Turvallisuusarviointi englannin kielen käytöstä linjaluotsauksessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Turvallisuusarviointi englannin kielen käytöstä linjaluotsauksessa"

Transkriptio

1 Merenkulkulaitoksen julkaisuja 1/2009 Turvallisuusarviointi englannin kielen käytöstä linjaluotsauksessa Helsinki 2009 ISBN

2 Julkaisija KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä 2. painos Tekijät Risto Jalonen / TKK / Laivalaboratorio Ari Tirkkonen / KyAMK Julkaisun laji Turvallisuusarviointi Toimeksiantaja Merenkulkulaitos Julkaisun nimi Turvallisuusarviointi: Englannin kielen käyttö linjaluotsauksessa Tiivistelmä Tämän toimeksiantotutkimuksen tavoitteeksi asetettiin arvioida turvallisuusvaikutuksia, joita englannin kielen käytöllä linjaluotsauksessa olisi Suomen merenkulussa. Nykyisin käytössä olevat linjaluotsauksen kielet Suomessa ovat suomi ja ruotsi. Turvallisuusarvioinnissa käytetty lähestymistapa perustui Järjestelmälliseen turvallisuusanalyysiin (Formal Safety Assessment, eli FSA). Työ käsitti mm. tutkittavan järjestelmän kuvauksen, vaarojen ja vaaratilanteiden tunnistamisen, riskianalyysin, riskinhallintakeinojen tunnistamisen, kustannus-hyöty-analyysin sekä suositukset päätöksentekijöille. Tutkimusmenetelmänä oli merenkulun asiantuntijoihin kohdistettu haastattelu- ja kyselytutkimus. Turvallisuusarviointi perustui kyselytutkimuksen tulosten ja merionnettomuustilastojen analyysiin. Arviointeihin osallistui yhteensä 22 edustajaa seuraavista, Suomen merenkulun keskeisistä intressiryhmistä: luotsaus, kotimaiset ja ulkomaiset päälliköt, viranomaiset/meriturvallisuus/vts, satamat & hinaajat sekä varustamot. Asiantuntija-arviot muutoksen kvantitatiivisista vaikutuksista saatiin käyttäen kyselytutkimusta, missä arvioitiin onnettomuusfrekvenssien suhteellisia muutoksia verrattuna merenkulun turvallisuuden tasoon vuonna Tässä tutkimuksessa merionnettomuuksien lukumäärän arvioitiin kasvavan keskimäärin noin kolmella tapauksella vuodessa, mikäli englanninkielinen linjaluotsaus otettaisiin käyttöön ilman erityisiä riskinhallintakeinoja. Henkilövahinkojen osalta riskitason kasvuksi arvioitiin keskimäärin noin yksi, ainakin yhteen hengenmenetykseen johtava onnettomuus vuodessa. Öljyvahinkojen osalta riskitason kasvuksi arvioitiin keskimäärin yksi lisätapaus noin 20 vuodessa. Riskin arviointitulos on karkea arvio, eikä se sisältänyt avustavien hinaajien kaatumis- ja uppoamistapausten vaikutuksia kokonaisriskiin. Turvallisuusarviointi johti seuraavaan suositukseen päätöksentekijöille: englannin kielen käyttöönotto linjaluotsauskieleksi Suomessa tulisi jättää ainakin toistaiseksi toteuttamatta sellaisenaan, ilman tehokkaiden riskinhallintakeinojen käyttöä. Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan lisäksi suositella ehdotettujen riskinhallintakeinojen kehittämistä edelleen. Riskinhallintakeinojen arvioinnissa tulee käyttää täsmennettyä kustannushyöty-analyysiä. Esitettyjen ehdotusten pohjalta voitaneen kehittää, arvioida ja tarvittaessa ottaa käyttöön kustannustehokkaat riskinhallintakeinot, joita tarvitaan englanninkielisen linjaluotsauksen toteuttamiseksi Suomessa, ilman liiallista riskien kasvua. Suosituksen kohteena oleva, useita riskinhallintakeinoja koskeva jatkoselvitys on mahdollista aloittaa ja toteuttaa esimerkiksi tämän tutkimuksen yhteydessä aikaansaatujen ehdotusten ja muun tutkimusmateriaalin perusteella.

3 Avainsanat (asiasanat) Linjaluotsaus, kommunikaatio, meriturvallisuus, järjestelmällinen turvallisuuden arviointi (FSA), riskianalyysi, riskienhallinta Muut tiedot Sarjan nimi ja numero Merenkulkulaitoksen julkaisuja Kokonaissivumäärä Kieli 136 Suomi Jakaja Merenkulkulaitos ISSN ISBN Hinta Kustantaja Luottamuksellisuus Julkinen

4 Turvallisuusarviointi: Englannin kielen käyttö linjaluotsauksessa Linjaluotsinkirjahakemus Ansökan om linjelotsbrev Application for fairwayspecific P.E.C.

5 Turvallisuusarviointi: Englannin kielen käyttö linjaluotsauksessa Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimuskeskus Merikotka Risto Jalonen / TKK / Laivalaboratorio Ari Tirkkonen / KyAMK 1. painos Espoo, Otaniemi, painos Espoo, Otaniemi,

6 Tiivistelmä Tämän toimeksiantotutkimuksen tavoitteeksi asetettiin arvioida turvallisuusvaikutuksia, joita englannin kielen käytöllä linjaluotsauksessa olisi Suomen merenkulussa. Nykyisin käytössä olevat linjaluotsauksen kielet Suomessa ovat suomi ja ruotsi. Turvallisuusarvioinnissa käytetty lähestymistapa perustui Järjestelmälliseen turvallisuusanalyysiin (Formal Safety Assessment, eli FSA). Työ käsitti mm. tutkittavan järjestelmän kuvauksen, vaarojen ja vaaratilanteiden tunnistamisen, riskianalyysin, riskinhallintakeinojen tunnistamisen, kustannus-hyötyanalyysin sekä suositukset päätöksentekijöille. Tutkimusmenetelmänä oli merenkulun asiantuntijoihin kohdistettu haastattelu- ja kyselytutkimus. Turvallisuusarviointi perustui kyselytutkimuksen tulosten ja merionnettomuustilastojen analyysiin. Arviointeihin osallistui yhteensä 22 edustajaa seuraavista, Suomen merenkulun keskeisistä intressiryhmistä: luotsaus, kotimaiset ja ulkomaiset päälliköt, viranomaiset/meriturvallisuus/vts, satamat & hinaajat sekä varustamot. Asiantuntija-arviot muutoksen kvantitatiivisista vaikutuksista saatiin käyttäen kyselytutkimusta, missä arvioitiin onnettomuusfrekvenssien suhteellisia muutoksia verrattuna merenkulun turvallisuuden tasoon vuonna Tässä tutkimuksessa merionnettomuuksien lukumäärän arvioitiin kasvavan keskimäärin noin kolmella tapauksella vuodessa, mikäli englanninkielinen linjaluotsaus otettaisiin käyttöön ilman erityisiä riskinhallintakeinoja. Henkilövahinkojen osalta riskitason kasvuksi arvioitiin keskimäärin noin yksi, ainakin yhteen hengenmenetykseen johtava onnettomuus vuodessa. Öljyvahinkojen osalta riskitason kasvuksi arvioitiin keskimäärin yksi lisätapaus noin 20 vuodessa. Riskin arviointitulos on karkea arvio, eikä se sisältänyt avustavien hinaajien kaatumis- ja uppoamistapausten vaikutuksia kokonaisriskiin. Turvallisuusarviointi johti seuraavaan suositukseen päätöksentekijöille: englannin kielen käyttöönotto linjaluotsauskieleksi Suomessa tulisi jättää ainakin toistaiseksi toteuttamatta sellaisenaan, ilman tehokkaiden riskinhallintakeinojen käyttöä. Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan lisäksi suositella ehdotettujen riskinhallintakeinojen kehittämistä edelleen. Riskinhallintakeinojen arvioinnissa tulee käyttää täsmennettyä kustannus-hyöty-analyysiä. Esitettyjen ehdotusten pohjalta voitaneen kehittää, arvioida ja tarvittaessa ottaa käyttöön kustannustehokkaat riskinhallintakeinot, joita tarvitaan englanninkielisen linjaluotsauksen toteuttamiseksi Suomessa, ilman liiallista riskien kasvua. Suosituksen kohteena oleva, useita riskinhallintakeinoja koskeva jatkoselvitys on mahdollista aloittaa ja toteuttaa esimerkiksi tämän tutkimuksen yhteydessä aikaansaatujen ehdotusten ja muun tutkimusmateriaalin perusteella. Avainsanat: Linjaluotsaus, kommunikaatio, meriturvallisuus, järjestelmällinen turvallisuuden arviointi (FSA), riskianalyysi, riskienhallinta

7 Abstract The objective of this research study was to assess the effects of the use of the English language in the fairway-specific pilotage on the Finnish maritime safety. The languages in current fairway-specific pilotage in Finland are Finnish and Swedish. The approach in this safety assessment was based on the Formal Safety Assessment, FSA. The study included a description of the system under study, identification of hazards and hazardous conditions, risk analysis, identification of risk control options, cost-benefit-analysis and recommendations for the decision-makers. Research methods included a structured questionnaire and an interview focused on the maritime experts. The safety assessment was based on the analysis of the results of the questionnaire and maritime accident statistics. The effects on safety were assessed by 22 maritime experts, representing central interest groups in the Finnish maritime community: pilots, Finnish and foreign masters, maritime administration/maritime safety/vts, ports & tugs and shipping companies. Expert judgments on the quantitative effects of the change on accident frequencies were obtained using a structured questionnaire where relative changes to the level of maritime safety in 2005 were assessed. In this study the number of maritime accidents was assessed to increase with about three cases per year on average, if English language could be used in fairway-specific pilotage without any special risk control options. The assessed rise of risk level indicated an increase in the loss of life: approximately one additional accident case leading to a loss of at least one person in a period of years. The rise in the frequency of cases with environmental damage (oil spill) was assessed to be on the average about one additional accident case in a period of about 20 years. The result of this risk assessment is coarse, and it did not include the effects of capsize and swamping of assisting tugs on the total risk. The safety assessment led to the following recommendation for decisionmakers: English language should not be taken into use in fairway-specific pilotage as such, without the use of efficient risk control options. Based on the results of this study further development of suggested risk control options (RCOs) can be recommended. Further assessments of RCOs should be based on focused cost-benefit analysis. It can be assumed that cost-effective RCOs, when based e.g. on the RCOs suggested in this study, can be developed, assessed and taken into use, without an inordinate rise in risk level. Further research on the recommended risk control options can be started and carried out with the support of the results of this study. Keywords: fairway pilotage, communication, maritime safety, Formal Safety Assessment (FSA), risk analysis, risk control

8 Esipuhe Liikenne- ja viestintäministeriö asetti tammikuussa 2006 työryhmän selvittämään englannin kielen käyttöä linjaluotsauksessa Suomessa. Nykyisin käytössä olevat linjaluotsauksen kielet Suomessa ovat suomi ja ruotsi. Työryhmän tehtäväksi asetettiin selvittää, minkälaisia etuja ja haittoja englannin kielen käyttöönotolla olisi ja mitä muutoksia se edellyttäisi luotsauslainsäädäntöön. Selvitystyö muodostaa osan hallituksen ohjelmaa Suomen logistisen aseman vahvistamiseksi. Asetettu työryhmä arvioi myös vuoden 2004 alusta voimassa olleen luotsauslain toimivuutta ja laatii tarvittaessa ehdotuksen lakimuutokseksi. Englanninkielen käyttöönottoa puoltaisi muun muassa merenkulun kansainvälistymiskehitys. Kielteinen puoli on, että ratkaisu voisi heikentää turvallisuutta, joskin kielteinen vaikutus on ainakin alustavien arvioiden mukaan [MKL Tp, 2006] oletettavasti vähäinen. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää turvallisuusvaikutuksia, joita englannin kielen käyttöönotolla linjaluotsauksessa olisi Suomen merenkulussa. Tutkimuksen lähestymistapana valittiin järjestelmällinen turvallisuusanalyysi (FSA). Tutkimuksen toimeksiantajana toimi Merenkulkulaitos, joka tarjouskilpailun perusteella valitsi tutkimusta konsulttipalveluna suorittamaan Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimusyhdistys ry:n (Merikotka). Merikotka vastasi konsultointipalvelun koordinoinnista. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Kymenlaakson ammattikorkeakoulun (KyAMK) ja Teknillisen korkeakoulun (TKK) Laivalaboratorion kanssa. TKK ja KyAMK tarjosivat turvallisuusarvioinnin suorittamisen edellyttämät asiantuntijaresurssit, R. Jalonen ja A. Tirkkonen, jotka myös vastasivat tämän turvallisuusarvioinnin raportoinnista. Turvallisuusarviointi tilattiin ja se valmistui Lisäys 2. painoksen esipuheeseen Tämä turvallisuusarvioinnin 2. painos on saatettu vastaamaan Merenkulkulaitoksen graafista ohjeistusta. Lisäyksenä edelliseen, 1. painokseen on tehty englanninkielinen tiivistelmä sekä lisätty tiivistelmiin avainsanat. Lisäksi on tehty vähäisiä, kieliasuun liittyviä ja tekstiä rakenteellisesti selkiyttäviä tarkistuksia. Turvallisuusarvioinnin kansilehti on myös päivitetty. Muutoin tämä, MKL:n julkaisusarjassa julkaistava 2. painos vastaa alkuperäistä, tammikuussa 2007 valmistunutta, Liikenneministeriön asettaman luotsaustyöryhmän jäsenille jaettua, lukumäärältään varsin rajoitettua 1. painosta. R. Jalonen

