TALOUSARVIO 2014 TALOUSSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TALOUSARVIO 2014 TALOUSSUUNNITELMA 2014-2016"

Transkriptio

1 TALOUSARVIO 204 TALOUSSUUNNITELMA Valtuusto Otsikko/ kirjoitetaan Calibri fontilla pistekoko noin 4 tai 6, lihavoitu

2

3 TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA SISÄLTÖ Sivu Kunnanjohtajan katsaus 3-4 Kunnan toimintaympäristö 5-4 Kuntastrategia ja hallitusohjelma 4 Toiminta ja talous Taloussuunnitelman yleisperustelut 5 Talouden tasapainottamisohjelma 6-8 Sitovuusmääräykset 9 Vuoden 204 talousarvion yleisperustelut Käyttötalous Tuloslaskelmat Investoinnit Rahoituslaskelma Tytäryhtiöiden toiminta ja talous

4 Kunnanjohtajan katsaus Ensimmäinen vuosi tällä valtuustokaudella on alkanut vahvalla intensiteetillä; kouluttautumisen ja uusiin asioihin perehtymisen, talouden tasapainottamisen, kuntajakoselvityksen, lomautusten, OkuLI:n purun ja yläkouluratkaisuvalmistelujen ja uuden terveyskeskuksen suunnittelun merkeissä. Liperin kunnan kokoisessa kunnassa pyörät pyörivät koko ajan ja katseen on suuntauduttava haasteista huolimatta tulevaisuuteen. Maankäytön suunnittelussa on kuluvan vuoden aikana valmisteltu uusia avauksia maapoliittisiksi toimenpiteiksi niin Liperissä kuin Ylämyllylläkin, jotka konkretisoituvat pääasiassa vuoden 204 puolella. Elinkeinopolitiikassa on intensiteettiä kohdistettu uusiin yrityksiin, kasvuvaiheessa oleviin yrityksiin sekä yrityksiin, joilla on taantumavaiheessa vaikeuksia. Talousarvioesitys vuodelle 204 on juuri ja juuri ylijäämäinen. Budjettivalmistelun loppuvaiheessa on tehty vielä %:n leikkaus jokaisen hallintokunnan toimintakatteisiin. Toimialojen tehtäväksi jää tulevan vuoden alusta alkaen tehdä ratkaisuja omassa toiminnassaan siten, että %:n säästövaikutus saadaan vuoden mittaan toteutettua. Prosentin leikkaus tarkoittaa suurimmissa hallintokunnissamme esim. sivistystoimessa n ja sosiaali- ja terveystoimessa n Uuden Kuntarakennelain (Kuntajakolaki 698/2009 muutettu) mukaan kunnalle tulee kuntajakolain mukainen selvitystarve mm. silloin, jos kunnan taloudessa alittuu neljä kuudesta tunnuslukujen mukaisesta raja-arvosta tai taseen kertynyttä alijäämää on vähintään 500 / asukas viimeisessä tilinpäätöksessä sekä alijäämää on toiseksi ja kolmanneksi viimeisissä tilinpäätöksissä. Edellä mainittu säännös on kiristynyt aikaisemmasta lainsäädännöstä. Liperin kunnan talous on vaarassa joutua selvitystilaan vuoden 204 tilinpäätöksen osalta, mikäli alijäämä nousee noin 6.2 M :oon. Kunnissa odotetaan uutta Valtionosuusuudistusta, jonka pitäisi tulla voimaan vuoden 205 alusta. Kuntien piti saada koelaskelmat jo lokakuun lopussa, mutta näin ei ole käynyt. Laskentaperusteiden keskiössä ovat meidän näkökulmastamme katsottuna mm. väestön sairastavuus ja työpaikkaomavaraisuus. Veroprosenttivaltuustossa puolueet evästivät tulevien vuosien talouden tasapainottamisohjelman laatimista siten, että tuloveroprosenttia ei enää tarkisteta ylöspäin loppu valtuustokaudella. Voimassa olevan kuntastrategian mukaan Liperin kunta haluaa olla itsenäinen, mikä on ohjannut talouden näkökulmasta budjettivalmistelua. Ensi vuoden tilinpäätös on tavoitteena saada ylijäämäiseksi. Lautakuntatasolla on tehty päätöksiä ja esityksiä eteenpäin valtuustolle palvelurakenteiden tarkistuksista ja palvelun tuottamisen tavoista. Ensi vuoden talousarviossa ei ole varauduttu lomautustoimenpiteisiin. Sivistyslautakunta esittää kahden yläkoulun yhdistämistä lukuvuoden alusta. Tässä ajassa, kun valtion rahoitus on n. 40 % ja kun Viinijärven palvelualueen omat ikäluokat eivät riitä omaan yläkoulurakenteeseen, on tarkoituksenmukaista uudelleen arvioida yläkoulurakennetta. Joensuun seudun kuntien kuntajakoselvitys toi selkeästi esille Liperin kunnan perusopetuksen kalleuden. Kolme taajamaa on meidän vahvuutemme, olen edelleen sitä mieltä, mutta samalla on tunnistettava, mitä se tarkoittaa. Vaihtoehtoisesti voimme ajatella, mitä tarkoittaisi näillä välimatkoilla yhdessä taajamassa keskitetysti tarjottavat palvelut. Lähipalvelulle, kun sen paikalliset käyttäjämäärät ovat riittävät, hyvä määritys on, että palvelua käytetään päivittäin. Tällaisia palveluja ovat mm. päivähoito, esi- ja perusopetus luokilla 0-6, kotisairaanhoito, kotihoito ja osa asumispalveluja, jne. Kolme taajamaa tuo niin yksityisiä kuin julkisia palveluja lähelle kuntalaisia myös kylillä asuville kuntalaisillemme. Liperin väestöpohjaisella kunnalla ei ole perustetta kahdelle yläkoululle. Liperin perusopetus on vajaan miljoona euroa kalliimpaa joka vuosi kuin esim. verrokkikuntamme Kontiolahden perusopetus. Myös laajemmassa verrokkikuntaarviossa Liperin perusopetuksen kalleus erottui. Monessakaan samankokoisessa kunnassa ei ole kolmessa taajamassa hyvin varusteltuja oppimisympäristöjä ja näin ollen myös reilusti neliöitä. Tilat yhden yläkoulun oppilasmäärälle ovat olemassa Liperin kirkonkylässä. Kyseinen toimenpide edellyttää, että ryhmäkokoja tarkistetaan ja koulukeskuksen tilat otetaan tehokkaaseen käyttöön huomioiden myös Penttilän auditoriotilat. Liperissä ryhmäkoot ovat olleet alle 20 oppilasta. Mikäli kaksi luokkatilaa vuokrattavina parakkiluokkina tarvittaisiin yläkouluyhdistämisvaiheessa, toimenpide 3

5 on tarkoituksenmukaista toteuttaa tulevien vuosien perusopetuksen kustannustehokkuusnäkökulmassa mm. saatavien palkkaussäästöjen ja keskitettyjen tukipalvelujen näkökulmasta. Kunnanjohtajana joudun nostamaan esiin laajempien ratkaisujen tekemisen perusopetuksen osalta kuin mitä sivistyslautakunta on päättänyt esittää. Yläkouluratkaisun yhteydessä on tarkoituksenmukaista tehdä päätökset paitsi Viinijärven päiväkodin siirrosta koulutiloihin syksyllä 204, niin myös Käsämän ja Salokylän kyläkoulujen liitosselvityksestä taajamakouluihin lukuvuoden alusta. Lisäksi kaikkien koulujen osalta on tulevana lukuvuonna tehtävä opetusjärjestelyissä vielä tarkistuksia. Liperin perusopetuksen kalleus ei ole meille uusia asia, emme vain ole kyenneet tekemään kokonaisvaltaisia ratkaisuja pidemmälle aikavälille. Vuosittaiset koulukeskustelut ovat turhauttavia paitsi kuntalaisille niin myös koululaisille ja henkilöstöllemme. Vaikeimmat päätökset joudutte tekemään te luottamushenkilöt. Sosiaali- ja terveyspalveluissa terveyskeskuslääkäripalvelujen keskittäminen on tapahtunut jo edeltä Liperin nykyisen terveyskeskuksen tila- ja henkilöstöolosuhteiden vuoksi. Tällä toimenpiteellä on pystytty turvaamaan lääkäripalvelua kunnassamme. Sosiaali- ja terveyspalvelut tuotetaan vuoden 204 alusta oman kunnan väestölle. Laatutyötä jatketaan palvelujen tuottavuus ja asiakkuus keskiössä. Sosiaali- ja terveystoimessa on palveluprosesseja uudistettu ja esimiestyötä uudistettu OkuLi:n purkautumisen myötä. Maakunnassa on meneillään valmistelu maakunnalliselle perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon rakenteelle sote-alueilla (3-4 kpl). Olemme osaltamme pitäneet esillä vaihtoehtoa, että Liperin kunta on yksi palvelun tuottaja Joensuun seudun sote-alueella, olipa palvelun järjestäjänä joko vastuukunta Joensuu tai kuntayhtymä. Ensi vuoden aikana näemme oman sosiaali- ja terveyspalvelutuotantomme kustannustehokkuuden suhteessa muihin alueisiin. Vuoden 204 aikana käynnistyy erittäin merkittävä tulevaisuuden tekemisen hanke; uusi terveyskeskusinvestointi. Tämän hetkinen näkymä on, että työmaa käynnistyy syksyllä 204. Terveyskeskus toteutetaan uudisrakennuksena Konttilanhovin ja Sarastus-Iltaruskon rakennusten väliin, siten, että rakennukset liitetään toisiinsa. Näin saadaan aikaiseksi monia synergiaetuja. Akuutin vuodeosaston paikkamäärä on 32 kpl ja lääkäritilavaraus on kahdeksalle lääkärille. Ensi vuoden aikana on tavoitteenamme syventyä laaja-alisesti eri väestöryhmien asumisen strategiseen ja toiminnalliseen suunnitteluun. Tämä tarkoittaa tehtäviä ratkaisuja konkreettisesti mm. siitä, otetaanko hoiva- ja asumispalvelu omaksi toiminnaksi esim. Jyrin hoivakodin. vaiheen osalta ja onko kasvavaan vanhusasumisen palvelutarpeeseen löydettävissä myös kevyempiä vaihtoehtoisia toimintamalleja esim. ryhmä-asumisen puolelta ja miten toteutettuna. Vuoden 204 ensimmäisessä valtuustossa Liperin valtuusto, liperiläiset luottamushenkilöt ottavat kantaa kuntahistoriamme suurimpaan kysymykseen; säilytämmekö itsenäisyytemme vai lähdemmekö kuntaliitokseen vuoden 207 alusta. Mikäli tammikuun valtuusto tekee myönteisen päätöksen kuntaliitokselle, astuu kuntajakolain mukainen yhdistymishallitus voimaan loppuvaltuustokaudeksi, jonka poliittinen kokoonpano on linjattu viiden kunnan liitoksen mukaisesti kuntajakoselvityksessä. Mikäli kuntaliitoksen toteuttaisi esim. kolme kuntaa, laadittaisiin uusi yhdistymissopimus, mutta varsinaisia toimialakohtaisia selvityksiä ei luultavammin tehtäisi ainakaan siinä mittakaavassa kuin tänä vuonna tehtiin. Haluan osaltani kannustaa niin luottamushenkilöitä kuin henkilöstöämme rohkeisiin päätöksiin niin palvelurakenteissa kuin palvelutuotannossamme. Meillä on meneillään koeaika. Pystymmekö hyödyntämään sen ja tekemään tuottavuutta edistävät päätökset itse vai luovutammeko päätöksenteon muualle? Vire on hyvä, pitäkäämme siitä huolta, koska kuntamme väestö on se, jolle teemme ratkaisuja kaikissa vaihtoehdoissa. Hannele Mikkanen, kunnanjohtaja 4

