Turvallisuusarviointi englannin kielen käytöstä linjaluotsauksessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Turvallisuusarviointi englannin kielen käytöstä linjaluotsauksessa"

Transkriptio

1 Merenkulkulaitoksen julkaisuja 1/2009 Turvallisuusarviointi englannin kielen käytöstä linjaluotsauksessa Helsinki 2009 ISBN

2 Julkaisija KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä 2. painos Tekijät Risto Jalonen / TKK / Laivalaboratorio Ari Tirkkonen / KyAMK Julkaisun laji Turvallisuusarviointi Toimeksiantaja Merenkulkulaitos Julkaisun nimi Turvallisuusarviointi: Englannin kielen käyttö linjaluotsauksessa Tiivistelmä Tämän toimeksiantotutkimuksen tavoitteeksi asetettiin arvioida turvallisuusvaikutuksia, joita englannin kielen käytöllä linjaluotsauksessa olisi Suomen merenkulussa. Nykyisin käytössä olevat linjaluotsauksen kielet Suomessa ovat suomi ja ruotsi. Turvallisuusarvioinnissa käytetty lähestymistapa perustui Järjestelmälliseen turvallisuusanalyysiin (Formal Safety Assessment, eli FSA). Työ käsitti mm. tutkittavan järjestelmän kuvauksen, vaarojen ja vaaratilanteiden tunnistamisen, riskianalyysin, riskinhallintakeinojen tunnistamisen, kustannus-hyöty-analyysin sekä suositukset päätöksentekijöille. Tutkimusmenetelmänä oli merenkulun asiantuntijoihin kohdistettu haastattelu- ja kyselytutkimus. Turvallisuusarviointi perustui kyselytutkimuksen tulosten ja merionnettomuustilastojen analyysiin. Arviointeihin osallistui yhteensä 22 edustajaa seuraavista, Suomen merenkulun keskeisistä intressiryhmistä: luotsaus, kotimaiset ja ulkomaiset päälliköt, viranomaiset/meriturvallisuus/vts, satamat & hinaajat sekä varustamot. Asiantuntija-arviot muutoksen kvantitatiivisista vaikutuksista saatiin käyttäen kyselytutkimusta, missä arvioitiin onnettomuusfrekvenssien suhteellisia muutoksia verrattuna merenkulun turvallisuuden tasoon vuonna Tässä tutkimuksessa merionnettomuuksien lukumäärän arvioitiin kasvavan keskimäärin noin kolmella tapauksella vuodessa, mikäli englanninkielinen linjaluotsaus otettaisiin käyttöön ilman erityisiä riskinhallintakeinoja. Henkilövahinkojen osalta riskitason kasvuksi arvioitiin keskimäärin noin yksi, ainakin yhteen hengenmenetykseen johtava onnettomuus vuodessa. Öljyvahinkojen osalta riskitason kasvuksi arvioitiin keskimäärin yksi lisätapaus noin 20 vuodessa. Riskin arviointitulos on karkea arvio, eikä se sisältänyt avustavien hinaajien kaatumis- ja uppoamistapausten vaikutuksia kokonaisriskiin. Turvallisuusarviointi johti seuraavaan suositukseen päätöksentekijöille: englannin kielen käyttöönotto linjaluotsauskieleksi Suomessa tulisi jättää ainakin toistaiseksi toteuttamatta sellaisenaan, ilman tehokkaiden riskinhallintakeinojen käyttöä. Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan lisäksi suositella ehdotettujen riskinhallintakeinojen kehittämistä edelleen. Riskinhallintakeinojen arvioinnissa tulee käyttää täsmennettyä kustannushyöty-analyysiä. Esitettyjen ehdotusten pohjalta voitaneen kehittää, arvioida ja tarvittaessa ottaa käyttöön kustannustehokkaat riskinhallintakeinot, joita tarvitaan englanninkielisen linjaluotsauksen toteuttamiseksi Suomessa, ilman liiallista riskien kasvua. Suosituksen kohteena oleva, useita riskinhallintakeinoja koskeva jatkoselvitys on mahdollista aloittaa ja toteuttaa esimerkiksi tämän tutkimuksen yhteydessä aikaansaatujen ehdotusten ja muun tutkimusmateriaalin perusteella.

3 Avainsanat (asiasanat) Linjaluotsaus, kommunikaatio, meriturvallisuus, järjestelmällinen turvallisuuden arviointi (FSA), riskianalyysi, riskienhallinta Muut tiedot Sarjan nimi ja numero Merenkulkulaitoksen julkaisuja Kokonaissivumäärä Kieli 136 Suomi Jakaja Merenkulkulaitos ISSN ISBN Hinta Kustantaja Luottamuksellisuus Julkinen

4 Turvallisuusarviointi: Englannin kielen käyttö linjaluotsauksessa Linjaluotsinkirjahakemus Ansökan om linjelotsbrev Application for fairwayspecific P.E.C.

5 Turvallisuusarviointi: Englannin kielen käyttö linjaluotsauksessa Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimuskeskus Merikotka Risto Jalonen / TKK / Laivalaboratorio Ari Tirkkonen / KyAMK 1. painos Espoo, Otaniemi, painos Espoo, Otaniemi,

6 Tiivistelmä Tämän toimeksiantotutkimuksen tavoitteeksi asetettiin arvioida turvallisuusvaikutuksia, joita englannin kielen käytöllä linjaluotsauksessa olisi Suomen merenkulussa. Nykyisin käytössä olevat linjaluotsauksen kielet Suomessa ovat suomi ja ruotsi. Turvallisuusarvioinnissa käytetty lähestymistapa perustui Järjestelmälliseen turvallisuusanalyysiin (Formal Safety Assessment, eli FSA). Työ käsitti mm. tutkittavan järjestelmän kuvauksen, vaarojen ja vaaratilanteiden tunnistamisen, riskianalyysin, riskinhallintakeinojen tunnistamisen, kustannus-hyötyanalyysin sekä suositukset päätöksentekijöille. Tutkimusmenetelmänä oli merenkulun asiantuntijoihin kohdistettu haastattelu- ja kyselytutkimus. Turvallisuusarviointi perustui kyselytutkimuksen tulosten ja merionnettomuustilastojen analyysiin. Arviointeihin osallistui yhteensä 22 edustajaa seuraavista, Suomen merenkulun keskeisistä intressiryhmistä: luotsaus, kotimaiset ja ulkomaiset päälliköt, viranomaiset/meriturvallisuus/vts, satamat & hinaajat sekä varustamot. Asiantuntija-arviot muutoksen kvantitatiivisista vaikutuksista saatiin käyttäen kyselytutkimusta, missä arvioitiin onnettomuusfrekvenssien suhteellisia muutoksia verrattuna merenkulun turvallisuuden tasoon vuonna Tässä tutkimuksessa merionnettomuuksien lukumäärän arvioitiin kasvavan keskimäärin noin kolmella tapauksella vuodessa, mikäli englanninkielinen linjaluotsaus otettaisiin käyttöön ilman erityisiä riskinhallintakeinoja. Henkilövahinkojen osalta riskitason kasvuksi arvioitiin keskimäärin noin yksi, ainakin yhteen hengenmenetykseen johtava onnettomuus vuodessa. Öljyvahinkojen osalta riskitason kasvuksi arvioitiin keskimäärin yksi lisätapaus noin 20 vuodessa. Riskin arviointitulos on karkea arvio, eikä se sisältänyt avustavien hinaajien kaatumis- ja uppoamistapausten vaikutuksia kokonaisriskiin. Turvallisuusarviointi johti seuraavaan suositukseen päätöksentekijöille: englannin kielen käyttöönotto linjaluotsauskieleksi Suomessa tulisi jättää ainakin toistaiseksi toteuttamatta sellaisenaan, ilman tehokkaiden riskinhallintakeinojen käyttöä. Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan lisäksi suositella ehdotettujen riskinhallintakeinojen kehittämistä edelleen. Riskinhallintakeinojen arvioinnissa tulee käyttää täsmennettyä kustannus-hyöty-analyysiä. Esitettyjen ehdotusten pohjalta voitaneen kehittää, arvioida ja tarvittaessa ottaa käyttöön kustannustehokkaat riskinhallintakeinot, joita tarvitaan englanninkielisen linjaluotsauksen toteuttamiseksi Suomessa, ilman liiallista riskien kasvua. Suosituksen kohteena oleva, useita riskinhallintakeinoja koskeva jatkoselvitys on mahdollista aloittaa ja toteuttaa esimerkiksi tämän tutkimuksen yhteydessä aikaansaatujen ehdotusten ja muun tutkimusmateriaalin perusteella. Avainsanat: Linjaluotsaus, kommunikaatio, meriturvallisuus, järjestelmällinen turvallisuuden arviointi (FSA), riskianalyysi, riskienhallinta

7 Abstract The objective of this research study was to assess the effects of the use of the English language in the fairway-specific pilotage on the Finnish maritime safety. The languages in current fairway-specific pilotage in Finland are Finnish and Swedish. The approach in this safety assessment was based on the Formal Safety Assessment, FSA. The study included a description of the system under study, identification of hazards and hazardous conditions, risk analysis, identification of risk control options, cost-benefit-analysis and recommendations for the decision-makers. Research methods included a structured questionnaire and an interview focused on the maritime experts. The safety assessment was based on the analysis of the results of the questionnaire and maritime accident statistics. The effects on safety were assessed by 22 maritime experts, representing central interest groups in the Finnish maritime community: pilots, Finnish and foreign masters, maritime administration/maritime safety/vts, ports & tugs and shipping companies. Expert judgments on the quantitative effects of the change on accident frequencies were obtained using a structured questionnaire where relative changes to the level of maritime safety in 2005 were assessed. In this study the number of maritime accidents was assessed to increase with about three cases per year on average, if English language could be used in fairway-specific pilotage without any special risk control options. The assessed rise of risk level indicated an increase in the loss of life: approximately one additional accident case leading to a loss of at least one person in a period of years. The rise in the frequency of cases with environmental damage (oil spill) was assessed to be on the average about one additional accident case in a period of about 20 years. The result of this risk assessment is coarse, and it did not include the effects of capsize and swamping of assisting tugs on the total risk. The safety assessment led to the following recommendation for decisionmakers: English language should not be taken into use in fairway-specific pilotage as such, without the use of efficient risk control options. Based on the results of this study further development of suggested risk control options (RCOs) can be recommended. Further assessments of RCOs should be based on focused cost-benefit analysis. It can be assumed that cost-effective RCOs, when based e.g. on the RCOs suggested in this study, can be developed, assessed and taken into use, without an inordinate rise in risk level. Further research on the recommended risk control options can be started and carried out with the support of the results of this study. Keywords: fairway pilotage, communication, maritime safety, Formal Safety Assessment (FSA), risk analysis, risk control

8 Esipuhe Liikenne- ja viestintäministeriö asetti tammikuussa 2006 työryhmän selvittämään englannin kielen käyttöä linjaluotsauksessa Suomessa. Nykyisin käytössä olevat linjaluotsauksen kielet Suomessa ovat suomi ja ruotsi. Työryhmän tehtäväksi asetettiin selvittää, minkälaisia etuja ja haittoja englannin kielen käyttöönotolla olisi ja mitä muutoksia se edellyttäisi luotsauslainsäädäntöön. Selvitystyö muodostaa osan hallituksen ohjelmaa Suomen logistisen aseman vahvistamiseksi. Asetettu työryhmä arvioi myös vuoden 2004 alusta voimassa olleen luotsauslain toimivuutta ja laatii tarvittaessa ehdotuksen lakimuutokseksi. Englanninkielen käyttöönottoa puoltaisi muun muassa merenkulun kansainvälistymiskehitys. Kielteinen puoli on, että ratkaisu voisi heikentää turvallisuutta, joskin kielteinen vaikutus on ainakin alustavien arvioiden mukaan [MKL Tp, 2006] oletettavasti vähäinen. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää turvallisuusvaikutuksia, joita englannin kielen käyttöönotolla linjaluotsauksessa olisi Suomen merenkulussa. Tutkimuksen lähestymistapana valittiin järjestelmällinen turvallisuusanalyysi (FSA). Tutkimuksen toimeksiantajana toimi Merenkulkulaitos, joka tarjouskilpailun perusteella valitsi tutkimusta konsulttipalveluna suorittamaan Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimusyhdistys ry:n (Merikotka). Merikotka vastasi konsultointipalvelun koordinoinnista. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Kymenlaakson ammattikorkeakoulun (KyAMK) ja Teknillisen korkeakoulun (TKK) Laivalaboratorion kanssa. TKK ja KyAMK tarjosivat turvallisuusarvioinnin suorittamisen edellyttämät asiantuntijaresurssit, R. Jalonen ja A. Tirkkonen, jotka myös vastasivat tämän turvallisuusarvioinnin raportoinnista. Turvallisuusarviointi tilattiin ja se valmistui Lisäys 2. painoksen esipuheeseen Tämä turvallisuusarvioinnin 2. painos on saatettu vastaamaan Merenkulkulaitoksen graafista ohjeistusta. Lisäyksenä edelliseen, 1. painokseen on tehty englanninkielinen tiivistelmä sekä lisätty tiivistelmiin avainsanat. Lisäksi on tehty vähäisiä, kieliasuun liittyviä ja tekstiä rakenteellisesti selkiyttäviä tarkistuksia. Turvallisuusarvioinnin kansilehti on myös päivitetty. Muutoin tämä, MKL:n julkaisusarjassa julkaistava 2. painos vastaa alkuperäistä, tammikuussa 2007 valmistunutta, Liikenneministeriön asettaman luotsaustyöryhmän jäsenille jaettua, lukumäärältään varsin rajoitettua 1. painosta. R. Jalonen