9 Sisällysluettelo Tiivistelmä Abstract Esipuhe Sisällysluettelo Määritelmiä Lyhenteet 1 JOHDANTO 1 2 LUOTSAUS JA LINJALUOTSAUS; NYKYTILANNE Yleistä Nykytilanne Suomessa Luotsinkäyttövelvollisuus Linjaluotsinkirja ja tutkinto Luotsaukset Suomessa Ruotsin kokemukset 10 3 MERITURVALLISUUS, ONNETTOMUUDET JA TILASTOT Meriturvallisuuden tarkastelutavat Merionnettomuudet Merionnettomuustilastot 15 4 TURVALLISUUSARVIOINNIN LÄHTÖKOHTA & Tutkimusmenetelmä Turvallisuusarvioinnin lähtökohta Järjestelmällinen turvallisuuden arviointi (FSA) FSA:n toteutus tässä tutkimuksessa 19 5 VAAROJEN TUNNISTAMINEN 23 6 RISKIN ARVIOINTI Yleistä Merionnettomuusriski nykytilanteessa Arvioitu merionnettomuusriski muutoksen mukaisessa tilanteessa 41 7 RISKINHALLINTAKEINOT 62 8 KUSTANNUS-HYÖTY-ANALYYSI 64 9 TULOSTEN TARKASTELU JA POHDINTAA Yleistä Kieleen liittyvät kommunikointiongelmat Kommunikointitarpeet laivalta Muutoksen välilliset vaikutukset Turvallisuusarvioinnista Lopputuloksen luotettavuudesta SUOSITUKSET PÄÄTÖKSENTEKIJÖILLE 72 Lähdeluettelo 75 Liite 1 Asiantuntijat Liite 2 FSA:n yleiset periaatteet Liite 3 Meriliikenne Suomen rannikolla v Liite 4 Satamakohtaiset luotsaukset ja luotsausmaksut v Liite 5 Kyselytutkimuksessa käytetty lomakepohja Liite 6 DAMA-onnettomuustietokantaan rekisteröitävissä olevat syytekijät Liite 7 Tunnistetut turvallisuusvaikutukset Liite 8 Arviot muutoksista eri onnettomuuksien esiintymistaajuuksissa Liite 9 Arviot muutoksista onnettomuuksien syytekijöiden esiintymistaajuuksissa Liite 10 Ympäristövahingon suuruuden arviointi Liite 11 Asiantuntijoiden priorisoimat riskit Liite 12 Riskinhallintakeinot

10 Määritelmiä Linjaluotsi Linjaluotsi on henkilö (lähinnä aluksen päällikkö), joka luotsaa tiettyä alusta tietyllä väylällä tiettyyn suuntaan Merenkulkulaitoksen myöntämän, voimassa olevan linjaluotsinkirjan valtuuttamana, saatuaan voimassaolevien lakien ja asetusten mukaisesti myönnetyn vapautuksen luotsinkäyttövelvollisuudesta, ks. [MKL, 2003/14] ja [MKL, 2003/15] Linjaluotsinkirja Linjaluotsinkirja on henkilö-, alus- ja väyläkohtainen pätevyyskirja, jonka haltijalla on tietyin edellytyksin mahdollisuus saada vapautus luotsinkäyttövelvollisuudesta, eli toimia linjaluotsina. Linjaluotsinkirjan myöntämiseksi osoitetaan sitä koskeva hakemus Merenkulkulaitokselle. Saadakseen linjaluotsinkirjan on hakijan suoritettava kirjallinen tutkinto ja koeluotsaus. Tarkemmat yksityiskohdat linjaluotsinkirjan myöntämiseen liittyvistä edellytyksistä, mm. kirjallisesta tutkinnosta ja koeluotsauksesta, on kuvattu Merenkulkulaitoksen tiedotuslehdessä nro 15/ Luotsaus... alusten ohjailuun liittyvää toimintaa, jossa luotsi toimii aluksen päällikön neuvonantajana sekä vesialueen ja merenkulun asiantuntijana;.... Luotsauslaki, 2, kohta 1 [MKL, 2003/14] Luotsi... henkilö, jonka Merenkulkulaitos on ohjauskirjan myöntämällä hyväksynyt toimimaan luotsina Suomen vesialueella sekä Saimaan kanavan vuokraalueella. Luotsauslaki, 2, kohta 2 [MKL, 2003/14] Luotsinkäyttövelvollisuus Aluksen on Suomen vesialueella ja Saimaan kanavan vuokra-alueella olevilla luotsattaviksi väyliksi määritellyillä vesilain (264/1961) 4 luvun 1 :ssä tarkoitetuilla yleisillä kulkuväylillä käytettävä luotsia, jos aluksen lastin vaarallisuus tai haitallisuus taikka aluksen koko sitä edellyttää. Luotsauslaki, 5. Viimeksi mainittuihin seikkoihin liittyvät rajoitukset on kuvattu tarkemmin Valtioneuvoston asetuksessa luotsauksesta (982/2003), ks. esim. Merenkulkulaitoksen tiedotuslehti nro 14/ [MKL, 2003/14]. Riski Riski on haitallisen, vahinkoa aiheuttavan tapahtuman vaaran suuruus tiettyä ajanjaksoa, esimerkiksi vuotta kohden. Kvantitatiivisesti eli määrällisesti riski lausutaan ei-toivotun tapahtuman esiintymistodennäköisyyden ja tapahtuman seurausvaikutusten tulona. [Varsta & Hanhirova, 1997]

11 Lyhenteet ALARP AMSA BSU DAMA DMA FSA IMO KyAMK LLL LVM MAIB MKL NRC OTK PEC, P.E.C. RCO SD SFV SHK Sjöfs TKK TSB VTS Tietyn suuruisten riskien osalta voidaan riskinhallintakeinojen valinnassa soveltaa ns. ALARP-periaatetta (ALARP = As Low As Reasonably Practicable). Tämä tarkoittaa sitä, että riski voidaan pitää niin alhaisena kuin kohtuudella on käytännöllistä, eli, riskinhallintakeinojen valinnassa voidaan soveltaa kustannus-hyöty-analyysiä. Australian merenkulkuviranomainen (Australian Maritime Safety Authority) Saksan merionnettomuustutkintakeskus (Bundesstelle für Seeunfalluntersuchung) Merenkulkulaitoksen ylläpitämä merionnettomuustietokanta Tanskan merenkulkuviranomainen (Danish Maritime Authority) Järjestelmällinen turvallisuuden arviointi (Formal Safety Assessment) Kansainvälinen merenkulkujärjestö (International Maritime Organisation) Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Luotsausliikelaitos Liikenne- ja viestintäministeriö Ison-Britannian merionnettomuustutkintakeskus (Marine Accident Investigation Branch) Merenkulkulaitos National Research Council Onnettomuustutkintakeskus Viranomaisen, tietyin edellytyksin, myöntämä vapautus luotsinkäyttövelvollisuudesta (Pilot Exemption Certificate) Riskinhallintakeino, tai useampien riskinhallintakeinojen yhdistelmä (Risk Control Option) Norjan merionnettomuustutkintaviranomainen (Sjøfartsdirektoratet) Ruotsin merenkulkulaitos (Sjöfartsverket) Ruotsin onnettomuustutkintakeskus (Statens haverikommission) Sjöfartsverkets författningssamling Teknillinen korkeakoulu Kanadan onnettomuustutkintakeskus (Transportation Safety Board of Canada) Alusliikennepalvelu (Vessel Traffic Service)

12 1 JOHDANTO Tämän toimeksiantotutkimuksen tavoitteeksi asetettiin arvioida turvallisuusvaikutuksia, joita englannin kielen käyttöönotolla linjaluotsauksen tutkintokielenä olisi Suomen merenkulussa [MKL Tp, 2006]. Tutkimuksen lähtökohtana oletettiin, että nykyistä suurempi osuus satamakäynneistämme tapahtuisi ulkomaalaisen aluksen päällikön toimiessa linjaluotsina, mikäli linjaluotsinkirjan edellytyksenä oleva linjaluotsintutkinto olisi mahdollista suorittaa englannin kielellä. Viimeksi mainittu poikkeama nykykäytännöstä on siis se muutos, jonka mahdollisia seurausvaikutuksia meriturvallisuuteen tässä tutkimuksessa arvioidaan. Nykyisin mainittu tutkinto on mahdollista suorittaa Suomessa ainoastaan suomen ja/tai ruotsin kielellä. FSA-muodossa toteutettavalle turvallisuusarvioinnille asetetun tiukan aikataulun (noin 2-3 kk) johdosta päädyttiin tutkimuksessa hyödyntämään merkittävässä määrin haastattelu- ja kyselytutkimukseen tukeutuvia asiantuntija-arviointeja. Tutkimuksen suorittaneet asiantuntijat on esitelty liitteessä 1a, haastattelu- ja kyselytutkimukseen osallistuneet, eri intressiryhmiä edustaneet asiantuntijat (ryhmät) on kuvattu liitteessä 1b. FSA-tyyppisessä tutkimuksessa on kuvattava analyysin kohde. Tässä turvallisuusarvioinnissa on tutkimuskohteena olevan luotsauksen ja linjaluotsauksen tilanteen (Suomessa ja osin Ruotsissakin) sekä englanninkielisen linjaluotsauksen kuvaus tehty luvussa 2. Turvallisuusvaikutuksia arvioitiin vertaamalla edellä lyhyesti kuvatun, ja luvussa 4 tarkemmin selvitetyn muutoksen mukaista tilannetta nykytilanteeseen. Lyhyt katsaus Suomen meriliikenteen turvallisuustilanteeseen, joka perustuu pääosin Merenkulkulaitoksen ylläpitämään merionnettomuustilastoon, on esitetty luvussa 3. Tässä turvallisuusarvioinnissa käytettiin lähestymistapana Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) piirissä kehitettyä, Järjestelmällistä turvallisuuden arviointimenettelyä (FSA). FSA ja siinä käytetyn tutkimusmenetelmän yksityiskohdat (ja osa rajauksista) on kuvattu lyhyesti luvussa 4 ja liitteessä 2. Haastattelu- ja kyselytutkimus, joka toteutettiin osana tätä turvallisuusarviointia, kohdistui merenkulun asiantuntijoihin. Valitut asiantuntijat edustivat tutkimuksen viitekehykseen keskeisesti liittyviä merenkulun intressiryhmiä: luotsit, alusten päälliköt (sekä suomalaiset että ulkomaiset), varustamot, satamat ja hinaajat sekä viranomaiset, merenkulun turvallisuus, alusliikennepalvelu (VTS). Haastattelujen piiriin kuului myös Onnettomuustutkintakeskus (OTK). Vaarojen ja vaaratilanteiden tunnistamiseen, merkittävimpien riskien arviointiin sekä riskinhallintakeinojen löytämiseen tähdänneen haastattelu- ja kyselytutkimuksen tulokset on esitetty pääosin luvuissa 5 ja 6. Riskin ja riskinhallintakeinojen arviointi keskittyi kyselytutkimuksessa lähinnä eri merionnettomuuksien esiintymistaajuuteen (tai todennäköisyyteen). Tästä syystä työtä 1

13 jatkettiin seurausvaikutusten osalta erikseen suoritetulla, mm. toteutuneeseen onnettomuusstatistiikkaan ja aiemmin tehtyihin riskikartoituksiin perustuvalla seurausvaikutusten arvioinnilla. Sen tulokset löytyvät riskin arvioinnin kokonaisuudessaan käsittävästä luvusta 6. Haastattelu- ja kyselytutkimuksessa esiin nousseet riskinhallintakeinot on puolestaan esitelty luvussa 7. Riskinhallintakeinojen kustannus-hyöty-analyysi on suoritettu luvussa 8. Edellä kuvattujen vaiheiden ja niissä saatujen tulosten yhteenveto ja johtopäätökset on esitetty luvussa 9. Tähän tutkimukseen perustuvat suositukset päätöksentekijöille on annettu luvussa 10. Osa I Luku 1 Johdanto Luku 2 Luotsaus ja linjaluotsaus - luotsinkäyttövelvollisuus - linjaluotsinkirja - luotsaukset Suomessa - Ruotsin kokemukset Luku 3 Merenkulun turvallisuus - merionnettomuudet - nykytilanne onnettomuustilastojen valossa Luku 4 Tutkimusmenetelmä - FSA, Järjestelmällinen turvallisuuden arviointi - Haastattelu-/kyselytutkimus Osa II Varsinainen FSA Luku 5 Luku 6 Luku 7 Luku 8 Luku 9 Luku 10 Vaarojen tunnistus Riskin arviointi - nykytilanne onnettomuustyypeittäin - arvioitu tilanne englannin kielen käyttöönoton jälkeen onnettomuustyypeittäin Riskinhallintakeinot Kustannus-hyöty-analyysi Tulosten tarkastelu ja pohdintaa Suositukset päätöksentekijöille Kuva 1 Tutkimusraportin rakenne ja sen osien sisältö 2

