Puheenjohtajan sana. - Kyllä, kyllä hän tulee, ei nyt päässyt, mutta huomenna. - Tottahan toki hän tulee, onhan hän luvannut, ei tänään mutta varmasti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Puheenjohtajan sana. - Kyllä, kyllä hän tulee, ei nyt päässyt, mutta huomenna. - Tottahan toki hän tulee, onhan hän luvannut, ei tänään mutta varmasti"

Transkriptio

1 Puheenjohtajan sana Lehden kontaktipalstalla hoikka kolmikymppinen nainen etsii tosiystävää nimimerkillä huomenna hän tulee. Ehkä ilmoituksen laatija tuntee ainakin nimeltä Samuel Becketin näytelmän: Huomenna hän tulee. Jos hän tuntee sen myös sisällöltä, nimimerkkiin itse asiassa kätkeytyy lähes epätoivon huuto. Ehkä hän ei siis tunne näytelmää. Sitä ei muistaakseni ole aivan viime aikoina esitetty, vaikka nobelistin työtä onkin. Näytelmä kertoo kahdesta laitapuolen kulkijasta, jotka ovat leiriytyneet yksinäisen, kuolleen puun juurelle loputonta illanharmaata tasankoa halkovan tien varteen. Siinä he oleskelevat, heittävät herjaa, pohtivat elämän menoa, kinastelevat, sopivat, kuluttavat aikaa. He odottavat tärkeätä henkilöä, Godotia. Tämän on määrä tulla heitä tapaamaan, tuoda heille jokin ratkaisevan tärkeä sanoma. Jostain kaukaa saapuu lähetti, joka ilmoittaa kohteliaasti: - Valitettavasti Godot ei tänään pääsekään tulemaan, mutta huomenna hän kyllä tulee. Sama toistuu ilta illan perään, oikeastaan koko näytelmässä kaikki onkin yhtämittaista iltaa, loputtoman kaamoksen tummaa hämärää. Taas ja taas viestintuoja vakuuttaa kohteliaasti ja kärsivällisesti: - Kyllä, kyllä hän tulee, ei nyt päässyt, mutta huomenna. - Tottahan toki hän tulee, onhan hän luvannut, ei tänään mutta varmasti huomenna. Kaksi laitapuolen kulkijaa odottaa odottamistaan. Elämä on täynnä odotusta ja pienen pientä jokapäiväistä askarointia. Siinäkö kaikki? Näytelmässä kaikki jää siihen. Ei ole alkua eikä loppua, on vain odotus. Ehkä se kertoo Becketin elämäntunnosta, ehkä monien muidenkin. Mutta entä myöhäissyksyn ja alkutalven, edessämme olevan adventin ja joulun viesti - Kristuksen kuninkaallinen tulo luoksemme? Se on äärimmäisen tärkeä, ja samalla vaikea asia. Onhan se jotain aivan muuta kuin yhden illan näytelmä hämmentävässä junnaavuudessaan. Onhan hoosiannaa laulettu, ihmisen syvin odotus lausuttu julki joka vuosi jo 1

