Metsä on pyhä paikka. Tammikuu Esikoiskirjailija Anni Kytömäki: Sivut siltalehti.fi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Metsä on pyhä paikka. Tammikuu 2015. Esikoiskirjailija Anni Kytömäki: Sivut 8 10. siltalehti.fi"

Transkriptio

1 Tamperelainen seurakuntalehti Tammikuu 2015 siltalehti.fi Pääosassa Herra Bach Tamperelaisia hemmotellaan 13 konsertin sarjalla. Sivu 18 ja Konserttitarjotin Esikoiskirjailija Anni Kytömäki: Sivut 8 10 Metsä on pyhä paikka Rami Marjamäki Saara Heikkilä sai apua oppilaitosdiakonilta Sivut Päivän tunnussanasta saa arkeen oivalluksen Sivu 16 Jaakko Löytyn musiikki lisää uskontojen vuoropuhelua Sivu 19

2 2 SILTA 1/2015 PÄÄKIRJOITUS Kirsi Airikka vt. päätoimittaja tammikuu Tampere TULEVAT PYHÄT Tulevaisuus vaatii rohkeita päätöksiä Jäsenlähtöinen toiminta ja kirkon perustehtävä nousivat keskiöön, kun Tampereen seurakuntien yhteinen kirkkovaltuusto linjasi joulukuussa toimintaa vuosille Toimintaympäristön muutos ja jäsenten väheneminen haastavat kirkkoa Tampereella, kuten maamme muissakin suurissa kaupungeissa. Siksi on tärkeätä selvittää, miten seurakunnat voivat entistä paremmin vastata tamperelaisten tarpeisiin sekä olla ihmisille rakkauden ja välittämisen yhteisö sunnuntai loppiaisesta: Kasteen armo Kasteessa Pyhä Henki aloittaa työnsä. Vaikka kastettavan päälle harvoin kyyhkynen laskeutuu, taivas kyllä koskettaa maata, kun Taivaan Isä kutsuu nimeltä omaksi lapsekseen sunnuntai loppiaisesta: Jeesus ilmaisee jumalallisen voimansa Jeesuksen ohjelmanjulistus Jesajan sanoin. Ensimmäinen puhe antaa viitteen siitä, mitä tuleman pitää. Tänä pyhänä voi myös mainiosti avartaa uskonnäkemystään osallistumalla ekumeeniseen rukousvaellukseen sunnuntai loppiaisesta: Jeesus herättää uskon Jeesus ei parantanut parantamisen vuoksi vaan herättääkseen paljon suuremman joukon uskon. Pietarin anoppi tuli terveeksi, ja pian koko kaupunki oli kerääntynyt oven edustalle sunnuntai ennen paastonaikaa eli septuagesima: Ansaitsematon armo Armon olemus on juuri tämä. Sitä ei ansaita niin kuin palkkaa vaan otetaan vastaan kuin lahja. Kontemplatiivinen rukoushetki ja luettu messu 4.2. klo 19 Aitolahden kirkossa. Tampereen seurakuntien painopisteitä ovat kaste, vihkiminen, pienten lasten perheet ja perheiden tukeminen sekä auttamistyö. Viime kuukausien murheelliset uutiset osoittavat, että monissa perheissä voidaan pahoin ja kaivataan kipeästi apua. Siksi on hienoa, että Tampereen seurakunnissa perheiden tukeminen on otettu yhdeksi toiminnan painopisteeksi. Perheneuvonta, diakoniatyö sekä kasvatus tekevät jatkuvasti paljon työtä lasten, nuorten ja perheiden auttamiseksi. Tuki on sekä hengellistä ja henkistä että aineellista. Tehtävästä ei voi perääntyä, muuten kirkko menettää uskottavuutensa. MIKÄ IHMEEN JOULUN JÄLKIVIETTO? Nyt ei puhuta alennusmyynneistä. Tässä kirkon kalenteri poikkeaa tavallisen ihmisen kalenterista kaikkein selvimmin: kaikki tammikuun pyhät vielä sulatellaan joulun sanomaa, kun kansa sulattelee korkeintaan kiloja. Joulun lapsesta on tullut kuin huomaamatta aikuinen, joka ottaa ensimmäisiä askeleitaan julkisuudessa. Tätä elämää kannattaa kyllä seurata seimen jäätyä pieneksi, sillä aikuinen Jeesus vasta meitä koskettaakin. Joulun sanoma rakkaudesta kirkastuu ja syvenee Jeesuksen opetuksissa ja teoissa, mitä lähemmäksi pääsiäistä kuljetaan. Tammikuun mentyä alkaa jo valmistautuminen paastoon. PALSTAN TEKSTIT: Jukka-Pekka Ruusukallio Asta Kettunen Päättäjien ja viranhaltijoiden tahtotila näkyy siinäkin, että seurakuntien säästöt eivät juuri ole kohdentuneet näihin työmuotoihin, vaan hallintoon ja muihin toimintoihin. Tulevina vuosina onkin tehtävä rohkeasti taloudellisia päätöksiä ja mietittävä, mikä työ on tärkeintä seurakuntalaisille ja mistä ehkä voitaisiin luopua. Kirkollinen vihkiminen on edelleen eräs Tampereen seurakuntien painopisteistä. Vihkiminen pysyy keskustelun aiheena myös tulevina kuukausina ja vuosina, hyväksyihän eduskunta joulukuussa sukupuolineutraalin avioliittolain, joka mahdollistaa avioliiton myös samaa sukupuolta oleville pareille. Keskustelua avioliittolaista ovat vauhdittaneet niin yksittäisten kansalaisten kuin piispojenkin kommentit avioliitosta ja sen määritelmistä sekä monenlaiset kyselyt. Joulun alla kyseltiin mielipiteitä avioliittolaista ja homoseksuaalien vihkimisestä kirkolliskokouksen jäseniltä (Kirkonkellari ) sekä papeilta (Lännen Media/ AL ). Laki astunee voimaan vuonna Kirkolla on siihen asti aikaa miettiä rauhassa, voivatko Jumalan siunausta avioliitolleen toivovat homoparit saada kirkollisen vihkimyksen tai avioliiton siunauksen vai saavatko he rukoilla liittonsa puolesta yhdessä papin kanssa. Suhtautuminen seksuaalivähemmistöjen avioliittoon on kirkon tulevaisuutta vahvasti suuntaava kysymys, joka kirkon on vääjäämättä arvioitava uudelleen ja ratkaistava. Tehtävästä ei voi perääntyä, muuten kirkko menettää uskottavuutensa. Nyt on aika keskustella kirkon suunnasta rakentavasti ja asiallisesti. Kirkon tulevaisuuteen voi vaikuttaa vain kirkon jäsenenä. HELMI Mitä me tähän sanomme? Ei kai Jumala ole epäoikeudenmukainen? Ei suinkaan. Hän sanoo Moosekselle: Minä armahdan, kenet tahdon ja osoitan laupeutta kenelle tahdon. Ratkaisevaa ei siis ole, mitä ihminen tahtoo tai ehtii, vaan se, että Jumala armahtaa. (Room. 9:14 16)

3 Silta 1/ kysymystä Suurella Sydämellä mukana Rekrytorilla Rekrytori ja uusi Koulutori esittäytyvät Tampereen messukeskuksessa 4. helmikuuta kello Mukana on ennätysmäärä yhteisöjä ja järjestöjä. Esillä on vähintään 2500 työpaikkaa, lupaa tapahtuman tuottaja Mikko Honkala. Seurakunnat tuo Rekrytorilla esiin Suurella Sydämellä -vapaaehtoistyötä ja Ruokapankin toimintaa sekä jakavat tietoa seurakuntien kesätyöpaikoista. Jatkossa Suurella Sydämellä suuntaa seurakuntayhtymän omaan vapaaehtoistoimintaan ja jättää järjestöyhteistyön vähemmälle. Toiveenamme on saada ihmisille erilaisia ja mielenkiintoisia vapaaehtoistyöpaikkoja seurakunnista ja kehittää lahjoitusavusta yksi diakoniatyöntekijöiden työkalu, kertoo toiminnan koordinaattori Mervi Vähätalo. Suurella Sydämellä on tänä vuonna Yhteisvastuu-kohde. Siksi sen nettisivuja ja järjestelmää uudistetaan tukemaan työntekijöitä ja vapaaehtoisia entistä paremmin. Kirkot täyttyivät jouluna Tampereella Tampereen kirkoissa ja kappeleissa kävi joulupyhinä lähes ihmistä. Yksi suosituimmista tilaisuuksista oli aattoyön musiikkitilaisuus Aleksanterin kirkossa. Messukylän vanha kirkko oli ääriään myöten täynnä, kun kaksi yökirkkoa kokosi yli 650 ihmistä aattohartauteen. Yhteensä yökirkkoihin aattona osallistui yli ihmistä. Myös kirkkokonsertit ja Kauneimmat joululaulut -tilaisuudet vetivät väkeä. Esimerkiksi aatonaattona yli tuhat henkeä halusi laulaa kauneimpia joululauluja Aitolahden vanhassa kirkossa. Tampereen seurakuntien tuore viestintäjohtaja Sami Kallioinen tutustui tamperelaiseen elämänmenoon Kauppahallissa. Aiemmin hän toimi kirkkohallituksen verkkoviestintäpäällikkönä Helsingissä. Miten kirkon viesti leviää parhaiten? Tampereen seurakuntien uusi viestintäjohtaja Sami Kallioinen aloitti työnsä 2. tammikuuta. ❶ Miten kirkon viesti leviää parhaiten, Sami Kallioinen? Viesti leviää parhaiten, kun kirkko on läsnä jokapäiväisessä elämässä. Kirkko on ollut fyysisessä maailmassa keskellä kylää torin laidalla. Tänään vastaavassa roolissa on postiluukusta putoava seurakuntalehti, joka on keskellä muuta viestintää, tai kirkon facebook-sivu, jonka yksi kuva ja lause tavoittavat kymmeniä tuhansia ihmisiä. Tämän ohella viesti leviää luonnollisesti kirkon juhlissa, kuten messussa ja ristiäisissä. ❷ Millaisia haasteita kirkon moniäänisyys asettaa kirkon viestinnälle? Ehkä suurin haaste on hyväksyä moniäänisyys ja uskaltaa tehdä se näkyväksi. Uskoon liittyy luja sitoutuminen ja vahvoja tunteita, jolloin vieras tai uusi koetaan helposti uhkaksi. Itse ajattelen, että vahva usko kestää hyvin elämään liittyvän epävarmuuden ja monitulkintaisuuden. Viestinnälle tämä tarkoittaa sitä, että on osattava rohkeasti pitää esillä kirkon erilaisia ääniä. Se tarkoittaa myös asioiden taustoittamista ja avaamista. Kirkko on kulkenut pitkän matkan, ja vaikka suunta on sama, matkan aikana on syntynyt monia polkuja, joiden sijoittaminen uskon kartalle on yksi viestinnän tehtävistä. ❸ Mikä on perinteisen (painettu, radio ja tv) viestinnän rooli verrattuna uusiin viestintävälineisiin (sosiaalinen media, nettisivu, mobiili) kirkossa nyt ja tulevaisuudessa? Perinteisen viestinnän rooli on jo merkittävästi muuttunut, kun sitä yhä enemmän tehdään ja käytetään uusilla viestintävälineillä. Muutos on kiihtynyt parin viime vuoden aikana, kun mobiilit välineet (kännykkä ja tabletti) ovat muuttaneet viestintäkäyttäytymistä. Perinteisen viestinnän ehdoton vahvuus on hyvä kerronnan perinne, joka saa parhaimmillaan uusia muotoja, kun siihen yhdistyvät sosiaalisen median kohtaaminen ja yhteinen tekeminen. Uuden viestinnän rooli vahvistuu ja muuttaa myös koko viestinnän tuottamisen. Siirrymme yhä enemmän yksisuuntaisesta viestimisestä yhteisen ymmärryksen rakentamiseen. Tällöin korostuvat kaikkien seurakuntalaisten taidot viestiä ja ymmärtää viestiä. Perinteinen viestintä tukee tätä muutosta ja antaa aikaa muutoksen tapahtumiselle. Kirsi Airikka Asta Kettunen Sosiaalityö jalkautumassa kaupunkikuvaan Diakonia-ammattikorkeakoulu aloittaa kevään aikana yhteisöpajatoiminnan. Tampereella paja on nimetty Hämpin kappeliksi. Sen avulla aiotaan käynnistää jalkautuva sosiaalityö keskikaupungilla. Toimijoina voivat olla Diakin lisäksi muun muassa Martinus-säätiö sekä seurakuntien Suurella Sydämellä -vapaaehtoistoiminta. Yhteistyötä ovat suunnittelemassa myös kaupungin päihdepalvelujen ja Tuomiokirkkoseurakunnan edustajat. Diakonian ja yhteiskuntavastuun johtaja Ilkka Hjerppe kertoo neuvottelun Hämpin kappelista sujuneen hyvässä hengessä. Pallo heitettiin Diakille siten, että heitä pyydettiin ideoimaan Vanhan kirkon puitteisiin toimintamallia, jossa muun muassa opiskelijat ja kaupungin sosiaalityöntekijät voisivat kohdata aikuissosiaalityön asiakkaita. Toiminta olisi muutoin enemmänkin avoimen kirkon mallin mukaista, Hjerppe arvioi. Mukaan koottaisiin vapaaehtoisia auttajia, diakoniatyöntekijöitä ja sosiaaliohjaajia. Ajatuksena on löytää vertaistukea sekä ohjata yhteiskunnan ja kirkon palveluihin. Seurakuntien päihde- ja kriminaalityön painopistettä on siirretty ennaltaehkäisevään ja kuntouttavaan työhön. Kaupungin kanssa on keskusteltu myös yhteistyöstä kerjäläisten auttamisessa. Hämpin kappelista lisää sivulla 5 Asta Kettunen