14 2 LUOTSAUS JA LINJALUOTSAUS; NYKYTILANNE 2.1 Yleistä Luotsaus on perinteinen merenkulkuun liittyvä toiminto, jonka päätarkoituksena on avustaa paikallisia olosuhteita huonosti tuntevat alukset turvallisesti määräsatamiinsa (ja niistä pois). Luotsien tehtävät ja vastuu ovat vaihdelleet sisällöltään maamme historian saatossa. Tehtävänkuvan kehitystä pitkällä aikavälillä on kuvattu mm. lähteissä [MKL, 1997], [Larjo, 2004] ja [LLL, 2007]. Suomen rannikon erityispiirteiden, matalien ja karikkojen reunustamien, talvisin jääpeitteisten väylien takia on luotsaus ollut maassamme tärkeä osa merenkulun turvallisuuden varmistamista. Luotsin päätehtävänä on tuoda alukselle väylää koskeva asiantuntemus. Luotsi toimii aluksen päällikön neuvonantajana sekä vesialueen ja merenkulun asiantuntijana. Tehtävä edellyttää yhteistyötä luotsin ja laivan komentosiltahenkilöstön välillä. Luotsaustoiminnan haasteita on kuvattu mm. lähteissä [NRC, 1994], [TSB, 1995], [Haapio & Tikkanen, 1996], [MKL, 1997], [Norros et al, 1998], [Diestel, 2005] ja [OTK, 2006], joissa on tuotu esiin monia, perinteiseen luotsaustapaan liittyviä kehityskohteita. Luotsaustoiminnan kehityksessä on nähty eri suuntauksia, joista luotsauksen siirtyminen aluksen omalle päällystölle, eli ns. linjaluotsaus, on nähty eräillä tahoilla pitkän aikavälin väistämättömänä kehityssuuntana [MKL, 1997]. Tekniikan ja komentosiltakäytäntöjen kehityksen myötä ryhdyttiin Suomen ja Ruotsin välisessä matkustaja-autolauttaliikenteessä soveltamaan myös linjaluotsauskäytäntöä ja ns. pilot-copilot -käytäntöä. Menettelyn tuloksena syntyi lähteen [NRC, 1994] mukaan kadehdittava turvallisuustaso kuviteltavista (purjehdus-)vesistä eräillä kaikkein vaikeimmista (... achieved an enviable safety record during a decade of using this model to navigate 10-hour passages at 20 knots or more, through some of the most difficult waters imaginable. [NRC, 1994]). Hyvän turvallisuustason saavuttaminen merenkulussa on kuitenkin aina edellyttänyt ja edellyttää edelleen riittävää koulutusta ja kokemusta, osaamista sekä oikeanlaista asennoitumista, hyvän käytännön, lakien, asetusten, määräysten ja ohjeistusten mukaisia toimintatapoja, merimiestaitoa ja luonnollisesti myös edellä mainitut mahdollistavia, riittäviä sekä tarkoituksenmukaisia resursseja. Kaikkien edellä lueteltujen osatekijöiden hallittu yhteensovittaminen merenkulussa ei valitettavasti kuitenkaan ole aina toteutunut. 2.2 Nykytilanne Suomessa Suomessa luotsaus eriytettiin Merenkulkulaitoksesta v lopussa omaksi liikelaitoksekseen. Luotsausliikelaitoksen toimialana on vesiliikenteen turvallisuutta ja toimintaedellytyksiä tukevien palvelujen tuottaminen ja niiden kehittäminen, ensisijaisesti luotsauspalvelujen ja niihin liittyvien muiden palvelujen ja tuotteiden tarjoaminen ja kehittäminen [LLL Vk, 2004]. 3

15 Luotsausliikelaitoksen tuottamia palveluja ovat: luotsauspalvelut, luotsiveneiden kuljetuspalvelut sekä luotsaukseen liittyvät tietopalvelut. Luotsausliikelaitos tuottaa lisäksi muita vesiliikennettä tukevia palveluja. Näitä ovat mm. merenkulun turvallisuuteen ja luotsaukseen liittyvät konsultaatiopalvelut, alusten navigointia avustavat palvelut sekä alusten satamaan saapumista tai lähtemistä avustavat palvelut [LLL Vk, 2005]. Kuva: R. Jalonen/1979 Kuva 2 Luotsivene palaamassa satamaan Luotsaukseen ja linjaluotsaukseen liittyvät käytännöt Suomessa on määritelty pitkälti nykyisessä luotsauslaissa (940/2003) ja valtioneuvoston asetuksessa luotsauksesta (982/2003), ks. [MKL, 2003/14]. 2.3 Luotsinkäyttövelvollisuus Laivoille on luotsauslain mukaan säädetty luotsinkäyttövelvollisuus, josta säädetään seuraavasti [MKL, 2003/14]: 5 Luotsinkäyttövelvollisuus Aluksen on Suomen vesialueella ja Saimaan kanavan vuokra-alueella olevilla luotsattaviksi väyliksi määritellyillä vesilain (264/1961) 4 luvun 1 :ssä tarkoitetuilla yleisillä kulkuväylillä käytettävä luotsia, jos aluksen lastin vaarallisuus tai haitallisuus taikka aluksen koko sitä edellyttää. 4

16 Edellä 1 momentissa tarkoitettu velvollisuus käyttää luotsia on myös sellaisella ulkomaisella valtion aluksella, jota ei käytetä kaupallisen toiminnan harjoittamiseen. Luotsinkäyttövelvollisuus ei koske: 1) Suomen valtion omistamaa alusta, jota ei käytetä kaupallisen toiminnan harjoittamiseen; 2) yleiseen tiehen kuuluvaa lauttaa ja alusta, joka on yksinomaan saariston kehityksen edistämisestä annetussa laissa (494/1981) tarkoitetussa yhteysalusliikenteessä, tai vastaavanlaisessa liikenteessä Ahvenanmaan maakunnassa; eikä 3) venäläistä alusta sen liikennöidessä vain Saimaan kanavan vuokraalueella. Aluksen kokoon perustuvasta luotsinkäyttövelvollisuudesta on vapautettu: 1) alus, jonka päällikölle Merenkulkulaitos on myöntänyt 14 :ssä tarkoitetun linjaluotsinkirjan; 2) alus, jolle Merenkulkulaitos on myöntänyt 16 :ssä tarkoitetun erivapauden; sekä 3) Saimaan vesialueella liikennöivä kotimaanliikenteen alus. Merenkulkulaitos voi turvallisuus- tai ympäristönsuojelullisista syistä päättää, että nimetyn päällikön tai tietyn aluksen tulee käyttää luotsia muutoinkin kuin silloin, kun siihen tämän lain mukaan on velvollisuus. Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkemmat säännökset aluksista, joita luotsinkäyttövelvollisuus koskee. Valtioneuvoston Luotsausasetuksessa (982/2003) säädetään luotsinkäyttövelvollisuudesta puolestaan seuraavasti: 1 Luotsinkäyttövelvollisuus Suomen vesialueella ja Saimaan kanavan vuokra-alueella olevilla luotsattaviksi väyliksi määritellyillä vesilain (264/1961) 4 luvun 1 :ssä tarkoitetuilla yleisillä kulkuväylillä velvollisuus käyttää luotsia on sellaisella luotsauslain (940/2003) 5 :n 1 momentissa tarkoitetulla aluksella tai alusyhdistelmällä, joka: 1) kuljettaa irtolastina nesteytettyjä kaasuja tai nestemäisiä vaarallisia tai merta pilaavia aineita; 2) kuljettaa pakattua säteilytettyä ydinpolttoainetta; tai 3) on suurimmalta pituudeltaan yli 60 metriä tai suurimmalta leveydeltään yli 10 metriä tai suurimmalta sallitulta kesälastisyväydeltään suolaisessa vedessä yli 4,5 metriä liikennöidessään Suomen aluevesillä ja on suurimmalta pituudeltaan vähintään 25 metriä liikennöidessään Saimaan vesialueella ta Saimaan kanavalla 5

17 2.4 Linjaluotsinkirja ja -tutkinto Luotsinkäyttövelvollisuudesta voidaan siis luotsauslain 5 :n mukaan vapauttaa alus, jonka päällikölle Merenkulkulaitos on myöntänyt lain 14 :ssä tarkoitetun linjaluotsinkirjan. Linjaluotsinkirjasta säädetään nykyisessä luotsauslaissa (940/2003) seuraavasti [MKL, 2003/14]: 14 Linjaluotsinkirja Merenkulkulaitos voi hakemuksesta myöntää väylä- ja aluskohtaisen linjaluotsinkirjan aluksen päällikölle, joka osoittaa tuntevansa aluksen käyttämän väylän. Linjaluotsinkirja voidaan vastaavin edellytyksin myöntää myös aluksen perämiehelle. Linjaluotsinkirjan myöntämisen edellytyksenä on, että hakija: 1) on osallistunut hakemuksen kohteena olevan aluksen tai vastaavanlaisen aluksen navigointiin päällikkönä tai perämiehenä linjaluotsinkirjaan merkittävällä väylällä; 2) on suorittanut hyväksytysti Merenkulkulaitoksen järjestämän kirjallisen tutkinnon; 3) on suorittanut Merenkulkulaitoksen hyväksymän henkilön vastaanottaman koeluotsauksen linjaluotsinkirjaan merkittävän väylän molempiin suuntiin tai hakemuksessa määriteltyyn suuntaan; sekä 4) hallitsee tarvittavassa laajuudessa suomen tai ruotsin kieltä. Linjaluotsinkirja myönnetään määräajaksi, enintään viideksi vuodeksi ja se voidaan hakemuksesta uudistaa. Linjaluotsinkirjan uudistamisen edellytyksenä on, että kirjan haltija osoittaa säilyttäneensä väylätuntemuksensa. Linjaluotsinkirjan myöntämisen edellytyksistä säädetään nykyisessä Valtioneuvoston asetuksessa luotsauksesta (982/2003) lisäksi seuraavasti: 6 Linjaluotsinkirjan myöntäminen Linjaluotsinkirjan myöntämisen edellytyksenä on, että hakija on: 1) luotettavan, aluksen päiväkirjaan perustuvan selvityksen mukaan osallistunut hakemuksen kohteena olevan aluksen tai vastaavanlaisen aluksen, joka ei olennaisesti eroa hakemuksen kohteena olevasta aluksesta kooltaan, teknisiltä järjestelyiltään ja turvallisuusjohtamisjärjestelmältään, navigointiin päällikkönä tai perämiehenä: a) lastialuksen linjaluotsinkirjaa varten vähintään 5 matkaa väylän molempiin suuntiin viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana tai 6

18 vähintään 10 matkaa yhteen suuntaan viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana haettaessa linjaluotsinkirjaa tälle yhdelle suunnalle; ja b) matkustaja-aluksen linjaluotsinkirjaa varten vähintään 25 matkaa väylän molempiin suuntiin viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana; väylillä Turku/Naantali- Nyhamn/Maarianhamina ja Turku/Naantali-Utö tai vastaavilla Saaristomeren alueen väylillä vaaditaan kuitenkin vähintään 50 matkaa väylän molempiin suuntiin viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana; 2) suorittanut Merenkulkulaitoksen järjestämän kirjallisen tutkinnon, jossa hakija osoittaa tuntevansa hyväksytysti luotsin ohjauskirjaa koskevassa 3 :n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetut asiat; jos hakijalla on jo jollain muulla aluksella väylälle suoritettu linjaluotsitutkinto, hänen ei tarvitse suorittaa kirjallista tutkintoa uudelleen; sekä 3) suorittanut Merenkulkulaitoksen hyväksymän henkilön vastaanottaman koeluotsauksen väylän molempiin tai hakemuksessa määriteltyyn suuntaan ja on koeluotsauksessa osoittanut hallitsevansa: a) aluksen navigoinnin väylällä komentosillalla käytettävissä olevin välinein; b) väylätilan käytön ja aluksen käsittelyn väylällä ja satamissa; sekä c) tarvittavien ilmoitusten antamisen alusliikennepalvelulle, satamiin ja jäänmurtopalvelulle sekä alusliikenteen turvallisuuden kannalta tarpeellisten yhteyksien hoitamisen muihin aluksiin. Helsingin satamaan Kustaanmiekan kautta liikennöivälle matkustaja-alukselle linjaluotsinkirjaa hakevalta vaaditaan lisäksi todistus aluksenkäsittelysimulaattorissa suoritetuista harjoitteluajoista, jos aluksen nettovetoisuus on yli Sekä lastialuksen että matkustaja-aluksen harjoittelumatkoista voidaan 1/10 korvata aluksenkäsittelysimulaattorissa suoritetulla harjoittelulla. Suoritetuista matkoista on esitettävä luotettava aluksen päiväkirjaan perustuva selvitys. Kirjallinen tutkinto on suoritettava hyväksytysti ennen koeluotsausta. Koeluotsaus on suoritettava 12 kuukauden kuluessa kirjallisesta tutkinnosta. Linjaluotsitutkinnon kirjallisessa kokeessa hakijan tulee hyväksyttävästi tuntea (luotsin ohjauskirjaa koskevassa luotsausasetuksen 3 :n 1 momentin 2 kohdassa esitetyt asiat): a) ohjauskirjaan merkittävän väylän väyläalueen, vesisyvyyden ja varavesilaskelmat väylän mitoitusalukselle, kulkusuunnat, merenkulun turvalaitteet, ankkuripaikat, pohjan laadun, virtaukset, väylän läheisyydessä olevat saaret ja karikot, väylällä olevat vedenalaiset kaapelit sekä alusten kulkua rajoittavien esteiden alikulkukorkeudet; 7

