Metsä on pyhä paikka. Tammikuu Esikoiskirjailija Anni Kytömäki: Sivut siltalehti.fi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Metsä on pyhä paikka. Tammikuu 2015. Esikoiskirjailija Anni Kytömäki: Sivut 8 10. siltalehti.fi"

Transkriptio

1 Tamperelainen seurakuntalehti Tammikuu 2015 siltalehti.fi Pääosassa Herra Bach Tamperelaisia hemmotellaan 13 konsertin sarjalla. Sivu 18 ja Konserttitarjotin Esikoiskirjailija Anni Kytömäki: Sivut 8 10 Metsä on pyhä paikka Rami Marjamäki Saara Heikkilä sai apua oppilaitosdiakonilta Sivut Päivän tunnussanasta saa arkeen oivalluksen Sivu 16 Jaakko Löytyn musiikki lisää uskontojen vuoropuhelua Sivu 19

2 2 SILTA 1/2015 PÄÄKIRJOITUS Kirsi Airikka vt. päätoimittaja tammikuu Tampere TULEVAT PYHÄT Tulevaisuus vaatii rohkeita päätöksiä Jäsenlähtöinen toiminta ja kirkon perustehtävä nousivat keskiöön, kun Tampereen seurakuntien yhteinen kirkkovaltuusto linjasi joulukuussa toimintaa vuosille Toimintaympäristön muutos ja jäsenten väheneminen haastavat kirkkoa Tampereella, kuten maamme muissakin suurissa kaupungeissa. Siksi on tärkeätä selvittää, miten seurakunnat voivat entistä paremmin vastata tamperelaisten tarpeisiin sekä olla ihmisille rakkauden ja välittämisen yhteisö sunnuntai loppiaisesta: Kasteen armo Kasteessa Pyhä Henki aloittaa työnsä. Vaikka kastettavan päälle harvoin kyyhkynen laskeutuu, taivas kyllä koskettaa maata, kun Taivaan Isä kutsuu nimeltä omaksi lapsekseen sunnuntai loppiaisesta: Jeesus ilmaisee jumalallisen voimansa Jeesuksen ohjelmanjulistus Jesajan sanoin. Ensimmäinen puhe antaa viitteen siitä, mitä tuleman pitää. Tänä pyhänä voi myös mainiosti avartaa uskonnäkemystään osallistumalla ekumeeniseen rukousvaellukseen sunnuntai loppiaisesta: Jeesus herättää uskon Jeesus ei parantanut parantamisen vuoksi vaan herättääkseen paljon suuremman joukon uskon. Pietarin anoppi tuli terveeksi, ja pian koko kaupunki oli kerääntynyt oven edustalle sunnuntai ennen paastonaikaa eli septuagesima: Ansaitsematon armo Armon olemus on juuri tämä. Sitä ei ansaita niin kuin palkkaa vaan otetaan vastaan kuin lahja. Kontemplatiivinen rukoushetki ja luettu messu 4.2. klo 19 Aitolahden kirkossa. Tampereen seurakuntien painopisteitä ovat kaste, vihkiminen, pienten lasten perheet ja perheiden tukeminen sekä auttamistyö. Viime kuukausien murheelliset uutiset osoittavat, että monissa perheissä voidaan pahoin ja kaivataan kipeästi apua. Siksi on hienoa, että Tampereen seurakunnissa perheiden tukeminen on otettu yhdeksi toiminnan painopisteeksi. Perheneuvonta, diakoniatyö sekä kasvatus tekevät jatkuvasti paljon työtä lasten, nuorten ja perheiden auttamiseksi. Tuki on sekä hengellistä ja henkistä että aineellista. Tehtävästä ei voi perääntyä, muuten kirkko menettää uskottavuutensa. MIKÄ IHMEEN JOULUN JÄLKIVIETTO? Nyt ei puhuta alennusmyynneistä. Tässä kirkon kalenteri poikkeaa tavallisen ihmisen kalenterista kaikkein selvimmin: kaikki tammikuun pyhät vielä sulatellaan joulun sanomaa, kun kansa sulattelee korkeintaan kiloja. Joulun lapsesta on tullut kuin huomaamatta aikuinen, joka ottaa ensimmäisiä askeleitaan julkisuudessa. Tätä elämää kannattaa kyllä seurata seimen jäätyä pieneksi, sillä aikuinen Jeesus vasta meitä koskettaakin. Joulun sanoma rakkaudesta kirkastuu ja syvenee Jeesuksen opetuksissa ja teoissa, mitä lähemmäksi pääsiäistä kuljetaan. Tammikuun mentyä alkaa jo valmistautuminen paastoon. PALSTAN TEKSTIT: Jukka-Pekka Ruusukallio Asta Kettunen Päättäjien ja viranhaltijoiden tahtotila näkyy siinäkin, että seurakuntien säästöt eivät juuri ole kohdentuneet näihin työmuotoihin, vaan hallintoon ja muihin toimintoihin. Tulevina vuosina onkin tehtävä rohkeasti taloudellisia päätöksiä ja mietittävä, mikä työ on tärkeintä seurakuntalaisille ja mistä ehkä voitaisiin luopua. Kirkollinen vihkiminen on edelleen eräs Tampereen seurakuntien painopisteistä. Vihkiminen pysyy keskustelun aiheena myös tulevina kuukausina ja vuosina, hyväksyihän eduskunta joulukuussa sukupuolineutraalin avioliittolain, joka mahdollistaa avioliiton myös samaa sukupuolta oleville pareille. Keskustelua avioliittolaista ovat vauhdittaneet niin yksittäisten kansalaisten kuin piispojenkin kommentit avioliitosta ja sen määritelmistä sekä monenlaiset kyselyt. Joulun alla kyseltiin mielipiteitä avioliittolaista ja homoseksuaalien vihkimisestä kirkolliskokouksen jäseniltä (Kirkonkellari ) sekä papeilta (Lännen Media/ AL ). Laki astunee voimaan vuonna Kirkolla on siihen asti aikaa miettiä rauhassa, voivatko Jumalan siunausta avioliitolleen toivovat homoparit saada kirkollisen vihkimyksen tai avioliiton siunauksen vai saavatko he rukoilla liittonsa puolesta yhdessä papin kanssa. Suhtautuminen seksuaalivähemmistöjen avioliittoon on kirkon tulevaisuutta vahvasti suuntaava kysymys, joka kirkon on vääjäämättä arvioitava uudelleen ja ratkaistava. Tehtävästä ei voi perääntyä, muuten kirkko menettää uskottavuutensa. Nyt on aika keskustella kirkon suunnasta rakentavasti ja asiallisesti. Kirkon tulevaisuuteen voi vaikuttaa vain kirkon jäsenenä. HELMI Mitä me tähän sanomme? Ei kai Jumala ole epäoikeudenmukainen? Ei suinkaan. Hän sanoo Moosekselle: Minä armahdan, kenet tahdon ja osoitan laupeutta kenelle tahdon. Ratkaisevaa ei siis ole, mitä ihminen tahtoo tai ehtii, vaan se, että Jumala armahtaa. (Room. 9:14 16)

3 Silta 1/ kysymystä Suurella Sydämellä mukana Rekrytorilla Rekrytori ja uusi Koulutori esittäytyvät Tampereen messukeskuksessa 4. helmikuuta kello Mukana on ennätysmäärä yhteisöjä ja järjestöjä. Esillä on vähintään 2500 työpaikkaa, lupaa tapahtuman tuottaja Mikko Honkala. Seurakunnat tuo Rekrytorilla esiin Suurella Sydämellä -vapaaehtoistyötä ja Ruokapankin toimintaa sekä jakavat tietoa seurakuntien kesätyöpaikoista. Jatkossa Suurella Sydämellä suuntaa seurakuntayhtymän omaan vapaaehtoistoimintaan ja jättää järjestöyhteistyön vähemmälle. Toiveenamme on saada ihmisille erilaisia ja mielenkiintoisia vapaaehtoistyöpaikkoja seurakunnista ja kehittää lahjoitusavusta yksi diakoniatyöntekijöiden työkalu, kertoo toiminnan koordinaattori Mervi Vähätalo. Suurella Sydämellä on tänä vuonna Yhteisvastuu-kohde. Siksi sen nettisivuja ja järjestelmää uudistetaan tukemaan työntekijöitä ja vapaaehtoisia entistä paremmin. Kirkot täyttyivät jouluna Tampereella Tampereen kirkoissa ja kappeleissa kävi joulupyhinä lähes ihmistä. Yksi suosituimmista tilaisuuksista oli aattoyön musiikkitilaisuus Aleksanterin kirkossa. Messukylän vanha kirkko oli ääriään myöten täynnä, kun kaksi yökirkkoa kokosi yli 650 ihmistä aattohartauteen. Yhteensä yökirkkoihin aattona osallistui yli ihmistä. Myös kirkkokonsertit ja Kauneimmat joululaulut -tilaisuudet vetivät väkeä. Esimerkiksi aatonaattona yli tuhat henkeä halusi laulaa kauneimpia joululauluja Aitolahden vanhassa kirkossa. Tampereen seurakuntien tuore viestintäjohtaja Sami Kallioinen tutustui tamperelaiseen elämänmenoon Kauppahallissa. Aiemmin hän toimi kirkkohallituksen verkkoviestintäpäällikkönä Helsingissä. Miten kirkon viesti leviää parhaiten? Tampereen seurakuntien uusi viestintäjohtaja Sami Kallioinen aloitti työnsä 2. tammikuuta. ❶ Miten kirkon viesti leviää parhaiten, Sami Kallioinen? Viesti leviää parhaiten, kun kirkko on läsnä jokapäiväisessä elämässä. Kirkko on ollut fyysisessä maailmassa keskellä kylää torin laidalla. Tänään vastaavassa roolissa on postiluukusta putoava seurakuntalehti, joka on keskellä muuta viestintää, tai kirkon facebook-sivu, jonka yksi kuva ja lause tavoittavat kymmeniä tuhansia ihmisiä. Tämän ohella viesti leviää luonnollisesti kirkon juhlissa, kuten messussa ja ristiäisissä. ❷ Millaisia haasteita kirkon moniäänisyys asettaa kirkon viestinnälle? Ehkä suurin haaste on hyväksyä moniäänisyys ja uskaltaa tehdä se näkyväksi. Uskoon liittyy luja sitoutuminen ja vahvoja tunteita, jolloin vieras tai uusi koetaan helposti uhkaksi. Itse ajattelen, että vahva usko kestää hyvin elämään liittyvän epävarmuuden ja monitulkintaisuuden. Viestinnälle tämä tarkoittaa sitä, että on osattava rohkeasti pitää esillä kirkon erilaisia ääniä. Se tarkoittaa myös asioiden taustoittamista ja avaamista. Kirkko on kulkenut pitkän matkan, ja vaikka suunta on sama, matkan aikana on syntynyt monia polkuja, joiden sijoittaminen uskon kartalle on yksi viestinnän tehtävistä. ❸ Mikä on perinteisen (painettu, radio ja tv) viestinnän rooli verrattuna uusiin viestintävälineisiin (sosiaalinen media, nettisivu, mobiili) kirkossa nyt ja tulevaisuudessa? Perinteisen viestinnän rooli on jo merkittävästi muuttunut, kun sitä yhä enemmän tehdään ja käytetään uusilla viestintävälineillä. Muutos on kiihtynyt parin viime vuoden aikana, kun mobiilit välineet (kännykkä ja tabletti) ovat muuttaneet viestintäkäyttäytymistä. Perinteisen viestinnän ehdoton vahvuus on hyvä kerronnan perinne, joka saa parhaimmillaan uusia muotoja, kun siihen yhdistyvät sosiaalisen median kohtaaminen ja yhteinen tekeminen. Uuden viestinnän rooli vahvistuu ja muuttaa myös koko viestinnän tuottamisen. Siirrymme yhä enemmän yksisuuntaisesta viestimisestä yhteisen ymmärryksen rakentamiseen. Tällöin korostuvat kaikkien seurakuntalaisten taidot viestiä ja ymmärtää viestiä. Perinteinen viestintä tukee tätä muutosta ja antaa aikaa muutoksen tapahtumiselle. Kirsi Airikka Asta Kettunen Sosiaalityö jalkautumassa kaupunkikuvaan Diakonia-ammattikorkeakoulu aloittaa kevään aikana yhteisöpajatoiminnan. Tampereella paja on nimetty Hämpin kappeliksi. Sen avulla aiotaan käynnistää jalkautuva sosiaalityö keskikaupungilla. Toimijoina voivat olla Diakin lisäksi muun muassa Martinus-säätiö sekä seurakuntien Suurella Sydämellä -vapaaehtoistoiminta. Yhteistyötä ovat suunnittelemassa myös kaupungin päihdepalvelujen ja Tuomiokirkkoseurakunnan edustajat. Diakonian ja yhteiskuntavastuun johtaja Ilkka Hjerppe kertoo neuvottelun Hämpin kappelista sujuneen hyvässä hengessä. Pallo heitettiin Diakille siten, että heitä pyydettiin ideoimaan Vanhan kirkon puitteisiin toimintamallia, jossa muun muassa opiskelijat ja kaupungin sosiaalityöntekijät voisivat kohdata aikuissosiaalityön asiakkaita. Toiminta olisi muutoin enemmänkin avoimen kirkon mallin mukaista, Hjerppe arvioi. Mukaan koottaisiin vapaaehtoisia auttajia, diakoniatyöntekijöitä ja sosiaaliohjaajia. Ajatuksena on löytää vertaistukea sekä ohjata yhteiskunnan ja kirkon palveluihin. Seurakuntien päihde- ja kriminaalityön painopistettä on siirretty ennaltaehkäisevään ja kuntouttavaan työhön. Kaupungin kanssa on keskusteltu myös yhteistyöstä kerjäläisten auttamisessa. Hämpin kappelista lisää sivulla 5 Asta Kettunen

4 4 SILTA 1/2015 Tampereen seurakunnille uusi hallintojohtaja Tampereen seurakuntien uudeksi hallintojohtajaksi on valittu Martinussäätiön toiminnanjohtaja Jukka-Pekka Fabrin. Koulutukseltaan Fabrin on yhteiskuntatieteiden maisteri ja hänellä on myös diakonian ja sosiaalityön tutkinto. Tehtävää haki yhteensä 42 henkilöä. Edellinen hallintojohtaja Matti Ilveskoski jäi eläkkeelle elokuun lopussa. Leirikeskuksia kunnostetaan Tampereen seurakuntien talousarvioesitys vuodelle 2015 on noin 8000 euroa ylijäämäinen. Laskelmissa on arvioitu seurakuntien jäsenmäärän vähennys. Toimintatuloissa ei ole odotettavissa kasvua. Yhteinen kirkkovaltuusto päätti toiminta- ja taloussuunnitelmasta vuosille sekä vuoden 2015 talousarviosta joulukuussa. Verotuloja arvioidaan kertyvän yhteensä 34 miljoonaa euroa, josta yhteisöveron osuus on 3 miljoonaa euroa eli 10,1 prosenttia kaikista verotuloista. Seurakuntayhtymän säästötoimet kohdistuvat hallintoon ja toimintoihin. Talousarvio-ohjeen mukainen säästötavoite on toteutunut yli puolella toimintayksiköistä. Paikallisseurakuntien perustyö säilyy viime vuoden tasolla. Seurakuntien toiminnallisia resursseja vahvistetaan siirtämällä yhteisistä toiminnoista työntekijöitä seurakuntiin. Käyttötalouden menojen yhteismäärä on 45,9 miljoonaa euroa. Kaikkien menojen summa on 49,3 miljoonaa euroa. Tampereen seurakuntien talouspäällikkö Birgitta Braggen mukaan tämän vuoden budjetti on siirtymävaiheen budjetti. Rakenteiden ja käytäntöjen yksinkertaistaminen tukee voimavarojen kohdentamista toimintaan seurakuntalaisten ja tamperelaisten parissa. Suunnitellut investointikustannukset ovat 3,4 miljoonaa euroa, joista varsinaiset uudisrakentamis- ja peruskorjauskustannukset ovat 2,5 miljoonaa euroa. Kiireellisimmät kohteet ovat Pättinniemen leirikeskuksen suunnittelu ja rakennustöiden aloittaminen, Luhtaanrannan uuden kokoontumistilan rakentaminen ja vanhan rakennuksen purkaminen, Kalevankankaan kappelin katon peruskorjaus ja Aitolahden kirkon lämmitysjärjestelmän uusiminen. Aitolahdessa sijaitsevasta Pättinniemen leirikeskuksesta kehitetään seurakuntayhtymän pääleirikeskus. Luhtaanrannan leirikeskus palvelee päiväkävijöitä. Kaikkiaan neljä vauvaa sai kasteen Tuomiokirkon Aamukasteessa 13. joulukuuta. Järjestyksessään kuudes Aamukaste kokosi lämminhenkiseen tilaisuuteen yhteensä 70 vierasta. Palaute suuntaa toiminnan tulevaisuutta Kirkon tehtävät ja toimintaympäristön muutos haastavat kirkkoa Tampereella. Muutos näkyy erityisesti suurissa kaupungeissa, kuten Tampereella. Kirkkoon kuuluminen on entistä useammin tietoinen valinta. Tampereen seurakuntien talous- ja toimintasuunnitelmassa esitetään uusia toimintalinjauksia vuosille Jatkamme jäsenlähtöisen toiminnan vahvistamista. Selvitämme entistä tarkemmin, miten tamperelaisten ajatuksia kirkosta ja sen sanomasta voidaan ottaa huomioon toiminnassa ja vuorovaikutuksessa. Kaikki kontaktit ovat seurakuntien työssä tärkeitä, sanoo Tampereen seurakuntien kehitysjohtaja Timo Takala. Ensi vuoden toiminnalliset tavoitteet liittyvät vahvasti kirkon perustoimintaan sekä toimintakäytäntöjen ja vuorovaikutustapojen uudistamiseen. Kirkon perustehtävä on edelleen kertoa ihmisille uskosta sekä palvella ja auttaa ihmisiä, korostaa Takala. Perheet etusijalla Painopisteitä ovat kaste, vihkiminen, pienten lasten perheet ja perheiden tukeminen sekä hyvän tekeminen ja auttaminen niin kansainvälisesti kuin paikallisestikin. Suosittuja Aamukaste- ja Hääyö -tapahtumia jatketaan. Ne tarjoavat perheille vaivattoman mahdollisuuden järjestää kirkollinen toimitus, jolloin voidaan rauhassa keskittyä tilaisuuden sisältöön. Takalan mukaan hengellisen työn tekijät ovat aina valmiita keskustelemaan perheiden kanssa kasteen merkityksestä. Seurakunta voi myös auttaa kummin löytämisessä. Perheneuvonta, diakoniatyö sekä kasvatus tekevät jatkuvasti paljon työtä lasten, nuorten ja perheiden tukemiseksi. Kirkko haluaa antaa kaiken tukensa, jotta ihmiset voivat lähi-ihmissuhteissaan hyvin. Se näkyy muun muassa siinä, että seurakuntien säästöt eivät ole ensisijaisesti kohdentuneet näihin työmuotoihin. Toki pitäisi myös löytyä rohkeutta lisätä resursseja siihen työhön, mihin on eniten tarvetta, painottaa Takala. Tampereen seurakunnat käyttää kansainväliseen hyvän tekemiseen kolme prosenttia arvioidusta verotuloista. Rahassa se tarkoittaa, että lähetystyöhön sekä kansainväliseen diakoniaan suunnataan vuosittain noin miljoona euroa kirkollisverovaroja sekä noin euroa lahjoitusvaroja. Jäsen 360 antaa tietoa Tavoitteiden toteutumista arvioidaan ja mitataan järjestelmällisesti. Tilastojen ohella kerätään laadullista palautetta. Takalan mukaan rippikoulupalautetta on kerätty kymmenen vuotta. Samoin kasteperheiden ja vihkiparien kanssa on käyty palautekeskusteluita muutaman vuoden ajan. Tampereen seurakunnissa otetaan tänä vuonna käyttöön Jäsen 360 jäsentiedolla johtamisen työväline. Sen avulla saadaan kerättyä kohdennettua tietoa seurakuntalaisten tarpeista, arvoista, asenteista ja mielipiteistä. Tulokset ovat erittäin tärkeitä viestejä. Ne antavat pohjaa, mihin suuntaan kirkon toimintaa kannattaa kehittää Tampereella tulevaisuudessa, arvioi Timo Takala. Kirsi Airikka