4 4 SILTA 1/2015 Tampereen seurakunnille uusi hallintojohtaja Tampereen seurakuntien uudeksi hallintojohtajaksi on valittu Martinussäätiön toiminnanjohtaja Jukka-Pekka Fabrin. Koulutukseltaan Fabrin on yhteiskuntatieteiden maisteri ja hänellä on myös diakonian ja sosiaalityön tutkinto. Tehtävää haki yhteensä 42 henkilöä. Edellinen hallintojohtaja Matti Ilveskoski jäi eläkkeelle elokuun lopussa. Leirikeskuksia kunnostetaan Tampereen seurakuntien talousarvioesitys vuodelle 2015 on noin 8000 euroa ylijäämäinen. Laskelmissa on arvioitu seurakuntien jäsenmäärän vähennys. Toimintatuloissa ei ole odotettavissa kasvua. Yhteinen kirkkovaltuusto päätti toiminta- ja taloussuunnitelmasta vuosille sekä vuoden 2015 talousarviosta joulukuussa. Verotuloja arvioidaan kertyvän yhteensä 34 miljoonaa euroa, josta yhteisöveron osuus on 3 miljoonaa euroa eli 10,1 prosenttia kaikista verotuloista. Seurakuntayhtymän säästötoimet kohdistuvat hallintoon ja toimintoihin. Talousarvio-ohjeen mukainen säästötavoite on toteutunut yli puolella toimintayksiköistä. Paikallisseurakuntien perustyö säilyy viime vuoden tasolla. Seurakuntien toiminnallisia resursseja vahvistetaan siirtämällä yhteisistä toiminnoista työntekijöitä seurakuntiin. Käyttötalouden menojen yhteismäärä on 45,9 miljoonaa euroa. Kaikkien menojen summa on 49,3 miljoonaa euroa. Tampereen seurakuntien talouspäällikkö Birgitta Braggen mukaan tämän vuoden budjetti on siirtymävaiheen budjetti. Rakenteiden ja käytäntöjen yksinkertaistaminen tukee voimavarojen kohdentamista toimintaan seurakuntalaisten ja tamperelaisten parissa. Suunnitellut investointikustannukset ovat 3,4 miljoonaa euroa, joista varsinaiset uudisrakentamis- ja peruskorjauskustannukset ovat 2,5 miljoonaa euroa. Kiireellisimmät kohteet ovat Pättinniemen leirikeskuksen suunnittelu ja rakennustöiden aloittaminen, Luhtaanrannan uuden kokoontumistilan rakentaminen ja vanhan rakennuksen purkaminen, Kalevankankaan kappelin katon peruskorjaus ja Aitolahden kirkon lämmitysjärjestelmän uusiminen. Aitolahdessa sijaitsevasta Pättinniemen leirikeskuksesta kehitetään seurakuntayhtymän pääleirikeskus. Luhtaanrannan leirikeskus palvelee päiväkävijöitä. Kaikkiaan neljä vauvaa sai kasteen Tuomiokirkon Aamukasteessa 13. joulukuuta. Järjestyksessään kuudes Aamukaste kokosi lämminhenkiseen tilaisuuteen yhteensä 70 vierasta. Palaute suuntaa toiminnan tulevaisuutta Kirkon tehtävät ja toimintaympäristön muutos haastavat kirkkoa Tampereella. Muutos näkyy erityisesti suurissa kaupungeissa, kuten Tampereella. Kirkkoon kuuluminen on entistä useammin tietoinen valinta. Tampereen seurakuntien talous- ja toimintasuunnitelmassa esitetään uusia toimintalinjauksia vuosille Jatkamme jäsenlähtöisen toiminnan vahvistamista. Selvitämme entistä tarkemmin, miten tamperelaisten ajatuksia kirkosta ja sen sanomasta voidaan ottaa huomioon toiminnassa ja vuorovaikutuksessa. Kaikki kontaktit ovat seurakuntien työssä tärkeitä, sanoo Tampereen seurakuntien kehitysjohtaja Timo Takala. Ensi vuoden toiminnalliset tavoitteet liittyvät vahvasti kirkon perustoimintaan sekä toimintakäytäntöjen ja vuorovaikutustapojen uudistamiseen. Kirkon perustehtävä on edelleen kertoa ihmisille uskosta sekä palvella ja auttaa ihmisiä, korostaa Takala. Perheet etusijalla Painopisteitä ovat kaste, vihkiminen, pienten lasten perheet ja perheiden tukeminen sekä hyvän tekeminen ja auttaminen niin kansainvälisesti kuin paikallisestikin. Suosittuja Aamukaste- ja Hääyö -tapahtumia jatketaan. Ne tarjoavat perheille vaivattoman mahdollisuuden järjestää kirkollinen toimitus, jolloin voidaan rauhassa keskittyä tilaisuuden sisältöön. Takalan mukaan hengellisen työn tekijät ovat aina valmiita keskustelemaan perheiden kanssa kasteen merkityksestä. Seurakunta voi myös auttaa kummin löytämisessä. Perheneuvonta, diakoniatyö sekä kasvatus tekevät jatkuvasti paljon työtä lasten, nuorten ja perheiden tukemiseksi. Kirkko haluaa antaa kaiken tukensa, jotta ihmiset voivat lähi-ihmissuhteissaan hyvin. Se näkyy muun muassa siinä, että seurakuntien säästöt eivät ole ensisijaisesti kohdentuneet näihin työmuotoihin. Toki pitäisi myös löytyä rohkeutta lisätä resursseja siihen työhön, mihin on eniten tarvetta, painottaa Takala. Tampereen seurakunnat käyttää kansainväliseen hyvän tekemiseen kolme prosenttia arvioidusta verotuloista. Rahassa se tarkoittaa, että lähetystyöhön sekä kansainväliseen diakoniaan suunnataan vuosittain noin miljoona euroa kirkollisverovaroja sekä noin euroa lahjoitusvaroja. Jäsen 360 antaa tietoa Tavoitteiden toteutumista arvioidaan ja mitataan järjestelmällisesti. Tilastojen ohella kerätään laadullista palautetta. Takalan mukaan rippikoulupalautetta on kerätty kymmenen vuotta. Samoin kasteperheiden ja vihkiparien kanssa on käyty palautekeskusteluita muutaman vuoden ajan. Tampereen seurakunnissa otetaan tänä vuonna käyttöön Jäsen 360 jäsentiedolla johtamisen työväline. Sen avulla saadaan kerättyä kohdennettua tietoa seurakuntalaisten tarpeista, arvoista, asenteista ja mielipiteistä. Tulokset ovat erittäin tärkeitä viestejä. Ne antavat pohjaa, mihin suuntaan kirkon toimintaa kannattaa kehittää Tampereella tulevaisuudessa, arvioi Timo Takala. Kirsi Airikka

