s e u r a k u n ta m m e

Transkriptio

1 s e u r a k u n ta m m e Hollolan seurakunnan lehti no 2 (138) vsk Parinpelto kunnalliseen vesijohtoverkostoon s. 2 Tapahtumia Yhteisvastuukeräyksen hyväksi s. 2 Aimo Koskelo kirkolliskokousedustajaksi s. 3 Kun on tunteet s. 7 Paaston ajan hiljentyminen Hollolan kirkossa s. 8 Seurakunta ja sisällissota Sivut 4-5

2 2 Pääkirjoitus Hollola Kiinteistömiehet Toivo Ruuth ja Martti Ora sekä rakennusmestari Heikki Koljonen väänsivät kunnan veden virtaamaan leirikeskuksen putkissa. Kuva: Osmo Mattila Punavankeja Fellmannin pellolla. Lahden kaupunginarkisto Toisenlainen kevät 90 vuotta sitten nuoren, itsenäisyytensä alkutaipaleella olevan Suomen tapahtumat keskittyivät tänne Hämeeseen, Lahden seudulle ja Hollolaan. Maa oli sisällissodan runtelema ja monella tavoin epäjärjestyksen tilassa. Yli ihmistä kuoli sodan seurauksena. Monet nälkään ja tauteihin, mutta tuhansia myös teloitettiin. Hollolan kappalainen Hjalmar A. Paunu kuvaa loppukevään 1918 paikallisia tapahtumia silloiselle Porvoon tuomiokapitulille lähettämässään kirjeessä. Hän kertoo ensin, että papisto ja muukaan seurakunnan henkilöstö eivät ole joutuneet väkivallan kohteeksi. Kinkereitä ei ole levottomuuksien vuoksi voitu pitää kuin osassa seurakuntaa. Sitten kirjoittaja kuvaa seurakunnan omaisuuteen kohdistuneista tappioista ja vähäisestä jumalanpalvelusten häirinnästä. Vain kerran on jumalanpalvelus jäänyt pitämättä, koska punaiset olivat ottaneet kirkon avaimen haltuunsa. Kirjeensä loppuosassa Paunu mainitsee punaisten joukkoteloituksen kirkon välittömässä läheisyydessä paheksuen tapahtunutta. Me jälkipolvet emme voi muuttaa tapahtunutta toiseksi. Jälkiviisaus ei auta mitään. Ei myöskään ole mitään syytä repiä hitaasti arpeutuneita haavoja auki. Vääryyksiä tapahtui puolin ja toisin. Läpi historian hävinnyt osapuoli on aina joutunut myös koston kohteeksi. Meidän on kuitenkin tunnettava menneisyytemme myös sen surulliset tapahtumat ja sitten katsottava yhdessä eteenpäin eläen anteeksiantamuksen varassa niin, ettei kansamme koskaan enää joutuisi elämään tuollaisia aikoja. Saamme olla rakentamassa tätä maata tulevien sukupolvien parhaaksi samanaikaisesti torjuen oman aikamme epäoikeudenmukaisuutta ja heikommassa asemassa olevan sortamista. Antti Lahtinen Kirkkoherra Parinpellon leirikeskus kunnalliseen vesijohtoverkostoon Viime sunnuntaina vietettiin Paimelan komealla paikalla sijaitsevalla koululla perinteistä talvitapahtumaa. Pihamaalla ohjelmassa oli pulkkamäkeä, leikkikenttää ja luistelua, mutta rekiajelu oli heikon lumitilanteen vuoksi tällä kertaa peruttu. Koulun sisätiloissa oli ongintaa, askartelua, kasvomaalausta. Ruokaa ja herkkujakin oli runsaasti tarjolla. Koko tapahtuman tuotto oli yli 800 euroa ja varat menevät lyhentämättömänä Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Tapahtumassa puhui seurakunnan uusi nuorisopastori Satu Kivi sekä Vesikansan diakoniatyöntekijä Eila Virtanen. Virtanen kertoi, että osa Yhteisvastuukeräyksen tuotosta menee pitkästä sisällissodasta kärsineen Liberian auttamiseksi. Hän vertasi avun tarvetta Liberiassa Parinpellon leirikeskuksessa on ahkeroitu joulu-tammikuussa. Leirikeskus liitettiin kunnan vesijohto- ja viemäriverkkoon tammikuun lopulla. Kaikki leirikeskuksen rakennukset on nyt liitetty vesihuoltoon. Aikaisemmin vesi tuli omasta vedenottamosta ja kaivosta. Samoin alkuperäiskunnossa ollut jätevesijärjestelmä oli elinkaarensa päässä ja olisi vaatinut pian peruskorjausta. Liitännän yhteydessä seurakunnan omat kiinteistömiehet asensivat leirikeskukseen uudet käyttövesijohdot. Vanhat kupariputket olivat paikoin erittäin huonokuntoisia, joten oli korkea aika toteuttaa niiden uusiminen. Kupariputkien tilalle asennettiin komposiittiputket. Vesijohtoverkoston liittymismaksuihin ja sekä leirikeskuksen pihaalueen vesijohto- ja viemäriasennusten suunniteluun ja toteuttamiseen kului noin euroa. Remontin yhteydessä uusittiin keittiön kylmiöiden ja pakastimien koneistot. Kaikki hankinnat maksoivat yhteensä noin euroa. Peruskorjausluonteisia töitä leirikeskuksessa tehdään keskitalvella, jolloin sen käyttöaste on kaikkein pienin. (js) Oi muistatko vielä sen virren Mikä on sinun lempivirtesi? Huhtikuun 20. päivä kello 16 lauletaan seurakuntalaisten lempivirsiä Salpakankaan kirkossa. Virsiä lauletaan yhdessä ja niitä kuullaan yksinlauluna sekä lapsikuoron esittämänä. Tilaisuutta varten on jo nyt mahdollista kirjoittaa toivevirsi paperille ja pudottaa se keräysaatikkoon. Keräyslaatikoita on Salpakankaan, Hollolan ja Vesikansan kirkoissa. Laatikot kerätään pois sunnuntaina maaliskuun 30. päivä. Huhtikuun toivevirsitapahtuman tuotto ohjataan tämän vuoden Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Hämeenkosken toivotuimmat virret laulettiin helmikuun alussa Yhteisvastuukeräyksen avauspäivänä. Toiveita perusteluineen kerättiin tammikuun ajan ja tilaisuuden ohjelmaan otettiin 50 toivotuinta virttä. Toivelistan kärkeen nousivat virret 382 Sinuhun turvaan Jumala, Yhteisvastuukeräykselle yli 800 euroa Paimelasta 555 Oi Herra luoksein jää ja 338 Päivä vain ja hetki kerrallansa. Veisaamisen lisäksi oli tarjolla kahvia ja muuta tarjoilua kirkon eteisessä. Tapahtuman järjestivät Hämeenkosken kappeliseurakunnan musiikki- ja diakoniatyö. Tilaisuuden juonsi Tapio Piilola, joka myös esitti muutamia virsiä. Säestyksen sekä esityksissä että yhteisveisuussa hoiti kanttori Veikko Saari. (js) Sää ei ollut viime vuoden veroinen, mutta väkeä riitti Paimelan talvitapahtumassa tänäkin vuonna. siihen, että vaikka Suomen sisällissodasta on kulunut jo 90 vuotta, niin vieläkään kaikki haavat eivät ole arpeutuneet. Tapahtuman järjestämisestä päävastuun kantava Virtanen piti tapahtumaa onnistuneena ja haluaa kiittää kaikkia vapaaehtoisia, jotka auttoivat tapahtuman onnistumisessa. (js)

