Toimintakertomus 2013

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Toimintakertomus 2013"

Transkriptio

1 Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä

2 SISÄLLYSLUETTELO KUNTAYHTYMÄN JOHTAJAN KATSAUS... 1 KUNTAYHTYMÄN HALLINTO... 2 Toiminta-ajatus... 2 Visio... 2 Tehtävät... 2 Jäsenkunnat... 2 Toimipaikat... 3 Kuntayhtymän hallinto-organisaatio... 3 KUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖ... 6 Henkilöstön määrä... 6 Palvelussuhde... 7 Ikärakenne ja sukupuolijakauma... 8 Osaamisen kehittäminen... 9 Terveysperusteiset poissaolot Vakinaisen henkilöstön vaihtuvuus Eläköityminen Palkat ja palkkiot Työhyvinvointi ja terveys KUNTAYHTYMÄN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Toimintaympäristön muutokset Merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät sekä muut toiminnan kehittymiseen vaikuttavat tekijät KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA Ammatillinen peruskoulutus Kurssi- ja lisäkoulutus Oppisopimuskoulutus Kehittäminen ja hankkeet Investoinnit KUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMINEN TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS Tilikauden tuloksen muodostuminen Toiminnan rahoitus Rahoitusasema ja sen muutokset Kokonaistulot ja menot Tuloksen käsittely Kokonaistalouden tunnusluvut TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN Asiakaslähtöisyys Toimiva työyhteisö ja motivoitunut henkilöstö Tuloksellinen toiminta ja talous MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMINEN Tuloslaskelmaosan toteutuminen Investointiosan toteutuminen Rahoituslaskelman toteutuminen Tulosalueiden määrärahojen ja tuloarvioiden toteutuminen EDUSTUKSET TASEKIRJA ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT... 61

3 KUNTAYHTYMÄN JOHTAJAN KATSAUS Vuoden 2013 tärkeimpiä tapahtumia olivat opetus- ja kulttuuriministeriön päätökset ammatillisen koulutuksen leikkauksista. Kuntayhtymälle se tarkoittaa 170 opiskelijapaikan leikkausta vuosina Lisäksi yksikköhintaa leikataan 4,2 %. Ministeriöön lähti meiltä perusteltu esitys, että leikkauksia ei tehtäisi näin suurina. Leikkausten määrään ei kuitenkaan tullut muutosta. Olemme kuitenkin jo ennalta varautuneet leikkauksiin, ja aloitimme vuonna 2013 sopeuttamaan toimintoja vähenevään opiskelijamäärään. Henkilöstöstrategiatyö eteni hyvin, ja strategia valmistui. Strategia keskittyy kolmeen tärkeään asiaan kuntayhtymässä: hyvään johtamiseen, työn vaatimaan osaamiseen ja toimivaan työyhteisöön. Nämä kolme painopistealuetta valikoituivat henkilöstön ja johdon välisissä keskusteluissa. Laatutyö eteni suunnitellusti, ja se jatkuu uusien toimintatapojen käyttöönotolla aloilla. POKE on myös mukana valtakunnallisessa pilotoinnissa, jossa 31 koulutuksen järjestäjää pilotoi omat toiminta-/laatujärjestelmänsä. Vaikka laatutyö on koettu kohtalaisen raskaaksikin, niin samalla myös hyvin mielekkääksi. Opiskelijapalaute opetuksen laadusta oli vähintäänkin mairittelevaa. Asteikolla 1 5 opiskelijat antoivat arvosanaksi 4,1. Eli parannusta edelliseen vuoteen tuli edelleen (vuonna ,9)! Aikuiskoulutuksen rakennuksen saneeraus saatiin tehtyä puoliväliin ja tiloista avarat ja toimivat. Työ jatkuu huhtikuussa Tätä kirjoitettaessa opetus- ja kulttuuriministeriö on ollut ahkerana. Ammatilliseen koulutukseen kohdistuu lisää säästöpaineita, nyt noin 260 miljoonan euron edestä! Todella suuri summa. Se on osa hallituksen rakennepoliittista ohjelmaa. Säästö toteutetaan mm. lyhentämällä opiskeluaikoja, muuttamalla rahoitusmalli nykyisestä opiskelijan mukanaan tuomasta summasta enemmän tuottavuuteen perustuvaan malliin. Tässä mallissa noin puolet summasta kertyisi osatutkintojen ja tutkintojen perusteella kuten ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa. Alustavien laskelmien perusteella kuntayhtymä pärjäisi uudellakin mallilla, eli se ei ainakaan tämän hetken laskelmien perusteella vähentäisi meidän rahoitusta. Mutta pieniä koulutuksen järjestäjiä se rankaisee todella kovasti. Se tarkoittaa, että koulutuksen järjestäjien määrä tulee putoamaan rajusti nykyisestä noin 150:stä. Kaiken kaikkiaan ammatillisessa koulutuksessa nähdään vieläkin suurempia uudistuksia kuin saattoi vuosi sitten edes kuvitella. Mikäli POKEssa kyetään yhtä hyvin tehtyyn työhön kuin tähän asti, meillä ei ole vaikeuksia pärjätä. Ja toisaalta, nyt tehtävät opetuksen sisällölliset uudistukset ovat kyllä opiskelijan kannalta parempaan suuntaan. Itse näen myös, että kaikki nämä muutokset, niin rahoituksen kuin opetuksen osalta, ovat myös mahdollisuus tehdä asioita uudella ja kenties mielekkäämmällä tavalla. Oikein lämmin kiitos jälleen kerran kaikille, jotka olitte tekemässä hienoa vuotta Jouni Kurkela Kuntayhtymän johtaja 1

4 KUNTAYHTYMÄN HALLINTO Toiminta-ajatus Visio Tehtävät Ammattitaidolla hyvinvointia seudun parhaaksi Vetovoimainen osaamisen kehittäjä Kuntayhtymän tehtävänä on järjestää ammatillista peruskoulutusta ja lisäkoulutusta, oppisopimuskoulutusta, työvoimapoliittista aikuiskoulutusta sekä palvelutoimintaa. Kuntayhtymä järjestää ammatillista peruskoulutusta seuraavilla koulutusaloilla: Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Liiketalous ja kauppa Luonnonvara- ja ympäristöala Tietojenkäsittely Luonnonvara- ja ympäristöala Maatilatalous Metsätalous Luonto- ja ympäristöala Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Sosiaali- ja terveysala Kauneudenhoitoala Tekniikan ja liikenteen ala Arkkitehtuuri ja rakentaminen Kone-, metalli- ja energiatekniikka Sähkö- ja automaatiotekniikka Tieto- ja tietoliikennetekniikka Prosessi-, kemian- ja materiaalitekniikka Ajoneuvo- ja kuljetustekniikka Matkailu-, ravitsemis- ja talousala Matkailuala Majoitus- ja ravitsemisala Kotitalous- ja kuluttajapalvelut Jäsenkunnat Kuntayhtymän toiminta-alue käsittää 13 pohjoisen Keski-Suomen kuntaa. Jäsenkunnat ovat: Kannonkoski Karstula Kinnula Kivijärvi Konnevesi Kyyjärvi Laukaa Multia Pihtipudas Saarijärvi Uurainen Viitasaari Äänekoski 2

5 Toimipaikat Pohjoinen Keski-Suomi on Keski-Suomen maakunnan sisällä ominaispiirteiltään poikkeava. Se muodostaa maantieteellisesti laajan yhtenäisen alueen. Yhteistä ovat pitkät etäisyydet, pienet kunnat ja väestökehityksen haasteet. Alue on väestömäärältään vähenevä ja väestörakenteeltaan vanheneva. Elinkeinorakenteelle on ominaista, että Saarijärven - Viitasaaren seutukunnalla maa- ja metsätalouden osuus ja Äänekosken seudulla teollisuuden ja muun jalostuksen osuus työpaikoista on keskimääräistä suurempi. Eniten toiminta-alueella on palvelualan työpaikkoja, jotka suureksi osaksi ovat yhteiskunnallisissa palveluissa. Alueella oli asukasta vuoden 2013 alussa. Tilastokeskuksen vuoden 2012 väestöennusteen mukaan toiminta-alueen väestömäärä on vuonna Kasvua tapahtuu Laukaassa ja Uuraisilla, muualla väestö vähenee. Tehtäviensä toteuttamiseksi kuntayhtymä ylläpitää Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskusta (POKE), jonka toimipaikat sijaitsevat Saarijärvellä, Viitasaarella ja Äänekoskella. Oppisopimuskoulutuksen tehtävistä huolehtii Äänekoskella sijaitseva oppisopimustoimisto. Kuntayhtymän hallinto-organisaatio Valtuusto Ylintä päätösvaltaa kuntayhtymässä käyttää valtuusto. Valtuuston puheenjohtajana toimi Simo Salmelin Äänekoskelta, I varapuheenjohtajana Simo Väisänen Konnevedeltä ja II varapuheenjohtajana Seppo Ijäs Viitasaarelta. Valtuuston sihteerinä toimi talousjohtaja Jorma Kolehmainen. Valtuuston jäsenet KUNTA JÄSEN VARAJÄSEN Kannonkoski Simo Mäkelä Hanna Saari Karstula Anita Saarelainen Jenni Päivinen Sirkka-Liisa Vainiola Riitta Sauna-aho Kinnula Rauno Kinnunen Jonna Laulumaa Kivijärvi Risto Holm Asko Kauppinen Konnevesi Simo Väisänen Jussi Hintikka Kyyjärvi Jaana Honkanen Juha Peltola Laukaa Raimo Kuula Viljo Kumpulainen Sanna Närä Minna Kuutti Antti Puupponen Tarja Salmela-Pohjonen Veikko Vauhkonen Dani Niskanen Multia Seppo Sipilä Olavi Palonen Pihtipudas Pekka Kärkkäinen Markku Piippo Marjo Logrén Tuija Ahtola Saarijärvi Vesa Forsman Lasse Ingman Petri Honkonen Mikko Kallio Arja Koskenlahti Riitta Pirttiniemi Uurainen Jarkko Lehtovirta Raimo Paanala Viitasaari Seppo Ijäs Lars Byman Jyrki Koskela Jukka Lindeberg 3

6 Tarkastuslautakunta KUNTA JÄSEN VARAJÄSEN Äänekoski Tapio Heimonen Sinikka Rautiainen Äänekoski Heidi Kovanen Otto Summala saakka Matti Tiusanen alkaen Simo Salmelin Mari Paananen Suvi Tikander Mauri Ilves Kuntayhtymän hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämisestä vastaa tarkastuslautakunta. Se myös arvioi, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Tarkastuslautakunnan puheenjohtajana toimi Risto Holm Kivijärveltä ja varapuheenjohtajana Arja Koskenlahti Saarijärveltä. Vastuullisena tilintarkastajana toimi JHTT Erkka Ollila BDO Audiator Oy:stä. Tarkastuslautakunnan jäsenet alkaen JÄSEN Risto Holm Arja Koskenlahti Jouko Salonen VARAJÄSEN Tuula Nieminen Jaana Hintikka Jarkko Pihlaja Hallitus Kuntayhtymän toimintaa, hallintoa ja taloutta johtaa hallitus. Hallituksen puheenjohtajana toimi Johannes Leppänen Kannonkoskelta ja varapuheenjohtajana Irene Aaltonen Äänekoskelta. Esittelijöinä olivat kuntayhtymän johtaja Jouni Kurkela ja talousjohtaja Jorma Kolehmainen. Sihteerinä toimi kuntayhtymän johtaja. Hallituksen jäsenet alkaen JÄSEN Irene Aaltonen, Äänekoski Kati Hänninen, Saarijärvi Vuokko Leivonen, Viitasaari Johannes Leppänen, Kannonkoski Leevi Marila, Karstula Mirja Minkkinen, Konnevesi Kari Parkkonen, Pihtipudas Hanna-Reetta Ranta-Nilkku Äänekoski Matti Tannermäki, Saarijärvi VARAJÄSEN Reijo Kinnunen, Kannonkoski Sirkka-Liisa Vainiola, Karstula Paula Kivinen, Pihtipudas Anneli Mertaniemi, Multia Mikko Niskanen, Viitasaari Heli Marttinen, Pihtipudas Virva Tikkanen, Äänekoski Jonna Laulumaa, Kinnula Antti Puupponen, Laukaa 4

