Juha Seppo. Kirkonmies ja muuttuva maailma

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Juha Seppo. Kirkonmies ja muuttuva maailma"

Transkriptio

1 Juha Seppo Kirkonmies ja muuttuva W S O Y maailma M a r t t i S i m o j o k i I

2 Juha Seppo Kirkonmies ja muuttuva maailma M a r t t i S i m o j o k i I W E R N E R S Ö D E R S T R Ö M O S A K E Y H T I Ö H E L S I N K I

3 Juha Seppo ja wsoy 2013 ISBN Painettu EU:ssa

4 Lastenlapsilleni Saaralle, Valtterille, Rauhalle ja Tiitukselle

5 Sisällys Startti 11 I KASVUMAAPERÄ Uusikaupunki lapsuuden miljöönä 17 Kotipiirin mielenmaisema 17 Idylli ja toinen todellisuus 19 Sisällissodan šokki Kuopion koti ja koulu 23 Pohjaton isän ikävä 23 Kuopion yhteiskouluun 24 Kesäelämää ja»toverikuntaa» 25 Nuori apologeetta 26 II PAPIKSI PREDESTINOITU: OPISKELU JA VARHAISET VIRKAVUODET Ylioppilaana Helsingissä 31 Ahkera ja arvostelukykyinen teologian ylioppilas 31 Laajeneva ystäväpiiri kristillisessä ylioppilasliikkeessä (SKY) 35 Puolivaloilla AKS:ssa 38 Simeliuksesta Simojoeksi 41 2.»Olen todellakin pappi sen tähden, että Isäni on pappi» 42 Papiksi vihkimisen kiemurat 42 Ensimmäiset virkatoimet Kulttuurikielteinen ylioppilaspastori 45 Hallesbyläisyyden imussa SKY:n perinnettä loukkaamatta 45 Uskonnollisen nationalismin polte 49 Talouslaman varjossa 50 Lähemmäksi kansaa AKS:n hengessä 51»Siunatut kansalliset herätysliikkeet» 52 Kulttuurilinjaus:»hakkaa se poikki» 53

6 Sireniuksen kritiikki ei pure 54 Tasapainoilu herätyksen ja perinteen jännitteessä Uskonnonopettaja vai seurakuntapappi? 56 Isän apulaisena Kuopiossa 57 Piispa Lehtosen ystävyys, Kallion yhteiskoulu 58 5.»Isä Obeliski» piiripappina Helsingissä 60 Virkamääräys ja Aune Castrén 60 Kasvavan pääkaupungin pietistipappi 62 Maallistumisen haaste Heimoyhteyttä paprikan tuoksussa 67 7.»Ankarat ajanmerkit» ja talvisota 76»Kaikki ovat vakavia ja ystävällisiä» 76 B-luokan nostomiehestä A-luokan sotilaaksi 78 III»PAPPIEN KIRKOSTA KANSAN KIRKKOON?» Orastava muutos 83 Paluu siviiliin 83 Sigtunan»hedelmät» 85 Pietismin ja»valtakunnan evankeliumin» ristivedossa 86 Sisäpiirin spekulaatioita Sodan murros ja aseveljeys 90 Jälleen asetakissa 90»Ei tätäkään sotaa käydä millään innostuksella» 91 Asemasota ja papin työt 93»Henkinen herääminen» Itä-Karjalassa 96»Kirkko on vastuussa kansasta» 98 Näköalapaikalla päämajan kirkollisasiain osastossa 100 Etäisyyttä auktoriteetteihin 102 Miten päästä»kansan kirkkoon?» 103 Asevelipapiston ytimessä 106 Asevelipapit vuoden 1943 kirkolliskokouksessa 108 Kirkollisen viestinnän voimaryhmässä 110 Vartijan vetäjänä 112 Kaipaus tutkimustyöhön »Opintolomalla» pommerilaispappilassa 115»Yksin maailmalle» 115»Vänrikki Stool» Sondershausenin Luther-akatemiassa 117 Pappilaelämää Itä-Pommerissa 120»Kuka todistaisi Führerille?» 122

7 Tunnustuskirkon vieraana 124 Lähtötunnelmissa »Loppusota» ja sen vaikutukset 128 Leena-tytär ja väitöskirja 128 Välirauhansopimus ja papisto 129 Muuttiko sota Simojokea? Kirkon palvelijana teologisessa tiedekunnassa Silta yli Pohjanlahden 138»Ruotsia oppimassa» 138 Matkan merkitys 143 Kristillisen ylioppilasliiton asioilla Pohjolassa »Kirkko» Väitöskirja valmistuu »Aavan meren tuolla puolen» 158 Stipendimatkan taustat 158 Lähtö- ja matkatunnelmissa 160 New York, Chicago ja Hancock 161 Suomalaissiirtolaisten seurassa ja Springfieldissä 163»Vihaan tuota kamalaa sanaa happy» 164 Hanns Liljen ja Anders Nygrenin kuulijana 166 Kotimaan kaipaus Vuoden 1948 kirkolliskokouksen nosteessa Järvenpään odotusasemalla Mikkelin piispanvaali 180 IV MIKKELIN PIISPAN HENGELLINEN JA MAALLINEN Kaitsijan virkaan 185 Piispanvihkimys 185 Tuomiokapitulin arkirutiinit 188 Paimenkirjeen painotukset: kirkko, yleinen pappeus ja kirkon virka 190 Mikkelin piispan»sijainti» Pedagogipiispan strategia omassa hiippakunnassaan 196 Ihmisten pariin 196 Kansankirkkoideologian ulottuvuudet 202 Tyhjenevän maaseudun ja teollisuusseutujen puolesta 214 Työväestö uusi liittolainen? 223 Kansakoulunopettajat papiston luotettavin kumppani 232 Nuorison puolesta 235

8 Yksilö- ja yhteisömoraalin höltymistä vastaan 238 Itsensä ja luonnon tarkastaja 241 Tarkastussaldo Aloitteellinen piispa kirkon yhteisessä työssä 248 Vaikuttajana kirkon keskushallinnossa 248 Hitaasti kiiruhtava kirkolliskokous muuttuvassa yhteiskunnassa 257 SKSK:n ja kirkkopäivien luotsi Kirkon kulkusuunta:»vieraana maailmalle, mutta lähellä maailmaa» Ulkomaiset yhteydet 285 Pohjolan piispojen parissa 285 Afrikan-matkan anti:»murrosaika on käsillä» 307 Suuressa lännessä: Yale, Northfield ja Minneapolis Koko kirkon piispa 325 V UUDEN HIIPPAKUNNAN KUTSUT JA HAASTEET Helsinkiin 333»Operaatio S.» 333 Hiippakunta ja uuden piispan käyntikortti 339 Virkaanasettamisen valoissa 343»Kirkko ja nykyaika» Valtakunnallisena vaikuttajana 367 Mannerheimin lastensuojeluliiton puhdistus 367 Maallisen vallan kutsu Kekkosen haastajaksi? Vanha ja uusi omassa hiippakunnassa 378»Kirkko ei voi erota kenestäkään» 378 Väestönmuutokset ja pääkaupunkiseudun kirkko 387 Nuorison ja perheen uusi rooli 396 Kirkon vastuu avartuvassa jännitysten ja ristiriitojen maailmassa 408 Terveiset työväenliikkeelle Kasvava vaikutusvalta ja vallan varjot kirkossa 423 Erityistyömuotojen takuumies ja kirkon rakenteiden kehittäjä 423 Simojoki ja Osmo Tiililän kriisi Laajeneva kansainvälinen verkosto 454 Vahva yhteys Pohjolan kirkkoihin 454 Maailman luterilaisten isäntänä Helsingissä 458 Ensi visiitillä neuvostoblokissa: Leningrad, Tallinna, Riika ja Moskova Helsingin tilinpäätös:»ovatko työnäyt ja -ihanteet oikeat?» 486 Yhteiset työmuodot puntarissa 486

9 »Tapaus Pettinen» 490 Mistä oli kysymys? Arkkipiispan jäähyväiset Helsingin hiippakunnalle: Uskonto vai Jumala? Piispuuden taitekohdassa: Helsinki 520 Viitteet 524 Lyhenteet 573 Lähteet ja kirjallisuus 575 Henkilöhakemisto 614 Paikannimihakemisto 620

