Karjalan kuvien näyttely kannattaa katsastaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Karjalan kuvien näyttely kannattaa katsastaa"

Transkriptio

1 Marraskuu vuosikerta N:o 11 Karjala kuvia muistojen laulumaista Paimion kaupungintalolla Puheenjohtajamme Janne Aso avaa näyttelyn vierellään Paimion Karjalaseuran Arja Kulmala. Karjalan kuvien näyttely kannattaa katsastaa Paimion kaupungintalon komea kirjastosiipi on kahden viikon ajan pala Karjalaa. IltaSanomien kokoama monipuolinen karjalaisten kuvien näyttely täyttää kirjaston ylä parven koko mitaltaan. Kuvat: Jorma Kallonen Turun Käspaikkakerho oli joukolla liikkeellä näyttämässä esimerkkiä. Näyttelyn avajaiset vietettiin 120 osallistujan voimin 4. marraskuuta ja viimeinen näyttelypäivä koittaa perjantaina 15. marraskuuta. Vielä siis ehtii ja kannattaa suunnata kulku Paimioon kauempaakin. Avajaisten etäisimmät kävijät olivat Sipoosta ja Savonlinnasta. Vakka-Suomen vankka edustus kertoo viestin menneen maakunnassakin hyvin perille. Turkulaisen Käspaikkakerhon ryhmä oli riemullinen esimerkki kimppamatkailusta ja kuulin monen suunnittelevan toistakin tutustumiskäyntiä kuvamaailmaan. Karjala kuvia muistojen laulumaista on näyttelyn keinoin rakennettu aikamatka. Kokoajana on toiminut Ilta-Sanomat taustanaan Sanoma-konsernin tuki. Ajatuksena on ollut monipuolisempi Karjalan kuva. Siihen tarpeeseen on muun muassa löydetty harvinaista kuvasatoa Pietarista. Kurkistamme 50-luvun ja 60-luvun elämään, joka tähän asti ollut tyhjä lehti Karjala-albumeissa. Näyttelyssä on myös kuvapareja samasta paikasta: ennen ja nyt. arvinaista kuvasatoa on kaivettu yhtä hyvin menneestä Karjalasta. Viipurin ohella erityishuomiota saavat Käkisalmi, Sortavala ja Terijoki eikä näyttävää maaseutu maisemaakaan ole unohdettu. Elin keinoilla on sijansa kuvien joukossa. Eino Partasen Viipuri-kuvia ei ole monia, mutta ammattikuvaajan ote näkyy ja tuntuu. Kuva näyttelystä tuli siinä määrin suosittu, että se laitettiin kiertoon pääkaupunkiseudun ulko puolellekin. Paimio edus taa näyttelypaikkakuntien joukossa ensimmäistä selkeästi länsi-lounais ta vaihtoehtoa. Ideaan Armas örkkö ja eikki Kesäläinen muistelevat. tarttuivat ensin Johannes-Seuran ja Pai mion Karjala seuran aktiivit Marjatta altia, Arja Kulmala ja Seija Jaakkola. Paimion kaupungin kulttuuritoimi lähti positiivisella otteella mukaan ja Ilta-Sanomat näytti osaltaan vihreää valoa. Johannes-Seuran puheenjohtaja Janne Aso avasi näyttelyn. Avaussanoissaan hän korosti tarvetta Karjala-tietojen vahvistamiseen mitä se on ollut ja mitä se on nyt. Sen avulla voidaan viedä tietoa eteenpäin kiinnostuneille sekä jälkipolville. Näyttely tarjoaa mahdollisuuden vahvistaa vanhaa tietoa ja katsoa myös uusia kuvakulmia. Paimion Karjalaseuran puheenjohtaja Arja Kulmala esitteli tämän jälkeen näyttelyn valmistelun vaiheita sekä näyttelyn rakennetta, omia pysäyttäviä kuvasuosikkejaan sekä tuntoja valmiin näyttelyn keskeltä. Kuultiin kiitossanat kaupungille ja yhteistyökumppaneille. Avauspuheenvuorojen täydennyksenä oli Ilmari Pimiän runo, Karjalamuistoja, jonka lausui Marjatta Järvinen. Päätteeksi laulettiin yhdessä Karjalaisten laulu. Näyttely kirvoitti keskustelua tuttujen ja tuntemattomien kesken. Mustavalkoisiin muistokuviin tottuneille monet vanhat värikuvat olivat yllätystekijä. Terijoen hiekassa voi aistia todellisen kesän lämmön ja Sortavalan mäkimaisemassa ihastuksena olivat runsaat ja ryhdikkäät heinäseiväsrivistöt. Vain kaksi kuvista liittyi Johannekseen, toinen Kirjolaan ja toinen paikalliseen kauppa-asiointiin. Yhteinen arvoitus on, kuka on ollut liikkeessä ostoksilla kuvattu Jenny Pitkänen. Sen arvoituksen myötä ratkennee myös, minkä kaupan näyttävät astiahyllyt on ikuistettu näyttelyyn. Vastaukset voi toimittaa lehden haltuun. Käykää toki Paimiossa katsomassa kuvakin. annu Rastas

2 2 Marraskuu 2013 No. 11 Kuvien keskeltä Aineiston toimittaminen Päätoimittajan kynästä Oivalluksen hetki oikeaan aikaan. Rohkeus tarttua uuteen asiaan. Taitoa laittaa asia toimeksi ja viedä se muillekin tiedoksi. Tällaisista aineksista syntyy näkyvää jälkeä, kuten esimerkkinä Paimion kirjaston parvelle karjalaisten kuvien näyttely. On siihen lisäksi tarvittu Ilta-Sanomien alku peräistä vaivannäköä, jolla on tehty suuresta kuvien pal joudesta monipuolinen kuvatarina. Ja on tarvittu suuren yleisön mielenkiinto, jonka johdosta pääkaupunkiseudun näyttely on saanut siivet selkäänsä ja päässyt maakuntiin kiertämään. Paimio nousi kuitenkin vaihtoehdoksi vain ak tiivipersoonien avulla. Ensimmäiset lauseet kertovat Marjatta altian ja Arja Kulmalan panoksesta, sen lisäksi kaupungin halusta avata ovet näyttelyn tarpeisiin. Näyttelyn avaustilaisuudessa Arja Kulmala totesi molemmat järjestävät seurat aktiivisuudestaan palkituiksi. Paimion Karjalaseura on ollut valtakunnallisessa satojen karjalaisseurojen vertailussa viimeksi kuudentena. Johannes-Seura sai omassa hieman suppeammassa pitäjäyhdistysten sarjassa viimeksi kolmannen sijan. Siltä näyttää, että seurat nykyisin toimin hyvin puolustavat vähintään vastaavaa sijoitusta jatkossakin. Näyttelyn kuvat ovat tietysti aiheiltaan ja tasoltaan erilaisia. Ammattiosaaja erottuu joukosta. Viipurilaisen Eino Partasen kuvia on jo viime vuonna ihasteltu erikoisnäyttelyssä ja hänen kuvansa pysäytti tehokkaasti tässä uudessa kuvaryhmässä. Katukuva Karjalankadulta tuo katsojan mukaan katuvilinään tai lähelle yksittäisten kulkijoiden persoonaa. Samalla viereinen liiketalo nousee taivaan korkeuksiin ja kuva pysyy tarkkana taidonnäytteenä. Kirjan sivuilta tällainen kokonaisvaikutelma ei ehkä täysin välittyisi, mutta metrin korkuisena kyllä. Etusivun tekstissä on viitattu johannekselaiseen kuva-arvoitukseen. Näyttelyn elinkeino-osuudessa nähdään kauppaasiointia ja viitataan johannekselaiseen kauppaliikkeeseen. Mutta missä, siinäpä pulma. Asiakkaan nimi on tiedossa ja luettavissa myös tekstistä, joten laaja lukijajoukkomme pystynee asiaan tuomaan lisävalaistusta. Paimion näyttely on paikallaan vain rajatun ajan marraskuun puoliväliin. Jos tämä lehti saavuttaa lukijansa jo painatuksen jälkeisenä perjantaina, aikaa on jäljellä viikko. Jos jakelu osuu vasta seuraavan viikon alkuun, ei ole enää montaa päivää toimia. Antakaamme arvo aktiivisuudelle ja ehtikäämme se kannattaa kuitenkin. annu Rastas Aineiston toimittamiseen on käytettävissä useita eri vaihto ehtoja. Mieluiten otamme vastaan valmiiksi sähköiseen muotoon tehtyä aineistoa eli sähköpostilla tai levykkeillä toimitettua, mutta kaikki perinteiset menettelytavat ovat edelleen myös käytössä. Sähköpostin voit lähettää osoitteeseen: tai Levykkeet ja paperilla olevan aineiston voit lähettää osoitteella: tai voit toimittaa sen seuran toimistoon Piikkiöön: Johannekselainen, Myllytie 1, Piikkiö. Pyydämme toimittamaan aineiston seuraavasti: Joulukuun numeroon aineisto viimeistään (painopv ). Lehti lähtee jakeluun suoraan kirjapainosta. Osa tilaajista saa sen jo painopäivää seuraavana päivänä ja kaikki kotimaan tilaajat viimeistään kolmantena arkipäivänä painopäivän jälkeen. Jos aineiston toimittamisesta on kysyttävää tai ilmenee häiriöitä jakeluaikataulussa, ottakaa yhteyttä lehtitoimikunnan jäseniin. Lehtitoimikunta Kuolleita 2.9. Eero altia Piikkiössä. än oli syntynyt Villinsaaressa Eine Marjatta Kontto s. Kettunen Porissa. än oli syntynyt Vaahtolassa Kirsti Alina Linkinen s. Paakkonen Kaarinassa. än oli syntynyt Niemelässä Sirkka Anna-Liisa agner s. Jokiranta Porissa. än oli syntynyt Uuraassa Ksenia elin o.s. Maksula Kaarinassa. än oli syntynyt Rokkalassa. Sulo Ilmari Tapio Tikka syntynyt Johanneksen Tikkalassa, kuoli Kaarinassa. Kaivaten muistavat Liisa ja sisarusten lapset perheineen. Siunaus on toimitettu lähimpien läsnä ollessa. Isän ikävä Isät, äiditkin rintamajoukoissa tästä suurimman kantoivat huolen miten lastensa silloin käy isänmaani jos puolesta kuolen Vaimot valkeita arkkuja kun murheissaan ottivat vastaan monet mukanaan kantoivat syntymätöntä lastaan. Pojille sedät, enotkin miehen mallia antoi tädit ja isovanhemmat myös orvoista huolta kantoi Kuitenkin oma isänsä esikuvana ollut ois parhain hänen ja äitinsä rinnalta poistuikin liian varhain. Kiva olisi ollut kuunnella isänkin satuja illoin kainaloonsakin nukahtaa mieltä kun risoi milloin Isänkin ollessa tukena ollut turvaisaa tehdä matkaa omaan aikuisuuteen asti kanssaan taivalta jatkaa. Sakari Sailola Johannes-Seuran joulukahvitilaisuus Maanantaina klo seuran toimistolla Myllytie 1, Piikkiö Marraskuu Karjala-kuvia muistojen laulumailta Ilta- Sanomien kokoama kuvanäyttely Paimion kaupungintalon näyttelyparvella kaupungintalon aukioloaikoina (ks. etusivu) 9. Johannes-Seuran perinnekäsityökerho toimistolla (Myllytie 1, Piikkiö) klo 10 alkaen Johannes-Seuran ostos- ja pikkujoulumatka Viipuri, Johannes 30. Joulukuun Johannekselaiseen tarkoitettujen joulutervehdysten viimeinen jättöpäivä. (ks. takasivu) Joulukuu 1. Johannes-Seuran pikkujoulu klo 16 alkaen Piikkiön Pontelassa 2. Porin seudun johannekselaisten kerhoilta klo Tuomarinkatu 2, Pori 7. Johannes-Seuran perinnekäsityökerho toimistolla (Myllytie 1, Piikkiö) klo 10 alkaen 7. Saarelaisten pikkujoulujuhla klo 13 alkaen Juhlapalvelu Primadonna, Varesvuorenpolku 1, Piikkiö. Tervetuloa ankalan ja Pukin koulupiiriläiset sekä huunonsaarelaiset ystävineen! 8. Littoisten Karjalaisten myyjäiset Littoisten monitoimitalolla klo 13 alkaen 16. Johannes-Seuran joulukahvitilaisuus toimistolla klo Matkoja 2014, tarkemmin sivulla Johannes-Seuran kotiseutumatka Johanneksen eri kyliä Kesämatka Saarenmaalle, joulumatka Tallinnaan Johannes-Seuran toimiston aukioloajat marraskuu-joulukuu LA KE KE LA KE KE LA KE KE LA Tammi-maaliskuu 2014 LA KE KE LA KE KE LA KE KE LA KE KE LA KE KE LA KE KE

