Kaupunginjohtajan katsaus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kaupunginjohtajan katsaus"

Transkriptio

1

2 Kaupunginjohtajan katsaus Kuntien menot kasvoivat edelleenkin varsin nopeasti. Vuosina menojen kasvuvauhti oli seitsemän prosenttia, vuonna 2002 hieman vähemmän. Nopea kasvu on johtunut eduskunnan kunnille säätämistä uusista velvoitteista, pakollisista investoinneista ja eläkekustannusten nousemisesta. Samalla kuitenkin toteutettiin kuntatalouden vakautuspaketti, johon sisältyi luopuminen kuntien arvonlisäveron takaisinperinnästä ja vastaavan kuittauksen tekeminen pääosin kuntien yhteisövero-osuudesta. Lisäksi muutettiin sekä valtionosuuksien tasauksen että yleisen valtionosuuden eräitä perusteita. Kajaanin kaupungin kohdalla talousarvion menokehykset ylittyivät selvimmin, ja ilmeisen tietoisesti, vanhustenhuollon sekä Kainuun sairaanhoito ja erityishuoltopiirin kuntayhtymän kohdalla. Vanhustenhuollon ja kotihoidon ylitys oli joulukuussa hyväksytyn euron suuruisen lisätalousarvion jälkeenkin vielä euroa ja erikoissairaanhoidon ylitys euron lisätalousarviomäärärahasta huolimatta euroa. Menojen kasvu on ollut mahdollista, koska myös kuntien tulot ovat kasvaneet selvästi. Taloudenpidossa kaupunki saa hyvän arvosanan, joskin tulos selittyy osittain kunnallisverotuksen ns. rytmihäiriöllä. Vuosikate oli ,58 euroa ja tilikauden tulos ,44 euroa ylijäämäinen (kunta ja liikelaitos). Kajaanin kaupunki, Kainuun Liitto ja Kainuun TE keskus allekirjoittivat aiesopimuksen Kainuun hallintokokeilun toteuttamisesta. Sisäasiainministeriö käynnisti kokeilun valmistelun. Hankkeen keskeisenä tavoitteena on maakunnallisen itsehallinnon rakentaminen ja edellytyksien luominen maakunnan vastaiselle selviytymiselle ja menestykselle. Hankkeen käynnistäminen oli lähtökohta koko vuoden velloneelle kuntapoliittiselle keskustelulle, orastavalle edunvalvonnan kovenemiselle ja muulle väännölle, jossa koeteltiin kainuulaisen kumppanuuden aitoutta ja kestävyyttä. Innokkaimmat keskusteluun osallistujat olivat taipuvaisia väistämään sen tosiasian, että erilaisiin hallinnollisiin ratkaisuihin tulee suhtautua varoen: hallinnolliset ratkaisut luovat vain puitteet ja vain harvoin ne tuovat suoraan halutun vaikutuksen. Kokeilun selvitysmieheksi huhtikuussa asetetun Juhani Perttusen laatima hallintomalli sisälsi ehdotuksen perustettavista palvelukuntayhtymistä, joiden rakenteesta keskusteleminen sai valmistelutyössä korostetun aseman. Vähäisemmän mielenkiinnon kohteena oli kauppa- ja teollisuusministeriön asettaman elinkeinopoliittisen työryhmän loppuraportti. Maakunnallisia jännitteitä lisäsi kaupungin päätös erota Kainuun kuntarahastosta. Muun maakunnan näkemyksen mukaan kuntarahaston tyyppistä rahoitusmekanismia tarvitaan edelleen. Samalla Kainuun liitto todisti, asian ääneen lausuen, vanhakantaisen sijaintikuntaetu käsitteen olevan edelleenkin olemassa. Hallintokokeilun rinnalla vähäisemmälle huomiolle jäi se, että valtioneuvosto on pitänyt aluekehityksen keskeisenä perusajatuksena sitä, että maakuntien menestys on kiinni maakunnan kaupunkiseutujen menestyksestä. Jokaisessa maakunnassa tulisi olla ainakin yksi elinkykyinen ja vetovoimainen kaupunkiseutu. Menestyvä yritystoiminta ja työvoima hakeutuvat taloudellisiin keskittymiin, joissa on riittävä osaamispohja sekä suotuisa sosiaalinen ja KAJAANIN VUOSIKERTOMUS

3 kulttuurinen perusta niitä hyödyntääkseen. Aluekeskuksen on lisäksi otettava muita enemmän vastuuta ja sen myös odotetaan ottavan vastuuta ja tekevän työtä seudun puolesta. Siksi aluekeskusvalinnoissa hyväksyttiin laajaan alueelliseen kattavuuteen perustuva malli. Ohjelmaa lähdettiin toteuttamaan vuoden 2002 alusta lukien 34 alueella, joukossa Kajaanin kaupunkiseudun aluekeskusohjelma. Aluekeskusohjelmaa tukee Kainuun osaamiskeskusohjelma edustaen alueellisen kehittämisen terävintä kärkeä. Osaamiskeskusohjelma rakentuu kahdesta toiminnallisesti hyvin erilaisesta osiosta: mittaustekniikkaan ja käyttöolosuhdeosaamiseen perustuvasta Measurepolis- Kajaanista ja Virtuosi Kuhmon kamarimusiikin osaamiskeskuksesta. Ohjelmien rakentamisessa on tilannetietoisuudesta ja siihen perustuvasta nopeasta päätöksenteosta tullut entistä kriittisempi kilpailutekijä. Tulevaisuus on osaamisessa. Tätä tukee Kajaanin korkeakouluyksiköiden toimintastrategia, jonka yhtenä tärkeänä tavoitteena on luoda Kajaaniin vaikuttavuudeltaan vahva yliopistokeskus. Kaupungin omassa kehittämistoiminnassa on edelleenkin syntynyt projekteja, joiden käyttäminen todellisena kehittämisvälineenä ei ole välttämättä onnistunut. Ongelmana on myös se, että projektien välillä on liian vähän yhteyksiä. Hankkeet eivät ole onnistuneet hyvällä tavalla täydentämään toisiaan. Uusi hanke tai toimielin on aina helpompi perustaa kuin saada todellinen parannus aikaan. Kaupungin ylimmässä virkamiesjohdossa tapahtui vaihdoksia, joilla ei ole suoranaisia vaikutuksia valittuihin tekemisen linjauksiin tai menetelmiin. Tapa toimia ei kuitenkaan saa olla oppikirjamaisen menetelmäkeskeinen. Johtajuus on ihmisten kohtaamista ja luottamus saadaan aikaan todellisella välittämisellä. Läheisyysperiaate on tärkeä nyt ja vastaisuudessa. Päätöksenteon tulee tapahtua mahdollisimman lähellä niitä ihmisiä, joita päätös koskettaa. Tähänastinen Kainuun hallintokokeilun valmistelutyö on enimmäkseen ollut kaukana tämän tavoitteen toteutumisesta. Kajaanin kaupungin odotettua parempaa tulosta ei ole saatu aikaan ilman osaavaa joukkuetta kiitos kuuluu henkilökunnalle. Henkilöstömäärä oli vuoden lopussa työntekijää. Vastaisuudessakin meidän on toimittava niin, että pelaajat ja koko joukkue jaksaa ja kehittyy. Väsyneet ihmiset eivät sädehdi. Työtä ei pidä kuitenkaan kehittää niin innokkaasti, ettei sitä ehdi tehdä. Vähemmän tärkeää on maalien tai pelikentän koon alituinen muuttaminen. Tatu mallin käyttöönottamisessa saavutettiin sille asetetut välittömät konkreettiset tavoitteet. Talousarvio 2003 ja taloussuunnitelma on laadittu Tatu mallilla. Tämä tarkoittaa, että koko kaupunginorganisaation ja sen toimialojen strategioista on syntynyt jäsentyneen ja yhteisen mallin mukainen kokonaisnäkemys. Tästä on hyvä mennä rauhallisesti eteenpäin. Erkki Vähämaa kaupunginjohtaja 2 - KAJAANIN VUOSIKERTOMUS 2002

4 Kajaanin kaupungin organisaatio Kaupunginjohtajana toimi Pentti Hakulinen saakka, vt. kaupunginjohtajana Martti Anttila ja alkaen Erkki Vähämaa. Kaupunginjohtaja toimi myös kaupunginhallituksen esittelijänä. Kansliapäällikkönä toimi Risto Hämäläinen, perusturvajohtajana Kalevi Yliniemi, sivistysjohtajana Risto Brunou ja teknisenä johtajana Martti Anttila. Vuoden 2002 aikana Kajaanin kaupungin palveluksessa oli keskimäärin työntekijää. Luottamushenkilö- ja viranhaltijaorganisaatio HALLINTO- PALVELU- KESKUS JR KAUPUNGINVALTUUSTO KAUPUNGINHALLITUS KAUPUNGINJOHTAJA TARKASTUS- LAUTAKUNTA KESKUSVAALI- LAUTAKUNTA LIIKUNTA- NEUVOSTO JR PERUS- TURVA- LAUTA- KUNTA PERUSTURVA- TOIMIALA JR SIVISTYS- TOIMIALA KULT- TUURI- JAOSTO AIKUIS- KOULU- TUKSEN JOHTO- KUNTA JR TEKNI- NEN LTK TEKNINEN TOIMIALA YMPÄ- RISTÖ- LTK JR SIVISTYS- LAUTA- KUNTA AMMATTI- KORKEA- KOULU AMMATTI- KORKEA- KOULUN HALLITUS KAJAANIN VUOSIKERTOMUS