10 Startti Simojoki-biografiaan tarttuva havainnee, että tutkimuskohteenani on poikkeuksellisen uskonnollinen ihminen. Simojokea voi täydellä syyllä kutsua lähtökohdissaan nimellä homo religiosus. Jopa Kari Hotakaisen neuvostoaikainen idänkauppias näyttää vainunneen piispan uskon, vaikka kohdallaan kielsikin sen oleellisen sisällön. * Uskonnollisuus tai tarkemmin sanottuna sisäistyvä kristillinen jumalausko läpäisi varhaisvuosista lähtien Martti Simojoen ajattelu- ja toimintatavan. Simojoen monia valintoja ja ratkaisuja on siten vaikeaa, ellei peräti mahdotonta ymmärtää, jos ne irrotetaan niitä säädelleestä uskonnollisesta perustasta. Kun historiantutkimuksen yksi keskeinen tavoite on pyrkiä tekemään oikeutta tutkimuskohteelleen tämän omat lähtökohdat tunnistaen, uskonnollisen perustekijän huomioon ottaminen on Simojoki-biografiassa välttämätöntä. Näin Simojoen ratkaisuille jää hänen ajatuksen- ja omantunnonvapautensa perusteella niille kuuluva tila. Simojoen uskonnollisuuden korostaminen ei luonnollisesti merkitse, että käyttäisin sitä kaiken kattavana selitysperusteena. Simojoen usko ei ole ainoa hänen toimintatapansa selittäjä silloinkaan kun siltä näyttäisi. Pyrkimyksenäni on selvittää, mitkä tekijät kaiken kaikkiaan ovat vaikuttaneet hänen ratkaisuihinsa ja elämänsä suuntaan. Tällöin kiinnitän erityistä huomiota myös niihin muuttuviin toimintaympäristöihin, joihin hänen elämänsä liittyi ja oli sidoksissa. Biografian näkökulma on historiallinen, ei opillinen. Otan teologiset näkökohdat painoarvonsa mukaisesti huomioon silloin, kun Simojoen toimet näyttävät selvästi nojaavan myös niihin. *»Mutta aika aikaa kutakin, maassa maan tavalla ja niin edelleen. Yksi elämä, yhdet kujeet. Eikä toista onneksi tule, sanokoon piispa Simojoki mitä hyvänsä.» (hotakainen 2011, 250.) startti 11

11 Martti Simojoki ( ) oli niin merkittävä ja tunnettu kirkollis-yhteiskunnallinen vaikuttaja, että hänen ajatteluaan ja toimintaansa on ehditty selvittää tai sivuta lukuisissa tutkimuksissa ja muissa kirjallisissa esityksissä. Varsinaista elämäkertaa hänestä ei kuitenkaan ole laadittu. Lähimpänä sellaista on Aila Lauhan laatima minibiografia Suomen kansallisbiografiassa. 1 Kalevi Toiviainen on puolestaan viimeisenä Simojoen vihkimänä piispana voinut käyttää lyhyessä esittelyssään Kirkon kaapin päällä 2 persoonallista arviointinäkökulmaa. Laajimpia kuvauksia Simojoesta ovat Sakari Virkkusen Arkkipiispan muotokuva ja Pekka Niirasen Martti Simojoki. Kirkon ääni. 3 Edellinen kattaa koko Simojoen elinkaaren Niirasen keskittyessä Simojoen piispuuskausiin. Molemmissa on runsaasti tietoja Simojoen elämästä, mutta kumpikaan ei kuitenkaan ole historiallinen eikä kirkkohistoriallinen tutkimus eikä ainakaan Virkkunen ole sellaiseen tähdännytkään. Esko Ryökäs on väitellyt systemaattisen teologian näkökulmasta Simojoen kirkkokäsityksestä (Tvåfald och enhet i Martti Simojokis kyrkosyn). Hän on myöhemmin jatkanut aiheen käsittelyä tutkimuksissaan. 4 Pro gradu -tason tutkielmia Simojoen teologian ja toiminnan eri lohkoilta on huomattavan suuri määrä. Omassa tutkimuksessani olen pyrkinyt antamaan Martti Simojoen äänelle sen vaikuttavuuden, joka sille mielestäni kuuluu. Lähestyn häntä ikä- ja elämänvaiheen mukaan paikallis-alueellisesta, valtakunnallisesta ja kansainvälisestä näkökulmasta. Jokaista tasoa ei luonnollisesti tarvita kaikissa pääluvuissa. Kukin biografian jakso on kuitenkin tärkeä, sillä tavoitteeni on luoda yhtenäinen kuva Simojoen koko elin- ja kehityskaaresta. Nyt julkaistava ensimmäinen osa kaartuu Simojoen lapsuudesta Helsingin hiippakunnan piispuuden päättymiseen. Jälkimmäisessä, myöhemmin julkaistavassa osuudessa keskityn hänen arkkipiispuutensa kotimaisiin vaiheisiin ja kansainvälisiin yhteyksiin. Martti Simojokeen liittyvä lähdeaineisto on kaikkiaan massiivinen. Esimerkiksi Oulun maakunta-arkiston Simeliana-kokoelma sisältää Simojoen omien puheiden ja kirjoitusten lisäksi tuhansia hänelle vuosikymmenten saatossa tulleita virka- ja yksityiskirjeitä. Erilaisia asiakirjalähteitä on luonnollisesti myös useissa evankelisluterilaisen kirkon omissa arkistoissa. Biografian kannalta saatua postia usein oleellisempaa eli Simojoen lähettämien kirjeiden kopioita Simelianassa on verrattain vähän. Kirjeet ovat hajallaan ympäri Suomea ja maailmaa. Lähdeluettelosta näkyy lähemmin, mistä ja millaista Simojokeen liittyvää aineistoa olen kaikkiaan hankkinut. I want to especial ly mention Ph.D. Enikő Böröcz and Chief Archivist Joel A. Thoreson, whose help and knowledge were invaluable for me while I conducted archives research in Budapest and Chicago. martti simojoki 1 12

12 Simojoen lähettämien ja hänelle tulleiden kirjeiden rinnalla toinen tärkeä aineistokokonaisuus ovat hänen johtamiensa piispantarkastusten pöytäkirjat. Niissä piispan äänenpainot olivat usein astetta persoonallisemmat kuin esimerkiksi hiippakunnan pappeinkokouksen, kirkolliskokouksen, laajennetun piispainkokouksen ja piispainkokouksen tallenteissa. Myös viimeksi mainitut kuuluvat olennaisena osana tutkimusaineistoon. Valinnastani tarkastella kohdettani ensi sijassa ajan ja muutoksen näkökulmasta johtuu, että Martti Simojoen runsas ja laajalti tunnettu hartauskirja- ja kirjoitustuotanto jää kokonaan tutkimukseni ulkopuolelle. Rajaus on tarpeellinen myös sen tähden, että hänen uskonnolliset ja teologiset painotuksensa näkyvät riittävän selvästi käyttämässäni monipuolisessa aineistossa. Valitusta tutkimustematiikasta johtuu, että keskeisen sijan saavat sellaiset lähteet, joiden voi olettaa valaisevan selkeimmin, mitä Simojoki tosiasiassa ajatteli ja mitkä olivat hänen kirkollis-yhteiskunnalliset kiinnikkeensä ja tavoitteensa. Kaikkein henkilökohtaisinta antia Martti Simojoesta olen saanut hänen päiväkirjoikseen nimeämistäni Pentti ja Jaakko Simojoen kotiarkistoon tallennetuista vihkosista ja liuskelehtiöistä. Niissä kuuluu Martti Simojoen ääni aidoimmillaan. Se tosin katkeaa välillä, mutta kirjoittamistauot eivät estä seuraamasta Simojoen elämää muista lähteistä. Päiväkirjoilla näyttää olleen ainakin kolme tehtävää. Ne olivat ensinnäkin Simojoen henkilökohtainen uskottu ja sellaisina eräänlaisia tilitys- ja rukouskirjoja. Toiseksi niihin tallentui erityisesti matkoilla hänen tärkeäksi ja kommentoimisen arvoiseksi kokemiaan tapahtumia, tilanteita ja tunnelmia. Lopulta päiväkirjat olivat myös teologisia työkirjoja. Niistä näkyy, että hän pyrki seuraamaan kansainvälisiä teologisia suuntauksia ja niissä tapahtuvia muutoksia. Tämän aineiston luovuttamisesta käyttööni lausun parhaimmat kiitokseni Simojoen veljesparille. Martti Simojoen lapsuuskuvista kiitän hänen nuorinta sisartaan Liisa Tenkkua. Kiitettäviä ihmisiä on myös monia muita. Piispa, nyttemmin emeritus, Eero Huovinen sai aikanaan minut lähtemään tähän savottaan. Hänelle olen paljosta kiitollinen ja aivan erityisesti siitä, ettei tutkimustyöni katkennut vammautumiseeni syksyllä Myös muita neuvottelukunnan jäseniä professori Markku Heikkilää ja professori Kimmo Rentolaa kiitän heiltä saamistani hyödyllisistä tutkimusvinkeistä. Tutkimusytimeen kuulunut dosentti Ilkka Huhta on jaksanut väsymättä sekä lukea tekstiäni että tukea parempaa minääni. Professori Hannu Mustakallio on auliisti avustanut tutkimukseni luetteloiden laadinnassa ja koko käsikirjoituksen eri vaiheiden oikoluvussa. Lisäksi hän on täydentänyt Martti Simojoen papiksi vihkimiseen liittynyttä kirjeaineis- startti 13

