Toimialaraporttisarja. Meijeriteollisuus. Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toimialaraporttisarja. Meijeriteollisuus. Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia"

Transkriptio

1 Toimialaraporttisarja Meijeriteollisuus Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia

2 Meijeriteollisuus Toimialaraportti 6/2005 Ari Grönroos

3

4 Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportit Aleksanterinkatu 4 PL 32 Puhelin (09) HELSINKI VALTIONEUVOSTO Telekopio (09) /2005 Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Ari Grönroos Julkaisuaika Marraskuu 2005 Toimeksiantaja(t) Kauppa- ja teollisuusministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Meijeriteollisuuden toimialaraportti Tiivistelmä Meijerituotteiden valmistustoiminnan tuotannon bruttoarvo vuonna 2003 oli milj. euroa, ja ala työllisti henkilöä. Maitotaloustuotteiden ja juuston valmistus muodosti 95 % bruttoarvosta. Jäätelön valmistus loppuosan. Maitotuotteet ovat ns. kypsiä tuotteita. Niiden kokonaiskulutus henkeä kohden ei kasva vaan siirtyy tuotteesta toiseen. Juustojen, rahkojen ja jogurttien sekä erikoistuotteiden kulutus kasvaa, mutta erityisesti voin kulutus alenee. Luonteenomaista nestemäisten maitovalmisteiden kulutukselle on myös siirtyminen entistä vähärasvaisimpiin tuotteisiin. Yhä useammat henkilöt joutuvat siirtymään laktoosittomiin tai vähän laktoosia sisältäviin tuotteisiin, mikä saattaa monesti johtaa korvaavien eli kasvisperäisten rasvojen käyttöön. Tuoremaitotuotteiden rajallinen säilyvyys pitää osan markkinoista aina paikallisina. Muutaman päivän säilyvät nestemäiset maitotuotteet muodostavat 58 % kysynnästä (mitattuna käytetyllä maitomäärällä). Kansalliset makutottumukset esimerkiksi juustoissa, jogurteissa ja jäätelössä luovat vielä kilpailuetua kotimaisille valmistajille, vaikka etu näyttääkin vähentyvän. Maitotaloustuotteiden vienti oli vuonna 2004 arvoltaan 282,1 milj. euroa. Tärkeimmät vientituotteet olivat voi ja juustot. Tärkeimmät vientimaat olivat Venäjä ja Ranska. Suomeen tuotiin maitotaloustuotteita vuonna 2004 yhteensä 157,8 milj. euron arvosta. Merkittävin tuontituote oli juustot, joita tuotiin Tanskasta, Saksasta, Ruotsista ja Puolasta. Suomen raaka-ainemarkkinoita säätelee EU-kiintiö milj. litraa. Vuonna 2004 maidon omavaraisuusprosentti kotimaan tuotannon ja käytön suhteen laskettuna oli 109 %. Toimialan yritysten kannattavuus on parantunut ja myös niiden taloudellinen asema on pysynyt vakaana vuoden 2004 tilinpäätöstietojen mukaan. Tuotantokapasiteettia on kuitenkin monilla meijeriteollisuuden yrityksillä vajaakäytössä. Meijeriteollisuuden tulee seurata tarkasti markkinoita ja kuluttajan käyttäytymisessä tapahtuvia muutoksia. Meijereiden menestystekijöitä tulevat olemaan tehokkuus, innovatiivisuus, joustavuus sekä markkinointi- ja vientiosaaminen. KTM:n yhdyshenkilö: Elinkeino-osasto/Esa Tikkanen, puh. (09) Asiasanat Meijeriteollisuus, maitotaloustuotteiden valmistus, juuston valmitus, jäätelön valmistus ISSN Kokonaissivumäärä 30 Julkaisija Kauppa- ja teollisuusministeriö Kieli Suomi ISBN Hinta Kustantaja Edita Publishing Oy

5

6 Sisällysluettelo 0 Saatteeksi Toimialan määrittely ja sisältö Toimialan rakenne Yritykset ja toimipaikat Henkilöstö, ammatillinen jakautuma ja työllisyyden kehitys Toimialan alueellinen jakautuma Yrityskannan muutokset Alan suurimpia yrityksiä Markkinoiden rakenne ja kehitys Markkinoiden kokonaiskuva Maitotaloustuotteiden hintakehitys Kotimaan markkinat ja asiakastoimialat Meijeriteollisuuden tärkeimmät markkina-alueet Tärkeimmät asiakastoimialat Vienti, tuonti ja kansainvälinen toiminta Vienti Tuonti Kansainvälinen toiminta Tuotanto ja tuotantomenetelmät Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit Tuotekehitys Taloudellinen tila Toimialan keskeiset menestystekijät, ongelmat ja kehittämistarpeet Menestystekijät Keskeiset ongelmat Keskeiset kehittämistarpeet

7 8 Tulevaisuuden näkymät toimialalla Visio Toimintaympäristön muutostekijät Kilpailukyvyn kehitysennuste Koulutus ja kehittämistoiminta Yhteenvetoanalyysi (SWOT) Lähteet... 30

8 7 0 Saatteeksi Toimiala Infomedia-julkaisusarjaan kuuluvien toimialaraporttien lähtökohtana on koota ja yhdistää eri lähteiden aineistoja toimialakohtaisiksi perustietopaketeiksi. Muutaman vuoden jälkeen on myös Meijeriteollisuuden toimialaraportti taas päivitetty. Tämä toimialaraportti käsittelee elintarviketeollisuuden alatoimialaa 155 Maitotaloustuotteiden valmistus. Ryhmän 155 toimialoista on joissakin yhteyksissä tarkasteltu erikseen toimialaryhmiä 1551 Maitotaloustuotteiden ja juuston valmistus sekä 1552 Jäätelön valmistus. Raportissa käsitellään meijeriteollisuuden nykytilaa ja tulevaisuuden näkymiä. Esitetyt arviot ja kannanotot perustuvat uusimpiin käytettävissä oleviin lähdeaineistoihin ja tilastoihin sekä raporttia varten tehtyihin asiantuntija- ja yritysjohtajahaastatteluihin. Tämä raportti muodostaa itsenäisen tiiviin kokonaisuuden meijeriteollisuuden tilasta ja näkymistä. Tätä raporttia täydentää kuitenkin koko elintarviketeollisuudesta tehty Elintarviketeollisuuden toimialaraportti, jossa on kuvattu koko elintarviketeollisuuteen vaikuttavia ilmiöitä ja niiden vaikutuksia liiketoimintaan. Näitä yleisiä elintarviketeollisuutta koskevia ilmiöitä ei ole toistettu tässä raportissa. Tässä yhteydessä haluan kiittää kaikkia haastatteluihin osallistuneita sekä yhteisöjä ja yrityksiä, joilta olen saanut arvokkaita kommentteja ja näkemyksiä. Raportin toivotaan palvelevan mahdollisimman hyvin meijeriteollisuudenalalla toimivien, toimintaansa aloittavien yritysten sekä toimialan eri sidosryhmien tietotarpeita.

9 8 1 Toimialan määrittely ja sisältö Meijeriteollisuuden pääosan muodostaa maitotaloustuotteiden ja juuston valmistus (TOL 1551), joka muodostaa koko meijeriteollisuuden bruttoarvosta 95 prosenttia ja jalostusarvosta 89 prosenttia. Loppuosan tuotannosta muodostaa jäätelön valmistus (TOL 1552). Meijeriteollisuuden vuosituotanto jakautui vuonna 2004 eri tuoteryhmiin seuraavasti: nestemäiset maitovalmisteet 967 milj. litraa, juustot 98 milj. kg, jäätelö 68 milj. litraa, voi ja muut maitorasvat 66 milj. kg ja maitojauhe 23 milj. kg. Milj. euroa Tuotannon bruttoarvo Tuotannon jalostusarvo Lähde: Tilastokeskus Kuva 1. Meijeriteollisuuden brutto- ja jalostusarvon kehitys Vuonna 2004 meijerituotteiden ja jäätelön osuus koko elintarviketeollisuuden bruttoarvosta oli 22,3 prosenttia.

10 9 2 Toimialan rakenne 2.1 Yritykset ja toimipaikat Vuonna 2003 Suomessa oli 97 maitotaloustuotteiden valmistamiseen luokiteltua toimipaikkaa, joista kuluttajatuotteita valmistavia meijereitä on noin 30. Meijeriteollisuus on voimakkaasti keskittynyttä. Alan suurin yritys Valio Oy hallitsee markkinoita. Taulukko 1. Meijeriteollisuuden toimipaikkojen lukumäärät vuosina Vuosi 1551 Maitotaloustuotteiden ja juuston valmistus 1552 Jäätelön valmistus Lähde: Tilastokeskus 2.2 Henkilöstö, ammatillinen jakautuma ja työllisyyden kehitys Meijeriteollisuudessa työskentelee yhteensä työntekijää, toimihenkilöä ja ylempää toimihenkilöä. Henkilöstön määrä on ollut lievästi vähentynyt sekä maitotaloustuotteiden ja juuston että jäätelön valmistuksessa. Taulukko 2. Meijeriteollisuuden henkilöstö Vuosi 1551 Maitotaloustuotteiden ja juuston valmistus Muutos-% 1552 Jäätelön valmistus Muutos-% , , , , , , , , , ,1 Lähde: Tilastokeskus

11 10 Taulukko Meijeriteollisuuden henkilöstön ammatillinen jakautuma vuosina Vuosi Toimihenkilöt Työntekijät Palkattu henkilöstö yhteensä Yrittäjät Henkilöstö yhteensä Lähde: Tilastokeskus Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät tutkimukseen osallistuneista meijeriteollisuuden yrityksistä 93 prosenttia odottaa henkilöstön määrän olevan vuoden kuluttua saman kuin nykyisin ja 7 prosenttia arvioi henkilökunnan määrän laskevan. Kukaan vastaajista ei odota henkilökunnan määrän kasvavan. Saldoluku Toteutunut Odotukset Lähde: KTM Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät 2005 Kuva 2. Toteutunut ja odotettu henkilökunnan lukumäärän muutos meijeriteollisuudessa Toimialan alueellinen jakautuma Toimipaikkojen alueellisessa jaossa ei ole viime vuosina tapahtunut merkittävää muutosta. TE-keskus alueittain muutokset heijastelevat pääsääntöisesti toimipaikkojen valtakunnallisen määrän muutoksia.

