Yhteisten vesialueiden yhdistäminen Taivalkosken kunnan Jokijärven kylässä. Vesialueita mm. Jokijärvessä, Koviojärvessä ja Tyräjärvessä

Transkriptio

1 Toimitusnumero (8) Yhteisen alueen muodostaminen Kohde: Aika: kello Paikka: Toimitusinsinööri: Läsnäolijat: Yhteisten vesialueiden yhdistäminen Taivalkosken kunnan Jokijärven kylässä. Vesialueita mm. Jokijärvessä, Koviojärvessä ja Tyräjärvessä Taivalkosken kunnan valtuustosali, Kirkkotie 6, Taivalkoski Jarkko Tammi Läsnäolijalista pöytäkirjan liitteenä 1. Tiedottaminen Toimitusinsinööri selosti toimituksen vireille tulon, toimitusmääräyksen sekä kokouksen tiedottamisen. 2. Kokouksen laillisuus Kokouksesta oli tiedotettu lähteneillä kutsukirjeillä kaikille toimituksen kohteena olevien yhteisten alueiden osakkaille ja toimituksen kohteena olevien yksityisten kiinteistöjen omistajille Maanmittauslaitoksen diaarijärjestelmästä ilmenevällä tavalla. Lisätietoja toimituksesta on ollut nähtävänä toimituksen internetsivulla Lisäksi kokouskutsu on julkaistu Koillissanomat-lehdessä Asianosaiset eivät kysyttäessä esittäneet huomautuksia toimituksen tiedottamisesta. Kukaan asianosaisista ei kysyttäessä vaatinut uskottujen miesten käyttämistä, ei esittänyt esteellisyysmuistutusta toimitusinsinööriä eikä estettä toimitusta vastaan. Toimituksesta on tiedotettu laillisesti, toimitusinsinööri on esteetön, uskottuja miehiä ei käytetä ja kokous on laillinen. Lainkohdat Kiinteistönmuodostamislaki 4, 11, Hakemus ja toimituksen tarkoitus Toimitusinsinööri selosti toimitushakemuksen ja toimituksen tarkoituksen. Toimituksessa on haettu yhteisten alueiden yhdistämistä, tavoitteena mm. alueiden hoidon yhtenäistäminen ja hallinnon keventäminen. Kohteena olevien yhteisten alueiden osakaskunnat ovat kokouksissaan päättäneet hakea osakaskuntien yhdistämistä yhdeksi yhteiseksi alueeksi. Kokouksien päätökset ovat saaneet lainvoiman. Lisäksi tilojen Aska ja Myllymännikkö omistajat ovat kirjallisesti hyväksyneet liittämisen. Jokijärven jakokunta on pitänyt kokouksen , jossa päätettiin yhteisten alueiden yhdistämisestä äänestyksen jälkeen. Yhteisen vesialueen osakkaat tehneet kirjallisen sopimuksen yhdistämisestä Yhteisen vesialueen osakaskunta päättänyt kokouksessaan yhdistämisestä. Kaikki osakkaat allekirjoittaneet sopimuksen. Yhteisen vesialueen osakaskunta päättänyt kokouksessaan yhdistämisestä.