3 Aimo Koskelo jälleen kirkolliskokousedustajaksi Luterilaisen kirkon kirkolliskokouksen edustajista vaihtui helmikuun 11. päivä pidetyissä vaaleissa puolet. Kirkolliskokoukseen vaaleilla valituista 96 edustajasta 49 oli uusia. Kirkonkirjat Kastetut: Aapo Elmeri Hakkarainen Lassi Juhani Mauritz Husu Aino-Kaisa Eveliina Hyvönen Kristian Rene Krasnov Timo Matias Lehtinen Ada Matilda Mustasalo Lotta Anniina Kotinurmi Leevi Tapio Koskimaa Eetu Matias Sarkkinen Mikko Olavi Johannes Soinisto Joonas Mikael Syrjänen Klaudia Susanna Kivilahti Otto Eemil Oskari Mäki-Manner Viljami Vili Sakari Nuutinen Samu Mikael Paaso-Rantala Lassi Petteri Rintala Siru Marttiina Seppänen Ada Sofia Luhti Hilda Maria Nietula Rikhard Roy Ruuben Rantala Vihityt: Joonas Tatu Pietari Keskiaho ja Mirja Sinikka Anto Vanhana jatkaa kuitenkin hollolalainen piirijohtaja ja kirkkovaltuutettu Aimo Koskelo, joka valittiin uudelleen kirkolliskokouksen maallikkoedustajaksi. Neljä vuotta sitten hän tuli valituksi viimeiseltä sijalta, mutta nyt äänimäärä oli yli kaksinkertaistunut ja ääniä tuli kaikkialta hiippakunnasta. Valtaosa äänistä tuli kuitenkin Hollolasta, Nastolasta, Asikkalasta ja Kärkölästä. - Otan tehtävän vastaan erittäin nöyrästi, kertoo uudelleen valituksi tullut kirkolliskokousedustaja. - Ensimmäisen nelivuotiskauden aikana opin miten kirkolliskokous toimii. Nyt olen toiminnassa täysin sisällä. - Olen kokenut kirkolliskokouksen erittäin mielenkiintoisena työnä. Kaikki on tapahtunut erittäin hyvässä ja rakentavassa hengessä, mikä ei valitettavasti tiedotusvälineissä näy. Tuntuu välillä, että tiedotusvälineiden antama kuva ja kirkolliskokouksen todellisuus ovat täysin eri maailmoista, pahoittelee Koskelo. Tulevan nelivuotiskauden haasteina Koskelo pitää kirkkolain uudistamista ja kysymyksiä kirkon opista. Tampereen hiippakunnasta kirkolliskokoukseen valittiin yhdeksän maallikkoedustajaa ja viisi pappia. Heistä yhdeksän on miehiä ja naisia on viisi. Alle 30-vuotiaita ei kirkolliskokoukseen valittu koko Suomessa kuin yksi Lapuan hiippakunnasta. Kooste kirkolliskokousvaalin tuloksista verkko-osoitteessa evl.fi/vaalitulokset2008 Kirkkoneuvosto käsitteli eilisessä kokouksessaan alueelliseen Kirkonseutu lehteen liittymistä. Tieto päätöksestä ei ehtinyt vielä käsillä olevaan lehteen, mutta kirkkoherra Antti Lahtinen esitti kirkkoneuvostolle, että Hollolan seurakunta vaihtaisi päätiedotusvälineekseen kaksi kertaa kuukaudessa ilmestyvän Kirkonseutu lehden. Alueen kirkkoherrat pitävät tärkeänä yhden vahvan kirkollisen lehden saamista maakuntaan. Kirkonseutu lehdessä ovat tällä hetkellä mukana Lahden seurakuntayhtymän lisäksi Heinola ja Asikkala. Alueellinen lehti mahdollistaisi muun muassa naapuriseurakuntien Toni Henri Sakarias Kauko ja Ira Jasmine Taipanen Juha Antti Kivilahti ja Noora Maija Sofia Hätinen Hannu-Einari Tamminen ja Natja Annika Lundén Kuolleet: Aina Vilhelmiina Tervala 100 v Erkki Viljam Vilen 84 v Pentti Olavi Nieminen 77 v Pekka Kalevi Tikka 58 v Veli Markku Tapio Messo 54 v Erkki Pellervo Koivukoski 94 v Elvi Maila Matilda Puolakka 86 v Pentti Olavi Tervala 77 v Voitto Valdemar Löyttynen 68 v Veikko Kalervo Jussila 65 v Jaakko Antero Naumi 65 v Pirjo Anneli Miettinen 63 v Lyyli Ester Ahola 86 v Kerttu Aliisa Pakkanen 86 v Irja Pauliina Sierna 86 v Kimmo Esko Järvinen 68 v Seppo Valfrid Mäkinen 77 v Aimo Koskelo Kirkolliskokous on kirkon ylin päättävä elin Kirkolliskokous on evankelis-luterilaisen kirkon ylin päättävä elin. Se käsittelee kirkon uskoa ja oppia, lainsäädäntöä, hallintoa ja taloutta ja päättää myös luterilaisen kirkon suhteista muihin kirkkoihin. Kirkolliskokous kokoontuu Turussa kahdesti vuodessa viikoksi, toukokuussa ja marraskuussa. Kirkolliskokouksen puheenjohtajana toimii arkkipiispa. Kirkolliskokoukseen kuuluvat vaaleilla valittavien edustajien lisäksi luterilaisen kirkon piispat, joita on 10, sekä kenttäpiispa, saamelaisten edustaja ja valtioneuvoston edustaja. Saamelaisedustaja kuuluu Oulun hiippakuntaan ja hänet valitsee saamelaiskäräjät. Ruotsinkielisen Porvoon hiippakunnasta valitaan kuusi edustajaa, joista yksi on Ahvenanmaalta. Vaaleilla valittavista 96 edustajasta kaksi kolmannesta eli 64 on maallikoita ja 32 pappeja. Kirkolliskokousedustajat voivat tehdä edustaja-aloitteita jo ensimmäisessä kirkolliskokouksessa toukokuuta. Samoin he voivat esittää kysymyksiä kirkkohallituksen kyselytunnilla. (js) Kirkkoneuvosto käsitteli Kirkonseutu lehteen liittymistä tapahtumien seuraamisen ja lisäksi hankkeesta syntyisi myös kustannussäästöjä. Meidän lehden mahdollisesta vaihtumisesta Kirkonseutu lehteen tai ilmestymisestä vanhaan tapaan tiedotetaan tarkemmin seuraavassa lehdessä. (js) Eino Johannes Forsander 63 v Osmo Tapio Korpelainen 66 v Raimo Veikko Mikael Nieminen 61 v Anja Hellevi Helenius 