Tankit täyteen ja Nupit Kaakkoon hankkeiden Keski-Euroopan opintomatkan matkaraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tankit täyteen ja Nupit Kaakkoon hankkeiden Keski-Euroopan opintomatkan 8.3-12.3.2010 matkaraportti"

Transkriptio

1 Teksti ja kuvat: Antti Vauhkonen, Elisa Uusi-Heikkilä ja Päivi Rönni Tankit täyteen ja Nupit Kaakkoon hankkeiden Keski-Euroopan opintomatkan matkaraportti Matkan tarkoitus, kohteet ja osallistujat Matkan tarkoituksena oli tutustua muiden EU:n jäsenmaiden maidontuotannon nykytilanteeseen ja haasteisiin Tsekissä, Slovakiassa, Unkarissa ja Itävallassa. Lisäksi matkalta haettiin uusia ideoita ja käytännön ratkaisuja, joilla oman tilan tuotantoa voisi kehittää. Matkalla oli mukana 46 maidontuottajaa Kaakkois-Suomesta ja Hämeestä sekä 4 Tankit täyteen- ja Nupit Kaakkoon -hankkeiden työntekijää Osuuskunta Tuottajain Maidosta, ProAgria Hämeestä sekä MTK Hämeestä. Matkan parasta antia oli tutustumiskohteiden lisäksi vilkkaat kehityskeskustelut toisten maidontuottajien kanssa sekä toisaalta oppaana ja tulkkina toimineen Jussi Ala-Marttusen katsaukset maiden monivaiheiseen yhteiseen historiaan. Tsekin tasavalta (8.-9.3) Opintomatkamme alkoi maanantaina Tsekin tasavallasta. Tutustuimme paikalliseen maitotalouteen Zaluzanyn maatalousosuuskunnan johtajan, insinööri Karel Babickan ja Tsekin maatalousjärjestön pääsihteerin, insinöörin Martin Pychan avulla. Tsekin asukasluku on 10,3 miljoonaa, pinta-alan ollessa neliökilometriä. Peltoa on 3,5 miljoonaa hehtaaria, joista 2,5 miljoonaa on viljelykelpoista ja loput nummia. Viljelykelpoisesta pinta-alasta puolet on erityistukien piirissä. Esimerkiksi tila, jonka pellot ovat 900 metrin korkeudessa merenpinnasta kasvattaa monesti lihakarjaa. Tukikelpoiseksi tilaksi lasketaan hehtaarin kokoinen maatila, jossa on viisi täysikasvuista eläintä. Noin puolet EU:n tuista kuluu ympäristötukiin ja loppu puolikas investointitukiin ja muuhun maaseudun kehittämiseen. Tällä hetkellä 70 % Tsekin viljelyalasta ja yli 80 % kotieläintuotannosta on osuuskunta- tai yhtiömuotoisten tilojen omistuksessa. Peltoa osuuskuntatiloilla on keskimäärin 800 hehtaaria, kun vastaavasti yksityisomistuksessa olevilla tiloilla keskimääräinen peltoala on 30 hehtaaria. Maitotilojen keskikoko on lehmää ja keskituotos noin 5500 kiloa. Maidon tuottajahinta määräytyy markkinoilla. Hintataso tällä hetkellä on keskimäärin noin 25 senttiä litralta. Suurin osa Tsekin meijereistä on ulkomaalaisessa omistuksessa. Maan oman meijeriteollisuuden kilpailukyky on heikko ja erityisesti hintakilpailussa tsekkiläinen meijeriteollisuus ei pärjää. Ongelmana on, että raakamaito matkaa Saksaan jalostettavaksi ja tuodaan sieltä korkean jalostusasteen tuotteina takaisin, jolloin arvonlisäys jää ulkomaille. Noin 40 % Tsekissä kulutetuista elintarvikkeista tuodaan ulkomailta. Maidon kuluttajahinta on tällä hetkellä noin 60 senttiä. Tsekkiläiset tilat ovat viime vuosina investoineet paljon. Kotieläintiloilla etenkin eläinten hyvinvointiin on panostettu. Korkea velkaisuusaste ja alhainen tuottajahinta ovat johtaneet monet tilat kannattavuuskriisiin. Maidontuotanto on vähentynyt 3,2 % vuodesta 2008 vuoteen 2009.

2 Zaluzanyn maatalousosuuskunta Zaluzanyn maatalousosuuskunnan vierailukohteessa oli 1700 hehtaaria peltoa, joista 1400 ha oli viljelykelpoista. Työntekijöitä tilalla oli 60. Vierailukohde kuului osuuskuntaan, jossa oli 68 osakasta. Osakkaista seitsemän oli samankokoisia kuin vierailutila ja muut olivat pienempiä. Osuuskunta tuotti maitoa litraa päivässä ja se neuvotteli hinnasta seitsemän eri meijerin kanssa. Viimeiset viisi vuotta maito oli mennyt samalle tsekkiläiselle meijerille. Vasemmalla kuvassa Zaluzanyn osuuskunnan navetta. Alakuvassa vasemmalla tilanhoitaja ins. Neuzil, keskellä ins. Karel Babicka, takana Martin Pycha, oikealla Päivi Rönni ja opas Jussi Ala-Marttunen. Tilalla oli lähes puhdas Holstein karja. Muutama prosentti karjasta oli paikallista punaista rotua, joka oli kuullun perusteella lypsyominaisuuksiltaan huomattavasti heikompi kuin Holstein. Lehmiä oli 360, joiden keskituotos oli 9200 kiloa. Keskipoikimakerta oli 3,5. Navetta oli kevytrakenteinen pihatto, jossa käytettiin paljon kuivikkeita. Lehmät olivat kiiltäviä, puhtaita ja erinomaisessa kuntoluokassa. Runsaan kuivituksen vuoksi lehmissä ei ollut patteja tai haavoja. Tsekissä on panostettu lehmien hyvinvointia parantaviin investointeihin viime vuosien aikana ja se näkyi. Lehmät oli sijoitettu kolmeen osastoon, parhaassa maidossa oleviin, keski- ja loppulypsykauden lehmiin sekä umpilehmiin. Lehmät söivät apetta, josta ¾ oli maissia, loppuosa niittyheinää, rapsin varsia ja soijaa. Soija tuotiin etupäässä Ranskasta. Lypsy tapahtui kaksi kertaa päivässä. Kerrallaan lypsyyn osallistui aina kaksi lypsäjää.

3 Kuva: Näkymä ruokintapöydältä. Kuva: Kuivikkeiden käyttö oli runsasta.

4 Kuvassa työntekijä valmistelee lypsyasemaa. Lypsy oli juuri alkamassa, kun vierailimme tilalla. Lypsykone oli melko alkeellinen, vailla uudempaa tekniikkaa.

5 Vasikat olivat ulkokarsinoissa syntymäpäivästä lähtien. Vasikkakuolleisuus tilalla oli pieni, keskimäärin noin 0,8 prosenttia. Yksi syy vähäiseen kuolleisuuteen saattaa olla se, että ensimmäisenä elinpäivänään vasikkaa juotetaan kahdeksan kertaa päivässä, jotta varmistetaan riittävä ternimaidon saanti. Toisesta päivästä alkaen vasikat juotettiin kolmesti päivässä. Myöhemmin ruokinnassa siirryttiin maissivaltaiseen väkirehuun. Vasikat olivat pärjänneet ulkona hyvin myös tänä talvena, vaikka myös Tsekissä talvi on ollut normaalia kylmempi. Vierailupäivänäkin satoi hieman lunta ja pakkasta oli 5 astetta. Kevät oli kolme viikkoa myöhässä. Yläkuvassa yksittäis-karsinoita, alakuvassa muutaman kuukauden ikäisiä vasikoita ryhmäkarsinassa. Vasikat olivat todella hyvänvoivan oloisia ja vahvoja.

6 Moravia Lakto -meijeri Tiistaina 9.3. jatkoimme opintomatkaa Tsekin Määrissä, Jihlavassa. Moravia Lakto -nimiseen meijeriin. Meijerillä oli 80 tuottajaa, joilta ostettiin päivittäin litraa maitoa. Meijeri kuului viiden suurimman meijerin joukkoon Tsekin tasavallassa. Jokaiselta tilalta maito kerätään päivittäin. Maitoautoreittejä oli kaksi. Lisäksi meijeri osti päivittäin heraa litraa muilta meijereiltä. Työntekijöitä meijerillä oli 200, jotka tekivät töitä kolmessa vuorossa. Meijerin työntekijöiden palkka oli keskimäärin noin 400 euroa kuukaudessa. Sopimukset tuottajien kanssa olivat voimassa kolme kuukautta. Laatuvaatimukset solujen ja bakteerien suhteen olivat samat kuin Suomessa eli parhaassa luokassa solut saavat olla korkeintaan kpl/ml ja bakteerit kpl/ml. Lisäksi hinnoitteluun vaikuttivat rasva ja valkuainen samalla tavalla kuin Suomessa. Meijerillä ei ollut käytössä kausihinnoittelua kuten suomalaisilla meijereillä. Vierailuhetkellä maidon hinta oli 25 s/litra. Vuonna 2007 maidon hinta oli ollut jopa 35 s/litra. Viime vuonna hinta oli alhaisimmillaan 23 s/litra. Alhaisen hinnan aikana tuottajat olivat järjestäneet mielenosoituksia ja laskeneet maitoa viemäriin, mikä vaikeutti meijerin maidon saantia ja kilpailutilanne isompia meijereitä kohtaan vaikeutui entisestään. Meijerissä tuotettiin pakatun maidon lisäksi voita, kermaa, jogurtteja, juustoja sekä maitojauhetta. Puolet tuotteista meni kotimaan kuluttajille ja puolet ulkomaille. Tuotekehityksessä meijeri oli aktiivinen ja palkittu usein mm. erilaisissa juustokilpailuissa. Valikoimaa päästiin maistamaan myös vierailun aikana. Kuvassa vasemmalla meijerin tuotantopäällikkö, keskellä meijerin johtaja ja oikealla oppaan takana maatalousosuuskunnan johtaja. Taustalla näkyy osa meijerirakennuksesta.