7 Tilivelvolliset viranhaltijat Tilivelvollisia viranhaltijoita olivat kuntayhtymän johtaja ja talousjohtaja sekä koulutusalojen johtajat. Kuntayhtymän johtaja Jouni Kurkela Talousjohtaja Jorma Kolehmainen Kaupan ja hallinnon sekä matkailu-, ravitsemis- ja talousalan koulutusjohtaja Marjo-Riitta Vainio Luonnonvara-alan koulutusjohtaja Pekka Janhonen Sosiaali- ja terveysalan koulutusjohtaja Merja Paananen ja vs. koulutusjohtaja Joonas Penttinen Tekniikan ja liikenteen koulutusjohtaja Hannu Pönkä Aikuiskoulutusjohtaja Irmeli Kolehmainen Oppisopimuskoulutuksen koulutustarkastaja Heli Skantz Kuntayhtymän hallinto-organisaatio 5

8 KUNTAYHTYMÄN HENKILÖSTÖ Henkilöstön määrä Kuntayhtymän palveluksessa oli vuoden 2013 lopussa yhteensä 262 henkilöä. Henkilökunnan määrä väheni edellisestä vuodesta. Henkilöstöstä oli päätoimisessa palvelussuhteessa 95,0 %, kokoaikatyössä oli 85,1 % ja osa-aikatyössä 9,9 %. Sivutoimisessa palvelussuhteessa oli 5,0 %, ja he työskentelivät opetustehtävissä. Päätoimisessa palvelussuhteessa oli vuoden 2013 lopussa 249 henkilöä. Opetustehtävissä työskenteli 56,6 %, hallintotehtävissä 22,5 % ja tukipalveluissa 20,9 %. Hallintotehtävät sisältävät kuntayhtymän toimiston lisäksi yksiköiden hallintotehtävät. Tukipalvelut sisältävät kiinteistö-, ateria- ja asuntolapalvelut sekä koulumaatilan. Päätoimisen henkilökunnan määrä oli monen vuoden ajan kasvava. Opettajia tarvittiin, kun peruskoulutuksen aloituspaikka- ja opiskelijamäärät ja aikuiskoulutuksen määrä kasvoivat. Hallintohenkilökunnan määrää lisäsivät erilaiset uudet ja määräaikaiset tehtävät. Tukipalveluhenkilökuntaa tarvittiin eri tehtäviin erityisesti luonnonvara-alalla koulutuksen ja oppimisympäristön luonteesta johtuen. Vuonna 2011 henkilökunnan määrä kääntyi laskuun, ja se väheni vuoden 2010 huippuluvusta. Opettajien määrä väheni vuosina , kun työvoimapoliittinen aikuiskoulutus väheni oleellisesti ja peruskoulutuksen opiskelijamäärä pieneni. Vuonna 2013 opettajien määrä väheni edelleen. Myös hallintohenkilökunta ja tukipalvelujen henkilökunta väheni, kun määräaikaisia tehtäviä päättyi. Aikuiskoulutusyksikössä oli vuonna 2013 kaksi henkilöä lomautettuna tuotannollistaloudellisista syistä työvoimakoulutuksen supistumisesta johtuen. Henkilöstö vuosina

9 Päätoiminen henkilöstö tehtäväalueittain vuosina Palvelussuhde Henkilöstömäärältään suurin yksikkö on Äänekosken Piilolantien yksikkö ja pienin oppisopimuskoulutuksen toimisto. Oppisopimustoimiston henkilökunnan määrä on säilynyt vuosittain samalla tasolla, samoin kuntayhtymän toimiston henkilökunta määräaikaisia työntekijöitä lukuun ottamatta. Eri koulutusyksiköissä henkilökunnan määrä on vaihdellut järjestetyn koulutuksen mukaan. Vuosina tapahtunut henkilökunnan vähentyminen johtui määräaikaisten työntekijöiden vähentämisestä. Päätoimisesta henkilökunnasta oli vuonna 2013 vakinaisia 81,9 % ja määräaikaisia 18,1 %. Vakinaisten osuus kasvoi edellisistä vuosista, jolloin opetus- ja muihin tehtäviin tarvittiin vakinaisten lisäksi määräaikaisia työntekijöitä. Eniten määräaikaista henkilökuntaa on opetustehtävissä, kun taas hallinto- ja tukipalvelujen henkilöstö on pääosin vakinaista. Opetushenkilöstön tarve yksiköissä vaihtelee järjestettävän koulutuksen mukaan. Vakinaiseen palvelussuhteeseen siirrytään kuntayhtymässä usein määräaikaisuuden kautta. Opettajien vakinaistamista rajoittavat pätevyysvaatimukset. Päätoimisen henkilöstön palvelussuhteen luonne vuosina

10 Ikärakenne ja sukupuolijakauma Henkilöstön ikä oli vuonna 2013 keskimäärin 49,6 vuotta. Keski-ikä on vuosittain noussut hieman. Ikärakenteelle on ollut ominaista, että yli 50-vuotiaiden osuus on kasvanut ja sitä nuorempien osuus vähentynyt. Vuonna 2013 yli 50-vuotiaiden osuus oli 55,5 % (51,6 % vuonna 2012). Yli 60-vuotiaiden osuus on samoin kasvanut, ja se oli 16,9 % vuonna Suurin ikäryhmä olivat vuotiaat kuten edellisinäkin vuosina. Nuorin henkilökunta oli oppisopimustoimistossa ja Viitasaarella, vanhin sosiaali- ja terveysalalla ja Äänekosken Piilolantien yksikössä. Kuntayhtymän henkilöstöstä yli puolet on naisia. Vuonna 2013 naisia oli 57,4 % ja miehiä 42,6 %. Eri koulutusalojen opettajien sukupuolijakauma on noudattanut kunkin alan työelämän jakoa. Kuntayhtymä järjestää tekniikan ja liikenteen alan koulutusta eniten, joten miesten osuus kuntayhtymän henkilöstöstä on ollut kunta-alan keskimääräistä osuutta suurempi. Kuntayhtymän hallinto- ja tukipalvelutehtävissä henkilökunta on ollut naisvaltaista. Päätoimisen henkilöstön ikäjakauma vuosina

11 Osaamisen kehittäminen Ammatillinen henkilöstökoulutus Koulutustaso Työnantajan kustantama ammatillinen henkilöstökoulutus oli pääasiassa eri alojen ammatillista täydennyskoulutusta. Koulutuspäiviä henkilöä kohti oli 3,6 päivää. Palkattomalla opintovapaalla oli vuoden aikana kuusi henkilöä, kolme naista ja kolme miestä. Opintovapaapäiviä henkilöä kohti oli 222,3. Henkilöstön koulutusrakennetta kuvataan Tilastokeskuksen koulutusluokituksella ja sen perusteella lasketulla koulutustasoindeksillä, jonka arvo voi olla Vuonna 2013 koulutustasoindeksi oli 6,0. Yksiköistä korkeimmat koulutustasot olivat sosiaali- ja terveysalan, aikuiskoulutuksen ja oppisopimustoimiston henkilökunnilla. Henkilökunnasta 97,2 %:lla oli vähintään keskiasteen koulutus. Ylempi korkeakouluasteen ja tutkijakoulutus oli 27,3 %:lla. Naisia heistä oli 61,8 % ja miehiä 38,2 %. Opettajista naiset ovat olleet koulutetumpia kuin miehet. Päätoimisen henkilökunnan koulutusrakenne vuonna 2013 Koulutusaste Opetus Hallinto Tukipalvelut Yhteensä % 1 Alempi perusaste 3 3 1,2 2 Ylempi perusaste 4 4 1,6 3 Keskiaste ,1 5 Alin korkea-aste ,1 6 Alempi korkeakouluaste ,7 7 Ylempi korkeakouluaste ,9 8 Tutkijakoulutus 1 1 0,4 YHTEENSÄ ,0 Opettajien kelpoisuus Päätoimisista opettajista oli muodollisesti päteviä 85,1 %. Kaupan ja hallinnon alalla ja luonnonvara-alalla kaikki opettajat olivat päteviä. Eniten epäpäteviä opettajia oli tekniikan ja liikenteen alalla Viitasaarella ja Äänekoskella. Viisi opettajaa suoritti pedagogiset opinnot ja sai opettajan kelpoisuuden. Korkein koulutustaso on sosiaali- ja terveysalan opettajilla ja alhaisin Viitasaaren tekniikan ja liikenteen opettajilla. Koulutustasoindeksi heijastaa koulutusalojen erilaisia opettajien kelpoisuusvaatimuksia. Sosiaali- ja terveysalan ja kaupan ja hallinnon alan ammatillisten opintojen opettajilta on edellytetty ylempää korkeakoulututkintoa tai jollei soveltuvaa ylempää korkeakoulututkintoa ole, soveltuvaa ammattikorkeakoulututkintoa. Muilla koulutusaloilla mahdollisia kelpoisia tutkintoja on ollut useita. Asetus opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista muuttui , ja muutos yhtenäisti ja laajensi eri alojen kelpoisuusvaatimuksia. 9

12 Päätoimisten opettajien kelpoisuus vuosina Yksikkö 2009 % 2010 % 2011 % 2012 % 2013 % 2013 Pätevät 2013 Yht. Äänekoski 73,3 68,8 63,8 65,9 77, Viitasaari 55,6 60,0 57,9 61,1 66, Sosiaali- ja terveysala 92,0 85,2 91,3 87,0 95, Kauppa ja hallinto 83,3 79,0 93,8 92,9 100, Luonnonvara-ala 86,2 80,0 80,0 88,0 100, Aikuiskoulutus 50,0 57,7 77,3 83,3 80, YHTEENSÄ 74,5 71,5 75,0 77,7 85, Terveysperusteiset poissaolot Päätoiminen henkilöstö oli vuonna 2013 poissa töistä sairauden sekä työtapaturmien ja ammattitautien vuoksi yhteensä kalenteripäivää. Työtapaturmista ja ammattitaudeista johtuvia poissaoloja oli 328 päivää. Poissaolot lisääntyivät edellisestä vuodesta 33,5 %. Yksiköistä poissaolopäiviä oli eniten luonnonvara-alalla ja Äänekosken Piilolantien yksikössä, missä poissaolojen määrään vaikuttivat pitkät sairauslomat. Sairauspäivät lisääntyivät 22,6 % vuodesta Sairauspoissaolot olivat suurimmaksi osaksi 1 3 päivän pituisia. Sairauslomien keskipituus oli 9,3 kalenteripäivää. Vuonna 2012 keskipituus oli 8,1 kalenteripäivää. Päätoimisen henkilöstön terveysperusteiset poissaolot vuosina (kalenteripäivinä) 10

