Tankit täyteen ja Nupit Kaakkoon hankkeiden Keski-Euroopan opintomatkan matkaraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tankit täyteen ja Nupit Kaakkoon hankkeiden Keski-Euroopan opintomatkan 8.3-12.3.2010 matkaraportti"

Transkriptio

1 Teksti ja kuvat: Antti Vauhkonen, Elisa Uusi-Heikkilä ja Päivi Rönni Tankit täyteen ja Nupit Kaakkoon hankkeiden Keski-Euroopan opintomatkan matkaraportti Matkan tarkoitus, kohteet ja osallistujat Matkan tarkoituksena oli tutustua muiden EU:n jäsenmaiden maidontuotannon nykytilanteeseen ja haasteisiin Tsekissä, Slovakiassa, Unkarissa ja Itävallassa. Lisäksi matkalta haettiin uusia ideoita ja käytännön ratkaisuja, joilla oman tilan tuotantoa voisi kehittää. Matkalla oli mukana 46 maidontuottajaa Kaakkois-Suomesta ja Hämeestä sekä 4 Tankit täyteen- ja Nupit Kaakkoon -hankkeiden työntekijää Osuuskunta Tuottajain Maidosta, ProAgria Hämeestä sekä MTK Hämeestä. Matkan parasta antia oli tutustumiskohteiden lisäksi vilkkaat kehityskeskustelut toisten maidontuottajien kanssa sekä toisaalta oppaana ja tulkkina toimineen Jussi Ala-Marttusen katsaukset maiden monivaiheiseen yhteiseen historiaan. Tsekin tasavalta (8.-9.3) Opintomatkamme alkoi maanantaina Tsekin tasavallasta. Tutustuimme paikalliseen maitotalouteen Zaluzanyn maatalousosuuskunnan johtajan, insinööri Karel Babickan ja Tsekin maatalousjärjestön pääsihteerin, insinöörin Martin Pychan avulla. Tsekin asukasluku on 10,3 miljoonaa, pinta-alan ollessa neliökilometriä. Peltoa on 3,5 miljoonaa hehtaaria, joista 2,5 miljoonaa on viljelykelpoista ja loput nummia. Viljelykelpoisesta pinta-alasta puolet on erityistukien piirissä. Esimerkiksi tila, jonka pellot ovat 900 metrin korkeudessa merenpinnasta kasvattaa monesti lihakarjaa. Tukikelpoiseksi tilaksi lasketaan hehtaarin kokoinen maatila, jossa on viisi täysikasvuista eläintä. Noin puolet EU:n tuista kuluu ympäristötukiin ja loppu puolikas investointitukiin ja muuhun maaseudun kehittämiseen. Tällä hetkellä 70 % Tsekin viljelyalasta ja yli 80 % kotieläintuotannosta on osuuskunta- tai yhtiömuotoisten tilojen omistuksessa. Peltoa osuuskuntatiloilla on keskimäärin 800 hehtaaria, kun vastaavasti yksityisomistuksessa olevilla tiloilla keskimääräinen peltoala on 30 hehtaaria. Maitotilojen keskikoko on lehmää ja keskituotos noin 5500 kiloa. Maidon tuottajahinta määräytyy markkinoilla. Hintataso tällä hetkellä on keskimäärin noin 25 senttiä litralta. Suurin osa Tsekin meijereistä on ulkomaalaisessa omistuksessa. Maan oman meijeriteollisuuden kilpailukyky on heikko ja erityisesti hintakilpailussa tsekkiläinen meijeriteollisuus ei pärjää. Ongelmana on, että raakamaito matkaa Saksaan jalostettavaksi ja tuodaan sieltä korkean jalostusasteen tuotteina takaisin, jolloin arvonlisäys jää ulkomaille. Noin 40 % Tsekissä kulutetuista elintarvikkeista tuodaan ulkomailta. Maidon kuluttajahinta on tällä hetkellä noin 60 senttiä. Tsekkiläiset tilat ovat viime vuosina investoineet paljon. Kotieläintiloilla etenkin eläinten hyvinvointiin on panostettu. Korkea velkaisuusaste ja alhainen tuottajahinta ovat johtaneet monet tilat kannattavuuskriisiin. Maidontuotanto on vähentynyt 3,2 % vuodesta 2008 vuoteen 2009.

2 Zaluzanyn maatalousosuuskunta Zaluzanyn maatalousosuuskunnan vierailukohteessa oli 1700 hehtaaria peltoa, joista 1400 ha oli viljelykelpoista. Työntekijöitä tilalla oli 60. Vierailukohde kuului osuuskuntaan, jossa oli 68 osakasta. Osakkaista seitsemän oli samankokoisia kuin vierailutila ja muut olivat pienempiä. Osuuskunta tuotti maitoa litraa päivässä ja se neuvotteli hinnasta seitsemän eri meijerin kanssa. Viimeiset viisi vuotta maito oli mennyt samalle tsekkiläiselle meijerille. Vasemmalla kuvassa Zaluzanyn osuuskunnan navetta. Alakuvassa vasemmalla tilanhoitaja ins. Neuzil, keskellä ins. Karel Babicka, takana Martin Pycha, oikealla Päivi Rönni ja opas Jussi Ala-Marttunen. Tilalla oli lähes puhdas Holstein karja. Muutama prosentti karjasta oli paikallista punaista rotua, joka oli kuullun perusteella lypsyominaisuuksiltaan huomattavasti heikompi kuin Holstein. Lehmiä oli 360, joiden keskituotos oli 9200 kiloa. Keskipoikimakerta oli 3,5. Navetta oli kevytrakenteinen pihatto, jossa käytettiin paljon kuivikkeita. Lehmät olivat kiiltäviä, puhtaita ja erinomaisessa kuntoluokassa. Runsaan kuivituksen vuoksi lehmissä ei ollut patteja tai haavoja. Tsekissä on panostettu lehmien hyvinvointia parantaviin investointeihin viime vuosien aikana ja se näkyi. Lehmät oli sijoitettu kolmeen osastoon, parhaassa maidossa oleviin, keski- ja loppulypsykauden lehmiin sekä umpilehmiin. Lehmät söivät apetta, josta ¾ oli maissia, loppuosa niittyheinää, rapsin varsia ja soijaa. Soija tuotiin etupäässä Ranskasta. Lypsy tapahtui kaksi kertaa päivässä. Kerrallaan lypsyyn osallistui aina kaksi lypsäjää.

3 Kuva: Näkymä ruokintapöydältä. Kuva: Kuivikkeiden käyttö oli runsasta.

4 Kuvassa työntekijä valmistelee lypsyasemaa. Lypsy oli juuri alkamassa, kun vierailimme tilalla. Lypsykone oli melko alkeellinen, vailla uudempaa tekniikkaa.

5 Vasikat olivat ulkokarsinoissa syntymäpäivästä lähtien. Vasikkakuolleisuus tilalla oli pieni, keskimäärin noin 0,8 prosenttia. Yksi syy vähäiseen kuolleisuuteen saattaa olla se, että ensimmäisenä elinpäivänään vasikkaa juotetaan kahdeksan kertaa päivässä, jotta varmistetaan riittävä ternimaidon saanti. Toisesta päivästä alkaen vasikat juotettiin kolmesti päivässä. Myöhemmin ruokinnassa siirryttiin maissivaltaiseen väkirehuun. Vasikat olivat pärjänneet ulkona hyvin myös tänä talvena, vaikka myös Tsekissä talvi on ollut normaalia kylmempi. Vierailupäivänäkin satoi hieman lunta ja pakkasta oli 5 astetta. Kevät oli kolme viikkoa myöhässä. Yläkuvassa yksittäis-karsinoita, alakuvassa muutaman kuukauden ikäisiä vasikoita ryhmäkarsinassa. Vasikat olivat todella hyvänvoivan oloisia ja vahvoja.

6 Moravia Lakto -meijeri Tiistaina 9.3. jatkoimme opintomatkaa Tsekin Määrissä, Jihlavassa. Moravia Lakto -nimiseen meijeriin. Meijerillä oli 80 tuottajaa, joilta ostettiin päivittäin litraa maitoa. Meijeri kuului viiden suurimman meijerin joukkoon Tsekin tasavallassa. Jokaiselta tilalta maito kerätään päivittäin. Maitoautoreittejä oli kaksi. Lisäksi meijeri osti päivittäin heraa litraa muilta meijereiltä. Työntekijöitä meijerillä oli 200, jotka tekivät töitä kolmessa vuorossa. Meijerin työntekijöiden palkka oli keskimäärin noin 400 euroa kuukaudessa. Sopimukset tuottajien kanssa olivat voimassa kolme kuukautta. Laatuvaatimukset solujen ja bakteerien suhteen olivat samat kuin Suomessa eli parhaassa luokassa solut saavat olla korkeintaan kpl/ml ja bakteerit kpl/ml. Lisäksi hinnoitteluun vaikuttivat rasva ja valkuainen samalla tavalla kuin Suomessa. Meijerillä ei ollut käytössä kausihinnoittelua kuten suomalaisilla meijereillä. Vierailuhetkellä maidon hinta oli 25 s/litra. Vuonna 2007 maidon hinta oli ollut jopa 35 s/litra. Viime vuonna hinta oli alhaisimmillaan 23 s/litra. Alhaisen hinnan aikana tuottajat olivat järjestäneet mielenosoituksia ja laskeneet maitoa viemäriin, mikä vaikeutti meijerin maidon saantia ja kilpailutilanne isompia meijereitä kohtaan vaikeutui entisestään. Meijerissä tuotettiin pakatun maidon lisäksi voita, kermaa, jogurtteja, juustoja sekä maitojauhetta. Puolet tuotteista meni kotimaan kuluttajille ja puolet ulkomaille. Tuotekehityksessä meijeri oli aktiivinen ja palkittu usein mm. erilaisissa juustokilpailuissa. Valikoimaa päästiin maistamaan myös vierailun aikana. Kuvassa vasemmalla meijerin tuotantopäällikkö, keskellä meijerin johtaja ja oikealla oppaan takana maatalousosuuskunnan johtaja. Taustalla näkyy osa meijerirakennuksesta.

