TALOUSARVIO 2014 TALOUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 TALOUSARVIO 204 TALOUSSUUNNITELMA Valtuusto Otsikko/ kirjoitetaan Calibri fontilla pistekoko noin 4 tai 6, lihavoitu

2

3 TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA SISÄLTÖ Sivu Kunnanjohtajan katsaus 3-4 Kunnan toimintaympäristö 5-4 Kuntastrategia ja hallitusohjelma 4 Toiminta ja talous Taloussuunnitelman yleisperustelut 5 Talouden tasapainottamisohjelma 6-8 Sitovuusmääräykset 9 Vuoden 204 talousarvion yleisperustelut Käyttötalous Tuloslaskelmat Investoinnit Rahoituslaskelma Tytäryhtiöiden toiminta ja talous

4 Kunnanjohtajan katsaus Ensimmäinen vuosi tällä valtuustokaudella on alkanut vahvalla intensiteetillä; kouluttautumisen ja uusiin asioihin perehtymisen, talouden tasapainottamisen, kuntajakoselvityksen, lomautusten, OkuLI:n purun ja yläkouluratkaisuvalmistelujen ja uuden terveyskeskuksen suunnittelun merkeissä. Liperin kunnan kokoisessa kunnassa pyörät pyörivät koko ajan ja katseen on suuntauduttava haasteista huolimatta tulevaisuuteen. Maankäytön suunnittelussa on kuluvan vuoden aikana valmisteltu uusia avauksia maapoliittisiksi toimenpiteiksi niin Liperissä kuin Ylämyllylläkin, jotka konkretisoituvat pääasiassa vuoden 204 puolella. Elinkeinopolitiikassa on intensiteettiä kohdistettu uusiin yrityksiin, kasvuvaiheessa oleviin yrityksiin sekä yrityksiin, joilla on taantumavaiheessa vaikeuksia. Talousarvioesitys vuodelle 204 on juuri ja juuri ylijäämäinen. Budjettivalmistelun loppuvaiheessa on tehty vielä %:n leikkaus jokaisen hallintokunnan toimintakatteisiin. Toimialojen tehtäväksi jää tulevan vuoden alusta alkaen tehdä ratkaisuja omassa toiminnassaan siten, että %:n säästövaikutus saadaan vuoden mittaan toteutettua. Prosentin leikkaus tarkoittaa suurimmissa hallintokunnissamme esim. sivistystoimessa n ja sosiaali- ja terveystoimessa n Uuden Kuntarakennelain (Kuntajakolaki 698/2009 muutettu) mukaan kunnalle tulee kuntajakolain mukainen selvitystarve mm. silloin, jos kunnan taloudessa alittuu neljä kuudesta tunnuslukujen mukaisesta raja-arvosta tai taseen kertynyttä alijäämää on vähintään 500 / asukas viimeisessä tilinpäätöksessä sekä alijäämää on toiseksi ja kolmanneksi viimeisissä tilinpäätöksissä. Edellä mainittu säännös on kiristynyt aikaisemmasta lainsäädännöstä. Liperin kunnan talous on vaarassa joutua selvitystilaan vuoden 204 tilinpäätöksen osalta, mikäli alijäämä nousee noin 6.2 M :oon. Kunnissa odotetaan uutta Valtionosuusuudistusta, jonka pitäisi tulla voimaan vuoden 205 alusta. Kuntien piti saada koelaskelmat jo lokakuun lopussa, mutta näin ei ole käynyt. Laskentaperusteiden keskiössä ovat meidän näkökulmastamme katsottuna mm. väestön sairastavuus ja työpaikkaomavaraisuus. Veroprosenttivaltuustossa puolueet evästivät tulevien vuosien talouden tasapainottamisohjelman laatimista siten, että tuloveroprosenttia ei enää tarkisteta ylöspäin loppu valtuustokaudella. Voimassa olevan kuntastrategian mukaan Liperin kunta haluaa olla itsenäinen, mikä on ohjannut talouden näkökulmasta budjettivalmistelua. Ensi vuoden tilinpäätös on tavoitteena saada ylijäämäiseksi. Lautakuntatasolla on tehty päätöksiä ja esityksiä eteenpäin valtuustolle palvelurakenteiden tarkistuksista ja palvelun tuottamisen tavoista. Ensi vuoden talousarviossa ei ole varauduttu lomautustoimenpiteisiin. Sivistyslautakunta esittää kahden yläkoulun yhdistämistä lukuvuoden alusta. Tässä ajassa, kun valtion rahoitus on n. 40 % ja kun Viinijärven palvelualueen omat ikäluokat eivät riitä omaan yläkoulurakenteeseen, on tarkoituksenmukaista uudelleen arvioida yläkoulurakennetta. Joensuun seudun kuntien kuntajakoselvitys toi selkeästi esille Liperin kunnan perusopetuksen kalleuden. Kolme taajamaa on meidän vahvuutemme, olen edelleen sitä mieltä, mutta samalla on tunnistettava, mitä se tarkoittaa. Vaihtoehtoisesti voimme ajatella, mitä tarkoittaisi näillä välimatkoilla yhdessä taajamassa keskitetysti tarjottavat palvelut. Lähipalvelulle, kun sen paikalliset käyttäjämäärät ovat riittävät, hyvä määritys on, että palvelua käytetään päivittäin. Tällaisia palveluja ovat mm. päivähoito, esi- ja perusopetus luokilla 0-6, kotisairaanhoito, kotihoito ja osa asumispalveluja, jne. Kolme taajamaa tuo niin yksityisiä kuin julkisia palveluja lähelle kuntalaisia myös kylillä asuville kuntalaisillemme. Liperin väestöpohjaisella kunnalla ei ole perustetta kahdelle yläkoululle. Liperin perusopetus on vajaan miljoona euroa kalliimpaa joka vuosi kuin esim. verrokkikuntamme Kontiolahden perusopetus. Myös laajemmassa verrokkikuntaarviossa Liperin perusopetuksen kalleus erottui. Monessakaan samankokoisessa kunnassa ei ole kolmessa taajamassa hyvin varusteltuja oppimisympäristöjä ja näin ollen myös reilusti neliöitä. Tilat yhden yläkoulun oppilasmäärälle ovat olemassa Liperin kirkonkylässä. Kyseinen toimenpide edellyttää, että ryhmäkokoja tarkistetaan ja koulukeskuksen tilat otetaan tehokkaaseen käyttöön huomioiden myös Penttilän auditoriotilat. Liperissä ryhmäkoot ovat olleet alle 20 oppilasta. Mikäli kaksi luokkatilaa vuokrattavina parakkiluokkina tarvittaisiin yläkouluyhdistämisvaiheessa, toimenpide 3