5 Kajaanin kaupungin konsernirakenne Kaupungin konserni- ja omistajaohjausta konserniin kuuluvissa tytäryhtiöissä, yhteisyrityksissä ja osakkuusyhteisöissä on toteutettu kaupunginhallituksen näiden yhteisöjen hallituksiin nimeämien edustajien välityksellä sekä antamalla tytäryhtiöille kirjallisesti ohjeita ja suosituksia kaupunkikonsernin yhtenäisten strategisten tavoitteiden määrittelemiseksi ja toteuttamiseksi sekä toimintatapojen yhdenmukaistamiseksi ja seurannan järjestämiseksi. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt talousarviokäsittelyn yhteydessä kaupungin tytäryhtiöiden tavoitteet, talousarviot ja suunnitelmat. Tytäryhtiöt ovat raportoineet vuoden 2002 aikana neljän kuukauden välein kaupunginhallitukselle ja valtuustolle olennaisista toimintaansa koskevista asioista, tavoitteidensa toteutumisesta ja taloudellisesta tuloksestaan. KAJAANIN KAUPUNKI Liikelaitos Edukai TYTÄRYHTIÖT Kiinteistö Oy Kajaanin Pietari, 100 % TYTÄRYHTIÖT Kainuun Osaamiskeskus Oy, 100 % YHTEISYRITYKSET Kainuun Voima Oy, 50 % Kainuun Opiskelijaasunnot Oy, 99,9 % Kajaanin Tietokeskus Oy, 100 % Kajaanin Lämpö Oy, 50 % Kiinteistö Oy Kajaanin Elias, 98 % Kajaanin linja-autoasemakiinteistö Oy, 50 % KajaaninPienteollisuustalo, 42,2 % Kajaanin Teknologiakeskus Oy, 98,3 % KUNTAYHTYMÄT Kainuun sairaanhoitoja erityishuoltopiirin kuntayhtymä OSAKKUUSYHTEISÖT GraningeKainuu Oy, 37,5 % Kiinteistö Oy Kajaanin Kisatie, 41,4 % KajaaninTeknokiinteistö Oy, 100 % Kainuun Jätehuollon kuntayhtymäeko-kymppi Kainuun Etu Oy, 40 % Kiinteistö Oy Teknologiapuiston yhteishalli, 21,5 % Kainuun Liitto Kiinteistö Oy Kajaanin Lohtajan palvelukeskus, 74,8 % Kajaanin Palvelutalosäätiö, 70 % Kajaanin Suojatyö ry,. 60 % Kajaanin kaupungin konsernitaseeseen on yhdistetty kaikki kaupungin tytäryhtiöt ja kuntayhtymät, mutta ei yhteisyrityksiä, osakkuusyhtiöitä tai yhteisöjä. 4 - KAJAANIN VUOSIKERTOMUS 2002

6 Kaupunginvaltuusto 2002 Kaupunginvaltuuston jäsenmäärä Kajaanissa on 51. Kaupunginvaltuuston poliittiset voimasuhteet vuoden 2002 lopussa: Valtuusto Keskusta 19 Vasemmistoliitto 11 Kokoomus 7 SDP 7 Vihreät 3 Yhdessä Kajaani sitoutumattomat 3 Suomen kristillisdemokraatit 1 Kaupunginvaltuuston puheenjohtajat 2002 puheenjohtaja, lääkäri Hannus S. Kemppainen I varapuheenjohtaja, näyttelijä Vesa Kaikkonen II varapuheenjohtaja, tuottaja Veli-Matti Karppinen Kaupunginvaltuusto 2002 Puheenjohtaja: Kemppainen Hannus S. (kesk) Kauppinen Juha (vas) Piirainen Raimo (sdp) I varapuheenjohtaja: Kemppainen Hannu T. (sdp) Rissanen Maija (kesk) Kaikkonen Vesa (vas) Kinnunen Kari (kesk) Räisänen Aki (vas) II varapuheenjohtaja: Koistinen Pekka (kesk) Rönkkö Tommi (vas) Karppinen Veli-Matti (yks) Koivunen Tuula (yks) ( saakka) Anttila Ritva (kesk) Kujala Pentti (kok) Sirviö Eero (vas) Eerola Matti (sdp) Kurkinen Esko (kesk) ( alkaen) Elfving Päivi (vihr) Kyllönen Sulo (kesk) Sistonen Toivo (kok) Eronen Pirjo (kesk) Lappalainen Jaana (kok) Suutari Janne (kesk) Hannus Veikko (vas) Leinonen Kaija (vas) Toivanen Antti (kok) Hartikainen Leena (kesk) Leinonen Niilo (sdp) Tolonen Risto (kesk) Hekkala Heikki (sdp) Leinonen Voitto (kok) Vatula Anneli (yks) Heliste Olavi (kok) Levy Suoma (krist) Väisänen Sanni (vihr) Huotari Anne (vas) Liira Marja (kesk) Väyrynen Pentti (vas) Huotari Tellervo (sdp) Martikainen Ulla-Maija(kesk) Härkönen Jouko (kesk) Mikkonen Ritva (vas) Immonen Kauko (vas) Moilanen Erkki (kesk) Immonen Tyyne (vas) Mäkäräinen Raisa (sdp) Juntunen Hannu (kok) Määttä Anneli (kesk) Juntunen Ilkka (kesk) Nissinen Matti (kesk) Juntunen Suvi (vihr) Ollikainen Elli (kesk) KAJAANIN VUOSIKERTOMUS

7 Kaupunginhallitus 2002 Kaupunginhallituksen jäsenmäärä Kajaanissa on 11. Kaupunginhallituksen poliittiset voimasuhteet vuoden 2002 lopussa: Hallitus Keskusta 4 Vasemmistoliitto 2 Kokoomus 2 SDP 2 Vihreät 1 Yhdessä Kajaani sitoutumattomat - Suomen kristillisdemokraatit - Kaupunginhallituksen puheenjohtajat 2002 puheenjohtaja, maanmittausinsinööri Erkki Moilanen I varapuheenjohtaja, talousjohtaja Toivo Sistonen II varapuheenjohtaja, autonasentaja Niilo Leinonen Kaupunginhallitus 2002 Varsinaiset jäsenet Varajäsenet Puheenjohtaja: Moilanen Erkki I varapuheenjohtaja: Sistonen Toivo II varapuheenjohtaja: Leinonen Niilo Eronen Pirjo Härkönen Jouko Immonen Tyyne Kauppinen Juha Lappalainen Jaana Ollikanen Elli Törrö Leena Väisänen Sanni Parviainen Heikki Kujala Pentti Piirainen Raimo Martikainen Ulla-Maija Tuhkanen Seppo Kivisilta Arja Sirviö Eero Seppänen Laila Pönkkö Anneli Huotari Tellervo Elfving Päivi 6 - KAJAANIN VUOSIKERTOMUS 2002

8 Kaupunginhallituksen toimiala Kaupungin talous pysyi vuonna 2002 hallinnassa. Poikkeuksellisen hyvän verokertymän sekä liikelaitos Edukain hyvän tuloksen ansiosta tilinpäätöksessä pystytään kokonaan kattamaan kertyneet alijäämät. Vuosi 2003 tulee olemaan heikkenevän tulokehityksen takia selvästi kertomusvuotta tiukempi ja kaupunginhallitus käynnistikin hyvissä ajoin talouden sopeuttamistoimenpiteiden valmistelun. Merkittävimmät talousarvion ylitykset tulivat sosiaali- ja terveydenhuollon sektorilla sekä kaupungin omassa toiminnassa että KASS-kuntayhtymässä. Kertomusvuoden ajaksi tehostettu talousseuranta toimi hyvin ja antoi ajantasaista tietoa talouden kehityksestä. Uutena seurantatyökaluna käyttöön otettu sitova henkilöstöraami osoittautui käytännössä huonosti toimivaksi. Kainuun hallintokokeilun valmistelu vaikutti kaupungin toimintaan. Hallintokokeilulakiesityksen sisältö alkoi vaikuttaa jo syksyllä sekä toiminnan kehittämiseen, mm. hankintoihin että talousarvion ja suunnitelman sisältöön. Seudullisen elinkeinoyhteistyön valmistelua jatkettiin seudun kuntien yhtäpitävien päätösten mukaisesti, mutta kaupunkiseudun kuntien yhdistämisselvitystä ei toteutettu. Kuntien välinen palveluyhteistyö kuitenkin lisääntyi selvästi ja sai uusia muotoja, kuten alueellisen pelastuslaitoksen ratkaisu. Rakennemuutosten toimintalinjojen mukaisesti toimialoilla toteutettiin palvelujen toiminnallisia muutoksia ja uusia yhteistyöratkaisuja. Hallinnon tukipalvelujen keskittämistä jatkettiin. Kaupunki pystyi myymään realisoitavissa olevaa omaisuuttaan. Kaupunginjohtajan vaihdos pysäytti kaupunginhallituksen hallitusohjelman laatimisen ja syksyllä päätettiin, ettei ohjelmaa ole tarkoituksenmukaista laatia. Osaamisen kehittämiseen panostamista jatkettiin tuloksekkaasti. Kajaanin korkeakouluyksiköiden toimintastrategian tavoitteita saatiin eteenpäin sekä Oulun yliopiston että ammattikorkeakoulun osalta. Aluekeskusohjelmalla tuettiin osaamisrakenteiden kehittämistä ja erityisesti eri korkeakoulumuotojen paikallista yhteistyötä. Kajaani pääsi mukaan osaamiskeskusohjelmaan mittaustekniikan huippuosaamiskeskuksena yhdessä Kuhmon kamarimusiikin osaamiskeskuksen kanssa. Kaupungin ulkoinen kuva parani ja sai uusia ulottuvuuksia kulttuurin ansiosta. Kajaanin kaupunginteatterin toiminta ja Runoviikko saivat laajaa myönteistä julkisuutta. Myös kajaanilainen elektroniikka- ja ITalojen osaaminen pääsi esille valtakunnan tason medioissa. Tarkastustoimi Vuosien hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten valittu lautakunta kokoontui vuoden 2002 aikana 11 kertaa arvioimaan sekä vuoden 2001 ja vuoden 2002 toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumaa. Tarkastuslautakunta antoi vuodelta 2001 arviointikertomuksen ja esitti sen kaupunginvaltuustolle. Kaupunginvaltuusto käsitteli vuoden 2001 arviointi- ja tarkastuskertomuksen ja tilinpäätöksen. Kajaanin ammattikorkeakoulu Toiminta on ollut suunnitellun mukaista. Yhtenäiselle kampusalueelle siirtyminen on osoittautunut onnistuneeksi. Toimintaprosesseja on voitu virtaviivaistaa ja suuremmat opiskelijamäärät lisäävät tehokkuutta ja käyttöasteita. Toiminnallisesti ja taloudellisesti ammattikorkeakoulu on toiminut tehokkaasti. Tutkintoon johtavan koulutuksen osalta valtionosuuksia saatiin suunniteltua enemmän 33 opiskelijan valtionosuutta vastaavan määrän verran. Projektitoiminnassa omavastuuosuudet saatiin neuvoteltua ennakoitua pienemmiksi, joten Kajaanin ammattikorkeakoulu pystyy palauttamaan vuoden 2002 kehityshankkeiden omavastuuosuuksia ylläpitäjälle. Vaikuttavuuden parantamiseksi on tehty kehittämishankkeita sekä opiskelijoiden työllistymisen parantamiseksi että yrittäjyyden edistämiseksi. Kajaanin ammattikorkeakoulun opiskelijayritys Kajability Oy:n ja Yrityshautomo INNOVAn toiminta kuvattiin yhtenä malliesimerkkinä hyvistä yrittäjyyden edistämiskäytänteistä julkaisussa Simo Saurio: Yrittäjyyden edistäminen ja yrityshautomotoimina ammattikorkeakouluympäristössä. Ammattikorkeakoulu on kehittänyt vuoden 2002 aikana myös työpaikkaoppimisen prosesseja. Valmistuneiden työllistyminen alueen tilanne huomioon ottaen on hyvä. Yrityshautomossa on ollut asiakkaana 12 yritystä v KAJAANIN VUOSIKERTOMUS