7 Yläkuvassa tuotemaistiaisia, alakuvassa kravattiherra on maatalousosuuskunnan johtaja insinööri Koska.

8 Puklicen maatalousosuuskunta Puklicen maatalousosuuskunta oli tiistain toinen vierailukohde, jolla oli hallinnassaan maatalousmaata 1900 ha, josta viljelyksessä oli 1500 ha. Osuuskunnan jäsenet, kaikkiaan 59 osakasta olivat myyneet peltonsa osuuskunnalle. Jäsenyyden hinta oli Osuuskunnan hallinnassa oli myös vuokrapeltoa, jonka omistivat alueella ennen sosialismin aikaa asuneiden viljelijöiden jälkeläiset. Omistus- ja vuokrapellon suhde oli 70/30. Pellon vuokrahinta oli 40 /ha. Osuuskunnan johtaja, Karoul Vasourek, vastasi tilasta johtoryhmän kanssa. Johtoryhmään kuului johtajan lisäksi viisi henkilöä. Osuuskuntakokous pidetään kerran vuodessa, jolloin jäsenet voivat osallistua päätöksentekoon. Osuuskunnan liikevaihto oli 3,6 miljoonaa euroa. Osuuskunnan lypsylehmät olivat Prisecen kylän tilalla, johon oli rakennettu navetta 90 lehmälle jo vuonna Tuolloin navetta oli kuulunut kymmenen vuotta aikaisemmin perustetulle kolhoosille. Lihakarja, hiehot ja siat kasvatettiin osuuskunnan toisessa tilakokonaisuudessa. Lypsylehmätilalla oli nykyisellään 500 lehmää ja vasikat, jotka pidettiin tällä tilalla puolivuotiaiksi saakka. 500 lehmää pidettiin kannattavuuden rajana. Tilaa oli kehitetty hyvin johdonmukaisesti. Vuonna 1961 rakennettu navetta oli muutettu kokonaan poikimaosastoksi vuonna 2004, jolloin tilalle oli valmistunut 254-paikkainen makuuhalli lehmille ja vuonna paikkainen makuuhalli. Navetoiden kuivitus hoidettiin oljilla, jota oli käytettävissä ilahduttavan runsaasti. Ruokintavastaavat olivat erikseen. Vasikoista huolehti kaksi henkilöä. Lisäksi yövartija valvoi tilan tapahtumia ja hoiti hälytysluonteiset asiat. Erillinen vasikkala oli rakennettu vuonna 2007, johon mahtui 132 vasikkaa. Tilan lypsyasema oli vajaa 10 vuotta vanha, Fullwood 2 x 8 paikkainen, kalaruotoasema, joka oli alun perin mitoitettu paljon pienemmälle eläinmäärälle. Nykyisellä eläinmäärällä asema oli amerikkalaisittain tehokäytössä, lypsy tapahtui kaksi kertaa päivässä, 8 tuntia kerrallaan. Lypsytyö oli jaettu kolmeen vuoroon, jolloin kaksi henkilöä hoiti lypsyä ja kolmas toimi ajolaitteena. Aseman hankintakulut oli varmasti jo kuoletettu ja rahaa oli käytetty rakennuksiin. Vasikkakuolleisuus oli viisi vuotta aikaisemmin ollut n. 40 % ja nyt oli päästy viiteen prosenttiin. Vasikkakuolleisuuden laskuun oli vaikuttanut mm. se, että ternimaitojuottoa parannettiin, (käytännössä juotto tapahtui kolme kertaa vuorokaudessa), vasikkatilat olivat parantuneet ja poikimiset valvottiin myös öisin (yövartija). Maitojuotossa käytettiin meijeriin kelpaamatonta maitoa n. 200 l/päivä, antibioottimaitoa annettiin vain sonnivasikoille. Tilalta lähti meijeriin maitoa n l joka päivä. Keskituotos oli 8200 kg/lehmä. Maidosta sai 7 korunaa, 28 snt/l, pikkutiloilla maidon hinta oli kuulemma % alhaisempi. Tilalla oli seosrehuruokinta ja seokseen käytettiin pääasiassa tilan omia rehukomponentteja. Rehustuksen suunnittelu, kivennäiset ja vitamiinit tulivat tsekkiläiseltä rehufirmalta Miktop Cebin a.s. Tilan lypsylehmistä 10% oli rodultaan Tsekin punaista, ja loput holstainfriisiläistä. Tsekin punainen rotu oli holstainia lihaisempi ja rasvaisempi. Tila aikoo tulevaisuudessa siirtyä kokonaan holstainfriisiläiseen. Suurin terveydellinen ongelma tilalla olivat sorkkasairaudet. Sorkkakylpyjä varten ulos oli rakennettu allasosasto, jossa lehmät kävivät kerran kuukaudessa. Altaassa oli formaldehydiliuos, jossa lehmät seisoivat noin 20 min ajan kerrallaan. Osuuskunnan maataloustöistä kaikki, leikkuupuintia lukuun ottamatta tehtiin tilan omilla koneilla ja työntekijöillä. Henkilöstön määrä koko osuuskunnassa oli n. 110, joista 29 oli kokoaikaisia. Peltopuolen työväki oli 4 kk omissa töissään tai työttöminä ja 8 kk osuuskunnan palkkalistoilla. Lypsäjän palkka oli n korunaa ( 700 ) kuukaudessa + 35 % työantajakulut päälle. Osuuskunta aikoi jatkaa maitobisneksessä myös tulevaisuudessa, mm. viime vuosien investoinnit olivat tilalle olleet 4,5 milj..

9 Valkoinen armeija marssii navettavalloitukseen. Tilan sijainti on 550 m merenpinnasta.. Tällä kalustolla jaetaan mulleille sapuskat. Tanskalaismallinen makuuhalli oli tilan omaa suunnittelua. Lypsyasema oli tehokäytössä.

10 Vasikkalassa oli reilusti ilmatilaa. Olkipohjaiset yksilökarsinat auttavat hyvään kasvustarttiin. Allasosasto talviasennossa, tässä tilassa annetaan sorkkakylpyjä. Itävalta (10.3.) Angela ja Manfred Mittmasser Keskiviikkopäivänä jatkoimme matkaa Itävallan puolelle, Wachaun viinilaaksoa pitkin länteen, jossa tutustumiskohteena oli Angela ja Manfred Mitmasserin maitotila. Parsinavetassa oli 25 lehmää, joiden keskituotos oli 7500 kiloa. Peltoa oli 35 hehtaaria, jota viljeltiin 70:ssä eri lohkossa. Metsää tilalla oli 9 hehtaaria. Samassa kylässä oli kahdeksan muuta maitotilaa, joista Mitmasserin tila oli suurin ja tällä hetkellä ainoa päätoiminen maatila. Tila edusti hyvin tyypillistä itävaltalaista maitotilaa, sillä noin 70 % Itävallan maidontuotannosta tulee vuoristoalueilta ja pieniltä perheviljelmätiloilta. EU-jäsenyyden aikana maatalouden rakennekehitys on ollut suhteellisen nopeaa. Vuodesta 1995 tilojen määrä on vähentynyt 22 % ja keskikoko kasvanut 32 hehtaarista 40.5 hehtaariin.