70 v Antero Olavi Ekman 67 v Merja Tuulikki Haapasaari 44 v Papinpalsta Kasvun ihme Pimeässä, kylmässä kellarissa on tapahtunut kasvun ihme! Viimekesäistä satoa olevien sipulien joukosta yksi on alkanut kasvaa vihreää, uutta vartta. Se tietää pimeän keskelläkin, että kevät on tulossa. Sipuli luovuttaa vihreälle versolle ravintoa kasvamiseen ja samalla se itse kuolee ja kuihtuu pois. Monet kasvien siemenet tai mukulat tarvitsevat voimakkaan muutoksen ennen kuin niistä voi alkaa uusi kasvu. Ne tarvitsevat pimeää, kuivaa, kylmää tai jopa jäätymistä. Sitten, kevään koittaessa sade ja lämpö herättelevät kasvuston eloon ja kaikkialla alkaa uusi elämä. Jumalan luomistyö jatkuu. Me ihmiset huomaamme aika ajoin, että meitäkin herätellään. Läheisen kuolema, oma sairastuminen tai muu vastoinkäyminen elämässä herättelee meitä joskus rajusti. Näinä hetkinä kyselemme uudelleen ja uudelleen ihmisen peruskysymyksiä: kuka minä olen, mistä olen tulossa ja minne olen menossa? Onko Jumalalla sijaa elämässäni vai mihin turvaan? Miksei kukaan vastaa, miksei Jumala vastaa? Elämä on pimeää erämaata, kuivaa ja kylmää, sydän on jäässä. Kärsimyksessä ja ahdistuksessa ei sinällään ole mitään hyvää, mutta niiden kautta voi elämässämme versoa uutta. Taaksepäin katsoessaan moni sanoo, että elämässä olleita vaikeimpiakaan hetkiä ei tahtoisi antaa pois. Ne ovat kasvattaneet ja rohkaisseet uskomaan siihen, että elämä kantaa. Ne ovat antaneet uusia näkökulmia ja hioneet pois vanhaa, jotta uusi on saanut kasvutilaa. Vaikeudet ovat auttaneet uskomaan ja näkemään, että Jumala on kanssamme silloinkin, kun itse luulemme hänen olevan poissa tai välinpitämätön. Elämme nyt paastonaikaa ja myös sen tehtävä on meitä herätellä. Se herättelee meitä siihen, että paastonajan mietiskelyn kohde on Jeesuksen kulkema ristintie syntisten tähden. Myös katumus ja parannuksenteko kuuluvat siihen. Nyt on aika palata täyttämään Jumalan tahto kasvamalla yhä vastuullisempaan elämäntapaan niin toisten ihmisten kuin luomakunnankin hyväksi. Jeesuksen seuraajina matkaamme viitoittaa pääsiäisen ilosanoma ylösnousemuksesta. Hän on vehnänjyvä, jonka oli kuoltava, että uutta pääsisi syntymään. Maritta Viitanen Seurakuntapastori

4 Seurakunta ja sisäl Vuoden 1918 tapahtumista on kulunut tänä keväänä 90 vuotta. Työläisten ja köyhälistön aseellinen yritys parantaa olojaan koki Hollolassa ja Lahdessa katkeran lopun. Arviolta Länsi-Suomesta paennutta punaista perheineen ja tavaroineen aloitti joukkoantautumisen nykyisen kuntakeskuksen ympäristössä toukokuun alussa Kirkkoneuvoston jäsen Marja Maunuksela löysi Kansallisarkistosta Hollolan seurakunnan kappalaisena toimineen Hjalmar Paunun raportin kesäkuulta 1918 korkea-arvoiselle Porvoon tuomiokapitulille. Selonteon aiheena ovat ne vauriot, joiden alaiseksi Hollolan seurakunnan kirkolliset laitokset joutuivat kapinaliikkeen aikana. Seurakunta sai toimia rauhassa Paunun raportin mukaan punaiset eivät häirinneet Hollolassa lainkaan papisto tai muita kirkonpalvelijoita. Seurakunnan rakennuksia ja muutakaan omaisuutta he eivät tuhonneet. Pientä ryöstelyä he kuitenkin harjoittivat sodan lopussa: Kirkon ehtoollishopeat ja kynttilänjalat olivat jo punaisten hallussa, mutta ihmeellistä kyllä lähetti ryöstöjoukon päällikkö ne pois. Ei tahtonut äitinsä Jumalaa pilkata, Paunu kirjoittaa. Paunu kertoo lisäksi, että Hollolassa saatiin pitää jumalanpalveluksia yleensä rauhassa. Jännitys leijui kuitenkin ilmassa: Kerran asteli kuitenkin kaksi urhoa lakit päässä, savukkeet hampaissa ja kiväärit olalla pariin kertaan kirkon läpi parhaillaan toimitettavan jumalanpalveluksen aikana, sen enempää kuitenkaan häiritsemättä, Paunu selvittää. Vielä hän kertoo, että sodan lopulla huhtikuun viimeisenä sunnuntaina ei jumalanpalvelusta voitu viettää, koska avain oli jostain syystä viety punaisten talteen. Lukukinkerien pitäminenkin epäonnistui kevään aikana lähes täysin. Punaisten joukkohaudan päälle suunnitellun pyramidin muotoisen muistomerkin suunnitteli sovittelevasti kirkkoherra Rafael Saartio. Muistomerkki pystytettiin vuonna 1948 Hollolan työväenjärjestöjen aloitteesta. Hollolassa antautuneet koottiin Fellmannin pellolle. Kuva: Lahden kaupunginarkisto. Hans Kalm vapaussoturi vai sotarikollinen? Kauhun päivät Hollolan kirkolla Lahden taisteluissa oli kaatunut jo 9 hollolalaista, mutta se oli vasta alkusoittoa. Kunnantuvalla käytyjen Hans Kalmin pikaoikeudenkäyntien tuloksena Hollolan kirkon viereisen pitäjänmakasiinin luona teloitettiin satoja antautuneita punaisia. Paunu kirjoittaa tapahtumista seuraavasti: Asia, joka tässä yhteydessä myöskin ansainnee mainitsemista, on punaisten joukkoteloitus Hollolan kirkolla toukokuun ensimmäisinä päivinä. Aivan Hollolan kirkon ympärillä ammuttiin lähes 500 henkilöä. Suurina röykkiöinä viruivat heidän ruumiinsa siinä kaiken kansan nähtävillä joitakuita päiviä. Vielä viikkoja jälkeenpäinkin todistaa kalkittu tanner veritahroineen näistä kauhun päivistä. On paikkakuntalaisten mielestä varsin valitettavaa, että juuri kirkon juurella tämmöistä julmuutta harjoitettiin, kun metsää ja mäkeä olisi hiukan kauvempanakin ollut miten paljon tahansa. Tämä erehdys on niin ollen asetettava kapinaliikettä kukistaneitten joukkojen ja tuomarien laskuun. Paunun tyly arvio pikaoikeudenkäyntien jälkeen teloitettujen määrästä