Toimialaraporttisarja. Meijeriteollisuus. Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toimialaraporttisarja. Meijeriteollisuus. Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia"

Transkriptio

1 Toimialaraporttisarja Meijeriteollisuus Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia

2 Meijeriteollisuus Toimialaraportti 6/2005 Ari Grönroos

3

4 Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportit Aleksanterinkatu 4 PL 32 Puhelin (09) HELSINKI VALTIONEUVOSTO Telekopio (09) /2005 Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Ari Grönroos Julkaisuaika Marraskuu 2005 Toimeksiantaja(t) Kauppa- ja teollisuusministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Meijeriteollisuuden toimialaraportti Tiivistelmä Meijerituotteiden valmistustoiminnan tuotannon bruttoarvo vuonna 2003 oli milj. euroa, ja ala työllisti henkilöä. Maitotaloustuotteiden ja juuston valmistus muodosti 95 % bruttoarvosta. Jäätelön valmistus loppuosan. Maitotuotteet ovat ns. kypsiä tuotteita. Niiden kokonaiskulutus henkeä kohden ei kasva vaan siirtyy tuotteesta toiseen. Juustojen, rahkojen ja jogurttien sekä erikoistuotteiden kulutus kasvaa, mutta erityisesti voin kulutus alenee. Luonteenomaista nestemäisten maitovalmisteiden kulutukselle on myös siirtyminen entistä vähärasvaisimpiin tuotteisiin. Yhä useammat henkilöt joutuvat siirtymään laktoosittomiin tai vähän laktoosia sisältäviin tuotteisiin, mikä saattaa monesti johtaa korvaavien eli kasvisperäisten rasvojen käyttöön. Tuoremaitotuotteiden rajallinen säilyvyys pitää osan markkinoista aina paikallisina. Muutaman päivän säilyvät nestemäiset maitotuotteet muodostavat 58 % kysynnästä (mitattuna käytetyllä maitomäärällä). Kansalliset makutottumukset esimerkiksi juustoissa, jogurteissa ja jäätelössä luovat vielä kilpailuetua kotimaisille valmistajille, vaikka etu näyttääkin vähentyvän. Maitotaloustuotteiden vienti oli vuonna 2004 arvoltaan 282,1 milj. euroa. Tärkeimmät vientituotteet olivat voi ja juustot. Tärkeimmät vientimaat olivat Venäjä ja Ranska. Suomeen tuotiin maitotaloustuotteita vuonna 2004 yhteensä 157,8 milj. euron arvosta. Merkittävin tuontituote oli juustot, joita tuotiin Tanskasta, Saksasta, Ruotsista ja Puolasta. Suomen raaka-ainemarkkinoita säätelee EU-kiintiö milj. litraa. Vuonna 2004 maidon omavaraisuusprosentti kotimaan tuotannon ja käytön suhteen laskettuna oli 109 %. Toimialan yritysten kannattavuus on parantunut ja myös niiden taloudellinen asema on pysynyt vakaana vuoden 2004 tilinpäätöstietojen mukaan. Tuotantokapasiteettia on kuitenkin monilla meijeriteollisuuden yrityksillä vajaakäytössä. Meijeriteollisuuden tulee seurata tarkasti markkinoita ja kuluttajan käyttäytymisessä tapahtuvia muutoksia. Meijereiden menestystekijöitä tulevat olemaan tehokkuus, innovatiivisuus, joustavuus sekä markkinointi- ja vientiosaaminen. KTM:n yhdyshenkilö: Elinkeino-osasto/Esa Tikkanen, puh. (09) Asiasanat Meijeriteollisuus, maitotaloustuotteiden valmistus, juuston valmitus, jäätelön valmistus ISSN Kokonaissivumäärä 30 Julkaisija Kauppa- ja teollisuusministeriö Kieli Suomi ISBN Hinta Kustantaja Edita Publishing Oy

5

6 Sisällysluettelo 0 Saatteeksi Toimialan määrittely ja sisältö Toimialan rakenne Yritykset ja toimipaikat Henkilöstö, ammatillinen jakautuma ja työllisyyden kehitys Toimialan alueellinen jakautuma Yrityskannan muutokset Alan suurimpia yrityksiä Markkinoiden rakenne ja kehitys Markkinoiden kokonaiskuva Maitotaloustuotteiden hintakehitys Kotimaan markkinat ja asiakastoimialat Meijeriteollisuuden tärkeimmät markkina-alueet Tärkeimmät asiakastoimialat Vienti, tuonti ja kansainvälinen toiminta Vienti Tuonti Kansainvälinen toiminta Tuotanto ja tuotantomenetelmät Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit Tuotekehitys Taloudellinen tila Toimialan keskeiset menestystekijät, ongelmat ja kehittämistarpeet Menestystekijät Keskeiset ongelmat Keskeiset kehittämistarpeet

7 8 Tulevaisuuden näkymät toimialalla Visio Toimintaympäristön muutostekijät Kilpailukyvyn kehitysennuste Koulutus ja kehittämistoiminta Yhteenvetoanalyysi (SWOT) Lähteet... 30

8 7 0 Saatteeksi Toimiala Infomedia-julkaisusarjaan kuuluvien toimialaraporttien lähtökohtana on koota ja yhdistää eri lähteiden aineistoja toimialakohtaisiksi perustietopaketeiksi. Muutaman vuoden jälkeen on myös Meijeriteollisuuden toimialaraportti taas päivitetty. Tämä toimialaraportti käsittelee elintarviketeollisuuden alatoimialaa 155 Maitotaloustuotteiden valmistus. Ryhmän 155 toimialoista on joissakin yhteyksissä tarkasteltu erikseen toimialaryhmiä 1551 Maitotaloustuotteiden ja juuston valmistus sekä 1552 Jäätelön valmistus. Raportissa käsitellään meijeriteollisuuden nykytilaa ja tulevaisuuden näkymiä. Esitetyt arviot ja kannanotot perustuvat uusimpiin käytettävissä oleviin lähdeaineistoihin ja tilastoihin sekä raporttia varten tehtyihin asiantuntija- ja yritysjohtajahaastatteluihin. Tämä raportti muodostaa itsenäisen tiiviin kokonaisuuden meijeriteollisuuden tilasta ja näkymistä. Tätä raporttia täydentää kuitenkin koko elintarviketeollisuudesta tehty Elintarviketeollisuuden toimialaraportti, jossa on kuvattu koko elintarviketeollisuuteen vaikuttavia ilmiöitä ja niiden vaikutuksia liiketoimintaan. Näitä yleisiä elintarviketeollisuutta koskevia ilmiöitä ei ole toistettu tässä raportissa. Tässä yhteydessä haluan kiittää kaikkia haastatteluihin osallistuneita sekä yhteisöjä ja yrityksiä, joilta olen saanut arvokkaita kommentteja ja näkemyksiä. Raportin toivotaan palvelevan mahdollisimman hyvin meijeriteollisuudenalalla toimivien, toimintaansa aloittavien yritysten sekä toimialan eri sidosryhmien tietotarpeita.

9 8 1 Toimialan määrittely ja sisältö Meijeriteollisuuden pääosan muodostaa maitotaloustuotteiden ja juuston valmistus (TOL 1551), joka muodostaa koko meijeriteollisuuden bruttoarvosta 95 prosenttia ja jalostusarvosta 89 prosenttia. Loppuosan tuotannosta muodostaa jäätelön valmistus (TOL 1552). Meijeriteollisuuden vuosituotanto jakautui vuonna 2004 eri tuoteryhmiin seuraavasti: nestemäiset maitovalmisteet 967 milj. litraa, juustot 98 milj. kg, jäätelö 68 milj. litraa, voi ja muut maitorasvat 66 milj. kg ja maitojauhe 23 milj. kg. Milj. euroa Tuotannon bruttoarvo Tuotannon jalostusarvo Lähde: Tilastokeskus Kuva 1. Meijeriteollisuuden brutto- ja jalostusarvon kehitys Vuonna 2004 meijerituotteiden ja jäätelön osuus koko elintarviketeollisuuden bruttoarvosta oli 22,3 prosenttia.

10 9 2 Toimialan rakenne 2.1 Yritykset ja toimipaikat Vuonna 2003 Suomessa oli 97 maitotaloustuotteiden valmistamiseen luokiteltua toimipaikkaa, joista kuluttajatuotteita valmistavia meijereitä on noin 30. Meijeriteollisuus on voimakkaasti keskittynyttä. Alan suurin yritys Valio Oy hallitsee markkinoita. Taulukko 1. Meijeriteollisuuden toimipaikkojen lukumäärät vuosina Vuosi 1551 Maitotaloustuotteiden ja juuston valmistus 1552 Jäätelön valmistus Lähde: Tilastokeskus 2.2 Henkilöstö, ammatillinen jakautuma ja työllisyyden kehitys Meijeriteollisuudessa työskentelee yhteensä työntekijää, toimihenkilöä ja ylempää toimihenkilöä. Henkilöstön määrä on ollut lievästi vähentynyt sekä maitotaloustuotteiden ja juuston että jäätelön valmistuksessa. Taulukko 2. Meijeriteollisuuden henkilöstö Vuosi 1551 Maitotaloustuotteiden ja juuston valmistus Muutos-% 1552 Jäätelön valmistus Muutos-% , , , , , , , , , ,1 Lähde: Tilastokeskus

11 10 Taulukko Meijeriteollisuuden henkilöstön ammatillinen jakautuma vuosina Vuosi Toimihenkilöt Työntekijät Palkattu henkilöstö yhteensä Yrittäjät Henkilöstö yhteensä Lähde: Tilastokeskus Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät tutkimukseen osallistuneista meijeriteollisuuden yrityksistä 93 prosenttia odottaa henkilöstön määrän olevan vuoden kuluttua saman kuin nykyisin ja 7 prosenttia arvioi henkilökunnan määrän laskevan. Kukaan vastaajista ei odota henkilökunnan määrän kasvavan. Saldoluku Toteutunut Odotukset Lähde: KTM Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät 2005 Kuva 2. Toteutunut ja odotettu henkilökunnan lukumäärän muutos meijeriteollisuudessa Toimialan alueellinen jakautuma Toimipaikkojen alueellisessa jaossa ei ole viime vuosina tapahtunut merkittävää muutosta. TE-keskus alueittain muutokset heijastelevat pääsääntöisesti toimipaikkojen valtakunnallisen määrän muutoksia.