3 Marraskuu 2013 No Lapsen elämää Karjalassa örkön sukuseurassa muisteltiin lapsuutta Mikä oli noloa ja lapsellista? Ne lämpsäpöksyt! Näin muistelivat Paavo, Armas ja Teuvo örkkö lapsuuttaan Johanneksessa. Mitä lapsuudesta on jäänyt erityisesti mieleen? Putoaminen jokeen, josta isommat tukasta vetäen saivat pelastetuksi hukkumiselta. Pitkä aika odottaa vanhempia pyhänä kirkosta kotiin. Paras kalansaalis: yhdeksän haukea. Mäenlasku laskiaissunnuntaina. Koskijärven kansakoulun oppilaita v , opettajana Ruusa Koponen. Leikit Vaikka 1900-luvun alkupuolen lapsi pantiin varhain työhön, oli leikilläkin sijansa. Lelut olivat tietenkin itse tehtyjä, mm. Teuvolla oli isän tekemät reki ja kuorma-auto, jota sai vedellä raiteita pitkin. Kittilää hypättiin, neljää maailia pelattiin. Leikkikavereita löytyi naapurista. Maailma laajeni lapsen kasvaessa heijaikäisestä isommaksi, ja ulkoleikit olivat suosittuja. Kesäisin uitiin, talvisin laskettiin mäkeä ja hiihdettiin. Teuvo kertoi laskiaismäessä huudetun lorua Lipo, lipo, liinaa, isälle viinaa, äidille pitkiä pellavia. Anttoonin rannassa oli pussimäki, jossa Paavon mukaan saatiin hurjat vauhdit. Pätevänä kelkkana toimi poltikassäkki, joka oli kastettu avannossa ja jäädytetty. Armas muisteli hyvänä hiihtäjänä saaneensa I palkinnon koulujen välisissä hiihtokilpailuissa. Juhannuskokkoa varten Paavo sai kerätä risuja kokkoa varten; rakennettiin ja poltettiin kolmenkin kokkoa. än pääsi myös hakemaan mehiä (juhannuskoivuja) oven pieleen. Paimenesta raskaampien töiden tekijäksi yvin varhain lapsi sai osallistua talon töihin, ensimmäisenä karjan paimentamiseen. Kuvat teoksesta Johannes, muistoja kuvina. einänteossa lapset pantiin haravoimaan. Paavo kertoi olleensa alle kouluikäisenä jo hevoskiertoa ajamassa Kosken Nikolailla. Mustikoiden, puolukoiden ja sienien poimiminen talven varalle kuului myös itsestään selvästi lasten tehtäviin. Kirassia (lamppuöljyä) sai hakea kaupasta. Tienestiä saattoi saada esimerkiksi ravustamalla: Armaksen pyydystämiä rapuja vei Penttilän isäntä myytäväksi laivoille. Teuvo taas kertoi päässeensä välillä isänsä kanssa Viipuriin torikaupalle. Kansakoulussa oppilaat joutuivat pilkkomaan nalikkahalkoja (metri kolmeen osaan) ja pinomaan ne puuvajaan. Armas joutui jo yhdeksänvuotiaana vuonna 1926 sahaamaan puita justeerilla sekä tuomaan tukkipuita hevosella metsästä kotiin. Tukit piti myös jaksaa vääntää tapuliin. Pyhäkoulussa ja kansakoulussa Pyhäkoulua pidettiin joka sunnuntai. Kansakoulu alkoi usein kiertokouluna, mutta nopeasti alettiin rakentaa erillisiä kouluja. Koskijärven koulu alkoi toimintansa Alarik Puhakan talossa 1800-luvun lopulla ja sai sittemmin oman rakennuksensa. Opettaja Ruusa Koponen oli Armaksen mukaan tarmokas nainen, joka pärjäsi villien poikien kanssa. Toisena opettajana toimi laulutaitoinen Aina Tepponen. Luokat olivat suuria: Armaksen 3. luokalla oli 42 oppilasta. Välillä opettaja käytti esimerkiksi laskennossa apuopettajana asian osaavia oppilaita. Alussa ei ollut vielä siivoojia, joten järjestäjät saivat tulla aamulla lämmittämään luokkien peltiuuneja ja päivän lopulla luokka piti siivota. Kouluruokaa ei vielä tunnettu, vaan jokaisella oli omat eväät mukana. Kouluaineina oli lukemista ja kirjoittamista, uskontoa, laskentoa, maantietoa, laulua, historiaa, käsityötä, voimistelua. Koulun kirjastosta sai lainata kirjoja. Ulkoluku oli suosittu opiskelutapa, ja esimerkiksi virsiä piti opetella ulkoa. Perunalomaa annettiin syksyisin. Suomen joutuminen historian myllerryksiin rikkoi monen koulutien. Näin Teuvo örköltä jäi talvisodan alla Kaijalan kansakoulu kesken kolmannella luokalla, neljännen luokan hän kävi Ruskolla, viidennen Ulvilassa, kuudennen Kaijalassa ja jatkoluokat Kaijalassa ja Marttilassa. Kyllä siinä sai sopeutua opettajiin ja oppilastovereihin. Vaatetus ja ruoka Lasten vaatteet olivat kotitekoisia. Jopa kengät saatettiin tehdä kotona lehmän tai lampaan nahasta. Tavalliseen varustukseen kuuluivat pitkävartiset villasukat, villapaita, sarkapusero, lapaset, pipot ja ne lämpsäpöksyt, joista eroon pääseminen oli saavutus. Ennen sähkön tuloa valaistuksen antoivat öljylamput ja myrskylyhdyt. Lapset söivät äidinmaidon jälkeen samaa ruokaa kuin aikuiset eli kokkomaitoa, potaattipiirakkaa, hakkelus- eli rusupiirakkaa, uunpotaatteja, potlohkoa,hapanlohkoa ja kaurakiisseliä. Kahdessa tunnissa kuultiin tuttua tarinaa mutta myös paljon uutta. Lapsuuden kokemukset ovat syvällä mielessä, niin myönteiset kuin raskaatkin vaiheet. aastattelut nauhoitettiin jälkipolvia varten. Kiitos jälleen elge Toivoselle! Kaija Sipilä Kaijalan pyhäkoululaisia. Kansakoululaisten pesäpallo-ottelu, syöttäjänä Pekka Sairanen, lyöjänä Maila Etholén. Johannes-Seuran pikkujoulua vietetään sunnuntaina klo 16:00 alkaen Piikkiön Pontelassa. Tervetuloa! Johannes-Seura ry, Ohjelmatoimikunta ks. sivu 7