6 Kunnan toimintaympäristö Väestö ja aluerakenne Liperin väestönkehitys on ollut samansuuntainen kuin koko maassa, jossa yleisenä kehityspiirteenä on ollut kaupunkiseutujen väestömäärien voimakas kasvaminen. Joensuun seutukunta on kasvattanut väkilukuaan jo viimeisen 20 vuoden ajan. Joensuun seutukunnan asukasmäärä oli Joensuun seutukuntaan kuuluu 7 kuntaa: Joensuu, Kontiolahti, Liperi, Outokumpu, Ilomantsi, Polvijärvi ja Juuka. Maakunnan asukasluku oli Liperin väestön tasainen kasvu pysähtyi vuonna 996. Liperin lähivuosien väestötavoitteena on ollut saada väestön kehitys uudestaan tasaiselle kasvu-uralle. Puhdas luonto, vaihteleva maisema, vesistöt, maaseutumaisuus ja hyvä liikenteellinen sijainti tekevät Liperistä viihtyisän ja asuin- ja yrityskunnan. Liperi pystyy hyödyntämään Joensuun seudun kasvuvaikutuksia huolehtimalla myös tulevaisuudessa maankäyttö- ja elinkeinopolitiikastaan sekä kuntataloudestaan. Väestön tasainen kasvu onkin vuonna 2003 alkanut uudelleen. Syyskuussa 203 Liperin väestön määrä oli ja kasvua alkuvuonna on ollut 29 asukasta. Vuodesta 2000 lukien väestön kasvu on ollut 947. Liperin kolmen taajaman muodostama aluerakenne on sekä vahvuus että heikkous. Aluerakenne on vahvuus alueellisen tasa-arvon mm. palvelujen saavutettavuuden kannalta. Aluerakenteen ansiosta Liperin maaseutu on kokonaisuudessaan säilynyt suhteellisen hyvin asuttuna. Vahvuus on myös se, että kolme luonteeltaan varsin erilaista taajamaa tarjoavat erilaisia sijoittumisvaihtoehtoja sekä asukkaille että yrittäjille. Aluerakenteen heikkoutena on se, että kolmen taajaman palvelutason ylläpitäminen rasittaa kuntataloutta merkittävästi. Kolmen taajaman aluerakenne ja sijainti lähellä suurta, monipuoliset palvelut tarjoavaa keskusta, vaikeuttavat yksityisen palvelujen kehittymistä Liperissä. Väestötavoitteen saavuttaminen edellyttää erityisesti sitä, että taajamia ja haja-asutusalueita kehitetään voimakkaasti. Hyvä liikenteellinen sijainti Pohjois-Karjalassa ja sijainti lähellä Joensuuta, osana vahvaa kehittyvää maakunnan keskusaluetta antavat Liperille erinomaiset kehittymismahdollisuudet. Joensuun kasvuvaikutukset näkyvät koko kunnassa, mutta eniten kunnan itäosissa, Ylämyllyn alueella. Kunnan hyvää sijaintia tukevat hyvät seudulliset ja valtakunnalliset liikenneyhteydet: valtatie 9 (Joensuu-Kuopio), valtatie 23 (Joensuu-Vaasa), rautatie, lentokenttä ja vesiväylät. Yleisen kehityksen myötä voidaan olettaa, että maaseudun elinvoimaisuus on tulevaisuudessa yhä enemmän liikenneyhteyksien varassa. Väestömäärän kehitys Liperi Väestö lkm

7 Väestökehitys ikäryhmittäin ja alueittain 6

8 Väestöennuste kunnittain Lähde: Tilastokeskus, Väestöennuste 202 (Pohjois- Karjalan maakuntaliitto) Toteutunut Trendiennuste Joensuu Outokumpu Ilomantsi Juuka Kontiolahti Liperi Polvijärvi Joensuun seutu Lieksa Nurmes Valtimo Pielisen Karjala Kitee Kesälahti Rääkkylä Tohmajärvi Keski-Karjala Pohjois-Karjala Trendiennusteessa on otettu huomioon syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen vaikutus väestönkehitykseen. 7

9 Väestö alueittain (osa-alueita tarkistettu..20 lukien) ja osa-alueet ikäryhmittäin Väestö osa-alueittain / Muutos 426 Kirkonkylä (suuralue) Kirkonkylä Kirkonkylä Siikasaari Liperinsalo Papelo-Niva Salokylä-Saaristo Salokylä Puromäki Roukalahti Tutjunniemi Leppälahti Leppälahti Lammu

10 Muutos 4262 Viinijärvi (suuralue) Viinijärvi Viinijärvi Viinijärven maaseutualue Käsämä Käsämä Ahonkylä Ahonkylä Sulkama Kaarnalampi Kompero Kaatamo Ristinkylä Korpivaara Huistinvaara

11 Muutos 4263 Ylämylly Ylämylly Ylämylly Jyrinkylä Mattisenlahti Honkalampi Hirsiniemi Lammet Välikangas Lentoasema Vaivio Vaivionkylä Härkinvaara Tuntematon

12 Työvoima, työlliset ja työpaikat Työpaikkaomavaraisuus kunnittain Työpaikkaomavaraisuus (%) Ilomantsi Joensuu Juuka Kontiolahti Liperi Outokumpu Polvijärvi Joensuun sk Vuosi SeutuNet Vuoden 203 aluerajat Lähde: Tilastokeskus/Työmarkkinat Elinkeinorakenne Liperissä 20 F Rakentaminen 7,8% B-E Teoll., kaivost., 6,3% G,I Kauppa, maj.-, rav 2,5% A Maa-,metsä-,kalatal. 9,5% 485 H Kuljetus,varastointi 5,0% X Toimiala tuntematon,7% R-U Muut palvelut 3,8% J,M,N Inform., Tieteel 9,2% K,L Rah., vak., kiint.,6% Q Terv.- ja sos.palv. 20,% P,O Koulutus, Julk.hal 2,5% SeutuNet Toimiala TOL 2008 Lähde: Tilastokeskus/Työssäkäynti

13 Työvoima iän ja sukupuolen mukaan Liperissä 20 Ikäryhmä Miehet Naiset Työlliset Työttömät SeutuNet Vuoden 203 aluerajat Lähde: Tilastokeskus/Työssäkäynti 2

14 Työllisyysaste kunnittain 20 Kontiolahti Liperi Joensuu Polvijärvi Outokumpu Ilomantsi Juuka Joensuun seutukunta Pohjois-Karjala Koko maa vuotiaiden työllisten osuus (%) samanikäisestä väestöstä SeutuNet Vuoden 203 aluerajat Lähde: Tilastokeskus/Työssäkäynti Työttömyysaste kunnittain syyskuussa Työttömyysaste (%) Ilomantsi Joensuu Juuka Kontiolahti Liperi Outokumpu Polvijärvi Joensuun sk SeutuNet Vuoden 202 aluerajat Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö 3

15 Väestön pääasiallinen toiminta Liperissä Henkilöä Työllinen työvoima Työtön työvoima 0-4 -vuotiaat Opiskelijat, koululaiset Eläkeläiset Muut SeutuNet Vuoden 203 aluerajat Lähde: Tilastokeskus/Työssäkäynti Vuosi KUNTASTRATEGIA JA HYVINVOINTISTRATEGIA, HALLITUSOHJELMA Joensuun ja Outokummun kaupunkien sekä Liperin, Kontiolahden ja Polvijärven erityinen kuntajakoselvitys on päättynyt. Selvityksen perusteella kuntajakoselvittäjä Ossi Repo on tehnyt Joensuun kaupungille, Kontiolahden kunnalle, Liperin kunnalle, Outokummun kaupungille ja Polvijärven kunnalle seuraavan ehdotuksen: Joensuun alueen kuntajakoa muutetaan siten, että kaikki viisi kuntaa lakkaavat ja niistä muodostetaan uusi kunta nimeltään Joensuu..207 lukien. Valtuustot päättävät asiasta Kuntastrategia hyväksytään erillisenä asiakirjana valtuuston päätöksen jälkeen. 4

