HUHTIKUUTA 2014

Transkriptio

1 HUHTIKUUTA 2014 TUTKITTAVAT KIRJOITUKSET KESAKUUTA J aljittele Mooseksen uskoa SIVU 3 LAULUT: 33, KESAKUUTA Naetk o Hanet, joka on nakym at on? SIVU 8 LAULUT: 81, KESAKUUTA Kukaan ei voi palvella kahta isant a a SIVU 17 LAULUT: 62, KESAKUUTA Ole rohkealla mielell a Jehova on sinun auttajasi! SIVU 22 LAULUT: 22, KESAKUUTA 6. HEIN AKUUTA Arvostatko Jehovan valpasta huolenpitoa? SIVU 27 LAULUT: 69, 120

2 TUTKITTAVAT KIRJOITUKSET TURKKI KANSI: Veli todistaa vapaamuotoisesti parturille ja tarjoaa hanelle Hyva uutinen -kirjasta. ASUKKAITA JULISTAJIA 2312 RAAMATUNTUTKISTELUJA 1632 TODISTAJIA SUHTEESSA VAEST O ON 1:32711 VAKITUISTEN TIENRAIVAAJIEN MA AR AN KASVU TURKISSA VUODESTA 2004 LAHTIEN 165 % ˇ ˇ Jaljittele Mooseksen uskoa Naetk o Hanet, joka on nakym at on? Uskon avulla Mooses naki enemman kuin oli naht aviss a kirjaimellisin silmin. Naiss a kirjoituksissakerrotaan, miten me voimme osoittaa samanlaista uskoa kuin Mooses ja pysya vakaana kuin nahden Hanet, joka on nakym at on (Hepr. 11:27). ˇ ˇ Kukaan ei voi palvella kahta isant a a Ole rohkealla mielella Jehova on sinun auttajasi! Miljoonat ihmiset eri puolilla maailmaa muuttavat toiden perass a ulkomaille. Monilta ja a kotimaahan puoliso ja lapsia. Nam a kirjoitukset auttavat ymmart am a an, milla tavoin Jehova haluaa meidan suhtautuvan perhevelvollisuuksiin ja miten han auttaa meita huolehtimaan niista. ˇ Arvostatko Jehovan valpasta huolenpitoa? Lukiessaan Raamatusta, etta Jehovan silmat ovat joka paikassa, jotkut saattavat ajatella hanen ainoastaan kontrolloivan, noudatammeko hanen lakejaan. Tallainen ajatus voisi heratt a a epatervett a pelkoa. (Sananl. 15:3.) Tass a kirjoituksessa kasitell a an viitta tapaa, joilla Jehovan valpas huolenpito hyodytt a a meita. T ASS A NUMEROSSA MY OS 13 Kokoaikainen palvelus mihin se onkaan minut johdattanut! 32 Tiesitko? Tat a julkaisua ei ole tarkoitettu myytav aksi. Se on valmistettu edistam a an maailmanlaajuista raamatullista opetustyot a, jota tuetaan vapaaehtoisin lahjoituksin. Ellei toisin mainita, raamatunlainausten lahteen a on Pyha Raamattu Uuden maailman ka ann os, viitelaitos. The Watchtower (ISSN ) is published semimonthly by Watchtower Bible and Tract Society of New York, Inc.; L. Weaver, Jr., President; G. F. Simonis, Secretary-Treasurer; 25 Columbia Heights, Brooklyn, NY Vartiotornin (ISSN ) julkaisija: Jehovan todistajat. Vastaava toimittaja: Jukka Ropponen. April 15, 2014 Vol. 135, No. 8 Semimonthly FINNISH Periodicals Postage Paid at Brooklyn, NY, and at additional mailing offices. POSTMASTER: Send address changes to Watchtower, 1000 Red Mills Road, Wallkill, NY Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania. Printed in Finland, 2013

3 J aljittele Mooseksen uskoa Uskon vaikutuksesta kieltaytyi Mooses taysikasvuiseksi tultuaan siita, etta hant a kutsuttaisiin faraon tyttaren pojaksi. (HEPR. 11:24) MOOSES tiesi, mita Egyptilla oli tarjottavana. Han naki varakkaiden tilavat asuinrakennukset, ja han itse kuului kuninkaalliseen huonekuntaan. Hanelle opetettiin kaikkea egyptilaisten viisautta : todennak oisesti tahtitiedett a, matematiikkaa seka muita tieteita ja taiteita (Apt. 7:22). Hanen ulottuvillaan olivat rikkaus, valta ja etuoikeudet, joista tavallinen egyptilainen saattoi vain uneksia. 2 Nelikymmenvuotiaana Mooses kuitenkin teki ratkaisun, joka varmasti ihmetytti hanet adoptoinutta kuninkaallista perhetta. Han valitsi osakseen jotain vielakin vaatimattomampaa kuin tavallisen egyptilaisen normaalin elam an ja pa atti ela a orjien parissa. Miksi? Lujan uskonsa vuoksi. (Lue Heprealaiskirjeen 11:24 26.) Uskon vaikutuksesta Mooses naki paljon enemman kuin ymparill a an olevan aineellisen maailman. Hengellisena ihmisena Mooses uskoi Jehovaan, Haneen, joka on nakym at on, ja siihen, etta Han taytt a a lupauksensa. (Hepr. 11: 27.) 3 Meidankin on tarke a a nahd a enemman kuin on naht aviss a kirjaimellisin silmin. Meidan taytyy olla sellaisia, joilla on usko (Hepr.10:38, 39). Uskoamme voi vahvistaa se, mita Mooseksesta kerrotaan Heprealaiskirjeen 11:24 26:ssa. Tarkastellessamme 1, 2. a) Minka ratkaisun Mooses teki 40-vuotiaana? (Ks. kuva kirjoituksen alussa.) b) Miksi Mooses valitsi osakseen huonon kohtelun Jumalan kansan kanssa? 3. Mihin kolmeen kysymykseen tass a kirjoituksessa vastataan? MITA OPIMME MOOSEKSEN ESIMERKISTA? Miten aineelliset ja hengelliset aarteet eroavat toisistaan? Miten Jehova auttaa meita suoriutumaan teokraattisista tehtavist a? Miksi meidan taytyy katsoa kiinteasti kohti palkintoamme? 15. HUHTIKUUTA

4 nait a jakeita meidan on hyva miettia vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Miten usko sai Mooseksen hylka am a an lihalliset halut? Miten usko auttoi hant a arvostamaan palvelustehtavi a an huolimatta ha- nen saamastaan hav aistyksest a? Miksi han katsoi kiinteasti kohti palkanmaksua? HAN HYLKASI LIHALLISET HALUT 4 Uskon silmin Mooses naki, etta synnista saatava nautinto oli tilapaist a. Muut ovat saattaneet jarkeill a, etta vaikka Egypti oli vajonnut epajumalanpalveluk- seen ja spiritismiin, se oli senta an noussut maailmanvallaksi, kun taas Jehovan kansa oli orjuudessa. Mooses kuitenkin tiesi, etta Jumala voisi saada tilanteen muuttumaan. Vaikka nautinnonhaluiset ihmiset nayttiv at kukoistavan, Mooses uskoi noiden jumalattomien kuihtuvan pois. Siksi synnista saatava tilapainen nautinto ei kiehtonut hant a. 5 Miten me voimme vastustaa synnista saatavaa tilapaist a nautintoa? Al a unohda, etta synti tuo vain hetkellista mielihyva a. Nae uskon silmin, etta maailma on havi am ass a ja samoin sen halu (1. Joh. 2:15 17). Mieti, millainen tulevaisuus katumattomia synnintekijoit a odottaa: he ovat liukkaalla, ja he kohtaavat kauhean lopun (Ps. 73:18, 19). Tuntiessasi kiusausta langeta syntiin pohdi, millaisen tulevaisuuden haluat itsellesi. 6 Mooseksen usko vaikutti ratkaisevasti myos hanen uranvalintaansa. Uskon vaikutuksesta kieltaytyi Mooses taysikas- vuiseksi tultuaan siita, etta hant a kutsut- taisiin faraon tyttaren pojaksi. (Hepr. 11: 24.) Han ei jarkeillyt, etta han voisi kylla 4. Mita Mooses ymmarsi synnista saatavasta nautinnosta? 5. Mika auttaa meita vastustamaan synnista saatavaa tilapaist a nautintoa? 6. a) Miksi Mooses kieltaytyi siita, etta hant a kutsuttaisiin faraon tyttaren pojaksi? b) Miksi Mooses teki mielestasi oikean ratkaisun? palvella Jumalaa faraon hovissa ja samalla kaytt a a varallisuuttaan ja vaikutusvaltaansa israelilaisveljiensa hyvaksi. Mooses oli sen sijaan pa att anyt rakastaa Jehovaa kaikella sydamell a an, sielullaan ja voimallaan (5. Moos. 6:5). Tam a ratkaisu sa asti hanet paljolta surulta. Pian monet niista Egyptin aarteista, joista han luopui, vietiin pois israelilaiset itse ottivat ne saaliikseen (2. Moos. 12:35, 36). Farao noyryytet- tiin, ja han sai surmansa (Ps. 136:15). Sita vastoin Mooseksen henki sa astettiin, ja Jumala johdatti hanen valityksell a an koko kansan turvaan. Mooseksen elam all a oli todellinen tarkoitus. 7 Jos olet nuori Jehovan palvelija, miten usko voi auttaa sinua uranvalinnassa? Sinun on viisasta suunnitella tulevaisuutta. Mutta tavoitteletko elam ass a sita, mika on vain tilapaist a, vai saako usko Jumalan lupauksiin sinut kera am a an aarteita ikuista tulevaisuutta varten? (Lue Matteuksen 6:19 21.) Tam an kysymyksen eteen joutui lahjakas balettitanssija Sophie. Hanel- le tarjottiin apurahoja ja useita tavoiteltu- ja kiinnityksia balettiryhmiin eri puolille Yhdysvaltoja. Han kertoo: Oli jannitt a- va a saada osakseen ihailua. Tunsinkin olevani parempi kuin muut, mutta olin silti onneton. Sitten Sophie katsoi videon Nuoret kysyvat: Miten kayt an elam a- ni? Tajusin, etta olin kylla saanut maailmalta menestysta ja ihmisten ihailua, mutta minun oli puolestani taytynyt lakata palvomasta Jehovaa koko sydamest a- ni, han sanoo. Rukoilin hant a hartaasti. Sitten luovuin tanssijan urasta. Mita han ajattelee ratkaisustaan? En kaipaa entista elam a ani. Olen nykya an sataprosenttisen onnellinen. Palvelemme mieheni kanssa tienraivaajina. Emme ole kuuluisia eika meilla ole paljon omaisuutta, mutta 7. a) Miksi meidan tulisi Matteuksen 6: 19 21:n mukaan katsoa pitemmalle kuin lahi- tulevaisuuteen? b) Kerro kokemus, joka ha- vainnollistaa aineellisten ja hengellisten aarteiden valist a eroa. 4 VARTIOTORNI