4 4 Marraskuu 2013 No. 11 Eeva artemaa vauhdikas sopraano vauhdikkaassa oopperassa Tohtori Malatesta: Markus Nieminen, Norina: Eeva artemaa ja Ernesto: Joonas Eloranta. Norina ja Don Pasquale (Jouni Kokora). Porissa sai ensi-iltansa italialaisen säveltäjän Gaetano Donizettin koominen ooppera Don Pasquale. Parisen vuotta sitten Porin Ooppera päätti tehdä tämän harvoin esitetyn oopperan. Kuitenkin myös Kansallisooppera oli päättänyt samoin, ja viikko Poria aikaisemmin oli elsingissä ensi-ilta samasta teoksesta. Kansallisoopperassa se esitetään italiaksi. Porissa esityspaikaksi valitun Kulttuuritehdas Kehräämön tiloihin ei italiaksi esittäminen tuntunut sopivan, kertoo tuottaja eli Latvala, ja niinpä se tehtiin suomeksi. Uuden ja omanlaisensa suomennoksen oopperasta tekivät Juulia ja Jussi Tapola. Juulia Tapola toimi myös oopperan ohjaajana. Eeva artemaa ja Teemu Loikas. Teos kertoo suuresta huijauksesta. Tässä versiossa Don Pasquale on rikas eläkkeellä oleva tehtailija, jota on tarkoitus rahojen tähden huijata ja huijataankin, mutta loppujen lopuksi vähän kaikki huijaavat toinen toisiaan, rahan ja rakkauden tähden tietysti. Yksi huijaajista on nuorta leski Norinaa esittävä Eeva artemaa, viimeisimmän Lappeen rannan laulukilpailun naisten sarjan voittaja. Oopperassa on vain neljä solistia ja heiltä vaaditaan tosi paljon, koska he ovat oikeastaan koko ajan lavalla. yvin haastavaa Norinan roolia esittävä Eeva artemaata ei todellakaan vastavalmistuneeksi voisi uskoa. än tuntui olevan paikalla koko ajan ja joka paikassa vauhdikkaasti mukana. än oli paitsi loistavan äänen omaava taidokas laulaja myös lahjakas ja monipuolinen näyttelijä, mutta hänelläpä onkin karjalaiset juuret ja vieläpä johannekselaiset. Tästähä miun pitikii kertoo. Eeva on juuriltaan isänäidin puolelta Pyökäreitä Johan neksen Revonsaaresta ja isänisän puolelta Iljinin sukua Lippolasta. Sukunimi Iljin on myöhemmin muutettu artemaaksi. Me pääsimme Eira Laihon kanssa häntä vähän haastattelemaan. Kyllä Johannekselainen oli tuttu lehti hänelle hänen nuoresta iästään huolimatta. än on opiskellut Turussa, Viron musiikki- ja teatteriakatemiassa sekä Italiassa ja menestynyt useissa laulukilpailuissa Suomen lisäksi Latviassa, Tallinnassa, Sveitsissä ja Itävallassa. Samoin karjalaiset juuret omaava on taidokas lavastuksen ja puvustuksen oopperaan suunnitellut Teemu Loikas. änellä on vielä kaksi vuotta jäljellä viiden vuoden pestistä Porin Teatterissa. Oopperan lavastuksen tekeminen on ollut myös haastavaa jo siksikin, että Kehräämön pienelle näyttämölle oli saatava mahtumaan paljon erilaista. Teemu Loikkaan juuret ovat myös Johanneksessa, isän puolelta Kaijalassa ja äidin puolelta Tikkalassa. Kyllä oli Johannekselainen tuttu lehti hänellekin. Teemu on opiskellut lavastusta Taideteollisessa korkeakoulussa ja tehnyt lavastuksen mm. tällä hetkellä Porissa esitettävään musikaaliin The Sound of Music. Myös hänen puvustuksiaan on kiitelty. Maire Suominen Kuvat: Anita Suominen VOIMAMIEIÄ Oli niitä Johanneksessakin voimamiehiä niin, se oli siihen aikaan kun ensimmäinen maailmansota oli syttynyt, jolloin venäläinen sotaväki oleili siellä Karjalassakin, ja kun meidän talonpoikien piti käydä hevosilla sotaväenosastoja ja heidän kamppeitansa muuttamassa kylästä toiseen, jota kutsuttiin, hultin ajoksi. Niin, eräänä syyspäivänä vuonna 1914 kun meitä ylämaalaisia oli käsketty Koiviston pitäjän Rautasen kylää, jossa oli sotaväkeä ja josta se piti muuttaa saman pitäjän umaljoen kylään. Meitä oli siellä koskijärveläisiä ja tikkalaisia ja taisi olla kaikista muistakin Ylämaan kylist, en tarkoin muista. Mutta Tikkalan kylästä oli ainakin Otto Skyttä. No, eihän se lähtö tapahtunut siellä niin rumasti kuin riiheen lähtö, sillä me saimme odotella niitten sotilaitten joutumista ja siinä odotellessa tuli kylmäkin. Niinpä ruvettiinkin heittämään painia keskenämme siinä pellolla, missä sotaväki majaili. Meitä oli miehiä monen mittaisia. Edellä mainittu Skyttä ei ole mikään iso mies, mutta voimaa oli niin kuin karhulla ja kuka vain kävi hänen kanssaan painimaan, niin se meni aina nurin niin että mätkähti. Tätä meidän leikkiämme seurasivat venäläiset upseerit ja viimein tuli eräs heistä meidän luoksemme ja koetti meille tolkutella, että saisikos heidän miehistä tulla joku tämän Skytän kanssa painimaan. Me kaikki silloin kehoitettiin Skyttää, että mieshän se on voitettukin ja niin hän reiluna ja rohkeana miehenä viittasi, kun puhua venäjää ei osannut, antaa tulla vain. Upseeri meni hyvin kiireesti joukkojensa luokse ja siellä kerrottuansa yhtä sekä toista, viimein sai yhden pitkän miehen lähtemään voimain koittoon. Mutta lieneekös Skytän esiintyminen häneen vaikuttanut niin, että haluttomuus näkyi miehen naamassa, kun he sitten kävivät toisiinsa käsiksi. Mutta Skyttä kun oli matala mies ja vastustaja oli taas oikein pitkä, oli Skytän otettava hänen alaruumiistaan kiinni, mutta liekös Skytän ote ollut niin luja, vai vastustajan housut niin heikot, että kun annettiin lupa alkaa silloin vastustajan housut repesivät niin, että ahterpuoli tuli paljaaksi, silloin hän alkoi pyrkiä pois Skytän käsistä, mutta Skyttä käänteli häntä ympäri ja näytteli tämän takapuolta meille sekä venäläisille joukoillekin. Mutta siinä rimpuillessa ja pois pyrkiessä hajosivat vastustajan housut niin, että ahterluukku alkoi näkyä, upseerit nauroivat ja taputtelivat käsiänsä ja me huudettiin Skytälle, että laske vastustajasi housun paikkaamiseen. Ja kun Skyttä hänet hellitti, niin ei sille kahta käskyä tarvinnut kuin se lähti ja katosi sinne telttojen väliin. Eikä kukaan heistä halunnut enää tulla Skytän kanssa painin heittoon. Upseerit kutsuivat Skytän telttoihinsa ja kostasivat voittajan votkaryypyillä ja sanoivat että: Suhni harassoo. örkön Jussi Johannekselainen 4/1952

5 Marraskuu 2013 No Seitsemäs valtakunnallinen evakkovaellus Kangasalla järjestettiin seitsemäs valtakunnallinen Evakkovaellus. Evakkovaellus on tunnematka, jolla eläydytään evakkoonlähdön tunnelmiin ja kunnioitetaan evakkotielle joutuneita. Tapahtuma järjestettiin Äijälän Karjalaisen kulttuurikeskuksen ja Liuksialan kartanon maisemissa. Tapahtumapaikalle saapuessamme, jokaiselle jaettiin oleskelulupakortti, joka oikeutti oleskeluun valtakunnan yhteyteen palautetulla sotilashallintoalueella. Niitä oli varattu seitsemänsataa, mutta ne loppuivat kesken. Osallistujia oli yli tuhat. Alkuun kokoonnuttiin Äijälän pihapiiriin, ja siellä huomiotani kiinnitti rouva, jonka kaulassa riippui kangaspala. Siihen oli käsin kirjailtu hänen nimensä, isän nimi, syntymäaika ja kotipaikka. än kertoi äitinsä tehneen kaikille kolmelle tyttärelleen vastaavat. än oli Kangasalan tapahtumaan osallistui yli tuhat vaeltajaa. Parikkalassa v syntynyt Eva-Sisko kantoi kaulassaan kankaista tunnistuslappua, jonka äiti oli hänelle tehnyt evakkotaipaleelle lähdettäessä. > lapsena kulkenut evakkotaipaleen tuo lappu kaulassa. Kangasalan Karjalaseuran puheenjohtaja Liisa Teittinen toivotti vaeltajat tervetulleeksi ja kertoi, että jokainen, joka oli tehnyt lapsena evakkomatkan, voi noutaa häneltä ruusukkeen rintaansa. Evakkolapset ry:n hallituksen jäsen Anne Kuorsalo kertoi tapahtuman taustasta. Valkeakosken musiikkiopiston kanteleryhmä sekä Karjalan Kaiku -kuoro ja Kangasalan Laulun ystävät esiintyivät. Kangasalan Pikkuteatterin ja Ramppiteatterin esitys kertoi siviilien lähdöstä kotoaan. Näyttelyseurueen perässä lähdimme kaikki matkaan. Toiset vaeltajat olivat pukeutuneet vanhoihin asuihin, ja mukana oli myös lammas karitsoineen, laukkuja ja kantamuksia. Matka kulki hiekkatietä pitkin Liuksialan kartanon pihapiiriin. Matkalla meitä vastaan tuli sotilaita kuorma-autojen lavalla, polkupyörillä ja marssien. Ylempää sotilashenkilöä tuli henkilöautolla ja sivuvaunullisilla moottoripyörillä. Matkan varrella oli myös haavoittuneita sidontapaikoilla lottien hoivaamina. Kartanon pihapiirissä vietettiin evästaukoa ja katseltiin teatteriesityksiä. Sieltä matka jatkui pitkänä ihmisvirtana kohti Liuksialan kappelia, jossa oli lyhyt hartaushetki. Kappeli oli kovin pieni, ja suurin osa ihmisistä jäi pihapiiriin. Vaellusreitin pituus oli noin neljä kilometriä ja päättyi Äijälään, jossa oli mahdollisuus ruokailuun (hernerokkaa, muurinpohjalettuja ja kahvia). Äijälässä voi tutustua myös vanhoihin ajoneuvoihin. Mielenkiintoisin oli vuosimallin 1938 Volvo-linja-auto sairasautoksi muutettuna. Siinä oli makuupaikkoja kahdessa kerroksessa ja takana istumapaikkoja. Saattoi hyvin kuvitella, että kulku ko. autolla ei ollut kovin tasaista ja haavoittunut koki varmasti lisäkipua tärinästä. Äijälässä oli myös mahdollisuus tutustua Mihin myö männään -näyttelyyn. Näyttelyssä kuvataulut kertoivat evakkolapsen vaiheista: evakkomatkasta, paluusta takaisin kotiin ja toistamiseen lähdöstä ja asettumisesta uusille asuinsijoille. Kuvatauluihin oli koottu lasten muisteluita Evakkolapset- ja Evakkotie-kirjoista. Esillä oli myös esineitä ja lasten leluja kyseiseltä ajalta. Päivä oli mielenkiintoinen. Ilma suosi tapahtumaa. Oli lämmintä, mutta ei liian helteistä. Tapahtuma oli toteutettu hyvin ja se herätti paljon ajatuksia evakon lapsessa. annele Kajander Kuvat: Jorma Kallonen Syksyinen iltapäivä Ruissalossa Simo örkön Sukuyhdistys ry:n jäsenet kokoontuivat sunnuntaina Ruissalon Villa Promenadeen pitämään vuosikokousta ja juhlistamaan myös sukuseuran 45-vuotista taivalta. Perustavassa kokouksessa Paimion Motellilla vuonna 1968 oli kaikkiaan 49 henkilöä. Kaikkien näiden nimet luettiin nyt pidetyn vuosikokouksen jälkeen ja poisnukkuneitten muistoksi sytytettiin kynttilä. Vuosikokouksen puheenjohtajana oli Jouko örkkö ja sihteerinä Soile Suomi, pöytäkirjantarkastajiksi valittiin elena Nieminen ja eikki Kesäläinen. Sääntömääräiset asiat nuijittiin pitemmittä puheitta. Vapaaehtoisesta jäsenmaksusta keskustelua kumpusi jonkin verran, ja se päädyttiin korottamaan yhdellä eurolla, nyt jäsenmaksu on siis peräti 3 euroa. Johtokunnan puheenjohtajana jatkaa Eira Laiho, erovuoroiset johtokunnan jäsenet Pekka örkkö, eikki Kesäläinen ja varajäsen Tuulikki Kurki valittiin uudelleen seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi. eikki Kesäläinen on toiminut Simo örkön sukuyhdistyksen puheenjohtajana vuosina , ja hänet kutsuttiin kunniapuheenjohtajaksi luovuttamalla hänelle asiaan kuuluva kunniakirja. Seuraavan vuoden toimintasuunnitelmaan kirjattiin tekeillä olevan sukukirjan valmistuminen sekä retki Paimion luontopolulle, evakkovaellus. Kokouksen jälkeen nautittiin maittava lounas, jonka jälkeen laulettiin yhteislauluna Laps olen köyhän, kauniin Karjalan. Paavo örkkö ja Laila Peltola muistavat hyvin pula-ajan. Päivän aiheena oli pula-aika jatkosodan aikaan ja sen jälkeenkin. Muistelemisen pohjaksi katsottiin lyhytelokuva Kaikki konstit käyttöön, mikä on osa laajempaa YLE:n videotallennetta Pula-aika: sodassa nälkää ja puutetta vastaan. Mukaan oli kutsuttu myös Paavo örkkö, joka kertoi oman perheensä paluusta takaisin sodan runteleman Johanneksen Koskijärvelle ja elämän uudelleen aloittamisesta siellä, asumisesta vieraissa, kovasta työstä ja uuden kodin rakentamisesta. Koti oli kuitenkin jätettävä pian uudelleen ja lopullisesti. Pula-aikaa muistelivat myös mm. Laila Peltola, Oili Vähäkangas ja Jouko örkkö kertoen omia kokemuksiaan elämästä vaikeaan aikaan, sikurin ja muiden korvikkeiden käytöstä ja kasvattamisestakin. Myös tupakkaa viljeltiin. Monella oli muistiin jäänyt venäläisten sotavankien osallistuminen maatalojen töihin. Mielenkiintoiset muistelut päätettiin kahvin ja kakun nauttimiseen sekä lauluun Jo Karjalan kunnailla lehtii puu. Soile Suomi < Sauli örkkö, Onni Peltola ja eikki Kesäläinen tutkimassa Koskijärven koulun koulukuvia 30-luvulta.