7 Yläkuvassa tuotemaistiaisia, alakuvassa kravattiherra on maatalousosuuskunnan johtaja insinööri Koska.

8 Puklicen maatalousosuuskunta Puklicen maatalousosuuskunta oli tiistain toinen vierailukohde, jolla oli hallinnassaan maatalousmaata 1900 ha, josta viljelyksessä oli 1500 ha. Osuuskunnan jäsenet, kaikkiaan 59 osakasta olivat myyneet peltonsa osuuskunnalle. Jäsenyyden hinta oli Osuuskunnan hallinnassa oli myös vuokrapeltoa, jonka omistivat alueella ennen sosialismin aikaa asuneiden viljelijöiden jälkeläiset. Omistus- ja vuokrapellon suhde oli 70/30. Pellon vuokrahinta oli 40 /ha. Osuuskunnan johtaja, Karoul Vasourek, vastasi tilasta johtoryhmän kanssa. Johtoryhmään kuului johtajan lisäksi viisi henkilöä. Osuuskuntakokous pidetään kerran vuodessa, jolloin jäsenet voivat osallistua päätöksentekoon. Osuuskunnan liikevaihto oli 3,6 miljoonaa euroa. Osuuskunnan lypsylehmät olivat Prisecen kylän tilalla, johon oli rakennettu navetta 90 lehmälle jo vuonna Tuolloin navetta oli kuulunut kymmenen vuotta aikaisemmin perustetulle kolhoosille. Lihakarja, hiehot ja siat kasvatettiin osuuskunnan toisessa tilakokonaisuudessa. Lypsylehmätilalla oli nykyisellään 500 lehmää ja vasikat, jotka pidettiin tällä tilalla puolivuotiaiksi saakka. 500 lehmää pidettiin kannattavuuden rajana. Tilaa oli kehitetty hyvin johdonmukaisesti. Vuonna 1961 rakennettu navetta oli muutettu kokonaan poikimaosastoksi vuonna 2004, jolloin tilalle oli valmistunut 254-paikkainen makuuhalli lehmille ja vuonna paikkainen makuuhalli. Navetoiden kuivitus hoidettiin oljilla, jota oli käytettävissä ilahduttavan runsaasti. Ruokintavastaavat olivat erikseen. Vasikoista huolehti kaksi henkilöä. Lisäksi yövartija valvoi tilan tapahtumia ja hoiti hälytysluonteiset asiat. Erillinen vasikkala oli rakennettu vuonna 2007, johon mahtui 132 vasikkaa. Tilan lypsyasema oli vajaa 10 vuotta vanha, Fullwood 2 x 8 paikkainen, kalaruotoasema, joka oli alun perin mitoitettu paljon pienemmälle eläinmäärälle. Nykyisellä eläinmäärällä asema oli amerikkalaisittain tehokäytössä, lypsy tapahtui kaksi kertaa päivässä, 8 tuntia kerrallaan. Lypsytyö oli jaettu kolmeen vuoroon, jolloin kaksi henkilöä hoiti lypsyä ja kolmas toimi ajolaitteena. Aseman hankintakulut oli varmasti jo kuoletettu ja rahaa oli käytetty rakennuksiin. Vasikkakuolleisuus oli viisi vuotta aikaisemmin ollut n. 40 % ja nyt oli päästy viiteen prosenttiin. Vasikkakuolleisuuden laskuun oli vaikuttanut mm. se, että ternimaitojuottoa parannettiin, (käytännössä juotto tapahtui kolme kertaa vuorokaudessa), vasikkatilat olivat parantuneet ja poikimiset valvottiin myös öisin (yövartija). Maitojuotossa käytettiin meijeriin kelpaamatonta maitoa n. 200 l/päivä, antibioottimaitoa annettiin vain sonnivasikoille. Tilalta lähti meijeriin maitoa n l joka päivä. Keskituotos oli 8200 kg/lehmä. Maidosta sai 7 korunaa, 28 snt/l, pikkutiloilla maidon hinta oli kuulemma % alhaisempi. Tilalla oli seosrehuruokinta ja seokseen käytettiin pääasiassa tilan omia rehukomponentteja. Rehustuksen suunnittelu, kivennäiset ja vitamiinit tulivat tsekkiläiseltä rehufirmalta Miktop Cebin a.s. Tilan lypsylehmistä 10% oli rodultaan Tsekin punaista, ja loput holstainfriisiläistä. Tsekin punainen rotu oli holstainia lihaisempi ja rasvaisempi. Tila aikoo tulevaisuudessa siirtyä kokonaan holstainfriisiläiseen. Suurin terveydellinen ongelma tilalla olivat sorkkasairaudet. Sorkkakylpyjä varten ulos oli rakennettu allasosasto, jossa lehmät kävivät kerran kuukaudessa. Altaassa oli formaldehydiliuos, jossa lehmät seisoivat noin 20 min ajan kerrallaan. Osuuskunnan maataloustöistä kaikki, leikkuupuintia lukuun ottamatta tehtiin tilan omilla koneilla ja työntekijöillä. Henkilöstön määrä koko osuuskunnassa oli n. 110, joista 29 oli kokoaikaisia. Peltopuolen työväki oli 4 kk omissa töissään tai työttöminä ja 8 kk osuuskunnan palkkalistoilla. Lypsäjän palkka oli n korunaa ( 700 ) kuukaudessa + 35 % työantajakulut päälle. Osuuskunta aikoi jatkaa maitobisneksessä myös tulevaisuudessa, mm. viime vuosien investoinnit olivat tilalle olleet 4,5 milj..

9 Valkoinen armeija marssii navettavalloitukseen. Tilan sijainti on 550 m merenpinnasta.. Tällä kalustolla jaetaan mulleille sapuskat. Tanskalaismallinen makuuhalli oli tilan omaa suunnittelua. Lypsyasema oli tehokäytössä.

10 Vasikkalassa oli reilusti ilmatilaa. Olkipohjaiset yksilökarsinat auttavat hyvään kasvustarttiin. Allasosasto talviasennossa, tässä tilassa annetaan sorkkakylpyjä. Itävalta (10.3.) Angela ja Manfred Mittmasser Keskiviikkopäivänä jatkoimme matkaa Itävallan puolelle, Wachaun viinilaaksoa pitkin länteen, jossa tutustumiskohteena oli Angela ja Manfred Mitmasserin maitotila. Parsinavetassa oli 25 lehmää, joiden keskituotos oli 7500 kiloa. Peltoa oli 35 hehtaaria, jota viljeltiin 70:ssä eri lohkossa. Metsää tilalla oli 9 hehtaaria. Samassa kylässä oli kahdeksan muuta maitotilaa, joista Mitmasserin tila oli suurin ja tällä hetkellä ainoa päätoiminen maatila. Tila edusti hyvin tyypillistä itävaltalaista maitotilaa, sillä noin 70 % Itävallan maidontuotannosta tulee vuoristoalueilta ja pieniltä perheviljelmätiloilta. EU-jäsenyyden aikana maatalouden rakennekehitys on ollut suhteellisen nopeaa. Vuodesta 1995 tilojen määrä on vähentynyt 22 % ja keskikoko kasvanut 32 hehtaarista 40.5 hehtaariin.

11 Tuotanto myös Mittamasserin tilalla oli 20 vuodessa nelinkertaistunut. Maitoauto kävi tilalla joka toinen päivä. Rotu oli itävaltalaista kirjavaa karjaa, joka on ominaisuuksiltaan hyvin kestävää. Keskipoikimatavoite tilalla oli 7-8, kun se tällä hetkellä oli noin 6. Sonnivasikat myytiin 6-7 viikon ikäisinä välitykseen. Lehmävasikat pyrittiin kasvattamaan omalla tilalla. Muutama vuosi sitten hiehojen myynti oli kannattavaa, hinta oli noin euroa, tällä hetkellä hiehosta maksettiin noin euroa. Maidontuotannon tulevaisuuden haasteita pidettiin suurina. Vuonna 2013 Itävallassa astuu voimaan uusi laki, joka käytännössä kieltää kokonaan eläinten pidon kytkettyinä. Suurin osa (70 %) itävaltalaistilojen maidosta tuotetaan vielä parsinavetoissa, mikä tietää mittavia investointeja monilla tiloilla. Vuonna 2015 käytöstä poistuva EU:n kiintiöjärjestelmä pelottaa suuresti myös itävaltalaistiloja. Kiristyvässä kilpailutilanteessa Itävallassa on päätetty satsata laatuun. Esimerkiksi GMO:n suhteen Itävallan kanta on ehdottoman kielteinen. Heikko kannattavuus ja alhainen tuottajahinta olivat huolenaiheista suurimpia myös Itävallassa. Viime vuoden maitokriisi oli pakottanut Mitmasserin isännänkin Wieniin muutamaksi päiväksi osoittamaan mieltä paremman tuottajahinnan puolesta. Tila oli mukana 400 muun itävaltalaistilan kanssa yhteiseurooppalaisessa reilu maito kampanjassa. Sillä halutaan kiinnittää kuluttajien huomio siihen, että laatu ja vastuullisuus kulkevat käsi kädessä. Jos tuottaja saisi tuotteestaan 10 senttiä enemmän litralta, se takaisi tuotannon jatkuvuuden ja varmistaisi, että kuluttaja voisi nauttia hyvästä laadusta ja hoidetusta maalaismaisemasta myös tulevaisuudessa. Reilu maito kampanjasta löytyy lisätietoja osoitteesta Slovakia (11.3.) Dan Slovakia Agrar a.s. Torstaipäivän ensimmäinen kohde oli tanskalaisomisteinen Dan Slovakia Agrar a.s.:n tila Velky Mederissä lähellä Unkarin rajaa, noin 60 km Bratislavasta, Slovakian pääkaupungista, kaakkoon. Tila perustettiin jo vuonna 1949 ja se oli tsekkoslovakian ykkösfarmi sosialismin aikaisessa valtiossa. Pinta-ala oli tuolloin 7450 hehtaaria, lehmiä oli 2350 ja emakoita Vuonna 1996 tila yksityistettiin WM Agromed ksi. Vuonna 2001 parhaat osat myytiin rahoitusyhtiölle ja nimi muuttui Dan Slovakia Agrar ksi, tuolloin peltoa oli 2500 hehtaaria ja emakoita Seuraavana vuonna sikapuolen tuotantotilat uudistettiin ja emakoiden määrä nostettiin 3000:aan. Samalla rakennettiin toimistorakennus ja kahden seuraavan vuoden aikana rakennettiin maidontuotantotilat 1200 lehmälle. Omistus on nykyisin täysin tanskalaisten käsissä, ja viimeisimmäksi on rakennettu rehukeskus myllyineen ja rehusiiloineen. Tilan tavoite on tuottaa Euroopan markkinoille taloudellisesti ja tehokkaasti huippulaatuisia elintarvikkeita. Nykyaikaisen tekniikan avulla tila aikoo huolehtia ympäristöasioista, eläinten hyvinvoinnista ja myös henkilöstöstä kouluttamalla heitä jatkuvasti ja säännöllisesti sekä tietotaidon että työmoraalin osalta. Tilalla on edelleen 3000 emakkoa, joilta syntyvät porsaat ( kpl/v), myydään Slovakiaan tai ympäröiviin maihin. Työ tehdään 30 työntekijän voimin. Tilan ylin johto on tanskalaista, samoin neuvonta. Työväki on paikallista. Tällä hetkellä tuottajahintataso sikapuolella on alhaisempi kuin parina aikaisempana vuonna. Vuonna 2010 viljelyksessä tulee olemaan 4200 hehtaaria peltoa, josta 2100 hehtaaria on omaa ja loput vuokramaata. Vuokramaan hinta on 180 /ha ja ostohinta pienillä alle 2 hehtaarin peltoaloilla noin 2000 /ha. Tilan pelloilla kasvatetaan maissia 8000 kg/ha, maissisäilörehua n tn/ha, vehnää kg ha, lisäksi ohraa, rapsia ja sinimailasta. Viljelyn minimitekijä on sademäärä, joka on vain 530 mm/vuosi ja kuivina kesinä heinäkuun alussa sato voi olla menetetty lähes kokonaan. Peltoviljelypuolella on 40 työntekijää, joiden viikkotyöaika on 35 tuntia. Keskipalkka on 1000 /kk, joka sisältää kaikki työvoimakustannukset. Maidontuotannossa on 1300 holstain-friisiläislehmää, tilan maitokiintiö on 16 miljoonaa kiloa, mutta viime vuoden tuotanto oli vain noin 12 miljoonaa kiloa. Keskituotos on 9000 kg ja 305 päivän tuotoksena kg. Työntekijöitä on maidontuotannossa 30 henkilöä, toiminnan johto on tanskalaista ja samoin neuvontapalvelut ovat tanskalaista. Paikallista neuvontaa ei käytetä, koska Slovakiassa neuvonta on aina kytketty johonkin kaupalliseen toimijaan, joten neuvot eivät ole välttämättä kovin puolueettomia. Maito toimitetaan Rajo-nimiseen meijeriin, joka on noin 35 kilometrin päässä navetalta. Lähin meijeri hallitsee tilaa ympäröiviä maita, joten suhteet eivät ole parhaat mahdolliset ja siksi maito toimitetaan hieman kauemmaksi. Tämä ja kolme muuta tilaa tuottavat Rajo-meijerin maidosta n. 40 %, ja heillä on hyvä neuvotteluasema maidon hinnan suhteen. Toki tilan maidon hinta määräytyy pääasiassa Euroopan maitomarkkinoiden mukaan. Maaliskuun maidon hinnasta tilan johto oli menossa keskustelemaan seuraavalla viikolla meijerille. Helmikuun maidon hinta oli 25,5 snt/l, kun kannattavuusraja olisi 32 snt/l.