12 11 Taulukko 4. Meijeriteollisuuden toimipaikat TE-keskuksittain TE-keskus Toimipaikkojen lukumäärä Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Häme Pirkanmaa Kaakkois-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Yhteensä Lähde: Toimiala Online, Tilastokeskus 2.4 Yrityskannan muutokset Meijeriteollisuuden yrityskanta on nykyisin varsin vakiintunutta. Vuosittaiset muutokset aloittaneiden, lopettaneiden ja konkurssiin haettujen meijeriteollisuusyritysten osalta on vain muutama kappale. Meijeriteollisuus on yksi elintarviketeollisuuden vanhimpia alatoimialoja. Rakennemuutos kuntameijereistä valtakunnallisesti toimiviin meijereihin on jo pääosin takana. Taulukko 5. Aloittaneet, lopettaneet ja konkurssiin haetut meijeriteollisuuden yritykset vuosina Vuosi Aloittaneet yritykset Lopettaneet yritykset Konkurssit * 0 * tammi-syyskuu 2004 Lähde: Toimiala Online, Tilastokeskus

13 Alan suurimpia yrityksiä Meijeriteollisuutta hallitsee Valio Oy, jonka suurimmat tuotantolaitokset sijaitsevat Riihimäellä, Lapinlahdella, Jyväskylässä, Oulussa, Joensuussa ja Seinäjoella. Ingman Foods Oy:llä on Suomessa kuudella paikkakunnalla. Tuotantolaitoksista on kaksi omaa ja neljä tytäryrityksissä. Suurin laitoksista sijaitsee Sipoossa. Muita meijeriteollisuuden yrityksiä: Hämeenlinnan osuusmeijeri Ilmajoen osuusmeijeri Osuuskunta Maitokolmio Osuuskunta Maitomaa Riitan Herkku Oy Osuuskunta Satamaito

14 13 3 Markkinoiden rakenne ja kehitys 3.1 Markkinoiden kokonaiskuva Maidon ja maitovalmisteiden kulutus on Suomessa ollut aina kansainvälisesti korkea. Euroopan maista suomalaiset käyttävät maitotuotteita henkilöä kohden islantilaisten jälkeen toiseksi eniten, irlantilaiset yltävät lähes samaan. Maitotuotteet ovat ns. kypsiä tuotteita. Niiden kokonaiskulutus henkeä kohden ei kasva, vaan siirtyy tuotteesta toiseen. Nestemäisten maitotuotteiden ja voin kulutus alenee. Yhä useammat henkilöt joutuvat siirtymään laktoosittomiin tai vähän laktoosia sisältäviin tuotteisiin, mikä saattaa monesti johtaa korvaavien eli kasvisperäisten rasvojen käyttöön. Luonteenomaista nestemäisten maitovalmisteiden kulutukselle on myös siirtyminen entistä vähärasvaisimpiin tuotteisiin. Juustojen, rahkojen ja jogurttien sekä erikoistuotteiden kulutus kasvaa. Tosin on otettava huomioon se, että jälkiruokatyyppisissä tuotteissa maitoraaka-aineen osuus on pienempi. Kulutusmaito, voi ja jauheet ovat homogeenisia tuotteita, joita on vaikea erilaistaa. Juustoissa puolestaan tuotevariaatioita on satoja, ja juustojen käyttötavat eroavat maittain paljon toisistaan. Jogurtti on tuotteista kansainvälisin, ja siinä makutottumukset eri maissa ovat ehkä lähimpänä toisiaan. Jogurteissakin imelyys, rasvaisuus ja hillon tms. makuaineiden osuus vaihtelevat maittain. Nestemäiset maitotuotteet menevät pääosin suoraan kotitalouksien käyttöön. Tuoremaitotuotteiden rajallinen säilyvyys pitää osan markkinoista aina paikallisina, sillä pitkään säilyvät tuotteet korvaavat vain osittain tuoretuotteita. Esimerkiksi iskukuumennettu maito ja tuoremaito eivät ole toisiaan täysin korvaavia tuotteita makuerojen takia. Muutaman päivän säilyvät nestemäiset maitotuotteet muodostavat noin 58 prosenttia meijerituotteiden kysynnästä (mitattuna käytetyllä maitomäärällä). Näissä tuotteissa paikallisuus tuo kilpailuetua. Sen sijaan voita ja maitojauhetta käytetään runsaasti myös elintarviketeollisuuden välituotteina. Kansalliset makutottumukset esimerkiksi juustoissa, jogurteissa ja jäätelössä luovat vielä kilpailuetua kotimaisille valmistajille, vaikka kilpailuetu näyttääkin vähentyvän. Kansallisten makutottumusten kääntöpuolena on se, että tuotteista vain hyvin pieni osa käy muutoksitta vientimarkkinoille. Maitotaloustuotteiden markkinoita säätelee vielä osittain EU:n maitokiintiöt, jotka vaikuttavat jäsenmaiden maidon tuotantoon. Raakamaidon tuotanto on käytännössä kiintiöityä, mutta jalosteiden osalta toimitaan markkinoiden ehdoilla. Kalenterivuonna 2004 maidon tuotannon määrä oli 2 303,5 milj. litraa, jossa on vähennystä 0,9 prosenttia edelliseen vuoteen. Huhtikuussa 2005 päättyneen kiintiövuoden meijerimaidon määrä alitti maakiintiön 46 milj. litralla. Kiintiövuoden maitomäärä oli milj. litraa, kun maakiintiö on milj. litraa.

15 14 Tuoreita maitotaloustuotteita valmistettiin vuonna 2004 yhteensä 968 milj. litraa, kun kotimaan kulutus oli 954 milj. litraa. Sekä valmistus että kulutus kasvoivat prosentin edellisestä vuodesta. Maidon kokonaiskulutus lisääntyi 0,6 prosenttia, kun laktoositon maitojuoma sisällytetään lukuihin. Perinteisen maidon kulutus väheni 0,3 prosenttia. Juustoja valmistettiin vuonna 2004 yhteensä 98 milj. kiloa, mikä on lähes 5 prosenttia vähemmän kuin vuonna Juuston kulutus kasvoi kuitenkin 2 prosenttia. Juustojen tuonti lisääntyikin vuonna 2004 lähes 5 milj. kilolla eli noin viidenneksellä. Voita valmistettiin vuonna 2004 yhteensä 51 milj. kiloa, josta määrästä vientiin meni 72 prosenttia. Rasvaseosten valmistus väheni vuonna prosentilla, vaikka kulutus kasvoi runsaat 4 prosenttia. Meijerituotteiden kotimaan markkinat ovat hyvin vakiintuneet. Markkinajohtaja lähes kaikissa tuoteryhmissä on Valio. Valion osuus tuoretuotteista (maidot, piimät, kermat, jugurtit, viilit, vanukkaat, ruoanvalmistustuotteet) on noin 65 prosenttia. Myös juustomarkkinoilla Valiolla on selvästi suurin markkinaosuus noin 59 prosenttia. Ravintorasvoista Valion osuus on noin 40 prosenttia. Jäätelön markkinajohtajuudesta taistelevat tasapäin Ingman Foods Oy ja Valiojäätelö, jonka tuotemerkin käyttöoikeuden omistaa nykyisin Nestle S.A., joka vastaa myös tuotteen valmistuksesta Maitotaloustuotteiden hintakehitys Maitotaloustuotteiden kuluttajahinnat nousivat vuodesta 2003 vuoteen 2004 keskimäärin 1,6 prosenttia. Maitotuotteista kallistuivat mm. juustot, voi sekä kevyt ja täysmaito. Rasvattoman maidon ja voi-kasviöljyseosten hinnoissa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Taulukko 6. Eräiden maitotaloustuotteiden vähittäishinnat Indeksi: 2000 = 100 Pakkauskoko Muutos-% ed. vuodesta Hinta 2004 /l, /kg Kevytmaito 1 l 100,7 100,0 106,6 112,8 113,8 116,2 2,1 0,73 Rasvaton maito 1 l 100,4 100,0 107,3 114,4 116,1 118,1 1,7 0,71 Rasvaton piimä 1 l 99,7 100,0 109,5 115,6 119,6 124,5 4,1 0,89 Jugurtti 200 g 100,6 100,0 107,5 107,4 114,9 115,4 0,5 1,96 Emmental-juusto 1 kg 97,2 100,0 106,3 109,6 115,0 118,3 2,8 10,65 Edam-juusto 1 kg 97,4 100,0 105,1 108,0 113,3 117,1 3,4 7,75 Murukolojuusto 1 kg 98,4 100,0 101,7 102,3 106,4 108,3 1,8 8,07 Meijerivoi 0,5 kg 99,0 100,0 105,8 107,8 108,3 109,6 1,2 4,96 Voi-kasviöljyseos 0,4 kg 99,1 100,0 105,4 104,8 105,2 106,2 1,0 5,01 Jääkaappimargariini 0,4 kg 100,3 100,0 100,5 101,8 105,0 105,0 0,0 2,95 Lähde: Tilastokeskus, Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

16 15 Kansainvälisessä vertailussa Suomen kuluttajahintataso on maitotaloustuotteissa keskimäärin korkeampi kuin useissa muissa EU-maissa. Hintaero ei ole kokonaan selitettävissä korkeammalla arvonlisäprosentilla. Korkeampi hintataso herättää luonnollisesti kiinnostusta muissa maissa tuoda tuotteita Suomen markkinoille. Maitotaloustuotteiden osalta raakamaidon kiintiöjärjestelmä tosin vähentää kilpailua erityisesti niissä EU-maissa, joissa kiintiö tulee täyteen oman maan kulutuksella. Taulukko 7. Hintaindeksejä ja elintarvikkeiden arvonlisäprosentteja 2002 Maito, juusto ja kananmunat Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat Elintarvikkeiden arvonlisäveroprosentit Alankomaat 102,0 97,4 6,0 Belgia 105,1 99,5 6,0 / 12,0 / 21,0 Espanja 89,9 83,1 4,0 / 7,0 Irlanti 119,3 113,8 4,4 / 13,5 Iso-Britannia 109,2 105,7 0,0 / 17,5 Italia 116,3 99,3 10,0 Itävalta 93,8 100,8 4,0 / 10,0 Kreikka 103,1 83,6 8,0 Luxemburg 105,1 107,1 3,0 Portugali 93,7 84,5 5,0 / 12,0 / 19,0 Ranska 108,6 108,4 5,5 / 19,6 Ruotsi 108,0 115,0 12,0 / 25,0 Saksa 82,2 100,2 7,0 / 16,0 Suomi 103,9 114,1 17,0 Tanska 111,6 130,2 25,0 EU ,0 100,0 Kypros 114,7 97,8 0,0 / 5,0 / 15,0 Latvia 65,0 65,9 5,0 / 18,0 Liettua 60,4 59,9 5,0 / 18,0 Malta 92,5 81,4 0,0 Puola 53,4 56,4 3,0 / 7,0 Slovakia 62, ,0 Slovenia 78,3 86,3 8,5 Tsekinmaa 62,9 57,1 5,0 Unkari 77,5 64,6 15,0 Viro 65,0 70,9 18,0 EU-25 95,4 95,2 Bulgaria 78,0 53,7 Romania 65,7 51,6 Turkki 91,0 62,6 Islanti 147,1 155,0 14,0 Norja 147,7 159,8 12,0 Sveitsi 136,2 152,5 2,4 Lähde: European Price Comparison Programme, European Commission, Suomen Gallup Elintarviketieto Oy