16 TOIMINTA JA TALOUS Taloussuunnitelman yleisperustelut Lähde: Hallituksen talousarvioesitys eduskunnalle Kunnilla kasvava paine veroprosenttien korotuksiin ja toiminnan tehostamiseen Kehitysarviossa toimintamenojen kasvun ennakoidaan hidastuvan viime vuosista, mutta menojen kasvu jatkuu aivan liian nopeana tulojen ennustettuun kasvuun nähden. Lähivuosien ja pidemmän aikavälin näkymät edellyttävät sitä, että toimintamenojen kasvun pitäisi sopeutua tulokehityksen asettamiin rajoihin. Tämä edellyttää myös kunnilta aktiivisia toimenpiteitä toiminnan tehostamiseksi. Keskeisessä asemassa kunta-alalla on myös työmarkkinaratkaisun taso. On perusteltua olettaa, että lähivuosina kunnat pyrkivät hillitsemään menokasvuaan ja mitoittamaan menonsa lähemmäksi tulokehityksen asettamaa rajaa. Ensinnäkin valtionosuuksiin tehtävät vähennykset sekä yhteisöveron korotetun jako-osuuden poistuminen v. 206 kaventavat tuntuvasti kuntatalouden liikkumavaraa. Toiseksi talouskasvun ennustetaan olevan lähivuosina hidasta, ja talouden näkymiin liittyy merkittäviä epävarmuuksia. Veropohjien ja sitä myöten verotulojen kasvu saattaa tästä syystä jäädä tässä arvioitua hitaammaksi. Kolmanneksi kunnan talouden kääntyminen alijäämäiseksi velvoittaa kunnat ryhtymään ennakoiviin toimenpiteisiin taloutensa tasapainottamiseksi. Korkotaso on pysynyt viime vuodet poikkeuksellisen matalalla tasolla, mutta keskipitkällä aikavälillä myös korkotason nousu yhdessä velkamäärän tuntuvan kasvun kanssa uhkaa lisätä kuntien rahoitusmenoja ja siten heikentää kuntataloutta entisestään. Lisäksi väestön ikääntymisestä kansantalouteen ja kuntatalouteen kohdistuvat paineet kasvavat vuosi vuodelta, mikä korostaa peruspalvelujen tuottavuutta parantavien uudistusten välttämättömyyttä. Kuntien omilla toimilla menokasvun hillintä on mahdollista pääasiassa tuottavuutta parantamalla, palvelurakenteita uudistamalla sekä ottamalla käyttöön uusia tuloksellisuutta lisääviä toimintatapoja. Tuottavuuden parantaminen on mahdollista kuitenkin vain rajatulta osin, sillä valtaosa kuntien toiminnasta on lailla säädeltyä ja erilaisin normein ohjattua. Mitä enemmän palvelujen järjestämistä ohjataan kuntia sitovilla mitoituksilla ja normeilla, sitä vähäisempiä ovat kuntien omat mahdollisuudet hillitä menokasvua. Nykyisillä velvoitteilla ja tehtävien määrällä kunnat eivät selviä talouden vakautuksesta ilman merkittäviä verojen korotuksia. Jotta vuosikate riittäisi kattamaan poistot ja kuntatalous olisi kuntalain tarkoittamassa mielessä tasapainossa, vuosikatteen pitäisi olla lähes 2,4 mrd. euroa korkeampi v Tämä merkitsee keskimääräisen kunnallisveroprosentin noin 2½ prosenttiyksikön suuruista korotuspainetta vuoden 207 tasossa. Jos sopeutus tapahtuisi kokonaisuudessaan toimintamenojen kasvun hidastumisen kautta, toimintamenojen kasvun pitäisi olla vuosittain miltei 2 prosenttiyksikön verran tässä esitettyä hitaampaa. Tämän toteutuminen edellyttäisi sitä, että toimintamenot alenisivat reaalisesti. Ottaen huomioon kuntien tehtäväkentän laajuus ja rajoitettu liikkumavara sekä väestön ikääntymisestä seuraava palvelutarpeen kasvu kuntatalouden synkät näkymät lisäävät painetta kunnallisveroprosenttien tuntuviin korotuksiin ja samalla kokonaisveroasteen nousuun. Lisäksi on syytä huomata, että kuntatalouden velkaantumisen kasvun pysäyttäminen edellyttäisi edellä esitettyä vielä suurempaa tulo- tai menosopeutusta. 5

17 Talouden tasapainottamisohjelma Kuntalain 65 :n mukaan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Kuntarakennelaki: Kunnan taloudellinen tilanne Kunnan tulee selvittää kuntien yhdistymistä talousperusteella, jos kunnan rahoituksen riittävyyttä tai vakavaraisuutta kuvaavat talouden tunnusluvut täyttävät vähintään yhden seuraavista edellytyksistä: ) kunnan viimeisessä hyväksytyssä tilinpäätöksessä ja sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä alittuvat kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (704/2009) 63 a :n mukaisen erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettelyn edellytyksenä olevat raja-arvot; 2) kunnan viimeisessä hyväksytyssä ja kahdessa sitä edeltävässä tilinpäätöksessä kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 63 a :n mukaisen erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettelyn edellytyksenä olevista kuudesta raja-arvosta täyttyy neljä; tai 3) kunnan viimeisessä hyväksytyssä tilinpäätöksessä taseen kertynyt alijäämä asukasta kohti on vähintään 500 euroa ja kahdessa sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä taseessa on kertynyttä alijäämää. Talouden tasapainottamisohjelman tavoitteena on, että vuoden 206 tilinpäätöksessä alijäämät on katettu ja sitä ennen alijäämä ei ylitä 500 euroa/asukas. Nykyinen raja on 6,2 miljoonaan euroa. Tavoite edellyttää nykyisten tulo- ja menoennusteiden mukaan, että toimintakate ei kasva vuoteen 206 mennessä. Jos lasketaan niin, että menokehitys on vuosittain 2 %, niin tämän kasvun pitäisi leikkautua vuosittain. Tämä taas edellyttää jatkuvia säästötoimenpiteitä ja rakenneuudistuksia. Kunnallisveron prosenttimuutoksia ei tehdä vuosille 205 ja 206. Vuoden 202 tilinpäätöksen jälkeen kattamatonta alijäämä oli 4,7 miljoonaa euroa. Vuoden 203 talousraportissa 2 ennustettiin, että alijäämää on vuoden 203 lopussa 5,2 miljoonaan euroa. Toimialat ovat valmistelleet vuoden 204 talousarvioesitykset ja valtuusto on päättänyt korottaa kunnallisveroa,0 prosenttiyksiköllä. Talousarvio-ohjeen 204 laskelmissa edellytettiin, että toimintate jää ennustetun vuoden 203 toimintakatteen tasolle. Toimintakatteen talousarvio raami on 6,0 M. Talousrvioesitykset päätyvät 62, M :oon, mikä johtaisi 0,4 miljoonan euron alijäämään. Alijäämän kasvu on pysäytettävä taloustavoitteen mukaisesti. Vuoden 203 tilinpäätösennusteessa on arvioitu, että vuoden 203 henkilöstömenot alittuvat ja vuoteen 202 verrattuna muutos on negatiivinen. Korjautunut tilanne johtuu pääosin koko vuoden kestäneistä säästötoimenpiteistä. Vuonna 204 henkilöstökustannuksiin liittyvät säästötoimenpiteet jatkuvat ilman lomautuksia ja säästösopimuksia (mm. talkoovapaat). Tuotannollisista syistä (mm. koulunkäynninohjaajat) johtuvat lomautukset ovat kuitenkin mahdollisia. Toimialojen talousarvioesityksistä on vähennetty,0 % toimintakatteesta. Tavoitteeseen pääseminen edellyttää kouluverkon ja sosiaali-ja terveyspalvelujen palveluverkon muutosten lisäksi käyttörajoituksia sijaisuuksiin ja muihin määräaikaisiin tehtäviin palkaamiselle. Lisäksi yhä enemmän käytetään harkintaa tehtävien täyttölupien antamisessa. 6

18 Näillä toimenpiteillä päästään vuonna 204 nollatulokseen, muttei vielä päästä oleellisen alijäämän kaventamiseen. Vuonna 205 palveluverkkoratkaisut vaikutukset ulottuvat koko vuodelle. TA 204-TS 206 Tuloslaskelma 000 tp 2009 tp 200 tp 20 tp 202 etp 203 ta 204 ts 205 ts 206 Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoituserät Vuosikate Poistot Tilikauden tulos Muut erät Ali/ylijäämä Kumulat.ali-ylijäämä Muutos % tp 2009 tp 200 tp 20 etp 202 etp 203 ta 204 ts 205 ts 206 Toimintakate 3,4 2,8 6,9 7,9 0,0 2,2-0,5-0, Verotulot 3,0 5,4 4,5 0,4 9,3 5,5 2,3 3, Valtionosuudet 4,2 7,2 2, -,0 3,6 0,0 2,3 3,0 *Hyväksyttyjen vuoden 203 talousarviomuutosten (Raportit I ja II) jälkeen toimintakate on 6,5 M. Taulukossa ennustetaan, että toimintakate kuitenkin alittuu,4 M ja alkuperäiseen talousarvioon verrattuna 2,0 M. Hyväksyttyn talousarvioon 203 verrattuna toimintakatteen kasvu vuodelle on -0,06 %. Tasapainottamistoimenpiteitä Sosiaali- ja terveydenhuolto Palvelujen rakenneuudistus: Lääkäreiden vastaanottopalvelut keskitetään Liperin kirkonkylälle tavoitteena lääkäripalvelujen oston minimoiminen ja vaikuttaa myös erikoissairaanhoidon kustannuksiin. Sairaanhoitajavastaanottojen avulla lääkärin ja sairaanhoitajan työnjakoa edistetään. Tavoitteena on virkalääkärien työpanosten lisääntyminen ja ostopalvelun vähentyminen. Perustetaan pienryhmäkoteja iäkkäille, lievästi kehitysvammaisille, mielenterveyskuntoutujille. Tuottavuuden lisääminen: Sijaisten käyttöä rajoitetaan, pääsääntöisesti alle viikon poissaoloihin ei oteta sijaisia. Työaikaprosesseja arvioidaan ja kehitetään. Otetaan käyttöön ratkaisuja, joiden tavoitteena on lisätä välittömän työajan osuutta (Menumat, kotihoidon mobiili ratkaisu ja tarvikehankintojen keskittäminen). Oma palvelutuotanto on vaihtoehtona kalliimmalle ostopalvelulle (mm. erityishuollon ostopalvelu, henkilökohtainen apu, Jyrin hoivakoti). Työllisyyden aktivointi on kunnan yhteisenä toimenpiteenä. Edellä mainituilla toimenpiteillä arvioidaan tuottavuuden lisääntyvän noin %. 7

