Karjalan kuvien näyttely kannattaa katsastaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Karjalan kuvien näyttely kannattaa katsastaa"

Transkriptio

1 Marraskuu vuosikerta N:o 11 Karjala kuvia muistojen laulumaista Paimion kaupungintalolla Puheenjohtajamme Janne Aso avaa näyttelyn vierellään Paimion Karjalaseuran Arja Kulmala. Karjalan kuvien näyttely kannattaa katsastaa Paimion kaupungintalon komea kirjastosiipi on kahden viikon ajan pala Karjalaa. IltaSanomien kokoama monipuolinen karjalaisten kuvien näyttely täyttää kirjaston ylä parven koko mitaltaan. Kuvat: Jorma Kallonen Turun Käspaikkakerho oli joukolla liikkeellä näyttämässä esimerkkiä. Näyttelyn avajaiset vietettiin 120 osallistujan voimin 4. marraskuuta ja viimeinen näyttelypäivä koittaa perjantaina 15. marraskuuta. Vielä siis ehtii ja kannattaa suunnata kulku Paimioon kauempaakin. Avajaisten etäisimmät kävijät olivat Sipoosta ja Savonlinnasta. Vakka-Suomen vankka edustus kertoo viestin menneen maakunnassakin hyvin perille. Turkulaisen Käspaikkakerhon ryhmä oli riemullinen esimerkki kimppamatkailusta ja kuulin monen suunnittelevan toistakin tutustumiskäyntiä kuvamaailmaan. Karjala kuvia muistojen laulumaista on näyttelyn keinoin rakennettu aikamatka. Kokoajana on toiminut Ilta-Sanomat taustanaan Sanoma-konsernin tuki. Ajatuksena on ollut monipuolisempi Karjalan kuva. Siihen tarpeeseen on muun muassa löydetty harvinaista kuvasatoa Pietarista. Kurkistamme 50-luvun ja 60-luvun elämään, joka tähän asti ollut tyhjä lehti Karjala-albumeissa. Näyttelyssä on myös kuvapareja samasta paikasta: ennen ja nyt. arvinaista kuvasatoa on kaivettu yhtä hyvin menneestä Karjalasta. Viipurin ohella erityishuomiota saavat Käkisalmi, Sortavala ja Terijoki eikä näyttävää maaseutu maisemaakaan ole unohdettu. Elin keinoilla on sijansa kuvien joukossa. Eino Partasen Viipuri-kuvia ei ole monia, mutta ammattikuvaajan ote näkyy ja tuntuu. Kuva näyttelystä tuli siinä määrin suosittu, että se laitettiin kiertoon pääkaupunkiseudun ulko puolellekin. Paimio edus taa näyttelypaikkakuntien joukossa ensimmäistä selkeästi länsi-lounais ta vaihtoehtoa. Ideaan Armas örkkö ja eikki Kesäläinen muistelevat. tarttuivat ensin Johannes-Seuran ja Pai mion Karjala seuran aktiivit Marjatta altia, Arja Kulmala ja Seija Jaakkola. Paimion kaupungin kulttuuritoimi lähti positiivisella otteella mukaan ja Ilta-Sanomat näytti osaltaan vihreää valoa. Johannes-Seuran puheenjohtaja Janne Aso avasi näyttelyn. Avaussanoissaan hän korosti tarvetta Karjala-tietojen vahvistamiseen mitä se on ollut ja mitä se on nyt. Sen avulla voidaan viedä tietoa eteenpäin kiinnostuneille sekä jälkipolville. Näyttely tarjoaa mahdollisuuden vahvistaa vanhaa tietoa ja katsoa myös uusia kuvakulmia. Paimion Karjalaseuran puheenjohtaja Arja Kulmala esitteli tämän jälkeen näyttelyn valmistelun vaiheita sekä näyttelyn rakennetta, omia pysäyttäviä kuvasuosikkejaan sekä tuntoja valmiin näyttelyn keskeltä. Kuultiin kiitossanat kaupungille ja yhteistyökumppaneille. Avauspuheenvuorojen täydennyksenä oli Ilmari Pimiän runo, Karjalamuistoja, jonka lausui Marjatta Järvinen. Päätteeksi laulettiin yhdessä Karjalaisten laulu. Näyttely kirvoitti keskustelua tuttujen ja tuntemattomien kesken. Mustavalkoisiin muistokuviin tottuneille monet vanhat värikuvat olivat yllätystekijä. Terijoen hiekassa voi aistia todellisen kesän lämmön ja Sortavalan mäkimaisemassa ihastuksena olivat runsaat ja ryhdikkäät heinäseiväsrivistöt. Vain kaksi kuvista liittyi Johannekseen, toinen Kirjolaan ja toinen paikalliseen kauppa-asiointiin. Yhteinen arvoitus on, kuka on ollut liikkeessä ostoksilla kuvattu Jenny Pitkänen. Sen arvoituksen myötä ratkennee myös, minkä kaupan näyttävät astiahyllyt on ikuistettu näyttelyyn. Vastaukset voi toimittaa lehden haltuun. Käykää toki Paimiossa katsomassa kuvakin. annu Rastas

2 2 Marraskuu 2013 No. 11 Kuvien keskeltä Aineiston toimittaminen Päätoimittajan kynästä Oivalluksen hetki oikeaan aikaan. Rohkeus tarttua uuteen asiaan. Taitoa laittaa asia toimeksi ja viedä se muillekin tiedoksi. Tällaisista aineksista syntyy näkyvää jälkeä, kuten esimerkkinä Paimion kirjaston parvelle karjalaisten kuvien näyttely. On siihen lisäksi tarvittu Ilta-Sanomien alku peräistä vaivannäköä, jolla on tehty suuresta kuvien pal joudesta monipuolinen kuvatarina. Ja on tarvittu suuren yleisön mielenkiinto, jonka johdosta pääkaupunkiseudun näyttely on saanut siivet selkäänsä ja päässyt maakuntiin kiertämään. Paimio nousi kuitenkin vaihtoehdoksi vain ak tiivipersoonien avulla. Ensimmäiset lauseet kertovat Marjatta altian ja Arja Kulmalan panoksesta, sen lisäksi kaupungin halusta avata ovet näyttelyn tarpeisiin. Näyttelyn avaustilaisuudessa Arja Kulmala totesi molemmat järjestävät seurat aktiivisuudestaan palkituiksi. Paimion Karjalaseura on ollut valtakunnallisessa satojen karjalaisseurojen vertailussa viimeksi kuudentena. Johannes-Seura sai omassa hieman suppeammassa pitäjäyhdistysten sarjassa viimeksi kolmannen sijan. Siltä näyttää, että seurat nykyisin toimin hyvin puolustavat vähintään vastaavaa sijoitusta jatkossakin. Näyttelyn kuvat ovat tietysti aiheiltaan ja tasoltaan erilaisia. Ammattiosaaja erottuu joukosta. Viipurilaisen Eino Partasen kuvia on jo viime vuonna ihasteltu erikoisnäyttelyssä ja hänen kuvansa pysäytti tehokkaasti tässä uudessa kuvaryhmässä. Katukuva Karjalankadulta tuo katsojan mukaan katuvilinään tai lähelle yksittäisten kulkijoiden persoonaa. Samalla viereinen liiketalo nousee taivaan korkeuksiin ja kuva pysyy tarkkana taidonnäytteenä. Kirjan sivuilta tällainen kokonaisvaikutelma ei ehkä täysin välittyisi, mutta metrin korkuisena kyllä. Etusivun tekstissä on viitattu johannekselaiseen kuva-arvoitukseen. Näyttelyn elinkeino-osuudessa nähdään kauppaasiointia ja viitataan johannekselaiseen kauppaliikkeeseen. Mutta missä, siinäpä pulma. Asiakkaan nimi on tiedossa ja luettavissa myös tekstistä, joten laaja lukijajoukkomme pystynee asiaan tuomaan lisävalaistusta. Paimion näyttely on paikallaan vain rajatun ajan marraskuun puoliväliin. Jos tämä lehti saavuttaa lukijansa jo painatuksen jälkeisenä perjantaina, aikaa on jäljellä viikko. Jos jakelu osuu vasta seuraavan viikon alkuun, ei ole enää montaa päivää toimia. Antakaamme arvo aktiivisuudelle ja ehtikäämme se kannattaa kuitenkin. annu Rastas Aineiston toimittamiseen on käytettävissä useita eri vaihto ehtoja. Mieluiten otamme vastaan valmiiksi sähköiseen muotoon tehtyä aineistoa eli sähköpostilla tai levykkeillä toimitettua, mutta kaikki perinteiset menettelytavat ovat edelleen myös käytössä. Sähköpostin voit lähettää osoitteeseen: tai Levykkeet ja paperilla olevan aineiston voit lähettää osoitteella: tai voit toimittaa sen seuran toimistoon Piikkiöön: Johannekselainen, Myllytie 1, Piikkiö. Pyydämme toimittamaan aineiston seuraavasti: Joulukuun numeroon aineisto viimeistään (painopv ). Lehti lähtee jakeluun suoraan kirjapainosta. Osa tilaajista saa sen jo painopäivää seuraavana päivänä ja kaikki kotimaan tilaajat viimeistään kolmantena arkipäivänä painopäivän jälkeen. Jos aineiston toimittamisesta on kysyttävää tai ilmenee häiriöitä jakeluaikataulussa, ottakaa yhteyttä lehtitoimikunnan jäseniin. Lehtitoimikunta Kuolleita 2.9. Eero altia Piikkiössä. än oli syntynyt Villinsaaressa Eine Marjatta Kontto s. Kettunen Porissa. än oli syntynyt Vaahtolassa Kirsti Alina Linkinen s. Paakkonen Kaarinassa. än oli syntynyt Niemelässä Sirkka Anna-Liisa agner s. Jokiranta Porissa. än oli syntynyt Uuraassa Ksenia elin o.s. Maksula Kaarinassa. än oli syntynyt Rokkalassa. Sulo Ilmari Tapio Tikka syntynyt Johanneksen Tikkalassa, kuoli Kaarinassa. Kaivaten muistavat Liisa ja sisarusten lapset perheineen. Siunaus on toimitettu lähimpien läsnä ollessa. Isän ikävä Isät, äiditkin rintamajoukoissa tästä suurimman kantoivat huolen miten lastensa silloin käy isänmaani jos puolesta kuolen Vaimot valkeita arkkuja kun murheissaan ottivat vastaan monet mukanaan kantoivat syntymätöntä lastaan. Pojille sedät, enotkin miehen mallia antoi tädit ja isovanhemmat myös orvoista huolta kantoi Kuitenkin oma isänsä esikuvana ollut ois parhain hänen ja äitinsä rinnalta poistuikin liian varhain. Kiva olisi ollut kuunnella isänkin satuja illoin kainaloonsakin nukahtaa mieltä kun risoi milloin Isänkin ollessa tukena ollut turvaisaa tehdä matkaa omaan aikuisuuteen asti kanssaan taivalta jatkaa. Sakari Sailola Johannes-Seuran joulukahvitilaisuus Maanantaina klo seuran toimistolla Myllytie 1, Piikkiö Marraskuu Karjala-kuvia muistojen laulumailta Ilta- Sanomien kokoama kuvanäyttely Paimion kaupungintalon näyttelyparvella kaupungintalon aukioloaikoina (ks. etusivu) 9. Johannes-Seuran perinnekäsityökerho toimistolla (Myllytie 1, Piikkiö) klo 10 alkaen Johannes-Seuran ostos- ja pikkujoulumatka Viipuri, Johannes 30. Joulukuun Johannekselaiseen tarkoitettujen joulutervehdysten viimeinen jättöpäivä. (ks. takasivu) Joulukuu 1. Johannes-Seuran pikkujoulu klo 16 alkaen Piikkiön Pontelassa 2. Porin seudun johannekselaisten kerhoilta klo Tuomarinkatu 2, Pori 7. Johannes-Seuran perinnekäsityökerho toimistolla (Myllytie 1, Piikkiö) klo 10 alkaen 7. Saarelaisten pikkujoulujuhla klo 13 alkaen Juhlapalvelu Primadonna, Varesvuorenpolku 1, Piikkiö. Tervetuloa ankalan ja Pukin koulupiiriläiset sekä huunonsaarelaiset ystävineen! 8. Littoisten Karjalaisten myyjäiset Littoisten monitoimitalolla klo 13 alkaen 16. Johannes-Seuran joulukahvitilaisuus toimistolla klo Matkoja 2014, tarkemmin sivulla Johannes-Seuran kotiseutumatka Johanneksen eri kyliä Kesämatka Saarenmaalle, joulumatka Tallinnaan Johannes-Seuran toimiston aukioloajat marraskuu-joulukuu LA KE KE LA KE KE LA KE KE LA Tammi-maaliskuu 2014 LA KE KE LA KE KE LA KE KE LA KE KE LA KE KE LA KE KE