5 meilla on Jehova seka tutkisteluoppilaita ja hengellisia tavoitteita. En kadu ratkaisuani. 8 Jehova tieta a, mika on sinulle parasta. Mooses sanoi: Mita muuta Jehova, sinun Jumalasi, sinulta pyyta a kuin etta pelka at Jehovaa, Jumalaasi, niin etta vaellat kaikkia hanen teita an ja rakastat hant a ja palvelet Jehovaa, Jumalaasi, kaikesta sydamest asi ja kaikesta sielustasi, etta pidat Jehovan kaskyt ja hanen sa ad oksensa, jotka mina tan a an sinulle annan sinun parhaaksesi? (5. Moos. 10:12, 13.) Valitse jo nuorena sellainen ura, etta voit rakastaa Jehovaa ja palvella hant a kaikesta syda- mestasi ja kaikesta sielustasi. Se koituu varmasti sinun parhaaksesi. HAN PITI ARVOSSA PALVELUSTEHT AVI A AN 9 Mooses piti Kristuksen saamaa ha- vaistyst a suurempana rikkautena kuin Egyptin aarteita (Hepr. 11:26). Hanet valtuutettiin Kristukseksi eli Voidelluksi siina mielessa, etta Jehova valitsi hanet johtamaan Israelin pois Egyptista. Mooses tiesi, etta tehtav a olisi vaikea ja etta han jopa saisi osakseen hav aistyst a. Eras israelilainen oli aiemmin kysynyt pilkallisesti: Kuka on asettanut sinut meille ruhtinaaksi ja tuomariksi? (2. Moos. 2:13, 14.) Myohemmin Mooses itse kysyi Jehovalta: Kuinka sitten farao kuuntelisi minua? (2. Moos. 6:12.) Mooses valmistautui kohtaamaan hav aistyst a kertomalla Jehovalle peloistaan ja huolistaan. Miten Jehova auttoi hant a hoitamaan tam an vaikean tehtav an? 10 Ensimmaiseksi Jehova vakuutti Moosekselle: Mina olen sinun kanssasi. (2. Moos. 3:12.) Toiseksi Jehova valoi ha- 8. Mika Raamatun neuvo auttaa nuorta pa att a- ma an, miten kaytt a a elam ans a? 9. Miksi Mooses saattoi pita a saamaansa tehta- va a vaikeana? 10. Miten Jehova auttoi Moosesta suoriutumaan tehtav ast a an? neen luottamusta selittam all a yhta nimensa merkitykseen liittyva a piirretta: Mina osoittaudun miksi osoittaudun. (2. Moos. 3:14.) Kolmanneksi Jumala antoi Moosekselle kyvyn tehda ihmeita, jotka todistivat, etta han oli tosiaan lahett anyt hanet (2. Moos. 4:2 5). Neljanneksi han antoi Moosekselle Aaronin tyotoveriksi ja puolestapuhujaksi (2. Moos. 4:14 16). Ela- mans a lopulla Mooses oli taysin varma siita, etta Jumala auttaa palvelijoitaan suoriutumaan mista tahansa heille uskomastaan tehtav ast a. Siksi han saattoi luottavaisin mielin sanoa seuraajalleen Joosualle: Jehova itse kulkee edellasi. Han kylla pysyy kanssasi. Han ei hylka a sinua eika jat a sinua. Ala pelka a al ak a kauhistu. (5. Moos. 31:8.) 11 Jehovan tuen ansiosta Mooses arvosti pelottavaa tehtav a ans a syvasti ja piti sita suurempana rikkautena kuin Egyptin aarteita. Miten faraon palvelemista olisi voinut edes verrata Kaikkivaltiaan Jumalan palvelemiseen? Mita arvoa olisi ollut Egyptin prinssin asemalla verrattuna asemaan Jehovan valitsemana Kristuksena eli voideltuna? Mooseksen arvostava asenne palkittiin. Han sai erityisen lahei- sen suhteen Jehovaan, joka antoi hanel- le kunnioitusta heratt av a a voimaa hanen johtaessaan israelilaisia Luvattuun maahan (5. Moos. 34:10 12). 12 Meillakin on tehtav a. Jehova on Poikansa valityksell a ma ar annyt meidat palvelukseen, kuten aikanaan esimerkiksi apostoli Paavalin. (Lue 1. Timoteuksen kirjeen 1:12 14.) Meilla kaikilla on kunnia julistaa hyva a uutista (Matt. 24:14; Eras raamatunoppinut kirjoitti 2. Mooseksen kirjan 3:14:ssa olevista Jumalan sanoista: Mika an ei voi esta a hant a toteuttamasta tahtoaan. Tam an nimen [Jehova] piti olla Israelin linnoitus, ehtymat on toivon ja lohdutuksen lahde. 11. Miksi Mooses arvosti syvasti tehtav a ans a? 12. Mita Jehovalta saatavia palvelustehtavi a meidan tulee arvostaa? 15. HUHTIKUUTA

6 28:19, 20). Jotkut toimivat kokoaikaisina sananpalvelijoina, ja seurakunnissa on kypsia kastettuja veljia avustavina palvelijoina ja vanhimpina. Ei-uskovat perheenjasenet ja muut voivat kuitenkin kyseenalaistaa naiden tehtavien arvon tai jopa pilkata uhrautuvuuttamme (Matt. 10: 34 37). Jos he onnistuvat lannistamaan meidat, saatamme alkaa pohtia, onko uhrauksillamme arvoa tai pystymmeko tayt- tam a an tehtav a amme. Miten usko siina ta- pauksessa auttaa kestam a an? Tulee olemaan jannitt av a a puhua Mooseksen ja muiden uskollisten Jehovan palvelijoiden kanssa. (Ks. kpl 16.) 13 Osoita uskoa ja pyyda Jehovalta tukea. Kerro hanelle peloistasi ja huolistasi. Tehtav asih an ovat laht oisin Jehovalta, ja han auttaa sinua suoriutumaan niista. Miten? Samalla tavoin kuin han auttoi Moosesta. Ensinnakin Jehova vakuuttaa: Olen vahvistava sinua. Olen todella auttava sinua. Olen todella pitav a sinusta lujasti kiinni vanhurskauden oikealla ka- dellani. (Jes. 41:10.) Toiseksi han muistuttaa, etta hanen lupauksensa ovat luotettavia: Olenkin puhunut sen; mina myos toteutan sen. Olen hahmotellut sen; mina myos teen sen. (Jes. 46:11.) Kolmanneksi Jehova antaa sinulle voimaa, joka ylitta a tavanomaisen, voidaksesi suorittaa palvelustasi (2. Kor. 4:7). Neljanneksi huolehtiva Isamme auttaa sinua kestam a an tehtav ass asi maailmanlaajuisen veljesseuran valityksell a, jossa tosi palvojat lohduttavat toisiaan ja rakentavat toinen toistaan jatkuvasti (1. Tess. 5:11). Jehovan tukiessa sinua palvelustehtaviss asi uskosi haneen kasvaa ja pidat saamiasi tehtavi a suurempina rikkauksina kuin mita an maallisia aarteita. HAN KATSOI KIINTEASTI KOHTI PALKANMAKSUA 14 Mooses katsoi kiinteasti kohti palkanmaksua (Hepr. 11:26). Vaikka hanen tietonsa tulevaisuudesta oli varsin rajallista, han antoi sen muovata nakemyst a an. Esi-isans a Abrahamin tavoin Mooses luotti siihen, etta Jehova pystyy heratt am a an kuolleet (Luuk. 20:37, 38; Hepr. 11:17 19). Koska han odotti tulevia siunauksia, han ei ajatellut elam ans a menevan hukkaan, vaikka han viettikin 40 vuotta pakolaisena ja 40 vuotta eramaassa. Mooses ei tosin tiennyt kaikkia Jumalan lupausten taytty- miseen liittyvia yksityiskohtia, mutta us- kon silmin han saattoi nahd a nakym att o- missa olevan palkinnon. 13. Miten Jehova auttaa sinua suoriutumaan teokraattisista tehtavist a? 14. Miksi Mooses oli varma, etta hanet palkittaisiin? VARTIOTORNI