19 Sivistystoimen talouden tasapainottamistoimenpiteet Yhden yläkoulun päätös: virkasäästöjä 6-8, lisäksi tuntikehysleikkaukset (5 kk osalta) Lisäksi Käsämän koulu yhdistetään Viinijärven kouluun Opinto- ja vapaa-aika uimahallisopimuksen loppuminen Henkilökunnan yhteiskäyttöä sosiaali- ja terveystoimen kanssa Varhaiskasvatuksen lähihoitajien siirto kesällä soteen palvelusihteerin viran täyttämättä jättäminen/ toimistosihteerin tehtävien uudelleen järjestely yht (Keväällä 203 tehdyt päätökset, vaikutus vuonna 204) Perusopetus Ristin koulun opettajat (liit.kuluineen) Ristin koulun kiinteistö Vaivion koulun opettajat (liit.kuluineen) Vaivion koulun kiinteistö kko 2 kpl á (liit.kuluineen) Käsämän koulun 4. opevaraus yht Varhaiskasvatus koululaisten ip toiminta kouluille tuntiperusteisen laskutuksen ulottaminen kaikkiin toimintamuotoihin käytön tehostaminen; käyttö 90% täyttö yli 00 % sijais- ja resurssitoimintojen tehostaminen vähennetään yksi erityisopettaja Kiinteistöistä luopumiset (Lukutuvantie ja Luovi) yht Viinijärven ja Kirkonkylän yläkoulut yhdistetään lukien. Käsämän koulu yhdistetään Viinijärven kouluun Henkilöstömenoihin kohdistuvat toimenpiteet Vuonna 203 on toteutettu talkoovapaat ja lomautukset. Lomautusten toteuttaminen on aiheuttanut myös sen, että sijaisia ei ole voinut palkata ja eräillä palvelualoilla on jouduttu siirtämään vuosilomia seuraavalle vuodelle. Työllistämistoimenpiteet on lomautusten vuoksi ajettu alas. Vuonna 204 henkilöstökustannuksiin liittyvät säästötoimenpiteet jatkuvat ilman lomautuksia ja säästösopimuksia (mm. talkoovapaat). Tuotannollisista syistä (mm. koulunkäynninohjaajat) johtuvat lomautukset ovat kuitenkin mahdollisia. Lisäksi yhä enemmän käytetään harkintaa tehtävien täyttölupien antamisessa ja hyödynnetään näin mm. eläköitymisestä johtuvia mahdollisuuksia. Yhden yläkoulun ratkaisu aiheuttaa erillisen yt- menettelyn. Sairauspoissaolojen vähentäminen ja työhyvinvoinnin kehittäminen ovat kunnan keskeisiä henkilöstötavoitteita. 8

20 Sitovuusmääräykset ja tilivelvolliset Kuntalain 65 :n mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja - suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Käyttötalousmenot ja -tulot, tavoitteet Liperin kunnan taloussuunnitelman suunnittelukausi on kolme vuotta. Tulosaluekohtaiset tuloslaskelmat esitetään talousarviovuoden osalta. Valtuustoon nähden sitovia ovat tulosalueiden toimintakatteet. Tuloslaskelma esitetään suunnittelukaudelle talouden tasapainottamisohjelman yhteydessä. Toiminnalliset tavoitteet ovat ohjeellisia, ellei niitä suunnitelmassa erikseen ole esitetty sitoviksi (*sitova). Rakenteelliseti talousarvio sisältää uudistuksen. Sosiaali-ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alue purkautuu..204 lukien. Investointiosa Investointiosan suunnittelukausi on kolme vuotta. investointien nettomenot. Valtuustoon nähden sitovia ovat investointiosassa esitetyt Rahoitusosa Rahoituslaskelma esitetään talousarviovuoden osalta. Verotulot ja valtionosuudet yhteensä ovat valtuustoon nähden sitovia ja rahoituserät nettona. Tilivelvolliset Tilivelvolliset on määriteltävä muun muassa sen vuoksi, että vastuuvapauslausunto kohdistetaan heihin. Valtuutetut eivät ole tilivelvollisia, mutta kunnan muiden toimielinten jäsenet ovat. Kunnan toimielimiä ovat kuntalain mukaan valtuusto, kunnanhallitus, lautakunnat ja johtokunnat, niiden jaostot ja toimikunnat. Viranhaltijoista tilivelvollisia ovat: kunnanjohtaja, osastopäälliköt, tulosalueiden esimiehet ja koulujen rehtorit. 9

21 Vuoden 204 talousarvion yleisperustelut Verotulot Liperi/Verotulokohta Kunnallisvero Muutos % -,3 6,7 7,8 -, 2,3 0, 4,4 2,3 2,0 3,7 4,0 4,3,7 9,8 5, Yhteisövero Muutos % 6,5-7,8-47,0-28,3 27,3 33,7 6,0 3,7-4,3-22,8 32,0,9-35,5 0,3, Kiinteistövero Muutos % 37,5 5,8 3,4 0,3 0,2 3,8 3,3-2,0 9, -0, 26,8 3,2 3,8 0,9 0,5 Yhteensä Muutos %,2 3,6 3, -2,4 2,9 0,6 4,8 2, 0,6 2,6 5,8 4,5 0,4 9,3 5,5 20

22 Verorahoitus (verotulot+valtionosuudet) Verorahoitus M Valtionosuudet 9,4 9,5 9,6 22, 23,0 24,7 25,2 24,9 25,8 25,8 Verot 24,7 25,9 26,4 29,2 30, 3,7 33,2 33,3 36,4 38,4 Ero -5,4-6,3-6,8-7,2-7, -7, -8,0-8,4-0,6-2,6 Verorahoitus 44, 45,4 46, 5,3 53, 56,4 58,3 58,2 62,2 64,2 Muutos M 4,0,3 0,7 5,2,8 3,3 2,0-0, 4,0 2,0 Muutos % 0,0 3,0,5,4 3,5 6,2 3,5-0,2 6,9 3,2 Merkittävin syy talouden romahtamiseen vuonna 202 on verorahoituksen kehityksen nopea muutos negatiiviseksi. Valtionosuusindeksi on ollut vuosittain noin + 3,0-4,0 %, kun se valtionosuusleikkausten vuoksi Liperissä vuonna 202 oli negatiivinen. Vuonna 204 valtionosuuksien kasvu jää selvästi alle indeksien ollen + 0,0 %. Kunnallisverotukseen tehdyt vähennykset vaikuttavat myös verotulojen kehitykseen alentavasti. Käyttötalouden menokehitys on ollut liian voimakasta verorahoituksen kehittymiseen nähden. Kunnan rahoitusosuus palvelujen järjestämisestä kasvaa. Tiedot kuntien vuoden 204 valtionosuuksista pohjautuvat valtion talousarvioesitykseen ja valtion julkistamiin valtionosuuslaskelmiin sekä siihen, että kunnan tuloveroprosentti on vuonna 204 2,50. 2

23 Toimintakate 22

24 Vuosikate/nettoinvestoinnit/poistot Vuosikate osoittaa sen tulorahoituksen, joka juoksevien menojen maksamisen jälkeen jää jäljelle käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainojen lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Perusoletus on, että tulorahoitus on riittävä, jos vuosikate on vähintään käyttöomaisuuden poistojen suuruinen. Kun poistot ovat suuremmat kuin vuosikate, niin kunnan kattamaton alijäämä kasvaa. 23

25 KÄYTTÖTALOUDEN TALOUSARVIO 204 Toimielin: Kunnanhallitus Vastuuhenkilö: Kunnanjohtaja Toimialue: Kunnanhallitus Toiminta-ajatus Kunnanhallituksen tarkoituksena on huolehtia kunnan kehittämisestä ja kuntalaisten hyvinvoinnin turvaamisesta ohjaamalla kunnan toimintaa valtuuston asettamien toiminnallisten tavoitteiden ja myöntämien resurssien puitteissa. Toimialueen yleistavoite Kunnanhallituksen toimialueet:. valtuustoasioiden valmistelu ja täytäntöönpano 2. kunnan hallinnon ja talouden johtaminen 3. toiminta-ja taloussuunnittelu 4. maapolitiikka ja yleiskaavoitus 5. elinkeinoelämän edistäminen 6. kuntien välinen ja muu alueellinen yhteistyö 7. kuntamarkkinointi ja yleinen kuntakuva Tavoitteet Näkökulma Tavoitetaso Mittari Vaikuttavuus Talouden tasapainottamistoimenpideohjelma -Palvelurakenneuudistukset -Investointitavoite xxx M /vuosi/valtuustokausi Kattamaton alijäämä 206 on 0 euroa Vuosikate Toimintakate Asiakas Kuntalaisen hyvinvointipalveluiden koordinointi Sidosryhmäyhteistyö, kunta- ja seutumarkkinointi ja viestintä Hyvinvointikertomus Kuntanäkyvyys mediassa, facebookissa Prosessit Kuntastrategian toteuttaminen Valtuustossa hyväksytyn talousarvion toteuttaminen ETP, TP Henkilöstö Henkilöstön työtyytyväisyys pysyy samalla tasolla tai paranee Saraispoissaolojen määrä sama tai pienempi kuin v. 202 Kehityskeskustelut käydään henkilöstöstrategian mukaisesti Henkilöstön koulutukset suunnitelman mukaisesti Työhyvinvointikyselyn tulos yhtä hyvä kuin v. 202 = 7,84 Sairauspoissaolo 5,8 % Toteuma 00 % Toteuma koulutuspäivät= 3,3 pv/hlö/vuosi Toimialueen keskeiset muutokset ja toimenpiteet suunnittelukaudella Talouden tasapainottamistoimenpideohjelman mukaiset toimenpiteet 24

26 Määrälliset tavoitteet/suoritteet (sitova=*s) Ta 204 Ta 203 Tp 202 Toiminnan laajuus Valtuuston kokoukset Kunnanhallituksen kokoukset Henkilöstöjaoston kokoukset Valtuusto- ja hallitusseminaarit Elinkeinojen kehittäminen - Josek Oy - Lipertek Oy Tehokkuus/taloudellisuus Valtuusto Kunnanhallitus Henkilöstö Kunnanjohtaja 25

27 00-3 (Kunnanhallitus) TP 202 TA 203 TA 204 Muutos Muutos % Tuloslaskelma Toimintatuotot ,0 Myyntituotot ,0 Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintakulut , Henkilöstökulut ,4 Palkat ja palkkiot ,0 Henkilösivukulut ,9 Eläkekulut ,0 Muut henkilösivukulut ,6 Palvelujen ostot ,2 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,7 Avustukset , Muut toimintakulut ,9 Toimintakate ,2 26