2 Toimitusnumero (8) Huttu-Huttulan jakokunnan osakaskunta päättänyt kokouksessaan yhdistämisestä. Yhteisten alueiden osakaskuntien valtuuttamat henkilöt sekä tilojen Aska ja Myllymännikkö omistajat ovat allekirjoittaneet sopimuksen yhteisten alueiden yhdistämisestä Antero Lohilahti ja Sami Huttu ovat yhteisten alueiden osakaskuntien valtuuttamana allekirjoittaneet toimitushakemuksen. Määräys toimituksen suorittamiseksi on annettu Toimitusinsinööri selosti asianosaisille kiinteistönmuodostamislain 13 luvun säännökset koskien yhteisten alueiden yhdistämistä. Toimitusinsinööri esitti toimituksen kohteena olevien alueiden yleispiirteisen sijainnin kartalta. Asianosaisten kannanotot hakemuksen ja toimituksen suhteen: Antero Lohilahti kertoi toimituksen hakijoiden edustajana asianosaisille toimituksen taustoja ja vaiheita ennen toimitushakemusta. Tavoitteena on mm. ollut hallinnon keventäminen, yhtenäisten kalastuskäytäntöjen saaminen yhdistettäville alueille ja sääntöjen uudistaminen. Toimituskustannukset pystyttäneen maksamaan osakaskuntien olemassaolevista varoista joten osakkailta niitä ei tarvinne kerätä. Keskustelujen jälkeen kellään ei ollut huomauttamista toimituksen tavoitteista eikä kukaan vastustanut toimituksen suorittamista. Lainkohdat Kiinteistönmuodostamislaki ja Edellytykset Toimituksen kohteena olevien yhteisten alueiden osakaskunnat ovat sopineet alueiden yhdistämisestä. Toimituksen kohteena olevien alueiden yhdistäminen uudeksi yhteiseksi alueeksi on tarkoituksenmukaista alueiden käytön järjestämisen ja niiden hoidon kannalta. Toimitusinsinööri katsoi, että edellytykset toimituksen suorittamiselle ovat olemassa. Toimitusinsinööri katsoi, että alueiden yhdistäminen ei aiheuta myöskään epätarkoituksenmukaista kiinteistöjaotusta eikä se vaaranna kiinteistöjärjestelmän selvyyttä. Alueita yhdistämällä vähennetään palstalukua ja sitä kautta kiinteistöjaotus selkeytyy. Edellytykset toimituksen suorittamiselle ovat olemassa. Lainkohdat Kiinteistönmuodostamislaki 133 ja Arkistotutkimukset ja selvitykset Toimitusinsinööri selosti miten toimituksen kohteena olevat yhteiset alueet ovat aikoinaan muodostuneet ja nykyiset osakkuudet syntyneet: Jokijärven jakokunta on muodostunut isojaossa arkistotunnus 1-II-2 sekä vesialueiden piirirajankäynnissä arkistotunnus 10-X-10. Kiinteistörekisteritietojen mukaan pinta-ala on noin 2479,3 ha Yhteinen vesialue on muodostunut tilaksi muodostamistoimituksessa arkistotunnus Kiinteistörekisteritietojen mukaan pinta-ala on noin 164,5 ha.

3 Toimitusnumero (8) Yhteinen vesialue on muodostunut tilaksi muodostamistoimituksessa arkistotunnus Kiinteistörekisteritietojen mukaan pinta-ala noin 50,8 ha Yhteinen vesialue on muodostunut tilaksi muodostamistoimituksessa arkistotunnus Kiinteistörekisteritietojen mukaan pinta-ala noin 333,7 ha Huttu-Huttulan jakokunta on muodostunut vesialueiden piirirajankäynnissä arkistotunnus 10-X-10. Kiinteistörekisteritietojen mukaan vesipintaala noin 289,2 ha. - Tila Aska on muodostunut tilaksi muodostamistoimituksessa arkistotunnus Yhdistettävän vesialueen pinta-ala on noin 11,9 ha. - Tila Myllymännikkö on muodostunut tilaksi muodostamistoimituksessa arkistotunnus Yhdistettävän vesialueen pinta-ala on noin 17,4 ha. Huttu-Huttulan jakokunnan alueella on Kurvinsaari, pinta-ala noin 1,35 ha, ja muutamia muita vähäisiä saaria. Tilan Aska alueella on Korvuansaari, jonka on sovittu jäävän tilan tiluksiin. Muut rekisteriyksiköt käsittävät pääosin vesialuetta. Alueilla ei ole muita mainittavia saaria tai vesijättöalueita. Rekisteriyksiköiden alueille ei ole vahvistettu mitään yksityiskohtaisia kaavoja. 