2 kahden vuosituhannen ajan. Meillä taas on Lutherin sanoittama Enkeli taivaan painunut muutamassa vuosisadassa osaksi selkäytimemme syviä tuntoja. On helppo ymmärtää niitä, jotka eivät odota enää mitään tästä maailmasta, niitä, joiden uskonto on pakoa elämän loputtomasta, kärsimystäyteisestä kiertokulusta sen ulkopuolella olevaan täyttymykseen, nirvanaan. Pois tietämisen tuskasta - niin kuin kaipasi jo puolisentoista vuosisataa sitten Aleksis Kivi. Maailmasta ei silloin tarvitse etsiä enää toivon merkkiäkään, puhumattakaan sitten tulevan paratiisin sijaa. Jotkut tosin tuntuvat yhä uskovan, että tiede ja teknologia kykenevät sellaisen meille rakentamaan. Pelkään pahoin, että sekin on tuota Godotin odottusta. Ehkä monelle kristityllekin on tärkeämpää se, että pääsee uskon ja armon kantamana taivaaseen, ajan lyhyestä historiasta ikuisuuteen, kuin se, että Herra tämän maailman historiassa voisivat toteutua hyvät, jumalalliset suunnitelmat, että pahan valta heikkenisi ja hyvä vahvistuisi. Kun Kristus uskomme mukaan korotettiin taivaa-seen, muuttuiko silloin uskomme ja toivomme suunnaksi ajaton tuonpuoleisuus? Tuliko hän aikoinaan luoksemme vain kertoakseen, että hän noukkii meidät tähän kurjaan maailmaan eksyneet vuoron perään pois? Palaako hän enää millään tavoin ja missään muodossa tähän aikaan ja paikkaan? Onko tällä tulemisella enää mitään tekemistä ihmiskunnan historian kanssa? Kyllä sillä täytyy olla, tietenkin täytyy. Loppu ratkaisee alun. Jos niin ei tapahdu, ei alullakaan ole merkitystä, tai se jää yhdeksi ihmiskunnan turhista unelmista. Jos Kristuksen herruus, hyvyyden ja totuuden kuninkaallinen valta ei toteudu, joulu jää hylätyksi kuuseksi jäteastian taakse. Mitä minä odotan? Ovatko taas edessämme olevat adventti hoosiannoineen ja joulu enkeli-taivaan -virsineen sisäisen kaipauksemme kulttuurisia symboleja? Ei sellaisten toteutumista tarvitse erityisesti odottaa. Niiden merkit vyöryvät tälläkin kertaa ylitsemme yhtä varmasti kuin Becketin näytelmän sanansaattaja saapuu kituvalle ihmisyyden nuotiolle, mutta tuleeko Herra? 2

3 On tärkeämpi odottaa hyvyyden ja oikeuden kuningasta ja Herraa kuin kertomusta paimenista ja enkeleistä. Ilman hänen läsnäoloaan ne menevät ohitse taas ja taas särkyvänä unelmana. Ilman todellisen läsnäolon tuntua, ilman Pyhän Hengen herättämää uskoa minä en jaksa toivoa ja odottaa sitä, että kerran saan nähdä hänet - en vain taivaan kuninkaana, vaan myös tämän maan Herrana. Silloin en jaksa myöskään rakastaa - muuta kuin korkeintaan itseäni, säälittävällä, sisäänpäin käpertyvällä rakkaudella. Yritän kynnet verillä raapia maailmasta irti minkä saan, ja se on kauhistuttavan epätyydyttävän vähän. Mutta totuuden ja hyvyyden ja armon kuningas tulee varmasti huomenna, mutta nimen omaan siksi, että hän on jo tänään täällä. Hän tulee varmasti, sillä hän sanoo sisimmässäni: Olen tulossa! Näin sanoo Herra: - Armon hetkellä minä vastaan sinulle, pelastuksen päivänä minä autan sinua. Minä olen luonut sinut toteuttamaan sen liiton, jonka tein tämän kansan kanssa, jotta saattaisit ennalleen maan, jotta uudelleen jakaisit autioituneet perintömaat, jotta sanoisit vangituille: Lähtekää, ja pimeydessä viruville: Tulkaa valoon! Juha Pihkala 3