28 Toimielin: Kunnanhallitus Vastuuhenkilö: Kunnankamreeri Tulosalue: Hallinto Toiminta-ajatus Keskushallinnon toimialan tarkoituksena on aikaansaada kunnan ylimmälle johdolle, muille toimialoille ja henkilöstölle edellytykset tulokselliseen toimintaan tarjoamalla hallinto-, talous-, atk- ja henkilöstöpalveluja. Toimialalla huolehditaan lomituspalveluiden järjestämisestä ja maaseutuelinkeinopalveluiden kehittämisestä. Työllisyyspalvelut ja keskitetyn ruokahuollon palvelut kuuluvat myös toimialaan. Tulosalueen yleistavoite Hallinto, talous, henkilöstö, atk: talous- ja henkilöstöohjausjärjestelmien kehittäminen ja toteutus, tietojärjestelmän ylläpito ja toimivuus Ruokapalvelut: toiminnan kehittäminen asiakkaiden tarpeista lähteväksi laadukkaaksi, taloudelliseksi ja tehokkaaksi toiminnaksi. Työllisyyspalvelut: tavoitteena on tukea työllisyyden hoitoa ja työmarkkinoilla pysymistä, jonka avulla ehkäistään syrjäytymistä, autetaan työelämään ja koulutukseen sijoittumista Tavoitteet Näkökulma Tavoitetaso Mittari Vaikuttavuus Hallinto,talous,henkilöstö,atk: ajantasaiset suunnitelmat, raportit Ruokapalvelut: v.200 tason sälyttäminen, suorite kpl/h raporttien käyttöaste, esimiehet 00% (Johdon raportti, Populus, Tane, henkilöstökertomus) suoritteet 4 kpl/h (v.202) Asiakas Hallinto, talous, henkilöstö, atk: sisäisten asiakkaiden tyytyväisyys palveluihin Ruokapalvelut:asiakastyytyväisyys vuoden 202 tasolla n Asiakastyytyväisyyskysely krt/2 v Kouluruokailu: tulos 7,84 (202) Tukipalvelut, tulos 8,38 (202) Prosessit Talousarvion toteuttaminen Sisäisen valvonnan toteuttaminen Talousraportti IjaII, TP Sisäisen valvonnan raportit Raporteista tiedottaminen h-kunnalle Henkilöstö Henkilöstön työtyytyväisyys sama tai parempi Sair.poissaolojen määrä sama tai pienempi kuin v. 202 Kehityskeskustelut henkilöstöstrategian mukaisesti Henkilöstön koulutuksiin osallistuminen suunnitelman mukaisesti. Työhyvinvointikyselyn tulos v. 2=73,67 Sairauspoissaolo % 202=6,6% Toteuma 00 % Toteuma koulutuspäivät/hlö/vuosi, 202=3,4pv Tulosalueen keskeiset muutokset ja toimenpiteet suunnittelukaudella Keskushallinto: Taseyksikön purku, Kuntarekryn käyttöönotto, Tiedonohjaussuunnitelman laadinnan aloittaminen, Tietosuojakäyntänteiden luominen, Sähköinen asiointi -projekti, EU-vaalit. Ruokapalvelut:Itä-Aromi ohjelmiston laajennus, hintojen korotuksia aineissa ja tarvikkeissa, kuljetuksissa, luomutuotteiden lisääminen ruokalistoissa, mukana Kestitä-hanketoiminnassa, MedOne jäänyt pois palveluista 203, MenuMat-palvelun pilotointi kotipalveluaterioissa 6 kk Työllisyyspalvelut: Toiminnan mukauttaminen valtion toimenpiteisiin siten, että työllistämisen pääpaino on nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työllistämisestä (yli 500 pv työttömänä olleet ja velvoitteet) sekä nuorten työllistäminen (yhteiskuntatakuu)ja aktivointi. Nuoria varten perustetaan starttipaja. Toteuttaminen edellyttää valtion rahoituksen. 27

29 Määrälliset tavoitteet/suoritteet (sitova=*s) Ta 204 Ta 203 Tp 202 Toiminnan laajuus Keskushallinto: - Maksutapahtumien määrä, Populus - Ostolaskujen määrä, Rondo - Myyntilaskujen määrä, ProE Ruokapalvelut: -ateriasuoritteet yhteensä -myyntiyksikkö Työllisyyspalvelut: Työpaja työllistää keskimäärin 6 henkilöä ja toimialat 5+palkkatuella 2 määräaikaista/osa-aikaista työnsuunnittelijaa 7.00 kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl Tehokkuus/taloudellisuus Keskushallinto: Prosessien seuranta Sisäinen valvonta - kirjanpidon oikeellisuus - täsmäytykset - palkkojen oikeellisuus - myynti- ja ostoreskontran oikeellisuus, täsmäytykset Ruokapalvelut: suoritehinta keskimäärin,josta -päivähoito -esikoulu -koulut -tukipalvelu (kotipalvelu), huomioitu MenuMat-pilotointi -osastot (laitoshoito) Liikevoittoprosentti % Työllisyyspalvelut:Kunnan maksettava osuus työmarkkinantuesta/kk krt/kk krt/kk krt/kk 3,49 2,67 3,94 2,99 3,39 4,63-4,66 % > krt/vuosi krt/kk krt/kk 3,03 2,53 3,20 2,56 3,70 4,45 2,76 % krt/vuosi krt/kk krt/kk 3, 2,42 2,36 2,99 3,24 3,93-3,25 % Henkilöstö Keskushallinto: - kunnankamreeri - hallintopäällikkö - henkilöstösuunnittelija - hallintopalvelut - talouspalvelut - henkilöstöpalvelut Yhteensä: Ruokapalvelut: Ruokapalvelupäällikkö Muu henkilöstö (sis.vakinaiset, sijaiset +yhdistelmätyö) Yhteensä Työllisyyspalvelut: -työllisyyspalveluyksikön esimies -työnsuunnittelija -työpaja (tukityöllistäminen) -toimialat työllistävät (tukityöllistäminen) -puutyöverstas (työmarkkinatuella) -kädentaitopaja (työmarkkinantuella) Yhteensä Kaikki yhteensä 3 4 3,5 3, ,5+2 tuella , ,5 4 4, ,5+2 tuella , ,5+2 tuella ,50,50 28

30 30-3 (Hallinto) TP 202 TA 203 TA 204 Muutos Muutos % Tuloslaskelma Toimintatuotot ,2 Myyntituotot , Maksutuotot ,0 Tuet ja avustukset ,7 Muut toimintatuotot ,0 Toimintakulut ,5 Henkilöstökulut ,5 Palkat ja palkkiot ,7 Henkilösivukulut ,9 Eläkekulut ,4 Muut henkilösivukulut ,6 Palvelujen ostot ,2 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset ,7 Muut toimintakulut ,4 Toimintakate ,4 29

31 Toimielin: Maaseutulautakunta Vastuuhenkilö: Maaseutujohtaja Tulosalue: Maaseutupalvelut Toiminta-ajatus Toteuttaa Joensuun seudulla maaseutuviranomaistehtävät ja edistää maaseudun kehittämistä. Maatalouslomituksen toiminnalla turvataan maatalousyrittäjälle lomituspalvelulain mukaiset lomituspalvelut. Toiminnalla tuetaan samalla paikallisyksikön alueen maatalousyrittäjien työhyvinvointia ja työssä jaksamista. Tulosalueen yleistavoite Turvataan riittävällä henkilöstöllä ja osaamisella hallinnonalan lainsäädännölliset viranomaistehtävät, maksajaviranomaistehtävät sekä edistetään yhteistyössä sidosryhmien kanssa elinkeinojen ja maaseudun kehittämistä. Lomituspalvelujen saatavuutta lisätään huolehtimalla henkilöstön kouluttamisesta, riittävyydestä ja työhyvinvoinnista. Vaikuttavaa yhteistoimintaa lisätään asiakasryhmien kanssa. Erityisesti maatilojen palvelusuunnitelmien laatimisella toteutetaan kehitystä tilojen ja lomatoimen välillä. Tavoitteet Näkökulma Tavoitetaso Mittari Vaikuttavuus Kustannustehokkaat, kattavat maas.viranomaistehtävät Hankkeilla ja neuvonnan kuntaosuuksilla edistetään elinkeinojen ja maaseudun kehittämistä. Lomituksessa toteutetaan yhtenäisiä toimintatapoja. Lomituspalvelujen tavoitteet suositusten mukaisena. Liperin asemaa hallinnoivana kuntana jatketaan. MMM:n aikataulut ja seuranta Hankkeiden vaikuttavuuden arviointi raportit Mela:n tuloskortti Sisäinen arviointi Asiakas Prosessit Henkilöstö Asikastyytyväisyyttä ja palvelun saatavuutta seurataan suorilla palautteilla sekä asiakastyytyväisyys kartoituksilla Lomituksen asiakaspalautejärjestelmä ja tyytyväisyyskysely sekä palvelusuunnitelmat tiloilla. Tukihallinnon sujuvuus ja oikeellisuus Muut viranomaistehtävät, kuten hukkakaura, satovahingot, SPV asiat, lausunnot Kehittämistehtävät sidosryhmien kanssa yhteistyössä Lomituksen palvelujen toteutumisen seuranta Hallinnon kustannussidonnaisuus valtionosuuteen. Ammatitaitoa ylläpidetään koulutuksella ja itseopiskelulla Työstä suoriutuminen ja työtyytyväisyys Lomituksen henkilöstön yhteistoiminnan kehittäminen Työhyvinvointi- ja täydennyskoulutus Maakunnalliset ja kuntakohtaiset kartoitukset, omat ja sidosryhmien kanssa tehtävät Mittarit tapahtumatasolla ja vuositasolla koko toiminta MMM:n aikataulut ja seuranta Lainsäädännöllisten velvoitteiden toteutumisen seuranta, ltk ja ulkopuolinen Melan:n tuloskortti. Sisäinen arviointi, palveluprosessit. Toimintakäsikirja MMM:n aikataulut, seuranta, asiakaspalaute Työntekijäpalaute, asiakaspalaute. Lomituksen asiakas- ja työntekijäpalaute, Mela:n tuloskortti, sisäinen arviointi Tulosalueen keskeiset muutokset ja toimenpiteet suunnittelukaudella Joensuun seudun yhteistoiminta-alueen toiminnan aloitettua, ei ole tiedossa olevia toiminnallisia muutoksia.. Lomituksessa ei ole tulevia muutoksia tiedossa