9 Strategisesti merkittävin saavutus oli onnistuminen osaamiskeskusohjelman haussa kesällä Kajaanin ammattikorkeakoulu on yhtenä päätoimijana Kajaanin kaupunkiseudun aluekeskusohjelmassa sekä Kainuun osaamiskeskukseen kuuluvassa mittaustekniikan osaamiskeskittymässä yhdessä yliopiston, tutkimuslaitosten ja alan yritysten kanssa. Strategisesti merkittävä ylläpitäjän tekemä päätös oli yrityshautomo INNOVAn siirtäminen kaupungin elinkeinotoimen osaksi alkaen. Päätöksellä selkeästi siirrettiin vastuu uusyrittäjyyden kehittämisestä kaupungin elinkeinotoimelle. Merkittävä muutos Kajaanin ammattikorkeakoulun toimintaan tulee olemaan uusi ammattikorkeakoululaki, jonka on tarkoitus astua voimaan Lain ohella rahoitussäännöksiä tullaan kehittämään entistä kannustavampaan suuntaan. Ammattikorkeakoululain mukaisesti ammattikorkeakoulut ja yliopistot muodostavat korkeakoululaitoksen. Ammattikorkeakoulujen opetus perustuisi ensisijaisesti työelämän ja kehittämisen vaatimuksiin. Tutkimus- ja kehitystyö palvelee toisaalta opintoja ja toisaalta alueellista ja paikallista elinkeino- ja muuta työelämää ja sen kehittämistä. Taloudellisesti uudistukset tiukentavat taloutta. Kajaanin kaupungin vuoden 2002 talousarvion ja taloussuunnitelman vuosille mukaisesti Kajaanin ammattikorkeakoulun on katsottava vakiinnuttaneen toimintansa ja koulutustehtävänsä. Tämän vuoksi kaupunki luopuu vuonna 2003 yli yksikköhinnan menevästä rahoituksesta. Kehittämistoiminnan rahoitus jatkuu suunnitelmakaudella nykyisellään. Jatkossa perustehtävästä selviytymisen kannalta kriittistä onkin riittävän kehittämisrahoituksen varmistaminen sekä valtionosuuteen sisältymättömien, lähinnä pääomakustannusten kattaminen. Toiminnan kannalta kriittisintä on Kainuun väkiluvun pieneneminen ja sitä kautta opiskelijarekrytoinnin vaikeutuminen vuosi vuodelta. Tämä asettaa suuria haasteita niin alueen kuin korkeakoulunkin markkinointiin. Kajaanin ammattikorkeakoulu saavutti pääsääntöisesti sille asetetut toiminnalliset tavoitteet. Palvelukyvyn ja vaikuttavuuden ja taloudelliset resurssit näkökulmista kaikki tavoitteet saavutettiin. Uudistuminen ja henkilöstön työkyky näkökulmasta koulutustasotavoite saavutettiin, mutta henkilökunnan koulutukseen käytettiin vain hieman yli puolet suunnitellusta resurssista. Prosesseissa ja rakenteissa keskimääräinen opiskeluaika ja täyttöaste saavutettiin, mutta keskeyttämisaste oli tavoitetta hieman suurempi. Hallintopalvelukeskus Hallintopalvelukeskuksen strategiset tavoitteet saavutettiin muilta osin paitsi prosessien ja rakenteiden kehittämisen osalta, kun laatuprosessin tekeminen siirrettiin vuodelle Tämä johtui siitä, että syksyn 2002 aikana työstettiin tulosyksiköittäin TaTu-mallia. Henkilöstöpalveluissa on toteutettu palkanlaskennan laatuprosessi jo aiemmin. Tietotekniikan soveltaminen lisääntyi edelleen ja sen ajantasaisuuteen panostettiin. Sähköisen asioinnin palvelujen lisäämisen osalta tuloksia saavutettiin sekä ulkoisessa palvelutuotannossa että sisäisessä toimintojen tehostamisessa. ATK-palvelujen vetämä sähköisen asioinnin projekti tuki yksiköitä sähköisten palvelujen käyttöönotossa. Kaupungin taloushallinnon tiivistämistä jatkettiin ja ostolaskujen käsittely keskitettiin talouspalvelujen Rondo-keskukseen. Hallintopalvelukeskuksen toteutuma alitti talousarvion. Säästöjä syntyi sekä henkilöstökuluissa että asiantuntijapalvelujen ostoissa. Lomapalkkavaraus puolestaan ylittyi reilusti. Vuoden 2003 talousarvio on tehty alemmalle tasolle, ja se perustuu henkilöstön poistuman täysimääräiseen hyödyntämiseen. Tietotekniikan kustannukset tulevat kasvamaan lisääntyvän käytön takia. Elinkeinokeskus Vuoden 2002 aikana käynnistettiin Kajaanin kaupunkiseudun aluekeskusohjelman puitteissa selvitystyö, jonka tarkoituksena on vuoden 2003 aikana muodostaa Kajaanin seudulle tiivis yhteistyö elinkeinotoimintojen osalta. Perusajatuksena on ollut alueellisen, suoriin yrityskontakteihin pyrkivän elinkeinoyhtiön aikaansaaminen. Elinkeinoyhtiön on tarkoitus aloittaa toiminta vuoden 2004 alussa. Hankkeen yhteydessä seutukunnalle tultaneen perustamaan myös oma seudullinen sijoitusrahasto palvelemaan aloittelevien pk-yritysten pääomatarpeita sekä jo toiminnassa olevien pk-yritysten kasvupyrkimyksiä. 8 - KAJAANIN VUOSIKERTOMUS 2002

10 Elinkeinokeskuksen hallinnassa on yhteensä 660 m 2 etätiloja ja ne ovat olleet täytettynä 90 % käyttöasteella. Etätyötilojen kysyntä kasvaa koko ajan. Elinkeinokeskuksen talous on pysynyt seurantajaksolla sille asetetussa raamissa. Kaupungin elinkeinokeskus on vuonna 2002 perustanut toimintansa Kainuun kehittämisohjelmassa tunnistettuihin avainaloihin ja niiden kehitystä tukevaan toimintaan. Yhteistyössä Kajaanin ammattikorkeakoulun, Kajaanin Teknologiakeskuksen, alueen yrittäjien ja opiskelijoiden kanssa on järjestetty useita tempauksia rekrytointitilanteen helpottamiseksi etenkin korkean teknologian aloilla. Paikkakunnalla jo olemassa olevien yritysten toimintamahdollisuuksien parantamiseksi sekä uusien yritysten paikkakunnalle saamisen varmistamiseksi, on yhteistyössä Teknologiakeskuksen kanssa käynnistetty Teknologiakeskuksen alueella toimitilalaajennuksia. Kajaanin ydinkeskustan alueelle on suunnitteilla ITtalo/elokuvateatterikeskus. Mikäli kaava-asia saadaan ratkaistua myönteisesti varsinainen suunnittelu/rakentaminen on tarkoitus aloittaa vuoden 2003 aikana. Pääosa seurantajakson aikana Kajaaniin syntyneistä uusista työpaikoista ja yrityksistä on syntynyt kasvualoille pk-yrityksiin. Etenkin ns. call center toiminta on vakiinnuttanut paikkansa Kajaanissa vuoden 2002 aikana. Vuotta 2002 voidaan hyvällä syyllä kutsua call center vuodeksi. Samantapaista kehitystä on odotettavissa myös tulevaisuudessa. Suurten, satoja työpaikkoja tarjoavien yritysten saanti Kajaaniin ei kuitenkaan ole tulevaisuudessa täysin poissuljettu, mutta kuitenkin varsin epätodennäköistä. Tuotannollisten yritysten hankintaa on tehostettu tekemällä kuukausittain yhdestä kahteen yritysten hankintamatkaa Etelä-Suomeen. Kajaanin elinkeinokeskuksen tavoite uusien tuotannollisten yritysten aikaansaamiseksi vuonna 2002 on ollut kahdeksan (8) uutta yritystä toimintavuoden aikana. Vuoden 2002 aikana elinkeinokeskus on ollut mukana synnyttämässä vähintään 12:a uutta tuotannollista yritystä, joten asetettu tavoite toteutui. Uusien yritysten synnyttämisessä yrityshautomon ja Teknologiakeskuksen kanssa tehdyllä yhteistyöllä on ollut merkittävä rooli. Kalatalouspalvelut toteutti vuoden aikana Särvin projektin, jossa selvitettiin kainuulaisen kalan jatkojalostusmahdollisuuksia. Kajaanin Infon kävijämäärä lisääntyi vuoden 2002 aikana ylittäen kävijän rajan. Samoin tuotemyynti kehittyi myönteisesti. Kajaani Infoon saatiin vuoden 2002 lopussa valtakunnallinen Lippupiste. Lippupisteen varsinainen toiminta alkaa vuoden 2003 helmikuun alussa. Suurimmat talvimatkailutapahtumat, joissa kansainväliset palvelut/liikuntapalvelut oli toimintavuonna mukana olivat Euroopan työpaikkaliikunnan festivaalit oheistapahtumineen, avantouinnin MM-kisat ja KVL:n talvipäivät. Kansainväliset palvelut / liikuntapalvelut oli toteuttamassa vuonna 2002 seuraavia projekteja: Hyvinvointiteknologian esiselvitysprojekti, Metakulku-projekti, Preventive Campaign against Drug-Abuse in the City of Kostamuksha, Kivi-Kainuu projekti ja kansainvälisen seminaarin valmistelu, Oulun yliopiston Liikunta- ja terveyskasvatuksen koulutusprojekti. Kajaanin alueella oli vuonna 2002 noin 700 maatilaa, joista aktiivisessa toiminnassa oli 79. Maatilojen määrä kasvoi toimintavuonna yhdellä aktiivitilalla. Maatalouspalvelut toteutti vuonna 2002 sidosryhmiensä kanssa kahdeksan maataloustoimintaan liittyvää EUrahoitteista kehittämisprojektia. Työllisyyden hoito Kajaanin kaupunginhallituksen työllisyystyöryhmän aloitteesta valmistui Kajaanin kaupungin sosiaalisen työllistämisen strategia, jossa todetaan, että tarve sosiaalisin perustein tapahtuvalle työllistämiselle Kajaanin alueella on kiistaton. Sosiaalisen työllistämisen toimijoita on useita ja menetelmiä on käytettävissä laajasti, mutta toimintojen kehittämistä sekä volyymiettä sisältötoiminnan osalta tarvitaan. Strategiassa suositellaan tutkittavaksi ja hyödynnettäväksi kaikki ne mahdollisuudet, missä sosiaalisen työllistämisen ulkoistaminen kaupunkiorganisaation sisältä kohti itsenäisempää toimintaa on mahdollista. Kaupunginhallituksen työllisyystyöryhmä päättikin Työpaja Myötätuulen organisaatiomuodon muuttamisesta yhdistysmuotoiseksi alkaen. Lopullisesti asian hyväksyi kaupunginvaltuusto hyväksyessään vuoden 2003 talousarvion. Kajaanin kaupungin, työvoimatoimiston ja Kelan yhteispalvelukokeilu käynnistyi Varsinainen asiakaspalvelu käynnistyi Vuoden loppuun mennessä asiakkaita oli yhteensä 86 ja käyntikertoja 288. KAJAANIN VUOSIKERTOMUS