19 b) satamat ja satama-alueet sekä niissä noudatettavat toimintaohjeet; c) alusliikennepalvelua ja siihen liittyviä ilmoitus- ja muita velvollisuuksia koskevat säännökset; d) jäänmurtopalvelua koskevat ohjeet ja yhteistyökäytännöt; e) merialueella ja satamassa sattuvia onnettomuuksia koskevat hälytys- ja ilmoitusohjeet; f) erityyppisten alusten ohjailuominaisuudet, ankkuroinnin ja hinaajien kanssa toimimisen; g) erityyppisten navigointi- ja ohjauslaitteiden toiminnan; sekä h) luotsaukseen ja vesiliikenteeseen liittyvän lainsäädännön Luotsin ohjauskirjan ja linjaluotsinkirjan myöntämiseen liittyvistä kirjallisista tutkinnoista ja koeluotsauksista on annettu tarkemmat määräykset Merenkulkulaitoksen tiedotuslehdessä nro 15/ Linjaluotsinkirjoja on maassamme ( ) myönnetty seuraavasti: Taulukko 1 Linjaluotsinkirjat [LVM Tr, 2006] Vuosi Myönnetyt linjaluotsinkirjat Linjaluotsinkirjat yhteensä [kpl] [kpl] ~ ~ ~ Lähteen [LVM Tr, 2006] mukaan oli voimassa kaikkiaan 116 ulkomaiselle henkilölle myönnettyä linjaluotsinkirjaa. 2.5 Luotsaukset Suomessa Suomessa on vuotuinen luotsausten lukumäärä (yhteensä ja luotsia kohden keskimäärin) sekä luotsausmatkojen pituus (yhteensä ja luotsia kohden keskimäärin) vaihdellut vuosina seuraavasti: 8

20 Taulukko 2 Luotsaukset vuosina [MKL Vt, ja ], [LLL Vk, 2004] ja [LLL Vk, 2005] Vuosi Luotseja Luotsaukset; yhteensä Luotsaukset; rannikko Luotsaukset; Järvi-Suomi Luotsaukset; keskimäärin per luotsi Luotsausmatkat; yhteensä Luotsausmatkat; keskimäärin per luotsi [kpl] [kpl] [kpl] [kpl] [kpl/luotsi] [mpk] [mpk/luotsi] Keskimäärin vuosina Merenkulkulaitoksen alusliikennetilastojen, ks. [MKL Til, 3/2006] ja liite 3, mukaan vuoden 2005 Suomen ulkomaan alusliikenteessä saapuneiden ja lähteneiden alusten matkoja oli yhteensä kappaletta (saapuneet: yhteensä kpl ja lähteneet: yhteensä kpl). Mikäli oletetaan, että jokainen saapunut alus lähti saman vuoden aikana, saadaan luotsausten ja alusten matkojen (= saapuneet + lähteneet) lukumäärän väliseksi suhteeksi koti- ja ulkomaisilla aluksilla: ( luotsausta/ matkaa) x 100 % = 44 % Mainituin lähtökohdin ja oletuksin on siten luotsattujen matkojen osuus Suomen ulkomaan alusliikenteestä vuonna 2005 ollut 44 %. Suomalaisalusten osuus saapuneista oli yhteensä kpl, joten ulkomaisten alusten saapumisia oli kpl (= ). Mikäli oletetaan, että kaikki luotsaukset olisivat tapahtuneet ainoastaan ulkomaisilla aluksilla, saataisiin luotsattujen matkojen osuudeksi: [ / (2 x )] x 100 % = [ / ] x 100 % = 62 % 9

21 Taulukko 3 Yhteenveto satamissamme käyneiden, ulkomaisten (ei ruotsalaisten) alusten satamakohtaisista aluskäynneistä ja luotsausmaksuista nettovetoisuusluokittain. Tämän taulukon luvut on laskettu perustuen Merenkulkulaitokselta saatuihin satamakohtaisiin tietoihin [MKL, Linjos-Maunula, 2006], jotka on esitetty liitteessä 4. Alusten satamakohtainen lukumäärä, Aluskäyntejä yhteensä; Luotsausmaksut yhteensä; Nettovetoisuus yhteensä kokoluokittain kokoluokittain % % [euro] 0.3 % % % [euro] 1.3 % % % [euro] 43.7 % % % [euro] 34.0 % % % [euro] 20.6 % yli % % [euro] 0.0 % yli % % [euro] 0.0 % % % [euro] 100 % Ylläesitetyn nettovetoisuusluokittain ryhmitellyn yhteenvetotaulukon perusteella voidaan todeta lisäksi, että yleisin aluskoko rannikkomme satamien ulkomaisten alusten (ei ruotsalaisten) alusliikenteessä on nettovetoisuudeltaan Tähän kokoluokkaan kuuluvien alusten aluskäynnit muodostivat hieman yli puolet ulkomaisten (ei ruotsalaisten) alusten maamme satamien ulkomaan alusliikenteestä v Arvio mahdollisen englanninkielisen linjaluotsauksen käyttöönoton vaikutuksesta luotsausten ja linjaluotsausten lukumäärään on tehty kappaleessa Ruotsin kokemukset Alukset, joita luotsinkäyttövelvollisuus koskee, on Suomessa ja Ruotsissa rajattu kokonsa puolesta hieman eri tavoin, ks. oheinen taulukko 4: Taulukko 4 Kokorajat aluksilla, joita luotsinkäyttövelvollisuus koskee Suomessa Ruotsissa Pituus, suurin > 60 m 70 m Leveys, suurin > 10 m 14 m Syväys, kesälastisyväys suolaisessa vedessä > 4,5 m 4,5 m Ruotsissa on kuitenkin osalle rannikon väylistä edellistä väljemmät rajat, katso lähde [Sjöfs 2005: 13], jonka liitteessä 1 rajat on määritelty väyläkohtaisesti. Mikäli lastin osalta tai muutoin ei muita rajoituksia ole asetettu, ovat esimerkiksi Göteborgin Skandiahamnenin osalta luotsinkäyttövelvollisuuden kokorajat kategorian 3 aluksille 1 Böttöledenin tai Torshamnsledenin kautta seuraavat: pituus 110 m ja leveys 18 m, ilman syväysrajoitusta. Muil- 1 Lähteessä [Sjöfs 2005: 13] on alukset luokiteltu lähinnä lastinsa vaarallisuuden perusteella kolmeen eri kategoriaan, joista kategoriaa 3 koskevat lievimmät rajoitukset. 10

22 la Ruotsin väylillä ovat luotsinkäyttövelvollisten alusten kokorajat em. lähteen mukaan kuitenkin Göteborgia tiukemmat. Ruotsissa asetettiin luotsinkäyttövelvollisuus vuonna Tietylle reitille myönnettyjen, voimassaolevien poikkeuslupien (linjaluotsinkirja = lotsdispens = farledstillstånd) lukumäärä on Ruotsissa ollut melko tasaisesti luokkaa kappaletta. Linjaluotsinkirjojen lisäksi on Ruotsissakin myönnetty erivapauksia (= generalla dispenser), jotka käsittävät koko rannikon tai suuria osia siitä. Näitä erivapauksia oli vuodenvaihteessa voimassa yhteensä 78 kappaletta. Linjaluotsinkirjoja on vuosina ollut vuosittain voimassa noin kappaletta. Vuodenvaihteessa oli linjaluotsinkirjojen lukumäärä yhteensä 881 kappaletta [van der Poll, 2006]. Englannin kielen käyttö (linjaluotsauksessa) alkoi Ruotsissa vuonna 2001, jolloin englanninkielisiä linjaluotsinkirjoja myönnettiin yhteensä 35 kappaletta. Sen jälkeen on englanninkielisten linjaluotsaustutkintojen yleistymisen myötä englanninkielisten linjaluotsinkirjojen lukumäärä Ruotsissa kehittynyt kuvan 2 mukaisesti. Vuodenvaihteessa oli niiden lukumäärä 252 kappaletta. Linjaluotsaustutkintoja järjestetään Ruotsissa nykyisin noin 200 kpl/vuosi, ja niistä noin puolet englanninkielisinä [van der Poll, 2006]. Uusien englanninkielisten linjaluotsinkirjojen lukumäärä ei kasvanut vuoden 2004 jälkeen. Vuonna 2005 niiden osuus kaikkien Ruotsissa voimassaolevien linjaluotsinkirjojen ja erivapauksien yhteenlasketusta lukumäärästä oli noin neljännes. Sjöfartsverketin tietojen mukaan englannin kielen käyttöönotto ei ole vaikuttanut luotsien lukumäärään, sillä ruotsinkielisten linjaluotsinkirjojen ja ruotsalaisalusten lukumäärä on vähentynyt [van der Poll, 2006]. Oheisessa taulukossa 5, jonka tiedot ovat peräisin lähteistä [Sjöfartsverket, 2005] ja [Sjöfartsverket, 2006], on esitetty luotsausten lukumäärät eri meriliikennealueille jaettuna Ruotsissa vuosina Figur: Antal farledstillstånd (svenska och engelska) och generella dispenser Antal farledstillstånd Generella dispenser Farledstillstånd (sv) Farledstillstånd (eng) Kuva 3 Källa: Sjöfartsverket Ruotsia koskevat myönnetyt erivapaudet luotsinkäyttövelvollisuudesta (generella dispenser) sekä linjaluotsinkirjat (farledstillstånd = lotsdispens), ruotsinkieliset (sv) ja englanninkieliset (eng) 11

23 Taulukko 5 Luotsaukset Ruotsissa meriliikennealueittain vuosina Perämeri Selkämeri Tukholma Mälaren Itärannikko Etelärannikko Länsirannikko Vänern Yhteensä Tutkimuksen käyttöön saatiin Ruotsista tiedot siellä vuosina sattuneista, yhteensä 141:stä, Sjöfartsverketin rekisteröimästä yhteentörmäys-, törmäys muuhun kohteeseen sekä karilleajo/pohjakosketus -luokkiin kuuluvasta onnettomuudesta. Kyseisistä onnettomuuksista oli karilleajoja ja pohjakosketuksia yhteensä 76 kappaletta. Viimeksi mainittuja sattui vähintään 70 m pitkille aluksille kaikkiaan 24 kappaletta ja yli 60 m pitkille aluksille kaikkiaan 28 kappaletta. Tapaukset jakaantuivat vuosille 2005 ja 2006 sekä ruotsalaisten ja ulkomaisten osalle taulukon 6 mukaisesti. Taulukon luvut on lisäksi jaoteltu sen mukaan oliko laivalla luotsi vai ei, ja oliko käytössä lupakirja (= tillståndsbevis), eli linjaluotsauskirja. Taulukko 6 Karilleajot ja pohjakosketukset Ruotsissa vuosina 2005 ja Huom! Tämän taulukon lukuja tarkasteltaessa lienee syytä ottaa huomioon lähteessä [Sjöfartsinspektionen, 2006] esitetty huomautus, jonka mukaan ulkomaalaisaluksilla ei Ruotsissa ole (merionnettomuuksien) raportointivelvollisuutta (!). Tällöin ainakin osa tapauksista, joissa luotsi ei ole ollut mukana voi jäädä raportoimatta ja siten myös jäädä puuttumaan onnettomuustietokannoista Luotsaus 70 m > 60 m Kaikki 70 m > 60 m Kaikki Ruotsalaiset alukset Luotsi Ei luotsia Lupakirja Ei tietoa Yhteensä Ulkomaiset alukset Luotsi Ei luotsia Lupakirja Ei tietoa Yhteensä Yhteensä Luotsi Ei luotsia Lupakirja Ei tietoa Yhteensä Ruotsissa sellaisten karilleajojen ja pohjakosketusten, joissa aluksella oli luotsi, suhde luotsausten kokonaismäärään oli vuonna 2005 siten: 3 / = 72,6 x 10-6 karilleajoa/luotsaus (= karilleajoa/luotsaus) 12