7 15 Katsotko sina kiinteasti kohti palkanmaksua? Mooseksen tavoin meka an emme viela tunne kaikkia Jumalan lupauksiin liittyvia yksityiskohtia. Emme tieda esimerkiksi suuren ahdistuksen ma ar aaikaa (Mark. 13:32, 33). Tulevasta paratiisista tiedamme kuitenkin paljon enemman kuin Mooses. Emme tosin ole selvilla jokaisesta yksityiskohdasta, mutta Jumalan lupauksia elam ast a hanen Valtakuntansa alaisuudessa on niin paljon, etta voimme katsoa kiinteasti sita kohti. Kun meilla on mielessamme selva kuva uudesta maailmasta, se kannustaa meita etsima an ensin Valtakuntaa. Havainnollistetaanpa asiaa. Ostaisitko talon, josta et tietaisi juuri mita an? Et varmasti! Vastaavasti emme uhraisi elam a amme minka an epam a ar aisen haavekuvan tavoitteluun. Meidan taytyy uskon silmin nahd a selvasti ja kirkkaasti, millaista elam a on Valtakunnan hallinnon alaisuudessa. 16 Voit terav oitt a a mielessasi olevaa kuvaa Jumalan valtakunnasta katsomalla kiinteasti omaa elam a asi paratiisissa. Kay- ta mielikuvitustasi. Esimerkiksi tutkiessa- si esikristillisina aikoina elaneiden Raamatun henkiloiden elam a a pohdi, mita kysyisit heilta heidan saatuaan ylosnouse- muksen tai mita he ehka haluaisivat tieta a sinun elam ast asi viimeisina paivi- na. Ajattele, miten jannitt av a a sinun on- kaan tavata esivanhempiasi vuosisatojen takaa ja kertoa heille, mita kaikkea Jumala on tehnyt heidan hyvakseen. Kuvittele, millaista iloa tunnet, kun opit uusia asioita monista elaimist a tarkkailemalla niita niiden omassa rauhallisessa elinymparis- toss a. Mieti, miten paljon laheisemm aksi Jehova tulee sinulle edistyessasi kohti tay- dellisyytta. 17 Kun mielessamme on selva kuva palkinnosta, jota emme voi viela nahd a, 15, 16. a) Miksi meidan on tarke a a pita a palkintomme kirkkaana mielessa? b) Mita Valtakunnan hallinnon siunauksia sina erityisesti odotat? 17. Milla tavalla selva kuva tulevasta palkinnosta auttaa meita nykya an? voimme jatkaa eteenpain, sailytt a a ilomme ja tehda varmaan, ikuiseen tulevaisuuteen perustuvia ratkaisuja. Paavali kirjoitti voidelluille kristityille: Jos toivomme sita, mita emme nae, niin odotamme sita jatkuvasti kestavin a. (Room. 8:25.) Tam a soveltuu periaatteessa kaikkiin kristittyihin, joilla on ikuisen elam an toivo. Vaikkemme ole viela saaneet palkintoamme, uskomme on niin luja, etta odotamme karsi- vallisesti palkanmaksua. Kuten Mooses meka an emme ajattele, etta Jehovan palvelukseen kaytetyt vuodet olisivat hukkaan heitettya aikaa. Olemme sen sijaan varmoja siita, etta nakyv aiset ovat valiaikaisia, mutta nakym att om at ovat ikuisia. (Lue 2. Korinttilaiskirjeen 4:16 18.) 18 Uskon avulla voimme havaita vakuuttavan todisteen todellisuuksista, vaikka niita ei nahd a (Hepr. 11:1, alav.). Aineellinen ihminen ei nae, miten kallisarvoista Jehovan palveleminen on. Ha- nesta hengelliset aarteet ovat tyhmyytta (1. Kor. 2:14). Me toivomme, etta elam- me ikuisesti ja saamme olla todistamas- sa ylosnousemusta, mutta maailman ihmiset eivat edes kuvittele nakev ans a mita an tallaista. Samoin kuin jotkut filosofit sanoivat Paavalia tietam att om aksi lavertelijaksi, nykya an useimmat pitav at julistamaamme toivon sanomaa potypuheena (Apt. 17:18). 19 Koska maailma ymparill amme on vailla uskoa, meidan taytyy taistella uskomme sailytt amiseksi. Rukoile Jehovalta, ettei uskosi pettaisi (Luuk. 22:32). Ala ummista silmiasi synnin seurauksilta. Pida katseesi kohdistettuna Jehovan palvelemisen verrattomaan arvoon ja ikuisen elam an toivoon. Uskonsa avulla Mooses naki kaiken tam an ja viela paljon enemman. Seuraavassa kirjoituksessa tarkastellaankin sita, miten usko auttoi hant a nake- ma an Hanet, joka on nakym at on (Hepr. 11:27). 18, 19. a) Miksi meidan taytyy taistella uskon sailytt amiseksi? b) Mita tarkastellaan seuraavassa kirjoituksessa? 15. HUHTIKUUTA

8 Naetk o Hanet, joka on nakym at on? Han pysyi vakaana kuin nahden Hanet, joka on nakym at on. (HEPR. 11:27) MITEN HYODYMME, KUN NAEMME HANET, JOKA ON NAKYM AT ON? Miten se suojelee ihmispelolta? Miten se kannustaa osallistumaan taysin ma arin kenttapalvelukseen? Miten se auttaa pysyma an vakaana suuren ahdistuksen aikana? FARAO oli mahtava hallitsija, jota egyptilaiset pitivat elav a- na jumalana. Era an muinaista Egyptia kasittelev an kirjan mukaan han oli heidan silmissa an viisaudeltaan ja voimaltaan kaikkien maallisten luomusten ylapuolella (When Egypt Ruled the East). Heratt a akseen pelkoa alamaisissaan farao kayt- ti kruunua, jossa oli iskemaisill a an olevan kobran kuva muis- tutuksena siita, etta hanen vihollisensa tuhottaisiin nopeasti. Kuvittele, milta Mooseksesta on mahtanut tuntua, kun Jehova sanoi hanelle: Salli minun lahett a a sinut faraon luo, ja tuo sina kansani, Israelin pojat, pois Egyptista. (2. Moos. 3:10.) 2 Mooses lahti Egyptiin julistamaan Jumalan sanomaa ja sai pa alleen faraon vihat. Kun tuota maata oli kohdannut yhdeksan vitsausta, farao varoitti Moosesta: Pida varasi! Ala yrita ena a nahd a kasvojani, silla sina paiv an a, jona naet kasvoni, sina kuolet. (2. Moos. 10:28.) Ennen laht o a an faraon luota Mooses ennusti, etta tam an esikoispoika kuolisi (2. Moos. 11:4 8). Lopuksi han kaski jokaista israelilaisperhetta teurastamaan vuohen tai passin egyptilaisten Ra-jumalalle pyhitetyn elaimen ja roiskimaan sen verta talojensa ovenpie- 1, 2. a) Selita, miksi Mooses naytti olevan vaarassa. (Ks. kuva kirjoituksen alussa.) b) Miksi Mooses ei pelannyt kuninkaan suuttumusta? 8 VARTIOTORNI