11 Yritysten aloittamis- ja lopettamisilmoitukset, työttömyys ja avoimet työpaikat Kajaanissa Vuosi Uusia yrityksiä Lopettaneet Nettolisäys Työttömyys-% Avoimet työpaikat , , , , , , ,7 Ei luotettavaa Taulukon tiedot on saatu Kainuun TE-keskuksesta, jonka kanssa Kajaanin elinkeinokeskuksella on yhteistyösopimus. Kajaanin yrityskanta vuoden 2002 lopussa oli noin yritystä. Kaupunki työllisti vuonna 2002 keskimäärin kuukaudessa 118 tukityöllistettyä. Lukumääräisesti työllistettyjä oli 274, joista pitkäaikaistyöttömiä normaalilla työllistämistuella työllistettyjä oli 94 (34 %), yhdistelmätuella työllistettyjä 71 (26 %), projekteihin työllistettyjä 35 (13 %), velvoitetyöllistettyjä 33 (12 %), oppisopimusoppilaita 21 (8 %), vastavalmistuneita ja nuoria 9 (3 %), toimeentulotuella työllistettyjä 7 (3 %) ja muita työllistettyjä 4 (1 %). Lisäksi kaupunki järjesti 30 työttömälle 1 4 viikon työsuhteen, jotta he saivat ansioon suhteutetun päivärahan saamisen edellyttämän työssäoloehdon täyteen. Työllisyyden hoidon sitovana tavoitteena oli, että nuorten työpaja työllistää keskimäärin 33 henkilöä kuukaudessa. Toteutuma oli keskimäärin 34 henkilöä kuukaudessa. Työpajalla oli käynnissä kaksi kaksivuotista ESR-rahoitteista kehittämishanketta, jotka päättyivät vuoden lopussa. Opetusministeriön rahoittaman hankkeen avulla parannettiin organisaation valmiuksia kohdata asiakasryhmiensä ongelmia kehittämällä pajaprosessia siten, että pajajakson koulutus ja työnohjaus/-opastus tukevat entistä paremmin toisiaan. Lisäksi projektiin kuului SYTA-mallista (Sosiaalisen Yrityksen/yhteisön Toiminnan Analysointi) tiedottaminen. Projektin aikana esittelytilaisuuksia oli 49, joissa kuulijoita oli yhteensä noin Projektin tuloksena toteutettiin vuonna 2001 työpajojen taloudellista ja sosiaalista toimintaa kuvaava tutkimus, jota esiteltiin myös em. tiedotustilaisuuksissa. Toisena kehittämishankkeena toteutettiin Kainuun TE-keskuksen työvoimaosaston rahoittama hanke, jonka tavoitteena oli kehittää nuorille suunnattua koulutus- ja pajajaksoa siten, että se selkiyttää nuoren elämäntilannetta, valmentaa työ- ja kouluelämään sekä selkiyttää nuorelle kuvaa siitä, mitä pelisääntöjä työelämässä noudatetaan. Projekti järjesti kaikkiaan 118 nuorelle työpajajakson, johon sisältyi koulutusta ja työharjoittelua tai tukityötä. Kajaani on muiden seutukunnan kuntien kanssa ollut mukana kehittämässä Kumppaniksi ry:n toimintaa. Yhdistys hallinnoi vuonna 2002 yhdeksää eri hanketta. Yhdistyksen työvalmennusjaksoille osallistui vuoden 2002 aikana 202 henkilöä (109 htv), joista kajaanilaisia työttömiä oli 112 (56 htv). Peruskoulusta pääsevien kesätyöllistämiskampanjan kautta työllistyi 359 nuorta kajaanilaisiin yrityksiin, yhteisöihin, kotitalouksiin ja kaupungin tulosyksiköihin. Opiskelijoita ja harjoittelijoita kaupunki työllisti kaikkiaan KAJAANIN VUOSIKERTOMUS 2002

12 Perusturvatoimiala Toimialan perustehtävä on tukea ja edistää kuntalaisen itsenäistä selviytymistä, terveyttä ja sosiaalista turvallisuutta. Visiona oli se, että Kajaanissa on sellaiset perusturvatoimialan järjestämät lakisääteiset palvelut, että kaikkien ihmisten on mahdollista selviytyä entistä itsenäisemmin eri elämäntilanteissa. Visio perustui toimintaympäristön analyysiin, missä keskeistä on se, että palveluiden kysyntä ja tarve kasvavat palveluiden laajentamismahdollisuuksia nopeammin. Näin myös näytti toimintavuoden aikana käyvänkin. Toimialan strategiset tavoitteet ja kriittiset menestystekijät olivat perustellusti johdettu visiosta ja toimintaympäristön muutossuunnista. Toimintavuoden aikana kävi ilmeiseksi se, että maakuntahallintokokeilu toteutuu vuoden 2005 alusta lähtien. Se muutti vuoden 2003 strategiaa, mutta sen keskeinen sisällöllinen ongelma säilyi: miten vaikuttaa ihmisten terveyteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin siten, että palveluiden tarpeen ja kysynnän kasvuun voidaan vastata käytössä olevilla resursseilla. Strategiset tavoitteet ja kriittiset menestystekijät olivat näistä aineksista koottu näkökulmittain. Mittareilla oli myös selvä yhteys niin strategisiin tavoitteisiin niin kuin visioonkin. Toimialan yhteiset ja vastuualueiden mittarit (tavoitteet) ovat toteutuneet hyvin. Yhteenvetona voidaan todeta, että toimialan perustehtävän määrittely, visio ja strategia ohjasi toimialan toimintaa oikeaan eli vision näyttämään suuntaan. Toimintaympäristössä olennaisin muutos oli maakuntahallinnon valmistelun käynnistyminen. Uudistus siirtää lähes koko toimialan maakuntahallintoon rahoitusvelvollisuutta lukuun ottamatta. Laatukriteerien pohjalta suoritetun arvioinnin pohjalta on laadittu päiväkotikohtaiset kehittämishankkeet ja niiden toteuttaminen on aloitettu syksyllä Päivähoito on osallistunut koko perusturvan kattavaan ISO projektiin. Erityispäivähoidon palvelurakennetta on kehitetty vastaamaan erityislasten kuntoutuksen tarvetta ja kehitetty henkilöstön valmiuksia noudattaa varhaisen puuttumisen periaatteita ja ennaltaehkäisevää tapaa tehdä työtä. On osallistuttu kattavasti mm. Hops/ Hojks koulutukseen, verkostokonsulttikoulutukseen ja puheeksiottokoulutukseen. Koulutuksiin on liittynyt moniammatillista toimintaa ja uusien toimintamallien suunnittelua. Päivähoidon kokeiluna toimikausina ollut organisaatiomalli vakiintui keväällä Päivähoitopalveluiden kysyntä ei ollut aleneva kuten odotettiin. Palveluiden kasvavaan kysyntään vastattiin yksityisen päivähoidon lisäämisellä. Päivähoidossa palkkamenot alentuivat tuotannon kasvaessa lievästi. Yksityisen hoidon osuus kasvoi selvästi. Sosiaalipalveluissa käynnistyi yhteispalvelukokeilu. Vanhustenhuollon ja kotihoidon osalta lyhytaikaishoito muutettiin avohoitoyksiköksi, joka sijoitettiin hoitokoti Kallion tiloihin. Tulliniemen vanhainkodista siirtyi 22 pitkäaikaisasiakasta entiseen lyhytaikaishoidon tiloihin ns. vanhan yleisen sairaalan alakertaan. Samalla näitä 22 paikkaa lukuun ottamatta kaikki vanhainkotipaikat muutettiin hoitokodiksi (laitoshoito avohoidoksi). Keväällä alkaen osa Arvola-koti ry:n ja Kajaanin Palvelutalosäätiön sekä palvelukoti Suvi- Tuulian ostopalvelusopimukset lakkasivat. Tässä yhteydessä Arvola-koti ry ja Kajaanin Palvelutalosäätiö nostivat omia hoivamaksujaan reilusti kaupungin rahavirta heille kasvoi samalla sen seurauksena. Kaupunginsairaalan ylilääkäri oli vastuualuejohdosta virkavapaalla ja sairaalaa johti sijainen. Kaupunginsairaala saavutti omat tavoitteensa hyvin. Avohoidon Teppanan terveysaseman toiminta siirrettiin pääterveysaseman osaksi ja keskussairaalan kanssa valmisteltiin laboratorion ja työterveyshuollon yhdistymiset alkaen toimeenpantavaksi. Keskussairaalan kanssa otettiin yhdessä hankittu uusi potilashallinta ym. tietojärjestelmä käyttöön. Hammashuollon asiakaskunta laajeni koskemaan koko väestöä. Ajanvarausjono kasvoi ja perusturvalautakunta teki toiminnan priorisoinnista päätöksen. Ensisijaisesti hoidetaan lapset ja nuoret ja erityisperusteiset aikuiset (esim. eräät perussairaudet, odottavat äidit ja laitoshoidon asukkaat) ja toissijaisesti ei kiireelliset aikuispotilaat. KAJAANIN VUOSIKERTOMUS