32 Määrälliset tavoitteet/suoritteet (sitova=*s) Ta 204 Ta 203 Tp 202 Toiminnan laajuus Tukea hakeneet maatilat Maksetut suorat tulotuet SPV:t Kokonaismaitomäärä Tilojen saamat investointituet Pienyritysten saamat investointituet Uudet Leader hankkeet Uudet yritykset Uudet työpaikat Kehittämishankkeet alueella 307 kpl 36,2 m 20 kpl 6, mltr 7,2 m 2,3 m 22 kpl 2 kpl 27 kpl 5 kpl 332 kpl 36,2 m 5 kpl 63,4 mltr 9,6 m 2 m 43 kpl 26 kpl 42 kpl 3 kpl 37 kpl 0 m kpl 7,7 mltr 0,5 m kpl 2 kpl 7 kpl 2 kpl Maatalousyrittäjän: Vuosilomapäivät Sijaisapupäivät Tuettu maksullinen lomitusapu päivinä Päivät yhteensä Tehokkuus/taloudellisuus Hallintokustannus/aktiivitila Leader hankkeiden saamat avustukset. Vuosilomalomitus keskimäärin käyttäjää kohti 2. Sijaisapupyynnöistä toteutunut vähintään % 3. Asiakastyytyväisyys: vuosilomalomitus (-5) sijaisapulomitus (-5) 4. Asiakastyytyväisyys: asiakaspalvelu (-5) tavoitettavuus (-5) tiedonsaannin riittävyys (-5) 5. Yksikön kotieläinyksikköä kohti laskettu keskimääräinen lomitusaika enintään +/- 0% 6. Lomituksen hallintokustannusten ylijäämä/alijäämä 439 0,3 m 25, ,25 4,20 4,00 4,00 4,00 0 0,00 479,8 m 25, ,25 4,20 4,00 4,00 4,00-3% 0, , ,25 4,20 4,00 4,00 4,00-5% Henkilöstö Maaseutuhallinto Maaseutujohtaja htv Maaseutuasiamies 4,4 htv Toimistosihteeri 2 htv Ostopalvelu,2 htv määräaikainen työvoima htv 9,6 htv,3 htv 2,5 htv Maatalouslomitus Lomasihteeri htv Johtava lomittaja 4,5 htv Vakituinen lomittajahenkilöstö 5,5 htv 0 5,5 htv 5 4,5 5 3

33 60-3 (Maaseutupalvelut) TP 202 TA 203 TA 204 Muutos Muutos % Tuloslaskelma Toimintatuotot ,4 Myyntituotot ,4 Maksutuotot ,4 Tuet ja avustukset ,0 Muut toimintatuotot Toimintakulut ,7 Henkilöstökulut ,7 Palkat ja palkkiot ,6 Henkilösivukulut ,9 Eläkekulut ,9 Muut henkilösivukulut ,5 Palvelujen ostot ,3 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,6 Avustukset ,3 Muut toimintakulut ,8 Toimintakate ,6 32

34 KUNNANHALLITUS YHTEENSÄ Kunnanhallitus yhteensä TP 202 TA 203 TA 204 Muutos Muutos % Tuloslaskelma Toimintatuotot ,4 Myyntituotot ,4 Maksutuotot ,8 Tuet ja avustukset ,6 Muut toimintatuotot ,0 Toimintakulut ,2 Henkilöstökulut ,2 Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut ,5 Eläkekulut ,4 Muut henkilösivukulut ,0 Palvelujen ostot ,4 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,8 Avustukset , Muut toimintakulut , Toimintakate ,6 33

35 Toimielin: Sosiaali- ja terveyslautakunta Vastuuhenkilö: tulosalueen johtaja Tulosalue: Hallinto Toiminta-ajatus Kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon organisointi ja johtaminen lakisääteisten ja valtuuston määrittelemien perusturvan palvelujen toteuttamiseksi. Tulosalueen yleistavoite Sosiaali- ja terveydenhuollon tuloksellisuuden edistäminen, seuraaminen ja arviointi sekä kehittäminen. Tavoitteet Näkökulma Tavoitetaso Mittari Vaikuttavuus Kustannusvaikuttavuus ei laske sosiaali- ja terveyspalveluissa. Liperin kustannukset pysyvät alle Pohjois-Karjalan tason. Soten nettokustannukset/asukas (sisältää päivähoidon) 2009/200/20 - Liperi 3047/2999/ Pohjois-Karjala 308/389/3360 Asiakas Kanteluiden, muistutusten, oikaisuvaatimusten ja valitusten hyvän hallinnon mukainen toiminta toteutuu. Kyllä/ei Prosessit Päihdehuollon nettokustannukset eivät nouse yli Pohjois-Karjalan tason. Päihdehuollon nettokustannukset/asukas 2009/200/20 - Liperi 9,9/2,9/22, - Pohjois-Karjala 2,8/22,0/23,4 Henkilöstö Työyhteisöindeksi on vähintään normaalitasolla (koko sote) Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön sairauspoissaolo% ei kasva (<7%) Työyhteisöindeksi Sairauspoissaolo% Tulosalueen keskeiset muutokset ja toimenpiteet suunnittelukaudella Liperi Outokumpu sote yhteistoiminnan purkautumisen lopettaminen. Talousarvion tehostettu seuranta sisäisen valvonnan ohjeen mukaisesti. Laadunhallintatyöskentelyn suunnitelman mukainen toiminta, ylläpitoauditointi keväällä 204. Päihdepalvelujen prosessien kehittäminen. 34

36 Määrälliset tavoitteet/suoritteet Ta 204 Ta 203 Tp 202 Toiminnan laajuus Lautakunnan kokoukset Lautakunnan iltakoulut Johtoryhmän kokoukset /kk /kk /kk Tehokkuus/taloudellisuus Liperin sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset / asukas pysyvät alle Pohjois-Karjalan tason 2009/200/20 -Liperi 3047/2999/3244 -Pohjois-Karjala 308/389/3360 Henkilöstö Hallinto Koko sote 6 23 (230,3) 35

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET Suunnittelun aikataulu Toimialat jättävät esityksensä kunnanhallitukselle 30.09.2014 mennessä. Sisäiset erät tulee

Lisätiedot

Toiminta ja talous. Liperin kunta Taloussuunnitelma 2013-2015 2. Kunnanjohtajan katsaus 3-5. Kunnan toimintaympäristö 6-14

Toiminta ja talous. Liperin kunta Taloussuunnitelma 2013-2015 2. Kunnanjohtajan katsaus 3-5. Kunnan toimintaympäristö 6-14 2 TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 203-205 SISÄLTÖ Sivu Kunnanjohtajan katsaus 3-5 Kunnan toimintaympäristö 6-4 Kuntastrategia ja hallitusohjelma 5-9 Toiminta ja talous Taloussuunnitelman 203-205 yleisperustelut

Lisätiedot

Kunnanhallituksen tulosalue

Kunnanhallituksen tulosalue Kunnanhallitus Käyttösuunnitelma 2016 1 Kunnanhallituksen tulosalue Kunnanhallitukseen nähden sitovia ovat vastuualueiden toimintakatteet. Vastuualueet: 1000 Yleishallinto, 1001 Yhteistoiminta, 1002 Elinkeinojen

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2015 TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017

TALOUSARVIO 2015 TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 TALOUSARVIO 205 TALOUSSUUNNITELMA 205-207 Valtuusto 08.2.204 TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 205-207 SISÄLTÖ Sivu Kunnanjohtajan katsaus 3-6 Kunnan toimintaympäristö 7-6 Kuntastrategia ja hallitusohjelma

Lisätiedot

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 SIIKAJOEN KUNTA Kunnanhallitus 24.8.2015 TALOUSARVION 2016 SEKÄ VUOSIEN 2017 2018 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELU- JA KÄSITTELYAIKATAULU Yleistä Palkat Kunnanhallitus

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Talouspalvelut 1.6.2015 Palvelukeskuksille VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja Kunnanvaltuusto 8.12.2011 Talousarvio 2012 Tuomas Lohi Kunnanjohtaja YLEISET TALOUSNÄKYMÄT 2012 Kasvunäkymiä varjostavat erityisesti Euroopan velkakriisi ja epävarmat kansainväliset talouden näkymät Kuntatalouden

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP TALOUSARVION 2014 TOTEUTUMINEN AJALTA Tilikauden 1-5/2013 jaksotettu tulos on 3.367 euroa positiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten jälkeen

Lisätiedot

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa

Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Talouden sääntely uudessa kuntalaissa Kuntaliiton ja Etelä-Savon maakuntaliiton ajankohtaisseminaari 7.5.2015 Mikkeli Kehittämispäällikkö Sari Korento Uusi kuntalaki (410/2015) Hyväksyttiin eduskunnassa

Lisätiedot

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta Sivu 1/5 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2006» 578/2006 578/2006 Eduskunnan päätöksen mukaisesti Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006 Laki kuntalain muuttamisesta kumotaan 17 päivänä

Lisätiedot

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta LIITEOSA (liite 16) Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta Selvitysalue, Keuruu, Multia ja Mänttä-Vilppula Lähde: Miettinen/FCG 5/2015 Lähtötiedot Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

Tietotekniikka Edistää ja hankkii tietotekniikkapalveluita, joilla tuetaan mahdollisimman tehokkaasti muuta palvelutuotantoa.