9 Sisällysluettelo Tiivistelmä Abstract Esipuhe Sisällysluettelo Määritelmiä Lyhenteet 1 JOHDANTO 1 2 LUOTSAUS JA LINJALUOTSAUS; NYKYTILANNE Yleistä Nykytilanne Suomessa Luotsinkäyttövelvollisuus Linjaluotsinkirja ja tutkinto Luotsaukset Suomessa Ruotsin kokemukset 10 3 MERITURVALLISUUS, ONNETTOMUUDET JA TILASTOT Meriturvallisuuden tarkastelutavat Merionnettomuudet Merionnettomuustilastot 15 4 TURVALLISUUSARVIOINNIN LÄHTÖKOHTA & Tutkimusmenetelmä Turvallisuusarvioinnin lähtökohta Järjestelmällinen turvallisuuden arviointi (FSA) FSA:n toteutus tässä tutkimuksessa 19 5 VAAROJEN TUNNISTAMINEN 23 6 RISKIN ARVIOINTI Yleistä Merionnettomuusriski nykytilanteessa Arvioitu merionnettomuusriski muutoksen mukaisessa tilanteessa 41 7 RISKINHALLINTAKEINOT 62 8 KUSTANNUS-HYÖTY-ANALYYSI 64 9 TULOSTEN TARKASTELU JA POHDINTAA Yleistä Kieleen liittyvät kommunikointiongelmat Kommunikointitarpeet laivalta Muutoksen välilliset vaikutukset Turvallisuusarvioinnista Lopputuloksen luotettavuudesta SUOSITUKSET PÄÄTÖKSENTEKIJÖILLE 72 Lähdeluettelo 75 Liite 1 Asiantuntijat Liite 2 FSA:n yleiset periaatteet Liite 3 Meriliikenne Suomen rannikolla v Liite 4 Satamakohtaiset luotsaukset ja luotsausmaksut v Liite 5 Kyselytutkimuksessa käytetty lomakepohja Liite 6 DAMA-onnettomuustietokantaan rekisteröitävissä olevat syytekijät Liite 7 Tunnistetut turvallisuusvaikutukset Liite 8 Arviot muutoksista eri onnettomuuksien esiintymistaajuuksissa Liite 9 Arviot muutoksista onnettomuuksien syytekijöiden esiintymistaajuuksissa Liite 10 Ympäristövahingon suuruuden arviointi Liite 11 Asiantuntijoiden priorisoimat riskit Liite 12 Riskinhallintakeinot

10 Määritelmiä Linjaluotsi Linjaluotsi on henkilö (lähinnä aluksen päällikkö), joka luotsaa tiettyä alusta tietyllä väylällä tiettyyn suuntaan Merenkulkulaitoksen myöntämän, voimassa olevan linjaluotsinkirjan valtuuttamana, saatuaan voimassaolevien lakien ja asetusten mukaisesti myönnetyn vapautuksen luotsinkäyttövelvollisuudesta, ks. [MKL, 2003/14] ja [MKL, 2003/15] Linjaluotsinkirja Linjaluotsinkirja on henkilö-, alus- ja väyläkohtainen pätevyyskirja, jonka haltijalla on tietyin edellytyksin mahdollisuus saada vapautus luotsinkäyttövelvollisuudesta, eli toimia linjaluotsina. Linjaluotsinkirjan myöntämiseksi osoitetaan sitä koskeva hakemus Merenkulkulaitokselle. Saadakseen linjaluotsinkirjan on hakijan suoritettava kirjallinen tutkinto ja koeluotsaus. Tarkemmat yksityiskohdat linjaluotsinkirjan myöntämiseen liittyvistä edellytyksistä, mm. kirjallisesta tutkinnosta ja koeluotsauksesta, on kuvattu Merenkulkulaitoksen tiedotuslehdessä nro 15/ Luotsaus... alusten ohjailuun liittyvää toimintaa, jossa luotsi toimii aluksen päällikön neuvonantajana sekä vesialueen ja merenkulun asiantuntijana;.... Luotsauslaki, 2, kohta 1 [MKL, 2003/14] Luotsi... henkilö, jonka Merenkulkulaitos on ohjauskirjan myöntämällä hyväksynyt toimimaan luotsina Suomen vesialueella sekä Saimaan kanavan vuokraalueella. Luotsauslaki, 2, kohta 2 [MKL, 2003/14] Luotsinkäyttövelvollisuus Aluksen on Suomen vesialueella ja Saimaan kanavan vuokra-alueella olevilla luotsattaviksi väyliksi määritellyillä vesilain (264/1961) 4 luvun 1 :ssä tarkoitetuilla yleisillä kulkuväylillä käytettävä luotsia, jos aluksen lastin vaarallisuus tai haitallisuus taikka aluksen koko sitä edellyttää. Luotsauslaki, 5. Viimeksi mainittuihin seikkoihin liittyvät rajoitukset on kuvattu tarkemmin Valtioneuvoston asetuksessa luotsauksesta (982/2003), ks. esim. Merenkulkulaitoksen tiedotuslehti nro 14/ [MKL, 2003/14]. Riski Riski on haitallisen, vahinkoa aiheuttavan tapahtuman vaaran suuruus tiettyä ajanjaksoa, esimerkiksi vuotta kohden. Kvantitatiivisesti eli määrällisesti riski lausutaan ei-toivotun tapahtuman esiintymistodennäköisyyden ja tapahtuman seurausvaikutusten tulona. [Varsta & Hanhirova, 1997]

11 Lyhenteet ALARP AMSA BSU DAMA DMA FSA IMO KyAMK LLL LVM MAIB MKL NRC OTK PEC, P.E.C. RCO SD SFV SHK Sjöfs TKK TSB VTS Tietyn suuruisten riskien osalta voidaan riskinhallintakeinojen valinnassa soveltaa ns. ALARP-periaatetta (ALARP = As Low As Reasonably Practicable). Tämä tarkoittaa sitä, että riski voidaan pitää niin alhaisena kuin kohtuudella on käytännöllistä, eli, riskinhallintakeinojen valinnassa voidaan soveltaa kustannus-hyöty-analyysiä. Australian merenkulkuviranomainen (Australian Maritime Safety Authority) Saksan merionnettomuustutkintakeskus (Bundesstelle für Seeunfalluntersuchung) Merenkulkulaitoksen ylläpitämä merionnettomuustietokanta Tanskan merenkulkuviranomainen (Danish Maritime Authority) Järjestelmällinen turvallisuuden arviointi (Formal Safety Assessment) Kansainvälinen merenkulkujärjestö (International Maritime Organisation) Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Luotsausliikelaitos Liikenne- ja viestintäministeriö Ison-Britannian merionnettomuustutkintakeskus (Marine Accident Investigation Branch) Merenkulkulaitos National Research Council Onnettomuustutkintakeskus Viranomaisen, tietyin edellytyksin, myöntämä vapautus luotsinkäyttövelvollisuudesta (Pilot Exemption Certificate) Riskinhallintakeino, tai useampien riskinhallintakeinojen yhdistelmä (Risk Control Option) Norjan merionnettomuustutkintaviranomainen (Sjøfartsdirektoratet) Ruotsin merenkulkulaitos (Sjöfartsverket) Ruotsin onnettomuustutkintakeskus (Statens haverikommission) Sjöfartsverkets författningssamling Teknillinen korkeakoulu Kanadan onnettomuustutkintakeskus (Transportation Safety Board of Canada) Alusliikennepalvelu (Vessel Traffic Service)

12 1 JOHDANTO Tämän toimeksiantotutkimuksen tavoitteeksi asetettiin arvioida turvallisuusvaikutuksia, joita englannin kielen käyttöönotolla linjaluotsauksen tutkintokielenä olisi Suomen merenkulussa [MKL Tp, 2006]. Tutkimuksen lähtökohtana oletettiin, että nykyistä suurempi osuus satamakäynneistämme tapahtuisi ulkomaalaisen aluksen päällikön toimiessa linjaluotsina, mikäli linjaluotsinkirjan edellytyksenä oleva linjaluotsintutkinto olisi mahdollista suorittaa englannin kielellä. Viimeksi mainittu poikkeama nykykäytännöstä on siis se muutos, jonka mahdollisia seurausvaikutuksia meriturvallisuuteen tässä tutkimuksessa arvioidaan. Nykyisin mainittu tutkinto on mahdollista suorittaa Suomessa ainoastaan suomen ja/tai ruotsin kielellä. FSA-muodossa toteutettavalle turvallisuusarvioinnille asetetun tiukan aikataulun (noin 2-3 kk) johdosta päädyttiin tutkimuksessa hyödyntämään merkittävässä määrin haastattelu- ja kyselytutkimukseen tukeutuvia asiantuntija-arviointeja. Tutkimuksen suorittaneet asiantuntijat on esitelty liitteessä 1a, haastattelu- ja kyselytutkimukseen osallistuneet, eri intressiryhmiä edustaneet asiantuntijat (ryhmät) on kuvattu liitteessä 1b. FSA-tyyppisessä tutkimuksessa on kuvattava analyysin kohde. Tässä turvallisuusarvioinnissa on tutkimuskohteena olevan luotsauksen ja linjaluotsauksen tilanteen (Suomessa ja osin Ruotsissakin) sekä englanninkielisen linjaluotsauksen kuvaus tehty luvussa 2. Turvallisuusvaikutuksia arvioitiin vertaamalla edellä lyhyesti kuvatun, ja luvussa 4 tarkemmin selvitetyn muutoksen mukaista tilannetta nykytilanteeseen. Lyhyt katsaus Suomen meriliikenteen turvallisuustilanteeseen, joka perustuu pääosin Merenkulkulaitoksen ylläpitämään merionnettomuustilastoon, on esitetty luvussa 3. Tässä turvallisuusarvioinnissa käytettiin lähestymistapana Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) piirissä kehitettyä, Järjestelmällistä turvallisuuden arviointimenettelyä (FSA). FSA ja siinä käytetyn tutkimusmenetelmän yksityiskohdat (ja osa rajauksista) on kuvattu lyhyesti luvussa 4 ja liitteessä 2. Haastattelu- ja kyselytutkimus, joka toteutettiin osana tätä turvallisuusarviointia, kohdistui merenkulun asiantuntijoihin. Valitut asiantuntijat edustivat tutkimuksen viitekehykseen keskeisesti liittyviä merenkulun intressiryhmiä: luotsit, alusten päälliköt (sekä suomalaiset että ulkomaiset), varustamot, satamat ja hinaajat sekä viranomaiset, merenkulun turvallisuus, alusliikennepalvelu (VTS). Haastattelujen piiriin kuului myös Onnettomuustutkintakeskus (OTK). Vaarojen ja vaaratilanteiden tunnistamiseen, merkittävimpien riskien arviointiin sekä riskinhallintakeinojen löytämiseen tähdänneen haastattelu- ja kyselytutkimuksen tulokset on esitetty pääosin luvuissa 5 ja 6. Riskin ja riskinhallintakeinojen arviointi keskittyi kyselytutkimuksessa lähinnä eri merionnettomuuksien esiintymistaajuuteen (tai todennäköisyyteen). Tästä syystä työtä 1

13 jatkettiin seurausvaikutusten osalta erikseen suoritetulla, mm. toteutuneeseen onnettomuusstatistiikkaan ja aiemmin tehtyihin riskikartoituksiin perustuvalla seurausvaikutusten arvioinnilla. Sen tulokset löytyvät riskin arvioinnin kokonaisuudessaan käsittävästä luvusta 6. Haastattelu- ja kyselytutkimuksessa esiin nousseet riskinhallintakeinot on puolestaan esitelty luvussa 7. Riskinhallintakeinojen kustannus-hyöty-analyysi on suoritettu luvussa 8. Edellä kuvattujen vaiheiden ja niissä saatujen tulosten yhteenveto ja johtopäätökset on esitetty luvussa 9. Tähän tutkimukseen perustuvat suositukset päätöksentekijöille on annettu luvussa 10. Osa I Luku 1 Johdanto Luku 2 Luotsaus ja linjaluotsaus - luotsinkäyttövelvollisuus - linjaluotsinkirja - luotsaukset Suomessa - Ruotsin kokemukset Luku 3 Merenkulun turvallisuus - merionnettomuudet - nykytilanne onnettomuustilastojen valossa Luku 4 Tutkimusmenetelmä - FSA, Järjestelmällinen turvallisuuden arviointi - Haastattelu-/kyselytutkimus Osa II Varsinainen FSA Luku 5 Luku 6 Luku 7 Luku 8 Luku 9 Luku 10 Vaarojen tunnistus Riskin arviointi - nykytilanne onnettomuustyypeittäin - arvioitu tilanne englannin kielen käyttöönoton jälkeen onnettomuustyypeittäin Riskinhallintakeinot Kustannus-hyöty-analyysi Tulosten tarkastelu ja pohdintaa Suositukset päätöksentekijöille Kuva 1 Tutkimusraportin rakenne ja sen osien sisältö 2

