Lausuntopyyntö STM. 1. Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi. 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Transkriptio

1 Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Lapin sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Mari Haataja 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Jari Jokela sairaanhoitopiirin johtaja jari.jokela@lshp.fi 4. Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä Toimielimen nimi Nimi - Yhtymähallitus 6. Onko vastaaja kunta kuntayhtymä valtion viranomainen järjestö ei mikään edellä mainituista

2

3 7. Kunta numero tilastokeskuksen luokituksessa vastauksia :ssä säädetään palvelujen saatavuudesta ja saavutettavuudesta. Säännöksen mukaan palvelut on toteutettava väestön tarpeet huomioon ottaen lähellä palvelujen käyttäjiä, mutta säännöksen mukaisten edellytysten täyttyessä palveluja voidaan keskittää. Onko säännös tarkoituksenmukainen? Avoimet vastaukset: 9. 7 :ssä säädetään palvelujen kielestä. Turvaako säännös asianmukaisesti palvelujen käyttäjien kielelliset oikeudet? Avoimet vastaukset: ja 9 :ssä säädetään hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä. Vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä kuuluu ensisijaisesti kunnille. Sote-alueen ja tuottamisvastuussa olevan kunnan ja kuntayhtymän on otettava päätöksissään huomioon niiden vaikutukset väestön hyvinvointiin ja terveyteen sekä annettava kunnille asiantuntija-apua. Onko säännösten mukainen työnjako tarkoituksenmukainen?

4 Avoimet vastaukset: 11. Muita huomioita 1 luvun säännöksistä. - 5 : Palvelujen keskittämisen kriteerit ovat väljät ja tulkinnanvaraiset. Sanamuoto " Palveluja saa keskittää.." viittaa muotoilultaan vain siihen, että nykyisin lähipalveluina toteutettavia palveluja keskitettäisiin. Parempi ilmaisu olisi: "Palveluja voidaan toteuttaa keskitettyinä.." jolloin muutoksia voi tapahtua myös keskittämisestä hajauttamisen suuntaan esim. teknologian kehitymisen myötä. Palvelujen saavutettavuutta arvioitaessa eivät pelkät minuuttirajat tai kilometrimäärät ole yksinään objektiivisia mittareita. Lisäksi on otettava huomioon Lapin osalta mm. huonot julkisen liikenteen kulkuyhteydet, epätasaiset tietoliikenneyhteydet, heikko tiestön kunnossapito, ankarat sääolosuhteet, pitkät etäisyydet ja kuntakeskusten väliset pitkät matkat. 8 : Vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä on aivan oikein määrätty kunnille. Vaikka sote-alueen tuottamisvastuussa olevalla kuntayhtymällä on velvollisuus antaa kunnille asiantuntija-apua, kokonaisvastuu saattaa jäädä epäselväksi, kun kuntiin ei välttämättä jää asiantuntemusta ko. tehtäviin :ssä säädetään järjestämisvastuusta. Onko säännöksen mukainen järjestämisvastuun sisältö mielestänne tarkoituksenmukainen? Avoimet vastaukset:

5 :ssä säädetään järjestämispäätöksestä. Järjestämispäätöksen tarkoituksena on määritellä, miten sote-alue huolehtii järjestämisvastuun toteuttamisesta. Sote-alue päättää järjestämispäätöksen sisällön sote-alueen sekä tuottamisvastuussa olevien kuntien ja kuntayhtymien välisten neuvottelujen perusteella. Onko järjestämispäätöksen laatimismenettely tarkoituksenmukainen? Avoimet vastaukset: 14. Pidättekö tarkoituksenmukaisena, että järjestämispäätöksessä määritellään kaikki säännöksen mukaiset asiat (kohdat 1 13)? Avoimet vastaukset:

6 15. Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen ei, valitkaa listasta ne säännöksen kohdat, joita ei mielestänne tulisi määritellä järjestämispäätöksessä: vastauksia. 16. Pitäisikö järjestämispäätöksessä päättää jostain muusta kuin säännöksen mukaisista asioista? Avoimet vastaukset: :ssa säädetään sote-alueen muista kuin järjestämispäätöksen mukaisista tehtävistä, joiden tarkoituksena on erityisesti antaa sote-alueelle toimivalta säännöksessä mainittujen toimintojen suunnitteluun, yhteensovittamiseen ja kehittämiseen. Pidättekö tarkoituksenmukaisena, että sote-alueella on kaikki säännöksen mukaiset tehtävät? Avoimet vastaukset:

7 18. Mikäli vastasitte edelliseen kysymykseen ei, valitkaa listasta ne säännöksen mukaiset tehtävät, joita sote-alueella ei mielestänne tulisi olla. vastauksia. 19. Muita huomioita luvusta : Järjestämisvastuun sisältö on määritelty tarkoituksenmukaisesti. Yksityiskohtaisten perustelujen mukaan järjestämisvastuun käsite poikkeaa jossain määrin uudessa kuntalaissa olevasta määritelmästä. On tärkeää, että lainsäädännöstä käy selvästi ilmi, mitä lakia mahdollisessa ristiriitatilanteessa noudatetaan. Asiaa ei saa jättää tulkinnan ja tulevan soveltamiskäytännön varaan. 12 : On perusteltua, että järjestämispäätös laaditaan tuottamisvastuussa olevien kuntien ja kuntayhtymien kanssa käytyjen neuvottelujen perusteella. Vähintään yhtä perusteltua kuitenkin on, että neuvottelut käydään myös sote-alueen ja sen jäsenkuntien kesken. Tätä koskeva säännös on syytä ottaa lakiin. Sote-alueen sekä tuottamisvastuussa olevan kunnan ja kuntayhtymän välisestä neuvottelumenettelystä säädetään tavallaan myös 29 :ssä, tosin vanhanaikaisella nimityksellä tulosohjaus. Kriteerit järjestämispäätöksen sisällölle tulee arvioida ammatillisin perustein, ei poliittisin. Kuntien ja asukkaiden näkemyksien huomioon ottamisen lisäksi sote-alueen toiminnassa tulee turvata riittävä paikallistuntemus. Todettakoon tässä yhteydessä, että Oulusta on lyhyempi matka Helsinkiin kuin Utsjoelle. Kunnallisen itsehallinnon vastaisena on pidettävä 12 3 momentissa olevaa säännöstä, että sosiaali- ja terveysministeriö hyväksyy järjestämispäätöksen osaltaan. Ministeriön päätösvalta tulee rajata koskemaan vain useampaa tai kaikkia sote-alueita koskevia yhteneviä linjauksia sekä tilanteisiin, jossa sote-alueella ei päästä yksimielisyyteen järjestämispäätöksen sisällöstä tai järjestämispäätös ei ole lainmukainen. Lakiluonnoksessa ei suoraan oteta kantaa siihen, kuka päättää palveluverkosta. Järjestämispäätöksessä tulisi määritellä ja/tai kriteereillä ohjata myös palveluverkon kehittymistä. Lakiluonnoksessa ei ole määräyksiä seurauksista, jos tuottamisvastuussa oleva kunta tai kuntayhtymä ei noudata järjestämispäätöstä :ssä säädetään kunnallisesta tuottamisvastuusta. Säännöksen mukaan sote-alue päättää tuottamisvastuun antamisesta kunnalle ja kuntayhtymälle, jolla on sosiaali- ja terveydenhuollon tuottamisvastuun edellyttämä oma henkilöstö ja muut voimavarat. Velvoite omasta henkilökunnasta ei kuitenkaan koske sitä osaa toiminnasta, joka toteutetaan esimerkiksi ostopalveluna. Onko tuottamisvastuusta säädetty tarkoituksenmukaisesti?