6 6 Marraskuu 2013 No. 11 JOANNES-SEURAN MATKAT VUODELLE 2014 KOTISEUTUMATKA 1. VAATOLA, ROKKALA, KUKKOLA JA YLÄMAAN KYLÄT: Kaijala, Koskijärvi, Karhula, Tikkala, Lippola, Kolmikesälä sekä saarikohteet: ALTIANSAARI, UUNONSAARI JA REVONSAARI: Räihälä, Rapeli, Nikkola, Pukki, enttola, Pyökäri ja ankala. Majoitus hotelli Lokki MUUT MATKAT 2. SAARENMAA... tarkempi ajankohta ilmoitetaan myöhemmin Majoitus Kuressaaressa. 3. JOULUINEN MATKA TALLINNAAN Muutokset mahdollisia. Matkaemäntänä Johannes-Seurasta: Liisa Katajainen, puh Vastuullinen matkanjärjestäjä: Matkatoimisto VISTAMATKAT Oy Paimio, puh Saarelaisten pikkujoulujuhla la klo 13 Tervetuloa ankalan- ja Pukin koulupiiriläiset sekä uunonsaarelaiset ystävineen yhteiseen pikkujoulujuhlaan lauantaina klo 13 Juhlapalvelu Primadonnan tiloihin, Varesvuorenpolku 1 Piikkiö. Jouluruoka noutopöydästä hintaan 26, maksu tilaisuudessa. Pieni paketti pukinkonttiin. Ilmoittautumiset viimeistään tiistaina Liisa Katajaiselle, puh LITTOISTEN KARJALAISET RY - Myyjäiset Littoisten Monitoimitalolla sunnuntaina 8.12 klo Myytävänä mm.apankaalia,erilaisia piiraita, käsitöitä. apanlohkoa,kahvio ja arpajaiset Tervetuloa joukolla ostoksille. UURAAN SAARISTON VÄKI! Vietämme taas yhteistä JOULUJULAAMME elsingissä, Karjalatalon yläsalissa la kello Tervetuloa kanssamme nauttimaan perinteinen jouluateria. Aterian jälkeen juomme kakkukahvit. Musiikillaan meitä viihdyttää Uuraan ty:n perinnesoittokunta. Lisäksi ohjelmassa yhteislaulua, arpajaiset ja tietysti joulupukki vierailee juhlassamme. Koko lysti maksaa 20 euroa. KAIKKI JOUKOLLA MUKAAN! Tuothan tullessasi pienen paketin pukinkonttiin. UURAALAISET ry Johannekselainen kummitus Vuosikymmeniä taaksepäin, jolloin olin Oskarin-kokoinen tyttölapsi, eräänä talvisena sunnuntai-iltana vietettiin kotikylässäni uistuppulassa, pienessä naapurissamme tyttären vihkiäisiä. Olen havainnut itsekin olleeni siellä kutsuvieraitten joukossa, tietysti äitini suosiollisella myötävaikutuksella, vaikka hän periaatteesta ei hyväksynyt vekaroita juhlatilaisuuksiin aikuisten tielle ja harmiksi. Mutta kaikesta huolimatta, siellä minä kuitenkin olin upo uudessa kirsikanpunaisessa puvussani, josta pidin äärettömästi ja istuin juhlallisesti äitini vieressä lasten kätkyessä, kuunnellen korva tarkkana illan kuulumisia. Kun sitten alkoi olla illasta se aika esillä, jolloin oli mentävä Vaahtolasta pappia hakemaan vihkitoimitusta suorittamaan, niin silloin tietenkin valittiin miesjoukosta reippain mies hakumieheksi ja meidän hevosella se hakeminen sitten tapahtuikin. No niin. Kun sitten katseltiin miehisiä miehiä, heistä sopivaa, ja arvosteltiin heidän edesottamuksiaan, niin silmäänpistävin oli Jussi. än oli muistaakseni pitkähkö, hoikka, tummahko mies, kaikin puolin reipasotteinen ja rohkea, joukon paras ja tietysti esiintymiskykyinen joten hän oli kuin papin kyytimieheksi luotu. än oli todella luotettavan näköinen siihen hommaan. Ja hänet hyväksyttiin aivan yksimielisesti. Luottavaisesti uskottiin pappi hänen haltuunsa ja suojelukseensa, jonka hän lupasikin tehdä aivan omantunnon tarkkuudella. än oli piipahtanut kuitenkin ennen lähtöään sulannin puolella ja naukannut siellä hieman veljenmaljasta miestä väkevämpää; ei tosin pohjasakkaan saakka, vaan hiukan vain, noin muuten mukaviksi, ilman aikojaan, tavan vuoksi, morsiamen onneksi, ja hauskan juhlatunnelman nostajaksi. Sillä ilo ilman tippoja on teeskentely. Ja sitten hän läksi ajelemaan iloisesti laulellen kulkusten kilistäessä talvipäivän hämärtyessä Vaahtolaa kohden. Kun hän oli saapunut maantietä pitkin Rokkalan hovin tienhaaraan saakka, niin hän huomasi siinä olevan tienviitan täydessä tulessa, ilmi liekissä palavan. Siinä oli siihen aikaan paksu pitkä pylväs, jonka yläpäässä oli kolmionmuotoinen laatikko, keltaiseksi maalattuna. Vaikka Jussi hetken sitä katseli, ja katselipa toisenkin hetken, niin pylväs ei hiiltynyt siitä huolimatta vaikka tuli jo riuhtoen ja ulvoen taivasta lämmitti. Ja vaikka hän vielä kolmannen ja neljännenkin hetken sitä tulenloimoa katseli, niin hiiltymistä ei tapahtunut, ja se se olikin juuri merkillistä, vaikka tulenkirkkaus yhä kirkastui ja nousi yhä ylemmäksi, niin patsas pysyi vain entisellään. Vihdoinkin ja lopulta hän huomasi sen kuitenkin kummitukseksi kerta kaikkiaan kummitus. Mikään muu se ei voinut olla. än jätti sen siihen palamaan. Palakoon ja kummitelkoon maailman loppuun saakka. än halusi noutaa ainoastaan papin eikä kummitusta, eikä hän muusta välitäkään kuin papista. Eikä häntä käsketty muusta huolehtimaankaan. Olkoot kummitukset tien vieressä, ei ne häntä liikuta. Pappi on kyllä saatava, että Iita ja Anttoon pääsevät onnelliseen avioliittoon. Papin hän hakee ja sanansa pitää, niin hän päätti. Kun sitten pappi ja Jussi onnellisesti joutuvat häätaloon, niin Jussi toimitti papin kammariin kahvinjuontiin, ja itse kertoi tuvassa sillä aikaa siitä näkemästään kummituksesta. Koko hääjoukko, jokainen kuulija, oli syvästi järkytetty. eräsi kysymys: mitähän se merkitsee; kummitus tienvierellä papin ajaessa vihkimisretkelle. Kyllä sen täytyy jotakin merkitä, olkoon sitten mitä tahansa. Minäkin pitelin kovalla ja vahvalla kädelläni äitini juhlapuvunliepeestä kiinni niin vahvasti, ettei minkäänlainen kummitus olisi saanut nyrkkiäni auki, vaikka huomasinkin ettei äitini oikeastaan ollut kovinkaan peloissaan, vaan häntä nauratti Jussin juttu. Äitini koetti minua irroittaa itsestään irti, koska epäili minun tuhrivan hikisellä kourallani hänen hyvän pukunsa, mutta nyrkkipä ei auennutkaan millään voimalla. Minä kiikuin hänessä kiinni koko illan ja katselin Jussin solmiota, joka oli musta ja oikein pieniä valkoisia kukkia siinä oli. Ja tummansininen puku hänellä oli päällä. Minun mielestäni urhoollinen mies, kun hän uskalsi katsella kummitusta pitkän ajan. Mitä enemmän minä häntä kuuntelin, sen tiukempaan nyrkkini puristui katsellessani kalpeaksi valahtanutta Jussia, sillä hänkin oli järkytetty näkemästään. Minä olin tietoinen siitä pylväästä, sillä usein mummoni kanssa kirkkomatkalla pysähdytimme vanhan Pekka-hevosen, mummoni ajokin, sen kuten monen muunkin pylvään kohdalle ja hän selitti miksi sellaisia tarvitaan tienvierillä. Pekka vanhasta tottumuksesta pysähtyi hyvin mielellään tienviittojen ja kilometripylväitten kohdalle, kun mummoni sanoi kuinka pitkän matkan olimme kulkeneet ja mitä on vielä jäljellä. Minä en silloin osannut lukea, enkä tuntenut numeroita. Pekkakin vilkaisi numerotauluun, ja sitten jatkettiin matkaa eteenpäin. Kun tämä kummitusjuttu joutui lopulta isäni korviin, niin hän kysäisi silloiselta pastori ämäläiseltä: Mitä sinä, noin pappismiehenä tuumasit siitä Rokkalan hovin tienhaaran kummituksesta, oliko se niin kuin Israelin lasten tulipatsas heidän johtonaan? Pastori oli ensin ymmällä, mutta kun hänelle kerrottiin Jussin näky, niin hän nauroi makeasti, sillä hän ei nähnyt palavaa patsasta, eikä Jussi kertonut kokemuksistaan, oli jutellut muita asioita. Vuosia myöhemmin minäkin totesin sen tienviitan olevan entisellään kulkeissani Vaahtolassa koulumatkoja. O.K. - Johannekselainen 5/1951