5 SILTA 1/ Pappi päivystää puhelimessa Pappien puhelinpäivystys alkaa Tampereen seurakunnissa keskiviikkona 7. tammikuuta. Pappi on tavoitettavissa arkisin maanantaista perjantaihin kello 9 16 numerossa Henkilökohtaista papin tapaamista Hämpin kappeli on yhteisöjen kokeilualusta Diakonia-ammattikorkeakoulu Diak on aloittamassa Suomessa yhteisöpajatoimintaa, joka vahvistaa yhteisöllisyyttä kannustaen samalla kirkon jäsenyyteen. Ensimmäinen paja on Hämpin kappeli, joka perustetaan keväällä Tampereelle. Yhteisöpajojen keskeinen ideanikkari on Diakin Kirkko ja yhteiskunta -osaamisalueen johtaja Matti Helin. Hän työskenteli aikaisemmin Tampereen diakoniajohtajana. Hämpin kappeli on yksi keino vähentää Tampereellakin näkyvää syrjäytymistä ja osattomuutta. Tarvitsemme tilanteita, ja myös fyysisiä tiloja, joissa erilaiset ihmiset voivat kohdata toisiaan, Helin sanoo. Tampereen yhteisöpajan tukikohtana on Vanha kirkko. Joulun alla ryhmä diakonian ammattilaisia ja alan opiskelijoita tutustui kirkkorakennukseen sekä sen lähiympäristöön. Kirkon sisältä löytyikin monenlaisia tiloja, joita voidaan käyttää yhteisöllisyyden lisäämisessä, toteaa Diakin lehtori Mirva Heikkilä-Tyni. Lehtorin mukaan Diakin eri toimipisteiden opiskelijoilla on tärkeä rooli yhteisöpajojen käytännön sisällön suunnittelussa. Myös vapaaehtoisia kutsutaan mukaan kehittämistyöhön. Yhtenä toimintatapana voisi olla vaikkapa yhteisötaide. Mahdollisuus seurakunnille Matti Helin uskoo, että vuoden kuluttua maassamme toimii parisenkymmentä yhteisöpajaa. Ne eivät ole Tampereen pajan kopioita. toivovat ohjataan Avoimeen kirkkoon, joka toimii Aleksanterin kirkossa arkisin klo Puhelinpäivystys toteutetaan kokeiluna vuonna Päivystyksessä on kesätauko Matti Helin kierteli Vanhaa kirkkoa kahden diakoniaopiskelijan kanssa. Sanna-Kaisa Vaaranmaa (vas.) ja Maria Nisula löysivät rakennuksesta monia kiinnostavia mahdollisuuksia. Kannustamme kokeilemaan erilaisia malleja. Jokainen paikkakunta luo siis aivan omannäköisensä pajan. Helin näkee yhteisöpajojen olevan seurakunnille mainio kokeilualusta. Niiden avulla voidaan esimerkiksi kehittää kirkkotiloista aikaisempaa yhteisöllisempiä ja diakonisempia. Samoin on mahdollista toteuttaa vaikkapa yhteisöllisiä jumalanpalveluksia tai kaikille avointa kahvila- ja olohuonetoimintaa. Tuomiorovasti Olli Hallikainen odottaa Hämpin kappelin käynnistymistä suurella kiinnostuksella. Hän on käynyt yhteisöpajasta keskusteluja Diakin lisäksi muun muassa joidenkin Tampereen kaupungin yksiköiden kanssa. Sovimme, että Hämpin kappelin sisältöä suunnittelevien opiskelijoiden ajattelua ei rajoiteta. Mieluummin annamme heidän tarkastella Tampereen keskustan tilannetta ennakkoluulottomasti ja innovoidenkin. Vesa Keinonen Suomalaiset auttamistyössä Kirkon Ulkomaanavun budjetti tälle vuodelle on 44,7 miljoonaa euroa. Budjetti kasvaa, koska kansainvälisen rahoituksen osuus on lisääntynyt. KUA:lla on kuusi aluetoimistoa Aasiassa, Afrikassa, Haitissa ja Lähi-idässä. Lisäksi Suomen ulkoministeriöltä saatava rahoitus kehitysyhteistyöohjelmalle kasvaa noin miljoonalla eurolla 9,2 miljoonaan euroon. On tärkeä muistaa, että kaiken tämän mahdollistaa seurakuntien, yksityisten ja yhteisöjen säännöllinen tuki, joka usein käy omarahoitusosuudeksi kansainvälisiin hankkeisiin ja mahdollistaa pitkäjänteisen työn, Ulkomaanavun kansainvälisen työn johtaja Tomi Järvinen tiivistää. Kirkon Ulkomaanapu on Suomen suurin kehitysyhteistyöjärjestö ja toiseksi suurin katastrofiavun antaja. Painopisteenä Aasia Suomen Lähetysseuran vuoden 2015 varsinaisen toiminnan kulut ovat 29,6 miljoonaa euroa. Budjetoiduista kuluista 74,7 prosenttia on osoitettu ulkomaantyöhön. Ulkomaisen toiminnan painopisteitä ovat kirkkojen julistus- ja diakoniatyön vahvistaminen, köyhyyden vähentäminen ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden edistäminen. Lähetysseuralla on toimintaa noin 30 maassa ja omia lähetettyjä työntekijöitä 22 maassa. Ulkoministeriön kehitysyhteistyötukea Lähetysseura saa ensi vuonna 8,4 miljoonaa euroa. Varat suunnataan toimintaan, joka vähentää köyhyyttä ja parantaa syrjittyjen perusoikeuksia. Työ vammaisten ihmisten kanssa kasvaa myös tänä vuonna. Viime vuosi oli Lähetysseuran historiassa ensimmäinen vuosi, jolloin Aasiaan kohdistettiin enemmän varoja kuin Afrikkaan. Yksittäisistä maista eniten varoja käytetään Etiopiassa, Nepalissa ja Tansaniassa. LAAJA VALIKOIMA APUVÄLINEITÄ UUTUUS! -APUVÄLINEET Katso koko valikoima verkossa. SUJUVAAN ARKEEN TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA ARKEEN fennokauppa.fi FENNO MEDICAL OY fennokauppa.fi

6 6 SILTA 1/2015 Kuvien merkitys on entisestään kasvanut, sanoo Terttu Härkönen. Hän toimi Tampereen Kirkkosanomien päätoimittajana vuosina Kuva on vuodelta Tampereen Kirkkosanomat perustettiin kahteen kertaan. Ensi kerralla se ilmestyi neljä vuotta, Sitten se virallisesti lakkautettiin, mutta käynnistettiin heti uudestaan. Kuvassa vuoden 1960 ensimmäisen numeron kansi. Tampereen seurakuntalehti on 60 vuotta puhuttanut lukijoita ja luottamushenkilöitä. Turbulenssiakin on matkalla koettu. Sisältöä on puntaroitu ja ilmestymistiheyttä vaihdeltu. TEKSTI: Pirjo Silveri KUVA: Kimmo Torkkeli, Tampereen Seurakuntien arkisto Tämäkin lehti pyrkii puhuttelemaan T ampereen Kirkkosanomat alkoi ilmestyä säännöllisesti vuonna 1955, tilattavana julkaisuna lauantaisin. Viisi vuotta myöhemmin sitä ruvettiin jakamaan postin välityksellä maksutta joka kotiin, mutta alkuvuosia harvemmin. Nykyinen Silta tavoittaa lukijat kerran kuussa. Jo 1900-luvun alkupuolella kristilliset yhdistykset julkaisivat Tampereella lehtiä eri nimikkeillä. Pisimpään eli Kaupunkilähetyksen Sunnuntaitervehdys, joka lakkautettiin talvisodan aikaan. Seurakunnan oman äänenkannattajan perustamista viriteltiin ensi kerran jo Ennen toteutumistaan hanke kuitenkin kariutui tai lykkääntyi monesti. Kirkkosanomia tehtiin ensin sivutoimisesti pappisvoimin. Pikkuhiljaa työmäärä kasvoi, ja toisaalta tiedotus nähtiin niin tärkeäksi, että siihen kaivattiin ammattilaisia. Teidän on tehtävä itsenne tarpeelliseksi sekä mediassa että seurakunnassa, tuomiorovasti Oskar Paarma evästi filosofian maisteri Terttu Härköstä tämän aloittaessa 1968 kokopäiväisenä tiedotussihteerinä. Se oli hyvä ohje ja pätee yhä. Tein lehteä aika itsenäisesti, vaikka tietenkin aiheista keskusteltiin su- lassa sovussa päätoimittajan kanssa, sanoo vuonna 2000 eläkkeelle jäänyt Härkönen. Hän muistelee lämmöllä päätoimittaja-pastoreita Erkki Malkavaaraa, Aulis Rauniota ja Juhani Marjokorpea. Päätoimittajuus siirtyi tiedotuspäälliköksi edenneelle Härköselle Tervetullut kritiikki Missä julkaistaan tiedot seurakunnan tapahtumista ja tilaisuuksista? Omassa lehdessä vai muualla? Samaa kysymystä on puitu lähes joka vuosikymmenellä. Journalistiikan tutkijatohtori Laura Ahva Tampereen yliopistosta pohtii lehden tiedotuksellista roolia: Nykyään seurakuntalehdessä annetaan aika paljon tilaa erilaisten ilmiöiden käsittelyyn, ja tapahtumakalenteri kootaan ja tiivistetään omaksi paketikseen. Näiden materiaalien välillä on aina tasapainoiltu, mutta molemmat mahtuvat printtilehteen edelleen. Painopiste voi muuttua, kun tiedonvälitys siirtyy yhä enemmän digitaaliseksi, ja ihmisten tiedonhakutottumukset muuttuvat mobiilipuolelle. Seurakuntalehden tekijän arki on 2000-luvulla toisenlainen kuin vielä 1980-luvulla. Ympäröivä maa- ilma ja koko mediakenttä on muuttunut. Härkösen mielestä kaikkea ei voi kuitata ulkopuolelta tulevana, annettuna tekijänä. Kyllä se on myös peiliin katsomisen paikka. Miksi kirkon viestillä ei ole nykypäivän ihmiselle merkitystä? Lehdessä voi tarttua kaikenlaisiin aiheisiin. Esiin täytyy nostaa myös ikäviä ja vaikeita asioita. Sellaisiakin, jotka ärsyttävät. Kaikki, mikä kuuluu ihmisten elämään ja arkeen, on seurakunnan tonttia, Härkönen kiteyttää. Kivat jutut voivat olla kivoja, mutta pitää olla muutakin. Maailma ei aina ole kiva, mikä ei tarkoita, että se olisi toivoton. Tutkijatohtori Laura Ahvan mielestä asioita saa käsitellä lavealla otteella. Esimerkiksi henkilöhaastattelua ei tarvitse vääntämällä vääntää kirkolliseksi, kyllä siitä jo julkaisupaikankin vuoksi välittyy tietty hengellisyys tai kirkon ääni. Painettu lehti on oman aikansa lapsi, tekijöidensä ja yleensä myös seurakuntansa näköinen. Painotukset ja valinnat näkyvät sivuilla. Kirkkoa ja sen sanomaa kritisoitiin ankarasti 1970-luvulla. Nykyään ei olla vastaan eikä myötä, ei kylmiä