5 SILTA 1/ Pappi päivystää puhelimessa Pappien puhelinpäivystys alkaa Tampereen seurakunnissa keskiviikkona 7. tammikuuta. Pappi on tavoitettavissa arkisin maanantaista perjantaihin kello 9 16 numerossa Henkilökohtaista papin tapaamista Hämpin kappeli on yhteisöjen kokeilualusta Diakonia-ammattikorkeakoulu Diak on aloittamassa Suomessa yhteisöpajatoimintaa, joka vahvistaa yhteisöllisyyttä kannustaen samalla kirkon jäsenyyteen. Ensimmäinen paja on Hämpin kappeli, joka perustetaan keväällä Tampereelle. Yhteisöpajojen keskeinen ideanikkari on Diakin Kirkko ja yhteiskunta -osaamisalueen johtaja Matti Helin. Hän työskenteli aikaisemmin Tampereen diakoniajohtajana. Hämpin kappeli on yksi keino vähentää Tampereellakin näkyvää syrjäytymistä ja osattomuutta. Tarvitsemme tilanteita, ja myös fyysisiä tiloja, joissa erilaiset ihmiset voivat kohdata toisiaan, Helin sanoo. Tampereen yhteisöpajan tukikohtana on Vanha kirkko. Joulun alla ryhmä diakonian ammattilaisia ja alan opiskelijoita tutustui kirkkorakennukseen sekä sen lähiympäristöön. Kirkon sisältä löytyikin monenlaisia tiloja, joita voidaan käyttää yhteisöllisyyden lisäämisessä, toteaa Diakin lehtori Mirva Heikkilä-Tyni. Lehtorin mukaan Diakin eri toimipisteiden opiskelijoilla on tärkeä rooli yhteisöpajojen käytännön sisällön suunnittelussa. Myös vapaaehtoisia kutsutaan mukaan kehittämistyöhön. Yhtenä toimintatapana voisi olla vaikkapa yhteisötaide. Mahdollisuus seurakunnille Matti Helin uskoo, että vuoden kuluttua maassamme toimii parisenkymmentä yhteisöpajaa. Ne eivät ole Tampereen pajan kopioita. toivovat ohjataan Avoimeen kirkkoon, joka toimii Aleksanterin kirkossa arkisin klo Puhelinpäivystys toteutetaan kokeiluna vuonna Päivystyksessä on kesätauko Matti Helin kierteli Vanhaa kirkkoa kahden diakoniaopiskelijan kanssa. Sanna-Kaisa Vaaranmaa (vas.) ja Maria Nisula löysivät rakennuksesta monia kiinnostavia mahdollisuuksia. Kannustamme kokeilemaan erilaisia malleja. Jokainen paikkakunta luo siis aivan omannäköisensä pajan. Helin näkee yhteisöpajojen olevan seurakunnille mainio kokeilualusta. Niiden avulla voidaan esimerkiksi kehittää kirkkotiloista aikaisempaa yhteisöllisempiä ja diakonisempia. Samoin on mahdollista toteuttaa vaikkapa yhteisöllisiä jumalanpalveluksia tai kaikille avointa kahvila- ja olohuonetoimintaa. Tuomiorovasti Olli Hallikainen odottaa Hämpin kappelin käynnistymistä suurella kiinnostuksella. Hän on käynyt yhteisöpajasta keskusteluja Diakin lisäksi muun muassa joidenkin Tampereen kaupungin yksiköiden kanssa. Sovimme, että Hämpin kappelin sisältöä suunnittelevien opiskelijoiden ajattelua ei rajoiteta. Mieluummin annamme heidän tarkastella Tampereen keskustan tilannetta ennakkoluulottomasti ja innovoidenkin. Vesa Keinonen Suomalaiset auttamistyössä Kirkon Ulkomaanavun budjetti tälle vuodelle on 44,7 miljoonaa euroa. Budjetti kasvaa, koska kansainvälisen rahoituksen osuus on lisääntynyt. KUA:lla on kuusi aluetoimistoa Aasiassa, Afrikassa, Haitissa ja Lähi-idässä. Lisäksi Suomen ulkoministeriöltä saatava rahoitus kehitysyhteistyöohjelmalle kasvaa noin miljoonalla eurolla 9,2 miljoonaan euroon. On tärkeä muistaa, että kaiken tämän mahdollistaa seurakuntien, yksityisten ja yhteisöjen säännöllinen tuki, joka usein käy omarahoitusosuudeksi kansainvälisiin hankkeisiin ja mahdollistaa pitkäjänteisen työn, Ulkomaanavun kansainvälisen työn johtaja Tomi Järvinen tiivistää. Kirkon Ulkomaanapu on Suomen suurin kehitysyhteistyöjärjestö ja toiseksi suurin katastrofiavun antaja. Painopisteenä Aasia Suomen Lähetysseuran vuoden 2015 varsinaisen toiminnan kulut ovat 29,6 miljoonaa euroa. Budjetoiduista kuluista 74,7 prosenttia on osoitettu ulkomaantyöhön. Ulkomaisen toiminnan painopisteitä ovat kirkkojen julistus- ja diakoniatyön vahvistaminen, köyhyyden vähentäminen ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden edistäminen. Lähetysseuralla on toimintaa noin 30 maassa ja omia lähetettyjä työntekijöitä 22 maassa. Ulkoministeriön kehitysyhteistyötukea Lähetysseura saa ensi vuonna 8,4 miljoonaa euroa. Varat suunnataan toimintaan, joka vähentää köyhyyttä ja parantaa syrjittyjen perusoikeuksia. Työ vammaisten ihmisten kanssa kasvaa myös tänä vuonna. Viime vuosi oli Lähetysseuran historiassa ensimmäinen vuosi, jolloin Aasiaan kohdistettiin enemmän varoja kuin Afrikkaan. Yksittäisistä maista eniten varoja käytetään Etiopiassa, Nepalissa ja Tansaniassa. LAAJA VALIKOIMA APUVÄLINEITÄ UUTUUS! -APUVÄLINEET Katso koko valikoima verkossa. SUJUVAAN ARKEEN TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA ARKEEN fennokauppa.fi FENNO MEDICAL OY fennokauppa.fi

6 6 SILTA 1/2015 Kuvien merkitys on entisestään kasvanut, sanoo Terttu Härkönen. Hän toimi Tampereen Kirkkosanomien päätoimittajana vuosina Kuva on vuodelta Tampereen Kirkkosanomat perustettiin kahteen kertaan. Ensi kerralla se ilmestyi neljä vuotta, Sitten se virallisesti lakkautettiin, mutta käynnistettiin heti uudestaan. Kuvassa vuoden 1960 ensimmäisen numeron kansi. Tampereen seurakuntalehti on 60 vuotta puhuttanut lukijoita ja luottamushenkilöitä. Turbulenssiakin on matkalla koettu. Sisältöä on puntaroitu ja ilmestymistiheyttä vaihdeltu. TEKSTI: Pirjo Silveri KUVA: Kimmo Torkkeli, Tampereen Seurakuntien arkisto Tämäkin lehti pyrkii puhuttelemaan T ampereen Kirkkosanomat alkoi ilmestyä säännöllisesti vuonna 1955, tilattavana julkaisuna lauantaisin. Viisi vuotta myöhemmin sitä ruvettiin jakamaan postin välityksellä maksutta joka kotiin, mutta alkuvuosia harvemmin. Nykyinen Silta tavoittaa lukijat kerran kuussa. Jo 1900-luvun alkupuolella kristilliset yhdistykset julkaisivat Tampereella lehtiä eri nimikkeillä. Pisimpään eli Kaupunkilähetyksen Sunnuntaitervehdys, joka lakkautettiin talvisodan aikaan. Seurakunnan oman äänenkannattajan perustamista viriteltiin ensi kerran jo Ennen toteutumistaan hanke kuitenkin kariutui tai lykkääntyi monesti. Kirkkosanomia tehtiin ensin sivutoimisesti pappisvoimin. Pikkuhiljaa työmäärä kasvoi, ja toisaalta tiedotus nähtiin niin tärkeäksi, että siihen kaivattiin ammattilaisia. Teidän on tehtävä itsenne tarpeelliseksi sekä mediassa että seurakunnassa, tuomiorovasti Oskar Paarma evästi filosofian maisteri Terttu Härköstä tämän aloittaessa 1968 kokopäiväisenä tiedotussihteerinä. Se oli hyvä ohje ja pätee yhä. Tein lehteä aika itsenäisesti, vaikka tietenkin aiheista keskusteltiin su- lassa sovussa päätoimittajan kanssa, sanoo vuonna 2000 eläkkeelle jäänyt Härkönen. Hän muistelee lämmöllä päätoimittaja-pastoreita Erkki Malkavaaraa, Aulis Rauniota ja Juhani Marjokorpea. Päätoimittajuus siirtyi tiedotuspäälliköksi edenneelle Härköselle Tervetullut kritiikki Missä julkaistaan tiedot seurakunnan tapahtumista ja tilaisuuksista? Omassa lehdessä vai muualla? Samaa kysymystä on puitu lähes joka vuosikymmenellä. Journalistiikan tutkijatohtori Laura Ahva Tampereen yliopistosta pohtii lehden tiedotuksellista roolia: Nykyään seurakuntalehdessä annetaan aika paljon tilaa erilaisten ilmiöiden käsittelyyn, ja tapahtumakalenteri kootaan ja tiivistetään omaksi paketikseen. Näiden materiaalien välillä on aina tasapainoiltu, mutta molemmat mahtuvat printtilehteen edelleen. Painopiste voi muuttua, kun tiedonvälitys siirtyy yhä enemmän digitaaliseksi, ja ihmisten tiedonhakutottumukset muuttuvat mobiilipuolelle. Seurakuntalehden tekijän arki on 2000-luvulla toisenlainen kuin vielä 1980-luvulla. Ympäröivä maa- ilma ja koko mediakenttä on muuttunut. Härkösen mielestä kaikkea ei voi kuitata ulkopuolelta tulevana, annettuna tekijänä. Kyllä se on myös peiliin katsomisen paikka. Miksi kirkon viestillä ei ole nykypäivän ihmiselle merkitystä? Lehdessä voi tarttua kaikenlaisiin aiheisiin. Esiin täytyy nostaa myös ikäviä ja vaikeita asioita. Sellaisiakin, jotka ärsyttävät. Kaikki, mikä kuuluu ihmisten elämään ja arkeen, on seurakunnan tonttia, Härkönen kiteyttää. Kivat jutut voivat olla kivoja, mutta pitää olla muutakin. Maailma ei aina ole kiva, mikä ei tarkoita, että se olisi toivoton. Tutkijatohtori Laura Ahvan mielestä asioita saa käsitellä lavealla otteella. Esimerkiksi henkilöhaastattelua ei tarvitse vääntämällä vääntää kirkolliseksi, kyllä siitä jo julkaisupaikankin vuoksi välittyy tietty hengellisyys tai kirkon ääni. Painettu lehti on oman aikansa lapsi, tekijöidensä ja yleensä myös seurakuntansa näköinen. Painotukset ja valinnat näkyvät sivuilla. Kirkkoa ja sen sanomaa kritisoitiin ankarasti 1970-luvulla. Nykyään ei olla vastaan eikä myötä, ei kylmiä