12 Tuotantokustannukset ovat samaa luokkaa kuin Tanskassa. Työvoimakustannukset ovat periaatteessa alemmat, mutta luontainen slovakialainen työtapa, jossa hoidetaan mieluiten vain oma työsarka parityöskentelynä, kohottaa kuluja, joten työkustannuskin liikkuu tanskalaiselle tasolla. Kuva: Lantakäytävät puhdistetaan kolme kertaa päivässä lypsyjen välillä. Sorkkasairaudet viihtyvät noissa oloissa. Tilalla esiintyvistä karjan sairauksista pahin on sorkka-alueen ihotulehdus (digitalis dermatitis), joka aiheuttaa erittäin kivuliaan ihotulehduksen sorkan yläpuolelle, etu- tai takapuolelle sorkkaa, tai lähelle sorkkaväliä. Utareterveys romahti viime vuonna, kun paikallinen rehuasiantuntija oli sitä mieltä, että kasvatetaan väkirehun määrää appeessa, jolloin saadaan lisää maitoa. Liian väkevät annokset aloittivat kierteen, johon liittyivät jalkasairaudet ja utaretulehdukset. Viime vuonna tila käytti antibiootteja yhteensä 600 litraa yrittäessään saada karjan terveyttä paremmaksi. Nykyinen karjan vastuuhenkilö, joka on työskennellyt tilalla tämän vuoden alusta, on tanskalainen, joka yrittää saada karjan terveyden kuntoon. Myös salmonellaa esiintyy tilalla, mutta vain epävirallisesti. Pulukanta olikin tilalla huomattava. Poikimakerrat ovat pudonneet tilalla alle kahden. Tilalla on yksi kokoaikainen ja kaksi osa-aikaista eläinlääkäriä. Tilaa hoidetaan tanskalaisella johdolla amerikkalaisin opein. Kiimat synkronoidaan ja kaikki saavat ennen poikimista antibioottia utaretulehdusta vastaan. Alkionsiirtoa ei harjoiteta. Tämän hetken keskeisin ongelma on saada poikineet hiehot pysymään terveinä, koska yli puolet lehmistä saa utaretulehduksen ensimmäisellä tuotoskaudella. Aikaisemmin vasikkakuolleisuus oli ongelma, mutta valvonnalla ja hapanjuoton aloittamisella vasikkakuolleisuus on saatu kuriin. Sonnivasikat myydään kaksiviikkoisina Italiaan, hinta on nyt 120 /kpl. Kuva: Vasikkaiglut ovat kova sana, taustalla tyhjennetään lieteallasta.

13 Tilanjohtaja Morgen Hansen totesi, että tällä hetkellä ei kannata tavoitella kg:n tuotoksia vaan 9000 kg voisi olla taloudellisesti kannattavampaa. Tila suunnittelee uutta 3500 lehmän tuotantoyksikön rakentamista, mutta sitä ennen tuotanto täytyy saada kannattavaksi. Tilan tavoite on olla markkinajohtaja laadussa, tehokkuudessa ja kannattavuudessa. Visiona on, että Dan Slovakia Agrar on Slovakian vahvin alkutuotantobrändi tulevaisuudessa. Kuva: Tanskalainen karjanmestari opastaa slovakialaista ruokkijaa appeen reseptistä, energiaa rehuannos saa mm palmuöljystä. Kuva: 2*24 paikkainen seitsemän vuotta vanha, BouMatic Expressway, lypsyasema, käytössä lähes ympäri vuorokauden. Tällä hetkellä asemalla lypsetään 1300 lehmää, mutta kapasiteettia voisi kasvattaa 200 lehmällä, jos työmentaliteetti olisi samaan luokkaa kuin Tanskassa.

14 Unkari ( ) Unkarin luomutila ja ekokylä Torstaipäivän päätteeksi tutustuimme Unkarin ensimmäiseen luomutilaan Galga Heviziin, jossa Miklos Vidak, Galgafarmin toimitusjohtaja esitteli osuuskunnan maatilaa ja rakenteilla olevan ekokylän toimintaa. Kylän kehittäminen on yksi Unkarin mielenkiintoisimmista projekteista tällä hetkellä ja pienen sekä uutteran toimijajoukon pitkän, noin 16 vuoden suunnitteluprosessin tulos. Tavoitteena on, että kylässä voisi tulevaisuudessa asua jopa 50 perhettä. Tällä hetkellä kylässä asuu 15 perhettä, joille osuuskunta tuottaa elintarvikkeita. Osuuskunnan tilalla on 300 hehtaaria peltoa, yli 100 lehmää, sikoja ja hevosia sekä vuohia ja lampaita. Tuotanto jalostetaan pääosin itse. Alueella toimii mm. kauppa, ravintola, meijeri, juustola, teurastamo, mylly sekä vihanneksien käsittely- ja jatkojalostuslaitos. Tuotannossa ja jalostuksessa noudatetaan luomusääntöjä, joita myös valvotaan. Ekokylä sijaitsee 20 hehtaarin suuruisen järven (lammen) rannalla. Kylästä myydään tontteja, jolle ostaja sitoutuu rakentamaan talon omalla kustannuksellaan ekologisin periaattein tavoitteena mahdollisimman suuri energiatehokkuus. Talon rakenteissa suositaan ympäristöystävällisyyttä, mm. 70 cm:n paksuiset ulkoseinät rakennetaan savi-olkiseoksesta. Alueelle on rakenteilla oma lämpökeskus, jossa energiaa tuotetaan aurinkopaneeleilla ja tuulimyllyillä. Talot liitetään järjestelmään kaukolämmöllä. Tonteista 75 % on tällä hetkellä myyty, asukkaiden keski-ikä on 35 vuotta. Puolet nykyisistä asukkaista myös työskentelee ekokylässä, puolet sen ulkopuolella. Etenkin nuoret ovat halukkaita vaihtamaan alaa ja kouluttautumaan uudelleen kylään muuttaessaan. Ekokylän asukkaat muodostavat yhteisön, jossa sekä tuotteiden että palveluiden tuotanto ja kulutus pyritään toteuttamaan mahdollisimman tarkkaan suljetun ekosysteemin periaatteiden mukaisesti. Jätteet kompostoidaan ja käytetään pellolla lannoitteena. Jätevedet puhdistetaan ja johdetaan alueella sijaitsevaan noin 4000 neliön pikkulammikkoon, jossa veden laatu on niin hyvää, että siellä voi elää kalojakin. Jokaisella tontilla on pieni puutarha, jossa tuotetaan omiin tarpeisiin vihanneksia ja marjoja. Mikäli asukkaalla on tätä suurempi tarve omaan viljelyyn, voi ekokylän säätiöltä pyytää lisää peltoa yhdestä kolmeen hehtaariin. Se osa tuotannosta, jota ei kuluteta ekokylässä, myydään ulos luomutuotteina. Unkarissa luomutuotteiden markkinat ovat tosin vielä varsin pienet. Kauppiaat laittavat hintoihin rutkasti luomulisää, jolloin kuluttajat kokevat tuotteet liian kalliiksi ja vain harvat ovat valmiita maksamaan niistä. Luomumaidosta maksetaan tällä hetkellä tuottajalle 35 senttiä litralta. Tilalla on 50 lypsylehmää, joiden päivätuotos on noin litraa/lehmä. Ruokinta tapahtuu tilan omilla luomurehuilla, joissa maissin osuus on suuri. Ideaalinen ekokylä rakentuu hitaasti, mutta varmasti. Ennakkoasenteet ekokylää ja siellä asuvia ihmisiä kohtaan ovat olleet suuret. Yleensä asukkaat on mielletty eräänlaiseksi ääriryhmäksi, joka yrittää toteuttaa hulluja ajatuksiaan enemmän tai vähemmän onnistuneesti. Vaikeinta on ollut toimivan vuorovaikutuksen ja sosiaalinen yhteisön rakentaminen ihmisten välille. Tulevaisuudessa kylän rakentamistyöhön käytetään mahdollisesti myös EU-varoja, toistaiseksi rahoitus on ollut pitkälti markkinaehtoista. Tälläkin hetkellä tuotantotilat vaatisivat kipeästi investointeja, mutta osuuskunnalla ei ole ollut niihin varaa, vaikka EU on luvannutkin hunajaa ja kaikkea muuta. Luomutiloja Unkarissa on 60 ja tällainen kokonaisuus on vielä harvinaisuus. Osuuskunta Kocherin kylässä pustan laidalla Budapestistä etelään Perjantaina vierailimme tilakokonaisuudella, jonka kokonaispinta-ala oli 3500 ha. Tilan tuotanto oli kolmessa eri paikassa. Ensimmäisellä tilalla oli lihanautoja, toisella sekä lihanautoja että lypsylehmiä ja kolmannella tilalla vain lypsylehmiä. Tilan omistaja oli hankkinut vasta puoli vuotta sitten omistukseensa 1300 hehtaarin alan, jolla kasvatettiin lihanautoja. Ostohinta oli ollut 2 miljoonaa euroa eläimineen. Tämän tilan pinta-alasta 1000 ha oli pustaa, jolla laidunnettiin nk. Unkarin täplikästä rotua, joka näytti pitkälti herefordilta sekä unkarilaista alkuperäisrotua, nk. Unkarin harmaata pitkäsarvista. Tämä rotu on peräisin 900-luvulta. Toukokuun puolivälissä 300 keinosiemennettyä nautaa viedään laitumelle, jossa kaksi henkilöä paimentaa niitä syksyyn saakka. Kerralla laidunnetaan aina 4-5 hehtaarin aluetta. Poikimiset tapahtuvat pustalla ja syksyllä laitumelta tulee emojen lisäksi takaisin 250 vasikkaa. Naudat ovat ulkona ympäri vuoden. Talvikautena eläimet saavat lisäravintona maissisäilörehua n. 12 kg/eläin. Vasikat pidetään talvella katoksessa. Normaalisti tällä seudulla voi olla talvisin pakkasta 5-10 astetta, mutta tänä talvena pakkasta on ollut jopa 15 astetta ja lunta harvinaisen runsaasti.