3 Marraskuu 2013 No Lapsen elämää Karjalassa örkön sukuseurassa muisteltiin lapsuutta Mikä oli noloa ja lapsellista? Ne lämpsäpöksyt! Näin muistelivat Paavo, Armas ja Teuvo örkkö lapsuuttaan Johanneksessa. Mitä lapsuudesta on jäänyt erityisesti mieleen? Putoaminen jokeen, josta isommat tukasta vetäen saivat pelastetuksi hukkumiselta. Pitkä aika odottaa vanhempia pyhänä kirkosta kotiin. Paras kalansaalis: yhdeksän haukea. Mäenlasku laskiaissunnuntaina. Koskijärven kansakoulun oppilaita v , opettajana Ruusa Koponen. Leikit Vaikka 1900-luvun alkupuolen lapsi pantiin varhain työhön, oli leikilläkin sijansa. Lelut olivat tietenkin itse tehtyjä, mm. Teuvolla oli isän tekemät reki ja kuorma-auto, jota sai vedellä raiteita pitkin. Kittilää hypättiin, neljää maailia pelattiin. Leikkikavereita löytyi naapurista. Maailma laajeni lapsen kasvaessa heijaikäisestä isommaksi, ja ulkoleikit olivat suosittuja. Kesäisin uitiin, talvisin laskettiin mäkeä ja hiihdettiin. Teuvo kertoi laskiaismäessä huudetun lorua Lipo, lipo, liinaa, isälle viinaa, äidille pitkiä pellavia. Anttoonin rannassa oli pussimäki, jossa Paavon mukaan saatiin hurjat vauhdit. Pätevänä kelkkana toimi poltikassäkki, joka oli kastettu avannossa ja jäädytetty. Armas muisteli hyvänä hiihtäjänä saaneensa I palkinnon koulujen välisissä hiihtokilpailuissa. Juhannuskokkoa varten Paavo sai kerätä risuja kokkoa varten; rakennettiin ja poltettiin kolmenkin kokkoa. än pääsi myös hakemaan mehiä (juhannuskoivuja) oven pieleen. Paimenesta raskaampien töiden tekijäksi yvin varhain lapsi sai osallistua talon töihin, ensimmäisenä karjan paimentamiseen. Kuvat teoksesta Johannes, muistoja kuvina. einänteossa lapset pantiin haravoimaan. Paavo kertoi olleensa alle kouluikäisenä jo hevoskiertoa ajamassa Kosken Nikolailla. Mustikoiden, puolukoiden ja sienien poimiminen talven varalle kuului myös itsestään selvästi lasten tehtäviin. Kirassia (lamppuöljyä) sai hakea kaupasta. Tienestiä saattoi saada esimerkiksi ravustamalla: Armaksen pyydystämiä rapuja vei Penttilän isäntä myytäväksi laivoille. Teuvo taas kertoi päässeensä välillä isänsä kanssa Viipuriin torikaupalle. Kansakoulussa oppilaat joutuivat pilkkomaan nalikkahalkoja (metri kolmeen osaan) ja pinomaan ne puuvajaan. Armas joutui jo yhdeksänvuotiaana vuonna 1926 sahaamaan puita justeerilla sekä tuomaan tukkipuita hevosella metsästä kotiin. Tukit piti myös jaksaa vääntää tapuliin. Pyhäkoulussa ja kansakoulussa Pyhäkoulua pidettiin joka sunnuntai. Kansakoulu alkoi usein kiertokouluna, mutta nopeasti alettiin rakentaa erillisiä kouluja. Koskijärven koulu alkoi toimintansa Alarik Puhakan talossa 1800-luvun lopulla ja sai sittemmin oman rakennuksensa. Opettaja Ruusa Koponen oli Armaksen mukaan tarmokas nainen, joka pärjäsi villien poikien kanssa. Toisena opettajana toimi laulutaitoinen Aina Tepponen. Luokat olivat suuria: Armaksen 3. luokalla oli 42 oppilasta. Välillä opettaja käytti esimerkiksi laskennossa apuopettajana asian osaavia oppilaita. Alussa ei ollut vielä siivoojia, joten järjestäjät saivat tulla aamulla lämmittämään luokkien peltiuuneja ja päivän lopulla luokka piti siivota. Kouluruokaa ei vielä tunnettu, vaan jokaisella oli omat eväät mukana. Kouluaineina oli lukemista ja kirjoittamista, uskontoa, laskentoa, maantietoa, laulua, historiaa, käsityötä, voimistelua. Koulun kirjastosta sai lainata kirjoja. Ulkoluku oli suosittu opiskelutapa, ja esimerkiksi virsiä piti opetella ulkoa. Perunalomaa annettiin syksyisin. Suomen joutuminen historian myllerryksiin rikkoi monen koulutien. Näin Teuvo örköltä jäi talvisodan alla Kaijalan kansakoulu kesken kolmannella luokalla, neljännen luokan hän kävi Ruskolla, viidennen Ulvilassa, kuudennen Kaijalassa ja jatkoluokat Kaijalassa ja Marttilassa. Kyllä siinä sai sopeutua opettajiin ja oppilastovereihin. Vaatetus ja ruoka Lasten vaatteet olivat kotitekoisia. Jopa kengät saatettiin tehdä kotona lehmän tai lampaan nahasta. Tavalliseen varustukseen kuuluivat pitkävartiset villasukat, villapaita, sarkapusero, lapaset, pipot ja ne lämpsäpöksyt, joista eroon pääseminen oli saavutus. Ennen sähkön tuloa valaistuksen antoivat öljylamput ja myrskylyhdyt. Lapset söivät äidinmaidon jälkeen samaa ruokaa kuin aikuiset eli kokkomaitoa, potaattipiirakkaa, hakkelus- eli rusupiirakkaa, uunpotaatteja, potlohkoa,hapanlohkoa ja kaurakiisseliä. Kahdessa tunnissa kuultiin tuttua tarinaa mutta myös paljon uutta. Lapsuuden kokemukset ovat syvällä mielessä, niin myönteiset kuin raskaatkin vaiheet. aastattelut nauhoitettiin jälkipolvia varten. Kiitos jälleen elge Toivoselle! Kaija Sipilä Kaijalan pyhäkoululaisia. Kansakoululaisten pesäpallo-ottelu, syöttäjänä Pekka Sairanen, lyöjänä Maila Etholén. Johannes-Seuran pikkujoulua vietetään sunnuntaina klo 16:00 alkaen Piikkiön Pontelassa. Tervetuloa! Johannes-Seura ry, Ohjelmatoimikunta ks. sivu 7