4 Hyvät sukulaiset! Vuosi on edennyt jo myöhäissyksyyn tai alkutalveen. Näinhän maa kiertää radallaan vuodesta toiseen. Tässä lehdessä on ennakkotietoa tulevasta sukukokouksestamme, joka pidetään Laajavuoressa ensi elokuun päivinä. Siellä tapaamme taas ja viitoitamme 50 vuoden ikään ehtineen sukuyhdistyksemme toimintaa. Juhlan alustava ohjelmarunko on jo lyöty lukkoon. Ilmoittautuminen tapahtuu lauantaina kello Varsinainen kokous alkaa kello 14. Juhlapuhujaksi saapuu dosentti Osmo Pekonen. Hänen aiheenaan on Euroopan sielu. Kokouksen jälkeen on tarjolla ohjelmaa, johon osallistumisesta kysymme teidän mielipidettänne. Sukuillallinen on vuorossa lauantaina kello 20. Sunnuntaina on sukujumalanpalvelus Jyväskylän kaupungin kirkossa kello 10, minkä jälkeen juodaan kirkkokahvit kirkon vieressä sijaitsevissa seurakunnan tiloissa. Sukujuhlaan ilmoittautumisten tulee tapahtua ensi kesäkuun 15. päivään mennessä. Ilmoittautumisia voi lähettää sitten tulevan vuoden puolella joko kirjeitse Tero-Paavo Varviolle osoitteeseen Kyläsepänkatu 8, Tampere tai sähköpostilla Omat nettisivut Suvullamme on omat nettisivut. Osoite on Sivuilla on sukuun liittyvää tietoa. Sinne tulee myös oma palkkisukukokouksen asioista. Käykää nettisivuilla, joilta löytyy myös mielenkiintoisia pakinoita. Suku on hankkimassa myös oman postimerkin, joka on tarkoitus saada myyntiin sukukokoukseen. Isännänviiri, sukukirjoja ja sukutauluja edelleen myynnissä. Niistäkin löytyy tietoa tästä lehdestä ja nettisivuilta. Sukulehti ja myös netti kaipaavat juttuja. Minkäänlaista uutiskynnystä ei ole. Juttuja voi lähettää postiosoitteeseen Heikki Gummerus Horsmatie 6, Kalajoki ja sähköpostilla Hyvää talvenalkua teille kaikille! Heikki Gummerus Kalajoki 4

5 Gummerus-Pihkala sukuyhdistyksen jäseneksi liittymisohjeet 5

6 Juha Kivinen Kotiseudun Sanomat Pian järjestettiin muistaakseni laskiaistiistaina oikein isot hiihtokilpailut, joihin saapui osanottajia naapuripitäjistäkin. Rovasti oli itse saapuvilla tässäkin tilaisuudessa, seurasi kello kädessä kilpailua ja piti puheen päättäjäistilaisuudessa, jossa palkinnot jaettiin. Palkinnot lienevät, nykyisiin verraten, olleet hyvin vaatimattomia. Pikkupoikain sarjassa jaettiin ruustinnan leipomia rinkeleitä ja niitä taisivat saada kaikki pojat. Tämä pappilan väen ja varsinkin rovastin osanotto urheilukilpailuun korotti suuresti niiden arvoa. Vanhat ihmiset sitä ehkä aluksi vähän ihmettelivät, että itse rovasti suositteli nuorisolle sellaista ajanvietettä. Mutta en luule, että kukaan sitä olisi paheksunut. Me, pappilan pojat ja minä niiden mukana, olimme tietysti hiihtämässä. Minä olin ollut koulumme parhaita hiihtäjiä, mutta en päässyt palkinnonsaajain joukkoon. Minua harmitti varsinkin se, että minut voitti eräs 65-vuotias ukko, joka juuri vähää ennen maaliintuloa sivuutti minut. Myöhemmin sain kuulla, että mies olikin vanha metsämies, joka silloin vieläkin talvisin ajoi takaa metsänotuksia. Kun sitten kesä tuli, järjestettiin myöskin yhteisiä uimaharjoituksia, jolloin minä uimamaisterina pidin paremmin puoliani kuin hiihtäjänä. Uimataito ei siellä ollut yhtä yleinen ja yhtä pitkälle kehittynyt kuin hiihtotaito. Urheiluharrastuksen avulla saatiin mukaan nuorisoa niihinkin kokouksiin, joita sunnuntaisin koululla pidettiin, ja nämä kokoukset herättivät niin paljon huomiota, että niistä tavalla tai toisella saapui tietoja Helsinkiin asti. Kun minä myöhemmin tulin Raittiuden Ystävien sihteeriksi ja selailin seuran vanhoja papereita, löysin minä niistä tiedonannon, että Pihtiputaalla oli vuonna 1896 ollut raittiusyhdistys. Mahdollista on, että joko rovasti tai minä tai ehkä molemmat olimme puhuneet myöskin raittiudesta noissa sunnuntaikokouksissa. Mutta itse emme silloin tienneet, että olimme perustaneet raittiusyhdistyksen. Eihän meillä ollut sääntöjä, ei valittuja toimihenkilöitä, ei pidetty kokouksista pöytäkirjaa, ei ollut jäsenluettelo- 6 Kotiopettajan muistelmia Pihtiputaan Pappilasta osa 2