7 Silta 1/ Teemu Launis eikä kuumia, vaan penseitä. Välinpitämättömyyden ilmapiirissä on paljon vaikeampaa tehdä lehteä kuin silloin, kun ihmiset reagoivat ja vastustavat. Aikanaan esimerkiksi virsikirjauudistus herätti kovaa arvostelua. Sanoin silloin, ettei kritiikkiä pidä surra. Pitää iloita, koska sehän osoittaa, että asia on merkityksellinen, Härkönen muistuttaa. Osallisuus on arvokasta Terttu Härkönen piti seurakunnan lehteä Tampereen yhtenä tiedotusvälineenä muiden joukossa. Jos meillä oli jokin kova uutinen tai tulossa iso uudistus tai tapahtuma, en jemmanut tietoa Kirkkosanomien ilmestymiseen, vaan tarjosin ensin muille tiedotusvälineille. Kerran kuussa ilmestyvä lehti ei pysty uutisilla kilpailemaan. Tämä oli muutenkin minulle keskeinen periaate, ettei syntynyt mielikuvaa, että kirkko haluaa viestiä vain omassa piirissään. Joskus Härköstä tultiin kiittelemään hyvästä haastattelusta Tamperelaisessa. Kyseinen juttu oli kyllä ollut Kirkkosanomissa, mutta palaute ei haitannut. Asia oli tärkein, ei se, kuka ja missä nostaa sen esiin. Seurakuntalehteä ei Härkösen mielestä kannata tehdä kirkon aktiiveja varten. He tietävät ja ottavat joka tapauksessa selvää. Ei haittaa, vaikka lehti joskus ärsyttää. Terttu Härkönen Jos joku ulkopuolinen löytää vaikka puolivahingossa lehdestä jotakin, joka koskettaa ja kolahtaa, silloin on onnistuttu. Ihmisen pitää kokea olevansa osallinen, ei vain osallistuvansa. Terttu Härkösen työuran aikana lehteä tehtiin ensin 4 5 kertaa vuodessa, sitten kahdeksan numeroa vuodessa ja seuraavaksi kuukausittain. Historiansa viimeisinä vuosina Kirkkosanomat ilmestyi joka toinen viikko. Vuoden 2014 alussa Sillan myötä palattiin kuukausirytmiin. Ilmestymistiheys peilaa taustalla olevaa filosofiaa. Resursseja suunnataan kulloisenkin tilanteen mukaan, sanoo Härkönen, joka itse teki paljon myös radio- ja tv-ohjelmia. Nykyään ihmiset liikkuvat verkossa, joten viestintää on siirretty sinne. Joka kotiin jaettava lehti tulee lähelle. Se on seurakunnalle vahvuus ja mahdollisuus. Laura Ahva Saa myös ärsyttää Seurakuntalehden toimitus tarvitsee sekä seurakuntayhtymän päättäjien että viestinnän ammattilaisten tuen. Pian sen jälkeen, kun Härkönen oli aloittanut tiedotussihteerinä, perustettiin tiedotusjohtokunta, joka koostui kaupungin eri tiedotusvälineiden toimittajista. Ymmärsin, että juuri noiden ihmisten apua ja ideoita tarvitsemme seurakunnan työssä. Sitä kautta meille tulivat arvokkaat arkielämän näkemykset. Osaamista arvostava Härkönen rupesi jo varhain käyttämään Kirkkosanomissa ammattivalokuvaajia. Visuaalisuus on yhä tärkeämpää. Mitä helpommaksi kuvien ottaminen on muuttunut, sitä vaikeampaa on ottaa puhuttelevia ja hyviä kuvia. Niissä pitää olla jokin juju. Painetulla sanalla on Härkösen mielestä tulevaisuus, jos lehti on totta lukijoiden elämässä. Seurakuntalehden täytyy olla sellainen, josta ihmiset löytävät itsensä, ja kokevat, että siellä käsitellään juuri minulle tärkeitä asioita. Ei haittaa, vaikka lehti joskus ärsyttää. Tarkoitus ei ole ensisijaisesti miellyttää seurakunnan työntekijöitä, tai ylipäätään miellyttää. Lehteä tehdään ennen muuta niille, jotka eivät koe saavansa mitään muuta kirkosta. Tavoittavaa, tuputtamatonta Tampereen yliopistossa toteutetussa laajassa yleisötutkimuksessa (Kelluva kiinnostus, 2013) selvitettiin, mitä ihmiset pitävät journalismissa kiinnostavana. Tulokset osoittivat ihmisten kaipaavan syvällistä käsittelyä isoista ja vaikeista kysymyksistä. Sellaisia voivat olla kiusaaminen tai tavallisuus. He kokevat, etteivät saa mediasta tarpeeksi näistä asioista. Tässä voi olla seurakuntalehdille paikka, ja tähän suuntaan niissä on osin jo mentykin, hankkeessa tutkijana toiminut Ahva sanoo. Usein mediassa jutut ovat pinnallisia, koska niitä yleisö näyttää klikkausten perusteella haluavan. Samalla ihmisillä on myös hitaan ja syvällisen kaipuu, joka ei klikkauksista näy. Molemmat ovat yhtä aikaa totta. Viime aikoina on usein toisteltu, kuinka sekä kirkko että media ovat aivan uudessa tilanteessa. Todellisuudessa ympärillä on aina ollut muutoksia, joihin on sopeuduttava. Eri aikoina heilahdukset vain ovat erilaisia, Ahva muistuttaa. Kun seurakunnan lehti jaetaan isossa nipussa, se kilpailee muiden julkaisujen kanssa lukijan huomiosta. Siinä ympäristössä sen on pärjättävä. Seurakuntalehteen pätee sama kuin mihin tahansa lehteen. Tekijöiden täytyy miettiä, millainen kansi, millaiset kuvat ja otsikot herättävät kiinnostuksen. Ahva ei uskalla ennustaa, millainen Tampereen Silta on vaikkapa 70-vuotisjuhlansa aikaan. Pessimismiin ei ole syytä. Tietty ihmisryhmä lukee aina lehden tarkkaan, mutta siihen voivat tarttua muutkin. Joka kotiin jaettava lehti tulee lähelle. Se on seurakunnalle vahvuus ja mahdollisuus. Lehden saa avata tai olla avaamatta. Tällainen tuputtamattomuus sopii mielestäni hyvin luterilaiseen ajatteluun. Tulevaisuudessa seurakuntalehdet seurannevat yleisiä painetun lehden kehityskulkuja. Niiden näkökulma on kuitenkin voittoa tavoittelematon, toisin kuin kaupallisella puolella. Siksi en näe yhtä suurta turbulenssia. Lähde Voitto Silfverhuth: Tampereen seurakuntahistoria 1 2, SKS 2013 Tutkija Laura Ahvan mielestä muutos Kirkkosanomista Sillaksi oli helppo huomata. Kasvonsa pessyt lehti näyttää hänen mielestään nykyaikaiselta ja houkuttelevalta. Tampereen Kirkkosanomien säännöllistä ilmestymistä edelsi näytenumero lokakuussa Vuoksenmaa ja kuolema parhaat Lukijat äänestivät Sillan viime vuoden parhaiksi jutuiksi Johanna Vuoksenmaan haastattelun (Tarina lisää ymmärrystä) lokakuun lehdessä ja jutun saattohoidosta (Puolimatkassa taivaaseen) joulukuussa. Niiden tekijät olivat Kirsi Airikka,, Tuomo Manninen, Asta Kettunen ja Jussi Laitinen. Ääniä saivat myös Eila Roineen (helmikuu) ja Lauri Tähkän (joulukuu) haastattelut, vapaaehtoistyö-aihe (Seurakuntalaisille annettava tilaa toimia, helmikuu), Teleks-yhtyeestä kertova juttu (Surun sanoittajat, maaliskuu), Uusi Päivä -näyttelijöiden haastattelu (Unelma on käynyt toteen, huhtikuu), Musiikki lohduttaa surevia (heinäkuu), Miro sai kasteen rippikoulussa (heinäkuu), seksuaalivähemmistöjen kohtelu kirkossa (Pitääkö kirkon pyytää anteeksi?, elokuu), Väsymätöntä työtä Venäjällä (syyskuu), perheneuvonta-aihe (Kriisistä henkisen kasvun tielle, marraskuu) sekä artikkeli Ilmo Launiksen taiteesta ja Martti Tuuresta (Ehjäksi rakastettu, marraskuu). Tämä lehti on tosi tärkeä ja sillä on merkitystä. Maininnan keräsivät myös Panu Raipian (Pelastakaa!, maaliskuu) ja Elina Grundströmin (Kaikille lupa päästä lastensa häihin, elokuu) kolumnit sekä Riitta Birckin hartauskirjoitus (Synnistä ja sen tunnustamisesta, heinäkuu). Muussa vuoden aikana kertyneessä palautteessa kiitettiin erityisesti tapahtumien kokoamista omille sivuilleen. Myös liitteen Tukea & Apua -koostetta pidettiin hyvänä. Lehden ulkonäkö sai enimmäkseen kiitosta. Sivuja pidettiin pirteinä, ilmeikkäinä ja selkeinä. Samoin kolumnit ja sarjakuva saivat myönteisiä mainintoja. Kansikuvia sekä kehuttiin että moitittiin. Kauko Röyhkän, Anna-Leena Härkösen ja Jani Toivolan sijoittamista kansikuviin paheksuttiinkin. Kuvista kovasti kehuja saivat Rami Marjamäen otokset jutussa Leivällä on sielu (huhtikuu). Yksittäisistä jutuista Kauko Röyhkän haastattelu (Röyhkän Raamattu on viisas ja tyhmä kirja) ensimmäisessä Sillassa sekä artikkeli Juicen sanoituksista (Juice ja Jeesus samalla asialla, syyskuu) saivat eniten kielteistäkin palautetta. Kaikkiaan erillisiä palautteita tuli toista sataa. Suullisesti lehden tekijät kuulivat enimmäkseen myönteisiä kommentteja. Palautetta kaivataan edelleen. Rohkaisemme myös kirjoittamaan Lukijalta-palstalle. Koko Sillan puolesta Asta Kettunen

8 8 Silta 1/2015

9 SILTA 1/ METSÄN TYTTÖ TEKSTI: Vesa Keinonen KUVAT:, Lehtikuva/Martti Kainulainen Esikoiskirjailija Anni Kytömäki teki aikamoisen tempun: hän nousi Kultarinta-romaanillaan suoraan Finlandiapalkintoehdokkaaksi. Hämeenkyröläinen puhuu painokkaasti luonnon puolesta ja arvostaa myös ekoteologiaa. Yli 600-sivuinen Kultarinta ei päästä lukijaansa helpolla. Haastava ja paikoin raastavakin romaani on aikamatka sellaiseen Suomeen, joka poikkesi paljon nykyisestä. Se oli aapasoiden, aarniometsien ja myyttisen kansanperinteen maa. Kirjan tapahtumat sijoittuvat viime vuosisadan alkupuolelle, jolloin teollisuus alkoi vähitellen kehittyä. Etelä-Suomessakin oli paikoin vielä koskemattomia metsiä ja soita. Kuitenkin Helsinki ja muut isommat kaupungit sykkivät jo kiivaaseen, urbaaniin tahtiin. Ja ihminen hamusi lisää Kirjan päähenkilöt Erik Stenfors ja hänen Malla-tyttärensä ovat oman aikansa sopeutumattomia kapinallisia. Rohkeutta uudenlaiseen ajatteluun riittää, mutta seuraukset ovat traagiset. Asiat toisella tavalla näkevien osa ei ole koskaan kiitollinen. Erikin, Mallan ja kirjan muiden henkilöiden kohtaloiden kautta lukija voi pohtia vaihtoehtoisia historiankulkuja. Entä jos emme olisikaan rakentaneet vahvaa metsäteollisuutta vaan säästäneet luontoa alusta asti? Millainen olisi suomalaisten psyyke, mikäli karhut ja muut petoeläimet saisivat edelleen tallustella lähimaastoissamme? Kultarinta avaa näköaloja myös maamme kansalaisaktivismin varhaisvaiheisiin. Kirjassa sivutaan sekä luonnonsuojelulain (vuonna 1923) että siviilipalveluslain (vuonna 1931) astumista voimaan. Helposti muutokset eivät tapahtuneet. Metsä kotini on Tapaan Anni Kytömäen Tampereen keskustassa Finlaysonin alueella. Aika pian juolahtaa mieleen, että asfalttiympäristöä sopivampi haastattelupaikka olisi saattanut olla metsä. Ketteräliikkeinen kirjailija paljastuu henkeen ja vereen luontoihmiseksi. Kytömäellä on tarkkaan muistissa jopa ensimmäinen lapsuuden kokemuksensa metsästä. Asuimme Ylöjärven Soppeenmäessä rivitalossa ja olin sen päädyssä tikapuilla tekemässä kieppejä. Roikuin alimmalla puolalla pää alaspäin ja katselin läheiselle metsäiselle harjulle. Sen selänne jäi jotenkin mieleeni, samoin männyn korkeat latvukset. Myöhemmin perhe muutti Vuorentaustaan. Sielläkin metsä oli aivan vieressä. Rakastan pitkiä, monipolvisia tarinoita... Eivät viihteellisyys ja eettisyys sulje toisiaan pois. Lähdin mieluummin kulkemaan sinne kuin olisin mennyt leikkikentälle. Myöhemmin Anni Kytömäki on asunut Tampereellakin. Sekä Koivistonkylässä että Ruotulassa metsä yllätys, yllätys oli sopivan lähellä luontoharrastajaa. Jotenkin minulla on ollut aina tunne, että pitää päästä kulkemaan itsekseen. Metsä on aika itsestään selvä vaihtoehto, kun sellaista paikkaa etsii. Kaksi erilaista luontosuhdetta Ajatus historiallisen romaanin toteuttamisesta ei syntynyt tyhjästä. Kytömäki kertoo olleensa aina kiinnostunut tarinoista. Kirjoittaminen on ollut luonteva tapa tuoda niitä esille. Jo nuorempana yritin kirjoittaa historiallisia romaaneja, mutta valitsin liian vaikeita aiheita. Ne saattoivat sijoittua vaikka 1500-luvun Amerikkaan tai 1700-luvun Kamtšatkan niemimaalle. Törmäsin aina siihen, että en tiennyt tarpeeksi kyseisen ajan käytännön elämästä. ANNI KYTÖMÄKI Metsä on Anni Kytömäelle tärkeä, omalla tavallaan jopa pyhä paikka. Puiden suojaan voi vetäytyä turvaan maailman kiireeltä ja stressin aiheilta. 34-vuotias kirjailija, esikoisteos Kultarinta (Gummerus 2014) Asuu Hämeenkyrössä, kotoisin Ylöjärveltä. Koulutus: luontokartoittajan erikoisammattitutkinto sekä maaseutuyrittäjän- ja hierojan ammattitutkinnot. Työskennellyt aikaisemmin mm. Pirkanmaan luonnonsuojelupiirin aluesihteerinä. Harrastukset: pianonsoitto, musiikki ja muu kulttuuri. Suosikkipaikka Tampereella: Kaupin metsät. Näsijärven ranta on huikea elämys, tuntuu kuin saapuisi meren ääreen, kun metsän läpi sinne rymyää. Mitä sanasta tulee mieleen? Onnellisuus: ei vaadi ihmeitä joskus riittää, että saa retken jälkeen kuivat sukat jalkaan. Metsänhoito: yritys muokata luonto ihmisen toiveiden mukaiseksi Toivo: arjen apuri. Maailmanloppu: koittaa ehkä kaukaisessa tulevaisuudessa, sanovat kosmologit. Ihmiskunnan loppu saattaa tulla jo aiemmin. Vastarinta: joskus pullikointia, joskus erittäin tarpeellista Perhe: asuinkumppanit ja muut lähi-ihmiset Yksityisautoilu: kävelyn, linja-auton ja junan jälkeinen vaihtoehto

10 10 SILTA 1/2015 Kymmenisen vuotta sitten Kytömäen mielessä alkoi elää 1900-luvun alkuun sijoittuva tarina. Se aikakausi oli alkanut kiinnostaa häntä yhä enemmän. Tuohon aikaan sijoittuvan romaanin kirjoittaminen tuntui mahdolliseltakin. Pystyin kysymään taustatietoja vanhoilta sukulaisilta. Anni Kytömäki ei kuitenkaan myönnä, että Kultarinnan henkilöhahmoissa esiintyisi suoraan hänen sukulaisiaan tai muitakaan tunnistettavia henkilöitä. Paitsi yksi. Päähenkilö Erikin taustalla on Suomen ensimmäinen luonnonsuojeluvalvoja Rolf Palmgren, joka 1920-luvulla julkaisi Luonnonsuojelu ja kulttuuri -kirjan. Tutustuin teokseen kymmenisen vuotta sitten ja hämmästyin sen modernia luonnonsuojeluajattelua. Jo tuohon aikaan puhuttiin lajien itseisarvosta, ja siitä, että ihminen on lopulta riippuvainen luonnosta. Kultarinnasta tekee kiehtovan myös kahden erilaisen luontosuhteen kulkeminen rinnakkain ja lomittain. Maaseudulla oli ihmisiä, jotka kertoivat Mallalle ikivanhoja kansanmytologian tarinoita. Toisaalta kirjassa tuodaan esille tieteellistä tutkimusta ja sitä kautta tulevaa arvostusta luontoa kohtaan. Koin perillä olon ja tietynlaisen täyttymyksen tunteen. Sellaisella hetkellä ei kaipaa mitään. Viihdekin voi olla eettistä Anni Kytömäki on aiemman työuransa aikana kirjoittanut runsaasti luontoa koskevia selvityksiä ja raportteja. Hän uskoo myös kaunokirjallisuuden voimaan asenteiden muuttamisessa. Sitä tarvitaan kylmän faktan ohella. Itse rakastan pitkiä, monipolvisia tarinoita. Uskon, että hyvä kertomus voi samaan aikaan olla sekä hienovaraisesti kantaaottava että jännittävä ja nautittava. Eivät viihteellisyys ja eettisyys sulje toisiaan pois. Varsinaisia kirjailijaesikuvia Anni Kytömäellä ei ole. Sen sijaan moni teos on tehnyt häneen syvän vaikutuksen. Pysäyttävimpiä lukukokemuksia ovat olleet James Fenimore Cooperin Viimeinen mohikaani, Jean Heglandin Suojaan metsän siimekseen ja John Steinbeckin Tuntemattomalle jumalalle. Kotimaisista nykykirjailijoista Kytömäki pitää etenkin Sirpa Kähkösen teoksista. Myös hän oli vuoden 2014 Finlandia-palkintoehdokkaana. Kähkönen osaa kirjoittaa todella kauniisti. Ja samalla hän rivien välissä puolustaa ihmisiä, puroja, puita ja kaikkia muitakin, jotka uhkaavat jäädä kehityksen jalkoihin, Anni kiittelee kollegaansa. Kun olet perillä Entä sitten kristinusko? Anni Kytömäki ei kuulu mihinkään uskontokuntaan, mutta suhtautuu kunnioittavasti muistakin lähtökohdista kumpuaviin ajatuksiin. Myös ekoteologia on hänelle jonkin verran tuttua. Olen lukenut esimerkiksi teologi-tutkija Pauliina Kainulaisen kirjoituksia. On hyvä, että kristinuskossakin on sellainen puoli, joka katsoo asioita luonnon näkökulmasta. Samaan johtopäätökseenhän voi tulla montaa eri kautta. Kytömäkeä puhuttelee ekoteologiassa erityisesti ajatus siitä, että ihminen ei omista luomakuntaa. Sen kanssa pitää toimia kunnioittavasti yhdessä. Eihän ihminen voi sanella muille lajeille niiden tehtäviä. Olemme vain yksi laji muiden joukossa, kirjailija muistuttaa. Myös Kultarinta-romaani sisältää useita henkisesti jos ei peräti hengellisesti latautuneita kohtauksia. Ne sijoittuvat järjestään luonnon keskelle. Kytömäki itsekin on saanut metsässä todella vahvoja kokemuksia. Yksi tuoreimmista tapahtui marraskuussa, jolloin julkistettiin hänen Finlandia-ehdokkuutensa. Hässäkkä ympärillä oli melkoinen. Kaiken siihen liittyvän touhun jälkeen pääsin viimein lähimetsääni. Asetuin siellä loikoilemaan sammaleiselle kivelle. Katselin, kun kuuset huojuivat yläpuolellani. Esikoiskirjailijan mieleen juolahti yksi ajatus. Maailmahan voisi oikeastaan pysähtyä siihen paikkaan. Koin perillä olon ja tietynlaisen täyttymyksen tunteen. Sellaisella hetkellä ei kaipaa mitään. Kaikki on hyvin ja kaikki on oikein. Kytömäki on tutustunut jonkin verran ekoteologiaan. Hänestä on hyvä, että kristinuskossakin on puoli, joka katsoo asioita luonnon näkökulmasta. Pessimismi on lieventynyt Hämeenkyröläinen esikoiskirjailija Anni Kytömäki nousi Kultarintaromaanillaan suoraan Finlandia-palkintoehdokkaaksi vuonna Ehdokkaat julkistettiin Helsingissä 14. marraskuuta. Yli 600-sivuisen teoksen tapahtumat sijoittuvat viime vuosisadan alkupuolelle. Kirjailija puhuu painokkaasti luonnon puolesta ja arvostaa myös ekoteologiaa. Monen luontoaktiivin tavoin Anni Kytömäkikin suhtautuu pessimistisesti maapallon tulevaisuuteen. Ilmastonmuutos ja biodiversiteetin eli monimuotoisuuden häviäminen ovat käynnissä koko ajan. Jotain pitäisi tehdä, mielellään pian. En oikein usko, että ihmiset ehtisivät oppia käyttäytymään paremmin. Monessa asiassa ollaan menossa parempaan suuntaan, mutta en tiedä, riittääkö aika, Kytömäki huokaa. Kirjailija on kuitenkin huomannut muuttuneensa armollisemmaksi. Lohduttomasta pessimismistä ei ole apua, se vain lamaannuttaa. Olen yrittänyt opetella iloitsemaan pienemmistä asioista. En esimerkiksi jää enää murehtimaan avohakkuun reunalle vaan etsin itselleni uuden retkipaikan. Kytömäki pystyy nykyisin nauttimaan paremmin myös pienistä asioista. Se saattaa olla vaikka yksittäinen iso puu tai kivi, jonka päälle voi mennä istuskelemaan. Tai rakentamaton järvenranta, jossa voi rauhassa katsella veden virtausta. Myös Kultarinta-kirjassa Anni joutui ottamaan huomioon ekologisen näkökulman. Tuhansia painotuotteita kun ei synny ilman metsurin moottorisahan pärinää. Kävin itsekseni ja ystävien kanssa monia keskusteluja. Onko kirja niin tärkeä, että se oikeuttaa puiden kaatamisen? Lukijoiden onneksi lopputulos kääntyi romaanin julkaisemisen kannalta myönteiseksi. Sen paperiksi valittiin tietenkin kaikkein luontoystävällisin, Anni Kytömäki hymyilee.