5 on tarkoituksenmukaista toteuttaa tulevien vuosien perusopetuksen kustannustehokkuusnäkökulmassa mm. saatavien palkkaussäästöjen ja keskitettyjen tukipalvelujen näkökulmasta. Kunnanjohtajana joudun nostamaan esiin laajempien ratkaisujen tekemisen perusopetuksen osalta kuin mitä sivistyslautakunta on päättänyt esittää. Yläkouluratkaisun yhteydessä on tarkoituksenmukaista tehdä päätökset paitsi Viinijärven päiväkodin siirrosta koulutiloihin syksyllä 204, niin myös Käsämän ja Salokylän kyläkoulujen liitosselvityksestä taajamakouluihin lukuvuoden alusta. Lisäksi kaikkien koulujen osalta on tulevana lukuvuonna tehtävä opetusjärjestelyissä vielä tarkistuksia. Liperin perusopetuksen kalleus ei ole meille uusia asia, emme vain ole kyenneet tekemään kokonaisvaltaisia ratkaisuja pidemmälle aikavälille. Vuosittaiset koulukeskustelut ovat turhauttavia paitsi kuntalaisille niin myös koululaisille ja henkilöstöllemme. Vaikeimmat päätökset joudutte tekemään te luottamushenkilöt. Sosiaali- ja terveyspalveluissa terveyskeskuslääkäripalvelujen keskittäminen on tapahtunut jo edeltä Liperin nykyisen terveyskeskuksen tila- ja henkilöstöolosuhteiden vuoksi. Tällä toimenpiteellä on pystytty turvaamaan lääkäripalvelua kunnassamme. Sosiaali- ja terveyspalvelut tuotetaan vuoden 204 alusta oman kunnan väestölle. Laatutyötä jatketaan palvelujen tuottavuus ja asiakkuus keskiössä. Sosiaali- ja terveystoimessa on palveluprosesseja uudistettu ja esimiestyötä uudistettu OkuLi:n purkautumisen myötä. Maakunnassa on meneillään valmistelu maakunnalliselle perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon rakenteelle sote-alueilla (3-4 kpl). Olemme osaltamme pitäneet esillä vaihtoehtoa, että Liperin kunta on yksi palvelun tuottaja Joensuun seudun sote-alueella, olipa palvelun järjestäjänä joko vastuukunta Joensuu tai kuntayhtymä. Ensi vuoden aikana näemme oman sosiaali- ja terveyspalvelutuotantomme kustannustehokkuuden suhteessa muihin alueisiin. Vuoden 204 aikana käynnistyy erittäin merkittävä tulevaisuuden tekemisen hanke; uusi terveyskeskusinvestointi. Tämän hetkinen näkymä on, että työmaa käynnistyy syksyllä 204. Terveyskeskus toteutetaan uudisrakennuksena Konttilanhovin ja Sarastus-Iltaruskon rakennusten väliin, siten, että rakennukset liitetään toisiinsa. Näin saadaan aikaiseksi monia synergiaetuja. Akuutin vuodeosaston paikkamäärä on 32 kpl ja lääkäritilavaraus on kahdeksalle lääkärille. Ensi vuoden aikana on tavoitteenamme syventyä laaja-alisesti eri väestöryhmien asumisen strategiseen ja toiminnalliseen suunnitteluun. Tämä tarkoittaa tehtäviä ratkaisuja konkreettisesti mm. siitä, otetaanko hoiva- ja asumispalvelu omaksi toiminnaksi esim. Jyrin hoivakodin. vaiheen osalta ja onko kasvavaan vanhusasumisen palvelutarpeeseen löydettävissä myös kevyempiä vaihtoehtoisia toimintamalleja esim. ryhmä-asumisen puolelta ja miten toteutettuna. Vuoden 204 ensimmäisessä valtuustossa Liperin valtuusto, liperiläiset luottamushenkilöt ottavat kantaa kuntahistoriamme suurimpaan kysymykseen; säilytämmekö itsenäisyytemme vai lähdemmekö kuntaliitokseen vuoden 207 alusta. Mikäli tammikuun valtuusto tekee myönteisen päätöksen kuntaliitokselle, astuu kuntajakolain mukainen yhdistymishallitus voimaan loppuvaltuustokaudeksi, jonka poliittinen kokoonpano on linjattu viiden kunnan liitoksen mukaisesti kuntajakoselvityksessä. Mikäli kuntaliitoksen toteuttaisi esim. kolme kuntaa, laadittaisiin uusi yhdistymissopimus, mutta varsinaisia toimialakohtaisia selvityksiä ei luultavammin tehtäisi ainakaan siinä mittakaavassa kuin tänä vuonna tehtiin. Haluan osaltani kannustaa niin luottamushenkilöitä kuin henkilöstöämme rohkeisiin päätöksiin niin palvelurakenteissa kuin palvelutuotannossamme. Meillä on meneillään koeaika. Pystymmekö hyödyntämään sen ja tekemään tuottavuutta edistävät päätökset itse vai luovutammeko päätöksenteon muualle? Vire on hyvä, pitäkäämme siitä huolta, koska kuntamme väestö on se, jolle teemme ratkaisuja kaikissa vaihtoehdoissa. Hannele Mikkanen, kunnanjohtaja 4

6 Kunnan toimintaympäristö Väestö ja aluerakenne Liperin väestönkehitys on ollut samansuuntainen kuin koko maassa, jossa yleisenä kehityspiirteenä on ollut kaupunkiseutujen väestömäärien voimakas kasvaminen. Joensuun seutukunta on kasvattanut väkilukuaan jo viimeisen 20 vuoden ajan. Joensuun seutukunnan asukasmäärä oli Joensuun seutukuntaan kuuluu 7 kuntaa: Joensuu, Kontiolahti, Liperi, Outokumpu, Ilomantsi, Polvijärvi ja Juuka. Maakunnan asukasluku oli Liperin väestön tasainen kasvu pysähtyi vuonna 996. Liperin lähivuosien väestötavoitteena on ollut saada väestön kehitys uudestaan tasaiselle kasvu-uralle. Puhdas luonto, vaihteleva maisema, vesistöt, maaseutumaisuus ja hyvä liikenteellinen sijainti tekevät Liperistä viihtyisän ja asuin- ja yrityskunnan. Liperi pystyy hyödyntämään Joensuun seudun kasvuvaikutuksia huolehtimalla myös tulevaisuudessa maankäyttö- ja elinkeinopolitiikastaan sekä kuntataloudestaan. Väestön tasainen kasvu onkin vuonna 2003 alkanut uudelleen. Syyskuussa 203 Liperin väestön määrä oli ja kasvua alkuvuonna on ollut 29 asukasta. Vuodesta 2000 lukien väestön kasvu on ollut 947. Liperin kolmen taajaman muodostama aluerakenne on sekä vahvuus että heikkous. Aluerakenne on vahvuus alueellisen tasa-arvon mm. palvelujen saavutettavuuden kannalta. Aluerakenteen ansiosta Liperin maaseutu on kokonaisuudessaan säilynyt suhteellisen hyvin asuttuna. Vahvuus on myös se, että kolme luonteeltaan varsin erilaista taajamaa tarjoavat erilaisia sijoittumisvaihtoehtoja sekä asukkaille että yrittäjille. Aluerakenteen heikkoutena on se, että kolmen taajaman palvelutason ylläpitäminen rasittaa kuntataloutta merkittävästi. Kolmen taajaman aluerakenne ja sijainti lähellä suurta, monipuoliset palvelut tarjoavaa keskusta, vaikeuttavat yksityisen palvelujen kehittymistä Liperissä. Väestötavoitteen saavuttaminen edellyttää erityisesti sitä, että taajamia ja haja-asutusalueita kehitetään voimakkaasti. Hyvä liikenteellinen sijainti Pohjois-Karjalassa ja sijainti lähellä Joensuuta, osana vahvaa kehittyvää maakunnan keskusaluetta antavat Liperille erinomaiset kehittymismahdollisuudet. Joensuun kasvuvaikutukset näkyvät koko kunnassa, mutta eniten kunnan itäosissa, Ylämyllyn alueella. Kunnan hyvää sijaintia tukevat hyvät seudulliset ja valtakunnalliset liikenneyhteydet: valtatie 9 (Joensuu-Kuopio), valtatie 23 (Joensuu-Vaasa), rautatie, lentokenttä ja vesiväylät. Yleisen kehityksen myötä voidaan olettaa, että maaseudun elinvoimaisuus on tulevaisuudessa yhä enemmän liikenneyhteyksien varassa. Väestömäärän kehitys Liperi Väestö lkm