24 Edellisen käänteislukuna saadaan (Ruotsissa): / 3 = luotsausta / karilleajo. Vuonna 2005 oli Ruotsissa rahtialusten (matkustaja-alukset ja junalautat siis poislukien) satamakäyntejä kaikkiaan kpl [Sjöfartsverket, 2006]. Asianomaiseen ryhmään kuuluville aluksille sattui karilleajoja ja pohjakosketuksia yhteensä 15 kpl. Siten karilleajojen ja pohjakosketusten suhde yksisuuntaisten matkojen 2 kokonaismäärään ao. alusluokassa v oli: 15 / (2 x ) = 15 / = 252,2 x 10-6 karilleajoa tai pohjakosketusta/ matka. Rahtialusryhmän suhdeluvun käänteislukuna saadaan tuloksena (keskimäärin v. 2005): 1 karilleajo/pohjakosketus matkaa kohden. On huomattava, että jälkimmäisessä joukossa olivat siis mukana myös edellä mainitut luotsatut matkat, joiden lukumäärän eliminointi jälkimmäisestä joukosta ei valitettavasti tässä yhteydessä ollut mahdollista. Kaikkia matkoja koskeva karilleajojen/pohjakosketusten ja tehtyjen matkojen välinen suhdeluku on noin 3,5-kertainen luotsien luotsaamien matkojen vastaavaan suhdelukuun verrattuna. Tämä suhdeluku saattaa olla todellisuudessa suurempikin, sillä lähteen [Sjöfartsinspektionen, 2006] mukaan merionnettomuuksien ilmoitusvelvollisuus ei koske ulkomaalaisia aluksia. Tällöin vähäiset, vähemmän huomiota herättävät onnettomuustapaukset jäänevät helpommin rekisteröimättä, varsinkin silloin kun laivalla ei ole luotsia. Vaikka edellä esitetty vertailu olikin nyt mahdollista tehdä vain vuoden 2005 Ruotsin karilleajo/pohjakosketus- ja liikennetilastoihin perustuen, antanee se jonkinlaisen karkean käsityksen luotsin vaikutuksesta rahtialusten karilleajo- /pohjakosketusfrekvenssiin sikäläisissä olosuhteissa. Jotta tulosten luotettavuus saataisiin varmistettua, tulisi tietojen keruu ja analyysi ulottaa useammalle vuodelle. Lisäksi tulisi pyrkiä selvittämään raportoimattomiksi jäävien tapausten määrä ja muutenkin panostaa voimakkaammin tulosten luotettavuuden takaamiseen. Siten voitaisiin varmistaa, että tilastojen perusteella lasketut tunnusluvut antavat oikean käsityksen todellisesta tilanteesta. 2 Huom. Tässä raportissa yksisuuntainen matka, lyhyesti matka, tarkoittaa yhteen suuntaan tehtyä matkaa. Satamakäynti sisältää yleensä kaksi matkaa, matkan satamaan ja matkan satamasta pois. 13

25 3 MERITURVALLISUUS, ONNETTOMUUDET JA TILASTOT 3.1 Meriturvallisuuden tarkastelutavat Suomen merenkulun nykyistä turvallisuutta tarkastellaan tässä tutkimuksessa kahdesta eri näkökulmasta. Tässä luvussa luodaan katsaus merionnettomuuksiin ja merionnettomuustilastoihin. Myöhemmin, luvussa 6 arvioidaan riskin suuruus, eli lähinnä meriliikenteen nykyinen riskitaso maamme luotsattavilla väylillä ja satamissa. Nykyisellä riskitasolla tarkoitetaan tässä tutkimuksessa vuoden 2005 arvioitua riskitasoa, joka toimii vertailukohtana, kun tutkimuksen myöhemmissä vaiheissa arvioidaan mahdollisen linjaluotsaustutkinnon muutoksen vaikutuksia meriturvallisuuteen. 3.2 Merionnettomuudet IMOn onnettomuustutkintaa koskevassa ohjeistuksessa [IMO, 2005b] merionnettomuuksia ovat: yhteentörmäys (collision), karilleajo ja pohjakosketus (stranding/ grounding), törmäys (contact), tulipalo tai räjähdys (fire or explosion), runkovaurio (hull failure/ failure of watertight doors/ports etc.), konevaurio (machinery damage), laivan tai varusteiden vauriot (damages to ship or equipment), kaatuminen/ pysyvä kallistuma (capsizing / listing), kadonnut: oletettu menetys (missing: assumed lost), pelastusvälineiden käyttöön liittyvät onnettomuudet (accidents with life-saving appliances), muu onnettomuus (other). Eri puolilla maailmaa on aiemmin ollut käytössä myös edellisestä poikkeavia onnettomuustyyppiluetteloita. Pohjoismaissa on melko pitkään ollut käytössä mm. merionnettomuustietokanta DAMA:n mukainen jaottelu eri merionnettomuustyyppeihin, ks. kappaleessa 4.3 esitetty taulukko 9. Tämän tutkimuksen kannalta keskeisimpiä merionnettomuuksia lienevät meriliikenteeseen liittyvät onnettomuudet, yhteentörmäys, karilleajo ja pohjakosketus sekä törmäys, mutta eräät muutkin onnettomuustyypit voivat silti liittyä ehkä merkittävälläkin tavalla turvallisuusarvioinnissa käsiteltävään toimintaan. Suomessa merionnettomuuksia tutkivat muun muassa merenkulkuviranomaiset (MKL) ja Onnettomuustutkintakeskus. Vastaavaa toimintaa harjoittavat ulkomailla mm. Sjöfartsinspektionen ja Statens Haverikommission (SHK) Ruotsissa, Søfartsstyrelsen Tanskassa, Bundesstelle für Seeunfalluntersuchung Saksassa, Marine Accident Investigation Branch Isossa-Britanniassa ja Transportation Safety Board of Canada Kanadassa. Edellä lueteltujen organisaatioiden, Internet-sivustoilta, ks. alaviite 3, on löydettävissä ja luettavissa tutkintaselostukset useista viimeaikaisista vesiliikenteeseen, ja sen osana 3 OTK:n kotisivuston osoite Internetissä: SHK:n kotisivuston osoite Internetissä: Sjöfartsispektionenin kotisivuston osoite Internetissä: 210.aspx. Em. sivustojen kautta on löydettävissä muiden vastaavien, merionnettomuuksien tutkintaa harjoittavien organisaatioiden vastaavat kotisivustot, joilla on julkaistu onnettomuusselvityksiä / tutkintaraportteja. 14

26 meriliikenteeseen liittyvistä onnettomuuksista. Joukosta löytyy sekä luotsauksessa että linjaluotsauksessa sattuneita merionnettomuuksia 4. OTK:n vesiliikenneonnettomuuksien johtavan tutkijan mukaan, ks. [Heikkilä, 2006], ei ainakaan Suomessa tutkituissa merionnettomuustapauksissa ole havaittu suuria kieliongelmia. Luotsaukseen eräissä tapauksissa liittyneitä ongelmakohtia on tuotu esiin niitä koskeneissa tutkintaselostuksissa ja erillisselvityksessä, ks. [OTK, 2006]. Ongelmien hoito vienee oman aikansa. Tekijöitä, jotka mahdollisessa englanninkielisessä linjaluotsauskäytännössä tulevat korostumaan [Heikkilä, 2006] ovat mm. (aakkosjärjestyksessä): - Englannin kielen ääntämys - Fatigue, eli väsymys ja vahtipäällikön nukahtaminen, josta OTK:lla on tekeillä erillisselvitys - Hätätilanteiden kommunikaatio ja siinä käytettävä kieli - Ongelmana on, että kielitaitovaatimus eskaloituu aika laajalle alueelle - Porsaanreiät (lähinnä ilmeisesti linjaluotsitutkintomenettelyn onnistuneeseen suoritukseen liittyen) - Tarvittavat standardifraasit (tulisi ilmeisesti ainakin selvittää tarpeet Suomessa) - VTS:n rooli informaation välityksessä laivalle Koti- ja ulkomaisten merionnettomuusraporttien joukosta löytyy runsaasti tapauksia, joihin liittyy lepoaikamääräysten rikkomuksia ja mahdollinen väsymys tai jopa nukahtaminen, ks. esimerkiksi OCEAN PRIDE [OTK, C1/2000 M], CINDY [OTK, C9/2001 M] ja STEEL-BOARD [OTK, C4/2002 M]. KAREN DANIELSENin tapauksessa, [DMA, 2005], vaikutti tapahtumiin lisäksi alkoholi. Viimeksi mainittu tapaus toi myös esiin VTS-toiminnan rajoitukset kaikkien navigointiin liittyvien onnettomuuksien ehkäisijänä 5. Selviä linjaluotsauskäytännön rikkomuksia voitiin havaita esimerkiksi ARCO ARUNin [MAIB, 1998] ja FYKANin [SD, 2001] tapauksissa. 3.3 Merionnettomuustilastot Merenkulkulaitoksen tilastoimat merionnettomuudet, ks. lähteet [MKL Vt, ] ja [MKL/Merionn, 2007] vuosilta on esitetty oheisessa kuvassa 4 ja taulukossa 7. Tilastojen mukaan on esimerkiksi karilleajojen (ja pohjakosketusten) esiintymistaajuus laskenut selvästi. Esimerkiksi karilleajojen lukumäärä on likipitäen puolittunut, jos verrataan viisivuotisjaksoja ja keskenään. Yhteentörmäysten ja muiden törmäysten osalta ei muutos ole ollut yhtä huomattava. Vuosittaiset vaihtelut tapausten lukumäärissä ovat olleet melko suuriakin, minkä takia tasoitettu on- 4 Luotsauksessa sattuneita merionnettomuuksia on OTK tutkinut selvästi enemmän kuin linjaluotsauksessa sattuneita tapauksia. Esimerkkeinä edellisistä mainittakoon ms CITY OF SUNDERLAND Hangon edustalla [OTK, C 2/2002 M], SUPERFAST VII samaten Hangossa [B 7/2004 M] sekä ALANDIA [OTK, B 8/2004 M], jälkimmäisestä ryhmästä käynevät esimerkeiksi puolestaan vaikkapa FINNFELLOW [OTK, B 2/2000] ja FINNCLIPPER [OTK, B 1/2004 M]. Eräs tapaus sattui linjaluotsaustutkintoon kuuluvaa koeluotsausta suoritettaessa, ks. ISABELLA [OTK, B1/2001 M]. 5 Lyhyt käytettävissä oleva aika poikkeaman havaitsemiseen ja korjaavien toimenpiteiden suoritukseen kapeilla väylillämme (laivalla) tuotiin esiin myös lähteessä [Ahvenjärvi, 2003]. 15

SÄÄDÖSKOKOELMA. 1998 Julkaistu Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998 N:o 90 97. Luotsauslaki. N:o 90

SÄÄDÖSKOKOELMA. 1998 Julkaistu Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998 N:o 90 97. Luotsauslaki. N:o 90 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1998 Julkaistu Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998 N:o 90 97 SISÄLLYS N:o Sivu 90 Luotsauslaki... 205 91 Asetus luotsauslain voimaantulosta... 208 92 Luotsausasetus... 209 93 Asetus

Lisätiedot

KOTKA VTS MASTER'S GUIDE

KOTKA VTS MASTER'S GUIDE 1 (5) KOTKA VTS MASTER'S GUIDE Alusliikennepalvelut Alusliikennepalveluista säädetään Alusliikennepalvelulaissa 623/2005 ja Valtioneuvoston asetuksella alusliikennepalvelusta 763/2005 ja 1798/2009. ALUSLIIKENNEPALVELUUN

Lisätiedot

Luotsin ohjauskirjan myöntämisen edellytykset ja merikapteeninkirjan uusiminen vastaavalla palvelulla luotsina

Luotsin ohjauskirjan myöntämisen edellytykset ja merikapteeninkirjan uusiminen vastaavalla palvelulla luotsina 1 (7) Antopäivä: 24.3.2014 Voimaantulopäivä: 24.3.2014 Voimassa: toistaiseksi Asiaan liittyvät säännökset ja määräykset: Luotsauslaki (940/2003), valtioneuvoston asetus luotsauksesta (246/2011), Liikenteen

Lisätiedot

Luotsausmaksut kannetaan euroina seuraavan taksan mukaisesti: 1 000-3 000 286 572 925 1 245 1 615 1 951 2 472 3 196

Luotsausmaksut kannetaan euroina seuraavan taksan mukaisesti: 1 000-3 000 286 572 925 1 245 1 615 1 951 2 472 3 196 3376 N:o 1199 Liite 1 LUOTSAUSMAKSUT SUOMEN ALUEVESILLÄ Luotsausmaksut kannetaan euroina seuraavan taksan mukaisesti: LUOTSAUSTAKSA Luotsattavan aluksen nettovetoisuus Luotsatun matkan pituus meripeninkulmissa

Lisätiedot

Asia: Hallituksen esitys 251/2009 (luotsauslain muuttaminen)

Asia: Hallituksen esitys 251/2009 (luotsauslain muuttaminen) Liikenne- ja viestintävaliokunnalle Asia: Hallituksen esitys 251/2009 (luotsauslain muuttaminen) Liikenne- ja viestintävaliokunnan varattua Luotsiliitto-Lotsförbundet ry:lle (Jäljempänä Liitto) mahdollisuuden

Lisätiedot

Laivat törmäyskurssilla - kuinka suurella todennäköisyydellä?