7 ja eikä kannettu jäsenmaksuja. Eikä seuraavina vuosina Raittiuden Ystävien yhdistysluettelossa enää ollutkaan mitään mainintaa Pihtiputaan yhdistyksestä. Ilmeisesti sen jälkeen, kun pappilan pojat ja minä poistuimme Pihtiputaalta niitä kokouksia, joita raittiuskokouksina pidettiin, ei enää pidetty ainakaan siinä muodossa kuin keväällä ja kesällä vuonna Rovasti oli kyllä itse Granfeltin ystäviä ja piti itsestään selvänä, että ainakin papin piti olla raittiusmies. Mutta hänellä oli niin paljon varsinaisia virkatehtäviä, ettei hänellä ollut aikaa eikä voimia ruveta ylläpitämään mitään erityistä yhdistystä. Myöhemmin lienee eräs silloisista laulukuoron jäsenistä, talollisen poika Kankaan Eeti (Eeti Pasanen) perustanut varsinaisen raittiusyhdistyksenkin. Pihtiputaalla oli kyllä silloin toinenkin pappi, jo edellä mainittu pastori Gyllenbögel, mutta siitä huolimatta näytti kirkkoherralla olevan jatkuvasti työtä muinakin viikonpäivinä eikä vain sunnuntaisin. Sairaitten luona käytiin, milloin sitä pyydettiin, ja raamatunselityksiä pidettiin varsinkin ristiäisten ja häiden ym. perhejuhlien yhteydessä muuallakin kuin kirkossa ja kirkonkylän koululla. Joskus olin minäkin mukana kyytimiehenä. Erityisesti ovat mieleeni jääneet kinkerimatkat, joita 15/ päivätyssä kotiin lähettämässäni kirjeessä kuvailin seuraavalla tavalla: Nyt täällä on parastaikaa joka päivä tukkajuhlat (lukuset) milloin milläkin puolen pitäjää. Vaikka minä olin ensimmäistä kertaa lukuisilla, eivät housuni pahasti vavisseet, eikä siihen ollut syytäkään. Sillä kohta kun tultiin tuvan ovesta sisälle, niin talon poika, nuori isäntä, tuli kohteliaasti meitä vastaanottamaan ja vei palttoot ja kalossit kamariin. Suntio (unilukkari) ja Herra kanttorikin pokkuroivat ja viittasivat tulemaan istumaan pöydän taakse pappien penkkiin. Siinä sitten saatiin katsella, kuinka toinen toisensa jälkeen tuli lukemaan. Muutamat pelkäsivät, niin että ääni vapisi. Useilla vanhoilla miehillä, jotka olivat huonoja lukemaan oli, vaikka kyllä olivat tarkkasilmäisiä metsämiehiä, silloin vika silmissä, kun luku ei luistanut, eivätkä silmälasitkaan auttaneet. Kirkkoherran virkatehtäviin kuului myöskin kirkonkirjojen hoitaminen. Niistä oli annettava tarvittaessa papinkirjat ja muut viralliset todistukset, otettava vastaan kuolinilmoitukset sekä laadittava väestötilasto ja monet muut eri virastoille menevät tiedotukset. Sitä paitsi hän asianharrastuksesta merkitsi joka päivä muistiin tuulensuunnan, lämpöasteet ja sateen määrän sekä lähetti määräaikoina nämä tiedot luultavasti ilmatieteelliselle 7