9 liin (2. Moos. 12:5 7). Mika olisi faraon reaktio? Mooses ei pelannyt sita. Han uskoi Jehovaan ja totteli hant a pelka am atta kuninkaan suuttumusta, silla han py- syi vakaana kuin nahden Hanet, joka on nakym at on. (Lue Heprealaiskirjeen 11: 27, 28.) 3 Onko sinun uskosi niin luja, etta voit ika an kuin nahd a Jumalan? (Matt. 5: 8.) Mooseksen esimerkki auttaa meita terav oitt am a an hengellista nak okyky amme ja nakem a an Hanet, joka on nakym a- ton. Miten usko Jehovaan suojeli Moosesta ihmispelolta? Milla tavoin han osoitti uskovansa Jumalan lupauksiin? Miten se, etta han pystyi nakem a an Ha- net, joka on nakym at on, vahvisti hant a vaaran hetkella? HAN EI PELANNYT KUNINKAAN SUUTTUMUSTA 4 Kirjaimellisin silmin katsottuna Mooseksesta ei ollut vastusta faraolle. Hanen elam ans a, hyvinvointinsa ja tulevaisuutensa nayttiv at olevan faraon ka- sissa. Mooses itse oli kysynyt Jehovalta: Mika mina olen menema an faraon luo ja tuomaan Israelin poikia pois Egyptista? (2. Moos. 3:11.) Noin 40 vuotta aiemmin han oli lahtenyt Egyptista pakolaiseksi, ja nyt han saattoi miettia, oliko todella viisasta palata sinne ja asettua alttiiksi kuninkaan vihalle. 5 Ennen kuin Mooses palasi Egyptiin, Jumala opetti hanelle era an tarke an periaatteen, ja Mooses kirjoitti sen myo- hemminmuistiin Jobin kirjaan: Jehovan pelko se on viisautta. (Job 28:28.) Auttaakseen Moosesta hankkimaan tallaista pelkoa ja toimimaan viisaasti Jehova kiin- 3. Mita Mooseksen uskoon liittyvia kysymyksia tass a kirjoituksessa tarkastellaan? 4. Millaiselta Mooseksen asema faraon edessa naytti kirjaimellisin silmin katsottuna? 5, 6. Mika auttoi Moosesta pelka am a an Jehovaa, ei faraota? nitti huomiota siihen, miten suuresti han Kaikkivaltiaana eroaa ihmisista. Han kysyi: Kuka antoi ihmiselle suun, tai kuka tekee mykan tai kuuron tai nakev an tai sokean? Enko mina, Jehova? (2. Moos. 4: 11.) 6 Mika oli opetus? Mooseksella ei ollut syyta pelkoon. Jehova oli lahett anyt ha- net ja myos antaisi hanelle kaiken, mita han tarvitsi voidakseen valitt a a Jehovan sanoman faraolle. Sita paitsi faraosta ei ollut vastusta Jehovalle. Eihan tam a ollut ensimmainen kerta, kun Egyptin hallitsija uhkasi Jumalan palvelijoita. Ehka Mooses mietti, miten Jehova oli suojellut Abrahamia, Joosefia ja jopa hant a itsea an edellisten faraoiden hallitessa. (1. Moos. 12:17 19; 41:14, 39 41; 2. Moos. 1:22 2: 10.) Koska Mooses uskoi Jehovaan, Ha- neen, joka on nakym at on, han meni rohkeasti faraon eteen ja julisti jokaisen sanan, jonka Jehova oli kaskenyt hanen puhua. 7 Usko Jehovaan suojeli myos Ellanimista sisarta, niin ettei han antanut periksi ihmispelolle. Vuonna 1949 KGB pidatti hanet Virossa. Hanet pakotettiin riisuutumaan alasti, ja nuoret poliisit tollisteliv at hant a. Tunsin itseni noyryy- tetyksi, han sanoi. Mutta sitten rukoi- lin Jehovaa, ja sydameeni laskeutui rauha. Seuraavaksi Ella joutui kolmeksi vuorokaudeksi yksinaisselliin. Han kertoo: Virkailijat huusivat: Mehuolehdimme siita, etta nimea Jehova ei ena a muisteta Virossa! Sinut lahetet a an leiriin, toiset Siperiaan. Sitten he pilkkasivat: Missa se teidan Jehovanne on? Pelkai- siko Ella ihmisia, vai luottaisiko han Jeho- vaan? Kun hant a kuulusteltiin, han sanoi pilkkaajilleen pelottomasti: Olen miettinyt tat a asiaa paljon. Olen mieluummin vankilassa ja sailyt an suhteeni Jumalaan hyvan a kuin elan vapaana ilman ha- nen hyvaksymyst a an. Ellalle Jehova oli 7. Miten usko Jehovaan suojeli er ast a sisarta? 15. HUHTIKUUTA

10 aivan yhta todellinen kuin hanen edessa an seisovat miehet. Uskon avulla han sailytti nuhteettomuutensa. 8 Usko Jehovaan auttaa sinua voittamaan pelkosi. Jos vaikutusvaltaiset viranomaiset yrittav at rajoittaa vapauttasi palvoa Jumalaa, voi naytt a a silta, etta ela- masi, hyvinvointisi ja tulevaisuutesi ovat ihmisten kasiss a. Saatat jopa pohtia, onko viisasta edelleen palvella Jehovaa ja suututtaa viranomaiset. Muista, etta vastala ake ihmispelolle on usko Jumalaan. (Lue Sananlaskujen 29:25.) Jehova muistuttaa: Kuka olet sina, etta sinun pitaisi pelat a kuolevaista ihmista, joka kuolee, ja ihmisen poikaa, jonka kay kuin vihrean ruohon. (Jes. 51:12, 13.) 9 Kohdista huomiosi kaikkivaltiaaseen Isa asi. Han nakee ne, jotka karsi- vat epaoikeudenmukaisten vallanpitajien alaisuudessa, tuntee myot atuntoa heita kohtaan ja toimii heidan hyvakseen (2. Moos. 3:7 10). Vaikka joutuisit puolustamaan uskoasi vaikutusvaltaisten viranomaisten edessa, muista seuraava neuvo: Alk a a huolestuko siita, miten tai mita teidan tulee puhua, silla se, mita teidan tulee puhua, annetaan teille silla hetkella. (Matt. 10:18 20.) Ihmishallitsijoista ja viranomaisista ei ole vastusta Jehovalle. Kun lujitat uskoasi nyt, opit na- kema an, etta Jehova on todellinen Persoona ja etta han haluaa auttaa sinua. HAN USKOI JUMALAN LUPAUKSIIN 10 Nisankuussa 1513 eaa. Jehova kas- ki Moosesta ja Aaronia valitt am a an is- raelilaisille epatavallisen ohjeen: heidan piti valita katraasta terve uroslammas tai -vuohi, teurastaa se ja roiskia sen verta ovenpieliin (2. Moos. 12:3 7). Mita 8, 9. a) Mika on vastala ake ihmispelolle? b) Keneen sinun tulee kohdistaa huomiosi, jos tunnet kiusausta antaa periksi ihmispelolle? 10. a) Minka ohjeen Jehova antoi israelilaisille nisankuussa 1513 eaa.? b) Miksi Mooses totteli Jumalaa? Mooses teki? Apostoli Paavali kirjoitti ha- nesta myohemmin: Uskon vaikutuksesta han oli pannut toimeen pesahin ja veren roiskimisen, jottei tuhooja koskisi heidan esikoisiinsa. (Hepr. 11:28.) Mooses tiesi, etta Jehova on luotettava, ja uskoi, etta han lupauksensa mukaisesti surmaisi Egyptin esikoispojat. 11 Mooseksen omat pojat olivat ilmeisesti Midianissa kaukana tuhoojasta (2. Moos. 18:1 6). Silti han valitti tottelevaisesti ohjeen muille israelilaisperheille, joiden esikoispojat olivat vaarassa. Oli kyse elam ast a ja kuolemasta, ja Mooses rakasti lahimm aisi a an. Raamattu kertoo: Mooses kutsui viipymatt a kaikki Israelin vanhimmat ja sanoi heille: teurastakaa pesah-uhri. (2. Moos. 12:21.) 12 Jehovan kansa valitt a a enkelien ohjauksessa tarke a a sanomaa: Pelatk a a Jumalaa ja antakaa hanelle kunnia, silla ha- nen tuomionsa hetki on tullut, ja niin palvokaa hant a, joka on tehnyt taivaan ja maan ja meren ja vesien lahteet. (Ilm. 14:7.) Nyt on aika julistaa tat a sanomaa. Meidan taytyy kehottaa lahimm aisiamme lahtem a an pois Suuresta Baby- lonista, jotta he eivat saisi osaa hanen vitsauksistaan (Ilm. 18:4). Voidellut kristityt ja muut lampaat pyytav at Jumalasta vieraantuneita ihmisia: Antakaa sovittaa itsenne Jumalan kanssa. (Joh. 10:16; 2. Kor. 5:20.) 13 Olemme vakuuttuneita siita, etta tuomion hetki on tosiaan tullut. Uskomme myos, ettei Jehova ole liioitellut saarnaamisen ja opetuslasten tekemisen tarkeytt a. Apostoli Johannes naki nays- sa neljan enkelin seisovan maan neljall a Jehova ilmeisesti lahetti enkeleita panemaan tay- tant o on tuomion egyptilaisille (Ps. 78:49 51). 11. Miksi Mooses varoitti toisia? 12. Minka tarke an sanoman Jehova on kaske- nyt meidan valitt a a? 13. Mika voimistaa haluamme kertoa hyva a uutista? 10 VARTIOTORNI