voi olla yliarvioitu ja siinä voi olla mukana taisteluissa kaatuneita. Joka tapauksessa kirkon edustalla Hans Kalmin joukot teloittivat satoja antautuneita. Heistä yhdeksän oli naisia. Naisten runsas teloittaminen oli valkoisen terrorin erikoisuus. Hollolalaisia punavankeja teloitettiin kaikkiaan 70. Kaiken kaikkiaan valkoisen terrorin uhreja on arvioitu olleen Suomessa ainakin Punaisen terrorin uhreja on arvioitu olleen Myöhemmin vankileirien kurjissa oloissa kuoli vielä punavankia. On selvää, että tunnekuohussa tehdyissä teloitus- ja murhapäätöksissä myös sotatoimiin syyttömien ja sivullisten henki oli halpa. Terrorin tehtävänä oli rangaista ja pelotella. Ei hautapaikkaa kirkkomaalta Punaisetkin olivat kirkon jäseniä, mutta varsinaiselle kirkkomaalle ei sodan häviäjiä aluksi haudattu Hollolassakaan. Sadat teloitetut punavangit haudattiin metsämontulle Parinpellontien varteen. Joukkohauta-alue aidattiin piikkilangalla kunnanvaltuuston kirkkovaltuustolle tekemän aloitteen mukaisesti vuonna 1924 ja alue julistettiin kalmistoksi. Joitakin hollolalaisia vainajia on kuitenkin haudattu kirkkomaalle. Osalle heistä on lisäksi pystytetty hautausmaalle muistomerkki, jossa Nimi on enne, sanotaan. Hollolan ja Lahden massateloitukset toimeenpanneen Hans Kalmin (1889 Kotsama Jyväskylä) sukunimi tarkoittaa kuolemaa, kalmaa. Itsepäinen Kalm oli Suomen sisällissodan aikana suojeluskuntien Pohjois-Hämeen I pataljoonan komentaja. Syntyjään virolainen Kalm opiskeli maanviljelyä Suomessa ja toimi maanviljelysopiston johtajana Virossa. I maailmansodan sytyttyä Kalm kutsuttiin asepalvelukseen Venäjän armeijaan. Kalm palveli Venäjän länsirintamalla yleten kapteeniksi ja saaden useita kunniamerkkejä. Suomeen Kalm siirtyi Virosta uudelleen joulun 1917 tienoilla. Kalmin johtama valkokaartin runko muodostui Ähtärin Tuomarniemen metsänvartijakoulun ja Evon metsänvartijakoulun oppilaista. Kalmin pataljoona syyllistyi Suomen sisällissodan aikana lukuisiin sotarikoksiin, joista Kuhmoisten Harmoisten kylän sairashuoneen verilöyly lienee tapauksena ollut aikoinaan tunnetuin. Siellä voitolle päässeet Kalmin joukot lukee vainajien nimien lisäksi 191 vakaumuksensa puolesta kaatuneet Vuonna 1948 joukkohaudan pääll rakennettiin vielä kirkkoherra Saart on suunnittelema hautamuistomerkk mikä osaltaan paransi hitaasti arpeu tuvia haavoja. Kirkko asettui valkoisten puolelle Luterilainen kirkko tuki sisällissodas sa ja sodan jälkeenkin valkoista osa puolta. Kirkko katsoi punaisten nous seen laillista esivaltaa ja samalla Ju malaa vastaan. Pyhtään apupappi E nari Rauhamäki on tiettävästi aino punaisten puolella selkeästi toiminu kirkonmies Suomessa. Ristiriidat joh surmasivat Vasem sairaalan potilaat sen mukaan amp maan siirtymään 5 minuutin kulut tajat siirrettiin pi tiin. Potilaat amm vuoteisiinsa. Kalmin joukko nalan vankileirill si noin 500 puna maisteri Tauno T musten mukaan te eli Hans Kalmin surmaamisiin ja s

5 lissota Hollolan kirkon viereisen pitäjänmakasiinin seinään on perimätiedon mukaan jäänyt reikiä teloittajien luodeista. tivatkin siihen, että punaiset tappoivat Suomessa kymmenen pappia. Sodan jälkeen hävinneiden rikoksista sai puhua vapaasti, mutta etenkin voittaneen osapuolen surmatöiden peittely, vähättely ja kohtaamattomuus traumatisoi kansaa. Kirkko olisi voinut puhua epäoikeudenmukaisuuksista, mutta se vaikeni pitkään. Viime aikoina eri tahoilla onkin kyselty julkisuudessa, pitäisikö kirkon ja työväenliikkeen pyytää toisiltaan anteeksi vuoden 1918 tapahtumia, mutta anteeksipyyntöjä ei ole toistaiseksi tehty tai nähty laajalti tarpeellisiksi. Juhana Säde mistolaisen Punaisen Ristin Eloonjääneen punakaartilaijat kehottivat "valmistautuelvettiin, sillä kuolema tulee a!" Piiloutuneet sairaanhoialle ja miespuoliset ammutttiin vuode vuoteelta edeten Kappalainen Hjalmar Paunun selonteko Porvoon tuomiokapitulille on luettavissa kokonaisuudessaan seurakunnan verkkosivuilla. Lähteet: Roselius Aapo. Amatöörien sota. Rintamataisteluiden henkilötappiot Suomen sisällissodassa Heikkinen Antero. Hollolan historia III. Suomen sotasurmat projekti. Tukkinen Tauno. Naiskapinallisten henkilötappiot jen ollessa vartijoina Hen- Lahdessa ammuttiin lisäksta. Tietokirjailija ja tutkija, ukkinen suorittamien tutkiloitetuista noin 200 oli naisia suus lapsi- ja naissotilaiden oranaisiin murhiin oli todennäköisesti suurempi kuin yhdelläkään toisella valkoisten puolella sisällissotaan osallistuneista upseereista. Samoin hänen osuutensa suoranaisiin epäiltyihin sotarikoksiin oli ehkä suurempi kuin kenelläkään muulla valkoisten joukkojen komentajalla. Suoranaisina murhina voidaan pitää Hans Kalmin joukkojen suorittamia punaisten joukkojen puolueettomiksi julistautuneiden sairaanhoitajien teloituksia Hennalan vankileirillä. Suomen armeijassa Hans Kalm ylennettiin majuriksi maaliskuussa 1918 ja everstiluutnantiksi saman vuoden elokuussa. (js) Lähde: Wikipedia Hollolan kirkon tapahtumat suvun muistissa Kirkonkylällä asuvan Arja Laineen äiti oli vuonna 1918 kuusivuotias, nelihenkisen sisarusparven kuopus. Laine on saanut kuulla äidiltään ja tämän sisarilta suvun kohtalosta sekasortoisena keväänä. Suvulla on elävä yhteys Hollolan kirkon surullisiin tapahtumiin. Laineen äidinisä, Kalle Vikman, oli Pyhäniemen kartanon koneiden huoltomies. Vikman oli