14 2 LUOTSAUS JA LINJALUOTSAUS; NYKYTILANNE 2.1 Yleistä Luotsaus on perinteinen merenkulkuun liittyvä toiminto, jonka päätarkoituksena on avustaa paikallisia olosuhteita huonosti tuntevat alukset turvallisesti määräsatamiinsa (ja niistä pois). Luotsien tehtävät ja vastuu ovat vaihdelleet sisällöltään maamme historian saatossa. Tehtävänkuvan kehitystä pitkällä aikavälillä on kuvattu mm. lähteissä [MKL, 1997], [Larjo, 2004] ja [LLL, 2007]. Suomen rannikon erityispiirteiden, matalien ja karikkojen reunustamien, talvisin jääpeitteisten väylien takia on luotsaus ollut maassamme tärkeä osa merenkulun turvallisuuden varmistamista. Luotsin päätehtävänä on tuoda alukselle väylää koskeva asiantuntemus. Luotsi toimii aluksen päällikön neuvonantajana sekä vesialueen ja merenkulun asiantuntijana. Tehtävä edellyttää yhteistyötä luotsin ja laivan komentosiltahenkilöstön välillä. Luotsaustoiminnan haasteita on kuvattu mm. lähteissä [NRC, 1994], [TSB, 1995], [Haapio & Tikkanen, 1996], [MKL, 1997], [Norros et al, 1998], [Diestel, 2005] ja [OTK, 2006], joissa on tuotu esiin monia, perinteiseen luotsaustapaan liittyviä kehityskohteita. Luotsaustoiminnan kehityksessä on nähty eri suuntauksia, joista luotsauksen siirtyminen aluksen omalle päällystölle, eli ns. linjaluotsaus, on nähty eräillä tahoilla pitkän aikavälin väistämättömänä kehityssuuntana [MKL, 1997]. Tekniikan ja komentosiltakäytäntöjen kehityksen myötä ryhdyttiin Suomen ja Ruotsin välisessä matkustaja-autolauttaliikenteessä soveltamaan myös linjaluotsauskäytäntöä ja ns. pilot-copilot -käytäntöä. Menettelyn tuloksena syntyi lähteen [NRC, 1994] mukaan kadehdittava turvallisuustaso kuviteltavista (purjehdus-)vesistä eräillä kaikkein vaikeimmista (... achieved an enviable safety record during a decade of using this model to navigate 10-hour passages at 20 knots or more, through some of the most difficult waters imaginable. [NRC, 1994]). Hyvän turvallisuustason saavuttaminen merenkulussa on kuitenkin aina edellyttänyt ja edellyttää edelleen riittävää koulutusta ja kokemusta, osaamista sekä oikeanlaista asennoitumista, hyvän käytännön, lakien, asetusten, määräysten ja ohjeistusten mukaisia toimintatapoja, merimiestaitoa ja luonnollisesti myös edellä mainitut mahdollistavia, riittäviä sekä tarkoituksenmukaisia resursseja. Kaikkien edellä lueteltujen osatekijöiden hallittu yhteensovittaminen merenkulussa ei valitettavasti kuitenkaan ole aina toteutunut. 2.2 Nykytilanne Suomessa Suomessa luotsaus eriytettiin Merenkulkulaitoksesta v lopussa omaksi liikelaitoksekseen. Luotsausliikelaitoksen toimialana on vesiliikenteen turvallisuutta ja toimintaedellytyksiä tukevien palvelujen tuottaminen ja niiden kehittäminen, ensisijaisesti luotsauspalvelujen ja niihin liittyvien muiden palvelujen ja tuotteiden tarjoaminen ja kehittäminen [LLL Vk, 2004]. 3

15 Luotsausliikelaitoksen tuottamia palveluja ovat: luotsauspalvelut, luotsiveneiden kuljetuspalvelut sekä luotsaukseen liittyvät tietopalvelut. Luotsausliikelaitos tuottaa lisäksi muita vesiliikennettä tukevia palveluja. Näitä ovat mm. merenkulun turvallisuuteen ja luotsaukseen liittyvät konsultaatiopalvelut, alusten navigointia avustavat palvelut sekä alusten satamaan saapumista tai lähtemistä avustavat palvelut [LLL Vk, 2005]. Kuva: R. Jalonen/1979 Kuva 2 Luotsivene palaamassa satamaan Luotsaukseen ja linjaluotsaukseen liittyvät käytännöt Suomessa on määritelty pitkälti nykyisessä luotsauslaissa (940/2003) ja valtioneuvoston asetuksessa luotsauksesta (982/2003), ks. [MKL, 2003/14]. 2.3 Luotsinkäyttövelvollisuus Laivoille on luotsauslain mukaan säädetty luotsinkäyttövelvollisuus, josta säädetään seuraavasti [MKL, 2003/14]: 5 Luotsinkäyttövelvollisuus Aluksen on Suomen vesialueella ja Saimaan kanavan vuokra-alueella olevilla luotsattaviksi väyliksi määritellyillä vesilain (264/1961) 4 luvun 1 :ssä tarkoitetuilla yleisillä kulkuväylillä käytettävä luotsia, jos aluksen lastin vaarallisuus tai haitallisuus taikka aluksen koko sitä edellyttää. 4

16 Edellä 1 momentissa tarkoitettu velvollisuus käyttää luotsia on myös sellaisella ulkomaisella valtion aluksella, jota ei käytetä kaupallisen toiminnan harjoittamiseen. Luotsinkäyttövelvollisuus ei koske: 1) Suomen valtion omistamaa alusta, jota ei käytetä kaupallisen toiminnan harjoittamiseen; 2) yleiseen tiehen kuuluvaa lauttaa ja alusta, joka on yksinomaan saariston kehityksen edistämisestä annetussa laissa (494/1981) tarkoitetussa yhteysalusliikenteessä, tai vastaavanlaisessa liikenteessä Ahvenanmaan maakunnassa; eikä 3) venäläistä alusta sen liikennöidessä vain Saimaan kanavan vuokraalueella. Aluksen kokoon perustuvasta luotsinkäyttövelvollisuudesta on vapautettu: 1) alus, jonka päällikölle Merenkulkulaitos on myöntänyt 14 :ssä tarkoitetun linjaluotsinkirjan; 2) alus, jolle Merenkulkulaitos on myöntänyt 16 :ssä tarkoitetun erivapauden; sekä 3) Saimaan vesialueella liikennöivä kotimaanliikenteen alus. Merenkulkulaitos voi turvallisuus- tai ympäristönsuojelullisista syistä päättää, että nimetyn päällikön tai tietyn aluksen tulee käyttää luotsia muutoinkin kuin silloin, kun siihen tämän lain mukaan on velvollisuus. Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkemmat säännökset aluksista, joita luotsinkäyttövelvollisuus koskee. Valtioneuvoston Luotsausasetuksessa (982/2003) säädetään luotsinkäyttövelvollisuudesta puolestaan seuraavasti: 1 Luotsinkäyttövelvollisuus Suomen vesialueella ja Saimaan kanavan vuokra-alueella olevilla luotsattaviksi väyliksi määritellyillä vesilain (264/1961) 4 luvun 1 :ssä tarkoitetuilla yleisillä kulkuväylillä velvollisuus käyttää luotsia on sellaisella luotsauslain (940/2003) 5 :n 1 momentissa tarkoitetulla aluksella tai alusyhdistelmällä, joka: 1) kuljettaa irtolastina nesteytettyjä kaasuja tai nestemäisiä vaarallisia tai merta pilaavia aineita; 2) kuljettaa pakattua säteilytettyä ydinpolttoainetta; tai 3) on suurimmalta pituudeltaan yli 60 metriä tai suurimmalta leveydeltään yli 10 metriä tai suurimmalta sallitulta kesälastisyväydeltään suolaisessa vedessä yli 4,5 metriä liikennöidessään Suomen aluevesillä ja on suurimmalta pituudeltaan vähintään 25 metriä liikennöidessään Saimaan vesialueella ta Saimaan kanavalla 5

17 2.4 Linjaluotsinkirja ja -tutkinto Luotsinkäyttövelvollisuudesta voidaan siis luotsauslain 5 :n mukaan vapauttaa alus, jonka päällikölle Merenkulkulaitos on myöntänyt lain 14 :ssä tarkoitetun linjaluotsinkirjan. Linjaluotsinkirjasta säädetään nykyisessä luotsauslaissa (940/2003) seuraavasti [MKL, 2003/14]: 14 Linjaluotsinkirja Merenkulkulaitos voi hakemuksesta myöntää väylä- ja aluskohtaisen linjaluotsinkirjan aluksen päällikölle, joka osoittaa tuntevansa aluksen käyttämän väylän. Linjaluotsinkirja voidaan vastaavin edellytyksin myöntää myös aluksen perämiehelle. Linjaluotsinkirjan myöntämisen edellytyksenä on, että hakija: 1) on osallistunut hakemuksen kohteena olevan aluksen tai vastaavanlaisen aluksen navigointiin päällikkönä tai perämiehenä linjaluotsinkirjaan merkittävällä väylällä; 2) on suorittanut hyväksytysti Merenkulkulaitoksen järjestämän kirjallisen tutkinnon; 3) on suorittanut Merenkulkulaitoksen hyväksymän henkilön vastaanottaman koeluotsauksen linjaluotsinkirjaan merkittävän väylän molempiin suuntiin tai hakemuksessa määriteltyyn suuntaan; sekä 4) hallitsee tarvittavassa laajuudessa suomen tai ruotsin kieltä. Linjaluotsinkirja myönnetään määräajaksi, enintään viideksi vuodeksi ja se voidaan hakemuksesta uudistaa. Linjaluotsinkirjan uudistamisen edellytyksenä on, että kirjan haltija osoittaa säilyttäneensä väylätuntemuksensa. Linjaluotsinkirjan myöntämisen edellytyksistä säädetään nykyisessä Valtioneuvoston asetuksessa luotsauksesta (982/2003) lisäksi seuraavasti: 6 Linjaluotsinkirjan myöntäminen Linjaluotsinkirjan myöntämisen edellytyksenä on, että hakija on: 1) luotettavan, aluksen päiväkirjaan perustuvan selvityksen mukaan osallistunut hakemuksen kohteena olevan aluksen tai vastaavanlaisen aluksen, joka ei olennaisesti eroa hakemuksen kohteena olevasta aluksesta kooltaan, teknisiltä järjestelyiltään ja turvallisuusjohtamisjärjestelmältään, navigointiin päällikkönä tai perämiehenä: a) lastialuksen linjaluotsinkirjaa varten vähintään 5 matkaa väylän molempiin suuntiin viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana tai 6