13 Vakinaisen henkilöstön vaihtuvuus Vuonna 2013 kuntayhtymän palvelukseen tuli 15 vakinaista työntekijää ja palveluksesta lähti kuusi. Vakinaista henkilökuntaa vaihtui kaikissa työtehtävissä. Tulovaihtuvuusprosentti oli 7,4 % ja lähtövaihtuvuusprosentti 3,0 %. Eniten tuli uusia opettajia. Uusista vakinaisista työntekijöistä kahdeksan siirtyi vakinaiseen palvelussuhteeseen määräaikaisen palvelussuhteen kautta. Kokonaan uusia työntekijöitä kuntayhtymän palvelukseen tuli seitsemän. Vakinaisen henkilöstön vaihtuvuus vuonna 2013 Yksikkö Opetus Hallinto Tukipalvelut Yhteensä Tu Lä Tu Lä Tu Lä Tu Lä Hallintopalvelut Äänekoski Viitasaari Sosiaali- ja terveysala Kauppa ja hallinto Luonnonvara-ala Aikuiskoulutus Oppisopimuskoulutus 0 0 YHTEENSÄ Tulo-/lähtövaihtuvuus-% 9,5 2,9 4,3 2,1 6,0 4,0 7,4 3,0 Vakinaisen henkilöstön vaihtuvuus vuosina Tulleet Tulovaihtuvuus-% 5,8 5,2 6,7 8,2 7,4 Lähteneet Lähtövaihtuvuus-% 3,2 1,6 3,6 2,6 3 11

14 Eläköityminen Vuonna 2013 vakinaisesta henkilökunnasta jäi eläkkeelle kuusi henkilöä. Eläkepoistumaprosentti oli 3,0 %. Henkilökunta on jäänyt suurimmaksi osaksi vanhuuseläkkeelle ja varhennetulle vanhuuseläkkeelle. Työkyvyttömyyseläkkeelle on jäänyt yksittäisiä työntekijöitä, vuonna 2013 kaksi henkilöä. Osa-aikaeläkkeelle vakinaisesta henkilökunnasta jäi viisi henkilöä, ja osaaikaeläkeläisiä oli vuoden lopussa yhteensä 21 (10,3 %). Osuus väheni hieman edellisestä vuodesta. Osa-aikaeläkeläiset ovat olleet suurimmaksi osaksi opettajia. Suhteellisesti eniten osa-aikaeläkeläisiä on ollut kaupan ja hallinnon alalla ja Piilolantien yksikössä. Vakinaisen henkilöstön eläkkeelle siirtyminen vuosina Eläkkeelle siirtyneet Eläkepoistuma-% 2,1 2,1 3,1 2,6 3,0 Osa-aikaeläkkeelle siirtyneet Osa-aikaeläkkeet Osuus (%) henkilöstöstä ,3 7,7 11,2 10,4 10,3 Vuonna 2014 neljä henkilöä jää vanhuuseläkkeelle. Lisäksi kolmella henkilöllä olisi henkilökohtaisen vanhuuseläkeiän perusteella mahdollisuus jäädä eläkkeelle. Vuosina henkilökohtaisen vanhuuseläkeiän mukaan eläkkeelle tulee jäämään 41 henkilöä, eniten Äänekosken Piilolantieltä. Eläkkeelle jääneiden määrä on ollut vuosittain tasainen, mutta vuodesta 2009 määrä on kasvanut ja on suurin vuosina Eläkkeelle siirtyneet ovat olleet suurimmaksi osaksi opettajia, mutta tulevina vuosina muutakin henkilökuntaa jää eläkkeelle. Vakinaisen henkilöstön eläkkeelle siirtyminen vuosina Yksikkö Yht ) Hallintopalvelut Äänekoski Viitasaari Sote Kaha Luva Aiko Opso 0 YHTEENSÄ ) Henkilökohtaisen vanhuuseläkeiän mukaan Kuntayhtymä maksoi vuonna 2013 eläkemenoperusteisia eläkevakuutusmaksuja yhteensä euroa ja varhemaksuja euroa, joka oli 1 % palkkakustannuksista. 12

15 Palkat ja palkkiot Vuonna 2013 palkkoja ja palkkioita maksettiin yhteensä 9,8 milj. euroa. Vähennystä edellisestä vuodesta oli 1,1 %. Palkkojen ja henkilöstömenojen viime vuosien voimakas kasvu taittui vuonna 2011 ja jatkoi laskuaan vuonna 2013 jo kolmantena vuonna peräkkäin. Palkkamenojen aleneminen on seurausta toiminnan supistumisesta ja tehostumisesta. Maksetut palkat ja palkkiot vuosina (1 000 ) Työhyvinvointi ja terveys Henkilöstöstrategia Kuntayhtymän arvot ja strategiat uudistettiin vuonna Strategiatyön jatkoksi uudistettiin kuntayhtymän henkilöstöstrategia, jonka hallitus hyväksyi keväällä Henkilöstöstrategian tavoitteena on edistää työhyvinvointia. Sen kannalta keskeisiä ovat hyvä johtaminen, työn vaatima osaaminen ja toimiva työyhteisö. Tavoitteena on yhteiseen toimintaan sitoutunut osaava henkilöstö, joka voi hyvin. Osallistavan johtamisen kautta johto ja henkilöstö kantavat yhdessä vastuun toiminnan tuloksellisuudesta sekä työstä ja sen kehittämisestä. Johtoryhmä tekee vuosittain henkilöstöstrategian toteuttamissuunnitelman, jossa määritellään, aikataulutetaan ja vastuutetaan seuraavan vuoden aikana tehtävät toimenpiteet. Vuonna 2013 kuntayhtymän yhteiset arvot avattiin yksiköittäin toimintaperiaatteiksi ja työstettiin työpaikan yhteisiä pelisääntöjä. Perehdyttämissuunnitelma uudistetaan kevään 2014 aikana, ja uusi suunnitelma otetaan käyttöön lukuvuoden alkaessa

16 Tasa-arvo Kehityskeskustelut Työterveyshuolto Hallitus hyväksyi kuntayhtymän ensimmäisen tasa-arvosuunnitelman keväällä Suunnitelma päivitetään kahden vuoden välein, seuraavan kerran vuonna Ennen suunnitelman päivittämistä tehdään kysely, jolla kartoitetaan tasa-arvon toteutumista kuntayhtymässä. Tasa-arvotilanteesta laaditun selvityksen mukaan näyttäisi siltä, että tasa-arvoon liittyvät asiat ovat hyvällä tasolla kuntayhtymässä. Tasa-arvon kokeminen työpaikalla on yleisesti ottaen korkealla tasolla. Kehityskeskustelussa esimies ja alainen keskustelevat alaisen työstä, työtilanteesta ja osaamisesta sekä niiden kehittämisestä. Esimies ja alainen sopivat myös työn tulevista tavoitteista. Kehityskeskustelu sisältää viisi pääkohtaa menneen kauden arviointi tavoitteista sopiminen alaisen työn ja osaamisen kehittäminen yhteistyön kehittäminen esimiehen kanssa muut työn tekemiseen vaikuttavat asiat Kehityskeskustelut käydään säännöllisesti, vähintään joka toinen vuosi. Vuoden 2012 henkilöstökyselyn mukaan 74 % vastanneista oli käynyt esimiehensä kanssa kehityskeskustelun viimeisen kahden vuoden aikana. Kuntayhtymä ostaa henkilökunnan työterveyspalvelut paikallisilta terveyskeskuksilta Saarijärvellä, Viitasaarella ja Äänekoskella. Palveluihin sisältyvät lakisääteinen ennalta ehkäisevä ja työkykyä ylläpitävä työterveyshuolto yleislääkäritasoinen, työterveyspainotteinen sairaanhoito tutkimuksineen erikoislääkärikonsultaatiot työkyvyn tai hoidon tarpeen määrittämiseksi Työkykyä edistävän ja työkyvyttömyyttä ehkäisevän toiminnan vahvistamiseksi työterveyshuolto ja kuntayhtymä ovat sopineet varhaisen tuen toimintamallista. Tavoitteena on mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tukea henkilöiden työkykyä ja puuttua seikkoihin, jotka voivat vaikuttaa sitä heikentävästi. Havaittuihin, parantamista vaativiin asioihin työssä, työolosuhteissa tai henkilön työkyvyssä pyritään etsimään ratkaisuja työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon yhteistyöllä. Toimintatapoina ovat kehityskeskustelut sairauspoissaolojen seuranta työhön paluun tukeminen pitkien sairauspoissaolojen jälkeen hoitoonohjausmalli 14

17 Tykytoiminta Henkilöstökysely Tykytoimintaa suunnittelee ja toteuttaa tykyryhmä, jossa on edustus kaikista yksiköistä. Myös työsuojeluvaltuutetut osallistuvat ryhmän kokouksiin. Tykyryhmä järjestää vuosittain liikuntapäivän kevättalvella POKEn patikan toukokuussa lukuvuoden aloitustilaisuuden liikuntailtapäivän merkeissä elo-syyskuussa pikkujoulun marras-joulukuussa Kuntayhtymä maksaa työntekijöille enintään 35 euroa vuodessa avustusta henkilökohtaisen hyvinvoinnin ja työkyvyn ylläpitämiseen ja parantamiseen. Henkilöstövoimavarojen kehitystä sekä henkilöstöstrategian ja tasa-arvosuunnitelman toteutumista seurataan henkilöstökyselyllä joka toinen vuosi. Seuraava kysely tehdään syksyllä

18 KUNTAYHTYMÄN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Toimintaympäristön muutokset Kuntayhtymän toiminnallinen volyymi pysyi vuoden 2013 aikana kokonaisuutena edellisen vuoden tasolla. Peruskoulutuksen ja työvoimakoulutuksen opiskelijamäärät jopa kasvoivat. Ainoastaan oppisopimuskoulutuksen opiskelijamäärä supistui 359 opiskelijasta 280 opiskelijaan eli 22 %:lla. Toiminnan kokonaisvolyymin säilymisestä huolimatta valtiolta eri toimintoihin tullut kuntayhtymän perusrahoitus aleni kokonaisuudessaan 18,6 miljoonaan euroon. Vähenemistä edelliseen vuoteen nähden oli 0,6 miljoonaa euroa eli 2,9 %. Peruskoulutuksen rahoitus supistui edelliseen vuoteen nähden 0,4 milj. eurolla huolimatta opiskelijamäärän lievästä kasvusta ja oppisopimuskoulutuksen rahoitus väheni 0,2 milj. eurolla. Työvoimakoulutuksen ja oppilaitosmuotoisen lisäkoulutuksen rahoitus kasvoi noin eurolla. Kuntayhtymän alueen työllisyystilanne heikkeni vuoden aikana huomattavasti ollen koko maan mittakaavassakin korkealla tasolla. Työttömien määrä oli Äänekosken ja Saarijärven - Viitasaaren seutukunnalla vuoden lopussa Työttömyysaste oli 18,7 %. Vastaavat luvut vuoden 2012 lopussa olivat ja 16,3 %:a. Työttömyysaste oli koko maassa 12,6 % ja Keski-Suomessa 16,9 %. Omistajakuntien jo aikaisemmin tiukat taloudet ovat kiristyneet entisestään vuoden aikana. Kuntien taloustilanne on vaikuttanut kuntayhtymään kohdistuvina taloudellisina ja toiminnallisina vaatimuksina. Lukiokeskustelu on virinnyt uudelleen osin taloustilanteen ja osin lukioiden pienenevien opiskelijamäärien takia sekä Äänekosken lukiorakennusten heikon kunnon takia. Omistajakuntien väestön määrä oli tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan vuoden lopulla henkilöä. Vähennystä edelliseen vuoteen oli 0,7 %:a. Väestö lisääntyi Laukaassa 0,6 %:lla, Uuraisilla 0,7 %:lla ja Kinnulassa 0,3 %:lla. Saarijärven - Viitasaaren seudulla väestö väheni lähes 400 henkilöllä eli 1,2 %:lla. Toisen asteen koulutukseen hakeutuva 16-vuotiaiden ikäluokka alkoi supistua vuonna 2009 ja kehitys jatkuu voimakkaana tulevina vuosina varsinkin Saarijärven - Viitasaaren seudulla. Ikäluokan koon supistuminen ja ammatillisen koulutuksen viime vuosien suosion taittuminen vaikuttavat opiskelijamääriin ja sitä kautta kuntayhtymän tulopohjaan. Merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät sekä muut toiminnan kehittymiseen vaikuttavat tekijät Väestökehitys Kuntayhtymän toiminnan suurimmat riskit liittyvät alueen väestökehitykseen, joka toteutuessaan ennusteen mukaan voi supistaa opetustoimintaa sekä nuoriso- että aikuiskoulutuksen osalta merkittävästi. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan koko väestö ja vuotiaiden ikäluokka kehittyvät kuntayhtymän alueella seuraavasti: 16