15 Kuva: Maissisäilörehu maistuu lihanaudoille. Kuva: Onnellinen tilanomistaja pustan reunalla Lypsykarjatilalla oli 840 lehmää, mutta peltoa vain 60 ha. Työntekijöitä tilalla oli 30. Kokonaisuudessaan yritys työllisti 70 henkilöä ollen alueen suurin työnantaja. Keskipoikimakerraksi isäntä kertoi 4-5 kertaa, keskituotos 8600 kg/v. Lypsy tapahtui kaksi kertaa päivässä ja päivätuotos oli noin kg. Holstainfriisiläinen, sukupuolilajiteltu sperma tuotiin Kanadasta ja USA:sta. Tilalla oli oma seminologi, joka hoiti kiimantarkkailut ja siemennykset. Ummessaoloaika oli keskimäärin 60 päivää. Isännän tytär oli eläinlääkäri ja huolehti karjan terveydestä. Vasikkakuolleisuus oli 3 %. Noin kolmannes lypsylehmistä poistettiin vuosittain. Isännän mukaan tila on onnellisessa asemassa, sillä raitis ilma pitää eläimet terveinä ja mitään sairauksia eläimillä ei ole. Kesän kuivuutta vastaan auttaa Tiza-joesta johdettu kasteluvesi. Maidon hinta oli viime kesänä alhaisimmillaan 18 snt/litra, tällä hetkellä noin snt/litra, joka kattaa tuotantokustannukset. Tuotantotuki maidolle on 3 snt/l. Pelloille saadaan tukea 300 /ha. Lihaeläimet myydään Kreikan ja Italian markkinoille, tukea saadaan /eläin. Tila aikoo ryhtyä rakentamaan kahden viikon kuluttua uutta navettaa, jonka rakentamiseen EU:n tuki on 75 %. Vaikka tuotantorakennuksia uusitaan, maidon tuotanto- ja eläinmäärää ei ole tarkoitus kasvattaa. Myöhemmin on tarkoitus rakentaa oma maidonpakkaamo ja siten saada tuotteelle parempi kate.

16 Unkarissa on paljon pieniä yksityistiloja, jotka painiskelevat talousvaikeuksien kanssa. Heillä ei ole rahaa, ei eläimiä, eikä viljeltävää. Tuoreen, korkealaatuisen maidon arvostus ei ole Unkarissa kovin korkealla, sillä kuluttajat ovat tottuneet juomaan UHT-maitoa, eivätkä tiedä paremmasta. Unkarissa on jonkin verran omaa meijeriteollisuutta ja maitobrändeja, mutta niitä myydään alhaiseen hintaan. Kuva: Lypsykapasiteettia löytyy, sillä rinnatusten on kaksi DeLaval lypsyasemaa, 2*12 kalaruotoja. Kuva: Tilasäilöihin mahtuu päivän n. tuotos litraa. Kuva: Unkarilainen yksilökarsina.

17 Tanyacsardan hevostila Perjantain viimeinen kohde oli Unkarin pustalla, Lajosmizsessä oleva Tanyacsardan hevostila. Tila on perustettu 35 vuotta sitten ja on kooltaan 50 hehtaaria. Tilalla järjestetään erilaisia tapahtumia, hevosnäytöksiä ryhmille, juhlia, kuten häitä ja pikkujouluja. Lisäksi tilalla on kaksi ravintolaa. Tilalla kasvatetaan Lipitsan hevosia ja puoliverihevosia. Varsoja syntyy vuosittain 25 kappaletta. Tämän kevään ensimmäiset varsat olivat syntyneet vierailumme aikaan. Kaikkiaan hevosia on tilalla noin 120 kappaletta. Vuosittain tilalta myydään hevosta. Vasemmassa kuvassa on yksi tämän kevään varsoista. Keskimmäisessä kuvassa on tarhassa viime kevään hyvinkehittyneitä varsoja. Vierailumme aluksi meille oli järjestetty kärryajelu katsomoon, jossa oli hevosnäytös.

18 Kuvia hevosnäytöksestä. Sama aaseilla mikä hevosilla

19 Hevostilalla on myös vanhoja paikallisrotuja, kuten lampaita, lihakarjaa ja erilaisia aaseja.

20 Johtopäätökset Eurooppalaisen maidontuottajan arkeen iloineen ja murheineen on suomalaisen kollegan helppo samaistua. Mittakaava ja näkökulma vain vaihtelevat. Huolenaiheista suurin on alhainen tuottajahinta, joka ei kata missään maassa kunnolla tuotantokustannuksia. Kannattavuus on heikko ja velkaisuusaste korkealla etenkin entisissä sosialistimaissa kuten Tsekissä, Slovakiassa ja Unkarissa. Suora siirtyminen vapaaseen markkinatalouteen oli 90-luvun alussa raju ja nopea. Tilat siirtyivät takaisin aikaisemmille omistajille yleensä alkuperäisessä koossa. Seurauksena oli, että maissa oli paljon pieniä, huonokuntoisia ja elinkelvottomia maatiloja, joissa peltoa oli noin viisi hehtaaria, koneita ei nimeksikään ja omistajat asuivat kaupungeissa. Yhteys maatalouteen oli vuosikymmenten aikana katkennut. Moni kolhoosi siirtyikin kokonaisuutena perustettavien osuuskuntien haltuun. Nykyisin esimerkiksi 70 % Tsekin viljelyalasta ja yli 80 % kotieläintuotannosta on osuuskunta- tai yhtiömuotoisten tilojen omistuksessa. Peltoa osuuskuntatiloilla on keskimäärin 800 hehtaaria. Rakenteen kehittämiseen panostetaan voimakkailla investoinneilla. Maidon tuottajahinta määräytyy markkinoilla. Hintataso on nyt keskimäärin noin 25 senttiä litralta. Suurin osa Tsekin meijereistä on ulkomaalaisessa omistuksessa. Maan oman meijeriteollisuuden kilpailukyky on heikko. Ongelmana on, että maito matkaa Saksaan jalostettavaksi ja tuodaan juustoina ja jogurtteina takaisin, jolloin arvonlisä jää ulkomaille. 40 % Tsekissä kulutetuista elintarvikkeista tuodaan ulkomailta. Unkarissa ongelmat ovat hyvin samankaltaisia. Kuluttajat ostavat hinnan perusteella ja tuotteen laadulla ei ole juurikaan merkitystä. Slovakiassa tuottajien neuvotteluvoimaa parantaa vähän se, että meijerit ovat usein pieniä ja ostavat maidon vain muutamilta, isokokoisilta tiloilta. Maatalousmaa siirtyy kovaa vauhtia ulkomaalaisomistukseen, mitä ei aina katsota hyvällä. Pellon osto- ja vuokrahinnat ovat nousussa. Slovakiassa opintomatkalaiset tutustuivat tanskalaisomistuksessa olevaan Dan Slovakia -tilaan, jota johdetaan tanskalaisin voimin ja amerikkalaisin opein hyvin yritysmäisesti ja tuloshakuisesti. Johdon mukaan toiminnan tehokkuudessa on paljon parantamisen varaa. Etenkin työn tuottavuutta pitäisi saada ylöspäin ja eläinten terveyteen panostaa. Suurinta yhteenkuuluvuuden tunnetta suomalaisisännät ja -emännät kokivat kuitenkin itävaltalaisen vuoristotilan isäntäparin kanssa. Tilan koko vastasi suomalaisen mittapuun mukaan keskikokoista suomalaista maitotila, viljelyolosuhteet olivat karut ja pellot pieninä tilkkuina vuorilla. Maidontuotantoon kuitenkin uskotaan ja siihen satsataan.

KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS

KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS 1. Vähän tilan historiasta ja menneisyydestä 2. Kehityksen ja rakentamisen vaiheita menneestä nykypäivään 3. Valitut ratkaisut ja niiden

Lisätiedot

Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla. Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010

Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla. Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010 Kokemuksia luomutuotannosta Muuruveden koulutilalla Pentikäinen Marjo Karjanhoitaja Savon ammatti- ja aikuisopisto, Muuruvesi 10082010 Luomumaitoa Muuruvedeltä 2 10.8.2010 M.Pentikäinen Luomumaitoa Muuruvedeltä

Lisätiedot

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala

Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013. Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala Viljantuotannon näkymät Pohjois-Karjalassa 18.11.2013 Toiminnanjohtaja Vilho Pasanen MTK Pohjois-Karjala 1 ELY-keskus: Pohjois-Karjala Ansiotulorakenne 2011 * Perustietoja: 2012 2 584 milj. Maatalous Metsä

Lisätiedot

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa

MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Liite 15.3.2004 61. vuosikerta Numero 1 Sivu 2 MTT ja neuvonta avustavat Egyptin ruuan tuotannossa Oiva Niemeläinen, MTT Egyptissä olisi ruokittava 70 miljoonaa suuta Suomen peltopinta-alalta. Onnistuuko?

Lisätiedot

Maaseutuyrittäjyyttä Salzburgissa Huhtikuussa 2017 Itävaltaan tehdyn opintomatkan terveisiä

Maaseutuyrittäjyyttä Salzburgissa Huhtikuussa 2017 Itävaltaan tehdyn opintomatkan terveisiä Maaseutuyrittäjyyttä Salzburgissa Huhtikuussa 2017 Itävaltaan tehdyn opintomatkan terveisiä Anne Tuomivaara projektikoordinaattori Lapin yliopiston Arktinen keskus Lappari-hanke Esityksen aiheet: Salzburgin

Lisätiedot

Tiedon ja ideoiden hakumatka Pariisin SIAL-messuille Vierailu maailman suurimmalla tuoretukkutorilla Rungismarketissa.

Tiedon ja ideoiden hakumatka Pariisin SIAL-messuille Vierailu maailman suurimmalla tuoretukkutorilla Rungismarketissa. Tiedon ja ideoiden hakumatka Pariisin SIAL-messuille 16.-20.10.2016 Vierailu maailman suurimmalla tuoretukkutorilla Rungismarketissa. osallistujat: Timo Väänänen, Porokylän Leipomo Oy Ari Kukkonen, Porokylän

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

Enemmän lähiruokaa julkisiin keittiöihin. Toimitusjohtaja Kari Aakula

Enemmän lähiruokaa julkisiin keittiöihin. Toimitusjohtaja Kari Aakula Enemmän lähiruokaa julkisiin keittiöihin Tampere 26.5.211 Toimitusjohtaja Kari Aakula Valio Oy 27.5.211 1 Valio Oy:n hankintaosuuskunnat 1.1.21 1. Evijärven Osm. 2. Härmän Seudun Osm. 7 3. Osk. ItäMaito

Lisätiedot

Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012

Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012 Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012 26.1.2011 Valio Luomu on lanseerattu vuonna 1993 Lähes 20 vuotta luomua Valiolta Valio on tarjonnut kuluttajille luomuvaihtoehtoja jo vuodesta 1993 alkaen Tuotevalikoimaa

Lisätiedot

Valio ja maidonhankinta

Valio ja maidonhankinta Valio ja maidonhankinta Reima Luomala 24.4.2012 Valio Oy 3.4.2012 Alkutuotanto 1 Valio Oy Suomen suurin maidonjalostaja Perustettu 1905 Omistajat Valio Oy:n omistaa 18 osuuskuntaa. Valioryhmään niistä

Lisätiedot

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atrian kuulumisia Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atria Suomi Oy Kehittää, tuottaa ja markkinoi suomalaisia tuoreruoka-alan tuotteita ja niihin liittyviä palveluja. Liikevaihdolla mitaten Suomen suurin

Lisätiedot

Tankit täyteen Hämeessä, Nupit Kaakkoon ja Lehmänmaitoa Uudeltamaalta hankkeiden opintomatka 3. 4.11.2009

Tankit täyteen Hämeessä, Nupit Kaakkoon ja Lehmänmaitoa Uudeltamaalta hankkeiden opintomatka 3. 4.11.2009 Tankit täyteen Hämeessä, Nupit Kaakkoon ja Lehmänmaitoa Uudeltamaalta hankkeiden opintomatka 3. 4.11.2009 Retkellä tutustuimme sekä parsinavetoihin että pihattoihin. Kohteet olivat myös hyvin eri kokoisia

Lisätiedot

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma

Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Kilpailukykyä maidontuotantoon -maidontuottajan näkökulma Maidontuotannon kokonaisvaltainen laatu Yhteenveto: Toimintaympäristön tarkastelu- ja ennakointitilaisuus 6/6 Tilaisuuden avaus ja tavoitteet Matti

Lisätiedot

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä

Viljamarkkinanäkymät. Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Viljamarkkinanäkymät Sadonkorjuuseminaari 2011 Tapani Yrjölä Vehnän tuotanto Markkinoiden epävarmuus väheni tuotannon kasvun seurauksena Vientimarkkinoiden tarjonta kasvaa Tuotannon kasvu Mustanmeren alueella,

Lisätiedot

Case Tenhon tila historiaa. Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa

Case Tenhon tila historiaa. Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa Case Tenhon tila historiaa Tila meillä 1920-luvulta Sikoja, lypsylehmiä, viljaa, lampaita, emoja Lampaat 70-luvulla Emolehmät 80-luvun alussa Tilan toimintaa Suomalaisen suoramyynnin pioneeritila Suoramyyntiä

Lisätiedot

Sikamarkkinoiden taustoitus tilatason näkökulmasta

Sikamarkkinoiden taustoitus tilatason näkökulmasta Sikamarkkinoiden taustoitus tilatason näkökulmasta Ari Nopanen Toimitusjohtaja ProAgria Liha Osaamiskeskus p. 0400-432582 ari.nopanen@proagria.fi Keskeiset näkökulmat Markkinatilanteesta johtuen sikatilojen

Lisätiedot

Maatalouden investointitukien vaikutus maitotilojen rakennekehitykseen Etelä- Savossa vuosien aikana

Maatalouden investointitukien vaikutus maitotilojen rakennekehitykseen Etelä- Savossa vuosien aikana Maatalouden investointitukien vaikutus maitotilojen rakennekehitykseen Etelä- Savossa vuosien 2009-2014 aikana OPINNÄYTETYÖ, KEVÄT 2016 JENNA HÄMÄLÄINEN 1. Taustaa opinnäytetyölle 2. Tarkoitus ja tavoitteet

Lisätiedot

Suomen maatalouden muutos EU-aikana

Suomen maatalouden muutos EU-aikana Suomen maatalouden muutos EU-aikana Professori Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT Latokartanonkaari 9 00790 Helsinki, Finland e-mail: jyrki.niemi@mtt.fi Mitä suomalaisessa maa-

Lisätiedot

Kokemuksia nuorkarjan ruokinnasta, osa 1 vasikat

Kokemuksia nuorkarjan ruokinnasta, osa 1 vasikat Kokemuksia nuorkarjan ruokinnasta, osa 1 vasikat Kanada, Ontario Minna Norismaa Valtakunnallinen huippuosaaja lehmien ruokinta, hyvinvointi ja terveys ProAgria Pohjois-Karjala, Joensuu minna.norismaa(at)proagria.fi,

Lisätiedot

Suunnittelu tarvitsee erilaisia asiantuntijoita

Suunnittelu tarvitsee erilaisia asiantuntijoita Suunnittelu tarvitsee erilaisia asiantuntijoita Arto Karila yritysneuvoja, tukitiimivastaava ProAgria Etelä-Savo 14.2.2011 ProAgria Etelä-Savo 1 Onnistumisia asiantuntijoiden yhteistyöstä Organisaatioita

Lisätiedot

Lisää luomulihaa. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere

Lisää luomulihaa. Luomupäivä 14.11.2012 Tampere Lisää luomulihaa Luomupäivä 14.11.2012 Tampere Luomueläintilastoja v. 2010 - lypsylehmiä 4809 - emolehmiä 10473 - lihanautoja 2525-0,24 lihanautaa / emolehmä v. 2011 - lypsylehmiä 5776 - emolehmiä 11865

Lisätiedot

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ YLEISKIRJE Nro 57/00 Maatalousosasto MEIJERIMAIDON VIITEMÄÄRIEN JA ERITYISVIITEMÄÄRIEN SIIRTÄMISESTÄ

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ YLEISKIRJE Nro 57/00 Maatalousosasto MEIJERIMAIDON VIITEMÄÄRIEN JA ERITYISVIITEMÄÄRIEN SIIRTÄMISESTÄ MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ YLEISKIRJE Nro 57/00 Maatalousosasto Pvm Dnro 19.5.2000 1890/01/2000 Työvoima- ja elinkeinokeskukset Ahvenanmaan lääninhallitus Valtuutussäännökset: Laki Euroopan yhteisön

Lisätiedot

Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Nykytilanteesta tulevaisuuteen: Maatilojen Kehitysnäkymät vuoteen 2022 Suomen Gallup

Lisätiedot

HYMY hankkeen OPINTOMATKA HOLLANTIIN JA SAKSAAN 24. 28.10.2013 Matkaraportti

HYMY hankkeen OPINTOMATKA HOLLANTIIN JA SAKSAAN 24. 28.10.2013 Matkaraportti HYMY hankkeen OPINTOMATKA HOLLANTIIN JA SAKSAAN 24. 28.10.2013 Matkaraportti Nuorille maatilan sukupolvenvaihdosta suunnitteleville tai äskettäin sukupolvenvaihdoksen tehneille nuorille järjestettiin opintomatka

Lisätiedot

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio

Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin. Mikko J. Korhonen Valio Miten Pohjois-Suomen maidontuottajia kannustetaan tuloksiin Mikko J. Korhonen Valio Pohjois-Suomi on maitoaluetta 22 % Maitomäärä nousussa 500000 Pohjois-Suomi 495000 490000 485000 480000 475000 470000

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus. Naudat 2015 9.4.2015 1

Eläinten hyvinvointikorvaus. Naudat 2015 9.4.2015 1 Eläinten hyvinvointikorvaus Naudat 2015 9.4.2015 1 Yleistä sitoumuksesta Sitoumus tehdään 1.5.2015 31.12.2016 väliseksi ajaksi Seuraava mahdollisuus hakea sitoumusta 11/2016, koskien vuotta 2017 (vuonna

Lisätiedot

Investoineiden tilojen kannattavuus - Tarkastelussa maitotilat. Velka on veli otettaessa, veljenpoika maksettaessa