18 vähintään 10 matkaa yhteen suuntaan viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana haettaessa linjaluotsinkirjaa tälle yhdelle suunnalle; ja b) matkustaja-aluksen linjaluotsinkirjaa varten vähintään 25 matkaa väylän molempiin suuntiin viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana; väylillä Turku/Naantali- Nyhamn/Maarianhamina ja Turku/Naantali-Utö tai vastaavilla Saaristomeren alueen väylillä vaaditaan kuitenkin vähintään 50 matkaa väylän molempiin suuntiin viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana; 2) suorittanut Merenkulkulaitoksen järjestämän kirjallisen tutkinnon, jossa hakija osoittaa tuntevansa hyväksytysti luotsin ohjauskirjaa koskevassa 3 :n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetut asiat; jos hakijalla on jo jollain muulla aluksella väylälle suoritettu linjaluotsitutkinto, hänen ei tarvitse suorittaa kirjallista tutkintoa uudelleen; sekä 3) suorittanut Merenkulkulaitoksen hyväksymän henkilön vastaanottaman koeluotsauksen väylän molempiin tai hakemuksessa määriteltyyn suuntaan ja on koeluotsauksessa osoittanut hallitsevansa: a) aluksen navigoinnin väylällä komentosillalla käytettävissä olevin välinein; b) väylätilan käytön ja aluksen käsittelyn väylällä ja satamissa; sekä c) tarvittavien ilmoitusten antamisen alusliikennepalvelulle, satamiin ja jäänmurtopalvelulle sekä alusliikenteen turvallisuuden kannalta tarpeellisten yhteyksien hoitamisen muihin aluksiin. Helsingin satamaan Kustaanmiekan kautta liikennöivälle matkustaja-alukselle linjaluotsinkirjaa hakevalta vaaditaan lisäksi todistus aluksenkäsittelysimulaattorissa suoritetuista harjoitteluajoista, jos aluksen nettovetoisuus on yli Sekä lastialuksen että matkustaja-aluksen harjoittelumatkoista voidaan 1/10 korvata aluksenkäsittelysimulaattorissa suoritetulla harjoittelulla. Suoritetuista matkoista on esitettävä luotettava aluksen päiväkirjaan perustuva selvitys. Kirjallinen tutkinto on suoritettava hyväksytysti ennen koeluotsausta. Koeluotsaus on suoritettava 12 kuukauden kuluessa kirjallisesta tutkinnosta. Linjaluotsitutkinnon kirjallisessa kokeessa hakijan tulee hyväksyttävästi tuntea (luotsin ohjauskirjaa koskevassa luotsausasetuksen 3 :n 1 momentin 2 kohdassa esitetyt asiat): a) ohjauskirjaan merkittävän väylän väyläalueen, vesisyvyyden ja varavesilaskelmat väylän mitoitusalukselle, kulkusuunnat, merenkulun turvalaitteet, ankkuripaikat, pohjan laadun, virtaukset, väylän läheisyydessä olevat saaret ja karikot, väylällä olevat vedenalaiset kaapelit sekä alusten kulkua rajoittavien esteiden alikulkukorkeudet; 7

19 b) satamat ja satama-alueet sekä niissä noudatettavat toimintaohjeet; c) alusliikennepalvelua ja siihen liittyviä ilmoitus- ja muita velvollisuuksia koskevat säännökset; d) jäänmurtopalvelua koskevat ohjeet ja yhteistyökäytännöt; e) merialueella ja satamassa sattuvia onnettomuuksia koskevat hälytys- ja ilmoitusohjeet; f) erityyppisten alusten ohjailuominaisuudet, ankkuroinnin ja hinaajien kanssa toimimisen; g) erityyppisten navigointi- ja ohjauslaitteiden toiminnan; sekä h) luotsaukseen ja vesiliikenteeseen liittyvän lainsäädännön Luotsin ohjauskirjan ja linjaluotsinkirjan myöntämiseen liittyvistä kirjallisista tutkinnoista ja koeluotsauksista on annettu tarkemmat määräykset Merenkulkulaitoksen tiedotuslehdessä nro 15/ Linjaluotsinkirjoja on maassamme ( ) myönnetty seuraavasti: Taulukko 1 Linjaluotsinkirjat [LVM Tr, 2006] Vuosi Myönnetyt linjaluotsinkirjat Linjaluotsinkirjat yhteensä [kpl] [kpl] ~ ~ ~ Lähteen [LVM Tr, 2006] mukaan oli voimassa kaikkiaan 116 ulkomaiselle henkilölle myönnettyä linjaluotsinkirjaa. 2.5 Luotsaukset Suomessa Suomessa on vuotuinen luotsausten lukumäärä (yhteensä ja luotsia kohden keskimäärin) sekä luotsausmatkojen pituus (yhteensä ja luotsia kohden keskimäärin) vaihdellut vuosina seuraavasti: 8

20 Taulukko 2 Luotsaukset vuosina [MKL Vt, ja ], [LLL Vk, 2004] ja [LLL Vk, 2005] Vuosi Luotseja Luotsaukset; yhteensä Luotsaukset; rannikko Luotsaukset; Järvi-Suomi Luotsaukset; keskimäärin per luotsi Luotsausmatkat; yhteensä Luotsausmatkat; keskimäärin per luotsi [kpl] [kpl] [kpl] [kpl] [kpl/luotsi] [mpk] [mpk/luotsi] Keskimäärin vuosina Merenkulkulaitoksen alusliikennetilastojen, ks. [MKL Til, 3/2006] ja liite 3, mukaan vuoden 2005 Suomen ulkomaan alusliikenteessä saapuneiden ja lähteneiden alusten matkoja oli yhteensä kappaletta (saapuneet: yhteensä kpl ja lähteneet: yhteensä kpl). Mikäli oletetaan, että jokainen saapunut alus lähti saman vuoden aikana, saadaan luotsausten ja alusten matkojen (= saapuneet + lähteneet) lukumäärän väliseksi suhteeksi koti- ja ulkomaisilla aluksilla: ( luotsausta/ matkaa) x 100 % = 44 % Mainituin lähtökohdin ja oletuksin on siten luotsattujen matkojen osuus Suomen ulkomaan alusliikenteestä vuonna 2005 ollut 44 %. Suomalaisalusten osuus saapuneista oli yhteensä kpl, joten ulkomaisten alusten saapumisia oli kpl (= ). Mikäli oletetaan, että kaikki luotsaukset olisivat tapahtuneet ainoastaan ulkomaisilla aluksilla, saataisiin luotsattujen matkojen osuudeksi: [ / (2 x )] x 100 % = [ / ] x 100 % = 62 % 9

21 Taulukko 3 Yhteenveto satamissamme käyneiden, ulkomaisten (ei ruotsalaisten) alusten satamakohtaisista aluskäynneistä ja luotsausmaksuista nettovetoisuusluokittain. Tämän taulukon luvut on laskettu perustuen Merenkulkulaitokselta saatuihin satamakohtaisiin tietoihin [MKL, Linjos-Maunula, 2006], jotka on esitetty liitteessä 4. Alusten satamakohtainen lukumäärä, Aluskäyntejä yhteensä; Luotsausmaksut yhteensä; Nettovetoisuus yhteensä kokoluokittain kokoluokittain % % [euro] 0.3 % % % [euro] 1.3 % % % [euro] 43.7 % % % [euro] 34.0 % % % [euro] 20.6 % yli % % [euro] 0.0 % yli % % [euro] 0.0 % % % [euro] 100 % Ylläesitetyn nettovetoisuusluokittain ryhmitellyn yhteenvetotaulukon perusteella voidaan todeta lisäksi, että yleisin aluskoko rannikkomme satamien ulkomaisten alusten (ei ruotsalaisten) alusliikenteessä on nettovetoisuudeltaan Tähän kokoluokkaan kuuluvien alusten aluskäynnit muodostivat hieman yli puolet ulkomaisten (ei ruotsalaisten) alusten maamme satamien ulkomaan alusliikenteestä v Arvio mahdollisen englanninkielisen linjaluotsauksen käyttöönoton vaikutuksesta luotsausten ja linjaluotsausten lukumäärään on tehty kappaleessa Ruotsin kokemukset Alukset, joita luotsinkäyttövelvollisuus koskee, on Suomessa ja Ruotsissa rajattu kokonsa puolesta hieman eri tavoin, ks. oheinen taulukko 4: Taulukko 4 Kokorajat aluksilla, joita luotsinkäyttövelvollisuus koskee Suomessa Ruotsissa Pituus, suurin > 60 m 70 m Leveys, suurin > 10 m 14 m Syväys, kesälastisyväys suolaisessa vedessä > 4,5 m 4,5 m Ruotsissa on kuitenkin osalle rannikon väylistä edellistä väljemmät rajat, katso lähde [Sjöfs 2005: 13], jonka liitteessä 1 rajat on määritelty väyläkohtaisesti. Mikäli lastin osalta tai muutoin ei muita rajoituksia ole asetettu, ovat esimerkiksi Göteborgin Skandiahamnenin osalta luotsinkäyttövelvollisuuden kokorajat kategorian 3 aluksille 1 Böttöledenin tai Torshamnsledenin kautta seuraavat: pituus 110 m ja leveys 18 m, ilman syväysrajoitusta. Muil- 1 Lähteessä [Sjöfs 2005: 13] on alukset luokiteltu lähinnä lastinsa vaarallisuuden perusteella kolmeen eri kategoriaan, joista kategoriaa 3 koskevat lievimmät rajoitukset. 10

22 la Ruotsin väylillä ovat luotsinkäyttövelvollisten alusten kokorajat em. lähteen mukaan kuitenkin Göteborgia tiukemmat. Ruotsissa asetettiin luotsinkäyttövelvollisuus vuonna Tietylle reitille myönnettyjen, voimassaolevien poikkeuslupien (linjaluotsinkirja = lotsdispens = farledstillstånd) lukumäärä on Ruotsissa ollut melko tasaisesti luokkaa kappaletta. Linjaluotsinkirjojen lisäksi on Ruotsissakin myönnetty erivapauksia (= generalla dispenser), jotka käsittävät koko rannikon tai suuria osia siitä. Näitä erivapauksia oli vuodenvaihteessa voimassa yhteensä 78 kappaletta. Linjaluotsinkirjoja on vuosina ollut vuosittain voimassa noin kappaletta. Vuodenvaihteessa oli linjaluotsinkirjojen lukumäärä yhteensä 881 kappaletta [van der Poll, 2006]. Englannin kielen käyttö (linjaluotsauksessa) alkoi Ruotsissa vuonna 2001, jolloin englanninkielisiä linjaluotsinkirjoja myönnettiin yhteensä 35 kappaletta. Sen jälkeen on englanninkielisten linjaluotsaustutkintojen yleistymisen myötä englanninkielisten linjaluotsinkirjojen lukumäärä Ruotsissa kehittynyt kuvan 2 mukaisesti. Vuodenvaihteessa oli niiden lukumäärä 252 kappaletta. Linjaluotsaustutkintoja järjestetään Ruotsissa nykyisin noin 200 kpl/vuosi, ja niistä noin puolet englanninkielisinä [van der Poll, 2006]. Uusien englanninkielisten linjaluotsinkirjojen lukumäärä ei kasvanut vuoden 2004 jälkeen. Vuonna 2005 niiden osuus kaikkien Ruotsissa voimassaolevien linjaluotsinkirjojen ja erivapauksien yhteenlasketusta lukumäärästä oli noin neljännes. Sjöfartsverketin tietojen mukaan englannin kielen käyttöönotto ei ole vaikuttanut luotsien lukumäärään, sillä ruotsinkielisten linjaluotsinkirjojen ja ruotsalaisalusten lukumäärä on vähentynyt [van der Poll, 2006]. Oheisessa taulukossa 5, jonka tiedot ovat peräisin lähteistä [Sjöfartsverket, 2005] ja [Sjöfartsverket, 2006], on esitetty luotsausten lukumäärät eri meriliikennealueille jaettuna Ruotsissa vuosina Figur: Antal farledstillstånd (svenska och engelska) och generella dispenser Antal farledstillstånd Generella dispenser Farledstillstånd (sv) Farledstillstånd (eng) Kuva 3 Källa: Sjöfartsverket Ruotsia koskevat myönnetyt erivapaudet luotsinkäyttövelvollisuudesta (generella dispenser) sekä linjaluotsinkirjat (farledstillstånd = lotsdispens), ruotsinkieliset (sv) ja englanninkieliset (eng) 11

23 Taulukko 5 Luotsaukset Ruotsissa meriliikennealueittain vuosina Perämeri Selkämeri Tukholma Mälaren Itärannikko Etelärannikko Länsirannikko Vänern Yhteensä Tutkimuksen käyttöön saatiin Ruotsista tiedot siellä vuosina sattuneista, yhteensä 141:stä, Sjöfartsverketin rekisteröimästä yhteentörmäys-, törmäys muuhun kohteeseen sekä karilleajo/pohjakosketus -luokkiin kuuluvasta onnettomuudesta. Kyseisistä onnettomuuksista oli karilleajoja ja pohjakosketuksia yhteensä 76 kappaletta. Viimeksi mainittuja sattui vähintään 70 m pitkille aluksille kaikkiaan 24 kappaletta ja yli 60 m pitkille aluksille kaikkiaan 28 kappaletta. Tapaukset jakaantuivat vuosille 2005 ja 2006 sekä ruotsalaisten ja ulkomaisten osalle taulukon 6 mukaisesti. Taulukon luvut on lisäksi jaoteltu sen mukaan oliko laivalla luotsi vai ei, ja oliko käytössä lupakirja (= tillståndsbevis), eli linjaluotsauskirja. Taulukko 6 Karilleajot ja pohjakosketukset Ruotsissa vuosina 2005 ja Huom! Tämän taulukon lukuja tarkasteltaessa lienee syytä ottaa huomioon lähteessä [Sjöfartsinspektionen, 2006] esitetty huomautus, jonka mukaan ulkomaalaisaluksilla ei Ruotsissa ole (merionnettomuuksien) raportointivelvollisuutta (!). Tällöin ainakin osa tapauksista, joissa luotsi ei ole ollut mukana voi jäädä raportoimatta ja siten myös jäädä puuttumaan onnettomuustietokannoista Luotsaus 70 m > 60 m Kaikki 70 m > 60 m Kaikki Ruotsalaiset alukset Luotsi Ei luotsia Lupakirja Ei tietoa Yhteensä Ulkomaiset alukset Luotsi Ei luotsia Lupakirja Ei tietoa Yhteensä Yhteensä Luotsi Ei luotsia Lupakirja Ei tietoa Yhteensä Ruotsissa sellaisten karilleajojen ja pohjakosketusten, joissa aluksella oli luotsi, suhde luotsausten kokonaismäärään oli vuonna 2005 siten: 3 / = 72,6 x 10-6 karilleajoa/luotsaus (= karilleajoa/luotsaus) 12