7 Marraskuu 2013 No Johannes-Seuran pikkujoulua vietetään sunnuntaina klo 16:00 alkaen Piikkiön Pontelassa Musiikista huolehtii Armas Jansson Tilaisuudessa esiintyy Turun Karjalakuoro Riisipuuroa ja kakkukahvit Arpajaiset Pikkupaketti mukaan pukinkonttiin ja arpajaisvoitoksikin Liput 13 sisältävät puuron ja kakkukahvit. Tervetuloa! Johannes-Seura ry Ohjelmatoimikunta Päivä Johanneksen ylämaassa Johanneksen ylämaa oli pienen seurueen kohteena heinäkuussa. Odotukset olivat suuret sillä olihan mukana matkustajia, jotka eivät olleet käyneet juurillaan. Nuorin, alle 20-vuotias Anna Mäkinen olisi jo vuosi sitten halunnut Kolmikesälään katsomaan isovanhempiensa synnyinkoteja. Tällä matkalla Annalle tuli tutuksi papan Pellervo Mäkisen ja mummon Pirkko Mäkisen o.s. Paavolaisen Karjalan lapsuuskodit ja leikkipaikat. Mäkisen paikalta osa porukasta erkani. örkön Pekka ja Virjoset lähtivät katsastamaan Pietarimutaa, jossa heinikko oli kasvanut miehen korkuiseksi. ikisen tarpomisen jälkeen he löysivät oman paikkansa. Me muut halusimme näyttää näille ensikertalaisille Karjalan kujasia, kasvillisuutta ja maastoa kujasten varsilla. Niinpä kävelimme Kolmikesälästä ylkeenmäelle Pirkon kertoillessa lapsuusvuosien Karjalasta ja koulutiestään. Me muut kulkijat pommitimme häntä kysymyksillämme. ylkeenmäellä katsastimme örkön Pekan ja hänen serkkunsa Kaijan rakkaan paikan. Jotain oli mäellä muuttunut. Kodin paikkaa oli raivattu ja tien toiselle puolelle oli rakennettu mehiläistarha, jonka ympärillä oli korkea aita. Pikkuserkkuni Mirja Varjus o.s. Aalto oli toinen innokas ensikertalainen juuriensa etsijä. änen äitinsä Laila Aalto o.s. Kaijanen on lähtöisin Suonpäästä. Nuorena neitosena hän kesäkuussa 1944 lähti sieltä evakkotaipaleelle kävellen, lehmiä paimentaen. Suonpäästä löytyi pienen etsimisen jälkeen Mirjan isoisän August Kaijasen paikka, missä Mirjan äiti on lapsuus- ja nuoruusvuotensa viettänyt. Anna Mäkinen kellariaukon edessä. Suonpäässä on myös Augustin veljen, isovanhempieni Taavetti ja Karoliina Kaijasen paikka, jota kävimme katsomassa ja kuvaamassa. Navetan jyhkeät kivipaadet ovat edelleen paikoillaan. Tontille on rakennettu osittain keskeneräinen asuintalo. örkönmäellä kävimme tarkistamassa, onko Simo örkön luvun lopulla rakentama talo vielä pystyssä. Erjan ja Pekan kanssa totesimme, että ajan hammas ei ole taloa nakertanut. Siellä se seisoo ylväänä Rokkalanojen rantatöyräällä historiallisena muistomerkkinä sukuyhdistyksemme kantaisän Simo örkön isännyyden ajoista kertoen. Vietimme koko päivän vaeltaen paikasta toiseen ja muistellen esivanhempiemme elämää Johanneksen ylämaan kylissä. Koimme tärkeäksi viestittää ensikertalaisille tietoa niistä ajoista ja paikoista, joissa heidän juurensa ovat. Kotiin Poriin saavuttuamme Anna sanoi, että voisin sinne uudelleenkin mennä. Eira Laiho - Suonpäässä Kaijasen paikalla. Niilo, Pekka ja anna Niilon kotipaikan rappusilla Pietarinmuassa. örkön sukutalo örkön mäellä. Pekka kotipaikkansa vesisäiliön päällä Pietarinmuassa.