4 4 Marraskuu 2013 No. 11 Eeva artemaa vauhdikas sopraano vauhdikkaassa oopperassa Tohtori Malatesta: Markus Nieminen, Norina: Eeva artemaa ja Ernesto: Joonas Eloranta. Norina ja Don Pasquale (Jouni Kokora). Porissa sai ensi-iltansa italialaisen säveltäjän Gaetano Donizettin koominen ooppera Don Pasquale. Parisen vuotta sitten Porin Ooppera päätti tehdä tämän harvoin esitetyn oopperan. Kuitenkin myös Kansallisooppera oli päättänyt samoin, ja viikko Poria aikaisemmin oli elsingissä ensi-ilta samasta teoksesta. Kansallisoopperassa se esitetään italiaksi. Porissa esityspaikaksi valitun Kulttuuritehdas Kehräämön tiloihin ei italiaksi esittäminen tuntunut sopivan, kertoo tuottaja eli Latvala, ja niinpä se tehtiin suomeksi. Uuden ja omanlaisensa suomennoksen oopperasta tekivät Juulia ja Jussi Tapola. Juulia Tapola toimi myös oopperan ohjaajana. Eeva artemaa ja Teemu Loikas. Teos kertoo suuresta huijauksesta. Tässä versiossa Don Pasquale on rikas eläkkeellä oleva tehtailija, jota on tarkoitus rahojen tähden huijata ja huijataankin, mutta loppujen lopuksi vähän kaikki huijaavat toinen toisiaan, rahan ja rakkauden tähden tietysti. Yksi huijaajista on nuorta leski Norinaa esittävä Eeva artemaa, viimeisimmän Lappeen rannan laulukilpailun naisten sarjan voittaja. Oopperassa on vain neljä solistia ja heiltä vaaditaan tosi paljon, koska he ovat oikeastaan koko ajan lavalla. yvin haastavaa Norinan roolia esittävä Eeva artemaata ei todellakaan vastavalmistuneeksi voisi uskoa. än tuntui olevan paikalla koko ajan ja joka paikassa vauhdikkaasti mukana. än oli paitsi loistavan äänen omaava taidokas laulaja myös lahjakas ja monipuolinen näyttelijä, mutta hänelläpä onkin karjalaiset juuret ja vieläpä johannekselaiset. Tästähä miun pitikii kertoo. Eeva on juuriltaan isänäidin puolelta Pyökäreitä Johan neksen Revonsaaresta ja isänisän puolelta Iljinin sukua Lippolasta. Sukunimi Iljin on myöhemmin muutettu artemaaksi. Me pääsimme Eira Laihon kanssa häntä vähän haastattelemaan. Kyllä Johannekselainen oli tuttu lehti hänelle hänen nuoresta iästään huolimatta. än on opiskellut Turussa, Viron musiikki- ja teatteriakatemiassa sekä Italiassa ja menestynyt useissa laulukilpailuissa Suomen lisäksi Latviassa, Tallinnassa, Sveitsissä ja Itävallassa. Samoin karjalaiset juuret omaava on taidokas lavastuksen ja puvustuksen oopperaan suunnitellut Teemu Loikas. änellä on vielä kaksi vuotta jäljellä viiden vuoden pestistä Porin Teatterissa. Oopperan lavastuksen tekeminen on ollut myös haastavaa jo siksikin, että Kehräämön pienelle näyttämölle oli saatava mahtumaan paljon erilaista. Teemu Loikkaan juuret ovat myös Johanneksessa, isän puolelta Kaijalassa ja äidin puolelta Tikkalassa. Kyllä oli Johannekselainen tuttu lehti hänellekin. Teemu on opiskellut lavastusta Taideteollisessa korkeakoulussa ja tehnyt lavastuksen mm. tällä hetkellä Porissa esitettävään musikaaliin The Sound of Music. Myös hänen puvustuksiaan on kiitelty. Maire Suominen Kuvat: Anita Suominen VOIMAMIEIÄ Oli niitä Johanneksessakin voimamiehiä niin, se oli siihen aikaan kun ensimmäinen maailmansota oli syttynyt, jolloin venäläinen sotaväki oleili siellä Karjalassakin, ja kun meidän talonpoikien piti käydä hevosilla sotaväenosastoja ja heidän kamppeitansa muuttamassa kylästä toiseen, jota kutsuttiin, hultin ajoksi. Niin, eräänä syyspäivänä vuonna 1914 kun meitä ylämaalaisia oli käsketty Koiviston pitäjän Rautasen kylää, jossa oli sotaväkeä ja josta se piti muuttaa saman pitäjän umaljoen kylään. Meitä oli siellä koskijärveläisiä ja tikkalaisia ja taisi olla kaikista muistakin Ylämaan kylist, en tarkoin muista. Mutta Tikkalan kylästä oli ainakin Otto Skyttä. No, eihän se lähtö tapahtunut siellä niin rumasti kuin riiheen lähtö, sillä me saimme odotella niitten sotilaitten joutumista ja siinä odotellessa tuli kylmäkin. Niinpä ruvettiinkin heittämään painia keskenämme siinä pellolla, missä sotaväki majaili. Meitä oli miehiä monen mittaisia. Edellä mainittu Skyttä ei ole mikään iso mies, mutta voimaa oli niin kuin karhulla ja kuka vain kävi hänen kanssaan painimaan, niin se meni aina nurin niin että mätkähti. Tätä meidän leikkiämme seurasivat venäläiset upseerit ja viimein tuli eräs heistä meidän luoksemme ja koetti meille tolkutella, että saisikos heidän miehistä tulla joku tämän Skytän kanssa painimaan. Me kaikki silloin kehoitettiin Skyttää, että mieshän se on voitettukin ja niin hän reiluna ja rohkeana miehenä viittasi, kun puhua venäjää ei osannut, antaa tulla vain. Upseeri meni hyvin kiireesti joukkojensa luokse ja siellä kerrottuansa yhtä sekä toista, viimein sai yhden pitkän miehen lähtemään voimain koittoon. Mutta lieneekös Skytän esiintyminen häneen vaikuttanut niin, että haluttomuus näkyi miehen naamassa, kun he sitten kävivät toisiinsa käsiksi. Mutta Skyttä kun oli matala mies ja vastustaja oli taas oikein pitkä, oli Skytän otettava hänen alaruumiistaan kiinni, mutta liekös Skytän ote ollut niin luja, vai vastustajan housut niin heikot, että kun annettiin lupa alkaa silloin vastustajan housut repesivät niin, että ahterpuoli tuli paljaaksi, silloin hän alkoi pyrkiä pois Skytän käsistä, mutta Skyttä käänteli häntä ympäri ja näytteli tämän takapuolta meille sekä venäläisille joukoillekin. Mutta siinä rimpuillessa ja pois pyrkiessä hajosivat vastustajan housut niin, että ahterluukku alkoi näkyä, upseerit nauroivat ja taputtelivat käsiänsä ja me huudettiin Skytälle, että laske vastustajasi housun paikkaamiseen. Ja kun Skyttä hänet hellitti, niin ei sille kahta käskyä tarvinnut kuin se lähti ja katosi sinne telttojen väliin. Eikä kukaan heistä halunnut enää tulla Skytän kanssa painin heittoon. Upseerit kutsuivat Skytän telttoihinsa ja kostasivat voittajan votkaryypyillä ja sanoivat että: Suhni harassoo. örkön Jussi Johannekselainen 4/1952

5 Marraskuu 2013 No Seitsemäs valtakunnallinen evakkovaellus Kangasalla järjestettiin seitsemäs valtakunnallinen Evakkovaellus. Evakkovaellus on tunnematka, jolla eläydytään evakkoonlähdön tunnelmiin ja kunnioitetaan evakkotielle joutuneita. Tapahtuma järjestettiin Äijälän Karjalaisen kulttuurikeskuksen ja Liuksialan kartanon maisemissa. Tapahtumapaikalle saapuessamme, jokaiselle jaettiin oleskelulupakortti, joka oikeutti oleskeluun valtakunnan yhteyteen palautetulla sotilashallintoalueella. Niitä oli varattu seitsemänsataa, mutta ne loppuivat kesken. Osallistujia oli yli tuhat. Alkuun kokoonnuttiin Äijälän pihapiiriin, ja siellä huomiotani kiinnitti rouva, jonka kaulassa riippui kangaspala. Siihen oli käsin kirjailtu hänen nimensä, isän nimi, syntymäaika ja kotipaikka. än kertoi äitinsä tehneen kaikille kolmelle tyttärelleen vastaavat. än oli Kangasalan tapahtumaan osallistui yli tuhat vaeltajaa. Parikkalassa v syntynyt Eva-Sisko kantoi kaulassaan kankaista tunnistuslappua, jonka äiti oli hänelle tehnyt evakkotaipaleelle lähdettäessä. > lapsena kulkenut evakkotaipaleen tuo lappu kaulassa. Kangasalan Karjalaseuran puheenjohtaja Liisa Teittinen toivotti vaeltajat tervetulleeksi ja kertoi, että jokainen, joka oli tehnyt lapsena evakkomatkan, voi noutaa häneltä ruusukkeen rintaansa. Evakkolapset ry:n hallituksen jäsen Anne Kuorsalo kertoi tapahtuman taustasta. Valkeakosken musiikkiopiston kanteleryhmä sekä Karjalan Kaiku -kuoro ja Kangasalan Laulun ystävät esiintyivät. Kangasalan Pikkuteatterin ja Ramppiteatterin esitys kertoi siviilien lähdöstä kotoaan. Näyttelyseurueen perässä lähdimme kaikki matkaan. Toiset vaeltajat olivat pukeutuneet vanhoihin asuihin, ja mukana oli myös lammas karitsoineen, laukkuja ja kantamuksia. Matka kulki hiekkatietä pitkin Liuksialan kartanon pihapiiriin. Matkalla meitä vastaan tuli sotilaita kuorma-autojen lavalla, polkupyörillä ja marssien. Ylempää sotilashenkilöä tuli henkilöautolla ja sivuvaunullisilla moottoripyörillä. Matkan varrella oli myös haavoittuneita sidontapaikoilla lottien hoivaamina. Kartanon pihapiirissä vietettiin evästaukoa ja katseltiin teatteriesityksiä. Sieltä matka jatkui pitkänä ihmisvirtana kohti Liuksialan kappelia, jossa oli lyhyt hartaushetki. Kappeli oli kovin pieni, ja suurin osa ihmisistä jäi pihapiiriin. Vaellusreitin pituus oli noin neljä kilometriä ja päättyi Äijälään, jossa oli mahdollisuus ruokailuun (hernerokkaa, muurinpohjalettuja ja kahvia). Äijälässä voi tutustua myös vanhoihin ajoneuvoihin. Mielenkiintoisin oli vuosimallin 1938 Volvo-linja-auto sairasautoksi muutettuna. Siinä oli makuupaikkoja kahdessa kerroksessa ja takana istumapaikkoja. Saattoi hyvin kuvitella, että kulku ko. autolla ei ollut kovin tasaista ja haavoittunut koki varmasti lisäkipua tärinästä. Äijälässä oli myös mahdollisuus tutustua Mihin myö männään -näyttelyyn. Näyttelyssä kuvataulut kertoivat evakkolapsen vaiheista: evakkomatkasta, paluusta takaisin kotiin ja toistamiseen lähdöstä ja asettumisesta uusille asuinsijoille. Kuvatauluihin oli koottu lasten muisteluita Evakkolapset- ja Evakkotie-kirjoista. Esillä oli myös esineitä ja lasten leluja kyseiseltä ajalta. Päivä oli mielenkiintoinen. Ilma suosi tapahtumaa. Oli lämmintä, mutta ei liian helteistä. Tapahtuma oli toteutettu hyvin ja se herätti paljon ajatuksia evakon lapsessa. annele Kajander Kuvat: Jorma Kallonen Syksyinen iltapäivä Ruissalossa Simo örkön Sukuyhdistys ry:n jäsenet kokoontuivat sunnuntaina Ruissalon Villa Promenadeen pitämään vuosikokousta ja juhlistamaan myös sukuseuran 45-vuotista taivalta. Perustavassa kokouksessa Paimion Motellilla vuonna 1968 oli kaikkiaan 49 henkilöä. Kaikkien näiden nimet luettiin nyt pidetyn vuosikokouksen jälkeen ja poisnukkuneitten muistoksi sytytettiin kynttilä. Vuosikokouksen puheenjohtajana oli Jouko örkkö ja sihteerinä Soile Suomi, pöytäkirjantarkastajiksi valittiin elena Nieminen ja eikki Kesäläinen. Sääntömääräiset asiat nuijittiin pitemmittä puheitta. Vapaaehtoisesta jäsenmaksusta keskustelua kumpusi jonkin verran, ja se päädyttiin korottamaan yhdellä eurolla, nyt jäsenmaksu on siis peräti 3 euroa. Johtokunnan puheenjohtajana jatkaa Eira Laiho, erovuoroiset johtokunnan jäsenet Pekka örkkö, eikki Kesäläinen ja varajäsen Tuulikki Kurki valittiin uudelleen seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi. eikki Kesäläinen on toiminut Simo örkön sukuyhdistyksen puheenjohtajana vuosina , ja hänet kutsuttiin kunniapuheenjohtajaksi luovuttamalla hänelle asiaan kuuluva kunniakirja. Seuraavan vuoden toimintasuunnitelmaan kirjattiin tekeillä olevan sukukirjan valmistuminen sekä retki Paimion luontopolulle, evakkovaellus. Kokouksen jälkeen nautittiin maittava lounas, jonka jälkeen laulettiin yhteislauluna Laps olen köyhän, kauniin Karjalan. Paavo örkkö ja Laila Peltola muistavat hyvin pula-ajan. Päivän aiheena oli pula-aika jatkosodan aikaan ja sen jälkeenkin. Muistelemisen pohjaksi katsottiin lyhytelokuva Kaikki konstit käyttöön, mikä on osa laajempaa YLE:n videotallennetta Pula-aika: sodassa nälkää ja puutetta vastaan. Mukaan oli kutsuttu myös Paavo örkkö, joka kertoi oman perheensä paluusta takaisin sodan runteleman Johanneksen Koskijärvelle ja elämän uudelleen aloittamisesta siellä, asumisesta vieraissa, kovasta työstä ja uuden kodin rakentamisesta. Koti oli kuitenkin jätettävä pian uudelleen ja lopullisesti. Pula-aikaa muistelivat myös mm. Laila Peltola, Oili Vähäkangas ja Jouko örkkö kertoen omia kokemuksiaan elämästä vaikeaan aikaan, sikurin ja muiden korvikkeiden käytöstä ja kasvattamisestakin. Myös tupakkaa viljeltiin. Monella oli muistiin jäänyt venäläisten sotavankien osallistuminen maatalojen töihin. Mielenkiintoiset muistelut päätettiin kahvin ja kakun nauttimiseen sekä lauluun Jo Karjalan kunnailla lehtii puu. Soile Suomi < Sauli örkkö, Onni Peltola ja eikki Kesäläinen tutkimassa Koskijärven koulun koulukuvia 30-luvulta.