19 Väestö seutukunnittain Seutukunta Muutos-% Ääneseutu, kaikki ,1 % josta ,5 % Saarijärvi-Viitasaari kaikki ,0 % josta ,4 % Laukaa, Multia, Uurainen kaikki ,0 % josta ,4 % Yhteensä kaikki ,1 % josta ,2 % Tilastokeskuksen väestöennuste vuodelta 2012 Valtionosuusuudistus Väestökehitys on huolestuttavinta Saarijärven - Viitasaaren seutukunnalla, jossa kuntayhtymällä on kaksi toimintayksikköä. Kuntayhtymän toimintavolyymiin ja tulopohjaan vaikuttavat väestökehityksen lisäksi alueen lukiokoulutuksen kehitys ja vetovoima sekä aikuiskoulutuksen toimintaedellytykset esim. valtion rahoituksen osalta. Ammatillisen koulutuksen nykyinen rahoitusjärjestelmä on antanut hyvät edellytykset koulutuksen kehittämiseen ja toimeenpanoon. Nykyisen hallituksen hallitusohjelmassa on sovittu ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistamisesta. Hallituksen rakennepoliittisessa ohjelmassa marraskuussa 2013 päätettiin, että uudistus toteutuu vuoden 2015 alusta lukien siten, että samalla rahoitusta leikataan noin 260 milj. euroa. Uudessa rahoitusjärjestelmässä luovutaan laskentapäiviin perustuvasta rahoitusmallista ja siirrytään enemmän tuloksiin perustuvaan rahoitukseen. Uudistuksen sisältö ratkeaa keväällä Aikaisemmin keskustelussa olleesta ylläpitäjämallin purkamisesta hallitusohjelmassa ja myöhemmissäkin hallituksen päätöksissä on luovuttu, mitä voidaan pitää hyvänä asiana ammatillisen koulutuksen näkökulmasta. Oppilaspaikkojen ja yksikköhintojen leikkaukset Osana valtion talouden sopeuttamistoimia opetus- ja kulttuuriministeriö on vuoden 2012 aikana esittänyt %:n leikkauksia peruskoulutuksen, oppisopimuskoulutuksen ja lisäkoulutuksen resursseihin. Leikkaukset on tarkoitus toteuttaa vuosien aikana. Vuoden 2013 kesällä tehdyillä ministeriön päätöksillä leikataan kuntayhtymän peruskoulutuksen opiskelijapaikkoja 170 paikalla eli 11,4, %:lla. Opetus- ja kulttuuriministeriön sopeuttamissuunnitelmat perustuvat pääosin valtakunnan ikäluokkakehitykseen, jolloin nuorisoikäluokiltaan supistuvat alueet menettävät oppilaspaikkoja väestömäärältään kasvaville alueille eli suuriin kaupunkikeskuksiin. Lisäksi toteutetaan yksikköhinnan leikkaus, jonka suuruus on 4,2, %:a vuoden 2013 yksikköhinnan tasosta. Peruskoulutuksen tiedossa olevien leikkausten kokonaisvaikutus kuntayhtymän tuloihin on 2,5 milj. euroa. 17

20 Ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon kokoamisen vauhdittamishanke Sisäiset riskitekijät Opetus- ja kulttuuriministeriöllä on ollut vuodesta 2007 alkaen meneillään ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon kokoamisen vauhdittamishanke. Järjestäjäverkon kokoamishankkeen ja sen taustalla olevan ammattiopistostrategian tavoitteena on muodostaa ammatillisen koulutuksen järjestämiselle alueilla ja eri alojen koulutuksessa riittävän vahva rakenteellinen, taloudellinen ja toiminnallinen perusta sekä lisätä koulutuksen vaikuttavuutta ja tehokkuutta. Opetusministeriö esitti vuoden 2009 keväällä Keski-Suomen ammatillisen koulutuksen kokoamista yhteen organisaatioon, johon kuuluisivat Jyväskylän koulutuskuntayhtymä ja Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä. Kuntayhtymän hallitus kuitenkin totesi vastauksessaan opetusministeriölle, ettei kuntayhtymän toiminnassa ole tapahtunut sellaisia muutoksia, jotka edellyttäisivät vauhdittamishankkeen mukaisia yhdistämistoimia. Yhteistyötä Jyväskylän koulutuskuntayhtymän kanssa kuitenkin jatketaan. Järjestäjäverkon kokoaminen on ollut esillä myös hallituksen rakennepoliittisessa ohjelmassa. Hallitus ja opetus- ja kulttuuriministeriö pyrkivät edelleenkin edistämään koulutuksen järjestäjien kokoamista suuremmiksi ja tehokkaammiksi yksiköiksi. Mahdollinen muutos koulutuksen järjestäjäverkossa vaikuttaisi merkittävästi ammatillisen koulutuksen järjestämiseen pohjoisen Keski-Suomen alueella. Kuntayhtymän sisäisistä riskitekijöistä merkittävimmät ovat henkilökunnan toimintakykyyn ja saatavuuteen, kiinteän omaisuuteen sekä tietotekniikkaan liittyvät riskit. Henkilökuntaan liittyviä ikä-, työkyky-, saatavuus- yms. asioita on käsitelty erikseen vuosittain laadittavassa henkilöstöraportissa. Kuntayhtymän omistuksessa on rakennuksia Äänekoskella, Saarijärvellä ja Viitasaarella. Rakennusten bruttopinta-ala on noin m2. Rakennukset ja niissä oleva irtaimisto on vakuutettu pääosin täysarvovakuutuksella. Vakuutusten omavastuut ovat kuntayhtymän kantokyvyn mukaisia. Vakuutusmääriä ja arvoja käydään vuosittain läpi vakuutusyhtiön kanssa. Toiminnan keskeytymiseen vakuutusturvaa ei ole käytössä. Tietoteknisiin riskeihin on varauduttu pitämällä kuntayhtymän ja oppilaitosten tiedot, tietojärjestelmät ja tietopalvelut asianmukaisesti suojattuina hallinnollisten, teknisten ja muiden toimenpiteiden avulla. IT-tiimi huolehtii käytännön toimista tietoturvan varmistamiseksi. Kuntayhtymän tietohallintoa on tarkemmin käsitelty erillisessä tietohallintostrategia-asiakirjassa. 18

21 KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA Ammatillinen peruskoulutus Koulutustehtävä Opiskelijamäärä Koulutustarjonta Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämässä ammatillisen peruskoulutuksen järjestämisluvassa ja siihen sisältyvässä koulutustehtävässä määrätään koulutusaloista ja koulutusasteista sekä opiskelijamäärästä, johon kuntayhtymä saa lakisääteisen rahoituksen. Opiskelijamäärän kasvun johdosta ministeriö lisäsi vuosina kuntayhtymän peruskoulutuksen vuosittaista enimmäisopiskelijamäärää yhteensä 90 opiskelijalla. Opiskelijamäärä on ollut alkaen Ammatillisessa peruskoulutuksessa oli 1 502,8 opiskelijaa (tilastointipäivien painotettu keskiarvo). Opiskelijamäärä kasvoi edellisestä vuodesta 16 opiskelijalla eli 1,1 %:lla. Opiskelijamäärä on kasvanut 2000-luvulla vuoteen 2010 asti, jonka jälkeen pari vuotta oli hienoista laskua. Viime vuoden kasvu aiheutui aikuisopiskelijoiden määrän lisääntymisestä. Vuonna 2013 opiskelijamäärät kasvoivat lievästi liiketalouden ja hallinnon alalla ja matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla sekä luonnonvara-alalla. Opiskelijoista oli nuorten koulutuksessa 72 % ja aikuiskoulutuksessa 28 %. Nuorten koulutuksen opiskelijat vähenivät edellisistä vuosista. Aikuiskoulutusyksikön lisäksi aikuisopiskelijoita oli sosiaali- ja terveysalalla ja luonnonvara-alalla, sosiaali- ja terveysalalla reilusti yli puolet ja luonnonvara-alalla puolet opiskelijoista. Opiskelijamäärätavoite ylitettiin 13 opiskelijalla. Koulutusyksiköistä tavoitteensa ylittivät aikuiskoulutus ja luonnonvara-ala. Koulutustarjonta säilyi perusteiltaan entisellään. Peruskoulutuksesta kuntayhtymä järjestää eniten tekniikan ja liikenteen alan koulutusta. Myös luonnonvara- ja ympäristöalan sekä sosiaali- ja terveysalan koulutusta on muita aloja enemmän. Elinkeinorakenteen näkökulmasta katsottuna kuntayhtymä kouluttaa työntekijöitä pääasiassa teollisuuteen ja rakennusalalle sekä palvelualoille. Kuntayhtymä on maakunnassa merkittävä luonnonvara-alan koulutuksen järjestäjä. Keski-Suomessa vain POKEssa voi opiskella eläintenhoitajaksi, maaseutuyrittäjäksi (maatalousteknologian ja maatilatalouden koulutusohjelmat), metsuri-metsäpalvelujen tuottajaksi ja metsäenergian tuottajaksi. Samoin kuntayhtymä järjestää ainoana Keski- Suomessa hiusalan koulutusta aikuisille. 19

22 Peruskoulutuksen opiskelijat vuosina (keskimäärin vuodessa) Peruskoulutuksen opiskelijamäärätavoitteiden toteutuminen vuonna

23 Kurssi- ja lisäkoulutus Opiskelijatyöpäivät Kurssi- ja lisäkoulutus koostuu opetus- ja kulttuuriministeriön päättämästä ammatillisesta lisäkoulutuksesta, työvoimakoulutuksesta, oppisopimuskoulutuksen tietopuolisesta koulutuksesta ja muusta koulutuksesta. Lisäkoulutuksena järjestetään ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavaa koulutusta sekä muuta kuin tutkintoon valmistavaa lisäkoulutusta. Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän lisäkoulutuksen järjestämisluvan mukaan valtionosuuden perusteena käytettävä opiskelijatyövuosien vuotuinen vähimmäismäärä on 116. Vuodelle 2013 ministeriö myönsi rahoituksen 116 opiskelijatyövuodelle, ja opiskelijatyövuosia kertyi 96. Seuraavien vuosien rahoitus perustuu edellisten vuosien toteutumaan. Työvoimakoulutuksen, oppisopimuskoulutuksen tietopuolisen koulutuksen sekä muun koulutuksen järjestäminen ja rahoitus perustuvat tarjousmenettelyyn. Koulutus voi olla perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavaa koulutusta sekä täydennyskoulutusta. Vuoden aikana toteutettiin opiskelijatyöpäivää. Talousarvion määrällinen tavoite opiskelijatyöpäivää ylitettiin 13,5 %:lla Eniten järjestettiin kaupan ja hallinnon alan, sosiaali- ja terveysalan sekä tekniikan ja liikenteen kurssi- ja lisäkoulutusta. Niiden osuus kaikista opiskelijatyöpäivistä oli 76,5 %. Opiskelijatyöpäivien määrä pysyi edellisen vuoden tasolla. Vuodesta 2010 alkanut vuoteen 2012 jatkunut opiskelijatyöpäivien voimakas alenemiskehitys pysähtyi. Elpymistä tapahtui eniten suurimmilla kurssikoulutuksen aloilla. Määrällisesti eniten kuntayhtymä järjesti lisäkoulutusta ja työvoimakoulutusta, joiden osuus kaikesta kurssi- ja lisäkoulutuksesta oli 89 prosenttia. Vuonna 2013 lisäkoulutusta toteutettiin opiskelijatyöpäivää. Määrä väheni edellisestä vuodesta 13,8 %, ja tavoite opiskelijatyöpäivää jäi saavuttamatta. Työvoimakoulutusta toteutettiin opiskelijatyöpäivää, joka ylitti tavoitteena olleen opiskelijatyöpäivää 67 %:lla. Työvoimakoulutuksen suurin koulutusala oli majoitus-, ravitsemis- ja talousala. Lisäkoulutuksessa koulutusta oli eniten kaupan ja hallinnon alalla. Kurssi- ja lisäkoulutus vuosina

