat 1. työkyvyn edistäminen (myös työhyvinvoinnin edistäminen, työyhteisön kehittäminen, interventio, kehittämishanke, arviointi) 2. työhyvinvointi ja terveys (myös stressin hallinta, johtaminen, sairauspoissaolot, uupumus, mielenterveys) 3. tuloksellisuus (myös vaikuttavuus, vaikutus, hyöty, tuottavuus, tehokkuus, kannattavuus, laatu)

8 Kirjallisuushaut: tietokannat PsycInfo (psykologia) Sociological Abstracts (sosiologia) PubMed ja Embase (lääketiede) CISDOC ja HSELINE (työterveys ja turvallisuus) Econlit (taloustiede) ProQuest ja Web of Science (monitieteellinen) Internet hakukone Elektronisten lehtien tietokannat: ELSEVIER ScienceDirect Ebsco Online

9 Työkyvyn taloudellinen merkitys Tyky-barometri 2001: 90 % työnantajista, henkilöstön ja työterveyshuollon edustajista uskoo työkykyä edistävän toiminnan taloudelliseen kannattavuuteen Investoinnit työkykyyn voivat tuottaa sijoitetun pääoman takaisin kertaisina (Ahonen ym. 2001, Aldana 2005) Työkykytoimenpide > Terveys/hyvinvointivaikutus > Työkykyvaikutus > Taloudellinen vaikutus (Ahonen ym. 2001)

10 Miten liiketaloudellisia vaikutuksia on arvioitu ja mitattu? Kustannustehokkuus- ja kustannushyötyanalyysit, joissa mittareina: sairauspoissaolo-, tapaturma- ja presenteeismikustannukset eläköitymis- ja vaihtuvuuskustannukset subjektiiviset arvioinnit Tietokoneohjelmistot Potentiaali-laskentamenetelmä (Ahonen, Luopajärvi) ja ORC Return on Health, Safety and Environmental Investments, ROHSEI (Linhard 2005)

11 Tuloksellisuus 'työn vaatimukset - työn hallinta' -mallin¹ viitekehyksessä Työn hallinta + vähän kuormittava Työn vaatimukset _ + aktiivinen Koettu oman työn tuottavuus kasvaa (Dollard ym. 2000) Työkyky, sitoutuminen ja henkinen hyvinvointi lisääntyvät (Tuomi ym. 2004) _ passiivinen paljon kuormittava _ + Sosiaalinen tuki Tapaturmat lisääntyy (Salminen ym. 2003) Koettu työkyky huononee (Borg ym. 2000) Sairauspoissaolot lisääntyy (Vahtera ym. 2000) Eläköitymisajatukset lisääntyy (Elovainio ym. 2003) ¹ Karasek & Theorell 1990

12 Työkyvyn edistämisen liiketaloudelliset vaikutukset: A. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja terveyshaittojen vähentäminen Positiivisista kustannusvaikutuksista oli suhteellisen vahvaa näyttöä (esim. Aldana 2001) Eurooppalaisten hyvää käytäntöä edustavien stressi-interventioiden taloudelliset hyödyt näyttivät ylittävän kustannukset selvästi (Kompier ym. 2000)

13 Työkyvyn edistämisen liiketaloudelliset vaikutukset: B. Työyhteisöjen ja organisaatioiden kehittämistoimet Psykososiaalisilla interventioilla havaittiin vaikutuksia työhyvinvointiin ja terveyteen ja niillä on yhteys sairauspoissaoloihin (esim. Anderzén ym. 2005, Elo ym. 2004, Mattila ym. 2003, Saksvik ym. 2002, Mikkelsen ym. 2000). Työn uudelleen järjestelyinterventioilla osoitettiin olevan vaikutusta henkilöstön viihtyvyyteen ja työmotivaatioon sekä itsearvioituun suorituskykyyn (esim. Niemelä ym. 2002, Bond & Bunce 2001)

14 Yhteenveto Yksilöiden terveyden edistämisinterventioiden kustannushyöty on osoitettu Työyhteisö ja organisaation tason interventioissa kontrolloiduissa kokeellisissa tutkimuksissa on havaittu vaikutuksia lähinnä sosiaalisiin suhteisiin ja ilmapiiriin. Vaikutuksia hyvinvointiin ja terveyteen on harvoin ja ne ovat pieniä. Psykososiaalisten ja organisaatiotason interventioiden vähäisiä havaittuja vaikutuksia yksilötasolla selittänee myös se, että vaikka interventio tehdään työyhteisötasolla, vaikutuksia mitataan kuitenkin yksilötasolla. Puuttuu siis linkki epidemiologisen näytön ja interventiotutkimuksen väliltä

15 Johtopäätökset Liiketaloudellisten vaikutusten arviointimenetelmissä ja mittareissa on puutteita, tarvetta on sekä spesifeille että laaja-alaisille tuloksellisuusmittareille Lisää tutkimusta erityisesti työyhteisöinterventioiden tuloksellisuusvaikutuksista tarvitaan Tutkimuksen ja työelämän vuorovaikutusta tarvitaan