24 Edellisen käänteislukuna saadaan (Ruotsissa): / 3 = luotsausta / karilleajo. Vuonna 2005 oli Ruotsissa rahtialusten (matkustaja-alukset ja junalautat siis poislukien) satamakäyntejä kaikkiaan kpl [Sjöfartsverket, 2006]. Asianomaiseen ryhmään kuuluville aluksille sattui karilleajoja ja pohjakosketuksia yhteensä 15 kpl. Siten karilleajojen ja pohjakosketusten suhde yksisuuntaisten matkojen 2 kokonaismäärään ao. alusluokassa v oli: 15 / (2 x ) = 15 / = 252,2 x 10-6 karilleajoa tai pohjakosketusta/ matka. Rahtialusryhmän suhdeluvun käänteislukuna saadaan tuloksena (keskimäärin v. 2005): 1 karilleajo/pohjakosketus matkaa kohden. On huomattava, että jälkimmäisessä joukossa olivat siis mukana myös edellä mainitut luotsatut matkat, joiden lukumäärän eliminointi jälkimmäisestä joukosta ei valitettavasti tässä yhteydessä ollut mahdollista. Kaikkia matkoja koskeva karilleajojen/pohjakosketusten ja tehtyjen matkojen välinen suhdeluku on noin 3,5-kertainen luotsien luotsaamien matkojen vastaavaan suhdelukuun verrattuna. Tämä suhdeluku saattaa olla todellisuudessa suurempikin, sillä lähteen [Sjöfartsinspektionen, 2006] mukaan merionnettomuuksien ilmoitusvelvollisuus ei koske ulkomaalaisia aluksia. Tällöin vähäiset, vähemmän huomiota herättävät onnettomuustapaukset jäänevät helpommin rekisteröimättä, varsinkin silloin kun laivalla ei ole luotsia. Vaikka edellä esitetty vertailu olikin nyt mahdollista tehdä vain vuoden 2005 Ruotsin karilleajo/pohjakosketus- ja liikennetilastoihin perustuen, antanee se jonkinlaisen karkean käsityksen luotsin vaikutuksesta rahtialusten karilleajo- /pohjakosketusfrekvenssiin sikäläisissä olosuhteissa. Jotta tulosten luotettavuus saataisiin varmistettua, tulisi tietojen keruu ja analyysi ulottaa useammalle vuodelle. Lisäksi tulisi pyrkiä selvittämään raportoimattomiksi jäävien tapausten määrä ja muutenkin panostaa voimakkaammin tulosten luotettavuuden takaamiseen. Siten voitaisiin varmistaa, että tilastojen perusteella lasketut tunnusluvut antavat oikean käsityksen todellisesta tilanteesta. 2 Huom. Tässä raportissa yksisuuntainen matka, lyhyesti matka, tarkoittaa yhteen suuntaan tehtyä matkaa. Satamakäynti sisältää yleensä kaksi matkaa, matkan satamaan ja matkan satamasta pois. 13

25 3 MERITURVALLISUUS, ONNETTOMUUDET JA TILASTOT 3.1 Meriturvallisuuden tarkastelutavat Suomen merenkulun nykyistä turvallisuutta tarkastellaan tässä tutkimuksessa kahdesta eri näkökulmasta. Tässä luvussa luodaan katsaus merionnettomuuksiin ja merionnettomuustilastoihin. Myöhemmin, luvussa 6 arvioidaan riskin suuruus, eli lähinnä meriliikenteen nykyinen riskitaso maamme luotsattavilla väylillä ja satamissa. Nykyisellä riskitasolla tarkoitetaan tässä tutkimuksessa vuoden 2005 arvioitua riskitasoa, joka toimii vertailukohtana, kun tutkimuksen myöhemmissä vaiheissa arvioidaan mahdollisen linjaluotsaustutkinnon muutoksen vaikutuksia meriturvallisuuteen. 3.2 Merionnettomuudet IMOn onnettomuustutkintaa koskevassa ohjeistuksessa [IMO, 2005b] merionnettomuuksia ovat: yhteentörmäys (collision), karilleajo ja pohjakosketus (stranding/ grounding), törmäys (contact), tulipalo tai räjähdys (fire or explosion), runkovaurio (hull failure/ failure of watertight doors/ports etc.), konevaurio (machinery damage), laivan tai varusteiden vauriot (damages to ship or equipment), kaatuminen/ pysyvä kallistuma (capsizing / listing), kadonnut: oletettu menetys (missing: assumed lost), pelastusvälineiden käyttöön liittyvät onnettomuudet (accidents with life-saving appliances), muu onnettomuus (other). Eri puolilla maailmaa on aiemmin ollut käytössä myös edellisestä poikkeavia onnettomuustyyppiluetteloita. Pohjoismaissa on melko pitkään ollut käytössä mm. merionnettomuustietokanta DAMA:n mukainen jaottelu eri merionnettomuustyyppeihin, ks. kappaleessa 4.3 esitetty taulukko 9. Tämän tutkimuksen kannalta keskeisimpiä merionnettomuuksia lienevät meriliikenteeseen liittyvät onnettomuudet, yhteentörmäys, karilleajo ja pohjakosketus sekä törmäys, mutta eräät muutkin onnettomuustyypit voivat silti liittyä ehkä merkittävälläkin tavalla turvallisuusarvioinnissa käsiteltävään toimintaan. Suomessa merionnettomuuksia tutkivat muun muassa merenkulkuviranomaiset (MKL) ja Onnettomuustutkintakeskus. Vastaavaa toimintaa harjoittavat ulkomailla mm. Sjöfartsinspektionen ja Statens Haverikommission (SHK) Ruotsissa, Søfartsstyrelsen Tanskassa, Bundesstelle für Seeunfalluntersuchung Saksassa, Marine Accident Investigation Branch Isossa-Britanniassa ja Transportation Safety Board of Canada Kanadassa. Edellä lueteltujen organisaatioiden, Internet-sivustoilta, ks. alaviite 3, on löydettävissä ja luettavissa tutkintaselostukset useista viimeaikaisista vesiliikenteeseen, ja sen osana 3 OTK:n kotisivuston osoite Internetissä: SHK:n kotisivuston osoite Internetissä: Sjöfartsispektionenin kotisivuston osoite Internetissä: 210.aspx. Em. sivustojen kautta on löydettävissä muiden vastaavien, merionnettomuuksien tutkintaa harjoittavien organisaatioiden vastaavat kotisivustot, joilla on julkaistu onnettomuusselvityksiä / tutkintaraportteja. 14

26 meriliikenteeseen liittyvistä onnettomuuksista. Joukosta löytyy sekä luotsauksessa että linjaluotsauksessa sattuneita merionnettomuuksia 4. OTK:n vesiliikenneonnettomuuksien johtavan tutkijan mukaan, ks. [Heikkilä, 2006], ei ainakaan Suomessa tutkituissa merionnettomuustapauksissa ole havaittu suuria kieliongelmia. Luotsaukseen eräissä tapauksissa liittyneitä ongelmakohtia on tuotu esiin niitä koskeneissa tutkintaselostuksissa ja erillisselvityksessä, ks. [OTK, 2006]. Ongelmien hoito vienee oman aikansa. Tekijöitä, jotka mahdollisessa englanninkielisessä linjaluotsauskäytännössä tulevat korostumaan [Heikkilä, 2006] ovat mm. (aakkosjärjestyksessä): - Englannin kielen ääntämys - Fatigue, eli väsymys ja vahtipäällikön nukahtaminen, josta OTK:lla on tekeillä erillisselvitys - Hätätilanteiden kommunikaatio ja siinä käytettävä kieli - Ongelmana on, että kielitaitovaatimus eskaloituu aika laajalle alueelle - Porsaanreiät (lähinnä ilmeisesti linjaluotsitutkintomenettelyn onnistuneeseen suoritukseen liittyen) - Tarvittavat standardifraasit (tulisi ilmeisesti ainakin selvittää tarpeet Suomessa) - VTS:n rooli informaation välityksessä laivalle Koti- ja ulkomaisten merionnettomuusraporttien joukosta löytyy runsaasti tapauksia, joihin liittyy lepoaikamääräysten rikkomuksia ja mahdollinen väsymys tai jopa nukahtaminen, ks. esimerkiksi OCEAN PRIDE [OTK, C1/2000 M], CINDY [OTK, C9/2001 M] ja STEEL-BOARD [OTK, C4/2002 M]. KAREN DANIELSENin tapauksessa, [DMA, 2005], vaikutti tapahtumiin lisäksi alkoholi. Viimeksi mainittu tapaus toi myös esiin VTS-toiminnan rajoitukset kaikkien navigointiin liittyvien onnettomuuksien ehkäisijänä 5. Selviä linjaluotsauskäytännön rikkomuksia voitiin havaita esimerkiksi ARCO ARUNin [MAIB, 1998] ja FYKANin [SD, 2001] tapauksissa. 3.3 Merionnettomuustilastot Merenkulkulaitoksen tilastoimat merionnettomuudet, ks. lähteet [MKL Vt, ] ja [MKL/Merionn, 2007] vuosilta on esitetty oheisessa kuvassa 4 ja taulukossa 7. Tilastojen mukaan on esimerkiksi karilleajojen (ja pohjakosketusten) esiintymistaajuus laskenut selvästi. Esimerkiksi karilleajojen lukumäärä on likipitäen puolittunut, jos verrataan viisivuotisjaksoja ja keskenään. Yhteentörmäysten ja muiden törmäysten osalta ei muutos ole ollut yhtä huomattava. Vuosittaiset vaihtelut tapausten lukumäärissä ovat olleet melko suuriakin, minkä takia tasoitettu on- 4 Luotsauksessa sattuneita merionnettomuuksia on OTK tutkinut selvästi enemmän kuin linjaluotsauksessa sattuneita tapauksia. Esimerkkeinä edellisistä mainittakoon ms CITY OF SUNDERLAND Hangon edustalla [OTK, C 2/2002 M], SUPERFAST VII samaten Hangossa [B 7/2004 M] sekä ALANDIA [OTK, B 8/2004 M], jälkimmäisestä ryhmästä käynevät esimerkeiksi puolestaan vaikkapa FINNFELLOW [OTK, B 2/2000] ja FINNCLIPPER [OTK, B 1/2004 M]. Eräs tapaus sattui linjaluotsaustutkintoon kuuluvaa koeluotsausta suoritettaessa, ks. ISABELLA [OTK, B1/2001 M]. 5 Lyhyt käytettävissä oleva aika poikkeaman havaitsemiseen ja korjaavien toimenpiteiden suoritukseen kapeilla väylillämme (laivalla) tuotiin esiin myös lähteessä [Ahvenjärvi, 2003]. 15

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 211/2010 vp. Hallituksen esitys laeiksi luotsauslain muuttamisesta ja vahingonkorvauslain 3 luvun 7 :n kumoamisesta.