8 keskuslaitokselle. Seurakuntalaisia varten lienee kyllä ollut varattu jokin viikonpäivä, jolloin kirkkoherra oli varmimmin tavattavissa. Mutta kun seurakunta oli niin laaja, ei kirkkoherra koskaan kieltäytynyt asiakasta vastaanottamasta, vaikka hän tuli jonakin muuna aikana kuin varsinaisena kanslia-aikana. Ja kun asiakkailla ei yleensä näyttänyt olevan kiirettä, kului näihin vastaanottoihin usein tuntikausia. Kerrankin saapui kansliaan eräs Sydänmaankylän isäntä ilmoittamaan emännän kuolemasta. Kuolinilmoitukset vaativat yleensä paljon aikaa, eikä se silläkään kerralla tapahtunut niin nopeasti kuin tavallisessa virastossa. Sillä siinä selviteltiin juurta jaksain vainajan sairaus ja kaikki muutkin perheen asiat. Rovasti lohdutteli ukkoa ja neuvoi, miten perunkirjoitus ja muut sellaiset asiat oli järjestettävä. Pois lähtiessään ukko kiitteli rovastia hyvistä neuvoista ja pani lopuksi pöydälle 3 markkaa sanoen: Siinä olis sitten se lehmä. Tämä lopputoimitus minua ihmetytti. Mutta ukon pois mentyä sain selityksen. Gummeruksen tullessa Pihtiputaan kirkkoherraksi oli siellä ollut hyvin ahdas aika. Sen tähden rovasti oli suostunut siihen, että köyhät talolliset saivat siitä lehmästä, joka vanhan palkkausjärjestyksen mukaan olisi isännän tai emännän kuoltua ollut annettava papille, maksaa 3 markkaa rahaa. Seuraus tästä sopimuksesta oli, että pian kaikki tilalliset tulivat niin köyhiksi, että maksoivat tuon lehmän hinnan 3 markkaa. Tästä älköön kuitenkaan tehtäkö sitä johtopäätöstä, että lehmän käypä hinta olisi ollut vain 3 markkaa. Tässä yhteydessä sopinee mainita, että rovasti Gummerus, jolla oli Helsingissä lääkäri-ystävä, oli itsekin synnynnäinen sisätautilääkäri, joka osasi antaa seurakuntalaisilleen myöskin ruumiillista terveydenhoitoa koskevia hyviä neuvoja. Usein niitä sairaustapausten sattuessa käytiinkin pappilasta hakemassa, kun pitäjässä ei ollut omaa lääkäriä, vaan lähin lääkäri asui Viitasaarella. Jo edellä mainittu lehmän hinta osoittaa, ettei rovasti Gummerus ollut varsin ankara saataviensa perimisessä, mutta ilmeisesti hän oli taitava maanviljelijä, vaikka minä, nuori ylioppilas, joka miltei koko ikäni olin elänyt kaupungissa, en sitä kyennyt arvostelemaan. Martti Gummerukselta olen kuullut, että v hänen isänsä tullessa Pihtiputaan kirkkoherraksi oli pappilassa peltoa ainoastaan 1 1/2 tynnyrinalaa, mutta vuonna 1895 oli peltoa jo 20 hehtaaria. Maanviljelyksen ohella harrasti Gummerus tietysti myöskin karjanhoitoa ja varsinkin hevosten kasvattamista. 8

9 Perheen toimeentulo ja hyvinvointi ei kuitenkaan riipu ainoastaan isännästä, vaan yhtä paljon emännästä, ja Pihtiputaan pappilassa oli, sen huomasin minä ja sen huomasi pian jokainen, joka jonkin aikaa vieraili talossa, sellainen emäntä, joka tosiaan kelpasi pappilan emäntäin esikuvaksi. Alma Maria Gummerus, joka kuten edellä on mainittu, oli papin tytär. Hänen isänsä oli ollut Karkun kirkkoherra Johan Henrik Nordlund ja äiti lienee ollut o.s. von Kothen. En muista tädin koskaan puhuneen vanhemmistaan, mutta joskus olin kuitenkin huomaavinani hänessäkin joitakin aristokraattisia piirteitä. Hän oli varmaan saanut samanlaisen kasvatuksen kuin säätyläisperheiden tyttäret yleensä, oli saanut oppia vieraita kieliä, hienoja käsitöitä ja pianonsoittoa. Sen lisäksi oli hän lukenut paljon kirjallisuutta, ei ainoastaan raamattua ja yleensä uskonnollista kirjallisuutta, vaan muutakin. Erityisesti häntä näyttää kiinnostaneen kristillisen kirkon vaiheet ja niitä koskeva kirjallisuus. Oliko hän saanut kirkkohistoriallisen harrastuksen Jaakko-pojaltansa, joka oli hänen lempilapsensa, vai oliko tämä perinyt saman harrastuksen äidiltänsä, siitä en uskalla mitään varmasti väittää. Pihtiputaan ruustinna oli taitava leipuri ja keittäjä, joka osasi valmistaa maukkaita ja ravitsevia ruokia niistä aineksista, joita kotitalosta oli saatavissa. Eräänä omituisuutena mainittakoon tässä se, että hän jostakin minulle käsittämättömästä syystä vihasi kaikesta sydämestään separaattoria ja väitti, että yhtenä syynä keuhkotaudin leviämiseen oli se, että voi ja maito vaihdettiin kahviin. Olipa sen asian laita miten tahansa, joka tapauksessa oli varmaan hyvin suuressa määrin hänenkin ansiotansa se, että Pihtiputaan kirkkoherran tuloilla voitiin elättää ja kouluttaa 11 lasta, joista tyttäret kävivät ainakin tyttökoulun ja pojat opiskelivat vielä pitemmälle niin että vanhimmasta pojasta Jaakosta tuli ensi professori ja sitten piispa, Alarikista samoin ja Lauri saavutti professorin arvon. Kaarlosta tuli eläinlääkäri ja Kurkijoen maanviljelysopiston lehtori sekä hevosjalostuksen tienraivaaja. Arvosta tuli postivirkamies ja lopuksi postihallituksen sihteeri, Martista tuli kuuromykkäin koulun opettaja, kansanedustaja ja maanviljelijä. Tyttäristä vanhin tuli sairaanhoitajaksi ja nuoremmat joutuivat naimisiin, Hanna insinööri Henrik Schwatzbergin kanssa, Reena insinööri K.V. Seinilän kanssa ja Katri asemapäällikkö Väinö Jalaksen kanssa. Tyttäristä oli silloin kotona ainoastaan Irene (Reena), josta jo edellä on mainittu. Hänen opetettavakseen oli uskottu perheen nuorin jäsen, Lauri- 9