11 kulmalla ja pitav an tiukasti kiinni maan nelja a tuulta (Ilm. 7:1). Naet- ko sina uskon silmin nuo enke- lit valmiina pa ast am a an irti suuren ahdistuksen tuhotuulet tat a maailmaa vastaan? Jos naet, pystyt kertomaan hyva a uutista luottavaisin mielin. 14 Aidoilla kristityilla on jo nyt ystavyyssuhde Jehovaan ja ikuisen elam an toivo. Tajuamme kuitenkin, etta meilla on velvollisuus varoittaa jumalatonta hanen jumalattomasta tiesta an varjellaksemme ha- net elossa. (Lue Hesekielin 3: ) Emme tietenka an saarnaa vain valtty aksemme verivelasta. Rakastamme Jehovaa ja lahimm aistamme. Vertauksessa lahimm ais- ta an rakastavasta samarialaisesta Jeesus havainnollisti sita, mita rakkaus ja armo todellisuudessa merkitsevat. Voimme kysya itseltam- me, liikutummeko samarialaisen tavoin sa alist a ja saako se meidat antamaan todistusta. Emme varmastikaan haluaisi olla vertauksen papin tai leevilaisen kaltaisia, keksia verukkeita ja menna ohi vastakkaista puolta. (Luuk. 10:25 37.) Usko Jumalan lupauksiin ja lahim- maisenrakkaus saavat meidat osal- listumaan taysin ma arin saarnaamistyoh on, ennen kuin siihen varattu aika loppuu. HE KULKIVAT PUNAISENMEREN HALKI 15 Usko Haneen, joka on naky- mat on, auttoi Moosesta, kun israe- lilaiset olivat Egyptista lahdetty a an vaarassa tuhoutua. Raamatussa 14. Mika saa meidat varoittamaan jumalatonta hanen jumalattomasta tiesta an? 15. Miksi israelilaiset tunsivat olevansa satimessa? Usko Jehovan lupauksiin voimistaa haluasi kertoa hyva a uutista. (Ks. kpl 13.) 15. HUHTIKUUTA 2014

12 kerrotaan: Israelin pojat nostivat silman- sa, ja katso, egyptilaiset etenivat heidan perass a an; ja Israelin pojat pelastyiv at suuresti ja alkoivat huutaa Jehovan puoleen. (2. Moos. 14:10 12.) Tuliko tam a tukala tilanne yllatyksen a? Ei suinkaan, silla Jehova oli kertonut etukateen: Mina annankin faraon sydamen paatua, ja han on ajava heita takaa, ja mina saan itselleni kunniaa faraon ja kaikkien hanen sotajoukkojensa valityksell a, ja egyptilai- set tulevat varmasti tietam a an, etta mina olen Jehova. (2. Moos. 14:4.) Israelilaiset kuitenkin nakiv at vain sen, mika oli naht aviss a kirjaimellisin silmin: edessa ylipa asem at on Punainenmeri, takana faraon nopeat sotavaunut ja heita johtamassa 80-vuotias paimen! He tunsivat olevansa satimessa. 16 Miksi Mooseksen luottamus ei kuitenkaan horjunut? Han naki uskon silmin jotakin viela mahtavampaa kuin meren tai sotajoukon. Han pystyi nakem a an Jehovan pelastuksen ja tiesi, etta Jehova taistelisi israelilaisten puolesta. (Lue 2. Mooseksen kirjan 14:13, 14.) Mooseksen usko valoi rohkeutta Jumalan kansaan. Raamatussa sanotaan: Uskon vaikutuksesta he kulkivat Punaisenmeren halki kuin kuivaa maata myoten, mutta uskaltautuessaan siihen egyptilaiset hukkuivat. (Hepr. 11:29.) Sen jalkeen kansa alkoi pelat a Jehovaa seka uskoa Jehovaan ja hanen palvelijaansa Moosekseen (2. Moos. 14:31). 17 Pian koittaa aika, jolloin meidankin henkemme naytt a a olevan vaarassa. Suuren ahdistuksen saavuttaessa huippukohtansa tam an maailman vallanpitaj at ovat tuhonneet taydellisesti uskonnollisia jarjest oj a, jotka ovat meita suurempia ja joilla on enemman jaseni a (Ilm. 17:16). Jehova kuvailee suojatonta tilaamme pro- 16. Miten usko vahvisti Moosesta Punaisellamerella? 17. Mika tuleva tilanne koettelee uskoamme? feetallisesti avoimen maaseudun maaksi ja sanoo siita: Kaikki asuvat ilman muuria, eika heilla ole edes salpaa eika ovia. (Hes. 38:10 12, ) Kirjaimellisin silmin katsottuna vaikuttaa silta, ettei meilla ole mahdollisuutta selviytya. Miten sina silloin reagoit? 18 Meidank a an luottamuksemme ei tarvitse horjua. Jehova on kertonut etukateen, etta hanen kansaansa vastaan hyok at a an, ja han on myos ilmoittanut lopputuloksen. On tapahtuva sina paiv an a, paiv an a jona Gog tulee Israelin maalle, lausuu Suvereeni Herra Jehova, etta vihastukseni nousee nena ani. Ja kiivaudessani, vimmani tulessa, minun on puhuttava. (Hes. 38:18 23.) Jumala tuhoaa silloin kaikki ne, jotka haluavat vahingoittaa hanen kansaansa. Se etta uskot Jehovan suuren ja pelottavan pai- van pa attyv an tall a tavoin, auttaa sinua nakem a an Jehovan pelastuksen ja sai- lyttam a an nuhteettomuutesi (Joel 2:31, 32). 19 Valmistaudu jo nyt noihin sykahdyt- taviin tapahtumiin ja pysy vakaana kuin nahden Hanet, joka on nakym at on. Lujita ystavyyssuhdettasi Jehova Jumalaan tutkimalla ja rukoilemalla sa ann ollisesti. Mooseksella oli niin laheinen suhde Jehovaan ja tam a kaytti hant a niin vaikuttavalla tavalla, etta hanen sanotaan olleen profeetta, jonka Jehova tunsi kasvoista kasvoihin (5. Moos. 34:10). Mooses oli tosiaan poikkeuksellisen merkittav a profeetta. Uskon avulla Jehova voi olla sinullekin niin laheinen, etta pystyt ika an kuin nakem a an hanet. Jos hanen Sanansa neuvon mukaisesti otat hanet alati huomioon kaikilla teillasi, han tekee polkusi suoriksi (Sananl. 3:6). 18. Selita, miksi voimme pysya vakaina suuren ahdistuksen aikana. 19. a) Miten laheinen suhde Mooseksella oli Jehovaan? b) Miten sinua siunataan, jos otat Jehovan huomioon kaikilla teillasi? 12 VARTIOTORNI

13 EL AM AKERTA MINUSTA tuli 7. syyskuuta 1950 Brooklynin Betelperheen jasen. Tuohon aikaan perheessa oli 355 veljea ja sisarta, jotka kuuluivat useisiin eri kansallisuuksiin ja olivat ialt a an vuotiaita. Monet heista olivat voideltuja kristittyja. Kokoaikainen palvelus Mihin se onkaan minut johdattanut! KERTONUT ROBERT WALLEN Kun muistelen kokoaikaisessa palveluksessa viettami ani 65:ta vuotta, voin koko sydamest ani sanoa, etta elam ani on ollut taynn a hyvia paivi a. Tam a ei tietenka an merkitse sita, ettei siihen olisi mahtunut myos ikavi a ja masentavia paivi a. (Ps. 34: 12; 94:19.) Mutta kaiken kaikkiaan elam ani on ollut hyvin palkitsevaa ja tarkoituksellista! MITEN MINUSTA TULI JEHOVAN PALVELIJA? Opin aidilt ani, miten palvella onnellista Jumalaamme (1. Tim. 1:11). Hanest a tuli Jehovan palvelija, kun olin vasta pikkupoika. Mina kavin kasteella kymmenvuotiaana 1. heinakuuta 1939 alueenkonventissa (kutsutaan nykya an kierroskonventiksi) Columbuksessa Nebraskassa Yhdysvalloissa. Meita oli satakunta henkea vuokratiloissa kuuntelemassa a anilevylt a Joseph Rutherfordin puhetta Fascismi vai vapaus. Kesken kaiken tuon pienen salin ulkopuolelle kera antyi vakijoukko. Paikalle tulleet ihmiset tunkeutuivat sisa an, keskeyttivat kokouksemme ja ajoivat meidat ulos kaupungista. Kokoonnuimme era an veljen maatilalle vah an matkan pa ah an ja kuuntelimme ohjelman loppuun. Kuten arvata saattaa, en ole koskaan unohtanut kastepaiv a ani! Äiti yritti parhaansa mukaan kasvattaa minut totuudessa. Vaikka isani oli hyva mies ja hyva isa, hant a ei juuri kiinnostanut uskonto tai hengellinen hyvinvointini. Äiti ja muut Omahan seurakunnan jasenet antoivat minulle kipeasti kaipaamaani rohkaisua. SUUNTA ELAM ALLE Kun olin lopettelemassa koulunkaynti a, minun oli pa atett av a, miten kaytt aisin elam ani. Kesalomien aikaan toimin yleensa ikatoverieni tavoin lomatienraivaajana (kutsutaan nykya an osa-aikaiseksi tienraivaajaksi). Alueellemme ma ar attiin matkatyoh on kaksi nuorta naimatonta veljea, John Chimiklis ja Ted Jaracz, jotka olivat juuri valmistuneet Gilead-koulun seitsemannelt a kurssilta. Yllatyin saadessani tieta a, etta he olivat vasta vah an yli kahdenkymmenen. Mina olin silloin 18-vuotias, ja kouluni oli pa attym aisilla an. Muistan yha, kun veli Chimiklis kysyi minulta, miten aioin kaytt a a elam ani. Kerrottuani aikeistani han kehotti: Aloita vain heti kokoaikainen palvelus.