12 11 Taulukko 4. Meijeriteollisuuden toimipaikat TE-keskuksittain TE-keskus Toimipaikkojen lukumäärä Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Häme Pirkanmaa Kaakkois-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Yhteensä Lähde: Toimiala Online, Tilastokeskus 2.4 Yrityskannan muutokset Meijeriteollisuuden yrityskanta on nykyisin varsin vakiintunutta. Vuosittaiset muutokset aloittaneiden, lopettaneiden ja konkurssiin haettujen meijeriteollisuusyritysten osalta on vain muutama kappale. Meijeriteollisuus on yksi elintarviketeollisuuden vanhimpia alatoimialoja. Rakennemuutos kuntameijereistä valtakunnallisesti toimiviin meijereihin on jo pääosin takana. Taulukko 5. Aloittaneet, lopettaneet ja konkurssiin haetut meijeriteollisuuden yritykset vuosina Vuosi Aloittaneet yritykset Lopettaneet yritykset Konkurssit * 0 * tammi-syyskuu 2004 Lähde: Toimiala Online, Tilastokeskus

13 Alan suurimpia yrityksiä Meijeriteollisuutta hallitsee Valio Oy, jonka suurimmat tuotantolaitokset sijaitsevat Riihimäellä, Lapinlahdella, Jyväskylässä, Oulussa, Joensuussa ja Seinäjoella. Ingman Foods Oy:llä on Suomessa kuudella paikkakunnalla. Tuotantolaitoksista on kaksi omaa ja neljä tytäryrityksissä. Suurin laitoksista sijaitsee Sipoossa. Muita meijeriteollisuuden yrityksiä: Hämeenlinnan osuusmeijeri Ilmajoen osuusmeijeri Osuuskunta Maitokolmio Osuuskunta Maitomaa Riitan Herkku Oy Osuuskunta Satamaito

14 13 3 Markkinoiden rakenne ja kehitys 3.1 Markkinoiden kokonaiskuva Maidon ja maitovalmisteiden kulutus on Suomessa ollut aina kansainvälisesti korkea. Euroopan maista suomalaiset käyttävät maitotuotteita henkilöä kohden islantilaisten jälkeen toiseksi eniten, irlantilaiset yltävät lähes samaan. Maitotuotteet ovat ns. kypsiä tuotteita. Niiden kokonaiskulutus henkeä kohden ei kasva, vaan siirtyy tuotteesta toiseen. Nestemäisten maitotuotteiden ja voin kulutus alenee. Yhä useammat henkilöt joutuvat siirtymään laktoosittomiin tai vähän laktoosia sisältäviin tuotteisiin, mikä saattaa monesti johtaa korvaavien eli kasvisperäisten rasvojen käyttöön. Luonteenomaista nestemäisten maitovalmisteiden kulutukselle on myös siirtyminen entistä vähärasvaisimpiin tuotteisiin. Juustojen, rahkojen ja jogurttien sekä erikoistuotteiden kulutus kasvaa. Tosin on otettava huomioon se, että jälkiruokatyyppisissä tuotteissa maitoraaka-aineen osuus on pienempi. Kulutusmaito, voi ja jauheet ovat homogeenisia tuotteita, joita on vaikea erilaistaa. Juustoissa puolestaan tuotevariaatioita on satoja, ja juustojen käyttötavat eroavat maittain paljon toisistaan. Jogurtti on tuotteista kansainvälisin, ja siinä makutottumukset eri maissa ovat ehkä lähimpänä toisiaan. Jogurteissakin imelyys, rasvaisuus ja hillon tms. makuaineiden osuus vaihtelevat maittain. Nestemäiset maitotuotteet menevät pääosin suoraan kotitalouksien käyttöön. Tuoremaitotuotteiden rajallinen säilyvyys pitää osan markkinoista aina paikallisina, sillä pitkään säilyvät tuotteet korvaavat vain osittain tuoretuotteita. Esimerkiksi iskukuumennettu maito ja tuoremaito eivät ole toisiaan täysin korvaavia tuotteita makuerojen takia. Muutaman päivän säilyvät nestemäiset maitotuotteet muodostavat noin 58 prosenttia meijerituotteiden kysynnästä (mitattuna käytetyllä maitomäärällä). Näissä tuotteissa paikallisuus tuo kilpailuetua. Sen sijaan voita ja maitojauhetta käytetään runsaasti myös elintarviketeollisuuden välituotteina. Kansalliset makutottumukset esimerkiksi juustoissa, jogurteissa ja jäätelössä luovat vielä kilpailuetua kotimaisille valmistajille, vaikka kilpailuetu näyttääkin vähentyvän. Kansallisten makutottumusten kääntöpuolena on se, että tuotteista vain hyvin pieni osa käy muutoksitta vientimarkkinoille. Maitotaloustuotteiden markkinoita säätelee vielä osittain EU:n maitokiintiöt, jotka vaikuttavat jäsenmaiden maidon tuotantoon. Raakamaidon tuotanto on käytännössä kiintiöityä, mutta jalosteiden osalta toimitaan markkinoiden ehdoilla. Kalenterivuonna 2004 maidon tuotannon määrä oli 2 303,5 milj. litraa, jossa on vähennystä 0,9 prosenttia edelliseen vuoteen. Huhtikuussa 2005 päättyneen kiintiövuoden meijerimaidon määrä alitti maakiintiön 46 milj. litralla. Kiintiövuoden maitomäärä oli milj. litraa, kun maakiintiö on milj. litraa.

15 14 Tuoreita maitotaloustuotteita valmistettiin vuonna 2004 yhteensä 968 milj. litraa, kun kotimaan kulutus oli 954 milj. litraa. Sekä valmistus että kulutus kasvoivat prosentin edellisestä vuodesta. Maidon kokonaiskulutus lisääntyi 0,6 prosenttia, kun laktoositon maitojuoma sisällytetään lukuihin. Perinteisen maidon kulutus väheni 0,3 prosenttia. Juustoja valmistettiin vuonna 2004 yhteensä 98 milj. kiloa, mikä on lähes 5 prosenttia vähemmän kuin vuonna Juuston kulutus kasvoi kuitenkin 2 prosenttia. Juustojen tuonti lisääntyikin vuonna 2004 lähes 5 milj. kilolla eli noin viidenneksellä. Voita valmistettiin vuonna 2004 yhteensä 51 milj. kiloa, josta määrästä vientiin meni 72 prosenttia. Rasvaseosten valmistus väheni vuonna prosentilla, vaikka kulutus kasvoi runsaat 4 prosenttia. Meijerituotteiden kotimaan markkinat ovat hyvin vakiintuneet. Markkinajohtaja lähes kaikissa tuoteryhmissä on Valio. Valion osuus tuoretuotteista (maidot, piimät, kermat, jugurtit, viilit, vanukkaat, ruoanvalmistustuotteet) on noin 65 prosenttia. Myös juustomarkkinoilla Valiolla on selvästi suurin markkinaosuus noin 59 prosenttia. Ravintorasvoista Valion osuus on noin 40 prosenttia. Jäätelön markkinajohtajuudesta taistelevat tasapäin Ingman Foods Oy ja Valiojäätelö, jonka tuotemerkin käyttöoikeuden omistaa nykyisin Nestle S.A., joka vastaa myös tuotteen valmistuksesta Maitotaloustuotteiden hintakehitys Maitotaloustuotteiden kuluttajahinnat nousivat vuodesta 2003 vuoteen 2004 keskimäärin 1,6 prosenttia. Maitotuotteista kallistuivat mm. juustot, voi sekä kevyt ja täysmaito. Rasvattoman maidon ja voi-kasviöljyseosten hinnoissa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Taulukko 6. Eräiden maitotaloustuotteiden vähittäishinnat Indeksi: 2000 = 100 Pakkauskoko Muutos-% ed. vuodesta Hinta 2004 /l, /kg Kevytmaito 1 l 100,7 100,0 106,6 112,8 113,8 116,2 2,1 0,73 Rasvaton maito 1 l 100,4 100,0 107,3 114,4 116,1 118,1 1,7 0,71 Rasvaton piimä 1 l 99,7 100,0 109,5 115,6 119,6 124,5 4,1 0,89 Jugurtti 200 g 100,6 100,0 107,5 107,4 114,9 115,4 0,5 1,96 Emmental-juusto 1 kg 97,2 100,0 106,3 109,6 115,0 118,3 2,8 10,65 Edam-juusto 1 kg 97,4 100,0 105,1 108,0 113,3 117,1 3,4 7,75 Murukolojuusto 1 kg 98,4 100,0 101,7 102,3 106,4 108,3 1,8 8,07 Meijerivoi 0,5 kg 99,0 100,0 105,8 107,8 108,3 109,6 1,2 4,96 Voi-kasviöljyseos 0,4 kg 99,1 100,0 105,4 104,8 105,2 106,2 1,0 5,01 Jääkaappimargariini 0,4 kg 100,3 100,0 100,5 101,8 105,0 105,0 0,0 2,95 Lähde: Tilastokeskus, Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

16 15 Kansainvälisessä vertailussa Suomen kuluttajahintataso on maitotaloustuotteissa keskimäärin korkeampi kuin useissa muissa EU-maissa. Hintaero ei ole kokonaan selitettävissä korkeammalla arvonlisäprosentilla. Korkeampi hintataso herättää luonnollisesti kiinnostusta muissa maissa tuoda tuotteita Suomen markkinoille. Maitotaloustuotteiden osalta raakamaidon kiintiöjärjestelmä tosin vähentää kilpailua erityisesti niissä EU-maissa, joissa kiintiö tulee täyteen oman maan kulutuksella. Taulukko 7. Hintaindeksejä ja elintarvikkeiden arvonlisäprosentteja 2002 Maito, juusto ja kananmunat Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat Elintarvikkeiden arvonlisäveroprosentit Alankomaat 102,0 97,4 6,0 Belgia 105,1 99,5 6,0 / 12,0 / 21,0 Espanja 89,9 83,1 4,0 / 7,0 Irlanti 119,3 113,8 4,4 / 13,5 Iso-Britannia 109,2 105,7 0,0 / 17,5 Italia 116,3 99,3 10,0 Itävalta 93,8 100,8 4,0 / 10,0 Kreikka 103,1 83,6 8,0 Luxemburg 105,1 107,1 3,0 Portugali 93,7 84,5 5,0 / 12,0 / 19,0 Ranska 108,6 108,4 5,5 / 19,6 Ruotsi 108,0 115,0 12,0 / 25,0 Saksa 82,2 100,2 7,0 / 16,0 Suomi 103,9 114,1 17,0 Tanska 111,6 130,2 25,0 EU ,0 100,0 Kypros 114,7 97,8 0,0 / 5,0 / 15,0 Latvia 65,0 65,9 5,0 / 18,0 Liettua 60,4 59,9 5,0 / 18,0 Malta 92,5 81,4 0,0 Puola 53,4 56,4 3,0 / 7,0 Slovakia 62, ,0 Slovenia 78,3 86,3 8,5 Tsekinmaa 62,9 57,1 5,0 Unkari 77,5 64,6 15,0 Viro 65,0 70,9 18,0 EU-25 95,4 95,2 Bulgaria 78,0 53,7 Romania 65,7 51,6 Turkki 91,0 62,6 Islanti 147,1 155,0 14,0 Norja 147,7 159,8 12,0 Sveitsi 136,2 152,5 2,4 Lähde: European Price Comparison Programme, European Commission, Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