mies, joka kannatti nousevan työväestön etujen ajamista. Ei kuitenkaan aseellisesti, vaan rauhanomaisin keinoin. Vaari oli sairaana, kun punaiset tulivat hakemaan häntä. He antoivat ymmärtää, että jos et lähde, niin tapetaan. Vaari lähti, mutta ei ottanut mukaansa teurastuksessa ja metsästyksessä käytettyä pientä käsiasettaan, jonka mummo kävi myöhemmin hautaamassa Harjulan lavan lähelle. Siellä jossain se on vieläkin. Mummo laittoi vaarille kuitenkin eväät mukaan, muistelee Laine kuulemaansa perimätietoa. Pian paikkakunnalle vyöryneiden punaisten sekasortoinen pakolaisjoukko antautui. Pakomatka Venäjälle päättyi ja sotatoimet loppuivat. Pikaiset tuomiot Jo toukokuun 3. päivänä Kunnantuvalla järjestäytyi Hans Kalmin asettama kenttäoikeus. Perimätiedon mukaan myös kyläläisiä oli tuomioihin vaikuttamassa. Oikeudenkäynnin osalta perimätietoa täydentää punapakolaisten mukana Turusta tulleen kirjapainotyöntekijä Eino Mäkisen silminnäkijäkertomus. Kuolemantuomiosta kuin ihmeenä selvinneen Mäkisen mukaan kuulustelut Kunnantuvalla suoritti nuori sotilaspukuinen mies. Pöytäkirjanpitäjä kirjoitti syytettyjen tiedot ylös. Käsittelyt olivat nopeita, tyyliltään tuo lähtee ja tämä jää. Ne jotka lähtivät, päätyivät nousemaan neljän ryhmissä kirkkoaidan viertä pitäjänmakasiinin eli nykyisen esinemuseon luokse, jossa heidät ammuttiin. Laukausten ääni kantautui Kunnantuvalle. Tuomitut suhtautuivat kuolemaan eri tavoin. Armoa polvillaan rukoilleet pakotettiin pistimin eteenpäin. Naiskolmikko marssi taas rohkeasti käsikynkässä teloituspaikalle punakaartilaislaulua laulaen. Teloittajat ja teloitetut olivat enimmäkseen toisilleen tuntemattomia vieraspaikkakuntalaisia. Vainaja haettiin itse Makasiinin luona päättyi myös Kalle Vikmanin maallinen taival. Ammuttuja oli paljon. Koko takahautausmaan edessä oleva kenttä oli täynnä ruumiita, kertoo Laine kuulleensa. Vikmanin tuore leski oli pappilassa töissä ja sai esimieheltään erikoisluvan käydä noutamassa miesvainaansa ruumiin pois: Mummo oli lähtenyt kärryillä hakemaan miestään neljän lapsensa kanssa. Viimein he löysivät ruumisröykkiöiden keskeltä vaarin. Äitini, joka oli nähnyt isänsä koki, ettei vainaja ollut isä. Toinen puoli kasvoista oli ammuttu pois ja kaikki vaatteet olivat veressä, jatkaa Laine. Vainaja vietiin ruumishuoneelle, jossa se pestiin. Vainaja siunattiin kirkkomaalta ostettuun hautapaikkaan pian kuoleman jälkeen. Laine muistaa tätiensä kertoneen, että vainajan vaatteet olivat olleet rähjäiset, mutta hyväkuntoiset saappaat otettiin mukaan. Matkalla Savistenpäähän tuli vastaan valkoisia, jotka kärttivät: Mistäs on tyttö saanut noin hyvät saappaat? Sisarusparven temperamenttinen esikoinen oli tiuskaissut: Siinä on teille saappaat kun veitte isänkin! Seurakunnan suhde punaisiin hyvä 90 vuotta myöhemmin Arja Laine toteaa, että kaikkiaan kotiseurakunta on suhtautunut punaisiin myötätuntoisesti ja on osaltaan hoitanut asian hyvin. Laine oli seitsemän vuoden vanha, kun Parinpellontien varren punaisten joukkohaudalla pidettiin iso ja arvokas juhla. Montut oli tasoitettu ja hautojen päälle oli rakennettu iso pyramidin muotoinen hautamuistomerkki, jonka päällä on risti. Kirkkoherra Rafael Saartio siunasi paikan. Ymmärsin, että hän siunasi siinä samalla vainajatkin, kertoo mummonsa rinnalla juhlassa itkenyt Laine. Katkeraksi ei uskosta voimaa saanut mummo kuitenkaan koskaan tullut. Paikalliset punaiset olivat rauhallisia, eivätkä ryöstelleet. Hans Kalmin joukot tulivat paikkakunnalle sillä asenteella, että kaikki punaiset on eliminoitava nopeasti. Jos alue olisi ollut paikallisten hallinnassa, ei niin olisi varmaan päässyt käymään, Laine pohtii. Juhana Säde

6 Tervetuloa! KOKOONTUMISIA Ke klo 18 seurat Safedissa, Tiilikankaantie 1. Eero Pitkäranta. DIAKONIATYÖN PÄIVYSTYS Henkistä, hengellistä ja aineellista apua. Oman alueen diakoniatyöntekijän kanssa voi sopia henkilökohtaisen tapaamisajan vastaanotolle tai kotiin: Salpakankaan srk-keskus, Tiilijärventie 5 A: Kuntakeskus: Kansankadun itäpuoli ja Kankaantila Terveystien eteläpuolelta, Teollisuusalue, Yli- Kartano, Kumpula, Hedelmätarha, Kartano ja Koulutie Eija Nuorinko, tiistai ja torstai klo 11-12, puh (Anitta Vuorikoski vuorotteluvapaalla vuoden 2008 kesäkuun loppuun saakka. Kuntakeskus: Kansankadun länsipuoli, Kankaantila Terveystien pohjoispuolella, Tiilijärvi, Soramäen kerrostaloalue ja Tiilikangas Anne-Mari Andersson, tiistai ja torstai klo puh , muulloin Nostava, Miekkiö, Hangasmäki, Luhdantausta, Vanhatalo, Soramäen omakotialue Harju- ja Työtjärventielle asti Liisa Karkela, keskiviikko klo 11-12, puh Maakansa ja Työtjärven alue Pia Rantatupa, maanantaisin klo 11-12, puh , muulloin Vesikansan srk-koti, Paimelantie 51, Kalliola: Vesikansa ja Salpakankaalta alueet: Vanhatalon palvelutalot, Koulurinteentie ja Opintien alue Eila Virtanen, tiistai klo 11-12, puh , muulloin KAMMARILLA TAPAHTUU Kauppakuja 6. Avoinna ma-pe klo To klo lauluhetki, Jorma Wessman. Ma 3.3. klo 11 lauluhetki, Maarit Peltomaa. ma klo 10 hartaus Eero Pitkäranta. MUISTIHÄIRIÖISTEN VERTAISRYHMÄ Päijät-Hämeen dementiayhdistyksen ja Hollolan seurakunnan järjestämä vertaisryhmä muistihäiriöisille ja heidän omaisilleen jatkuu joka kuukauden toinen keskiviikko (12.3., ja 9.4.) kello Kaiken kansan kammarilla. MISSIOKAUPPA Sijainti: Kauppakuja 