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 211/2010 vp. Hallituksen esitys laeiksi luotsauslain muuttamisesta ja vahingonkorvauslain 3 luvun 7 :n kumoamisesta. EDUSKUNNAN VASTAUS 211/2010 vp Hallituksen esitys laeiksi luotsauslain muuttamisesta ja vahingonkorvauslain 3 luvun 7 :n kumoamisesta Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laeiksi luotsauslain

Lisätiedot

KOTKA VTS MASTER'S GUIDE

KOTKA VTS MASTER'S GUIDE 1 (5) KOTKA VTS MASTER'S GUIDE Alusliikennepalvelut Alusliikennepalveluista säädetään Alusliikennepalvelulaissa 623/2005 ja Valtioneuvoston asetuksella alusliikennepalvelusta 763/2005 ja 1798/2009. ALUSLIIKENNEPALVELUUN

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 1998 Julkaistu Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998 N:o 90 97. Luotsauslaki. N:o 90

SÄÄDÖSKOKOELMA. 1998 Julkaistu Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998 N:o 90 97. Luotsauslaki. N:o 90 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 1998 Julkaistu Helsingissä 11 päivänä helmikuuta 1998 N:o 90 97 SISÄLLYS N:o Sivu 90 Luotsauslaki... 205 91 Asetus luotsauslain voimaantulosta... 208 92 Luotsausasetus... 209 93 Asetus

Lisätiedot

Luotsausmaksut kannetaan euroina seuraavan taksan mukaisesti: 1 000-3 000 286 572 925 1 245 1 615 1 951 2 472 3 196

Luotsausmaksut kannetaan euroina seuraavan taksan mukaisesti: 1 000-3 000 286 572 925 1 245 1 615 1 951 2 472 3 196 3376 N:o 1199 Liite 1 LUOTSAUSMAKSUT SUOMEN ALUEVESILLÄ Luotsausmaksut kannetaan euroina seuraavan taksan mukaisesti: LUOTSAUSTAKSA Luotsattavan aluksen nettovetoisuus Luotsatun matkan pituus meripeninkulmissa

Lisätiedot

Linjaluotsinkirjan myöntämisen edellytykset

Linjaluotsinkirjan myöntämisen edellytykset 1 (7) Antopäivä: 1.5.2013 Voimaantulopäivä: 1.5.2013 Voimassa: toistaiseksi Lainsäädäntö, johon ohje perustuu: Luotsauslaki (940/2003), valtioneuvoston asetus luotsauksesta (246/2011), Liikenteen turvallisuusviraston

Lisätiedot

Meriturvallisuus ei parane syyllistämällä

Meriturvallisuus ei parane syyllistämällä Meriturvallisuus ei parane syyllistämällä 6.9.2012 Asiakas- ja potilasturvallisuus ammattieettisenä haasteena Jenni Storgård 0 Esityksen sisältö Meriturvallisuuden kehitys Merenkulun ominaispiirteitä Merionnettomuudet

Lisätiedot

PÄÄLLIKKÖ LINJALUOTSINA JA (valtion) LUOTSIN KÄYTTÖ

PÄÄLLIKKÖ LINJALUOTSINA JA (valtion) LUOTSIN KÄYTTÖ PÄÄLLIKKÖ LINJALUOTSINA JA (valtion) LUOTSIN KÄYTTÖ Ilmari Haapajoki 2006 ii i Sisällysluettelo Sisällysluettelo... i Kysymyksenasettelu... 1 1. Luotsinkäyttövelvollisuutta koskevat säännökset... 1 1.1

Lisätiedot

Miehittämätön meriliikenne

Miehittämätön meriliikenne Rolls-Royce & Unmanned Shipping Ecosystem Miehittämätön meriliikenne Digimurros 2020+ 17.11. 2016 September 2016 2016 Rolls-Royce plc The 2016 information Rolls-Royce in this plc document is the property

Lisätiedot

15.5.2015. Saimaa VTS Master s Guide

15.5.2015. Saimaa VTS Master s Guide 15.5.2015 Saimaa VTS Master s Guide 2 Sisällysluettelo 1 ALUSLIIKENNEPALVELUUN OSALLISTUMINEN... 3 2 VTS-ALUE... 3 3 LIIKENNEILMOITUKSET... 3 3.1 Vaadittavat ilmoitukset... 3 3.2 Avatattavat sillat...

Lisätiedot

Meritilannekuva ja dynaaminen riskienhallinta paikkatiedoin. Tommi Arola Meriliikenteen ohjaus

Meritilannekuva ja dynaaminen riskienhallinta paikkatiedoin. Tommi Arola Meriliikenteen ohjaus Meritilannekuva ja dynaaminen riskienhallinta paikkatiedoin Tommi Arola Meriliikenteen ohjaus Teemat Suomenlahden alusliikenne ja alusliikennepalvelu Missä tietoa tarvitaan ja mitä tietoa välitetään merenkulkijoille?

Lisätiedot

MERIKOTKA tutkimustoiminta

MERIKOTKA tutkimustoiminta MERIKOTKA tutkimustoiminta 29.11.2007 Ulla Tapaninen, professori Merenkulkualan koulutus- ja tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.merikotka.fi mkk.utu.fi Strategiset perusteet Lähtökohdat meriliikenteen

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

HE 144/1997 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 144/1997 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 144/1997 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle luotsauslaiksi ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi luotsauslaki. Lain tarkoituksena olisi alusliikenteen turvallisuuden edistäminen

Lisätiedot

KAUPPA-ALUSTUKIHAKEMUKSEN TÄYTTÄMINEN

KAUPPA-ALUSTUKIHAKEMUKSEN TÄYTTÄMINEN OHJE 10.2.2016 KAUPPA-ALUSTUKIHAKEMUKSEN TÄYTTÄMINEN Yleisohjeet Nämä ohjeet on annettu meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantamisesta annetun lain (1277/2007) perusteella maksettavan

Lisätiedot

Tullin määräys Suomen satamiin saapuvia ja Suomen satamista lähteviä aluksia koskevasta ilmoitusmenettelystä

Tullin määräys Suomen satamiin saapuvia ja Suomen satamista lähteviä aluksia koskevasta ilmoitusmenettelystä 1 Tulli Määräys Dnro Antopäivä 49/2015 29.5.2015 Säädösperusta Alusliikennepalvelulaki (623/2005) 20 a (225/2012), 22 a (225/2012), 22 b (225/2012), 22 c (791/2013) ja 22 g (791/2013) Väylämaksulaki (1122/2005)

Lisätiedot

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4)

Kysymys 5 Compared to the workload, the number of credits awarded was (1 credits equals 27 working hours): (4) Tilasto T1106120-s2012palaute Kyselyn T1106120+T1106120-s2012palaute yhteenveto: vastauksia (4) Kysymys 1 Degree programme: (4) TIK: TIK 1 25% ************** INF: INF 0 0% EST: EST 0 0% TLT: TLT 0 0% BIO:

Lisätiedot

Merimiesten asenteet ja turvallisuuskulttuuri. Jouni Lappalainen

Merimiesten asenteet ja turvallisuuskulttuuri. Jouni Lappalainen Merimiesten asenteet ja turvallisuuskulttuuri Jouni Lappalainen 22.09.09 0 Tutkimuksen tarkoitus Onko merenkulun turvallisuuskulttuuri muuttunut ISM-koodin käyttöönoton jälkeen? Kirjallisuustutkimus Haastattelututkimus

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

METKU WP2: Turvallisuusjohtamisjärjestelmät merenkulussa. Jouni Lappalainen

METKU WP2: Turvallisuusjohtamisjärjestelmät merenkulussa. Jouni Lappalainen METKU WP2: Turvallisuusjohtamisjärjestelmät merenkulussa Jouni Lappalainen 0 WP2: Turvallisuusjohtamisjärjestelmät merenkulussa Työpaketissa kaksi selvitetään onko merenkulun turvallisuuskulttuuri muuttunut

Lisätiedot

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE Sisällys AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT)... 3 Mitä on AHOT?... 3 Millaisesta osaamisesta AHOTointia voi hakea?... 4 Osaamisen osoittaminen,

Lisätiedot

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2015

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2015 Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) Toimialan onnettomuudet 2015 Kalvosarja Tämä kalvosarja on yhteenveto Tukesin tietoon tulleista, toimialalla vuonna 2015 sattuneista onnettomuuksista. 1.1.2011

Lisätiedot

WEST COAST VTS MASTER'S GUIDE

WEST COAST VTS MASTER'S GUIDE 1 (6) WEST COAST VTS MASTER'S GUIDE Alusliikennepalvelut Alusliikennepalveluista säädetään Alusliikennepalvelulaissa 623/2005 ja Valtioneuvoston asetuksella alusliikennepalvelusta 763/2005 ja 1798/2009.

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

Toimialan onnettomuudet 2009

Toimialan onnettomuudet 2009 Toimialan onnettomuudet 2009 Osa 1 Johdanto PL 66 (Opastinsilta 12 B) 00521 HELSINKI WWW.TUKES.FI PUHELIN 010 6052 000 ETUNIMI.SUKUNIMI@TUKES.FI Kalvosarja Tämä kalvosarja on yhteenveto Tukesin (Turvatekniikan

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 67/2011 vp. Hallituksen esitys laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi.

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 67/2011 vp. Hallituksen esitys laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi. EDUSKUNNAN VASTAUS 67/2011 vp Hallituksen esitys laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Asia Hallitus on antanut eduskunnalle esityksensä laiksi ulkomaalaislain muuttamisesta

Lisätiedot

Laki. tuomioistuinharjoittelusta. Soveltamisala. Tuomioistuinharjoittelun sisältö

Laki. tuomioistuinharjoittelusta. Soveltamisala. Tuomioistuinharjoittelun sisältö Laki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: tuomioistuinharjoittelusta 1 Soveltamisala Sen lisäksi mitä tässä laissa säädetään, käräjänotaarista säädetään tuomioistuinlaissa ( / ). Käräjänotaarin velvollisuuksiin

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi ajoneuvojen katsastusluvista annetun lain 5 ja 10 :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ajoneuvojen katsastusluvista annettua lakia siten, että henkilö

Lisätiedot

Riippumattomat arviointilaitokset

Riippumattomat arviointilaitokset Riippumattomat arviointilaitokset CSM Riskienhallinta -asetuksen mukainen riippumaton arviointi Komission asetus (352/2009/EY) yhteisestä turvallisuusmenetelmästä, CSM riskienhallinta-asetus, vaatii rautatiejärjestelmässä

Lisätiedot

Turvallisuutta koskevassa vuosikatsauksessa esitetään Euroopan ja koko maailman lentoturvallisuutta koskevia tilastoja

Turvallisuutta koskevassa vuosikatsauksessa esitetään Euroopan ja koko maailman lentoturvallisuutta koskevia tilastoja TURVALLISUUTTA KOSKEVA VUOSIKATSAUS 13 Tiivistelmä Turvallisuutta koskevassa vuosikatsauksessa esitetään Euroopan ja koko maailman lentoturvallisuutta koskevia tilastoja Katsauksen sisältämät tiedot ovat

Lisätiedot

Rotarypiiri 1420 Piiriapurahoista myönnettävät stipendit

Rotarypiiri 1420 Piiriapurahoista myönnettävät stipendit Rotarypiiri 1420 Piiriapurahoista myönnettävät stipendit Ø Rotarypiiri myöntää stipendejä sille osoitettujen hakemusten perusteella ensisijaisesti rotaryaatteen mukaisiin tarkoituksiin. Ø Stipendejä myönnetään

Lisätiedot

BOTHNIA VTS MASTER'S GUIDE

BOTHNIA VTS MASTER'S GUIDE 1 (5) BOTHIA VTS MASTER'S GUIDE Alusliikennepalvelut Alusliikennepalveluista säädetään Alusliikennepalvelulaissa 623/2005 ja Valtioneuvoston asetuksella alusliikennepalvelusta 763/2005 ja 1798/2009. ALUSLIIKEEPALVELUU

Lisätiedot

Sipoon kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen taksa. Kunnanvaltuusto Rakennus- ja ympäristövaliokunta

Sipoon kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen taksa. Kunnanvaltuusto Rakennus- ja ympäristövaliokunta Sipoon kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen taksa Kunnanvaltuusto 11.11.2013 135 Rakennus- ja ympäristövaliokunta 17.12.2013 146 0 SISÄLTÖ 1 Soveltamisala... 2 2 Maksujen määräytymisperusteet... 2 3 Perusmaksut...

Lisätiedot

HE 42/2009 vp. ja maatalousyrittäjän eläkelakia lukuun ottamatta.

HE 42/2009 vp. ja maatalousyrittäjän eläkelakia lukuun ottamatta. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Koulutusrahastosta annetun lain 5 ja :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Koulutusrahastosta annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että ammattitutkintostipendin

Lisätiedot

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset

Kielipalvelut-yksikkö TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT. Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset 3 TUTKINTOIHIN KUULUVAT KIELIOPINNOT Kielipalvelut-yksikkö Asetuksen mukaiset kielitaitovaatimukset Valtioneuvoston asetuksessa yliopistojen tutkinnoista (794/2004) 6 määrätään kielitaidosta, että opiskelijan

Lisätiedot

Avoin data ja tietosuoja. Kuntien avoin data hyötykäyttöön Ida Sulin, lakimies

Avoin data ja tietosuoja. Kuntien avoin data hyötykäyttöön Ida Sulin, lakimies Avoin data ja tietosuoja Kuntien avoin data hyötykäyttöön 27.1.2016 Ida Sulin, lakimies Lakipykäliä, avoin data ja julkisuus Perustuslaki 12 2 momentti» Viranomaisen hallussa olevat asiakirjat ja muut

Lisätiedot

KOHTI LAADUKASTA TUTKINTOA

KOHTI LAADUKASTA TUTKINTOA ESR AHOT-KATSAUS A M M A T T I K O R K E A K O U L U J E N K I E L T E N J A V I E S T I N N Ä N V A S T U U O P E T T A J I E N T A P A A M I N E N 7. 2. 2 0 1 1 A N N E L I A I R O L A KOHTI LAADUKASTA

Lisätiedot

SeaSafety-tutkimushanke T I L A N N E K A T S A U S H U H T I K U U 2 0 1 6

SeaSafety-tutkimushanke T I L A N N E K A T S A U S H U H T I K U U 2 0 1 6 SeaSafety-tutkimushanke T I L A N N E K A T S A U S H U H T I K U U 2 0 1 6 ISTOCK Inhimillisten tekijöiden jäljillä 2. työpajassa Työpaja II Trafin tiloissa 18.2.2016 13 osallistujaa yhteistyöorganisaatioista

Lisätiedot

Työryhmä on työnsä aikana kuullut puolustusministeriön ja rajavartiolaitoksen esikunnan sekä työ- ja elinkeinoministeriön edustajia.