14 Kymmenvuotiaana kasteeni aikoihin Kukapa tieta a, mihin se sinut viela johdattaa. Tam a neuvo ja noiden veljien esimerkki tekivat minuun syvan vaikutuksen, ja niinpa koulun jal- keen vuonna 1948 aloitin tienraivauksen. MITEN MINUSTA TULI BETELILAINEN? Heinakuussa 1950 matkustin vanhempieni kanssa kansainvaliseen konventtiin, joka pidettiin Yankee-stadionilla New Yorkissa. Konventin aikana olin lasn a Betel-palveluksesta kiinnostuneille jarjestetyss a kokouksessa. Kirjoitin kirjeen, jossa ilmaisin haluavani palvella Betelissa. Vaikka isa ei vastustanutkaan sita, etta toimin tienraivaajana ja asuin kotona, minun piti hanen mielesta an maksaa kohtuullinen korvaus asunnosta ja ruoasta. Ollessani era an a elokuun alun paiv an a matkalla tyonhakuun pysahdyin postilaatikolle. Siella oli Brooklynista tullut kirje, joka oli osoitettu minulle. Lahett aj a oli Nathan H. Knorr, joka kirjoitti: Olemme saaneet anomuksesi Betel-palvelukseen. Ymmart a akseni tahdot pysya Betelissa, kunnes Herra ottaa sinut pois. Siksi pyydan sinua ilmoittautumaan 7. syyskuuta 1950 Brooklynin Betelissa New Yorkissa osoitteessa Columbia Heights 124. Kun isa tuli sina paiv an a tyost a kotiin, kerroin hanelle loyt aneeni tyopaikan. Ilahtuneena han kysyi, mista. Vastasin: Brooklynin Betelista. Minulle maksetaan 10 dollaria kuussa. Han oli kylla hieman jarkyttynyt, mutta sanoi, etta jos olin pa att anyt lahte a sinne, minun pitaisi yritta a tehda siella parhaani. Jonkin aikaa tam an jalkeen hanet kastettiin Yankee-stadionin konventissa vuonna Ilokseni tienraivaustoverini Alfred Nussrallah kutsuttiin Beteliin samaan aikaan, ja matkustimme sinne yhdessa. Sittemmin han meni naimisiin, ja yhdessa vaimonsa Joanin kanssa han kavi Gilead-koulun. Heidat ma ar attiin lahetyspalve- lukseen Libanoniin, ja myohemmin he palasivat Yhdysvaltoihin matkatyoh on. TEHTAVI A BETELISSA Betelissa tyoskentelin aluksi kirjansitomossa. Ensimmainen julkaisu, jota olin tekemass a, oli kirja Mita uskonto on tehnyt ihmiskunnalle? Oltuani noin kahdeksan kuukautta sitomossa sain siirron palvelusosastolle, missa tein tyot a veli Thomas J. Sullivanin alaisuudessa. Oli ilo tyosken- nella hanen kanssaan ja hyoty a siita hengellisesta viisaudesta ja syvallisest a nakemyksest a, jota ha- nelle oli karttunut vuosien varrella jarjest on yhteydessa. Toimittuani lahes kolme vuotta palvelusosastolla painonvalvoja Max Larson ilmoitti, etta veli Knorr halusi tavata minut. Mietin, olinko tehnyt jotain va arin. Helpotuksekseni veli Knorr halusi vain tieta a, olinko aikeissa lahte a Betelista lahiaikoina. Han tarvitsi jonkun auttamaan va- liaikaisesti toimistossaan ja tahtoi nahd a, suoriutuisinko mina tehtav ast a. Sanoin, etten ollut aikeissa lahte a Betelista. Loppujen lopuksi sain tyoskennell a hanen toimistossaan seuraavat 20 vuotta. Olen usein sanonut, etten olisi milla an rahalla pystynyt hankkimaan sellaista koulutusta, jota minulle antoivat veljet Sullivan ja Knorr seka muut Betelin veljet, esimerkiksi Milton Henschel, Klaus Jensen, Max Larson, Hugo Riemer ja Grant Suiter. Veljet, joiden kanssa olen palvellut, ovat tehneet erittain ma ar atietoisesti tyot a jarjest on hy- Naiden veljien elam akertoja on seuraavissa Vartiotorneissa: Thomas J. Sullivan ( , engl.); Klaus Jensen ( , engl.); Max Larson ( ); Hugo Riemer ( , engl.); Grant Suiter ( ). 14 VARTIOTORNI

15 Tienraivaustoverini Alfred Nussrallahin kanssa Ha ap aiv an amme. Vasemmalta: Nathan H. Knorr, Patricia Brookes (Lorrainen sisar), Lorraine ja mina, Curtis Johnson, Faye ja Roy Wallen (vanhempani) vaksi. Veli Knorr tyoskenteli vasym att om asti ja halusi nahd a Valtakunnan tyon edistyvan niin hyvin kuin mahdollista. Hanen toimistossaan palvelevien oli helppo puhua hanen kanssaan. Vaikka olisimmekin olleet jostain eri mielta, saatoimme esitta a ajatuksiamme vapaasti ja kuitenkin sailyt- ta a hanen luottamuksensa. Kerran veli Knorr puhui minulle siita, miten tarke a a on huolehtia myos vah ap at oisilt a vaikuttavista asioista. Han havainnollisti tat a kertomalla, etta hanen ollessaan painonvalvojana veli Rutherford saattoi soittaa hanelle ja pyyta a: Veli Knorr, kun tulet painosta aterialle, tuo tullessasi pyyhekumeja. Haluan, etta niita on tyop oyd all a- ni. Veli Knorr sanoi, etta han meni ensi toikseen tarvikevarastoon hakemaan pyyhekumit ja pani ne taskuunsa. Puolilta paivin han sitten vei ne veli Rutherfordin toimistoon. Se ei ollut mika an iso palvelus, mutta siita oli hyoty a veli Rutherfordille. Sitten veli Knorr sanoi minulle: Haluaisin, etta poyd all ani on teravi a lyijykynia. Tuothan niita sinne joka aamu. Huolehdin monta vuotta siita, etta hanen kynans a oli teroitettu. Veli Knorr tahdensi usein sita, etta on tarke a a kuunnella huolellisesti, kun saamme jonkin tehtav an. Kerran han antoi minulle yksityiskohtaiset ohjeet era an asian hoitamisesta, mutta en kuunnellut tarkasti ja aiheutin hanelle paljon harmia. Minusta tuntui kurjalta, joten ilmoitin lyhyessa kirjeessa, etta olin tapahtuneesta syvasti pahoillani ja etta minut olisi parasta siirta a hanen toimistostaan toisiin tehtaviin. Myohemmin samana aamuna veli Knorr tuli tyop oyt ani a areen ja sanoi: Sain viestisi, Robert. Teit virheen. Puhuin sinulle siita, ja uskon, etta toimit vastaisuudessa huolellisemmin. Menna anp a nyt kumpikin jatkamaan toit a. Arvostin suuresti hanen ystav allisyytt a an ja huomaavaisuuttaan. HALUAN MENNA NAIMISIIN Oltuani Betelissa kahdeksan vuotta suunnitelmissani oli vain jatkaa palvelusta siella. Tilanne kuitenkin muuttui. Vuonna 1958 Yankee-stadionilla ja Polo Grounds -kentall a pidetyn kansainvalisen konventin aikoihin nain Lorraine Brookesin, jonka olin tavannut vuonna 1955 hanen palvellessaan tienraivaajana Montrealissa Kanadassa. Minuun teki vaikutuksen hanen suhtautumisensa kokoaikaiseen palvelukseen ja hanen halukkuutensa menna minne tahansa, mihin Jehovan jarjest o hanet lahett aisi. Lorrainen tavoitteena oli ollut Gilead-koulu, ja vuonna 1956 ha- nen ollessaan 22-vuotias hanet kutsuttiinkin sen 27. kurssille. Sen jalkeen hanet ma ar attiin lahe- tystyoh on Brasiliaan. Kun olimme vuonna 1958 tutustuneet toisiimme paremmin, han suostui kosintaani. Ajattelimme menna naimisiin seuraavana vuonna ja toivoimme, etta voisimme palvella yhdessa lahetysty ontekij oin a. Kerrottuani aikeistani veli Knorrille han ehdotti, etta odottaisimme kolme vuotta, menisimme sitten naimisiin ja palvelisimme Brooklynin 15. HUHTIKUUTA

