Toimintakertomus 2013
|
|
- Elsa Majanlahti
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä
2 SISÄLLYSLUETTELO KUNTAYHTYMÄN JOHTAJAN KATSAUS... 1 KUNTAYHTYMÄN HALLINTO... 2 Toiminta-ajatus... 2 Visio... 2 Tehtävät... 2 Jäsenkunnat... 2 Toimipaikat... 3 Kuntayhtymän hallinto-organisaatio... 3 KUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖ... 6 Henkilöstön määrä... 6 Palvelussuhde... 7 Ikärakenne ja sukupuolijakauma... 8 Osaamisen kehittäminen... 9 Terveysperusteiset poissaolot Vakinaisen henkilöstön vaihtuvuus Eläköityminen Palkat ja palkkiot Työhyvinvointi ja terveys KUNTAYHTYMÄN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Toimintaympäristön muutokset Merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät sekä muut toiminnan kehittymiseen vaikuttavat tekijät KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA Ammatillinen peruskoulutus Kurssi- ja lisäkoulutus Oppisopimuskoulutus Kehittäminen ja hankkeet Investoinnit KUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMINEN TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja menot Tuloksen käsittely Kokonaistalouden tunnusluvut TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Asiakaslähtöisyys Toimiva työyhteisö ja motivoitunut henkilöstö Tuloksellinen toiminta ja talous MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMINEN Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointiosan toteutuminen Rahoituslaskelman toteutuminen Tulosalueiden määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen EDUSTUKSET TASEKIRJA ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT... 61
3 KUNTAYHTYMÄN JOHTAJAN KATSAUS Vuoden 2013 tärkeimpiä tapahtumia olivat opetus- ja kulttuuriministeriön päätökset ammatillisen koulutuksen leikkauksista. Kuntayhtymälle se tarkoittaa 170 opiskelijapaikan leikkausta vuosina Lisäksi yksikköhintaa leikataan 4,2 %. Ministeriöön lähti meiltä perusteltu esitys, että leikkauksia ei tehtäisi näin suurina. Leikkausten määrään ei kuitenkaan tullut muutosta. Olemme kuitenkin jo ennalta varautuneet leikkauksiin, ja aloitimme vuonna 2013 sopeuttamaan toimintoja vähenevään opiskelijamäärään. Henkilöstöstrategiatyö eteni hyvin, ja strategia valmistui. Strategia keskittyy kolmeen tärkeään asiaan kuntayhtymässä: hyvään johtamiseen, työn vaatimaan osaamiseen ja toimivaan työyhteisöön. Nämä kolme painopistealuetta valikoituivat henkilöstön ja johdon välisissä keskusteluissa. Laatutyö eteni suunnitellusti, ja se jatkuu uusien toimintatapojen käyttöönotolla aloilla. POKE on myös mukana valtakunnallisessa pilotoinnissa, jossa 31 koulutuksen järjestäjää pilotoi omat toiminta-/laatujärjestelmänsä. Vaikka laatutyö on koettu kohtalaisen raskaaksikin, niin samalla myös hyvin mielekkääksi. Opiskelijapalaute opetuksen laadusta oli vähintäänkin mairittelevaa. Asteikolla 1 5 opiskelijat antoivat arvosanaksi 4,1. Eli parannusta edelliseen vuoteen tuli edelleen (vuonna ,9)! Aikuiskoulutuksen rakennuksen saneeraus saatiin tehtyä puoliväliin ja tiloista avarat ja toimivat. Työ jatkuu huhtikuussa Tätä kirjoitettaessa opetus- ja kulttuuriministeriö on ollut ahkerana. Ammatilliseen koulutukseen kohdistuu lisää säästöpaineita, nyt noin 260 miljoonan euron edestä! Todella suuri summa. Se on osa hallituksen rakennepoliittista ohjelmaa. Säästö toteutetaan mm. lyhentämällä opiskeluaikoja, muuttamalla rahoitusmalli nykyisestä opiskelijan mukanaan tuomasta summasta enemmän tuottavuuteen perustuvaan malliin. Tässä mallissa noin puolet summasta kertyisi osatutkintojen ja tutkintojen perusteella kuten ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa. Alustavien laskelmien perusteella kuntayhtymä pärjäisi uudellakin mallilla, eli se ei ainakaan tämän hetken laskelmien perusteella vähentäisi meidän rahoitusta. Mutta pieniä koulutuksen järjestäjiä se rankaisee todella kovasti. Se tarkoittaa, että koulutuksen järjestäjien määrä tulee putoamaan rajusti nykyisestä noin 150:stä. Kaiken kaikkiaan ammatillisessa koulutuksessa nähdään vieläkin suurempia uudistuksia kuin saattoi vuosi sitten edes kuvitella. Mikäli POKEssa kyetään yhtä hyvin tehtyyn työhön kuin tähän asti, meillä ei ole vaikeuksia pärjätä. Ja toisaalta, nyt tehtävät opetuksen sisällölliset uudistukset ovat kyllä opiskelijan kannalta parempaan suuntaan. Itse näen myös, että kaikki nämä muutokset, niin rahoituksen kuin opetuksen osalta, ovat myös mahdollisuus tehdä asioita uudella ja kenties mielekkäämmällä tavalla. Oikein lämmin kiitos jälleen kerran kaikille, jotka olitte tekemässä hienoa vuotta Jouni Kurkela Kuntayhtymän johtaja 1
4 KUNTAYHTYMÄN HALLINTO Toiminta-ajatus Visio Tehtävät Ammattitaidolla hyvinvointia seudun parhaaksi Vetovoimainen osaamisen kehittäjä Kuntayhtymän tehtävänä on järjestää ammatillista peruskoulutusta ja lisäkoulutusta, oppisopimuskoulutusta, työvoimapoliittista aikuiskoulutusta sekä palvelutoimintaa. Kuntayhtymä järjestää ammatillista peruskoulutusta seuraavilla koulutusaloilla: Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Liiketalous ja kauppa Luonnonvara- ja ympäristöala Tietojenkäsittely Luonnonvara- ja ympäristöala Maatilatalous Metsätalous Luonto- ja ympäristöala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Sosiaali- ja terveysala Kauneudenhoitoala Tekniikan ja liikenteen ala Arkkitehtuuri ja rakentaminen Kone-, metalli- ja energiatekniikka Sähkö- ja automaatiotekniikka Tieto- ja tietoliikennetekniikka Prosessi-, kemian- ja materiaalitekniikka Ajoneuvo- ja kuljetustekniikka Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Matkailuala Majoitus- ja ravitsemisala Kotitalous- ja kuluttajapalvelut Jäsenkunnat Kuntayhtymän toiminta-alue käsittää 13 pohjoisen Keski-Suomen kuntaa. Jäsenkunnat ovat: Kannonkoski Karstula Kinnula Kivijärvi Konnevesi Kyyjärvi Laukaa Multia Pihtipudas Saarijärvi Uurainen Viitasaari Äänekoski 2
5 Toimipaikat Pohjoinen Keski-Suomi on Keski-Suomen maakunnan sisällä ominaispiirteiltään poikkeava. Se muodostaa maantieteellisesti laajan yhtenäisen alueen. Yhteistä ovat pitkät etäisyydet, pienet kunnat ja väestökehityksen haasteet. Alue on väestömäärältään vähenevä ja väestörakenteeltaan vanheneva. Elinkeinorakenteelle on ominaista, että Saarijärven - Viitasaaren seutukunnalla maa- ja metsätalouden osuus ja Äänekosken seudulla teollisuuden ja muun jalostuksen osuus työpaikoista on keskimääräistä suurempi. Eniten toiminta-alueella on palvelualan työpaikkoja, jotka suureksi osaksi ovat yhteiskunnallisissa palveluissa. Alueella oli asukasta vuoden 2013 alussa. Tilastokeskuksen vuoden 2012 väestöennusteen mukaan toiminta-alueen väestömäärä on vuonna Kasvua tapahtuu Laukaassa ja Uuraisilla, muualla väestö vähenee. Tehtäviensä toteuttamiseksi kuntayhtymä ylläpitää Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskusta (POKE), jonka toimipaikat sijaitsevat Saarijärvellä, Viitasaarella ja Äänekoskella. Oppisopimuskoulutuksen tehtävistä huolehtii Äänekoskella sijaitseva oppisopimustoimisto. Kuntayhtymän hallinto-organisaatio Valtuusto Ylintä päätösvaltaa kuntayhtymässä käyttää valtuusto. Valtuuston puheenjohtajana toimi Simo Salmelin Äänekoskelta, I varapuheenjohtajana Simo Väisänen Konnevedeltä ja II varapuheenjohtajana Seppo Ijäs Viitasaarelta. Valtuuston sihteerinä toimi talousjohtaja Jorma Kolehmainen. Valtuuston jäsenet KUNTA JÄSEN VARAJÄSEN Kannonkoski Simo Mäkelä Hanna Saari Karstula Anita Saarelainen Jenni Päivinen Sirkka-Liisa Vainiola Riitta Sauna-aho Kinnula Rauno Kinnunen Jonna Laulumaa Kivijärvi Risto Holm Asko Kauppinen Konnevesi Simo Väisänen Jussi Hintikka Kyyjärvi Jaana Honkanen Juha Peltola Laukaa Raimo Kuula Viljo Kumpulainen Sanna Närä Minna Kuutti Antti Puupponen Tarja Salmela-Pohjonen Veikko Vauhkonen Dani Niskanen Multia Seppo Sipilä Olavi Palonen Pihtipudas Pekka Kärkkäinen Markku Piippo Marjo Logrén Tuija Ahtola Saarijärvi Vesa Forsman Lasse Ingman Petri Honkonen Mikko Kallio Arja Koskenlahti Riitta Pirttiniemi Uurainen Jarkko Lehtovirta Raimo Paanala Viitasaari Seppo Ijäs Lars Byman Jyrki Koskela Jukka Lindeberg 3
6 Tarkastuslautakunta KUNTA JÄSEN VARAJÄSEN Äänekoski Tapio Heimonen Sinikka Rautiainen Äänekoski Heidi Kovanen Otto Summala saakka Matti Tiusanen alkaen Simo Salmelin Mari Paananen Suvi Tikander Mauri Ilves Kuntayhtymän hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämisestä vastaa tarkastuslautakunta. Se myös arvioi, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Tarkastuslautakunnan puheenjohtajana toimi Risto Holm Kivijärveltä ja varapuheenjohtajana Arja Koskenlahti Saarijärveltä. Vastuullisena tilintarkastajana toimi JHTT Erkka Ollila BDO Audiator Oy:stä. Tarkastuslautakunnan jäsenet alkaen JÄSEN Risto Holm Arja Koskenlahti Jouko Salonen VARAJÄSEN Tuula Nieminen Jaana Hintikka Jarkko Pihlaja Hallitus Kuntayhtymän toimintaa, hallintoa ja taloutta johtaa hallitus. Hallituksen puheenjohtajana toimi Johannes Leppänen Kannonkoskelta ja varapuheenjohtajana Irene Aaltonen Äänekoskelta. Esittelijöinä olivat kuntayhtymän johtaja Jouni Kurkela ja talousjohtaja Jorma Kolehmainen. Sihteerinä toimi kuntayhtymän johtaja. Hallituksen jäsenet alkaen JÄSEN Irene Aaltonen, Äänekoski Kati Hänninen, Saarijärvi Vuokko Leivonen, Viitasaari Johannes Leppänen, Kannonkoski Leevi Marila, Karstula Mirja Minkkinen, Konnevesi Kari Parkkonen, Pihtipudas Hanna-Reetta Ranta-Nilkku Äänekoski Matti Tannermäki, Saarijärvi VARAJÄSEN Reijo Kinnunen, Kannonkoski Sirkka-Liisa Vainiola, Karstula Paula Kivinen, Pihtipudas Anneli Mertaniemi, Multia Mikko Niskanen, Viitasaari Heli Marttinen, Pihtipudas Virva Tikkanen, Äänekoski Jonna Laulumaa, Kinnula Antti Puupponen, Laukaa 4