7 Väestökehitys ikäryhmittäin ja alueittain 6

8 Väestöennuste kunnittain Lähde: Tilastokeskus, Väestöennuste 202 (Pohjois- Karjalan maakuntaliitto) Toteutunut Trendiennuste Joensuu Outokumpu Ilomantsi Juuka Kontiolahti Liperi Polvijärvi Joensuun seutu Lieksa Nurmes Valtimo Pielisen Karjala Kitee Kesälahti Rääkkylä Tohmajärvi Keski-Karjala Pohjois-Karjala Trendiennusteessa on otettu huomioon syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen vaikutus väestönkehitykseen. 7

9 Väestö alueittain (osa-alueita tarkistettu..20 lukien) ja osa-alueet ikäryhmittäin Väestö osa-alueittain / Muutos 426 Kirkonkylä (suuralue) Kirkonkylä Kirkonkylä Siikasaari Liperinsalo Papelo-Niva Salokylä-Saaristo Salokylä Puromäki Roukalahti Tutjunniemi Leppälahti Leppälahti Lammu

10 Muutos 4262 Viinijärvi (suuralue) Viinijärvi Viinijärvi Viinijärven maaseutualue Käsämä Käsämä Ahonkylä Ahonkylä Sulkama Kaarnalampi Kompero Kaatamo Ristinkylä Korpivaara Huistinvaara

11 Muutos 4263 Ylämylly Ylämylly Ylämylly Jyrinkylä Mattisenlahti Honkalampi Hirsiniemi Lammet Välikangas Lentoasema Vaivio Vaivionkylä Härkinvaara Tuntematon

12 Työvoima, työlliset ja työpaikat Työpaikkaomavaraisuus kunnittain Työpaikkaomavaraisuus (%) Ilomantsi Joensuu Juuka Kontiolahti Liperi Outokumpu Polvijärvi Joensuun sk Vuosi SeutuNet Vuoden 203 aluerajat Lähde: Tilastokeskus/Työmarkkinat Elinkeinorakenne Liperissä 20 F Rakentaminen 7,8% B-E Teoll., kaivost., 6,3% G,I Kauppa, maj.-, rav 2,5% A Maa-,metsä-,kalatal. 9,5% 485 H Kuljetus,varastointi 5,0% X Toimiala tuntematon,7% R-U Muut palvelut 3,8% J,M,N Inform., Tieteel 9,2% K,L Rah., vak., kiint.,6% Q Terv.- ja sos.palv. 20,% P,O Koulutus, Julk.hal 2,5% SeutuNet Toimiala TOL 2008 Lähde: Tilastokeskus/Työssäkäynti

13 Työvoima iän ja sukupuolen mukaan Liperissä 20 Ikäryhmä Miehet Naiset Työlliset Työttömät SeutuNet Vuoden 203 aluerajat Lähde: Tilastokeskus/Työssäkäynti 2

14 Työllisyysaste kunnittain 20 Kontiolahti Liperi Joensuu Polvijärvi Outokumpu Ilomantsi Juuka Joensuun seutukunta Pohjois-Karjala Koko maa vuotiaiden työllisten osuus (%) samanikäisestä väestöstä SeutuNet Vuoden 203 aluerajat Lähde: Tilastokeskus/Työssäkäynti Työttömyysaste kunnittain syyskuussa Työttömyysaste (%) Ilomantsi Joensuu Juuka Kontiolahti Liperi Outokumpu Polvijärvi Joensuun sk SeutuNet Vuoden 202 aluerajat Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö 3

15 Väestön pääasiallinen toiminta Liperissä Henkilöä Työllinen työvoima Työtön työvoima 0-4 -vuotiaat Opiskelijat, koululaiset Eläkeläiset Muut SeutuNet Vuoden 203 aluerajat Lähde: Tilastokeskus/Työssäkäynti Vuosi KUNTASTRATEGIA JA HYVINVOINTISTRATEGIA, HALLITUSOHJELMA Joensuun ja Outokummun kaupunkien sekä Liperin, Kontiolahden ja Polvijärven erityinen kuntajakoselvitys on päättynyt. Selvityksen perusteella kuntajakoselvittäjä Ossi Repo on tehnyt Joensuun kaupungille, Kontiolahden kunnalle, Liperin kunnalle, Outokummun kaupungille ja Polvijärven kunnalle seuraavan ehdotuksen: Joensuun alueen kuntajakoa muutetaan siten, että kaikki viisi kuntaa lakkaavat ja niistä muodostetaan uusi kunta nimeltään Joensuu..207 lukien. Valtuustot päättävät asiasta Kuntastrategia hyväksytään erillisenä asiakirjana valtuuston päätöksen jälkeen. 4