24 Kurssi- ja lisäkoulutus rahoitusmuodoittain vuosina Opiskelijatyöpäivät Eri koulutusalojen kurssi- ja lisäkoulutusta suunnitteli ja koordinoi aikuiskoulutusyksikkö. Itse koulutus toteutettiin suurimmaksi osaksi aikuiskoulutusyksikössä ja pienempiä määriä luonnonvara-alan ja sosiaali- ja terveysalan yksiköissä. Tavoitteena on yhtenäinen toiminta kaikilla koulutusaloilla ja POKEn aikuiskoulutuksen yhtenäinen esiintyminen ja näkyminen asiakkaille. Aikuiskoulutuksen määrä ja merkitys ovat kasvaneet viime vuosina, kun alueen nuorten ikäluokat ovat pienentyneet. Haasteina aikuiskoulutukselle ovat aikuisväestön keskimääräistä alhaisempi koulutustaso ja ammattitaitoisen työvoiman tarjonnan turvaaminen pohjoisen Keski-Suomen alueella. h Oppisopimuskoulutus Oppisopimuskoulutus on työsuhteeseen tai päätoimiseen yrittäjyyteen perustuvaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä tietopuolisen koulutuksen lähipäivillä ja opiskelijan itsenäisellä työskentelyllä. Oppisopimuskoulutuksena järjestetään perustutkintoon ja ammatti- ja erikoisammattitutkintoon valmistavaa koulutusta sekä ei-tutkintotavoitteista ammatillista koulutusta. Koulutusta voidaan järjestää henkilöstölle tai uusiin työsuhteisiin. Yrittäjillä on omassa yritystoiminnassaan mahdollisuus kouluttautua oppisopimuksella samoihin tutkintoihin kuin työsuhteisilla opiskelijoilla. Koulutuksen rahoitus määräytyy opiskelijakohtaisen yksikköhinnan perusteella. Peruskoulutusta voidaan järjestää vapaasti tarpeen mukaan, mutta lisäkoulutuksen järjestämistä ja rahoitusta rajoittaa kiintiö. Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän lisäkoulutuksen järjestämisluvan mukaan valtionosuuden perusteena käytettävä oppisopimusten 22

25 Opiskelijamäärä vuotuinen vähimmäismäärä on 191. Vuonna 2013 kuntayhtymä sai 219 vuotuista lisäkoulutuksen oppisopimuspaikkaa. Näistä toteutui vaikean työllisyystilanteen vuoksi vain 191 oppisopimusta. Oppisopimuskoulutuksen opiskelijoiden määrä on vaihdellut vuosittain. Vuonna 2013 opiskelijoita oli 279,5 (tilastointipäivien keskiarvo). Määrä laski 22,3 % edellisestä vuodesta, koska opetus- ja kulttuuriministeriö vähensi lisäkoulutuspaikkoja osana valtiontalouden vakauttamista. Myös alueen työllisyystilanne oli heikko. Koulutuksen kysyntä on painottunut lisäkoulutukseen, ja koulutuksesta yli puolet on ollut ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin valmistavaa koulutusta sekä ei-tutkinto-tavoitteista koulutusta. Eitutkintotavoitteisen ja yrittäjien koulutuksen kysyntä kasvoi jonkin verran edellisvuodesta. Kaiken kaikkiaan oppisopimuskoulutuksessa oli vuoden 2013 aikana 472 opiskelijaa (virtauma). Virtauma on ollut aiempina vuosina opiskelijaa, nyt valtiontalouden vakauttamistoimien, taantuman ja vaikean työllisyystilanteen vuoksi opiskelijavirtauma oli noin 100 pienempi. Oppisopimuksista purkautui 6,6 %, mikä oli samaa tasoa kuin edellisvuonna. Eniten opiskelijoita vuonna 2013 oli sosiaali- ja terveysalalla sekä yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla. Suosituimmat tutkinnot olivat sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, yrittäjän ammattitutkinto, johtamisen erikoisammattitutkinto ja myynnin ammattitutkinto. Vuodelle 2013 talousarviossa oli tavoitteena 320 oppisopimusopiskelijaa. Opiskelijamäärä jäi alle tavoitteen, koska peruskoulutuksen kysyntä oli ennakoitua vähäisempää ja vaikean taloustilanteen ja heikon työllisyyden vuoksi kaikkia oppisopimuksia oli mahdollista solmia suunniteltua vähemmän. Oppisopimuskoulutuksen opiskelijat vuosina (keskimäärin vuodessa) 23

26 Kehittäminen ja hankkeet Laatutyö Opetus- ja kulttuuriministeriön ammatillisen koulutuksen laatustrategian mukaan kaikilla koulutuksen järjestäjillä tulee olla vuonna 2015 yhdessä henkilöstön kanssa luotu ja käyttöönotettu laadunhallintajärjestelmä/toimintajärjestelmä. Järjestelmää parannetaan toimintaympäristössä tapahtuvien muutosten ja palautetiedon pohjalta niin, että se toimii laadunhallinnan ja toiminnan jatkuvan kehittämisen välineenä. POKEssa aloitettiin vuoden 2012 alussa systemaattinen laatutyö, jonka tavoitteena on luoda ja ottaa käyttöön ministeriön edellyttämä toimintajärjestelmä sekä kuvata se toimintakäsikirjassa. Projektissa määriteltiin aluksi ydin- ja tukiprosessit, ja prosesseista laadittiin yksiköittäin nykytilan kuvaukset. Ydinprosessit ovat nuorten koulutus aikuiskoulutus oppisopimuskoulutus työelämän kehittäminen ja palvelu Tukiprosesseja ovat mm. opiskelijan tukipalvelut toiminnan suunnittelu ja ohjaus taloushallinto ja hankinnat IT-palvelut viestintä ja markkinointi Keväällä 2013 siirryttiin seuraavaan vaiheeseen, jonka tavoitteena on prosessien nykytilan kuvausten pohjalta kehittää POKEn yhtenäiset toimintamallit keskeisissä asioissa toiminnan laadun parantamiseksi ja vakioimiseksi. Tarkoitus on, että kaikki prosessit on läpikäyty kevään 2014 aikana. Sisäiset auditoinnit ovat yksi toiminnan arvioinnin ja kehittämisen väline. Ensimmäiset sisäiset auditoijat koulutettiin keväällä Ensimmäinen auditointikierros oli huhtikuussa ja toinen marraskuussa. Näissä auditoinneissa alat ja yksiköt arvioivat toistensa toimintaa ristiin. Tarkoituksena on, että sisäisiä auditointeja tehdään jatkossa systemaattisesti kaksi kertaa vuodessa. POKE on mukana opetus- ja kulttuuriministeriön organisoimassa laadunhallintajärjestelmän arviointikriteerien pilotoinnissa. Pilotointi tehdään itsearviointina maaliskuussa Kaikki ammatilliset oppilaitokset tekevät kriteereihin perustuvan itsearvioinnin vuoden 2015 alkupuolella. POKE oli vuonna 2013 mukana laadunhallintaan liittyvässä Itä-Suomen LaStrada Verkostosta voimaa -hankkeessa. Syksyllä 2013 tehtiin päätös, että POKE lähtee myös mukaan 2014 alussa aloitettavaan Samassa veneessä Kehittävää arviointia Keski- Suomessa -hankkeeseen. 24

27 EU-ohjelmakauden hankkeet EU-ohjelmakaudella hankkeiden rahoittajat ovat asettaneet etusijalle maakunnalliset yhteishankkeet. Hallituksen linjauksen mukaisesti kuntayhtymä on mukana hankkeissa, jotka hyödyttävät Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskuksen POKEn perustehtävää. Vuonna 2013 kuntayhtymä oli mukana useissa yhteishankkeissa osatoteuttajana ja kumppanina. Hankkeita hallinnoivat mm. Jyväskylän koulutuskuntayhtymä ja Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Yhteishankkeita olivat mm. Energiapajun kestävä tuotanto ja käyttö Kansainvälisyyskoulu 2 LUMAKO Luonnon- ja maisemanhoitotöiden koulutushanke Tarvaalan biotalouskampus Tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen oppimisessa Valmistuvat töihin Yritysten Taitava Keski-Suomi Kuntayhtymän omat hankkeet vuonna 2013 olivat AVOKAS Ammatillinen valmennus ja osaamisen kehittäminen asiakaslähtöisesti BKMPOKE Bio- ja muut uusiutuvat energiakäytännöt malliksi Opetushallinnon rahoittamat ammatillisen koulutuksen kehittämishankkeet Opetushallitus myöntää koulutuksen järjestäjille avustusta ammatillisen koulutuksen ja aikuiskoulutuksen kehittämiseen sekä työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän hoitamiseen. Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää koulutukseen liittyviä harkinnanvaraisia erityisavustuksia. Vuonna 2013 toteutettiin seuraavia kuntayhtymän omia hankkeita: HAKKU Ammatillisen lisäkoulutuksen laadun kehittäminen Maahanmuuttajien perustutkintokoulutuksen jatkotukitoimet Yhteishankkeita olivat mm. DIGIMOTO Metsäalan digitaalisten oppimisympäristöjen kehittämishanke OKseutu Osaamisen kehittämisen yritys- ja seutumalli Samassa veneessä Kehittävää arviointia Keski-Suomessa TUTTU Tutkintotilaisuudet tutuiksi Ympäristöagentti 25