16 Lähteet Ahonen, G., Bjurström, L-M. & Hussi T. (2001). Työkykyä ylläpitävän toiminnan taloudelliset vaikutukset. Työkyvyn ylläpidon tutkimus ja arviointi. Raportti 3. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö, Kansaneläkelaitos, Työterveyslaitos. Aldana, S.G. (2001). Financial Impact of Health Promotion Programs: A Comprehensive Review of the Literature. American Journal of Health Promotion 15, Aldana S.G., Merrill, R.M., Price, K., Hardy, A. & Hager R. (2005). Financial impact of a comprehensive multisite workplace health promotion program. Preventive Medicine 40, Anderzén, I. & Arnetz, B. (2005). The Impact of a Prospective Survey-Based Workplace Intervention Program on Employee Health, Biologic Stress Markers, and Organizational Productivity. Journal of Occupational and Environmental Medicine 47, Bergström, M. (2005). The potential-method - an economic evaluation tool. Journal of Safety Research 36 (in press). Bond, F.W. & Bunce, D. (2001). Job Control Mediates Change in a Work Reorganization Intervention for Stress Reduction. Journal of Occupational Health Psychology 6, Chapman, L.S. (2005). Presenteeism and its Role in Worksite Health Promotion. The Art of Health Promotion, March/April 2005, (American Journal of Health Promotion) Elo, A-L., Mattila, P., Kylä-Setälä, E. & Kuosma, E (2004). Työyhteisön ja johtamisen kehittämisohjelman vaikutus työhyvinvointiin. Evaluaatiotutkimus kunta-alan teknisessä virastossa. Työ ja ihminen tutkimusraportti 26. Helsinki: Työterveyslaitos. Goetzel, R.Z., Long, S.R., Ozminkowski, R.J., Hawkins K., Wang, S. & Lynch, W. (2004). Health, Absence, Disability, and Presenteeism Cost Estimates of Certain Physical and Mental Health Conditions Affecting U.S. Employers. Journal of Occupational and Environmental Medicine 46, Golaszewski, T. (2001). Shining Lights: Studies That Have Most Influenced the Understanding of Health Promotion's Financial Impact. American Journal of Health Promotion 15, Järviniemi, P. (2004). Työelämän kehittäminen ja globalisaatio: keskustelusta ja käsitteistä. Työpoliittinen aikakauskirja 4, Kompier, M., Cooper, C. & Geurts, S. (2000). A multiple case study approach to work stress prevention in Europe. European Journal of Work and Organizational Psychology 9, Kristensen, T.S. (2005). Intervention studies in occupational epidemiology. Occupational and Environmental Medicine 62, Lahiri, S., Gold, J. & Levenstein, C. (2005). Net-cost model for workplace interventions. Journal of Safety Research - ECON Proceedings, 36, Linhard, J.B. (2005). Understanding the return on health, safety and environmental investments. Journal of Safety Research 36, Lofland, J.H., Pizzi, L. & Frick, K.D. (2004). A Review of Health-Related Workplace Productivity Loss Instruments. Pharmaeconomics 22,

17 Lähteet (2) Mattila, P., Elo, A-L., Kuosma, E. & Kylä-Setälä, E. (2003). Työkonferenssien vaikutus työyhteisön toimivuuteen ja työntekijöiden hyvinvointiin. Työ ja ihminen 17, Mikkelsen, A., Saksvik, P. & Landsbergis, P. (2000). The impact of a participatory organizational intervention on job stress in community health care institutions. Work & Stress 14, Mills, P.R. (2005). The development of a new corporate specific health risk measurement instrument, and its use in investigating the relationship between health and well-being and employee productivity. Environmental Health: A Global Access Science Source 4:1. www-dokumentti, noudettu , Murphy, L.R. & Sauter, S.L. (2004). Work organization interventions: state of knowledge and future directions. Sozial-Und Präventivmedizin 49, Niemelä, R., Rautio, S., Hannula, M. & Reijula, K. (2002). Work Environment Effects on Labor Productivity: An Intervention Study in a Storage Building. American Journal of Industrial Medicine 42, Ozminkowski, R.J. & Goetzel, R.Z. (2001). Getting Closer to the Truth: Overcoming Research Challenges When Estimating the Financial Impact of Worksite Health Promotion Programs. American Journal of Health Promotion 15, Pelletier, K.R. (2001). A Review and Analysis of the Clinical- and Cost-effectiveness Studies of Comprehensive Health Promotion and Disease Management Programs at the Worksite: Update. American Journal of Health Promotion 16, Peltomäki, P., Viluksela, M., Hiltunen, M-L., Kauppinen, T., Lamberg, M., Mikkola, J. ym. (2002) Tyky-barometri. Työkykyä ylläpitävä ja edistävä toiminta suomalaisilla työpaikoilla vuonna Helsinki: Työterveyslaitos, Sosiaali- ja terveysministeriö. Saksvik, P., Nytrø, K., Dahl-Jørgensen, C. & Mikkelsen, A. (2002). A process evaluation of individual and organizational occupational stress and health interventions. Work & Stress 16, Stave, G.M., Muchmore, L. & Gardner, H. (2003). Quantifiable Impact of the Contract for Health and Wellness: Health Behaviors, Health Care Costs, Disability, and Workers' Compensation. Journal of Occupational and Environmental Medicine 45, Sorensen, G. & Hunt, M.K. (2004). Worksite Health Promotion. teoksessa: Anderson, N.B: (toim): Encyclopedia of Health & Behavior 2 (s ). American Psychological Association, Thousand Oaks: Sage Publications. van der Klink, J., Blonk, R., Schene, A. & van Dijk, F. (2001). The Benefits of Interventions for Work-Related Stress. American Journal of Public Health 91, Wickström, G. (2000). Intervention studies in the health care work environment, Arbete och hälsa 10, 1-13.