Investoineiden tilojen kannattavuus - Tarkastelussa maitotilat. Velka on veli otettaessa, veljenpoika maksettaessa Investoineiden tilojen kannattavuus - Tarkastelussa maitotilat Velka on veli otettaessa, veljenpoika maksettaessa Heikki Ojala, talousagronomi Talousjohtamisen eritysasiantuntija ProAgria Keski-Pohjanmaa

Lisätiedot

Opintomatka 10-12.4.2013 Vuokatti

Opintomatka 10-12.4.2013 Vuokatti Matkaraportti Opintomatka 10-12.4.2013 Vuokatti 10.4.2013 Matkalle lähdettiin Taipaleen Pasin täydellä pikkubussilla 17 hengen voimin. Mukana oli 15 maidontuottajaa, Jari Korva Pohjolan Maidolta ja Timo

Lisätiedot

Simmental rotutavoitteita ja -ominaisuuksia. Katri Strohecker Finn Beef Ay

Simmental rotutavoitteita ja -ominaisuuksia. Katri Strohecker Finn Beef Ay Simmental rotutavoitteita ja -ominaisuuksia Katri Strohecker Finn Beef Ay Simmental Nuori liharotu Suomessa; ensimmäiset tuotu 1990 Alkuperä Sveitsissä; Simme-joen laakso Simmentaleja n. 40-60 miljoonaa

Lisätiedot

Maitotilayrittäjä Jukka Määttä, Arvolan Karjapiha Oy

Maitotilayrittäjä Jukka Määttä, Arvolan Karjapiha Oy Maitotilayrittäjä Jukka Määttä, Arvolan Karjapiha Oy Lean pilottihanke 2014-2015 Valion alkutuotanto kokoonkutsuja Suomen Yrittäjäopisto järjesti Seinäjoella kolme kokoontumista+opintomatka Tanskaan pienryhmät+oma

Lisätiedot

MILJOONA LITRAA YKSILLÄ HARTEILLA -

MILJOONA LITRAA YKSILLÄ HARTEILLA - 2.2.2017 MILJOONA LITRAA YKSILLÄ HARTEILLA - HUOMIO TYÖN TEHOKKUUTEEN JO NAVETTASUUNNITTELUSSA Kehittämisneuvoja OSK ItäMaito 1 2.2.2017 HUIPPUOSAAJA. MILLÄ EVÄILLÄ..? 2 Valtakunnallinen huippuosaaja Navetan

Lisätiedot

Valion navettaseminaari

Valion navettaseminaari Valion navettaseminaari 9.2.2016 Ajankohtaista Maitomarkkinoilta Kari Aakula toimitusjohtaja Osuuskunta Länsi-Maito Valio Oy 12.2.2016 1 Suurin maidontuotannon kasvuvauhti on EU:ssa maitokiintiöiden poistumisen

Lisätiedot

TARKASTUSOSA VASIKAT (NAUTA ALLE 6 KK)

TARKASTUSOSA VASIKAT (NAUTA ALLE 6 KK) Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKAT JA NAUDAT YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys vasikoiden suojelua

Lisätiedot

Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja

Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja Tulosseminaari 24.4.2013 Minna Norismaa Cow Signals adviser ProAgria huippuosaaja- Lypsylehmien ruokinta, hyvinvointi ja terveys ProAgria Pohjois-Karjala

Lisätiedot

Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla?

Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla? Miten onnistua muuttuvilla markkinoilla? Maatalouden tulevaisuusseminaari Farmi 2020 ja Vene hankkeet Kälviä 4.10.2011 Perttu Pyykkönen Teemat Miten viljelijä voi reagoida ja mihin itse voi vaikuttaa:

Lisätiedot

Aperehuruokinnan periaatteet

Aperehuruokinnan periaatteet Aperehuruokinnan periaatteet Lehmien kaikki rehut sekoitetaan keskenään Seosta annetaan vapaasti Lehmä säätelee itse syöntiään tuotostasoaan vastaavaksi Ummessa olevien ja hiehojen ruokintaa pitää rajoittaa

Lisätiedot

ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki

ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto, Sanna Nokka ja Tuija Huhtamäki Yhteistä työsarkaa Maitomäärän pysyminen ja tasaisuus Navettainvestointien onnistuminen Uudiseläimet, ruokinta, kokonaisuuden johtaminen Nurmiviljelyn

Lisätiedot

Säilörehun tuotantokustannus

Säilörehun tuotantokustannus Nurmentuotantokustannus NurmiArtturi-hankkeen tuloksia 12.10.16 Nurmesta tulosta Säilörehun tuotantokustannus Merkittävässä osassa maidontuotannon kustannuksia ja tulosta energiasta 30 70 % säilörehusta

Lisätiedot

MaitoManagement 2020

MaitoManagement 2020 MaitoManagement 2020 Hiehoprosessin tehostaminen Tavoitteena on tuottaa maitoa taloudellisesti ja tehokkaasti tilakokonaisuus huomioiden. Maidontuotannon tehokkuutta seurataan mm. seuraavilla mittareilla:

Lisätiedot

Tuotosseurannan raporttien avulla karjan terveys hallintaan!! Virpi Kurkela Terveydenhuoltoeläinlääkäri ProAgria Oulu Iisalmi 28.3.

Tuotosseurannan raporttien avulla karjan terveys hallintaan!! Virpi Kurkela Terveydenhuoltoeläinlääkäri ProAgria Oulu Iisalmi 28.3. Tuotosseurannan raporttien avulla karjan terveys hallintaan!! Virpi Kurkela Terveydenhuoltoeläinlääkäri ProAgria Oulu Iisalmi 28.3.2012 1 Onko minulla tavoite karjani utareterveydelle? Onko nykyinen utareterveystilanne

Lisätiedot

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Luomuviljelyn talous Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 1.12.2009 Luonnonmukaisen tuotannon näkymät 1/2 Luomutuotteiden kysyntä on kasvanut kaikkialla Suomessa kulutus on tapahtunut muuta Eurooppaa

Lisätiedot

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Vasikoita (<6kk) Lypsylehmiä Emolehmiä Muita yht. kpl. nautoja

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Tilalla Vasikoita (<6kk) Lypsylehmiä Emolehmiä Muita yht. kpl. nautoja Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKKA JA NAUTA YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys vasikoiden suojelua

Lisätiedot

Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ

Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ Matti Kivelä KESKI-EUROOPAN EUROOPAN BIOENERGIA MALLIEN TOTEUTTAMINEN SYSMÄSSÄ TYÖN LÄHTÖKOHDAT Yksi isysmä ähankkeen tulevaisuusryhmän kiinnostus energiakysymyksiin. Oma mielenkiinto. Voisiko ik Saksasta

Lisätiedot

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014 PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous syksy 2014 Maatalous Maailman viljantuotanto Syksyllä korjataan jälleen ennätyssuuri sato Määrää nostaa hyvä sato kaikkialla Varastot kasvavat hieman Hintojen lasku

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus

Eläinten hyvinvointikorvaus Eläinten hyvinvointikorvaus 2017 19.1.2017 1 Ei perusehtoja tai lisäehtoja, toimenpiteet samanarvoisia 1-vuotinen sitoumus Noudatettava kaikissa rakennuksissa (myös eri tiloilla) Korvaus maksetaan eläinryhmäkohtaisesti

Lisätiedot

Taloudenhallinta navettainvestoinnissa. Vesa Lapatto Savitaipale

Taloudenhallinta navettainvestoinnissa. Vesa Lapatto Savitaipale Taloudenhallinta navettainvestoinnissa Vesa Lapatto Savitaipale Mäkelän tila Yrittäjät Nina ja Vesa Lapatto Työntekijöitä 2 Pojat Juho ja Joonas Peltoa 118 ha Metsää 56 ha Lehmiä 170 nuorkarjaa 160 Lähtökohta

Lisätiedot

Kokemuksia ja hyviä käytäntöjä neuvonnasta

Kokemuksia ja hyviä käytäntöjä neuvonnasta Kokemuksia ja hyviä käytäntöjä neuvonnasta Tiina Soisalo, ProAgria Etelä-Pohjanmaa Täydennyskoulutus neuvojille eläinten hyvinvoinnista 2.5.2016 Laki, asetus, täydentävät ehdot, EHK, tuettu rakentaminen,

Lisätiedot

MAITOA LISÄÄ MARKKINOILLE 5.11.2013 KARELIA-AMK Joensuu. Pekka Tahvanainen Pohjois-Karjalan ELY-keskus

MAITOA LISÄÄ MARKKINOILLE 5.11.2013 KARELIA-AMK Joensuu. Pekka Tahvanainen Pohjois-Karjalan ELY-keskus MAITOA LISÄÄ MARKKINOILLE 5.11.213 KARELIA-AMK Joensuu Pekka Tahvanainen Pohjois-Karjalan ELY-keskus Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 7.11.213 1 Joensuu ELY-keskus: Pohjois-Karjala Joensuu Tiloja

Lisätiedot

Luomu Suomessa 2014 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön tukea. Päivitetty 12.10.2015

Luomu Suomessa 2014 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön tukea. Päivitetty 12.10.2015 Luomu Suomessa 2014 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön tukea. Päivitetty 12.10.2015 Sisällys Luomupeltoala Luomuviljelyn kehitys 2006-2014 Luomukasvintuotanto Luomukotieläintilat

Lisätiedot

Kotieläintilan kertaus. Tuki-infot 2017

Kotieläintilan kertaus. Tuki-infot 2017 Kotieläintilan kertaus Tuki-infot 2017 Kotieläinten tuet Lypsylehmille maksetaan AB-alueella unionin lypsylehmäpalkkiota C-alueella on sen sijalla maidon pohjoinen tuotantotuki Lypsylehmäpalkkiossa ehtona

Lisätiedot

Selvitys parsinavettojen taloudellisesta merkityksestä nautasektorilla

Selvitys parsinavettojen taloudellisesta merkityksestä nautasektorilla Selvitys parsinavettojen taloudellisesta merkityksestä nautasektorilla Olli Niskanen ja Anna-Maija Heikkilä MTT Taloustutkimus, Latokartanonkaari 9, 00790 Helsinki etunimi.sukunimi@mtt.fi 14.10.2014 MTT

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Tuusniemi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9.