8 8 Marraskuu 2013 No. 11 Lisälehti Karjalan vaiheisiin Viime lehdessä johdattelin lukijoita kahdensadan vuoden taakse ison eurooppalaisen palapelin äärelle. Se oli sotilaallista ja sen ajan valtapoliittista palapeliä. Suomi vallattiin Venäjän osaksi. Aleksanteri I halusi kuitenkin helpottaa hallintotaakkaansa ja piti Suomen alueella voimassa Ruotsin lait, selvän autonomisen hallinnon ja suurelta osin vanhan virkamieskunnan. Karjalan ja Kymen alueet Venäjä oli vallannut jo aikaisemmissa sotatoimissa Ruotsia vastaan. Viipurin alue ehti olla pala Venäjää noin 100 vuoden ajan ja Kymen alue noin 70 vuoden ajan. Talonpoikainen perusta alueella kuitenkin säilyi, koska Venäjän lakia ei tuotu maaorjuuden sallivalla tavalla tuolle seudulle. Uutta yritystoimintaa syntyi ja Pietari antoi suoraa tai välillistä kasvua myös Viipurin suuntaan. Venäjän ylimystölle oli kuitenkin alettu lahjoittaa laajoja hoveja eli samanlaisia verotuksen ja vallankäytön alueita kuin Ruotsi aikanaan antoi aatelistolle. Nämä venäläiset lahjoitushovit muodostivat laajemminkin uhan talonpoikien maanomistukselle, koska niiden alueelle haluttiin tuoda yleinen Venäjän laki ja hovien määrä tai mittakaava kasvoi. Kymen ja Karjalan alue eli niin sanottu Vanha Suomi liitettiin takaisin muun Suomen yhteyteen 1812 ja muodostettiin Viipurin lääniksi. Ruotsin laki vahvistettiin nyt selvemmin alueen lakien perustaksi ja hovien ongelmien toivottiin poistuvan. Venäläiset maata omistavat piirit eivät kuitenkaan luopuneet tavoitteistaan, vaan lahjoitusmaa-alueilla harjoitettiin kovaa ja kohtuutonta verotusta. Monin paikoin käytiin ankaria kiistoja verotuksen mielivaltaa vastaan, kahakointiin asti. Tämä oli tilanne 1820-luvun alkuvuosina. Viittasin viime lehdessä siihen, että paimiolaistaustainen ministerivaltiosihteeri Robert enrik Rehbinder halusi keisarin eli maamme suuriruhtinaan vaihduttua 1825 palauttaa Karjalan takaisin Venäjälle saadakseen konfliktit Venäjän kanssa loppumaan. Tämä oli monille lukijoille yllätys, sillä Rehbinder on ollut arvostettu Suomen asioiden hoitaja Venäjän hovissa. Asiasta kysyttiin myös alueen rajauksen osalta mahdollisia lisätietoja. Itsekin huomasin, että aiheen tiedot olivat varsin niukat ja puutteelliset eli täydennystä tarvitaan. Tarkennuksessa selvisi, että Rehbinder teki tämän esityksensä jo aikaisemmin, Aleksanteri I ollessa vielä vahvasti vallassa. Toistuvat konfliktit aiheuttivat 1820-luvun alussa paineita tuoda alueelle venäläistä sotaväkeä ja Venäjän lakien soveltamista painostettiin käyttöön. Rehbinder ei missään tapauksessa halunnut säröjä autonomiseen hallintoon ja pelko ilmiön leviämisestä laajemmin Suomen sisällä huolestutti. Saattoi häntä huolestuttaa omakin asemansa, sillä päätöksentekijä on aina osa ratkaisua tai Robert enrik Rehbinderin muotokuva elsingin yliopiston kokoelmissa. osa ongelmaa ja jälkimmäinen vaihtoehto ei houkuttanut. Koska ilmiötä ei saatu rauhoittumaan, oli hänen mielestään parempi leikata ongelma pois hiertämästä suhteita Venäjän valtapiireihin. Ainoa keino oli luovuttaa Karjalan aluetta takaisin. aluan olla mukana joulukuun Johannekselaisessa julkaistavissa joulutervehdyksissä. Tiedot toimitettava marraskuun aikana toimistoon tai lehtitoimikunnalle. Tiedot voi laittaa myös sähköpostitse osoitteeseen: johannesseura@elisanet.fi. Nimi:... Osoite: Maksu 3 suoritetaan käteisellä seuran toimistossa ( ) Peritään vuoden 2014 lehtilaskun yhteydessä ( ) Vanhan Suomen eli Viipurin läänin alue kartalla. Ensin ajatukset ovat koskeneet Karjalankannaksen osia Kivennapaan asti, sitten Uudellekirkolle ja lopulta määritys oli laajemmin, mutta epämääräisesti Viipurin läänin eteläiset ja itäiset osat. Tämä tuskin tarkoitti aluetta luovutettavaksi Viipuriin asti, mutta uusi rajaviiva olisi voinut asettua vaikkapa Johanneksen Rakokiven ja Laatokan pohjoispuolelta Suo järven yrsylän mutkan välille. Varsinaista karttaa ei siis ole tullut vastaan, mutta merkittävistä alueista on ollut kyse. Esimerkiksi Käkisalmen ympäristöön Rehbinder viittasi aliarvostavasti epäsuomalaisena alueena, jolla asui eri rotuista väkeä tavoiltaan, kieleltään, vieläpä uskonnoltaan paljon enemmän sukua venäläisille. änen mukaansa Karjalan yhdistäminen Suomeen ei ollut hyödyttänyt Suomen valtiontaloutta eikä suomalaisilla ollut halua laajentaa aluettaan noille tavoiltaan erilaisille seuduille. Monet siteet liittivät Karjalan Pietariin eli ero Suomesta on sille paras ratkaisu, päätteli Rehbinder dokumentoidusti. äneltä on talteen otettu myös seuraava kannanotto: Viipurin läänin yhdistämisen surulliset seuraukset tulevat yhä tuntuvammiksi Ainoa pelastuskeinomme olisi siinä, että keisari suostuisi erottamaan pois sen onnettoman seudun, missä useimmat lahjoitusmaat sijaitsevat. Esitys alueluovutuksesta on rakentunut jo vuonna Suuriruhtinas Aleksanteri I:lle Rehbinder luovutti ja esitteli sen vuodenvaihteessa Rehbinderin kirjeessä tilanne on kuvattu, tietysti hänen omalta kannaltaan. Kuvauksessa änen Majesteettinsa on lukenut esityksen tarkoin ja puhunut sen jälkeen neljännestunnin ja ilmoitti hylkäävänsä esityksen. Rehbinderin sanoin Syyt, joihin keisari perusti kieltonsa. olivat Suomelle loistava voitto. Näin taitava hallintopersoona pystyy kääntämään hylätynkin esityksensä loistavaksi voitoksi. Aleksanterin perusteluja ei ole missään julkaistu. Rehbinderin esitys pyöri uudenkin keisarin Nikolai I:n käsittelyssä, johon sen saattoivat todennäköisesti venäläiset tahot. Asia haudattiin, mutta lahjoitusmaat saivat kuitenkin venäläisen hallinnon suojan. Itsenäisyyteensä uskoneet talonpojat saivat lahjoitushovien alueilla vain kymmenen vuoden järjestelyajan. Vaihtoehtoina olivat muutto muualle tai vuokraviljelijöiksi suostuminen. Aivan näin suoraviivaisesti lahjoitushovien elämä ei jatkossakaan sujunut. Kuitenkaan esityksiin Karjalan liittämisestä takaisin Venäjän alueeseen ei sillä vuosisadalla enää palattu. Seuraava vuosisata toi uusia tuulia. Lähteet: annu Rastas Kansakunta löytää itsensä, osa 3, elge Pohjolan- Pirhonen, WSOY Wiipurin läänin palauttaminen muun Suomen yhteyteen. J.R. Danielsson, W&G 1894 Johannekselainen ilmestyy n. 10 kertaa vuodessa Kustantaja ja julkaisija: Johannes-Seura ry Toimisto: Myllytie 1 (Kirkonkulma) Piikkiö, puh Avoinna: keskiviikkoisin klo ja kuukauden ensimmäisenä ja kolmantena arkilauantaina klo (ks. sivu 2) sähköposti: Johannesseura@elisanet.fi Päätoimittaja: annu Rastas, Saksantie 89, Piikkiö Puh: Sähköposti: hannu.rastas@dlc.fi Lehtitoimikunta: Marjatta altia, Liisa Katajainen, Kaija Sipilä ja päätoimittaja. Lehden toimittajia: Kaikki lukijamme, johannekselaiset ja heidän ystävänsä. Ilmoitushinnat: 0,55 /palstamm (perusteena 4-palstainen sivu, palstan maksimileveys 70 mm). Säännöllisistä jatkuvista ilmoituksista alennus. Kuolinilmoitukset: 0,35 /palstamm. Kiitosilmoitukset: 5. Tilaushinnat vuonna 2014: Vuosikerta 30 Suomi ja Ruotsi, muut maat 35. Piikkiön Osuuspankki Toimituksellinen aineisto: Lukijoiden kirjoituksia ja kuva-aineistoa otetaan muokattavaksi julkaisemista varten tai julkaistavaksi sellaisenaan. Vastuu ja päätökset julkaisemisesta ovat toimituksen. Julkaisemisen jälkeen alkuperäiset kuvat palautetaan, muu aineisto pyydettäessä. Vastuu ilmoituksista: Puhelimitse annettuihin ilmoituksiin sattuneista virheistä lehti ei vastaa. Ilmoituksen poisjäämisestä tai muusta julkaisemisessa sattuneesta virheestä lehden vastuu rajoittuu enimmillään ilmoituksesta maksetun hinnan palauttamiseen. Kirjoitathan selkeästi, mieluimmin isoin kirjaimin. Taitto: Esa altia Sata-Pirkan Painotalo Oy

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Ksenia Pietarilainen -keppinuket

Ksenia Pietarilainen -keppinuket Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo

Lisätiedot

Minäkö evakko? Surun kasvot ovat samanlaiset

Minäkö evakko? Surun kasvot ovat samanlaiset Minäkö evakko? Surun kasvot ovat samanlaiset Kaikkialta, missä on ollut sota, löytyy surullisia kuvia, joissa ihmiset pakenevat. Surun kasvot ovat aina samanlaiset, kokosi kirjailija Imbi Paju. Hän puhui

Lisätiedot

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Getsemane-niminen puutarha, yrttitarha Öljymäellä. b) Ajallinen yhteys

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN

MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN MARIA MARGARETHA JA EVA STINA KATAINEN Tämä tarina on kertomus kahdesta sisaresta. Sisarukset syntyivät Savossa, Pielaveden Heinämäellä. Heidän isänsä nimi oli Lars Katainen ja äitinsä etunimi oli Gretha.

Lisätiedot

Minun elämäni. Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, 2017

Minun elämäni. Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, 2017 Minun elämäni Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, Nid Minä olen syntynyt Buriramissa Thaimaassa. Minun perheeni oli iskä äiskä 2 veljeä ja 2 siskoa. Minun

Lisätiedot

JOULUSEIKKAILU. -Aikamatka ensimmäiseen jouluun

JOULUSEIKKAILU. -Aikamatka ensimmäiseen jouluun JOULUSEIKKAILU -Aikamatka ensimmäiseen jouluun Näytelmä ensimmäisen joulun tapahtumista Israelissa. «Esitykset ja kuljetukset ilmaisia kaikille Kuopion kouluille ja päiväkodeille» Jouluseikkailu on alakoululaisille

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast KUOLEMAN KUNNIAKSI Pekka Ervast Oskar Merikanto Teoksen taustaa Tukholman kongressi 1913 ja Oskar Merikanto. Kuten lukijamme tietävät, pidetään ensi kesänä Tukholmassa

Lisätiedot

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa IkäArvokas palvelupäivä Kangaslammin seurakuntasalissa keskiviikkona 23.9.2015 klo 11-15 Leiripäivään kutsuttiin mukaan erityisesti kotona yksin asuvia ikäihmisiä, jotka harvoin pääsevät mukaan toimintaan

Lisätiedot

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko on Kehitysvammaliiton hanke, jossa leikkimielinen pehmohahmo vie eteenpäin tärkeitä viestintä- ja tunneasioita. Sammakko matkustaa

Lisätiedot

SAUNASEURA /5 TOIMINTAKERTOMUS Perustettu TAPAHTUMAT 2018 KOKOUKSET + MUITA ASIOITA - Su KUNNIA

SAUNASEURA /5 TOIMINTAKERTOMUS Perustettu TAPAHTUMAT 2018 KOKOUKSET + MUITA ASIOITA - Su KUNNIA 1/5 TAPAHTUMAT 2018 KOKOUKSET + MUITA ASIOITA - Su 18.2.2018 KUNNIAKIRJA Saunaseura SaunaMafia ry täytti 9 vuotta ja samalla luovutimme savusaunojen lämmittäjälle Atte Salolle Saunamajurin kunniakirjan

Lisätiedot

KOTIHARJUN SAUNAYHDISTYS ry

KOTIHARJUN SAUNAYHDISTYS ry To 17. Su 20.5.2012 Saunaretki Karjalaan Sivu 1 / 14 Kotiharjun Saunayhdistys ry:n perinteinen kevätretki Karjalan maisemiin ja sen saunoihin. Entistä Suomea. Heino Tours Finland, Kotka. Venäjän puolella.

Lisätiedot

KITISENRANNAN POJAT SAIVAT ELOKUVAOPPIA IRLANNISSA

KITISENRANNAN POJAT SAIVAT ELOKUVAOPPIA IRLANNISSA KITISENRANNAN POJAT SAIVAT ELOKUVAOPPIA IRLANNISSA Lähdimme vappuaamuna 1.5.jännittävälle elokuvamatkalle Irlantiin Kitisenrannan koulun pihalta. Mukana olivat Taneli Juntunen (9b), Joonas Tuovinen (9b),

Lisätiedot

Kenguru Écolier (4. ja 5. luokka) sivu 1/5

Kenguru Écolier (4. ja 5. luokka) sivu 1/5 Kenguru Écolier (4. ja 5. luokka) sivu 1/5 3 pisteen tehtävät 1. Miettisen perhe syö 3 ateriaa päivässä. Kuinka monta ateriaa he syövät viikon aikana? A) 7 B) 18 C) 21 D) 28 E) 37 2. Aikuisten pääsylippu

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA

TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA TERVEISET TÄÄLTÄ IMATRAN POUTAPILVEN PALVELUKODISTA KERROMME KULUNEEN VUODEN KUULUMISISTA JA VIIME VUODEN MIELEENPAINUVISTA TAPAHTUMISTA Talvella oli paljon pakkasta ja lunta. Paljon vaatteita päälle ja

Lisätiedot

Kahvila Elsie. Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry.