6 6 Marraskuu 2013 No. 11 JOANNES-SEURAN MATKAT VUODELLE 2014 KOTISEUTUMATKA 1. VAATOLA, ROKKALA, KUKKOLA JA YLÄMAAN KYLÄT: Kaijala, Koskijärvi, Karhula, Tikkala, Lippola, Kolmikesälä sekä saarikohteet: ALTIANSAARI, UUNONSAARI JA REVONSAARI: Räihälä, Rapeli, Nikkola, Pukki, enttola, Pyökäri ja ankala. Majoitus hotelli Lokki MUUT MATKAT 2. SAARENMAA... tarkempi ajankohta ilmoitetaan myöhemmin Majoitus Kuressaaressa. 3. JOULUINEN MATKA TALLINNAAN Muutokset mahdollisia. Matkaemäntänä Johannes-Seurasta: Liisa Katajainen, puh Vastuullinen matkanjärjestäjä: Matkatoimisto VISTAMATKAT Oy Paimio, puh Saarelaisten pikkujoulujuhla la klo 13 Tervetuloa ankalan- ja Pukin koulupiiriläiset sekä uunonsaarelaiset ystävineen yhteiseen pikkujoulujuhlaan lauantaina klo 13 Juhlapalvelu Primadonnan tiloihin, Varesvuorenpolku 1 Piikkiö. Jouluruoka noutopöydästä hintaan 26, maksu tilaisuudessa. Pieni paketti pukinkonttiin. Ilmoittautumiset viimeistään tiistaina Liisa Katajaiselle, puh LITTOISTEN KARJALAISET RY - Myyjäiset Littoisten Monitoimitalolla sunnuntaina 8.12 klo Myytävänä mm.apankaalia,erilaisia piiraita, käsitöitä. apanlohkoa,kahvio ja arpajaiset Tervetuloa joukolla ostoksille. UURAAN SAARISTON VÄKI! Vietämme taas yhteistä JOULUJULAAMME elsingissä, Karjalatalon yläsalissa la kello Tervetuloa kanssamme nauttimaan perinteinen jouluateria. Aterian jälkeen juomme kakkukahvit. Musiikillaan meitä viihdyttää Uuraan ty:n perinnesoittokunta. Lisäksi ohjelmassa yhteislaulua, arpajaiset ja tietysti joulupukki vierailee juhlassamme. Koko lysti maksaa 20 euroa. KAIKKI JOUKOLLA MUKAAN! Tuothan tullessasi pienen paketin pukinkonttiin. UURAALAISET ry Johannekselainen kummitus Vuosikymmeniä taaksepäin, jolloin olin Oskarin-kokoinen tyttölapsi, eräänä talvisena sunnuntai-iltana vietettiin kotikylässäni uistuppulassa, pienessä naapurissamme tyttären vihkiäisiä. Olen havainnut itsekin olleeni siellä kutsuvieraitten joukossa, tietysti äitini suosiollisella myötävaikutuksella, vaikka hän periaatteesta ei hyväksynyt vekaroita juhlatilaisuuksiin aikuisten tielle ja harmiksi. Mutta kaikesta huolimatta, siellä minä kuitenkin olin upo uudessa kirsikanpunaisessa puvussani, josta pidin äärettömästi ja istuin juhlallisesti äitini vieressä lasten kätkyessä, kuunnellen korva tarkkana illan kuulumisia. Kun sitten alkoi olla illasta se aika esillä, jolloin oli mentävä Vaahtolasta pappia hakemaan vihkitoimitusta suorittamaan, niin silloin tietenkin valittiin miesjoukosta reippain mies hakumieheksi ja meidän hevosella se hakeminen sitten tapahtuikin. No niin. Kun sitten katseltiin miehisiä miehiä, heistä sopivaa, ja arvosteltiin heidän edesottamuksiaan, niin silmäänpistävin oli Jussi. än oli muistaakseni pitkähkö, hoikka, tummahko mies, kaikin puolin reipasotteinen ja rohkea, joukon paras ja tietysti esiintymiskykyinen joten hän oli kuin papin kyytimieheksi luotu. än oli todella luotettavan näköinen siihen hommaan. Ja hänet hyväksyttiin aivan yksimielisesti. Luottavaisesti uskottiin pappi hänen haltuunsa ja suojelukseensa, jonka hän lupasikin tehdä aivan omantunnon tarkkuudella. än oli piipahtanut kuitenkin ennen lähtöään sulannin puolella ja naukannut siellä hieman veljenmaljasta miestä väkevämpää; ei tosin pohjasakkaan saakka, vaan hiukan vain, noin muuten mukaviksi, ilman aikojaan, tavan vuoksi, morsiamen onneksi, ja hauskan juhlatunnelman nostajaksi. Sillä ilo ilman tippoja on teeskentely. Ja sitten hän läksi ajelemaan iloisesti laulellen kulkusten kilistäessä talvipäivän hämärtyessä Vaahtolaa kohden. Kun hän oli saapunut maantietä pitkin Rokkalan hovin tienhaaraan saakka, niin hän huomasi siinä olevan tienviitan täydessä tulessa, ilmi liekissä palavan. Siinä oli siihen aikaan paksu pitkä pylväs, jonka yläpäässä oli kolmionmuotoinen laatikko, keltaiseksi maalattuna. Vaikka Jussi hetken sitä katseli, ja katselipa toisenkin hetken, niin pylväs ei hiiltynyt siitä huolimatta vaikka tuli jo riuhtoen ja ulvoen taivasta lämmitti. Ja vaikka hän vielä kolmannen ja neljännenkin hetken sitä tulenloimoa katseli, niin hiiltymistä ei tapahtunut, ja se se olikin juuri merkillistä, vaikka tulenkirkkaus yhä kirkastui ja nousi yhä ylemmäksi, niin patsas pysyi vain entisellään. Vihdoinkin ja lopulta hän huomasi sen kuitenkin kummitukseksi kerta kaikkiaan kummitus. Mikään muu se ei voinut olla. än jätti sen siihen palamaan. Palakoon ja kummitelkoon maailman loppuun saakka. än halusi noutaa ainoastaan papin eikä kummitusta, eikä hän muusta välitäkään kuin papista. Eikä häntä käsketty muusta huolehtimaankaan. Olkoot kummitukset tien vieressä, ei ne häntä liikuta. Pappi on kyllä saatava, että Iita ja Anttoon pääsevät onnelliseen avioliittoon. Papin hän hakee ja sanansa pitää, niin hän päätti. Kun sitten pappi ja Jussi onnellisesti joutuvat häätaloon, niin Jussi toimitti papin kammariin kahvinjuontiin, ja itse kertoi tuvassa sillä aikaa siitä näkemästään kummituksesta. Koko hääjoukko, jokainen kuulija, oli syvästi järkytetty. eräsi kysymys: mitähän se merkitsee; kummitus tienvierellä papin ajaessa vihkimisretkelle. Kyllä sen täytyy jotakin merkitä, olkoon sitten mitä tahansa. Minäkin pitelin kovalla ja vahvalla kädelläni äitini juhlapuvunliepeestä kiinni niin vahvasti, ettei minkäänlainen kummitus olisi saanut nyrkkiäni auki, vaikka huomasinkin ettei äitini oikeastaan ollut kovinkaan peloissaan, vaan häntä nauratti Jussin juttu. Äitini koetti minua irroittaa itsestään irti, koska epäili minun tuhrivan hikisellä kourallani hänen hyvän pukunsa, mutta nyrkkipä ei auennutkaan millään voimalla. Minä kiikuin hänessä kiinni koko illan ja katselin Jussin solmiota, joka oli musta ja oikein pieniä valkoisia kukkia siinä oli. Ja tummansininen puku hänellä oli päällä. Minun mielestäni urhoollinen mies, kun hän uskalsi katsella kummitusta pitkän ajan. Mitä enemmän minä häntä kuuntelin, sen tiukempaan nyrkkini puristui katsellessani kalpeaksi valahtanutta Jussia, sillä hänkin oli järkytetty näkemästään. Minä olin tietoinen siitä pylväästä, sillä usein mummoni kanssa kirkkomatkalla pysähdytimme vanhan Pekka-hevosen, mummoni ajokin, sen kuten monen muunkin pylvään kohdalle ja hän selitti miksi sellaisia tarvitaan tienvierillä. Pekka vanhasta tottumuksesta pysähtyi hyvin mielellään tienviittojen ja kilometripylväitten kohdalle, kun mummoni sanoi kuinka pitkän matkan olimme kulkeneet ja mitä on vielä jäljellä. Minä en silloin osannut lukea, enkä tuntenut numeroita. Pekkakin vilkaisi numerotauluun, ja sitten jatkettiin matkaa eteenpäin. Kun tämä kummitusjuttu joutui lopulta isäni korviin, niin hän kysäisi silloiselta pastori ämäläiseltä: Mitä sinä, noin pappismiehenä tuumasit siitä Rokkalan hovin tienhaaran kummituksesta, oliko se niin kuin Israelin lasten tulipatsas heidän johtonaan? Pastori oli ensin ymmällä, mutta kun hänelle kerrottiin Jussin näky, niin hän nauroi makeasti, sillä hän ei nähnyt palavaa patsasta, eikä Jussi kertonut kokemuksistaan, oli jutellut muita asioita. Vuosia myöhemmin minäkin totesin sen tienviitan olevan entisellään kulkeissani Vaahtolassa koulumatkoja. O.K. - Johannekselainen 5/1951