28 Kansainvälisyyshankkeet Investoinnit Kuntayhtymä oli mukana EU:n elinikäisen oppimisen ohjelman kansainvälisissä Comenius ja Leonardo da Vinci -yhteistyöhankkeissa, jotka on tarkoitettu opiskelijoille Building the Future Car Service in Europe New Guide Volunteers for Safety and Security Vuoden 2013 investoinnit, yhteensä euroa, muodostuivat opetuksen ja muun toiminnan käyttöön tarvittavan irtaimen käyttöomaisuuden hankinnasta ja kiinteistöjen saneerauksesta. suurin yksittäinen investointi oli Piilolantien G-rakennuksen saneerauksen ensimmäinen vaihe, jonka kustannukset olivat euroa. Investointimenoihin kirjattua rakennus- ja saneeraustoimintaa oli yhteensä euron arvosta. KUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMINEN Sisäinen valvonta on osa organisaation johtamista. Sisäisen valvonnan tavoitteena on toiminnan tuloksellisuuden (=taloudellisuuden, tehokkuuden ja vaikuttavuuden) varmistaminen ja parantaminen sekä toiminnan jatkuvuuden turvaaminen. Johdolla on vastuu sisäisen valvonnan järjestämisestä. Sisäinen valvonta jakaantuu sisäiseen tarkkailuun, luottamushenkilöiden suorittamaan seurantaan ja sisäiseen tarkastukseen. Sisäinen tarkkailu on jatkuviin toimintarutiineihin sisältyvää toimintojen ja varojen käytön valvontaa. Sitä varten ei ole erillisiä toimielimiä. Sisäisellä tarkkailulla varmistetaan, että tehtävät hoidetaan oikeaan aikaan, suunnitellulla ja hyväksyttävällä tavalla sekä tehtävään osoitettujen voimavarojen puitteissa. Sisäinen tarkkailu toteutuu johtamisjärjestelmällä ja siihen liittyvällä tavoitteiden määrittelyllä ja asettamisella, johdonmukaisena organisaationa ja toimivina laskenta- ja raportointijärjestelminä. Organisaatio ja viranhaltijoiden toimivalta on määritelty kuntayhtymän hallintosäännössä. Toimintaohjeita sisältyy mm. talousarvion täytäntöönpano-ohjeisiin. Näitä säännöksiä laadittaessa sisäisen valvonnan näkökulma on otettu huomioon. Jokaisen esimiesasemassa olevan tehtävänä on huolehtia toimialueensa sisäisestä valvonnasta. Kunnallishallinnossa seuranta on ennen muuta luottamushenkilöille kuuluva osa sisäistä valvontaa. Seurannan keskeisiä tehtäviä ovat tavoitteiden asettamisen ja saavuttamisen valvonta, valmistelun ja esittelyn valvonta sekä johtamistoiminnan toimivuuden valvonta. Kuntayhtymään ei ole perustettu erityistä sisäisen tarkastuksen yksikköä tai sisäisen tarkastajan tehtävää. Palvelua ei ole myöskään hankittu ulkopuoliselta palveluntuottajalta. Viranhaltijatyönä on suoritettu kassojen ja rahavirtojen tarkastusta. Edellä mainitulla tavalla suoritetussa sisäisessä valvonnassa ei ole havaittu vuoden 2013 aikana raportoitavia virheitä tai puutteita. Kuntayhtymän hallitus on hyväksynyt sisäisen valvonnan ohjeen. 26

29 TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS Tilikauden tuloksen muodostuminen Kuntayhtymän toimintatuotot vuodelta 2013 olivat 20,3 milj. euroa. Alenema edelliseen vuoteen verrattuna oli 0,5 milj. euroa eli 2,2 %. Kokonaistulojen vuosia kestänyt kasvu taittui vuonna 2011 jatkuen laskuna vuonna 2012 ja myös vuonna Tulojen aleneminen johtui pääasiassa ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhinnan pienenemisestä ja oppisopimuskoulutuksen määrällisestä supistumisesta. Peruskoulutuksen tulot supistuivat 0,4 milj. eurolla ja oppisopimuskoulutuksen 0,2 milj. euroa edelliseen vuoteen verrattuna. Vastapainoksi muissa tuloerissä tapahtui lievää kasvua vuoteen 2012 verrattuna. Toimintakulut olivat 18,2 milj. euroa. Vähennystä edelliseen vuoteen verrattuna oli 0,5 milj. euroa eli 2,5 %. Suurin vähennys oli henkilöstömenoissa 0,2 milj. euroa ja palveluiden ostoissa 0,2 milj. euroa. Kuntayhtymä saavutti 2,2 milj. euron toimintakatteen. Toimintakate säilyi edellisen vuoden tasolla. Rahoitustuotot olivat 0,6 milj. euroa, mikä nostaa vuosikatteen 2,8 milj. euroon. Toiminta- ja vuosikate olivat edelleenkin viime vuosien hyvällä tasolla huolimatta kolmatta vuotta jatkuneesta tulojen alenemisesta. Suunnitelman mukaiset poistot olivat 1,1 milj. euroa ja tilikauden tulos 1,7 milj. euroa. Poistoeron vähennyksen jälkeen ylijäämäksi jäi 1,8 milj. euroa. Tuloslaskelma vuosina 2013 ja 2012 Toteutuma 2013 Toteutuma 2012 Muutos -% Toimintatuotot , ,09-2,2 Toimintakulut , ,69-2,5 Toimintakate , ,40-0,3 Rahoitustuotot ja kulut , ,27 58 Vuosikate , ,67 8,2 Poistot käyttöomaisuudesta ja pitkävaikutteisista menoista , ,05 2,9 Satunnaiset tuotot ja kulut Tilikauden tulos , ,62 11,9 Poistoeron lisäys/vähennys , ,78 81,0 Varausten lisäys/vähennys Rahastojen lisäys/vähennys Tilikauden ylijäämä , ,40 14,6 27

30 Toiminnan rahoitus Kuntayhtymän rahoitustilanne oli hyvä koko tilikauden. Tulorahoitusta jäi 2,8 milj. euroa. Käyttöomaisuusinvestointien määrä oli 2,1 milj. euroa, joten varsinainen toiminnan ja investointien nettovaikutus rahoitukseen oli 0,7 milj. euroa. Rahoituslaskelma vuosina 2013 ja 2012 Toiminnan ja investointien rahavirta Tulorahoitus Investointimenot Rahoituksen rahavirta Oman pääoman muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat

Toimintakertomus 2015

Toimintakertomus 2015 Val 1/10.6.2016 Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä SISÄLLYSLUETTELO KUNTAYHTYMÄN JOHTAJAN KATSAUS... 1 KUNTAYHTYMÄN HALLINTO... 2 Toiminta-ajatus... 2 Visio... 2 Tehtävät... 2 Jäsenkunnat...

Lisätiedot

Hallitus 4/2015. Keskiviikko klo

Hallitus 4/2015. Keskiviikko klo KOULUTUKSEN KUNTAYHTYMÄ KOKOUSKUTSU ASIALUETTELO Hallitus 4/2015 KOKOUSTIEDOT Aika Paikka Keskiviikko 29.4.2015 klo 15.00 15.55 Äänekosken ammatillisen koulutuksen ky, G-rakennuksen neuvottelutila, Piilolantie

Lisätiedot

Hallitus 11/2015. Torstai klo Äänekosken ammatillisen koulutuksen ky, Piilolantie 17, Äänekoski

Hallitus 11/2015. Torstai klo Äänekosken ammatillisen koulutuksen ky, Piilolantie 17, Äänekoski KOULUTUKSEN KUNTAYHTYMÄ KOKOUSKUTSU ASIALUETTELO Hallitus 11/2015 KOKOUSTIEDOT Aika Paikka Torstai 10.12.2015 klo 10.30 11.26 Äänekosken ammatillisen koulutuksen ky, Piilolantie 17, Äänekoski ASIAT Liite

Lisätiedot

Hallitus 1/2016. Perjantai 29.1.2016 klo 9.00 11.00. Äänekosken ammatillisen koulutuksen ky, Piilolantie 17, Äänekoski

Hallitus 1/2016. Perjantai 29.1.2016 klo 9.00 11.00. Äänekosken ammatillisen koulutuksen ky, Piilolantie 17, Äänekoski KOULUTUKSEN KUNTAYHTYMÄ KOKOUSKUTSU ASIALUETTELO Hallitus 1/2016 KOKOUSTIEDOT Aika Paikka Perjantai 29.1.2016 klo 9.00 11.00 Äänekosken ammatillisen koulutuksen ky, Piilolantie 17, Äänekoski ASIAT Liite

Lisätiedot

Hallitus 2/2016. Torstai klo Äänekosken ammatillisen koulutuksen ky, Piilolantie 17, Äänekoski

Hallitus 2/2016. Torstai klo Äänekosken ammatillisen koulutuksen ky, Piilolantie 17, Äänekoski KOULUTUKSEN KUNTAYHTYMÄ KOKOUSKUTSU ASIALUETTELO Hallitus 2/2016 KOKOUSTIEDOT Aika Paikka Torstai 25.2.2016 klo 15.00 16.55 Äänekosken ammatillisen koulutuksen ky, Piilolantie 17, Äänekoski ASIAT Liite

Lisätiedot

Liite 3 UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS. Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma

Liite 3 UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS. Talousarvio 2010 ja taloussuunnitelma UUDENKAUPUNGIN AMMATTIOPISTO NOVIDA LIIKELAITOS Talousarvio 21 ja taloussuunnitelma 21-212 Uudenkaupungin ammattiopisto Novidan johtokunta 3.9.29 TULOSLASKELMA 21-212 1 euroa 22.9.29 14:9 TP 28 Liikevaihto

Lisätiedot

LIITE 1 PÄÄTÖSMALLI Koulutuksen järjestäjän nimi. Lähiosoite (PL, jos on) Postinumero ja postitoimipaikka. pv.kk.xxxx.

LIITE 1 PÄÄTÖSMALLI Koulutuksen järjestäjän nimi. Lähiosoite (PL, jos on) Postinumero ja postitoimipaikka. pv.kk.xxxx. LIITE 1 PÄÄTÖSMALLI 27.8.1998 Koulutuksen järjestäjän nimi Lähiosoite (PL, jos on) Postinumero ja postitoimipaikka pv.kk.xxxx xxx/430/xxxx KOULUTUKSENJÄRJESTÄMISLUPA. Opetusministeriö on ammatillisesta

Lisätiedot

JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013

JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013 JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2013 SISÄLLYSLUETTELO 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA JAKAUMA SEKTOREITTAIN. 1 2. IKÄ-JA SUKUPUOLIJAKAUMA.. 2 3. IKÄRAKENNE 3 4. PALVELUSSUHTEEN KESTO 3 5. HENKILÖSTÖMENOT 4

Lisätiedot

Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi

Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi Hakukirje Yksi kirje, jolla haetaan lukiokoulutuksen järjestämislupaa ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupaa

Lisätiedot

Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi

Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi Järjestämislupahakemukset ja vapaan sivistystyön taloudellisten edellytysten arviointi Hakukirje Yksi kirje, jolla haetaan lukiokoulutuksen järjestämislupaa ammatillisen peruskoulutuksen järjestämislupaa

Lisätiedot

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus 4.12.2013 Pasi Rentola Ammatillisen koulutuksen rahoituksen kokonaisuus Oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus 1,662 mrd. euroa Oppilaitosmuotoinen ammatillinen

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT Ammatillinen lisäkoulutus 3.9.2013 Kuopio 5.9.2013 Tampere 10.9.2013 Helsinki 12.9.2013 Oulu Antti Markkanen Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta

Lisätiedot

Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen

Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen 11.10.2016 OKM reformin seurantaryhmässä: - Järjestämislupa voidaan myöntää hakemuksesta kunnalle, kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle. - Kuntien

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Tiedotusvälineille 3.8.2011 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2011 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2009 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ

OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2009 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Tiedotusvälineille 6.8.2009 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2009 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 5.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Ammatillinen peruskoulutus on ammatilliseen perustutkintoon johtavaa koulutusta ja ammatilliseen peruskoulutukseen

Lisätiedot

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015

Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Khall Kvalt JUUAN KUNNAN HENKILÖSTÖRAPORTTI VUODELTA 2015 Sisällysluettelo 1.Vakinainen henkilöstö palvelualueittain 2. Vakinaisen henkilöstön ikärakenne 3. Eläkeiän saavuttavat vuosina 2016-2025 4. Henkilöstömenot

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia Ennakointiseminaari 16.2.2016 Ilpo Hanhijoki Esityksen sisältö 1. Työvoima ja koulutustarpeet 2020- luvulla - ennakointituloksia 2. Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä

Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Arto Ylitalo Kuntayhtymän johtaja Luottamushenkilöiden koulutus- ja perehdytysohjelma Rovaniemen kaupunki 11.4.2013 Omistajat - koko Lapin asialla Organisaation tehtävät

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen

Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Maarit Kallio-Savela, erityisasiantuntija 8.3.2016 Seinäjoki Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen 2 Kulttuuri

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen rahoitus. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011