Laivat törmäyskurssilla - kuinka suurella todennäköisyydellä? Laivat törmäyskurssilla - kuinka suurella todennäköisyydellä? DI Maria Hänninen Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu Sovelletun mekaniikan laitos, Meritekniikka SAFGOF - Research for the Baltic -seminar

Lisätiedot

Meriturvallisuuden yhteiskunnalliset ohjauskeinot ja niiden vaikuttavuus

Meriturvallisuuden yhteiskunnalliset ohjauskeinot ja niiden vaikuttavuus Meriturvallisuuden yhteiskunnalliset ohjauskeinot ja niiden vaikuttavuus 0 Esityksen sisältö Meriturvallisuuden yhteiskunnalliset ohjauskeinot - nykytila Suomalaisille merenkulun asiantuntijoille tehdyn

Lisätiedot

Ajankohtaista sääntelystä - Kotimaanliikenteen matkustaja-alusyrittäjien

Ajankohtaista sääntelystä - Kotimaanliikenteen matkustaja-alusyrittäjien Ajankohtaista sääntelystä - Kotimaanliikenteen matkustaja-alusyrittäjien turvallisuuspäivä Johtava asiantuntija Aleksi Uttula Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Käsiteltävät asiat HE 99/2014 Hallituksen

Lisätiedot

Meriturvallisuus ei parane syyllistämällä

Meriturvallisuus ei parane syyllistämällä Meriturvallisuus ei parane syyllistämällä 6.9.2012 Asiakas- ja potilasturvallisuus ammattieettisenä haasteena Jenni Storgård 0 Esityksen sisältö Meriturvallisuuden kehitys Merenkulun ominaispiirteitä Merionnettomuudet

Lisätiedot

15.5.2015. Saimaa VTS Master s Guide

15.5.2015. Saimaa VTS Master s Guide 15.5.2015 Saimaa VTS Master s Guide 2 Sisällysluettelo 1 ALUSLIIKENNEPALVELUUN OSALLISTUMINEN... 3 2 VTS-ALUE... 3 3 LIIKENNEILMOITUKSET... 3 3.1 Vaadittavat ilmoitukset... 3 3.2 Avatattavat sillat...

Lisätiedot

FINNPILOT PILOTAGE OY Luotsauksen palveluehdot 1.1.2015

FINNPILOT PILOTAGE OY Luotsauksen palveluehdot 1.1.2015 FINNPILOT PILOTAGE OY Luotsauksen palveluehdot 1.1.2015 Luotsauspalvelua koskevat yleiset palveluehdot alusliikenteen toimijoille. Sisällys 1. Johdanto... 3 2. Palveluehtojen soveltaminen ja voimassaolo...

Lisätiedot

HE 144/1997 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 144/1997 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 144/1997 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle luotsauslaiksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi luotsauslaki. Lain tarkoituksena olisi alusliikenteen turvallisuuden edistäminen

Lisätiedot

Liikenne ja viestintäministeriö

Liikenne ja viestintäministeriö Liikenne ja viestintäministeriö Asia: Luotsauslain muutostyö Luotsiliiton saatua tilaisuuden kirjallisten huomautusten tekemiseen vireillä olevan luotsauslain muutosehdotusten johdosta, luotsiliitto kunnioittavasti

Lisätiedot

METKU / MERENKULUN TURVALLISUUSKULTTUURIN KEHITTÄMINEN WP1 / Merenkulun turvallisuuden tunnusluvut METKU

METKU / MERENKULUN TURVALLISUUSKULTTUURIN KEHITTÄMINEN WP1 / Merenkulun turvallisuuden tunnusluvut METKU METKU MERENKULUN TURVALLISUUSKULTTUURIN KEHITTÄMINEN WP1 / Merenkulun turvallisuuden tunnusluvut Osaprojektin toteuttaja: TKK/ Sovelletun mekaniikan laitos/ Meritekniikka KIRJALLISUUSTUTKIMUS: A REVIEW

Lisätiedot

Asia: Luotsauslain muuttaminen/hallituksen esitysluonnos Viite: Liikenne- ja viestintäministeriön kirje 17.6.2009; LVM 067:00/2009

Asia: Luotsauslain muuttaminen/hallituksen esitysluonnos Viite: Liikenne- ja viestintäministeriön kirje 17.6.2009; LVM 067:00/2009 Liikenne- ja viestintäministeriölle Asia: Luotsauslain muuttaminen/hallituksen esitysluonnos Viite: Liikenne- ja viestintäministeriön kirje 17.6.2009; LVM 067:00/2009 Pyydettynä lausuntona Luotsiliitto-

Lisätiedot

Aapontie 3 A, 02180 Espoo Puh. 09-176 141 Fax. 09-179 534 sähköposti: aatsto.haapajokiky@elisanet.fi

Aapontie 3 A, 02180 Espoo Puh. 09-176 141 Fax. 09-179 534 sähköposti: aatsto.haapajokiky@elisanet.fi Asianajotoimisto Ky ILMARI HAAPAJOKI Aapontie 3 A, 02180 Espoo Puh. 09-176 141 Fax. 09-179 534 sähköposti: aatsto.haapajokiky@elisanet.fi Luotsausliikelaitokselle 1. Johdannoksi Luotsausliikelaitos 16.8.2007

Lisätiedot

Meritilannekuva ja dynaaminen riskienhallinta paikkatiedoin. Tommi Arola Meriliikenteen ohjaus

Meritilannekuva ja dynaaminen riskienhallinta paikkatiedoin. Tommi Arola Meriliikenteen ohjaus Meritilannekuva ja dynaaminen riskienhallinta paikkatiedoin Tommi Arola Meriliikenteen ohjaus Teemat Suomenlahden alusliikenne ja alusliikennepalvelu Missä tietoa tarvitaan ja mitä tietoa välitetään merenkulkijoille?

Lisätiedot

MERIKOTKA tutkimustoiminta

MERIKOTKA tutkimustoiminta MERIKOTKA tutkimustoiminta 29.11.2007 Ulla Tapaninen, professori Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.merikotka.fi mkk.utu.fi Strategiset perusteet Lähtökohdat meriliikenteen

Lisätiedot

Ympäristöriskien kartoitus Suomenlahdella - meriliikenteen kehityksen vaikutuksista Jorma Rytkönen, VTT tuotteet ja tuotanto

Ympäristöriskien kartoitus Suomenlahdella - meriliikenteen kehityksen vaikutuksista Jorma Rytkönen, VTT tuotteet ja tuotanto Ympäristöriskien kartoitus Suomenlahdella - meriliikenteen kehityksen vaikutuksista Jorma Rytkönen, VTT tuotteet ja tuotanto Logistiikan opettajien ja tutkijoiden päivät, 07-09.11.2003 Lappeenranta Esityksen

Lisätiedot

Liikenne ja viestintäministeriölle MERILIIKENNESTRAREGIA 2014 2022

Liikenne ja viestintäministeriölle MERILIIKENNESTRAREGIA 2014 2022 1 Liikenne ja viestintäministeriölle MERILIIKENNESTRAREGIA 2014 2022 Liikenne ja viestintäministeriö on laatinut luonnokseen meriliikennestrategia 2014 2022. Luotsiliitto kommentoi luonnosta keskittyen

Lisätiedot

Helsinki VTS Master s Guide

Helsinki VTS Master s Guide Helsinki VTS Master s Guide 30.5.2014 2 Sisällysluettelo 1 ALUSLIIKENNEPALVELUUN OSALLISTUMINEN... 3 2 VTS-ALUE... 3 2.1 Helsinki VTS sektori 1... 3 2.2 Helsinki VTS sektori 2... 3 3 LIIKENNEILMOITUKSET...

Lisätiedot

ONNETTOMUUKSIEN UHKA-ARVIO SUOMENLAHDEN MERIPELASTUSLOHKOLLA LIITE 6 6.12.2013 1 (2) Onnettomuuksien uhka-arvio Suomenlahden meripelastuslohkolla

ONNETTOMUUKSIEN UHKA-ARVIO SUOMENLAHDEN MERIPELASTUSLOHKOLLA LIITE 6 6.12.2013 1 (2) Onnettomuuksien uhka-arvio Suomenlahden meripelastuslohkolla 1 (2) Onnettomuuksien uhka-arvio Suomenlahden meripelastuslohkolla Yleisellä tasolla uhka-arviota on käsitelty Monialaisiin Merionnettomuuksiin Varautumisen yhteistoimintasuunnitelmassa. Suomenlahden meripelastuslohkolla

Lisätiedot

KAUPPA-ALUSTUKIHAKEMUKSEN TÄYTTÄMINEN

KAUPPA-ALUSTUKIHAKEMUKSEN TÄYTTÄMINEN OHJE 10.2.2016 KAUPPA-ALUSTUKIHAKEMUKSEN TÄYTTÄMINEN Yleisohjeet Nämä ohjeet on annettu meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantamisesta annetun lain (1277/2007) perusteella maksettavan

Lisätiedot

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Liikenne- ja viestintäministeriö 22. Tutkimus ja kehittäminen (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään lisäystä 53 000 euroa. Selvitysosa:

Lisätiedot

Alusten radiolaitteet

Alusten radiolaitteet Perustelumuistio 1(5) 20.11.2014 Alusten radiolaitteet Määräyksen tausta ja säädösperusta Voimassa oleva määräys alusten radiolaitteista ja niihin liittyvistä järjestelyistä Vuoden 2010 alusta voimaan

Lisätiedot

Ankkurointialueiden suunnittelu, perustaminen ja merkitseminen

Ankkurointialueiden suunnittelu, perustaminen ja merkitseminen Merenkulkulaitoksen sisäisiä julkaisuja 8/2007 Ankkurointialueiden suunnittelu, perustaminen ja merkitseminen Helsinki 2007 ISSN 1456-9442 Sivu 1/8 Ankkurointialueiden suunnittelu, perustaminen ja merkitseminen

Lisätiedot

Tullin määräys Suomen satamiin saapuvia ja Suomen satamista lähteviä aluksia koskevasta ilmoitusmenettelystä

Tullin määräys Suomen satamiin saapuvia ja Suomen satamista lähteviä aluksia koskevasta ilmoitusmenettelystä 1 Tulli Määräys Dnro Antopäivä 49/2015 29.5.2015 Säädösperusta Alusliikennepalvelulaki (623/2005) 20 a (225/2012), 22 a (225/2012), 22 b (225/2012), 22 c (791/2013) ja 22 g (791/2013) Väylämaksulaki (1122/2005)

Lisätiedot

Vaatimuksenmukaisuus. Osastonjohtaja Sanna Sonninen

Vaatimuksenmukaisuus. Osastonjohtaja Sanna Sonninen Uusi Trafi Vaatimuksenmukaisuus ja lupa-asiat Osastonjohtaja Sanna Sonninen Eläköön.fi kampanjointi -tee liikenneturvallisuuslupauslli l Liikenteen turvallisuusvirasto 2 Trafi merenkulun lupaviranomaisena

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriölle

Liikenne- ja viestintäministeriölle 1 Liikenne- ja viestintäministeriölle Lausuntopyyntö, Hallituksen esitys (LVM 960/03/2015) laeiksi luotsauslain ja alusliikennepalvelulain muuttamiseksi Pyydettynä lausuntona Luotsiliito Lotsförbundet

Lisätiedot

Alusten radiolaitteet

Alusten radiolaitteet Alusten radiolaitteet TRAFI/5379/03.04.01.00/2014 Erityisasiantuntija Jami Metsärinne Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Muutos ja voimaantulo Vuonna 2011 annetun määräyksen toimivuudesta on kerätty

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

IMDG- muutokset 2013

IMDG- muutokset 2013 IMDG- muutokset 2013 ADR-SEMINAARI 14.2.2013 Kuljetuskuution auditorio Erityisasiantuntija Jyrki Vähätalo Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Kansainvälinen merenkulkujärjestö (International Maritime

Lisätiedot

1. Yleiset periaatteet ja julkaisutiedot 2

1. Yleiset periaatteet ja julkaisutiedot 2 Työsuojelurahasto Ohje 1 Työsuojelurahaston rahoittamien hankkeiden PAINETUT JA VERKOSSA JULKAISTAVAT LOPPURAPORTIT Sisältö sivu 1. Yleiset periaatteet ja julkaisutiedot 2 1.1. Yleiset periaatteet. 2 1.2.