17 Kotimaan markkinat ja asiakastoimialat Meijeriteollisuuden kotimaan markkinat ovat hyvin vakiintuneet. Kulutustottumukset ovat suunnanneet myyntiä rasvattomien tuotteiden suuntaan. Taulukko 8. Meijeriteollisuuden kotimaan myyntilukuja Nestemäiset maitovalmisteet (sis. tuonnin) 2000 milj. kg / milj. l 2001 milj. kg / milj. l 2002 milj. kg / milj. l 2003 milj. kg / milj. l 951,1 939,6 941,1 951,1 Juusto (sis. tuonnin) 91,6 91,8 94,0 96,2 Maitojauhe 5,8 5,0 6,3 7,9 Voi 19,9 18,1 16,9 14,5 Jäätelö (sis. tuonnin) 69,8 70,3 71,5 69,1 Lähde: Elintarviketeollisuusliitto, Suomen Gallup Oy Elintarviketieto Meijeriteollisuuden tärkeimmät markkina-alueet Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät tutkimuksen mukaan 52 prosenttia meijeriteollisuuden pk-yrityksistä piti valtakunnallisia markkinoita keskeisimpänä markkina-alueenaan. Maakuntaa keskeisimpänä markkina-alueenaan piti 39 prosenttia vastanneista ja paikallista markkina-aluetta 9 prosenttia. % Vienti Valtakunnallinen Maakunnallinen Alueellinen Lähde: Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät 2005 Kuva 3. Meijeriteollisuuden pk-yritysten keskeiset markkina-alueet

18 Tärkeimmät asiakastoimialat Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät tutkimuksessa tiedusteltiin vastaajilta merkittävimpiä asiakastoimialoja. Luvuista nähdään, kuinka monella prosentilla haastatelluista on asiakkaana kukin kohderyhmä. Merkittävin asiakasryhmä pk-yrityksille on edelleen vähittäiskauppa. 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% Tukkukauppa 20 % 39 % Vähittäiskaupat, K-kaupat 60 % 65 % Vähittäiskaupat, T-/Spar-kaupat 26 % 56 % Vähittäiskaupat, Tradeka/Elanto 20 % 40 % Vähittäiskaupat, S-kaupat 57 % 71 % Muut vähittäiskaupat 37 % 40 % Elintarviketeollisuus 14 % 38 % Muu teollisuus 0% 0% Majoitus- ja ravitsemustoiminta 41 % 38 % Suurkeittiöt Oma myymälä 0% 31 % 23 % 30 % Muu 0% 10 % Lähde: KTM Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät 2005 Kuva 4. Meijeriteollisuuden pk-yritysten merkittävimmät asiakastoimialat Vienti, tuonti ja muu kansainvälinen toiminta Maitotaloustuotteiden valmistus on perinteisesti ollut kotimarkkinateollisuutta ja ulkomaankaupan merkitys on ollut melko vähäinen. Kotimaan kulutuksen painottuessa rasvattomiin tuotteisiin on voita perinteisesti viety ennen kaikkea Venäjälle. Vuonna 2004 voin vienti oli 36,9 milj. kiloa, josta 44 prosenttia meni Venäjälle. Maitotaloustuotteista myös juustoja on perinteisesti viety Suomesta. Vuonna 2004 juustojen vienti oli 34,8 milj. kiloa, mikä on 8 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna Vienti Vuonna 2004 meijeriteollisuuden tuotteita vietiin Elintarviketeollisuusliiton tilastojen mukaan yhteensä 282,1 milj. euron arvosta. Tuoteryhmistä merkittävimmät vientituotteet olivat voi ja juustot.

19 18 Taulukko 9. Maitotaloustuotteiden viennin määrä ja arvo tuoteryhmittäin tn tn tn tn Jugurtti Juusto Jäätelö Maito ja kerma Maitojauhe Voi ja muut maitorasvat Muut maitovalmisteet Yhteensä Lähde: Elintarviketeollisuusliitto ry Tuonti Vuonna 2004 meijeriteollisuuden tuotteista tuotiin Elintarviketeollisuusliiton tilastojen mukaan Suomeen 157,8 milj. euron arvosta. Tuonti on sekä määrällisesti että arvossa mitattuna kasvanut jatkuvasti. Merkittävimmät tuontituotteet ovat perinteisesti olleet juustot. Taulukko 10. Maitotaloustuotteiden tuonnin määrä ja arvo tuoteryhmittäin tn tn tn tn Jugurtti Juusto Jäätelö Maito ja kerma Maitojauhe Voi ja muut maitorasvat Muut maitovalmisteet Yhteensä Lähde: Elintarviketeollisuusliitto ry Kansainvälinen toiminta Meijeriteollisuuden suuret yritykset Valio ja Ingman Foods ovat perustaneet tytäryrityksiä ulkomaille. Valiolla on yhteensä kahdeksan ulkomaista tytäryritystä Baltiassa, Venäjällä, Ruotsissa, Belgiassa ja Yhdysvalloissa. Ingman Foodsilla on yhteensä neljä ulkomaista tytär- tai osakkuusyritystä ulkomailla Ruotsissa, Virossa ja Liettuassa. Tuoretuotteet, maito mukaan lukien, muodostavat 84,5 prosenttia teollisuuden kokonaistuotannosta EU:n alueella. Seuraavaksi keskeisimmät tuotteet ovat juustot ja voi, tässä järjestyksessä. Kokonaistuotanto riittää kattamaan EU:n sisäisen kysynnän, mistä johtuu tuonnin pieni markkinaosuus (noin 1 %).

20 19 4 Tuotanto ja tuotantomenetelmät Meijeriteollisuuden pk-yrityksissä kapasiteetin käyttöaste on tyypillisesti hyvin alhainen. Vuonna 2005 peräti 93 prosenttia pk-yrityksistä ilmoitti tuotantokapasiteetin olevan alikäytössä. Tuotantokapasiteetin keskimääräinen käyttöaste meijeriteollisuuden pk-yrityksissä oli vuonna 2005 vain 74,6 prosenttia, kun se koko elintarviketeollisuudessa oli 78,2 prosenttia ja koko pk-teollisuudessa 90,5 prosenttia. 100 % 90 % 93 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 70 % % 20 % 10 % 0% 20 % 7% 10 % 0% Alikäyttö Normaalikäyttö Ylikäyttö Lähde: Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät 2005 Kuva 5. Meijeriteollisuuden pk-yritysten tuotantokapasiteetin käyttöaste Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät tutkimuksen mukaan alihankkijana toimii 53 prosenttia meijeriteollisuuden pk-yrityksistä ja alihankkijoilta ostaa tuotteita noin 14 prosenttia alan pk-yrityksistä. Alihankintatöiden osuus tuotannosta oli keskimäärin noin 62 prosenttia kun se edellisenä vuonna oli vain 17,8 prosenttia. Koko elintarviketeollisuuden keskiarvo oli 29,7 prosenttia. Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät tutkimuksen mukaan yhteistyötä on myös muiden sidosryhmien, kuten muiden yritysten sekä tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoimijoiden kanssa. Seuraavassa taulukossa meijeriteollisuuden pk-yritykset kuvaavat yhteistoimintaansa eri tahojen kanssa.

21 20 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% Oman toimialan yritykset 16 % 25 % Muiden toimialojen yritykset 25 % 38 % Yliopistot ja korkeakoulut 15 % 45 % Ammattikorkeakoulut Ammattioppilaitokset 10 % 14 % 20 % 29 % Tutkimuslaitokset 0% 7% Muut yhteistyökumppanit 0% 0% Ei minkään em. tahon kanssa/ei osaa sanoa 33 % 46 % Lähde: Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät 2005 Kuva 6. Meijeriteollisuuden pk-yritysten yhteistoimintatahot

22 21 5 Investoinnit 5.1 Käyttöomaisuusinvestoinnit Meijeriteollisuudessa käyttöomaisuusinvestoinnit olivat vuonna 2003 yhteensä noin 70 milj. euroa, josta koneisiin ja laitteisiin lähes 65 prosenttia. Milj. euroa ,8 70, ,3 39, Lähde: Tilastokeskus Kuva 7. Meijeriteollisuuden käyttöomaisuusinvestoinnit vuosina Vuonna 2005 toteutetussa pk-yritysten toimintaympäristöä ja kehitysnäkymiä luotaavassa tutkimuksessa kysyttiin meijeriteollisuuden pk-yritysten investointitilannetta nyt verrattuna vuoden takaiseen tilanteeseen, saatiin positiivisten ja negatiivisten vastausten erotusta kuvaavaksi saldoluvuksi 37. Vuonna 2005 toteutetussa tutkimuksessa 44 prosenttia uskoi investointien lisääntyvän seuraavan vuoden aikana ja 22 prosenttia uskoi niiden pienenevän nykytilanteeseen verrattuna. Saldoluku Toteutunut Odotukset Lähde: Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät 2005 Kuva 8. Toteutuneet investoinnit ja investointiodotusten muutokset meijeriteollisuudessa

23 Tuotekehitys Meijeriteollisuuden panostukset tutkimukseen ja tuotekehitykseen ovat perinteisesti olleet vaatimattomia. Tässä poikkeuksen muodostavat ne yritykset, jotka ovat tehneet strategisen päätöksen panostaa lisäarvoa tuottaviin tuotteisiin, kuten terveysvaikutteisiin elintarvikkeisiin tai niiden ainesosien kehittämiseen. Elintarviketeollisuuden yrityksistä Valio Oy käyttää tutkimukseen ja tuotekehitykseen huomattavia määriä edustaen panostuksellaan koko elintarviketeollisuuden huippua euroa Elintarvikkeiden ja juomien valmistus Meijeriteollisuus Lähde: Tilastokeskus Kuva 9. Meijeriteollisuuden tutkimus- ja kehittämismenot Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät tutkimuksen mukaan 15 prosenttia meijeriteollisuuden pk-yrityksistä aikoo investoida tuotekehitykseen enemmän kuin edellisenä vuonna. 77 prosenttia alan pk-yrityksistä uskoo tuotekehityspanostusten olevan samalla tasolla kuin tällä hetkellä.