11 Tuotanto myös Mittamasserin tilalla oli 20 vuodessa nelinkertaistunut. Maitoauto kävi tilalla joka toinen päivä. Rotu oli itävaltalaista kirjavaa karjaa, joka on ominaisuuksiltaan hyvin kestävää. Keskipoikimatavoite tilalla oli 7-8, kun se tällä hetkellä oli noin 6. Sonnivasikat myytiin 6-7 viikon ikäisinä välitykseen. Lehmävasikat pyrittiin kasvattamaan omalla tilalla. Muutama vuosi sitten hiehojen myynti oli kannattavaa, hinta oli noin euroa, tällä hetkellä hiehosta maksettiin noin euroa. Maidontuotannon tulevaisuuden haasteita pidettiin suurina. Vuonna 2013 Itävallassa astuu voimaan uusi laki, joka käytännössä kieltää kokonaan eläinten pidon kytkettyinä. Suurin osa (70 %) itävaltalaistilojen maidosta tuotetaan vielä parsinavetoissa, mikä tietää mittavia investointeja monilla tiloilla. Vuonna 2015 käytöstä poistuva EU:n kiintiöjärjestelmä pelottaa suuresti myös itävaltalaistiloja. Kiristyvässä kilpailutilanteessa Itävallassa on päätetty satsata laatuun. Esimerkiksi GMO:n suhteen Itävallan kanta on ehdottoman kielteinen. Heikko kannattavuus ja alhainen tuottajahinta olivat huolenaiheista suurimpia myös Itävallassa. Viime vuoden maitokriisi oli pakottanut Mitmasserin isännänkin Wieniin muutamaksi päiväksi osoittamaan mieltä paremman tuottajahinnan puolesta. Tila oli mukana 400 muun itävaltalaistilan kanssa yhteiseurooppalaisessa reilu maito kampanjassa. Sillä halutaan kiinnittää kuluttajien huomio siihen, että laatu ja vastuullisuus kulkevat käsi kädessä. Jos tuottaja saisi tuotteestaan 10 senttiä enemmän litralta, se takaisi tuotannon jatkuvuuden ja varmistaisi, että kuluttaja voisi nauttia hyvästä laadusta ja hoidetusta maalaismaisemasta myös tulevaisuudessa. Reilu maito kampanjasta löytyy lisätietoja osoitteesta Slovakia (11.3.) Dan Slovakia Agrar a.s. Torstaipäivän ensimmäinen kohde oli tanskalaisomisteinen Dan Slovakia Agrar a.s.:n tila Velky Mederissä lähellä Unkarin rajaa, noin 60 km Bratislavasta, Slovakian pääkaupungista, kaakkoon. Tila perustettiin jo vuonna 1949 ja se oli tsekkoslovakian ykkösfarmi sosialismin aikaisessa valtiossa. Pinta-ala oli tuolloin 7450 hehtaaria, lehmiä oli 2350 ja emakoita Vuonna 1996 tila yksityistettiin WM Agromed ksi. Vuonna 2001 parhaat osat myytiin rahoitusyhtiölle ja nimi muuttui Dan Slovakia Agrar ksi, tuolloin peltoa oli 2500 hehtaaria ja emakoita Seuraavana vuonna sikapuolen tuotantotilat uudistettiin ja emakoiden määrä nostettiin 3000:aan. Samalla rakennettiin toimistorakennus ja kahden seuraavan vuoden aikana rakennettiin maidontuotantotilat 1200 lehmälle. Omistus on nykyisin täysin tanskalaisten käsissä, ja viimeisimmäksi on rakennettu rehukeskus myllyineen ja rehusiiloineen. Tilan tavoite on tuottaa Euroopan markkinoille taloudellisesti ja tehokkaasti huippulaatuisia elintarvikkeita. Nykyaikaisen tekniikan avulla tila aikoo huolehtia ympäristöasioista, eläinten hyvinvoinnista ja myös henkilöstöstä kouluttamalla heitä jatkuvasti ja säännöllisesti sekä tietotaidon että työmoraalin osalta. Tilalla on edelleen 3000 emakkoa, joilta syntyvät porsaat ( kpl/v), myydään Slovakiaan tai ympäröiviin maihin. Työ tehdään 30 työntekijän voimin. Tilan ylin johto on tanskalaista, samoin neuvonta. Työväki on paikallista. Tällä hetkellä tuottajahintataso sikapuolella on alhaisempi kuin parina aikaisempana vuonna. Vuonna 2010 viljelyksessä tulee olemaan 4200 hehtaaria peltoa, josta 2100 hehtaaria on omaa ja loput vuokramaata. Vuokramaan hinta on 180 /ha ja ostohinta pienillä alle 2 hehtaarin peltoaloilla noin 2000 /ha. Tilan pelloilla kasvatetaan maissia 8000 kg/ha, maissisäilörehua n tn/ha, vehnää kg ha, lisäksi ohraa, rapsia ja sinimailasta. Viljelyn minimitekijä on sademäärä, joka on vain 530 mm/vuosi ja kuivina kesinä heinäkuun alussa sato voi olla menetetty lähes kokonaan. Peltoviljelypuolella on 40 työntekijää, joiden viikkotyöaika on 35 tuntia. Keskipalkka on 1000 /kk, joka sisältää kaikki työvoimakustannukset. Maidontuotannossa on 1300 holstain-friisiläislehmää, tilan maitokiintiö on 16 miljoonaa kiloa, mutta viime vuoden tuotanto oli vain noin 12 miljoonaa kiloa. Keskituotos on 9000 kg ja 305 päivän tuotoksena kg. Työntekijöitä on maidontuotannossa 30 henkilöä, toiminnan johto on tanskalaista ja samoin neuvontapalvelut ovat tanskalaista. Paikallista neuvontaa ei käytetä, koska Slovakiassa neuvonta on aina kytketty johonkin kaupalliseen toimijaan, joten neuvot eivät ole välttämättä kovin puolueettomia. Maito toimitetaan Rajo-nimiseen meijeriin, joka on noin 35 kilometrin päässä navetalta. Lähin meijeri hallitsee tilaa ympäröiviä maita, joten suhteet eivät ole parhaat mahdolliset ja siksi maito toimitetaan hieman kauemmaksi. Tämä ja kolme muuta tilaa tuottavat Rajo-meijerin maidosta n. 40 %, ja heillä on hyvä neuvotteluasema maidon hinnan suhteen. Toki tilan maidon hinta määräytyy pääasiassa Euroopan maitomarkkinoiden mukaan. Maaliskuun maidon hinnasta tilan johto oli menossa keskustelemaan seuraavalla viikolla meijerille. Helmikuun maidon hinta oli 25,5 snt/l, kun kannattavuusraja olisi 32 snt/l.

12 Tuotantokustannukset ovat samaa luokkaa kuin Tanskassa. Työvoimakustannukset ovat periaatteessa alemmat, mutta luontainen slovakialainen työtapa, jossa hoidetaan mieluiten vain oma työsarka parityöskentelynä, kohottaa kuluja, joten työkustannuskin liikkuu tanskalaiselle tasolla. Kuva: Lantakäytävät puhdistetaan kolme kertaa päivässä lypsyjen välillä. Sorkkasairaudet viihtyvät noissa oloissa. Tilalla esiintyvistä karjan sairauksista pahin on sorkka-alueen ihotulehdus (digitalis dermatitis), joka aiheuttaa erittäin kivuliaan ihotulehduksen sorkan yläpuolelle, etu- tai takapuolelle sorkkaa, tai lähelle sorkkaväliä. Utareterveys romahti viime vuonna, kun paikallinen rehuasiantuntija oli sitä mieltä, että kasvatetaan väkirehun määrää appeessa, jolloin saadaan lisää maitoa. Liian väkevät annokset aloittivat kierteen, johon liittyivät jalkasairaudet ja utaretulehdukset. Viime vuonna tila käytti antibiootteja yhteensä 600 litraa yrittäessään saada karjan terveyttä paremmaksi. Nykyinen karjan vastuuhenkilö, joka on työskennellyt tilalla tämän vuoden alusta, on tanskalainen, joka yrittää saada karjan terveyden kuntoon. Myös salmonellaa esiintyy tilalla, mutta vain epävirallisesti. Pulukanta olikin tilalla huomattava. Poikimakerrat ovat pudonneet tilalla alle kahden. Tilalla on yksi kokoaikainen ja kaksi osa-aikaista eläinlääkäriä. Tilaa hoidetaan tanskalaisella johdolla amerikkalaisin opein. Kiimat synkronoidaan ja kaikki saavat ennen poikimista antibioottia utaretulehdusta vastaan. Alkionsiirtoa ei harjoiteta. Tämän hetken keskeisin ongelma on saada poikineet hiehot pysymään terveinä, koska yli puolet lehmistä saa utaretulehduksen ensimmäisellä tuotoskaudella. Aikaisemmin vasikkakuolleisuus oli ongelma, mutta valvonnalla ja hapanjuoton aloittamisella vasikkakuolleisuus on saatu kuriin. Sonnivasikat myydään kaksiviikkoisina Italiaan, hinta on nyt 120 /kpl. Kuva: Vasikkaiglut ovat kova sana, taustalla tyhjennetään lieteallasta.

13 Tilanjohtaja Morgen Hansen totesi, että tällä hetkellä ei kannata tavoitella kg:n tuotoksia vaan 9000 kg voisi olla taloudellisesti kannattavampaa. Tila suunnittelee uutta 3500 lehmän tuotantoyksikön rakentamista, mutta sitä ennen tuotanto täytyy saada kannattavaksi. Tilan tavoite on olla markkinajohtaja laadussa, tehokkuudessa ja kannattavuudessa. Visiona on, että Dan Slovakia Agrar on Slovakian vahvin alkutuotantobrändi tulevaisuudessa. Kuva: Tanskalainen karjanmestari opastaa slovakialaista ruokkijaa appeen reseptistä, energiaa rehuannos saa mm palmuöljystä. Kuva: 2*24 paikkainen seitsemän vuotta vanha, BouMatic Expressway, lypsyasema, käytössä lähes ympäri vuorokauden. Tällä hetkellä asemalla lypsetään 1300 lehmää, mutta kapasiteettia voisi kasvattaa 200 lehmällä, jos työmentaliteetti olisi samaan luokkaa kuin Tanskassa.