Ammattikorkeakoulujen rahoitus. Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Ammattikorkeakoulujen rahoitus Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät, Rovaniemi Johtaja Hannu Sirén 13.10.2011 Hallitusohjelma Korkeakoulutuksen laatua, tehokkuutta, vaikuttavuutta ja kansainvälistymistä

Lisätiedot

Tiedotusvälineille Aineistoa vapaasti käytettäväksi

Tiedotusvälineille Aineistoa vapaasti käytettäväksi Tiedotusvälineille 9.8.2010 Aineistoa vapaasti käytettäväksi OPETUSHALLITUKSEN ARVIOITA SYKSYN 2010 KOULUTUKSEN ALOITTAVIEN JA OPISKELIJOIDEN MÄÄRISTÄ SEKÄ OPPILAITOSTEN LUKUMÄÄRISTÄ Ohessa on tietoja

Lisätiedot

Nuorten koulutuksen maakunnalliset aloittajatarpeet sekä OKM:n ehdotus valtakunnallisiksi tavoitteiksi vuodelle 2016

Nuorten koulutuksen maakunnalliset aloittajatarpeet sekä OKM:n ehdotus valtakunnallisiksi tavoitteiksi vuodelle 2016 Nuorten koulutuksen maakunnalliset aloittajatarpeet sekä OKM:n ehdotus valtakunnallisiksi tavoitteiksi Tavoitekehitys 1 Humanistinen ja kasvatusala 868 861 617-244 -28,3 5 770 5 774 5 830 56 1,0 2 Kulttuuriala

Lisätiedot

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS

5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 5. AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS 5.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Ammatillinen peruskoulutus on ammatilliseen perustutkintoon johtavaa koulutusta ja ammatilliseen peruskoulutukseen

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus. Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat

Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus. Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat Finlandia-talo 25.9.2014 Anita Lehikoinen Kansliapäällikkö Keskeiset rahoitus- ja rakenneuudistusta

Lisätiedot

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto

Iitin kunta 45/ /2013 Talouskatsaus Tammi-elokuu. Nettomaahanmuutto. lähtömuutto Iitin kunta 45/02.01.02/2013 Talouskatsaus 30.9.2013 Tammi-elokuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 2013 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Talous- ja hallinto-osasto 3.1.2017 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 30.11.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot ovat ajalla 1.1.

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus 19.9.2013 Pasi Rentola Ammatillisen koulutuksen rahoituksen kokonaisuus Oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus 1,662 mrd. euroa Oppilaitosmuotoinen ammatillinen

Lisätiedot

Pilotoinnin palaute- ja keskustelutilaisuus Toimiva laadunhallinta ja ammatillisen koulutuksen ajankohtaiset kysymykset

Pilotoinnin palaute- ja keskustelutilaisuus Toimiva laadunhallinta ja ammatillisen koulutuksen ajankohtaiset kysymykset Pilotoinnin palaute- ja keskustelutilaisuus Toimiva laadunhallinta ja ammatillisen koulutuksen ajankohtaiset kysymykset Opetusneuvos Tarja Riihimäki KEHYSPÄÄTÖS 2015-2018 Keskeiset sopeutustoimet Ammatillinen

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutuksen esittely

Oppisopimuskoulutuksen esittely Oppisopimuskoulutuksen esittely Jyväskylän oppisopimuskeskus Oppisopimuskoulutus on työpaikalla käytännön työssä toteutettavaa ammatillista koulutusta, jota täydennetään oppilaitoksessa järjestettävillä

Lisätiedot

HE 62/2014 vp. sekä tutkintotilaisuuksiin. Esitys liittyy valtion vuoden 2014 ensimmäiseen

HE 62/2014 vp. sekä tutkintotilaisuuksiin. Esitys liittyy valtion vuoden 2014 ensimmäiseen HE 62/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

LOUNAIS-HÄMEEN AMMATILLISEN PÖYTÄKIRJA No KOULUTUKSEN KUNTAYHTYMÄ HALLITUS 2 KOKOUSTIEDOT. Aika 3.3.2009 klo 16.30-18.35

LOUNAIS-HÄMEEN AMMATILLISEN PÖYTÄKIRJA No KOULUTUKSEN KUNTAYHTYMÄ HALLITUS 2 KOKOUSTIEDOT. Aika 3.3.2009 klo 16.30-18.35 LOUNAIS-HÄMEEN AMMATILLISEN PÖYTÄKIRJA No HALLITUS 2 KOKOUSTIEDOT OSALLISTUJAT Päätöksentekijät Muut osallistujat KÄSITELLYT ASIAT Aika 3.3.2009 klo 16.30-18.35 Paikka Forssan ammatti-instituutti, kokoushuone

Lisätiedot

Kouvolan talouden yleiset tekijät

Kouvolan talouden yleiset tekijät Tilinpäätös 2012 2 Kouvolan talouden yleiset tekijät 3 Väestökehitys Kouvolassa 2001-2020 31.12. As.lkm Muutos, lkm % 2001 91 226-324 -0,35 2002 90 861-365 -0,40 2003 90 497-364 -0,40 2004 90 227-270 -0,30

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

LOUNAIS-HÄMEEN AMMATILLISEN PÖYTÄKIRJA No KOULUTUKSEN KUNTAYHTYMÄ YHTYMÄHALLITUS 2

LOUNAIS-HÄMEEN AMMATILLISEN PÖYTÄKIRJA No KOULUTUKSEN KUNTAYHTYMÄ YHTYMÄHALLITUS 2 LOUNAIS-HÄMEEN AMMATILLISEN PÖYTÄKIRJA No YHTYMÄHALLITUS 2 KOKOUSTIEDOT OSALLISTUJAT Päätöksentekijät Aika 19.2.2013 klo 16.30-18.50 Paikka Forssan ammatti-instituutti, Saksankatu 27 Eino Järvinen Marjut

Lisätiedot

NÄYTTÖTUTKINTO- TOIMINNAN KEHITTÄMISSEMINAARI. Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos

NÄYTTÖTUTKINTO- TOIMINNAN KEHITTÄMISSEMINAARI. Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos NÄYTTÖTUTKINTO- TOIMINNAN KEHITTÄMISSEMINAARI Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos tilastoja Opiskelijat näyttötutkintoon valmistavassa koulutuksessa v. 2012 oppilaitos

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2012 Tuloslaskelma 2012 2011, ulkoinen koko kunta osa I 2012 2011 kasvu % Toimintatuotot Myyntituotot 51 644 46 627 10,8 % Maksutuotot 8 451 8 736-3,3 % Tuet ja avustukset

Lisätiedot

Henkilöstökertomus löytyy kokonaisuudessaan: http://www.salpaus.fi/kuntayhtyman-henkilostokertomus/sivut/default.aspx Henkilöstömäärä Henkilöstömäärässä huomioidaan myös osa-aikaeläkkeellä, sairauslomalla,

Lisätiedot

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN

ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. - 31.5.2016 Talous- ja hallinto-osasto 28.6.2016 ULVILAN KAUPUNKI TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 1.1. 31.5.2016 Ulvilan kaupungin toimintamenot olivat 1.1. 31.5.2016

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki 23.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014

Lisätiedot

Katsaus vuoden 2013 valtionavustushankkeiden tuloksiin ja vaikuttavuuteen

Katsaus vuoden 2013 valtionavustushankkeiden tuloksiin ja vaikuttavuuteen Opetushallituksen (OKM) rahoittamien Katsaus vuoden 2013 valtionavustushankkeiden tuloksiin ja vaikuttavuuteen Opetusneuvos Leena Koski Selvitys tuloksista ja vaikuttavuudesta Selvitys liittyy Opetushallituksen

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia 3.6.2015 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Käsiteltävät selvitykset: Selvitys nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimenpideohjelman tuloksellisuudesta

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2016, alustava arvio tuloksesta

Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2016, alustava arvio tuloksesta Mikkelin kaupungin tilinpäätös 2016, alustava arvio tuloksesta Kaupungin tiedotustilaisuus 23.2.2017 Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Seija Kuikka Kaupunginjohtaja Timo Halonen Talousjohtaja Heikki Siira

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS. Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / 2011

UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS. Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / 2011 UUDENKAUPUNGIN JÄTEHUOLTO LIIKELAITOS Talouden ja tavoitteiden toteutuminen 1-4 / Uudenkaupungin Jätehuollon johtokunta 24.5. Tuloslaskelma 1-4/ 1-4/2010 Arvio 1-4/ Poikkeama Käytön % Toteutuma arvio Liikevaihto

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014

AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 AMMATILLISEN JA AMK-KOULUTUKSEN TILASTOJA PÄIJÄT-HÄMEESTÄ 14.4.2014 lisätietoja antavat - laatu- ja suunnittelujohtaja Marjo-Riitta Järvinen, Lahden ammattikorkeakoulu - kehittämispäällikkö Sari Mikkola,

Lisätiedot

Rakenneuudistus toinen aste Hämeenlinna

Rakenneuudistus toinen aste Hämeenlinna Rakenneuudistus toinen aste Hämeenlinna 27.11.2014 Mika Tammilehto Johtaja 16-18 ikäluokkien kehitys (Tilastokeskus) LUKION OPISKELIJAMÄÄRÄT PERUSTIETOKYSELYN 20.1.2014 MUKAAN (OPH) Omistaja Järjestäjien

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi. Mirja Hannula 20.4.2016

Ammatillisen koulutuksen reformi. Mirja Hannula 20.4.2016 Ammatillisen koulutuksen reformi Mirja Hannula 20.4.2016 Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi - hallitusohjelman kirjaukset Vahvistetaan ammatillisen koulutuksen yhteiskunnallista merkitystä.

Lisätiedot

Pedagogiset huiput Arto Ylitalo Kuntayhtymän johtaja

Pedagogiset huiput Arto Ylitalo Kuntayhtymän johtaja Pedagogiset huiput 2016 Arto Ylitalo Kuntayhtymän johtaja 15.9.2016 Toiminta-alue Rovaniemen koulutuskuntayhtymä (RKK) on maakunnan suurin ja valtakunnallisesti 12. suurin (138:sta) monialainen ammatillisen

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot.