8 Avoimet vastaukset: :ssä säädetään sote-alueen tuottamisvastuusta. Sote-alueella on tuottamisvastuu järjestämispäätöksessä määritellyistä tukipalveluista, joita voivat olla esimerkiksi tietohallintoon liittyvät tehtävät. Onko tarkoituksenmukaista, että sote-alue voi säännöksen mukaisesti päättää ottaa tukipalveluja koskevan tuottamisvastuun itselleen? Avoimet vastaukset: 22. Muita huomioita luvusta :ssä on sinänsä säädetty tuottamisvastuusta tarkoituksenmukaisesti. Tuottamisvastuun sisällön ilmaisutapa on kuitenkin tulkinnanvarainen ja osin epäselvä. Yksityiskohtaisissa perusteluissa käytetty sanamuoto "Tuottamisvastuu on kattava ja käsittää kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävät ja palvelut" on selkeämpi ja yksiselitteisempi momentissa tarkoitettuun tuottamisvastuuseen tulisi pääsääntöisesti sisältyä myös vastuu 3 momentissa tarkoitetusta kattavasta ympärivuorokautisesta päivystyksestä. Tämä tukisi ajatusta tuottamisvastuun kattavuudesta. Erityistilanteita varten sosiaali- ja terveysministeriöllä voisi olla oikeus myöntää hakemuksesta lupa poiketa kattavaa ympärivuorokautista päivystystä koskevasta tuottamisvastuun edellytyksestä, mikäli palvelun saavutettavuus tai potilasturvallisuus sitä edellyttää. Yliopistosairaaloiden asema syntyvässä uudessa järjestelmässä jää lakiluonnoksen pohjalta epäselväksi ja tulisi pikaisesti selkeyttää. Yliopistosairaalan tulisi integroitua mahdollisimman tiiviisti palvelutuotannon rakenteisiin. Kriteerit tuotantoalueiden muodostamiselle on määritettävä ammatillisin perustein, ei poliittisin. 15 :ssä oleva säännös tukipalvelujen tuottamisvastuun ottamisesta sote-alueelle on perusteltu, mutta voi johtaa sote-alueen jäsenkuntien kannalta osaoptimointeihin ja kokonaistaloudellisesti epätarkoituksenmukaisiin järjestelyihin erityisesti muiden kuin sairaanhoidollisten tukipalvelujen (esim. ruokapalvelut, kiinteistöhuolto, puhtaanapito) osalta. Sote-alueen tulisi tuottaa tukipalveluja vain erityisistä syistä. Lapissa on pitkät perinteet palvelujen tuottamisessa rajat ylittävänä yhteistyönä Ruotsin ja Norjan kanssa. On

9 varmistettava, että lainsäädäntö ei aseta tälle esteitä eikä rajoitteita tulevaisuudessakaan :n mukaan sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymään ja sen hallintoon sovelletaan mitä kuntalain 10 luvussa säädetään kuntayhtymästä, jollei lailla toisin säädetä. Onko tämä tarkoituksenmukaista? Avoimet vastaukset: :ssä säädetään päätöksenteosta kuntayhtymän toimielimissä. Säännöksen mukaan kuntien äänimäärä perustuu kunnan asukaslukuun. Mikäli kunnat eivät ole toisin sopineet, käytössä on äänileikkuri, jonka perusteella mikään kunta ei voi saada yli puolta kuntayhtymän äänistä. Onko tämä hyväksyttävää? Avoimet vastaukset:

10 25. Muita huomioita luvusta 4. - Sosiaali- ja terveysalueen kuntayhtymän ylimmän päättävän toimielimen jäseniä ja äänioikeuksien poliittista jakautumista koskeva säännös on ristiriitainen ja tulkinnanvarainen. Säännöksen tavoite toisaalta eri kuntien ja toisaalta eri poliittisten ryhmien tasapuolisesta edustamisesta on hyvä ja perusteltu, mutta sen käytännön toteutus saattaa muodostua ongelmalliseksi. Kunnan omistajaohjauksen ja poliittisen ryhmän edustamisen välillä saattaa käytännössä muodostua ristiriitatilanteita. On tärkeää, että sosiaali- ja terveysalueella, johon kuuluu saamelaisten kotiseutualueeseen kuuluva kunta, on oltava saamenkielen lautakunta :ssä säädetään sosiaali- ja terveysministeriön sekä sote-alueen välisestä neuvottelumenettelystä. Neuvottelujen tarkoituksena on ohjata sosiaali- ja terveysalueen toimintaa palvelurakenteen kehittämisessä sekä edistää ministeriön ja sote-alueen välistä yhteistyötä. Pidättekö säännöksen mukaista neuvottelumenettelyä tarkoituksenmukaisena? Avoimet vastaukset: :ssä säädetään sote-alueen ja tuottamisvastuussa olevan kunnan tai kuntayhtymän välisestä tulosohjauksesta. Pidättekö tarkoituksenmukaisena, että sote-alueen ja tuotantovastuussa olevan alueen välillä sovelletaan tulosohjausta? Avoimet vastaukset:

11 28. Turvaako 30 asianmukaisesti asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet palvelujen järjestämiseen liittyvään valmisteluun ja päätöksentekoon? Avoimet vastaukset: 29. Muita huomioita luvusta : Neuvottelumenettely on tarkoituksenmukainen. Järjestämispäätöksen ja sen mahdollisten muutosten hyväksyntää koskevaa mainintaa on pidettävä kunnallisen itsehallinnon vastaisena. 29 :ssä käytetty tulosohjauksen käsite on vanhanaikainen ja toimintaympäristöön huonosti sopiva. Sinänsä on perusteltua, että toiminnan vaikuttavuutta väestön hyvinvointiin ja terveyteen sekä kustannustehokkuutta seurataan ja arvioidaan yhteisesti. Sote-alueen ja tuottamisvastuussa olevan kuntayhtymän lisäksi neuvottelussa on syytä olla myös tuottamisvastuussa olevan kuntayhtymän jäsenkuntien edustus. 30 :ssä mainitut asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet ovat tärkeä osa palvelukokonaisuutta. Asukkaiden lisäksi myös sote-alueen jäsenkuntia tulee kuulla. Asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien turvaaminen edellyttää muun ohella myös valtion toimenpiteitä toimivien tietoliikenneyhteyksien luomiseksi koko Lapin alueelle. 32 :ssä tarkoitettua sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistoimintaa on sote-alueen lisäksi voitava tehdä myös tuotanto-organisaatioissa, koska toiminnan kehittämisen tarpeet nousevat toiminnasta. Tässä yhteydessä sosiaalialan osaamiskeskukset tulee siirtää osaksi sote-alueiden ja tuotanto-organisaatioiden toimintaa :ssä säädetään sote-alueen rahoituksesta ja kustannusten jakautumisesta. Säännöksen mukaan kuntien maksuosuus perustuu asukasmäärään, jota on painotettu valtionosuuslaskennassa käytettävillä iällä ja sairastavuudella. Kunnat voivat sopia sote-alueen perustamissopimuksessa myös muiden valtionosuuslaskentaperusteiden huomioimisesta. Pidättekö tarkoituksenmukaisena, että kunnilla on säännöksen mukainen päätösvalta?

12 Avoimet vastaukset: :ssä säädetään tuottamisvastuussa olevan kunnan ja kuntayhtymän rahoituksesta. Järjestämispäätöksessä määritellään kaikille tuottamisalueille yhdenmukaisista korvausperusteista. Tuotantoalueen rahoituksessa on kuitenkin huomioitava järjestämispäätöksessä määritellyt palveluntuotannon vaikuttavuus- ja tehokkuusvaatimukset jolloin korvausperusteet voivat vaihdella tuotantoalueittain. Pidättekö tätä tarkoituksenmukaisena? Avoimet vastaukset: :ssä säädetään hoidon ja kustannusten korvaamisesta eräissä tilanteissa. Onko säännöksen mukainen kustannusten korvaamisperiaate tarkoituksenmukainen? Avoimet vastaukset:

13 :ssä säädetään valtion koulutuskorvauksista. Koulutuskorvausten maksuedellytykset säilyvät säännösten perusteella nykyisellään. Ovatko säännökset tarkoituksenmukaisia? Avoimet vastaukset: :ssä säädetään valtion korvauksista tutkimustoimintaan. Tutkimusrahoituksen kohdentamisperusteet säilyvät säännösten perusteella nykyisellään. Ovatko säännökset tarkoituksenmukaisia? Avoimet vastaukset:

14 35. Muita huomioita luvusta 6. - On tärkeää, että lainsäädännössä säädetään sekä järjestämisen että palvelutuotannon rahoituksesta ja kustannusvastuun jakautumisesta, mikäli kunnat eivät pääse asiasta sopimukseen. Sote-alueen tuottajalle maksamien tuotantokorvausten perusteena lakiluonnoksessa mainitaan tarpeet sekä vaikuttavuus ja tehokkuus. Tarpeiden määrittelyssä tulee ottaa myös alueelliset olosuhteet, etäisyydet, harvaasutus, asiakasryhmien pienuus, saamelaisten oikeudet ja kotiseutualue, sekä esim. kansantaudit, ikärakenne, työttömyys, syrjäytyneisyys ym. väestön terveydentilaa ja sosio-ekonomisia ongelmia kuvaavia perusteita. Tehokkuuden ja vaikuttavuuden mittaamiseksi tulee käyttää objektiivisia ja valideja mittareita. Tehokkuusvaatimukset voivat vaihdella olosuhteiden mukaan. Esimerkiksi laajan alueen pienellä väestöllä (Lappi tai Kainuu) on pakko tarjota ympäri vuorokauden palveluja, jotka edellyttävät väestöön muuhun palvelutarpeeseen suhteutettuna tarvetta suurempaa resurssia ja siten tehottomuutta. Valtionosuudet on tulevaisuudessa tarkoituksenmukaista kanavoida suoraan sote-alueille kierrättämättä niitä kuntien kirjanpidon kautta. 36 säännös on tärkeä paitsi valinnanvapauden myös matkailijoiden tarvitseman kiireellisen ja päivystyksellisen hoidon kustannusten kannalta. Valtion koulutus- ja tutkimuskorvausten riittävästä taloudellisesta tasosta on pidettävä huolta. Valtion rahoituksen pitäisi kohdistua myös sosiaalihuollon tutkimukseen, mutta tämä ei saa kaventaa terveydenhuollon tutkimusrahoitusta. Sosiaalihuollon mukaan ottaminen edellyttää samalla tutkimusrahoituksen määrän kasvattamista vastaavasti. 36. Huomioita 7 luvun säännöksistä. vastauksia. 37. Huomioita 8 luvun säännöksistä. vastauksia. 38. Kysymys vain kuntien valtuustoille: Voimaanpanolain 3 :ssä on tarkoitus säätää sote-alueen kuntayhtymiin kuuluvista kunnista. Jokaisen kunnan on kuuluttava yhteen viidestä sote-alueen kuntayhtymästä. Eduskuntapuolueiden puheenjohtajien tekemän sopimuksen perusteella muodostettavat sote-alueet rakentuvat nykyisten erityisvastuualueiden pohjalta. Mikäli sote-alue muodostetaan nykyiseen erityisvastuualueeseen kuuluvista kunnista, kuuluuko kuntanne palvelujen järjestämisen kannalta perusteltuun sote-alueeseen? (Liite: Erityisvastuualueisiin kuuluvat kunnat.) vastauksia.

15 39. Kysymys vain kuntien valtuustoille: Mikäli kuntanne ei katso perustelluksi kuulua nykyisen erityisvastuualueen perusteella muodostettavaan sote-alueeseen, minkä erityisvastuualueen pohjalta muodostettavaan sote-alueeseen kuntanne katsoo perustelluksi kuulua? vastauksia :ssä säädetään henkilöstön asemasta. Pykälään ei sisälly kuntarakennelain mukaista viiden vuoden irtisanomissuojaa henkilöstölle. Onko henkilöstön asemasta säädetty asianmukaisesti? Avoimet vastaukset: :ssä säädetään omaisuusjärjestelyistä. Onko omaisuusjärjestelyistä säädetty asianmukaisesti? Avoimet vastaukset: :ssä säädetään sosiaali- ja terveysalueen rahoituksen siirtymäjärjestelystä. Säännökseen on säädetty kunnan rahoitusosuutta koskeva kolmen vuoden siirtymäaika, mikäli kunnan rahoitusosuus muuttuu nykyisestä. Onko rahoitusosuutta koskeva kolmen vuoden siirtymäaika riittävä?