14 Unkari ( ) Unkarin luomutila ja ekokylä Torstaipäivän päätteeksi tutustuimme Unkarin ensimmäiseen luomutilaan Galga Heviziin, jossa Miklos Vidak, Galgafarmin toimitusjohtaja esitteli osuuskunnan maatilaa ja rakenteilla olevan ekokylän toimintaa. Kylän kehittäminen on yksi Unkarin mielenkiintoisimmista projekteista tällä hetkellä ja pienen sekä uutteran toimijajoukon pitkän, noin 16 vuoden suunnitteluprosessin tulos. Tavoitteena on, että kylässä voisi tulevaisuudessa asua jopa 50 perhettä. Tällä hetkellä kylässä asuu 15 perhettä, joille osuuskunta tuottaa elintarvikkeita. Osuuskunnan tilalla on 300 hehtaaria peltoa, yli 100 lehmää, sikoja ja hevosia sekä vuohia ja lampaita. Tuotanto jalostetaan pääosin itse. Alueella toimii mm. kauppa, ravintola, meijeri, juustola, teurastamo, mylly sekä vihanneksien käsittely- ja jatkojalostuslaitos. Tuotannossa ja jalostuksessa noudatetaan luomusääntöjä, joita myös valvotaan. Ekokylä sijaitsee 20 hehtaarin suuruisen järven (lammen) rannalla. Kylästä myydään tontteja, jolle ostaja sitoutuu rakentamaan talon omalla kustannuksellaan ekologisin periaattein tavoitteena mahdollisimman suuri energiatehokkuus. Talon rakenteissa suositaan ympäristöystävällisyyttä, mm. 70 cm:n paksuiset ulkoseinät rakennetaan savi-olkiseoksesta. Alueelle on rakenteilla oma lämpökeskus, jossa energiaa tuotetaan aurinkopaneeleilla ja tuulimyllyillä. Talot liitetään järjestelmään kaukolämmöllä. Tonteista 75 % on tällä hetkellä myyty, asukkaiden keski-ikä on 35 vuotta. Puolet nykyisistä asukkaista myös työskentelee ekokylässä, puolet sen ulkopuolella. Etenkin nuoret ovat halukkaita vaihtamaan alaa ja kouluttautumaan uudelleen kylään muuttaessaan. Ekokylän asukkaat muodostavat yhteisön, jossa sekä tuotteiden että palveluiden tuotanto ja kulutus pyritään toteuttamaan mahdollisimman tarkkaan suljetun ekosysteemin periaatteiden mukaisesti. Jätteet kompostoidaan ja käytetään pellolla lannoitteena. Jätevedet puhdistetaan ja johdetaan alueella sijaitsevaan noin 4000 neliön pikkulammikkoon, jossa veden laatu on niin hyvää, että siellä voi elää kalojakin. Jokaisella tontilla on pieni puutarha, jossa tuotetaan omiin tarpeisiin vihanneksia ja marjoja. Mikäli asukkaalla on tätä suurempi tarve omaan viljelyyn, voi ekokylän säätiöltä pyytää lisää peltoa yhdestä kolmeen hehtaariin. Se osa tuotannosta, jota ei kuluteta ekokylässä, myydään ulos luomutuotteina. Unkarissa luomutuotteiden markkinat ovat tosin vielä varsin pienet. Kauppiaat laittavat hintoihin rutkasti luomulisää, jolloin kuluttajat kokevat tuotteet liian kalliiksi ja vain harvat ovat valmiita maksamaan niistä. Luomumaidosta maksetaan tällä hetkellä tuottajalle 35 senttiä litralta. Tilalla on 50 lypsylehmää, joiden päivätuotos on noin litraa/lehmä. Ruokinta tapahtuu tilan omilla luomurehuilla, joissa maissin osuus on suuri. Ideaalinen ekokylä rakentuu hitaasti, mutta varmasti. Ennakkoasenteet ekokylää ja siellä asuvia ihmisiä kohtaan ovat olleet suuret. Yleensä asukkaat on mielletty eräänlaiseksi ääriryhmäksi, joka yrittää toteuttaa hulluja ajatuksiaan enemmän tai vähemmän onnistuneesti. Vaikeinta on ollut toimivan vuorovaikutuksen ja sosiaalinen yhteisön rakentaminen ihmisten välille. Tulevaisuudessa kylän rakentamistyöhön käytetään mahdollisesti myös EU-varoja, toistaiseksi rahoitus on ollut pitkälti markkinaehtoista. Tälläkin hetkellä tuotantotilat vaatisivat kipeästi investointeja, mutta osuuskunnalla ei ole ollut niihin varaa, vaikka EU on luvannutkin hunajaa ja kaikkea muuta. Luomutiloja Unkarissa on 60 ja tällainen kokonaisuus on vielä harvinaisuus. Osuuskunta Kocherin kylässä pustan laidalla Budapestistä etelään Perjantaina vierailimme tilakokonaisuudella, jonka kokonaispinta-ala oli 3500 ha. Tilan tuotanto oli kolmessa eri paikassa. Ensimmäisellä tilalla oli lihanautoja, toisella sekä lihanautoja että lypsylehmiä ja kolmannella tilalla vain lypsylehmiä. Tilan omistaja oli hankkinut vasta puoli vuotta sitten omistukseensa 1300 hehtaarin alan, jolla kasvatettiin lihanautoja. Ostohinta oli ollut 2 miljoonaa euroa eläimineen. Tämän tilan pinta-alasta 1000 ha oli pustaa, jolla laidunnettiin nk. Unkarin täplikästä rotua, joka näytti pitkälti herefordilta sekä unkarilaista alkuperäisrotua, nk. Unkarin harmaata pitkäsarvista. Tämä rotu on peräisin 900-luvulta. Toukokuun puolivälissä 300 keinosiemennettyä nautaa viedään laitumelle, jossa kaksi henkilöä paimentaa niitä syksyyn saakka. Kerralla laidunnetaan aina 4-5 hehtaarin aluetta. Poikimiset tapahtuvat pustalla ja syksyllä laitumelta tulee emojen lisäksi takaisin 250 vasikkaa. Naudat ovat ulkona ympäri vuoden. Talvikautena eläimet saavat lisäravintona maissisäilörehua n. 12 kg/eläin. Vasikat pidetään talvella katoksessa. Normaalisti tällä seudulla voi olla talvisin pakkasta 5-10 astetta, mutta tänä talvena pakkasta on ollut jopa 15 astetta ja lunta harvinaisen runsaasti.

15 Kuva: Maissisäilörehu maistuu lihanaudoille. Kuva: Onnellinen tilanomistaja pustan reunalla Lypsykarjatilalla oli 840 lehmää, mutta peltoa vain 60 ha. Työntekijöitä tilalla oli 30. Kokonaisuudessaan yritys työllisti 70 henkilöä ollen alueen suurin työnantaja. Keskipoikimakerraksi isäntä kertoi 4-5 kertaa, keskituotos 8600 kg/v. Lypsy tapahtui kaksi kertaa päivässä ja päivätuotos oli noin kg. Holstainfriisiläinen, sukupuolilajiteltu sperma tuotiin Kanadasta ja USA:sta. Tilalla oli oma seminologi, joka hoiti kiimantarkkailut ja siemennykset. Ummessaoloaika oli keskimäärin 60 päivää. Isännän tytär oli eläinlääkäri ja huolehti karjan terveydestä. Vasikkakuolleisuus oli 3 %. Noin kolmannes lypsylehmistä poistettiin vuosittain. Isännän mukaan tila on onnellisessa asemassa, sillä raitis ilma pitää eläimet terveinä ja mitään sairauksia eläimillä ei ole. Kesän kuivuutta vastaan auttaa Tiza-joesta johdettu kasteluvesi. Maidon hinta oli viime kesänä alhaisimmillaan 18 snt/litra, tällä hetkellä noin snt/litra, joka kattaa tuotantokustannukset. Tuotantotuki maidolle on 3 snt/l. Pelloille saadaan tukea 300 /ha. Lihaeläimet myydään Kreikan ja Italian markkinoille, tukea saadaan /eläin. Tila aikoo ryhtyä rakentamaan kahden viikon kuluttua uutta navettaa, jonka rakentamiseen EU:n tuki on 75 %. Vaikka tuotantorakennuksia uusitaan, maidon tuotanto- ja eläinmäärää ei ole tarkoitus kasvattaa. Myöhemmin on tarkoitus rakentaa oma maidonpakkaamo ja siten saada tuotteelle parempi kate.

16 Unkarissa on paljon pieniä yksityistiloja, jotka painiskelevat talousvaikeuksien kanssa. Heillä ei ole rahaa, ei eläimiä, eikä viljeltävää. Tuoreen, korkealaatuisen maidon arvostus ei ole Unkarissa kovin korkealla, sillä kuluttajat ovat tottuneet juomaan UHT-maitoa, eivätkä tiedä paremmasta. Unkarissa on jonkin verran omaa meijeriteollisuutta ja maitobrändeja, mutta niitä myydään alhaiseen hintaan. Kuva: Lypsykapasiteettia löytyy, sillä rinnatusten on kaksi DeLaval lypsyasemaa, 2*12 kalaruotoja. Kuva: Tilasäilöihin mahtuu päivän n. tuotos litraa. Kuva: Unkarilainen yksilökarsina.

17 Tanyacsardan hevostila Perjantain viimeinen kohde oli Unkarin pustalla, Lajosmizsessä oleva Tanyacsardan hevostila. Tila on perustettu 35 vuotta sitten ja on kooltaan 50 hehtaaria. Tilalla järjestetään erilaisia tapahtumia, hevosnäytöksiä ryhmille, juhlia, kuten häitä ja pikkujouluja. Lisäksi tilalla on kaksi ravintolaa. Tilalla kasvatetaan Lipitsan hevosia ja puoliverihevosia. Varsoja syntyy vuosittain 25 kappaletta. Tämän kevään ensimmäiset varsat olivat syntyneet vierailumme aikaan. Kaikkiaan hevosia on tilalla noin 120 kappaletta. Vuosittain tilalta myydään hevosta. Vasemmassa kuvassa on yksi tämän kevään varsoista. Keskimmäisessä kuvassa on tarhassa viime kevään hyvinkehittyneitä varsoja. Vierailumme aluksi meille oli järjestetty kärryajelu katsomoon, jossa oli hevosnäytös.