6. Avoinna ma-to klo 10-17, pe klo Pe 7.3. Missiotorille saapuu käsilaukkuja naistenpäiväksi Pe klo 12 Missiokaupan aulassa myytävänä aamulla leivottuja karjalanpiirakoita niin kauan kuin riittää. Meiltä löytyvät myös lämpöiset, käsintehdyt ja laadukkaat villaneuleet vauvoille, vaareille, kaiken kokoisille. PÄIVÄKERHOT Vapaita päiväkerhopaikkoja 3-6- vuotiaille voi tiedustella päiväkerhotoimistosta. Kerhot kokoontuvat kuntakeskuksessa ja kylillä 1-2 kertaa viikossa klo 9-12 tai Lisätietoja seurakuntakeskuksen päiväkerhotoimistosta ma klo 9-10 ja to klo tai puhelimitse puh KINKERIT Hollolan seurakunnassa keväällä 2008 Aiheena: Jumalanpalvelus ja virsistä 209, 213b sekä vanhat virret 279, 344, 825. Ke klo 18 Heinäsuo Hilkka Metsälä, Takasaarentie 163 Ke 5.3. klo 18 Vainion kylät (Aikkala-Utula-Hälvälä- Jarvala- Nokkola-Untila) Sirkka ja Jorma Mantula, Nokkolantie 121 Ke klo 18 Hatsina-Järventaus- Pinnola Anja ja Viljo Huotari, Hatsinantie 650. PERHELEIRI Parinpellon leirikeskuksessa Leiri alkaa pe klo 18 ja päättyy su noin klo 13. Leirin aikuisten osuudesta vastaavat Marja ja Harto Maunuksela. Lapsille omaa ohjelmaa. Leiriä ovat pitämässä lisäksi Marjo Kortelainen (lapsi- ja perhetyön pappi) sekä lastenohjaajat Margit Ruohisto-Mäkelä, Kati Klinga, Riitta Käppi ja Arja Rauhamäki. Leirimaksu peritään paikanpäällä. Aikuisilta 22 euroa ja lapsilta 18 euroa. Vain perheen kahdesta lapsesta peritään maksu. Loput ja alle 4-vuotiaat pääsevät ilmaiseksi. Jos voit olla paikalla vain osan leiriä, maksua tarkistetaan sen mukaan. Ulkopaikkakuntalaisille hinnat ovat 60 ja 30 euroa. Ihmisen Poika pääsiäisvaellus klo Vivamon Raamattukylä, Lohja Ihmisen Poika pääsiäisvaellus on vaellusnäytelmä hiljaisen viikon tapahtumista ja pääsiäisaamun ihmeestä. Vaeltajat seuraavat Jeesuksen matkaa Öljymäelle kohti kärsimystä ja ristiä. Jeesuksen hauta on tyhjä, hän on nousut kuolleista. Linja-auton kulkureitti tiistaina : Lahti (Marolankadun pysäkki) klo 15.00, Salpakangas (Kuntakeskuksen pysäkki) klo 15.15, Soramäki Järvisen pysäkki klo 15.20, Hämeenkoski kk klo 15.30, Lammi linja-autoasema klo 15.45, Pohjonen St 1 klo Esityksen ja iltapalan jälkeen paluumatkalle välittömästi n. klo Kutsu myös ystäväsi mukaan ja tarjoa hänelle Elämys Vivamon Raamattu-kylässä. Matkan hinta 25 e sisältää matkan, esityksen ja iltapalan. Esitys tapahtuu ulkona, varaa lämmintä vaatetta mukaan. Sitovat ilmoittautumiset mennessä Marjatta Kanth- Ruusunen , (03) tai ilt. (03) Ilmoittautuminen kirkkoherranvirastoon puh ma-pe klo 9-15 tai internetissä www. hollolanseurakunta.fi viimeistään pe Pyrimme siihen, että leirille pääsee myös uusia perheitä jo mukana olleiden lisäksi. Ilmoittautumisjärjestyksellä ei siis ole merkitystä. Ilmoittautuneisiin otetaan yhteyttä ja leirille tuleville lähetetään leirikirje. Ilmoittautukaa rohkeasti! Seurakuntakeskuksen Seurakuntakeskus ja kirkko, Tiilijärventie 5 A toimintaa Kirkkoherranvirasto Avoinna ma-ke ja pe klo 9-15, to klo Puhelinvaihde , leiriilmoittautumiset, puh (ma-pe klo 9-15) tai Kirkkoherranvirasto palvelee mm. pappien ja kanttoreiden varaamisessa kirkollisiin toimituksiin, tilavarausten tekemisessä, avioliiton esteiden tutkinta-asioissa, kirkon jäsenyysasioissa sekä virkatodistus-, sukuselvitys- ja sukututkimusasioissa. Päivystävä pappi Ma-pe klo ja lisäksi to klo 15-17, puh. (03) Päihdetyön saunailta Ke 5.3. klo takkahuoneessa. Ilmoittautuminen A-kiltaan. p tai diakoniatoimistoon p viim Miestyön saunaillat kerran kuukaudessa keskiviikkona klo takkahuoneessa ( 27.2., 19.3., 23.4., 21.5.) Ilta rukoukselle ja ylistykselle Ma klo 18. Eila Virtanen, Maarit Peltomaa. Kirkkokuoro torstaisin kirkkosalissa klo 18 Lähetyspiiri kokoontuu keskiviikkoisin klo 12. Lähetyspiiri ei kokoonnu Rukouspiiri takkahuoneessa seuraavina ma klo 18: 10.3., ja Hengellinen laulupiiri Kaikille avoin laulupiiri joka toinen torstai klo 14 Salpakankaan kirkossa. (28.2., 13.3., 27.3., 10.4., 24.4., 8.5., 22.5.) SEURAKUNTAILLAT kirkkosalissa sunnuntaisin kello Raamattuluento. Ilkka Rytilahti Suomen Raamattuopistolta, Maritta Viitanen ja Maarit Peltomaa Lähetysilta, vierailija Sakari Löytty kertoo työstään Namibiassa, Salamat Masih, Maarit Peltomaa Sanan ja rukouksen ilta Ari Mielonen, kuoro Isän Ääni, Salamat Masih, Sinikka Pitkänen Raamattuluento Ilkka Rytilahti Suomen Raamattuopistolta, Marjo Kortelainen ja Vesa Koskimaa Konsertti Tuomasmessu Satu Kivi, Sala- mat Masih ja Vesa Koskimaa, nuorten bändi ja kuoro raamattuluento Ilkka Rytilahti Suomen Raamattuopistolta, Salamat Masih ja Sinikka Pitkänen Lähetysilta, vierailijat Tuula Korpiaho ja Kari Eskelinen, Salamat Masih ja Maarit Peltomaa Raamattuluento Ilkka Ryti- lahti Suomen Raamattuopistolta, Eero Pitkäranta ja Vesa Koskimaa. KOHTAAMISPAIKAT KEVÄÄLLÄ 2008 Kerran kuukaudessa lauantaisin Salpakankaan srk-keskuksessa. Ohjelmaa kaikenikäisille: aikuisille raamattuopetusta kirkkosalissa ja lapsille, varhaisnuorille ja nuorille omat ohjelmakanavat. Lopuksi esirukousta, kahvit ja vapaata keskustelua. Kevään yleisteemana on Muutoksessa mukana! La 8.3. klo Elämän leipä Joh 6:24-35) La klo Rakastatko minua (Joh 21:15-19) La klo Omiensa puolesta (Joh 7:37-39) Kohtaamispaikkojen teemoihin liittyvät myös raamattutehtävät, joihin löytyy linkki seurakunnan verkkosivuilla olevasta ilmoituksesta.