Kahvila Elsie. Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry. Kahvila Elsie Sipoon palveluasumisen tukiyhdistys ry. Hyvät sipoolaiset, Olet saanut käteesi aivan uuden esitteen, joka kertoo Palvelutalo Elsieen perustettavasta kahvilasta. Tämä kahvila avautuu maanantaina

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Preesens, imperfekti ja perfekti

Preesens, imperfekti ja perfekti Preesens, imperfekti ja perfekti ennen nyt Neljä vuotta sitten olin töissä tehtaassa. Nyt minä olen lähihoitaja. r Olen työskennellyt sairaalassa jo kaksi vuotta. J Joo, kävin toissapäivänä. Sinun tukka

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot

Oppaamme ollessamme kohua aiheuttaneen patsaan luona. Pronssisoturi

Oppaamme ollessamme kohua aiheuttaneen patsaan luona. Pronssisoturi EP Senioripoliisit Kevätmatka 2017 Tämän matkan valmistelu alkoi jo kuukausia ennen sen toteutumista taustoittamalla matkakohteita ja nyt päädyttiin perinteisesti Viroon ja siihen, että olemme koko ajan

Lisätiedot

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu Kiveen hakattu 2/2013 Aleksis Kiven peruskoulu Sisällysluettelo Pääkirjoitus Minun proggikseni 3 Proggislogokilpailu 2013 5 Sarjakuvia 6 Koulu alkoi ja musiikki soi 10 Koululehti sai nimen 12 Lomatoivoituksia

Lisätiedot

Jumalan lupaus Abrahamille

Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Me haapavetiset ry:n pikkujoulujuhla Ostrobotnian baarikabinetissa

Me haapavetiset ry:n pikkujoulujuhla Ostrobotnian baarikabinetissa Pikkujoulussa oli teemana Haapavesi 150-vuotta Me haapavetiset ry:n pikkujoulujuhla Ostrobotnian baarikabinetissa 11.11.2016 Pikkujoulua vietettiin 11.11.2016 Helsingissä Ostrobotnialla. Ostrobotnia on

Lisätiedot

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Teidän talonne on upouusi. MINKÄ? KENEN? MILLAISEN? = talon, teidän, sinisen huoneen= GENETIIVI Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Genetiivi ilmaisee omistusta Laurin koira, minun

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

LATTOMERI 2/2009. Lattomeren Kyläyhdistys ry 2/2009

LATTOMERI 2/2009. Lattomeren Kyläyhdistys ry 2/2009 LATTOMERI :n sääntömääräinen Lattomeren koululla keskiviikkona 4.11.2009 klo 18.00 Käsitellään sääntöjen määräämät asiat. Kahvitarjoilu. TERVETULOA! Länsi-Porin seurakunnan perhekerho Lattomeren kirkko

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25

Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 1 Eikev 5. Moos 7: 12-11: 25 Hepreankielisessä sanassa eikev on hyvin paljon tarkoitusta. Ensimmäinen tarkoitus on: johdonmukainen, askel askeleelta eteenpäin. Sana eikev tarkoittaa myös kantapäätä. Kaikkivaltias

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo

Lisätiedot

PAPERITTOMAT -Passiopolku

PAPERITTOMAT -Passiopolku PAPERITTOMAT -Passiopolku P a s s i o p o l k u E t a p p i 1 Taistelu perheen puolesta Kotona Nigeriassa oli pelkkää köyhyyttä. Rahaa ei aina ollut ruokaan, saati kouluun. Asuimme koko perhe samassa majassa.

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Ruut: Rakkauskertomus

Ruut: Rakkauskertomus Nettiraamattu lapsille Ruut: Rakkauskertomus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

Keskiviikko

Keskiviikko Maanantai 11.6.2018 Piristyspartion toinen viikko lähti käyntiin matkaamalla Rantakylään vanhusten taloille. Kävimme pyytämässä asiakkaita mukaan aamupäivän ohjelmaamme ja saimme kasaan mukavan kokoisen

Lisätiedot

OSA 1. Milloin? AIKA. Keskiviikkona. Peruslause + konjunktio + omistuslause

OSA 1. Milloin? AIKA. Keskiviikkona. Peruslause + konjunktio + omistuslause OSA 1 Peruslause + konjunktio + omistuslause Esim. Tänään Anita kirjoittaa nopeasti töissä, koska hänellä on tärkeää asiaa. Milloin? AIKA Viime yönä Lauantaina Tänään Päivisin Iltaisin Aamuisin Joka vuosi

Lisätiedot

2.12.2011. Titta Hänninen

2.12.2011. Titta Hänninen 2.12.2011 Titta Hänninen Kotitehtävätekstit! Palauta viimeistään, viimeistään, viimeistään ensi viikolla (koska meillä on viimeinen tunti)! OHJE JEŠTĔ JEDNOU: 1. Etsi internetistä jokin suomenkielinen

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Ruut: Rakkauskertomus

Nettiraamattu lapsille. Ruut: Rakkauskertomus Nettiraamattu lapsille Ruut: Rakkauskertomus Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for

Lisätiedot

POSTPOSITIOT 1. - Kenen vieressä sinä istut? - Istun vieressä. 2. (TUNTI) jälkeen menen syömään. 3. Kirjasto on (TEATTERI) lähellä. 4. (HYLLY) päällä on kirja. 5. Me seisomme (OVI) vieressä. 6. Koirat

Lisätiedot

Matka Kronstadtiin keväällä 2007. Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta

Matka Kronstadtiin keväällä 2007. Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta Matka Kronstadtiin keväällä 2007 Ote erään matkalaisen matkapäiväkirjasta Su-Ma, 13-14.5. Tulimme kaikki matkalle lähtijät koulun pihalle sunnuntai-iltana kello kymmenen maissa. Yksi matkalaisista kuitenkin

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 Hyvä Sanoma ry järjesti virkistyspäivän Nivalassa helluntaiseurakunnan tiloissa. Se oli tarkoitettu erikoisesti diakonia työntekijöille sekä evankelistoille ja mukana

Lisätiedot

Pepén tie uuteen päiväkotiin

Pepén tie uuteen päiväkotiin Pepén tie uuteen päiväkotiin Tämä on tarina kunnan päiväkodin rakentamisesta. Päättävistä aikuisista, kunnan sedistä ja tädeistä, päiväkotia odottavista lapsista sekä päiväkotien rakentajasta. MEIDÄN

Lisätiedot

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011

Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Matkakertomus Busiasta 2.6.-15.6.2011 Lähdimme Kenian matkalle hyvin varautuneina kohdata erilainen kulttuuri. Olimme jo saaneet kuulla, mihin asioihin on syytä varautua, ja paikan päällä tuntuikin, että

Lisätiedot

Kanneljärven Kuuterselkä

Kanneljärven Kuuterselkä Kanneljärven Kuuterselkä Se vetää puoleensa joka kesä siellä päivänvalon nähneitä ja meitä heidän lapsiaan ja lastenlapsiaan sekä puolisoitamme ja ystäviämme. Tänä kesänä matkasimme 10.-12.6.2013 ja tiistai

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe Ilolan perhe 1 Pentti ja Liisa ovat Reinon, Jaanan ja Veeran isä ja äiti. Heidän lapsiaan ovat Reino, Jaana ja Veera. 'Pikku-Veera' on perheen nuorin. Hän on vielä vauva. Henry-vaari on perheen vanhin.

Lisätiedot

Karj ala, sua ikävöin

Karj ala, sua ikävöin Karj ala, sua ikävöin Vuoksenrantalaisten muistojen kirja Toimittanut Tatu Vanhanen Julkaisija Vuoksenrannan pitäjäseura r.y. Sisältö Johdantoa muistojen kirjaan 13 Tatu Vanhanen Vuolteen varjossa 37 Arvi

Lisätiedot

Matti tapasi uuden naapurin Jussin. Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata!

Matti tapasi uuden naapurin Jussin. Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata! Matti tapasi uuden naapurin Jussin Matti: Hei, olen Matti. Asun talossa sinun rakennuksen oikealla puolella. Jussi: Hei! Olen Jussi, hauska tavata! M : Niin olet muuttanut uuteen taloon nyt. Miltä sinusta

Lisätiedot

Hämeenlinna 19. lokakuuta 2012. Solaris-lomalla Kajaanissa 10.-15.9.2012

Hämeenlinna 19. lokakuuta 2012. Solaris-lomalla Kajaanissa 10.-15.9.2012 Hämeenlinna 19. lokakuuta 2012 Solaris-lomalla Kajaanissa 10.-15.9.2012 28 eläkeläisopettajaa (osa ystäviä) oli liikunnallisella virkistyslomalla Hotelli Kajaanissa. Matkat taitettiin rautateitse, invavaunut

Lisätiedot

Sadut ja tarinat hanke 2012 sivistys on siistiä Projektiin varattiin rahaa 10 000 euroa mitä sillä saatiin?

Sadut ja tarinat hanke 2012 sivistys on siistiä Projektiin varattiin rahaa 10 000 euroa mitä sillä saatiin? Sadut ja tarinat hanke 2012 sivistys on siistiä Projektiin varattiin rahaa 10 000 euroa mitä sillä saatiin? Yhteensä 25 teatteri- ja musiikkiesitystä (9800 euroa) Kirjakassit (1000 euroa) Kirjakasseissa

Lisätiedot

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat?

YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian. Minkä osia oksat ovat? GENETIIVI yksikkö -N KENEN? MINKÄ? monikko -DEN, -TTEN, -TEN, -EN YKSIKKÖ Pääte on aina -N. Se liittyy sanan taipuneeseen vartaloon. Kenen auto tuo on? - Aleksanterin - Liian Minkä osia oksat ovat? puu

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti

Minä päätin itse sitoa ankkurinköyden paikalle, johon laitetaan airot. Kun ankkuri upposi joen pohjaan ja heti Joki Minä asun omakotitalossa. Talo sijaitsee Kemijärven rannan lähellä. Talon ja rannan välimatka on noin 20 metriä. Tänä keväänä Kemijoen pinnan jää alkoi sulaa aikaisemmin kuin ennen. Kaiken jään sulamisen

Lisätiedot

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU

TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU TOIMINNALLINEN ESIOPETUS HENNA HEINONEN UITTAMON PÄIVÄHOITOYKSIKKÖ TURKU Toiminnallinen esiopetus on: Toiminnallinen esiopetus on tekemällä oppimista. Vahvistaa vuorovaikutus- ja yhteistyötaitoja, sekä

Lisätiedot

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku.