10 poikanen, joka silloin oli vasta 7-vuotias. Mutta tämäpä ei tyytynyt vain Reenan opetuksiin, vaan halusi heti tulla myöskin minun oppilaakseni opiskelemaan latinaa niin kuin Arvo, Teppa ja Martti. Ja hänelle olikin annettava joka päivä pieni latinan läksy. Sitä paitsi hän pyrki yhdessä vanhempien veljien kanssa ottamaan osaa myöskin hiihto-, uinti- ja muihin urheiluharrastuksiin. Missä määrin hän näissä harjoituksissa jo silloin saavutti tuloksia, en enää muista. Muistan, että meistä tuli heti alusta alkaen hyvät ystävät ja on hän vielä myöhemminkin muistanut minua. Niinpä hän kerran antoi minulle oikein julkisen tunnustuksen pedagogisista ansioistani. Kun meillä sattui olemaan hallituspula, ja joka puolella esitettiin ministerilistoja, niin myöskin Tahko muistaakseni jossain urheilulehdessä julkaisemassaan humoristisessa kirjoituksessa esitti oman listansa, jossa minulle oli varattu joko sosiaaliministerin salkku, koska sosiaaliministeriön alaan kuuluivat mm. raittiusmiesten so. vesimiesten asiat, tai opetusministerin salkku, koska minä olin hyvällä menestyksellä opettanut hänelle uimataidon alkeet. Minun varsinaisia oppilaitani olivat kuitenkin vain Arvo, Alarik (Teppa) ja Martti ja ne olivat aluksi jonkin verran pidättyväisiä. Pojat halusivat ilmeisesti ensin nähdä ja koetella, mikä oli miehiään se uusi opettaja, joka oli nuorempi kuin aikaisemmat kotiopettajat, melkeinpä heidän ikätoverinsa. Arvo oli vain vuoden minua nuorempi, Teppa noin kolme vuotta ja Martti lähes kuusi vuotta nuorempi. Ensimmäinen tilaisuus, jossa opettajan pätevyyttä koeteltiin, oli pari kolme päivää minun tuloni jälkeen saunassa. Laude oli niin pieni, ettei sinne mahtunut kunnollisesti kylpemään enempää kuin kolme miestä kerrallaan, mutta meitä oli neljä. Kenenkä oli jäätävä pois? Huomasin heti, ettei minun sopinut tässä tilaisuudessa opettaja-asemaani vedoten etuilla, ja ehdotin sen tähden, että asia ratkaistaisiin sen mukaan, kuinka paljon kukin kestäisi löylyä. Olin kesäisin maalla ollessani usein ollut riihimiesten kanssa kylpemässä ja luulin löylykilpailussa pitäväni puoliani. En osannut aavistaa, millaisia löylymiehiä olivat oppilaani. Arvo kehotti meitä toisia nousemaan lauteelle ja rupesi löylyä heittämään ja heitti heti ensi kerralla niin paljon, että se minun mielestäni olisi jo hyvin riittänyt. En tahtonut sitä kuitenkaan toisille tunnustaa, vaan sanoin: Ethän sinä osaa oikein löylyä heittää. Annas kun minä tulen heittämään. Silloin Martti sanoi: Ei enempää, kyllä minä nuorim- 10