7 7 Persoonallinen putiikki kuntakeskuksessa! Missiokaupasta löytyvät yksilölliset lahjatuotteet juhlahetkiin ja muistamiseen: laadukkaat käsityöt kirjat, kortit, enkelit, herkut runsas ja vaihtuva tuotevalikoima. Kaupan tuotto lahjoitetaan lähetysjärjestöjen ja Kirkon Ulkomaanavun työn tukemiseksi. V e s i k a n s a n TO I M I N TA A Seurakuntakoti ja kirkko, Paimelantie 51 Ehtoollisjumalanpalvelukset Su 2.3. klo 10 messu. Eero Pitkäranta, Sinikka Pitkänen. Raamattu- ja keskustelupiiri Ma 3.3 ja klo 18 Avoinna ma-to klo 10-17, pe klo Osoite Kauppakuja 6 (postin vieressä) Perhekerho joka torstai klo Pyhäkoulu joka toinen torstai klo 18 Äitien vertaisryhmä kerran kuukaudessa torstaisin klo seurakuntakodissa ja sen kerhohuoneessa (6.3., ja 8.5.) KIVIVEISTÄMÖ HOLLOLASSA kaiverrukset, asennukset spektroliitit, sävy- ja raidalliset kivilaadut valittavissa aihioista oman louhimon tuotteet edullisesti Kivimylläri Oy, Kivimyllärintie 11, Kukonkoivu, HOLLOLA Puh. (03) , Myös iltaisin ja viikonloppuisin, kotiesittelyt veloituksetta RYHMÄTYÖ RY 50 VUOTTA 1. Vuorovaikutus- ja ryhmänohjaustaidot perhetyössä. Noin vuoden pituinen Perhetyön koulutusohjelma alkaa Hartolassa. 2. Ryhmätyömenetelmän kurssilla tarkastellaan ryhmää ohjaajan näkökulmasta Hartolassa. 3. Työyhteisön toiminta ja dynamiikka -kurssi Hartolassa. 4. Ryhmädynamiikan kurssin tarkoituksena on lisätä ryhmän kokonaisuuden hahmottamista sekä ryhmädynaamisten peruslainalaisuuksien tuntemusta Hartolassa. Lisätietoja em. kursseista ja muusta ryhmätyökoulutuksesta saa puh. (09) /ryhmatyo Käden taidot ovat arvokas lahja jaettuna ne tuovat ilon monelle Missiokauppa ottaa kiitollisena vastaan itse tehtyjä uusia, pieniä puuesineitä: leluja, serviettitelineitä, leikkuulautoja, koriste-esineitä, kynttilänjalkoja, linnunpönttöjä ym. Myyntituotto lahjoitetaan lähetystyön tukemiseksi. Lisätietoja lähetyssihteeri Maaria Marttinen p Toiveremontti Hyvin suunniteltu & valmiiksi tehty! (03) Laatukatu 13, Lahti Ilmainen remonttiarvio kotonasi Keittiöt, saunat, kylpyhuoneet, huoneistoremontit Avaimet käteen -kotiremontit luotettavasti Hautajais- ja muistotilaisuuskuvat hienotunteisesti ammattitaidolla Lahti: TRIO Puh Hollola: Keskikankaant. 1 Puh Hollolan seurakunnan toiminnasta informoiva lehti Seuraava numero: Aineiston jättö Julkaisija: Hollolan seurakunta Kustantaja: Kotimaa-Yhtiöt Oy Helsinki Päätoimittaja: Antti Lahtinen, puh. (03) antti.lahtinen@evl.fi Toimitussihteeri Juhana Säde, puh. (03) juhana.sade@evl.fi Ilmoitusmyynti: Eila Koivunen, puh , gsm , fax eila.koivunen@kotimaa.fi Paino: Keski-Uusimaan lehtipaino, Tuusula Painosmäärä: kpl Jakelu: Itella Oyj Jakeluhuomautukset: puh Toimituskunta : Aakala Seija, Jalonen Pasi, Lahtinen Antti, Muhli Sirkku, Mutala Eira, Riihelä Teemu, Säde Juhana, Valento Veikko Perheneuvoja Kun on tunteet Aika usein ajatellaan, että tunteet kuuluvat enemmän naisten maailmaan kuin miesten. Työssä tavan takaa kuitenkin ilmenee, että tunteita on kaikilla ihmisillä. Ihminen yksinkertaisesti on rakentunut niin, että kun hän on yhteydessä maailmaan, ihmisiin, asioihin, tapahtumiin, hänessä herää erilaisia tunteita. Jopa aamulehden lukeminen saattaa herättää tunteita. Kerberoksen oivaltava pilapiirros voi naurattaa ja saada hyvälle tuulelle. Joku uutinen puolestaan mahdollisesti kovastikin suututtaa. Tunteita on kaikilla, naisilla, miehillä, nuorilla, lapsilla. Mitä pienemmästä ihmisenalusta on kyse, sitä estottomammin hän ilmaisee kulloinkin, miltä tuntuu ilo tai kiukku. Mitä enemmän ja monipuolisemmin tunteet ovat sallittuja ja ne otetaan vastaan, sen onnellisempaa lasten elämä on. Kun lapsella ja nuorella on ympärillään edes yksi aikuinen, joka syvällisesti ymmärtää ja hyväksyy, lapsi on pelastettu. Turvallisessa vuorovaikutuksessa lapsi kasvuvuosinaan oppii luottamaan itseensä ja rakastamaan ja arvostamaan itseään, omia ajatuksiaan ja tunteitaan. Tällainen lapsi ei ole myöhemminkään tuuliajolla maailman myrskyissä. On todennäköistä, että hän on oppinut kunnioittamaan muita ja on kiinnostunut, miltä toisesta tuntuu ja pystyy luomaan läheisiä ihmissuhteita. Toivottavasti pystyy myös pitämään selkeät rajat huonosti kohteluun, ei suostu mihin tahansa. Tunteita on siis joka ikisellä ihmisellä. Eroja syntyy siinä, miten tiedostamme omia tunteitamme, miten olemme oppineet käsittelemään niitä, otammeko vastuun omista tunteistamme, vai syytämmekö muita pahasta olostamme. Esimerkiksi koulukiusaaja saattaa olla niin ahdistunut omasta tiedostamattomasta avuttomuudestaan ja epävarmuudestaan, että yksinäisen koulukaverin ulospäin näkyvä orpous laukaisee raivon, jota kiusaaja perimmältään tuntee itseään kohtaan, kiusaaja ei vain itse ole tietoinen omasta hädästään. Jos kiusaaja tulisi tietoiseksi omista ongelmistaan, se olisi hänestä sietämätöntä. Niinpä hän tarvitsee ulkopuolisen kohteen, ettei vain kukaan hoksaisi kiusaajan omia puutteita. Vaikka olisi sinut oman tunnemaailmansa kanssa, mutta ei ilmaise niitä, muut eivät voi saada käsitystä. Rikkainta olisi, jos voisi läheisimmälleen vapaasti ilmaista niin hellyyden kuin ärtymyksenkin. On perheitä, missä tukahdutetaan kiukun ja suuttumuksen tunteet ja on myös perheitä, missä on lähes mahdotonta ilmaista kiintymyksen ja hellyyden tunteita tulematta pilkatuksi. Tunteet ovat tarpeellisia ja ne antavat väriä ja makua elämään. On välttämätöntä onnellisen parisuhteen kannalta riittävän usein ilmaista rakkauden ja välittämisen tunteita. Yhtä tärkeä on myös pystyä rakentavassa hengessä keskustelemaan asioista, jotka ärsyttävät, jotta saataisiin tarpeellinen muutos aikaan. Riitta Palomäki Perheneuvoja