18 Kuvia hevosnäytöksestä. Sama aaseilla mikä hevosilla

19 Hevostilalla on myös vanhoja paikallisrotuja, kuten lampaita, lihakarjaa ja erilaisia aaseja.

20 Johtopäätökset Eurooppalaisen maidontuottajan arkeen iloineen ja murheineen on suomalaisen kollegan helppo samaistua. Mittakaava ja näkökulma vain vaihtelevat. Huolenaiheista suurin on alhainen tuottajahinta, joka ei kata missään maassa kunnolla tuotantokustannuksia. Kannattavuus on heikko ja velkaisuusaste korkealla etenkin entisissä sosialistimaissa kuten Tsekissä, Slovakiassa ja Unkarissa. Suora siirtyminen vapaaseen markkinatalouteen oli 90-luvun alussa raju ja nopea. Tilat siirtyivät takaisin aikaisemmille omistajille yleensä alkuperäisessä koossa. Seurauksena oli, että maissa oli paljon pieniä, huonokuntoisia ja elinkelvottomia maatiloja, joissa peltoa oli noin viisi hehtaaria, koneita ei nimeksikään ja omistajat asuivat kaupungeissa. Yhteys maatalouteen oli vuosikymmenten aikana katkennut. Moni kolhoosi siirtyikin kokonaisuutena perustettavien osuuskuntien haltuun. Nykyisin esimerkiksi 70 % Tsekin viljelyalasta ja yli 80 % kotieläintuotannosta on osuuskunta- tai yhtiömuotoisten tilojen omistuksessa. Peltoa osuuskuntatiloilla on keskimäärin 800 hehtaaria. Rakenteen kehittämiseen panostetaan voimakkailla investoinneilla. Maidon tuottajahinta määräytyy markkinoilla. Hintataso on nyt keskimäärin noin 25 senttiä litralta. Suurin osa Tsekin meijereistä on ulkomaalaisessa omistuksessa. Maan oman meijeriteollisuuden kilpailukyky on heikko. Ongelmana on, että maito matkaa Saksaan jalostettavaksi ja tuodaan juustoina ja jogurtteina takaisin, jolloin arvonlisä jää ulkomaille. 40 % Tsekissä kulutetuista elintarvikkeista tuodaan ulkomailta. Unkarissa ongelmat ovat hyvin samankaltaisia. Kuluttajat ostavat hinnan perusteella ja tuotteen laadulla ei ole juurikaan merkitystä. Slovakiassa tuottajien neuvotteluvoimaa parantaa vähän se, että meijerit ovat usein pieniä ja ostavat maidon vain muutamilta, isokokoisilta tiloilta. Maatalousmaa siirtyy kovaa vauhtia ulkomaalaisomistukseen, mitä ei aina katsota hyvällä. Pellon osto- ja vuokrahinnat ovat nousussa. Slovakiassa opintomatkalaiset tutustuivat tanskalaisomistuksessa olevaan Dan Slovakia -tilaan, jota johdetaan tanskalaisin voimin ja amerikkalaisin opein hyvin yritysmäisesti ja tuloshakuisesti. Johdon mukaan toiminnan tehokkuudessa on paljon parantamisen varaa. Etenkin työn tuottavuutta pitäisi saada ylöspäin ja eläinten terveyteen panostaa. Suurinta yhteenkuuluvuuden tunnetta suomalaisisännät ja -emännät kokivat kuitenkin itävaltalaisen vuoristotilan isäntäparin kanssa. Tilan koko vastasi suomalaisen mittapuun mukaan keskikokoista suomalaista maitotila, viljelyolosuhteet olivat karut ja pellot pieninä tilkkuina vuorilla. Maidontuotantoon kuitenkin uskotaan ja siihen satsataan.

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

Suunnittelu tarvitsee erilaisia asiantuntijoita

Suunnittelu tarvitsee erilaisia asiantuntijoita Suunnittelu tarvitsee erilaisia asiantuntijoita Arto Karila yritysneuvoja, tukitiimivastaava ProAgria Etelä-Savo 14.2.2011 ProAgria Etelä-Savo 1 Onnistumisia asiantuntijoiden yhteistyöstä Organisaatioita

Lisätiedot

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt

Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atrian kuulumisia Atria Suomen keskeisimmät yhtiöt Atria Suomi Oy Kehittää, tuottaa ja markkinoi suomalaisia tuoreruoka-alan tuotteita ja niihin liittyviä palveluja. Liikevaihdolla mitaten Suomen suurin

Lisätiedot

Maatalouden investointitukien vaikutus maitotilojen rakennekehitykseen Etelä- Savossa vuosien aikana

Maatalouden investointitukien vaikutus maitotilojen rakennekehitykseen Etelä- Savossa vuosien aikana Maatalouden investointitukien vaikutus maitotilojen rakennekehitykseen Etelä- Savossa vuosien 2009-2014 aikana OPINNÄYTETYÖ, KEVÄT 2016 JENNA HÄMÄLÄINEN 1. Taustaa opinnäytetyölle 2. Tarkoitus ja tavoitteet

Lisätiedot

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Luomuviljelyn talous. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Luomuviljelyn talous Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso 1.12.2009 Luonnonmukaisen tuotannon näkymät 1/2 Luomutuotteiden kysyntä on kasvanut kaikkialla Suomessa kulutus on tapahtunut muuta Eurooppaa

Lisätiedot

TARKASTUSOSA VASIKAT (NAUTA ALLE 6 KK)

TARKASTUSOSA VASIKAT (NAUTA ALLE 6 KK) Laiminlyönnit kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKAT JA NAUDAT YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama selvitys vasikoiden suojelua

Lisätiedot

Simmental rotutavoitteita ja -ominaisuuksia. Katri Strohecker Finn Beef Ay

Simmental rotutavoitteita ja -ominaisuuksia. Katri Strohecker Finn Beef Ay Simmental rotutavoitteita ja -ominaisuuksia Katri Strohecker Finn Beef Ay Simmental Nuori liharotu Suomessa; ensimmäiset tuotu 1990 Alkuperä Sveitsissä; Simme-joen laakso Simmentaleja n. 40-60 miljoonaa

Lisätiedot

Aperehuruokinnan periaatteet

Aperehuruokinnan periaatteet Aperehuruokinnan periaatteet Lehmien kaikki rehut sekoitetaan keskenään Seosta annetaan vapaasti Lehmä säätelee itse syöntiään tuotostasoaan vastaavaksi Ummessa olevien ja hiehojen ruokintaa pitää rajoittaa

Lisätiedot

Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Miten maatalouden rakennekehitys jatkuu Pohjois-Suomessa? Anne Kallinen KANTAR TNS / Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Nykytilanteesta tulevaisuuteen: Maatilojen Kehitysnäkymät vuoteen 2022 Suomen Gallup

Lisätiedot

Tuotosseurannan raporttien avulla karjan terveys hallintaan!! Virpi Kurkela Terveydenhuoltoeläinlääkäri ProAgria Oulu Iisalmi 28.3.

Tuotosseurannan raporttien avulla karjan terveys hallintaan!! Virpi Kurkela Terveydenhuoltoeläinlääkäri ProAgria Oulu Iisalmi 28.3. Tuotosseurannan raporttien avulla karjan terveys hallintaan!! Virpi Kurkela Terveydenhuoltoeläinlääkäri ProAgria Oulu Iisalmi 28.3.2012 1 Onko minulla tavoite karjani utareterveydelle? Onko nykyinen utareterveystilanne

Lisätiedot

Taloudenhallinta navettainvestoinnissa. Vesa Lapatto Savitaipale

Taloudenhallinta navettainvestoinnissa. Vesa Lapatto Savitaipale Taloudenhallinta navettainvestoinnissa Vesa Lapatto Savitaipale Mäkelän tila Yrittäjät Nina ja Vesa Lapatto Työntekijöitä 2 Pojat Juho ja Joonas Peltoa 118 ha Metsää 56 ha Lehmiä 170 nuorkarjaa 160 Lähtökohta

Lisätiedot

Eläinten hyvinvointikorvaus

Eläinten hyvinvointikorvaus Eläinten hyvinvointikorvaus 2017 19.1.2017 1 Ei perusehtoja tai lisäehtoja, toimenpiteet samanarvoisia 1-vuotinen sitoumus Noudatettava kaikissa rakennuksissa (myös eri tiloilla) Korvaus maksetaan eläinryhmäkohtaisesti

Lisätiedot

MAITOA LISÄÄ MARKKINOILLE 5.11.2013 KARELIA-AMK Joensuu. Pekka Tahvanainen Pohjois-Karjalan ELY-keskus

MAITOA LISÄÄ MARKKINOILLE 5.11.2013 KARELIA-AMK Joensuu. Pekka Tahvanainen Pohjois-Karjalan ELY-keskus MAITOA LISÄÄ MARKKINOILLE 5.11.213 KARELIA-AMK Joensuu Pekka Tahvanainen Pohjois-Karjalan ELY-keskus Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 7.11.213 1 Joensuu ELY-keskus: Pohjois-Karjala Joensuu Tiloja

Lisätiedot

Innovaatiotyöpaja. Katariina Manni, HAMK , Jokioinen. Valkuaisosaamiskeskuksesta ratkaisuja Hämeen valkuaisomavaraisuuteen hanke

Innovaatiotyöpaja. Katariina Manni, HAMK , Jokioinen. Valkuaisosaamiskeskuksesta ratkaisuja Hämeen valkuaisomavaraisuuteen hanke Innovaatiotyöpaja Katariina Manni, HAMK 12.02.2016, Jokioinen Valkuaisosaamiskeskuksesta ratkaisuja Hämeen valkuaisomavaraisuuteen hanke Lyhytnimi: Valkuaisfoorumi Hankkeen toteuttajat Päätoteuttaja Hämeen

Lisätiedot

MaitoManagement 2020

MaitoManagement 2020 MaitoManagement 2020 Hiehoprosessin tehostaminen Tavoitteena on tuottaa maitoa taloudellisesti ja tehokkaasti tilakokonaisuus huomioiden. Maidontuotannon tehokkuutta seurataan mm. seuraavilla mittareilla:

Lisätiedot

MTK ja jäsenyritykset kehityksessä mukana

MTK ja jäsenyritykset kehityksessä mukana MTK ja jäsenyritykset kehityksessä mukana Perttu Pyykkönen Itä-Suomen MTK-Liittojen puheenjohtajien ja sihteerien neuvottelupäivä 1.2.2017 Investointiosuus koko maan investoinneista (ilman asuinrakennuksia

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Tuusniemi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9.

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Tuusniemi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9. Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita 9.9.3 8 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita 9.9.3 8 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Ansiotulorakenne * kunnan

Lisätiedot

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Siilinjärvi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9.

Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita. Siilinjärvi Tuottajaliitto: POHJOIS-SAVO. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 19.9. Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Siilinjärvi 19.9.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto Oy Maa- ja metsätalouden keskeisiä indikaattoreita Siilinjärvi 19.9.213 221182 Suomen Gallup Elintarviketieto

Lisätiedot

Itä-Suomen Maitotilabarometri MAST-hanke Heinäkuu 2017

Itä-Suomen Maitotilabarometri MAST-hanke Heinäkuu 2017 Itä-Suomen Maitotilabarometri 2016 MAST-hanke Heinäkuu 2017 Toteutustapa Kysely lähetettiin tammikuussa 2016 postitse kaikille Osuuskunta ItäMaidon ja Osuuskunta Maitomaan tuottajalle (2136 kpl) Itä-Suomen

Lisätiedot

Selvitys parsinavettojen taloudellisesta merkityksestä nautasektorilla

Selvitys parsinavettojen taloudellisesta merkityksestä nautasektorilla Selvitys parsinavettojen taloudellisesta merkityksestä nautasektorilla Olli Niskanen ja Anna-Maija Heikkilä MTT Taloustutkimus, Latokartanonkaari 9, 00790 Helsinki etunimi.sukunimi@mtt.fi 14.10.2014 MTT

Lisätiedot

Ternimaidon laatu. Ann-Helena Hokkanen (1,2) Marja Viitala (2) Arja Korhonen (2) Suvi Taponen (1)

Ternimaidon laatu. Ann-Helena Hokkanen (1,2) Marja Viitala (2) Arja Korhonen (2) Suvi Taponen (1) Ternimaidon laatu Ann-Helena Hokkanen (1,2) Marja Viitala (2) Arja Korhonen (2) Suvi Taponen (1) (1) Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto (2) Savonia Ammattikorkeakoulu Ternimaito Ternimaito

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT. Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011

VILJAMARKKINAT. Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011 VILJAMARKKINAT Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011 Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti (luotto, korot) Kuljetuskustannukset

Lisätiedot

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Eläinten lukumäärä Eläimiä yhteensä

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Eläinten lukumäärä Eläimiä yhteensä Laiminlyönnit muissa kuin kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. Tarkastuspäivämäärä Asiakirjan numero ELÄINSUOJELUTARKASTUS NAUTA YLI 6 KK Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n

Lisätiedot

LANTAKOLA MAKUUPARSIEN PUHDISTAMISEEN

LANTAKOLA MAKUUPARSIEN PUHDISTAMISEEN LANTAKOLA MAKUUPARSIEN PUHDISTAMISEEN Aution maatila Tilavierailu 02/2012 Anne-Mari Malvisto ja Mika Turunen 16.5.2012 Oikeudet muutoksiin pidätetään. Kilpailukykyä maidontuotantoon Hyvien käytänteiden

Lisätiedot

Rakennusinvestointi: -tuottavat lehmät vai susi jo syntyissään?

Rakennusinvestointi: -tuottavat lehmät vai susi jo syntyissään? Rakennusinvestointi: -tuottavat lehmät vai susi jo syntyissään? Terveydenhuoltoeläinlääkäri Virpi Kurkela ProAgria Oulu Navettainvestoinnin Tavoite Toimiva, tuottava tila Vähemmän työtä/eläin Enemmän laadukasta

Lisätiedot

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi

HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi HIEHON KASVATUS JUOTOLTAVIEROITUKSELTA POIKIMISEEN - ruokinta, hoito, kasvun seuranta ja valmentautuminen lehmäksi Vasikka alle 3 kk Kolmena ensimmäisenä kuukautena lehmävasikkaa voidaan ruokkia täysin

Lisätiedot

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn Tuija Huhtamäki & knit Pohjois-Suomen nurmitoimikunnan talviseminaari 8.1.2016 Mikä on tärkein säilörehun laatutekijä? D-arvo Kuiva-ainepitoisuus Arvosana Syönti-indeksi

Lisätiedot

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

Luomutuotanto nyt ja vuonna 2020 aluetalouden ja luomutuottajien näkökulmista

Luomutuotanto nyt ja vuonna 2020 aluetalouden ja luomutuottajien näkökulmista Luomutuotanto nyt ja vuonna 2020 aluetalouden ja luomutuottajien näkökulmista Susanna Kujala LÄHELTÄ JA LUOMUA -seminaari 30.11.2016 Seinäjoki 2.12.2016 1 Luomun aluetaloudelliset vaikutukset ja tuotannon

Lisätiedot

KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS

KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS KANTONIEMEN TILAN INVESTOINTIRATKAISUT, NIIDEN TAUSTAT JA TOIMIVUUS Juha Kantoniemi Valion navettaseminaari 8-9.2.2012 Rantasipi Airport Congress Center, Vantaa 1. Vähän tilan historiasta ja menneisyydestä

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

Maitovalmennus 2016 Onko lehmä tiine

Maitovalmennus 2016 Onko lehmä tiine Maitovalmennus 2016 Onko lehmä tiine Minna Norismaa ProAgria Pohjois-Karjala Huippuosaaja, ruokinta, terveys ja hyvinvointi CowSignals master p. 040 3012431, minna.norismaa@proagria.fi Poikimaväli 365-380

Lisätiedot

ELÄINTENHYVINVOINTIKORVAUS NAUDOILLE V S ELY-keskus. Lähde: Mavi, MMM

ELÄINTENHYVINVOINTIKORVAUS NAUDOILLE V S ELY-keskus. Lähde: Mavi, MMM ELÄINTENHYVINVOINTIKORVAUS NAUDOILLE 2015-2016 V S ELY-keskus. Lähde: Mavi, MMM Uutta eläinten hyvinvointikorvauksessa 2015 Kaikki vanhat sitoumukset (naudat, siat) päättyvät 30.04.2015 terveydenhuoltoon

Lisätiedot

ELÄINTUET 2016. Lähde: Maaseutuvirasto, MMM

ELÄINTUET 2016. Lähde: Maaseutuvirasto, MMM ELÄINTUET 2016 Lähde: Maaseutuvirasto, MMM Kansalliset eläintuet EU- palkkiot Eläinten hyvinvointikorvaus 2 Kansalliset eläintuet Yleiset ehdot Tuenhakijan on oltava vähintään 18 vuotta (31.12.2015) Voidaan

Lisätiedot

Viljakauppa. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy

Viljakauppa. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Viljakauppa Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy 2 3 Toiminta-alue Jäsenrakenne Tanska 13 Ruotsi 16 Norja 1 Suomi 1 Baltia 3 Tukiyritykset Osuuskuntien kärki Euroopassa Osuuskunnat Euroopassa 2011 EUR

Lisätiedot

Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014

Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014 Onko viljelijöillä kiinnostusta siirtyä luomuun? Anne Kallinen 10.6.2014 SISÄLTÖ 1. Luomutuotannon osuudet 2013 2. Luomutuottajan yrittäjäominaisuudet 3. Luomutuotannossa jatkaminen ja luomuun siirtyminen

Lisätiedot

LUOMU POHJOIS-KARJALASSA

LUOMU POHJOIS-KARJALASSA LUOMU POHJOIS-KARJALASSA LUOMUTUOTANNON KEHITYS Pohjois-Karjalassa luomutuotannon kehittämistyötä on tehty kauan. Nyt Pohjois-Karjala on suhteellisesti mitaten johtava luomumaakunta. Viljat, marjat, hunajat

Lisätiedot

Miltä näytti ruokinta v ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Miltä näytti ruokinta v ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto Miltä näytti ruokinta v. 2014 ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto 15.4.2015 Tarjolla tänään: Millä eväillä maito tuotettiin vuonna 2014 ja erot edellisvuoteen? Tuotostietoja

Lisätiedot

DeLaval AMR - tulevaisuuden suurtiloille. DeLaval AMR : Maailman ensimmäinen automaattinen karusellilypsy.

DeLaval AMR - tulevaisuuden suurtiloille. DeLaval AMR : Maailman ensimmäinen automaattinen karusellilypsy. DeLaval AMR - tulevaisuuden suurtiloille DeLaval AMR : Maailman ensimmäinen automaattinen karusellilypsy. Suuri kapasiteetti automaattinen lypsy tulevaisuuden suurkarjalle Miksi DeLaval AMR? YK:n ennusteen

Lisätiedot

Maidon tuotannon tulevaisuuden näkymät. Maitoa lisää markkinoille seminaari, Joensuu Marjukka Manninen

Maidon tuotannon tulevaisuuden näkymät. Maitoa lisää markkinoille seminaari, Joensuu Marjukka Manninen Maidon tuotannon tulevaisuuden näkymät Maitoa lisää markkinoille seminaari, 5.11.2013 Joensuu Marjukka Manninen Esityksestä CAP-uudistuksesta Muuta Brysselistä Markkinakuvioita Maidon pohjoisen tuen mallista

Lisätiedot

Tarttuvat sorkkasairaudet. Ennaltaehkäisy ja saneeraus ELT, Minna Kujala

Tarttuvat sorkkasairaudet. Ennaltaehkäisy ja saneeraus ELT, Minna Kujala Tarttuvat sorkkasairaudet Ennaltaehkäisy ja saneeraus ELT, Minna Kujala .. Yleisiä Altistavia tekijöitä: likaisuus, kosteus, korkea ammoniakkipitoisuus, palkkien tai lattian märkyys, Huono ilmanvaihto

Lisätiedot

S.aureus - ongelman saneeraus. Laura Kulkas Valio Oy

S.aureus - ongelman saneeraus. Laura Kulkas Valio Oy S.aureus - ongelman saneeraus Laura Kulkas Valio Oy Staphylococcus aureus Nykytiedon avulla S.aureusutaretulehdukset ovat pääosin estettävissä tai pois saneerattavissa Keinot saattavat vaatia uusia ajatusmalleja/toimintamalleja

Lisätiedot

Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta

Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta Asiakkaillemme mitatusti hyviä tuloksia ja kannattavuutta Onnistumme yhdessä Aktiivista uudistumista ja uusia palveluja Parannamme asiakkaidemme ja kumppaniemme kilpailukykyä ja kannattavuutta sekä edistämme

Lisätiedot

Rehuopas. isompi maitotili

Rehuopas. isompi maitotili Rehuopas Tutkitusti isompi maitotili RaisioAgro Benemilk rehuopas Uusi innovaatio tuottajan ja lehmien hyödyksi Raisioagron uudet Benemilk -rehut nostavat maitotuotosta ja kohentavat pitoisuuksia parantamalla