Tietotekniikka Edistää ja hankkii tietotekniikkapalveluita, joilla tuetaan mahdollisimman tehokkaasti muuta palvelutuotantoa. KUNNANHALLITUS Taloussuunnitelma 2016-2018 1 Toiminta-ajatus Ilomantsi vahvistaa ja kehittää omille vahvuuksille perustuvia maaseutupalveluja ja yritystoimintaa. Hallintokunta järjestää sisäisille asiakkaille

Lisätiedot

Rautavaara-Savotta: Kuntastrategia-2030 sekä vuoden 2016 talousarvion ja taloussuunnitelman 2017-2018 laadintaohjeet

Rautavaara-Savotta: Kuntastrategia-2030 sekä vuoden 2016 talousarvion ja taloussuunnitelman 2017-2018 laadintaohjeet Kunnanhallitus 201 07.09.2015 Rautavaara-Savotta: Kuntastrategia-2030 sekä vuoden 2016 talousarvion ja taloussuunnitelman 2017-2018 laadintaohjeet Khall 07.09.2015 201 Uusi Kuntalaki VI Osa Talous 13 luku

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

Kustannukset, ulkoinen

Kustannukset, ulkoinen Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 Kunnanjohtajan talousarvioehdotus 2010 on tasapainoinen, mutta lisää säästöjä tarvitaan ja kaikki säästötoimenpiteet, joihin on ryhdytty, ovat välttämättömiä. Talousarvioehdotuksen

Lisätiedot

IIN KUNTA PALVELUSOPIMUS VUODELLE 2008 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET 2008 2011. Yleistä

IIN KUNTA PALVELUSOPIMUS VUODELLE 2008 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET 2008 2011. Yleistä 1 IIN KUNTA PALVELUSOPIMUS VUODELLE 2008 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET 2008 2011 Yleistä Kuntalain 65 :n mukaan: Valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi

Lisätiedot

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus Toimielimet SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA Yleinen taloudellinen tilanne Suomen bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ Isonkyrön kunnan talous 2009-2010 tilannekatsaus 24.8.2009 ja 9.9.2009 Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ www.reinohintsa.com 1 Kuntataloudessa vaikeat ajat Laman johdosta työttömyys lisääntyy Kunnan

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014.

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014. MYNÄMÄEN KUNTA Kh 19.1.2015 1 Vuoden 2015 talousarvion täytäntöönpano-ohjeet Talousarvio Talousarvion käsittelyä, hyväksymistä, velvoittavuutta, sisältöä ja rakennetta sekä talousarvioperiaatteita koskevat

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Talousarvio ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma

Talousarvio ja vuosien 2012-2013 taloussuunnitelma Vesihuoltolaitoksen johtokunta 4 19.01.2011 Vesihuoltolaitoksen johtokunnan käyttösuunnitelma vuodelle 2011 2/02.02.02/2010 VESI 4 Kuntalain mukaan kunnanvaltuuston hyväksymä talousarvio on kunnan kaikkia

Lisätiedot

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013 Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginhallitus 109 31.3.2014 Asianro 337/02.02.01/2014 52 Vuoden 2013 tilintarkastuskertomus, tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2013

Lisätiedot

2.5 KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA

2.5 KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA 2. KASVATUS JA OPETUSLAUTAKUNTA TULOSLASKELMA TP 2 TA 22 TA 23 TA 2 TA 2 TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT 72 7 32 7 69 6 MAKSUTUOTOT 3 3 76 9 2 9 TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT SISÄISET TULOT TOIMINTATUOTOT

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) prosenttia 12/ 1 (9) 31.12. Väestö Vuoden lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22 89, josta Lieksassa 11 77, Nurmeksessa 7998 ja Valtimolla 2.321 asukasta. Juuan väkimäärä oli 536. Pielisen Karjalan

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2015 Taloussuunnitelma 2015-2017. Teknisen tuotannon liikelaitos KOUVOLAN KAUPUNKI. Liikelaitosten johtokunta 24.9.

TALOUSARVIO 2015 Taloussuunnitelma 2015-2017. Teknisen tuotannon liikelaitos KOUVOLAN KAUPUNKI. Liikelaitosten johtokunta 24.9. KOUVOLAN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2015 Taloussuunnitelma 2015-2017 Liikelaitosten johtokunta 24.9.2014 1 Liikelaitokset Vastuuhenkilö Toimielin Liikelaitoksen johtaja Jari Horppu Liikelaitosten johtokunta

Lisätiedot

Joroisten kunta TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014. Käyttötalousosa Menot Tulot Netto Selitys

Joroisten kunta TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014. Käyttötalousosa Menot Tulot Netto Selitys Joroisten kunta TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Käyttötalousosa Menot Tulot Netto Selitys Keskushallinto Palkanlaskentapalvelut Tuotemäärä jää arvioidusta 3550 palkkatapahtumaa, totetuma-arvio 3272, alkuperäinen

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Miten kunnan tulos lasketaan?

Miten kunnan tulos lasketaan? Miten kunnan tulos lasketaan? TP 213 Laihia Toimintamenot - 48,826 M (sisältää kaikki kunnan käyttötalousmenot, mutta ei investointeja) Toimintatulot + 7, 78 M (toimintatuloja ovat mm. lasten päivähoitomaksut,

Lisätiedot

Toiminta-alueiden käyttösuunnitelmat

Toiminta-alueiden käyttösuunnitelmat v POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Toiminta-alueiden käyttösuunnitelmat 2014 Yhtymähallitus 27.1.2014 6 KÄYTTÖSUUNNITELMA 2014 1 (14) SISÄLLYSLUETTELO: Sivu Kuntayhtymän

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013 KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset 31.12. Väkiluvun kehitys 54800 Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain 1.1. lukien (joulukuun 2012 luvussa on myös Ristiina ja Suomenniemi vertailun

Lisätiedot

Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet

Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet Kaupunginhallitus 161 08.06.2015 Ympäristölautakunta 74 16.09.2015 Ympäristölautakunta 82 21.10.2015 Ympäristölautakunnan talousarvio vuodelle 2016 sekä suunnittelukauden taloudelliset ja toiminnalliset

Lisätiedot

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Talousarvion laadinnan lähtökohdat Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Visio elämään Miehikkälä on yritysmyönteinen kansainvälinen E18 tien maaseutukunta,

Lisätiedot

Luottamushenkilöiden perehdytys 2013

Luottamushenkilöiden perehdytys 2013 Luottamushenkilöiden perehdytys 2013 Kaupunginhallituksen toimiala Kaupunginjohtaja Juha Majalahti Hallinto- ja talousjohtaja Annu Kalliaisenaho Hallintopäällikkö Jarkko Luukkonen Kehittämispäällikkö Satu

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 23.1.2014 Erityisen kuntajakoselvitysalueen kunnat Joensuu www.joensuu.fi

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) 1 31.5.2015 Väestö 0,00 Toukokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.448, josta Lieksassa 12.052, Nurmeksessa 8.049 ja Valtimolla 2.347 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.111. Toukokuussa Nurmeksen

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

INTIME/Talouden Suunnittelu 112 Aliprosessi1: 3100 VARHAISKASVATUS, HALLINTO Selite TA+muutokset Viranhalt.esit. LTK KV TULOSLASKELMA

INTIME/Talouden Suunnittelu 112 Aliprosessi1: 3100 VARHAISKASVATUS, HALLINTO Selite TA+muutokset Viranhalt.esit. LTK KV TULOSLASKELMA Sastamalan kaupunki Pääbudjetti INTIME/Talouden Suunnittelu 112 Aliprosessi1: 3100 VARHAISKASVATUS, HALLINTO Selite TA+muutokset Viranhalt.esit. LTK KV TULOSLASKELMA Palkat ja palkkiot -306 000-309 500-309

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2016

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2016 Kaupunginjohtajan talousarvioesitys 2016 19.10.2015 Talousjohtaja Patrik Marjamaa Väestönmuutos (ennakkotieto) suurimmissa kaupungeissa tammi-elokuussa 2015 Helsinki Espoo Vantaa Tampere Oulu Turku Jyväskylä

Lisätiedot

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät

Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät Vuoden 2013 talousarviovalmistelun näkymät 15.2.2012 Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Talousnäkymät maailmalla ja Suomessa Kansantalouden ennustelukuja vuodelle 2012 Laitos Julkaisu- ajankohta BKT muutos

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

JOENSUUN SEUDUN SEUTUHALLINNON TALOUSARVIO 2014

JOENSUUN SEUDUN SEUTUHALLINNON TALOUSARVIO 2014 Liite Seutuhallinto JOENSUUN SEUDUN SEUTUHALLINNON TALOUSARVIO 2014 Sisältö Seutuyhteistyön 2014 talousarvio Joensuun kaupungin talousarviossa Talousarvion käyttösuunnitelma Laskelma kuntien maksuosuuksista

Lisätiedot

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV

.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV 16.8.2007/RLÖ/hul.XQWDMDSDOYHOXUDNHQQHXXGLVWXV Kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan lain 10 :n mukaisen selvityksen ja toimeenpanosuunnitelman keskeisten tietojen toimittaminen valtioneuvostolle

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP TALOUSARVION 2015 TOTEUTUMINEN AJALTA Koulutusyhtymä tilikauden 1-3/2015 jaksotettu tulos on 138.000 euroa negatiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010 TILINPÄÄTÖS 2009 Helena Pitkänen 29.03.2010 2009 2008 Toimintatuotot 3.403.488 3.567.682 TA-toteutuma 102,95 % 113,5 % Toimintatuotot /asukas 1.188 1.240 Toim.tuotot % toimintakuluista 19,30 % 20,57 %

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012 KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

Kuntatalouden trendit ja painelaskelmat. Raahen selvitysalue 1.9.2014 Heikki Miettinen

Kuntatalouden trendit ja painelaskelmat. Raahen selvitysalue 1.9.2014 Heikki Miettinen Kuntatalouden trendit ja painelaskelmat Raahen selvitysalue 1.9.2014 Heikki Miettinen Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot ja oletukset Lähtötiedot 2012 tilinpäätöstiedot ja 2013 tilinpäätösten ennakkotiedot(tilastokeskus)

Lisätiedot

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja

Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja Tilinpäätöksen 2014 ennakkotietoja TOIMINTAYMPÄRISTÖ Väestömäärä kasvoi aiempia vuosia enemmän, runsaalla 600 henkilöllä (e 75 088) Asuntoja valmistui ennätystahtiin 800 (549) Tontit kävivät edelleen kaupaksi,

Lisätiedot

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kaupungin taloudenhoitoa ja sen järjestämistä ohjaavat kuntalain 8. luku, kirjanpitolaki ja asetus, kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

STRATEGIAKARTTA. Multian kunnan ARVOT - VISIO - MISSIO MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT

STRATEGIAKARTTA. Multian kunnan ARVOT - VISIO - MISSIO MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT MULTIA 2020 STRATEGIAKARTTA Multian kunnan - - MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT Käytännön toimenpiteet on kirjoitettu toimialojen tuloskortteihin Kunnanvaltuusto 11/2011 MULTIA Kuntaparikunta Jyvässeudulla

Lisätiedot

YLEISHALLINNON TOIMIALA KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 Vastuualueittain. Sivu 1. Tuloslaskelma / ulkoiset. Summatasot: Tehtäväalue, Vastuualue