16 TOIMINTA JA TALOUS Taloussuunnitelman yleisperustelut Lähde: Hallituksen talousarvioesitys eduskunnalle Kunnilla kasvava paine veroprosenttien korotuksiin ja toiminnan tehostamiseen Kehitysarviossa toimintamenojen kasvun ennakoidaan hidastuvan viime vuosista, mutta menojen kasvu jatkuu aivan liian nopeana tulojen ennustettuun kasvuun nähden. Lähivuosien ja pidemmän aikavälin näkymät edellyttävät sitä, että toimintamenojen kasvun pitäisi sopeutua tulokehityksen asettamiin rajoihin. Tämä edellyttää myös kunnilta aktiivisia toimenpiteitä toiminnan tehostamiseksi. Keskeisessä asemassa kunta-alalla on myös työmarkkinaratkaisun taso. On perusteltua olettaa, että lähivuosina kunnat pyrkivät hillitsemään menokasvuaan ja mitoittamaan menonsa lähemmäksi tulokehityksen asettamaa rajaa. Ensinnäkin valtionosuuksiin tehtävät vähennykset sekä yhteisöveron korotetun jako-osuuden poistuminen v. 206 kaventavat tuntuvasti kuntatalouden liikkumavaraa. Toiseksi talouskasvun ennustetaan olevan lähivuosina hidasta, ja talouden näkymiin liittyy merkittäviä epävarmuuksia. Veropohjien ja sitä myöten verotulojen kasvu saattaa tästä syystä jäädä tässä arvioitua hitaammaksi. Kolmanneksi kunnan talouden kääntyminen alijäämäiseksi velvoittaa kunnat ryhtymään ennakoiviin toimenpiteisiin taloutensa tasapainottamiseksi. Korkotaso on pysynyt viime vuodet poikkeuksellisen matalalla tasolla, mutta keskipitkällä aikavälillä myös korkotason nousu yhdessä velkamäärän tuntuvan kasvun kanssa uhkaa lisätä kuntien rahoitusmenoja ja siten heikentää kuntataloutta entisestään. Lisäksi väestön ikääntymisestä kansantalouteen ja kuntatalouteen kohdistuvat paineet kasvavat vuosi vuodelta, mikä korostaa peruspalvelujen tuottavuutta parantavien uudistusten välttämättömyyttä. Kuntien omilla toimilla menokasvun hillintä on mahdollista pääasiassa tuottavuutta parantamalla, palvelurakenteita uudistamalla sekä ottamalla käyttöön uusia tuloksellisuutta lisääviä toimintatapoja. Tuottavuuden parantaminen on mahdollista kuitenkin vain rajatulta osin, sillä valtaosa kuntien toiminnasta on lailla säädeltyä ja erilaisin normein ohjattua. Mitä enemmän palvelujen järjestämistä ohjataan kuntia sitovilla mitoituksilla ja normeilla, sitä vähäisempiä ovat kuntien omat mahdollisuudet hillitä menokasvua. Nykyisillä velvoitteilla ja tehtävien määrällä kunnat eivät selviä talouden vakautuksesta ilman merkittäviä verojen korotuksia. Jotta vuosikate riittäisi kattamaan poistot ja kuntatalous olisi kuntalain tarkoittamassa mielessä tasapainossa, vuosikatteen pitäisi olla lähes 2,4 mrd. euroa korkeampi v Tämä merkitsee keskimääräisen kunnallisveroprosentin noin 2½ prosenttiyksikön suuruista korotuspainetta vuoden 207 tasossa. Jos sopeutus tapahtuisi kokonaisuudessaan toimintamenojen kasvun hidastumisen kautta, toimintamenojen kasvun pitäisi olla vuosittain miltei 2 prosenttiyksikön verran tässä esitettyä hitaampaa. Tämän toteutuminen edellyttäisi sitä, että toimintamenot alenisivat reaalisesti. Ottaen huomioon kuntien tehtäväkentän laajuus ja rajoitettu liikkumavara sekä väestön ikääntymisestä seuraava palvelutarpeen kasvu kuntatalouden synkät näkymät lisäävät painetta kunnallisveroprosenttien tuntuviin korotuksiin ja samalla kokonaisveroasteen nousuun. Lisäksi on syytä huomata, että kuntatalouden velkaantumisen kasvun pysäyttäminen edellyttäisi edellä esitettyä vielä suurempaa tulo- tai menosopeutusta. 5

17 Talouden tasapainottamisohjelma Kuntalain 65 :n mukaan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Kuntarakennelaki: Kunnan taloudellinen tilanne Kunnan tulee selvittää kuntien yhdistymistä talousperusteella, jos kunnan rahoituksen riittävyyttä tai vakavaraisuutta kuvaavat talouden tunnusluvut täyttävät vähintään yhden seuraavista edellytyksistä: ) kunnan viimeisessä hyväksytyssä tilinpäätöksessä ja sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä alittuvat kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain (704/2009) 63 a :n mukaisen erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettelyn edellytyksenä olevat raja-arvot; 2) kunnan viimeisessä hyväksytyssä ja kahdessa sitä edeltävässä tilinpäätöksessä kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 63 a :n mukaisen erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettelyn edellytyksenä olevista kuudesta raja-arvosta täyttyy neljä; tai 3) kunnan viimeisessä hyväksytyssä tilinpäätöksessä taseen kertynyt alijäämä asukasta kohti on vähintään 500 euroa ja kahdessa sitä edeltäneessä tilinpäätöksessä taseessa on kertynyttä alijäämää. Talouden tasapainottamisohjelman tavoitteena on, että vuoden 206 tilinpäätöksessä alijäämät on katettu ja sitä ennen alijäämä ei ylitä 500 euroa/asukas. Nykyinen raja on 6,2 miljoonaan euroa. Tavoite edellyttää nykyisten tulo- ja menoennusteiden mukaan, että toimintakate ei kasva vuoteen 206 mennessä. Jos lasketaan niin, että menokehitys on vuosittain 2 %, niin tämän kasvun pitäisi leikkautua vuosittain. Tämä taas edellyttää jatkuvia säästötoimenpiteitä ja rakenneuudistuksia. Kunnallisveron prosenttimuutoksia ei tehdä vuosille 205 ja 206. Vuoden 202 tilinpäätöksen jälkeen kattamatonta alijäämä oli 4,7 miljoonaa euroa. Vuoden 203 talousraportissa 2 ennustettiin, että alijäämää on vuoden 203 lopussa 5,2 miljoonaan euroa. Toimialat ovat valmistelleet vuoden 204 talousarvioesitykset ja valtuusto on päättänyt korottaa kunnallisveroa,0 prosenttiyksiköllä. Talousarvio-ohjeen 204 laskelmissa edellytettiin, että toimintate jää ennustetun vuoden 203 toimintakatteen tasolle. Toimintakatteen talousarvio raami on 6,0 M. Talousrvioesitykset päätyvät 62, M :oon, mikä johtaisi 0,4 miljoonan euron alijäämään. Alijäämän kasvu on pysäytettävä taloustavoitteen mukaisesti. Vuoden 203 tilinpäätösennusteessa on arvioitu, että vuoden 203 henkilöstömenot alittuvat ja vuoteen 202 verrattuna muutos on negatiivinen. Korjautunut tilanne johtuu pääosin koko vuoden kestäneistä säästötoimenpiteistä. Vuonna 204 henkilöstökustannuksiin liittyvät säästötoimenpiteet jatkuvat ilman lomautuksia ja säästösopimuksia (mm. talkoovapaat). Tuotannollisista syistä (mm. koulunkäynninohjaajat) johtuvat lomautukset ovat kuitenkin mahdollisia. Toimialojen talousarvioesityksistä on vähennetty,0 % toimintakatteesta. Tavoitteeseen pääseminen edellyttää kouluverkon ja sosiaali-ja terveyspalvelujen palveluverkon muutosten lisäksi käyttörajoituksia sijaisuuksiin ja muihin määräaikaisiin tehtäviin palkaamiselle. Lisäksi yhä enemmän käytetään harkintaa tehtävien täyttölupien antamisessa. 6