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus. http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n

Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus. http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto 2007-2013 Pohjois-Karjalan ELY-keskus http://maakaista.fi/item/908-puusta-pitk%c3%a4%c3%a4n Pohjois-Karjalan maaseudun kehittäminen lukuina vuonna 2014. Maatalouden tulotuet*

Lisätiedot

ELÄINKOULUTUS 2016. Paula Gustafsson 31.3.2016 1

ELÄINKOULUTUS 2016. Paula Gustafsson 31.3.2016 1 ELÄINKOULUTUS 2016 Paula Gustafsson 31.3.2016 1 TÄYDENTÄVÄT EHDOT Tukihakemuksen jättänyt viljelijä on vastuussa täydentävien ehtojen noudattamisesta vuonna 2016 aikavälillä 01.01-31.12.2016 Hyvän maatalouden

Lisätiedot

Visioita naudanlihantuotantoon Ylämaankarja Esko Rissanen Joensuu Sisältö. Highland Cattle (HC) eli Ylämaankarja

Visioita naudanlihantuotantoon Ylämaankarja Esko Rissanen Joensuu Sisältö. Highland Cattle (HC) eli Ylämaankarja Visioita naudanlihantuotantoon Ylämaankarja Esko Rissanen Joensuu 28.4.2011 Sisältö Highland Cattle (HC) eli Ylämaankarja 1. Tuottajan kannalta 2. Lihana kuluttajalle 3. Lihan markkinointi 4. Tuotannon

Lisätiedot

Yhteisnavetan perustaminen KoneAgria 2016

Yhteisnavetan perustaminen KoneAgria 2016 Yhteisnavetan perustaminen KoneAgria 2016 ProAgria Pohjois-Savo ry, Juhani Paavilainen Verkostoitumisen = yhteistyön tasot 1. Ei yhteistyötä (vaihdantaa lukuun ottamatta) 2. Ostetaan palveluja alihankintaperiaatteella

Lisätiedot

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Pulttipistooli + verenlasku Muu, mikä

Tarkastuksen tekijä Virka-asema Ell. nro Puh. nro. Pulttipistooli + verenlasku Muu, mikä Laiminlyönnit muissa kuin kursiivilla merkityissä kohdissa voivat johtaa tukiseuraamuksiin. Tarkastuspäivämäärä Asiakirjan numero ELÄINSUOJELUTARKASTUS VASIKKA Eläinsuojelulain (247/1996) 48 :n tarkoittama

Lisätiedot

ELÄINSUOJELUTARKASTUS HEVOSET

ELÄINSUOJELUTARKASTUS HEVOSET ELÄINSUOJELUTARKASTUS HEVOSET Tarkastuspäivämäärä Virkatoimitunnus Tarkastuksen tekijä Virka-asema Puhelinnumero Kunta Aluehallintovirasto Eläinten omistaja/ haltija Osoite Puhelinnumero Tarkastuksessa

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

Energiatehokkuudesta kilpailukykyä maatiloille VILMA- ilmastoviisaita ratkaisuja maatiloille Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto

Energiatehokkuudesta kilpailukykyä maatiloille VILMA- ilmastoviisaita ratkaisuja maatiloille Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto Energiatehokkuudesta kilpailukykyä maatiloille VILMA- ilmastoviisaita ratkaisuja maatiloille 15.4.2016 Maarit Kari ProAgria Keskusten Liitto Energiakustannus ja % tuottajahinnasta, esimerkkejä (ei keskiarvoja)

Lisätiedot

Valio Oy:n hankintaosuuskunnat

Valio Oy:n hankintaosuuskunnat Maitokatsaus 2013 Valio Oy:n hankintaosuuskunnat Maitosuomi 2012 Liikevaihto milj. 142 Maidontuottajia 1400 Maidon vastaanotto milj. ltr 298 Henkilöstö 19 Maidonkuljettajat 70 Maitoautoyhdistelmiä 15 Perustettu

Lisätiedot

Kansainvälistymisen haasteet perinteisessä meijeriyrityksessä - Kokemuksia Valiosta

Kansainvälistymisen haasteet perinteisessä meijeriyrityksessä - Kokemuksia Valiosta Kansainvälistymisen haasteet perinteisessä meijeriyrityksessä - Kokemuksia Valiosta Vientijohtaja Veijo Meriläinen Pellervon Päivä 2007 11.04.2007 10.4.2007 1 Valiolla kunniakas yli 100 v historia Perustettu

Lisätiedot

Viljakaupan näkymät muuttuvassa toimintaympäristössä. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy

Viljakaupan näkymät muuttuvassa toimintaympäristössä. Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy Viljakaupan näkymät muuttuvassa toimintaympäristössä Tarmo Kajander Hankkija-Maatalous Oy 2 DLA viljakaupassa Kokonaisvolyymi yli 4 miljoonaa tonnia Vienti ylittää miljoona tonnia Oman rehuteollisuuden

Lisätiedot

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Tilakohtaiset tavoitteet ja valinnat: - miten panostan viljelyyn? - miten hyvä sato ja taloudellinen

Lisätiedot

Arla Ingman ja Arla Foods Arla Ingman Suomen markkinoilla

Arla Ingman ja Arla Foods Arla Ingman Suomen markkinoilla Arla Ingman ja Arla Foods Arla Ingman Suomen markkinoilla Toimittajatapaaminen Osuuskunta Maitomaa 26.4.2010 Outi Fagerlund Viestintäpäällikkö 09 272 001 outi.fagerlund@arlafoods.com 1 26.4.2010 1 Arla

Lisätiedot

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala

Nurmesta uroiksi. 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Nurmesta uroiksi 16.3.2016 Eija Meriläinen-Ruokolainen ProAgria Pohjois-Karjala Enemmän satoa samalla rahalla Tiedätkö nurmiesi satotason? Oletko siihen tyytyväinen? Tiedätkö säilörehusi tuotantokustannuksen?

Lisätiedot

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa

Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Esimerkki valmistuksesta Itä-Euroopassa: Konecranes Ukrainassa Lähde: Antti Vanhatalo, Group Vice President, Business Development, Konecranes Kuvat: Konecranes www.konecranes.fi 9.9.2008 Taustaa Konecranes

Lisätiedot

Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju

Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju Tiedonvälitys Yritysryhmät Maaseutuohjelma on keskeisin rahoitusmuoto Satakunnan ruokaketjun ja biotalouden kehittämiseen Tavoitteena 100

Lisätiedot

Maatalouden investointituet. Tuen saaja Tuotannon edellytykset Tukitasot ja kohteet Tuen haku ja myöntö

Maatalouden investointituet. Tuen saaja Tuotannon edellytykset Tukitasot ja kohteet Tuen haku ja myöntö Maatalouden investointituet Tuen saaja Tuotannon edellytykset Tukitasot ja kohteet Tuen haku ja myöntö 1 Maatilojen investointituet Maatalouden tukemista, pääpaino maatilojen kilpailukykyä ja kannattavuutta

Lisätiedot

Ajankohtaista viljakauppa-asiaa

Ajankohtaista viljakauppa-asiaa Ajankohtaista viljakauppa-asiaa Valtakunnallinen siemen- ja viljantuotantoseminaari Varsinais-Suomen kylvösiemenyhdistys Loimaan ammatti- ja aikuisopisto Minna Oravuo, vilja-asiamies, MTK EU:n viljamarkkinat

Lisätiedot

Lypsykarjanavetan energiankulutus. Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen

Lypsykarjanavetan energiankulutus. Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen Lypsykarjanavetan energiankulutus Valion navettaseminaari, Pasi Eskelinen 4.2.2015 ERKKA hanke Energiatehokas tuotantorakennus Keskeisinä tutkimuskohteina maalämpö, uusiutuvat energiaratkaisut ja energiatehokkuus

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

Maatilojen kehitysnäkymät 2022 Valmius lähiruokapalveluihin ja suoramyyntiin Suomen Gallup Elintarviketieto - Valmius lähiruokapalveluihin

Maatilojen kehitysnäkymät 2022 Valmius lähiruokapalveluihin ja suoramyyntiin Suomen Gallup Elintarviketieto - Valmius lähiruokapalveluihin Maatilojen kehitysnäkymät 2022 Valmius lähiruokapalveluihin ja suoramyyntiin 31.8.2016 Contents 1 Yhteenveto 3 2 Tutkimuksen tavoite ja tutkimusaineisto 6 3 Myyntikanavat 9 4 Elintarvikkeiden jatkojalostusta

Lisätiedot

Maatalouden investointituet

Maatalouden investointituet Maatalouden investointituet Tuen saaja Tuotannon edellytykset Tukitasot ja kohteet Tuen haku ja myöntö 1 Maatilojen investointituet Maatalouden tukemista, pääpaino maatilojen kilpailukykyä ja kannattavuutta

Lisätiedot

Rakennetukien merkitys maito- ja nautatalouden kehittämisessä

Rakennetukien merkitys maito- ja nautatalouden kehittämisessä -Rakennepoliittinen seminaari - Rakennetukien merkitys maito- ja nautatalouden kehittämisessä Lämmittely 10 minuuttia Jari Lehto Asiantuntija, RI maatalouden rakentaminen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Lisätiedot

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari

Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari Onko elintarviketalous kasvuala kasvua lähiruuasta? Lähiruoka-seminaari 18.9.2012 Heikki Juutinen Elintarvikeala muutoksessa 1. Ruuan kysyntä kasvaa maailmalla 2. Kuluttajat haluavat tietää, missä ja miten

Lisätiedot

Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle

Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle Envor Group Toimitusjohtaja Mika Laine Järkivihreä Forssa - Turbonousuun Forssa 19.4.2011 Envor Group Neljä yritystä, vanhin perustettu

Lisätiedot

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAMARKKINATILANNE Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri 20.1.2016 VILJAKAUPPA HANKKIJA OY:SSÄ Syksyn 2015 sato oli pienempi kuin edellisenä vuotena Sadon alhainen valkuainen selkein laatua heikentävä

Lisätiedot

T4C PIKAOHJE T4C 3.2

T4C PIKAOHJE T4C 3.2 T4C PIKAOHJE T4C 3.2 SISÄLLYS 1. VALIKKORAKENNE T4C 3.2... 3 2. Uuden eläimen lisäys T4C - ohjelmaan... 5 3. Poikiminen... 6 4. Siemennys... 8 5. Tiineystarkistus... 9 6. Umpeenpano... 10 7. Maidon erottelu...