13 Sivistystoimiala Perustehtävä Sivistystoimiala tuottaa ja tukee korkeatasoisia ja monipuolisia koulutus- ja kulttuuripalveluja, joista koituu hyötyä ja lisäarvoa niin asiakkaille kuin toimintaympäristöllekin. Toimiala tukee ja edistää ihmisten kasvua kohti tasapainoista, vireää elämää sekä edistää kuntalaisten osallistumisoikeuksia. Visio 2008 Kajaani on monipuolinen koulutus- ja kulttuurikaupunki. Sivistystoimiala vastaa joustavasti työelämän koulutushaasteisiin. Toimialan vahvuuksia ovat joustava alueellinen koulutusjärjestelmä sekä perinteistä nousevat ja ympäristöön tukeutuvat kulttuuripalvelut. Kajaani on Kainuun maakunnan koulutus- ja kulttuuripalvelujen keskus. Kaupungilla on ylläpidettävänään koko koulutusjärjestelmä varhaiskasvatuksesta ammattikorkeakouluun saakka ja lisäksi Oulun yliopiston tarjoamia yliopistollisia koulutus- ja tutkimuspalveluja. Kulttuuripuolella on muutamia voimakkaita taidelaitoksia sekä merkittäviä tapahtumia. Kaukametsän kongressi- ja kulttuurikeskus pitää sisällään kansalaisopisto-, musiikkiopisto- ja yleiset kulttuuripalvelut sekä toimii erilaisten kongressien ja kokousten viihtyisänä järjestelypaikkana. Lisäksi valtakunnallisena kesätapahtumana toteutetaan Kajaanin Runoviikko. Kajaanin kaupunginteatteri nousi toimintavuonna kansallisestikin merkittäväksi alueteatteriksi ja sai mainetta myös kansainvälisesti. Strategisten tavoitteiden arviointia Sivistystoimialan keskeisenä periaatteena palvelutuotannossaan on asiakaslähtöisyys sekä hyvä palvelujen saavutettavuus. Asiakkaiden, olivatpa he oppilaita, huoltajia tai työelämän edustajia, tavoitteita kartoitetaan kyselyillä ja erilaisilla ennakointiprojekteilla. Näin saatu palaute otetaan huomioon palvelutuotannon suunnittelussa. Hyvä palvelujen saavutettavuus pyritään turvaamaan kattavalla palveluverkostolla. Kaupunki pystyy tarjoamaan riittävän määrän aloituspaikkoja eri kouluasteilla. Ammatilliseen koulutukseen on lähes 1,5 -kertainen määrä ensisijaisia hakijoita aloituspaikkoihin nähden ja samoin myös lukioiden vetovoima on hyvä. Varsinaisten perustutkintojen lisäksi toisella asteella voidaan suorittaa ns. kaksoistutkintoja lukion päättötutkinnon lisäksi tietotekniikan ja median alueilla. Palvelukykyyn ja vaikuttavuuteen liittyvä sitova tavoite, eli ensisijaisia hakijoita enemmän kuin aloituspaikkoja, toteutui hyvin. Henkilöstön uusiutumisen ja työkyvyn ylläpidon kannalta olennaista on huolehtia eri-ikäisten työntekijöiden jaksamisesta. Tavoitteena on motivoitunut, itseään ja työyhteisöään aktiivisesti kehittävä henkilöstö. Jaksamista tuetaan TYKY-toiminnalla. Tällä hetkellä henkilöstön kokonaismäärä ja henkilöstön kokonaisosaaminen vastaavat varsin hyvin tarvetta. Ikääntyvän henkilöstön jaksamiseen on kiinnitetty huomiota, mutta tehtyjen tutkimusten mukaan esimerkiksi opettajien kokema työstressi on kohtuullisen korkea. Toistaiseksi henkilöstön rekrytoinnissa on onnistuttu hyvin, mutta tulevaisuus näyttää epävarmalta. Henkilöstön osaamiseen on kyetty panostamaan noin 0,8 % palkkasummasta, joka sinällään on varsin vaatimaton, mutta ylittää kuitenkin asetetun tavoitteen, eli 0,6 %. Toimintojen sujuvuuden ja tehokkuuden kannalta on keskeistä, millaiset organisaatiorakenteet ja toimintatavat toimialalla on käytössään. Sivistystoimialan yksi keskeinen menestystekijä talouden hallinnassa ja palvelujen sujuvuudessa on ollut tulosyksiköiden tavoitteellisuus sekä halu ja tahto sitoutua sovittuihin tavoitteisiin. Tämä näkyy siinä, että toimiala on aina pysynyt annetussa budjettiraamissa. Toimialan varsin yksinkertainen johtosääntö mahdollistaa työn ja vastuunjaon selkeyden ja sitä kautta vastuun yksilöitymisen. Toimiala on myös tarvittaessa kyennyt muuttamaan rakenteita ja toimintaperiaatteitaan tarvetta vastaaviksi. Toiminnassa lähdetään liikkeelle riittävästä operationaalisen toiminnan autonomiasta tulosyksiköissä KAJAANIN VUOSIKERTOMUS 2002

14 Kekripukki Kajaanin Raatihuoneentorilla Teatteritalon edessä Kekritär -kiertävä valokuvanäyttely, KAI kulttuuriala KAJAANIN VUOSIKERTOMUS

15 Asetetut tulostavoitteet toteutuivat sekä Vuokattiopiston liittämisen osalta Kainuun Ammatti-Instituuttiin alkaen että myös perusopetuksen monipuolisen laatuarvioinnin toteutumisena. Talouden hallinta on ollut yksi keskeinen kaupungin strateginen tavoite kaikkien toimialojen osalta. Annetussa talousarvioraamissa pysyminen on muodostunut koko toimintavuoden yhdeksi keskeiseksi ohjeeksi. Henkilöstömenojen hallinnassa on onnistuttu varsin hyvin, sillä koko toimiala pysyi henkilöstömenojen osalta annetussa raamissa. Laitosten käyttöaste on edelleen suhteellisen hyvä, vaikka perusopetuksessa oppilasmäärien vuosittainen väheneminen on alentanut käyttöastetta. Monien tukipalvelujen osalta resurssointi perustehtävään nähden on ollut varsin niukkaa. Toimialalle asetettiin henkilöstötavoitteeksi 914 henkilötyövuotta ja vertailukelpoinen toteutuma oli 916. Näin voidaan katsoa, että toimiala käytännöllisesti katsoen pysyi asetetussa tavoitteessa. Kokonaisuutena arvioiden strategiset tavoitteet ovat olleet kohtuullisen hyvin asetettuja, kriittiset menestystekijät tunnistettu tavoitteiden saavuttamisen kannalta keskeisiksi ja asetetut kuusi toiminnallisesti sitovaa tavoitetta saavutettiin. Selvästi on nähtävissä, että henkilöstön osaamiseen ja jaksamiseen on kyettävä panostamaan nykyistä enemmän johtuen henkilöstön ikääntymisestä. Voimakkaita paineita erityisesti oppilashuoltoon liittyvän henkilöstön rekrytoinnista on edessä. Myös oppilasikäluokkien pieneneminen erityisesti perusopetuksessa heikentää käyttöastetta ja aiheuttaa paineita rakenteellisiin muutoksiin. Ilahduttavana on nähtävä erityisopetuksen vähentynyt tarve, joka johtunee pitkälti systemaattisesta ongelmiin puuttumisesta jo varhaisessa vaiheessa. Perusopetuksen vastuualue Koulujen keskeisinä tavoitteina olivat laadukkaan perusopetuksen tarjoaminen, työnteon arvostaminen ja hyviin käytöstapoihin kasvattaminen. Lisäksi painotettiin tieto- ja viestintätekniikan valmiuksien kehittämistä. Peruskoulut ovat arviointien mukaan onnistuneet tehtävässään hyvin. Tavoitteiden saavuttamista haittasivat erityisesti oppilaiden heterogeenisyys ja suurehkot oppilasryhmät. Panostukset tietotekniikan käyttötaitojen koulutukseen sekä laitehankintoihin ovat onnistuneet suhteellisen hyvin ja opettajien osaamistasoa on tältä osin voitu selvästi kohottaa. Viime vuonna toteutettiin myös valtakunnallisten kokeiden sarja ja niissä tulokset olivat pääsääntöisesti valtakunnan keskiarvoa korkeammat. Vain 9. luokan matematiikan koe oli keskiarvon alapuolella. Kainuun Ammatti-Instituutti Kainuun Ammatti-Instituutissa on opetussuunnitelmauudistus saatu vietyä loppuun. Uudistus on ollut varsin laaja ja työllistänyt oppilaitosta hyvin runsaasti. Aikuiskoulutuksen tuotantojärjestelmää on edelleen kehitetty yhteistyössä Edukain kanssa ja se näkyy erityisesti Edukain erinomaisena toiminnallisena tuloksena. Lukiokoulutus Lukioiden toimintavuotta on hallinnut oppilaitosfuusion valmistelu. Vuonna 2002 valmistui oppilaitosten yhteinen kurssitarjonta ja siihen siirrytään lukuvuoden 2003 alusta. Myös luma-keskuksen valmistelu on edennyt tavoitteen mukaisesti ja yksityiskohtainen suunnitelma tiloista, välineistöstä ja henkilöstöstä valmistuu vuonna Etälukiotoiminnassa aikuislukio on mukana Itä-Suomen virtuaaliverkkoprojektissa. Ruoka- ja siivouspalvelut Ruoka- ja siivouspalvelujen osalta toimintavuosi on ollut edelleen lievän kasvun aikaa. Merkittävänä projektina on ollut jo muutaman vuoden toiminut kehittämisprojekti, joka päättyi vuoden 2002 lopussa. Siinä kehitettiin tiimiorganisaatiota ja tulospalkkausjärjestelmää. Maaliskuussa aloitti toimintansa ammattikorkeakoulun ja Edukain yhteinen opiskelijaravintola Fox. Kaukametsä Kaukametsälle vuosi 2002 oli varsin vilkas ja tapahtumien määrä oli ennätyksellinen. Lönnrot -juhlavuosi hallitsi monella tapaa Kaukametsän toimintaa, sillä Kaukametsä järjesti Kansanterveyttä seminaarin Lönnrotin syntymäpäivän aikoihin sekä Kulttuurin Kaukametsä -seminaarin aiheena Kielen sillat KAJAANIN VUOSIKERTOMUS 2002