7 Silta 1/ Teemu Launis eikä kuumia, vaan penseitä. Välinpitämättömyyden ilmapiirissä on paljon vaikeampaa tehdä lehteä kuin silloin, kun ihmiset reagoivat ja vastustavat. Aikanaan esimerkiksi virsikirjauudistus herätti kovaa arvostelua. Sanoin silloin, ettei kritiikkiä pidä surra. Pitää iloita, koska sehän osoittaa, että asia on merkityksellinen, Härkönen muistuttaa. Osallisuus on arvokasta Terttu Härkönen piti seurakunnan lehteä Tampereen yhtenä tiedotusvälineenä muiden joukossa. Jos meillä oli jokin kova uutinen tai tulossa iso uudistus tai tapahtuma, en jemmanut tietoa Kirkkosanomien ilmestymiseen, vaan tarjosin ensin muille tiedotusvälineille. Kerran kuussa ilmestyvä lehti ei pysty uutisilla kilpailemaan. Tämä oli muutenkin minulle keskeinen periaate, ettei syntynyt mielikuvaa, että kirkko haluaa viestiä vain omassa piirissään. Joskus Härköstä tultiin kiittelemään hyvästä haastattelusta Tamperelaisessa. Kyseinen juttu oli kyllä ollut Kirkkosanomissa, mutta palaute ei haitannut. Asia oli tärkein, ei se, kuka ja missä nostaa sen esiin. Seurakuntalehteä ei Härkösen mielestä kannata tehdä kirkon aktiiveja varten. He tietävät ja ottavat joka tapauksessa selvää. Ei haittaa, vaikka lehti joskus ärsyttää. Terttu Härkönen Jos joku ulkopuolinen löytää vaikka puolivahingossa lehdestä jotakin, joka koskettaa ja kolahtaa, silloin on onnistuttu. Ihmisen pitää kokea olevansa osallinen, ei vain osallistuvansa. Terttu Härkösen työuran aikana lehteä tehtiin ensin 4 5 kertaa vuodessa, sitten kahdeksan numeroa vuodessa ja seuraavaksi kuukausittain. Historiansa viimeisinä vuosina Kirkkosanomat ilmestyi joka toinen viikko. Vuoden 2014 alussa Sillan myötä palattiin kuukausirytmiin. Ilmestymistiheys peilaa taustalla olevaa filosofiaa. Resursseja suunnataan kulloisenkin tilanteen mukaan, sanoo Härkönen, joka itse teki paljon myös radio- ja tv-ohjelmia. Nykyään ihmiset liikkuvat verkossa, joten viestintää on siirretty sinne. Joka kotiin jaettava lehti tulee lähelle. Se on seurakunnalle vahvuus ja mahdollisuus. Laura Ahva Saa myös ärsyttää Seurakuntalehden toimitus tarvitsee sekä seurakuntayhtymän päättäjien että viestinnän ammattilaisten tuen. Pian sen jälkeen, kun Härkönen oli aloittanut tiedotussihteerinä, perustettiin tiedotusjohtokunta, joka koostui kaupungin eri tiedotusvälineiden toimittajista. Ymmärsin, että juuri noiden ihmisten apua ja ideoita tarvitsemme seurakunnan työssä. Sitä kautta meille tulivat arvokkaat arkielämän näkemykset. Osaamista arvostava Härkönen rupesi jo varhain käyttämään Kirkkosanomissa ammattivalokuvaajia. Visuaalisuus on yhä tärkeämpää. Mitä helpommaksi kuvien ottaminen on muuttunut, sitä vaikeampaa on ottaa puhuttelevia ja hyviä kuvia. Niissä pitää olla jokin juju. Painetulla sanalla on Härkösen mielestä tulevaisuus, jos lehti on totta lukijoiden elämässä. Seurakuntalehden täytyy olla sellainen, josta ihmiset löytävät itsensä, ja kokevat, että siellä käsitellään juuri minulle tärkeitä asioita. Ei haittaa, vaikka lehti joskus ärsyttää. Tarkoitus ei ole ensisijaisesti miellyttää seurakunnan työntekijöitä, tai ylipäätään miellyttää. Lehteä tehdään ennen muuta niille, jotka eivät koe saavansa mitään muuta kirkosta. Tavoittavaa, tuputtamatonta Tampereen yliopistossa toteutetussa laajassa yleisötutkimuksessa (Kelluva kiinnostus, 2013) selvitettiin, mitä ihmiset pitävät journalismissa kiinnostavana. Tulokset osoittivat ihmisten kaipaavan syvällistä käsittelyä isoista ja vaikeista kysymyksistä. Sellaisia voivat olla kiusaaminen tai tavallisuus. He kokevat, etteivät saa mediasta tarpeeksi näistä asioista. Tässä voi olla seurakuntalehdille paikka, ja tähän suuntaan niissä on osin jo mentykin, hankkeessa tutkijana toiminut Ahva sanoo. Usein mediassa jutut ovat pinnallisia, koska niitä yleisö näyttää klikkausten perusteella haluavan. Samalla ihmisillä on myös hitaan ja syvällisen kaipuu, joka ei klikkauksista näy. Molemmat ovat yhtä aikaa totta. Viime aikoina on usein toisteltu, kuinka sekä kirkko että media ovat aivan uudessa tilanteessa. Todellisuudessa ympärillä on aina ollut muutoksia, joihin on sopeuduttava. Eri aikoina heilahdukset vain ovat erilaisia, Ahva muistuttaa. Kun seurakunnan lehti jaetaan isossa nipussa, se kilpailee muiden julkaisujen kanssa lukijan huomiosta. Siinä ympäristössä sen on pärjättävä. Seurakuntalehteen pätee sama kuin mihin tahansa lehteen. Tekijöiden täytyy miettiä, millainen kansi, millaiset kuvat ja otsikot herättävät kiinnostuksen. Ahva ei uskalla ennustaa, millainen Tampereen Silta on vaikkapa 70-vuotisjuhlansa aikaan. Pessimismiin ei ole syytä. Tietty ihmisryhmä lukee aina lehden tarkkaan, mutta siihen voivat tarttua muutkin. Joka kotiin jaettava lehti tulee lähelle. Se on seurakunnalle vahvuus ja mahdollisuus. Lehden saa avata tai olla avaamatta. Tällainen tuputtamattomuus sopii mielestäni hyvin luterilaiseen ajatteluun. Tulevaisuudessa seurakuntalehdet seurannevat yleisiä painetun lehden kehityskulkuja. Niiden näkökulma on kuitenkin voittoa tavoittelematon, toisin kuin kaupallisella puolella. Siksi en näe yhtä suurta turbulenssia. Lähde Voitto Silfverhuth: Tampereen seurakuntahistoria 1 2, SKS 2013 Tutkija Laura Ahvan mielestä muutos Kirkkosanomista Sillaksi oli helppo huomata. Kasvonsa pessyt lehti näyttää hänen mielestään nykyaikaiselta ja houkuttelevalta. Tampereen Kirkkosanomien säännöllistä ilmestymistä edelsi näytenumero lokakuussa Vuoksenmaa ja kuolema parhaat Lukijat äänestivät Sillan viime vuoden parhaiksi jutuiksi Johanna Vuoksenmaan haastattelun (Tarina lisää ymmärrystä) lokakuun lehdessä ja jutun saattohoidosta (Puolimatkassa taivaaseen) joulukuussa. Niiden tekijät olivat Kirsi Airikka,, Tuomo Manninen, Asta Kettunen ja Jussi Laitinen. Ääniä saivat myös Eila Roineen (helmikuu) ja Lauri Tähkän (joulukuu) haastattelut, vapaaehtoistyö-aihe (Seurakuntalaisille annettava tilaa toimia, helmikuu), Teleks-yhtyeestä kertova juttu (Surun sanoittajat, maaliskuu), Uusi Päivä -näyttelijöiden haastattelu (Unelma on käynyt toteen, huhtikuu), Musiikki lohduttaa surevia (heinäkuu), Miro sai kasteen rippikoulussa (heinäkuu), seksuaalivähemmistöjen kohtelu kirkossa (Pitääkö kirkon pyytää anteeksi?, elokuu), Väsymätöntä työtä Venäjällä (syyskuu), perheneuvonta-aihe (Kriisistä henkisen kasvun tielle, marraskuu) sekä artikkeli Ilmo Launiksen taiteesta ja Martti Tuuresta (Ehjäksi rakastettu, marraskuu). Tämä lehti on tosi tärkeä ja sillä on merkitystä. Maininnan keräsivät myös Panu Raipian (Pelastakaa!, maaliskuu) ja Elina Grundströmin (Kaikille lupa päästä lastensa häihin, elokuu) kolumnit sekä Riitta Birckin hartauskirjoitus (Synnistä ja sen tunnustamisesta, heinäkuu). Muussa vuoden aikana kertyneessä palautteessa kiitettiin erityisesti tapahtumien kokoamista omille sivuilleen. Myös liitteen Tukea & Apua -koostetta pidettiin hyvänä. Lehden ulkonäkö sai enimmäkseen kiitosta. Sivuja pidettiin pirteinä, ilmeikkäinä ja selkeinä. Samoin kolumnit ja sarjakuva saivat myönteisiä mainintoja. Kansikuvia sekä kehuttiin että moitittiin. Kauko Röyhkän, Anna-Leena Härkösen ja Jani Toivolan sijoittamista kansikuviin paheksuttiinkin. Kuvista kovasti kehuja saivat Rami Marjamäen otokset jutussa Leivällä on sielu (huhtikuu). Yksittäisistä jutuista Kauko Röyhkän haastattelu (Röyhkän Raamattu on viisas ja tyhmä kirja) ensimmäisessä Sillassa sekä artikkeli Juicen sanoituksista (Juice ja Jeesus samalla asialla, syyskuu) saivat eniten kielteistäkin palautetta. Kaikkiaan erillisiä palautteita tuli toista sataa. Suullisesti lehden tekijät kuulivat enimmäkseen myönteisiä kommentteja. Palautetta kaivataan edelleen. Rohkaisemme myös kirjoittamaan Lukijalta-palstalle. Koko Sillan puolesta Asta Kettunen