16 Betelissa. Tuolloin pariskunta sai avioiduttuaan ja ad a Beteliin, jos toinen oli ollut siella vahin- ta an kymmenen ja toinen vahint a an kolme vuot- ta. Niinpa Lorraine suostui palvelemaan kaksi vuotta Brasilian Betelissa ja viela vuoden Brooklynin Betelissa ennen kuin menimme naimisiin. Ollessamme kihloissa pystyimme ensimmaisi- na kahtena vuotena pitam a an yhteytta ainoas- taan kirjeitse. Soittaminen oli liian kallista, eika siihen aikaan ollut sahk opostia. Menimme naimisiin 16. syyskuuta 1961, ja veli Knorr piti vihkipuheemme, mika oli meille suuri kunnia. Muutaman vuoden odotus tuntui kylla pitkalt a, mutta kun nyt tyytyvaisyytt a ja iloa tuntien muistelemme yli 50-vuotista avioliittoamme, olemme yhta mielta siita, etta se kannatti! PALVELUSTEHTAVI A Vuonna 1964 sain tehtav akseni vierailla joissakin maissa vyohykevalvojana. Vaimoja ei tuolloin lahetetty noille matkoille miehensa mukaan, mutta vuonna 1977 tah an tuli muutos ja he alkoivat matkustaa miehensa kanssa. Tuona vuonna Lorraine ja mina vierailimme Grant ja Edith Suiterin kanssa haaratoimistoissa Saksassa, Ita- vallassa, Kreikassa, Kyproksessa, Turkissa ja Israelissa. Olen kaynyt yhteensa noin 70 maassa eri puolilla maailmaa. Vyohykevierailulla Brasiliassa vuonna 1980 ka- vimme paiv antasaajalla sijaitsevassa Bel emin kaupungissa, jossa Lorraine oli ollut lahetysty ossa. Pysahdyimme myos tapaamaan Manausin vel- jia. Stadionilla pidetyssa puhetilaisuudessa kiinnitimme huomiota era aseen yhdessa istuvaan ryhma an. Miksi siihen kuuluvat naiset eivat antaneet poskisuudelmia eivatk a veljet katelleet, kuten Brasiliassa yleensa on tapana? He olivat rakkaita veljiamme ja sisariamme era ast a leprasiirtolasta Amazonin sademetsan sisaosista. Tartuntavaaran vuoksi he valttiv at suoraa kosketusta muihin lasn aolijoihin. He kuitenkin koskettivat sydant amme, emmeka milloinkaan unohda heidan kasvoiltaan heijastunutta iloa! Miten osuvat ovatkaan Jehovan sanat: Minun palvelijani riemuitsevat hyvan sydamentilan vuoksi. (Jes. 65:14.) PALKITSEVAA JA TARKOITUKSELLISTA ELAM A A Lorraine ja mina muistelemme usein niita yli 60:ta vuotta, jotka olemme olleet vihkiytyneita Jehovan palvelijoita. Olemme hyvin onnellisia siunauksista, joita olemme saaneet antaessamme Jehovan ohjata meita jarjest ons a valityksel- la. Vaikka en ena a voi matkustaa ympari maailmaa niin kuin aikaisemmin, pystyn kuitenkin huolehtimaan paivitt aisist a tehtavist ani hallintoelimen avustajana koordinaattorien komitean ja palveluskomitean yhteydessa. Arvostan kovasti sita, etta saan tall a tavoin pienelta osaltani tukea maailmanlaajuista veljesseuraa. Meista on edelleen hamm astytt av a a nahd a ne lukuisat nuoret miehet ja naiset, jotka ovat aloittaneet kokoaikaisen palveluksen ja jotka Jesajan tavoin sanovat: Tass a mina olen! Lahet a minut. (Jes. 6: 8.) He huomaavat, miten hyvin pitav at paikkansa sen kierrosvalvojan sanat, joka kauan sitten kannusti minua: Aloita vain heti kokoaikainen palvelus. Kukapa tieta a, mihin se sinut viela johdattaa. VARTIOTORNI

17 Kukaan ei voi palvella kahta is ant a a Kukaan ei voi olla kahden isann an orja. Ette voi olla Jumalan ja rikkauden orjia. (MATT. 6:24) MIEHENI James tuli joka paiv a toist a kotiin uupuneena, mutta silti hanen tulonsa hadin tuskin riittivat paivitt aisiin menoihimme, kertoo Marilyn. Halusin, etta hanen taakkansa kevenisi ja voisimme ostaa pojallemme Jimmylle kivoja tavaroita, joita hanen koulutovereillaankin oli. Marilyn halusi myos auttaa sukulaisiaan ja sa ast a a rahaa tulevaisuutta varten. Monet hanen ystav ans a olivat muuttaneet ulkomaille ansaitakseen enemman rahaa, mutta itse han harkitsi muuttoa sekavin tuntein. Miksi? 2 Marilynia pelotti lahte a rakkaan perheensa luota ja luopua sen sa ann ollisist a hengellisista rutiineista. Toisaalta naytti silta, etta jotkut olivat muuttaneet ulkomaille joksikin aikaa perheensa hengellisyyden siita karsim att a. Marilynia kuitenkin askarrutti se, miten han voisi kasvattaa Jimmya pitkan matkan pa ast a. Onnistuisiko han valmentamaan poikaansa Jehovan kurissa ja mielenohjauksessa internetin valityksell a? (Ef. 6:4.) 3 Marilyn kysyi neuvoa toisilta. Hanen miehensa ei halunnut hanen lahtev an, mutta sanoi, ettei toisaalta yrittaisi esta ak a an hant a. Seurakunnassa vanhimmat ja jotkut muut neuvoivat hant a olemaan muuttamatta, kun taas monet sisaret kannustivat hant a lahtem a an. Jos rakastat perhettasi, lahdet ulkomaille. Voit palvella Jehovaa siellakin, he sanoivat. Epailyksist a an Nimi a on muutettu a) Millaisia taloudellisia vaikeuksia monilla on nykya an, ja miten jotkut ovat pyrkineet voittamaan ne? (Ks. kuva kirjoituksen alussa.) b) Mita lastenkasvatukseen liittyvia kysymyksia hera a? MIT A AJATTELET? Miten Raamatun periaatteet auttavat sailytt am a an oikean nakemyksen perhevelvollisuuksista? Miten voimme ratkaisuillamme osoittaa, etta palvelemme yksin Jehovaa? Milla tavoin Jehova siunaa ratkaisumme, kun panemme hanet ensimmaiselle sijalle elam ass amme? 15. HUHTIKUUTA

18 huolimatta Marilyn hyvasteli miehensa ja poikansa ja lahti tyon perass a toiseen maahan. En ole poissa pitka an, han lupasi. PERHEVELVOLLISUUDET JA RAAMATUN PERIAATTEET 4 Jehova ei halua palvelijoidensa elav an aarimm aisess a koyhyydess a, ja muutto toiseen maahan on yksi vanhimpia keinoja koyhyyden torjumiseksi (Ps. 37:25; Sananl. 30:8). Patriarkka Jaakob lahetti poikansa Egyptiin ostamaan ruokaa, jottei perhe olisi na antynyt nalk a an (1. Moos. 42:1, 2). Nykya an useimmat niista, jotka muuttavat ulkomaille, eivat lahde siksi, etta he nakisiv at nalk a a. Jotkut saattavat kuitenkin raataa raskaan velkataakan alla, kun taas toiset vain toivovat voivansa kohottaa perheen elintasoa. Pa ast akseen tavoitteisiinsa taloustilanteen heiketessa monet muuttavat asumaan erilla an perheesta an joko kotimaassa tai ulkomailla. Usein he jatt av at alaikaiset lapset puolisonsa, vanhemman sisaruksen, isovanhempien tai muiden sukulaisten tai ystavien hoidettavaksi. Vaikka puolison tai lasten luota lahteminen onkin tuskallista, monista tuntuu, ettei heilla ole varaa valita. 5 Myos Jeesuksen paivin a oli monia koyhi a ja vah aosaisia, jotka ehka ajattelivat, etta he olisivat onnellisempia ja tuntisivat olonsa turvallisemmaksi, jos heilla vain olisi enemman rahaa (Mark. 14:7). Jeesus kuitenkin halusi ihmistenpanevan toivonsa johonkin muuhun. Han kannus- Kaydess a an Egyptissa Jaakobin pojat olivat kullakin kertaa poissa perheensa luota ehka eninta an kolme viikkoa. Kun Jaakob ja hanen poikansa myo- hemmin muuttivat Egyptiin, he ottivat mukaan vaimonsa ja lapsensa (1. Moos. 46:6, 7). 4. Miksi monet muuttavat ulkomaille, ja kenen hoidettavaksi lapset usein ja av at? 5, 6. a) Mita Jeesus opetti onnellisuudesta ja turvallisuudesta? b) Mita aineellista Jeesus opetti seuraajiaan pyytam a an rukouksessa? c) Milla tavoin Jehova siunaa meita? ti heita luottamaan Jehovaan, joka antaisi heille pysyvia rikkauksia. Vuorisaarnassaan Jeesus selitti, etta aito onnellisuus ja turvallisuus eivat riipu aineellisesta eivat- ka ole hankittavissa omalla tyoll a. Ne ovat sen sijaan tulosta siita, etta meilla on la- heinen suhde taivaalliseen Isa amme. 6 Jeesus ei mallirukouksessaan opettanut rukoilemaan taloudellista turvallisuutta vaan sita, etta saisimme leipamme taksi paiv aksi eli etta paivitt aiset tarpeemme tyydytettaisiin. Han sanoi kuulijoilleen suoraan: Lakatkaa kera am ast a itsellenne aarteita maan pa alle. Kerat- ka a sen sijaan itsellenne aarteita taivaa- seen. (Matt. 6:9, 11, 19, 20.) Voimme luottaa siihen, etta Jehova antaa meille siunauksensa, kuten han on luvannut. Han ei siunaa meita ainoastaan antamalla hyvaksynt ans a vaan huolehtimalla siita, etta saamme kaiken, mita todella tarvitsemme. Saavuttaaksemme aidon onnellisuuden ja turvallisuuden meidan on tosiaankin luotettava huolehtivaan Isa amme, ei rahaan. (Lue Matteuksen 6:24, 25, ) 7 Jos etsimme ensin Jumalan vanhurskautta, suhtaudumme myos perhevelvollisuuksiin samoin kuin han. Mooseksen lakiin sisaltyy periaate, joka soveltuu kristittyihinkin: vanhempien on annettava lapsilleen hengellista opetusta. (Lue 5. Mooseksen kirjan 6:6, 7.) Jumala on uskonut tam an vastuun vanhemmille, ei isovanhemmille eika kelleka an muulle. Kuningas Salomo sanoi: Kuuntele, poikani, isasi kuria al ak a hylka a äitisi lakia. (Sananl. 1:8.) Jehovan tarkoitus oli, etta perheet asuvat yhdessa ja etta molemmat vanhemmat opastavat ja opettavat lapsiaan (Sananl. 31:10, 27, 28). Varsinkin hengellisia asioita lapset oppivat parhaiten, kun he kuulevat vanhempien 7. a) Keille Jehova on uskonut vastuun lasten kasvatuksesta? b) Miksi molempien vanhempien on oltava laheisesti tekemisissa lastensa kanssa? 18 VARTIOTORNI