13 toani. Professori Jouko Talonen puolestaan antoi käyttööni Simojoen Neuvosto-Latvian matkaan (1964) liittynyttä aineistoa ja ystävällisesti käänsi sen latviankielisen osuuden. Unkarin ja Suomen luterilaisten kirkkojen sodanjälkeisten suhteiden asiantuntija, pastori, filosofian maisteri Anna-Maija Viljanen-Pihkala on taidolla kääntänyt Budapestissa ja kotimaassa kaiken, lähinnä Simojoen arkkipiispuusaikaan (II osa) liittyvän unkarinkielisen aineiston. Emeritusarkkipiispa John Vikströmiä saan kiittää hänen Simojoki-seminaaria ( ) varten keräämänsä materiaalin luovuttamisesta. Minulla on ollut ilo työskennellä vuosien varrella useiden nuorten tutkijoiden kanssa. Katja Kajava-Huhta, Annaleena Sevillano, Laura Koskelainen, Jenni Krapu, Leena Isotalo, Ville Jalovaara, Ismo Pentikäinen ja valtiotieteilijäpoikani Antti ovat olleet tärkeitä kumppaneitani erityisesti tutkimusaineistojen kokoamisessa. Muistan kiitollisena ja hyvillä mielin yhteistyötä heidän kanssaan. Myös useita muita tiedonmurusia auliisti antaneita ajattelen lämmöllä. Hauskoja ja hyödyllisiä Simojokeen tavalla tai toisella liittyneitä keskusteluja olen käynyt monien ystävieni kanssa. Emeritusprofessorit Simo Heininen ja Pentti Laasonen, dosentti Risto Lauha ja teologian tohtori Jaakko Ripatti ovat aina olleet tarvittaessa läsnä ja auttaneet hienovaraisella tavalla eteenpäin. Risto Lauha on lisäksi antanut käyttööni Osmo Tiililän Aarre Lauhalle lähettämiä kirjeitä. Kiitän myös kaikkia Simojoki-biografiaa varten haastateltuja henkilöitä. Vaikka useimpien haastattelut ja tiedonannot liittyvät biografian jälkimmäiseen, arkkipiispuutta selvittelevään jaksoon, kaikki on mainittu myös tämän teoksen tiedostossa. Tutkimusedellytysteni rahoittamisesta kiitän erityisesti Jenny ja Antti Wihurin rahastoa. Tärkeitä taloudellisia tukijoitani ovat olleet myös WSOY:n kirjallisuussäätiö, Alfred Kordelinin säätiö, Suomen evankelisluterilaisen kirkon kirkkohallitus, Kirkon tutkimuskeskus ja Helsingin hiippakunnan tuomiokapituli. WSOY:n väki on ollut avuliasta, tutkimustyötäni ymmärtävää ja sitä tukevaa. Matkalla olen tavannut Marja-Liisa Aarnion, Aleksi Siltalan, Mari Wärrin, Joni Strandbergin, kustannustoimittajani Anssi Mäkisen ja kuvatoimittajani Laura Arvelan kaltaisia asiantuntijoita. Teille kaikille kaunis kiitos! Lähimpäni Pirkko sekä lapseni Risto, Liisa ja Antti tietävät muita paremmin, mitä on tarkoittanut pysyvä vajoaminen vyötäisiä myöten»hyiseen jokeen». Uskon kuitenkin heidän iloitsevan, etten lopulta hukkunut siihen. Espoossa kevään kajossa 2013 Juha Seppo martti simojoki 1

14 I KASVUMAAPERÄ

15 Syyskuussa 1908 syntyneen Martti Ilmari Simeliuksen ensimmäinen joulu Uudessakaupungissa. Helmi-äidin ja Jooseppi-isän lisäksi kuvassa myös Martin veljet, keskellä Paavo (s. 1904) ja oikealla Heikki (s. 1906). Myöhemmin perheeseen syntyivät myös tyttäret Aili (s. 1913) ja Anna-Liisa (Liisa, s. 1918). kuva: oulun maakunta-arkisto, martti simojoen kokoelma.

16 1. Uusikaupunki lapsuuden miljöönä Uudenkaupungin kirkkoherran pappilan salissa vietettiin kastejuhlaa lokakuun 13. päivänä 1908, kun syntynyt Martti Ilmari liitettiin kristillisen seurakunnan yhteyteen. Lapsella oli monta kummia, kaikkiaan 12. Kummikunnassa olivat tasapuolisesti edustettuina sekä isän- että äidinpuolen sukulaiset. Kasteen toimitti Uudenkaupungin kappalainen Hjalmar Prins. 5 Jooseppi Simeliuksen perhe, johon entuudestaan kuuluivat Helmi-vaimon lisäksi pojat Paavo ja Heikki, oli hiljattain muuttanut Torniosta, sillä isä aloitti Uudenkaupungin kirkkoherrana Martti-pojan syntymävuonna Uudenkaupungin-vuosina Simeliusten perheeseen syntyi myös Aili-tytär. Simeliusten suvussa 6 oli jo ennen isä-jooseppia ollut pappeja ja lukkareita katkeamattomana nauhana aina 1700-luvulta alkupuolelta lähtien. Suku oli lähtöisin Raahen seudulta ja tunsi alun alkaen nimen Simi tai Similä. Jooseppi Simelius itse oli Paavolan lukkarin poika. Hänen äitinsä, körtteihin pukeutunut Jenny Theodora kuului puolestaan Stenbäckien pohjalaiseen pappissukuun. Äidin puolelta Martti Simeliuksen sukujuuret veivät Hämeeseen. Hänen äitinsä Helmi Johanna Helminen oli lähtöisin tamperelaisesta nahka- ja kenkäkauppiasperheestä. Nuoren käsityönopettajan Helmi Helmisen ja kirkkoherra Jooseppi Simeliuksen katseet olivat kohdanneet Torniossa, ja avioliitto solmittiin Kotipiirin mielenmaisema Martti Simojoki on itse arvioinut saaneensa jo lapsuudessaan tuntuman kahteen mielenmaisemaan: yhtäältä kuuden miespolven mittaiseen kirkollisen palvelun perinteeseen ja toisaalta uutta aikaa sykkivän teollisuuskaupungin käytännönläheiseen elämänmenoon. Tampereen-sukulaisiaan tarkoittaen hän kirjoitti:»tehtaanpiiput ja uuden ajan kuumeinen elämänrytmi ikäänkuin katselivat meitä lapsia näiden omaisten selän takaa.» 8 Tarkasti katsoen myös Martti-pojan 1. uusikaupunki lapsuuden miljöönä 17

17 Martti-vauva helistimineen syöttötuolissaan. Tuoli on yhä edelleen tallella. kuva: liisa tenkun kokoelma. eräillä sedillä oli kosketus nykyaikaistuvaan Suomeen, sillä yksi toimi Paavolan Ruukissa sahanhoitajana 9 ja toinen paikkakunnan asemapäällikkönä. Ei ole epäilystäkään siitä, että Simeliusten pappilan tunnemaisemaa hallitsi ennen muuta isän suvun konservatiivinen uskonnollis-kirkollinen perintö. Kotihartaus ja yksityinen uskonnonharjoitus olivat yhtä säännöllisiä kuin yhteinen ateriointi. Jooseppi Simelius oli viettänyt osan 1890-luvun pappisvuosistaan Kuopiossa beckiläispiispa Gustaf Johanssonin vaikutuskentässä, 10 mikä tuntui pysyvästi hänen toimissaan. Hän oli kuitenkin saanut kosketuksen myös herännäisyyteen sekä kotonaan että ensimmäisinä pappisvuosinaan Nivalassa ja Ylivieskassa. 11 Simeliusten pappilaa voi hyvin pitää»lasiseinäisenä talona», jonka elämänmeno oli kristillisessä ja porvarillisessa suhteessa esimerkillistä. 12 Isä-Joosepin jyhkeä hahmo vallitsi Martin lapsuutta. Hän oli ehdoton auktoriteetti, lapsiaan kohtaan 13»hellä, mutta hyvin sulkeutunut», Simojoki muistelee. Hän löytää myös selityksen kohdallaan varhain heränneeseen uskonnon vetovoimaan: KASVUMAAPERÄ