YLEISHALLINNON TOIMIALA KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 Vastuualueittain. Sivu 1. Tuloslaskelma / ulkoiset. Summatasot: Tehtäväalue, Vastuualue YLEISHALLINNON TOIMIALA KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 Vastuualueittain Sivu 1 Tuloslaskelma / ulkoiset Summatasot: Tehtäväalue, Vastuualue 100 Konsernihallinto Talousarvio/ Käyttösuunnitelma 2015 1012 Kunnan

Lisätiedot

Talouden seuranta. Toukokuu 2014

Talouden seuranta. Toukokuu 2014 Talouden seuranta Toukokuu 2014 Kuukausiseuranta - perinteinen kumulatiivinen kuukausitoteuma - lisäksi %-vertailu edelliseen vuoteen Rullaava 12 kk - sisältää 12 kuukauden toteutuneet eurot Koko kunta:

Lisätiedot

Toimintakate -68 252-140 175 71 923 49-69 360-161 048 Vuosikate -68 252-140 175 71 923 49-69 360-161 048

Toimintakate -68 252-140 175 71 923 49-69 360-161 048 Vuosikate -68 252-140 175 71 923 49-69 360-161 048 1 Tuloslaskelma Tammikuu-Kesäkuu 2014 Laskenn. toteuma 50 % 19.8.2014 Tot 1-6/2014 TA 2014 Tot 2014-TA Tot % Tot 1-6/2013 2013 TP 510 Varhaiskasvatus 5001 Varhaiskasvatuksen hall. Toimintatuotot 0 0 0

Lisätiedot

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 Liite Vuoden 2016 talousarvion ja vuosien 2017-2018 taloussuunnitelman laadintaohjeet Lapin liiton hallinnossa ja taloudenhoidossa noudatetaan kuntalain säännöksiä. Kuntalain

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010

SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 SASTAMALAN KAUPUNKI Tilinpäätös 2010 Lehdistöinfo 1.4.2011 Elina Alajoki VUOSI 2010 Uuden organisaation ja toimintamallin vakiintuminen Käytäntöjen yhtenäistäminen Toimintaprosessien määrittely Palveluverkkomuutosten

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOTEEN 2017 ULOTTUVAN TALOUS- SUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOTEEN 2017 ULOTTUVAN TALOUS- SUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET KUHMOISTEN KUNTA 8.9.2014 1 Lautakunnat Hallintokunnat VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOTEEN 2017 ULOTTUVAN TALOUS- SUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Talousarvioesityksen laadinnan perusteet Kuntalain 65 :n mukaan

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

Hattula Hämeenlinna Janakkala

Hattula Hämeenlinna Janakkala Hattula Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden tarkastelua Riitta Ekuri 24.4.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013 luvut tilinpäätösaikataulut

Lisätiedot

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä

Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Ylä-Savon SOTE kuntayhtymä Yhteistoiminta-alueverkoston XII tapaaminen 21.10.2010 Toimitusjohtaja Leila Pekkanen Kuntayhtymän toiminta-alue Toiminta-alueen väestö n.40.100 Iisalmi 22.223 Kiuruvesi 9.403

Lisätiedot

VUODEN 2008 TALOUSARVIO

VUODEN 2008 TALOUSARVIO VUODEN 2008 TALOUSARVIO Tyrnävän talousarvio 2008 2008 2007 Asukasluku 6280 6100 Tuloveroprosentti 19 19 Toimintamenot milj. 26,8 24,6 Investoinnit milj. 2,9 1,9 Vuosikate 1000 994 882 Lainat kunta /asukas

Lisätiedot

KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA. Tilinpäätös 2015

KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA. Tilinpäätös 2015 KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA Tilinpäätös 2015 Soile Luukkainen 3.6.2016 1 KONTIOLAHDEN SEURAKUNTA Tilikauden tuloksen muodostuminen 2015 3.6.2016 Soile Luukkainen 2 Tilinpäätös 2015 Toimintatuotot 201.160,30

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 Vakka-Suomen Veden johtokunta 2.10.2014 1 Sisällysluettelo Tuloslaskelma 2015-2017... 2 Myyntituotot 2015-2017... 3 Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

VAIHTOEHTOJA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISEKSI

VAIHTOEHTOJA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISEKSI Kainuun maakunta -kuntayhtymä (15.5.2007) VAIHTOEHTOJA TALOUDEN TASAPAINOTTAMISEKSI 1. TAUSTAA 1.1. Maakunnan talouden tila Maakunnan vuosi 2005 Toimintatuotot kasvoivat vuoteen 2004 verrattuna 0,7 % eli

Lisätiedot

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 1 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Kaupunginhallitus 22.9.2014 Kaupunginvaltuusto 29.9.2014 2 KÄYTTÖTALOUS JA TULOSLASKELMA HALLINTOPALVELUKESKUS Vastuualue Tulosta parantavat (-) ja tulosta heikentävät (+) Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013

Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013 Investointien rahoitus v. 2015-2025 18.9.2013 Investointien rahoitus v. 2015-2025 Tulevien vuosien välttämättömien investointien aiheuttamaan rahankäyttöön voidaan varautua kassan riittävyyden osalta ottamalla

Lisätiedot

Luumäen kunta. Talousarvio 2015. Taloussuunnitelma 2015 2017. Kunnanhallitus 10.11.2014 286. Kunnanhallitus 24.11.2014 306

Luumäen kunta. Talousarvio 2015. Taloussuunnitelma 2015 2017. Kunnanhallitus 10.11.2014 286. Kunnanhallitus 24.11.2014 306 Luumäen kunta Talousarvio 2015 Taloussuunnitelma 2015 2017 Kunnanhallitus 10.11.2014 286 Kunnanhallitus 24.11.2014 306 Kunnanhallitus 8.12.2014 314 Kunnanvaltuusto 15.12.2014 64 TALOUSARVIO 2015 1 Ympäristölautakunta

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 Toiminta-ajatus Espoo Kaupunkitekniikka-liikelaitos rakentaa ja ylläpitää katu- ja viheralueita sekä kiinteistöjen

Lisätiedot

4.2.2015 KÖYLIÖ-SÄKYLÄ. 4.2.2015 Minna Ainasvuori / BDO Audiator Oy. Page 1

4.2.2015 KÖYLIÖ-SÄKYLÄ. 4.2.2015 Minna Ainasvuori / BDO Audiator Oy. Page 1 KÖYLIÖ-SÄKYLÄ 4.2.2015 Minna Ainasvuori / BDO Audiator Oy Page 1 1 ARVIO TALOUDEN MENNEESTÄ KEHITYKSESTÄ 2 TALOUSKEHITYS 2010-2013 - KÖYLIÖ Toimintakulut Toimintakulujen keskimääräinen kasvu: 1,7 %/vuosi

Lisätiedot

Teollisuustyöpaikat kunnittain vuosien 2009, 2010, 2011 ja 2012 lopussa

Teollisuustyöpaikat kunnittain vuosien 2009, 2010, 2011 ja 2012 lopussa llomantsi 256 324 341 330 74 28,9 Outokumpu 988 1 035 1 096 1 076 88 8,9 Joensuu 5 184 5308 5377 5321 137 2,6 abs. % Kunta/seutukunta 2009 2010 2011 2012 Muutos C Teollisuus C 1315 Tekstiilien, vaatteiden

Lisätiedot

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut Dnro:53/01.00.00/2014 t 2014-2016 Henkilöstöstrategia Kunnanvaltuuston hyväksymä 16.6.2014 Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut 1 Henkilöstöstrategia 2014 2016 Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan

Lisätiedot

Uudet kunnat. Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri 2.10.2013

Uudet kunnat. Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri 2.10.2013 Uudet kunnat Henna Virkkunen Hallinto- ja kuntaministeri Kunnilla keskeinen rooli julkisen talouden rakennemuutoksessa Kuntien tehtäviä tai niiden perusteella säädettyjä velvoitteita arvioidaan vuosina

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014

NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 NAANTALIN KAUPUNKI TALOUSSUUNNITELMA 2014-2017 Tulosennuste 7 / 2014 TULOSLASKELMA, kaikki yhteensä TP12 TP13 TA14 TPE14 Ero TPE / TA TOIMINTATUOTOT 51 110 54 938 394 54 714 021 54 262 557-451 464 Myyntituotot

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012

TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TILINPÄÄTÖS 2011 7.6.2012 TULOSLASKELMAN TARKASTELU 1/7 2011 2010 Toimintatuotot 4.543.224 3.933.772 TA-toteutuma 108,32 % 104,8 % Muutos edell.vuodesta / % 609.453 / 15,5 % 639.183 / 19,4 % Toimintatuotot

Lisätiedot

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS TALOUSKAT SAUS i.i. - 31.i.ZOiS Khall 9.2.2015 T A LO UD EL L IN EN T I LANN E 1. 1. - 3 1.1.2015 Yleinen tilanne Kansainvälisen talous kasvoi vuonna 2014 hitaanlaisesti. Eu-alueella talous kasvoi vajaan

Lisätiedot

7.3 Teknisen tuotannon liikelaitos Toimielin Liikelaitosten johtokunta Vastuuhenkilö Liikelaitoksen johtaja Jari Horppu

7.3 Teknisen tuotannon liikelaitos Toimielin Liikelaitosten johtokunta Vastuuhenkilö Liikelaitoksen johtaja Jari Horppu 7.3 Teknisen tuotannon liikelaitos Toimielin Liikelaitosten johtokunta Vastuuhenkilö Liikelaitoksen johtaja Jari Horppu Toiminnan kuvaus Teknisen tuotannon liikelaitoksen tehtävänä on tuottaa käyttäjä-

Lisätiedot

PERUSTURVA TA-ESITYS 2015 VASTUUALUE-MENO-TULOLAJITASO Perusturvalautakunta 30.9.2014 liite nro 6

PERUSTURVA TA-ESITYS 2015 VASTUUALUE-MENO-TULOLAJITASO Perusturvalautakunta 30.9.2014 liite nro 6 Hallinto Korvaukset kunnilta 3 126 Muut suoritteiden myyntituotot 7 860 8 000 8 000 1 260 8 000 7 860 8 000 8 000 4 386 8 000 7 860 8 000 8 000 4 386 8 000 Maksetut palkat ja palkkiot -304 400-342 300-342

Lisätiedot

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio 9.9.2015 Minna Punakallio Bruttokansantuotteen volyymin muutos ed. neljänneksestä, % 9.9.2015 Minna Punakallio Työmarkkinoiden

Lisätiedot