7 Tilivelvolliset viranhaltijat Tilivelvollisia viranhaltijoita olivat kuntayhtymän johtaja ja talousjohtaja sekä koulutusalojen johtajat. Kuntayhtymän johtaja Jouni Kurkela Talousjohtaja Jorma Kolehmainen Kaupan ja hallinnon sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousalan koulutusjohtaja Marjo-Riitta Vainio Luonnonvara-alan koulutusjohtaja Pekka Janhonen Sosiaali- ja terveysalan koulutusjohtaja Merja Paananen ja vs. koulutusjohtaja Joonas Penttinen Tekniikan ja liikenteen koulutusjohtaja Hannu Pönkä Aikuiskoulutusjohtaja Irmeli Kolehmainen Oppisopimuskoulutuksen koulutustarkastaja Heli Skantz Kuntayhtymän hallinto-organisaatio 5
8 KUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖ Henkilöstön määrä Kuntayhtymän palveluksessa oli vuoden 2013 lopussa yhteensä 262 henkilöä. Henkilökunnan määrä väheni edellisestä vuodesta. Henkilöstöstä oli päätoimisessa palvelussuhteessa 95,0 %, kokoaikatyössä oli 85,1 % ja osa-aikatyössä 9,9 %. Sivutoimisessa palvelussuhteessa oli 5,0 %, ja he työskentelivät opetustehtävissä. Päätoimisessa palvelussuhteessa oli vuoden 2013 lopussa 249 henkilöä. Opetustehtävissä työskenteli 56,6 %, hallintotehtävissä 22,5 % ja tukipalveluissa 20,9 %. Hallintotehtävät sisältävät kuntayhtymän toimiston lisäksi yksiköiden hallintotehtävät. Tukipalvelut sisältävät kiinteistö-, ateria- ja asuntolapalvelut sekä koulumaatilan. Päätoimisen henkilökunnan määrä oli monen vuoden ajan kasvava. Opettajia tarvittiin, kun peruskoulutuksen aloituspaikka- ja opiskelijamäärät ja aikuiskoulutuksen määrä kasvoivat. Hallintohenkilökunnan määrää lisäsivät erilaiset uudet ja määräaikaiset tehtävät. Tukipalveluhenkilökuntaa tarvittiin eri tehtäviin erityisesti luonnonvara-alalla koulutuksen ja oppimisympäristön luonteesta johtuen. Vuonna 2011 henkilökunnan määrä kääntyi laskuun, ja se väheni vuoden 2010 huippuluvusta. Opettajien määrä väheni vuosina , kun työvoimapoliittinen aikuiskoulutus väheni oleellisesti ja peruskoulutuksen opiskelijamäärä pieneni. Vuonna 2013 opettajien määrä väheni edelleen. Myös hallintohenkilökunta ja tukipalvelujen henkilökunta väheni, kun määräaikaisia tehtäviä päättyi. Aikuiskoulutusyksikössä oli vuonna 2013 kaksi henkilöä lomautettuna tuotannollistaloudellisista syistä työvoimakoulutuksen supistumisesta johtuen. Henkilöstö vuosina
9 Päätoiminen henkilöstö tehtäväalueittain vuosina Palvelussuhde Henkilöstömäärältään suurin yksikkö on Äänekosken Piilolantien yksikkö ja pienin oppisopimuskoulutuksen toimisto. Oppisopimustoimiston henkilökunnan määrä on säilynyt vuosittain samalla tasolla, samoin kuntayhtymän toimiston henkilökunta määräaikaisia työntekijöitä lukuun ottamatta. Eri koulutusyksiköissä henkilökunnan määrä on vaihdellut järjestetyn koulutuksen mukaan. Vuosina tapahtunut henkilökunnan vähentyminen johtui määräaikaisten työntekijöiden vähentämisestä. Päätoimisesta henkilökunnasta oli vuonna 2013 vakinaisia 81,9 % ja määräaikaisia 18,1 %. Vakinaisten osuus kasvoi edellisistä vuosista, jolloin opetus- ja muihin tehtäviin tarvittiin vakinaisten lisäksi määräaikaisia työntekijöitä. Eniten määräaikaista henkilökuntaa on opetustehtävissä, kun taas hallinto- ja tukipalvelujen henkilöstö on pääosin vakinaista. Opetushenkilöstön tarve yksiköissä vaihtelee järjestettävän koulutuksen mukaan. Vakinaiseen palvelussuhteeseen siirrytään kuntayhtymässä usein määräaikaisuuden kautta. Opettajien vakinaistamista rajoittavat pätevyysvaatimukset. Päätoimisen henkilöstön palvelussuhteen luonne vuosina
10 Ikärakenne ja sukupuolijakauma Henkilöstön ikä oli vuonna 2013 keskimäärin 49,6 vuotta. Keski-ikä on vuosittain noussut hieman. Ikärakenteelle on ollut ominaista, että yli 50-vuotiaiden osuus on kasvanut ja sitä nuorempien osuus vähentynyt. Vuonna 2013 yli 50-vuotiaiden osuus oli 55,5 % (51,6 % vuonna 2012). Yli 60-vuotiaiden osuus on samoin kasvanut, ja se oli 16,9 % vuonna Suurin ikäryhmä olivat vuotiaat kuten edellisinäkin vuosina. Nuorin henkilökunta oli oppisopimustoimistossa ja Viitasaarella, vanhin sosiaali- ja terveysalalla ja Äänekosken Piilolantien yksikössä. Kuntayhtymän henkilöstöstä yli puolet on naisia. Vuonna 2013 naisia oli 57,4 % ja miehiä 42,6 %. Eri koulutusalojen opettajien sukupuolijakauma on noudattanut kunkin alan työelämän jakoa. Kuntayhtymä järjestää tekniikan ja liikenteen alan koulutusta eniten, joten miesten osuus kuntayhtymän henkilöstöstä on ollut kunta-alan keskimääräistä osuutta suurempi. Kuntayhtymän hallinto- ja tukipalvelutehtävissä henkilökunta on ollut naisvaltaista. Päätoimisen henkilöstön ikäjakauma vuosina
11 Osaamisen kehittäminen Ammatillinen henkilöstökoulutus Koulutustaso Työnantajan kustantama ammatillinen henkilöstökoulutus oli pääasiassa eri alojen ammatillista täydennyskoulutusta. Koulutuspäiviä henkilöä kohti oli 3,6 päivää. Palkattomalla opintovapaalla oli vuoden aikana kuusi henkilöä, kolme naista ja kolme miestä. Opintovapaapäiviä henkilöä kohti oli 222,3. Henkilöstön koulutusrakennetta kuvataan Tilastokeskuksen koulutusluokituksella ja sen perusteella lasketulla koulutustasoindeksillä, jonka arvo voi olla Vuonna 2013 koulutustasoindeksi oli 6,0. Yksiköistä korkeimmat koulutustasot olivat sosiaali- ja terveysalan, aikuiskoulutuksen ja oppisopimustoimiston henkilökunnilla. Henkilökunnasta 97,2 %:lla oli vähintään keskiasteen koulutus. Ylempi korkeakouluasteen ja tutkijakoulutus oli 27,3 %:lla. Naisia heistä oli 61,8 % ja miehiä 38,2 %. Opettajista naiset ovat olleet koulutetumpia kuin miehet. Päätoimisen henkilökunnan koulutusrakenne vuonna 2013 Koulutusaste Opetus Hallinto Tukipalvelut Yhteensä % 1 Alempi perusaste 3 3 1,2 2 Ylempi perusaste 4 4 1,6 3 Keskiaste ,1 5 Alin korkea-aste ,1 6 Alempi korkeakouluaste ,7 7 Ylempi korkeakouluaste ,9 8 Tutkijakoulutus 1 1 0,4 YHTEENSÄ ,0 Opettajien kelpoisuus Päätoimisista opettajista oli muodollisesti päteviä 85,1 %. Kaupan ja hallinnon alalla ja luonnonvara-alalla kaikki opettajat olivat päteviä. Eniten epäpäteviä opettajia oli tekniikan ja liikenteen alalla Viitasaarella ja Äänekoskella. Viisi opettajaa suoritti pedagogiset opinnot ja sai opettajan kelpoisuuden. Korkein koulutustaso on sosiaali- ja terveysalan opettajilla ja alhaisin Viitasaaren tekniikan ja liikenteen opettajilla. Koulutustasoindeksi heijastaa koulutusalojen erilaisia opettajien kelpoisuusvaatimuksia. Sosiaali- ja terveysalan ja kaupan ja hallinnon alan ammatillisten opintojen opettajilta on edellytetty ylempää korkeakoulututkintoa tai jollei soveltuvaa ylempää korkeakoulututkintoa ole, soveltuvaa ammattikorkeakoulututkintoa. Muilla koulutusaloilla mahdollisia kelpoisia tutkintoja on ollut useita. Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista muuttui , ja muutos yhtenäisti ja laajensi eri alojen kelpoisuusvaatimuksia. 9
12 Päätoimisten opettajien kelpoisuus vuosina Yksikkö 2009 % 2010 % 2011 % 2012 % 2013 % 2013 Pätevät 2013 Yht. Äänekoski 73,3 68,8 63,8 65,9 77, Viitasaari 55,6 60,0 57,9 61,1 66, Sosiaali- ja terveysala 92,0 85,2 91,3 87,0 95, Kauppa ja hallinto 83,3 79,0 93,8 92,9 100, Luonnonvara-ala 86,2 80,0 80,0 88,0 100, Aikuiskoulutus 50,0 57,7 77,3 83,3 80, YHTEENSÄ 74,5 71,5 75,0 77,7 85, Terveysperusteiset poissaolot Päätoiminen henkilöstö oli vuonna 2013 poissa töistä sairauden sekä työtapaturmien ja ammattitautien vuoksi yhteensä kalenteripäivää. Työtapaturmista ja ammattitaudeista johtuvia poissaoloja oli 328 päivää. Poissaolot lisääntyivät edellisestä vuodesta 33,5 %. Yksiköistä poissaolopäiviä oli eniten luonnonvara-alalla ja Äänekosken Piilolantien yksikössä, missä poissaolojen määrään vaikuttivat pitkät sairauslomat. Sairauspäivät lisääntyivät 22,6 % vuodesta Sairauspoissaolot olivat suurimmaksi osaksi 1 3 päivän pituisia. Sairauslomien keskipituus oli 9,3 kalenteripäivää. Vuonna 2012 keskipituus oli 8,1 kalenteripäivää. Päätoimisen henkilöstön terveysperusteiset poissaolot vuosina (kalenteripäivinä) 10
13 Vakinaisen henkilöstön vaihtuvuus Vuonna 2013 kuntayhtymän palvelukseen tuli 15 vakinaista työntekijää ja palveluksesta lähti kuusi. Vakinaista henkilökuntaa vaihtui kaikissa työtehtävissä. Tulovaihtuvuusprosentti oli 7,4 % ja lähtövaihtuvuusprosentti 3,0 %. Eniten tuli uusia opettajia. Uusista vakinaisista työntekijöistä kahdeksan siirtyi vakinaiseen palvelussuhteeseen määräaikaisen palvelussuhteen kautta. Kokonaan uusia työntekijöitä kuntayhtymän palvelukseen tuli seitsemän. Vakinaisen henkilöstön vaihtuvuus vuonna 2013 Yksikkö Opetus Hallinto Tukipalvelut Yhteensä Tu Lä Tu Lä Tu Lä Tu Lä Hallintopalvelut Äänekoski Viitasaari Sosiaali- ja terveysala Kauppa ja hallinto Luonnonvara-ala Aikuiskoulutus Oppisopimuskoulutus 0 0 YHTEENSÄ Tulo-/lähtövaihtuvuus-% 9,5 2,9 4,3 2,1 6,0 4,0 7,4 3,0 Vakinaisen henkilöstön vaihtuvuus vuosina Tulleet Tulovaihtuvuus-% 5,8 5,2 6,7 8,2 7,4 Lähteneet Lähtövaihtuvuus-% 3,2 1,6 3,6 2,6 3 11