18 Sairastuin nelivuotiaana lapsihalvaukseen. Tämän seurauksena minulla oli halki poikavuosieni alituista särkyä erityisesti oikeassa olkapäässä, enkä kyennyt mukaan poikien pallopeleihin. Tällainen synnyttää pojassa tietysti alemmuudentunnetta. Minä olen kärsinyt siitä aika paljon. Lisäksi en oikein osannut sulautua joukkoon. Ikäänkuin vierastin ihmisiä. Tästä oli se seuraus, että aloin tuntea vetoa uskontoon. Oli hyvin mieluisaa kuunnella virsien veisuuta ja hartauspuheita, vaikken niistä paljon ymmärtänytkään. 14 Martti-poika seurasi isänsä toimia ihaillen ja kuunteli tämän keskusteluja pappistovereiden kanssa tarkalla korvalla. Erityisesti niistä näyttää jääneen vuosikymmeniksi kuuntelijan mieleen kertomus»panelian pojasta». Kun saarnamies oli tivannut pojalta, pääseekö tämä taivaaseen, poika oli vastannut»kyll mää vissist pääsen». Vaikka saarnamies oli varoitellut liiasta varmuudesta, poika oli pitänyt kiinni sanomastaan. Arkkipiispa muisteli:»tämä hetki oli minun elämässäni ensimmäinen tilaisuus, jolloin Hyvä Paimen oli minua lähellä ja tahtoi ottaa minut omakseen.» 15 Isä-Jooseppi puolestaan tajusi poikansa uskonnollisen virityksen ja tuki sen kasvuedellytyksiä. Martti sai isältään jo varhain oman Uuden testamentin. Niin kauan kun hänen lukutaitonsa oli vielä puutteellinen, hän säilytti kirjaa yöaikaan vierellään turvaa tuottamassa. Lukutaidon harjaantumisen myötä isän esimerkki johdatteli päivittäiseen raamatunlukemiseen aamuin ja illoin. Arkkipiispana Simojoki muisteli lukeneensa lapsena Raamattua myös salaa, 16 mikä viittaisi siihen, ettei hän halunnut korostaa omaa uskonnonharjoitustaan. Idylli ja toinen todellisuus Simojoen muistelujen mukaan merellinen Uusikaupunki oli Vilissaloineen ja sinne tehtyine retkineen idyllinen lapsuuden kasvumiljöö. 17 Myös kaupungin asukkaat tuntuivat huokuvan pelkkää hartautta: naiset niiasivat kirkon ohi kulkiessaan ja miehet osoittivat pyhän kunnioituksensa ottamalla hatun päästään. Merikapteenit puolestaan saattoivat välistä pitkiltäkin valtamerten takaisilta seilauksiltaan palattuaan muistaa pappilan väkeä tuomisillaan. Kaikkiaan vakkasuomalainen seurakuntaelämä oli pohjaltaan vanhakirkollisen vakaata ja sitä sävyttivät niin rukoilevaisuus kuin evankelisuuskin. 18 Monien lounaisrannikon seurakuntien tavoin myös Uudessakaupungissa sai vuosisadan taitteen jälkeen jalansijaa uudentyyppinen herätys- ja lähetyskorosteinen uskonnollinen virtaus. Tämä Hannulan herätykseksi nimetty liike oli 1. uusikaupunki lapsuuden miljöönä 19

19 ottanut vaikutteita angloamerikkalaisesta ratkaisukeskeisestä uskonnollisuudesta ja organisoitunut Turun lähetysyhdistykseksi. Myös Jooseppi Simelius oli Tornion-aikanaan liittynyt yhdistykseen. Uudenkaupungin kirkkoherrana hän ei kuitenkaan enää näytä liikkuneen yhdistyksen asialla, vaikka kaupunki yhä kuului herätyksen vaikutusalueeseen. 19 Tosiasiassa 1900-luvun alun Uusikaupunki ei ollut vain kirkon edessä niiaavien ja päänsä paljastavien ihmisten yhteisö. Vakaan kirkollisen ja herätyshenkisen väen lisäksi kaupungissa eli myös sosialismin sävyttämästä työväenkulttuurista elämänsä suunnan löytäneitä. Joka viides täysi-ikäinen kaupunkilainen äänesti sosiaalidemokraatteja ensimmäisissä yksikamarisen eduskunnan vaaleissa 1907, ja työväenyhdistyksen jäsenmäärä oli nousussa vielä vaalien jälkeen. 20 Kirkkoherra Simelius oli kaikkien seurakuntalaistensa pappi, mutta kunnallispolitiikassa hän kaupunginvaltuuston puheenjohtajana kuului porvarileiriin. Sisällissodan šokki Kirkkoherra oli muiden mukana iloitsemassa maaliskuun 1917 vallankumouksesta, vaikka hän kielsikin Martti-poikaansa kulkemasta punaisessa rintarusetissa. Vallankumousta juhlittiin erikseen raatihuoneella ja työväentalossa. Vasta syksyllä syntyi eri leirien välillä avoin konflikti ja oman käden oikeus väkivaltaisuuksineen, jotka Simelius mitä ankarimmin tuomitsi. Kun sisällissota talvella 1918 puhkesi, kirkkoherra joutui ensimmäisenä eräiden muiden kaupungin napamiesten tavoin punaisten pidättämäksi. Simeliusten pappilassa osattiin Martti Simojoen muistaman mukaan odottaa punaisten vierailua: Lapset puettiin parhaisiin vaatteisiin ja äiti ompeli kunkin taskuun 25 markan kultarahan. Äiti sanoi, että jos perhe hajoitetaan, niin tällä saatte vähän ruokaa. Sitten istuttiin ja odotettiin, mitä tapahtuu. 21 Isä-Jooseppia pideltiin pahoin, kun hän joutui punaisten käsiin.»tuntui kuin olisin ollut helvetissä», hän kuvaili piinasta päästyään isälleen Paavolan lukkarille. 22 Järkytys lamaannutti raskaana olleen Helmi-äidin viikkokausiksi vuoteeseen ja myös muu perhe putosi hetkeksi raiteiltaan.»kyllä siinä oli kauhea parku ja huuto», Simojoki muisteli kuusi vuosikymmentä myöhemmin. Toimintakykyisin oli pappilan pitkäaikainen kotiapulainen Hilja Lehtovuori. Hän huolehti kaiken ohessa siitä, että kirkkoherra sai päivittäisen ruokansa punaisten tyrmätiloihin. Mukana ruokintaretkillä kulkivat myös Martti ja Aili. KASVUMAAPERÄ

20 Juhla-asuiset Simeliuksen veljekset Uudenkaupungin aikaan 1910-luvulla. kuva: liisa tenkun kokoelma. Heikki-veljen myöhäisessä muisteluksessa, että Martti olisi vailla aikuista seuraa Ailin kanssa hoitanut ruokalähetin tehtävän, on vuosikymmenten mukanaan tuomaa kultausta. 23 Kirkkoherra Simelius vältti yhdessä kaupungin pormestarin kanssa useita muita kaupungin valkoisia virka- ja liikemiehiä kohdanneen kovan kohtalon, sillä hänet vapautettiin vajaan viikon vankeuden jälkeen. Punakaartin omasta piiristä esitetyt vetoomukset Simeliuksen puolesta vaikuttivat hänen vapauttamiseensa:» sanottiin, että koska olen köyhälistöä kohdellut hyvin, saan mennä kotiin, olemaan silmälläpidon alaisena». 24 Punainen valta näyttää myös tarvinneen kirkkoherraa virkatehtäviin. Vain seurakunnan kirkkoherra saattoi antaa virallisen mainetodistuksen, jollaista uudet vallanpitäjät edellyttivät miliisin tehtäviin pyrkiviltä. Kirkkoherra Simelius allekirjoittikin helmikuussa pian vapauttamisensa jälkeen useita todistuksia»virkaa varten». Niissä todistettiin, että hakija»on rokotettu, H. P. Ehtoollisella käynyt ja nauttii kansalaisluottamusta». 25 Huhtikuun puolivälin tienoilla punaisen vallan päivät olivat ohi Uudessakaupungissa, ja kirkkoherra vapautui kotiarestista. Hän ryhtyi vielä toviksi johtamaan puhetta kaupunginvaltuustossa, sillä hän oli kevään myötä siirtymässä 1. uusikaupunki lapsuuden miljöönä 21

21 Kuopion kaupunkiseurakunnan kirkkoherraksi. Viimeinen Jooseppi Simeliuksen allekirjoittama kaupunginvaltuuston sähke lähti valkoisen armeijan ylipäällikölle Mannerheimille: Iloiten maan vapaudesta, pyydämme lausua Suomen urhoolliselle armeijalle ja sen nerokkaalle ylipäällikölle sydämellisimmät onnittelumme loistavan voiton johdosta. 26 Kaikkiaan vuoden 1918 traagiset tapahtumat eivät Simeliuksen perheessä menneet jälkiä jättämättä. Kirkkoherra ei itse setvinyt perheen piirissä vankeusaikaansa, mutta hän tulkitsi puheissaan monien pappien tavoin vuoden 1918 tragiikan uskonnollissävytteisesti. 27 Siunatessaan punaisen terrorin uhreja hän korosti, että osa kansasta oli hyljännyt Jumalan ja alkanut toimia»kansa kaikkivaltias» -hengessä. Sen hedelmät olivat pian karmealla tavalla osoittaneet, millaista kansan kaikkivaltius lopulta oli. 28 Martti Simojoki on muistellut, että punaisesta vallasta saadut kokemukset mursivat jotakin hänen isässään:»sen jälkeen hän ei ollut enää entinen mies.» Myös Heikki-veli arveli vankilakokemuksen vaikuttaneen»isään sangen kuluttavasti». Kuopiossa muuttovuonna 1918 syntynyt perheen kuopus Anna-Liisa (Liisa) on puolestaan todennut isänsä värisilmästä:»jollakin lailla isä oli sairaalloisen vihainen, ei saanut olla punaista nappiakaan.» 29 Martti-pojan osalta jää avoimeksi, millaiset tilapäisjärkytystä syvemmät vaikutukset vuoden 1918 kokemuksilla mahdollisesti oli myöhemmin. Joka tapauksessa väite, että Martti Simojoen myöhempi suhde työväenliikkeeseen selittyisi Urho Kekkosen tapaan vuodesta 1918 käsin, 30 on asianosaisten silloisen iän ja aseman huomioon ottaen liian pelkistetty: Martti oli vasta 9-vuotias lapsi, Kekkonen taas punaisia teloittamaan pystynyt nuorukainen. KASVUMAAPERÄ