17 Kotimaan markkinat ja asiakastoimialat Meijeriteollisuuden kotimaan markkinat ovat hyvin vakiintuneet. Kulutustottumukset ovat suunnanneet myyntiä rasvattomien tuotteiden suuntaan. Taulukko 8. Meijeriteollisuuden kotimaan myyntilukuja Nestemäiset maitovalmisteet (sis. tuonnin) 2000 milj. kg / milj. l 2001 milj. kg / milj. l 2002 milj. kg / milj. l 2003 milj. kg / milj. l 951,1 939,6 941,1 951,1 Juusto (sis. tuonnin) 91,6 91,8 94,0 96,2 Maitojauhe 5,8 5,0 6,3 7,9 Voi 19,9 18,1 16,9 14,5 Jäätelö (sis. tuonnin) 69,8 70,3 71,5 69,1 Lähde: Elintarviketeollisuusliitto, Suomen Gallup Oy Elintarviketieto Meijeriteollisuuden tärkeimmät markkina-alueet Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät tutkimuksen mukaan 52 prosenttia meijeriteollisuuden pk-yrityksistä piti valtakunnallisia markkinoita keskeisimpänä markkina-alueenaan. Maakuntaa keskeisimpänä markkina-alueenaan piti 39 prosenttia vastanneista ja paikallista markkina-aluetta 9 prosenttia. % Vienti Valtakunnallinen Maakunnallinen Alueellinen Lähde: Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät 2005 Kuva 3. Meijeriteollisuuden pk-yritysten keskeiset markkina-alueet

18 Tärkeimmät asiakastoimialat Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät tutkimuksessa tiedusteltiin vastaajilta merkittävimpiä asiakastoimialoja. Luvuista nähdään, kuinka monella prosentilla haastatelluista on asiakkaana kukin kohderyhmä. Merkittävin asiakasryhmä pk-yrityksille on edelleen vähittäiskauppa. 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% Tukkukauppa 20 % 39 % Vähittäiskaupat, K-kaupat 60 % 65 % Vähittäiskaupat, T-/Spar-kaupat 26 % 56 % Vähittäiskaupat, Tradeka/Elanto 20 % 40 % Vähittäiskaupat, S-kaupat 57 % 71 % Muut vähittäiskaupat 37 % 40 % Elintarviketeollisuus 14 % 38 % Muu teollisuus 0% 0% Majoitus- ja ravitsemustoiminta 41 % 38 % Suurkeittiöt Oma myymälä 0% 31 % 23 % 30 % Muu 0% 10 % Lähde: KTM Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät 2005 Kuva 4. Meijeriteollisuuden pk-yritysten merkittävimmät asiakastoimialat Vienti, tuonti ja muu kansainvälinen toiminta Maitotaloustuotteiden valmistus on perinteisesti ollut kotimarkkinateollisuutta ja ulkomaankaupan merkitys on ollut melko vähäinen. Kotimaan kulutuksen painottuessa rasvattomiin tuotteisiin on voita perinteisesti viety ennen kaikkea Venäjälle. Vuonna 2004 voin vienti oli 36,9 milj. kiloa, josta 44 prosenttia meni Venäjälle. Maitotaloustuotteista myös juustoja on perinteisesti viety Suomesta. Vuonna 2004 juustojen vienti oli 34,8 milj. kiloa, mikä on 8 prosenttia vähemmän kuin edellisenä vuonna Vienti Vuonna 2004 meijeriteollisuuden tuotteita vietiin Elintarviketeollisuusliiton tilastojen mukaan yhteensä 282,1 milj. euron arvosta. Tuoteryhmistä merkittävimmät vientituotteet olivat voi ja juustot.

19 18 Taulukko 9. Maitotaloustuotteiden viennin määrä ja arvo tuoteryhmittäin tn tn tn tn Jugurtti Juusto Jäätelö Maito ja kerma Maitojauhe Voi ja muut maitorasvat Muut maitovalmisteet Yhteensä Lähde: Elintarviketeollisuusliitto ry Tuonti Vuonna 2004 meijeriteollisuuden tuotteista tuotiin Elintarviketeollisuusliiton tilastojen mukaan Suomeen 157,8 milj. euron arvosta. Tuonti on sekä määrällisesti että arvossa mitattuna kasvanut jatkuvasti. Merkittävimmät tuontituotteet ovat perinteisesti olleet juustot. Taulukko 10. Maitotaloustuotteiden tuonnin määrä ja arvo tuoteryhmittäin tn tn tn tn Jugurtti Juusto Jäätelö Maito ja kerma Maitojauhe Voi ja muut maitorasvat Muut maitovalmisteet Yhteensä Lähde: Elintarviketeollisuusliitto ry Kansainvälinen toiminta Meijeriteollisuuden suuret yritykset Valio ja Ingman Foods ovat perustaneet tytäryrityksiä ulkomaille. Valiolla on yhteensä kahdeksan ulkomaista tytäryritystä Baltiassa, Venäjällä, Ruotsissa, Belgiassa ja Yhdysvalloissa. Ingman Foodsilla on yhteensä neljä ulkomaista tytär- tai osakkuusyritystä ulkomailla Ruotsissa, Virossa ja Liettuassa. Tuoretuotteet, maito mukaan lukien, muodostavat 84,5 prosenttia teollisuuden kokonaistuotannosta EU:n alueella. Seuraavaksi keskeisimmät tuotteet ovat juustot ja voi, tässä järjestyksessä. Kokonaistuotanto riittää kattamaan EU:n sisäisen kysynnän, mistä johtuu tuonnin pieni markkinaosuus (noin 1 %).

20 19 4 Tuotanto ja tuotantomenetelmät Meijeriteollisuuden pk-yrityksissä kapasiteetin käyttöaste on tyypillisesti hyvin alhainen. Vuonna 2005 peräti 93 prosenttia pk-yrityksistä ilmoitti tuotantokapasiteetin olevan alikäytössä. Tuotantokapasiteetin keskimääräinen käyttöaste meijeriteollisuuden pk-yrityksissä oli vuonna 2005 vain 74,6 prosenttia, kun se koko elintarviketeollisuudessa oli 78,2 prosenttia ja koko pk-teollisuudessa 90,5 prosenttia. 100 % 90 % 93 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 70 % % 20 % 10 % 0% 20 % 7% 10 % 0% Alikäyttö Normaalikäyttö Ylikäyttö Lähde: Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät 2005 Kuva 5. Meijeriteollisuuden pk-yritysten tuotantokapasiteetin käyttöaste Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät tutkimuksen mukaan alihankkijana toimii 53 prosenttia meijeriteollisuuden pk-yrityksistä ja alihankkijoilta ostaa tuotteita noin 14 prosenttia alan pk-yrityksistä. Alihankintatöiden osuus tuotannosta oli keskimäärin noin 62 prosenttia kun se edellisenä vuonna oli vain 17,8 prosenttia. Koko elintarviketeollisuuden keskiarvo oli 29,7 prosenttia. Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät tutkimuksen mukaan yhteistyötä on myös muiden sidosryhmien, kuten muiden yritysten sekä tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoimijoiden kanssa. Seuraavassa taulukossa meijeriteollisuuden pk-yritykset kuvaavat yhteistoimintaansa eri tahojen kanssa.

21 20 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% Oman toimialan yritykset 16 % 25 % Muiden toimialojen yritykset 25 % 38 % Yliopistot ja korkeakoulut 15 % 45 % Ammattikorkeakoulut Ammattioppilaitokset 10 % 14 % 20 % 29 % Tutkimuslaitokset 0% 7% Muut yhteistyökumppanit 0% 0% Ei minkään em. tahon kanssa/ei osaa sanoa 33 % 46 % Lähde: Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät 2005 Kuva 6. Meijeriteollisuuden pk-yritysten yhteistoimintatahot

22 21 5 Investoinnit 5.1 Käyttöomaisuusinvestoinnit Meijeriteollisuudessa käyttöomaisuusinvestoinnit olivat vuonna 2003 yhteensä noin 70 milj. euroa, josta koneisiin ja laitteisiin lähes 65 prosenttia. Milj. euroa ,8 70, ,3 39, Lähde: Tilastokeskus Kuva 7. Meijeriteollisuuden käyttöomaisuusinvestoinnit vuosina Vuonna 2005 toteutetussa pk-yritysten toimintaympäristöä ja kehitysnäkymiä luotaavassa tutkimuksessa kysyttiin meijeriteollisuuden pk-yritysten investointitilannetta nyt verrattuna vuoden takaiseen tilanteeseen, saatiin positiivisten ja negatiivisten vastausten erotusta kuvaavaksi saldoluvuksi 37. Vuonna 2005 toteutetussa tutkimuksessa 44 prosenttia uskoi investointien lisääntyvän seuraavan vuoden aikana ja 22 prosenttia uskoi niiden pienenevän nykytilanteeseen verrattuna. Saldoluku Toteutunut Odotukset Lähde: Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät 2005 Kuva 8. Toteutuneet investoinnit ja investointiodotusten muutokset meijeriteollisuudessa

23 Tuotekehitys Meijeriteollisuuden panostukset tutkimukseen ja tuotekehitykseen ovat perinteisesti olleet vaatimattomia. Tässä poikkeuksen muodostavat ne yritykset, jotka ovat tehneet strategisen päätöksen panostaa lisäarvoa tuottaviin tuotteisiin, kuten terveysvaikutteisiin elintarvikkeisiin tai niiden ainesosien kehittämiseen. Elintarviketeollisuuden yrityksistä Valio Oy käyttää tutkimukseen ja tuotekehitykseen huomattavia määriä edustaen panostuksellaan koko elintarviketeollisuuden huippua euroa Elintarvikkeiden ja juomien valmistus Meijeriteollisuus Lähde: Tilastokeskus Kuva 9. Meijeriteollisuuden tutkimus- ja kehittämismenot Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät tutkimuksen mukaan 15 prosenttia meijeriteollisuuden pk-yrityksistä aikoo investoida tuotekehitykseen enemmän kuin edellisenä vuonna. 77 prosenttia alan pk-yrityksistä uskoo tuotekehityspanostusten olevan samalla tasolla kuin tällä hetkellä.