14 Eläköityminen Vuonna 2013 vakinaisesta henkilökunnasta jäi eläkkeelle kuusi henkilöä. Eläkepoistumaprosentti oli 3,0 %. Henkilökunta on jäänyt suurimmaksi osaksi vanhuuseläkkeelle ja varhennetulle vanhuuseläkkeelle. Työkyvyttömyyseläkkeelle on jäänyt yksittäisiä työntekijöitä, vuonna 2013 kaksi henkilöä. Osa-aikaeläkkeelle vakinaisesta henkilökunnasta jäi viisi henkilöä, ja osaaikaeläkeläisiä oli vuoden lopussa yhteensä 21 (10,3 %). Osuus väheni hieman edellisestä vuodesta. Osa-aikaeläkeläiset ovat olleet suurimmaksi osaksi opettajia. Suhteellisesti eniten osa-aikaeläkeläisiä on ollut kaupan ja hallinnon alalla ja Piilolantien yksikössä. Vakinaisen henkilöstön eläkkeelle siirtyminen vuosina Eläkkeelle siirtyneet Eläkepoistuma-% 2,1 2,1 3,1 2,6 3,0 Osa-aikaeläkkeelle siirtyneet Osa-aikaeläkkeet Osuus (%) henkilöstöstä ,3 7,7 11,2 10,4 10,3 Vuonna 2014 neljä henkilöä jää vanhuuseläkkeelle. Lisäksi kolmella henkilöllä olisi henkilökohtaisen vanhuuseläkeiän perusteella mahdollisuus jäädä eläkkeelle. Vuosina henkilökohtaisen vanhuuseläkeiän mukaan eläkkeelle tulee jäämään 41 henkilöä, eniten Äänekosken Piilolantieltä. Eläkkeelle jääneiden määrä on ollut vuosittain tasainen, mutta vuodesta 2009 määrä on kasvanut ja on suurin vuosina Eläkkeelle siirtyneet ovat olleet suurimmaksi osaksi opettajia, mutta tulevina vuosina muutakin henkilökuntaa jää eläkkeelle. Vakinaisen henkilöstön eläkkeelle siirtyminen vuosina Yksikkö Yht ) Hallintopalvelut Äänekoski Viitasaari Sote Kaha Luva Aiko Opso 0 YHTEENSÄ ) Henkilökohtaisen vanhuuseläkeiän mukaan Kuntayhtymä maksoi vuonna 2013 eläkemenoperusteisia eläkevakuutusmaksuja yhteensä euroa ja varhemaksuja euroa, joka oli 1 % palkkakustannuksista. 12
15 Palkat ja palkkiot Vuonna 2013 palkkoja ja palkkioita maksettiin yhteensä 9,8 milj. euroa. Vähennystä edellisestä vuodesta oli 1,1 %. Palkkojen ja henkilöstömenojen viime vuosien voimakas kasvu taittui vuonna 2011 ja jatkoi laskuaan vuonna 2013 jo kolmantena vuonna peräkkäin. Palkkamenojen aleneminen on seurausta toiminnan supistumisesta ja tehostumisesta. Maksetut palkat ja palkkiot vuosina (1 000 ) Työhyvinvointi ja terveys Henkilöstöstrategia Kuntayhtymän arvot ja strategiat uudistettiin vuonna Strategiatyön jatkoksi uudistettiin kuntayhtymän henkilöstöstrategia, jonka hallitus hyväksyi keväällä Henkilöstöstrategian tavoitteena on edistää työhyvinvointia. Sen kannalta keskeisiä ovat hyvä johtaminen, työn vaatima osaaminen ja toimiva työyhteisö. Tavoitteena on yhteiseen toimintaan sitoutunut osaava henkilöstö, joka voi hyvin. Osallistavan johtamisen kautta johto ja henkilöstö kantavat yhdessä vastuun toiminnan tuloksellisuudesta sekä työstä ja sen kehittämisestä. Johtoryhmä tekee vuosittain henkilöstöstrategian toteuttamissuunnitelman, jossa määritellään, aikataulutetaan ja vastuutetaan seuraavan vuoden aikana tehtävät toimenpiteet. Vuonna 2013 kuntayhtymän yhteiset arvot avattiin yksiköittäin toimintaperiaatteiksi ja työstettiin työpaikan yhteisiä pelisääntöjä. Perehdyttämissuunnitelma uudistetaan kevään 2014 aikana, ja uusi suunnitelma otetaan käyttöön lukuvuoden alkaessa
16 Tasa-arvo Kehityskeskustelut Työterveyshuolto Hallitus hyväksyi kuntayhtymän ensimmäisen tasa-arvosuunnitelman keväällä Suunnitelma päivitetään kahden vuoden välein, seuraavan kerran vuonna Ennen suunnitelman päivittämistä tehdään kysely, jolla kartoitetaan tasa-arvon toteutumista kuntayhtymässä. Tasa-arvotilanteesta laaditun selvityksen mukaan näyttäisi siltä, että tasa-arvoon liittyvät asiat ovat hyvällä tasolla kuntayhtymässä. Tasa-arvon kokeminen työpaikalla on yleisesti ottaen korkealla tasolla. Kehityskeskustelussa esimies ja alainen keskustelevat alaisen työstä, työtilanteesta ja osaamisesta sekä niiden kehittämisestä. Esimies ja alainen sopivat myös työn tulevista tavoitteista. Kehityskeskustelu sisältää viisi pääkohtaa menneen kauden arviointi tavoitteista sopiminen alaisen työn ja osaamisen kehittäminen yhteistyön kehittäminen esimiehen kanssa muut työn tekemiseen vaikuttavat asiat Kehityskeskustelut käydään säännöllisesti, vähintään joka toinen vuosi. Vuoden 2012 henkilöstökyselyn mukaan 74 % vastanneista oli käynyt esimiehensä kanssa kehityskeskustelun viimeisen kahden vuoden aikana. Kuntayhtymä ostaa henkilökunnan työterveyspalvelut paikallisilta terveyskeskuksilta Saarijärvellä, Viitasaarella ja Äänekoskella. Palveluihin sisältyvät lakisääteinen ennalta ehkäisevä ja työkykyä ylläpitävä työterveyshuolto yleislääkäritasoinen, työterveyspainotteinen sairaanhoito tutkimuksineen erikoislääkärikonsultaatiot työkyvyn tai hoidon tarpeen määrittämiseksi Työkykyä edistävän ja työkyvyttömyyttä ehkäisevän toiminnan vahvistamiseksi työterveyshuolto ja kuntayhtymä ovat sopineet varhaisen tuen toimintamallista. Tavoitteena on mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tukea henkilöiden työkykyä ja puuttua seikkoihin, jotka voivat vaikuttaa sitä heikentävästi. Havaittuihin, parantamista vaativiin asioihin työssä, työolosuhteissa tai henkilön työkyvyssä pyritään etsimään ratkaisuja työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon yhteistyöllä. Toimintatapoina ovat kehityskeskustelut sairauspoissaolojen seuranta työhön paluun tukeminen pitkien sairauspoissaolojen jälkeen hoitoonohjausmalli 14
17 Tykytoiminta Henkilöstökysely Tykytoimintaa suunnittelee ja toteuttaa tykyryhmä, jossa on edustus kaikista yksiköistä. Myös työsuojeluvaltuutetut osallistuvat ryhmän kokouksiin. Tykyryhmä järjestää vuosittain liikuntapäivän kevättalvella POKEn patikan toukokuussa lukuvuoden aloitustilaisuuden liikuntailtapäivän merkeissä elo-syyskuussa pikkujoulun marras-joulukuussa Kuntayhtymä maksaa työntekijöille enintään 35 euroa vuodessa avustusta henkilökohtaisen hyvinvoinnin ja työkyvyn ylläpitämiseen ja parantamiseen. Henkilöstövoimavarojen kehitystä sekä henkilöstöstrategian ja tasa-arvosuunnitelman toteutumista seurataan henkilöstökyselyllä joka toinen vuosi. Seuraava kysely tehdään syksyllä
18 KUNTAYHTYMÄN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Toimintaympäristön muutokset Kuntayhtymän toiminnallinen volyymi pysyi vuoden 2013 aikana kokonaisuutena edellisen vuoden tasolla. Peruskoulutuksen ja työvoimakoulutuksen opiskelijamäärät jopa kasvoivat. Ainoastaan oppisopimuskoulutuksen opiskelijamäärä supistui 359 opiskelijasta 280 opiskelijaan eli 22 %:lla. Toiminnan kokonaisvolyymin säilymisestä huolimatta valtiolta eri toimintoihin tullut kuntayhtymän perusrahoitus aleni kokonaisuudessaan 18,6 miljoonaan euroon. Vähenemistä edelliseen vuoteen nähden oli 0,6 miljoonaa euroa eli 2,9 %. Peruskoulutuksen rahoitus supistui edelliseen vuoteen nähden 0,4 milj. eurolla huolimatta opiskelijamäärän lievästä kasvusta ja oppisopimuskoulutuksen rahoitus väheni 0,2 milj. eurolla. Työvoimakoulutuksen ja oppilaitosmuotoisen lisäkoulutuksen rahoitus kasvoi noin eurolla. Kuntayhtymän alueen työllisyystilanne heikkeni vuoden aikana huomattavasti ollen koko maan mittakaavassakin korkealla tasolla. Työttömien määrä oli Äänekosken ja Saarijärven - Viitasaaren seutukunnalla vuoden lopussa Työttömyysaste oli 18,7 %. Vastaavat luvut vuoden 2012 lopussa olivat ja 16,3 %:a. Työttömyysaste oli koko maassa 12,6 % ja Keski-Suomessa 16,9 %. Omistajakuntien jo aikaisemmin tiukat taloudet ovat kiristyneet entisestään vuoden aikana. Kuntien taloustilanne on vaikuttanut kuntayhtymään kohdistuvina taloudellisina ja toiminnallisina vaatimuksina. Lukiokeskustelu on virinnyt uudelleen osin taloustilanteen ja osin lukioiden pienenevien opiskelijamäärien takia sekä Äänekosken lukiorakennusten heikon kunnon takia. Omistajakuntien väestön määrä oli tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan vuoden lopulla henkilöä. Vähennystä edelliseen vuoteen oli 0,7 %:a. Väestö lisääntyi Laukaassa 0,6 %:lla, Uuraisilla 0,7 %:lla ja Kinnulassa 0,3 %:lla. Saarijärven - Viitasaaren seudulla väestö väheni lähes 400 henkilöllä eli 1,2 %:lla. Toisen asteen koulutukseen hakeutuva 16-vuotiaiden ikäluokka alkoi supistua vuonna 2009 ja kehitys jatkuu voimakkaana tulevina vuosina varsinkin Saarijärven - Viitasaaren seudulla. Ikäluokan koon supistuminen ja ammatillisen koulutuksen viime vuosien suosion taittuminen vaikuttavat opiskelijamääriin ja sitä kautta kuntayhtymän tulopohjaan. Merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät sekä muut toiminnan kehittymiseen vaikuttavat tekijät Väestökehitys Kuntayhtymän toiminnan suurimmat riskit liittyvät alueen väestökehitykseen, joka toteutuessaan ennusteen mukaan voi supistaa opetustoimintaa sekä nuoriso- että aikuiskoulutuksen osalta merkittävästi. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan koko väestö ja vuotiaiden ikäluokka kehittyvät kuntayhtymän alueella seuraavasti: 16