22 KARISMAATTISEN KIRKONMIEHEN ELÄMÄ Martti Simojoki oli pappi, jolla oli sielunhoidolliset silmät. Helsinkiläiset nuoret tunsivat pitkän, lierihattuisen miehen isä Obeliskina. Piispana häntä arvostettiin sekä arvosteltiin vallan kartanoissa ja työväentaloilla. Vuonna 1961 häntä houkuteltiin miehissä Kekkosen vastaehdokkaaksi presidentinvaalissa. Mutta hän oli myös isänsä poika, puoliso ja perheenpää. Tämä kirja kertoo, miten hänestä tuli hän karismaattinen Martti Simojoki, arkkipiispa. Simojoen elämäkerta on ainutlaatuinen kuvaus vanhan pappissuvun vesasta, jonka tie vei kansankirkon huipulle asti. Matkan varrelle mahtui myös riitasointuja, kansakunnan kohtalonhetkiä ja kansainvälisiä kohtaamisia. Kaksiosaisen elämäkerran ensimmäinen osa kattaa vuodet I S B N Graafinen suunnittelu Mika Tuominen Päällyksen kuva: Ministerium Spiritus 1968.

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO?

MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? MIKÄ TAI MITÄ ON USKONTO? Uskonto voidaan määritellä monella eri tavalla... Mitkä asiat tekevät jostain ilmiöstä uskonnon? Onko jotain asiaa, joka olisi yhteinen kaikille uskonnoille? Uskontoja voidaan

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

59 Vironkielisen seurakuntatyön papinviran perustaminen päättyvän diakonian viran tilalle

59 Vironkielisen seurakuntatyön papinviran perustaminen päättyvän diakonian viran tilalle Yhteinen kirkkoneuvosto 318 24.10.2013 414/2013 59 Vironkielisen seurakuntatyön papinviran perustaminen päättyvän diakonian viran tilalle Päätösehdotus Yhteinen kirkkovaltuusto päättää perustaa 1.7.2014

Lisätiedot

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki

Kolminaisuusoppi. Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki Kolminaisuusoppi Jumala: Isä - Poika - Pyhä Henki KOLMINAISUUSOPPI - KIRKON TÄRKEIN OPPI Kolminaisuusoppia pidetään yhtenä kristinuskon tärkeimmistä opeista. Se erottaa kirkon uskon muista uskonnoista.

Lisätiedot

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 LUOMINEN 1) Raamattu kertoo kaiken olevaisen synnystä yksinkertaisen (entisajan) maailmankuvan puitteissa. 2) Raamatun

Lisätiedot

SUOMEN HELLUNTAIKIRKKO

SUOMEN HELLUNTAIKIRKKO SUOMEN HELLUNTAIKIRKKO Suomen Helluntaikirkon julkaisuja 2 2014 tekijät, Suomen Helluntaikirkko ja Aikamedia Oy Raamatunlainauksissa on käytetty Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokouksen

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jesaja näkee tulevaisuuteen

Nettiraamattu lapsille. Jesaja näkee tulevaisuuteen Nettiraamattu lapsille Jesaja näkee tulevaisuuteen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Kirkollisvaalit 18. syyskuuta. Sinä valitset.

Kirkollisvaalit 18. syyskuuta. Sinä valitset. Kirkollisvaalit 18. syyskuuta. Sinä valitset. Ruotsin kirkossa on yli 7 miljoonaa jäsentä ja sen kantavana voimana ovat ihmiset, jotka haluavat osaltaan jakaa vastuuta ja kehittää ja muokata kirkon tulevaisuutta.

Lisätiedot

Ksenia Pietarilainen -keppinuket

Ksenia Pietarilainen -keppinuket Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo

Lisätiedot

Miksi tämä diasarja? Svebiliuksen katekismusta opetettiin Ruotsin Lapissa ulkoa vuodesta 1793 alkaen.

Miksi tämä diasarja? Svebiliuksen katekismusta opetettiin Ruotsin Lapissa ulkoa vuodesta 1793 alkaen. Miksi tämä diasarja? Piispa Olaus Svebilius on laatinut 1700-luvulla kattavan selityksen Lutherin katekismukseen. Se on hyvää luettavaa myös tänä päivänä. Se opetettiin ulkoa kaikille koko Skandinaviassa.

Lisätiedot

Kouluun lähtevien siunaaminen

Kouluun lähtevien siunaaminen Kouluun lähtevien siunaaminen Tätä aineistoa käytetään rukoushetkessä (ks. sen rakenne s. 9), jossa siunataan kouluun lähtevät. Siunaaminen toimitetaan keväällä tai juuri ennen koulun alkamista. Siunaamisen

Lisätiedot

Eira Paunu ~ Optima Magistra Vitae

Eira Paunu ~ Optima Magistra Vitae Eira Paunu ~ Optima Magistra Vitae Toimituskunta Lassi Karivalo Pirjo-Liisa Sillgren Merja Karivalo Tanja Nieminen Jyväskylä 2014 Jyväskylän Nuorten Naisten Kristillinen Yhdistys ry, 2014 Toimituskunta:

Lisätiedot

Mannerheim-luento. Pääjohtaja Erkki Liikanen Päämajasymposium 6.7.2012 Mikkeli. 6.7.2012 Erkki Liikanen

Mannerheim-luento. Pääjohtaja Erkki Liikanen Päämajasymposium 6.7.2012 Mikkeli. 6.7.2012 Erkki Liikanen Mannerheim-luento Pääjohtaja Päämajasymposium Mikkeli 1 Carl Gustaf Emil Mannerheim Suomen valtionhoitaja 12.12.1918 25.7.1919 Suomen tasavallan presidentti 4.8.1944 4.3.1946 Kuva: Museovirasto 2 Neljä

Lisätiedot

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011

q-toset Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja 6a-luokan lehti numero 2/2011 q-toset 6a-luokan lehti numero 2/2011 Kosken koulut 135 vuotta osa 2 entisten koululaisten haastatteluja Kirsi Jokela Mitä koulua kävitte? -Kävin Sorvaston koulua. Millaista siellä oli? -Tosi kivaa. Siellä

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa.

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa. JOULUN TUNNELMA Nyt joulun kellot näin kaukaa soi, joulurauhaa julistaa. Äänet hiljentyvät kaupungin ja on kiire jäänyt taa. Nyt syttyy tähdet nuo miljoonat jokaiselle tuikkimaan. Jälleen kodeissa vain

Lisätiedot

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi TEE OIKEIN Kumpi on (suuri) suurempi, Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) valoisampi kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) halvempi kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) helpompi

Lisätiedot

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko on Kehitysvammaliiton hanke, jossa leikkimielinen pehmohahmo vie eteenpäin tärkeitä viestintä- ja tunneasioita. Sammakko matkustaa

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

Kuka käyttää kirkon ääntä tänään? Esitelmä Kirkko myrskyn silmässä symposiumissa 25.2.2014 Joensuussa

Kuka käyttää kirkon ääntä tänään? Esitelmä Kirkko myrskyn silmässä symposiumissa 25.2.2014 Joensuussa MIKKELIN HIIPPAKUNNAN PIISPA Kuka käyttää kirkon ääntä tänään? Esitelmä Kirkko myrskyn silmässä symposiumissa 25.2.2014 Joensuussa Viime kesän kirkollisen keskustelun kuumentuessa Iltalehdessä oli 11.7.2013

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas

Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä kuningas Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

HÄNEN MAJESTEETTINSA KUNINGAS KAARLE XVI KUSTAAN PUHE SUOMEN TASAVALLAN PRESIDENTIN JUHLAPÄIVÄLLISELLÄ

HÄNEN MAJESTEETTINSA KUNINGAS KAARLE XVI KUSTAAN PUHE SUOMEN TASAVALLAN PRESIDENTIN JUHLAPÄIVÄLLISELLÄ HÄNEN MAJESTEETTINSA KUNINGAS KAARLE XVI KUSTAAN PUHE SUOMEN TASAVALLAN PRESIDENTIN JUHLAPÄIVÄLLISELLÄ 3. MAALISKUUTA 2015 Muutosvarauksin Herra Tasavallan Presidentti ja Rouva Jenni Haukio, Teidän Ylhäisyytenne,