24 23 6 Taloudellinen tila Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät tutkimuksen mukaan meijeriteollisuuden pk-yritystä 69 prosenttia arvioi asemansa kansantaloudessa olevan kohtalainen, melko hyvä tai erittäin hyvä (edellisenä vuonna 80 %). Lähimmän kolmen vuoden aikana 69 prosenttia arvioi suhdannenäkymien oman yrityksen kannalta paranevan tai pysyvän ennallaan (edellisenä vuonna 96 %). 31 prosenttia arvioi tilanteen huonontuvan (edellisenä vuonna 4 %). Vuoden kuluttua 61 prosenttia vastaajista arvioi liikevaihdon olevan yhtä suuri tai kasvavan (edellisenä vuonna 86 %) ja 39 prosenttia arvioi sen laskevan (edellisenä vuonna 14 %). Kannattavuuden arvioi peräti 93 prosenttia paranevan tai pysyvän ennallaan vuoden kuluttua (edellisenä vuonna 87 %). Luottamus kannattavuuden kasvuun on siis edelleen suuri. Taulukko 11. Meijeriteollisuuden mediaanitunnuslukuja 2004 Elintarvikkeiden ja juomien Maitotaloustuotteiden valmistus valmistus Liikevaihto 1000 euroa Käyttökate % 8,5 2,8 Rahoitustulos % 6,7 4,3 Nettotulos % 3,0 1,8 Sipo % 15,1 12,2 Myyntisaamisten kiertonopeus pv 24,3 23,2 Ostovelkojen kiertonopeus pv 38,9 35,9 Quick Ratio 0,9 0,9 Current Ratio 1,3 1,2 Liikevaihto/hlö 1000 euroa 111,0 373,0 Jalostusarvo/hlö 1000 euroa 38,1 53,5 Lähde: Toimiala Online, Suomen Asiakastieto Oy Taulukko 12. Meijeriteollisuuden mediaanitunnuslukuja Mediaanit Liikevaihto 1000 euroa Käyttökate % 1,0 2,2 2,3 2,5 4,0 4,3 Rahoitustulos % 0,7 1,5 2,2 2,5 4,0 2,8 Nettotulos % -1,1-0,7 0,1 0,3 0,4 1,8 Sipo % 2,6 0,9 4,2 4,0 5,6 12,2 Myyntisaamisten kiertonopeus pv 26,3 21,1 29,5 24,1 24,0 23,2 Ostovelkojen kiertonopeus pv 43,1 40,1 44,5 43,3 40,8 35,9 Quick Ratio 0,8 0,7 0,9 0,7 0,8 0,9 Current Ratio 1,3 1,3 1,2 1,2 1,2 1,2 Omavaraisuusaste 31,9 30,2 33,5 32,9 38,3 41,5 Suhteellinen velkaantuneisuus 30,7 26,5 27,8 28,9 24,8 18,1 Liikevaihto/hlö 1000 euroa 252,0 293,0 279,0 240,0 322,0 373,0 Jalostusarvo/hlö 1000 euroa 33,6 36,9 38,5 41,6 47,6 53,5 Lähde: Toimiala Online, Suomen Asiakastieto Oy

25 24 Suhdanneodotukset ovat suuremmalla osalla meijeriteollisuuden pk-yrityksistä vaihdelleet rajusti viime vuosina. Saldoluku Lähde: KTM Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät 2005 Kuva 10. Meijeriteollisuuden suhdanneodotukset Voimakkaasti kasvuhakuiseksi ilmoittautuu 13 prosenttia meijeriteollisuuden pk-yrityksistä ja mahdollisuuksien mukaan kasvamaan pyrkiviksi 50 prosenttia, kun taas asemansa pyrkii säilyttämään 24 prosenttia alan pk-yrityksistä ja 8 prosenttia ei näe yrityksellään olevan kasvutavoitteita. Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät tutkimuksen mukaan kansainvälistymiseen aikoo panostaa 15 prosenttia meijeriteollisuuden pk-yrityksistä. Näistä kansainvälistymistä harkitsevista vastaajista 47 prosenttia aikoo panostaa vientiin yhteistyössä muiden pk-yritysten kanssa ja 39 prosenttia aikoo kehittää omia valmiuksia ja toimia itse suorana viejänä.

26 25 7 Toimialan keskeiset menestystekijät, ongelmat ja kehittämistarpeet 7.1 Menestystekijät Meijeriteollisuus on elintarviketeollisuuden vanhimpia toimialoja. Toimialan rakennemuutos kuntameijereistä valtakunnallisesti toimiviin meijereihin on jo pääosin takanapäin. Yrityskannan maltilliset muutokset ovat viime vuosina antaneet toimialalle vakautta. Yrityskannasta on muodostunut Suomen markkinatilanteeseen riittävän suuria yksiköitä. Alalla on myös kasvava joukko pieniä yrityksiä, jotka ovat keskittyneet enimmäkseen juuston valmistukseen. Suomalainen meijeriteollisuus on aina kyennyt hyödyntämään hyvin Venäjän valtavat maitotaloustuotteiden markkinat. Venäjän läheisyys antaa jatkossakin hyvät markkinamahdollisuudet. Maidontuotannon jatkuvuus on turvattu Suomessa aina vuoteen 2015 EU:n maakiintiöin. Raakamaidon jalostus tuotteiksi tulee tapahtumaan Suomessa, koska tuoretuotteissa suomalaiset meijerit omaavat kansainväliseen kilpailuun merkittävän logistisen edun toimipaikkojen ollessa hajautettuna sopivasti ympäri maata. Alaa hallitsee Valio maidonhankintaosuuskuntineen. Valion osuus meijereihin kärättävästä maidosta on runsaat 80 prosenttia. Useimmat keskisuuret meijerit ovat kuitenkin tehokkaasti liittoutuneet Ingman Foodsin kanssa luoden näin markkinoille Valion kanssa kilpailevan tekijän. 7.2 Keskeiset ongelmat Meijeriteollisuuden keskeiset ongelmat ovat ylikapasiteetista aiheutuva kysynnän ja tarjonnan epätasapaino. Suomen meijeriteollisuuden ongelmana on kotimarkkinoiden pienuus. Tällöin segmentoituneiden ryhmien pienuus on vähäinen, minkä vuoksi tuotekehityksen ja markkinoinnin painopiste on keskimääräisessä kuluttajassa ja volyymituotteissa. Markkinoiden avautuessa suuret yritykset ovat luopuneet pienivolyymisistä tuote-eristä. Kotimaan markkinoilla kilpailuedun säilymistä auttaa tuotemerkkien tunnettuisuus. Ulkomaisilla tuotteilla ei myöskään ole kuluttajien mielikuvissa laadullista ylivoimaa. Kulutuksessa ei tapahdu merkittävää kasvua. Tuonti erityisesti säilyvissä maitotaloustuotteissa, kuten juustoissa ja jugurteissa, on kasvanut koko Suomen EU-jäsenyyden ajan. Kehitys tulee jatkumaan samankaltaisena. Jäätelön, jogurtin ja maitopohjaisten jälkiruokien sekä välipalatuotteiden markkinat ovat kansainvälistymässä samalla kun kuluttajat segmentoituvat erilaisiin ryhmiin. Jäätelön myynnille tärkeä tekijä on kesäsesonki. Jos ilmat ovat kylmät, myyntimäärät alenevat heti.

27 26 Jalostava teollisuus on voimakkaasti riippuvainen alkutuotannon kyvystä tuottaa hinta-laatusuhteeltaan kilpailukykyistä raaka-ainetta teollisuudelle. Kulutuksen painopisteen siirtyessä jatkuvasti rasvattomampiin jalosteisiin alkaa raakamaidon sisältämä maitorasvalle olla vaikeuksia löytää kannattavaa sijoituskohdetta. Aikaisemmin merkittävänä kohteena on ollut voin vienti Venäjälle, mutta Suomen kaltaiset kulutustrendit valtaavat alaa vähitellen myös Venäjällä, joten vienti Venäjän suuntaan saattaa kohdata vaikeuksia. 7.3 Keskeiset kehittämistarpeet Meijerialan toimintaympäristöä säätelee voimakkaasti WTO-neuvottelut sekä EU:n ja kansallinen maatalouspolitiikka. Suomen maakiintiö on milj. litraa. Tuotanto on viime vuoteen saakka ollut maakiintiön suuruinen. Vuonna 2004 maakiintiö alittui 2 prosentilla. Lähivuosina tuotannon arvellaan pysyvän ennallaan. Vientitarve lisääntyy laskevan kulutuksen ja tuonnin seurauksena. Viron liityttyä EU:n jäseneksi toukokuussa 2004 on siellä panostettu voimakkaasti maitotuotteiden vientiin, erityisesti Etelä-Suomen alueelle. Toistaiseksi merkittäviä määriä maitoa ei ole tuotu. Tuonti on rajoittunut UHT-käsitellyn (iskukuumennetun), pitkään ilman kylmäketjua säilyvän maidon tuontiin. Viron maitokiintiö EU:ssa on niin pieni, ettei se tule pitkällä tähtäimellä muodostamaan merkittävää uhkaa Suomen meijeriteollisuudelle. Suurempi uhka on Euroopan suuret maidon tuottajamaat sekä kotimaisen kaupan kansainvälistyminen, joka saattaa avata Suomen markkinat isoille eurooppalaisille meijereille, mikäli kotimainen tuotanto ei ole kansainvälisesti kilpailukykyistä. Maidoksi laskettuna viennin tarve oli vuonna 2003 noin 30 prosenttia Suomessa tuotetusta maidosta. Tästä osasta saadaan maailmanmarkkina- tai EU:n interventiohinta, joka on noin 80 prosenttia kotimaan hintatasosta. Pitkällä tähtäimellä merkittävän uhan maidon lisääntyvälle vientitarpeelle muodostaa WTO-neuvotteluissa tavoitteeksi sovittu elintarvikkeiden vientitukien lopettaminen, jolloin nykyisin vallitsevalla suomalaisella kustannustasolla vientitoiminta ei ole kannattavaa. Jotta raakamaito saadaan kaikilta osin kannattavasti hyödynnettyä, tulee jalostustuotannon kustannuksia saada alennettua, jotta vientitoiminta tulevaisuudessakin on mahdollista. Meijeriteollisuuden tuotteet antavat erinomaisen pohjan kehittää uusien tuotteita. Erityisesti terveysvaikutteisten elintarvikkeiden pohjana meijeriteollisuuden tuotteet ovat jo osittaneet vahvuutensa. Näiden tuotteiden kehittäminen edellyttää selkeää päätöstä yritysjohdolta lisätä t&k -panostuksia sekä hakeutumista yhteistyöhön tutkimuslaitosten ja kehittämistoimijoiden kanssa. Terveellisyydelle ja sairauksien ennaltaehkäisylle on yhä enemmän kysyntää tulevaisuudessa. Terveysvaikutteisia elintarvikkeita pidetään yhtenä tulevaisuuden suurimmista mahdollisuuksista, johon liittyvään tutkimukseen ja tuotekehitykseen on Suomessakin panostettu suhteellisesti paljon. Hyvistä innovaatioista ei ole kuitenkaan syntynyt kestävää liiketoimintaa ongelmitta. Ongelmia tuottaa mm. lainsäädännön selkiytymättömyys, kallis tuotekehitys, kansainvälistyminen sekä kuluttajien käyttäytymisen ennustamattomuus. Näiden haasteiden vuoksi terveysvaikutteisia elintarvikkeita, terveellisyyden korostumista tuotteiden lisäarvona ja niihin liittyviä teknologioita tulee pohtia edelleen.