Lisätiedot

Envor Group Hämeenlinna

Envor Group Hämeenlinna Envor Group 9.12.2016 Hämeenlinna Envor Group Envor Group muodostuu neljästä eri yrityksestä, joilla on vuosikymmenten kokemus kierrätyspalveluiden tuottamisesta. Envor Group tarjoaa asiakkailleen monipuolisia,

Lisätiedot

ETT:n Eläintautivakuutusseminaari 16.3.2016. Yli-tervalan Maatila Tuomo Anttila

ETT:n Eläintautivakuutusseminaari 16.3.2016. Yli-tervalan Maatila Tuomo Anttila ETT:n Eläintautivakuutusseminaari 16.3.2016 Yli-tervalan Maatila Tuomo Anttila Taustatietoa Hiehohotellitoimintaa vuodesta 2011 Asiakkaana 10 tilaa Tällä hetkellä 450 hiehoa Vasikat tulevat 3kk:n iässä

Lisätiedot

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2015 Syötekeskus 2015 Mietteitä

Lisätiedot

Kasvihuonetuotannon kannattavuus

Kasvihuonetuotannon kannattavuus Kasvihuonetuotannon kannattavuus Tutkija Anu Koivisto, LUKE Esitelmän rakenne 1. Toimialakatsaus 2. Kannattavuus 3. Vakavaraisuus 2 Teppo Tutkija 28.10.2015 1. Toimialakatsaus 3 Teppo Tutkija 28.10.2015

Lisätiedot

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa Jarmo Uusitalo Herne-viljasäilörehu seosrehun raaka-aineena - lisää kuiva-aineen syöntiä yli 2 kg verrattuna yksinomaan nurmirehua karkearehuna käytettäessä - palkokasvit

Lisätiedot

Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotteet vientivaltteina & Luonnonyrttioppaan esittely FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan valtakunnallinen toimialajärjestö, perustettu v. 1993 Tavoitteena edistää

Lisätiedot

Tartu sorkkaan Ajotulehduksen hoito ELT Heli Simojoki Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto, HY

Tartu sorkkaan Ajotulehduksen hoito ELT Heli Simojoki Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto, HY Tartu sorkkaan Ajotulehduksen hoito ELT Heli Simojoki Kliinisen tuotantoeläinlääketieteen osasto, HY Kun ajotulehdus iskee Pysähdytään rauhassa suunnittelemaan Sovitaan yhdessä mitä tehdään Eläinlääkäriltä

Lisätiedot

Kesän 2012 säilörehunlaatu Artturitulosten pohjalta

Kesän 2012 säilörehunlaatu Artturitulosten pohjalta Kesän 2012 säilörehunlaatu Artturitulosten pohjalta Pekka Petäjäsuvanto, tuotantoasiantuntija, Osuuskunta Pohjolan Maito POHJOIS-SUOMEN NURMITOIMIKUNNAN TALVISEMINAARI 2013 Syötekeskus 2013 Jatkuva kehittäminen

Lisätiedot

Kotieläintuotanto 2020 -rakennemuutos jatkuu. Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT e-mail: jyrki.niemi@mtt.

Kotieläintuotanto 2020 -rakennemuutos jatkuu. Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT e-mail: jyrki.niemi@mtt. Kotieläintuotanto 2020 -rakennemuutos jatkuu Jyrki Niemi Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT e-mail: jyrki.niemi@mtt.fi Mitä suomalaisessa kotieläintaloudessa on oikein tapahtunut viime vuosina

Lisätiedot

Zirc. Työssäoppiminen Unkarissa 31.3.-12.5.2015. Unkari

Zirc. Työssäoppiminen Unkarissa 31.3.-12.5.2015. Unkari Työssäoppiminen Unkarissa 31.3.-12.5.2015 Unkari Unkari on sisämaavaltio jonka pinta-ala on noin 93 000 km². Maan asukasluku on noin 10 miljoonaa. Unkarin pääkaupungissa Budapestissä asuu noin 1,7 miljoonaa

Lisätiedot

NurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä

NurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä NurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä Pohjois-Suomen Nurmitoimikunnan talviseminaari 9.1 10.1.2014 Sari Vallinhovi Erityisasiantuntija, nurmiviljely NurmiArtturi-hanke/ hankevetäjä

Lisätiedot

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Kauppa 2010 -päivä Päivittäistavarakaupan aamupäivä 30.9.2009 Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Hanna Karikallio Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Luomu Suomessa 2016 Päivitetty

Luomu Suomessa 2016 Päivitetty Luomu Suomessa 2016 Päivitetty 21.3.2017 Sisällys 2. Sisällys 3. Luomualan kehitys 4. Luomutilat 5. Puutarhatuotanto 6. Kasvintuotanto 7. Kotieläintilat 8. Kotieläintuotanto 9. Luomukeruu 10. Luomun valmistus

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1

Lisätiedot

Tilinpäätös 2007. 13.2.2008 Toimitusjohtaja Matti Rihko Raisio Oyj

Tilinpäätös 2007. 13.2.2008 Toimitusjohtaja Matti Rihko Raisio Oyj Tilinpäätös 27 13.2.28 Toimitusjohtaja Matti Rihko Raisio Oyj Vuosi 27 JATKUVAT TOIMINNOT Liikevaihto 421,9 milj. euroa (42,6 milj. ) Liiketulos 9,9 milj. euroa (-2,4 milj. ) Kertaerien vaikutus liiketulokseen,7

Lisätiedot

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien

Banana Split -peli. Toinen kierros Hyvin todennäköisesti ryhmien yhteenlaskettu rahasumma on suurempi kuin 30 senttiä. Ryhmien Banana Split -peli Tavoite Esitellä banaanin tuotantoketju (mitä banaanille tapahtuu ennen kuin se on kuluttajalla) ja keskustella kuka saa mitä banaanin hinnasta. Kuinka peliä pelataan Jaa ryhmä viiteen

Lisätiedot

Nautatilojen tukiehtojen valvonnassa huomioitavat asiat, eläinten hyvinvointikorvaus

Nautatilojen tukiehtojen valvonnassa huomioitavat asiat, eläinten hyvinvointikorvaus Nautatilojen tukiehtojen valvonnassa huomioitavat asiat, eläinten hyvinvointikorvaus Arja Nuutinen Tukihakukoulutus 2015 9.4.2015 Pohjois-Savon ELY -keskus, Maatalouden tukihallinto- ja valvontaryhmä 1

Lisätiedot

Luonnonmukainen tuotanto

Luonnonmukainen tuotanto Luonnonmukainen tuotanto Ympäristötuen erityistuki: luomusopimus 1 Luomusopimuksen yleiset edellytykset Uusi digiala/ sopimusala Vuokrasopimukset voimassa vähintään koko sopimuskauden Sopimuksen ulkopuolelle

Lisätiedot

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto Maatilan ympäristötoimenpiteet ja talous Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto MT 7.10.2009 Yhtälö oli viime keväänä vaikea: viljelyn kustannukset nousujohteiset, sadon hinta pohjalla, varastot täynnä

Lisätiedot

Siipikarjatilojen kannattavuus

Siipikarjatilojen kannattavuus Siipikarjatilojen kannattavuus Timo Karhula Luonnonvarakeskus Suomen Siipikarjaliiton vuosikokous- ja seminaaripäivä Tampereella 31.3.2016 Siipikarjasektori ja hallinnollinen taakka Tuotantomäärät, tuottaja-

Lisätiedot

Maksupäätöksiä tehty ja maksettu (sis. myös vuoden 2015) Maksettu 2015 ja 2016 yhteensä 2 483 431

Maksupäätöksiä tehty ja maksettu (sis. myös vuoden 2015) Maksettu 2015 ja 2016 yhteensä 2 483 431 Maksupäätöksiä tehty ja maksettu (sis. myös vuoden 2015) Maksu Eläinten keskimäärin hyvinvointikorvaus (koko maa) ja Neuvo 2020 237 Timo Keskinen Ulla Sihto Heikki Pajala 2.5.2016 Sivu 1 Eläinten hyvinvointikorvaus,

Lisätiedot

Mesikasvinurmet. Lauri Ruottinen www.hunajaluotsi.fi

Mesikasvinurmet. Lauri Ruottinen www.hunajaluotsi.fi Mesikasvinurmet Lauri Ruottinen www.hunajaluotsi.fi Maankäytön mahdollisuudet hunajan tuotannossa 224 000 ha viljelemätöntä peltoalaa v. 2012 Meden tuotanto jopa 200 400 kg / ha 1 % tehokkuudella saatavissa

Lisätiedot

Luomukinkeritilaisuudet 2016

Luomukinkeritilaisuudet 2016 LISÄÄ OSAAMISTA, PAREMPI TULOS Luomukinkeritilaisuudet 2016 Elinvoimainen maatilatalous - ELINA Lahti 28.1.2016 Tammela 3.2.2016 ProAgria Etelä-Suomi Luomumarkkinoista Pienet tuotantoalat, pienet markkinat,

Lisätiedot

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Oy Olli Tuomivaara Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa työpaja 25.8.2014. Aurinkoenergian globaali läpimurto 160000

Lisätiedot