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

Tehtäviä. Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha

Tehtäviä. Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha Saraleena Aarnitaival: Kirjailijan murha JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi

Lisätiedot

51 kg 67 kg 1. Jouni Järvinen Turun Teräs 1. Kalevi Kosunen Oulun Tarmo 2. Matti Rissanen Kemin Into 2. Arto Varinen Kuopion Riento

51 kg 67 kg 1. Jouni Järvinen Turun Teräs 1. Kalevi Kosunen Oulun Tarmo 2. Matti Rissanen Kemin Into 2. Arto Varinen Kuopion Riento TUL:N MESTARUUSKILPAILUT 14. 15.2.1970 LAHDESSA Lahden Kaleva 48 kg 67 kg 1. Jouni Järvinen Turun Teräs 1. Mauri Saarivaino Iisalmen Työväen Urheilijat 2. Hannu Miettinen Kuopion Riento 2. Jorma Pikkujämsä

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto

Isyyttä arjessa ja ihanteissa. KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Isyyttä arjessa ja ihanteissa KT Johanna Mykkänen & FM Ilana Aalto Mitä on tehty ja miksi? Tilannekatsaus tämän hetken isyyden tutkimuksen sisältöihin ja menetelmiin Tarkoituksena vastata kysymyksiin mitä

Lisätiedot

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014

Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto. Mwanza, Tanzania VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS. Nimikkohankeraportti 1/2014 VIKTORIAJÄRVEN ITÄISEN HIIPPAKUNNAN TYÖNTEKIJÄKOULUTUS Nyakaton Luterilainen Raamattuopisto Mwanza, Tanzania Nimikkohankeraportti 1/2014 Hankenumero 14106 115 Nyakato Luterilainen Koulutuskeskus perustettiin

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä?

I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Sisällys I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Kysymyksenasettelut ja lähteet 12 Venäjän-tutkimuksen vaiheita meillä ja muualla 21 Suomalainen Venäjä-tieto 24 Tapaus Aleksanteri-instituutti 32 Entä

Lisätiedot

KIRKKOHALLITUKSEN YLEISKIRJE Nro 32/2005 24.10.2005

KIRKKOHALLITUKSEN YLEISKIRJE Nro 32/2005 24.10.2005 KIRKKOHALLITUKSEN YLEISKIRJE Nro 32/2005 24.10.2005 HYVIÄ TÖITÄ! KIRKON UUSITTU REKRYTOINTIESITE ON ILMESTYNYT Kirkkohallitus on julkaissut Hyviä töitä maan ja taivaan väliltä! -rekrytointiesitteen uusittuna

Lisätiedot

Karj ala, sua ikävöin

Karj ala, sua ikävöin Karj ala, sua ikävöin Vuoksenrantalaisten muistojen kirja Toimittanut Tatu Vanhanen Julkaisija Vuoksenrannan pitäjäseura r.y. Sisältö Johdantoa muistojen kirjaan 13 Tatu Vanhanen Vuolteen varjossa 37 Arvi

Lisätiedot

SUOMALAINEN KASTE MALJA NÄYTTELY

SUOMALAINEN KASTE MALJA NÄYTTELY SUOMALAINEN KASTE MALJA NÄYTTELY 1 KASTE ON LAHJA Ylösnoussut Kristus antoi kirkolleen tehtävän: Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen

Lisätiedot

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi

Tehtäviä. Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi Sisko Istanmäki: Liian paksu perhoseksi JULKAISIJA: Oppimateriaalikeskus Opike, Kehitysvammaliitto ry Viljatie 4 C, 00700 Helsinki puh. (09) 3480 9350 fax (09) 351 3975 s-posti: opike@kvl.fi www.opike.fi

Lisätiedot

Kokemuksia Unesco-projektista

Kokemuksia Unesco-projektista Kokemuksia Unesco-projektista Puheviestinnän harjoitusten tavoitteet Kuuden oppitunnin mittaisen jakson aikana asetin tavoitteiksi seuraavia oppimis- ja kasvatustavoitteita: Oppilas oppii esittämään omia

Lisätiedot

Naantalin seurakunnan Laaja oppimäärä kirkolliseen vihkimiseen

Naantalin seurakunnan Laaja oppimäärä kirkolliseen vihkimiseen Naantalin seurakunnan Laaja oppimäärä kirkolliseen vihkimiseen Avioliiton merkitys Avioliiton esteiden tutkinta Vihkimisen varaaminen Tapaaminen papin kanssa Avioliittoon vihkiminen vai morsiusmessu? Häämusiikki

Lisätiedot

ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS

ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS ANNETAAN LAPSILLE LAPSUUS Kuullaan lapsen ääni Varhaiskasvatuksen kehittämissuunnitelma 2014 VAKE-työryhmä: Anne-Maria Ahlstedt Kirsi Marila Kirsi Risto Iiris Tornack Kuvat: kannessa ja sivuilla 3, 4,

Lisätiedot

TUOHITUN KYLÄYHDISTYKSEN KESÄRETKI 29.7.2012 SASTAMALAAN

TUOHITUN KYLÄYHDISTYKSEN KESÄRETKI 29.7.2012 SASTAMALAAN TUOHITUN KYLÄYHDISTYKSEN KESÄRETKI 29.7.2012 SASTAMALAAN Retki alkoi aamukahvilla matkan varrella, retkeläisiä oli 13. Kuljetuksesta huolehti Salon Tilausmatkojen oma julkkis, maailmanmatkaaja Jani, jonka

Lisätiedot

Väestökatsaus. Kesäkuu 2015

Väestökatsaus. Kesäkuu 2015 Väestökatsaus Kesäkuu 2015 Mikäli väestö kehittyy loppuvuodesta samoin kuin vuosina 2012-2014 keskimäärin, kaupungin väkiluku on vuoden lopussa noin 185 600. 185 000 184 000 183 790 183 824 183 000 182

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Risto Kaaja. Lääketieteellinen tiedekunta. Sisätautioppi

PROFESSORILUENTO. Professori Risto Kaaja. Lääketieteellinen tiedekunta. Sisätautioppi PROFESSORILUENTO Professori Risto Kaaja Sisätautioppi Lääketieteellinen tiedekunta 18.11.2015 Professori Risto Kaaja pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 18. marraskuuta 2015

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta Nettiraamattu lapsille Prinssi joesta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS 12-VUOTIAANA

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS 12-VUOTIAANA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS 12-VUOTIAANA Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja Juutalaiset pojat kävivät kotikaupunkinsa synagoogassa koulua 5-vuotiaasta

Lisätiedot

Jurkoja. SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ

Jurkoja. SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ Lähde: Pähkinälinnan läänin henkikirjat Inkerinmaalla henkikirjoja (manthals längd) on 1600-luvulla

Lisätiedot

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein.

Näiden tapahtumien jälkeen tuli keskustelua seurannut lainopettaja Jeesuksen luo kysyen Jeesukselta, mikä käsky on kaikkein tärkein. Mark.12:28-34: Muuan lainopettaja oli seurannut heidän väittelyään ja huomannut, miten hyvän vastauksen Jeesus saddukeuksille antoi. Hän tuli nyt Jeesuksen luo ja kysyi: "Mikä käsky on kaikkein tärkein?"

Lisätiedot

Paavalin seurakunta. Seurakuntaneuvosto

Paavalin seurakunta. Seurakuntaneuvosto 10.10.2012 1 (6) Paavalin seurakunta. Seurakuntaneuvosto Pöytäkirja Nro 7/2012 Kokousaika: Tiistai 28.8.2012 klo 18 Paikka: Paavalinkirkko, Kirkkoherranvirasto, neuvotteluhuone, Sammatintie 5, 00550 Helsinki

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jumalan. mies

Nettiraamattu. lapsille. Jumalan. mies Nettiraamattu lapsille Jumalan lähettämä mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939

RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (1. Joh. 4:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen. Rinnetie 10. 95420 Tornio. puh. 050 359 6939 RAKKAUS, ANTEEKSIANTAMINEN JA RUKOUS (:8) Hääjuhlan puhe Juha Muukkonen Rinnetie 10 95420 Tornio puh. 050 359 6939 s-posti: juha.muukkonen@gen.fi kotisivu: www.gen.fi Raamatunkäännös: KR 1933/38 JÄSENNYS

Lisätiedot

MARKKU ANTTI SAKARI SUMIALAN VIRKAAN ASETTAMINEN Porissa (Su 30.09.2007)