19 Väestö seutukunnittain Seutukunta Muutos-% Ääneseutu, kaikki ,1 % josta ,5 % Saarijärvi-Viitasaari kaikki ,0 % josta ,4 % Laukaa, Multia, Uurainen kaikki ,0 % josta ,4 % Yhteensä kaikki ,1 % josta ,2 % Tilastokeskuksen väestöennuste vuodelta 2012 Valtionosuusuudistus Väestökehitys on huolestuttavinta Saarijärven - Viitasaaren seutukunnalla, jossa kuntayhtymällä on kaksi toimintayksikköä. Kuntayhtymän toimintavolyymiin ja tulopohjaan vaikuttavat väestökehityksen lisäksi alueen lukiokoulutuksen kehitys ja vetovoima sekä aikuiskoulutuksen toimintaedellytykset esim. valtion rahoituksen osalta. Ammatillisen koulutuksen nykyinen rahoitusjärjestelmä on antanut hyvät edellytykset koulutuksen kehittämiseen ja toimeenpanoon. Nykyisen hallituksen hallitusohjelmassa on sovittu ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistamisesta. Hallituksen rakennepoliittisessa ohjelmassa marraskuussa 2013 päätettiin, että uudistus toteutuu vuoden 2015 alusta lukien siten, että samalla rahoitusta leikataan noin 260 milj. euroa. Uudessa rahoitusjärjestelmässä luovutaan laskentapäiviin perustuvasta rahoitusmallista ja siirrytään enemmän tuloksiin perustuvaan rahoitukseen. Uudistuksen sisältö ratkeaa keväällä Aikaisemmin keskustelussa olleesta ylläpitäjämallin purkamisesta hallitusohjelmassa ja myöhemmissäkin hallituksen päätöksissä on luovuttu, mitä voidaan pitää hyvänä asiana ammatillisen koulutuksen näkökulmasta. Oppilaspaikkojen ja yksikköhintojen leikkaukset Osana valtion talouden sopeuttamistoimia opetus- ja kulttuuriministeriö on vuoden 2012 aikana esittänyt %:n leikkauksia peruskoulutuksen, oppisopimuskoulutuksen ja lisäkoulutuksen resursseihin. Leikkaukset on tarkoitus toteuttaa vuosien aikana. Vuoden 2013 kesällä tehdyillä ministeriön päätöksillä leikataan kuntayhtymän peruskoulutuksen opiskelijapaikkoja 170 paikalla eli 11,4, %:lla. Opetus- ja kulttuuriministeriön sopeuttamissuunnitelmat perustuvat pääosin valtakunnan ikäluokkakehitykseen, jolloin nuorisoikäluokiltaan supistuvat alueet menettävät oppilaspaikkoja väestömäärältään kasvaville alueille eli suuriin kaupunkikeskuksiin. Lisäksi toteutetaan yksikköhinnan leikkaus, jonka suuruus on 4,2, %:a vuoden 2013 yksikköhinnan tasosta. Peruskoulutuksen tiedossa olevien leikkausten kokonaisvaikutus kuntayhtymän tuloihin on 2,5 milj. euroa. 17
20 Ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon kokoamisen vauhdittamishanke Sisäiset riskitekijät Opetus- ja kulttuuriministeriöllä on ollut vuodesta 2007 alkaen meneillään ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon kokoamisen vauhdittamishanke. Järjestäjäverkon kokoamishankkeen ja sen taustalla olevan ammattiopistostrategian tavoitteena on muodostaa ammatillisen koulutuksen järjestämiselle alueilla ja eri alojen koulutuksessa riittävän vahva rakenteellinen, taloudellinen ja toiminnallinen perusta sekä lisätä koulutuksen vaikuttavuutta ja tehokkuutta. Opetusministeriö esitti vuoden 2009 keväällä Keski-Suomen ammatillisen koulutuksen kokoamista yhteen organisaatioon, johon kuuluisivat Jyväskylän koulutuskuntayhtymä ja Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä. Kuntayhtymän hallitus kuitenkin totesi vastauksessaan opetusministeriölle, ettei kuntayhtymän toiminnassa ole tapahtunut sellaisia muutoksia, jotka edellyttäisivät vauhdittamishankkeen mukaisia yhdistämistoimia. Yhteistyötä Jyväskylän koulutuskuntayhtymän kanssa kuitenkin jatketaan. Järjestäjäverkon kokoaminen on ollut esillä myös hallituksen rakennepoliittisessa ohjelmassa. Hallitus ja opetus- ja kulttuuriministeriö pyrkivät edelleenkin edistämään koulutuksen järjestäjien kokoamista suuremmiksi ja tehokkaammiksi yksiköiksi. Mahdollinen muutos koulutuksen järjestäjäverkossa vaikuttaisi merkittävästi ammatillisen koulutuksen järjestämiseen pohjoisen Keski-Suomen alueella. Kuntayhtymän sisäisistä riskitekijöistä merkittävimmät ovat henkilökunnan toimintakykyyn ja saatavuuteen, kiinteän omaisuuteen sekä tietotekniikkaan liittyvät riskit. Henkilökuntaan liittyviä ikä-, työkyky-, saatavuus- yms. asioita on käsitelty erikseen vuosittain laadittavassa henkilöstöraportissa. Kuntayhtymän omistuksessa on rakennuksia Äänekoskella, Saarijärvellä ja Viitasaarella. Rakennusten bruttopinta-ala on noin m2. Rakennukset ja niissä oleva irtaimisto on vakuutettu pääosin täysarvovakuutuksella. Vakuutusten omavastuut ovat kuntayhtymän kantokyvyn mukaisia. Vakuutusmääriä ja arvoja käydään vuosittain läpi vakuutusyhtiön kanssa. Toiminnan keskeytymiseen vakuutusturvaa ei ole käytössä. Tietoteknisiin riskeihin on varauduttu pitämällä kuntayhtymän ja oppilaitosten tiedot, tietojärjestelmät ja tietopalvelut asianmukaisesti suojattuina hallinnollisten, teknisten ja muiden toimenpiteiden avulla. IT-tiimi huolehtii käytännön toimista tietoturvan varmistamiseksi. Kuntayhtymän tietohallintoa on tarkemmin käsitelty erillisessä tietohallintostrategia-asiakirjassa. 18
21 KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA Ammatillinen peruskoulutus Koulutustehtävä Opiskelijamäärä Koulutustarjonta Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämässä ammatillisen peruskoulutuksen järjestämisluvassa ja siihen sisältyvässä koulutustehtävässä määrätään koulutusaloista ja koulutusasteista sekä opiskelijamäärästä, johon kuntayhtymä saa lakisääteisen rahoituksen. Opiskelijamäärän kasvun johdosta ministeriö lisäsi vuosina kuntayhtymän peruskoulutuksen vuosittaista enimmäisopiskelijamäärää yhteensä 90 opiskelijalla. Opiskelijamäärä on ollut alkaen Ammatillisessa peruskoulutuksessa oli 1 502,8 opiskelijaa (tilastointipäivien painotettu keskiarvo). Opiskelijamäärä kasvoi edellisestä vuodesta 16 opiskelijalla eli 1,1 %:lla. Opiskelijamäärä on kasvanut 2000-luvulla vuoteen 2010 asti, jonka jälkeen pari vuotta oli hienoista laskua. Viime vuoden kasvu aiheutui aikuisopiskelijoiden määrän lisääntymisestä. Vuonna 2013 opiskelijamäärät kasvoivat lievästi liiketalouden ja hallinnon alalla ja matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla sekä luonnonvara-alalla. Opiskelijoista oli nuorten koulutuksessa 72 % ja aikuiskoulutuksessa 28 %. Nuorten koulutuksen opiskelijat vähenivät edellisistä vuosista. Aikuiskoulutusyksikön lisäksi aikuisopiskelijoita oli sosiaali- ja terveysalalla ja luonnonvara-alalla, sosiaali- ja terveysalalla reilusti yli puolet ja luonnonvara-alalla puolet opiskelijoista. Opiskelijamäärätavoite ylitettiin 13 opiskelijalla. Koulutusyksiköistä tavoitteensa ylittivät aikuiskoulutus ja luonnonvara-ala. Koulutustarjonta säilyi perusteiltaan entisellään. Peruskoulutuksesta kuntayhtymä järjestää eniten tekniikan ja liikenteen alan koulutusta. Myös luonnonvara- ja ympäristöalan sekä sosiaali- ja terveysalan koulutusta on muita aloja enemmän. Elinkeinorakenteen näkökulmasta katsottuna kuntayhtymä kouluttaa työntekijöitä pääasiassa teollisuuteen ja rakennusalalle sekä palvelualoille. Kuntayhtymä on maakunnassa merkittävä luonnonvara-alan koulutuksen järjestäjä. Keski-Suomessa vain POKEssa voi opiskella eläintenhoitajaksi, maaseutuyrittäjäksi (maatalousteknologian ja maatilatalouden koulutusohjelmat), metsuri-metsäpalvelujen tuottajaksi ja metsäenergian tuottajaksi. Samoin kuntayhtymä järjestää ainoana Keski- Suomessa hiusalan koulutusta aikuisille. 19
22 Peruskoulutuksen opiskelijat vuosina (keskimäärin vuodessa) Peruskoulutuksen opiskelijamäärätavoitteiden toteutuminen vuonna
23 Kurssi- ja lisäkoulutus Opiskelijatyöpäivät Kurssi- ja lisäkoulutus koostuu opetus- ja kulttuuriministeriön päättämästä ammatillisesta lisäkoulutuksesta, työvoimakoulutuksesta, oppisopimuskoulutuksen tietopuolisesta koulutuksesta ja muusta koulutuksesta. Lisäkoulutuksena järjestetään ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavaa koulutusta sekä muuta kuin tutkintoon valmistavaa lisäkoulutusta. Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän lisäkoulutuksen järjestämisluvan mukaan valtionosuuden perusteena käytettävä opiskelijatyövuosien vuotuinen vähimmäismäärä on 116. Vuodelle 2013 ministeriö myönsi rahoituksen 116 opiskelijatyövuodelle, ja opiskelijatyövuosia kertyi 96. Seuraavien vuosien rahoitus perustuu edellisten vuosien toteutumaan. Työvoimakoulutuksen, oppisopimuskoulutuksen tietopuolisen koulutuksen sekä muun koulutuksen järjestäminen ja rahoitus perustuvat tarjousmenettelyyn. Koulutus voi olla perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavaa koulutusta sekä täydennyskoulutusta. Vuoden aikana toteutettiin opiskelijatyöpäivää. Talousarvion määrällinen tavoite opiskelijatyöpäivää ylitettiin 13,5 %:lla Eniten järjestettiin kaupan ja hallinnon alan, sosiaali- ja terveysalan sekä tekniikan ja liikenteen kurssi- ja lisäkoulutusta. Niiden osuus kaikista opiskelijatyöpäivistä oli 76,5 %. Opiskelijatyöpäivien määrä pysyi edellisen vuoden tasolla. Vuodesta 2010 alkanut vuoteen 2012 jatkunut opiskelijatyöpäivien voimakas alenemiskehitys pysähtyi. Elpymistä tapahtui eniten suurimmilla kurssikoulutuksen aloilla. Määrällisesti eniten kuntayhtymä järjesti lisäkoulutusta ja työvoimakoulutusta, joiden osuus kaikesta kurssi- ja lisäkoulutuksesta oli 89 prosenttia. Vuonna 2013 lisäkoulutusta toteutettiin opiskelijatyöpäivää. Määrä väheni edellisestä vuodesta 13,8 %, ja tavoite opiskelijatyöpäivää jäi saavuttamatta. Työvoimakoulutusta toteutettiin opiskelijatyöpäivää, joka ylitti tavoitteena olleen opiskelijatyöpäivää 67 %:lla. Työvoimakoulutuksen suurin koulutusala oli majoitus-, ravitsemis- ja talousala. Lisäkoulutuksessa koulutusta oli eniten kaupan ja hallinnon alalla. Kurssi- ja lisäkoulutus vuosina