Lisätiedot

Merenkulkulaitoksen kulkuväylien perustamiskäytäntö

Merenkulkulaitoksen kulkuväylien perustamiskäytäntö Merenkulkulaitoksen julkaisuja 9/2007 Merenkulkulaitoksen kulkuväylien perustamiskäytäntö Helsinki 2007 ISBN 978-951-49-2132-2 ISSN 1456-7814 Julkaisija KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä 1.9.2007 Tekijät

Lisätiedot

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa) Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,

Lisätiedot

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen

Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015 Jenni Kuronen 0 Suomenlahden meriliikennevirrat WP1 Tavoitteet: Selvittää Suomenlahden meriliikennevirrat v. 2007 Tuottaa tulevaisuusskenaarioita Suomenlahden

Lisätiedot

VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI

VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI Tampere 13.10.2011 Markku Mylly Toimitusjohtaja Suomen Satamaliitto ry. Esityksen sisältö. Suomen Satamaliitto ry. Satamaverkko Suomessa Merikuljetukset Suomen

Lisätiedot

Finnpilot Pilotage Oy. Asiakastilaisuus 26.1.2015

Finnpilot Pilotage Oy. Asiakastilaisuus 26.1.2015 Finnpilot Pilotage Oy Asiakastilaisuus 26.1.2015 Ohjelma 13.00-13.15 Tilaisuuden avaus ja Finnpilot osallistujien esittely Matti Pajula 13.15 14.00 Luotsaustoiminnan ajankohtaiset asiat Kari Kosonen 14.00-14.20

Lisätiedot

Painolastivesiyleissopimus - pääpiirteet ja voimaansaattaminen Suomessa

Painolastivesiyleissopimus - pääpiirteet ja voimaansaattaminen Suomessa Painolastivesiyleissopimus - pääpiirteet ja voimaansaattaminen Suomessa Lolan Eriksson Hallitusneuvos 25.2.2015 Yleissopimuksen tausta Torjutaan alusten painolastivesien ja sedimenttien mukana leviäviä

Lisätiedot

Meriliikenne ja meriturvallisuus Kymenlaakson maakuntaseminaari 15.12.2003, Voikaan sali, Kuusankoski. Jorma Rytkönen VTT Tuotteet ja tuotanto

Meriliikenne ja meriturvallisuus Kymenlaakson maakuntaseminaari 15.12.2003, Voikaan sali, Kuusankoski. Jorma Rytkönen VTT Tuotteet ja tuotanto Meriliikenne ja meriturvallisuus Kymenlaakson maakuntaseminaari 15.12.2003, Voikaan sali, Kuusankoski Jorma Rytkönen VTT Tuotteet ja tuotanto Esityksen sisältö Meriturvallisuus (Maritime Safety), Meriturvallisuuden

Lisätiedot

Yksikönpäällikkö Juha-Matti Korsi

Yksikönpäällikkö Juha-Matti Korsi Operatiivinen valvonta Yksikönpäällikkö Juha-Matti Korsi Tehtävät liikenneturvallisuus ja ympäristö äi kaikessa mukana Annamme tarvittavia i lupia, hyväksyntöjä ja muita päätöksiä sekä toimialaa koskevia

Lisätiedot

Laivatarkastuskoulutus 20-21.1.2016. Osa II 18.1.2016

Laivatarkastuskoulutus 20-21.1.2016. Osa II 18.1.2016 Laivatarkastuskoulutus 20-21.1.2016 Osa II 18.1.2016 Koulutuksen tavoitteet: Harmonisoida ja kehittää tarkastuskäytäntöjä todistuksia myöntävissä satamissa Tutustuttaa osallistujat asiasta laadittuihin

Lisätiedot

Vesiliikenneonnettomuustilasto ENNAKKOTIETO TAMMI-HUHTIKUU 2015

Vesiliikenneonnettomuustilasto ENNAKKOTIETO TAMMI-HUHTIKUU 2015 Vesiliikenneonnettomuustilasto ENNAKKOTIETO TAMMI-HUHTIKUU 5 TUOTESELOSTE KAAVIOT Kaavio. Vesiliikenneonnettomuuksissa kuolleet Kaavio. Vesiliikenneonnettomuuksissa kuolleet vesialueittain Kaavio 3. Vesiliikenneonnettomuuksissa

Lisätiedot

SeaSafety-tutkimushanke T I L A N N E K A T S A U S H U H T I K U U 2 0 1 6

SeaSafety-tutkimushanke T I L A N N E K A T S A U S H U H T I K U U 2 0 1 6 SeaSafety-tutkimushanke T I L A N N E K A T S A U S H U H T I K U U 2 0 1 6 ISTOCK Inhimillisten tekijöiden jäljillä 2. työpajassa Työpaja II Trafin tiloissa 18.2.2016 13 osallistujaa yhteistyöorganisaatioista

Lisätiedot

4 Tavaramaksusta ovat vapaat seuraavat tavarat:

4 Tavaramaksusta ovat vapaat seuraavat tavarat: 1 RAAHEN KAUPUNGIN SATAMAMAKSUTAKSA 2014 Sataman johtokunta 26.11.2013 Voimassa 1.1.2014 alkaen TAVARAMAKSU Yleiset perusteet 1 Tavaramaksu on suoritettava tämän taksan maksutaulukkojen mukaisesti vesitse

Lisätiedot

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Puhe ja kieli, 27:4, 141 147 (2007) 3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Soile Loukusa, Oulun yliopisto, suomen kielen, informaatiotutkimuksen ja logopedian laitos & University

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Koulutusrahastosta annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi Koulutusrahastosta annettua lakia. Ammattitutkintostipendin myöntämisen edellytyksiä

Lisätiedot

Luotsauksen kehittäminen Työryhmän loppuraportti

Luotsauksen kehittäminen Työryhmän loppuraportti LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN JULKAISUJA 14/2007 Luotsauksen kehittäminen Työryhmän loppuraportti Helsinki, 2007 KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä 1.3.2007 Tekijät (toimielimestä: toimielimen nimi,

Lisätiedot

Onnettomuuksista oppiminen ja turvallisuuden parantaminen

Onnettomuuksista oppiminen ja turvallisuuden parantaminen Onnettomuuksista oppiminen ja turvallisuuden parantaminen Johtava tutkija Kai Valonen Onnettomuustutkintakeskus www.turvallisuustutkinta.fi Tutkitaan Suuronnettomuudet Ilmailu, raideliikenne ja vesiliikenne

Lisätiedot

PSYKOLOGIAN ARTIKKELI- JA MONOGRAFIAVÄITÖSKIRJOJEN RAKENNE MUISTILISTAA VÄITÖSKIRJOJEN OHJAAJILLE JA OHJATTAVILLE

PSYKOLOGIAN ARTIKKELI- JA MONOGRAFIAVÄITÖSKIRJOJEN RAKENNE MUISTILISTAA VÄITÖSKIRJOJEN OHJAAJILLE JA OHJATTAVILLE PSYKOLOGIAN ARTIKKELI- JA MONOGRAFIAVÄITÖSKIRJOJEN RAKENNE MUISTILISTAA VÄITÖSKIRJOJEN OHJAAJILLE JA OHJATTAVILLE TYÖN TARKASTUKSEN JA PAINATUKSEN ETENEMINEN Timo Suutama 8.10.2014 Artikkeliväitöskirjan

Lisätiedot

Riippumattomat arviointilaitokset

Riippumattomat arviointilaitokset Riippumattomat arviointilaitokset CSM Riskienhallinta -asetuksen mukainen riippumaton arviointi Komission asetus (352/2009/EY) yhteisestä turvallisuusmenetelmästä, CSM riskienhallinta-asetus, vaatii rautatiejärjestelmässä

Lisätiedot

Selvitys sähköisen arkistoinnin haasteista

Selvitys sähköisen arkistoinnin haasteista TOIMINTA JA HALLINTO 2006:32 Selvitys sähköisen arkistoinnin haasteista Käräjäoikeuksien tilanteen kartoitus OIKEUSMINISTERIÖN TOIMINTA JA HALLINTO 2006:32 Selvitys sähköisen arkistoinnin haasteista Käräjäoikeuksien

Lisätiedot

Luotsattavat väylät ja luotsipaikat

Luotsattavat väylät ja luotsipaikat Määräys 1 (38) Antopäivä: 15.6.2011 Voimaantulopäivä: 1.7.2011 Säädösperusta: Luotsauslaki (940/2003) 21 :n 3 momentti Voimassa: Toistaiseksi Kumoaa määräyksen: Merenkulkulaitoksen määräykset luotsattavista

Lisätiedot

Turvallisuusselvityslaki ja käytännön toimijat. Säätytalo 18.11.2014 Suojelupoliisin lausuntotoiminto, ylitarkastaja Astrid Geisor-Goman

Turvallisuusselvityslaki ja käytännön toimijat. Säätytalo 18.11.2014 Suojelupoliisin lausuntotoiminto, ylitarkastaja Astrid Geisor-Goman Turvallisuusselvityslaki ja käytännön toimijat Säätytalo Suojelupoliisin lausuntotoiminto, ylitarkastaja Astrid Geisor-Goman Supon ennalta estävä tehtävä Suojelupoliisin tulee lakisääteisen tehtävän toteuttamiseksi

Lisätiedot

Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi

Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi Riskien arvioinnin työkalu ohjelmapalveluiden tuottajille Ohje riskien arvioinnin työkalun käyttämiseksi Tämä riskien arvioinnin työkalu on tarkoitettu matkailualan ohjelmapalveluja tarjoaville yrityksille.

Lisätiedot

Pienten säiliöalusten luotsinkäyttövelvollisuus Elisa Holma, Tapio Karvonen

Pienten säiliöalusten luotsinkäyttövelvollisuus Elisa Holma, Tapio Karvonen Pienten säiliöalusten luotsinkäyttövelvollisuus Elisa Holma, Tapio Karvonen Trafin julkaisuja Trafis publikationer Trafis Publications 16/2012 Pienten säiliöalusten luotsinkäyttövelvollisuus Elisa Holma

Lisätiedot

Onnettomuustutkinta turvallisuuden kehittäjänä

Onnettomuustutkinta turvallisuuden kehittäjänä ONNETTOMUUSTUTKINTAKESKUS CENTRALEN FÖR UNDERSÖKNING AV OLYCKOR ACCIDENT INVESTIGATION BOARD FINLAND Sörnäisten rantatie 33 C, 00580 Helsinki, Finland www.onnettomuustutkinta.fi Onnettomuustutkinta turvallisuuden

Lisätiedot

Lennonjohtajan ja lennonjohtajaoppilaan lupakirja

Lennonjohtajan ja lennonjohtajaoppilaan lupakirja 1 (5) Antopäivä: 29.1.2013 Säädösperusta: Voimaantulopäivä: 1.2.2013 Voimassa: Toistaiseksi Tämä ilmailumääräys on annettu ilmailulain (1194/2009) 45, 46, 119 ja 120 :n nojalla ottaen huomioon lennonjohtajien

Lisätiedot

Verkkokauppatilasto 2014. Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen 2014/H1

Verkkokauppatilasto 2014. Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen 2014/H1 Verkkokauppatilasto 2014 Perustietoa verkkokauppaseurannasta sekä verkko-ostaminen 2014/H1 Verkkokauppatilasto Suomalaisen verkkokaupan arvo Verkkokauppatilasto sisältää kaiken verkkokauppaostamisen Kaikki

Lisätiedot

MERIKARVIAN SATAMA. Satamamaksutaksa

MERIKARVIAN SATAMA. Satamamaksutaksa MERIKARVIAN SATAMA Satamamaksutaksa Satamamaksutaksaa koskevat yleiset määräykset 1. Satamamaksutaksan mukainen lasku on maksettava laskussa mainittuun eräpäivään mennessä. Viivästyskorko on korkolain

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ajoneuvojen katsastusluvista annetun lain 5 ja 10 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ajoneuvojen katsastusluvista annettua lakia siten, että henkilö

Lisätiedot

Englannin kielen taidon osoittaminen ja varmentaminen opiskelijavalinnoissa

Englannin kielen taidon osoittaminen ja varmentaminen opiskelijavalinnoissa Englannin kielen taidon osoittaminen ja varmentaminen opiskelijavalinnoissa Sessio B4: Englannin kielen testit ja moni muu asia apuna opiskelijavalinnoissa Kv-kevätpäivät 2014 Katri Ventus, Aalto-yliopiston

Lisätiedot

Merenkulkulaitoksen julkaisuja 7/2008 Englanninkielisen linjaluotsauksen kieleen ja kommunikaatioon liittyvät riskit ja riskienhallintakeinot

Merenkulkulaitoksen julkaisuja 7/2008 Englanninkielisen linjaluotsauksen kieleen ja kommunikaatioon liittyvät riskit ja riskienhallintakeinot Merenkulkulaitoksen julkaisuja 7/2008 Englanninkielisen linjaluotsauksen kieleen ja kommunikaatioon liittyvät riskit ja riskienhallintakeinot Helsinki 2008 ISBN 978 951 49 2144 5 2 Merenkulkulaitoksen

Lisätiedot

Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta

Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain 5 :n muuttamisesta Ehdotus hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kielilain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kielilakia. Esityksen mukaan yksikielinen kunta voitaisiin

Lisätiedot

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista. Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. 13.8.1976/680 Laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa. Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 (30.12.1992/1536) Yhteiskunnallisesti

Lisätiedot

Jatko-opintovaihtoehdot/ Further studies

Jatko-opintovaihtoehdot/ Further studies Jatko-opintovaihtoehdot/ Further studies Lukion jälkeen.. Ammatillinen toinen aste 2v. Ammattikorkeakoulut 3,5-4v. Yliopistot 5,5-6 v. Opinnot ulkomailla After Upper Secondary Vocational school, 2 years