11 SILTA 1/ Käyttääkö läheisesi päihteitä? Käyttääkö läheisesi päihteitä? Pirkanmaan Sininauhan Minun tarinani -ryhmässä etsitään voimavaroja omaan jaksamiseen ja päihteitä käyttävän kumppanin rinnalla kulkemiseen. Apuna ovat vertaiset ja erilaiset menetelmät, kuten kirjoittaminen. Terapeuttista kirjoittamista ohjaa kirjallisuusterapiaohjaaja Kristina Svensson. Ryhmä kokoontuu torstaisin, 5. helmikuuta alkaen, kello Pirkanmaan Sininauhassa, osoitteessa Hämeenpuisto 27. Viimeinen kokoontuminen on 11. kesäkuuta. Ryhmä on suljettu, luottamuksellinen ja maksuton. Kahvi- ja teetarjoilu. Ilmoittaudu mennessä: Sirpa Pöllönen, p tai Tarja Hiltunen, p , sähköpostitse: etunimi. Myötätuulta Särkänniemessä Tampereen seurakuntien ja Särkänniemen kolme yhteistä tilaisuutta viime vuonna kirvoittivat paljon hyvää mieltä. Yhteinen missio on usko yhdessä tekemiseen. Meitä yhdistävät monet yhteiset arvot ja tavoitteet esimerkiksi perheiden yhdessäolosta ja ilosta. Asiakkaamme arvostavat monipuolisuutta, myös yhteistyökumppaneiden osalta, kertoo tuotepäällikkö Maria Eskelinen huvipuistosta. Kaikki alkoi, kun kaupungin rakkausteemavuosi sai keksimään vihkimisen Näsinneulaan. Rakkausteemasta ammennetaan vielä, Eskelinen lupaa tulevasta. Syksyllä kumppanukset järjestivät konsertin. Yhteistyötä kruunasi Koiramäen Joulukirkko, joka toi paikalle 1600 tamperelaista. Joulukirkon hienoa tunnelmaa loivat niin Särkänniemen kuin seurakunnankin työntekijät. Iloa ei voinut olla huomaamatta, sanoo Eskelinen. Saimme tuoda oman lisämme, hymyilee asiantuntija Jussi Laine seurakunnilta. Iloa sydämiin Päivi Sormunen osallistui iltaan miehensä ja 11-kuukautisen Selinan kanssa. Käymme Hervannan seurakuntakodin vaunujengissä, josta sain liput, Sormunen kertoo. Äiti kuvaili iltaa tunnelmalliseksi. Tämä oli tosi kiva yllätys seurakunnilta, hän kiittää. Tassuteatterin valokeilassa jumpattiin, laulettiin ja huvituttiin tiernapoikien kera. Sama vanha tarina on Koiramäessä ihan mahtava. Raskas tarina, mutta hauska näkökulma. Koirahomma tuo kevennyksen, miettii Laine. Toivottavasti Koiramäen joulukirkosta tulee paikallinen jouluperinne, Eskelinen toivoo. Elisa af Hällström Emily Pentti nautti yhdessäolosta lapsensa Elli Piresin kanssa. Hänen ja ystävän lasten mielestä eläimet olivat parasta Koiramäessä. Juttuseurana oli Heidi Repo (vas.) Tampereen seurakuntien yhteiskunnallisesta työstä. Tiloissamme asiakaspaikkoja 70 hengelle Aikuisten ihmisten neuvonta- ja asuntopalvelut Apunasi, kun Sinua askarruttavat talouteen, varallisuuteen ja omaisuuteen liittyvät kysymykset. Apunatar Oy Liljankuja Tampere p Terveydenhoitotarvikkeet PIATEEKISTA SÄÄSTÄ NYT: pestävä 85x85 cm vuodesuoja 29 (49 ) Apuvälineet, terveyskengät, tukisukat, Medima angoralämmittimet jne. PIATEEKKI Näsilinnankatu 27, p TILAA NETISTÄ: piateekki.fi KOTI KAUNIIKSI Verhoilemme teidän keittiön tuolit, sohvat, nojatuolit Kankaista hyvät valikoimat. Valmistamme myös teille sohvia määrämitoilla, haluamallanne kankaalla. JUHLAKESKUS Kun on aihetta juhlaan... muistotilaisuudet perhejuhlat ristiäiset Kalevan puistotie 7, TAMPERE, p sähköposti: Pitopalvelua myös haluamiinne tiloihin Verhoilua 25 vuoden kokemuksella Verhoiluliike Yli-Heikkilä Nyyrikintie 1, Tampere tukea & apua Soita seurakuntien avunvälitykseen, p arkisin klo täytä avunpyyntölomake osoitteessa suurellasydamella.fi tule käymään Seurakuntien talon ala-aulassa, Näsilinnankatu 26, arkisin klo LAKITOIMISTO RAJAMÄKI l perunkirjoitukset ja perinnönjaot l avioerot ja ositukset l lasten huolto-, tapaamisja elatusasiat l testamentit, avioehdot ja edunvalvontavaltuutukset l kauppakirjat ja sopimukset l riitaoikeudenkäynnit l rikosoikeudenkäynnit Maksuton puhelin- ja sähköpostineuvonta Itsenäisyydenkatu 2, Tre Ammattilaiset palvelevat Jalkahoidot Jalkahoito kotikäyntinä 50 Jalkahoidon ammattitutkinnon suorittanut sairaanhoitaja Satu laurell p Selkä kuntoon Rentouta selkäsi! Lordos-selkälauta 95 Tilaa tai poikkea Mephisto, Satamakatu 8, Tampere (Teisko + 5 ) Pianonviritys PIANON- VIRITYKSET Juha Yli-Knuuttila Puh Yritys, yhteisö ja oppilaitos, varaa paikkasi NYT! KOULUTORI SUURELLA SYDÄMELLÄ VAPAA PÄÄSY! Maakunnan suurin rekrytointi- ja koulutustapahtuma Jo yli työpaikkaa! klo 9-16 Tampereen messukeskus, E-halli klo Nokia, Tredun liikuntasali TKL:n nonstop-bussit messukeskukseen

12 12 SILTA 1/2015 Viidestä oppilaitostyöntekijästä neljä on pappeja. Pastori Mervi Ulmanen päivystää Tampereen Teknillisen Yliopiston Festiakappelissa keskiviikkoisin sekä pitää messun joka toinen viikko. Keskeisintä on sielunhoitokeskustelu opiskelijoiden kanssa, Ulmanen kertoo. Oppilaitosdiakoni Hanna Koivisto (oik.) osallistuu opiskelijoiden ryhmäytyksiin. Koivisto ja lentokoneasentajat kiipesivät hävittäjäkone Drakenin päälle. Saara Heikkilän solmut alkoivat selvitä diakonin avulla. TEKSTI: Elisa af Hällström KUVAT: Rami Marjamäki Henkinen tuki on opiskelijalle tärkeintä Moni opiskelija puntaroi uuden edessä elämäänsä, eikä samaan aikaan selviä siitä. Tampereen seurakuntien oppilaitostyöntekijät kohtaavat jatkuvasti opiskelijoita, joilla etenkin rankka tausta on vienyt umpikujaan. Sekä ammattiopistossa että korkeakoulussa opiskelevalle ja myös työntekijöille on tarjolla käytännön apua ja henkistä tukea. Juttelemaan voi mennä kaikesta maan ja taivaan välillä. Oppilaitosdiakoni Hanna Koiviston työhuoneella Tampereen ammattiopistossa on käynyt tänä syksynä reilut 30 asiakasta. Pyrin tapaamaan apua tarvitsevan heti ja teen tilastoraportteja vasta sen jälkeen. Sanon, että puhelinkin on auki, saa soittaa. Se on hyvä henkinen tuki tärkeintä, mitä voin antaa, Hanna Koivisto kertoo. Yhdessä ratkotaan arkaluontoisia asioita, kuten kiusaamista ja vaikeuksia ihmissuhteissa. Jotkut käyvät kerran ja huoli selviää. Joidenkin kanssa on tavattu parin vuoden ajan. Moni miettii, onko valinnut oikean alan. Enemmistö opiskelijoista on alaikäisiä, Koivisto sanoo. Todellista apua Suomessa vanhempien tulot vaikuttavat lapsen tukiin 21-vuotiaaksi asti. Koivisto näkee ajan ilmiönä sen, ettei perhe pysty tai osaa auttaa lastaan. Pienet tulot, yksinhuoltajuutta, ihmissuhdeongelmia, diakoni listaa syiksi. Joskus olen ainoa onnittelija valmistujaisjuhlassa. En korvaa vanhempaa ja jokapäiväistä verkostoa. Kuuntelen, tuen ja autan tukiasioissa, asunnon hankinnassa ja järjestän ruoka-apua, hän kuvailee. Yksinäisyys poikii huolia koulu- ja lähielämään. Velat ja luottotietojen menettäminen painavat monia. Kädessä voi olla uusi kännykkä ja rahat loppu. Motivaatio puuttuu, kun ei ole rahaa. Osa nuorista ei tajua rahankäyttöä. On jopa kysytty, miten opintolaina eroaa pikavipistä, Koivisto valaisee. Oppilaitostyössäkin on huomattu, että nuorilla on aiempaa enemmän mielenterveyshuolia. Uskon konkreettisiin tukitoimiin masennuslääkkeiden sijaan tai niiden lisäksi, diakoni huomauttaa ja kertoo jalkautuvansa mielellään opiskelijoiden keskuuteen koulupäivinä. Lähden mukaan konserttiin, messuun tai nuorten toimintaankin, hän herättelee. Langat solmussa Kun Saara Heikkilä, 22, muutti Oulusta Tampereelle, taakse jäi tuttu tukiverkosto, kuten lapsuudenperhe. Sain silloin apua seurakunnan diakonilta, nelivuotiaan pojan äiti kertoo. Kun haaveissa olleet vaatetusalan opinnot alkoivat viime syksynä, taloudellisesti on taas haastavaa. Heikkilällä oli matala kynnys hakea uudestaan apua kirkolta hyvän kokemuksen jälkeen. Tarvitsemme isomman asunnon. Aluksi iski paniikki. Ei ole rahaa, virastot pitää soitella läpi, hoitaa kouluhommat, tehdä ruokaa. Tuntui, että on liian monta lankaa käsissä. Lopulta tapasin Hannan. Asunnonhakukin mätti maksuhäiriöiden takia. Oon käynyt puhumassa vaikka kenelle, mutta oppilaitosdiakonin olen kokenut helpoiten lähestyttäväksi ja saanut oikeasti apua, nuori äiti kiittää. Heikkilän kolmihenkinen perhe kuuluu Harjun seurakuntaan. Nuori äiti on käynyt juttelemassa tai soittanut Koivistolle, jos jokin on painanut mieltä ja saanut ruoka-apuakin. Hän on suositellut diakonin tapaamista luokkakavereillekin. Monet ovat ajatelleet, että pitää kuulua kirkkoon. Ei tunnuta tietävän, että kirkon ovet ovat auki kaikille, Saara Heikkilä muistuttaa. Sumusta valoon Miina, 24, valmistuu pian käsi- ja taideteollisuusalalta ja se on monen ponnistelun tulos.

13 SILTA 1/ Pastori Kati Eloranta tapaa koululaisia muun muassa Lasten katedraalissa. Toisen auttaminen on arvokkainta, mitä voi olla. Ei jätetä ketään, kiteyttää rankkaa elämää nähnyt Miina. Sain kallisarvoista apua ja voimia. Tänään pystyn seisomaan omilla jaloillani. Jaakko Lahtinen valmistuu keväällä pukuompelijaksi. Hanna Koivisto on auttanut mäissä ja mutkissa. Ensimmäistä kertaa olen voinut elää sellaisten ihmisten kanssa, joilla ei ole päihde- tai mielenterveysongelmia, hän tiivistää lapsuudesta tähän päivään. Aina ei ole ollut edes paikkaa, jonne mennä. Shokkivaihe alkoi kahdeksanvuotiaana, kun alkoholisoitunut äiti jätti perheen. Isä masentui ja joi. Miina eli sumussa, ei viihtynyt koulussa, eikä kotona. En jaksanut keskittyä. Lopulta isä sanoi, että nyt saat lähteä. Olin 16. Hän muutti äidin luokse, ja teini alkoi pitää huolta hänestä. Tilanne päätyi huostaanottoon ja oman tuetun asunnon saamiseen. Löytyi poikaystävä, joka muutti Miinalle ja käytti huumeita. Suhteessa tapahtui järkyttäviä asioita. Ajauduin entistä huonompaan jamaan. En käyttänyt enää pelkkää alkoholia, vaan elämäni pyöri entistä enemmän kaikenlaisten päihteiden ympärillä, Miina kertoo. Itsetuhoiselle poikaystävälle sattui onnettomuus ja pari erosi. Jo ennen isän luota muuttoa Miina oli tutustunut oppilaitosdiakoniin, joka auttoi nytkin. Järjestyi koti, huonekaluja, vaatteita ja ruokaa. Tulen aina muistamaan sen. Hannasta huokuu välittäminen ja hänellä on sydän mukana, Miina kiittää. Miina pääsi kuntouttavaan työtoimintaan Messiin, joka on ohjaus- ja toimintakeskus nuorille ja nuorille perheille. Toiminnasta vastaavat Tampereen seurakuntien perhediakonia ja Nuorten Miesten Kristillinen Yhdistys. Tapasin ihmisiä, joilta sain ymmärrystä ja rakkaudellisuutta, Miina pohtii. Sittemmin tukitoimia ei ole tarvittu. Sain kallisarvoista apua ja voimia. Tänään pystyn seisomaan omilla jaloillani. Koulu on kasvattanut ja olen terveessä ympäristössä. Nykyinen avomieheni on suuressa osassa siinä, että sain elämäni järjestykseen, Miina iloitsee. Vedä kummia hihasta Tampereen seurakuntien työntekijät jalkautuvat lähes jokaiseen tamperelaiseen kouluun. Seurakuntien nuorisotyönohjaajat sekä osa papeista toimivat koulukummeina tai yhdyshenkilöinä. Jokaisella on kontollaan 1 3 koulua. Messukylässä on nuorisotyönohjaajien lisäksi omat koulupapit ja Harjussa joka koululla oma nuorisotyönohjaaja, selvittää vs. koulutyön pastori Kati Eloranta. Seurakuntatyö kouluilla on yhteistyötä, jossa otetaan yhdessä vastuuta ja kannetaan huolta lapsista ja nuorista. Lähtökohtana on tukea koulujen antamaa uskonnonopetusta ja arvokasvatusta. Koulukummit, samoin kuin oppilaitostyöntekijät, ovat olemassa opettajiakin varten. Kouluilla on yhdysopettaja seurakuntaan päin. Yhteistyö riippuu pitkälti koulun ja koulukummin välisestä aktiivisuudesta, sanoo Eloranta. Kummin voi tavata koululla päivänavauksessa, oppitunnilla, luokkaleirillä ja päivystämässä sekä koulujumalanpalveluksessa kirkossa. Oppilaitostyöntekijätkin päivystävät ja tapaavat opiskelijoita järjestämissään tapahtumissa. Heidän työhönsä kuuluu lisäksi parisuhdeneuvonta, kriisiapu ja aikuisrippikoulut. Oppilaitosten kappelit ovat kaikille avoinna hiljentymiseen. tampereenseurakunnat.fi/toimintaa/opiskelijat