6. Osakasluettelon muodostaminen ja arviointi Toimitusinsinööri selosti osakasluettelon laatimisen perusteita. Yleensä osuuksien määrittämistä varten yhteiset alueet arvioidaan toimituksessa, ja kunkin kiinteistön osuus muodostettavaan yhteiseen alueeseen määrätään sellaiseksi, että se vastaa arvoltaan kiinteistöön aikaisemmin kuuluneiden yhteisalueosuuksien arvoa. Liittämissopimuksessa vesialueiden osalta on sovittu, että arviointi suoritetaan pinta-alan perusteella eli vesialuehehtaari on samanarvoista kaikkialla. Liittämissopimuksissa ei ollut yksiselitteisesti sovittu tuleeko Huttu-Huttulan jakokunnan alueella oleva Kurvinsaari mukaan uuteen yhteiseen alueeseen. Toimitusinsinööri ilmoitti, että on laatinut osakasluettelosta kaksi luonnosta, toisen niin ettei Kurvinsaari tule mukaan ja toisen niin että Kurvinsaari on mukana uudessa yhteisessä alueessa. Molemmat luonnokset ovat olleet nähtävillä toimituksen internet sivulla. Luonnoksessa vaihtoehto 2 vesialueiden ja saaren alueen suhteellinen keskinäinen arvo on määritetty ja huomioitu uuden osakasluettelon laatimisessa. Toimitusinsinööri selosti suorittamansa arvioinnin perusteet. Arviointiperusteet: Arviointimenetelmänä on käytetty sekä kauppa-arvomenetelmää että tuottoarvomenetelmää. kauppa-arvomenetelmä perustuu arvioitavan kohteen kanssa vertailukelpoisista kohteista maksettuihin edustaviin kauppahintoihin. Tuottoarvomenetelmässä kohteesta tulevaisuudessa odotettavat nettotuotot diskontataan valitulla korkokannalla nykyarvoksi. Tässä tuottoarvolaskenta perustuu vesialueista maksettuihin vuokratuottoihin. Vesialueiden arvioinnissa kauppa-arvomenetelmällä ongelmana on vertailukauppojen vähyys. Pelkkää vesialuetta sisältäviä kauppoja tehdään erittäin vähän. Vertailukauppoja on haettu Koillismaan, Koillis-Lapin ja Ylä-Kainuun alueilta 2000-luvun ajalta. Edustavia vertailukauppoja löytyi 8 kpl, joissa Keskihinnat vaihtelivat välillä / ha. Vertailukauppojen perusteella vesialuehehtaarin keskiarvohinnaksi saatiin 434 /ha ja mediaanihinnaksi saatiin 217 /ha.

4 Toimitusnumero (8) Vertailukauppojen kohteena olevat alueet ovat olleet yleensä pieniä, erityisiin tarkoituksiin käytettäväksi tarkoitettuja alueita, joissa hehtaarihinnat ovat yleensä korkeampia verrattuna suurempien järvialueiden kauppahintoihin. Tuottoarvomenetelmän käytössä ongelmana on niinikään vertailuaineiston saatavuus ja käytettävä korkokanta. Toimitusinsinööri on selvittänyt vesialueiden vuokrahintoja Metsähallitukselta, Kuusamon "isolta kalastuskunnalta" ja Kuusamon yhteismetsältä. Kaikki toimijat toteavat, että yksittäisten kohteiden vuokrahinnat eivät ole julkisia. Suuruusluokkatietoja on kuitenkin saatavissa. ten perusteella tavanomaisen vuokralammen vuosivuokrahinta voi liikkua suuruusluokassa / ha/ v. Vuokratuottojen perusteella tuottoarvomenetelmällä 5%:n tuottovaatimuksella saadaan vesialueen hehtaarihinnan vaihteluväliksi /ha. Vuokratut kohteet käsittävät yleensä kokonaisia lampia, jolloin vuokraaja voi hallinnoida koko vesialuetta ja näin johdetut hehtaarihinnat ovat korkeampia verrattuna suurempien järvialueiden kauppahintoihin. Edellä selostetuilla perusteilla vesialueen arvona on käytetty 200 euroa/ ha. Saaren alueen arvona on käytetty keskimääräisen metsämaan arvoa Koillismaan alueella eli 