Työryhmä on työnsä aikana kuullut puolustusministeriön ja rajavartiolaitoksen esikunnan sekä työ- ja elinkeinoministeriön edustajia. LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖLLE Liikenne- ja viestintäministeriö asetti 3.12.2007 päätöksellään LVM130:00/2007 työryhmän selvittämään luotsauslain muutostarpeita. Työryhmän tehtävänä oli tehdä ehdotus

Lisätiedot

annetun lain muuttamisesta sekä Laki ulkomailla suoritettujen komeakouluopintojen tuottamasta vimakelpoisuudesta annetun lain muuttamisesta

annetun lain muuttamisesta sekä Laki ulkomailla suoritettujen komeakouluopintojen tuottamasta vimakelpoisuudesta annetun lain muuttamisesta EV 35/1997 vp - HE 248/1996 vp Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen laeiksi ulkomailla suoritettujen komeakouluopintojen tuottamasta vimakelpoisuudesta annetun lain muuttamisesta sekä Euroopan talousalueen

Lisätiedot

HE 41/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

HE 41/2008 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi HE 41/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi kuorma- ja linja-auton kuljettajien ammattipätevyydestä annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

MERIKARVIAN SATAMA. Satamamaksutaksa

MERIKARVIAN SATAMA. Satamamaksutaksa MERIKARVIAN SATAMA Satamamaksutaksa Satamamaksutaksaa koskevat yleiset määräykset 1. Satamamaksutaksan mukainen lasku on maksettava laskussa mainittuun eräpäivään mennessä. Viivästyskorko on korkolain

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 26. helmikuuta 2001 (27.02) (OR. fr) 5179/1/01 REV 1 ADD 1. Toimielinten välinen asia: 2000/0065 (COD) LIMITE

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 26. helmikuuta 2001 (27.02) (OR. fr) 5179/1/01 REV 1 ADD 1. Toimielinten välinen asia: 2000/0065 (COD) LIMITE EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 26. helmikuuta 2001 (27.02) (OR. fr) Toimielinten välinen asia: 2000/0065 (COD) 5179/1/01 REV 1 ADD 1 LIMITE MAR 2 CODEC 13 YHTEINEN KANTA Asia: Yhteinen kanta Euroopan

Lisätiedot

VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto

VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto VAASAN YLIOPISTO Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto / Filosofian maisterin tutkinto Tämän viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelman valintakokeen avulla Arvioidaan viestintävalmiuksia,

Lisätiedot

Valtion ylimpiä virkamiehiä koskeva ilmoitus sidonnaisuuksista (Valtion virkamieslain 26 :n 1-4 kohdissa tarkoitetut virat)

Valtion ylimpiä virkamiehiä koskeva ilmoitus sidonnaisuuksista (Valtion virkamieslain 26 :n 1-4 kohdissa tarkoitetut virat) Valtion ylimpiä virkamiehiä koskeva ilmoitus sidonnaisuuksista (Valtion virkamieslain 26 :n 1-4 kohdissa tarkoitetut virat) Sidonnaisuuksien ilmoittaminen sidonnaisuuslomakkeella Valtion ylimmän virkamiesjohdon

Lisätiedot

Non-SOLAS-direktiivin soveltamisalaan kuuluvien kotimaan matkoilla liikennöivien matkustaja-alusten turvallisuus

Non-SOLAS-direktiivin soveltamisalaan kuuluvien kotimaan matkoilla liikennöivien matkustaja-alusten turvallisuus 1 (6) Antopäivä: x.x.2012 Voimaantulopäivä: [1.1.2013] Voimassa: Toistaiseksi Säädösperusta: Laki aluksen teknisestä turvallisuudesta ja turvallisesta käytöstä (1686/2009), 15 :n 3 momentti ja 18 :n 1

Lisätiedot

ALUSTAVA LUONNOS, EI LAUSUNNOLLA

ALUSTAVA LUONNOS, EI LAUSUNNOLLA Maa ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto 6.4.2016 1 Taustamuistio suunnitellusta valtioneuvoston asetuksesta kaupallisen kalastuksen kiintiöjärjestelmästä (asetus tulee lausunnolle syksyllä 2016)

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Luonnos. KOMISSION ASETUS (EU) N:o.../... annettu [ ] päivänä [ ]kuuta [ ],

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Luonnos. KOMISSION ASETUS (EU) N:o.../... annettu [ ] päivänä [ ]kuuta [ ], EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Luonnos Bryssel... C KOMISSION ASETUS (EU) N:o.../... annettu [ ] päivänä [ ]kuuta [ ], muuhun kuin kaupalliseen lentotoimintaan liittyvistä teknisistä vaatimuksista ja hallinnollisista

Lisätiedot

Vesiliikenneonnettomuustilasto ENNAKKOTIETO TAMMI-ELOKUU 2016

Vesiliikenneonnettomuustilasto ENNAKKOTIETO TAMMI-ELOKUU 2016 Vesiliikenneonnettomuustilasto ENNAKKOTIETO TAMMI-ELOKUU 1 TUOTESELOSTE KAAVIOT Kaavio 1. Vesiliikenneonnettomuuksissa kuolleet Kaavio. Vesiliikenneonnettomuuksissa kuolleet vesialueittain Kaavio. Vesiliikenneonnettomuuksissa

Lisätiedot

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville

Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia. valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihto Kansainvälistymismahdollisuuksia valtiolla työskenteleville Virkamiesvaihdossa syvennetään maailmalla oman alan osaamista, kielitaitoa ja kansainvälisiä verkostoja. Vaihdossa hankitut tiedot,

Lisätiedot

Vesiliikenneonnettomuustilasto ENNAKKOTIETO TAMMI-JOULUKUU 2012

Vesiliikenneonnettomuustilasto ENNAKKOTIETO TAMMI-JOULUKUU 2012 Vesiliikenneonnettomuustilasto ENNAKKOTIETO TAMMI-JOULUKUU 22 TUOTESELOSTE KAAVIOT Kaavio. Vesiliikenneonnettomuuksissa kuolleet Kaavio 2. Vesiliikenneonnettomuuksissa kuolleet vesialueittain Kaavio 3.

Lisätiedot

1 luku Tehtävät. Professorin tehtävät

1 luku Tehtävät. Professorin tehtävät Sibelius-Akatemian hallinnointiohjeen liite 9 Hallitus 25.1.2012 Päivitysvastuu: hallintojohtaja OPETUS- JA TUTKIMUSHENKILÖSTÖN REKRYTOINTISÄÄNTÖ 1 luku Tehtävät 1 Professorin tehtävät Professorin tehtävistä

Lisätiedot

Pelastustoimen kehittämispäällikkö?? LUP onnettomuuksien ehkäisyn seminaari

Pelastustoimen kehittämispäällikkö?? LUP onnettomuuksien ehkäisyn seminaari LUP onnettomuuksien ehkäisyn seminaari 6.-7.2.2012 Rakennusvalvonnan ja pelastusviranomaisen roolit rakennusluvan vastaisen käyttötarkoituksen yhteydessä Hotelli Kuninkaantie 7.2.2012 Jussi Rahikainen

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 27. heinäkuuta 2011 (27.07) (OR. en) 13263/11 CONSOM 133 SAATE

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 27. heinäkuuta 2011 (27.07) (OR. en) 13263/11 CONSOM 133 SAATE EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 27. heinäkuuta 2011 (27.07) (OR. en) 13263/11 CONSOM 133 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 25. heinäkuuta 2011 Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Kom:n

Lisätiedot

Tapausriskien arviointiin tuotiin uudet kysymykset, jotka liittyvät vain yhteen yksittäiseen tapaukseen.

Tapausriskien arviointiin tuotiin uudet kysymykset, jotka liittyvät vain yhteen yksittäiseen tapaukseen. Tapausriskien arviointiin tuotiin uudet kysymykset, jotka liittyvät vain yhteen yksittäiseen tapaukseen. 38 Todellinen menetelmä on itse asiassa periaatteiden tasolla, ja kuvan matriisi on vain yksi esimerkki

Lisätiedot

KANSALLINEN LIITE (LVM) SFS-EN RAKENTEIDEN KUORMAT Onnettomuuskuormat LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ

KANSALLINEN LIITE (LVM) SFS-EN RAKENTEIDEN KUORMAT Onnettomuuskuormat LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ KANSALLINEN LIITE (LVM) SFS-EN 1991-1-7 RAKENTEIDEN KUORMAT Onnettomuuskuormat LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ 9.1.2015 Kansallinen liite (LVM), 9.1.2015 1/9 Alkusanat KANSALLINEN LIITE (LVM) STANDARDIIN

Lisätiedot

Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa

Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa 18.1.2012 Yleistä tutkintojen tunnustamisesta Koulutus, tutkinnot ja ammattien sääntely vahvasti kansallisia Tunnustaminen jaetaan

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 682. Laki. Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä

SISÄLLYS. N:o 682. Laki. Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten hyväksymisestä SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2001 Julkaistu Helsingissä 1 päivänä elokuuta 2001 N:o 682 687 SISÄLLYS N:o Sivu 682 Laki Venäjän kanssa kansainvälisestä maantieliikenteestä tehdyn sopimuksen eräiden määräysten

Lisätiedot

Portnetin kehittäminen kohti kansallista Single Windowkonseptia

Portnetin kehittäminen kohti kansallista Single Windowkonseptia Portnetin kehittäminen kohti kansallista Single Windowkonseptia 23.1.2012 - Taustaa Ilmoitusmuodollisuusdirektiivi 2010/65/EU ->lokakuu 2010 Direktiivi on implementoitava kansallisesti 19.5.2012 mennessä

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Viestintäneuvos 27.10.2015 Kreetta Simola LUONNOS VALTIONEUVOSTON ASETUS VAHVAN SÄHKÖISEN TUNNISTUSPALVELUN TARJOAJI- EN LUOTTAMUSVERKOSTOSTA Taustaa Vuoden

Lisätiedot

Tilastot kertyvät... Tilastot kertovat

Tilastot kertyvät... Tilastot kertovat TOIMINTA JA HALLINTO 2009:3 Tilastot kertyvät... Tilastot kertovat Oikeushallintotilastoja vuodelta 2008 Ulosottotoimi TOIMINTA JA HALLINTO 2009:3 Tilastot kertyvät... Tilastot kertovat Oikeushallintotilastoja

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan tehtäväksi rikoslakiin muutokset, jotka aiheutuvat Suomen liittymisestä tarkastusten asteittaisesta lakkauttamisesta

Lisätiedot

Muokatut teräkset. Raaka-ainekäsikirja 1 3. uudistettu painos

Muokatut teräkset. Raaka-ainekäsikirja 1 3. uudistettu painos Muokatut teräkset Raaka-ainekäsikirja 1 3. uudistettu painos Tämän teoksen osittainenkin kopiointi on tekijänoikeuslain (404/61, siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen) mukaisesti kielletty ilman nimenomaista

Lisätiedot

KANSALLINEN LIITE (LVM) SFS-EN RAKENTEIDEN KUORMAT Onnettomuuskuormat LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ

KANSALLINEN LIITE (LVM) SFS-EN RAKENTEIDEN KUORMAT Onnettomuuskuormat LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ KANSALLINEN LIITE (LVM) SFS-EN 1991-1-7 RAKENTEIDEN KUORMAT Onnettomuuskuormat LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖ 1.6.2010 Kansallinen liite (LVM), 1.6.2010 1/9 Alkusanat KANSALLINEN LIITE (LVM) STANDARDIIN

Lisätiedot

SOTILASILMA-ALUSREKISTERI

SOTILASILMA-ALUSREKISTERI SOTILASILMAILUN VIRANOMAISYKSIKKÖ FINNISH MILITARY AVIATION AUTHORITY SOTILASILMAILUN VIRANOMAISOHJE MILITARY AVIATION ADVISORY SIO-To-Lt-003 18.02.2010 PL 30, 41161 TIKKAKOSKI, FINLAND, Tel. +358 299

Lisätiedot

SSTY:n EMC-seminaari. EMC ja sähköisten lääkintälaitteiden standardit. Ari Honkala SESKO ry

SSTY:n EMC-seminaari. EMC ja sähköisten lääkintälaitteiden standardit. Ari Honkala SESKO ry SSTY:n EMC-seminaari EMC ja sähköisten lääkintälaitteiden standardit SESKO ry 2016-10-04 Tässä esityksessä käsitellään Yleistä täydentävistä (collateral, -1 sarja, horisontaaliset) ja eritysvaatimuksia

Lisätiedot

Laki. ulkomaalaislain muuttamisesta

Laki. ulkomaalaislain muuttamisesta Laki ulkomaalaislain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan ulkomaalaislain (301/2004) 88 a, sellaisena kuin se on laissa 323/2009, muutetaan 3 :n 13 kohta, 10 a ja 35, 56 :n 4 momentti,

Lisätiedot

HE 214/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi luotsauslakia

HE 214/2010 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi luotsauslakia Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi luotsauslain muuttamisesta ja vahingonkorvauslain 3 luvun 7 :n kumoamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi luotsauslakia ja

Lisätiedot

Aiming at safe performance in traffic. Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä.