Lisätiedot

ASUNTOSPRINKLAUS SUOMESSA

ASUNTOSPRINKLAUS SUOMESSA TIIVISTELMÄ ASUNTOSPRINKLAUS SUOMESSA Kati Tillander, Kaisa Belloni, Tuomo Rinne, Jukka Vaari ja Tuomas Paloposki VTT PL 1000, 02044 VTT Asuntosprinklaus Suomessa on kaksivaiheinen asuntosprinklauksen

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

Jatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille

Jatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille Jatko-opintoja ruotsista kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien

Lisätiedot

Turvallisuusselvityslaki ja käytännön toimijat. Säätytalo 18.11.2014 Suojelupoliisin lausuntotoiminto, ylitarkastaja Astrid Geisor-Goman

Turvallisuusselvityslaki ja käytännön toimijat. Säätytalo 18.11.2014 Suojelupoliisin lausuntotoiminto, ylitarkastaja Astrid Geisor-Goman Turvallisuusselvityslaki ja käytännön toimijat Säätytalo 18.11.2014 Suojelupoliisin lausuntotoiminto, ylitarkastaja Astrid Geisor-Goman Supon ennalta estävä tehtävä Suojelupoliisin tulee lakisääteisen

Lisätiedot

SATAMIEN KEHITYSNÄKYMÄT JA KILPAILUKYKY - GLOBAALISTI JA KANSALLISESTI -

SATAMIEN KEHITYSNÄKYMÄT JA KILPAILUKYKY - GLOBAALISTI JA KANSALLISESTI - SATAMIEN KEHITYSNÄKYMÄT JA KILPAILUKYKY - GLOBAALISTI JA KANSALLISESTI - Kymenlaakson kauppakamari / logistiikkapäivä 24.5.2010 Toimitusjohtaja Markku Mylly Suomen Satamaliitto Kurssi kohti tulevaa Mitä

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 212/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tieliikennelain :n muuttamisesta Tieliikennelakiin ehdotetaan koottaviksi liikenteen ohjauslaitteista annettavia asetuksia ja määräyksiä koskevat valtuussäännökset.

Lisätiedot

Tekstiviestit puhepalvelunumeroihin 3/2008

Tekstiviestit puhepalvelunumeroihin 3/2008 Tekstiviestit puhepalvelunumeroihin 3/2008 Työryhmäraportti 3/2008 1 (6) Julkaisija Tekijät Työryhmä Tekstiviestit puhepalvelunumeroihin KUVAILULEHTI Asiakirjan päivämäärä 30.4.2008 Asiakirjan laji Työryhmäraportti

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 14/2013

Määräykset ja ohjeet 14/2013 Määräykset ja ohjeet 14/2013 Kolmansien maiden kaupankäyntiosapuolet Dnro FIVA 15/01.00/2013 Antopäivä 10.6.2013 Voimaantulopäivä 1.7.2013 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi

Lisätiedot

Työkaluja PRH:n peruspatenttipalvelun myymiseen

Työkaluja PRH:n peruspatenttipalvelun myymiseen Työkaluja PRH:n peruspatenttipalvelun myymiseen Patentit Teollisuus Tekniikka 2014 2015 Erikoistyö (salainen), tiivistelmä TkT Kari Koskenhely, PRH 25.6.2015 Helsinki Aalto University Professional Development

Lisätiedot

Muutokset perustuvat Liikenneviraston 1. helmikuuta 2015 päivättyyn hakemukseen.

Muutokset perustuvat Liikenneviraston 1. helmikuuta 2015 päivättyyn hakemukseen. Liikenne ja viestintäministeriön päätös 1 alusliikennepalvelun perustamista koskevan liikenne- ja viestintäministeriön päätöksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 30. päivänä syyskuuta 2015 Tällä päätöksellä

Lisätiedot

Metsämaan omistus 2011

Metsämaan omistus 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 16/2013 Metsämaan omistus 2011 22.4.2013 Jussi Leppänen Yrjö Sevola Metsänomistajia 632 000 Suomalaiset omistavat metsää yksin

Lisätiedot

Oikeus opintotukeen ulkomailla tai Suomessa tapahtuviin opintoihin

Oikeus opintotukeen ulkomailla tai Suomessa tapahtuviin opintoihin Oikeus opintotukeen ulkomailla tai Suomessa tapahtuviin opintoihin Lainsäädäntö ja ohjeistus Opintotukilaki Opintotukiasetus Kotikuntalaki Hallintolaki Ulkomaalaislaki Kelan ohjeet Oikeuskäytäntö 2 Opintotuen

Lisätiedot

SAFGOF-hanke. Suomenlahden meriliikenteen kasvunäkymät 2007-2015 ja kasvun vaikutukset ympäristölle ja kuljetusketjujen toimintaan

SAFGOF-hanke. Suomenlahden meriliikenteen kasvunäkymät 2007-2015 ja kasvun vaikutukset ympäristölle ja kuljetusketjujen toimintaan SAFGOF-hanke Suomenlahden meriliikenteen kasvunäkymät 2007-2015 ja kasvun vaikutukset ympäristölle ja kuljetusketjujen toimintaan Eveliina Klemola Tutkimuskoordinaattori Helsingin yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden

Lisätiedot

Merikuljetusten uudet tuulet Itäisellä Suomenlahdella - öljykuljetukset vahvassa nousussa

Merikuljetusten uudet tuulet Itäisellä Suomenlahdella - öljykuljetukset vahvassa nousussa Merikuljetusten uudet tuulet Itäisellä Suomenlahdella - öljykuljetukset vahvassa nousussa Jorma Rytkönen, VTT Industrial Systems Suomenlahden tulevaisuus-luentoilta 20.02.2003, Itämeri-sali, Kotka Contents

Lisätiedot

Koordinaatit: Etelä-Häme Etelä-Savo Kaakkois-Suomi Kainuu Keski-Suomi Lappi Oulu Pohjanmaa

Koordinaatit: Etelä-Häme Etelä-Savo Kaakkois-Suomi Kainuu Keski-Suomi Lappi Oulu Pohjanmaa Hakijan nimi Yhteyshenkilö (jolle päätös lähetetään) Suomen riistakeskuksen merkinnät: 250, 251, 253 Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Rhy nro Pvm / 20 Päätös nro Henkilötunnus ja puhelin Sähköposti

Lisätiedot

SMS ja vaatimustenmukaisuuden

SMS ja vaatimustenmukaisuuden SMS ja vaatimustenmukaisuuden valvonta Tiedotustilaisuus: Pienet hyväksytyt koulutusorganisaatiot non-complex ATO Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Turvallisuuden hallintajärjestelmä, SMS ICAO Document

Lisätiedot

Öljykuljetukset ja öljyonnettomuudet

Öljykuljetukset ja öljyonnettomuudet Markus Dernjatin/ WWF Öljykuljetukset ja öljyonnettomuudet Öljyntorjunnan peruskurssi, Helsinki Öljykuljetusten määrä Suomelahdella Lähde: ymparisto.fi Onnettomuuden riski ei kuitenkaan synny vain öljykulkjetuksista,

Lisätiedot

Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta

Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta Eduskunta Liikenne- ja viestintävaliokunta Julkisten ja hyvinvointialojen liiton lausunto Kaupunkiraideliikennelakiin HE 43/2015 vp Esittely 12.10.2015 Jussi Päiviö Kaupunkiraideliikennelaki Kaupunkiraideliikennelain

Lisätiedot

Alusten turvallisuuslaitteiden huoltoyritysten hyväksymisen edellytykset ja niiden toiminnalle asetettavat vaatimukset

Alusten turvallisuuslaitteiden huoltoyritysten hyväksymisen edellytykset ja niiden toiminnalle asetettavat vaatimukset 1 (5) Asianumero Antopäivä: [pp.kk.vvvv] Voimaantulopäivä: [pp.kk.vvvv] Voimassa: toistaiseksi Säädösperusta: Laki aluksen teknisestä turvallisuudesta ja turvallisesta käytöstä (1686/2009) 83 Muutostiedot:

Lisätiedot

MIEHITTÄMÄTTÖMÄN ILMA-ALUKSEN JA LENNOKIN LENNÄTTÄMINEN

MIEHITTÄMÄTTÖMÄN ILMA-ALUKSEN JA LENNOKIN LENNÄTTÄMINEN al Määräysluonnos versio 5.5.2015 1 (6) Antopäivä: x.xx.2015 Voimaantulopäivä: x.xx.2015 Säädösperusta: Ilmailulaki (864/2014) 9, 57, 70 Voimassa: toistaiseksi Täytäntöön pantava EU-lainsäädäntö: - Muutostiedot:

Lisätiedot

Liikennesektorin alueellinen suunnittelu

Liikennesektorin alueellinen suunnittelu Liikennesektorin alueellinen suunnittelu Merialuesuunnittelun sidosryhmätilaisuus 16.3.2015 Meriliikenne Asiakkaina pääasiassa teollisuus ja rahtausyritykset Koko maan viennistä 90 % ja tuonnista 70 %

Lisätiedot

HE 41/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

HE 41/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi HE 41/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuorma- ja linja-auton kuljettajien ammattipätevyydestä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Väylämaksujärjestelmän uudistaminen

Väylämaksujärjestelmän uudistaminen Väylämaksujärjestelmän uudistaminen 17.9.2013 Pori Liikenneneuvos Tuomo Suvanto Sisältö Väylämaksun perusteet Väylämaksun uudistamista valmistelleen työryhmän esitykset Valtion toimet työmarkkinaratkaisun

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 38/2003 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi Varustamoliikelaitoksesta, Luotsausliikelaitoksesta ja Merenkulkulaitoksesta Esityksessä ehdotetaan säädettäviksi uudet lait Varustamoliikelaitoksesta,

Lisätiedot

ULKOMAILLA SUORITETTUJEN TUTKINTOJEN TUNNUSTAMINEN SUOMESSA

ULKOMAILLA SUORITETTUJEN TUTKINTOJEN TUNNUSTAMINEN SUOMESSA ULKOMAILLA SUORITETTUJEN TUTKINTOJEN TUNNUSTAMINEN SUOMESSA ULKOMAILLA SUORITETTUJEN TUTKINTOJEN TUNNUSTAMINEN SUOMESSA Opetushallituksen päätökset ulkomailla suoritettujen korkeakouluopintojen rinnastamisesta

Lisätiedot

Öljyntorjunta avomerellä

Öljyntorjunta avomerellä Öljyntorjunta avomerellä ENSACO Seminaari Öljykuljetukset ja öljyntorjuntavalmiudet Itämerellä Jorma Rytkönen Suomen ympäristökeskus/ympäristövahinkojen torjunta Jorma.rytkonen@ymparisto.fi Esityksen Sisältö

Lisätiedot

Esimerkkejä Pohjanlahden öljyvahinkolaskelmista

Esimerkkejä Pohjanlahden öljyvahinkolaskelmista 20.08.2014 KJ Esimerkkejä Pohjanlahden öljyvahinkolaskelmista 1. Perusteet 1.1. Yleistä Pohjanlahdelle on vuosina 2010-2014 tehty Suomen ympäristökeskuksessa SpillModlaskentaohjelmistolla laskelmia ensiksi

Lisätiedot

Merenkulun operatiiviseen kieleen ja kommunikaatioon liittyvät riskit ja riskienhallintakeinot: Erityiskysymyksenä englanninkielinen linjaluotsaus

Merenkulun operatiiviseen kieleen ja kommunikaatioon liittyvät riskit ja riskienhallintakeinot: Erityiskysymyksenä englanninkielinen linjaluotsaus TUTKIMUSRAPORTTI Nro VTT-R-05835-08 2.10.2008 Merenkulun operatiiviseen kieleen ja kommunikaatioon liittyvät riskit ja riskienhallintakeinot: Erityiskysymyksenä englanninkielinen linjaluotsaus Kirjoittajat:

Lisätiedot

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 817/2015 HE 354/2014 Vp Lakiklinikka Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 lakimies Maria Porko Taustaa Lain valmistelu» Pohja valmistelulle pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Merenkulun turvallisuuden tilakuva

Merenkulun turvallisuuden tilakuva Merenkulun turvallisuuden tilakuva Valtteri Laine, erityisasiantuntija, merenkulun turvallisuusanalyysit Vastuullinen liikenne. Yhteinen asia. Merenkulun turvallisuus ja turva Worse things happen at sea

Lisätiedot

Asetus hyödyllisyysmallioikeudesta annetun asetuksen muuttamisesta

Asetus hyödyllisyysmallioikeudesta annetun asetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 1995 Asetus hyödyllisyysmallioikeudesta annetun asetuksen muuttamisesta Kauppa- ja teollisuusministerin esittelystä muutetaan hyödyllisyysmallioikeudesta 5 päivänä

Lisätiedot

VENÄJÄN FEDERAATION HALLITUS Päätös

VENÄJÄN FEDERAATION HALLITUS Päätös Venäjän federaation vaakuna VENÄJÄN FEDERAATION HALLITUS Päätös annettu 12. toukokuuta 2012 Nro. 472 Moskova hyväksytään ulkomaisten urheilupurjealusten ja huviveneiden merenkulkua Venäjän federaation

Lisätiedot