28 27 8 Tulevaisuuden näkymät toimialalla 8.1 Visio Meijeriteollisuudessa ei lähi vuosina tule tapahtumaan merkittäviä muutoksia. Yrityskannan muutokset pysyvät maltillisina. Tuotannon tehostamisen ja automaation lisääntymisen vuoksi alan työpaikat tulevat lievästi vähenemään. Alalle syntyy yhä enemmän kuluttajalle lisäarvoa tuottavia tuotteita. Tämän kehityksen myötä tuotteiden jalostusarvo nousee ja yritysten kannattavuus paranee pitkällä aikavälillä. 8.2 Toimintaympäristön muutostekijät Kuluttajien suurempi kiinnostus nauttimaansa ravintoa kohtaan siirtää kulutusta edelleen kohti rasvattomampia tuotteita. Säilyvien maitotaloustuotteiden tuonti tulee tasaisesti lisääntymään. Tässä markkinatilanteessa kotimaisen meijeriteollisuuden tulee panostaa kilpailukykynsä kehittämiseen, laadukkaiden ja korkeamman jalostusarvon omaavien tuotteiden kehittämiseen, jotta sen mahdollisuudet toimia tulevaisuudessa säilyvät. Mahdolliset muutokset maakiintiöissä tai niiden poistuminen muodostavat uhan, jota vastaan suomalaisen meijeriteollisuuden ja koko tuotantoketjun tulee huolehtia kilpailukyvystään ja tuotteidensa kansainvälisestä laadusta, jotta meijeriteollisuutta voidaan kannattavasti harjoittaa Suomessa pitkällä aikavälillä. Avoin kilpailu toimintaympäristössä kasvaa kaupan vapautumisen vuoksi. Kaikkien teollisuudenalojen markkinat tulevat joko suoraan tai epäsuorasti kansainvälisen kilpailun piiriin. Vaikka kaikki toimialat ovat lähtökohtaisesti globaaleja, on kussakin liiketoiminnassa paikallisia piirteitä, johon kilpailukyky usein perustuu. Tämä näkyy erityisesti elintarviketeollisuudessa ja meijeriteollisuudessa, jossa paikalliset makutottumukset ja ruokailutavat erilaistavat elintarvikemarkkinoita jopa hyvin suppealle maantieteelliselle alueelle. 8.3 Kilpailukyvyn kehitysennuste Meijeriteollisuuden kilpailukyky on pitkällä aikavälillä voimakkaasti riippuvainen kansainvälisestä maatalouspolitiikasta. EU:n maakiintiöt vaikuttavat oleellisesti meijeriteollisuuden raaka-aineen määrään ja hintaan. Jotta kilpailukykyistä meijeriteollisuutta on Suomessa myös pitkällä aikavälillä, tulee alkutuotannon huolehtia kilpailukyvystään, jotta se kykenee toimittamaan jalostavalle teollisuudelle raaka-ainetta oikealla hinta-laatusuhteella.

29 28 Teollisuuden kilpailukykyyn vaikuttaa sen kyky saada hyödynnettyä koko raakamaito kustannustehokkaasti. Kotimaisen kulutuksen painottuessa rasvattomampiin tuotteisiin tulee maitorasvalle löytää kannattavia sijoituskohteita sekä toisaalta edelleen pyrkiä kohti rasvattomampaa raaka-ainetta. Kaupan kansainvälistymisen myötä myös paikallisilla markkinoilla toimivat yritykset joutuvat huolehtimaan tuotteidensa ja toimintansa kehittämisestä kansainvälisen tason mukaisiksi sekä sopeuttamaan kustannuksensa kansainväliselle tasolle. 8.4 Koulutus ja kehittämistoiminta Meijerialan palveluksessa on yhteensä noin henkilöä, joista toimihenkilöitä noin Alan korkeakoulutasoista opetusta annetaan Helsingin yliopistossa. Hämeen ammattikorkeakoulu on Suomen ainoa meijerialan ammattikorkeakoulu opetusta tarjoava oppilaitos. Toisen asteen koulutus meijerialalle on saatavissa Hämeen ammatti-instituutissa. Meijeriala työllistää toisen asteen oppilaitoksista, ammatti- ja tiedekorkeakouluista sekä yliopistoista valmistuvia osaajia tuotanto-, tuotekehitys-, markkinointi-, myynti-, viestintä-, taloushallinto-, logistiikka- ja tietohallintotehtäviin.

30 29 9 Yhteenvetoanalyysi (SWOT) Seuraavassa on esitetty meijerialan swot-analyysi, joka perustuu alan johtavien asiantuntijoiden ja yritysjohtajien haastatteluihin. VAHVUUDET Rakennemuutokset pääosin takana Pk-yritysten välinen yhteistyö Tuotteiden edullisuus Maitotuotteiden perinteinen asema ruokavaliossa Erinomainen raaka-ainepohja terveysvaikutteisille elintarvikkeille MAHDOLLISUUDET Erikoistuminen Uudet markkinointikanavat Tuoteinnovaatiot Uudet käyttötavat Terveysimagon hyödyntämien Funktionaaliset tuotteet Edulliset tuotteet Lähiruoka-ajattelun hyödyntäminen HEIKKOUDET Tuotantokapasiteetin alikäyttö Matala jalostusarvo suurimmalla osalla tuotteista Työvoimavaltaisuus, työkustannukset Työaikojen joustamattomuus Ala ei kiinnosta, työolosuhteet huonot: iltaja yötyö, raskas työ Perustuotteiden liian alhainen hinta Vaatimaton panostus tutkimukseen, kehittämiseen ja koulutukseen Liiketoimintaosaamisen heikkous UHAT Kaupan keskittyminen: toimittajapolitiikka, ostopolitiikka, valikoimapolitiikka Kaupan merkit (erityisesti tuontituotteina) Kansainvälisen maatalouspolitiikan muutokset Tuonti Työn hinta Raaka-ainekustannukset Korkea arvonlisävero Turvallisen tai terveellisen imagon menetys

31 30 10 Lähteet Elintarviketeollisuusliitto ry Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) European Price Comparison Programme European Commission Ingman Foods Oy KTM Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät 2005 KTM Toimiala Online Nestle S.A. Suomen Gallup Elintarviketieto Oy: Ruokatieto 2005 Suomen Meijeriyhdistys ry Tilastokeskus Tullihallitus Valio Oy

32 Publikationsseriens namn och kod Besöksadress Postadress Branschrapporter Alexandersgatan 4 PB 32 Telefon (09) HELSINGFORS STATSRÅDET Telefax (09) /2005 Författare Ari Grönroos Publiceringstid November 2005 Uppdragsgivare Handels- och industriministeriet Organets tillsättningsdatum Titel Branschrapport om mejeriindustrin Referat Bruttovärdet av produktionen vid tillverkningen av mejeriprodukter var milj. euro år 2003, och branschen sysselsatte personer. Tillverkningen av mjölkhushållsprodukter och ost utgjorde 95 % av bruttovärdet. Glasstillverkningen stod för resten. Mjölkprodukter är s.k. mogna produkter. Den totala konsumtionen av dem per person ökar inte, utan konsumtionen övergår från en produkt till en annan. Konsumtionen av ostar, kvark och jogurt samt specialprodukter ökar, men i synnerhet smörkonsumtionen sjunker. Symtomatiskt för konsumtionen av flytande mjölkprodukter är också att man övergår till fettsnålare produkter än tidigare. Allt flera personer blir tvungna att övergå till laktosfria eller låglaktoshaltiga produkter, vilket mången gång kan leda till att ersättande, dvs vegetabila fetter används. Den begränsade hållbarheten hos färskmjölkprodukter gör att en del av marknaden alltid kommer att vara lokal. Flytande möjlkprodukter med en hållbarhetstid på några dagar utgör 58 % av efterfrågan (mätt i använd mjölkmängd). Nationella smakvanor t.ex. i fråga om ost, jogurt och glass skapar ännu en konkurrensfördel för inhemska tillverkare, även om denna fördel verkar minska. Exporten av mjölkhushållsprodukter uppgick till ett värde av 282,1 milj. euro år De viktigaste exportprodukterna var smör och ost. De viktigaste exportländerna var Ryssland och Frankrike. Till Finland importerades år 2004 mjölkhushållsprodukter till ett värde av totalt 157,8 milj. euro. Den mest betydande importprodukten var ostar, som importerades från Danmark, Tyskland, Sverige och Polen. Finlands råvarumarknad regleras av en EU-kvot på milj. liter. År 2004 var mjölkens självförsörjningsprocent beräknad i relation till den inhemska produktionen och användningen 109 %. Lönsamheten i företagen i branschen har blivit bättre och även deras ekonomiska ställning har hållits stabil enligt bokslutsuppgifterna för år Produktionskapaciteten är dock hos många företag inom mejeriindustrin i underanvändning. Mejeriindustrin bör noga bevaka marknaden och de ändringar som sker i konsumentens beteende. Mejeriernas framgångsfaktorer kommer att vara effektivitet, innovativitet, flexibilitet samt kunnande i marknadsföring och export. Kontaktperson på HIM: Näringsavdelningen/Esa Tikkanen, tfn (09) Nyckelord Mejeriindustrin, tillverkning av mjölkhushållsprodukter, osttillverkning, glasstillverkning ISSN Sidoantal 30 Språk Finska Utgivare Handels- och industriministeriet ISBN Pris Förläggare Edita Publishing Ab