7 Marraskuu 2013 No Johannes-Seuran pikkujoulua vietetään sunnuntaina klo 16:00 alkaen Piikkiön Pontelassa Musiikista huolehtii Armas Jansson Tilaisuudessa esiintyy Turun Karjalakuoro Riisipuuroa ja kakkukahvit Arpajaiset Pikkupaketti mukaan pukinkonttiin ja arpajaisvoitoksikin Liput 13 sisältävät puuron ja kakkukahvit. Tervetuloa! Johannes-Seura ry Ohjelmatoimikunta Päivä Johanneksen ylämaassa Johanneksen ylämaa oli pienen seurueen kohteena heinäkuussa. Odotukset olivat suuret sillä olihan mukana matkustajia, jotka eivät olleet käyneet juurillaan. Nuorin, alle 20-vuotias Anna Mäkinen olisi jo vuosi sitten halunnut Kolmikesälään katsomaan isovanhempiensa synnyinkoteja. Tällä matkalla Annalle tuli tutuksi papan Pellervo Mäkisen ja mummon Pirkko Mäkisen o.s. Paavolaisen Karjalan lapsuuskodit ja leikkipaikat. Mäkisen paikalta osa porukasta erkani. örkön Pekka ja Virjoset lähtivät katsastamaan Pietarimutaa, jossa heinikko oli kasvanut miehen korkuiseksi. ikisen tarpomisen jälkeen he löysivät oman paikkansa. Me muut halusimme näyttää näille ensikertalaisille Karjalan kujasia, kasvillisuutta ja maastoa kujasten varsilla. Niinpä kävelimme Kolmikesälästä ylkeenmäelle Pirkon kertoillessa lapsuusvuosien Karjalasta ja koulutiestään. Me muut kulkijat pommitimme häntä kysymyksillämme. ylkeenmäellä katsastimme örkön Pekan ja hänen serkkunsa Kaijan rakkaan paikan. Jotain oli mäellä muuttunut. Kodin paikkaa oli raivattu ja tien toiselle puolelle oli rakennettu mehiläistarha, jonka ympärillä oli korkea aita. Pikkuserkkuni Mirja Varjus o.s. Aalto oli toinen innokas ensikertalainen juuriensa etsijä. änen äitinsä Laila Aalto o.s. Kaijanen on lähtöisin Suonpäästä. Nuorena neitosena hän kesäkuussa 1944 lähti sieltä evakkotaipaleelle kävellen, lehmiä paimentaen. Suonpäästä löytyi pienen etsimisen jälkeen Mirjan isoisän August Kaijasen paikka, missä Mirjan äiti on lapsuus- ja nuoruusvuotensa viettänyt. Anna Mäkinen kellariaukon edessä. Suonpäässä on myös Augustin veljen, isovanhempieni Taavetti ja Karoliina Kaijasen paikka, jota kävimme katsomassa ja kuvaamassa. Navetan jyhkeät kivipaadet ovat edelleen paikoillaan. Tontille on rakennettu osittain keskeneräinen asuintalo. örkönmäellä kävimme tarkistamassa, onko Simo örkön luvun lopulla rakentama talo vielä pystyssä. Erjan ja Pekan kanssa totesimme, että ajan hammas ei ole taloa nakertanut. Siellä se seisoo ylväänä Rokkalanojen rantatöyräällä historiallisena muistomerkkinä sukuyhdistyksemme kantaisän Simo örkön isännyyden ajoista kertoen. Vietimme koko päivän vaeltaen paikasta toiseen ja muistellen esivanhempiemme elämää Johanneksen ylämaan kylissä. Koimme tärkeäksi viestittää ensikertalaisille tietoa niistä ajoista ja paikoista, joissa heidän juurensa ovat. Kotiin Poriin saavuttuamme Anna sanoi, että voisin sinne uudelleenkin mennä. Eira Laiho - Suonpäässä Kaijasen paikalla. Niilo, Pekka ja anna Niilon kotipaikan rappusilla Pietarinmuassa. örkön sukutalo örkön mäellä. Pekka kotipaikkansa vesisäiliön päällä Pietarinmuassa.

8 8 Marraskuu 2013 No. 11 Lisälehti Karjalan vaiheisiin Viime lehdessä johdattelin lukijoita kahdensadan vuoden taakse ison eurooppalaisen palapelin äärelle. Se oli sotilaallista ja sen ajan valtapoliittista palapeliä. Suomi vallattiin Venäjän osaksi. Aleksanteri I halusi kuitenkin helpottaa hallintotaakkaansa ja piti Suomen alueella voimassa Ruotsin lait, selvän autonomisen hallinnon ja suurelta osin vanhan virkamieskunnan. Karjalan ja Kymen alueet Venäjä oli vallannut jo aikaisemmissa sotatoimissa Ruotsia vastaan. Viipurin alue ehti olla pala Venäjää noin 100 vuoden ajan ja Kymen alue noin 70 vuoden ajan. Talonpoikainen perusta alueella kuitenkin säilyi, koska Venäjän lakia ei tuotu maaorjuuden sallivalla tavalla tuolle seudulle. Uutta yritystoimintaa syntyi ja Pietari antoi suoraa tai välillistä kasvua myös Viipurin suuntaan. Venäjän ylimystölle oli kuitenkin alettu lahjoittaa laajoja hoveja eli samanlaisia verotuksen ja vallankäytön alueita kuin Ruotsi aikanaan antoi aatelistolle. Nämä venäläiset lahjoitushovit muodostivat laajemminkin uhan talonpoikien maanomistukselle, koska niiden alueelle haluttiin tuoda yleinen Venäjän laki ja hovien määrä tai mittakaava kasvoi. Kymen ja Karjalan alue eli niin sanottu Vanha Suomi liitettiin takaisin muun Suomen yhteyteen 1812 ja muodostettiin Viipurin lääniksi. Ruotsin laki vahvistettiin nyt selvemmin alueen lakien perustaksi ja hovien ongelmien toivottiin poistuvan. Venäläiset maata omistavat piirit eivät kuitenkaan luopuneet tavoitteistaan, vaan lahjoitusmaa-alueilla harjoitettiin kovaa ja kohtuutonta verotusta. Monin paikoin käytiin ankaria kiistoja verotuksen mielivaltaa vastaan, kahakointiin asti. Tämä oli tilanne 1820-luvun alkuvuosina. Viittasin viime lehdessä siihen, että paimiolaistaustainen ministerivaltiosihteeri Robert enrik Rehbinder halusi keisarin eli maamme suuriruhtinaan vaihduttua 1825 palauttaa Karjalan takaisin Venäjälle saadakseen konfliktit Venäjän kanssa loppumaan. Tämä oli monille lukijoille yllätys, sillä Rehbinder on ollut arvostettu Suomen asioiden hoitaja Venäjän hovissa. Asiasta kysyttiin myös alueen rajauksen osalta mahdollisia lisätietoja. Itsekin huomasin, että aiheen tiedot olivat varsin niukat ja puutteelliset eli täydennystä tarvitaan. Tarkennuksessa selvisi, että Rehbinder teki tämän esityksensä jo aikaisemmin, Aleksanteri I ollessa vielä vahvasti vallassa. Toistuvat konfliktit aiheuttivat 1820-luvun alussa paineita tuoda alueelle venäläistä sotaväkeä ja Venäjän lakien soveltamista painostettiin käyttöön. Rehbinder ei missään tapauksessa halunnut säröjä autonomiseen hallintoon ja pelko ilmiön leviämisestä laajemmin Suomen sisällä huolestutti. Saattoi häntä huolestuttaa omakin asemansa, sillä päätöksentekijä on aina osa ratkaisua tai Robert enrik Rehbinderin muotokuva elsingin yliopiston kokoelmissa. osa ongelmaa ja jälkimmäinen vaihtoehto ei houkuttanut. Koska ilmiötä ei saatu rauhoittumaan, oli hänen mielestään parempi leikata ongelma pois hiertämästä suhteita Venäjän valtapiireihin. Ainoa keino oli luovuttaa Karjalan aluetta takaisin. aluan olla mukana joulukuun Johannekselaisessa julkaistavissa joulutervehdyksissä. Tiedot toimitettava marraskuun aikana toimistoon tai lehtitoimikunnalle. Tiedot voi laittaa myös sähköpostitse osoitteeseen: Nimi:... Osoite: Maksu 3 suoritetaan käteisellä seuran toimistossa ( ) Peritään vuoden 2014 lehtilaskun yhteydessä ( ) Vanhan Suomen eli Viipurin läänin alue kartalla. Ensin ajatukset ovat koskeneet Karjalankannaksen osia Kivennapaan asti, sitten Uudellekirkolle ja lopulta määritys oli laajemmin, mutta epämääräisesti Viipurin läänin eteläiset ja itäiset osat. Tämä tuskin tarkoitti aluetta luovutettavaksi Viipuriin asti, mutta uusi rajaviiva olisi voinut asettua vaikkapa Johanneksen Rakokiven ja Laatokan pohjoispuolelta Suo järven yrsylän mutkan välille. Varsinaista karttaa ei siis ole tullut vastaan, mutta merkittävistä alueista on ollut kyse. Esimerkiksi Käkisalmen ympäristöön Rehbinder viittasi aliarvostavasti epäsuomalaisena alueena, jolla asui eri rotuista väkeä tavoiltaan, kieleltään, vieläpä uskonnoltaan paljon enemmän sukua venäläisille. änen mukaansa Karjalan yhdistäminen Suomeen ei ollut hyödyttänyt Suomen valtiontaloutta eikä suomalaisilla ollut halua laajentaa aluettaan noille tavoiltaan erilaisille seuduille. Monet siteet liittivät Karjalan Pietariin eli ero Suomesta on sille paras ratkaisu, päätteli Rehbinder dokumentoidusti. äneltä on talteen otettu myös seuraava kannanotto: Viipurin läänin yhdistämisen surulliset seuraukset tulevat yhä tuntuvammiksi Ainoa pelastuskeinomme olisi siinä, että keisari suostuisi erottamaan pois sen onnettoman seudun, missä useimmat lahjoitusmaat sijaitsevat. Esitys alueluovutuksesta on rakentunut jo vuonna Suuriruhtinas Aleksanteri I:lle Rehbinder luovutti ja esitteli sen vuodenvaihteessa Rehbinderin kirjeessä tilanne on kuvattu, tietysti hänen omalta kannaltaan. Kuvauksessa änen Majesteettinsa on lukenut esityksen tarkoin ja puhunut sen jälkeen neljännestunnin ja ilmoitti hylkäävänsä esityksen. Rehbinderin sanoin Syyt, joihin keisari perusti kieltonsa. olivat Suomelle loistava voitto. Näin taitava hallintopersoona pystyy kääntämään hylätynkin esityksensä loistavaksi voitoksi. Aleksanterin perusteluja ei ole missään julkaistu. Rehbinderin esitys pyöri uudenkin keisarin Nikolai I:n käsittelyssä, johon sen saattoivat todennäköisesti venäläiset tahot. Asia haudattiin, mutta lahjoitusmaat saivat kuitenkin venäläisen hallinnon suojan. Itsenäisyyteensä uskoneet talonpojat saivat lahjoitushovien alueilla vain kymmenen vuoden järjestelyajan. Vaihtoehtoina olivat muutto muualle tai vuokraviljelijöiksi suostuminen. Aivan näin suoraviivaisesti lahjoitushovien elämä ei jatkossakaan sujunut. Kuitenkaan esityksiin Karjalan liittämisestä takaisin Venäjän alueeseen ei sillä vuosisadalla enää palattu. Seuraava vuosisata toi uusia tuulia. Lähteet: annu Rastas Kansakunta löytää itsensä, osa 3, elge Pohjolan- Pirhonen, WSOY Wiipurin läänin palauttaminen muun Suomen yhteyteen. J.R. Danielsson, W&G 1894 Johannekselainen ilmestyy n. 10 kertaa vuodessa Kustantaja ja julkaisija: Johannes-Seura ry Toimisto: Myllytie 1 (Kirkonkulma) Piikkiö, puh Avoinna: keskiviikkoisin klo ja kuukauden ensimmäisenä ja kolmantena arkilauantaina klo (ks. sivu 2) sähköposti: Päätoimittaja: annu Rastas, Saksantie 89, Piikkiö Puh: Sähköposti: Lehtitoimikunta: Marjatta altia, Liisa Katajainen, Kaija Sipilä ja päätoimittaja. Lehden toimittajia: Kaikki lukijamme, johannekselaiset ja heidän ystävänsä. Ilmoitushinnat: 0,55 /palstamm (perusteena 4-palstainen sivu, palstan maksimileveys 70 mm). Säännöllisistä jatkuvista ilmoituksista alennus. Kuolinilmoitukset: 0,35 /palstamm. Kiitosilmoitukset: 5. Tilaushinnat vuonna 2014: Vuosikerta 30 Suomi ja Ruotsi, muut maat 35. Piikkiön Osuuspankki Toimituksellinen aineisto: Lukijoiden kirjoituksia ja kuva-aineistoa otetaan muokattavaksi julkaisemista varten tai julkaistavaksi sellaisenaan. Vastuu ja päätökset julkaisemisesta ovat toimituksen. Julkaisemisen jälkeen alkuperäiset kuvat palautetaan, muu aineisto pyydettäessä. Vastuu ilmoituksista: Puhelimitse annettuihin ilmoituksiin sattuneista virheistä lehti ei vastaa. Ilmoituksen poisjäämisestä tai muusta julkaisemisessa sattuneesta virheestä lehden vastuu rajoittuu enimmillään ilmoituksesta maksetun hinnan palauttamiseen. Kirjoitathan selkeästi, mieluimmin isoin kirjaimin. Taitto: Esa altia Sata-Pirkan Painotalo Oy