24 Kurssi- ja lisäkoulutus rahoitusmuodoittain vuosina Opiskelijatyöpäivät Eri koulutusalojen kurssi- ja lisäkoulutusta suunnitteli ja koordinoi aikuiskoulutusyksikkö. Itse koulutus toteutettiin suurimmaksi osaksi aikuiskoulutusyksikössä ja pienempiä määriä luonnonvara-alan ja sosiaali- ja terveysalan yksiköissä. Tavoitteena on yhtenäinen toiminta kaikilla koulutusaloilla ja POKEn aikuiskoulutuksen yhtenäinen esiintyminen ja näkyminen asiakkaille. Aikuiskoulutuksen määrä ja merkitys ovat kasvaneet viime vuosina, kun alueen nuorten ikäluokat ovat pienentyneet. Haasteina aikuiskoulutukselle ovat aikuisväestön keskimääräistä alhaisempi koulutustaso ja ammattitaitoisen työvoiman tarjonnan turvaaminen pohjoisen Keski-Suomen alueella. h Oppisopimuskoulutus Oppisopimuskoulutus on työsuhteeseen tai päätoimiseen yrittäjyyteen perustuvaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä tietopuolisen koulutuksen lähipäivillä ja opiskelijan itsenäisellä työskentelyllä. Oppisopimuskoulutuksena järjestetään perustutkintoon ja ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavaa koulutusta sekä ei-tutkintotavoitteista ammatillista koulutusta. Koulutusta voidaan järjestää henkilöstölle tai uusiin työsuhteisiin. Yrittäjillä on omassa yritystoiminnassaan mahdollisuus kouluttautua oppisopimuksella samoihin tutkintoihin kuin työsuhteisilla opiskelijoilla. Koulutuksen rahoitus määräytyy opiskelijakohtaisen yksikköhinnan perusteella. Peruskoulutusta voidaan järjestää vapaasti tarpeen mukaan, mutta lisäkoulutuksen järjestämistä ja rahoitusta rajoittaa kiintiö. Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän lisäkoulutuksen järjestämisluvan mukaan valtionosuuden perusteena käytettävä oppisopimusten 22
25 Opiskelijamäärä vuotuinen vähimmäismäärä on 191. Vuonna 2013 kuntayhtymä sai 219 vuotuista lisäkoulutuksen oppisopimuspaikkaa. Näistä toteutui vaikean työllisyystilanteen vuoksi vain 191 oppisopimusta. Oppisopimuskoulutuksen opiskelijoiden määrä on vaihdellut vuosittain. Vuonna 2013 opiskelijoita oli 279,5 (tilastointipäivien keskiarvo). Määrä laski 22,3 % edellisestä vuodesta, koska opetus- ja kulttuuriministeriö vähensi lisäkoulutuspaikkoja osana valtiontalouden vakauttamista. Myös alueen työllisyystilanne oli heikko. Koulutuksen kysyntä on painottunut lisäkoulutukseen, ja koulutuksesta yli puolet on ollut ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin valmistavaa koulutusta sekä ei-tutkinto-tavoitteista koulutusta. Eitutkintotavoitteisen ja yrittäjien koulutuksen kysyntä kasvoi jonkin verran edellisvuodesta. Kaiken kaikkiaan oppisopimuskoulutuksessa oli vuoden 2013 aikana 472 opiskelijaa (virtauma). Virtauma on ollut aiempina vuosina opiskelijaa, nyt valtiontalouden vakauttamistoimien, taantuman ja vaikean työllisyystilanteen vuoksi opiskelijavirtauma oli noin 100 pienempi. Oppisopimuksista purkautui 6,6 %, mikä oli samaa tasoa kuin edellisvuonna. Eniten opiskelijoita vuonna 2013 oli sosiaali- ja terveysalalla sekä yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla. Suosituimmat tutkinnot olivat sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, yrittäjän ammattitutkinto, johtamisen erikoisammattitutkinto ja myynnin ammattitutkinto. Vuodelle 2013 talousarviossa oli tavoitteena 320 oppisopimusopiskelijaa. Opiskelijamäärä jäi alle tavoitteen, koska peruskoulutuksen kysyntä oli ennakoitua vähäisempää ja vaikean taloustilanteen ja heikon työllisyyden vuoksi kaikkia oppisopimuksia oli mahdollista solmia suunniteltua vähemmän. Oppisopimuskoulutuksen opiskelijat vuosina (keskimäärin vuodessa) 23
26 Kehittäminen ja hankkeet Laatutyö Opetus- ja kulttuuriministeriön ammatillisen koulutuksen laatustrategian mukaan kaikilla koulutuksen järjestäjillä tulee olla vuonna 2015 yhdessä henkilöstön kanssa luotu ja käyttöönotettu laadunhallintajärjestelmä/toimintajärjestelmä. Järjestelmää parannetaan toimintaympäristössä tapahtuvien muutosten ja palautetiedon pohjalta niin, että se toimii laadunhallinnan ja toiminnan jatkuvan kehittämisen välineenä. POKEssa aloitettiin vuoden 2012 alussa systemaattinen laatutyö, jonka tavoitteena on luoda ja ottaa käyttöön ministeriön edellyttämä toimintajärjestelmä sekä kuvata se toimintakäsikirjassa. Projektissa määriteltiin aluksi ydin- ja tukiprosessit, ja prosesseista laadittiin yksiköittäin nykytilan kuvaukset. Ydinprosessit ovat nuorten koulutus aikuiskoulutus oppisopimuskoulutus työelämän kehittäminen ja palvelu Tukiprosesseja ovat mm. opiskelijan tukipalvelut toiminnan suunnittelu ja ohjaus taloushallinto ja hankinnat IT-palvelut viestintä ja markkinointi Keväällä 2013 siirryttiin seuraavaan vaiheeseen, jonka tavoitteena on prosessien nykytilan kuvausten pohjalta kehittää POKEn yhtenäiset toimintamallit keskeisissä asioissa toiminnan laadun parantamiseksi ja vakioimiseksi. Tarkoitus on, että kaikki prosessit on läpikäyty kevään 2014 aikana. Sisäiset auditoinnit ovat yksi toiminnan arvioinnin ja kehittämisen väline. Ensimmäiset sisäiset auditoijat koulutettiin keväällä Ensimmäinen auditointikierros oli huhtikuussa ja toinen marraskuussa. Näissä auditoinneissa alat ja yksiköt arvioivat toistensa toimintaa ristiin. Tarkoituksena on, että sisäisiä auditointeja tehdään jatkossa systemaattisesti kaksi kertaa vuodessa. POKE on mukana opetus- ja kulttuuriministeriön organisoimassa laadunhallintajärjestelmän arviointikriteerien pilotoinnissa. Pilotointi tehdään itsearviointina maaliskuussa Kaikki ammatilliset oppilaitokset tekevät kriteereihin perustuvan itsearvioinnin vuoden 2015 alkupuolella. POKE oli vuonna 2013 mukana laadunhallintaan liittyvässä Itä-Suomen LaStrada Verkostosta voimaa -hankkeessa. Syksyllä 2013 tehtiin päätös, että POKE lähtee myös mukaan 2014 alussa aloitettavaan Samassa veneessä Kehittävää arviointia Keski- Suomessa -hankkeeseen. 24
27 EU-ohjelmakauden hankkeet EU-ohjelmakaudella hankkeiden rahoittajat ovat asettaneet etusijalle maakunnalliset yhteishankkeet. Hallituksen linjauksen mukaisesti kuntayhtymä on mukana hankkeissa, jotka hyödyttävät Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskuksen POKEn perustehtävää. Vuonna 2013 kuntayhtymä oli mukana useissa yhteishankkeissa osatoteuttajana ja kumppanina. Hankkeita hallinnoivat mm. Jyväskylän koulutuskuntayhtymä ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Yhteishankkeita olivat mm. Energiapajun kestävä tuotanto ja käyttö Kansainvälisyyskoulu 2 LUMAKO Luonnon- ja maisemanhoitotöiden koulutushanke Tarvaalan biotalouskampus Tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen oppimisessa Valmistuvat töihin Yritysten Taitava Keski-Suomi Kuntayhtymän omat hankkeet vuonna 2013 olivat AVOKAS Ammatillinen valmennus ja osaamisen kehittäminen asiakaslähtöisesti BKMPOKE Bio- ja muut uusiutuvat energiakäytännöt malliksi Opetushallinnon rahoittamat ammatillisen koulutuksen kehittämishankkeet Opetushallitus myöntää koulutuksen järjestäjille avustusta ammatillisen koulutuksen ja aikuiskoulutuksen kehittämiseen sekä työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän hoitamiseen. Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää koulutukseen liittyviä harkinnanvaraisia erityisavustuksia. Vuonna 2013 toteutettiin seuraavia kuntayhtymän omia hankkeita: HAKKU Ammatillisen lisäkoulutuksen laadun kehittäminen Maahanmuuttajien perustutkintokoulutuksen jatkotukitoimet Yhteishankkeita olivat mm. DIGIMOTO Metsäalan digitaalisten oppimisympäristöjen kehittämishanke OKseutu Osaamisen kehittämisen yritys- ja seutumalli Samassa veneessä Kehittävää arviointia Keski-Suomessa TUTTU Tutkintotilaisuudet tutuiksi Ympäristöagentti 25
28 Kansainvälisyyshankkeet Investoinnit Kuntayhtymä oli mukana EU:n elinikäisen oppimisen ohjelman kansainvälisissä Comenius ja Leonardo da Vinci -yhteistyöhankkeissa, jotka on tarkoitettu opiskelijoille Building the Future Car Service in Europe New Guide Volunteers for Safety and Security Vuoden 2013 investoinnit, yhteensä euroa, muodostuivat opetuksen ja muun toiminnan käyttöön tarvittavan irtaimen käyttöomaisuuden hankinnasta ja kiinteistöjen saneerauksesta. suurin yksittäinen investointi oli Piilolantien G-rakennuksen saneerauksen ensimmäinen vaihe, jonka kustannukset olivat euroa. Investointimenoihin kirjattua rakennus- ja saneeraustoimintaa oli yhteensä euron arvosta. KUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMINEN Sisäinen valvonta on osa organisaation johtamista. Sisäisen valvonnan tavoitteena on toiminnan tuloksellisuuden (=taloudellisuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden) varmistaminen ja parantaminen sekä toiminnan jatkuvuuden turvaaminen. Johdolla on vastuu sisäisen valvonnan järjestämisestä. Sisäinen valvonta jakaantuu sisäiseen tarkkailuun, luottamushenkilöiden suorittamaan seurantaan ja sisäiseen tarkastukseen. Sisäinen tarkkailu on jatkuviin toimintarutiineihin sisältyvää toimintojen ja varojen käytön valvontaa. Sitä varten ei ole erillisiä toimielimiä. Sisäisellä tarkkailulla varmistetaan, että tehtävät hoidetaan oikeaan aikaan, suunnitellulla ja hyväksyttävällä tavalla sekä tehtävään osoitettujen voimavarojen puitteissa. Sisäinen tarkkailu toteutuu johtamisjärjestelmällä ja siihen liittyvällä tavoitteiden määrittelyllä ja asettamisella, johdonmukaisena organisaationa ja toimivina laskenta- ja raportointijärjestelminä. Organisaatio ja viranhaltijoiden toimivalta on määritelty kuntayhtymän hallintosäännössä. Toimintaohjeita sisältyy mm. talousarvion täytäntöönpano-ohjeisiin. Näitä säännöksiä laadittaessa sisäisen valvonnan näkökulma on otettu huomioon. Jokaisen esimiesasemassa olevan tehtävänä on huolehtia toimialueensa sisäisestä valvonnasta. Kunnallishallinnossa seuranta on ennen muuta luottamushenkilöille kuuluva osa sisäistä valvontaa. Seurannan keskeisiä tehtäviä ovat tavoitteiden asettamisen ja saavuttamisen valvonta, valmistelun ja esittelyn valvonta sekä johtamistoiminnan toimivuuden valvonta. Kuntayhtymään ei ole perustettu erityistä sisäisen tarkastuksen yksikköä tai sisäisen tarkastajan tehtävää. Palvelua ei ole myöskään hankittu ulkopuoliselta palveluntuottajalta. Viranhaltijatyönä on suoritettu kassojen ja rahavirtojen tarkastusta. Edellä mainitulla tavalla suoritetussa sisäisessä valvonnassa ei ole havaittu vuoden 2013 aikana raportoitavia virheitä tai puutteita. Kuntayhtymän hallitus on hyväksynyt sisäisen valvonnan ohjeen. 26