8 8 Silta 1/2015

9 SILTA 1/ METSÄN TYTTÖ TEKSTI: Vesa Keinonen KUVAT:, Lehtikuva/Martti Kainulainen Esikoiskirjailija Anni Kytömäki teki aikamoisen tempun: hän nousi Kultarinta-romaanillaan suoraan Finlandiapalkintoehdokkaaksi. Hämeenkyröläinen puhuu painokkaasti luonnon puolesta ja arvostaa myös ekoteologiaa. Yli 600-sivuinen Kultarinta ei päästä lukijaansa helpolla. Haastava ja paikoin raastavakin romaani on aikamatka sellaiseen Suomeen, joka poikkesi paljon nykyisestä. Se oli aapasoiden, aarniometsien ja myyttisen kansanperinteen maa. Kirjan tapahtumat sijoittuvat viime vuosisadan alkupuolelle, jolloin teollisuus alkoi vähitellen kehittyä. Etelä-Suomessakin oli paikoin vielä koskemattomia metsiä ja soita. Kuitenkin Helsinki ja muut isommat kaupungit sykkivät jo kiivaaseen, urbaaniin tahtiin. Ja ihminen hamusi lisää Kirjan päähenkilöt Erik Stenfors ja hänen Malla-tyttärensä ovat oman aikansa sopeutumattomia kapinallisia. Rohkeutta uudenlaiseen ajatteluun riittää, mutta seuraukset ovat traagiset. Asiat toisella tavalla näkevien osa ei ole koskaan kiitollinen. Erikin, Mallan ja kirjan muiden henkilöiden kohtaloiden kautta lukija voi pohtia vaihtoehtoisia historiankulkuja. Entä jos emme olisikaan rakentaneet vahvaa metsäteollisuutta vaan säästäneet luontoa alusta asti? Millainen olisi suomalaisten psyyke, mikäli karhut ja muut petoeläimet saisivat edelleen tallustella lähimaastoissamme? Kultarinta avaa näköaloja myös maamme kansalaisaktivismin varhaisvaiheisiin. Kirjassa sivutaan sekä luonnonsuojelulain (vuonna 1923) että siviilipalveluslain (vuonna 1931) astumista voimaan. Helposti muutokset eivät tapahtuneet. Metsä kotini on Tapaan Anni Kytömäen Tampereen keskustassa Finlaysonin alueella. Aika pian juolahtaa mieleen, että asfalttiympäristöä sopivampi haastattelupaikka olisi saattanut olla metsä. Ketteräliikkeinen kirjailija paljastuu henkeen ja vereen luontoihmiseksi. Kytömäellä on tarkkaan muistissa jopa ensimmäinen lapsuuden kokemuksensa metsästä. Asuimme Ylöjärven Soppeenmäessä rivitalossa ja olin sen päädyssä tikapuilla tekemässä kieppejä. Roikuin alimmalla puolalla pää alaspäin ja katselin läheiselle metsäiselle harjulle. Sen selänne jäi jotenkin mieleeni, samoin männyn korkeat latvukset. Myöhemmin perhe muutti Vuorentaustaan. Sielläkin metsä oli aivan vieressä. Rakastan pitkiä, monipolvisia tarinoita... Eivät viihteellisyys ja eettisyys sulje toisiaan pois. Lähdin mieluummin kulkemaan sinne kuin olisin mennyt leikkikentälle. Myöhemmin Anni Kytömäki on asunut Tampereellakin. Sekä Koivistonkylässä että Ruotulassa metsä yllätys, yllätys oli sopivan lähellä luontoharrastajaa. Jotenkin minulla on ollut aina tunne, että pitää päästä kulkemaan itsekseen. Metsä on aika itsestään selvä vaihtoehto, kun sellaista paikkaa etsii. Kaksi erilaista luontosuhdetta Ajatus historiallisen romaanin toteuttamisesta ei syntynyt tyhjästä. Kytömäki kertoo olleensa aina kiinnostunut tarinoista. Kirjoittaminen on ollut luonteva tapa tuoda niitä esille. Jo nuorempana yritin kirjoittaa historiallisia romaaneja, mutta valitsin liian vaikeita aiheita. Ne saattoivat sijoittua vaikka 1500-luvun Amerikkaan tai 1700-luvun Kamtšatkan niemimaalle. Törmäsin aina siihen, että en tiennyt tarpeeksi kyseisen ajan käytännön elämästä. ANNI KYTÖMÄKI Metsä on Anni Kytömäelle tärkeä, omalla tavallaan jopa pyhä paikka. Puiden suojaan voi vetäytyä turvaan maailman kiireeltä ja stressin aiheilta. 34-vuotias kirjailija, esikoisteos Kultarinta (Gummerus 2014) Asuu Hämeenkyrössä, kotoisin Ylöjärveltä. Koulutus: luontokartoittajan erikoisammattitutkinto sekä maaseutuyrittäjän- ja hierojan ammattitutkinnot. Työskennellyt aikaisemmin mm. Pirkanmaan luonnonsuojelupiirin aluesihteerinä. Harrastukset: pianonsoitto, musiikki ja muu kulttuuri. Suosikkipaikka Tampereella: Kaupin metsät. Näsijärven ranta on huikea elämys, tuntuu kuin saapuisi meren ääreen, kun metsän läpi sinne rymyää. Mitä sanasta tulee mieleen? Onnellisuus: ei vaadi ihmeitä joskus riittää, että saa retken jälkeen kuivat sukat jalkaan. Metsänhoito: yritys muokata luonto ihmisen toiveiden mukaiseksi Toivo: arjen apuri. Maailmanloppu: koittaa ehkä kaukaisessa tulevaisuudessa, sanovat kosmologit. Ihmiskunnan loppu saattaa tulla jo aiemmin. Vastarinta: joskus pullikointia, joskus erittäin tarpeellista Perhe: asuinkumppanit ja muut lähi-ihmiset Yksityisautoilu: kävelyn, linja-auton ja junan jälkeinen vaihtoehto

10 10 SILTA 1/2015 Kymmenisen vuotta sitten Kytömäen mielessä alkoi elää 1900-luvun alkuun sijoittuva tarina. Se aikakausi oli alkanut kiinnostaa häntä yhä enemmän. Tuohon aikaan sijoittuvan romaanin kirjoittaminen tuntui mahdolliseltakin. Pystyin kysymään taustatietoja vanhoilta sukulaisilta. Anni Kytömäki ei kuitenkaan myönnä, että Kultarinnan henkilöhahmoissa esiintyisi suoraan hänen sukulaisiaan tai muitakaan tunnistettavia henkilöitä. Paitsi yksi. Päähenkilö Erikin taustalla on Suomen ensimmäinen luonnonsuojeluvalvoja Rolf Palmgren, joka 1920-luvulla julkaisi Luonnonsuojelu ja kulttuuri -kirjan. Tutustuin teokseen kymmenisen vuotta sitten ja hämmästyin sen modernia luonnonsuojeluajattelua. Jo tuohon aikaan puhuttiin lajien itseisarvosta, ja siitä, että ihminen on lopulta riippuvainen luonnosta. Kultarinnasta tekee kiehtovan myös kahden erilaisen luontosuhteen kulkeminen rinnakkain ja lomittain. Maaseudulla oli ihmisiä, jotka kertoivat Mallalle ikivanhoja kansanmytologian tarinoita. Toisaalta kirjassa tuodaan esille tieteellistä tutkimusta ja sitä kautta tulevaa arvostusta luontoa kohtaan. Koin perillä olon ja tietynlaisen täyttymyksen tunteen. Sellaisella hetkellä ei kaipaa mitään. Viihdekin voi olla eettistä Anni Kytömäki on aiemman työuransa aikana kirjoittanut runsaasti luontoa koskevia selvityksiä ja raportteja. Hän uskoo myös kaunokirjallisuuden voimaan asenteiden muuttamisessa. Sitä tarvitaan kylmän faktan ohella. Itse rakastan pitkiä, monipolvisia tarinoita. Uskon, että hyvä kertomus voi samaan aikaan olla sekä hienovaraisesti kantaaottava että jännittävä ja nautittava. Eivät viihteellisyys ja eettisyys sulje toisiaan pois. Varsinaisia kirjailijaesikuvia Anni Kytömäellä ei ole. Sen sijaan moni teos on tehnyt häneen syvän vaikutuksen. Pysäyttävimpiä lukukokemuksia ovat olleet James Fenimore Cooperin Viimeinen mohikaani, Jean Heglandin Suojaan metsän siimekseen ja John Steinbeckin Tuntemattomalle jumalalle. Kotimaisista nykykirjailijoista Kytömäki pitää etenkin Sirpa Kähkösen teoksista. Myös hän oli vuoden 2014 Finlandia-palkintoehdokkaana. Kähkönen osaa kirjoittaa todella kauniisti. Ja samalla hän rivien välissä puolustaa ihmisiä, puroja, puita ja kaikkia muitakin, jotka uhkaavat jäädä kehityksen jalkoihin, Anni kiittelee kollegaansa. Kun olet perillä Entä sitten kristinusko? Anni Kytömäki ei kuulu mihinkään uskontokuntaan, mutta suhtautuu kunnioittavasti muistakin lähtökohdista kumpuaviin ajatuksiin. Myös ekoteologia on hänelle jonkin verran tuttua. Olen lukenut esimerkiksi teologi-tutkija Pauliina Kainulaisen kirjoituksia. On hyvä, että kristinuskossakin on sellainen puoli, joka katsoo asioita luonnon näkökulmasta. Samaan johtopäätökseenhän voi tulla montaa eri kautta. Kytömäkeä puhuttelee ekoteologiassa erityisesti ajatus siitä, että ihminen ei omista luomakuntaa. Sen kanssa pitää toimia kunnioittavasti yhdessä. Eihän ihminen voi sanella muille lajeille niiden tehtäviä. Olemme vain yksi laji muiden joukossa, kirjailija muistuttaa. Myös Kultarinta-romaani sisältää useita henkisesti jos ei peräti hengellisesti latautuneita kohtauksia. Ne sijoittuvat järjestään luonnon keskelle. Kytömäki itsekin on saanut metsässä todella vahvoja kokemuksia. Yksi tuoreimmista tapahtui marraskuussa, jolloin julkistettiin hänen Finlandia-ehdokkuutensa. Hässäkkä ympärillä oli melkoinen. Kaiken siihen liittyvän touhun jälkeen pääsin viimein lähimetsääni. Asetuin siellä loikoilemaan sammaleiselle kivelle. Katselin, kun kuuset huojuivat yläpuolellani. Esikoiskirjailijan mieleen juolahti yksi ajatus. Maailmahan voisi oikeastaan pysähtyä siihen paikkaan. Koin perillä olon ja tietynlaisen täyttymyksen tunteen. Sellaisella hetkellä ei kaipaa mitään. Kaikki on hyvin ja kaikki on oikein. Kytömäki on tutustunut jonkin verran ekoteologiaan. Hänestä on hyvä, että kristinuskossakin on puoli, joka katsoo asioita luonnon näkökulmasta. Pessimismi on lieventynyt Hämeenkyröläinen esikoiskirjailija Anni Kytömäki nousi Kultarintaromaanillaan suoraan Finlandia-palkintoehdokkaaksi vuonna Ehdokkaat julkistettiin Helsingissä 14. marraskuuta. Yli 600-sivuisen teoksen tapahtumat sijoittuvat viime vuosisadan alkupuolelle. Kirjailija puhuu painokkaasti luonnon puolesta ja arvostaa myös ekoteologiaa. Monen luontoaktiivin tavoin Anni Kytömäkikin suhtautuu pessimistisesti maapallon tulevaisuuteen. Ilmastonmuutos ja biodiversiteetin eli monimuotoisuuden häviäminen ovat käynnissä koko ajan. Jotain pitäisi tehdä, mielellään pian. En oikein usko, että ihmiset ehtisivät oppia käyttäytymään paremmin. Monessa asiassa ollaan menossa parempaan suuntaan, mutta en tiedä, riittääkö aika, Kytömäki huokaa. Kirjailija on kuitenkin huomannut muuttuneensa armollisemmaksi. Lohduttomasta pessimismistä ei ole apua, se vain lamaannuttaa. Olen yrittänyt opetella iloitsemaan pienemmistä asioista. En esimerkiksi jää enää murehtimaan avohakkuun reunalle vaan etsin itselleni uuden retkipaikan. Kytömäki pystyy nykyisin nauttimaan paremmin myös pienistä asioista. Se saattaa olla vaikka yksittäinen iso puu tai kivi, jonka päälle voi mennä istuskelemaan. Tai rakentamaton järvenranta, jossa voi rauhassa katsella veden virtausta. Myös Kultarinta-kirjassa Anni joutui ottamaan huomioon ekologisen näkökulman. Tuhansia painotuotteita kun ei synny ilman metsurin moottorisahan pärinää. Kävin itsekseni ja ystävien kanssa monia keskusteluja. Onko kirja niin tärkeä, että se oikeuttaa puiden kaatamisen? Lukijoiden onneksi lopputulos kääntyi romaanin julkaisemisen kannalta myönteiseksi. Sen paperiksi valittiin tietenkin kaikkein luontoystävällisin, Anni Kytömäki hymyilee.