18 Näillä toimenpiteillä päästään vuonna 204 nollatulokseen, muttei vielä päästä oleellisen alijäämän kaventamiseen. Vuonna 205 palveluverkkoratkaisut vaikutukset ulottuvat koko vuodelle. TA 204-TS 206 Tuloslaskelma 000 tp 2009 tp 200 tp 20 tp 202 etp 203 ta 204 ts 205 ts 206 Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoituserät Vuosikate Poistot Tilikauden tulos Muut erät Ali/ylijäämä Kumulat.ali-ylijäämä Muutos % tp 2009 tp 200 tp 20 etp 202 etp 203 ta 204 ts 205 ts 206 Toimintakate 3,4 2,8 6,9 7,9 0,0 2,2-0,5-0, Verotulot 3,0 5,4 4,5 0,4 9,3 5,5 2,3 3, Valtionosuudet 4,2 7,2 2, -,0 3,6 0,0 2,3 3,0 *Hyväksyttyjen vuoden 203 talousarviomuutosten (Raportit I ja II) jälkeen toimintakate on 6,5 M. Taulukossa ennustetaan, että toimintakate kuitenkin alittuu,4 M ja alkuperäiseen talousarvioon verrattuna 2,0 M. Hyväksyttyn talousarvioon 203 verrattuna toimintakatteen kasvu vuodelle on -0,06 %. Tasapainottamistoimenpiteitä Sosiaali- ja terveydenhuolto Palvelujen rakenneuudistus: Lääkäreiden vastaanottopalvelut keskitetään Liperin kirkonkylälle tavoitteena lääkäripalvelujen oston minimoiminen ja vaikuttaa myös erikoissairaanhoidon kustannuksiin. Sairaanhoitajavastaanottojen avulla lääkärin ja sairaanhoitajan työnjakoa edistetään. Tavoitteena on virkalääkärien työpanosten lisääntyminen ja ostopalvelun vähentyminen. Perustetaan pienryhmäkoteja iäkkäille, lievästi kehitysvammaisille, mielenterveyskuntoutujille. Tuottavuuden lisääminen: Sijaisten käyttöä rajoitetaan, pääsääntöisesti alle viikon poissaoloihin ei oteta sijaisia. Työaikaprosesseja arvioidaan ja kehitetään. Otetaan käyttöön ratkaisuja, joiden tavoitteena on lisätä välittömän työajan osuutta (Menumat, kotihoidon mobiili ratkaisu ja tarvikehankintojen keskittäminen). Oma palvelutuotanto on vaihtoehtona kalliimmalle ostopalvelulle (mm. erityishuollon ostopalvelu, henkilökohtainen apu, Jyrin hoivakoti). Työllisyyden aktivointi on kunnan yhteisenä toimenpiteenä. Edellä mainituilla toimenpiteillä arvioidaan tuottavuuden lisääntyvän noin %. 7

19 Sivistystoimen talouden tasapainottamistoimenpiteet Yhden yläkoulun päätös: virkasäästöjä 6-8, lisäksi tuntikehysleikkaukset (5 kk osalta) Lisäksi Käsämän koulu yhdistetään Viinijärven kouluun Opinto- ja vapaa-aika uimahallisopimuksen loppuminen Henkilökunnan yhteiskäyttöä sosiaali- ja terveystoimen kanssa Varhaiskasvatuksen lähihoitajien siirto kesällä soteen palvelusihteerin viran täyttämättä jättäminen/ toimistosihteerin tehtävien uudelleen järjestely yht (Keväällä 203 tehdyt päätökset, vaikutus vuonna 204) Perusopetus Ristin koulun opettajat (liit.kuluineen) Ristin koulun kiinteistö Vaivion koulun opettajat (liit.kuluineen) Vaivion koulun kiinteistö kko 2 kpl á (liit.kuluineen) Käsämän koulun 4. opevaraus yht Varhaiskasvatus koululaisten ip toiminta kouluille tuntiperusteisen laskutuksen ulottaminen kaikkiin toimintamuotoihin käytön tehostaminen; käyttö 90% täyttö yli 00 % sijais- ja resurssitoimintojen tehostaminen vähennetään yksi erityisopettaja Kiinteistöistä luopumiset (Lukutuvantie ja Luovi) yht Viinijärven ja Kirkonkylän yläkoulut yhdistetään lukien. Käsämän koulu yhdistetään Viinijärven kouluun Henkilöstömenoihin kohdistuvat toimenpiteet Vuonna 203 on toteutettu talkoovapaat ja lomautukset. Lomautusten toteuttaminen on aiheuttanut myös sen, että sijaisia ei ole voinut palkata ja eräillä palvelualoilla on jouduttu siirtämään vuosilomia seuraavalle vuodelle. Työllistämistoimenpiteet on lomautusten vuoksi ajettu alas. Vuonna 204 henkilöstökustannuksiin liittyvät säästötoimenpiteet jatkuvat ilman lomautuksia ja säästösopimuksia (mm. talkoovapaat). Tuotannollisista syistä (mm. koulunkäynninohjaajat) johtuvat lomautukset ovat kuitenkin mahdollisia. Lisäksi yhä enemmän käytetään harkintaa tehtävien täyttölupien antamisessa ja hyödynnetään näin mm. eläköitymisestä johtuvia mahdollisuuksia. Yhden yläkoulun ratkaisu aiheuttaa erillisen yt- menettelyn. Sairauspoissaolojen vähentäminen ja työhyvinvoinnin kehittäminen ovat kunnan keskeisiä henkilöstötavoitteita. 8

20 Sitovuusmääräykset ja tilivelvolliset Kuntalain 65 :n mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvio ja - suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Käyttötalousmenot ja -tulot, tavoitteet Liperin kunnan taloussuunnitelman suunnittelukausi on kolme vuotta. Tulosaluekohtaiset tuloslaskelmat esitetään talousarviovuoden osalta. Valtuustoon nähden sitovia ovat tulosalueiden toimintakatteet. Tuloslaskelma esitetään suunnittelukaudelle talouden tasapainottamisohjelman yhteydessä. Toiminnalliset tavoitteet ovat ohjeellisia, ellei niitä suunnitelmassa erikseen ole esitetty sitoviksi (*sitova). Rakenteelliseti talousarvio sisältää uudistuksen. Sosiaali-ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alue purkautuu..204 lukien. Investointiosa Investointiosan suunnittelukausi on kolme vuotta. investointien nettomenot. Valtuustoon nähden sitovia ovat investointiosassa esitetyt Rahoitusosa Rahoituslaskelma esitetään talousarviovuoden osalta. Verotulot ja valtionosuudet yhteensä ovat valtuustoon nähden sitovia ja rahoituserät nettona. Tilivelvolliset Tilivelvolliset on määriteltävä muun muassa sen vuoksi, että vastuuvapauslausunto kohdistetaan heihin. Valtuutetut eivät ole tilivelvollisia, mutta kunnan muiden toimielinten jäsenet ovat. Kunnan toimielimiä ovat kuntalain mukaan valtuusto, kunnanhallitus, lautakunnat ja johtokunnat, niiden jaostot ja toimikunnat. Viranhaltijoista tilivelvollisia ovat: kunnanjohtaja, osastopäälliköt, tulosalueiden esimiehet ja koulujen rehtorit. 9

21 Vuoden 204 talousarvion yleisperustelut Verotulot Liperi/Verotulokohta Kunnallisvero Muutos % -,3 6,7 7,8 -, 2,3 0, 4,4 2,3 2,0 3,7 4,0 4,3,7 9,8 5, Yhteisövero Muutos % 6,5-7,8-47,0-28,3 27,3 33,7 6,0 3,7-4,3-22,8 32,0,9-35,5 0,3, Kiinteistövero Muutos % 37,5 5,8 3,4 0,3 0,2 3,8 3,3-2,0 9, -0, 26,8 3,2 3,8 0,9 0,5 Yhteensä Muutos %,2 3,6 3, -2,4 2,9 0,6 4,8 2, 0,6 2,6 5,8 4,5 0,4 9,3 5,5 20