29 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS Tilikauden tuloksen muodostuminen Kuntayhtymän toimintatuotot vuodelta 2013 olivat 20,3 milj. euroa. Alenema edelliseen vuoteen verrattuna oli 0,5 milj. euroa eli 2,2 %. Kokonaistulojen vuosia kestänyt kasvu taittui vuonna 2011 jatkuen laskuna vuonna 2012 ja myös vuonna Tulojen aleneminen johtui pääasiassa ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhinnan pienenemisestä ja oppisopimuskoulutuksen määrällisestä supistumisesta. Peruskoulutuksen tulot supistuivat 0,4 milj. eurolla ja oppisopimuskoulutuksen 0,2 milj. euroa edelliseen vuoteen verrattuna. Vastapainoksi muissa tuloerissä tapahtui lievää kasvua vuoteen 2012 verrattuna. Toimintakulut olivat 18,2 milj. euroa. Vähennystä edelliseen vuoteen verrattuna oli 0,5 milj. euroa eli 2,5 %. Suurin vähennys oli henkilöstömenoissa 0,2 milj. euroa ja palveluiden ostoissa 0,2 milj. euroa. Kuntayhtymä saavutti 2,2 milj. euron toimintakatteen. Toimintakate säilyi edellisen vuoden tasolla. Rahoitustuotot olivat 0,6 milj. euroa, mikä nostaa vuosikatteen 2,8 milj. euroon. Toiminta- ja vuosikate olivat edelleenkin viime vuosien hyvällä tasolla huolimatta kolmatta vuotta jatkuneesta tulojen alenemisesta. Suunnitelman mukaiset poistot olivat 1,1 milj. euroa ja tilikauden tulos 1,7 milj. euroa. Poistoeron vähennyksen jälkeen ylijäämäksi jäi 1,8 milj. euroa. Tuloslaskelma vuosina 2013 ja 2012 Toteutuma 2013 Toteutuma 2012 Muutos -% Toimintatuotot , ,09-2,2 Toimintakulut , ,69-2,5 Toimintakate , ,40-0,3 Rahoitustuotot ja kulut , ,27 58 Vuosikate , ,67 8,2 Poistot käyttöomaisuudesta ja pitkävaikutteisista menoista , ,05 2,9 Satunnaiset tuotot ja kulut Tilikauden tulos , ,62 11,9 Poistoeron lisäys/vähennys , ,78 81,0 Varausten lisäys/vähennys Rahastojen lisäys/vähennys Tilikauden ylijäämä , ,40 14,6 27
30 Toiminnan rahoitus Kuntayhtymän rahoitustilanne oli hyvä koko tilikauden. Tulorahoitusta jäi 2,8 milj. euroa. Käyttöomaisuusinvestointien määrä oli 2,1 milj. euroa, joten varsinainen toiminnan ja investointien nettovaikutus rahoitukseen oli 0,7 milj. euroa. Rahoituslaskelma vuosina 2013 ja 2012 Toiminnan ja investointien rahavirta Tulorahoitus Investointimenot Rahoituksen rahavirta Oman pääoman muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat
Hallitus 3/2014. Torstai 3.4.2014 klo 15.00 16.50. Äänekosken ammatillisen koulutuksen ky, toimiston kokoushuone, Piilolantie 17, Äänekoski
KOULUTUKSEN KUNTAYHTYMÄ KOKOUSKUTSU ASIALUETTELO Hallitus 3/2014 KOKOUSTIEDOT Aika Paikka Torstai 3.4.2014 klo 15.00 16.50 Äänekosken ammatillisen koulutuksen ky, toimiston kokoushuone, Piilolantie 17,
LisätiedotHallitus 11/2014. Torstai 11.12.2014 klo 10.00 11.20. Äänekosken ammatillisen koulutuksen ky, toimiston kokoushuone, Piilolantie 17, Äänekoski
KOULUTUKSEN KUNTAYHTYMÄ KOKOUSKUTSU ASIALUETTELO Hallitus 11/2014 KOKOUSTIEDOT Aika Paikka Torstai 11.12.2014 klo 10.00 11.20 Äänekosken ammatillisen koulutuksen ky, toimiston kokoushuone, Piilolantie
LisätiedotHallitus 4/2014. Keskiviikko 23.4.2014 klo 15.40 16.05. Äänekosken ammatillisen koulutuksen ky, toimiston kokoushuone, Piilolantie 17, Äänekoski
KOULUTUKSEN KUNTAYHTYMÄ KOKOUSKUTSU ASIALUETTELO Hallitus 4/2014 KOKOUSTIEDOT Aika Paikka Keskiviikko 23.4.2014 klo 15.40 16.05 Äänekosken ammatillisen koulutuksen ky, toimiston kokoushuone, Piilolantie
LisätiedotToimintakertomus 2015
Val 1/10.6.2016 Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä SISÄLLYSLUETTELO KUNTAYHTYMÄN JOHTAJAN KATSAUS... 1 KUNTAYHTYMÄN HALLINTO... 2 Toiminta-ajatus... 2 Visio... 2 Tehtävät... 2 Jäsenkunnat...
LisätiedotVal 1/12.6.2015 liite nro 4
Val 1/12.6.2015 liite nro 4 SISÄLLYSLUETTELO KUNTAYHTYMÄN JOHTAJAN KATSAUS... 1 KUNTAYHTYMÄN HALLINTO... 2 Toiminta-ajatus... 2 Visio... 2 Tehtävät... 2 Jäsenkunnat... 2 Toimipaikat... 3 Kuntayhtymän hallinto-organisaatio...
LisätiedotHallitus 2/2015. Äänekosken ammatillisen koulutuksen ky, toimiston kokoushuone, Piilolantie 17, Äänekoski
KOULUTUKSEN KUNTAYHTYMÄ KOKOUSKUTSU ASIALUETTELO Hallitus 2/2015 KOKOUSTIEDOT Aika Paikka Torstai 5.3.2015 klo 15.00 Äänekosken ammatillisen koulutuksen ky, toimiston kokoushuone, Piilolantie 17, Äänekoski
LisätiedotHallitus 4/2015. Keskiviikko klo
KOULUTUKSEN KUNTAYHTYMÄ KOKOUSKUTSU ASIALUETTELO Hallitus 4/2015 KOKOUSTIEDOT Aika Paikka Keskiviikko 29.4.2015 klo 15.00 15.55 Äänekosken ammatillisen koulutuksen ky, G-rakennuksen neuvottelutila, Piilolantie
LisätiedotÄänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2016-2018
Kaupunginhallitus 263 12.10.2015 Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2016-2018 552/00.04.01/2015 KH 263 Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymässä
LisätiedotHallitus 11/2015. Torstai klo Äänekosken ammatillisen koulutuksen ky, Piilolantie 17, Äänekoski
KOULUTUKSEN KUNTAYHTYMÄ KOKOUSKUTSU ASIALUETTELO Hallitus 11/2015 KOKOUSTIEDOT Aika Paikka Torstai 10.12.2015 klo 10.30 11.26 Äänekosken ammatillisen koulutuksen ky, Piilolantie 17, Äänekoski ASIAT Liite
LisätiedotHallitus 1/2016. Perjantai 29.1.2016 klo 9.00 11.00. Äänekosken ammatillisen koulutuksen ky, Piilolantie 17, Äänekoski
KOULUTUKSEN KUNTAYHTYMÄ KOKOUSKUTSU ASIALUETTELO Hallitus 1/2016 KOKOUSTIEDOT Aika Paikka Perjantai 29.1.2016 klo 9.00 11.00 Äänekosken ammatillisen koulutuksen ky, Piilolantie 17, Äänekoski ASIAT Liite
LisätiedotHall 8/ Liite nro 3
Hall 8/31.8.2017 Liite nro 3 Sisällys vertailu 1.1. 30.6.2017... 1 Tuloslaskelmat 2014 17... 2 Talousarvion toteutumavertailu 2017... 3 Toimintakate 2014 17... 4 Palkkojen toteutumat 1.1. 30.6.2017...
LisätiedotHallitus 3/
Hallitus 3/30.3.2017 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTAKERTOMUS KUNTAYHTYMÄN JOHTAJAN KATSAUS... 1 KUNTAYHTYMÄN HALLINTO... 2 Toiminta-ajatus... 2 Visio... 2 Tehtävät... 2 Jäsenkunnat... 3 Toimipaikat... 3 Kuntayhtymän
LisätiedotHallitus 2/2016. Torstai klo Äänekosken ammatillisen koulutuksen ky, Piilolantie 17, Äänekoski
KOULUTUKSEN KUNTAYHTYMÄ KOKOUSKUTSU ASIALUETTELO Hallitus 2/2016 KOKOUSTIEDOT Aika Paikka Torstai 25.2.2016 klo 15.00 16.55 Äänekosken ammatillisen koulutuksen ky, Piilolantie 17, Äänekoski ASIAT Liite
LisätiedotHallitus 2/2015. Torstai 5.3.2015 klo 15.00 16.00. Äänekosken ammatillisen koulutuksen ky, toimiston kokoushuone, Piilolantie 17, Äänekoski
KOULUTUKSEN KUNTAYHTYMÄ KOKOUSKUTSU ASIALUETTELO Hallitus 2/2015 KOKOUSTIEDOT Aika Paikka Torstai 5.3.2015 klo 15.00 16.00 Äänekosken ammatillisen koulutuksen ky, toimiston kokoushuone, Piilolantie 17,
LisätiedotHallitus 1/2015. Torstai 29.1.2015 klo 15.00 16.08. Äänekosken ammatillisen koulutuksen ky, toimiston kokoushuone, Piilolantie 17, Äänekoski
KOULUTUKSEN KUNTAYHTYMÄ KOKOUSKUTSU ASIALUETTELO Hallitus 1/2015 KOKOUSTIEDOT Aika Paikka Torstai 29.1.2015 klo 15.00 16.08 Äänekosken ammatillisen koulutuksen ky, toimiston kokoushuone, Piilolantie 17,
LisätiedotHallitus 10/2013. Torstai 28.11.2013 klo 15.00 16.20. Äänekosken ammatillisen koulutuksen ky, toimiston kokoushuone, Piilolantie 17, Äänekoski
KOULUTUKSEN KUNTAYHTYMÄ KOKOUSKUTSU ASIALUETTELO Hallitus 10/2013 KOKOUSTIEDOT Aika Paikka Torstai 28.11.2013 klo 15.00 16.20 Äänekosken ammatillisen koulutuksen ky, toimiston kokoushuone, Piilolantie
LisätiedotViite: Opetusministeriön päätökset 25.6.2002 ja 27.9.2002 (36/400/2002) Asia: Opetushallinnon koulutusluokituksen muuttaminen
Dnro 19/400/2004 Pvm 25.3.2004 Jakelussa mainituille Viite: Opetusministeriön päätökset 25.6.2002 ja 27.9.2002 (36/400/2002) Asia: Opetushallinnon koulutusluokituksen muuttaminen Opetusministeriö on päättänyt
LisätiedotLiite 3 UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS. Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma
UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS Talousarvio 21 ja taloussuunnitelma 21-212 Uudenkaupungin ammattiopisto Novidan johtokunta 3.9.29 TULOSLASKELMA 21-212 1 euroa 22.9.29 14:9 TP 28 Liikevaihto
LisätiedotHallitus 9/2015. Torstai 29.10.2015 klo 15.00 16.50. Äänekosken ammatillisen koulutuksen ky, Toimiston neuvotteluhuone, Piilolantie 17, Äänekoski
KOULUTUKSEN KUNTAYHTYMÄ KOKOUSKUTSU ASIALUETTELO Hallitus 9/2015 KOKOUSTIEDOT Aika Paikka Torstai 29.10.2015 klo 15.00 16.50 Äänekosken ammatillisen koulutuksen ky, Toimiston neuvotteluhuone, Piilolantie
LisätiedotLIITE 1 PÄÄTÖSMALLI Koulutuksen järjestäjän nimi. Lähiosoite (PL, jos on) Postinumero ja postitoimipaikka. pv.kk.xxxx.