24 23 6 Taloudellinen tila Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät tutkimuksen mukaan meijeriteollisuuden pk-yritystä 69 prosenttia arvioi asemansa kansantaloudessa olevan kohtalainen, melko hyvä tai erittäin hyvä (edellisenä vuonna 80 %). Lähimmän kolmen vuoden aikana 69 prosenttia arvioi suhdannenäkymien oman yrityksen kannalta paranevan tai pysyvän ennallaan (edellisenä vuonna 96 %). 31 prosenttia arvioi tilanteen huonontuvan (edellisenä vuonna 4 %). Vuoden kuluttua 61 prosenttia vastaajista arvioi liikevaihdon olevan yhtä suuri tai kasvavan (edellisenä vuonna 86 %) ja 39 prosenttia arvioi sen laskevan (edellisenä vuonna 14 %). Kannattavuuden arvioi peräti 93 prosenttia paranevan tai pysyvän ennallaan vuoden kuluttua (edellisenä vuonna 87 %). Luottamus kannattavuuden kasvuun on siis edelleen suuri. Taulukko 11. Meijeriteollisuuden mediaanitunnuslukuja 2004 Elintarvikkeiden ja juomien Maitotaloustuotteiden valmistus valmistus Liikevaihto 1000 euroa Käyttökate % 8,5 2,8 Rahoitustulos % 6,7 4,3 Nettotulos % 3,0 1,8 Sipo % 15,1 12,2 Myyntisaamisten kiertonopeus pv 24,3 23,2 Ostovelkojen kiertonopeus pv 38,9 35,9 Quick Ratio 0,9 0,9 Current Ratio 1,3 1,2 Liikevaihto/hlö 1000 euroa 111,0 373,0 Jalostusarvo/hlö 1000 euroa 38,1 53,5 Lähde: Toimiala Online, Suomen Asiakastieto Oy Taulukko 12. Meijeriteollisuuden mediaanitunnuslukuja Mediaanit Liikevaihto 1000 euroa Käyttökate % 1,0 2,2 2,3 2,5 4,0 4,3 Rahoitustulos % 0,7 1,5 2,2 2,5 4,0 2,8 Nettotulos % -1,1-0,7 0,1 0,3 0,4 1,8 Sipo % 2,6 0,9 4,2 4,0 5,6 12,2 Myyntisaamisten kiertonopeus pv 26,3 21,1 29,5 24,1 24,0 23,2 Ostovelkojen kiertonopeus pv 43,1 40,1 44,5 43,3 40,8 35,9 Quick Ratio 0,8 0,7 0,9 0,7 0,8 0,9 Current Ratio 1,3 1,3 1,2 1,2 1,2 1,2 Omavaraisuusaste 31,9 30,2 33,5 32,9 38,3 41,5 Suhteellinen velkaantuneisuus 30,7 26,5 27,8 28,9 24,8 18,1 Liikevaihto/hlö 1000 euroa 252,0 293,0 279,0 240,0 322,0 373,0 Jalostusarvo/hlö 1000 euroa 33,6 36,9 38,5 41,6 47,6 53,5 Lähde: Toimiala Online, Suomen Asiakastieto Oy

25 24 Suhdanneodotukset ovat suuremmalla osalla meijeriteollisuuden pk-yrityksistä vaihdelleet rajusti viime vuosina. Saldoluku Lähde: KTM Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät 2005 Kuva 10. Meijeriteollisuuden suhdanneodotukset Voimakkaasti kasvuhakuiseksi ilmoittautuu 13 prosenttia meijeriteollisuuden pk-yrityksistä ja mahdollisuuksien mukaan kasvamaan pyrkiviksi 50 prosenttia, kun taas asemansa pyrkii säilyttämään 24 prosenttia alan pk-yrityksistä ja 8 prosenttia ei näe yrityksellään olevan kasvutavoitteita. Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät tutkimuksen mukaan kansainvälistymiseen aikoo panostaa 15 prosenttia meijeriteollisuuden pk-yrityksistä. Näistä kansainvälistymistä harkitsevista vastaajista 47 prosenttia aikoo panostaa vientiin yhteistyössä muiden pk-yritysten kanssa ja 39 prosenttia aikoo kehittää omia valmiuksia ja toimia itse suorana viejänä.

26 25 7 Toimialan keskeiset menestystekijät, ongelmat ja kehittämistarpeet 7.1 Menestystekijät Meijeriteollisuus on elintarviketeollisuuden vanhimpia toimialoja. Toimialan rakennemuutos kuntameijereistä valtakunnallisesti toimiviin meijereihin on jo pääosin takanapäin. Yrityskannan maltilliset muutokset ovat viime vuosina antaneet toimialalle vakautta. Yrityskannasta on muodostunut Suomen markkinatilanteeseen riittävän suuria yksiköitä. Alalla on myös kasvava joukko pieniä yrityksiä, jotka ovat keskittyneet enimmäkseen juuston valmistukseen. Suomalainen meijeriteollisuus on aina kyennyt hyödyntämään hyvin Venäjän valtavat maitotaloustuotteiden markkinat. Venäjän läheisyys antaa jatkossakin hyvät markkinamahdollisuudet. Maidontuotannon jatkuvuus on turvattu Suomessa aina vuoteen 2015 EU:n maakiintiöin. Raakamaidon jalostus tuotteiksi tulee tapahtumaan Suomessa, koska tuoretuotteissa suomalaiset meijerit omaavat kansainväliseen kilpailuun merkittävän logistisen edun toimipaikkojen ollessa hajautettuna sopivasti ympäri maata. Alaa hallitsee Valio maidonhankintaosuuskuntineen. Valion osuus meijereihin kärättävästä maidosta on runsaat 80 prosenttia. Useimmat keskisuuret meijerit ovat kuitenkin tehokkaasti liittoutuneet Ingman Foodsin kanssa luoden näin markkinoille Valion kanssa kilpailevan tekijän. 7.2 Keskeiset ongelmat Meijeriteollisuuden keskeiset ongelmat ovat ylikapasiteetista aiheutuva kysynnän ja tarjonnan epätasapaino. Suomen meijeriteollisuuden ongelmana on kotimarkkinoiden pienuus. Tällöin segmentoituneiden ryhmien pienuus on vähäinen, minkä vuoksi tuotekehityksen ja markkinoinnin painopiste on keskimääräisessä kuluttajassa ja volyymituotteissa. Markkinoiden avautuessa suuret yritykset ovat luopuneet pienivolyymisistä tuote-eristä. Kotimaan markkinoilla kilpailuedun säilymistä auttaa tuotemerkkien tunnettuisuus. Ulkomaisilla tuotteilla ei myöskään ole kuluttajien mielikuvissa laadullista ylivoimaa. Kulutuksessa ei tapahdu merkittävää kasvua. Tuonti erityisesti säilyvissä maitotaloustuotteissa, kuten juustoissa ja jugurteissa, on kasvanut koko Suomen EU-jäsenyyden ajan. Kehitys tulee jatkumaan samankaltaisena. Jäätelön, jogurtin ja maitopohjaisten jälkiruokien sekä välipalatuotteiden markkinat ovat kansainvälistymässä samalla kun kuluttajat segmentoituvat erilaisiin ryhmiin. Jäätelön myynnille tärkeä tekijä on kesäsesonki. Jos ilmat ovat kylmät, myyntimäärät alenevat heti.

27 26 Jalostava teollisuus on voimakkaasti riippuvainen alkutuotannon kyvystä tuottaa hinta-laatusuhteeltaan kilpailukykyistä raaka-ainetta teollisuudelle. Kulutuksen painopisteen siirtyessä jatkuvasti rasvattomampiin jalosteisiin alkaa raakamaidon sisältämä maitorasvalle olla vaikeuksia löytää kannattavaa sijoituskohdetta. Aikaisemmin merkittävänä kohteena on ollut voin vienti Venäjälle, mutta Suomen kaltaiset kulutustrendit valtaavat alaa vähitellen myös Venäjällä, joten vienti Venäjän suuntaan saattaa kohdata vaikeuksia. 7.3 Keskeiset kehittämistarpeet Meijerialan toimintaympäristöä säätelee voimakkaasti WTO-neuvottelut sekä EU:n ja kansallinen maatalouspolitiikka. Suomen maakiintiö on milj. litraa. Tuotanto on viime vuoteen saakka ollut maakiintiön suuruinen. Vuonna 2004 maakiintiö alittui 2 prosentilla. Lähivuosina tuotannon arvellaan pysyvän ennallaan. Vientitarve lisääntyy laskevan kulutuksen ja tuonnin seurauksena. Viron liityttyä EU:n jäseneksi toukokuussa 2004 on siellä panostettu voimakkaasti maitotuotteiden vientiin, erityisesti Etelä-Suomen alueelle. Toistaiseksi merkittäviä määriä maitoa ei ole tuotu. Tuonti on rajoittunut UHT-käsitellyn (iskukuumennetun), pitkään ilman kylmäketjua säilyvän maidon tuontiin. Viron maitokiintiö EU:ssa on niin pieni, ettei se tule pitkällä tähtäimellä muodostamaan merkittävää uhkaa Suomen meijeriteollisuudelle. Suurempi uhka on Euroopan suuret maidon tuottajamaat sekä kotimaisen kaupan kansainvälistyminen, joka saattaa avata Suomen markkinat isoille eurooppalaisille meijereille, mikäli kotimainen tuotanto ei ole kansainvälisesti kilpailukykyistä. Maidoksi laskettuna viennin tarve oli vuonna 2003 noin 30 prosenttia Suomessa tuotetusta maidosta. Tästä osasta saadaan maailmanmarkkina- tai EU:n interventiohinta, joka on noin 80 prosenttia kotimaan hintatasosta. Pitkällä tähtäimellä merkittävän uhan maidon lisääntyvälle vientitarpeelle muodostaa WTO-neuvotteluissa tavoitteeksi sovittu elintarvikkeiden vientitukien lopettaminen, jolloin nykyisin vallitsevalla suomalaisella kustannustasolla vientitoiminta ei ole kannattavaa. Jotta raakamaito saadaan kaikilta osin kannattavasti hyödynnettyä, tulee jalostustuotannon kustannuksia saada alennettua, jotta vientitoiminta tulevaisuudessakin on mahdollista. Meijeriteollisuuden tuotteet antavat erinomaisen pohjan kehittää uusien tuotteita. Erityisesti terveysvaikutteisten elintarvikkeiden pohjana meijeriteollisuuden tuotteet ovat jo osittaneet vahvuutensa. Näiden tuotteiden kehittäminen edellyttää selkeää päätöstä yritysjohdolta lisätä t&k -panostuksia sekä hakeutumista yhteistyöhön tutkimuslaitosten ja kehittämistoimijoiden kanssa. Terveellisyydelle ja sairauksien ennaltaehkäisylle on yhä enemmän kysyntää tulevaisuudessa. Terveysvaikutteisia elintarvikkeita pidetään yhtenä tulevaisuuden suurimmista mahdollisuuksista, johon liittyvään tutkimukseen ja tuotekehitykseen on Suomessakin panostettu suhteellisesti paljon. Hyvistä innovaatioista ei ole kuitenkaan syntynyt kestävää liiketoimintaa ongelmitta. Ongelmia tuottaa mm. lainsäädännön selkiytymättömyys, kallis tuotekehitys, kansainvälistyminen sekä kuluttajien käyttäytymisen ennustamattomuus. Näiden haasteiden vuoksi terveysvaikutteisia elintarvikkeita, terveellisyyden korostumista tuotteiden lisäarvona ja niihin liittyviä teknologioita tulee pohtia edelleen.