1800 euroa/ ha (Verohallinto, Varojen arvostaminen perintö ja lahjaverotuksessa, ). Saaren rakentamiskelpoisuutta ei ole tutkittu. Arviointi suoritetaan määrittämällä yhdistettävien alueiden kauppa-arvoperusteiset kokonaisarvot. Käytännössä osakasluettelon laskenta on suoritettu pinta-alaperusteisesti siten, että Kurvinsaaren pinta-alan vaikutus Huttu-Huttulan jakokunnan osakkaiden saamiin osuuksiin on laskettu 9-kertaisena. Arvioinnilla on merkitystä Huttu-Huttulan jakokunnan osakkaiden kannalta. Arvioinnilla ei ole juurikaan merkitystä muiden yhteisten alueiden osuuksien suhteellisiin osuuksiin suuren vesipinta-alan johdosta. Saaren pinta-ala ja siitä johtuen myös sen suhteellinen arvo on hyvin pieni verrattuna suuren vesialueen arvoon. Sanotun perusteella arviointia ei ole tarpeen tehdä yksityiskohtaisesti. Asianosaisten kannanotot: Sami Huttu esitti, että Kurvinsaari tulee mukaan yhdistettävään vesialueeseen. Ei ole tarkoituksenmukaista, että saaren osalle jäisi hallinnoimaan järjestäytymätön osakaskunta. Piti esitettyä arviointia riittävänä eikä katsonut tarkempaa arvioita suoritettavaksi. Tärkeintä on että saaren vaikutus on huomioitu. Jaakko Soronen kannatti Sami Hutun esitystä. Antero Lohilahti esitti, että saari voitaisiin ottaa yhteiseen alueeseen edellä mainituilla arvioinneilla. Kaikki Läsnäolleet asianosaiset katsoivat että Kurvinsaari ja muut vähäiset saaret on järkevää liittää uuteen yhteiseen alueeseen. Kellään ei ollut huomauttamista arvioinnin suhteen. Kukaan ei vaatinut maastokatselmuksen suorittamista tai yksityiskohtaisempaa arviointia. Toimitusinsinööri vahvisti esitetyt arviointiperusteet. Lainkohdat Kiinteistönmuodostamislaki 134, 195 ja 200, Kiinteistönmuodostamisasetus 41

5 Toimitusnumero (8) 7. Lohkominen ja uuden yhteisen alueen muodostaminen Toimitusinsinööri selosti tarpeelliset kiinteistöjaotuksen muutokset joilla päästään sovittuun lopputulokseen. Yhdistämisen kohteena ovat seuraavat yhteiset alueet: Jokijärven jakokunta, Yhteinen vesialue, Yhteinen vesialue, Yhteinen vesialue ja Huttu-Huttulan jakokunta sekä alla selostetut lohkotut vesialueet tiloista Aska ja Myllymännikkö. Toimitusinsinööri päätti yhdistää kohteena olevat yhteiset alueet ja yksityiset vesialueet. Uuden yhteisen alueen nimeksi päätettiin: Jokijärven kylän vedet Uuden yhteisen alueen kiinteistötunnus: Uuden yhteisen alueen pinta-ala korjataan kiinteistörekisterikartan mukaiseksi: Maapinta-ala 1,50 ha, vesipinta-ala 3346,73 ha, kokonaispinta-ala 3348,23 ha. Suoritetaan seuraavat siirtolohkomiset: Jokijärven kylän vedet Rekisteriyksiköstä Maapinta-ala / ha Vesipinta-ala / ha Aska 11,9661 Kantakiinteistöksi jää tila Aska Korvuansaari jää tilan tiluksiin. Kantakiinteistön pinta-ala lohkomisen jälkeen on 206,5740 ha Jokijärven kylän vedet Rekisteriyksiköstä Maapinta-ala / ha Vesipinta-ala / ha Myllymännikkö 17,3977 Kantakiinteistöksi jää tila Myllymännikkö Kantakiinteistön pinta-ala korjataan kiinteistörekisterikartan mukaiseksi, koska kaikki rajamerkit todettiin riittävän tarkoiksi ja luotettaviksi. Kantakiinteistön pinta-ala lohkomisen jälkeen on 129,1680 ha. Lainkohdat Kiinteistönmuodostamislaki 20-22, Osakasluettelon vahvistaminen Toimitusinsinööri päätti, että osakasluettelo laaditaan yhteisten alueiden edellä esitettyyn arviointiin perustuen. Toimitusinsinööri esitti asianosaisille arvioinnin perusteella lasketun osakasluettelon. Kellään asianosaisista ei ollut huomauttamista laaditusta osakasluettelosta. Ennen tämän toimituksen rekisteröintiä osakasluetteloa voidaan täydentää mahdollisilla muutoksilla, jotka aiheutuvat luettelon laadinnan ja rekisteröinnin välisenä aikana rekisteröidyistä lohkomisista tai muista kiinteistötoimituksista. Täydentäminen suoritetaan samoilla periaatteella arvoilla ja kuin nyt laadittu luettelo oli tehty. Toimitusinsinööri päätti vahvistaa uuden yhteisen alueen osakasluettelon. Osakasluettelo on pöytäkirjan liitteenä. Lainkohdat Kiinteistönmuodostamislaki 134.2