11 SILTA 1/ Käyttääkö läheisesi päihteitä? Käyttääkö läheisesi päihteitä? Pirkanmaan Sininauhan Minun tarinani -ryhmässä etsitään voimavaroja omaan jaksamiseen ja päihteitä käyttävän kumppanin rinnalla kulkemiseen. Apuna ovat vertaiset ja erilaiset menetelmät, kuten kirjoittaminen. Terapeuttista kirjoittamista ohjaa kirjallisuusterapiaohjaaja Kristina Svensson. Ryhmä kokoontuu torstaisin, 5. helmikuuta alkaen, kello Pirkanmaan Sininauhassa, osoitteessa Hämeenpuisto 27. Viimeinen kokoontuminen on 11. kesäkuuta. Ryhmä on suljettu, luottamuksellinen ja maksuton. Kahvi- ja teetarjoilu. Ilmoittaudu mennessä: Sirpa Pöllönen, p tai Tarja Hiltunen, p , sähköpostitse: etunimi. Myötätuulta Särkänniemessä Tampereen seurakuntien ja Särkänniemen kolme yhteistä tilaisuutta viime vuonna kirvoittivat paljon hyvää mieltä. Yhteinen missio on usko yhdessä tekemiseen. Meitä yhdistävät monet yhteiset arvot ja tavoitteet esimerkiksi perheiden yhdessäolosta ja ilosta. Asiakkaamme arvostavat monipuolisuutta, myös yhteistyökumppaneiden osalta, kertoo tuotepäällikkö Maria Eskelinen huvipuistosta. Kaikki alkoi, kun kaupungin rakkausteemavuosi sai keksimään vihkimisen Näsinneulaan. Rakkausteemasta ammennetaan vielä, Eskelinen lupaa tulevasta. Syksyllä kumppanukset järjestivät konsertin. Yhteistyötä kruunasi Koiramäen Joulukirkko, joka toi paikalle 1600 tamperelaista. Joulukirkon hienoa tunnelmaa loivat niin Särkänniemen kuin seurakunnankin työntekijät. Iloa ei voinut olla huomaamatta, sanoo Eskelinen. Saimme tuoda oman lisämme, hymyilee asiantuntija Jussi Laine seurakunnilta. Iloa sydämiin Päivi Sormunen osallistui iltaan miehensä ja 11-kuukautisen Selinan kanssa. Käymme Hervannan seurakuntakodin vaunujengissä, josta sain liput, Sormunen kertoo. Äiti kuvaili iltaa tunnelmalliseksi. Tämä oli tosi kiva yllätys seurakunnilta, hän kiittää. Tassuteatterin valokeilassa jumpattiin, laulettiin ja huvituttiin tiernapoikien kera. Sama vanha tarina on Koiramäessä ihan mahtava. Raskas tarina, mutta hauska näkökulma. Koirahomma tuo kevennyksen, miettii Laine. Toivottavasti Koiramäen joulukirkosta tulee paikallinen jouluperinne, Eskelinen toivoo. Elisa af Hällström Emily Pentti nautti yhdessäolosta lapsensa Elli Piresin kanssa. Hänen ja ystävän lasten mielestä eläimet olivat parasta Koiramäessä. Juttuseurana oli Heidi Repo (vas.) Tampereen seurakuntien yhteiskunnallisesta työstä. Tiloissamme asiakaspaikkoja 70 hengelle Aikuisten ihmisten neuvonta- ja asuntopalvelut Apunasi, kun Sinua askarruttavat talouteen, varallisuuteen ja omaisuuteen liittyvät kysymykset. Apunatar Oy Liljankuja Tampere p Terveydenhoitotarvikkeet PIATEEKISTA SÄÄSTÄ NYT: pestävä 85x85 cm vuodesuoja 29 (49 ) Apuvälineet, terveyskengät, tukisukat, Medima angoralämmittimet jne. PIATEEKKI Näsilinnankatu 27, p TILAA NETISTÄ: piateekki.fi KOTI KAUNIIKSI Verhoilemme teidän keittiön tuolit, sohvat, nojatuolit Kankaista hyvät valikoimat. Valmistamme myös teille sohvia määrämitoilla, haluamallanne kankaalla. JUHLAKESKUS Kun on aihetta juhlaan... muistotilaisuudet perhejuhlat ristiäiset Kalevan puistotie 7, TAMPERE, p sähköposti: Pitopalvelua myös haluamiinne tiloihin Verhoilua 25 vuoden kokemuksella Verhoiluliike Yli-Heikkilä Nyyrikintie 1, Tampere tukea & apua Soita seurakuntien avunvälitykseen, p arkisin klo täytä avunpyyntölomake osoitteessa suurellasydamella.fi tule käymään Seurakuntien talon ala-aulassa, Näsilinnankatu 26, arkisin klo LAKITOIMISTO RAJAMÄKI l perunkirjoitukset ja perinnönjaot l avioerot ja ositukset l lasten huolto-, tapaamisja elatusasiat l testamentit, avioehdot ja edunvalvontavaltuutukset l kauppakirjat ja sopimukset l riitaoikeudenkäynnit l rikosoikeudenkäynnit Maksuton puhelin- ja sähköpostineuvonta Itsenäisyydenkatu 2, Tre Ammattilaiset palvelevat Jalkahoidot Jalkahoito kotikäyntinä 50 Jalkahoidon ammattitutkinnon suorittanut sairaanhoitaja Satu laurell p Selkä kuntoon Rentouta selkäsi! Lordos-selkälauta 95 Tilaa tai poikkea Mephisto, Satamakatu 8, Tampere (Teisko + 5 ) Pianonviritys PIANON- VIRITYKSET Juha Yli-Knuuttila Puh Yritys, yhteisö ja oppilaitos, varaa paikkasi NYT! KOULUTORI SUURELLA SYDÄMELLÄ VAPAA PÄÄSY! Maakunnan suurin rekrytointi- ja koulutustapahtuma Jo yli työpaikkaa! klo 9-16 Tampereen messukeskus, E-halli klo Nokia, Tredun liikuntasali TKL:n nonstop-bussit messukeskukseen

12 12 SILTA 1/2015 Viidestä oppilaitostyöntekijästä neljä on pappeja. Pastori Mervi Ulmanen päivystää Tampereen Teknillisen Yliopiston Festiakappelissa keskiviikkoisin sekä pitää messun joka toinen viikko. Keskeisintä on sielunhoitokeskustelu opiskelijoiden kanssa, Ulmanen kertoo. Oppilaitosdiakoni Hanna Koivisto (oik.) osallistuu opiskelijoiden ryhmäytyksiin. Koivisto ja lentokoneasentajat kiipesivät hävittäjäkone Drakenin päälle. Saara Heikkilän solmut alkoivat selvitä diakonin avulla. TEKSTI: Elisa af Hällström KUVAT: Rami Marjamäki Henkinen tuki on opiskelijalle tärkeintä Moni opiskelija puntaroi uuden edessä elämäänsä, eikä samaan aikaan selviä siitä. Tampereen seurakuntien oppilaitostyöntekijät kohtaavat jatkuvasti opiskelijoita, joilla etenkin rankka tausta on vienyt umpikujaan. Sekä ammattiopistossa että korkeakoulussa opiskelevalle ja myös työntekijöille on tarjolla käytännön apua ja henkistä tukea. Juttelemaan voi mennä kaikesta maan ja taivaan välillä. Oppilaitosdiakoni Hanna Koiviston työhuoneella Tampereen ammattiopistossa on käynyt tänä syksynä reilut 30 asiakasta. Pyrin tapaamaan apua tarvitsevan heti ja teen tilastoraportteja vasta sen jälkeen. Sanon, että puhelinkin on auki, saa soittaa. Se on hyvä henkinen tuki tärkeintä, mitä voin antaa, Hanna Koivisto kertoo. Yhdessä ratkotaan arkaluontoisia asioita, kuten kiusaamista ja vaikeuksia ihmissuhteissa. Jotkut käyvät kerran ja huoli selviää. Joidenkin kanssa on tavattu parin vuoden ajan. Moni miettii, onko valinnut oikean alan. Enemmistö opiskelijoista on alaikäisiä, Koivisto sanoo. Todellista apua Suomessa vanhempien tulot vaikuttavat lapsen tukiin 21-vuotiaaksi asti. Koivisto näkee ajan ilmiönä sen, ettei perhe pysty tai osaa auttaa lastaan. Pienet tulot, yksinhuoltajuutta, ihmissuhdeongelmia, diakoni listaa syiksi. Joskus olen ainoa onnittelija valmistujaisjuhlassa. En korvaa vanhempaa ja jokapäiväistä verkostoa. Kuuntelen, tuen ja autan tukiasioissa, asunnon hankinnassa ja järjestän ruoka-apua, hän kuvailee. Yksinäisyys poikii huolia koulu- ja lähielämään. Velat ja luottotietojen menettäminen painavat monia. Kädessä voi olla uusi kännykkä ja rahat loppu. Motivaatio puuttuu, kun ei ole rahaa. Osa nuorista ei tajua rahankäyttöä. On jopa kysytty, miten opintolaina eroaa pikavipistä, Koivisto valaisee. Oppilaitostyössäkin on huomattu, että nuorilla on aiempaa enemmän mielenterveyshuolia. Uskon konkreettisiin tukitoimiin masennuslääkkeiden sijaan tai niiden lisäksi, diakoni huomauttaa ja kertoo jalkautuvansa mielellään opiskelijoiden keskuuteen koulupäivinä. Lähden mukaan konserttiin, messuun tai nuorten toimintaankin, hän herättelee. Langat solmussa Kun Saara Heikkilä, 22, muutti Oulusta Tampereelle, taakse jäi tuttu tukiverkosto, kuten lapsuudenperhe. Sain silloin apua seurakunnan diakonilta, nelivuotiaan pojan äiti kertoo. Kun haaveissa olleet vaatetusalan opinnot alkoivat viime syksynä, taloudellisesti on taas haastavaa. Heikkilällä oli matala kynnys hakea uudestaan apua kirkolta hyvän kokemuksen jälkeen. Tarvitsemme isomman asunnon. Aluksi iski paniikki. Ei ole rahaa, virastot pitää soitella läpi, hoitaa kouluhommat, tehdä ruokaa. Tuntui, että on liian monta lankaa käsissä. Lopulta tapasin Hannan. Asunnonhakukin mätti maksuhäiriöiden takia. Oon käynyt puhumassa vaikka kenelle, mutta oppilaitosdiakonin olen kokenut helpoiten lähestyttäväksi ja saanut oikeasti apua, nuori äiti kiittää. Heikkilän kolmihenkinen perhe kuuluu Harjun seurakuntaan. Nuori äiti on käynyt juttelemassa tai soittanut Koivistolle, jos jokin on painanut mieltä ja saanut ruoka-apuakin. Hän on suositellut diakonin tapaamista luokkakavereillekin. Monet ovat ajatelleet, että pitää kuulua kirkkoon. Ei tunnuta tietävän, että kirkon ovet ovat auki kaikille, Saara Heikkilä muistuttaa. Sumusta valoon Miina, 24, valmistuu pian käsi- ja taideteollisuusalalta ja se on monen ponnistelun tulos.