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Tuusniemi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9. Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita 9.9.3 8 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita 9.9.3 8 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Ansiotulorakenne * kunnan

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Posio ELY-keskus: Lappi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Posio ELY-keskus: Lappi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Posio ELY-keskus: Lappi 2.1.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 2 Posio Ansiotulorakenne

Lisätiedot

Maatilan menestystekijät nyt ja tulevaisuudessa. Seminaari Salossa 14.1.2011. Toimitusjohtaja Kari Aakula

Maatilan menestystekijät nyt ja tulevaisuudessa. Seminaari Salossa 14.1.2011. Toimitusjohtaja Kari Aakula Maatilan menestystekijät nyt ja tulevaisuudessa Seminaari Salossa 14.1.2011 Toimitusjohtaja Kari Aakula Valio Oy 14.1.2011 1 Valio Oy:n hankintaosuuskunnat 1.1.2011 1. Evijärven Osm. 2. Härmän Seudun Osm.

Lisätiedot

TILASTOTIETOA SATAKUNNASTA. Kiikoinen

TILASTOTIETOA SATAKUNNASTA. Kiikoinen SFS-ISO 2252 -sertifioitu TILASTOTIETOA SATAKUNNASTA Satakunta Kiikoinen 21.3.212 Reijo Pirttijärvi Työ 221196-11 Maatilatalouden tietoa kunnittain, ELYkeskuksen ja tuottajaliiton alueella Aikasarjatietoa

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Siilinjärvi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9.

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Siilinjärvi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9. Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Siilinjärvi 19.9.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Siilinjärvi 19.9.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto

Lisätiedot

Naudanlihantuotannon näkymiä emolehmäpäivään

Naudanlihantuotannon näkymiä emolehmäpäivään Naudanlihantuotannon näkymiä emolehmäpäivään Joka viides Suomessa syöty nautakilo on tuontilihaa = markkinoilla on tilaa suomalaiselle tuotannolle Suomen Gallup Elintarviketieto Oy - Lihamarkkinakatsaus

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Uusikaupunki ELY-keskus: Varsinais-Suomi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 26.8.

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Uusikaupunki ELY-keskus: Varsinais-Suomi. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 26.8. Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Uusikaupunki ELY-keskus: Varsinais-Suomi 26.8.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Suomen Gallup Elintarviketieto

Lisätiedot

Osa II. Hyvinvointi- ja hoitotilat. Kuinka suunnitella ja käyttää niitä? Mitä voi saavuttaa?

Osa II. Hyvinvointi- ja hoitotilat. Kuinka suunnitella ja käyttää niitä? Mitä voi saavuttaa? Osa II Hyvinvointi- ja hoitotilat Kuinka suunnitella ja käyttää niitä? Mitä voi saavuttaa? Hyvinvointi- ja hoitotilat Ennen poikimista Poikimisen aikana Poikimisen jälkeen Hyvinvointi Hyvinvointi- ja hoitotilat

Lisätiedot

Luomuvihannestila Sveitsissä - Brüederhof, Zürich. Mikko Rahtola Luomuasiantuntija Luomuliitto ry 4.1.2012 Kuvat: Mikko Rahtola

Luomuvihannestila Sveitsissä - Brüederhof, Zürich. Mikko Rahtola Luomuasiantuntija Luomuliitto ry 4.1.2012 Kuvat: Mikko Rahtola Luomuvihannestila Sveitsissä - Brüederhof, Zürich Mikko Rahtola Luomuasiantuntija Luomuliitto ry 4.1.2012 Kuvat: Mikko Rahtola Kahden tilan yhteistyö Emotila Brüederhof/Günthard 27 ha (9 ha metsää, 9 ha

Lisätiedot

Muuttuva arvoketju Arvoketju kokonaisuutena, mikä se on? Lihatilan talous ja johtaminen superseminaari, Seinäjoki Kyösti Arovuori

Muuttuva arvoketju Arvoketju kokonaisuutena, mikä se on? Lihatilan talous ja johtaminen superseminaari, Seinäjoki Kyösti Arovuori Muuttuva arvoketju Arvoketju kokonaisuutena, mikä se on? 23.11.2016 Lihatilan talous ja johtaminen superseminaari, Seinäjoki Kyösti Arovuori 2 Lihantuotannon arvoketju Kuluttajan rooli ostaa ja maksaa

Lisätiedot

Kustannukset kohdallaan mihin on varaa?

Kustannukset kohdallaan mihin on varaa? Kustannukset kohdallaan mihin on varaa? Tuomo Rissanen Valion Navettaseminaari 10-11.2.2016 Vt. Toimitusjohtaja, ProAgria Pohjois-Savo tuomo.rissanen@proagria.fi 0405638749 Case, 130 lehmän navetan investoinnin

Lisätiedot

Itä-Suomen Maitotilabarometri MAST-hanke Heinäkuu 2017

Itä-Suomen Maitotilabarometri MAST-hanke Heinäkuu 2017 Itä-Suomen Maitotilabarometri 2016 MAST-hanke Heinäkuu 2017 Toteutustapa Kysely lähetettiin tammikuussa 2016 postitse kaikille Osuuskunta ItäMaidon ja Osuuskunta Maitomaan tuottajalle (2136 kpl) Itä-Suomen

Lisätiedot

Luomu Suomessa 2013 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön Laatuketjun tukea. Päivitetty 31.3.2014

Luomu Suomessa 2013 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön Laatuketjun tukea. Päivitetty 31.3.2014 Luomu Suomessa 2013 Tämän aineiston kokoamiseen on käytetty maa- ja metsätalousministeriön Laatuketjun tukea. Päivitetty 31.3.2014 Sisällys Luomupeltoala Luomuviljelyn kehitys 2006-2013 Luomukasvintuotanto

Lisätiedot

Maatalous Lapualla 2013

Maatalous Lapualla 2013 Maatalous Lapualla 2013 Lapualla on tällä hetkellä (5/2013) 540 toimivaa maatilayritystä. Vuodesta 1995 tilalukumäärä on vähentynyt 39,8 % mikä on Etelä-Pohjanmaan alueen kunnista 3 vähiten. 3.5.2013 Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Varsinais-Suomen ruokaketju

Varsinais-Suomen ruokaketju Varsinais-Suomen ruokaketju Varsinais-Suomen alkutuotanto 1/2012 Johanna Kähkönen Varsinais-Suomen ruokaketjun kehittämishanke (VARRU) toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa 2007 2013 ja

Lisätiedot

Ohjelma. Automaattilypsy Kotieläinopettajien päivä Mustiala 3.6.2015 Jussi Savander

Ohjelma. Automaattilypsy Kotieläinopettajien päivä Mustiala 3.6.2015 Jussi Savander Automaattilypsy Kotieläinopettajien päivä Mustiala 3.6.2015 Jussi Savander Ohjelma Mitä automaattilypsy on? Automaattilypsyn tilanne Suomessa ja maailmalla Automaattilypsyn tunnusluvut Automaattilypsyn

Lisätiedot

Ranskan opintomatka 3.-7.10.2011

Ranskan opintomatka 3.-7.10.2011 Ranskan opintomatka 3.-7.10.2011 Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta -koulutushanke Saavuimme Ranskaan upean sään vallitessa maanantaiaamuna. Kun pääsimme pois Pariisin humusta, saimme pian huomata, että

Lisätiedot

KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS

KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS Juha Kantoniemi Valion navettaseminaari 8-9.2.2012 Rantasipi Airport Congress Center, Vantaa 1. Vähän tilan historiasta ja menneisyydestä

Lisätiedot

Ternimaidon laatu. Ann-Helena Hokkanen (1,2) Marja Viitala (2) Arja Korhonen (2) Suvi Taponen (1)

Ternimaidon laatu. Ann-Helena Hokkanen (1,2) Marja Viitala (2) Arja Korhonen (2) Suvi Taponen (1) Ternimaidon laatu Ann-Helena Hokkanen (1,2) Marja Viitala (2) Arja Korhonen (2) Suvi Taponen (1) (1) Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto (2) Savonia Ammattikorkeakoulu Ternimaito Ternimaito

Lisätiedot

Rakennusinvestointi: -tuottavat lehmät vai susi jo syntyissään?

Rakennusinvestointi: -tuottavat lehmät vai susi jo syntyissään? Rakennusinvestointi: -tuottavat lehmät vai susi jo syntyissään? Terveydenhuoltoeläinlääkäri Virpi Kurkela ProAgria Oulu Navettainvestoinnin Tavoite Toimiva, tuottava tila Vähemmän työtä/eläin Enemmän laadukasta

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen maaseutunuorten maatalousmatka Alankomaihin ja Belgiaan 1.-5.4.2014

Kaakkois-Suomen maaseutunuorten maatalousmatka Alankomaihin ja Belgiaan 1.-5.4.2014 Kaakkois-Suomen maaseutunuorten maatalousmatka Alankomaihin ja Belgiaan 1.-5.4.2014 MTK-Kaakkois-Suomen maaseutunuoret teki maatalousmatkan Alankomaihin ja Belgiaan huhtikuun ensimmäisellä viikolla. MTK:laisia

Lisätiedot

LANTAKOLA MAKUUPARSIEN PUHDISTAMISEEN

LANTAKOLA MAKUUPARSIEN PUHDISTAMISEEN LANTAKOLA MAKUUPARSIEN PUHDISTAMISEEN Aution maatila Tilavierailu 02/2012 Anne-Mari Malvisto ja Mika Turunen 16.5.2012 Oikeudet muutoksiin pidätetään. Kilpailukykyä maidontuotantoon Hyvien käytänteiden

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus - AtriaNauta

Ajankohtaiskatsaus - AtriaNauta Tuomas Herva Ajankohtaiskatsaus - AtriaNauta -Atrian kädenjälkiohjelma -Katse vasikkaan kampanja 2 Vastuullisuus ja alkutuotanto Tuotantotapaohjeet Sopimukset, osto- ja myyntiehdot Tuotannon seuranta tavoitteena

Lisätiedot

Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset

Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa. Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset Metsälaitumien ja luonnonsuojelualueiden hyödyntäminen nautojen ruokinnassa Päivi Jokinen ProAgria Pohjois-Karjala/ Maa- ja kotitalousnaiset Luonnonlaitumet viljellyt peltolaitumet - luonnonheinän energiamäärä

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

USKALLANKO KEHITTÄÄ MAATILAANI. ProAgria Maito valmennus Helsinki 3.9.2015 Jarmo Keskinen ProAgria Etelä-Suomi ry. Investointipalvelut

USKALLANKO KEHITTÄÄ MAATILAANI. ProAgria Maito valmennus Helsinki 3.9.2015 Jarmo Keskinen ProAgria Etelä-Suomi ry. Investointipalvelut USKALLANKO KEHITTÄÄ MAATILAANI ProAgria Maito valmennus Helsinki 3.9.2015 Jarmo Keskinen ProAgria Etelä-Suomi ry. Investointipalvelut AJATTELE ISOSTI ETENE PIENESTI PIENIN ASKELIN EI KAADU LIUKKAALA =>

Lisätiedot

Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2015

Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2015 Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2015 Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto Tulosseminaari 5.4.2016 Tuotosseurannan raakadata rikastuu tiedoksi Asiakas Tiedon käsittely Laskenta Tilastot, tutkimus,

Lisätiedot

ELÄINTENHYVINVOINTIKORVAUS NAUDOILLE V S ELY-keskus. Lähde: Mavi, MMM

ELÄINTENHYVINVOINTIKORVAUS NAUDOILLE V S ELY-keskus. Lähde: Mavi, MMM ELÄINTENHYVINVOINTIKORVAUS NAUDOILLE 2015-2016 V S ELY-keskus. Lähde: Mavi, MMM Uutta eläinten hyvinvointikorvauksessa 2015 Kaikki vanhat sitoumukset (naudat, siat) päättyvät 30.04.2015 terveydenhuoltoon

Lisätiedot

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016?