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Aikuiskoulutustukea maksetaan yhteensä enintään 19 kuukauden ajalta

Aikuiskoulutustukea maksetaan yhteensä enintään 19 kuukauden ajalta Koulutusrahasto Työmarkkinaosapuolten hallinnoima rahasto, jonka tehtävänä on edistää työssä tarvittavia valmiuksia myöntämällä tukea ammatilliseen koulutukseen ja kehittymiseen Rahasto on aloittanut toimintansa

Lisätiedot

MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET

MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET 5.10.2012 MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET Anita Mikkonen 1 KESKI-SUOMEN VISIO Yhteistyön, yrittäjyyden ja osaamisen Keski-Suomi Maakuntavaltuuston hyväksymä 8.6.2010 1. Uusimpia tilastoja ja ennakointia:

Lisätiedot

20. (29.60) Ammatillinen koulutus

20. (29.60) Ammatillinen koulutus Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 2. (29.6) Ammatillinen koulutus Ammatillisen koulutuksen päämääränä on vahvistaa työelämän ja yhteiskunnan hyvinvointia ja kilpailukykyä kansainvälistyvässä toimintaympäristössä

Lisätiedot

OPETUSHALLITUS Rahoitus- ja kustannustietopalvelut PERUSTIEDOT/Oppisopimuskoulutus

OPETUSHALLITUS Rahoitus- ja kustannustietopalvelut PERUSTIEDOT/Oppisopimuskoulutus OPETUSHALLITUS Rahoitus- ja kustannustietopalvelut PERUSTIEDOT/Oppisopimus Käyttökustannusten valtionosuuksien laskenta Kysely 20.01.2009 1. Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua Ammattiopisto Luovi Ammattiopisto Luovi luvuin Suomen suurin ammatillinen erityisoppilaitos Osa Hengitysliittoa Toimii 25 paikkakunnalla Henkilöstö yli 860 asiantuntijaa Ammatillisessa peruskoulutuksessa

Lisätiedot

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta LARK5-seminaari 22.9.2016 Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta Perho Liiketalousopisto Oy:n tavoite Perho Liiketalousopisto

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

JOUTSASOPIMUS JA LOMAUTUKSET

JOUTSASOPIMUS JA LOMAUTUKSET JOUTSAN HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2015 SISÄLLYSLUETTELO JOUTSASOPIMUS JA LOMAUTUKSET 1 1. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA JAKAUMA SEKTOREITTAIN. 2 2. IKÄ-JA SUKUPUOLIJAKAUMA.. 3 3. IKÄRAKENNE 4 4. PALVELUSSUHTEEN

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa. Opetusneuvos Tarja Riihimäki

Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ajankohtaista ammatillisessa koulutuksessa Opetusneuvos Tarja Riihimäki KESU:n koulutuspoliittisia lähtökohtia Suomalaiset maailman osaavin kansa vuonna 2020 nuorista aikuisista runsaalla kolmanneksella

Lisätiedot

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI Ehdotukset tutkintotoimikuntajärjestelmän kehittämiseksi Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet Ohjausryhmän

Lisätiedot

Talousarvio 2016 muutokset I

Talousarvio 2016 muutokset I Talousarvio 2016 muutokset I Yhtymävaltuusto 10.5.2016 Sisällysluettelo 1 Talousarvion 2016 muutokset / valtuusto (ulkoinen ja sisäinen)... 1 2 Toiminnalliset tavoitteet vuodelle 2016... 2 2.1 Kuntayhtymän

Lisätiedot

Rakenneuudistus toinen aste Helsinki

Rakenneuudistus toinen aste Helsinki Rakenneuudistus toinen aste Helsinki 25.9.2014 Eeva-Riitta Pirhonen Ylijohtaja 16-18 ikäluokkien kehitys (Tilastokeskus) LUKION OPISKELIJAMÄÄRÄT PERUSTIETOKYSELYN 20.1.2014 MUKAAN (OPH) Omistaja Järjestäjien

Lisätiedot

Väestömuutokset 2016

Väestömuutokset 2016 Iitin kunta 715/2.1.2/216 Talouskatsaus 21.11.216 Tammi-lokakuu Väestön kehitys ja väestömuutokset 216 Luonnollinen väestön lisäys Kuntien välinen muuttoliike Nettomaahanmuutto Väestönlisäys Väkiluku Syntyn

Lisätiedot

Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät. Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4.

Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät. Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4. Ammatillisen aikuiskoulutuksen lainsäädännön uudistusnäkymät Markku Kokkonen Johtamisen erikoisammattitutkinnon kehittämispäivä 13.4.2010 Rahoitus Laki opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (1705/2009)

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Rakenneuudistus toinen aste

Rakenneuudistus toinen aste Rakenneuudistus toinen aste Hämeenlinna 27.11.2014 Mika Tammilehto Johtaja 16-18 ikäluokkien kehitys (Tilastokeskus) 1 LUKION OPISKELIJAMÄÄRÄT PERUSTIETOKYSELYN 20.1.2014 MUKAAN (OPH) Omistaja Järjestäjien

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

A m mattilaisille on kysyntää!

A m mattilaisille on kysyntää! A m mattilaisille on kysyntää! 1 3 Sisältö Ammattilaisille on kysyntää Ammattilaisille on kysyntää... 3 Arvot... 5 Koulutusalat KSAO:ssa... 5 Koulutusväylät... 5 Organisaatio... 7 Nuoret... 9 Kansainvälinen

Lisätiedot

Tekemisen laatu ratkaisee Koulutusorganisaation laadun parantamisen prosessit Laatua laivalla -seminaari

Tekemisen laatu ratkaisee Koulutusorganisaation laadun parantamisen prosessit Laatua laivalla -seminaari Tekemisen laatu ratkaisee Koulutusorganisaation laadun parantamisen prosessit Laatua laivalla -seminaari 26.8.2013 Jatta Herranen kehitysjohtaja jatta.herranen@pkky.fi 2 21.8.2013 Mitkä asiat ovat olennaisia?

Lisätiedot

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN JA VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN OPETUSSUUNNITELMIEN TOIMEENPANO

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN JA VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN OPETUSSUUNNITELMIEN TOIMEENPANO Ammatillinen peruskoulutus AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN JA VALMISTAVIEN JA VALMENTAVIEN KOULUTUSTEN OPETUSSUUNNITELMIEN TOIMEENPANO 2008 10 I VASTAAJAN TIEDOT 1. Koulutuksen järjestäjän nimi - valitkaa

Lisätiedot

PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä

PERUSTIEDOT/Ammatillinen peruskoulutus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä OPETUSHALLITUS Rahoitus PERUSTIEDOT/Ammatillinen perus Käyttömenojen valtionosuuksien laskenta Opiskelijamäärä 1.Yhteystiedot Koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjän numero Yhteyshenkilön nimi Osoite

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista.

Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut merkittävistä strategisista muutoksista. OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole

Lisätiedot

Hallitus 4/2016. Torstai 28.4.2016 klo 15.00 16.58. Äänekosken ammatillisen koulutuksen ky, Piilolantie 17, Äänekoski

Hallitus 4/2016. Torstai 28.4.2016 klo 15.00 16.58. Äänekosken ammatillisen koulutuksen ky, Piilolantie 17, Äänekoski KOULUTUKSEN KUNTAYHTYMÄ KOKOUSKUTSU ASIALUETTELO Hallitus 4/2016 KOKOUSTIEDOT Aika Paikka Torstai 28.4.2016 klo 15.00 16.58 Äänekosken ammatillisen koulutuksen ky, Piilolantie 17, Äänekoski ASIAT Liite

Lisätiedot

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit

Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit Talouden nykytila Kriteerit Valtionvarainministeriön lakiin perustuvat kriisikuntakriteerit 1. Negatiivinen vuosikate Rovaniemi 2012 2016 186 /asukas Ei täyty? 2. tuloveroprosentti yli 0,5 prosenttiyksikköä

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016

Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 Asemointitilastot 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö 1 ammattikorkeakoulun määrälliset tavoitteet kaudelle 2017-2020 Ammattikorkeakoulututkinnot Toteutuma Keskiarvo OPM/sov. tavoite Tavoitteen tot.-% 2015 Tot. muutos-% 2014-2015

Lisätiedot

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2014 talousarviovalmistelun näkymät 13.2.2013 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Vuoden 2014 TA:n raamin valmistelun eteneminen Talouden tasapainotarkastelu talous- ja suunnittelukeskuksessa Ehdotus

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen osasto

Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen osasto Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus 8.4.2016 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen osasto Laatupalkintokilpailu Laatupalkinnolla tuetaan ja kannustetaan

Lisätiedot

toteutuminen

toteutuminen KÄYTTÖTALOUSOSA SAKSANKATU 27-29:N TOIMIPISTE TILINPÄÄTÖS TALOUSARVIO TA-MUUTOS TOTEUTUMINEN 2006 2007 2007 1.1.-31.12.2007 TOIMINTA Tavoitteet: Oppilaita 417,6 415,0 440,0 443,8 Opetustunteja 33 857 33

Lisätiedot

Oulun kaupunki. Ulkoisen tarkastuksen johtosääntö. Voimaantulo

Oulun kaupunki. Ulkoisen tarkastuksen johtosääntö. Voimaantulo Oulun kaupunki Ulkoisen tarkastuksen johtosääntö Voimaantulo 1.1.2013 päätöspäivä voimaantulo Johtamisjärjestelmätoimikunta 5.10.2012 22 Yhdistymishallitus 7.11.2012 110 Kaupunginvaltuusto 12.11.2012 10

Lisätiedot

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012

HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 HENKILÖSTÖRAPORTTI 2012 2 Sisällys 1 Toimintavuosi 2012... 3 2 Tunnusluvut... 3 2.1 Henkilöstön määrä ja rakenne... 3 2.2 Henkilöstön ikä... 3 2.3 Palvelussuhteen pituus... 4 2.4 Vaihtuvuus... 4 2.5 Eläkeelle

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen reformista

Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen reformista Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen reformista Media-alan koulutuksen kehittämispäivä 22.11.2016 Anne Liimatainen anne.liimatainen@oph.fi Esitys pohjautuu OKM:n materiaaleihin, www.minedu.fi Ammatillinen

Lisätiedot

OPPIMINEN SIIRTYY TYÖELÄMÄÄN Koulutussopimus. Maija Aaltola rehtori Omnia Koulutus selvityshenkilö OKM

OPPIMINEN SIIRTYY TYÖELÄMÄÄN Koulutussopimus. Maija Aaltola rehtori Omnia Koulutus selvityshenkilö OKM 2 OPPIMINEN SIIRTYY TYÖELÄMÄÄN Koulutussopimus SOTE-PEDA webinaari 3.2.2017 Maija Aaltola rehtori Omnia Koulutus selvityshenkilö OKM 3 KOULUTUS- SOPIMUKSEN TAVOITTEET Työpaikoilla toteutettavan ja käytännön

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Uusi Tampereen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformin pääperiaatteet. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto

Ammatillisen koulutuksen reformin pääperiaatteet. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto Ammatillisen koulutuksen reformin pääperiaatteet Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen osasto 26.1.2017 Mitä tavoitellaan? Ketterämpää, oikea-aikaisempaa ja joustavampaa vastaamista työ-

Lisätiedot

VST. Osaamisen ja sivistyksen asialla

VST.  Osaamisen ja sivistyksen asialla VST www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla Näyttötutkinnot Ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomia tutkintoja Työkokemuksella, opinnoissa tai muun toiminnan kautta hankittu osaaminen osoitetaan

Lisätiedot

SÄHKÖ- JA AUTOMAATIOTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO

SÄHKÖ- JA AUTOMAATIOTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO 1. JOHDANTO... 2 2. KANSALLISET OPPIMISTULOKSET... 2 3. OPPILAITOSKOHTAISET OPPIMISTULOKSET... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 3.1 Rakennusalan perustutkinto... 3 4. ERITYISOPISKELIJOIDEN OPPIMISTULOKSET...

Lisätiedot

KIRKKOVALTUUSTO 2/2014

KIRKKOVALTUUSTO 2/2014 KEMIN SEURAKUNTA ESITYSLISTA-PÖYTÄKIRJA KIRKKOVALTUUSTO 2/2014 KIRKKOVALTUUSTON KOKOUS 7.5.2014 6. Tulos- ja rahoituslaskelma sekä talousarvion toteutumisvertailu 1.1. 31.3.2014... 2 7. Toimintakertomus

Lisätiedot

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen

Kunnanvirasto, kunnanhallituksen kokoushuone. Venla Tuomainen, puheenjohtaja Räsänen Heimo, varapuheenjohtaja Annukka Mustonen, jäsen Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 4/2016 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2013-2016 KOKOUSAIKA Maanantai 30.05.2016 klo 16:00 16:40 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

file:///h:/tilastot% /ophn%20lomake%201.htm

file:///h:/tilastot% /ophn%20lomake%201.htm Sivu 1/3 OPETUSHALLITUS Rahoitus-yksikkö E-mail: laskentapalvelut@oph.fi Valtionosuuden saaja: 913 Helsingin kaupunki Oppisopimus Perustiedot PERUSTIEDOT/Oppisopimus Käyttökustannusten valtionosuuksien

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) 1 28.2.2015 Väestö Helmikuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.518, josta Lieksassa 12.097, Nurmeksessa 8.057 ja Valtimolla 2.364 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.131. Seudun väestömuutoksen vuosivauhti

Lisätiedot