Seurakuntaan Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto Menot 5 781 780

Seurakuntaan Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto Menot 5 781 780 Mihin verorahat käytetään? Vuosi 2011 Seurakunnan hallinto Jumalanpalvelukset ja kirkkomusiikki 190 298 Muut seurakuntatilaisuudet 63 615 Investoinnit (kurssikeskus yms.) 293 395 Hautaan siunaaminen 117

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän

PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA. Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PIRKKALAN SEURAKUNNAN STRATEGIA Porukalla Pirkkalassa yhdessä ollaan enemmän PERUSTEHTÄVÄ / MISSIO Seurakunta kutsuu ihmisiä armollisen ja kolmiyhteisen Jumalan yhteyteen, julistaa evankeliumia ja rohkaisee

Lisätiedot

SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME

SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME Evankeliumi Matteuksen mukaan (Matt.12:33-37) Jeesus sanoi: Jos puu on hyvä, sen hedelmäkin on hyvä, mutta jos puu on huono, sen hedelmäkin on huono.

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan

Tule mukaan. kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Tule mukaan kirkon diakoniatyöhön! Astut mukaan auttamaan Diakonissa, sairaanhoitaja (AMK) Johanna Saapunki Työpaikka: Kuusamon seurakunta Työtehtävät: perusdiakonia, kehitysvammatyö Mikä on parasta työssä?

Lisätiedot

KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020

KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020 KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020 MISSIO Kirkon ja seurakunnan tehtävä perustuu Jeesuksen antamiin lähetys- ja kastekäskyyn sekä rakkauden kaksoiskäskyyn. VISIO Puijon

Lisätiedot

Lapset ja nuoret jäävät liian yksin huolineen. Lasten ja nuorten puhelin ja netti vuonna 2007

Lapset ja nuoret jäävät liian yksin huolineen. Lasten ja nuorten puhelin ja netti vuonna 2007 Lapset ja nuoret jäävät liian yksin huolineen. Lasten ja nuorten puhelin ja netti vuonna 2007 Kerro aikuiselle, jolla on aikaa kuunnella. Kaikenlaiset asiat, fiilikset ja tapahtumat kannattaa jakaa läheisille

Lisätiedot

Herttoniemen seurakunta nuorisotyö. läpyskä. kevät 2016. lapyska hertsikansrk

Herttoniemen seurakunta nuorisotyö. läpyskä. kevät 2016. lapyska hertsikansrk Herttoniemen seurakunta nuorisotyö läpyskä kevät 2016 lapyska hertsikansrk Horjuuko uskosi? Moni asia ei olekaan niin kuin olet luullut sen olevan. Kun tapaat uuden tuttavuuden, ensikohtaaminen määrittää

Lisätiedot

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa.

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa. JOULUN TUNNELMA Nyt joulun kellot näin kaukaa soi, joulurauhaa julistaa. Äänet hiljentyvät kaupungin ja on kiire jäänyt taa. Nyt syttyy tähdet nuo miljoonat jokaiselle tuikkimaan. Jälleen kodeissa vain

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Jakkara ja neljä jalkaa

Jakkara ja neljä jalkaa Jakkara ja neljä jalkaa Sanna Piirainen 1 Tunti 1 Jakkaran rakentamisen perusteet Eli mitä ihmettä varten pitäisi tulla uskoon 2 Mitähän se Jumala oikein hommaa? Jakkaran rakentamisen perusteet voi löytää

Lisätiedot

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti

Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Millainen on sopuisa ero? Heli Vaaranen, parisuhdekeskuksen johtaja, perhesosiologi, psykoterapeutti Miten avioero satuttaisi osapuolia mahdollisimman vähän? Belgiassa Lowenin ja Gentin yliopistoissa on

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939 RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen Rinnetie 10 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

lokakuu tiedote Laita viesti osoitteeseen info@espoonvapaaehtoisverkosto.fi kuukauden viimeisenä perjantaina.

lokakuu tiedote Laita viesti osoitteeseen info@espoonvapaaehtoisverkosto.fi kuukauden viimeisenä perjantaina. lokakuu tiedote Jos Sinulla on tiedotettavaa: kirjoita teksti suoraan sähköpostin viestiosaan, viestin pituus enintään 600 merkkiä, ei erikoismerkkejä ( VERSAALIA, kursiivia, lihavointeja, väriä yms.),

Lisätiedot

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on VIRITTÄYTYMINEN AIHEESEEN Haluaisin, että kirkko johon kuulun on LEIKIN TAVOITE Johdatella ajatuksia illan aiheeseen. Herätellä miettimään mitä minä ajattelen kirkosta, sekä tuoda esiin myös toisten ajatuksia,

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

Usko. Elämä. Yhteys.

Usko. Elämä. Yhteys. Usko. Elämä. Yhteys. Aina kun kokoonnumme yhteen seurakuntana, haluamme, että usko, elämä ja yhteys näkyvät keskellämme. Me uskomme Jumalan yliluonnolliseen voimaan. Jumalalle ei ole mikään mahdotonta!

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys

1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto. Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Sisällys 1 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen tulokset 3. Yhteenveto Yleistä tutkimuksesta 2 YLEISTÄ TUTKIMUKSESTA Tutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Mihin hyvään sinä uskot?

Mihin hyvään sinä uskot? Mihin hyvään sinä uskot? Ehdokkaaksi tarvitaan juuri sinua! Ehdokkaiksi tarvitaan kaikenikäisiä ja eri tavoin ajattelevia seurakuntalaisia. Ehdokkaaksi voi asettua konfirmoitu kirkon jäsen, joka täyttää

Lisätiedot

Kuvat: Katri Saarela ja Kirkon kuvapankki KCSA Maria Manelius ja Vesa Ranta

Kuvat: Katri Saarela ja Kirkon kuvapankki KCSA Maria Manelius ja Vesa Ranta Kuvat: Katri Saarela ja Kirkon kuvapankki KCSA Maria Manelius ja Vesa Ranta Mihin hyvään sinä uskot? Ehdokkaaksi tarvitaan juuri sinua! Ehdokkaiksi tarvitaan kaikenikäisiä ja eri tavoin ajattelevia seurakuntalaisia,

Lisätiedot

TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi

TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi v TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi Lapset ja nuoret näkyviksi Kangasalan seurakunnassa info työntekijöille ja luottamushenkilöille v Mikä ihmeen LAVA? Lapsivaikutusten arviointi eli LAVA on

Lisätiedot

SELVIYTYMISTARINOITA Pesäpuu ry:n Selviytyjät tiimi Suvi Koski

SELVIYTYMISTARINOITA Pesäpuu ry:n Selviytyjät tiimi Suvi Koski SELVIYTYMISTARINOITA Pesäpuu ry:n Selviytyjät tiimi Suvi Koski SELVIYTYJÄT LASTENSUOJELUN KEHITTÄJÄTIIMI..on perustettu vuonna 2008. Tiimiin kuuluu 16-26-vuotiaita nuoria miehiä ja naisia, joilla on monipuolisia

Lisätiedot

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt) Draama-Taakankantajat Kirjoittanut Irma Kontu Draama perustuu Raamatunjakeisiin: Fil. 4:6-7 Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan

Lisätiedot

laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi tervetuloa 2015!

laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi tervetuloa 2015! laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi tervetuloa 2015! Rippikoulu on ajankohtainen asia sinulle, joka täytät 15 vuotta vuonna 2015. Tässä asiassa et ole yksin, joka vuosi n. 90 % laukaalaisista ikäisistäsi

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS 12-VUOTIAANA

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS 12-VUOTIAANA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS 12-VUOTIAANA Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja Juutalaiset pojat kävivät kotikaupunkinsa synagoogassa koulua 5-vuotiaasta

Lisätiedot

Materiaalikirje yhteyshenkilölle toukokuu 2016

Materiaalikirje yhteyshenkilölle toukokuu 2016 Materiaalikirje yhteyshenkilölle toukokuu 2016 Tämä materiaalikirje tulee seurakuntaan vain nimetyille Kirkon Ulkomaanavun yhteyshenkilöille. Ota uudet materiaalit käyttöösi ja kartoita lisätarvetta eri

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 2/2015 1(8) Viestinnän johtokunta Kokous 19.5.2015. 13 Kokouksen työjärjestyksen vahvistaminen 3

TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 2/2015 1(8) Viestinnän johtokunta Kokous 19.5.2015. 13 Kokouksen työjärjestyksen vahvistaminen 3 TAMPEREEN EV.LUT. SEURAKUNTAYHTYMÄ PÖYTÄKIRJA 2/2015 1(8) Aika Paikka 19.5.2015klo17:00-19.05 Seurakuntien talo, kokoushuone Rooma Käsiteltävät asiat 13 Kokouksen työjärjestyksen vahvistaminen 3 14 Pöytäkirjan

Lisätiedot

Diakonian ja yhteiskuntavastuun asiantuntijaryhmän tapaaminen

Diakonian ja yhteiskuntavastuun asiantuntijaryhmän tapaaminen Diakonian ja yhteiskuntavastuun asiantuntijaryhmän tapaaminen Aika : Tiistai 15.12. klo 17-19:30 Paikka: Seurakuntien talon Suurella Sydämellä klubilla, Näsilinnankatu 26. Kokoontumisen tarkoituksena oli

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 Hyvä Sanoma ry järjesti virkistyspäivän Nivalassa helluntaiseurakunnan tiloissa. Se oli tarkoitettu erikoisesti diakonia työntekijöille sekä evankelistoille ja mukana

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012

Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä. Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Uusien kanavien haasteet ja mahdollisuudet mediaviestinnässä Kasper Stenbäck Johtaja, verkko ja teknologiat Cocomms Oy 30.5.2012 Cocomms lyhyesti Vahvuuksiamme ovat yritys-, talous-, terveys- ja lääke-

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

Kolehtisuunnitelma 1.7.2015-31.12.2015

Kolehtisuunnitelma 1.7.2015-31.12.2015 su 5.7. Apostolien päivä Kadonnut ja jälleen löytynyt Seurakuntien diakoniatyötä tukevan Suurella Sydämellä -verkkopalvelun kehittämiseen Kirkkopalveluiden kautta. Kirkkopalvelut ry, PL 279, 00181 Helsinki,

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat

Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat AIKA TEHDÄ HYVÄÄ! VAPAAEHTOISTOIMINTA TIKKURILAN SEURAKUNNASSA Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat Onko sinulla aikaa tehdä HYVÄÄ? Tule mukaan vapaaehtoistoimintaan! Vapaaehtoistyö on vapaaehtoista

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

Monenlaisia viestikapuloita

Monenlaisia viestikapuloita Monenlaisia viestikapuloita Teemat Sosiaalinen media Viestinnän välineet vaikuttamisessa Yhteinen Järviset-lehti Alatunnistetiedot tähän 1.1.2010 2 Sosiaalinen media MLL:n Järvi-Suomen piirin Mikkelin

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

Hyvä rippikoululainen ja vanhemmat

Hyvä rippikoululainen ja vanhemmat Hyvä rippikoululainen ja vanhemmat Toivotamme sinut tervetulleeksi rippikouluun kotiseurakunnassasi! Laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi Mikä ihmeen rippikoulu? Rippikoulu on seurakunnan koulu. Kasteessa

Lisätiedot

TERVETULOA RIPPIKOULUUN!