33 Aleksanterinkatu 4 P.O. Box 32 Tel Sector Reports FIN Helsinki FINLAND FIN GOVERNMENT Helsinki FINLAND Telefax /2005 Series title and number of the publication Authors Ari Grönroos Date November 2005 Commissioned by Ministry of Trade and Industry Date of appointment Title Sector Report: Dairy industry Abstract In 2003, the gross production value of the Finnish dairy industry amounted to EUR million. The sector employed persons. Dairy products and cheese accounted for about 95 percent of the gross production value. Ice cream manufacture accounted for the remaining 5 percent. Dairy products are so-called ripe products. The total per capita consumption of dairy products does not increase, but consumption habits change and so does the products consumed. The consumption of cheese, curds, yoghurt and special products is increasing, but particularly the consumption of butter is decreasing. A typical trend in the consumption of dairy products is that the consumption of products that contain less fat is increasing. Moreover, an increasing amount of consumers has to use non-lactic or less lactic products, which often means replacement of animal fats by vegetable fats. The market for dairy products is always partially local because of the low keepingquality of fresh milk products. Liquid milk products with a shelf-life of a couple of days are in greatest (58%) demand (measured by the amount of milk consumed). National taste, for instance, in the case of cheese, yoghurts and ice cream provide domestic manufactures with a competitive advantage. In 2004, the export value of dairy products amounted to EUR 282,1 million. The most important export products were butter and cheese. The main export countries were Russia and France. In 2004, the value of dairy products imported to Finland amounted to EUR 157, 8 million. The dominating import product was cheese imported from Denmark, Germany, Sweden and France. The Finnish market for food sources is regulated by the EU quota of litres. In 2004, as concerns milk the degree of self-sufficiency, based on domestic production and use, was 109 percent. The accounting data from 2004 reveal that the profitability of firms has improved and their economic situation has remained stable. However, the production capacity of many dairy industry firms is under-used. The dairy industry should carefully follow developments in the market and changes in consumer behaviour. For dairies success factors are effectiveness, innovation, flexibility, and improved marketing and export skills. Contact person at the MTI: Industries Department/Esa Tikkanen, tel Key words Dairy industry, manufacture of dairy products, manufacture of cheese, manufacture of ice cream ISSN Pages 30 Published by Ministry of Trade and Industry Language Finnish ISBN Price Sold by Edita Publishing Ltd

34 Työvoima- ja elinkeinokeskukset Etelä-Pohjanmaan TE-keskus Huhtalantie SEINÄJOKI Etelä-Savon TE-keskus Mikonkatu 3 ja MIKKELI Hämeen TE-keskus Rauhankatu LAHTI Hämeenlinnan palvelupiste Raatihuoneenkatu HÄMEENLINNA Kaakkois-Suomen TE-keskus Salpausselänkatu KOUVOLA Lappeenrannan palvelupiste Snellmaninkatu LAPPEENRANTA Kainuun TE-keskus Kalliokatu KAJAANI Keski-Suomen TE-keskus Cygnaeuksenkatu JYVÄSKYLÄ Lapin TE-keskus Ruokasenkatu ROVANIEMI Kemin palvelupiste Asemakatu KEMI Pirkanmaan TE-keskus Kauppakatu TAMPERE Pohjanmaan TE-keskus Hovioikeudenpuistikko 19 A VAASA Kokkolan palvelupiste Ristirannankatu KOKKOLA Pohjois-Karjalan TE-keskus Kauppakatu 40 B JOENSUU Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus Viestikatu OULU Ylivieskan palvelupiste Valtakatu YLIVIESKA Pohjois-Savon TE-keskus Käsityökatu KUOPIO Satakunnan TE-keskus Pohjoisranta PORI Varsinais-Suomen TE-keskus Ratapihankatu TURKU Uudenmaan TE-keskus Maistraatinportti HELSINKI Finnveran aluekonttorit ja viennin rahoitusyksikkö Finnvera Oyj Aluekonttori Uusimaa Eteläesplanadi 8 PL HELSINKI Finnvera Oyj Aluekonttori Helsinki (Pääkaupunkiseutu) Eteläesplanadi 8 PL HELSINKI Finnvera Oyj Aluekonttori Haapaniemenkatu 40 PL KUOPIO Finnvera Oyj Aluekonttori Torikatu 9 A JOENSUU Finnvera Oyj Aluekonttori Sepänkatu JYVÄSKYLÄ Finnvera Oyj Aluekonttori Kauppakatu KAJAANI Finnvera Oyj Aluekonttori Laiturikatu 2, V krs LAHTI Finnvera Oyj Aluekonttori Snellmaninkatu LAPPEENRANTA Finnvera Oyj Aluekonttori Linnankatu MIKKELI Finnvera Oyj Aluekonttori Asemakatu OULU Finnvera Oyj Aluekonttori Valtakatu PORI Finnvera Oyj Aluekonttori Maakuntakatu 10, PL ROVANIEMI Finnvera Oyj Aluekonttori Kauppatori SEINÄJOKI Finnvera Oyj Aluekonttori Hämeenkatu 9, PL TAMPERE Finnvera Oyj Aluekonttori Eerikinkatu TURKU Finnvera Oyj Aluekonttori Pitkäkatu VAASA Finnvera Oyj Viennin rahoitus Eteläesplanadi HELSINKI Toimialaraportit ja vastuuhenkilöt Internetissä: TE-keskus Internetissä: Yhteystiedot voi tarkistaa näistä osoitteista.

Kansainvälistymisen haasteet perinteisessä meijeriyrityksessä - Kokemuksia Valiosta

Kansainvälistymisen haasteet perinteisessä meijeriyrityksessä - Kokemuksia Valiosta Kansainvälistymisen haasteet perinteisessä meijeriyrityksessä - Kokemuksia Valiosta Vientijohtaja Veijo Meriläinen Pellervon Päivä 2007 11.04.2007 10.4.2007 1 Valiolla kunniakas yli 100 v historia Perustettu

Lisätiedot

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa

Kaupan indikaattorit. Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Kaupan indikaattorit Luottamusindeksit vähittäiskaupassa, autokaupassa ja teknisessä kaupassa Luottamusindeksit kaupan alalla Tammikuu 2010 Vähittäiskaupan indeksit (ml. autojen vähittäiskauppa): 1. Kokonaisindeksi

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste 1980-2005 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) Työllisyysaste 198-25 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 8 % 75 7 Suomi EU-15 EU-25 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 21.9.24/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu. Kotka venäläisyöpymisissä Jonsuun ja Jyväskylän. Alkuvuoden yöpymiset + 11 %

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu. Kotka venäläisyöpymisissä Jonsuun ja Jyväskylän. Alkuvuoden yöpymiset + 11 % KOTKAN-HAMINAN SEUTU MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 13.6.2013 Huhtikuu Alkuvuoden yöpymiset + 11 % Kotkan-Haminan seudun majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (40.800) lisääntyivät tammi-huhtikuussa 11,4

Lisätiedot

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa

Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Kauppa 2010 -päivä Päivittäistavarakaupan aamupäivä 30.9.2009 Välillisen verotuksen rooli elintarvikkeiden ja eräiden muiden tuotteiden hinnanmuodostuksessa Hanna Karikallio Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos

Lisätiedot

Kaupan indikaattorit

Kaupan indikaattorit Kaupan indikaattorit Toukokuu 11 Vähittäiskaupan ja teknisen kaupan luottamusindeksit Luottamusindeksit kaupan alalla Toukokuu 11 Tukkukaupan indeksit. Vähittäiskaupan indeksit (ml. autojen vähittäiskauppa):

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

Arla Ingman ja Arla Foods Arla Ingman Suomen markkinoilla

Arla Ingman ja Arla Foods Arla Ingman Suomen markkinoilla Arla Ingman ja Arla Foods Arla Ingman Suomen markkinoilla Toimittajatapaaminen Osuuskunta Maitomaa 26.4.2010 Outi Fagerlund Viestintäpäällikkö 09 272 001 outi.fagerlund@arlafoods.com 1 26.4.2010 1 Arla

Lisätiedot

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Erasmus-liikkuvuus Suomesta Erasmus-liikkuvuus Suomesta 2007 ERASMUS-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Kohdemaa / / 2(13) AT - Itävalta 239 242 230 264 294 271 278 279 2097 BE - Belgia 88 102 109 124 134 139 167 157 1020 BG

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015 Toimialarakenne kauppakamarialue 2012, yht. n. 110 000 työllistä 7 % 32 % 23 % 6 % Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa Yksityiset

Lisätiedot

Erasmus-liikkuvuus Suomesta

Erasmus-liikkuvuus Suomesta Erasmus-liikkuvuus Suomesta 2007 2(13) ERASMUS-opiskelijaliikkuvuus Suomesta maittain Kohdemaa / / / / AT - Itävalta 239 242 230 264 294 271 278 1818 BE - Belgia 88 102 109 124 134 139 167 863 BG - Bulgaria

Lisätiedot

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014

Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 Kauppa 2015 Handel Trade Tavaroiden ulkomaankauppa yritystyypeittäin vuonna 2014 % 100 Viennin jakautuminen yrityksen omistajatyypin mukaan vuosina 2005 2014 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2005 2006 2007

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 29.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Konsernijohtaja Juha Metsälä 4.11.2016 Suomen väestö ikääntyy, yli 65-vuotiaat suurin ikäryhmä vuodesta 2032 eteenpäin Pohjola Rakennus Oy, konserninjohtaja