28 27 8 Tulevaisuuden näkymät toimialalla 8.1 Visio Meijeriteollisuudessa ei lähi vuosina tule tapahtumaan merkittäviä muutoksia. Yrityskannan muutokset pysyvät maltillisina. Tuotannon tehostamisen ja automaation lisääntymisen vuoksi alan työpaikat tulevat lievästi vähenemään. Alalle syntyy yhä enemmän kuluttajalle lisäarvoa tuottavia tuotteita. Tämän kehityksen myötä tuotteiden jalostusarvo nousee ja yritysten kannattavuus paranee pitkällä aikavälillä. 8.2 Toimintaympäristön muutostekijät Kuluttajien suurempi kiinnostus nauttimaansa ravintoa kohtaan siirtää kulutusta edelleen kohti rasvattomampia tuotteita. Säilyvien maitotaloustuotteiden tuonti tulee tasaisesti lisääntymään. Tässä markkinatilanteessa kotimaisen meijeriteollisuuden tulee panostaa kilpailukykynsä kehittämiseen, laadukkaiden ja korkeamman jalostusarvon omaavien tuotteiden kehittämiseen, jotta sen mahdollisuudet toimia tulevaisuudessa säilyvät. Mahdolliset muutokset maakiintiöissä tai niiden poistuminen muodostavat uhan, jota vastaan suomalaisen meijeriteollisuuden ja koko tuotantoketjun tulee huolehtia kilpailukyvystään ja tuotteidensa kansainvälisestä laadusta, jotta meijeriteollisuutta voidaan kannattavasti harjoittaa Suomessa pitkällä aikavälillä. Avoin kilpailu toimintaympäristössä kasvaa kaupan vapautumisen vuoksi. Kaikkien teollisuudenalojen markkinat tulevat joko suoraan tai epäsuorasti kansainvälisen kilpailun piiriin. Vaikka kaikki toimialat ovat lähtökohtaisesti globaaleja, on kussakin liiketoiminnassa paikallisia piirteitä, johon kilpailukyky usein perustuu. Tämä näkyy erityisesti elintarviketeollisuudessa ja meijeriteollisuudessa, jossa paikalliset makutottumukset ja ruokailutavat erilaistavat elintarvikemarkkinoita jopa hyvin suppealle maantieteelliselle alueelle. 8.3 Kilpailukyvyn kehitysennuste Meijeriteollisuuden kilpailukyky on pitkällä aikavälillä voimakkaasti riippuvainen kansainvälisestä maatalouspolitiikasta. EU:n maakiintiöt vaikuttavat oleellisesti meijeriteollisuuden raaka-aineen määrään ja hintaan. Jotta kilpailukykyistä meijeriteollisuutta on Suomessa myös pitkällä aikavälillä, tulee alkutuotannon huolehtia kilpailukyvystään, jotta se kykenee toimittamaan jalostavalle teollisuudelle raaka-ainetta oikealla hinta-laatusuhteella.

29 28 Teollisuuden kilpailukykyyn vaikuttaa sen kyky saada hyödynnettyä koko raakamaito kustannustehokkaasti. Kotimaisen kulutuksen painottuessa rasvattomampiin tuotteisiin tulee maitorasvalle löytää kannattavia sijoituskohteita sekä toisaalta edelleen pyrkiä kohti rasvattomampaa raaka-ainetta. Kaupan kansainvälistymisen myötä myös paikallisilla markkinoilla toimivat yritykset joutuvat huolehtimaan tuotteidensa ja toimintansa kehittämisestä kansainvälisen tason mukaisiksi sekä sopeuttamaan kustannuksensa kansainväliselle tasolle. 8.4 Koulutus ja kehittämistoiminta Meijerialan palveluksessa on yhteensä noin henkilöä, joista toimihenkilöitä noin Alan korkeakoulutasoista opetusta annetaan Helsingin yliopistossa. Hämeen ammattikorkeakoulu on Suomen ainoa meijerialan ammattikorkeakoulu opetusta tarjoava oppilaitos. Toisen asteen koulutus meijerialalle on saatavissa Hämeen ammatti-instituutissa. Meijeriala työllistää toisen asteen oppilaitoksista, ammatti- ja tiedekorkeakouluista sekä yliopistoista valmistuvia osaajia tuotanto-, tuotekehitys-, markkinointi-, myynti-, viestintä-, taloushallinto-, logistiikka- ja tietohallintotehtäviin.

30 29 9 Yhteenvetoanalyysi (SWOT) Seuraavassa on esitetty meijerialan swot-analyysi, joka perustuu alan johtavien asiantuntijoiden ja yritysjohtajien haastatteluihin. VAHVUUDET Rakennemuutokset pääosin takana Pk-yritysten välinen yhteistyö Tuotteiden edullisuus Maitotuotteiden perinteinen asema ruokavaliossa Erinomainen raaka-ainepohja terveysvaikutteisille elintarvikkeille MAHDOLLISUUDET Erikoistuminen Uudet markkinointikanavat Tuoteinnovaatiot Uudet käyttötavat Terveysimagon hyödyntämien Funktionaaliset tuotteet Edulliset tuotteet Lähiruoka-ajattelun hyödyntäminen HEIKKOUDET Tuotantokapasiteetin alikäyttö Matala jalostusarvo suurimmalla osalla tuotteista Työvoimavaltaisuus, työkustannukset Työaikojen joustamattomuus Ala ei kiinnosta, työolosuhteet huonot: iltaja yötyö, raskas työ Perustuotteiden liian alhainen hinta Vaatimaton panostus tutkimukseen, kehittämiseen ja koulutukseen Liiketoimintaosaamisen heikkous UHAT Kaupan keskittyminen: toimittajapolitiikka, ostopolitiikka, valikoimapolitiikka Kaupan merkit (erityisesti tuontituotteina) Kansainvälisen maatalouspolitiikan muutokset Tuonti Työn hinta Raaka-ainekustannukset Korkea arvonlisävero Turvallisen tai terveellisen imagon menetys

31 30 10 Lähteet Elintarviketeollisuusliitto ry Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) European Price Comparison Programme European Commission Ingman Foods Oy KTM Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät 2005 KTM Toimiala Online Nestle S.A. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy: Ruokatieto 2005 Suomen Meijeriyhdistys ry Tilastokeskus Tullihallitus Valio Oy

32 Publikationsseriens namn och kod Besöksadress Postadress Branschrapporter Alexandersgatan 4 PB 32 Telefon (09) HELSINGFORS STATSRÅDET Telefax (09) /2005 Författare Ari Grönroos Publiceringstid November 2005 Uppdragsgivare Handels- och industriministeriet Organets tillsättningsdatum Titel Branschrapport om mejeriindustrin Referat Bruttovärdet av produktionen vid tillverkningen av mejeriprodukter var milj. euro år 2003, och branschen sysselsatte personer. Tillverkningen av mjölkhushållsprodukter och ost utgjorde 95 % av bruttovärdet. Glasstillverkningen stod för resten. Mjölkprodukter är s.k. mogna produkter. Den totala konsumtionen av dem per person ökar inte, utan konsumtionen övergår från en produkt till en annan. Konsumtionen av ostar, kvark och jogurt samt specialprodukter ökar, men i synnerhet smörkonsumtionen sjunker. Symtomatiskt för konsumtionen av flytande mjölkprodukter är också att man övergår till fettsnålare produkter än tidigare. Allt flera personer blir tvungna att övergå till laktosfria eller låglaktoshaltiga produkter, vilket mången gång kan leda till att ersättande, dvs vegetabila fetter används. Den begränsade hållbarheten hos färskmjölkprodukter gör att en del av marknaden alltid kommer att vara lokal. Flytande möjlkprodukter med en hållbarhetstid på några dagar utgör 58 % av efterfrågan (mätt i använd mjölkmängd). Nationella smakvanor t.ex. i fråga om ost, jogurt och glass skapar ännu en konkurrensfördel för inhemska tillverkare, även om denna fördel verkar minska. Exporten av mjölkhushållsprodukter uppgick till ett värde av 282,1 milj. euro år De viktigaste exportprodukterna var smör och ost. De viktigaste exportländerna var Ryssland och Frankrike. Till Finland importerades år 2004 mjölkhushållsprodukter till ett värde av totalt 157,8 milj. euro. Den mest betydande importprodukten var ostar, som importerades från Danmark, Tyskland, Sverige och Polen. Finlands råvarumarknad regleras av en EU-kvot på milj. liter. År 2004 var mjölkens självförsörjningsprocent beräknad i relation till den inhemska produktionen och användningen 109 %. Lönsamheten i företagen i branschen har blivit bättre och även deras ekonomiska ställning har hållits stabil enligt bokslutsuppgifterna för år Produktionskapaciteten är dock hos många företag inom mejeriindustrin i underanvändning. Mejeriindustrin bör noga bevaka marknaden och de ändringar som sker i konsumentens beteende. Mejeriernas framgångsfaktorer kommer att vara effektivitet, innovativitet, flexibilitet samt kunnande i marknadsföring och export. Kontaktperson på HIM: Näringsavdelningen/Esa Tikkanen, tfn (09) Nyckelord Mejeriindustrin, tillverkning av mjölkhushållsprodukter, osttillverkning, glasstillverkning ISSN Sidoantal 30 Språk Finska Utgivare Handels- och industriministeriet ISBN Pris Förläggare Edita Publishing Ab