14 14 Silta 1/2015 Hyvä tyyppi Timo Telford kannustaa lapsia ja nuoria liikunnan tai esimerkiksi nikkaroinnin pariin. Tinasotilaitakin hän on valanut nuorten kanssa. Uuden taidon oppimisella voi olla arvaamattoman suuri merkitys nuoren itsetunnolle. Tärkeintä on läsnäolo Timo Telford meni toukokuussa 1994 vapaaehtoistyön kurssille. Olen kulkenut kymmenien lasten ja nuorten rinnalla. Toivon, että matka jatkuu, miettii Telford, joka sai Vuoden aikuinen palkinnon vapaaehtoistyöstä lasten ja nuorten tukihenkilönä. Tunnustuksen myöntää Tampereen kaupungin lasten ja nuorten palvelujen lautakunta. Tukihenkilön voi saada vuotias lapsi tai nuori, joka tarvitsee vaikean elämäntilanteensa vuoksi tuekseen perheen ulkopuolista aikuista ystävää. Timo Telfordilla on ollut jopa kahdeksan tuettavaa yhtä aikaa. Siitä huolimatta hän on onnistunut yhdistämään ansiotyön, vapaaehtoistyön sekä 7-lapsisen uusperheen kiireisen arjen. Telford työskentelee lasten ja nuorten parissa myös ammatikseen, sillä hän toimii ohjaajana Takahuhdin perhekeskuksessa. En ole ihmeitten tekijä, mutta koen olevani oikeassa paikassa, kun saan olla nuorten kanssa omana itsenäni. Telford uskoo läsnäoloon. Kun olen omien lasteni tai tukinuoren kanssa, pyrin olemaan heille aidosti läsnä. Tietokoneet ja puhelimet pannaan kiinni. Silloin tehdään jotakin yhdessä tai jutellaan. Miestä harmittavat vanhemmat, jotka uppoutuvat älypuhelimiinsa leikkipuistossa eivätkä kuule lastensa pyyntöjä. Mikä olisi tärkeämpää kuin maistaa lapsen keittämää kurahernekeittoa? Toki annan sitten vauhtia myös viereisen keinun lapselle, samalla, kun annan vauhtia omalleni. Eräs Telfordin tukinuori kuoli parikymppisenä liikenneonnettomuudessa. Muistotilaisuudessa nuoren äiti esitteli minut muille vieraille: tässä on poikani tärkein ihminen. Se oli pysäyttävä kokemus. Ymmärsin tekeväni merkityksellistä työtä. TEKSTI: Kirsi Airikka KUVA:

15 SILTA 1/ KIRKKOVUODEN KIEMUROITA Jeesuksen monta syntymäpäivää Adventista alkava ja tuomiosunnuntaihin päättyvä kirkkovuosi käy läpi kristinuskon keskeiset tapahtumat. Juhlakalenteri on syntynyt pala palalta vuosisatojen aikana. Kristillisiä juhlia ei alettu viettää seuraamalla Jeesuksen elämää aikajärjestyksessä niin, että ensin oli Vapahtajan syntymäpäivä joulu. Pääsiäistä, helluntaita ja loppiaista kristityt juhlivat paljon ennen kuin nykysisältöistä joulua, joka oli varhaiselle keskiajalle saakka loppiaisen varjossa. Loppiaista (kreik. epifania = taivaallinen ilmestys) suuri osa kristikuntaa viettää tammikuun kuudentena. Silloin on muistettu Jumalan ihmiseksi syntymistä ja Jeesuksen kastetta. Myöhemmin pyhästä tuli läntisessä kristillisyydessä itämaan tietäjien päivä. Loppiaisperinteessä viisaat miehet osasivat lukea vanhoja kirjoituksia ja etsiä vastasyntynyttä kuningasta. He suunnistivat taivaalla näkyneen tähden avulla ja löysivät Beetlehemistä Jeesuksen. Tietäjien määrää saati nimiä ei Raamatussa mainita. Legendan mukaan heitä oli kolme, ja heidän nimensä olivat Melkior, Kaspar ja Balthasar. Eri-ikäisiä miehiä pidettiin kuninkaina, jotka hallitsivat silloin tunnettuja maanosia Eurooppaa, Aasiaa ja Afrikkaa. Maalliset hallitsijat kalliine lahjoineen tulivat kunnioittamaan Kristusta kuninkaana. He olivat pakanoita, joten Jeesus-lapsen luona eriuskoiset kohtasivat hyvässä hengessä. Tietäjiä pidetäänkin ensimmäisinä lähetystyöntekijöinä, ja loppiainen muistuttaa kirkon lähetystehtävästä. Jeesus on valo kaikille maailman kansoille. Itämaan tietäjien matka jatkuu yhä: kolme kuningasta ei esiinny sattumalta Ruotsin valtakunnan vaakunassa. Joulun kehittymistä omaksi juhlakseen jarrutti vastustus kristittyjen keskuudessa. Jotkut pitivät vääränä juhlia Jeesuksen syntymäpäivää samaan tapaan kuin kunnioitettiin pakanajumalia, faaraoita tai Herodesta. Kiistaa oli myös opillisista kysymyksistä. Lukijalta Jäljet pelottavat Nimittäin tämä sateenkaarivillitys, joka on nyt nähtävissä joka paikassa seurakunnissa ja jopa herätysliikkeissäkin. Tämä homojen ja lesbojen näyttävä esiintulo ja heidän näkemystensä puolesta puhuminen on aivan pääasioita tänä päivänä. Hämärän peitossa näyttää olevan tieto siitä, mitä Jumala on Sanassaan ilmoittanut. Hän on viisaudessaan antanut meille ihmisille vapauden valita. Edessämme on elämä tai kuolema, kumman me valitsemme, se meille annetaan. Kolmatta vaihtoehtoa ei ole. Sekä Vanhassa että Uudessa testamentissa sanotaan selvästi, että tämä ei ole luonnollinen yhteys, jota Jumala on tarkoittanut. Luodessaan miehen ja naisen Hän sanoi: Lisääntykää ja täyttäkää maa. Itse en ainakaan haluaisi syntyä sellaiseen perheeseen, josta puuttuu joko isä tai äiti tarkoituksella valittuna elämänmuotona. Jos joku ei ole koskaan lukenut, mitä sanotaan Raamatussa, otan tähän katkelman Paavalin kirjeestä roomalaisille 1. luku (v. 38 käännös): Sillä Jumalan viha ilmestyy taivaalta kaikkea ihmisten jumalattomuutta ja vääryyttä vastaan, niiden, jotka pitävät totuutta vääryyden vallassa Jatkon voi lukea Raamatusta. Hyvin monissa kirkoissa on tuli alttarilla sammunut. Yhteys Jumalaan on katkennut. Kirkon sanoma on vesitetty ja se on käynyt mauttomaksi. Jeesus kyllä vielä tässäkin ajassa parantaa synnistä, kuolemasta ja perkeleen vallasta. Hän ei halua olla vain päässä ja puheissa, vaan haluaa uudestisynnyttää meidät elämään toivossa ja asua meidän syntisissä sydämissämme. Häneltä yksin saamme voimaa ristiinnaulita himomme ja halumme. Helena Tuomi Hieno joulukalenteri Seurakunnan lähettämä joulukalenteri on aivan mahtava idea! Hienosti nivottu Keskustori-maisemalla kohdentumaan tamperelaisille. Vertailuna Aamulehden lähettämä kalenteri, jossa ei joulun sisältämään ilosanomaan viittaa mikään, vaan on tonttuhömppää täynnä. Taina Tuomenoja Kiitoksia Silta on hieno lehti, ihania juttuja. Minä saan sen Helsinkiin. Haluan kiittää sisällöstä. TEKSTI: Pirjo Silveri Mestarin merkkipäiväksi on aikojen saatossa ehdotettu muitakin kuin meille tuttu joulupäivä, muun muassa 2. tammikuuta, 18. huhtikuuta, 20. toukokuuta ja 17. marraskuuta Toisella vuosisadalla elänyt kirkkoisä Irenaeus esitti Jeesuksen sikiämisen tapahtuneen 25. maaliskuuta (Marian ilmestyspäivä), laski siitä 9 kuukautta eteenpäin ja sai syntymäpäiväksi Lännen kirkossa eletään näin, idän kirkot päätyivät laskutoimituksessaan tammikuun kuudenteen. Jo antiikin aikaan ajateltiin suurmiesten kuolinpäivän olevan sama kuin heidän alkunsa, joten Jeesuksen kuolinpäivä saatettiin nähdä hänen sikiämisen päivänään. Nykyisen joulumme aikaan muinaiset roomalaiset viettivät voittamattoman auringon juhlaa. Kristittyjä on syytetty perinteen omimisesta ja joulun sijoittamisesta vanhan pakanallisen juhlan paikalle. Kaksi tarinaa yhdistyy kuitenkin luontevasti. Talvipäivänseisauksen aikaan valo alkaa päivittäin lisääntyä, ja siinä on vahva vertauskuva Jeesuksen syntymälle. Kirkkovuoden käänteitä esittelevässä sarjassa asiantuntijana on pastori Heikki Repo. Lue lisää: siltalehti.fi Olisi kiva, että esittelisitte joskus Tampereen kirkot. Tampereella on hienoja kirkkoja. Torbjörn Åhman Suuri kiitos ystävällisestä ja asiantuntevasta palvelusta, jota sain eri henkilöiltä seurakunnassa selvitellessäni ei niin suoraviivaista ja yksinkertaista asiaa. Minna Savolainen Oikaisuja Joulukuun Sillan seurakuntavaalijutussa sivulla 6 oli luottamushenkilöiden lukumäärä ja sukupuolijakauma väärin. Tampereen seurakuntien luottamushenkilöiksi eli yhteiseen kirkkovaltuustoon ja seurakuntaneuvostoihin vuosiksi valittiin yhteensä 123 ihmistä, joista kaksi kolmasosaa eli 83 on naisia ja 40 miehiä. Sivulla 16 jutussa Pappeja tarvittiin kotona Kuuterselässä haavoittuneeksi oli virheellisesti mainittu Jaakko Pelttari. Haavoittumisesta ja papin läsnäoloista kertoi kuitenkin Matti Lehtinen. Sivulla 19 Tarina Mariasta ja Joosefista -jutussa Anu Neuvosen sukunimi oli vaihtunut. Toimitus pahoittelee virheitä. SAARNAVUORO Ville Aalo Pastori Yhteiskunnallinen työ Englanninkielinen toiminta Olemme nimeltä kutsuttuja Mistä tekstistä saarnaat? Saarnaan Markuksen evankeliumin ensimmäisen luvun alusta, jossa kerrotaan Johannes Kastajan toiminnasta ja Jeesuksen kasteesta. Tarkkasilmäinen lukija voi ihmetellä, miksi saarnaan tästä kohdasta. Tähän on syynä se, että ICCK:ssa (International Congregation of Christ the King) messut toimitetaan Anglikaanisen kirkon liturgialla. Evankeliumitekstit poikkeavat useimmiten luterilaisen kirkkomme teksteistä. Mikä on saarnasi näkökulma? Johannes Kastaja oli mielenkiintoinen kaveri. Hän ilmestyi erämaasta julistamaan ja kastoi kokonaisia kansanjoukkoja. Johannes Kastaja oli erittäin vetovoimainen mies, jolla oli lukuisia seuraajia. Silti hän ei asettanut itseään jalustalle, vaan toimi Jeesuksen esitaistelijana raivaten hänelle tien. Pyhän evankeliumi kertoo omalla kielellään siitä, että kaste on lahja. Kyse ei ole vain riitistä, vaan paljon syvemmästä asiasta. Kaste on muistutus Jumalan huolenpidosta ja voimavara arkeen. Mitä haluat saarnassasi viestiä? Kaste on ainutkertainen ja ainutlaatuinen tapahtuma. Silloinkin, kun elämä heittelee sivupoluille tai on vaikea tuntea Jumalan läsnäoloa, meillä on kaste turvana. Kyselen muun muassa, mitä aikuiselle merkitsee se, että hän on aina Jumalan lapsi. Mitä merkitsee, että olemme nimeltä kutsuttuja? Oliko tekstissä jotain vaikeaa? Kohta on kovin tuttu eikä uusia näkökulmia ole aina helppo löytää. Toisaalta kasteessa ollaan juuri perusasioiden äärellä ja sen merkitystä on syytä pitää esillä. Kaste on muistutus Jumalan huolenpidosta ja voimavara arkeen. Löydätkö päivän teksteistä yhtymäkohtia omaan elämääsi? Johanneksen asenne Jeesusta kohtaan on hieno: tärkeintä en ole minä vaan Hän. Tätä asennetta tarvitaan kristityn elämässä ja myös papin ammatissa. Kaste on yksi tärkeimmistä asioista papin työssä, koska tapahtumassa saa olla mukana ihmisten elämän merkityksellisimmissä hetkissä. Myös isänä omien lasten kastejuhlat ovat yksi elämäni kohokohdista. Minkä kirjan olet lukenut viimeksi? Luin viimeksi skotlantilaiskirjailija Irvine Welshin kirjan Skagboys. Elämää on hyvä tarkastella monista näkökulmista ja siihen kirjallisuus tarjoaa oivan mahdollisuuden. Jos katsoo maailmaa vain omien lasiensa läpi, elämän moninaisuus voi jäädä ymmärtämättä. Mikään ei ole mustavalkoista. Ville Aalo saarnaa English Servicessa, joka pidetään Vanhassa kirkossa sunnuntaina kello English Service in the Old Church 11th of January at 4pm. Reverend Ville Aalo