6 Toimitusnumero (8) 9. Uuden yhteisen alueen järjestäytymiskokous Uuden yhteisen alueen järjestäytymiskokous pidettiin välittömästi toimituskokouksen jälkeen. Järjestäytymiskokouksen pöytäkirja toimituspöytäkirjan liitteenä. 10. Maastotyöt ja toimituskartta Toimituksessa ei suoriteta maastotöitä eikä rajankäyntejä. Toimituksessa laaditaan kiinteistöjaotuksen selvyyden vuoksi rajakartta uusista kiinteistörajoista tilojen Aska ja Myllymännikkö osalta. Uudet kiinteistörajat on merkitty toimituskartalla punaisella värillä. Vesialueesta ei ole tarpeen laatia toimituskarttaa. Vesialueiden likimääräinen sijainti ilmenee pöytäkirjan liitekartasta. Lainkohdat Kiinteistönmuodostamislaki Yhteisten alueiden lakkaaminen Tämän toimituksen rekisteröinnin seurauksena lakkaavat seuraavat yhteiset alueet Taivalkosken kunnassa: Jokijärven jakokunta Yhteinen vesialue Yhteinen vesialue Yhteinen vesialue Huttu-Huttulan jakokunta Lainkohdat Kiinteistönmuodostamislaki Korvaukset Yhdistämisen vuoksi ei makseta korvauksia. Lainkohdat Kiinteistönmuodostamislaki Kustannusten osittelu Antero Lohilahti ilmoitti, että yhdistämisen kustannuksiin on haettu avustusta julkisista varoista. Esitti, että tässä vaiheessa toimituskustannukset maksetaan osakaskuntien olemassaolevista varoista. Lainkohdat Toimitusinsinööri päätti, että kiinteistötoimitusmaksun maksaa ja siitä vastaa uusi osakaskunta. Kiinteistönmuodostamislaki 209, kiinteistötoimitusmaksulaki ((558/1995) ja maa- ja metsätalousministeriön asetus kiinteistötoimitusmaksusta (1058/2012). 14. Asiakirjojen lähettäminen Toimituksen asiakirjat ovat asianosaisten saatavilla maanmittaustoimistossa 14 päivän kuluessa pyynnöstä (KML 191 ). Osakaskunnalle lähetetään toimitusasiakirjojen jäljennökset niiden valmistuttua. Lisäksi osakaskunnalle ilmoitetaan toimituksen kiinteistörekisteriin merkitsemisestä. (KMA 60.2 ). Toimitusasiakirjat ovat nähtävillä toimituksen internetsivulla 14 päivän kuluessa. Lainkohdat Kiinteistönmuodostamisasetus 58

7 Toimitusnumero (8) 15. Lopettaminen Koska kaikki toimituksen asiat oli käsitelty, toimitusinsinööri lopetti toimituksen. Toimitusinsinööri selosti muutoksenhakumenettelyn, toimituksen ja myös toimituskustannusten osittelun osalta sekä antoi valitusosoituksen. Toimitukseen voi hakea valittamalla muutosta 30 päivän kuluessa toimituksen lopettamisesta lukien. Oheisesta valitusosoituksesta ilmenee sekä toimituksen lopettamispäivä, että valitusajan päättymispäivä. Toimitus saavuttaa lainvoiman valitusajan päätyttyä tai kun mahdollinen muutoksenhaku on lopullisesti ratkaistu. Lainkohdat Kiinteistönmuodostamislaki 190