33 Aleksanterinkatu 4 P.O. Box 32 Tel Sector Reports FIN Helsinki FINLAND FIN GOVERNMENT Helsinki FINLAND Telefax /2005 Series title and number of the publication Authors Ari Grönroos Date November 2005 Commissioned by Ministry of Trade and Industry Date of appointment Title Sector Report: Dairy industry Abstract In 2003, the gross production value of the Finnish dairy industry amounted to EUR million. The sector employed persons. Dairy products and cheese accounted for about 95 percent of the gross production value. Ice cream manufacture accounted for the remaining 5 percent. Dairy products are so-called ripe products. The total per capita consumption of dairy products does not increase, but consumption habits change and so does the products consumed. The consumption of cheese, curds, yoghurt and special products is increasing, but particularly the consumption of butter is decreasing. A typical trend in the consumption of dairy products is that the consumption of products that contain less fat is increasing. Moreover, an increasing amount of consumers has to use non-lactic or less lactic products, which often means replacement of animal fats by vegetable fats. The market for dairy products is always partially local because of the low keepingquality of fresh milk products. Liquid milk products with a shelf-life of a couple of days are in greatest (58%) demand (measured by the amount of milk consumed). National taste, for instance, in the case of cheese, yoghurts and ice cream provide domestic manufactures with a competitive advantage. In 2004, the export value of dairy products amounted to EUR 282,1 million. The most important export products were butter and cheese. The main export countries were Russia and France. In 2004, the value of dairy products imported to Finland amounted to EUR 157, 8 million. The dominating import product was cheese imported from Denmark, Germany, Sweden and France. The Finnish market for food sources is regulated by the EU quota of litres. In 2004, as concerns milk the degree of self-sufficiency, based on domestic production and use, was 109 percent. The accounting data from 2004 reveal that the profitability of firms has improved and their economic situation has remained stable. However, the production capacity of many dairy industry firms is under-used. The dairy industry should carefully follow developments in the market and changes in consumer behaviour. For dairies success factors are effectiveness, innovation, flexibility, and improved marketing and export skills. Contact person at the MTI: Industries Department/Esa Tikkanen, tel Key words Dairy industry, manufacture of dairy products, manufacture of cheese, manufacture of ice cream ISSN Pages 30 Published by Ministry of Trade and Industry Language Finnish ISBN Price Sold by Edita Publishing Ltd

34 Työvoima- ja elinkeinokeskukset Etelä-Pohjanmaan TE-keskus Huhtalantie SEINÄJOKI Etelä-Savon TE-keskus Mikonkatu 3 ja MIKKELI Hämeen TE-keskus Rauhankatu LAHTI Hämeenlinnan palvelupiste Raatihuoneenkatu HÄMEENLINNA Kaakkois-Suomen TE-keskus Salpausselänkatu KOUVOLA Lappeenrannan palvelupiste Snellmaninkatu LAPPEENRANTA Kainuun TE-keskus Kalliokatu KAJAANI Keski-Suomen TE-keskus Cygnaeuksenkatu JYVÄSKYLÄ Lapin TE-keskus Ruokasenkatu ROVANIEMI Kemin palvelupiste Asemakatu KEMI Pirkanmaan TE-keskus Kauppakatu TAMPERE Pohjanmaan TE-keskus Hovioikeudenpuistikko 19 A VAASA Kokkolan palvelupiste Ristirannankatu KOKKOLA Pohjois-Karjalan TE-keskus Kauppakatu 40 B JOENSUU Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus Viestikatu OULU Ylivieskan palvelupiste Valtakatu YLIVIESKA Pohjois-Savon TE-keskus Käsityökatu KUOPIO Satakunnan TE-keskus Pohjoisranta PORI Varsinais-Suomen TE-keskus Ratapihankatu TURKU Uudenmaan TE-keskus Maistraatinportti HELSINKI Finnveran aluekonttorit ja viennin rahoitusyksikkö Finnvera Oyj Aluekonttori Uusimaa Eteläesplanadi 8 PL HELSINKI Finnvera Oyj Aluekonttori Helsinki (Pääkaupunkiseutu) Eteläesplanadi 8 PL HELSINKI Finnvera Oyj Aluekonttori Haapaniemenkatu 40 PL KUOPIO Finnvera Oyj Aluekonttori Torikatu 9 A JOENSUU Finnvera Oyj Aluekonttori Sepänkatu JYVÄSKYLÄ Finnvera Oyj Aluekonttori Kauppakatu KAJAANI Finnvera Oyj Aluekonttori Laiturikatu 2, V krs LAHTI Finnvera Oyj Aluekonttori Snellmaninkatu LAPPEENRANTA Finnvera Oyj Aluekonttori Linnankatu MIKKELI Finnvera Oyj Aluekonttori Asemakatu OULU Finnvera Oyj Aluekonttori Valtakatu PORI Finnvera Oyj Aluekonttori Maakuntakatu 10, PL ROVANIEMI Finnvera Oyj Aluekonttori Kauppatori SEINÄJOKI Finnvera Oyj Aluekonttori Hämeenkatu 9, PL TAMPERE Finnvera Oyj Aluekonttori Eerikinkatu TURKU Finnvera Oyj Aluekonttori Pitkäkatu VAASA Finnvera Oyj Viennin rahoitus Eteläesplanadi HELSINKI Toimialaraportit ja vastuuhenkilöt Internetissä: TE-keskus Internetissä: Yhteystiedot voi tarkistaa näistä osoitteista.

Enemmän lähiruokaa julkisiin keittiöihin. Toimitusjohtaja Kari Aakula

Enemmän lähiruokaa julkisiin keittiöihin. Toimitusjohtaja Kari Aakula Enemmän lähiruokaa julkisiin keittiöihin Tampere 26.5.211 Toimitusjohtaja Kari Aakula Valio Oy 27.5.211 1 Valio Oy:n hankintaosuuskunnat 1.1.21 1. Evijärven Osm. 2. Härmän Seudun Osm. 7 3. Osk. ItäMaito

Lisätiedot

Maatilan menestystekijät nyt ja tulevaisuudessa. Seminaari Salossa 14.1.2011. Toimitusjohtaja Kari Aakula

Maatilan menestystekijät nyt ja tulevaisuudessa. Seminaari Salossa 14.1.2011. Toimitusjohtaja Kari Aakula Maatilan menestystekijät nyt ja tulevaisuudessa Seminaari Salossa 14.1.2011 Toimitusjohtaja Kari Aakula Valio Oy 14.1.2011 1 Valio Oy:n hankintaosuuskunnat 1.1.2011 1. Evijärven Osm. 2. Härmän Seudun Osm.

Lisätiedot

Yritykset ja yrittäjyys

Yritykset ja yrittäjyys Yritykset ja yrittäjyys Suomen Yrittäjät 5.10.2006 1 250 000 Yritysten määrän kehitys 240 000 230 000 220 000 210 000 200 000 218140 215799 211474 203358 213230 219273219515 222817224847226593 232305 228422

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

Alueraporttien 1/2002 yhteenveto Suomen Yrittäjät

Alueraporttien 1/2002 yhteenveto Suomen Yrittäjät Pk-yritysbarometri Alueraporttien 1/2002 yhteenveto Suomen Yrittäjät Alueraporttien yhteenveto Suhdannenäkymät Pk-yritysten suhdannenäkymät lähimmän vuoden aikana ovat koko maassa nyt selvästi paremmat

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja huhtikuu 2012 Yöpymiset + 12,5 % tammi-huhtikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (33.900) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 12,5 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

Elintarvikkeiden hintataso ja hintojen kehitys 12.9.2011

Elintarvikkeiden hintataso ja hintojen kehitys 12.9.2011 ja hintojen kehitys Elintarvikkeiden kuluttajahinnat Suhteessa maan yleiseen hintatasoon on elintarvikkeiden hinta Suomessa Euroopan alhaisimpia. Arvonlisäverottomilla hinnoilla laskettuna elintarvikkeiden

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 Pk-yritysten rooli Suomessa 1 1 Yritysten määrä on kasvanut 2 Yritystoiminta maakunnittain 3 Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä 4 Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot 5 Pk-sektorin rooli kansantaloudessa

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä

Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus. Leena Hyrylä Elintarviketeollisuuden muutosvoimat, kehitys ja tulevaisuus Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Elintarviketeollisuuden rakenne Muuttuva toimintaympäristö Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Helmikuu 2015 Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Helmikuu 2015 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso ja sen kehitys Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 3.11.23/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1980-2003 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 80 % Suomi 75 70 65 60 EU-15 Suomi (kansallinen) 55 50 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 00 02 9.9.2002/SAK /TL Lähde: European Commission;

Lisätiedot

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Miten ruokaan käytettävät kulutusmenot jakautuvat elintarvikeketjussa? Lähestymistapa perustuu kotimaisten elintarvikkeiden,

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

Elintarviketeollisuuden tilannekatsaus. 19.3.2014! Toimitusjohtaja Heikki Juutinen Elintarviketeollisuusliitto ry

Elintarviketeollisuuden tilannekatsaus. 19.3.2014! Toimitusjohtaja Heikki Juutinen Elintarviketeollisuusliitto ry Elintarviketeollisuuden tilannekatsaus 19.3.2014 Toimitusjohtaja Heikki Juutinen Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto 19.3.2014 Vuosi 2013 Elintarviketeollisuus selvisi taantumasta lähes kolhuitta

Lisätiedot

Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus. Helsinki 29.11.2012

Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus. Helsinki 29.11.2012 Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus Helsinki 29.11.2012 TOIMIALAN KUVAUS JA RAJAUS Muiden rakennuspuusepän tuotteiden valmistus TOL 1623, joka jakaantuu kahteen alatoimialaan: Puutalojen

Lisätiedot

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ 8.12.2015 Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Leipomoteollisuuden rakenne Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden näkymiä Pk-yritysbarometri 2/2015 SWOT PK-toimialabarometri

Lisätiedot

NURMISEMINAARI. Maidon markkinakatsaus

NURMISEMINAARI. Maidon markkinakatsaus NURMISEMINAARI Pudasjärvi 11.-12.1.2011 Maidon markkinakatsaus Eeva Brofeldt, Valio Oy Nyt on alkanut vasikoiden vuosi Maitotuotteiden kotimaan myynnin nousijat ja laskijat Kevyttuotteiden osuus maitotuotteiden

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja Marraskuu 2012 Yöpymiset + 0,4 % tammi-marraskuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (116.500) lisääntyivät tammi-marraskuussa 0,4 % edellisvuodesta. Kasvua

Lisätiedot

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomen tehtävä oma rankka rakennemuutoksensa samalla kun globalisoitunutta

Lisätiedot

Arla Ingman ja Arla Foods Arla Ingman Suomen markkinoilla

Arla Ingman ja Arla Foods Arla Ingman Suomen markkinoilla Arla Ingman ja Arla Foods Arla Ingman Suomen markkinoilla Toimittajatapaaminen Osuuskunta Maitomaa 26.4.2010 Outi Fagerlund Viestintäpäällikkö 09 272 001 outi.fagerlund@arlafoods.com 1 26.4.2010 1 Arla

Lisätiedot

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Elokuu 2013

Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa. Elokuu 2013 Elintarvikkeiden verotus ja ruoan hinta Suomessa Elokuu 2013 Sisältö 1. Elintarvikkeiden verotus Suomessa 2. Ruoan hintataso Suomessa Tausta Työn on laatinut Päivittäistavarakauppa ry:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö 3.9.2012 1 Pk-yritysbarometrin ennustekyky, bkt Lähteet: Tilastokeskus ja Pk-yritysbarometri, syksy 2012 3.9.2012

Lisätiedot

RUOAN HINTA JA INFLAATIO. Ilkka Lehtinen 4.12.2008

RUOAN HINTA JA INFLAATIO. Ilkka Lehtinen 4.12.2008 RUOAN HINTA JA INFLAATIO Kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen 4.12.2008 ESITYKSEN SISÄLTÖ! HINTOJEN KEHITYS PÄÄRYHMITTÄIN! INFLAATION SYYT PÄÄRYHMITTÄIN! RUAN PAINO KULUTTAJAHINTA- INDEKSISSÄ 1914-2005!