16 16 Silta 1/2015 tiesitkö Vuoden ollessa aluillaan monet tekevät uuden vuoden lupauksia. Kenties ajatuksissa on terveys tai muu hyvinvointi muutama kilo vyötäröltä pois ja enemmän kuntoilua. Kielitaitoakin voisi parantaa... Entä oma sisäinen elämä? Mitä sen hyväksi voi tehdä? Päivän Tunnussana -kirjanen tuo päivittäin lukijansa ajatuksiin Jumalan puhetta Raamatusta, ja on tuonut Suomessa jo yli sadan vuoden ajan. Päivän Tunnussana on minulle tuttu nuoruudesta saakka. Välillä luin partiolaisten Päivän Sanaa, mutta kun en saanut sitä enää käsiini, palasin taas lukemaan Päivän Tunnussanaa, kertoo Elsi Tuomirinne Lielahdesta. Päivän Tunnussanan lukeminen on totuttu tapa se on vähän huono ilmaus, hän naurahtaa. Hänelle Raamatun sana on antanut joissain elämänvaiheissa turvan päivään: on olemassa muutakin kuin päivittäinen meneminen ja tuleminen. Lisäksi saatan kyllä lukea Raamatusta muutakin, mutta vähintään Päivän Tunnussanan. Hankin joka vuosi Päivän Tunnussanan itselleni ja joululahjaksi monelle muullekin, Elsi Tuomirinne sanoo. Silta siltalehti.fi 2. vuosikerta Kustantaja/ julkaisija: Tampereen ev. lut. seurakunnat Toimitus: vt. päätoimittaja Kirsi Airikka, p , toimitussihteeri Asta Kettunen, p , s-posti: ja Osoite: Seurakuntien talo, Näsilinnankatu 26, PL 226, Tampere. Ilmoitusmyynti, -valmistus ja -laskutus: Medialiike, Tampere Myynti, laskutus: Mervi Juutilainen, p , Päivän Tunnussana kuuluu Elsi Tuomirinteen elämään. Sen sanoma kohottaa ajatukset arjesta suureen Jumalaan ja hänen antamaansa turvaan. Hyvä uuden vuoden päätös: Sijaa Päivän Tunnussanalle Miten se laaditaan? Saksan herrnhutilaisten keskuudessa arvotaan edelleen vuoden jokaiselle päivälle kohta Vanhan testamentin noin 1800 Raamatun kokonaissanoman mukaisesta ydinajatuksesta. Lisäksi liitetään ajatusta sivuava Uuden testamentin opetusteksti sekä laajempi raamatunkohta. Sunnuntai- ja pyhäpäivien tekstit ovat Suomen evankelisluterilaisen kirkon kirkkovuoden tekstejä. Lukijalle annetaan myös valmiita rukousaiheita. Näin Tunnussanasta muodostuu tiivis hartauskirja. Saksalainen teologi Dietrich Bonhoeffer laati vuonna 1944 vangittuna ollessaan suomalaisillekin tutun virren 600. Siinä hän kirjoittaa: Hyvyyden voiman uskollinen suoja piirittää meitä, kuinka käyneekin. Jouluaattona 1943 Bonhoeffer kirjoitti: Että tänäkin vuonna saatoimme vaihtaa Päivän tunnussanoja, oli minulle eräs suurimpia joululahjoja. Olin jo monta kertaa ajatellut ja toivonut sitä, mutta en pitänyt sitä enää mahdollisena. Niin tulee tämä kirja, joka on minulle merkinnyt juuri viime kuukausina niin paljon, seuraamaan meitä ensi vuonnakin. Suomalaisen laitoksen nykyinen toimittaja, emerituspiispa Voitto Huotari sanoo Päivän Tunnussanan merkityksestä: Kerran alun perin tietyille ihmisille kohdistettu teksti saa nykyajan lukijassa ja kuulijassa uuden kohteen, uuden osoitteen. Jumalan Henki voi ajankohtaistaa kohdan, kirkastaa sen tämän päivän tilanteeseen viestiksi ja voimavaraksi. Kirjanen ilmestyy tänäkin vuonna. Se tarjoaa sisältönsä perinteisessä muodossa, yllätyksiä ei siinä mielessä ole. Sen sijaan kannen väri, ja kuvitus ja koot vaihtelevat. Antero Puotiniemi karjalanevankelinenseura.net Päivän Tunnussana Ilmestynyt Saksassa vuodesta 1741 alkaen Vuoden 2015 suomalainen versio kirjasen 111. vuosikerta, painos noin kappaletta. Julkaisija Suomessa Karjalan Evankelinen seura Löytyy monista kirjakaupoista Riikinruotsalainen versio Dagens Lösen Ilmoitusvalmistus: Tuija Lautiainen, p , Jakelu: Tampereen Ykkösjakelut Oy. Jakelupalaute: p: Osoitteellinen jakelu: Itella Oy tilaukset: p Taitto: Kotimaa Oy Painosmäärä: kpl Paino: Alma Manu, Tampere ISSN: ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu), Seuraavat lehdet ilmestyvät: 4.2., aineisto mennessä, 4.3., aineisto mennessä. kolumni Alexandra Salmela Kirjoittaja on tamperelainen kirjailija, kääntäjä ja teatteridramaturgi, joka on syntyisin Tšekkoslovakiasta. Hän harrastaa taidetta, retkeilyä ja capoeiraa. Salmela pitää puista. Turhuuden uhrien muistoksi Joulu on ohi. Siitä muistuttavat enää pinkeät vatsat ja Keskustorin joulupuu, joka seisoo yhä yksinäisenä keskellä mukulakivistä parkkipaikkaa, syrjässä kaikesta ja kaikista odottamassa viimeistä päiväänsä häpeäpaalussa. Antiikkinen valoköynnös ei peitä kuivuvan kuusen kauneuspuutteita, pikemmin korostaa vaikutelman tragikoomisuutta. Puuta käy sääli. Sitä pilkattiin rumaksi; joulutorin kammottaville pressuteltoille kriitikon silmät jäivät sokeiksi. Joulutori, kylmä, sisäänsä sulkeutunut linnoitus, on purettu viikkokausia sitten. Puu vartioi yhä sitkeästi joulun henkeä, jota meillä ei enää ole syytä eikä halua muistella: se kuuluu menneisyyteen, edelliseen vuoteen, jossa saatoimme möhliä yhtä ja toista asiaa. Minä kirjoitan muotopuoli joulupuusta, jotta se ei katoaisi joulupuiden loputtomaan jatkumoon. Idyllisissä mielikuvissa joulukuusi loistaa pimeyteen kondensoitua joulutaikaa kaupungin jouluhulinan sydämenä: sen ympärillä tanssivat tontut ja laulavat lapset, uteliaat peurat haistelevat tuuheiden oksien alle kätkettyjä salaisuuksia. Tarvitsemmeko Tampereella joulukuusen muuhun kuin ainaiseen kilpailuun Turun kanssa? Tässä kaupungissa puu syrjäytettiin aidatun torin ulkopuolelle. Ilon sijaan sitä ympyröi täydellinen välinpitämättömyys, jonka satunnaisesti rikkoo kenkien kopina tai rämisevän auton yödisko. Kukaan sitä ei huoli, kukaan siitä ei piittaa. Se on tarpeeton, mutta seisoo silti torilla symboloimassa juhlaa, jonka perimmäinen sekä perimmäistä perimmäisempi merkitys on haihtumassa unholaan. Niin moni asia tehdään vain pinttyneen tavan vuoksi muistamatta enää sen syytä, saamatta siitä iloa, hampaita kiristäen mutta kun on pakko, on pakko. Sillä niin on aina tehty, se kuuluu asiaan. Ja muuallakin on, muilla. Emmekä me niitä huonompia ole. Kenties kannattaisi kysyä itseltämme, tarvitsemmeko Tampereella joulukuusen muuhun kuin ainaiseen kilpailuun Turun kanssa. Terve puu olisi voinut jatkaa elämäänsä metsässä sen sijaan, että se kaadettiin ihmisten pilkattavaksi, kauneuskilpailun häviäjäksi ja näin ollen paikallisten suureksi pettymykseksi. Vain vähäsen etäämmällä, Vanhan kirkon vieressä, seisoo toinen havupuu, melkein yhtä suuri kuin se tuotu, mutta elävänä se kasvaa yhä, vaikka latva haarautuukin kahtia. Joulukuusikaipuun iskiessä sitä voitaisiin koristella valoilla, enkeleillä, köynnöksillä tai talipalloilla vuodesta toiseen, aina koreammaksi. Minä pidän kauniista asioista. Eikä minulla ole mitään perinteitä vastaan. Mutta perinteiden noudattaminen pelkän noudattamisen takia, puolittain ja hutiloiden, pintapuolisesti ja sieluttomasti, on turhaa. Suureleistä turhamaisuutta voi antaa anteeksi, turhan tekemistä ei. Lue kirjailijan esittely: siltalehti.fi

17 Silta 1/ Matematiikkaa kummioppilaille Yläkoulun 8. luokkalainen George pyyhältää sisään. Hän on tulossa matematiikan tukiopetustunneille. Ongelmana vain on, että hän on kaksi tuntia myöhässä. Onneksi opettajana toimiva Suomen Lähetysseuran harjoittelija Hanna Sarikka on hyvin joustava. Hän on valmis ottamaan pojan vastaan. Onhan Georgella hyvä syykin myöhästymiseen; hän on ollut hankkimassa puuttuvia henkilöllisyyspapereitaan. Botswanan toiseksi suurimmassa kaupungissa, Francistownissa, toimii Botswanan luterilaisen kirkon alaisuudessa Tsholofelong-ohjelma (Toivon paikka). Ohjelman tavoitteena on auttaa orpoja ja syrjäytymisvaarassa olevia lapsia ja nuoria eteenpäin koulutiellä aina aikuisuuteen asti. Sen piirissä on 30 päiväkoti-ikäistä, noin sata kouluikäistä ja 15 ammattikoulutuksessa olevaa lasta ja nuorta. Myös heidän vanhempansa, useimmiten yksinhuoltajaäidit tai -isoäidit, saavat tukea ohjelman kautta. Lähetysseuran kummityö tukee ohjelmaa. Hanna Sarikka on Lahdesta kotoisin oleva, Tampereelta valmistunut matematiikan ja fysiikan opettaja. Hän on tehnyt opinnäytetyönsä matematiikan oppimisvaikeuksista ja siitä, miten joskus vaikeuksia Hanna Sarikka opettaa matematiikkaa Obonyelle ja Georgelle. aiheuttavat kielteiset asenteet matematiikkaa kohtaan voitaisiin muuttaa. Hän on myös käynyt Lähetysseuran esikoulutuskurssin, jonka jälkeen on mahdollisuus hakea harjoitteluun Lähetysseuran työalueille. Onnistumisen kokemuksia Kun pikkuhiljaa aloin tutustua oppilaisiin ja tehdä tehtäviä heidän kanssaan, olemme saaneet onnistumisen kokemuksia molemmin puolin. Matematiikka ei todellakaan ole mieluinen oppiaine kaikille. Sitten, kun olemme tehneet harjoituksia ja oppilas on oivaltanut jotain ja innostunut, se palkitsee opettajankin. Hannan harjoittelu kesti Tunnustus veteraanityöstä Tampereen seurakuntien diakoni Helena Kuisma on saanut Suomen Valkoisen Ruusun I luokan mitalin kultaristein. Se on myönnetty kokonaisvaltaisesta työstä veteraanien parissa itsenäisyyspäivänä. Kuisma on tehnyt veteraanityötä yli 20 vuotta järjestämällä kuntoutusjaksoja veteraaneille ja heidän puolisoilleen. Hän on tehnyt heidän luokseen kotikäyntejä ja antanut henkistä tukea. Kuvittaja Markku Mäkelä aloittaa Sillan pilapiirtäjänä. Marja Alastalo Veteraaneja on Tampereella alle tuhat. Heistä vajaa viidennes jaksaa yhä lähteä mukaan johonkin toimintaan, Kuisma arvioi. Seurakuntien järjestämässä kuntoutuksessa on viime vuosina ollut mukana vuosittain 25 veteraania. Helena Kuisma vastaanotti Suomen Sotaveteraaniliiton ansiomitalin Tampereella kolme kuukautta. Siinä ajassa ei ehdi tehdä ihmeitä, mutta on hieno ja arvokas asia, että muutamienkin viikkojen opetuksen aikana oppilaat ovat saaneet onnistumisen elämyksiä. Suomen Lähetysseuran kummityö on pitkäjänteistä työtä lasten koulunkäynnin tukemiseksi ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Tuki käytetään lasten koulunkäyntikuluihin sekä tarvittaessa terveydenhuoltoon ja muihin elinkustannuksiin. Kummin tuki muuttaa lapsen elämän. Marja Alastalo Liity kummiksi: tai p Silta sai uuden pilapiirtäjän Kuvittaja Markku Mäkelä aloittaa Sillan pilapiirtäjänä. Täysipäiväisenä piirtäjänä olen raapustellut jo yli 25 vuotta, ilman koulutusta. Aikaisemmin työskentelin ruumiillisessa työssä Turun telakalla, kunnes piirtelyharrastuksesta kasvoi ansiotyö, kertoo Mäkelä, joka on kotoisin Liedosta. Mäkelä ei ole aiemmin piirtänyt seurakuntalehtiin. Toimituksen yhteydenotto alkoi kuitenkin kiinnostaa. Nettisivuilta kävin vilkaisemassa, minkälaisesta aviisista on kyse. Lehti vaikutti mukavalta ja asialliselta, ja niin rohkenin sotkeutua mukaan. Mäkelän mukaan pilapiirros toimii lehdessä kevennyksenä. Mukavaa kuitenkin, jos piirros joskus herättäisi katsojassaan uusia näkökulmia, loukkaantumatta. Mäkelän piirros on lehden sivulla 20. Luotettava asiantuntija yli 60 vuoden kokemuksella MAKSUTON NEUVONTA Teitä palvelee Aila ja Kalevi Alanen sekä Mikael Salo Tuomiokirkonkatu 26, vastp. Stockmannia, Tampere Asiakkaillemme maksuton pysäköinti Stockmannin parkkihallissa ja P-Hämpin parkkiluolassa Puh. (03) myös liikeajan jälkeen ark Tammerkosken Kukka- ja Hautauspalvelu Luotettavaa palvelua ja asiantuntemusta kaikissa hautaukseen liittyvissä asioissa. Rongankatu 2, Tampere, puh Kalevan puistotie 17 p. (03) Sinulle, joka olet menettänyt läheisesi palveleva perheyrityksemme PÄIVYSTYS 24 h Kauppakatu 12 p. (03) Aleksanterinkatu 15 (htsto Vuori) p. (03) Meillä on lähes vuosisata hautausalan kokemusta Tampereella. P U O L U S T A J A - elämän eri vaiheissa Haluatko keskustella parisuhdettasi askarruttavista asioista? Parisuhdepysäkille ovat tervetulleita 60+ -ikäiset sinkut, parit, lesket ja eronneet, jotka haluavat jutella parisuhteeseen, seksuaalisuuteen ja erilaisiin elämäntilannemuutoksiin liittyvistä asioista. Parisuhdepysäkille voi tulla juttelemaan työntekijän kanssa joko yksin tai kumppanin kanssa yhdessä. Tavoitteena on löytää uusia voimavaroja ja vuorovaikutustapoja sekä edistää seksuaaliterveyttä ja lisätä elämänhallintataitoja. Parisuhdepysäkin palvelut ovat luottamuksellisia ja maksuttomia. Lämpimästi tervetuloa! Parisuhdepysäkki Tuomiokirkonkatu 15 D 4. krs, Tampere Soita ja varaa aika Arkut, kuljetukset Asiakirjat Kukat ja sidontatyöt Muistotilaisuudet Pitopalvelut Hautakivimyynti

18 18 SILTA 1/2015 Messukylän kanttorit Heikki Hinssa (vas.), Petri Karaksela, Hanna Kataja, Maiju Häyrynen, Katja Viljamaa ja Miia Moilanen esiintyvät ensimmäisessä Bach-konsertissa. Esiintyjänä on myös "maestron" oikealla puolella oleva musiikkisihteeri Petra Perttula. Bachia kaikelle kansalle TEKSTI: Kirsi Airikka KUVA: Kun ryhmä Tampereen seurakuntien kanttoreita alkaa kertoa suhteestaan Johann Sebastian Bachin musiikkiin, tarinatuokiota voisi luultavasti jatkaa tuntikausia. Osa on imenyt vaikutteita säveltäjän musiikista jo lapsena, mutta viimeistään opiskeluaikana Bach räjäytti nuorten kanttorinalkujen tajunnan. Tämän innostuksen ja monesta suunnasta tulleiden aloitteiden pohjalta syntyi Tampereen seurakuntien Bach konserttisarja. Seurakuntien rakenneuudistuksen myötä kanttorit halusivat yhdistää voimansa ja tehdä jotakin yhteistä. Tänä vuonna tulee myös kuluneeksi 330 vuotta Bachin syntymästä, perustelee Tampereen seurakuntien musiikkisihteeri Petra Perttula. Sarja sisältää 13 konserttia, jotka järjestetään kuudessa kirkossa. Perttulan mukaan luvassa on monipuolinen kokoelma, jossa kuullaan urku- ja kuoromusiikkia, soolokantaatteja ja monia orkestereita. Sarjan avajaisia vietetään Messukylän kirkossa sunnuntaina 25. tammikuuta konsertissa, jossa Messukylän seurakunnan kanttorit esittävät Bachin urku- ja kuorokoraaleja kirkkovuoden alkupuolelta. Sarjan helmiä ovat Jan Lehtolan urkukonsertti 15. helmikuuta Pispalan kirkossa sekä H-mollimessu 29. maaliskuuta Tuomiokirkossa. Huippuhetkiä ovat myös kanttoreiden konsertti 26. huhtikuuta Tuomiokirkossa ja adventtikonsertti 29. marraskuuta Aleksanterin kirkossa. Kantaateilla oli merkittävä osuus Bachin tuotannossa ja kehityksessä säveltäjänä. Matteus-passion ohella Jouluoratorio on yksi musiikin historian tunnetuimpia teoksia. Se on itse asiassa kuuden joulukantaatin sarja, kertoo Eteläisen seurakunnan kanttori Markku Ylipää. Hän tutustui barokkimusiikkiin, Bachiin ja Händeliin, keskikouluaikana. Päätin, että minusta tulee kanttori. Unelmani oli, että saisin oman kirkon, jossa saan soittaa, laulaa, johtaa kuoroa ja säveltää. Liitin unelmani iltarukoukseeni. Niin tapahtuikin! Ensikosketus säveltäjään syntyi, kun hän vauvana makasi appelsiinilaatikossa urkuparvella kanttoriäidin soittaessa Bachia. Älykästä musiikkia Johann Sebastian Bach ( ) oli saksalainen säveltäjä, kapellimestari ja urkuri. Klassisen musiikin ammattilaisten mukaan hän on barokin ja samalla koko taidemusiikin historian merkittävimpiä säveltäjiä. Bach sävelsi kaikkia aikansa teostyyppejä oopperaa lukuun ottamatta. Mikä sitten tekee säveltäjästä niin ainutlaatuisen? Bachin musiikki koskettaa uskomattomalla tavalla. Sen sanotaan aktivoivan aivoja erityisen paljon, koska se on matemaattista ja älykästä. Samalla se kuitenkin on kansantajuista, miettii Eteläisen seurakunnan johtava kanttori Martti Syrjäniemi, joka sai ensikosketuksen säveltäjään, kun hän vauvana makasi appelsiinilaatikossa urkuparvella kanttoriäidin soittaessa Bachia. Esimerkiksi Uuden vuoden koraalissa Das alte Jahre vergangen ist on 365 säveltä ja 12 tahtia. Niitä voi yrittää laskea, hymyilee Syrjäniemi. Aleksanterin kanttori Riikka Viljakainen ihailee Bachin symboliikkaa. Vertauskuvat ovat läsnä vahvasti kaikessa Bachin musiikissa. Esimerkiksi jouluiseen urkukoraaliin on kätketty kehdon keinuntaa kuvaava rytmi, miettii Viljakainen, joka itse sai nauttia Bachin juhlavuoden upeista kantaattijumalanpalveluksista ja konserteista vuonna 2000 opiskellessaan Saksassa. Viides evankelista Viljakaisen mukaan on sääli, jos Bachin isoja kirkkomusiikkiteoksia esitetään vain konserttitaloissa. Jos kenenkä, niin meidän kanttoreiden tehtävä on tuoda Bachin kirkkomusiikki seurakuntalaisten ulottuville. Myös Messukylän johtava kanttori Petri Karaksela korostaa Bachin hengellistä merkitystä. Hän merkitsi jokaisen sävellyksensä loppuun tekstin Soli Deo Gloria, Jumalan kunniaksi. Bachia on jopa sanottu viidenneksi evankelistaksi. Esittäjien tulisi pyrkiä välittämään hengellisyyttä samalla tavalla kuin säveltäjä itse, sanoo Karaksela, joka itse sai rautaisannoksen säveltäjästä toimiessaan Bach-viikon johtajana Nilsiän seurakunnassa. Bach on eräs tärkeä syy siihen, että hän on kanttori. Hengellisyyden ohella Bachin musiikista löytyy leikillisyyttä ja draamaa, pohtii Harjun johtava kanttori Tarja Laitinen, joka vastaa Pispalan kirkossa järjestettävästä Bach-synttärit -konsertista. Se on suunnattu erityisesti lapsiperheille. Barokkiasuihin pukeutunut Harjun Kanttorikvartetti Bach-ystävineen juhlistaa syntymäpäivää tutuilla sävelmillä. Konsertin jälkeen on tarjolla kakkua kaikille konsertin tarkemmat tiedot Konserttitarjottimessa tapahtumaliitteen sivulla 7. Bachin musiikin laulamisesta kiinnostuneet voivat pyrkiä Aleksanterin lauluryhmään. Yhteydenotot: kanttori Riikka Viljakainen,