19 Internetin kautta ei voi halata lastaan. (Ks. kpl 10.) puhuvan paivitt ain Jehovasta ja tarkkailevat heidan esimerkkia an. ODOTTAMATTOMIA SEURAUKSIA 8 Ennen ulkomaille muuttoa monet yrittav at punnita siihen liittyvia riskeja ja uhrauksia, mutta vain harva aavistaa kaikkia seurauksia, joihin ero perheesta voi johtaa (Sananl. 22:3). Lahdetty a an perheensa luota Marilyn alkoi heti tuntea kalvavaa ikav a a, ja samoin kavi hanen miehelleen ja pojalleen. Hanen poikansa Jimmy kyseli alituiseen, miksi äiti oli jat- tanyt hanet. Ja kun kuukaudet, jotka Ma- rilyn oli aikonut olla poissa, venyivat vuosiksi, han alkoi nahd a perheessa an levottomuutta heratt avi a muutoksia. Jimmysta oli tulossa sulkeutunut, eika han ena a puhunut äidille avoimesti tunteistaan. Mur- Ks. Siirtolaisuus toiveet ja todellisuus, Herat- ka a! 2/ , 9. a) Mitka muutokset ovat yleisia, kun jompikumpi vanhemmista asuu erossa perheesta an? b) Millaista tunneperaist a ja moraalista vahinkoa erosta voi seurata? heellisena Marilyn muistelee: Han lakkasi rakastamasta minua. 9 Asuessaan erossa toisistaan vanhemmat ja lapset voivat karsi a seka tunneperaist a etta moraalista vahinkoa. Mita pienempia lapset ovat ja mita kauemmin ero kesta a, sita suurempi on vahinko. Marilyn selitti Jimmylle uhrautuvansa hanen vuokseen, mutta Jimmysta tuntui, etta äiti oli hylannyt hanet. Aluksi han oli pahoillaan, kun äiti oli poissa, mutta myohemmin han oli pahoillaan, kun tam a tuli kaym a an kotona. Monien vanhemmistaan eroon joutuneiden lasten tavoin Jimmy alkoi ajatella, ettei aidill a ollut ena a oikeutta odottaa hanelt a tottelevaisuutta ja kiintymysta. (Lue Sananlaskujen 29:15.) 10 Vaikka Marilyn yritti hyvitta a poissaoloaan lahett am all a rahaa ja lahjoja, han huomasi Jimmyn eta antyv an ha- nesta. Han tajusi, etta han tahtomattaan kasvatti poikaansa panemaan aineelliset asiat hengellisten etujen ja perheen edelle. (Sananl. 22:6.) Al a tule takaisin. Lahe- ta vain lahjoja, tapasi Jimmy sanoa äidil- leen. Marilyn alkoi oivaltaa, ettei voinut kasvattaa poikaansa ulkomailta kasin kirjeiden, puhelinsoittojen tai videokeskustelujen valityksell a. Han selitta a: Internetin kautta ei voi halata lastaan eika antaa hanelle hyvany onsuukkoja. 11 Myos Marilynin suhde Jehovaan ja Eri maista tulleet raportit osoittavat, etta lahdet- tya an toihin ulkomaille ja jouduttuaan eroon puoli- sostaan ja lapsistaan jotkut ajautuvat vakaviin ongelmiin. Niita ovat esimerkiksi toisen tai kummankin puolison uskottomuus seka homoseksuaalisuus ja insesti. Lapsilla taas ovat yleisia kayt os- ja oppimishairi ot, aggressiivisuus, huolestuneisuus, masennus ja itsemurhataipumus. 10. a) Miten lapsiin voi vaikuttaa se, etta vanhempi hyvitta a poissaoloaan antamalla lahjoja? b) Mita lapset ja av at paitsi, jos heita yriteta an kasvattaa ulkomailta kasin? 11. a) Miten erossa asuminen ansiotyon vuoksi vaikuttaa avioliittoon? b) Mika sai era an sisaren tajuamaan, etta hanen oli palattava perheensa luo? 15. HUHTIKUUTA

20 mieheensa Jamesiin karsi. Han pa asi toisten kristittyjen seuraan ja sananpalvelukseen korkeintaan kerran viikossa. Lisak- si tyonantaja yritti lahennell a Marilynia, ja kun puoliso ei ollut vierella tukemassa ongelmien syntyessa, seka Marilyn etta James solmivat tunnesiteen johonkuhun muuhun ja olivat vah all a langeta sukupuoliseen moraalittomuuteen. Vaikka kumpikaan heista ei tehnyt aviorikosta, Marilyn huomasi, etteivat he erossa toisistaan pystyneet noudattamaan Raamatun neuvoa ja taytt am a an toistensa tunneperaisi a ja seksuaalisia tarpeita. He eivat voineet vaihtaa spontaanisti ajatuksia sen enempa a kuin katsetta tai hymyak a an eivatk a halata tai koskettaa toisiaan hellasti. He eivat voineet suoda puolisolleen intiimeja hellyydenilmauksia tai antaa toiselle hanelle kuuluvaa. (Laul. l. 1:2; 1. Kor. 7:3, 5.) He eivat myosk a an pystyneet palvomaan taysipainoisesti Jehovaa yhdessa poikansa kanssa. Kun konventissa sanottiin, etta meidan on elintarke a a pita a perheen yhteinen palvonta sa ann ollisena, jotta voisimme saily a elossa Jeho- van suuresta paiv ast a, tajusin, etta minun oli palattava kotiin, muistelee Marilyn. Minun oli alettava kehitta a omaa hengellisyyttani ja ryhdyttav a rakentamaan perhe-elam a amme aivan uudelle pohjalle. HYVIA NEUVOJA JA HUONOJA NEUVOJA 12 Marilynin pa at os palata kotiin synnytti ristiriitaisia reaktioita. Sen seurakunnan vanhimmat, johon han ulkomailla kuului, antoivat kiitosta hanen uskostaan ja rohkeudestaan. Toisaalta jotkut muut, jotka myos asuivat erossa puolisostaan ja perheesta an, eivat suhtautuneet kovinkaan myonteisesti. Sen sijaan etta he olisivat noudattaneet hanen hyva a esimerkkia an, he yrittav at saada hanet muuttamaan mielensa. Tulet kylla tan- ne takaisintuota pikaa, he sanoivat. Mi- 12. Mika Raamatun neuvo voidaan antaa niille, jotka asuvat erossa perheesta an? Millaiseen vaaraan voisit joutua asuessasi erossa puolisostasi? (Ks. kpl 11.) ten aiot saada rahat riittam a an, jos palaat kotiin? Tallaistenlannistavien kommenttien esittamisen sijasta toisten kristittyjen tulisi palauttaa nuoret naiset jarkiins a: rakastamaan miesta an, rakastamaan lapsiaan ja olemaan omassa kodissaan tyoskentelevi a, jotta Jumalan sanasta ei puhuttaisi herjaavasti. (Lue Tituksen kirjeen 2:3 5.) 13 Monet ulkomaille muuttaneet ovat kasvaneet ymparist oss a, jossa perinteet ja velvollisuudet sukua ja varsinkin vanhempia kohtaan menevat kaiken muun edelle. Kristitylta, joka Jehovaa miellytta akseen toimii vastoin vallitsevaa kay- tant o a tai suvun toiveita, vaaditaan todel- la lujaa uskoa. 14 Tat a valaisee Carinin kokemus: Poi- 13, 14. Miksi vaatii uskoa panna Jehovan totteleminen suvun odotusten edelle? Kerro esimerkki. 20 VARTIOTORNI