8 Toimitusnumero (8) Valitusosoitus Tämä valitusosoitus koskee toimitusta , lopettamispäivä Yhteisen alueen muodostaminen Yhteisten vesialueiden yhdistäminen Taivalkosken kunnan Jokijärven kylässä. Vesialueita mm. Jokijärvessä, Koviojärvessä ja Tyräjärvessä Toimitukseen tai siinä annettuun ratkaisuun saa hakea muutosta kirjallisella valituksella maaoikeudelta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää siitä päivästä, jona toimitus lopetettiin tai päätös annettiin. Muutoksenhakuasiakirjat on toimitettava puhevallan menettämisen uhalla maaoikeuteen viimeistään perjantaina viraston aukioloaikana. Tässä asiassa toimivaltainen maaoikeus toimii Lapin käräjäoikeudessa, joka on avoinna virka-aikana klo 8-16:15. käyntiosoite: Valtakatu 17, Rovaniemi postiosoite: Valtakatu 17, Rovaniemi sähköpostiosoite: lappi.ko(at)oikeus.fi Muutoksenhakuasiakirjat voi toimittaa henkilökohtaisesti tai asiamiehen välityksellä taikka lähettää postitse, lähetin välityksellä tai sähköpostina maaoikeuteen. Muutoksenhakuasiakirjat lähetetään lähettäjän vastuulla. Muutoksenhakukirjelmässä on mainittava kaikki seuraavat asiat: toimitus tai muu päätös, jota muutoksenhakemus koskee miltä kohdin toimitukseen tai siinä tehtyyn ratkaisuun haetaan muutosta muutokset, jotka vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan todisteet, jotka aiotaan esittää ja asiat, jotka todisteilla aiotaan näyttää toteen vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta, jos valittaja pitää sitä aiheellisena mahdollinen pyyntö perusteluineen asian ratkaisemisesta ilman suullista pääkäsittelyä Muutoksenhakukirjelmässä on ilmoitettava muutoksenhakijan nimi ja hänen laillisen edustajansa, asiamiehensä tai avustajansa yhteystiedot sekä postiosoite, johon kutsut, kehotukset ja ilmoitukset voidaan lähettää. Myös todistajan tai muun kuultavan yhteystiedot on ilmoitettava. Jos postiosoite muuttuu, uusi osoite on ilmoitettava maaoikeudelle. Valittajan tai kirjelmän laatijan (jollei valittaja ole laatinut sitä itse) on allekirjoitettava muutoksenhakukirjelmä. Muutoksenhakukirjelmään on liitettävä tämä valitusosoitus tai sen jäljennös ja lisäksi asiakirjat, joihin muutoksenhakukirjelmässä vedotaan ja jotka eivät sisälly muutoksenhaun alaisen toimituksen tai ratkaisun käsittelyn asiakirjoihin. Jos asianosainen laillisen esteen vuoksi tai muusta hyväksyttävästä syystä ei voi määräajassa hakea muutosta, maaoikeus voi asettaa hakemuksesta uuden määräajan muutoksenhaun tekemistä varten. Uutta määräaikaa on pyydettävä kirjallisella hakemuksella, joka on osoitettava maaoikeudelle ja toimitettava ennen muutoksenhakuajan päättymistä maaoikeuteen. Hakemukseen on liitettävä selvitys hakemuksen perusteesta. Tällöin on noudatettava muutoksenhakukirjelmän laatimisohjeita. Maaoikeus voi kehottaa toimituksen asianosaista antamaan vastauksen muutoksenhakemukseen, jos hakemus koskee asianosaisen oikeutta. Vastaus ja siihen liitetyt asiakirjat annetaan tiedoksi muutoksenhakijalle. Maaoikeus voi kehottaa toimitusinsinööriä antamaan kirjallisen lausuntonsa. Lausunto annetaan tiedoksi pääkäsittelyyn kutsuttavalle asianosaiselle. Jollei asiaa ratkaista ilman pääkäsittelyä, maaoikeuden istunnosta ilmoitetaan kirjeellä, joka annetaan postin kuljetettavaksi tai muulla tavoin toimitetaan asianosaiselle vähintään 14 päivää ennen istuntoa. Jos muutoksenhakija jää pois istunnosta, muutoksenhakemus jätetään sillensä. Muun asianosaisen poissaolo ei estä asian ratkaisemista. Maaoikeus voi suorittaa paikalla katselmuksen. Valitusasian käsittelystä maaoikeudessa peritään yleensä 500 euron oikeudenkäyntimaksu. Asianosaisten oikeudenkäyntikuluihin maaoikeudessa sovelletaan riita-asioiden oikeudenkäyntikuluja koskevia oikeudenkäymiskaaren 21 luvun säännöksiä. Toimitusinsinööri: Jarkko Tammi