8 Tulossa: Nukketeatteri Tuikun kaikille avoin pääsiäisnäytelmä Hiljaisen viikon keskiviikkona klo Salpakankaan kirkossa, Tiilijärventie 5 A. Kevään perhejumalanpalvelukset Su Salpakankaan kirkossa klo 10 Su 6.4. Vesikansan kirkossa klo 10 Perhejumalanpalveluksiin voit ottaa mukaan rakkaimman nallesi tai pehmolelusi. Tervetuloa koko perheenä mukaan! Paaston ajan hiljentyminen Hollolan kirkossa Hollolan kirkossa järjestetään ns. ison paaston aikana neljä "Hiljentyminen arjessa" iltaa. Paaston aika tahtoo auttaa meitä löytämään yksinkertaista elämäntaitoa, hiljentymistä ja hiljentämistä sekä hiljaisuutta ja valmistautumista Jeesuksen Kristuksen kärsimystiehen ja hänen riemulliseen ylösnousemukseen. Illat johdattavat meitä arjen keskellä rukoukseen ja kristilliseen mietiskelyyn sekä opastaa harjoituksiin, jotka auttavat paneutumaan päivän teemaan. TUNNE RAAMATTUSI Rovasti Pekka Eskelisen luentosarja jatkuu. Kevään aiheena on Danielin kirja. Luennot perjantaisin Hämeenkosken Seurakuntatuvalla (Toijalantie 11) klo Vapaa pääsy. Tervetuloa! Valta vaihtuu Babyloniassa, Dan Danielin uni, Dan Näky Persiasta ja Kreikasta, Dan Seitsemänkymmentä vuosiviikkoa, Dan Henkivaltojen taistelu, Dan Kohti ylösnousemusta, Dan Messu eli ehtoollisjumalanpalvelus sunnuntaisin kello paastonajan sunnuntai Aihe: Jeesus, Pahan vallan voittaja Hollolan kirkossa: Maritta Viitanen, Eero Pitkäranta, Sinikka Pitkänen. Salpakankaan kirkossa: Piltti Lännenpää, Maarit Peltomaa. Ylistyskuoro. Raamatusta: Jer. 26:12-16, Ilm. 3:14-19, Joh. 12: paastonajan sunnuntai Aihe: Elämän leipä Hollolan kirkossa: Piltti Lännenpää, Maritta Viitanen, Maarit Peltomaa. Salpakankaan kirkossa: Antti Lahtinen, Salamat Masih, Vesikansan kirkossa: Eero Pitkäranta, Sinikka Pitkänen. Raamatusta: Aam. 8:11-12, 1. Piet. 2:1-3, Joh. 6: Marian ilmestymispäivä Aihe: Herran palvelijatar Hollolan kirkossa: Salamat Masih, Satu Kivi, Sinikka Pitkänen. Konfirmaatio. Salpakankaan kirkossa: Piltti Lännenpää, Eero Pitkäranta, Maarit Peltomaa. Raamatusta: 1. Moos. 3: 8-15, Gal. 4:3-7, Luuk. 1:39-45 Lukuohje: Kirkon nimi: liturgi, saarnan pitäjä, kanttori Raamatusta: VT:n lukukappale, UT:n lukukappale, evankeliumi Paaston hiljentyminen käsittää neljä kokoontumista Hollolan kirkossa 1. Keskiviikkona klo Keskiviikkona klo Keskiviikkona klo Keskiviikkona klo Yhteiset kokoontumiset käsittävät kokemusten vaihtoa, katsauksen viikon teemaan, meditaatiota, laulua, hiljaisuutta ja rukoushetken. Hetki päättyy Herran siunaukseen. Yhteisten kokoontumisten lisäksi jokainen varaa itselleen päivittäin kotona tai muussa sopivassa paikassa noin puoli tuntia hiljentymiseen, mietiskelyyn ja rukoukseen päivän teemaan liittyen. Yhteiset kokoontumiset ja kotihiljentymiset muodostavat kokonaisuuden. Parhaiten pääset kärsimysajan ja pääsiäisen sanomaan, kun voit tulla mukaan jokaisena kertana. Ilmoittautuminen Hollolan kirkkoherranvirastoon puh viimeistään tiistaina Ohjaajina toimivat kanttori Maarit Peltomaa ja teologian tohtori Pertti Repo. Maksu kuukauden materiaalista on viisi euroa. HÄMEENKOSKEN TOIMINTAA To klo avoimet ovet Ystävänkulmassa, tarjolla hernekeittoa Yhteisvastuun hyväksi, klo 12 papin piiri. Seurakunnan työntekijä on Ystävänkulmassa torstaisin klo 12-14, vaihtuvista teemoista ilmoitetaan kirkollisissa. Hopeiset -kerho ja lähetyspiiri yhdistyvät osaksi papin piiriä. Su klo 10 messu, Pentti Pohto, Hanna-Mari Saari, Eva Vikman laulu. Su klo 13 Keski-Porvolan kinkerit Tuula ja Juhani Viitasella (Sulkanen) Toijalantie 511. To klo kehitysvammaisten kinkerit Tuvalla, Irja Piispanen, Veikko Saari, Jaana Piilola. To klo 18 Hämeenkosken seurakuntakuorot ry:n sääntömääräinen kevätkokous Tuvalla. Su 2.3. klo 10 sanajumalanpalvelus, Pentti Pohto, Veikko Saari, Mieskuoro Su 2.3. klo 13 Kurjala Käikälän kinkerit Anne ja Jari Laineella Kangastenmäentie 255. To 6.3. klo 12 papin piiri Ystävänkulmassa. To 6.3. klo 14 vanhainkotihartaus, kahvitusvuorossa Hyväneula. Su 9.3. klo 10 Marian ilmestyspäivän perhemessu, VPK:n kirkkopyhä, Pentti Pohto, Veikko Saari, Tuvalla kirkkokahvit. Su 9.3. klo 13 Hyrkkälä Putula Järvenpään kinkerit Helena ja Leo Tulosella Järvenpääntie 45. Su 9.3. klo 18 kirkkokonsertti, tenori Mikko Kilkkinen, säestää Pentti Kotiranta.. Suurin niistä on rakkaus Matka Paavalin 1. korinttolaiskirjeen sanomaan. Luentosarja Salpakankaan seurakuntakeskuksessa sunnuntaisin klo 18. Luennoitsijana toimii Suomen Raamattuopistolta pastori Ilkka Rytilahti. Kahvitarjoilu ennen luentoa Kaikki on minulle luvallista. Onko seksi yksityisasia? Kristitty ja seksuaalisuus. Luvut Kristittynä pakanallisen kulttuurin keskellä. Kuinka löytää kristityn identiteetti ja kutsumus? Luvut Rakkauden verraton tie. Hajaannuksesta, rikkinäisyydestä terveeseen seurakuntaelämään. Luvut Ikuisuuden aamussa. Kun kuolemaa ei enää ole. Luvut