16 Kirjasto Kirjaston käyttö kasvoi sekä lainausten että asiakaskäyntien osalta. Lainaus oli kolmanneksen maan keskitasoa korkeampi ja käyntejä oli keskimääräistä enemmän. Lainausoikeuttaan käytti yli puolet kaupunkilaisista, mikä on noin 14 % enemmän kuin maassa keskimäärin. Kirjastossa aloitettiin EU-hanke ELEF- Kainuun (Electronic Library of Eastern Finland), jonka tavoitteena on kehittää alueen digitaalisia kirjastoja tietopalveluja toteuttamalla mm. Kainuun aluetietokanta. Kainuun Museo Kainuun Museon näyttelytoiminnassa huomioitiin Lönnrotin 200-vuotisjuhlavuosi ja Kainuun asutuksen 450-vuotisjuhlavuosi. Valtakunnallista julkisuutta tavoiteltiin Veikko Huovinen -näyttelyllä. Museo osallistui vuoden aikana moniin kaavavalmisteluihin. Kajaanin taidemuseo Kajaanin taidemuseo saavutti varsin hyvin asetetut tavoitteensa. Opetusministeriön myöntämien valtionavustusten turvin taidemuseo pystyi aloittamaan koelmiensa osalta Nälkämaalta kansainväliseen verkkoon hankkeen sekä toteuttamaan mittavan taidekasvatusprojektin Ihmeellinen puutarha. Taidemuseo teki merkittävää yhteistyötä Kajaanin kulttuurilaitosten ja Oulun yliopiston kanssa. Teatteri Teatteri onnistui hyvin perustehtävässään ja se noteerataan taiteellisesti korkeatasoiseksi ja omaleimaiseksi teatteriksi niin Pohjois-Suomessa kuin valtakunnan tasollakin. Toimintatapoja kehitettiin siten, että harjoitusaikoja pidennettiin olennaisesti, ensi-iltojen määrää ja esitysmääriä vähennettiin ja teatterisalin täyttöastetta nostettiin. Teatteri suuntautui ulospäin ja sai runsaasti näkyvyyttä tiedotusvälineissä. Teatteri vieraili myös ulkomailla sekä Tampereen teatterikesässä. Kajaanin kaupunginteatterin henkilökunta Kaukametsän amfiteatterilla KAJAANIN VUOSIKERTOMUS

17 Tekninen toimiala Toimialan strategiset tavoitteet ja kriittiset menestystekijät ovat osoittautuneet hyvin mietityiksi ohjausvälineiksi johtamisessa; näkökulman ja perspektiivin laajentaminen antavat mahdollisuuden tarkastella toimintaa entistä monipuolisemmin. Vision saavuttaminen sinällään on aina utopiaa mutta suunnasta ei ole epäselvyyttä. Kokonaisuutena tarkasteltuna voidaan todeta, että strategia on toiminut ja vuodelle 2002 asetetut toiminnalliset tavoitteet ovat lähes kauttaaltaan saavutettu. Viime vuoden euromääräiset taloudelliset tavoitteet eivät toteutuneet suunnitellusti erityisesti kunnallistekniikan ja toimitilojen ylläpito ja kunnossapitomenojen ylitysten johdosta. Toimialan kannalta seutu- ja kuntayhteistyössä tapahtui vuonna 2002 selvää edistymistä. Vuosien selvitysten ja tarvittavien päätösten jälkeen toimintansa aloitti Kainuun jätehuollon kuntayhtymä (Eko-Kymppi). Direktiiviohjeet ja lainsäädäntömuutokset pakottivat käytännössä kunnat yhteistyöhön ja yhden jäteaseman rakentamiseen Majasaareen. Suomussalmi ja Kuhmo ovat toistaiseksi ulkona kuntayhtymän toiminnasta. Pelastustoimessa Kainuun kaikki kunnat tekivät päätöksen alueelliseen pelastustoimeen liittymisestä. Yhteistyö perustuu keskuskunnan eli Kajaanin ja kuntien väliseen yhteistoimintasopimukseen, jota keskeisesti säätelevät kuntien palvelutasopäätökset. Vuoden vaihteessa ( ) on aloitettu Kajaanin seudun kuntien kanssa teknisen toimialan muun yhteistyön selvitystyö. Uuden johtamisjärjestelmän sisäistäminen vastuualueilla on sujunut kohtuullisen hyvin. Tavoitteellisen tuloksellisuuden avulla on terävöitetty toimialan perustehtävää ja mietitty keinoja miten perustehtävä tulee parhaiten hoidetuksi. Tämän vuoksi päädyttiin siihen, että kaupungin turveomaisuus ja kiinteistöjä myytiin ja metsänhoitopalvelut ulkoistettiin. Viime vuonna tapahtuneet monet muutokset vaikuttivat budjetoinnin kautta tulokseen negatiivisesti. Tällaisia muutoksia ei ole tiedossa ainakaan tällä hetkellä vaikka talousarvion raami on edelleen toimialalla tiukka. Suurin muutos tilikaudella oli ostoreskontran muutos ja sen integroiminen talouspalveluihin. Kainuun hallintokokeilun vaikutusten ennakointi on aloitettu esikunnan osalta. Maankäyttö Vuonna 2002 maata hankittiin m eurolla. Maan hankinnat käsittivät lähinnä asemakaavassa yleisiksi alueiksi osoitettuja alueita. Maata myytiin m 2. Vuonna 2001 valtuuston hyväksymää Kapiteeli Oy:n kanssa neuvoteltua maakauppaa Petäisenniskassa ei ole vieläkään tehty, koska maaperän puhdistamiskysymykset eivät ole vielä selvinneet. Ns. IT-talon tontin kauppaa ei myöskään ole tehty, koska asemakaavan muutoksesta on valitettu. Talousarviokirjassa mainittu tonttien luovuttaminen apporttina Kajaanin Teknologiakeskus Oy:lle toteutetaan keväällä VUONNA 2002 HYVÄKSYTTIIN SEURAAVAT ASEMAKAAVAT: - asemakaavan muutos Kainuun Sanomien omistamaan kortteliin 1-9 mm. IT-taloa varten - asemakaava ja asemakaavan muutos Pyykönpuron risteysalueelle ja sen ympäristöön - asemakaavan muutos Teknologiapuisto ja Takojankatu Petäisenniskan kehittämisalueelle - asemakaavan muutos Nietospolku Kylmälle - asemakaavan muutos Naavatien jätehuoltotonttia varten Lehtikankaalle. Kunnallistekniikka Kajaania koskeva liikenneturvallisuussuunnitelma hyväksyttiin valtuustossa Suunnitelmaan perustuen liikenneturvallisuutta parannettiin mm. rakentamalla suojatiesaarekkeita jalankulkijoille. Valmistuneista rakennuskohteista mittavimmat olivat Kisatie, Laitakatu Takakatu - Karankakatu, Pyykuja ja Kuovikuja. Takojankadun rakentaminen ja Harjukadun saneeraus käynnistettiin. Loppurakentaminen tapahtuu ensi vuonna. Asuntokatujen päällystämistä lisättiin teknisen lautakunnan tavoitteiden mukaisesti. Päällystysmäärärahaa vahvistettiin sisäisin siirroin KAJAANIN VUOSIKERTOMUS 2002

18 TILINPÄÄTÖSOSA Tilinpäätöstiedot 2002 Kunnan verotulot ja valtionosuudet (=verorahoitus) Milj. euroa TILINPÄÄTÖSOSA Kunnan vuosikate, poistot ja nettoinvestoinnit Milj. euroa Verotulot Valtionosuudet Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Nettoinvestoinnit Tilinpäätöksen tunnusluvut KAUPUNKI (kunta ja liikelaitos) Toimintatuotot/toimintakulut, % 22,7 22,3 Vuosikate/poistot, % 191,6 77,1 Vuosikate, euroa/asukas 467,1 227,4 Omavaraisuus-% 74,9 73,4 Rahoitusvarallisuus, euroa/as Suhteellinen velkaantuneisuus, % 27,4 29,8 Investointien tulorahoitus, % 161,5 69,1 Lainakanta , milj. euroa 25,0 28,3 Lainat, euroa/asukas 698,3 787,4 Lainanhoitokate 2,0 1,6 Kassavarat , milj.euroa 8,5 2,9 Kassan riittävyys, päivää 16,7 5,9 Asukasmäärä, KONSERNI Omavaraisuus-% 50,6 49,2 Lainakanta , milj. euroa 111,7 117,9 Lainat, euroa/asukas Tunnuslukujen laskentakaavat Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista: = 100 * toimintatuotot /(toimintakulut - valmistus omaan käyttöön) Vuosikate euro/asukas: Asukasmääränä tunnusluvuissa käytetään väestölaskennan mukaista asukaslukua tilikauden lopussa (31.12.) Omavaraisuusaste, %: = 100 * (omapääoma + poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (koko pääoma - saadut ennakot) Rahoitusvarallisuus euro/asukas: = ((saamiset + rahoitusarvopaperit + rahat ja pankkisaamiset) - (vieras pääoma - saadut ennakot) / asukasmäärä Suhteellinen velkaantuneisuus-%: = 100 * (vieras pääoma - saadut ennakot) / käyttötulot Investointien tulorahoitus, %: = 100 * vuosikate / investointien omahankintameno Lainakanta , milj. euroa: = vieras pääoma - (saadut ennakot + ostovelat+ siirtovelat + muut velat) Lainat euro/asukas: lainakanta jaetaan asukasmäärällä Kassavarat , milj. euroa: = rahoitusarvopaperit + rahat ja pankkisaamiset Kassan riittävyys, pv: = 365 * kassavarat / kassasta maksut tilikaudella KAJAANIN VUOSIKERTOMUS

19 TILINPÄÄTÖSOSA KÄYTTÖTALOUSTULOT % Tili ili 24 % 12 % Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Vuokratulot Muut toimintatulot Sisäiset 3 % 6 % 11 % KÄYTTÖTALOUSMENOT % 7 % 0 % 2 % 24 % 13 % 47 % Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrat Muut toimintamenot Sisäiset Kaupunginhallituksen ehdotus tilikauden tuloksen käsittelystä Tilikauden tulos, joka sisältää sekä kaupungin että liikelaitos Edukain tilikauden ylijäämän rahasto- ja varaussiirtojen jälkeen, yhteenä ,44 euroa, siirretään tilikauden yli/alijäämätilille. Vuoden 2002 ylijäämällä saadaan katettua kaikki taseen edellisten vuosien alijäämät ,66 euroa KAJAANIN VUOSIKERTOMUS 2002