Me haapavetiset ry:n pikkujoulujuhla Ostrobotnian baarikabinetissa

Me haapavetiset ry:n pikkujoulujuhla Ostrobotnian baarikabinetissa Pikkujoulussa oli teemana Haapavesi 150-vuotta Me haapavetiset ry:n pikkujoulujuhla Ostrobotnian baarikabinetissa 11.11.2016 Pikkujoulua vietettiin 11.11.2016 Helsingissä Ostrobotnialla. Ostrobotnia on

Lisätiedot

Ruut: Rakkauskertomus

Ruut: Rakkauskertomus Nettiraamattu lapsille Ruut: Rakkauskertomus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Vanhustyön keskusliiton Senioritoiminta järjestää ikäihmisille avointa ja maksutonta kerhoa. IIRISKERHO. Kerhossa tarjolla kahvia ja pullaa hintaan 2.

Vanhustyön keskusliiton Senioritoiminta järjestää ikäihmisille avointa ja maksutonta kerhoa. IIRISKERHO. Kerhossa tarjolla kahvia ja pullaa hintaan 2. Vanhustyön keskusliiton Senioritoiminta järjestää ikäihmisille avointa ja maksutonta kerhoa. IIRISKERHO Keskiviikkoisin Klo 10.00 11.30 Marjaniementie 74, tapaaminen aulassa Kerhossa tarjolla kahvia ja

Lisätiedot

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU a) TEKSTIVIESTIN KIRJOITTAMINEN Hei Minna! (Hei!) (Kiitos viestistä(si).) Asia lyhyesti Terveisin Minna / T. Minna / Terveisin Minna Aho (MUISTA LÄHETTÄJÄ!!!) Kirjoita tähän

Lisätiedot

Kenguru Écolier (4. ja 5. luokka) ratkaisut sivu 1/5

Kenguru Écolier (4. ja 5. luokka) ratkaisut sivu 1/5 Kenguru Écolier (4. ja 5. luokka) ratkaisut sivu 1/5 3 pisteen tehtävät 1) Miettisen perhe syö 3 ateriaa päivässä. Kuinka monta ateriaa he syövät viikon aikana? A) 7 B) 18 C) 21 D) 28 E) 37 2) Aikuisten

Lisätiedot

Vauhkonen ampui venäläisen sotilaan

Vauhkonen ampui venäläisen sotilaan Vauhkonen ampui venäläisen sotilaan Suomen sotaa käytiin 200 vuotta sitten tähän aikaan kesästä eri puolilla Suomea. Torstaina 5.6. näyteltiin perimätietojen mukaan ainakin yksi sodan episodi Pieksämäellä.

Lisätiedot

Jokkarin Sanomat on Lopen Joentaan koulun 5.-6.-luokkalaisten tekemä koululehti. Kuvat: Curly ry

Jokkarin Sanomat on Lopen Joentaan koulun 5.-6.-luokkalaisten tekemä koululehti. Kuvat: Curly ry Jokkarin Sanomat on Lopen Joentaan koulun 5.-6.-luokkalaisten tekemä koululehti. Kuvat: Curly ry Sisällysluettelo 3 Mikä on Jokkarin Sanomat? 4 Opettajanhuoneessa suuria muutoksia 5 Kisakuume nousee -

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu. lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Kulttuuria ja urheilua -reitti Tehtävien avulla opit suomea. Opettaja voi koulussa valita ryhmälle sopivat tehtävät.

Kulttuuria ja urheilua -reitti Tehtävien avulla opit suomea. Opettaja voi koulussa valita ryhmälle sopivat tehtävät. Ohjeet Kulttuurikuntoilun tehtäviä varten Kulttuuria ja urheilua -reitti Tehtävien avulla opit suomea. Opettaja voi koulussa valita ryhmälle sopivat tehtävät. TEHTÄVÄT ENNEN KÄVELYÄ TEHTÄVÄ 1 Lue kävelyn

Lisätiedot

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat?

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat? GENETIIVI yksikkö -N KENEN? MINKÄ? monikko -DEN, -TTEN, -TEN, -EN YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian Minkä osia oksat ovat? puu

Lisätiedot

PÄIVÄKOTI TUTUKSI! Opas perheille. Tämä opas on tuotettu Turun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden (AMK) opinnäytetyönä yhteistyössä

PÄIVÄKOTI TUTUKSI! Opas perheille. Tämä opas on tuotettu Turun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden (AMK) opinnäytetyönä yhteistyössä PÄIVÄKOTI TUTUKSI! Opas perheille Tämä opas on tuotettu Turun ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijoiden (AMK) opinnäytetyönä yhteistyössä Turun kaupungin kanssa. Teksti: Jaana Karjala, Outi Koskinen

Lisätiedot

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Juhla-,kokous- ja muistelumamatka Lappiin Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Kukonlaulun aikaan syyskuun 19.päivänä aloitimme LaaksojenAutoteknillisen yhdistyksen matkan Rovaniemen suuntaan.

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Onnin elämän merkkipaaluja...

Onnin elämän merkkipaaluja... Onnin elämän merkkipaaluja... Matti, Abel ja Onni raivasivat koko elämänsä ajan kiviä. Routa nosti joka talvi uusia kiviä maan uumenista. Entisten peltojen reunat ovat edelleen täynnä kivikasoja. Leipä

Lisätiedot

TARINARINKI POHJOIS-HAAGAN SETLEMENTTIASUNNOT 15 B

TARINARINKI POHJOIS-HAAGAN SETLEMENTTIASUNNOT 15 B TARINARINKI POHJOIS-HAAGAN SETLEMENTTIASUNNOT Eliel Saarisen tie 15 B Huom. Kysy ohjaajalta ovikoodi. joka parittoman viikon KESKIVIIKKO KLO 14.00 15.30 Senioritoiminta järjestää kaikille ikääntyneille

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa.

K O O D E E. Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. K O O D E E Kangasalan Kristillisdemokraattien tiedotuslehti 3/2012 Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa hyvää alkavaa syksyä ja menestystä vaaleissa. Sisällys: Puheenjohtajan mietteitä.. 3 Vierailu

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

Vas. Tina ja keskellä Thaimaalaisia joita kävimme tapaamassa ja lahjoittamassa thaimaalaista ruokaa, jota oli tuotu Kirkolle jaettavaksi.

Vas. Tina ja keskellä Thaimaalaisia joita kävimme tapaamassa ja lahjoittamassa thaimaalaista ruokaa, jota oli tuotu Kirkolle jaettavaksi. Kaija Grundell Kaohsiung, Taiwan 29.04.2016 Terveiset kesäisen kuumasta Kaohsiungista! Päivälämpötila jo yli +30! Kielenopiskeluni päättyi helmikuun lopussa. Alla kuvassa opettajiani ja takarivissä opiskelutovereita,

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3

TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3 1/6,Kuva: http://www.maija.palvelee.fi/ TIEDOTTEESSA KÄSITELTÄVÄT AIHEET sivu VUOSIKOKOUS JA SUKUSEURAN 15-VUOTISJUHLA 9.7.2016...2 VUOSIKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS...3 SUKUSEURAN KOTISIVUISTA MIELENKIINTOISET

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Pauli Holmlund. Pauli, Varma ja Else Holmlund n. 1926.

Pauli Holmlund. Pauli, Varma ja Else Holmlund n. 1926. Pauli Holmlund Pauli Johansson Holmlund syntyy 17.10.1904 Porissa ja käy siellä koulunsa. 16- vuotiaana hän lähtee vapaaehtoisena vapauttamaan Karjalaa. Sisaret naureskelevat, kun Pauli luulee ottavansa

Lisätiedot

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan:

Valitse jokaiseen lauseeseen sopiva kysymyssana vastauksen mukaan: Kero, mitä menet tekemään. Malli: Menen yliopistoon Menen yliopistoon opiskelemaan. Menen kauppaan 5. Menen uimahalliin Menen kotiin 6. Menen kahvilaan Menen ravintolaan 7. Menen pankkiin 4. Menen kirjastoon

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean

Nettiraamattu lapsille. Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

VIEREMÄN KUNNANKIRJASTON ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY 2013

VIEREMÄN KUNNANKIRJASTON ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY 2013 VIEREMÄN KUNNANKIRJASTON ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY 2013 VASTAAJIA: 56 SUKUPUOLI MIES (11) NAINEN (43) EI VASTAUSTA/EOS (2) ELÄMÄNTILANNE TYÖSSÄ (18) TYÖTÖN (6) KOULULAINEN/OPISKELIJA (5) ELÄKELÄINEN (26)

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Sankarihautausmaat Suomessa -projekti Kuvausohjeet Tietojen kerääminen

Sankarihautausmaat Suomessa -projekti Kuvausohjeet Tietojen kerääminen OTETTAVAT KUVAT Kuva 1 - yleiskuva sankarihautausmaasta Kuva mieluiten yläviistosta niin, että kaikki hautapaikat näkyvät. Kuvakulma valitaan niin, että pääpaino kuvassa tulee nimenomaan itse sankarihautausmaalle.