Lisätiedot

VANTAA Matkailun tunnuslukuja

VANTAA Matkailun tunnuslukuja VANTAA Matkailun tunnuslukuja Kesäkuu 212 www.vantaa.fi/yrityspalvelut Yöpymiset ulkomailta kesäkuussa + 8 % Vantaan majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (72.3) lisääntyivät kesäkuussa edellisvuodesta

Lisätiedot

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA Kesäkuu. Kotka venäläisyöpymisissä Lahden ja Mikkelin seudun edellä

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA Kesäkuu. Kotka venäläisyöpymisissä Lahden ja Mikkelin seudun edellä KOTKAN-HAMINAN SEUTU MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 20.8.2012 Kesäkuu Yöpymiset ulkomailta + 4 % tammi-kesäkuussa Kotkan-Haminan seudun majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (70.300) lisääntyivät tammi-kesäkuussa

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri

Pk-yritysbarometri 9.11.2012 1 9.11.2012 2 Pk-yritysbarometri Suomen Yrittäjät, Finnvera Oyj sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät yhteistyössä pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä

Lisätiedot

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA Marraskuu. Yöpymiset 3 % miinuksella. Kotka venäläisyöpymisissä Lahden ja Turun seudun edellä

KOTKAN-HAMINAN SEUTU. MATKAILUN TUNNUSLUKUJA Marraskuu. Yöpymiset 3 % miinuksella. Kotka venäläisyöpymisissä Lahden ja Turun seudun edellä KOTKAN-HAMINAN SEUTU MATKAILUN TUNNUSLUKUJA 16.1.2013 Marraskuu Yöpymiset 3 % miinuksella Kotkan-Haminan seudun majoitusliikkeiden rekisteröidyt yöpymiset (163.000) vähenivät tammi-marraskuussa 3,1 % edellisvuodesta.

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 198-24 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 8 % 75 7 Suomi EU-15 65 6 55 5 45 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 16.5.23/SAK /TL Lähde: European Commission 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Markkinaraportti / lokakuu 2010

Markkinaraportti / lokakuu 2010 Markkinaraportti / lokakuu 21 Yöpymiset lisääntyivät lokakuussa Sekä kotimaasta että ulkomailta saapuneiden yöpymisten määrä jatkoi kasvuaan Helsingissä myös lokakuussa. Erityisen voimakkaasti lisääntyivät

Lisätiedot

Kulutuskysyntä puuttuu Kasvuodotukset jäävät heikoiksi

Kulutuskysyntä puuttuu Kasvuodotukset jäävät heikoiksi Kulutuskysyntä puuttuu Kasvuodotukset jäävät heikoiksi, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Palvelujen volyymi kasvoi 1,3 % Toimialojen tuotannon/myynnin

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa?

Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? Miksi ruokaa pitää tuottaa Suomessa, eikö perulainen pihvi kelpaa? -Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Suomessa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, Kouvola, 5.4.2016 9.10.2013

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v) 1 Työllisyysaste 1989-23 Työlliset/Työikäinen väestö (15-64 v 75 8 % Suomi EU 7 65 6 55 5 89 91 93 95 97 99 1* 3** 13.1.23/SAK /TL Lähde: OECD Economic Outlook December 22 2 Työllisyysaste EU-maissa 23

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta TULLI Tilastointi 1 Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 215 8.2.216 TULLI Tilastointi 1 TUONTI, VIENTI JA KAUPPATASE 199-215 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 Kauppatase Tuonti

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Syyskuu , Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Syyskuu , Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus Syyskuu 2013 13.9.2013, Lasse Krogell Yritysrakenne 2011 TOL 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Liikevaihto Henkilöstö Yrityksiä Henkilöstö 1.000 /

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri. Syksy 2013

Pk-yritysbarometri. Syksy 2013 Pk-yritysbarometri Syksy 2013 1 2 Aineisto ja ennustekyky Suhdannenäkymät ja BKT 90 10,0 Suhdannenäkymien saldoluku 70 50 30 10-10 -30-50 -70 BKT Suhdannenäkymät puoli vuotta aiemmin 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0-2,0-4,0-6,0-8,0

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri. Kevät 2014

Pk-yritysbarometri. Kevät 2014 Pk-yritysbarometri Kevät 2014 1 Pk-yritysbarometrin aineisto 2 Suhdannenäkymien saldoluku Bkt:n määrän muutos, Suhdannenäkymät ja BKT 90 10,0 70 50 BKT 8,0 6,0 30 10-10 -30-50 Suhdannenäkymät puoli vuotta

Lisätiedot

1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS

1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS 1 Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto/EURES-palvelut/TS European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari. Puutuoteteollisuus. Helsinki

Toimialojen rahoitusseminaari. Puutuoteteollisuus. Helsinki Toimialojen rahoitusseminaari Puutuoteteollisuus Helsinki 12.5.2016 Pasi Loukasmäki Puutuotealan Toimialat TOL 2008 mukaan TOL 16 Sahatavaran ja puutuotteiden valmistus Puun sahaus, höyläys ja kyllästys

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus

Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain Teknologiateollisuus Teknologiateollisuuden talousnäkymät alueittain 8.11.2016 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuus ELYalueittain 2015e Alueiden osuudet alan koko liikevaihdosta ja henkilöstöstä Suomessa Uusimaa Pirkanmaa

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri. Syksy 2014

Pk-yritysbarometri. Syksy 2014 Pk-yritysbarometri Syksy 2014 1 Pk-yritysbarometrin aineisto 2 Suhdannenäkymien saldoluku Bkt:n määrän muutos, Suhdannenäkymät ja BKT 90 10 70 50 30 10-10 -30-50 BKT Suhdannenäkymät puoli vuotta aiemmin

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi Raportin on laatinut FiHTAn toimeksiannosta Harri Luukkanen, Eco-Intelli Ky, 29.8.. 1 Yhteenveto kokonaiskehityksestä Lääkintälaitteiden vienti jatkuu aikaisemmalla korkealla tasolla Useimmat viennin pääryhmät

Lisätiedot

Demografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde?

Demografinen huoltosuhde. Mikä on hyvä huoltosuhde? Demografinen huoltosuhde Mikä on hyvä huoltosuhde? Mikä ihmeen demografinen huoltosuhde? Suhdeluku, joka kertoo kuinka monta ei-työikäistä eli huollettavaa on yhtä työikäistä kohden. 0-14 -vuotiaat + yli

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät

Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät Työmarkkinoiden kehitystrendejä Sähköurakoitsijapäivät 18.4.2013 Varatoimitusjohtaja Risto Alanko Maailma on muuttunut, muuttuuko Suomen työmarkkinakäytännöt? Taloudet kansainvälistyvät ja yhdentyvät edelleen

Lisätiedot

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v. 2015 TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä Vuonna 2015 myönnetty ELY keskusten yritysrahoitus Rahoitusmuoto Milj. euroa Myönnetty

Lisätiedot

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia

Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia Lähiruoka Pirkanmaalla - viljelijäkyselyn tuloksia 22.8.2012 Petri Pethman Suomen Gallup Elintarviketieto Oy 1 Maatilojen Kehitysnäkymät 2020 Pirkanmaan lähiruoka Maatilojen kehitysnäkymät 2020 tutkimuksen

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus maaliskuu , Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus maaliskuu , Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus maaliskuu 2016 15.3.2016, Lasse Krogell Yritysrakenne. TOL 181 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen Lähde: Tilastokeskus Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2015 TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 215 TALOUS- JA RAHOITUSJOHTAJA JUKKA ERLUND 23.1.215 1 KESKEISET TAPAHTUMAT Q3 Toimenpiteet päivittäistavarakaupan kilpailukyvyn vahvistamiseksi ovat edenneet suunnitellusti

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 4 7 Rakentaminen Kauppa 13 1 1 16 Palvelut 61 68 Muut 1 2 3 4 6 7 8 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin 2 2:

Lisätiedot

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017 Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 217 Bkt:n kehitys 217 / 216, % Pohjois-Amerikka: +2,2 % USA +2,2 % Kanada +2, % Etelä- ja Väli-Amerikka: +2,1 % Brasilia +1,2 % Meksiko +2,2 % Argentiina

Lisätiedot

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia

24.3.2016. VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot. VIENNIN VOLYYMI LASKI 4,7 PROSENTTIA VUONNA 2015 Vientihinnat nousivat 0,7 prosenttia 2.3.216 VUOSIJULKAISU: yksityiskohtaiset tiedot VIENNIN VOLYYMI LASKI,7 PROSENTTIA VUONNA 21 Vientihinnat nousivat,7 prosenttia Suomen tavaraviennin arvo laski vuonna 21 neljä prosenttia Tullin ulkomaankauppatilaston

Lisätiedot

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v)

Työllisyysaste Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v) Työllisyysaste 198 26 Työlliset/Työikäinen väestö (15 64 v 8 % Suomi 75 EU 15 EU 25 7 65 6 55 5 8 82 84 86 88 9 92 94 96 98 2 4** 6** 5.4.25/SAK /TL Lähde: European Commission 1 Työttömyysaste 1985 26

Lisätiedot

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan

Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan Palvelujen suhdannetilanne: Suunta hitaasti ylöspäin, mutta kuluvana vuonna jäädään nollan tuntumaan, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti Palvelualojen työnantajat PALTA ry Suomi on riippuvainen

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA I neljännes (tammi-maaliskuu) 2014 Kuva: Antero Saari Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima Kuva: Jan Virtanen 1. Työllisyyskehitys

Lisätiedot

Terveydenhuollon kasvava ammattilainen

Terveydenhuollon kasvava ammattilainen Terveydenhuollon kasvava ammattilainen Orion jakautuu 1.7.2006 Orion konserni Uusi Orion Oyj Oriola KD Oyj Orion Pharma Orion Diagnostica KD Oriola Lääkkeiden ja diagnostisten testien T&K, valmistus ja

Lisätiedot

Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly

Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly Euromaat kehittyvät epäyhtenäisesti / Euro Countries Are Developing Unevenly Teollisuuden ja palvelualojen ostopäällikköindeksi / Manufacturing and Services Sector Purchasing Magers Index 5 = ei muutosta

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Markkinaraportti / joulukuu 2015

Markkinaraportti / joulukuu 2015 Markkinaraportti / joulukuu 2015 Yöpymiset lisääntyivät yli 20 % Yöpymiset lisääntyivät Helsingissä joulukuussa yli 20 % vuoden takaisesta. Ulkomaalaisyöpymiset lisääntyivät lähes 30 % ja kotimaisetkin