Aiming at safe performance in traffic. Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Aiming at safe performance in traffic Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Medical doctors promoting traffic safety Jukka Terttunen Traffic Medicine Unit Finnish Traffic Safety Agency Vastuullinen

Lisätiedot

Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto ry The Association of Finnish Damage Restoration Companies

Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto ry The Association of Finnish Damage Restoration Companies Suomen JVT- ja Kuivausliikkeiden Liitto ry The Association of Finnish Damage Restoration Companies PL 3 00721 Helsinki www.vahinkopalvelut.net info@vahinkopalvelut.net +358-40-900 9856 TUVASA Turvallinen

Lisätiedot

Merialuesuunnittelun lainsäädäntö

Merialuesuunnittelun lainsäädäntö Merialuesuunnittelun lainsäädäntö Ajankohtaista merialuesuunnittelussa Ympäristöministeriön Pankkisali 11.11.2016 Neuvotteleva virkamies Tiina Tihlman Merialuesuunnitteludirektiivi 2014/89/EU Edistää merialueiden

Lisätiedot

Vesiliikenneonnettomuustilasto ENNAKKOTIETO TAMMI-ELOKUU 2011

Vesiliikenneonnettomuustilasto ENNAKKOTIETO TAMMI-ELOKUU 2011 Vesiliikenneonnettomuustilasto ENNAKKOTIETO TAMMI-ELOKUU TUOTESELOSTE KAAVIOT Kaavio. Vesiliikenneonnettomuuksissa kuolleet Kaavio. Vesiliikenneonnettomuuksissa kuolleet vesialueittain Kaavio. Vesiliikenneonnettomuuksissa

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Laki. terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta

Laki. terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 6 :n 3 momentti, sellaisena kuin

Lisätiedot

Ajettavat luokat: SM: S1 (25 aika-ajon nopeinta)

Ajettavat luokat: SM: S1 (25 aika-ajon nopeinta) SUPERMOTO SM 2013 OULU Lisämääräys ja ohje Oulun Moottorikerho ry ja Oulun Formula K-125ry toivottaa SuperMoto kuljettajat osallistumaan SuperMoto SM 2013 Oulu osakilpailuun. Kilpailu ajetaan karting radalla

Lisätiedot

28.9.2015. Mikäli tämän dokumentin vaatimuksista poiketaan, täytyy ne kirjata erikseen hankintasopimukseen.

28.9.2015. Mikäli tämän dokumentin vaatimuksista poiketaan, täytyy ne kirjata erikseen hankintasopimukseen. Turvallisuusohje 1 (5) 1 Turvallisuuden vähimmäisvaatimukset palveluntoimittajille Metsä Groupin tavoitteena on varmistaa turvallinen ja toimintavarma työympäristö joka päivä. Tavoite koskee niin Metsä

Lisätiedot

Non-SOLAS-direktiivin soveltamisalaan kuuluvien kotimaan matkoilla liikennöivien matkustaja-alusten turvallisuus

Non-SOLAS-direktiivin soveltamisalaan kuuluvien kotimaan matkoilla liikennöivien matkustaja-alusten turvallisuus 1 (6) Antopäivä: 26.6.2014 Voimaantulopäivä: 1.8.2014 Voimassa: toistaiseksi Säädösperusta: Laki aluksen teknisestä turvallisuudesta ja turvallisesta käytöstä (1686/2009), 15 :n 3 momentti ja 18 :n 1 momentti

Lisätiedot

Liikennesektorin alueellinen suunnittelu

Liikennesektorin alueellinen suunnittelu Liikennesektorin alueellinen suunnittelu Merialuesuunnittelun sidosryhmätilaisuus 16.3.2015 Meriliikenne Asiakkaina pääasiassa teollisuus ja rahtausyritykset Koko maan viennistä 90 % ja tuonnista 70 %

Lisätiedot

. LIFE+ HAKEMUKSEN VA V L A M L I M ST S E T L E U L 1

. LIFE+ HAKEMUKSEN VA V L A M L I M ST S E T L E U L 1 . LIFE+ HAKEMUKSEN VALMISTELU 1 HAKULOMAKKEET Hakulomakkeet on jaettu kolmeen osaan: Hallinnolliset A-lomakkeet Tekniset B- ja C-lomakkeet Taloudelliset (F) lomakkeet HALLINNOLLISET (A) LOMAKKEET 2011

Lisätiedot

Laki laiva-apteekista

Laki laiva-apteekista Laki Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: laiva-apteekista Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2015 1 Lain tarkoitus Tämän lain tarkoituksena on varmistaa laivaväen mahdollisuus saada asianmukaista

Lisätiedot

Ammattipätevyyden tunnustaminen Pirjo Pennanen Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira

Ammattipätevyyden tunnustaminen Pirjo Pennanen Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira Ammattipätevyyden tunnustaminen Pirjo Pennanen Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira 10.5.2011 Pirjo Pennanen 1 Lainsäädäntö - Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

Ohjesääntö metsäsertifioinnin alueelliselle toimikunnalle XX PEFC-ryhmäsertifiointialueelle (1.1.2016 alkaen)

Ohjesääntö metsäsertifioinnin alueelliselle toimikunnalle XX PEFC-ryhmäsertifiointialueelle (1.1.2016 alkaen) Ohjesääntö metsäsertifioinnin alueelliselle toimikunnalle XX PEFC-ryhmäsertifiointialueelle (1.1.2016 alkaen) Sisällysluettelo 1. Toimikunnan nimi 2. Tarkoitus 3. Toimintaperiaatteet 4. Toimikunnan kokoonpano

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ 12.6.2012 Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia SISÄLLYSLUETTELO 1 Soveltamisala 1 2 Kokouspalkkiot 1 3 Samana päivänä pidetyt kokoukset 1 4 Vuosipalkkiot

Lisätiedot

Yhdenvertaisuussuunnittelu. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö

Yhdenvertaisuussuunnittelu. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö Yhdenvertaisuussuunnittelu Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö YES 7 -koulutus 9.2.2015 Panu Artemjeff 1 Uusi yhdenvertaisuuslaki Kaksi kärkeä: syrjinnän suoja ja yhdenvertaisuuden edistäminen

Lisätiedot

Eettiset toimikunnat tähän asti järjestelmä edut ja haasteet. Tapani Keränen

Eettiset toimikunnat tähän asti järjestelmä edut ja haasteet. Tapani Keränen Eettiset toimikunnat tähän asti järjestelmä edut ja haasteet Tapani Keränen Eettisten toimikuntien toimivallan perusta on tutkimuslaki Ennen lääketieteelliseen tutkimukseen ryhtymistä on tutkimussuunnitelmasta

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 5.2.2013 COM(2013) 46 final 2013/0026 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 98/8/EY muuttamisesta jauhetun maissintähkän lisäämiseksi

Lisätiedot

Panostajalainsäädännön ja -koulutuksen uudistus

Panostajalainsäädännön ja -koulutuksen uudistus Oy Finnrock Ab - palvelua ympäristön turvaksi ja työmaiden parhaaksi jo 45 v ajan! Panostajalainsäädännön ja -koulutuksen uudistus 1.9.2016 DI Jari Honkanen Toimitusjohtaja Oy Finnrock Ab Panostajalainsäädäntö

Lisätiedot

TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA

TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA Määräys 90/011/2014 Muutos 15.6.2015 OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN 2015 SISÄLTÖ

Lisätiedot

Salasanan vaihto uuteen / How to change password

Salasanan vaihto uuteen / How to change password Salasanan vaihto uuteen / How to change password Sisällys Salasanakäytäntö / Password policy... 2 Salasanan vaihto verkkosivulla / Change password on website... 3 Salasanan vaihto matkapuhelimella / Change

Lisätiedot

Salon kaupungin luottamushenkilöiden kokouspalkkiosääntö. Salon kaupunginvaltuusto,

Salon kaupungin luottamushenkilöiden kokouspalkkiosääntö. Salon kaupunginvaltuusto, Salon kaupungin luottamushenkilöiden kokouspalkkiosääntö Salon kaupunginvaltuusto, 20.5.2013 83 698/01.02.01/2013 2(6) Sisällysluettelo: 1 Soveltamisala 3 2 Kokouspalkkiot 3 3 Samana päivänä pidetyt kokoukset

Lisätiedot

Korjausvelkahankkeet ja muuta ajankohtaista vesiväylänpidosta. Vesiväyläpäivät 6.4.2016 6.4.2016

Korjausvelkahankkeet ja muuta ajankohtaista vesiväylänpidosta. Vesiväyläpäivät 6.4.2016 6.4.2016 Korjausvelkahankkeet ja muuta ajankohtaista vesiväylänpidosta Vesiväyläpäivät 6.4.2016 6.4.2016 Korjausvelkahankkeet Ns. korjausvelkapaketista vesiväylien kunnostukseen 10,5 M Saimaan kanavan alaporttien

Lisätiedot

FSD2072 Tampereen yliopistossa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään

FSD2072 Tampereen yliopistossa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2072 ssa vuonna 1997 jatkotutkinnon suorittaneiden työelämään sijoittuminen Kyselylomaketta

Lisätiedot

Kestävyyslain mukainen todentaminen

Kestävyyslain mukainen todentaminen Kestävyyslain mukainen todentaminen Kestävyyskriteeri-info 23.11.2012 Tekninen asiantuntija Harri Haavisto Sisältö 1. Prosessi 2. Todentajaksi hyväksyminen 3. Todentajan tehtävät 4. Todentajien ohjeistus

Lisätiedot

PAREMMAN SÄÄNTELYN PÄIVÄ UUSIA MENETELMIÄ YRITYSVAIKUTUSTEN ARVIOINTIIN HELSINKI MARRASKUU 25, 2010

PAREMMAN SÄÄNTELYN PÄIVÄ UUSIA MENETELMIÄ YRITYSVAIKUTUSTEN ARVIOINTIIN HELSINKI MARRASKUU 25, 2010 PAREMMAN SÄÄNTELYN PÄIVÄ UUSIA MENETELMIÄ YRITYSVAIKUTUSTEN ARVIOINTIIN HELSINKI MARRASKUU 25, 2010 MIKSI YRITYSTEN PAREMPI OSALLISTAMINEN LAINVALMISTELUUN ON TÄRKEÄÄ? Lainsäädännön yritysvaikutusten arviointi

Lisätiedot

Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013

Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013 Toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen Suomessa 2013 Loppukäyttäjätutkimus, alle 500 henkilön organisaatiot Osa 1/3: Pilvipalvelujen hyödyntäminen toiminnanohjausjärjestelmissä Leena Mäntysaari, Mika

Lisätiedot

Vesiliikenneonnettomuustilasto ENNAKKOTIETO TAMMI-JOULUKUU 2014

Vesiliikenneonnettomuustilasto ENNAKKOTIETO TAMMI-JOULUKUU 2014 Vesiliikenneonnettomuustilasto ENNAKKOTIETO TAMMI-JOULUKUU 2 TUOTESELOSTE KAAVIOT Kaavio. Vesiliikenneonnettomuuksissa kuolleet Kaavio 2. Vesiliikenneonnettomuuksissa kuolleet vesialueittain Kaavio 3.

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta 2014 788/2014 Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 3 päivänä lokakuuta 2014 Eduskunnan

Lisätiedot

Muutokset perustuvat Liikenneviraston 1. helmikuuta 2015 päivättyyn hakemukseen.

Muutokset perustuvat Liikenneviraston 1. helmikuuta 2015 päivättyyn hakemukseen. Liikenne ja viestintäministeriön päätös 1 alusliikennepalvelun perustamista koskevan liikenne- ja viestintäministeriön päätöksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 30. päivänä syyskuuta 2015 Tällä päätöksellä

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Ahvenanmaan maakunnan maakunnanvoudinvirastosta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki Ahvenanmaan maakunnan maakunnanvoudinvirastosta

Lisätiedot

www.finlex.fi Annettu Helsingissä 20 päivänä maaliskuuta 2015 20.3.2015/300 Laki laajarunkoisten rakennusten rakenteellisen turvallisuuden arvioinnista Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Soveltamisala

Lisätiedot

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET

SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA ULKOVALTAIN KANSSA TEHDYT SOPIMUKSET 2000 Julkaistu Helsingissä 20 päivänä syyskuuta 2000 N:o 55 SISÄLLYS N:o Sivu 55 Tasavallan presidentin asetus otsonikerrosta heikentäviä

Lisätiedot