LIITE 1 PÄÄTÖSMALLI 27.8.1998 Koulutuksen järjestäjän nimi Lähiosoite (PL, jos on) Postinumero ja postitoimipaikka pv.kk.xxxx xxx/430/xxxx KOULUTUKSENJÄRJESTÄMISLUPA. Opetusministeriö on ammatillisesta
LisätiedotParhaat oppimistulokset tehdään yhdessä. Päijät-Hämeen koulutuskonserni Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu Tuoterengas
Parhaat oppimistulokset tehdään yhdessä Päijät-Hämeen koulutuskonserni Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu Tuoterengas 12.2.2013 Päijät-Hämeen koulutuskonserni Päijät-Hämeen koulutuskonserni
LisätiedotHallitus 10/2015. Äänekosken ammatillisen koulutuksen ky, Toimiston kokoushuone, Piilolantie 17, Äänekoski
KOULUTUKSEN KUNTAYHTYMÄ KOKOUSKUTSU ASIALUETTELO Hallitus 10/2015 KOKOUSTIEDOT Aika Paikka Torstai 26.11.2015 klo 14.00 Äänekosken ammatillisen koulutuksen ky, Toimiston kokoushuone, Piilolantie 17, Äänekoski
Lisätiedot7. OPPILAITOSMUOTOINEN AMMATILLINEN LISÄKOULUTUS
7. OPPILAITOSMUOTOINEN AMMATILLINEN LISÄKOULUTUS 7.1. Rahoitettava toiminta Ammatillisen lisäkoulutuksen valtionosuusrahoitusta myönnetään ammattitutkintojen ja erikoisammattitutkintojen ja niihin valmistavan
LisätiedotVal 2/ liite nro 4
Val 2/15.6.2018 liite nro 4 SISÄLLYSLUETTELO TOIMINTAKERTOMUS ÄÄNEKOSKEN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KUNTAYHTYMÄ Kuntayhtymän johtajan katsaus... 1 Kuntayhtymän hallinto... 2 Toiminta-ajatus... 2 Visio...
LisätiedotJärjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi
Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi Hakukirje Yksi kirje, jolla haetaan lukiokoulutuksen järjestämislupaa ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupaa
LisätiedotJärjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi
Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi Hakukirje Yksi kirje, jolla haetaan lukiokoulutuksen järjestämislupaa ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupaa
LisätiedotJOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013
JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013 SISÄLLYSLUETTELO 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA JAKAUMA SEKTOREITTAIN. 1 2. IKÄ-JA SUKUPUOLIJAKAUMA.. 2 3. IKÄRAKENNE 3 4. PALVELUSSUHTEEN KESTO 3 5. HENKILÖSTÖMENOT 4
LisätiedotNäyttötutkintojen rahoitus. Olli Vuorinen
Näyttötutkintojen rahoitus Olli Vuorinen Ammatillinen peruskoulutus tutkintoon johtava (opetussuunnitelmaperusteinen ammatillinen peruskoulutus) tutkintoon valmistava (näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen
LisätiedotÄänekosken ammatillisen koulutuksen ky, toimiston kokoushuone, Piilolantie 17, Äänekoski Henkilökohtainen varajäsen
KOULUTUKSEN KUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA nro 4/2010 Hallitus sivu 1 KOKOUSTIEDOT Aika Torstai 29.4.2010 klo 15.00 15.55 OSALLISTUJAT Läsnäolijat X Paikka Äänekosken ammatillisen koulutuksen ky, toimiston kokoushuone,
LisätiedotENNAKOINTI
ENNAKOINTI 10.9.2013 Oulun seudun ammattiopisto OSAO Aloitti nykymuodossaan 1.1.2005 1.1.2009 alkaen 12 koulutusyksikköä ja hallintoyksikkö Opiskelijoita yhteensä n. 11 300 Perusopetuksessa 6 000 Aikuiskoulutuksessa
LisätiedotHallitus 7/2015. Äänekosken ammatillisen koulutuksen ky Luokka 207, Piilolantie 17, Äänekoski
KOULUTUKSEN KUNTAYHTYMÄ KOKOUSKUTSU ASIALUETTELO Hallitus 7/2015 KOKOUSTIEDOT Aika Paikka Torstai 27.8.2015 klo 15.00 Äänekosken ammatillisen koulutuksen ky Luokka 207, Piilolantie 17, Äänekoski ASIAT
LisätiedotOppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii
Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää
LisätiedotHallitus 6/2017. Torstai klo Äänekosken ammatillisen koulutuksen ky, Piilolantie 17, Äänekoski
KOULUTUKSEN KUNTAYHTYMÄ KOKOUSKUTSU ASIALUETTELO Hallitus 6/2017 KOKOUSTIEDOT Aika Paikka Torstai 18.5.2017 klo 15.00 16.00 Äänekosken ammatillisen koulutuksen ky, Piilolantie 17, Äänekoski ASIAT Liite
LisätiedotLaki. Lain tarkoitus ja soveltamisala. Rahoituksen periaatteet. Määritelmä. HE 186/1996 vp. EV 207/1996 vp -
EV 207/1996 vp - HE 186/1996 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitusta koskevaksi lainsäädännöksi Eduskunnalle on annettu hallituksen esitys n:o 186/1996 vp ammatillisen
LisätiedotAmmatillisen lisäkoulutuksen rahoitus
Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus 4.12.2013 Pasi Rentola Ammatillisen koulutuksen rahoituksen kokonaisuus Oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus 1,662 mrd. euroa Oppilaitosmuotoinen ammatillinen
LisätiedotTOIMINTAKERTOMUS 2011
LOUNAIS-SUOMEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ TOIMINTAKERTOMUS 2011 Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä omistaa Liedon ammatti- ja aikuisopiston, Loimaan ammatti- ja aikuisopiston ja Uudenkaupungin ammatti- ja aikuisopisto
LisätiedotHallitus 5/2012. Torstai 31.5.2012 klo 15.00 16.50. Äänekosken ammatillisen koulutuksen ky, toimiston kokoushuone, Piilolantie 17, Äänekoski
KOULUTUKSEN KUNTAYHTYMÄ KOKOUSKUTSU ASIALUETTELO Hallitus 5/2012 KOKOUSTIEDOT Aika Paikka Torstai 31.5.2012 klo 15.00 16.50 Äänekosken ammatillisen koulutuksen ky, toimiston kokoushuone, Piilolantie 17,
LisätiedotTAULUKKOLUETTELO TAULUKKO
TAULUKKOLUETTELO TAULUKKO 1: HELSINGIN YLEISSIVISTÄVIEN KOULUJEN LUKUMÄÄRÄ YLLÄPITÄJITTÄIN 2009-2014 TAULUKKO 2: HELSINGIN YLEISSIVISTÄVIEN KOULUJEN OPPILAS- JA OPISKELIJAMÄÄRÄ YLLÄPITÄJITTÄIN 2009-2014
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen laadun varmistaminen ja järjestämisedellytysten arviointi. Opetusneuvos Tarja Riihimäki
Ammatillisen koulutuksen laadun varmistaminen ja järjestämisedellytysten arviointi Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen laadunhallinta: laatustrategian lähtökohtia Edistetään korkealaatuista
LisätiedotHallitus 3/2018. Torstai klo Äänekosken ammatillisen koulutuksen ky, Piilolantie 17, Äänekoski
KOULUTUKSEN KUNTAYHTYMÄ KOKOUSKUTSU ASIALUETTELO Hallitus 3/2018 KOKOUSTIEDOT Aika Paikka Torstai 22.3.2018 klo 15.15 16.28 Äänekosken ammatillisen koulutuksen ky, Piilolantie 17, Äänekoski ASIAT Liite
LisätiedotHallitus 3/2015. Äänekosken ammatillisen koulutuksen ky, toimiston kokoushuone, Piilolantie 17, Äänekoski
KOULUTUKSEN KUNTAYHTYMÄ KOKOUSKUTSU ASIALUETTELO Hallitus 3/2015 KOKOUSTIEDOT Aika Paikka Torstai 2.4.2015 klo 15.00 Äänekosken ammatillisen koulutuksen ky, toimiston kokoushuone, Piilolantie 17, Äänekoski
Lisätiedot2012 Osavuosikatsaus 1-9
Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto 212 Osavuosikatsaus 1-9 Mikkeli Pieksämäki Juva www.esedu.fi Sisältö OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 3.9.212... 3 1 Perustutkinto-opiskelijoiden määrän kehittyminen...
LisätiedotKONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2015 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3
1(10) KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2015 SISÄLLYSLUETTELO SAATTEEKSI. 2 1. HENKILÖSTÖPANOKSET. 3 1.1. HENKILÖSTÖ... 3 1.1.1 Henkilöstön määrä... 3 1.1.2 Henkilöstön määrä toimialoittain.. 3 1.1.3
LisätiedotAMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT
AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT Ammatillinen lisäkoulutus 3.9.2013 Kuopio 5.9.2013 Tampere 10.9.2013 Helsinki 12.9.2013 Oulu Antti Markkanen Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta
LisätiedotOPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ
Tiedotusvälineille 3.8.2011 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja
LisätiedotKONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2016 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3
1(11) KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2016 SISÄLLYSLUETTELO SAATTEEKSI. 2 1. HENKILÖSTÖPANOKSET. 3 1.1. HENKILÖSTÖ... 3 1.1.1 Henkilöstön määrä... 3 1.1.2 Henkilöstön määrä toimialoittain.. 3 1.1.3
LisätiedotHallitus 6/2015. Torstai 11.6.2015 klo 15.00 16.26 Kapeenkoski Oy, Kapeenkoskentie 105, Äänekoski
KOULUTUKSEN KUNTAYHTYMÄ KOKOUSKUTSU ASIALUETTELO Hallitus 6/2015 KOKOUSTIEDOT Aika Paikka Torstai 11.6.2015 klo 15.00 16.26 Kapeenkoski Oy, Kapeenkoskentie 105, Äänekoski ASIAT Liite nro PÖYTÄKIRJA Sivu
LisätiedotKONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3
1(11) KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2013 SISÄLLYSLUETTELO SAATTEEKSI. 2 1. HENKILÖSTÖPANOKSET. 3 1.1. HENKILÖSTÖ... 3 1.1.1 Henkilöstön määrä... 3 1.1.2 Henkilöstön määrä toimialoittain.. 3 1.1.3
LisätiedotKONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3
1(10) KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2012 SISÄLLYSLUETTELO SAATTEEKSI. 2 1. HENKILÖSTÖPANOKSET. 3 1.1. HENKILÖSTÖ... 3 1.1.1 Henkilöstön määrä... 3 1.1.2 Henkilöstön määrä toimialoittain.. 3 1.1.3
LisätiedotAMMATTITTAITOINEN POHJOIS-KARJALA
AMMATTITTAITOINEN POHJOIS-KARJALA Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä maakunnan ammattitaidon ja osaamisen kehittäjänä 28.3.2017 Esa Karvinen Kuntayhtymän johtaja PKKY 13 pohjoiskarjalaista omistajakuntaa
LisätiedotKuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen
Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen 11.10.2016 OKM reformin seurantaryhmässä: - Järjestämislupa voidaan myöntää hakemuksesta kunnalle, kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle. - Kuntien
LisätiedotKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA
21.06.2012 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 57/531/2012 Närvilänkatu 8 67100 KOKKOLA KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISLUPA Opetus- ja kulttuuriministeriö on ammatillisesta koulutuksesta annetun lain (630/1998) 9
LisätiedotSAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ
SAVON KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ Yksi Suomen suurimmista ammatillisen perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksen järjestäjistä n. 8000 opiskelijaa Henkilöstöä n. 850 Koulutamme ammattilaisia neljällä eri paikkakunnalla
LisätiedotKOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
TKOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2007-2012 T Luonnos lausunnolle 6/2007, määräaika 9/2007 T Esitys valmis 12.10.2007 T Sivistyspoliittisen ministeriryhmän käsittely 10-11/2007 T Valtioneuvoston
Lisätiedot5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS
5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 5.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Ammatillinen peruskoulutus on ammatilliseen perustutkintoon johtavaa koulutusta ja ammatilliseen peruskoulutukseen
LisätiedotOPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2009 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ
Tiedotusvälineille 6.8.2009 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2009 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja
LisätiedotKONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2017 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3
1(11) KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2017 SISÄLLYSLUETTELO SAATTEEKSI. 2 1. HENKILÖSTÖPANOKSET. 3 1.1. HENKILÖSTÖ... 3 1.1.1 Henkilöstön määrä... 3 1.1.2 Henkilöstön määrä toimialoittain.. 3 1.1.3
LisätiedotSAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori
SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio tori t Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi
LisätiedotKONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 SAATTEEKSI HENKILÖSTÖPANOKSET HENKILÖSTÖ... 3