Lisätiedot

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Suomen talous yskii Bruttokansantuote 2014 BKT kasvu, % Latvia Vuosimuutos, % Liettua Puola Ruotsi Iso-Britannia Luxemburg Romania Unkari

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja tammikuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja tammikuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja tammikuu 2012 Yöpymiset + 31 % tammikuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (3.600) lisääntyivät tammikuussa 30,7 % vuoden 2011 tammikuuhun verrattuna.

Lisätiedot

HEVOSYRITYS HUIPPUKUNTOON KIERTUE 2010-2013

HEVOSYRITYS HUIPPUKUNTOON KIERTUE 2010-2013 ALUEELLINEN KOULUTUSKALENTERI (tilanne 24.6.2010) Teemapäivät on suunnattu toimiville hevosyrityksille; ravi-, ratsastus-, kasvatus-, siittola-, ym. yrittäjille. Aiheet soveltuvat hyvin myös toimintaa

Lisätiedot

Suomen elintarviketoimiala 2014

Suomen elintarviketoimiala 2014 Suomen elintarviketoimiala 2014 Strateginen toimialakatsaus Sisällysluettelo Sisällysluettelo Sisällysluettelo 3 Tiivistelmä 8 1 Suomen talous ja elintarviketoimiala 10 1.1 Kansantalouden kehitys 10 1.2

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 25.9.2013 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 25.9.213 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta 29.1.2014 Leena Mörttinen/EK Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomella edessä oma rankka rakennemuutos samalla,

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta

Lisätiedot

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu. Kotka venäläisyöpymisissä Jonsuun ja Jyväskylän. Alkuvuoden yöpymiset + 11 %

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu. Kotka venäläisyöpymisissä Jonsuun ja Jyväskylän. Alkuvuoden yöpymiset + 11 % KOTKAN-HAMINAN SEUTU MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu Alkuvuoden yöpymiset + 11 % Kotkan-Haminan seudun majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (40.800) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 11,4

Lisätiedot

Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005?

Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005? Miten meni Suomen matkailussa vuonna 2005? Mitkä olivat vetovoimaisimmat alueet, paikkakunnat, suosituimmat kohteet, väkirikkaimmat tapahtumat? Entäpä flopit? Heikki Artman Art-Travel Oy Matkailun kehitys

Lisätiedot

Tilastotietoa 2014 AJANKOHTAISTA MAITOMARKKINOILTA 23.3.2015. OSUUSKUNTA POHJOLAN MAITO 2014 Lypsylehmät Suomessa 4/2013 MAIDONTUOTANTO MAAILMALLA

Tilastotietoa 2014 AJANKOHTAISTA MAITOMARKKINOILTA 23.3.2015. OSUUSKUNTA POHJOLAN MAITO 2014 Lypsylehmät Suomessa 4/2013 MAIDONTUOTANTO MAAILMALLA OSUUSKUNTA POHJOLAN MAITO 214 Lypsylehmät Suomessa 4/213 AJANKOHTAISTA MAITOMARKKINOILTA 23.3.215 Marko Puhto Pohjolan Maito Liikevaihto 247,2 miljoonaa euroa Maidonlähettäjiä 175 Kerätty maitomäärä 511,2

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2004 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 8 % Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 7 Suomi 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työttömyysaste 1985-24 2 % 2 15 15

Lisätiedot

Suomalaisen maidontuotannon nykytodellisuus ja tulevaisuus 3.6.2015

Suomalaisen maidontuotannon nykytodellisuus ja tulevaisuus 3.6.2015 Suomalaisen maidontuotannon nykytodellisuus ja tulevaisuus 3.6.2015 Marko Puhto Pohjolan Maito Valio Oy:n hankintaosuuskunnat 31.12.2014 Osuuskunta Omist usosuus % Maitomä ärä 2014 1. Evijärven Osm. 0,1

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014. 4.12.2014, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014. 4.12.2014, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014 4.12.2014, Lasse Krogell Yritysrakenne TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Vuosi Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitetty 18.11.2014 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitetty 18.11.214 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Tanska Viro Slovenia Romania Liettua Ranska EU 27 Espanja Kreikka Saksa Italia Bulgaria Irlanti Puola Iso-Britannia

Lisätiedot

Alue (Alueen nimi on ilmoitettava, jos tuen myöntää muu kuin keskusviranomainen.) Koko Suomi Ahvenanmaan maakuntaa lukuun ottamatta

Alue (Alueen nimi on ilmoitettava, jos tuen myöntää muu kuin keskusviranomainen.) Koko Suomi Ahvenanmaan maakuntaa lukuun ottamatta Jäsenvaltion toimittama tiivistelmä EY:n perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta maataloustuotteiden tuottamisen alalla toimiville pienille ja keskisuurille yrityksille myönnettävään valtiontukeen

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja Lokakuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja Lokakuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja Lokakuu 2012 Yöpymiset + 0,4 % tammi-lokakuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (107.600) lisääntyivät tammi-lokakuussa 0,4 % edellisvuodesta. Kasvua tuli

Lisätiedot

Alkaako taloustaivaalla seljetä?

Alkaako taloustaivaalla seljetä? ..9 Alkaako taloustaivaalla seljetä? Lauri Uotila Pääekonomisti Sampo Pankki.9. 9 Kokonaistuotannon kasvu, % %, vuosikasvu neljänneksittäin Kiina 9 Venäjä USA Euroalue - - - Japani - - 9 9 - - - - - Teollisuuden

Lisätiedot

Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012

Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012 Lisää luomua: Valio ja LUOMU 2012 26.1.2011 Valio Luomu on lanseerattu vuonna 1993 Lähes 20 vuotta luomua Valiolta Valio on tarjonnut kuluttajille luomuvaihtoehtoja jo vuodesta 1993 alkaen Tuotevalikoimaa

Lisätiedot

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009

Uusiutuvan energian trendit Suomessa. Päivitys 26.6.2009 Uusiutuvan energian trendit Suomessa Päivitys 26.6.29 Uusiutuvien osuus energian loppukulutuksesta (EU-27) 25 ja tavoite 22 Ruotsi Latvia Suomi Itävalta Portugali Viro Romania Tanska Slovenia Liettua EU

Lisätiedot

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx 1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus

Lisätiedot

Maitosektorin hintarakenteet Suomessa. Professori Jyrki Niemi Luonnonvarakeskus (Luke) e-mail: jyrki.niemi@luke.fi

Maitosektorin hintarakenteet Suomessa. Professori Jyrki Niemi Luonnonvarakeskus (Luke) e-mail: jyrki.niemi@luke.fi Maitosektorin hintarakenteet Suomessa Professori Jyrki Niemi Luonnonvarakeskus (Luke) e-mail: jyrki.niemi@luke.fi Huomioita & kysymyksiä ruokamarkkinoiden toimivuudesta Elintarvikkeiden hintataso, kehitys

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013. 28.5.2013, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013. 28.5.2013, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Toukokuu 2013 28.5.2013, Lasse Krogell Yritysrakenne 2011 TOL 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Liikevaihto Henkilöstö Yrityksiä Henkilöstö 1.000

Lisätiedot

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus

Lisätiedot

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? Eija Alakangas, VTT EUBIONET III, koordinaattori http://www.eubionet.net Esityksen sisältö Bioenergian tavoitteet vuonna

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015 Toimialarakenne kauppakamarialue 2012, yht. n. 110 000 työllistä 7 % 32 % 23 % 6 % Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa Yksityiset

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

TIETOJA ELINTARVIKEYRITYKSISTÄ SUOMESSA JA KOUVOLASSA

TIETOJA ELINTARVIKEYRITYKSISTÄ SUOMESSA JA KOUVOLASSA TIETOJA ELINTARVIKEYRITYKSISTÄ SUOMESSA JA KOUVOLASSA Elintarvikeyrityksen toimialoittain 7/2014 Teurastus ja lihanjalostus Vihannesten sekä marjojen ja hedelmien jalostus Maidon jatkojalostus Ruoka-Kouvola

Lisätiedot

Alueraportti, Etelä-Pohjanmaa. Pk-yritysbarometri. kevät 2012. www.yrittajat.fi/etelapohjanmaa

Alueraportti, Etelä-Pohjanmaa. Pk-yritysbarometri. kevät 2012. www.yrittajat.fi/etelapohjanmaa Alueraportti, Etelä-Pohjanmaa Pk-yritysbarometri kevät 2012 www.yrittajat.fi/etelapohjanmaa 1 ESIPUHE Esipuhe Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä pienten

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Rahoitusvaihtoehtoja. 4.2.2014 Lappeenranta. sari.federley@ely-keskus.fi, +358 295 029 042

Rahoitusvaihtoehtoja. 4.2.2014 Lappeenranta. sari.federley@ely-keskus.fi, +358 295 029 042 Rahoitusvaihtoehtoja kansainvälistymiseen 4.2.2014 Lappeenranta Sari Federley, Kaakkois-Suomen ELY-keskus k sari.federley@ely-keskus.fi, +358 295 029 042 Onko yritykselläni riittävät valmiudet kansainvälistymis

Lisätiedot

Maitosektorin hintarakenteet. Tiedotustilaisuus 9.6.2015 Kuluttajatutkimuskeskus, Metsätalo Ari Peltoniemi, Kyösti Arovuori, Jyrki Niemi

Maitosektorin hintarakenteet. Tiedotustilaisuus 9.6.2015 Kuluttajatutkimuskeskus, Metsätalo Ari Peltoniemi, Kyösti Arovuori, Jyrki Niemi Maitosektorin hintarakenteet Tiedotustilaisuus 9.6.2015 Kuluttajatutkimuskeskus, Metsätalo Ari Peltoniemi, Kyösti Arovuori, Jyrki Niemi Kuluttajahintakehitys maitotuotteissa ja muissa tuotteissa vuosina

Lisätiedot

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK

Työaika Suomessa ja muissa maissa. Joulukuu 2010 Työmarkkinasektori EK Työaika Suomessa ja muissa maissa Joulukuu 2010 EK Säännöllisen vuosityöajan pituus 1910-2010 Teollisuuden työntekijät päivätyössä 3000 2800 2600 2400 2200 Tuntia vuodessa Vuosityöajan pituus: vuonna 1920

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015. 13.5.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus toukokuu 2015 13.5.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne 2007-2013 TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Suosituimmat kohdemaat