TERVETULOA RIPPIKOULUUN! TERVETULOA RIPPIKOULUUN! Mikä ihmeen ripari? Edessäsi on nyt ainutkertainen elämän jakso, jolloin sinulla on mahdollisuus osallistua rippikouluun yhdessä ikätovereidesi kanssa. Rippikoulussa eli riparilla

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

Kirkonpalvelijat ry:n OPINTO- JA KOULUTUSPÄIVÄT Mikkelissä 29.06.2011. Keijo Toivanen

Kirkonpalvelijat ry:n OPINTO- JA KOULUTUSPÄIVÄT Mikkelissä 29.06.2011. Keijo Toivanen Kirkonpalvelijat ry:n OPINTO- JA KOULUTUSPÄIVÄT Mikkelissä 29.06.2011 Keijo Toivanen 2 KIRKONPALVELIJA HÄMMENNYSTEN KESKELLÄ Arvoristiriidat Erilaisuuden sietäminen 3 1. Jäsenmäärien kehitys( pako kirkosta

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

KESKUSTELUA DIAKONIAPAJAN KOKOONPANOSTA SUURELLA SYDÄMELLÄ VAPAAEHTOISTYÖN MUUTOKSET

KESKUSTELUA DIAKONIAPAJAN KOKOONPANOSTA SUURELLA SYDÄMELLÄ VAPAAEHTOISTYÖN MUUTOKSET Kokousaika Tiistaina 5.5.2015 kello 16.30 Kokouspaikka Vanha pappila, Rovastintie 3 1 2 3 4 5 6 7 KOKOUKSEN AVAUS KESKUSTELUA DIAKONIAPAJAN KOKOONPANOSTA DIAKONIAN KESÄ SUURELLA SYDÄMELLÄ VAPAAEHTOISTYÖN

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Hyvä rippikoululainen ja vanhemmat

Hyvä rippikoululainen ja vanhemmat Hyvä rippikoululainen ja vanhemmat Toivotamme sinut tervetulleeksi rippikouluun kotiseurakunnassa! Laukaan seurakunta www.laukaasrk.fi Mikä ihmeen rippikoulu? Rippikoulu on seurakunnan koulu. Kasteessa

Lisätiedot

Sateenkaariyhdistys Malkus ry

Sateenkaariyhdistys Malkus ry Toimintasuunnitelma 2015 1 1. Johdanto Sateenkaariyhdistys Malkuksen tarkoituksena on edistää seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien henkistä ja hengellistä hyvinvointia ja tukea tätä tarkoitusta

Lisätiedot

ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS

ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS Kuullaan lapsen ääni Varhaiskasvatuksen kehittämissuunnitelma 2014 VAKE-työryhmä: Anne-Maria Ahlstedt Kirsi Marila Kirsi Risto Iiris Tornack Kuvat: kannessa ja sivuilla 3, 4,

Lisätiedot

syksy 2015 kevät 2014

syksy 2015 kevät 2014 syksy 2015 kevät 2014 Kuva Keimiöltä 2014 /Helmi Neuvonen Vuoden tunnus: Armo tulkoon kaikkien niiden osaksi, jotka rakastavat Herraamme Jeesusta Kristusta, armo ja katoamattomuus. Ef. 6:24 Hyvä NNKY-väki

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky

Kuva: SXC/S. Braswell. Näky Näky Kuva: SXC/S. Braswell Kansanlähetys Yhteystiedot Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys (SEKL) on vuonna 1967 perustettu Suomen evankelisluterilaisen kirkon lähetysjärjestö, jonka tarkoituksena

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa!

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! Löydät Internetistä kotibilekuvia, joissa esiinnyt. Mitä ajattelet kuvista? 1) SIISTII! 2) EVVK 3) En pidä siitä, että kuviani laitetaan nettiin ilman lupaani Internetiin laitettua kuvaa tai aineistoa

Lisätiedot

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Map-tiedote Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Mitä tämä vihko sisältää? 1. Map Minun asumisen polkuni -toimintamalli 5 2. Map-selkokuvat 7 3. Suunnittelen omaa elämääni 9 4. Asuntotoiveeni

Lisätiedot

Kouluun lähtevien siunaaminen

Kouluun lähtevien siunaaminen Kouluun lähtevien siunaaminen Tätä aineistoa käytetään rukoushetkessä (ks. sen rakenne s. 9), jossa siunataan kouluun lähtevät. Siunaaminen toimitetaan keväällä tai juuri ennen koulun alkamista. Siunaamisen

Lisätiedot

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

Kirkollisvaalit 18. syyskuuta. Sinä valitset.

Kirkollisvaalit 18. syyskuuta. Sinä valitset. Kirkollisvaalit 18. syyskuuta. Sinä valitset. Ruotsin kirkossa on yli 7 miljoonaa jäsentä ja sen kantavana voimana ovat ihmiset, jotka haluavat osaltaan jakaa vastuuta ja kehittää ja muokata kirkon tulevaisuutta.

Lisätiedot

VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN

VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VAIN YKSI PALASI KIITTÄMÄÄN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Tapahtuman paikka on joku kylä Samarian ja Galilean rajalla b) Vieraat

Lisätiedot

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? MIKÄ NUORTA AUTTAA? MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? KUN ITSE OLIN NUORI? KUINKA MONI KÄYNYT ITSE TERAPIASSA TAI SAANUT APUA? Innostunut, olen mukana kaikessa ikä Teen työni hyvin, ei muuta Oven

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu

Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Vapaaehtoistoiminnan haasteet tämän päivän Suomessa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen järjestöfoorumi 5.12.2006 Joensuu Henrietta Grönlund, TM, tutkija Helsingin yliopisto henrietta.gronlund@helsinki.fi

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

NUORTENILLAN KYSELYKOOSTE

NUORTENILLAN KYSELYKOOSTE NUORTENILLAN KYSELYKOOSTE KYSELY TEHTY 1.3.2014 NUORTENILLASSA AIHE: SEURAKUNTA Johdanto: Alkusysäys tälle kyselylle tuli eräässä sunnuntaikokouksessa, jota ennen seurakunnan nuorisotyöntekijä oli pyytänyt

Lisätiedot

Saa mitä haluat -valmennus

Saa mitä haluat -valmennus Saa mitä haluat -valmennus Valmennuksen jälkeen Huom! Katso ensin harjoituksiin liittyvä video ja tee sitten vasta tämän materiaalin tehtävät. Varaa tähän aikaa itsellesi vähintään puoli tuntia. Suosittelen

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama Tekijät: Auli Siltanen, Vaajakosken päiväkoti, erityislastentarhanopettaja Eva Iisakka, Haapaniemen päiväkoti, lastenhoitaja Sanna Leppänen, Linnan päiväkoti,

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

UUTISKIRJE HELMIKUU 2016

UUTISKIRJE HELMIKUU 2016 UUTISKIRJE HELMIKUU 2016 Satuhetki Saduttaako? Joka kuukauden ensimmäinen tiistai on hyvä aika suunnistaa kirjastoon kuuntelemaan millaisia jänniä tarinoita satutäti Katrilla on tällä kertaa kerrottavana.

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta

Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta Onko kirkko kiinnostunut hyvinvoinnista tai hyvästä elämästä? Jouni Sirviö Kokkolan suomalainen seurakunta I) Hyvinvointityön paikka kirkon elämässä - teologinen näkökulma II) Paikallisseurakunnan toiminta

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

Me lähdemme Herran huoneeseen

Me lähdemme Herran huoneeseen Me lähdemme l Herran huoneeseen "Jumalanpalvelus - seurakunnan elämän lähde Keminmaan seurakunnan ja Hengen uudistus kirkossamme ry:n talvitapahtuma 23.-25.1.2009 Reijo Telaranta Ilo valtasi minut, kun

Lisätiedot

Nuoren syrjäytymisen/syrjäyttämisen ehkäisy. Suomen Kristillisen lääkäriliiton 90-vuotisjuhlaseminaari. 25.10.2013 teologi Mikko Mäkelä. SKLS 90v.

Nuoren syrjäytymisen/syrjäyttämisen ehkäisy. Suomen Kristillisen lääkäriliiton 90-vuotisjuhlaseminaari. 25.10.2013 teologi Mikko Mäkelä. SKLS 90v. Nuoren syrjäytymisen/syrjäyttämisen ehkäisy Suomen Kristillisen lääkäriliiton 90-vuotisjuhlaseminaari Kuva: Lotta Numminen Mitä se on? tulla nähdyksi ja kuulluksi on ihmisen perustarve ihmisestä välittäminen,

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jesaja näkee tulevaisuuteen

Nettiraamattu lapsille. Jesaja näkee tulevaisuuteen Nettiraamattu lapsille Jesaja näkee tulevaisuuteen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

RIPPIKOULUVIHKO NIMI RYHMÄ 804

RIPPIKOULUVIHKO NIMI RYHMÄ 804 RIPPIKOULUVIHKO NIMI RYHMÄ 804 1 TERVETULOA RIPPIKOULUUN! Kun sinut kastettiin, vanhemmillesi, kummeillesi ja seurakunnalle annettiin tehtäväksi huolehtia kristillisestä kasvatuksestasi. Kuulostaa juhlalliselta.

Lisätiedot

Katastrofin ainekset

Katastrofin ainekset Katastrofin ainekset KOULUTUKSEN Katastrofi Monessa maassa yhä useampi lapsi aloittaa koulunkäynnin. Koulua käymättömien lasten määrä laski vuosien 2000 ja 2011 välillä lähes puoleen, 102 miljoonasta 57

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Näin syntyy Ulkopolitiikka Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Joonas Pörsti / UP / 17.9.2014 Ulkopolitiikka on sitoutumaton kansainvälisiin suhteisiin erikoistunut aikakauslehti.

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Kati Sulin. Kannen suunnittelu toteutus: Ea Söderberg Sisuksen suunnittelu ja taitto: Ana Mitrunen

Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Kati Sulin. Kannen suunnittelu toteutus: Ea Söderberg Sisuksen suunnittelu ja taitto: Ana Mitrunen Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Kati Sulin Kannen suunnittelu toteutus: Ea Söderberg Sisuksen suunnittelu ja taitto: Ana Mitrunen ISBN: 978-952-14-1731-3 ISBN: 978-952-14-1732-0 (sähkökirja) BALTO

Lisätiedot