MARKKU ANTTI SAKARI SUMIALAN VIRKAAN ASETTAMINEN Porissa (Su 30.09.2007) Ryttylä 29. 09.2007 Matti Väisänen 1/6 MARKKU ANTTI SAKARI SUMIALAN VIRKAAN ASETTAMINEN Porissa (Su 30.09.2007) Kristuksessa rakas veljemme, Markku Sumiala ja läsnä oleva seurakunta, tervehdin teitä tämän

Lisätiedot

Nimien yleisyys Väestörekisterikeskuksen mukaan 2000-luvulla

Nimien yleisyys Väestörekisterikeskuksen mukaan 2000-luvulla Nimien yleisyys Väestörekisterikeskuksen mukaan 2000-luvulla (M = miehiä, N = naisia, S = Suomessa, Ulk. = ulkomailla; Nyk. = nykynimenä, Ent. = entisenä nimenä, Kuoll. = kuolleita po. nimisiä) Nämä yleisyysluvut

Lisätiedot

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa

Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa Ensimmäinen Johanneksen kirje 4. osa 1 opettaja- Isak Penzev 21.0.3.2013 Jatkamme Johanneksen kirjeen tutkimista. Tämä oppitunti kuuluu opetussarjaan, jossa me tutkimme Uutta testamenttia. Kun me tutkimme

Lisätiedot

KOUVOLAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2010 1(8) Seurakuntaneuvosto. Seurakuntakeskus, Savonkatu 40, kirkkoneuvoston sali

KOUVOLAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2010 1(8) Seurakuntaneuvosto. Seurakuntakeskus, Savonkatu 40, kirkkoneuvoston sali KOUVOLAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 5/2010 1(8) SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS Aika Tiistai klo 17.00 Paikka Seurakuntakeskus, Savonkatu 40, kirkkoneuvoston sali Jäsenet Gärdström Keijo pj. Aaltonen Pirjo jäsen

Lisätiedot

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Getsemane-niminen puutarha, yrttitarha Öljymäellä. b) Ajallinen yhteys

Lisätiedot

KESKUSTELEVA PSYKOLOGIA

KESKUSTELEVA PSYKOLOGIA KESKUSTELEVA PSYKOLOGIA Tulevaisuuden Ystävät ry Framtidens Vänner rf Tulevaisuuden Ystävät ry. - Framtidens Vänner rf. c/o Ismo Järvinen Kustaankatu 8 a A 23 00500 Helsinki Puh. (09) 773 2217 s-posti:

Lisätiedot

PL 57 00531 HELSINKI ESITYSLISTA p. (09) 2340 3600 SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS 4/2012

PL 57 00531 HELSINKI ESITYSLISTA p. (09) 2340 3600 SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS 4/2012 19.4.2012 1 (6) PL 57 00531 HELSINKI ESITYSLISTA p. (09) 2340 3600 SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS 4/2012 Kokousaika: Tiistai 24.4.2012 kello 18.00 Paikka: Kallion kirkon Kappelisali, Itäinen papinkatu 2. Käynti

Lisätiedot

3. 4.5.2011/18. Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011. Toimittanut eduskuntatiedotus

3. 4.5.2011/18. Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011. Toimittanut eduskuntatiedotus 3. 4.5.2011/18 Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011 EDUSKUNNAN VIIKKO Toimittanut eduskuntatiedotus SISÄLLYSLUETTELO Muuta.................... 41 MUUTA Tiistai 3.5.2011 Valiokuntien vaaleissa

Lisätiedot

Jesaja näkee tulevaisuuteen

Jesaja näkee tulevaisuuteen Nettiraamattu lapsille Jesaja näkee tulevaisuuteen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

Hyvä Sisärengaslainen,

Hyvä Sisärengaslainen, Hyvä Sisärengaslainen, Tervetuloa SLEY:n nuorisotyön sisärenkaan raamattukouluun! Tämän kevään kuluessa käymme läpi Johanneksen evankeliumin lyhyissä jaksoissa. Voit lähettää kysymyksiä, palautetta, esirukousaiheita

Lisätiedot

Fundamentalismi ja uskonnollinen terrorismi

Fundamentalismi ja uskonnollinen terrorismi Fundamentalismi ja uskonnollinen terrorismi Kimmo Ketola Kirkon tutkimuskeskus Joitakin havaintoja brittiläisistä terroristeista Etnisesti kirjava ryhmä Ei psykopatologioita Koulutustaso vaihteleva Eivät

Lisätiedot

Väestökatsaus. Heinäkuu 2015

Väestökatsaus. Heinäkuu 2015 Väestökatsaus Heinäkuu 2015 Turun ennakkoväkiluku oli heinäkuun lopussa 183975, jossa kasvua vuodenvaihteesta 151 henkeä. Elävänä syntyneet 1 159 Kuolleet 1 038 Syntyneiden enemmyys 121 Kuntien välinen

Lisätiedot

Me lähdemme Herran huoneeseen

Me lähdemme Herran huoneeseen Me lähdemme l Herran huoneeseen "Jumalanpalvelus - seurakunnan elämän lähde Keminmaan seurakunnan ja Hengen uudistus kirkossamme ry:n talvitapahtuma 23.-25.1.2009 Reijo Telaranta Ilo valtasi minut, kun

Lisätiedot

JUHA SEPPO. a r k k ipiispa n aika. Martti simojoki ii. Arkkipiispan aika

JUHA SEPPO. a r k k ipiispa n aika. Martti simojoki ii. Arkkipiispan aika JUHA SEPPO a r k k ipiispa n aika Martti simojoki ii Arkkipiispan W S O Y aika M a r t t i S i m o j o k i II JUHA SEPPO arkkipiispan aika M a r t t i S i m o j o k i I I W E R N E R S Ö D E R S T R Ö

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA 2 / 2012 13.3.2012 ---------------------------------------------------------------------------------------------------------

PÖYTÄKIRJA 2 / 2012 13.3.2012 --------------------------------------------------------------------------------------------------------- Seurakuntaneuvosto PÖYTÄKIRJA 2 / 2012 13.3.2012 --------------------------------------------------------------------------------------------------------- 13 TYÖALOJEN TOIMINTAKERTOMUKSET VUODELTA 2011

Lisätiedot

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku.

Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. Haavoittuvasta lapsuudesta ehjään aikuisuuteen seminaari 23.4.2014. Siirtolaisuusinstituutti, Turku. KT Merja Paksuniemi Verkostotutkija Siirtolaisuusinstituutti Yliopistonlehtori Lapin yliopisto Lapsuuden

Lisätiedot

LUTERILAISUUS TÄNÄÄN SCHMALKALDENIN OPINKOHTIEN VALOSSA

LUTERILAISUUS TÄNÄÄN SCHMALKALDENIN OPINKOHTIEN VALOSSA STI, 25.9.2013 DANIEL NUMMELA LUTERILAISUUS TÄNÄÄN OPINKOHTIEN VALOSSA TUNNUSTUSKIRJAT TUTUIKSI JOHDANTO - 1517 Lutherin 95 teesiä - 1530 Augsburgin tunnustus - 1537 Schmalkaldenin opinkohdat 1 JOHDANTO

Lisätiedot

KOUVOLAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2016 1(6) Seurakuntaneuvosto. Seurakuntakeskus, Savonkatu 40, kirkkoneuvoston sali

KOUVOLAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2016 1(6) Seurakuntaneuvosto. Seurakuntakeskus, Savonkatu 40, kirkkoneuvoston sali KOUVOLAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2016 1(6) SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS Aika Tiistai klo 17.00 17.47 Paikka Seurakuntakeskus, Savonkatu 40, kirkkoneuvoston sali Jäsenet, läsnä Gärdström Keijo pj. 31, poistui

Lisätiedot

Veikon toimituskunnat 1935-1975

Veikon toimituskunnat 1935-1975 Veikon toimituskunnat 1935-1975 1935-1936 Esko R. Joki Opettajamatrikkeli Veikko Itkonen 3330 Harri Wendelin 3319 Erkki Kario 3530 Eino Salmi 3283 Ola Österholm 3557 Kauko Pennanen 3347 Ukko Saraste 3473

Lisätiedot

JANAKKALAN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 5/2011 Kirkkoneuvosto 10.5.2011. Haapala Heikki jäsen. Kiukkonen Sirpa jäsen

JANAKKALAN SEURAKUNTA ESITYSLISTA 5/2011 Kirkkoneuvosto 10.5.2011. Haapala Heikki jäsen. Kiukkonen Sirpa jäsen Aika 10.5.2011 klo 17.00 - Paikka Turengin seurakuntakeskus Läsnä Riikonen Pekka puheenjohtaja Elo Veijo jäsen Haapala Heikki jäsen Kautto Kaisa jäsen Kiukkonen Sirpa jäsen Pihkala Isto jäsen Selinummi

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

Kuvia Me haapavetisten tapahtumista vuosilta 2000-2010

Kuvia Me haapavetisten tapahtumista vuosilta 2000-2010 Kuvia Me haapavetisten tapahtumista vuosilta 2000-2010 Me haapavetiset ry:n 20-vuotisjuhlat v.2000 Suomalaisella Klubilla Kunniajäsenet diplomeineen vas. Atso Saajoranta,Tapio Lehtiniemi, Martti Pokela

Lisätiedot

Matt. 17: 1-13 Pirkko Valkama

Matt. 17: 1-13 Pirkko Valkama Loisto yllättää Matt. 17: 1-13 Pirkko Valkama Matt. 17:1-3 1 Kuuden päivän kuluttua Jeesus otti mukaansa Pietarin sekä Jaakobin ja tämän veljen Johanneksen ja vei heidät korkealle vuorelle yksinäisyyteen.