20 TILINPÄÄTÖSOSA Kunnan ja liikelaitoksen tuloslaskelma * sisältävät ulkoiset tuotot ja kulut Euro VARSINAINEN TOIMINTA Toimintatuotot , ,76 Toimintakulut , ,03 TOIMINTAKATE , ,27 Verotulot , ,68 Valtionosuudet , ,66 Arvonlisäveron takaisinperintä ,34 Rahoitustuotot ja -kulut , ,55 Korkotuotot , ,54 Muut rahoitustuotot , ,37 Korkokulut , ,59 Muut rahoituskulut , ,76 VUOSIKATE , ,28 POISTOT JA ARVONALENTUMISET , ,94 Suunnitelman mukaiset poistot , ,48 Lisäpoisto ,79 Arvonalentumiset , ,67 Satunnaiset erät 0,00 0,00 Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut TILIKAUDEN TULOS , ,66 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) ,00 Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) , ,24 TILIKAUDEN YLI- / ALIJÄÄMÄ , ,42 KAJAANIN VUOSIKERTOMUS

21 TILINPÄÄTÖSOSA Kunnan ja liikelaitoksen rahoituslask ahoituslaskelma euroa VARSINAINEN TOIMINTA JA INVESTOINNIT, netto Tulorahoitus Vuosikate Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät Investoinnit Käyttöomaisuusinvestoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin Käyttöomaisuuden myyntitulot RAHOITUSTOIMINTA Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -168 Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Pitkäaikaisten saamisten muutos Lyhytaikaisten saamisten muutos Korottomien pitkä- ja lyhytaikaisten velkojen muutos KASSAVAROJEN MUUTOS Kassavarojen muutos Kassavarat (rahoitusarvopaperit) Kassavarat (rahat ja pankkisaamiset) EROTUS KAJAANIN VUOSIKERTOMUS 2002

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Kestävää kasvua ja hyvinvointia Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostettiin erityisesti

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.214 Päiväys: 31.3.214 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1(16) Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1. KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 2 1.1. Kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelma,

Lisätiedot

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 1 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Kaupunginhallitus 22.9.2014 Kaupunginvaltuusto 29.9.2014 2 KÄYTTÖTALOUS JA TULOSLASKELMA HALLINTOPALVELUKESKUS Vastuualue Tulosta parantavat (-) ja tulosta heikentävät (+) Kaupunginhallitus

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen Tilinpäätös 2006 Kaupunginhallitus Pormestari Timo P. Nieminen T A M P E R E E N K A U P U N K I T A L O U S J A S T R A T E G I A R Y H M Ä 1 Uuteen toimintamalliin Kaupungin johtamisjärjestelmä uudistui

Lisätiedot

Pelastusjohtaja Jari Sainio

Pelastusjohtaja Jari Sainio TILINPÄÄTÖS 2010 Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta VARSINAIS-SUOMEN ALUEPELASTUSLAUTAKUNTA Tilivelvollinen viranhaltija: Pelastusjohtaja Jari Sainio STRATEGINEN KEHYS Toiminta-ajatus: Visio: Laadukkaat

Lisätiedot

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 Pyhäjoen kunta Talousarvion muutokset 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 PYHÄJOEN KUNTA (sitovuus) TALOUSARVION MUUTOKSET VUODELLE 2015 TULOSLASKELMA MUUTOKSET LOPULLINEN (Ulkoinen/Sisäinen)

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014

Kuntien taloustietoja 2014 (2) Lähde:Kuntaliitto 2015, Kuntien tunnuslukutiedosto 2003-2014 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 2003-2014 Kuntien taloustietoja 214 (2) Lähde:Kuntaliitto 215, Kuntien tunnuslukutiedosto 23-214 Kuntien palvelutuotannon kustannuksia 23-214 11 Asukasluku indeksoituna (23=1) 15 1 95 9 85 8 75 Kemi 21-5 as. kunnat

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto)

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TP09 TA10 TPE10 TA11HK ehd TA11KV TS12 TS13 TS14 1 000 eur 1 000 eur 1 000 eur HK11 / TPE10 KHehd11 / TPE10 TOIMINTATUOTOT ulk. 29 451 950 30 856 981 31 660 981 33 948 085

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 Vakka-Suomen Veden johtokunta 2.10.2014 1 Sisällysluettelo Tuloslaskelma 2015-2017... 2 Myyntituotot 2015-2017... 3 Rahoituslaskelma

Lisätiedot

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -16.363-12.018,66 73,5-13.391,54 1.372,88-3.933,38-17.325-15.952-15.610

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -16.363-12.018,66 73,5-13.391,54 1.372,88-3.933,38-17.325-15.952-15.610 00001000 TARKASTUSLAUTAKUNTA (02) 4001 Henkilöstökulut -3.060-1.318,92 43,1-1.487,56 168,64-738,33-2.226-2.057-2.660 4300 Palvelujen ostot -12.460-9.774,01 78,4-11.261,05 1.487,04-3.084,21-14.345-12.858-12.000

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS

TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS 16.3.2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ KUNTAYHTYMÄN TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMISVERTAILU VUODELTA 2014

Lisätiedot

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 Toiminta-ajatus Espoo Kaupunkitekniikka-liikelaitos rakentaa ja ylläpitää katu- ja viheralueita sekä kiinteistöjen

Lisätiedot

Valtuustoseminaari 11 10. 2011.

Valtuustoseminaari 11 10. 2011. Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 Lehdistöinfo 1.4.2011 Elina Alajoki VUOSI 2010 Uuden organisaation ja toimintamallin vakiintuminen Käytäntöjen yhtenäistäminen Toimintaprosessien määrittely Palveluverkkomuutosten

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 45 TULOSSUUNNITELMA 46 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

HAMINAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2012

HAMINAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2012 LEHDISTÖTIEDOTE julkaisuvapaa 21.3.2012 HAMINAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS 2012 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Vuonna 2012 Haminan elinkeinoelämässä tapahtui merkittäviä muutoksia. E18 Haminan kehätien rakentaminen

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 39 TULOSSUUNNITELMA 40 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010 TILINPÄÄTÖS 2009 Helena Pitkänen 29.03.2010 2009 2008 Toimintatuotot 3.403.488 3.567.682 TA-toteutuma 102,95 % 113,5 % Toimintatuotot /asukas 1.188 1.240 Toim.tuotot % toimintakuluista 19,30 % 20,57 %

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 41 TULOSSUUNNITELMA 42 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.2015 klo 9. Maaningan kunta Tilinpäätös 2014

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.2015 klo 9. Maaningan kunta Tilinpäätös 2014 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.215 klo 9 Maaningan kunta Tilinpäätös 214 3.3.215 Kunnan toimintaympäristö ja vetovoimaisuus Maaningan kunnan ja Kuopion kaupungin kuntaliitos valmisteltiin päätösten

Lisätiedot

ESPOO TALOUSPALVELUT -LIIKELAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017

ESPOO TALOUSPALVELUT -LIIKELAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 ESPOO TALOUSPALVELUT -LIIKELAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 ESPOO TALOUSPALVELUT -LIIKELAITOS Toiminta Espoo Talouspalvelut liikelaitos jakaantuu hankintapalvelut -palveluyksikköön sekä

Lisätiedot

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT 1 TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT KVTES: Vaalit Tulot 40 592 0 0 20 000 20 000 Menot 60 455 0 0 20 000 20 000 Netto -19 863 0 0 0 0 Tilintarkastus Tulot 0 0 0 0 0 Menot 27 987 31

Lisätiedot

Työllisyystilanne oli hyvä ja 3,57 prosentin työttömyysaste oli maan alhaisempia.

Työllisyystilanne oli hyvä ja 3,57 prosentin työttömyysaste oli maan alhaisempia. LUODON KUNTA Tilinpäätös 2014 - tiivistelmä Kunnanjohtajan yleiskatsaus Kuntatalouden sopeuttaminen jatkui. Valtionosuuksien uudet yleiset leikkaukset otettiin käyttöön samalla kun luvatut leikkaukset

Lisätiedot

Tilinpäätös 2013. 31.3.2014 Minna Uschanoff

Tilinpäätös 2013. 31.3.2014 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2013 31.3.2014 Minna Uschanoff Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku kääntyi laskuun. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2013 lopussa 21 129 eli 43 asukasta vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

TULOSLASKELMA PHKK 1 PHKK YHTEENSÄ

TULOSLASKELMA PHKK 1 PHKK YHTEENSÄ TULOSLASKELMA PHKK 1 PHKK YHTEENSÄ Toimintatuotot 131 560 173 120 560 112 118 608 123 124 373 835 128 387 026 4 013 191 3,2 Myyntituotot 121 894 210 111 817 005 110 311 606 118 661 161 121 513 475 2 852

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

Turun seudun kuntien taloudesta. Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo

Turun seudun kuntien taloudesta. Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo Turun seudun kuntien taloudesta Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo Tulorahoituksen riittävyys selvityksen lähtötilanteessa Tuloslaskelmien yhdistelmä* Koko maa

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2014 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2015

TIEDOTE VUODEN 2014 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2015 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.215 Päiväys: 31.3.215 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Rahoitusosassa sitovia eriä ovat antolainaukseen varatut määrärahat.