22 Verorahoitus (verotulot+valtionosuudet) Verorahoitus M Valtionosuudet 9,4 9,5 9,6 22, 23,0 24,7 25,2 24,9 25,8 25,8 Verot 24,7 25,9 26,4 29,2 30, 3,7 33,2 33,3 36,4 38,4 Ero -5,4-6,3-6,8-7,2-7, -7, -8,0-8,4-0,6-2,6 Verorahoitus 44, 45,4 46, 5,3 53, 56,4 58,3 58,2 62,2 64,2 Muutos M 4,0,3 0,7 5,2,8 3,3 2,0-0, 4,0 2,0 Muutos % 0,0 3,0,5,4 3,5 6,2 3,5-0,2 6,9 3,2 Merkittävin syy talouden romahtamiseen vuonna 202 on verorahoituksen kehityksen nopea muutos negatiiviseksi. Valtionosuusindeksi on ollut vuosittain noin + 3,0-4,0 %, kun se valtionosuusleikkausten vuoksi Liperissä vuonna 202 oli negatiivinen. Vuonna 204 valtionosuuksien kasvu jää selvästi alle indeksien ollen + 0,0 %. Kunnallisverotukseen tehdyt vähennykset vaikuttavat myös verotulojen kehitykseen alentavasti. Käyttötalouden menokehitys on ollut liian voimakasta verorahoituksen kehittymiseen nähden. Kunnan rahoitusosuus palvelujen järjestämisestä kasvaa. Tiedot kuntien vuoden 204 valtionosuuksista pohjautuvat valtion talousarvioesitykseen ja valtion julkistamiin valtionosuuslaskelmiin sekä siihen, että kunnan tuloveroprosentti on vuonna 204 2,50. 2

23 Toimintakate 22

24 Vuosikate/nettoinvestoinnit/poistot Vuosikate osoittaa sen tulorahoituksen, joka juoksevien menojen maksamisen jälkeen jää jäljelle käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainojen lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen kateluku arvioitaessa tulorahoituksen riittävyyttä. Perusoletus on, että tulorahoitus on riittävä, jos vuosikate on vähintään käyttöomaisuuden poistojen suuruinen. Kun poistot ovat suuremmat kuin vuosikate, niin kunnan kattamaton alijäämä kasvaa. 23

25 KÄYTTÖTALOUDEN TALOUSARVIO 204 Toimielin: Kunnanhallitus Vastuuhenkilö: Kunnanjohtaja Toimialue: Kunnanhallitus Toiminta-ajatus Kunnanhallituksen tarkoituksena on huolehtia kunnan kehittämisestä ja kuntalaisten hyvinvoinnin turvaamisesta ohjaamalla kunnan toimintaa valtuuston asettamien toiminnallisten tavoitteiden ja myöntämien resurssien puitteissa. Toimialueen yleistavoite Kunnanhallituksen toimialueet:. valtuustoasioiden valmistelu ja täytäntöönpano 2. kunnan hallinnon ja talouden johtaminen 3. toiminta-ja taloussuunnittelu 4. maapolitiikka ja yleiskaavoitus 5. elinkeinoelämän edistäminen 6. kuntien välinen ja muu alueellinen yhteistyö 7. kuntamarkkinointi ja yleinen kuntakuva Tavoitteet Näkökulma Tavoitetaso Mittari Vaikuttavuus Talouden tasapainottamistoimenpideohjelma -Palvelurakenneuudistukset -Investointitavoite xxx M /vuosi/valtuustokausi Kattamaton alijäämä 206 on 0 euroa Vuosikate Toimintakate Asiakas Kuntalaisen hyvinvointipalveluiden koordinointi Sidosryhmäyhteistyö, kunta- ja seutumarkkinointi ja viestintä Hyvinvointikertomus Kuntanäkyvyys mediassa, facebookissa Prosessit Kuntastrategian toteuttaminen Valtuustossa hyväksytyn talousarvion toteuttaminen ETP, TP Henkilöstö Henkilöstön työtyytyväisyys pysyy samalla tasolla tai paranee Saraispoissaolojen määrä sama tai pienempi kuin v. 202 Kehityskeskustelut käydään henkilöstöstrategian mukaisesti Henkilöstön koulutukset suunnitelman mukaisesti Työhyvinvointikyselyn tulos yhtä hyvä kuin v. 202 = 7,84 Sairauspoissaolo 5,8 % Toteuma 00 % Toteuma koulutuspäivät= 3,3 pv/hlö/vuosi Toimialueen keskeiset muutokset ja toimenpiteet suunnittelukaudella Talouden tasapainottamistoimenpideohjelman mukaiset toimenpiteet 24

26 Määrälliset tavoitteet/suoritteet (sitova=*s) Ta 204 Ta 203 Tp 202 Toiminnan laajuus Valtuuston kokoukset Kunnanhallituksen kokoukset Henkilöstöjaoston kokoukset Valtuusto- ja hallitusseminaarit Elinkeinojen kehittäminen - Josek Oy - Lipertek Oy Tehokkuus/taloudellisuus Valtuusto Kunnanhallitus Henkilöstö Kunnanjohtaja 25

27 00-3 (Kunnanhallitus) TP 202 TA 203 TA 204 Muutos Muutos % Tuloslaskelma Toimintatuotot ,0 Myyntituotot ,0 Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Toimintakulut , Henkilöstökulut ,4 Palkat ja palkkiot ,0 Henkilösivukulut ,9 Eläkekulut ,0 Muut henkilösivukulut ,6 Palvelujen ostot ,2 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,7 Avustukset , Muut toimintakulut ,9 Toimintakate ,2 26

28 Toimielin: Kunnanhallitus Vastuuhenkilö: Kunnankamreeri Tulosalue: Hallinto Toiminta-ajatus Keskushallinnon toimialan tarkoituksena on aikaansaada kunnan ylimmälle johdolle, muille toimialoille ja henkilöstölle edellytykset tulokselliseen toimintaan tarjoamalla hallinto-, talous-, atk- ja henkilöstöpalveluja. Toimialalla huolehditaan lomituspalveluiden järjestämisestä ja maaseutuelinkeinopalveluiden kehittämisestä. Työllisyyspalvelut ja keskitetyn ruokahuollon palvelut kuuluvat myös toimialaan. Tulosalueen yleistavoite Hallinto, talous, henkilöstö, atk: talous- ja henkilöstöohjausjärjestelmien kehittäminen ja toteutus, tietojärjestelmän ylläpito ja toimivuus Ruokapalvelut: toiminnan kehittäminen asiakkaiden tarpeista lähteväksi laadukkaaksi, taloudelliseksi ja tehokkaaksi toiminnaksi. Työllisyyspalvelut: tavoitteena on tukea työllisyyden hoitoa ja työmarkkinoilla pysymistä, jonka avulla ehkäistään syrjäytymistä, autetaan työelämään ja koulutukseen sijoittumista Tavoitteet Näkökulma Tavoitetaso Mittari Vaikuttavuus Hallinto,talous,henkilöstö,atk: ajantasaiset suunnitelmat, raportit Ruokapalvelut: v.200 tason sälyttäminen, suorite kpl/h raporttien käyttöaste, esimiehet 00% (Johdon raportti, Populus, Tane, henkilöstökertomus) suoritteet 4 kpl/h (v.202) Asiakas Hallinto, talous, henkilöstö, atk: sisäisten asiakkaiden tyytyväisyys palveluihin Ruokapalvelut:asiakastyytyväisyys vuoden 202 tasolla n Asiakastyytyväisyyskysely krt/2 v Kouluruokailu: tulos 7,84 (202) Tukipalvelut, tulos 8,38 (202) Prosessit Talousarvion toteuttaminen Sisäisen valvonnan toteuttaminen Talousraportti IjaII, TP Sisäisen valvonnan raportit Raporteista tiedottaminen h-kunnalle Henkilöstö Henkilöstön työtyytyväisyys sama tai parempi Sair.poissaolojen määrä sama tai pienempi kuin v. 202 Kehityskeskustelut henkilöstöstrategian mukaisesti Henkilöstön koulutuksiin osallistuminen suunnitelman mukaisesti. Työhyvinvointikyselyn tulos v. 2=73,67 Sairauspoissaolo % 202=6,6% Toteuma 00 % Toteuma koulutuspäivät/hlö/vuosi, 202=3,4pv Tulosalueen keskeiset muutokset ja toimenpiteet suunnittelukaudella Keskushallinto: Taseyksikön purku, Kuntarekryn käyttöönotto, Tiedonohjaussuunnitelman laadinnan aloittaminen, Tietosuojakäyntänteiden luominen, Sähköinen asiointi -projekti, EU-vaalit. Ruokapalvelut:Itä-Aromi ohjelmiston laajennus, hintojen korotuksia aineissa ja tarvikkeissa, kuljetuksissa, luomutuotteiden lisääminen ruokalistoissa, mukana Kestitä-hanketoiminnassa, MedOne jäänyt pois palveluista 203, MenuMat-palvelun pilotointi kotipalveluaterioissa 6 kk Työllisyyspalvelut: Toiminnan mukauttaminen valtion toimenpiteisiin siten, että työllistämisen pääpaino on nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työllistämisestä (yli 500 pv työttömänä olleet ja velvoitteet) sekä nuorten työllistäminen (yhteiskuntatakuu)ja aktivointi. Nuoria varten perustetaan starttipaja. Toteuttaminen edellyttää valtion rahoituksen. 27