Lisätiedot

Toimintakertomus kaudelta 2011 2012

Toimintakertomus kaudelta 2011 2012 Toimintakertomus kaudelta 2011 2012 Kauden kansainvälinen teema Kauden kansainvälinen teema oli Kuuntele sydäntäsi auttaaksesi muita RI presidenttinä toimi Kalyan Banerjee. Kokemäen rotaryklubilla oli

Lisätiedot

HANNU 60 vuotta. Yllätys onnistui. Voi teitä minkä teitte mulle!!

HANNU 60 vuotta. Yllätys onnistui. Voi teitä minkä teitte mulle!! TORNIO KÄRPÄT - JOKERIT 2.10.2012 RAKSILA HANNU 60 vuotta Yllätys onnistui Lätkäbussilaisten järjestämä yllätys Hannun merkkipäivän kunniaksi onnistui, vaikka aluksi tuntui mutkia tulevan matkaan, kun

Lisätiedot

Hallintoelin Kokouspäivä 24.11.2008 Sivu 1 SEURAKUNTANEUVOSTO. Paikka ja aika Keskustan srk-talo, takkahuone, 24.11. klo 17.15 20.

Hallintoelin Kokouspäivä 24.11.2008 Sivu 1 SEURAKUNTANEUVOSTO. Paikka ja aika Keskustan srk-talo, takkahuone, 24.11. klo 17.15 20. Hallintoelin Kokouspäivä 24.11.2008 Sivu 1 Paikka ja aika Keskustan srk-talo, takkahuone, 24.11. klo 17.15 20.00 Läsnäolevat jäsenet Posti, Timo khra, pj Erkkilä, Pentti jäsen Haukijärvi, Eino jäsen Hirvonen,

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA/ESITYSLISTA 1 SEURAKUNTANEUVOSTO 7 2008

LAPPEENRANNAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA/ESITYSLISTA 1 SEURAKUNTANEUVOSTO 7 2008 LAPPEENRANNAN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA/ESITYSLISTA 1 Aika Maanantai 1.12.2008 klo 16.15. 20.15. Paikka Seurakuntakeskus Koulukatu 10 B rippikoulusali Käsiteltävät asiat: 84 KOKOUKSEN AVAUS 85 KOKOUKSEN LAILLISUUS

Lisätiedot

LAPSI ON OSALLINEN. Kirkon varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

LAPSI ON OSALLINEN. Kirkon varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja LAPSI ON OSALLINEN Kirkon varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja KIRKON VARHAISKASVATUS ON Kristillisestä uskosta ja siihen liittyvistä arvoista nousevaa kasvatuksellista vuorovaikutusta Kasvatus- ja kastekumppanuutta

Lisätiedot

Kirjeen takana Reino Rinteen kaksi muistilappua Väinö Katajasta. h 3 07.05.1946 Reino Rinteen kirje Kustannusosakeyhtiö Arvi A. Karistolle.

Kirjeen takana Reino Rinteen kaksi muistilappua Väinö Katajasta. h 3 07.05.1946 Reino Rinteen kirje Kustannusosakeyhtiö Arvi A. Karistolle. 1 KANSIO H KUSTANNUSOSAKEYHTIÖ ARVI A. KARISTON KIRJEET REINO RINTEELLE h 1 19.04.1946 Reino Rinteen kirje Kustannusosakeyhtiö Arvi A. Karistolle. h 2 20.04.1946 Kustannusosakeyhtiö Arvi A. Karisto / Arvi

Lisätiedot

PL 57 00531 HELSINKI PÖYTÄKIRJA p. 09 2340 3600

PL 57 00531 HELSINKI PÖYTÄKIRJA p. 09 2340 3600 27.3.2014 1 (12) PL 57 00531 HELSINKI PÖYTÄKIRJA p. 09 2340 3600 SEURAKUNTANEUVOSTON KOKOUS 2/2014 Kokousaika: Tiistai 11.3.2014 kello 18.00-20.40 Paikka: Kallion kirkon Kappelisali, Itäinen papinkatu

Lisätiedot

USKOONTULON ABC. almondy.suntuubi.com

USKOONTULON ABC. almondy.suntuubi.com 1 USKOONTULON ABC 2 1. Tunnusta, että olet tehnyt syntiä ja tee parannus. Me olemme tehneet väärin, me olemme tehneet syntiä, olemme rikkoneet SINUA vastaan, kapinoineet ja poikenneet SINUN Käskyistäsi

Lisätiedot

Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s.

Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s. Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s. 1711 Liperin Vaivio, Mustola, k. 29.3.1781 Liperi. Pehr peri

Lisätiedot

KAIKEN MAAILMAN PÄÄOMAT,

KAIKEN MAAILMAN PÄÄOMAT, KAIKEN MAAILMAN PÄÄOMAT, LIITTYKÄÄ YHTEEN! Sosiaalinen pääoma maailmanvalloittajana Esitys Tilastokeskuksen asiakaspäivänä 10.10.2006 Tilastojohtaja Jussi Simpura Tähtiä kuin Otavassa poikia on Jukolassa,

Lisätiedot

LEMPÄÄLÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA k:nro 06/ 2014

LEMPÄÄLÄN SEURAKUNTA PÖYTÄKIRJA k:nro 06/ 2014 Kirkkoneuvosto Kokousaika: Tiistai 19.08.2014, klo 17.30 18.45 Kokouspaikka: Lempoisten seurakuntatalo Käsiteltävät asia 65 KOKOUKSEN AVAUS 66 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 67 PÖYTÄKIRJANTARKISTAJIEN

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi

TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi v TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi Lapset ja nuoret näkyviksi Kangasalan seurakunnassa info työntekijöille ja luottamushenkilöille v Mikä ihmeen LAVA? Lapsivaikutusten arviointi eli LAVA on

Lisätiedot

Puutiojärvi 16.1.2014

Puutiojärvi 16.1.2014 Puutiojärvi 16.1.2014 TAULU 1 I Lars Laakkonen, Drg. Torp., s. 1798, k. 17.4.1838 Kuopio Ryönä. Puoliso: 29.7.1827 Riistavesi Hedvig Hämäläinen, s. 1802. Brita Caisa Laakkonen, s. 20.3.1824 Kuopio Ristavesi.

Lisätiedot

K U U L U T U S. Joutsan seurakunnan kirkkovaltuuston kokous pidetään 8. päivänä tammikuuta 2015 klo 18.00 Joutsan seurakuntakodilla.

K U U L U T U S. Joutsan seurakunnan kirkkovaltuuston kokous pidetään 8. päivänä tammikuuta 2015 klo 18.00 Joutsan seurakuntakodilla. K U U L U T U S Joutsan seurakunnan kirkkovaltuuston kokous pidetään 8. päivänä tammikuuta 2015 klo 18.00 Joutsan seurakuntakodilla. Kokouksessa käsitellään seuraavat asiat: 1. Kokouksen avaus 2. Kokouksen

Lisätiedot

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina Tästä se alkoi Tiinan talli 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina 2 Tässä se kauan odotettu kirjoitus, mitä joskus vuosia sitten lupasin ja itse asiassa jo aloitinkin. Eli mistä kaikki alkoi. Vuosi -85

Lisätiedot

Kunniamerkit ja muut huomionosoitukset. Kirkkoherrojen kokous 3.10.2007 Kaarlo Kalliala Päivitetty 21.3.2015 Timo Tavast

Kunniamerkit ja muut huomionosoitukset. Kirkkoherrojen kokous 3.10.2007 Kaarlo Kalliala Päivitetty 21.3.2015 Timo Tavast Kunniamerkit ja muut huomionosoitukset Kirkkoherrojen kokous 3.10.2007 Kaarlo Kalliala Päivitetty 21.3.2015 Timo Tavast Huomionosoitusten ilo vaikkei innostuisikaan juuri siitä mitä saa, ani harvaa oikeasti

Lisätiedot

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE

RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE RAKKAUDELLE SÄÄNNÖT? NUORTEN AIKUISTEN SELITYKSIÄ AVIO- JA AVOEROILLE JA NIIDEN SEURAUKSILLE Anne Valkeapää Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämispäivät, Seinäjoki ESITYKSEN ETENEMINEN Tutkimustyön

Lisätiedot