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. KT Merja Paksuniemi Verkostotutkija Siirtolaisuusinstituutti Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Lapsuuden

Lisätiedot

ISSN 0784-2503 1/2007. 100. Monirunkovenelehti. Otteita vuosien varrelta. proaprojekti etenee

ISSN 0784-2503 1/2007. 100. Monirunkovenelehti. Otteita vuosien varrelta. proaprojekti etenee ISSN 0784-2503 6 1/2007 Kaikkien aikojen 100. Otteita vuosien varrelta proaprojekti etenee Martin Hildebrand PUHEENJOHTAJAN P A L S T A Monirunkovenelehdellä alkaa olla ikää. Käsissänne on lehtemme tasan

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

KADUILLA, PUISTOISSA. 1. Kaduilla, puistoissa Kallion porukkaa jos jonkinlaista: sydämellistä ja vähemmän sellaista huolten painamaa ja kepeää

KADUILLA, PUISTOISSA. 1. Kaduilla, puistoissa Kallion porukkaa jos jonkinlaista: sydämellistä ja vähemmän sellaista huolten painamaa ja kepeää KADUILLA, PUISTOISSA 1. Kaduilla, puistoissa Kallion porukkaa jos jonkinlaista: sydämellistä ja vähemmän sellaista huolten painamaa ja kepeää 2. Omissa, vieraissa kämpissä yksin tai ystävän kanssa aamuun

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Tyttö, joka eli kahdesti

Nettiraamattu lapsille. Tyttö, joka eli kahdesti Nettiraamattu lapsille Tyttö, joka eli kahdesti Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2010 Bible

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

Kenguru Écolier (4. ja 5. luokka) ratkaisut sivu 1/5

Kenguru Écolier (4. ja 5. luokka) ratkaisut sivu 1/5 Kenguru Écolier (4. ja 5. luokka) ratkaisut sivu 1/5 3 pisteen tehtävät 1) Miettisen perhe syö 3 ateriaa päivässä. Kuinka monta ateriaa he syövät viikon aikana? A) 7 B) 18 C) 21 D) 28 E) 37 2) Aikuisten

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku Iso alkukirjain seuraaviin: nimet, maat, kaupungit Pieni alkukirjain seuraaviin: viikonpäivät, kielet, kuukaudet 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Lisätiedot

Vauhkonen ampui venäläisen sotilaan

Vauhkonen ampui venäläisen sotilaan Vauhkonen ampui venäläisen sotilaan Suomen sotaa käytiin 200 vuotta sitten tähän aikaan kesästä eri puolilla Suomea. Torstaina 5.6. näyteltiin perimätietojen mukaan ainakin yksi sodan episodi Pieksämäellä.

Lisätiedot

Miten Suomi on muuttunut sadassa vuodessa? A1 Suomen valtio

Miten Suomi on muuttunut sadassa vuodessa? A1 Suomen valtio A1 Suomen valtio 1917 2017 1 Kuinka suuri Suomi oli? Mikä oli Suomen pinta-ala? km 2 2 Mikä oli Suomen 4. suurin kaupunki? 3 Kuinka paljon Suomessa oli asukkaita? 4 Kuinka monta ihmistä asui neliökilometrin

Lisätiedot

Tarinasi ISOISÄ ISOISÄ. on erityinen KERRO MINULLE KERRO MINULLE. Säilytä isoisäsi elämäntarina lapsuudesta nykypäivään.

Tarinasi ISOISÄ ISOISÄ. on erityinen KERRO MINULLE KERRO MINULLE. Säilytä isoisäsi elämäntarina lapsuudesta nykypäivään. ISOISÄ ISOISÄ KERRO MINULLE KERRO MINULLE Anna kirja isoisällesi täytettäväksi ja saa se takaisin täynnä muistoja. Tarinasi on erityinen Säilytä isoisäsi elämäntarina lapsuudesta nykypäivään. Antaja Saaja

Lisätiedot

1. OMA USKONTONI PERHEESSÄ JA KOULUSSA

1. OMA USKONTONI PERHEESSÄ JA KOULUSSA 1. OMA USKONTONI PERHEESSÄ JA KOULUSSA Kun olet koulussa oman uskonnon oppitunnilla, opit ortodoksiseen uskontoon kuuluvia asioita. Tässä jaksossa tutustut ortodoksisuuteen kodeissa ja lähiympäristössäsi.

Lisätiedot

Pietarin matka. - Sinella Saario -

Pietarin matka. - Sinella Saario - Pietarin matka - Sinella Saario - Matkakuumetta, kirjaimellisesti. Kun astuin Pietariin vievästä junasta ulos, oli tunnelma epätodellinen. Ensimmäinen ulkomaanmatkani oli saanut alkunsa. Epätodellisuutta

Lisätiedot

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU

TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU TEKSTIVIESTI SÄHKÖPOSTI KUTSU a) TEKSTIVIESTIN KIRJOITTAMINEN Hei Minna! (Hei!) (Kiitos viestistä(si).) Asia lyhyesti Terveisin Minna / T. Minna / Terveisin Minna Aho (MUISTA LÄHETTÄJÄ!!!) Kirjoita tähän

Lisätiedot

Jeesus ruokkii 5000 ihmistä

Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Nettiraamattu lapsille Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

TIEDOTE 2/2007. Silvastien sukuseura ry:n kokous Savonlinnassa 12.8.2007. Ravintola Paviljonki, Rajalahdenkatu 4 Tervetuloa!

TIEDOTE 2/2007. Silvastien sukuseura ry:n kokous Savonlinnassa 12.8.2007. Ravintola Paviljonki, Rajalahdenkatu 4 Tervetuloa! TIEDOTE 2/2007 Silvastien sukuseura ry:n kokous Savonlinnassa 12.8.2007. Ravintola Paviljonki, Rajalahdenkatu 4 Tervetuloa! Sukuseuramme kokous pidetään 12.8.2007 Savonlinnassa. Ennakkoilmoituksesta poiketen

Lisätiedot

Oma kansioni MUISTOJANI JA AJATUKSIANI ELÄMÄSTÄ. Porvoon Seudun Dementiayhdistys ry Muistiliiton jäsen

Oma kansioni MUISTOJANI JA AJATUKSIANI ELÄMÄSTÄ. Porvoon Seudun Dementiayhdistys ry Muistiliiton jäsen Oma kansioni MUISTOJANI JA AJATUKSIANI ELÄMÄSTÄ Porvoon Seudun Dementiayhdistys ry Muistiliiton jäsen Arjen asioita ja muistoja Oma kansioni -kirjaa voi käyttää apuna erilaisissa ryhmissä tai osallistujat

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä

Nettiraamattu lapsille. Jeesuksen ihmeitä Nettiraamattu lapsille Jeesuksen ihmeitä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Sanomalehti syntyy vuorovaikutuksesta

Sanomalehti syntyy vuorovaikutuksesta Sanomalehti syntyy vuorovaikutuksesta 1. Sähköpostilla 2. Puhelimella suoraan päätoimittajaan, toimitussihteeriin tai toimittajaan (numerot lehden viimeisellä aukeamalla) 3. Kirjeellä/kortilla 4. Facebookisssa,

Lisätiedot

PYHITTÄJÄ MARIA EGYPTILÄINEN -KEPPINUKKE

PYHITTÄJÄ MARIA EGYPTILÄINEN -KEPPINUKKE PYHITTÄJÄ MARIA EGYPTILÄINEN -KEPPINUKKE - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa

Lisätiedot

9.1. Mikä sinulla on?

9.1. Mikä sinulla on? 9.kappale (yhdeksäs kappale) 9.1. Mikä sinulla on? Minulla on yskä. Minulla on nuha. Minulla on kuumetta. Minulla on kurkku kipeä. Minulla on vesirokko. Minulla on flunssa. Minulla on vatsa kipeä. Minulla

Lisätiedot

Vanhustyön keskusliiton Senioritoiminta järjestää ikäihmisille avointa ja maksutonta kerhoa. IIRISKERHO. Kerhossa tarjolla kahvia ja pullaa hintaan 2.

Vanhustyön keskusliiton Senioritoiminta järjestää ikäihmisille avointa ja maksutonta kerhoa. IIRISKERHO. Kerhossa tarjolla kahvia ja pullaa hintaan 2. Vanhustyön keskusliiton Senioritoiminta järjestää ikäihmisille avointa ja maksutonta kerhoa. IIRISKERHO Keskiviikkoisin Klo 10.00 11.30 Marjaniementie 74, tapaaminen aulassa Kerhossa tarjolla kahvia ja

Lisätiedot

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ EI taipuu tekijän mukaan + VERBI NUKU/N EI NUKU (minä) EN NUKU (sinä) ET NUKU hän EI NUKU (me) EMME NUKU (te) ETTE NUKU he EIVÄT NUKU (tekijänä joku, jota

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

OULULAISET VENÄJÄN REISSULLA

OULULAISET VENÄJÄN REISSULLA OULULAISET VENÄJÄN REISSULLA Oulunseudun metsätilanomistajien perinteinen kesäretki suuntautui tänä vuonna Venäjän Karjalaan. Oululaisittain sanottuna onnikallinen (bussilastillinen) jäseniä suuntasi kesäkuun

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ - 2 - Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas alkaa

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

Vasemmalta edestä Arja Väyrynen, Raija Launiainen ja Keidi Launiainen, takana Timo Launiainen ja Aila Rouvali.

Vasemmalta edestä Arja Väyrynen, Raija Launiainen ja Keidi Launiainen, takana Timo Launiainen ja Aila Rouvali. Suku kokoontui sääntömääräiseen vuosikokoukseen ja sukutapaamiseen lauantaina 22.9.2018 Hyvinvointikartano Kaisankoti Bodomintie 37 Espoo. Paikalle oli saapunut 40 aikuista ja yksi pienokainen. Arvo Launiainen,

Lisätiedot

Jokkarin Sanomat on Lopen Joentaan koulun 5.-6.-luokkalaisten tekemä koululehti. Kuvat: Curly ry

Jokkarin Sanomat on Lopen Joentaan koulun 5.-6.-luokkalaisten tekemä koululehti. Kuvat: Curly ry Jokkarin Sanomat on Lopen Joentaan koulun 5.-6.-luokkalaisten tekemä koululehti. Kuvat: Curly ry Sisällysluettelo 3 Mikä on Jokkarin Sanomat? 4 Opettajanhuoneessa suuria muutoksia 5 Kisakuume nousee -

Lisätiedot