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016? Viljelyn suunnitteluilta Henri Honkala Palvelupäällikkö 25.1.2016 Esityksen sisältö Viljan tuotanto ja kulutus Maailmalla Euroopassa Suomessa Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Maailmanlaajuinen kokemus erilaisissa ilmastoissa

Maailmanlaajuinen kokemus erilaisissa ilmastoissa Maailmanlaajuinen kokemus erilaisissa ilmastoissa Viro Iran Venäjä Saudi Arabia Suunnittelua yksilöllisten vaatimusten mukaan Estonia Dairy Ranta Åsbro Mjölk Kokkonen Estonia Dairy High Plains Dairy 2004

Lisätiedot

Teknologia / Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta Sivu 1 / 19

Teknologia / Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta Sivu 1 / 19 Teknologia / Maitoa ja naudanlihaa Keski-Suomesta Sivu 1 / 19 YLEISTÄ Saksan opintomatka kohdennettiin maakunnan maidontuottajille. Matkalle alustavasti varattiin paikka kymmenelle yrittäjälle ja hankevetäjille.

Lisätiedot

Tuotosseurannan tulokset 2014. Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto

Tuotosseurannan tulokset 2014. Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto Tuotosseurannan tulokset 2014 Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto Tuotosseuranta 2014 6 180 karjaa: 73 % kaikista, verrattuna ed. vuoteen -4,8%. Kokonaisuutena tilamäärä väheni 5,4 % ed. vuoteen verrattuna

Lisätiedot

Luomun kannattavuus ja markkinatilanne

Luomun kannattavuus ja markkinatilanne Luomun kannattavuus ja markkinatilanne Tuorla 28.11.2016 Satu Näykki, ProAgria Länsi-Suomi Tulojen ja menojen muodostuminen Lähtökohtaisesti tavanomainen maataloustuotanto on luomutuotantoa tehokkaampaa

Lisätiedot

Strategian perusteet

Strategian perusteet Strategian perusteet Visio Suomessa tuotetaan kannattavasti kysyntää vastaava määrä puhdasta ja turvallista, kuluttajien arvostamaa sianlihaa eläinten hyvinvoinnin ja ympäristön kannalta kestävillä tuotantotavoilla.

Lisätiedot

Innovaatiotyöpaja. Katariina Manni, HAMK , Jokioinen. Valkuaisosaamiskeskuksesta ratkaisuja Hämeen valkuaisomavaraisuuteen hanke

Innovaatiotyöpaja. Katariina Manni, HAMK , Jokioinen. Valkuaisosaamiskeskuksesta ratkaisuja Hämeen valkuaisomavaraisuuteen hanke Innovaatiotyöpaja Katariina Manni, HAMK 12.02.2016, Jokioinen Valkuaisosaamiskeskuksesta ratkaisuja Hämeen valkuaisomavaraisuuteen hanke Lyhytnimi: Valkuaisfoorumi Hankkeen toteuttajat Päätoteuttaja Hämeen

Lisätiedot

Tilastotietoa 2014 AJANKOHTAISTA MAITOMARKKINOILTA 23.3.2015. OSUUSKUNTA POHJOLAN MAITO 2014 Lypsylehmät Suomessa 4/2013 MAIDONTUOTANTO MAAILMALLA

Tilastotietoa 2014 AJANKOHTAISTA MAITOMARKKINOILTA 23.3.2015. OSUUSKUNTA POHJOLAN MAITO 2014 Lypsylehmät Suomessa 4/2013 MAIDONTUOTANTO MAAILMALLA OSUUSKUNTA POHJOLAN MAITO 214 Lypsylehmät Suomessa 4/213 AJANKOHTAISTA MAITOMARKKINOILTA 23.3.215 Marko Puhto Pohjolan Maito Liikevaihto 247,2 miljoonaa euroa Maidonlähettäjiä 175 Kerätty maitomäärä 511,2

Lisätiedot

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi Vasikka alle 3 kk Kolmena ensimmäisenä kuukautena lehmävasikkaa voidaan ruokkia täysin

Lisätiedot

HYVÄÄ SYYTÄ OSTAA 1000 KG MELLIÄ! TERÄKSINEN SYYSTARJOUS: MELLIEN OSTAJALLE ATERINSETTI KAUPAN PÄÄLLE

HYVÄÄ SYYTÄ OSTAA 1000 KG MELLIÄ! TERÄKSINEN SYYSTARJOUS: MELLIEN OSTAJALLE ATERINSETTI KAUPAN PÄÄLLE 24 HYVÄÄ SYYTÄ OSTAA 1000 KG Ä! TERÄKSINEN SYYSTARJOUS: EN OSTAJALLE ATERINSETTI KAUPAN PÄÄLLE www.rehuraisio.com TILAA 1000 KG MELLEJÄ, SAAT FISKARSIN ATERINSETIN KAUPAN PÄÄLLE LISÄÄ TEHOA PLUS-TUOTTEILLA

Lisätiedot

Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro. Öljynpuristamoyhdistys, Pekka Heikkilä 3.2.2009

Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro. Öljynpuristamoyhdistys, Pekka Heikkilä 3.2.2009 Kasviöljyteollisuuden puheenvuoro Öljynpuristamoyhdistys, Yleistä Puristamoteollisuuden volyymi on n. 270 000 t ja liikevaihto n. 100 milj. Öljy ja valkuainen ovat molemmat tärkeitä rypsi/rapsi öljyä 30-40

Lisätiedot

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Tuija Huhtamäki & knit Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talviseminaari 8.1.2016 Mikä on tärkein säilörehun laatutekijä? D-arvo Kuiva-ainepitoisuus Arvosana Syönti-indeksi

Lisätiedot

OPINTOMATKA VIROON 31.8. 3.9.2012 MATKARAPORTTI

OPINTOMATKA VIROON 31.8. 3.9.2012 MATKARAPORTTI HYMY-HANKE OPINTOMATKA VIROON 31.8. 3.9.2012 MATKARAPORTTI Minna Pirkkalainen, Vuokko Ahonen ja Pekka Häkkinen ProAgria Etelä-Savo 1 MATKARAPORTTI HYMY hyvinvoiva maaseutuyrittäjä -hankkeen opintomatka

Lisätiedot

MTK ja jäsenyritykset kehityksessä mukana

MTK ja jäsenyritykset kehityksessä mukana MTK ja jäsenyritykset kehityksessä mukana Perttu Pyykkönen Itä-Suomen MTK-Liittojen puheenjohtajien ja sihteerien neuvottelupäivä 1.2.2017 Investointiosuus koko maan investoinneista (ilman asuinrakennuksia

Lisätiedot

Miltä näytti ruokinta v ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Miltä näytti ruokinta v ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto Miltä näytti ruokinta v. 2014 ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 15.4.2015 Tarjolla tänään: Millä eväillä maito tuotettiin vuonna 2014 ja erot edellisvuoteen? Tuotostietoja

Lisätiedot

9. Utareterveysongelmat isoilla tiloilla Laura Kulkas Valio Oy Ongelmien luonne Ison karjan hallinta vaatii hyvin suunnitellun ja toimivan systematiikan! Pienemmissä karjoissa voi selvitä vähäläisellä

Lisätiedot

Riittävästi vettä, enemmän maitoa

Riittävästi vettä, enemmän maitoa Riittävästi vettä, enemmän maitoa DeLaval juomakupit ja -altaat Maidosta noin 90 % on vettä, joten ei ole kovin yllättävää, että veden saannilla on merkittävä vaikutus maidontuotantoon. Yhtälö on yksinkertainen:

Lisätiedot

Ruokinnan teemavuosi

Ruokinnan teemavuosi Ruokinnan teemavuosi Ruokinnan teemavuosi Lisää maitoeuroja Halutaan säilyttää hyvä maitomäärä ja sen tasaisuus Rehukustannukset kohoavat, mutta maidon hinta on hyvällä tasolla hyvä maitotuotos kannattaa

Lisätiedot

Tutkittua tietoa luomusta

Tutkittua tietoa luomusta Tutkittua tietoa luomusta Luomumarkkinoiden ja liiketoiminnan nykytila Sinikka Mynttinen, Aalto yliopiston Pienyrityskeskus 4.3.2014 Kansainväliset luomumarkkinat Luomumarkkinoiden kehitys Euroopassa ja

Lisätiedot

Ajankohtaista maitosektorilta. 2.6.2015 Maitoasiamies Ilkka Pohjamo

Ajankohtaista maitosektorilta. 2.6.2015 Maitoasiamies Ilkka Pohjamo Ajankohtaista maitosektorilta 2.6.2015 Maitoasiamies Ilkka Pohjamo Tilanne maitomarkkinoilla Loppuvuodesta 2014 markkinanäkymä oli erittäin synkkä Tammi- ja helmikuun myönteinen kehitys EU:n maitotuotemarkkinoilla

Lisätiedot

DELPRO-TUOTANNONOHJAUS- JÄRJESTELMÄ PARSINAVETASSA

DELPRO-TUOTANNONOHJAUS- JÄRJESTELMÄ PARSINAVETASSA DELPRO-TUOTANNONOHJAUS- JÄRJESTELMÄ PARSINAVETASSA Petri ja Katja Palokangas Tilavierailu 02/2012 Anne-Mari Malvisto ja Mika Turunen 29.10.2012 Oikeudet muutoksiin pidätetään. Kilpailukykyä maidontuotantoon

Lisätiedot