Suosituimmat kohdemaat Suosituimmat kohdemaat Maakuntanro Maakunta Kohdemaa Maakoodi sum_lah_opisk 21 Ahvenanmaa - Kreikka GR 3 Åland Italia IT 3 Turkki TR 2 Saksa DE 1 09 Etelä-Karjala Venäjä RU 328 Britannia GB 65 Ranska FR

Lisätiedot

Yritys- ja innovaatioympäristöselvitys

Yritys- ja innovaatioympäristöselvitys Yritys- ja innovaatioympäristöselvitys Raportti 21.06.2006 1.0 Perustietoja kyselystä Vastausprosentti oli: 20.1 %. Oheiset ZEF-taulut on prosessoitu normitettuina niin, että keskiarvot asettuvat keskelle

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

Markkinaraportti / elokuu 2015

Markkinaraportti / elokuu 2015 Markkinaraportti / elokuu 2015 Yöpymiset yli 6 % nousussa Yöpymiset lisääntyivät Helsingissä elokuussa yli 6 % vuoden takaisesta. Yöpymismäärä, 407.100, oli kaikkien aikojen elokuun ennätys. Kotimaasta

Lisätiedot

Case Arla: Luomu meillä ja maailmalla. Nnenna Liljeroos 1.10.2014

Case Arla: Luomu meillä ja maailmalla. Nnenna Liljeroos 1.10.2014 Case Arla: Luomu meillä ja maailmalla Nnenna Liljeroos 1.10.2014 Arla on kansainvälinen ja paikallinen meijerialan suunnannäyttäjä. Kannustamme ihmisiä ympäri maailman elämään terveellisesti tarjoamalla

Lisätiedot

Kustannuskilpailukyvyn tasosta

Kustannuskilpailukyvyn tasosta Suomen Pankki Kustannuskilpailukyvyn tasosta Kommenttipuheenvuoro Pekka Sauramon esitykseen Tulkitsen samoin kuin Pekka Kustannuskilpailukyky on heikentynyt vuosituhannen vaihteen jälkeen Kustannuskilpailukyvyn

Lisätiedot

MTL-Barometri 2Q/2013 Tulokset. Tarja Virmala Toimitusjohtaja, MTL ry 24.6.2013

MTL-Barometri 2Q/2013 Tulokset. Tarja Virmala Toimitusjohtaja, MTL ry 24.6.2013 MTL-Barometri 2Q/2013 Tulokset Tarja Virmala Toimitusjohtaja, MTL ry 24.6.2013 MTL-Barometri Q2/2013 Tutkimusajanjakso 21.5. 10.6.2013 Verkkotutkimus sähköpostikutsulla Kohderyhmänä 424 Suomen suurinta

Lisätiedot

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014 PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous syksy 2014 Maatalous Maailman viljantuotanto Syksyllä korjataan jälleen ennätyssuuri sato Määrää nostaa hyvä sato kaikkialla Varastot kasvavat hieman Hintojen lasku

Lisätiedot

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä

LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ. 8.12.2015 Leena Hyrylä LEIPÄÄ LEIVÄSTÄ 8.12.2015 Leena Hyrylä Esityksen sisältö: Leipomoteollisuuden rakenne Markkinoiden kehitys Taloudellinen tilanne Tulevaisuuden näkymiä Pk-yritysbarometri 2/2015 SWOT PK-toimialabarometri

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Toimintaympäristötutkimuksia tehty n 4 vuoden välein Edelliset 2004 ja 2008 Sähköinen kysely Tukena Ruoka-Suomi teemaryhmä ja Aitojamakuja.fi Kohderyhmänä

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015. 26.2.2015, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015. 26.2.2015, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus helmikuu 2015 26.2.2015, Lasse Krogell Yritysrakenne TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Vuosi Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013

Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Elintarvikealan pk-yritysten toimintaympäristö 2013 Tavoite selvittää Elintarvikealan pk-yritysten nykytila ja tulevaisuuden näkymät Toimintaympäristötutkimuksia tehty n 4 vuoden välein Edelliset 2004

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 22.3.2013 Tammikuu. Kotka venäläisyöpymisissä Jyväskylän ja Kuopion seudun edellä

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 22.3.2013 Tammikuu. Kotka venäläisyöpymisissä Jyväskylän ja Kuopion seudun edellä KOTKAN-HAMINAN SEUTU MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 22.3.2013 Tammikuu Yöpymiset ulkomailta + 28 % tammikuussa Kotkan-Haminan seudun majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (10.500) lisääntyivät tammikuussa

Lisätiedot

Maitotalouden tila ja tulevaisuus Suomessa

Maitotalouden tila ja tulevaisuus Suomessa Meijeritieteellinen Seura ry:n vuosiseminaari teemana Maitotalouden tila ja tulevaisuus Suomessa Tieteiden talo Kirkkokatu 6, Helsinki 11.11.2015 in memoriam Meijeriopin professori (1964-1989) Matti Antila

Lisätiedot

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1 Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh

Lisätiedot

VANTAA Matkailun tunnuslukuja

VANTAA Matkailun tunnuslukuja VANTAA Matkailun tunnuslukuja Kesäkuu 212 www.vantaa.fi/yrityspalvelut Yöpymiset ulkomailta kesäkuussa + 8 % Vantaan majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (72.3) lisääntyivät kesäkuussa edellisvuodesta

Lisätiedot

Alueraportti, Keski-Suomi Pk-yritysbarometri kevät

Alueraportti, Keski-Suomi Pk-yritysbarometri kevät Alueraportti, Keski-Suomi Pk-yritysbarometri kevät www.yrittajat.fi/keskisuomi ESIPUHE Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä pienten ja keskisuurten yritysten

Lisätiedot

Bruttokansantuotteen kasvu

Bruttokansantuotteen kasvu Bruttokansantuotteen kasvu %, liukuva vuosikasvu 12 12 1 8 6 Kiina Baltian maat Intia Venäjä 1 8 6 4 2 Euroalue Japani USA 4 2-2 21 22 23 24 2 26 27 USA+Euroalue+Japani = 4 % maailman bruttokansantuotteesta

Lisätiedot

Markkinaraportti / lokakuu 2010

Markkinaraportti / lokakuu 2010 Markkinaraportti / lokakuu 21 Yöpymiset lisääntyivät lokakuussa Sekä kotimaasta että ulkomailta saapuneiden yöpymisten määrä jatkoi kasvuaan Helsingissä myös lokakuussa. Erityisen voimakkaasti lisääntyivät

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

Porvoon matkailun tunnuslukuja heinäkuu 2012

Porvoon matkailun tunnuslukuja heinäkuu 2012 Porvoon matkailun tunnuslukuja heinäkuu 2012 Yöpymiset + 4 % tammi-heinäkuussa Porvoon majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (72.400) lisääntyivät tammi-heinäkuussa 3,9 % edellisvuodesta. Kasvua tuli

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2014 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, ELYkeskuksen ja Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne

Lisätiedot

Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson

Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson Toimialarakenne 2009, P:maa+ K-P yht. n. 112 800 työllistä 28 % 10 % 24 % Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa Yksityiset palvelut Julkinen

Lisätiedot

Turvallisuus meillä ja muualla

Turvallisuus meillä ja muualla Hyvää matkaa ehjänä kotiin! Matkustamisen turvallisuusseminaari 13.11.2009 Rovaniemi, Hotel Santa Claus Turvallisuus meillä ja muualla Johtaja Erkki Yrjänheikki Sosiaali- ja terveysministeriö 1 13.11.2009

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2012 2013 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa

Lisätiedot

RUOTSINKIELINEN POHJANMAA

RUOTSINKIELINEN POHJANMAA 1 AINEISTON RAKENNE Havaintojen määrät ristiintaulukoissa n= % SY:N ALUEJAKO (Aluejärjestöt) RUOTSINKIELINEN POHJANMAA* Pääkaupunkiseutu Uusimaa Häme Lappi Länsipohja 442 13% 191 5% 324 9% 258 7% 147 4%

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

Kuluttajien käsityksiä broilerinlihasta. 22.3.2011 Hyvinvointia ja hygieniaa broilereiden hyvä hoito Suomessa Riitta Stirkkinen

Kuluttajien käsityksiä broilerinlihasta. 22.3.2011 Hyvinvointia ja hygieniaa broilereiden hyvä hoito Suomessa Riitta Stirkkinen Kuluttajien käsityksiä broilerinlihasta 22.3.2011 Hyvinvointia ja hygieniaa broilereiden hyvä hoito Suomessa Riitta Stirkkinen Broilerinlihan kulutus Suomessa 2010 2009 2008 2007 2006 milj. kg milj. kg

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2011

Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2011 Kauppa 2012 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa maakunnittain vuonna 2011 Kuvio 1. Viennin ja tuonnin arvot maakunnittain v. 2011 Figur 1. Export och import efter landskap år 2011 Uusimaa - Nyland Itä-Uusimaa

Lisätiedot

Markkinaraportti / tammikuu 2011

Markkinaraportti / tammikuu 2011 Markkinaraportti / tammikuu 211 Yöpymiset lisääntyivät tammikuussa 9 % Matkailu vilkastui Helsingissä yöpymisissä mitattuna tammikuussa 211 sekä koti- että vientimarkkinoilla. Nousua kirjattiin sekä vapaa-ajan

Lisätiedot

Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR

Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR 1 Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR Eurooppa Aasia 77 % 11 % Muut 16 % Pohjois-Amerikka Afrikka Latin. Amerikka 7 % 2 % 1 % USA 7 % Oseania Päämarkkinamaat Saksa 1 % 18 % Muu Eurooppa

Lisätiedot

KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100

KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100 KULUTTAJAHINTAINDEKSI 2010=100 Tilaisuuden avaus ylijohtaja Jarmo Hyrkkö, Tilastokeskus Inflaatio tammikuussa 2011 uudistetun kuluttajahintaindeksin 2010=100 mukaan tilastopäällikkö Mari Ylä-Jarkko, Tilastokeskus

Lisätiedot

Alueraportti, Päijät-Häme Pk-yritysbarometri kevät

Alueraportti, Päijät-Häme Pk-yritysbarometri kevät Alueraportti, Päijät-Häme Pk-yritysbarometri kevät www.yrittajat.fi/paijathame ESIPUHE Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä pienten ja keskisuurten yritysten

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri 1/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema

Pk-yritysbarometri 1/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema TALOUSTUTKIMUS OY 20070305 13:13:53 TYÖ 4561.00 TAULUKKO 1005 ss VER % Pk-yritysbarometri 1/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema teolli raken kauppa pal -4 5-9 10-19 20-49 50- yrit

Lisätiedot

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat J uhana B rotherus Ekonomis ti 26.11.2014 Talouskasvu jäänyt odotuksista 2 USA kohti kestävää kasvua Yritykset optimistisia Kuluttajat luottavaisia 3 Laskeva öljyn hinta

Lisätiedot