Rahoitusosassa sitovia eriä ovat antolainaukseen varatut määrärahat. Talousarvion täytäntöönpanomääräysten 2.1 kohdan mukaan Tehtäväalueen määräraha on kaupunginvaltuuston vahvistama menojen yhteissumma ottaen huomioon talousarvion ensikertaisen hyväksymisen jälkeen tehdyt

Lisätiedot

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET Suunnittelun aikataulu Toimialat jättävät esityksensä kunnanhallitukselle 30.09.2014 mennessä. Sisäiset erät tulee

Lisätiedot

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Tilinpäätös Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Milj. Liite 1. 1. 31. 12. 2012 1. 1. 31. 12. 2011 Liikevaihto 1 12,5 8,9 Liiketoiminnan muut tuotot 2 4,6 3,6 Materiaalit ja palvelut 3

Lisätiedot

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016

KAUHAVAN KAUPUNKI Hallinto-osasto KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN TIEDOTE 24.3.2016 1 KAUHAVAN TILINPÄÄTÖS SELVÄSTI YLIJÄÄMÄINEN Kauhavan kaupungin talousarvio vuodelle 2015 oli tarkistusten jälkeen lähes 0,6 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kaupunginhallitukselle 28.3.2016 esiteltävä vuoden

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät 15.2.2012 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2012 Laitos Julkaisu- ajankohta BKT muutos

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP TALOUSARVION 2014 TOTEUTUMINEN AJALTA Tilikauden 1-5/2013 jaksotettu tulos on 3.367 euroa positiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten jälkeen

Lisätiedot

KUUKAUSIRAPORTTI 1.1.-31.5.2015

KUUKAUSIRAPORTTI 1.1.-31.5.2015 1 PERHON KUNTA KUUKAUSIRAPORTTI 1.1.-31.5.2015 Toukokuun lopussa vuosikate +1,222 milj. (41.700 ed. vuotta parempi) Lyhytaikainen laina 31.5.2015 oli Danske Bankilta 6,5 milj., korko % 0,09. PERHON KUNTA

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Arvio tavoitteiden ja strategian toteutumisesta 2010. Tilastoaineistoa

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Arvio tavoitteiden ja strategian toteutumisesta 2010. Tilastoaineistoa UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Arvio tavoitteiden ja strategian toteutumisesta 2010 Tilastoaineistoa Kaupunginhallitus 4.4.2011 Uusikaupunki, työvoima ja työlliset Muutos vuodesta 2000 Työvoima Muutos vuodesta

Lisätiedot

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 SIIKAJOEN KUNTA Kunnanhallitus 24.8.2015 TALOUSARVION 2016 SEKÄ VUOSIEN 2017 2018 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELU- JA KÄSITTELYAIKATAULU Yleistä Palkat Kunnanhallitus

Lisätiedot

Hattula - Hämeenlinna Janakkala

Hattula - Hämeenlinna Janakkala Hattula - Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden nykytilatarkastelua 5.2.2014 Riitta Ekuri 5.2.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat RAHOITUSOSA RAHOITUSOSA n rahoitusosaan kootaan käyttötalous-tuloslaskelma- ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta). Lisäksi rahoitusosaan

Lisätiedot

KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA. Tilinpäätös 2015

KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA. Tilinpäätös 2015 KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA Tilinpäätös 2015 Soile Luukkainen 3.6.2016 1 KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA Tilikauden tuloksen muodostuminen 2015 3.6.2016 Soile Luukkainen 2 Tilinpäätös 2015 Toimintatuotot 201.160,30

Lisätiedot

Tilinpäätösinfo 25.3.2013

Tilinpäätösinfo 25.3.2013 Tilinpäätösinfo 25.3.2013 TILINPÄÄTÖS 2012 Keskeiset prosessit ja muutokset Kaupungin poliittisen päätöksentekojärjestelmän j uudistaminen vuodesta 2013 alkaen valmisteltiin ja hyväksyttiin. Vuoden aikana

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2011

TOIMINTAKERTOMUS 2011 LOUNAIS-SUOMEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ TOIMINTAKERTOMUS 2011 Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä omistaa Liedon ammatti- ja aikuisopiston, Loimaan ammatti- ja aikuisopiston ja Uudenkaupungin ammatti- ja aikuisopisto

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

Tampereen kaupungin. tilinpäätös 2014. 30.3.2015 Hallinto- ja talousryhmä

Tampereen kaupungin. tilinpäätös 2014. 30.3.2015 Hallinto- ja talousryhmä Tampereen kaupungin tilinpäätös 2014 1 Tilikauden tulos ja taloudellinen asema 2 Tuloslaskelma TILIKAUDEN TULOS 19,3 milj. (TP2014) NETTOMENOT +0,5 % (TP2014/ TP2013) VERORAHOITUS + 3,3 % (TP2014/ TP2013)

Lisätiedot

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011 Talousarv io-osat ISONKYRÖN KUNTA Talousarvio-osat 2011 1000 euroa Osuus Menot Tulot Netto Käyttötalous 88 % 28 650 4 949-23701 Investoinnit 11 % 3 659 691-2968 Rahoitus

Lisätiedot

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Huomioitavaa - Espoon väkiluku kasvoi v. 2012 4 320 henkilöllä - Ulkomailta muutti 3 140 asukasta. Väestönkasvusta 50

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

Liite Kh 92. Suoraman koulun peruskorjaus ja laajennus Arkkitehtitoimisto Arsatek Oy arkkitehtuuria

Liite Kh 92. Suoraman koulun peruskorjaus ja laajennus Arkkitehtitoimisto Arsatek Oy arkkitehtuuria Liite Kh 92 Kangasalan kunta n kolmannesvuotisseuranta Suoraman koulun peruskorjaus ja laajennus Arkkitehtitoimisto Arsatek Oy arkkitehtuuria Kh 16.6. Kangasala Kolmannesvuosiseuranta Sisällysluettelo

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012

TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TULOSLASKELMAN TARKASTELU 1/7 2011 2010 Toimintatuotot 4.543.224 3.933.772 TA-toteutuma 108,32 % 104,8 % Muutos edell.vuodesta / % 609.453 / 15,5 % 639.183 / 19,4 % Toimintatuotot

Lisätiedot

Luumäen kunta Loppuraportti 2013

Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Luumäen kunta Loppuraportti 2013 Tarkastuslautakunta 10.4.2014 BDO Audiator Oy JHTT, KHT Ulla-Maija Tuomela Hallinnon tarkastus Valtuuston ja hallituksen pöytäkirjat 2013 Tarkastuksessa on käyty läpi pöytäkirjat

Lisätiedot

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080.

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080. HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kunnanhallituksen antamat toimintakertomusta koskevat ohjeet Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen

Lisätiedot

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017

JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 JOENSUUN VESI -LIIKELAITOKSEN TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 ltjk 25.9.2014 Joensuun Vesi liikelaitoksen toiminnan kuvaus Joensuun Vesi -liikelaitoksen tehtävänä on huolehtia 1.9.2014 voimaan

Lisätiedot

ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014

ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014 1 Keski-Pohjanmaan liiton maakuntavaltuustolle Tarkastuslautakunnan ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2014 Mikä on hyvä tavoite: Hyvä tavoite toteuttaa kuntalaisen tarpeita, on realistinen mutta tarpeeksi haastava,

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 1 Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA..... 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 30 Asukasluku 31.12.2011 22020 4798 102308 15027 16369 60 Henkilökunnan

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue BDO Audiator/Risto Hyvönen 7.12.2015 1(14) Kuntien tunnusluvut 2014 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 1 1 57 320 30 Asukasluku

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) 1 31.5.2015 Väestö 0,00 Toukokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.448, josta Lieksassa 12.052, Nurmeksessa 8.049 ja Valtimolla 2.347 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.111. Toukokuussa Nurmeksen

Lisätiedot

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ Isonkyrön kunnan talous 2009-2010 tilannekatsaus 24.8.2009 ja 9.9.2009 Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ www.reinohintsa.com 1 Kuntataloudessa vaikeat ajat Laman johdosta työttömyys lisääntyy Kunnan

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä TP12 TP13 TA14 TPE14 Ero TPE / TA TOIMINTATUOTOT 51 110 54 938 394 54 714 021 54 262 557-451 464 Myyntituotot

Lisätiedot

VUOSIKATSAUS 2014 SISÄLLYSLUETTELO

VUOSIKATSAUS 2014 SISÄLLYSLUETTELO VUOSIKATSAUS 2014 SISÄLLYSLUETTELO KuntaPro Oy vuonna 2014... 2 Keskeiset tuotanto- ja talousluvut... 3 KuntaPro Oy:n hallinto... 3 Johdon palkitseminen... 3 Henkilöstö... 3 Tuloslaskelma 2014... 4 Tase

Lisätiedot

Stadista tulisi tosi buli konsernitasolla

Stadista tulisi tosi buli konsernitasolla Stadista tulisi tosi buli konsernitasolla Bo-Erik Ekström B&MANs - 1 - Stadista tulisi tosi buli konsernitasolla Tuloja kertyisi konsernitasolla yli 10 mrd, siitä 50 % muita kuin verotuloja 5. sija TE500

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 26 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue

Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue 1 Kuntien tunnusluvut 2011 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue Asikkala Hartola Heinola Hämeenkoski Padasjoki Sysmä 8 YLEISTIETOJA JA TUNNUSLUKUJA KUNNASTA...... 15 Kuntien lukumäärä 1 1 1 1 1 1 30 Asukasluku

Lisätiedot

TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI

TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI SIIKAJOEN KUNTA TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI 30.9.2015 Talousarvion seurantaraportti 30.9.2015 Tuloslaskelma: Tasaisen kertymän mukaan toimintatuotot ja toimintakulut saisivat olla syyskuun lopussa

Lisätiedot

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010 KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010 TOIMINTAKERTOMUS Sivu 1 Yhtiö on Jyväskylän kaupungin tytäryhteisö ja kuuluu Jyväskylän kaupunkikonserniin sen alakonsernina. Yhtiön osakepääoma Jakautuu 864 osakkeeseen. Kaikilla

Lisätiedot

PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ========================================

PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ======================================== PÖYTYÄN KUNTA TALOUSHALLINNON RAPORTTI 1.1 30.4.2015 ======================================== KUNNAN TALOUS TULOSLASKELMA 30.4.2015 Pöytyän kunta Tuloslaskelma Tp 2014 Ta 2015 Käyttö Alitus/ylitys Tot-%

Lisätiedot

Palvelujen ja osaamisen alihankinta. Nopea teknologinen kehitys ja kansainvälistyminen 26-1 870 000

Palvelujen ja osaamisen alihankinta. Nopea teknologinen kehitys ja kansainvälistyminen 26-1 870 000 1 9 TYTÄRYHTIÖT Kajaanin Teknologiakeskus Oy Osakeyhtiö Palvelun perustelut: - lakisääteisyys - viranomaistehtävät - hyöty tai arvo kuntalaisille Palvelujen tuottamistapa Hyöty tai arvo: Toiminnan tarkoituksena

Lisätiedot

SOMERON KAUPUNKI Arviointikertomus 1 Tarkastuslautakunta TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2013

SOMERON KAUPUNKI Arviointikertomus 1 Tarkastuslautakunta TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2013 SOMERON KAUPUNKI Arviointikertomus 1 Someron kaupunginvaltuustolle TARKASTUSLAUTAKUNNAN ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTA 2013 1. 1.1. Tarkastuslautakunnan tehtävät Kuntalain 71 :n mukaan tarkastuslautakunnan

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.2014 Kuntatalo. Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta

RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.2014 Kuntatalo. Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta RAHOITUSRISKIEN HALLINNAN KOULUTUSPÄIVÄ 7.5.214 Kuntatalo Kunnan talouslukujen mahdollisuudet ja haasteet erityisesti velanhoidon kannalta Ilari Soosalu Johtaja, Kuntatalousyksikkö Sisältö Talouden ohjaus

Lisätiedot