29 Määrälliset tavoitteet/suoritteet (sitova=*s) Ta 204 Ta 203 Tp 202 Toiminnan laajuus Keskushallinto: - Maksutapahtumien määrä, Populus - Ostolaskujen määrä, Rondo - Myyntilaskujen määrä, ProE Ruokapalvelut: -ateriasuoritteet yhteensä -myyntiyksikkö Työllisyyspalvelut: Työpaja työllistää keskimäärin 6 henkilöä ja toimialat 5+palkkatuella 2 määräaikaista/osa-aikaista työnsuunnittelijaa 7.00 kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl kpl Tehokkuus/taloudellisuus Keskushallinto: Prosessien seuranta Sisäinen valvonta - kirjanpidon oikeellisuus - täsmäytykset - palkkojen oikeellisuus - myynti- ja ostoreskontran oikeellisuus, täsmäytykset Ruokapalvelut: suoritehinta keskimäärin,josta -päivähoito -esikoulu -koulut -tukipalvelu (kotipalvelu), huomioitu MenuMat-pilotointi -osastot (laitoshoito) Liikevoittoprosentti % Työllisyyspalvelut:Kunnan maksettava osuus työmarkkinantuesta/kk krt/kk krt/kk krt/kk 3,49 2,67 3,94 2,99 3,39 4,63-4,66 % > krt/vuosi krt/kk krt/kk 3,03 2,53 3,20 2,56 3,70 4,45 2,76 % krt/vuosi krt/kk krt/kk 3, 2,42 2,36 2,99 3,24 3,93-3,25 % Henkilöstö Keskushallinto: - kunnankamreeri - hallintopäällikkö - henkilöstösuunnittelija - hallintopalvelut - talouspalvelut - henkilöstöpalvelut Yhteensä: Ruokapalvelut: Ruokapalvelupäällikkö Muu henkilöstö (sis.vakinaiset, sijaiset +yhdistelmätyö) Yhteensä Työllisyyspalvelut: -työllisyyspalveluyksikön esimies -työnsuunnittelija -työpaja (tukityöllistäminen) -toimialat työllistävät (tukityöllistäminen) -puutyöverstas (työmarkkinatuella) -kädentaitopaja (työmarkkinantuella) Yhteensä Kaikki yhteensä 3 4 3,5 3, ,5+2 tuella , ,5 4 4, ,5+2 tuella , ,5+2 tuella ,50,50 28

30 30-3 (Hallinto) TP 202 TA 203 TA 204 Muutos Muutos % Tuloslaskelma Toimintatuotot ,2 Myyntituotot , Maksutuotot ,0 Tuet ja avustukset ,7 Muut toimintatuotot ,0 Toimintakulut ,5 Henkilöstökulut ,5 Palkat ja palkkiot ,7 Henkilösivukulut ,9 Eläkekulut ,4 Muut henkilösivukulut ,6 Palvelujen ostot ,2 Aineet, tarvikkeet ja tavarat , Avustukset ,7 Muut toimintakulut ,4 Toimintakate ,4 29

31 Toimielin: Maaseutulautakunta Vastuuhenkilö: Maaseutujohtaja Tulosalue: Maaseutupalvelut Toiminta-ajatus Toteuttaa Joensuun seudulla maaseutuviranomaistehtävät ja edistää maaseudun kehittämistä. Maatalouslomituksen toiminnalla turvataan maatalousyrittäjälle lomituspalvelulain mukaiset lomituspalvelut. Toiminnalla tuetaan samalla paikallisyksikön alueen maatalousyrittäjien työhyvinvointia ja työssä jaksamista. Tulosalueen yleistavoite Turvataan riittävällä henkilöstöllä ja osaamisella hallinnonalan lainsäädännölliset viranomaistehtävät, maksajaviranomaistehtävät sekä edistetään yhteistyössä sidosryhmien kanssa elinkeinojen ja maaseudun kehittämistä. Lomituspalvelujen saatavuutta lisätään huolehtimalla henkilöstön kouluttamisesta, riittävyydestä ja työhyvinvoinnista. Vaikuttavaa yhteistoimintaa lisätään asiakasryhmien kanssa. Erityisesti maatilojen palvelusuunnitelmien laatimisella toteutetaan kehitystä tilojen ja lomatoimen välillä. Tavoitteet Näkökulma Tavoitetaso Mittari Vaikuttavuus Kustannustehokkaat, kattavat maas.viranomaistehtävät Hankkeilla ja neuvonnan kuntaosuuksilla edistetään elinkeinojen ja maaseudun kehittämistä. Lomituksessa toteutetaan yhtenäisiä toimintatapoja. Lomituspalvelujen tavoitteet suositusten mukaisena. Liperin asemaa hallinnoivana kuntana jatketaan. MMM:n aikataulut ja seuranta Hankkeiden vaikuttavuuden arviointi raportit Mela:n tuloskortti Sisäinen arviointi Asiakas Prosessit Henkilöstö Asikastyytyväisyyttä ja palvelun saatavuutta seurataan suorilla palautteilla sekä asiakastyytyväisyys kartoituksilla Lomituksen asiakaspalautejärjestelmä ja tyytyväisyyskysely sekä palvelusuunnitelmat tiloilla. Tukihallinnon sujuvuus ja oikeellisuus Muut viranomaistehtävät, kuten hukkakaura, satovahingot, SPV asiat, lausunnot Kehittämistehtävät sidosryhmien kanssa yhteistyössä Lomituksen palvelujen toteutumisen seuranta Hallinnon kustannussidonnaisuus valtionosuuteen. Ammatitaitoa ylläpidetään koulutuksella ja itseopiskelulla Työstä suoriutuminen ja työtyytyväisyys Lomituksen henkilöstön yhteistoiminnan kehittäminen Työhyvinvointi- ja täydennyskoulutus Maakunnalliset ja kuntakohtaiset kartoitukset, omat ja sidosryhmien kanssa tehtävät Mittarit tapahtumatasolla ja vuositasolla koko toiminta MMM:n aikataulut ja seuranta Lainsäädännöllisten velvoitteiden toteutumisen seuranta, ltk ja ulkopuolinen Melan:n tuloskortti. Sisäinen arviointi, palveluprosessit. Toimintakäsikirja MMM:n aikataulut, seuranta, asiakaspalaute Työntekijäpalaute, asiakaspalaute. Lomituksen asiakas- ja työntekijäpalaute, Mela:n tuloskortti, sisäinen arviointi Tulosalueen keskeiset muutokset ja toimenpiteet suunnittelukaudella Joensuun seudun yhteistoiminta-alueen toiminnan aloitettua, ei ole tiedossa olevia toiminnallisia muutoksia.. Lomituksessa ei ole tulevia muutoksia tiedossa