19 SILTA 1/ Sahba Frooghi ja Nachidah Ngaleu esiintyvät Bahá íyhteisön kuorossa Pyhän musiikin illassa 5.2. uskontojen välisen yhteisymmärryksen viikolla. Musiikki ja keskustelu lisäävät yhteisymmärrystä uskonnoista Uskontojen välisen yhteisymmärryksen viikkoa (World Interfaith Harmony Week) vietetään Tampereella musiikin ja keskustelun merkeissä helmikuun alussa. Pyhän musiikin illassa torstaina 5. helmikuuta esitellään eri uskontokuntien musiikkia. Tavoitteena on luoda tapahtumasta uskontojen välisen vuoropuhelun taiteellinen kohtauspaikka. Musiikin välittämä pyhyyden kokemus voi olla ihmisillä yhteinen, vaikka he tunnustavat eri uskontoja, miettii Sakari Löytty, kansainvälisen ja monikulttuurisen työn asiantuntija Tampereen hiippakunnasta. Tampereen hiippakunnan ja Tampereen seurakuntien yhteiskunnallisen työn lisäksi mukana järjestelyissä on Tampereen kaupunki. Kaupunki on tehnyt monikulttuurista työtä noin 15 vuoden ajan. On hienoa, että voimme verkostoitua muiden toimijoiden kanssa ja tarjota mahdollisuutta kohtaamiseen eri kulttuureista lähtöisin oleville kaupunkilaisille, iloitsee johtava koordinaattori Maris Reinson Tampereen kaupungin kulttuuripalveluista. Musiikki yhdistää Pyhän musiikin illassa Tampereen ortodoksisen kirkon kuoro esittää ortodoksista jumalanpalvelusmusiikkia ja Vox Audiens -lauluyhtye laulaa varhaiskeskiajan pyhiä lauluja. Sergei Korelov on pietarilaissyntyinen lauluntekijä, joka esittää uutta venäjänkielistä hengellistä musiikkia. Pertti Palm on laulaja ja kulttuuriohjaaja, joka laulaa Jumalasta mustalaiskielellä. Kuvataiteilija ja muusikko Jan Jwan Kurimin esittämä musiikki kumpuaa islaminuskosta, lisäsäväyksen siihen antaa jesidi-musiikki. Esitys sisältää myös kansanperinnelaulua sekä kurdiksi että arabiksi. Gospelmuusikko Jaakko Löytty esittää körttiperinteeseen kuuluvia Siionin virsiä sekä perinteiseen tapaan veisattuna että uudempina sovituksina kitaran säestyksellä. Tampereen bahá í-yhteisön kuoro esittää englanninkielisiä bahá í-rukouksia kuorolauluna. Keskustelu uskonnon opetuksesta Paneelikeskustelu uskonnon opetuksesta koulussa järjestetään tiistaina 3. helmikuuta. Keskustelijoina ovat edustajat Tampereen Bahá í -yhteisöstä, evankelisluterilaisesta kirkosta, Tampereen ortodoksisesta seurakunnasta, Tampereen katolisesta kirkosta, Tampereen islamilaisesta yhdyskunnasta ja Tampereen vapaa-ajattelijoista. Tilaisuuden juontaa ihmisoikeustoimittaja Maila-Katriina Tuominen. LISÄTIETOJA: Paneelikeskustelu Uskonnon opetuksesta koulussa klo 18 Museokeskus Vapriikin auditoriossa, Alaverstaanraitti 5 Pyhän musiikin ilta Sacred Music 5.2. klo 18, Monitoimitalo 13, Wivi Lönn -sali Kirsi Airikka Nadja Mikkonen Kuva puhuttelee Taidemaalari Annukka Laine johdattaa tamperelaisia paastonaikaan ja Jumalan sanan ääreen luentosarjan ja taidenäyttelyn avulla kevättalvella Kalevan kirkon seurakuntasalissa. Itselleni Raamatun sana on tullut eläväksi ja todeksi juuri kuvan kautta. Laineen mukaan monet suomalaiset käyvät ulkomaanmatkoillaan usein katolisissa ja ortodoksisissa kirkoissa ja katsovat siellä hengellisiä kuvia. Toivoisin, että myös luterilaisessa kirkossa Jumalaa voisi oppia tuntemaan ja tulla puhutelluksi kuvan avulla, miettii taiteilija. Luentojen teemat liikkuvat pelastuksessa, paastonajassa, Tuonelassa, Jumalan rakkaudessa ja ylösnousemuksessa. Laineen töistä koostuva näyttely on nimeltään Pelastava rakkaus. Se on avoinna Mukana on useita kymmeniä taiteilijan töitä viime vuosikymmeniltä. Luennot: su 1.2. Sinun tähtesi seimeltä kasteelle su Ristinmuotoinen rakkaus kuolemaa väkevämpi ma 6.4. Aika ylösnousseen seurassa pääsiäisestä helluntaihin Kaksi ensimmäistä luentoa pidetään jumalanpalveluksen jälkeen klo Kalevan kirkon seurakuntasalissa. Toisen pääsiäispäivän 6.4. luennosta tiedotetaan myöhemmin tapahtumatiedoissa. Näyttely on avoinna kirkon aukioloaikoina. Annukka Laineen vuonna 2012 valmistunut työ Jumala on rakkaus Pyhä kolminaisuus on esillä Hervannan kirkolla. Vivago DOMI Uudenlainen turvapuhelin, joka kutsuu avun paikalle myös silloin, kun et itse siihen pysty esimerkiksi tajuttomuuden sattuessa. Hoiva vireät hoivapalvelut Vivago DOMIn ainutlaatuisiin ominaisuuksiin lukeutuu: Automaattiset hälytykset Automaattiset ilmoitukset hyvinvoinnin muutoksista Hyvinvointiraportit omaisille Hälytysten siirto omaisille tai hälytyskeskukseen Tunnistus, jos kello otetaan pois kädestä Ilmoitus, jos henkilö poistuu kotoaan Lisäksi Vivago DOMI täyttää kaikki perinteisen turvapuhelimen vaatimukset. Vivago DOMI mielenrauhaa omaiselle, lisäturvaa kotona asuvalle. Vivago DOMIn virallinen jälleenmyyjä Pirkanmaan alueella on Hoivakolmio. Lue lisää Yhteystiedot: Apukolmio Oy / Hoivakolmio, Tampere p

20 20 Silta 1/2015 Taiteilija Sanni Seppä keksi hakea kirpputorilta vaatteita ja maalata niihin romanialaisten katukoirien kuvia. Vaatteista saadut rahat menevät juuri sille koiralle, jonka kuvan asiakas ostaa. Käyttötaidetta katukoirien hyväksi Sanni Seppä on nuori kuvataiteilija, joka tiedostaa maailman epäkohdat. Hän rakastaa eläimiä ja elämää, mutta kokee turhautumista siitä, ettei voi pelastaa koko maailmaa. Vuonna 2003 Sanni Seppä tajusi, että hänen pelastuksensa piilee kuvataiteessa. Hän oli rauhaton, turhautunut ja jopa jonkinlaisessa syrjäytymisvaarassa. Taide oli tie purkaa omaa ahdistusta ja patoumia. Viime keväänä koin rankan burnoutin. Tein paljon töitä, mutta en enää nauttinut tekemisestä. Työ tuntui pakolta. Tulin miettineeksi, onko kaikki tämän arvoista. Mietin, että luon vain maailmaan lisää roskaa, vaikka on niin paljon apua tarvitsevia ihmisiä ja eläimiä, pohtii Seppä. Shoutdogs! -projekti alkoi Sepän adoptoitua romanialaisen katukoiran. Hän pyöritteli mielessään hyväntekeväisyystempausta. Kokonaisuuden selkiydyttyä Seppä keksi hakea kirpputorilta vaatteita ja maalata niihin romanialaisten katukoirien kuvia. Vaatteissa ei kuitenkaan ole pelkkiä kuvia. Kuvissa esiintyvillä koirilla on nimet, persoonallisuus ja oma, yleensä kipeä tarina. Koirat ovat yksilöitä, joista Sanni on tavannutkin osan. Kaikki myyntituotot koirille Vaatteet ovat myyviä, ja rahat menevät suoraan juuri sille koiralle, jonka kuvan asiakas ostaa. Suomen Kulttuurirahasto myönsi Sepälle puolen vuoden taiteilija-apurahan, jonka turvin Seppä pystyykin lahjoittamaan kaikki myyntituotot Romanian katukoirien sterilisointi- ja hoitokuluihin. Ainoat laatuaan Yhteistyötä Seppä tekee Koirakamuille Jeesiä -yhdistyksen kanssa. Shoutdogs! -projekti on vähän yli puolessa välissä, ja uniikkeja kangasvärimaalauksia syntyy nyt noin kahdeksan koiran kuukausivauhdilla. Vaatteita myydään verkossa huutokauppaperiaatteella. Taiteilijan määrittelemään lähtöhintaan minimikorotus on viisi euroa. Jos jokainen meistä tajuaisi, kuinka tärkeää hyväntekeväisyys on, maailma olisi paljon parempi paikka. Monet eläimet ja ihmiset saisivat tarvitsemaansa apua. Pitää tehdä pieniä valintoja omassa elämässään, niin pystyy auttamaan muita. Minun tapauksessani juuri nyt yksi koira kerrallaan, summaa Seppä. Suomen Kuvataidejärjestöjen Liitto myönsi Sanni Sepälle joulukuussa ASPA-stipendin. Palkinnolla halutaan kannustaa taiteilijaa, joka on uransa alussa tai jo taidemaailmassa ansioitunut tekijä. Stipendi on suuruudeltaan 1500 euroa. Riikka Moilanen Lisätietoa Shoutdogs! -projektista sekä Sanni Sepästä: sanniseppa.com lily.fi/blogit/shoutdogs Ensi Numerossa: Arkimessusta voimia päivään Kirkon sijoitussalkku kootaan vastuullisesti Mitä nuori ohjaaja tietää elämästä? Hakuaika helmikuussa Tule kesätöihin seurakunnille! Jaossa on n. 200 työpaikkaa. Haemme mm. kesäsoittajia, puistotyöntekijöitä hautausmaille, kirkon esittelijöitä, oppaita, kesäkerhojen ohjaajia ja asiointi/ulkoiluapua vanhuksille. Kesätöiden hakuaika asti. Muista KESÄTYÖTAPAHTUMA tiistaina 3.2. klo Seurakuntien talon ala-aulassa, os. Näsilinnankatu 26. Tule tutustumaan! tampereenseurakunnat.fi/ kesatyo

Seurakuntaan Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto Menot 5 781 780

Seurakuntaan Kirkkovaltuusto Kirkkoneuvosto Menot 5 781 780 Mihin verorahat käytetään? Vuosi 2011 Seurakunnan hallinto Jumalanpalvelukset ja kirkkomusiikki 190 298 Muut seurakuntatilaisuudet 63 615 Investoinnit (kurssikeskus yms.) 293 395 Hautaan siunaaminen 117

Lisätiedot

Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö

Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö Meidän kirkko Osallisuuden yhteisö Suomen evankelis-luterilaisen kirkon strategia vuoteen 2015 Kirkon strategia 2015 -työryhmän esitys kirkkohallitukselle KIRKON PERUSTEHTÄVÄ (MISSIO) Kirkon tehtävä on

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA Seurakunnan strategia TOIMINTA-AJATUS Liperin seurakunta kohtaa ihmisen, huolehtii jumalanpalveluselämästä, sakramenteista ja muista kirkollisista toimituksista,

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

LAPUAN tuomiokirkkoseurakunta. Pyhänä ja arkena

LAPUAN tuomiokirkkoseurakunta. Pyhänä ja arkena LAPUAN tuomiokirkkoseurakunta Pyhänä ja arkena Seurakunnan historiaa 1550-luvulla Lapua oli vielä Isonkyrön kappeliseurakunta. Asukkaita oli noin 500. Lapuasta tuli itsenäinen seurakunta v. 1581. Lapua

Lisätiedot

Herttoniemen seurakunta nuorisotyö. läpyskä. kevät 2016. lapyska hertsikansrk

Herttoniemen seurakunta nuorisotyö. läpyskä. kevät 2016. lapyska hertsikansrk Herttoniemen seurakunta nuorisotyö läpyskä kevät 2016 lapyska hertsikansrk Horjuuko uskosi? Moni asia ei olekaan niin kuin olet luullut sen olevan. Kun tapaat uuden tuttavuuden, ensikohtaaminen määrittää

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939 RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen Rinnetie 10 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on

Haluaisin, että kirkko johon kuulun on VIRITTÄYTYMINEN AIHEESEEN Haluaisin, että kirkko johon kuulun on LEIKIN TAVOITE Johdatella ajatuksia illan aiheeseen. Herätellä miettimään mitä minä ajattelen kirkosta, sekä tuoda esiin myös toisten ajatuksia,

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020

KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020 KOHTAAMISEN YHTEISÖ Puijon seurakunnan toiminnan suunta vuoteen 2020 MISSIO Kirkon ja seurakunnan tehtävä perustuu Jeesuksen antamiin lähetys- ja kastekäskyyn sekä rakkauden kaksoiskäskyyn. VISIO Puijon

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen?

Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen? Kaste ja avioliittoon vihkiminen suomalaisten keskuudessa ja mitä kuuluu tamperelaisnuorille 10 vuotta rippikoulun jälkeen? Dos. Kati Niemelä Kirkon tutkimuskeskus Tampereen rovastikuntakokous 15.2.2012

Lisätiedot

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

KIRKKO HELSINGISSÄ - strategia vuoteen 2020

KIRKKO HELSINGISSÄ - strategia vuoteen 2020 KIRKKO HELSINGISSÄ - strategia vuoteen 2020 2 Arvot Liitymme Suomen evankelis-luterilaisen kirkon arvoihin, joita ovat pyhän kunnioitus, vastuullisuus, oikeudenmukaisuus ja totuudellisuus. Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Materiaalikirje yhteyshenkilölle toukokuu 2016

Materiaalikirje yhteyshenkilölle toukokuu 2016 Materiaalikirje yhteyshenkilölle toukokuu 2016 Tämä materiaalikirje tulee seurakuntaan vain nimetyille Kirkon Ulkomaanavun yhteyshenkilöille. Ota uudet materiaalit käyttöösi ja kartoita lisätarvetta eri

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula Iloa yhteistyöstä Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus Kati Kuula 8.10.2016 Koirilla on oikeus hyvään elämään Meillä kaikilla on oikeus hyvään elämään Mitä kaikkea hyvää koiraharrastustoimintaan osallistumisesta

Lisätiedot

UUTISKIRJE HELMIKUU 2016

UUTISKIRJE HELMIKUU 2016 UUTISKIRJE HELMIKUU 2016 Satuhetki Saduttaako? Joka kuukauden ensimmäinen tiistai on hyvä aika suunnistaa kirjastoon kuuntelemaan millaisia jänniä tarinoita satutäti Katrilla on tällä kertaa kerrottavana.

Lisätiedot

Katolinen rukousnauha eli ruusukko muodostuu krusifiksista, helmen johdannosta ja viidestä kymmenen helmen kymmeniköstä eli dekadista, joita

Katolinen rukousnauha eli ruusukko muodostuu krusifiksista, helmen johdannosta ja viidestä kymmenen helmen kymmeniköstä eli dekadista, joita Katolinen kirkko Katolinen kirkko eli roomalaiskatolinen kirkko on kristikunnan suurin kirkko, jonka jäsenmäärä on maailmanlaajuisesti suurin piirtein 1,25 miljardia. Puolet katolisen kirkon jäsenistä

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi?

NUORTEN TALO. Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALO Miten Nuorten talo syntyi? NUORTEN TALON HISTORIA 2009: YLILYÖNTI AVASI OVENSA OSANA ETSIVÄÄ TYÖTÄ Etsivä työ avasi tammikuussa matalan kynnyksen kohtaamispaikka Ylilyönnin osana perustyötä.