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Pirkanmaa

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Pirkanmaa Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 Rakentaminen Kauppa 1 16 16 17 Palvelut 8 9 Muut 1 1 2 3 4 6 7 2 2: Henkilökunnan määrän muutosodotukset

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:

Lisätiedot

Valio Oy:n hankintaosuuskunnat

Valio Oy:n hankintaosuuskunnat Maitokatsaus 2013 Valio Oy:n hankintaosuuskunnat Maitosuomi 2012 Liikevaihto milj. 142 Maidontuottajia 1400 Maidon vastaanotto milj. ltr 298 Henkilöstö 19 Maidonkuljettajat 70 Maitoautoyhdistelmiä 15 Perustettu

Lisätiedot

Markkinaraportti / syyskuu 2015

Markkinaraportti / syyskuu 2015 Markkinaraportti / syyskuu 2015 Yöpymiset 8 % nousussa Yöpymiset lisääntyivät Helsingissä syyskuussa 8 % vuoden takaisesta. Kotimaasta tulleiden yöpymiset lisääntyivät neljä prosenttia ja ulkomailta tulleiden

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 1 Rakentaminen Kauppa 18 16 16 17 Palvelut 54 59 Muut 2 1 1 2 3 4 5 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Satakunta

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Satakunta Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 12 Rakentaminen Kauppa 18 16 18 17 Palvelut 51 59 Muut 1 1 1 2 3 4 5 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy

Lisätiedot

Biodieselin (RME) pientuotanto

Biodieselin (RME) pientuotanto Biokaasu ja biodiesel uusia mahdollisuuksia maatalouteen Laukaa, 15.11.2007 Biodieselin (RME) pientuotanto Pekka Äänismaa Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Bioenergiakeskus BDC 1 Pekka Äänismaa Biodieselin

Lisätiedot

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä!

Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Elintarviketeollisuus maistuvaa työtä! Ruoka tuo leivän moneen pöytään Merkittävä työnantaja Suomessa elintarviketeollisuus on suurin kulutustavaroiden valmistaja neljänneksi suurin teollisuudenala ja

Lisätiedot

Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Innovaatiotoiminnan edistämisen edelläkävijä Strategia pähkinänkuoressa Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Tekes rahoittaa edelläkävijöiden tutkimus-,

Lisätiedot

EK:n tutkimustuloksia: Pk-yritysten kansainvälistyminen ja alkuvaiheen vientiyritykset

EK:n tutkimustuloksia: Pk-yritysten kansainvälistyminen ja alkuvaiheen vientiyritykset EK:n tutkimustuloksia: Pk-yritysten kansainvälistyminen ja alkuvaiheen vientiyritykset Vientiyritysten lukumäärä kasvussa 20 000 18 000 16 000 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 Vientiyritysten

Lisätiedot

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,5 % vuonna 2015

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,5 % vuonna 2015 Venäjä Brasilia Muu it. Eurooppa Meksiko Muu Lat. Am. Lähi-itä ja Afrikka Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,5 % vuonna 215 BKT:n kasvu 215, % 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 Kasvu keskimäärin: +3,5 %

Lisätiedot

Navettaseminaari Reima Luomala

Navettaseminaari Reima Luomala Navettaseminaari 8.2.2012 Reima Luomala Visio 2020 Valion merkkituotteet ovat markkinajohtajia Suomessa, Venäjällä ja Ruotsissa Muut liiketoiminnat tuottavat yli 10 % Valion maitotuotosta Valio Oy 30.9.2010

Lisätiedot

Venäjän kaupan barometri Kevät Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän kaupan barometri Kevät Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän kaupan barometri Kevät 2012 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Suomen ja Venäjän välinen kauppa 12 10 8 6 2 0 mrd. Lähteet: Suomen tulli Tilastokeskus Venäjän tulli 2003 200

Lisätiedot

Markkinaraportti / maaliskuu 2014

Markkinaraportti / maaliskuu 2014 Markkinaraportti / maaliskuu 214 Kotimaan yöpymiset ennallaan maaliskuussa Yöpymiset vähenivät Helsingissä maaliskuussa 2,2 %. Miinus tuli kokonaan ulkomailta kotimaisten yöpymisten pysyessä ennallaan.

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Venäjän-kaupan Barometri Syksy Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä:

Venäjän-kaupan Barometri Syksy Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: Venäjän-kaupan Barometri Syksy 2009 Suomalais-Venäläinen kauppakamari Tutkimuksen tekijä: mrd 10 Suomen ja Venäjän välinen kauppa 8 6 4 2 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 (01- Vienti

Lisätiedot

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala TUOTEVÄYLÄ Oletko tehnyt hyvän keksinnön? TUOTEVÄYLÄ-PALVELU Käynnistyi v. 2010 Keksintösäätiön valtakunnallisena

Lisätiedot

Vaasan & Vaasan Kokemuksia Baltian liiketoiminnasta

Vaasan & Vaasan Kokemuksia Baltian liiketoiminnasta 1 2009/1 Vaasan & Vaasan Kokemuksia Baltian liiketoiminnasta Finpron seminaari 22.1.2009 Harri Roos 2 2009/1 Vaasan & Vaasan -konserni Johtava tuoreleivonnan toimija Suomessa, Virossa, Latviassa ja Liettuassa

Lisätiedot

Kannattavuuskirjanpito mahdollisuutena siipikarjatiloille

Kannattavuuskirjanpito mahdollisuutena siipikarjatiloille Suomen Siipikarjaliiton seminaaripäivä Scandic Tampere City Tampere 31.3.2016 Kannattavuuskirjanpito mahdollisuutena siipikarjatiloille Arto Latukka Laskentatoimen päällikkö Tilastopalvelut -yksikkö Luonnonvarakeskus,

Lisätiedot

Vanerintuotanto ja kulutus

Vanerintuotanto ja kulutus Vanerintuotanto ja kulutus vuosina 2000, 2005, 2010 ja 2014 (milj. m 3 ) Vanerintuotanto ja kulutus 120,0 100,0 80,0 60,0 Vuosi Tuotanto Kulutus 2000 58,4 59,6 2005 73,3 72,5 2010 81,5 79,4 2014 98,9 94,1

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 9/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Yleiset suhdannenäkymät alueittain Teollisuus ja rakentaminen

Yleiset suhdannenäkymät alueittain Teollisuus ja rakentaminen 1 8 6 4 2 Yleiset suhdannenäkymät alueittain Teollisuus ja rakentaminen Häme -2 Pohjanmaa -8 Pohjois-Suomi -4 Pirkanmaa -8 Keski-Suomi -5 Kaakkois-Suomi -1 Itä-Suomi -7 Lounais-Suomi Uusimaa -25 1 8 6

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri. Syksy 2016

Pk-yritysbarometri. Syksy 2016 Pk-yritysbarometri Syksy 2016 1 Pk-yritysbarometrin aineisto 2 Suhdannenäkymät ja BKT 90 10,0 Suhdannenäkymien saldoluku 70 50 30 10-10 -30-50 -70 BKT Suhdannenäkymät puoli vuotta aiemmin 8,0 6,0 4,0 2,0

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Alueellinen panos-tuotos tutkimus Iltapäiväseminaari Helsinki

Alueellinen panos-tuotos tutkimus Iltapäiväseminaari Helsinki Alueellinen panos-tuotos tutkimus 2002 Iltapäiväseminaari 4.10.2006 Helsinki Esityksen rakenne!1. Valmistuneet tiedot maakunnittain!2. Muutamia perustietoja!3. Tuloksia!4. Miten käsiksi tietoihin!5. Sovelluskohde:

Lisätiedot

Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 12.9.2014

Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 12.9.2014 Asuntomarkkinakatsaus/ekonomistit 12.9.2014 2 Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä asuntomarkkinoiden kehityksestä 2. Asuntojen hinnat 3. Asuntojen hinnat alueilla 4. Asuntojen hintojen suhde palkkaan 5. Vuokrat

Lisätiedot

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008 Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita Tilastokeskus-päivä 4.11.28 Kaksi näkökulmaa suomalaisen hyvinvoinnin haasteista 1) Väestön ikääntymisen seuraukset :! Talouskasvun hidastuminen, kun työikäinen väestö

Lisätiedot

Hyvä Tekesin asiakas!

Hyvä Tekesin asiakas! RAPORTOINTIPYYNTÖ 5.6.2009 «Organisaatio» «Yksikko» «Etunimet» «Sukunimi» «Postiosoite» «Postinumero» «Postitoimipaikka» Hyvä Tekesin asiakas! Pyydämme teitä ystävällisesti täyttämään jälkiraportointilomakkeen

Lisätiedot

muutokset Päivittäistavarakaupan aamupäivä

muutokset Päivittäistavarakaupan aamupäivä Kansainväliset kaupan sääntelyn muutokset Kaupan sääntelyn kansainvälinen ominaispiirre on sekavuus Kilpailun kannalta tärkeimpiä vähittäiskaupan sääntelyn osa-alueita ovat kaavoitus ja suurmyymälät, erilaiset

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, kevät 5 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 6 6 7 Palvelut 5 59 Muut 0 0 0 50 60 70 Pk-yritysbarometri, kevät 5 alueraportti, : Henkilökunnan

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lapissa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.11.2014 Rovaniemi Omavarainen Lappi 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

Lähde / Source: Macrobond

Lähde / Source: Macrobond Teollisuustuotanto Yhdysvalloissa kasvanut vahvasti, Suomessa tuotanto jäänyt matalalle tasolle Strong Growth in US Industrial Production, Finnish Production Volumes Remain Low Lähde / Source: Macrobond

Lisätiedot

Venäjä missä mennään, mihin on varauduttava? Asiantuntija Timo Laukkanen Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK foorumi, Kouvola, 28.01.

Venäjä missä mennään, mihin on varauduttava? Asiantuntija Timo Laukkanen Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK foorumi, Kouvola, 28.01. Venäjä missä mennään, mihin on varauduttava? Asiantuntija Timo Laukkanen Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK foorumi, Kouvola, 28.01.2014 Venäjä edelleen tärkeä Suomelle Viennistä 8,5% (v/v-muutos 1-10/2014:

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto

Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Korkeakoulutuksen ja osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden kilpailukyvyn keskeisin tekijä Tausta-aineisto Työllisten insinöörien ja arkkitehtien määrä Turussa ja muissa suurimmissa kaupungeissa Suomessa

Lisätiedot