32 Määrälliset tavoitteet/suoritteet (sitova=*s) Ta 204 Ta 203 Tp 202 Toiminnan laajuus Tukea hakeneet maatilat Maksetut suorat tulotuet SPV:t Kokonaismaitomäärä Tilojen saamat investointituet Pienyritysten saamat investointituet Uudet Leader hankkeet Uudet yritykset Uudet työpaikat Kehittämishankkeet alueella 307 kpl 36,2 m 20 kpl 6, mltr 7,2 m 2,3 m 22 kpl 2 kpl 27 kpl 5 kpl 332 kpl 36,2 m 5 kpl 63,4 mltr 9,6 m 2 m 43 kpl 26 kpl 42 kpl 3 kpl 37 kpl 0 m kpl 7,7 mltr 0,5 m kpl 2 kpl 7 kpl 2 kpl Maatalousyrittäjän: Vuosilomapäivät Sijaisapupäivät Tuettu maksullinen lomitusapu päivinä Päivät yhteensä Tehokkuus/taloudellisuus Hallintokustannus/aktiivitila Leader hankkeiden saamat avustukset. Vuosilomalomitus keskimäärin käyttäjää kohti 2. Sijaisapupyynnöistä toteutunut vähintään % 3. Asiakastyytyväisyys: vuosilomalomitus (-5) sijaisapulomitus (-5) 4. Asiakastyytyväisyys: asiakaspalvelu (-5) tavoitettavuus (-5) tiedonsaannin riittävyys (-5) 5. Yksikön kotieläinyksikköä kohti laskettu keskimääräinen lomitusaika enintään +/- 0% 6. Lomituksen hallintokustannusten ylijäämä/alijäämä 439 0,3 m 25, ,25 4,20 4,00 4,00 4,00 0 0,00 479,8 m 25, ,25 4,20 4,00 4,00 4,00-3% 0, , ,25 4,20 4,00 4,00 4,00-5% Henkilöstö Maaseutuhallinto Maaseutujohtaja htv Maaseutuasiamies 4,4 htv Toimistosihteeri 2 htv Ostopalvelu,2 htv määräaikainen työvoima htv 9,6 htv,3 htv 2,5 htv Maatalouslomitus Lomasihteeri htv Johtava lomittaja 4,5 htv Vakituinen lomittajahenkilöstö 5,5 htv 0 5,5 htv 5 4,5 5 3

33 60-3 (Maaseutupalvelut) TP 202 TA 203 TA 204 Muutos Muutos % Tuloslaskelma Toimintatuotot ,4 Myyntituotot ,4 Maksutuotot ,4 Tuet ja avustukset ,0 Muut toimintatuotot Toimintakulut ,7 Henkilöstökulut ,7 Palkat ja palkkiot ,6 Henkilösivukulut ,9 Eläkekulut ,9 Muut henkilösivukulut ,5 Palvelujen ostot ,3 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,6 Avustukset ,3 Muut toimintakulut ,8 Toimintakate ,6 32

34 KUNNANHALLITUS YHTEENSÄ Kunnanhallitus yhteensä TP 202 TA 203 TA 204 Muutos Muutos % Tuloslaskelma Toimintatuotot ,4 Myyntituotot ,4 Maksutuotot ,8 Tuet ja avustukset ,6 Muut toimintatuotot ,0 Toimintakulut ,2 Henkilöstökulut ,2 Palkat ja palkkiot , Henkilösivukulut ,5 Eläkekulut ,4 Muut henkilösivukulut ,0 Palvelujen ostot ,4 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,8 Avustukset , Muut toimintakulut , Toimintakate ,6 33

35 Toimielin: Sosiaali- ja terveyslautakunta Vastuuhenkilö: tulosalueen johtaja Tulosalue: Hallinto Toiminta-ajatus Kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon organisointi ja johtaminen lakisääteisten ja valtuuston määrittelemien perusturvan palvelujen toteuttamiseksi. Tulosalueen yleistavoite Sosiaali- ja terveydenhuollon tuloksellisuuden edistäminen, seuraaminen ja arviointi sekä kehittäminen. Tavoitteet Näkökulma Tavoitetaso Mittari Vaikuttavuus Kustannusvaikuttavuus ei laske sosiaali- ja terveyspalveluissa. Liperin kustannukset pysyvät alle Pohjois-Karjalan tason. Soten nettokustannukset/asukas (sisältää päivähoidon) 2009/200/20 - Liperi 3047/2999/ Pohjois-Karjala 308/389/3360 Asiakas Kanteluiden, muistutusten, oikaisuvaatimusten ja valitusten hyvän hallinnon mukainen toiminta toteutuu. Kyllä/ei Prosessit Päihdehuollon nettokustannukset eivät nouse yli Pohjois-Karjalan tason. Päihdehuollon nettokustannukset/asukas 2009/200/20 - Liperi 9,9/2,9/22, - Pohjois-Karjala 2,8/22,0/23,4 Henkilöstö Työyhteisöindeksi on vähintään normaalitasolla (koko sote) Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstön sairauspoissaolo% ei kasva (<7%) Työyhteisöindeksi Sairauspoissaolo% Tulosalueen keskeiset muutokset ja toimenpiteet suunnittelukaudella Liperi Outokumpu sote yhteistoiminnan purkautumisen lopettaminen. Talousarvion tehostettu seuranta sisäisen valvonnan ohjeen mukaisesti. Laadunhallintatyöskentelyn suunnitelman mukainen toiminta, ylläpitoauditointi keväällä 204. Päihdepalvelujen prosessien kehittäminen. 34

36 Määrälliset tavoitteet/suoritteet Ta 204 Ta 203 Tp 202 Toiminnan laajuus Lautakunnan kokoukset Lautakunnan iltakoulut Johtoryhmän kokoukset /kk /kk /kk Tehokkuus/taloudellisuus Liperin sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset / asukas pysyvät alle Pohjois-Karjalan tason 2009/200/20 -Liperi 3047/2999/3244 -Pohjois-Karjala 308/389/3360 Henkilöstö Hallinto Koko sote 6 23 (230,3) 35