Lisätiedot

Hyvä Pasman sukuseuran jäsen! Jäsenkirje 2007

Hyvä Pasman sukuseuran jäsen! Jäsenkirje 2007 Hyvä Pasman sukuseuran jäsen! Jäsenkirje 2007 Sukuseura valmistautuu vireään kesään 2007, jolloin järjestetään 6. sukujuhlat 30.6. 1.7. Kolarin Nuottavaarassa sekä julkaistaan uusi, täydennetty ja korjattu

Lisätiedot

Merenkulkija 4/2013. Espoon Merenkulkijat ry www.espoonmerenkulkijat.net. Sisältö:

Merenkulkija 4/2013. Espoon Merenkulkijat ry www.espoonmerenkulkijat.net. Sisältö: Espoon Merenkulkijat ry www.espoonmerenkulkijat.net Merenkulkija 4/2013 Sisältö: Johtokunnan yhteystiedot Kommodorin palsta Tärkeät päivämäärät Sähkönkäyttö talviaikana Talvisäilytys ja pukkiaitaus Talvisäilytysmaksut

Lisätiedot

Sillä seudulla oli paimenia yöllä ulkona vartioimassa laumaansa. Yhtäkkiä heidän edessään seisoi Herran enkeli, ja Herran kirkkaus ympäröi heidät.

Sillä seudulla oli paimenia yöllä ulkona vartioimassa laumaansa. Yhtäkkiä heidän edessään seisoi Herran enkeli, ja Herran kirkkaus ympäröi heidät. Sillä seudulla oli paimenia yöllä ulkona vartioimassa laumaansa. Yhtäkkiä heidän edessään seisoi Herran enkeli, ja Herran kirkkaus ympäröi heidät. Pelko valtasi paimenet, mutta enkeli sanoi heille: Älkää

Lisätiedot

Alpo Kähkönen: Juhlien Jatkot Leirikari ja Petäjäselkä

Alpo Kähkönen: Juhlien Jatkot Leirikari ja Petäjäselkä Alpo Kähkönen: Juhlien Jatkot Ketosen tilausajobussi odotti pääjulan päätyttyä Jänkätien ammattioppilaitoksen pihalla piirikokoukseen lähteviä juhlijoita. Suuntana oli Rovaniemen kaupungin omistama leirikeskus

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Sinä olet kuin Miina, koska...

Sinä olet kuin Miina, koska... Sinä olet kuin Miina, koska... Autat ihmisiä. Teet parhaasi. Toimit rohkeasti. Kannat vastuuta. Puolustat heikompia. Tarkkailet maailmaa. Opettelet uusia asioita. Ryhdyt työhön reippaasti. Teet jotain

Lisätiedot

TAATALAN PALVELUKESKUKSEN JOULUKUUN KUUKAUSIOHJELMA TERVETULOA MUKAAN!

TAATALAN PALVELUKESKUKSEN JOULUKUUN KUUKAUSIOHJELMA TERVETULOA MUKAAN! TAATALAN PALVELUKESKUKSEN JOULUKUUN KUUKAUSIOHJELMA TERVETULOA MUKAAN! Taatalan palvelukeskuksen harrastusryhmät ja kulttuuriohjelmat ovat kaikille avoimia. Ryhmät ja tapahtumat ovat pääsääntöisesti maksuttomia.

Lisätiedot

Reetta Minkkinen

Reetta Minkkinen 28.4.2016 Reetta Minkkinen Perhe Koska kertaus on opintojen äiti (minun) kirjani. (sinun) kirjasi. hänen kirjansa. (meidän) kirjamme. (teidän) kirjanne. heidän kirjansa. Muistatko: 5 perheenjäsentä 5 eläintä

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA Tapani Takalo Lapin korkeakoulukirjasto, yliopisto, taide 17.11.2011 1. Johdanto Lapin yliopiston taidekirjastossa on selvitetty taidekirjaston kokoelmiin

Lisätiedot

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Halusin lähteä ulkomaille työssäoppimaan sekä tutustumaan pieneksi aikaa toiseen maahan ja kulttuuriin. Kuusi

Lisätiedot

Hyvä Sisärengaslainen,

Hyvä Sisärengaslainen, Hyvä Sisärengaslainen, Tervetuloa SLEY:n nuorisotyön sisärenkaan raamattukouluun! Tämän kevään kuluessa käymme läpi Johanneksen evankeliumin lyhyissä jaksoissa. Voit lähettää kysymyksiä, palautetta, esirukousaiheita

Lisätiedot

Simson, Jumalan vahva mies

Simson, Jumalan vahva mies Nettiraamattu lapsille Simson, Jumalan vahva mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box

Lisätiedot

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset sanat selkeät sanat CC Kirsi Alastalo 2016 Kuvat: Papunetin kuvapankki, www.papunet.net, Sclera

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

"KORKI" Näyttelyvaihto Ars-Häme, Hämeenlinna/ PskovART, Pihkova

KORKI Näyttelyvaihto Ars-Häme, Hämeenlinna/ PskovART, Pihkova "KORKI" Näyttelyvaihto Ars-Häme, Hämeenlinna/ PskovART, Pihkova 2014-2015 "Dom na Nabereznoi"- PskovArt yhdistyksen galleria ja ateljeetilat Pihkovassa Riitta Kopra ja Pilvi Ojala osallistuivat Ars-Häme

Lisätiedot

UUTISKIRJE TOUKOKUU 2016

UUTISKIRJE TOUKOKUU 2016 UUTISKIRJE TOUKOKUU 2016 HSY:n kompostointikurssi Aiheuttaako kompostointi päänvaivaa? Oletko suunnitellut kompostin perustamista? Tule käytännölliselle ja maksuttomalle kompostointikurssille ma 2.5.2016

Lisätiedot

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana.

Jokainen haastattelija muotoilee pyynnön omaan suuhunsa sopivaksi sisällön pysyessä kuitenkin samana. Muistatko? hanke Kysymykset yksilöhaastatteluun Alkulämmittelynä toimivat jokaisen haastattelun alussa täytettävän perustietolomakkeen kysymykset (nimi, syntymäaika ja paikka, osoite jne.). Haastattelun

Lisätiedot

Marraskuun tapahtumat

Marraskuun tapahtumat Marraskuu on jo onnellisesti takanapäin ja joulu on ihan kohta ovella. Marraskuun tapahtumat Ennen syyskokouksen alkua Tuulia Alanen-Brandt piti mielenkiintoisen luennon vartalon mittalinjoista ja esitteli

Lisätiedot

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa Matka Kiinassa Reissu lähti liikkeelle 30.10.2016 Helsinki Vantaa -lentokentältä. Mukaan lähti 7 opiskelijaa ja ensimmäiseksi 1,5 viikoksi kolme opettajaa: Jarno, Arttu ja Heimo. Kaikkia vähän jännitti,

Lisätiedot

Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto. Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008

Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto. Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008 Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008 Varjomaailma sarjakuva Sarjakuvaa jaettiin 70 000 kappaletta yli 1000 kouluun, koko Suomen

Lisätiedot

Sarjakuva- www.ransu.info

Sarjakuva- www.ransu.info Sarjakuva- ja puuhakirja Ransun Lue ja pelaa! Heippatirallaa! Tässä kirjassa on Ransun pelastuskoulu -sarjakuvia, joista lukemalla oppii tärkeitä turvallisuuteen liittyviä asioita. Ja sitten on vähän väliä

Lisätiedot

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä

Lennä, kotka, lennä. Afrikkalainen kertomus. Mukaillut Christopher Gregorowski. Lennä, kotka, lennä Lennä, kotka, lennä Afrikkalainen kertomus Mukaillut Christopher Gregorowski Lennä, kotka, lennä 5 Muuan maanviljelijä lähti eräänä päivänä etsimään kadonnutta vasikkaa. Karjapaimenet olivat palanneet

Lisätiedot

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY 2007 Mary K. Rothbart, D. E. Evans. All Rights Reserved. Finnish translation: Professor Katri Räikkönen-Talvitie and the Developmental Psychology Research Group, University of Helsinki, Finland The Adult

Lisätiedot

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012 Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 11-12 Lasten kyselyn saivat huoltajien kyselyn yhteydessä 4 lasta, joista palautui 25. Vastausprosentti muodostui siten 62,5%. Lasten kysely muodostui

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Prinssistä paimeneksi

Nettiraamattu lapsille. Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Kokemuksia kerhotoiminnasta

Kokemuksia kerhotoiminnasta Kokemuksia kerhotoiminnasta Kerhopäivinä koulussa on aina myönteinen sutina. Ovat oppilaat ja ohjaajat sama hehku kasvoillaan touhottamassa sinne tänne. Siinä tulee rehtorinakin tunne, että tämähän toimii!

Lisätiedot

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä.

istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. M istä satuja saadaan Poika ihmetteli: Miten sadut syntyvät? Mistä satuja saadaan? Mene metsään, pojan isoäiti neuvoi. Etsi satuja metsästä. Poika meni metsään. Hän katseli ympärilleen ja huomasi satuja

Lisätiedot

b) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Jairus oli Kapernaumin synagoogan esimies ja hänellä oli vain yksi lapsi, 12-vuotias tytär.

b) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Jairus oli Kapernaumin synagoogan esimies ja hänellä oli vain yksi lapsi, 12-vuotias tytär. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VÄLIKOHTAUS MATKALLA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui - Kapernaumissa b) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt Jairus oli Kapernaumin

Lisätiedot

NUKKETEATTERIN KÄYTTÖOHJEET

NUKKETEATTERIN KÄYTTÖOHJEET RUDOLF KOIVU NÄYTTELYYN LIITTYVÄ NUKKETEATTERI NUKKETEATTERIN KÄYTTÖOHJEET Itsekseen tekeville Nukketeatterissa voi leikkiä teatteriesitystä kokeilemalla nukeilla näyttelemistä erilaisissa lavasteissa.

Lisätiedot

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014 VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto Mwanza, Tanzania Nimikkohankeraportti 1/2014 Hankenumero 14106 115 Nyakato Luterilainen Koulutuskeskus perustettiin

Lisätiedot

Tyttö, joka eli kahdesti

Tyttö, joka eli kahdesti Nettiraamattu lapsille Tyttö, joka eli kahdesti Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2007 Bible

Lisätiedot

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS

SANATYYPIT PERUSOPINNOT 2 KOULUTUSKESKUS SALPAUS SANATYYPIT LÄMMIN TAKKI LÄMPIMÄT TAKIT KAUNIS NAINEN KAUNIIT NAISET SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen?