1(11) KONNEVEDEN KUNTA HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS 2014 SISÄLLYSLUETTELO SAATTEEKSI. 2 1. HENKILÖSTÖPANOKSET. 3 1.1. HENKILÖSTÖ... 3 1.1.1 Henkilöstön määrä... 3 1.1.2 Henkilöstön määrä toimialoittain.. 3 1.1.3
LisätiedotTavoitekehitys, Varsinais-Suomi
0 Yleissivistävä koulutus 0 0 0 0 1 Humanistinen ja kasvatusala 707 707 450 437 257 270 2 Kulttuuriala 755 859 346 288 513 571 3 Yhteiskuntat., liiketalouden ja hallinnon ala 1 528 1 819 1 332 1 500 487
LisätiedotSAVON OPPISOPIMUSKESKUS. Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio. Asiakaspalvelu p. 044 785 3067
SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Kauppakatu 28 B 3.krs, (Kauppakeskus Aapeli) (PL 87) 70110 Kuopio Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi tai oppisopimuskeskus@sakky.fi
LisätiedotIlman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen
Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus
LisätiedotESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ
HE 196/2013 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain väliaikaisesta muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi opetus- ja kulttuuritoimen
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen reformi ja työvoimakoulutus. Ylijohtaja Mika Tammilehto
Ammatillisen koulutuksen reformi ja työvoimakoulutus Ylijohtaja Mika Tammilehto 27.3.2017 Keskeiset uudistukset Yksi laki ammatillisesta koulutuksesta: osaamisperusteisuus, asiakaslähtöisyys ja elinikäinen
LisätiedotHallitus 4/2018. Torstai klo
KOULUTUKSEN KUNTAYHTYMÄ KOKOUSKUTSU ASIALUETTELO Hallitus 4/2018 KOKOUSTIEDOT ASIAT Aika Paikka Torstai 26.4.2018 klo 15.15 16.40 Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto, Opinahjon yksikkö Opinahjontie 1,
LisätiedotREITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010
REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen
LisätiedotSatakunnan oppisopimuskeskus
Satakunnan oppisopimuskeskus Henkilöstö Koulutustarkastajat Janne Koskela, Riitta Lehtonen, Juha Nurmi, Anne Nurmimäki (Rauma) Koulutussihteerit: Sirpa Häyhtiö, Kirsi Aulapalo, Kirsi Jokisuo, Satu Uusi-Uola
Lisätiedot14.10.2013 Päivi Yli-Karro WinNova,
Oppisopimustoiminnan i i i ajankohtaiskatsaus k t 14.10.2013 Päivi Yli-Karro WinNova, Henkilöstö 3 ½ koulutustarkastajaa 4 ½ koulutussihteeriä Toimipisteet Otavankatu 5A, Pori ja Satamakatu 17, Rauma Eniten
LisätiedotKeski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP
1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP TALOUSARVION 2014 TOTEUTUMINEN AJALTA Tilikauden 1-5/2013 jaksotettu tulos on 3.367 euroa positiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten jälkeen
LisätiedotTiedotusvälineille Aineistoa vapaasti käytettäväksi
Tiedotusvälineille 9.8.2010 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2010 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja
LisätiedotAjankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen. Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund
Ajankohtaista ministeriöstä - Nuorten oppisopimuskoulutuksen kehittäminen Opso ry syysseminaari 19.11.2013 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Vuoden 2014 oppisopimuskoulutuksen lisäkoulutuksen paikat Päätös
LisätiedotJÄMSÄN KAUPUNKI. TALOUSARVION MUUTOS talousjohtaja Ari Luostarinen. Jämsä elämäsi tarina
JÄMSÄN KAUPUNKI TALOUSARVION MUUTOS 9.4.2017 talousjohtaja Ari Luostarinen Jämsä elämäsi tarina 1 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Tavoitetaso Tuloslaskelman tunnusluvut 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
LisätiedotKhall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015
Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Sisällysluettelo 1.Vakinainen henkilöstö palvelualueittain 2. Vakinaisen henkilöstön ikärakenne 3. Eläkeiän saavuttavat vuosina 2016-2025 4. Henkilöstömenot
LisätiedotRovaniemen koulutuskuntayhtymä
Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Arto Ylitalo Kuntayhtymän johtaja Luottamushenkilöiden koulutus- ja perehdytysohjelma Rovaniemen kaupunki 11.4.2013 Omistajat - koko Lapin asialla Organisaation tehtävät
LisätiedotHallitus 5/2015. Torstai 28.5.2015 klo 15.00 16.55. Äänekosken ammatillisen koulutuksen ky, Luokka 207, Piilolantie 17, Äänekoski
KOULUTUKSEN KUNTAYHTYMÄ KOKOUSKUTSU ASIALUETTELO Hallitus 5/2015 KOKOUSTIEDOT Aika Paikka Torstai 28.5.2015 klo 15.00 16.55 Äänekosken ammatillisen koulutuksen ky, Luokka 207, Piilolantie 17, Äänekoski
LisätiedotIitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi marraskuu Kh Nettomaahanmuutto. lähtömuutto
Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 10.2.2014 Tammi marraskuu Kh. 17.2.2014 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys
LisätiedotVuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015
Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 82 29.3.2016 Asianro 404/02.02.01/2016 46 Vuoden 2015 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2015
LisätiedotOPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2008 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ
Tiedotusvälineille 5.8. 2008 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2008 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja
LisätiedotTilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH
Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan
LisätiedotEnergiatehokkuus muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa. 9.12.2015 Arto Pekkala
Energiatehokkuus muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa 9.12.2015 Arto Pekkala Rahoituksen leikkaukset Versio 3/2015 Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistaminen Aikataulut?
LisätiedotArviointituloksista kehittämiseen Ammatillisen koulutuksen reformin tilannekatsaus. Opetusneuvos Tarja Riihimäki
Arviointituloksista kehittämiseen Ammatillisen koulutuksen reformin tilannekatsaus Opetusneuvos Tarja Riihimäki Sipilän hallituksen osaamisen ja koulutuksen tavoitteet Oppimisympäristöjä on modernisoitu,
LisätiedotKOULUTUSRAHASTO 2012. Saana Siekkinen
KOULUTUSRAHASTO 2012 Saana Siekkinen 1 lyhyesti Omaehtoiseen ammatilliseen koulutukseen osallistuva aikuisopiskelija, joka on työ- tai virkasuhteessa tai toimii yrittäjänä ja joka on ollut työelämässä
Lisätiedot5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS
5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 5.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Ammatillinen peruskoulutus on ammatilliseen perustutkintoon johtavaa koulutusta ja ammatilliseen peruskoulutukseen
LisätiedotNuorisotakuu Pasi Rentola
Nuorisotakuu 3.9.2013 Pasi Rentola Hallitusohjelma: Jokaiselle alle 25 -vuotiaalle nuorelle ja alle 30 vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka
LisätiedotTARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2017
Val 2/15.6.2018 liite nro 3 TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2017 Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän valtuustolle Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä Piilolantie
LisätiedotKoulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen
Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Maarit Kallio-Savela, erityisasiantuntija 8.3.2016 Seinäjoki Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen 2 Kulttuuri
LisätiedotAmmatillisen lisäkoulutuksen rahoitus
Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus 19.9.2013 Pasi Rentola Ammatillisen koulutuksen rahoituksen kokonaisuus Oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus 1,662 mrd. euroa Oppilaitosmuotoinen ammatillinen
LisätiedotKainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen
Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun maakunta kuntayhtymä, koulutustoimiala Esa Toivonen Kajaani 13.10.2008 1 Pääkohdat Aluksi Kainuun koulutus ja sen ohjaus Opiskelijan
LisätiedotValtuusto 2/2015. Perjantai 11.12.2015 klo 13.00 13.30. Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto, auditorio Piilolantie 17, Äänekoski
KOULUTUKSEN KUNTAYHTYMÄ KOKOUSKUTSU ASIALUETTELO Valtuusto 2/2015 KOKOUSTIEDOT Aika Paikka Perjantai 11.12.2015 klo 13.00 13.30 Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto, auditorio Piilolantie 17, Äänekoski
LisätiedotKoulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki
Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia Ennakointiseminaari 16.2.2016 Ilpo Hanhijoki Esityksen sisältö 1. Työvoima ja koulutustarpeet 2020- luvulla - ennakointituloksia 2. Opetus- ja kulttuuriministeriön
LisätiedotKysely korkeakoulutustarpeista
Kysely korkeakoulutustarpeista Kyselyn perustiedot Kysely oli auki webropolissa: 5. 8.5 Kyselyä kampanjoitiin somessa ja verkostoissa Vastauksia 8.5.2018 / 107 kpl:tta Minkälainen pohjakoulutus sinulla
LisätiedotTyöturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö
Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia
LisätiedotOmistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa. Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.
Omistajien ja kuntien rooli järjestäjäverkon uudistamisessa Terhi Päivärinta Johtaja Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Porvoo, 25.11.2014 Kuntaliiton lähtökohta ja tavoitteet uudistukselle Yleiset tavoitteet:
LisätiedotKeski-Pohjanmaan koulutusyhtymässä on vuoden 2014 alusta lähtien kolme tulosaluetta
TOIMINNAN KUVAUS: KPEDUN UUSI ORGANISAATIO LUONNOS Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymässä on vuoden 2014 alusta lähtien kolme tulosaluetta Keski-Pohjanmaan ammattiopisto/nuorten koulutuksen tulosalue Keski-Pohjanmaan
LisätiedotKoulutusjohtajan käytännön työn ja henkilöstöjohtamisen ajankohtaisia haasteita
Koulutusjohtajan käytännön työn ja henkilöstöjohtamisen ajankohtaisia haasteita Rehtorien ja koulutusjohtajien ajankohtaispäivät 28.-29.1.2015 Tampere Rehtori, KT etunimi.sukunimi@vantaa.fi Vantaan ammattiopisto
LisätiedotAmmatillisen lisäkoulutuksen rahoitus. Tarja Mäkinen Erityisasiantuntija Opetushallitus 4.6.2013 Tampere
Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus Tarja Mäkinen Erityisasiantuntija Opetushallitus 4.6.2013 Tampere Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 2 Tarkoitus Lain tarkoituksena on ylläpitää ja kohottaa aikuisväestön
LisätiedotLOMAKE 3. Ennakkotieto, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain nojalla myönnettävää järjestämislupaa varten
LOMAKE 3. Ennakkotieto, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain nojalla myönnettävää järjestämislupaa varten Hakijan perustiedot Virallinen nimi Y-tunnus Lähiosoite Postinumero ja postitoimipaikka
LisätiedotNuorten koulutuksen aloittajatarpeet sekä OKM:n ehdotus valtakunnallisiksi tavoitteiksi vuodelle 2016 KORKEAKOULUTUS. Varsinais-Suomi + Satakunta
Nuorten koulutuksen aloittajatarpeet sekä OKM:n ehdotus valtakunnallisiksi tavoitteiksi KORKEAKOULUTUS %) vuoden %) vuoden 1 Humanistinen ja kasvatusala 811 795 525-270 -33,9 4 897 4 827 4 990 163 3,4
LisätiedotHenkilöstön uudistuminen ja työkyky Strateginen päämäärä Kehittää henkilöstön osaamista ja luoda vetovoimainen työnantajakuva Tavoite
Näkökulma Henkilöstön uudistuminen ja työkyky Strateginen päämäärä Kehittää henkilöstön osaamista ja luoda vetovoimainen työnantajakuva Tavoite 2012-2014 Toimenpiteet 2012 Tavoitetaso 2012 Toteutuma 31.12.2012
Lisätiedot