Lisätiedot

Espoon seurakunnat AVIOLIITTOON VIHKIMINEN

Espoon seurakunnat AVIOLIITTOON VIHKIMINEN Espoon seurakunnat AVIOLIITTOON VIHKIMINEN www.espoonseurakunnat.fi www.esboforsamlingar.fi www.espoonseurakunnat.fi Avioliittoon vihkiminen Espoossa Avioliittoon vihkiminen siunausta elämäänne Avioliitto

Lisätiedot

TALOUSARVIO JA TOIMINTASUUNNITELMA 2012 TERVEISET STRATEGIAPÄIVÄSTÄ JUMALANPALVELUSUUDISTUKSEN KOKOMEUKSIA PAJAN JÄSENILTÄ

TALOUSARVIO JA TOIMINTASUUNNITELMA 2012 TERVEISET STRATEGIAPÄIVÄSTÄ JUMALANPALVELUSUUDISTUKSEN KOKOMEUKSIA PAJAN JÄSENILTÄ Kokousaika Keskiviikkona 14.9.2011 kello 15.00 Kokouspaikka Puistolinna, Himminpolku 13 1 2 3 4 5 6 7 KOKOUKSEN AVAUS TALOUSARVIO JA TOIMINTASUUNNITELMA 2012 TERVEISET STRATEGIAPÄIVÄSTÄ 10.9.2011 KOULUTUSSUUNNITELMA

Lisätiedot

MILLAISIA JUTTUVINKKEJÄ JA TIEDOTTEITA

MILLAISIA JUTTUVINKKEJÄ JA TIEDOTTEITA MILLAISIA JUTTUVINKKEJÄ JA TIEDOTTEITA Viestintä- ja markkinointiseminaari 2.-3.6.2015 Kari Ikonen twitter @IkonenKari 3.6.2015 Alma Aluemedia Maakuntalehdet Alma Aluemedia 4 maakuntalehteä 14 tilattavaa

Lisätiedot

ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS

ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS Kuullaan lapsen ääni Varhaiskasvatuksen kehittämissuunnitelma 2014 VAKE-työryhmä: Anne-Maria Ahlstedt Kirsi Marila Kirsi Risto Iiris Tornack Kuvat: kannessa ja sivuilla 3, 4,

Lisätiedot

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa

Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Oma käyttäytyminen eri tilanteissa ja eri ihmisten kanssa Ihminen käyttäytyy eri paikoissa eri tavalla. Olet varmasti huomannut, että julkisissa paikoissa käyttäydytään eri tavalla kuin yksityisissä paikoissa.

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Vas. Tina ja keskellä Thaimaalaisia joita kävimme tapaamassa ja lahjoittamassa thaimaalaista ruokaa, jota oli tuotu Kirkolle jaettavaksi.

Vas. Tina ja keskellä Thaimaalaisia joita kävimme tapaamassa ja lahjoittamassa thaimaalaista ruokaa, jota oli tuotu Kirkolle jaettavaksi. Kaija Grundell Kaohsiung, Taiwan 29.04.2016 Terveiset kesäisen kuumasta Kaohsiungista! Päivälämpötila jo yli +30! Kielenopiskeluni päättyi helmikuun lopussa. Alla kuvassa opettajiani ja takarivissä opiskelutovereita,

Lisätiedot

JAAKOBIN PAINI. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Penuelissa, matkalla Harranista, Laabanin luota takaisin luvattuun maahan.

JAAKOBIN PAINI. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Penuelissa, matkalla Harranista, Laabanin luota takaisin luvattuun maahan. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JAAKOBIN PAINI 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Penuelissa, matkalla Harranista, Laabanin luota takaisin luvattuun maahan. b)

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Akaan srk:n riparivuosi 2017

Akaan srk:n riparivuosi 2017 Akaan srk:n riparivuosi 2017 Tervetuloa! Kaikilla asioilla on aikansa. Rippikoulullakin on aikansa elämässämme. Rippikoulussa on aikaa kysellä ja etsiä vastauksia kaikenlaisiin askarruttaviin mietteisiin.

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Maanviljelijä ja kylvösiemen

Nettiraamattu lapsille. Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä Kristinusko (AR) Kristinuskon historia Kristinuskon syntymä Juutalaisuudessa oli kauan jo odotettu, että maan päälle syntyy Messias, joka pelastaa maailman. Neitsyt Maria synnytti pojan Jeesus Nasaretilaisen,

Lisätiedot

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ!

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! Nuortenillan toiminta-ajatus ja tavoite Kahden eri seurakunnan nuoret kohtaavat toisiaan ja tutustuvat seurakuntien nuorisotoimintaan, jakavat kokemuksia, ideoita,

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Rahan henki. Turun arkkihiippakunnan luottamushenkilöiden koulutuspäivä Henna Ahtinen Talouspäällikkö Paimion seurakunta

Rahan henki. Turun arkkihiippakunnan luottamushenkilöiden koulutuspäivä Henna Ahtinen Talouspäällikkö Paimion seurakunta Rahan henki Turun arkkihiippakunnan luottamushenkilöiden koulutuspäivä 14.11.2015 Henna Ahtinen Talouspäällikkö Paimion seurakunta Kirkon tehtävä Tunnustuksensa mukaisesti kirkko julistaa Jumalan sanaa

Lisätiedot

Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat

Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat AIKA TEHDÄ HYVÄÄ! VAPAAEHTOISTOIMINTA TIKKURILAN SEURAKUNNASSA Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat Onko sinulla aikaa tehdä HYVÄÄ? Tule mukaan vapaaehtoistoimintaan! Vapaaehtoistyö on vapaaehtoista

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

Ruoan ympärille kokoontuminen on paras tapa lisätä yhteisöllisyyttä

Ruoan ympärille kokoontuminen on paras tapa lisätä yhteisöllisyyttä Meiltä on puuttunut keinoja arkiseen mutkattomaan yhdessä oloon. Ruoan ympärille kokoontuminen on paras tapa lisätä yhteisöllisyyttä - Yhteisöllisyystutkija Antti Maunu #syödäänyhdessä #suomi100 SUOMESSA

Lisätiedot

Kirkollisvaalit 18. syyskuuta. Sinä valitset.

Kirkollisvaalit 18. syyskuuta. Sinä valitset. Kirkollisvaalit 18. syyskuuta. Sinä valitset. Ruotsin kirkossa on yli 7 miljoonaa jäsentä ja sen kantavana voimana ovat ihmiset, jotka haluavat osaltaan jakaa vastuuta ja kehittää ja muokata kirkon tulevaisuutta.

Lisätiedot

USKONTODIALOGI DIAKONIATYÖSSÄ

USKONTODIALOGI DIAKONIATYÖSSÄ USKONTODIALOGI DIAKONIATYÖSSÄ Kokemuksia toisinuskovan kohtaamisesta Kajaanin seurakunnassa Tuula Haataja JOS VOISIKIN ITSE VALITA MILLAISTA ERILAISUUTTA JOUTUU LÄHELLÄÄN SIETÄMÄÄN Maija Paavilainen Mutta

Lisätiedot

Talent Partners Group / Forma & Furniture lukijatutkimus 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007

Talent Partners Group / Forma & Furniture lukijatutkimus 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007 Lukijoiden ammattiryhmät Ammati Otos (kpl) %-koko otannasta Vähittäiskauppias 141 kpl. 70,5 % Sisäänostaja 7 kpl. 3,4 % Sisustussuunnittelija 11 kpl. 5,7 % Muu 41 kpl. 20,5 % Yhteensä

Lisätiedot

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista? Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS

Opettajalle JOKAINEN IHMINEN ON ARVOKAS Miten kohtelet muita? Ihmiset ovat samanarvoisia Vastuu ja omatunto Missä Jumala on? Opettajalle TAVOITE Oppilas saa keskustelujen ja tekstien kautta mahdollisuuden muodostaa ja syventää käsityksiään ihmisyydestä

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

ANTTI ISOKANGAS & RIKU VASSINEN

ANTTI ISOKANGAS & RIKU VASSINEN ANTTI ISOKANGAS & RIKU VASSINEN Me kirjoittajat tapasimme toisemme ensimmäisen kerran alkuvuodesta 2008 haastattelun merkeissä. Riku oli juuri aloittanut tuolloin maailman suosituimman verkkoyhteisön,

Lisätiedot

Raamatun oikea ja väärä IR

Raamatun oikea ja väärä IR Raamatun oikea ja väärä IR Raamattu koostuu 66 eri kirjasta ja jokainen kirja on syntynyt johonkin tarkoitukseen. Raamattu ei ole yksi yhtenäinen kokonaisuus eikä siitä sen vuoksi voi poimia yksiselitteisiä

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Seurakunnan synty. Kertomus 55/60.

Nettiraamattu lapsille. Seurakunnan synty. Kertomus 55/60. Nettiraamattu lapsille Seurakunnan synty Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 55/60 www.m1914.org Bible for Children, PO Box

Lisätiedot

Omat rajat ja turvaohjeet

Omat rajat ja turvaohjeet Omat rajat ja turvaohjeet Jokaisella ihmisellä on oikeus omaan kehoonsa. Se tarkoittaa, että myös sinä päätät itse, kuka saa koskettaa sinua. Sinä saat myös päättää, mihin paikkoihin toinen ihminen saa

Lisätiedot

59 Toimintakulttuurin muutoksen ehdotusten valmistelu. Yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja Juha Rintamäki

59 Toimintakulttuurin muutoksen ehdotusten valmistelu. Yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja Juha Rintamäki 635/2015 59 Toimintakulttuurin muutoksen ehdotusten valmistelu Päätösehdotus Yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja Juha Rintamäki Yhteinen kirkkoneuvosto päättää merkitä tiedoksi toimintakulttuurin muutoksen

Lisätiedot

Mikä ihmeen brändi? Mitä brändäämisellä tarkoitetaan? Miten erottautua? Entä kannattaako brändäys yksin?

Mikä ihmeen brändi? Mitä brändäämisellä tarkoitetaan? Miten erottautua? Entä kannattaako brändäys yksin? KTT, dosentti Saila Saraniemi, Oulun yliopisto, markkinoinnin laitos Rokua 24.8.2013 Mikä ihmeen brändi Mitä brändäämisellä tarkoitetaan Miten erottautua Entä kannattaako brändäys yksin 1 2 Jokainen tuo

Lisätiedot

b) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Jairus oli Kapernaumin synagoogan esimies ja hänellä oli vain yksi lapsi, 12-vuotias tytär.

b) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Jairus oli Kapernaumin synagoogan esimies ja hänellä oli vain yksi lapsi, 12-vuotias tytär. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VÄLIKOHTAUS MATKALLA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui - Kapernaumissa b) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Jairus oli Kapernaumin

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus

Sari Kuusela. Organisaatioelämää. Kulttuurin voima ja vaikutus Sari Kuusela Organisaatioelämää voima ja vaikutus Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja Sari Kuusela Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Janne Harju Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen,

Lisätiedot

Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Kati Sulin. Kannen suunnittelu toteutus: Ea Söderberg Sisuksen suunnittelu ja taitto: Ana Mitrunen

Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Kati Sulin. Kannen suunnittelu toteutus: Ea Söderberg Sisuksen suunnittelu ja taitto: Ana Mitrunen Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Kati Sulin Kannen suunnittelu toteutus: Ea Söderberg Sisuksen suunnittelu ja taitto: Ana Mitrunen ISBN: 978-952-14-1731-3 ISBN: 978-952-14-1732-0 (sähkökirja) BALTO

Lisätiedot

JUMALAN OLEMASSAOLOA. En voinut enää kieltää

JUMALAN OLEMASSAOLOA. En voinut enää kieltää Aikamedia 2 En voinut enää kieltää JUMALAN OLEMASSAOLOA n Vuosia sitten ajattelin, että elämässä ei ole mitään järkeä. Identiteettiongelmien keskellä minulla ei ollut hajuakaan siitä, kuka minä olen, mistä

Lisätiedot

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU a) TEKSTIVIESTIN KIRJOITTAMINEN Hei Minna! (Hei!) (Kiitos viestistä(si).) Asia lyhyesti Terveisin Minna / T. Minna / Terveisin Minna Aho (MUISTA LÄHETTÄJÄ!!!) Kirjoita tähän

Lisätiedot

Jesaja näkee tulevaisuuteen

Jesaja näkee tulevaisuuteen Nettiraamattu lapsille Jesaja näkee tulevaisuuteen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Mary-Anne S. Suomi Kertomus 27/60 www.m1914.org Bible for Children,

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä

Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä Työntekijöiden ja asiakkaiden kohtaamiset asumisyksikössä PAAVO KEVÄTSEMINAARI 2014 Teema: Tutkimus ja käytäntö vuoropuhelussa 21.3.2014 Tutkija Riikka Haahtela, Tampereen yliopisto Esityksessäni vastaan

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36% Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua 8% Melu ja kaiku haittaavat opiskelua 24% Sopimaton valaistus haittaa opiskelua 12% Huono ilmanvaihto

Lisätiedot

Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä Kehitysjohtaja Liisa Björklund

Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä Kehitysjohtaja Liisa Björklund Onnistumisia & epäonnistumisia Kokeilukulttuurin koetinkiviä 16.6.2016 Kehitysjohtaja Liisa Björklund Banksy Kuinka otamme hyvät käytännö t pysyvään käyttöön ja tavoitamme erityisesti haavoittuvat väestöryhmä

Lisätiedot

Vantaan seurakuntien ympäristökasvatussuunnitelma vuosina ( ) VANTAAN SEURAKUNNAT 1

Vantaan seurakuntien ympäristökasvatussuunnitelma vuosina ( ) VANTAAN SEURAKUNNAT 1 Vantaan seurakuntien ympäristökasvatussuunnitelma vuosina 2015 2020 (5.6.2015) VANTAAN SEURAKUNNAT 1 Ympäristökasvatussuunnitelma vuosille 2015-2020 Vantaan seurakuntien ympäristökasvatussuunnitelma vuosina

Lisätiedot

Millainen maailmani pitäisi olla?

Millainen maailmani pitäisi olla? Millainen maailmani pitäisi olla? Luomme itsellemme huomaamattamme paineita keräämällä mieleen asioita joiden pitäisi olla toisin kuin ne ovat. Tällä aiheutamme itsellemme paitsi tyytymättömyyttä mutta

Lisätiedot

K-market Erottajan valikoimat ovat monipuoliset ja kauppias on itse päässyt vaikuttamaan myymäläilmeeseen todella paljon.

K-market Erottajan valikoimat ovat monipuoliset ja kauppias on itse päässyt vaikuttamaan myymäläilmeeseen todella paljon. EROTTAJALLA KAUPAKSI KÄYVÄT KAIKKI 21.07.2015 K-market Erottaja luo Helsingin keskustaan rennon kyläkauppafiiliksen, jossa kuitenkin on keskikaupungin tunnelmaan sopivaa tyyliä ja laatua. Uuden kaupan

Lisätiedot

Tavoitteet ja toiminta monilla toiminnan tasoilla konkretisoituvaa 15.3.2013 4

Tavoitteet ja toiminta monilla toiminnan tasoilla konkretisoituvaa 15.3.2013 4 15.3.2013 1 Toimikausi 1.9.2012-31.12.2015 TEM hyväksynyt hankehakemukset (ks. www.pori.fi/kk) Rahoitus Satakunnan ELY myöntänyt työllisyyspoliittisen avustuksen TEMin päätöksen mukaisesti Suomessa 26

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

OU! Kirjaston yö taiteissa

OU! Kirjaston yö taiteissa OU! Kirjaston yö taiteissa Taiteiden yön toinen juhlajulkaisu 22.8.2013 1 Pääkirjoitus Taidetta ja remonttia K eskellä pääkirjaston remonttia vietettiin uuden Oulun kaupungin juhlavuoden taiteiden yötä.

Lisätiedot

Kun kaiken keskiössä on ihminen tukiasumisen merkityksestä

Kun kaiken keskiössä on ihminen tukiasumisen merkityksestä Kun kaiken keskiössä on ihminen tukiasumisen merkityksestä Diakoniajohtaja Otto Savolainen, Seinäjoen alueseurakunta puheenvuoro 7.9.2016 kriminaalipoliittisessa asuntopäivässä. 1 Sama matkalla olemisen

Lisätiedot

Tehtävät. Elämänpolku opettaa. Selviytymistyylejä on monia. 114 ole oman elämäsi tähti

Tehtävät. Elämänpolku opettaa. Selviytymistyylejä on monia. 114 ole oman elämäsi tähti Tehtävät 1 Elämänpolku opettaa A. Miten olet selvinnyt vaikeista hetkistä elämässäsi? Voit palata tarkastelemaan ensimmäisessä luvussa piirtämääsi elämänjanaa ja pohtia tehtävää sen avulla. B. Kirjoita

Lisätiedot

Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme ja Herralta Jeesukselta Kristukselta!

Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme ja Herralta Jeesukselta Kristukselta! KIRKKOPÄIVÄT LAHDESSA 13.-15.5.2011 Saarna Kärkölän kirkossa 15.5.2011 3. sunnuntai pääsiäisestä (Jubilate) JUMALAN KANSAN KOTI-IKÄVÄ (Joh. 17:11-17) Armo olkoon teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme

Lisätiedot

Kultaisia sanoja. (Uusi Aika 1901, N:o 2, Tammikuun 12 p )

Kultaisia sanoja. (Uusi Aika 1901, N:o 2, Tammikuun 12 p ) Kuta enemmän tiedät ja kuta paremmin ymmärrät, sitä ankarammin sinua tuomitaan, jollei elämäsi ole yhtä pyhä kuin tietosi on laaja. Tuomas Kempiläinen. Vaikka maailma tuhansine ilmiöineen vetää ihmisen

Lisätiedot