16 Avoimet vastaukset: :ssä säädetään kunnille ja kuntayhtymille myönnettävästä muutostuesta. Onko säännöksen mukainen muutostuki riittävä? Avoimet vastaukset: 44. Muita huomioita voimaanpanolaista Rahoitusosuutta koskeva siirtymäaika tulee olla vähintään viisi vuotta, mahdollisesti neljännen ja viidennen vuoden osalta porrastettuna. 18 : Irtisanominen tuotannollis-taloudellisista syistä on mahdollinen vain, jos työnantaja ei voi tarjota muuta työtä tai koulutusta, joten työlainsäädäntö takaa henkilöstölle jo nykyisellään laajan ja tarkoituksenmukaisen suojan. Voimaanpanolakiin (tai samanaikaisesti työlainsäädäntöön) on välttämätöntä kirjata palvelussuhteiden ehtojen harmonisointia koskeva erityissäännös. Sote-uudistuksen toteuttaminen tuo mukanaan tilanteita, joissa henkilöstön työnantaja muuttuu. Nämä tilanteet aiheuttavat kunta-alalle usealle vuodelle ulottuvan palkkojen ja muiden palvelussuhteen ehtojen harmonisointitarpeen. Työvoimakustannukset muodostavat yli puolet työnantajakustannuksista. Jos lainsäädännöllä ei ohjata palvelussuhteiden ehtojen harmonisointia pidemmälle aikavälille, aiheutuu järjestämislaista ja voimaanpanolaista merkittäviä kustannuksia, jotka eivät edistä uudistuksen tavoitteita. Kunta-alan

17 palkkausjärjestelmä perustuu tehtävän vaativuuteen. Valtaosalla henkilöstöstä tehtävän vaativuus ei kuitenkaan muutu uudellenjärjestelyn myötä. Palkkausjärjestelmien yhteensovittaminen kasvattaa sen sijaan merkittävästi työvoimakustannuksia. Palkan muodostumiseen ovat voineet vaikuttaa mm. rekrytointivaikeudet tai muut paikalliset tekijät. Harmonisoinnin vuoksi järjestämislakiin tarvitaan erityissäännös, jossa todetaan, että työnantajayhteenliittymistä tai vaihdoksista johtuvat palkkaerot ovat hyväksyttävä syy poiketa samapalkkaisuusperiaatteesta. 45. Onko varainsiirtoverolain väliaikaisesta muuttamisesta säädetty mielestänne tarkoituksenmukaisesti? Avoimet vastaukset: 46. Mitä uudistuksen toimeenpanossa tulee erityisesti huomioida? - Uudistuksen toimeenpanoon tulee varata riittävästi aikaa. Sekä sote-alueen että tuotantovastuussa olevien kuntayhtymien muodostamiseen tulee varata riittävästi resursseja ja riittävästi valtion rahoitusta. Toimeenpanon tukeminen erilaisia kansallisia malleja ja ohjeita luomalla on myös tarpeen. Valtiovallankin kannattaa investoida hyvään, onnistuneeseen liikkellelähtöön ja rahoittaa toimeenpanoa tarpeeseen nähden riittävästi. Uusien toimintamallien synnyttäminen ja vanhasta luopuminen sekä uusien käytänteiden toimeenpano vaatii merkittävän työpanoksen ja määrätietoista johtamista. Keskeinen osa muutostukea on tiedottaminen. Muutoksen toteuttamisessa on tärkeää huolehtia hyvästä tiedonkulusta kansalaisille, yhteistyökumppaneille ja ennenkaikkea muutoksen kohteena olevalle henkilöstölle sekä päätöksentekijöille. Tiedottamista osana muutostukea on tarpeen myös voimaanpanolaissa korostaa.