Lisätiedot

Kuningas Daavid (2. osa)

Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 21/60 www.m1914.org Bible for Children, PO

Lisätiedot

Sukuyhdistys Souranderin kesäjuhla Helsingissä Katajanokan Kasinolla 18.8.2012

Sukuyhdistys Souranderin kesäjuhla Helsingissä Katajanokan Kasinolla 18.8.2012 Sukuyhdistys Souranderin kesäjuhla Helsingissä Katajanokan Kasinolla 18.8.2012 Scripsit Karoliina Sourander Kuusi vuotta oli taas vierähtänyt hurjan nopeasti, kun aurinkoisena ja tänä kesänä poikkeuksellisen

Lisätiedot

TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN

TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN 1 TEHTÄVIÄ SATUUN PEUKALOINEN A) Sisältökysymykset: 1. Miksi pojan nimeksi tuli Peukaloinen? 2. Millainen Peukaloinen oli lapsena? 3. Miten Peukaloinen ohjasi hevosta oikeaan paikkaan? 4. Mitä vastaan

Lisätiedot

Liturgiset värit. Vihreä on kesän ja kasvun väri. Valkoinen merkitsee iloa ja puhtautta. Punainen kuvaa tulta ja verta. Violetti kuvaa katumusta.

Liturgiset värit. Vihreä on kesän ja kasvun väri. Valkoinen merkitsee iloa ja puhtautta. Punainen kuvaa tulta ja verta. Violetti kuvaa katumusta. Kirkkovuosi Vihreä on kesän ja kasvun väri Liturgiset värit Valkoinen merkitsee iloa ja puhtautta. Punainen kuvaa tulta ja verta. Violetti kuvaa katumusta. Musta on surun ja murheen väri. Talvi Ensimmäinen

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Daniel vankeudessa

Nettiraamattu lapsille. Daniel vankeudessa Nettiraamattu lapsille Daniel vankeudessa Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible for Children,

Lisätiedot

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus 7.3.2011 17.4.2011 Joni Kärki ja Mikko Lehtola Matka alkoi Oulaisten rautatieasemalta sunnuntaina 16.3. Juna oli yöjuna, ja sen oli tarkoitus lähteä matkaan

Lisätiedot

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene

Lisätiedot

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä

Kristinusko (AR) Kristinuskon historia. Kristinuskon syntymä Kristinusko (AR) Kristinuskon historia Kristinuskon syntymä Juutalaisuudessa oli kauan jo odotettu, että maan päälle syntyy Messias, joka pelastaa maailman. Neitsyt Maria synnytti pojan Jeesus Nasaretilaisen,

Lisätiedot

Varissuon koulun joulujuhla Tervetuloa!

Varissuon koulun joulujuhla Tervetuloa! Varissuon koulun joulujuhla 2015 Tervetuloa! Pieni liekki tänään syttyy talven synkkään pimeyteen. Pieni liekki valon antaa, toivon tuikkeen sydämeen. Pieni liekki pimeydessä nyt voi olla jokainen. Pieni

Lisätiedot

2/2010. Tässä numerossa: Elämys putki. Haastatteluja. Syksyisiä kuvia. Kamera esittely. Tulevia tapahtumia..

2/2010. Tässä numerossa: Elämys putki. Haastatteluja. Syksyisiä kuvia. Kamera esittely. Tulevia tapahtumia.. 2/2010. Tässä numerossa: Elämys putki. Haastatteluja. Syksyisiä kuvia. Kamera esittely. Tulevia tapahtumia.. Pääkirjoitus. Hei vaan kaikki lukijat, tässä olisi nyt toinen numero lehdestä jolla on nyt nimikin.

Lisätiedot

Valmistautuminen väitöspäivään

Valmistautuminen väitöspäivään Väitökseen valmistautuminen ja väitösviestintä, Joensuun kampuksella 6.11.2013 Amanuenssi Merja Sagulin, Filosofinen tiedekunta; diat Kaisu Kortelainen Valmistautuminen väitöspäivään Väittelylupa on myönnetty,

Lisätiedot

Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015

Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015 Matkalla Mestariksi JEDUsta -hankkeen rahoituksella Työssäoppiminen Meerfeld, Saksa 5.4.-20.5.2015 Johdanto Aloimme etsimään työssäoppimispaikkaa ulkomailta, koska olimme kiinnostuneet mahdollisuudesta

Lisätiedot

Kymmenet käskyt. Miehille- K. VALOVUORI Uusikaupunki. Kustantaja: «( to

Kymmenet käskyt. Miehille- K. VALOVUORI Uusikaupunki. Kustantaja: «( to Kymmenet käskyt Miehille- «( to Kustantaja: K. VALOVUORI Uusikaupunki. Kymmenen aroiokägkyä naineille miehille. Ensiinäinen käsky. Sinun tulee aina puheessasi osottaa että rakastat vaimoasi. Sinun pitää

Lisätiedot

OMAISHOITAJA, TULE RYHMÄÄN VIRKISTÄYTYMÄÄN, JAKAMAAN KOKEMUKSIA JA IRROITTAUTUMAAN ARJESTA

OMAISHOITAJA, TULE RYHMÄÄN VIRKISTÄYTYMÄÄN, JAKAMAAN KOKEMUKSIA JA IRROITTAUTUMAAN ARJESTA OULUNKYLÄN OMAISRYHMÄ JOKA TOINEN tiistai KLO 13.30-15.00 Oulunkylän Kirkko, Teinintie 10 Takkahuone 2 krs. OMAISHOITAJA, TULE RYHMÄÄN VIRKISTÄYTYMÄÄN, JAKAMAAN KOKEMUKSIA JA IRROITTAUTUMAAN ARJESTA Kevät

Lisätiedot

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on?

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on? POTILAS: SYNTYMÄAIKA: TUTKIJA: PÄIVÄMÄÄRÄ: 1. Mikä vuosi nyt on? 2000 2017 2020 1917 EI MIKÄÄN NÄISTÄ 2. Mikä vuodenaika nyt on? KEVÄT KESÄ SYKSY TALVI 3. Monesko päivä tänään on? 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Lisätiedot

Paritreenejä. Lausetyypit

Paritreenejä. Lausetyypit Paritreenejä Lausetyypit Keskustele parin kanssa, kysy parilta! Omasta mielestäni olen Minun perhe on Minun suku on Minun äiti on Minun isä on Minun koti on Minun lempiruoka on Minun suosikkilaulaja on

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ruokkii 5000 ihmistä

Nettiraamattu lapsille. Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Nettiraamattu lapsille Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle.

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. Hän rakastaa minua. Tietenkin minä rakastan häntä. Kyllä minä uskon, että hän rakastaa minua... Hänhän on vaimoni! Joskus hän sanoo sen ääneenkin. Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. On hyvä

Lisätiedot

SM Kuvagalleria /21

SM Kuvagalleria /21 www.saunamafia.fi 6.6.2011 1/21 Linja-autossa on tunnelmaa. Shakkia pelaa Lars! Rantagrillikin löytyi. Erik ja Larissa matkalla mukana. Välillä väsyttää.. Ensimmäinen majapaikkamme Fregat-leirintäalueella.

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

UUTISKIRJE HELMIKUU 2016

UUTISKIRJE HELMIKUU 2016 UUTISKIRJE HELMIKUU 2016 Satuhetki Saduttaako? Joka kuukauden ensimmäinen tiistai on hyvä aika suunnistaa kirjastoon kuuntelemaan millaisia jänniä tarinoita satutäti Katrilla on tällä kertaa kerrottavana.

Lisätiedot

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista? Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta

Lisätiedot

Yksinäisyys palvelutaloasukkaiden kokemana

Yksinäisyys palvelutaloasukkaiden kokemana Yksinäisyys palvelutaloasukkaiden kokemana Suomalaisten yksinäisyys hankkeen työpaja Seinäjoki 17. 18.2.2016 Jari Pirhonen, Elisa Tiilikainen, Marjut Lemivaara Taustaa Tieteellinen artikkeli, jonka aiheena

Lisätiedot

Taitajaa taitavammin. Taitaja-päällikkö Pekka Matikainen Skills Finland ry

Taitajaa taitavammin. Taitaja-päällikkö Pekka Matikainen Skills Finland ry Taitajaa taitavammin Taitaja-päällikkö Pekka Matikainen Skills Finland ry 6. Miten hyvin kilpailulajisi järjestelyt mielestäsi sujuivat? 1=erittäin huonosti 2=huonosti 3=kohtalaisesti 4=hyvin 5=erittäin

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Kesä 2015 elävää historiaa joka päivä!

Kesä 2015 elävää historiaa joka päivä! TALOMUSEO GLIMS Kesä 2015 elävää historiaa joka päivä! Kuva: Olli Hakamies Glimsintie 1, Espoo (Jorvin sairaalan vieressä) www.espoonkaupunginmuseo.fi TALOMUSEO GLIMS Glimsintie 1, 02740 Espoo (Jorvin

Lisätiedot

Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012

Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012 Jyväskylä Valon kaupunki 22.9.2012 Alvar Aallon jalanjäljillä Lähdimme Kirstin kanssa kahden tutustumaan junakyydillä Jyväskylän elämään, maisemiin ja ihmisiin. Jyväskylä on minulle nuoruudestani tuttu

Lisätiedot

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti!

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Ensimmäinen kohteemme tällä viikolla oli Anttolan palvelukeskus. Aloitimme aamun reippaasti pihapeleillä. Yksi asukkaista ymmärsi petanquen idean

Lisätiedot

DNA: Tutkimus puhelimen rikkoutumisesta

DNA: Tutkimus puhelimen rikkoutumisesta DNA: Tutkimus puhelimen rikkoutumisesta 2016 Julkinen 1 Tutkimuksen tausta, menetelmä ja tiedonkeruu Tavoite Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää puhelimelle sattuneita vahinkoja sekä rikkoutumisen riskitilanteita.

Lisätiedot

Tervetuloa mukaan Saunaseura SaunaMafia ry:n iloisiin tapahtumiin!

Tervetuloa mukaan Saunaseura SaunaMafia ry:n iloisiin tapahtumiin! SAUNASEURA 27.12.2016 1/5 KOKOUKSET + MUITA ASIOITA - To 18.2. TAPAHTUMAT 2016 SAUNASEURA SAUNAMAFIA ry TÄYTTI 7 VUOTTA. Kuumat Onnittelut Maailman Aktiivisimmalle Saunaseuralle! - Ti 26.4. Klo 17:30-19:00

Lisätiedot

>>"Siihen meni varmaan kauan aikaa mennä Mekasta Jerusalemiin sillä eläimellä.

>>Siihen meni varmaan kauan aikaa mennä Mekasta Jerusalemiin sillä eläimellä. ISRA JA MIRAAJ Eräänä yönä, kauan aikaa sitten Mekassa, enkeli Gabriel tuli profeetan (salallaahu äleihi wa sallam) luokse. Hän leikkasi hänen rintansa avoimeksi, otti ulos hänen sydämensä, pesi sen Zam

Lisätiedot