18 47. Voitte lopuksi tuoda esiin yleisiä näkökulmia hallituksen esitysluonnokseen liittyen. Listatkaa alkuun mielestänne kolme tärkeintä näkökulmaa. - Pohjois-Suomen sote-alueen sisällä alueelliset olosuhde-erot ovat merkittävämpiä kuin muualla Suomessa. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen haasteet ovat suurkaupunki Oulussa erilaiset kuin Lapin tai Kainuun pienissä harvaan asutuissa kunnissa. Lapin osalta on otettava huomioon mm. huonot julkisen liikenteen kulkuyhteydet, epätasaiset tietoliikenneyhteydet, heikko tien kunnossapito, ankarat sääolosuhteet, pitkät etäisyydet ja kuntakeskusten väliset pitkät matkat. Pitkät etäisyydet tuovat haasteen myös paikallisten olosuhteiden tuntemiselle. Oulusta on pitempi matka Utsjoelle kuin Helsinkiin. Sote-alueen hallinnossa ja toiminnassa tulee varmistaa riittävä paikallisten olosuhteiden tuntemus. Myös kielelliset vaatimukset tulee ottaa riittävästi huomioon. Pohjois-Suomen sote-alueella on koko saamelaisten kotiseutualue, mutta myös ruotsinkielistä Keski-Pohjanmaata. Erityisen tärkeänä on pidettävä sitä, että saamelaisten kielelliset ja kulttuuriset oikeudet turvataan saamelaisten kotiseutualueella. Lapissa on vahvat perinteet rajat ylittävässä yhteistyössä Ruotsin ja Norjan kanssa. Tämän yhteistyön jatkuvuus tulee turvata myös uudessa rakenteessa. Kotimainen ja kansainvälinen matkailu luo omat vaatimuksensa Lapin terveydenhuollolle. Sote-uudistuksen tavoitteena on myös erikoissairaanhoidon tehokkuus- ja tuottavuuserojen vähentäminen. Tässä on syytä muistaa sairaaloiden perustehtävä: kiireellisen ja päivystyksellisen hoidon saatavuuden turvaaminen maan eri osissa ja alueilla. Päivystävän sairaalan ylläpitäminen harvaan asutuilla alueilla heikentää jossain määrin tehokkuutta ja tuottavuutta, koska päivystyskyky vaatii suuremman sairaalan kuin väestöpohja pelkästään suunniteltua ei-kiireellistä hoitoa varten vaatisi. Maantieteelliset olosuhteet edellyttävät sitä, että erikoissairaanhoito ja päivystysvalmius nykyisessä Lapin keskussairaalassa taataan myös tulevaisuudessa. Lapissa haasteena on, että keskussairaalan päivystyskyky edellyttää suurempaa sairaalaa kuin väestöpohja muuten edellyttäisi. Erikoissairaanhoidon päivystyskyvyn ylläpito näyttäytyy jossain määrin myös sairaaloiden kilpavarusteluna. Sote-järjestämisalueella tulee olla valta ja vastuu päättää siitä, minkä tasoista erikoissairaanhoidon päivystysvalmiutta missäkin sairaalassa ylläpidetään. Tämä merkitsee koko maan tasolla keskussairaalatasoisten päivystyspisteiden määrän vähenemistä nykyisestä. Lapin alueella tulee olla myös erillisiä perusterveydenhuollon päivystyspisteitä, koska välimatka keskussairaalan yhteispäivystykseen on enimmillään yli 500 km. Tavoiteltu aikataulu järjestämislain voimaantulon osalta on erittäin tiukka ja haasteellinen kuntien päätöksenteon kannalta. Käytännössä asetetun aikataulun toteutuminen ei kestä yhtään viivytystä lain voimaantulon suhteen. On joustavan toteutuksen ja turhan byrokratiatyön välttämiseksi tärkeää, että alueen kuntien niin päättäessä alueella jo olemassa oleva tehtävään soveltuva organisaatio voidaan muuttaa palvelujen tuotannosta vastaavaksi organisaatioksi. Sote-alueen toiminnan nopea käynnistäminen on välttämätöntä. Myös tuotantovastuussa olevan kuntayhtymän perustaminen ehdotetussa aikataulussa on tarkoituksenmukaista, kunhan otetaan huomioon, että palveluprosessien työstäminen ja integraatio vievät vuosia. Tuotantovastuussa olevan kuntayhtymän toiminnan käynnistämisajankohtaa tulisi siirtää vähintään yhdellä vuodella vuoden 2018 alkuun. Lisäksi on syytä mahdollistaa siirtymäaika siten, että tuotantovastuussa olevien kuntayhtymien ei tarvitsisi täyttää niille asetettuja kriteereitä heti toiminnan käynnistymisajankohdasta alkaen, vaan sillä tulee olla objektiivisesti arvioituna edellytykset täyttää kriteerit. Suunnitelmat ja päätökset kriteereiden täyttämiseksi tulisi kuitenkin olla käynnistämisvaiheessa jo olemassa. Varainsiirtoverolakiin ehdotettu määräaikainen verovapaus kunnallisen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelyissä tulisi koskea mahdollisimman laajasti kaikkia omaisuusjärjestelyjä, jotka ovat tarpeen soterakennemuutoksen toteuttamiseksi. Verovapaus tulisi ulottaa myös rahavastikkeellisiin luovutuksiin ainakin siltä osin kuin omaisuus arvostetaan kirjanpitoarvoonsa.