11 pana tulen alas. Niin hullu kylpee, että nahka lähtee. Tarkoitus oli saavutettu, eivätkä toisetkaan antaneet minun enää lisätä löylyä. Pojat olivat todenneet minun opettajapätevyyteni. Kun sitte tuli ensimmäinen hiihtokeli, lähdettiin hiihtämään. Minä olin silloin parhaimmillaan. Mutta pojat olivat myöskin hyviä hiihtäjiä, varsinkin Arvo. Emme kumpikaan kuitenkaan voittaneet, vaan olimme jotenkin tasaväkisiä, jolloin Arvo sanoi: Kyllä sinä latinassa ja matikassa voitat meidät, mutta etpä voita hiihtämisessä. Mies olet kuitenkin. Poikien kunniaksi mainittakoon, että he yleensä tekivät kovasti työtä, jotenka se, että heidän oli vaikea toimeen tulla tavallisessa koulussa, ei suinkaan johtunut huonopäisyydestä tai laiskuudesta, vaan heidän huonokuuloisuudestaan. Latinan ohella matemaattisia aineita, algebraa ja geometriaa niin paljon kuin vaadittiin, samoin fysiikan alkeita. Sen lisäksi varsinkin Teppa harrasti kemiaa, vaikka sitä ei tietääkseni silloin lyseossa luettu. Teppa käsitteli mm. kaikenlaisia happoja ja sen tähden hänen kaikissa vaatteissaan oli aina joitakin merkkejä hänen kemiallisista harrastuksistaan, ja jatkettuaan teknillisiä opintoja sekä kotimaassa että Amerikassa tuli hänestä paperiteknikko ja pahvitehtaan johtaja. Tepan kanssa minäkin innostuin kemian alkeita lukemaan. Fysiikassa kiinnostivat poikia kaikki kokeet. Me koetimme mm. laittaa puhelinyhteyden ullakkokamarin (minun huoneeni) ja poikien huoneen välille. Samoin suunnittelimme sähkölennätintä ja tutkimme Morsen aakkosia. Teppa oli sedältään, lehtori K.J. Gummerukselta, saanut joululahjaksi pienen höyrykoneen, niin me kaikki käsitimme sen niin, että meillä oli myöskin oikeus, jopa velvollisuuskin laittaa pieni höyryvene, vaikka sellainen työ ei kuulunutkaan lyseon oppimäärään. Yhdessä valmistimme pienen, tuskin kahta metriä pitkän veneen, johon kone asennettiin. Tarvittavat lisälaitteet saatiin Jyväskylästä. Vene valmistui lopullisesti vasta kesällä ja eräänä tyynenä heinäkuun iltana me lähdimme Kolimajärven kirkonkylän rannasta veneinemme pappilan kesäasuntoon Hiekanpäähän. Höyryvene oli niin pieni, ettei meistä kukaan mahtunut siihen, mutta meillä oli toinen pieni vene, johon itse menimme ja panimme höyryveneen sitä hinaamaan. Niin pääsimme aamulla varhain Hiekanpäähän. Täten oli Pihtiputaalla ensimmäinen kerta kuljettu höyrylaivalla Koliman yli, ja se oli sellainen merkkitapaus paikkakunnan liikennehistoriassa, 11

12 että siitä oli tietysti lähetettävä uutinen Jyväskylässä ilmestyvään Suomalaiseen. Kuten edellä kerrotusta näkyy, oli tämä Pihtiputaan kotikoulu monessa suhteessa tavallisista kouluista poikkeava. Ei esim. ollut varsinaista lukujärjestystä ja jos sellainen olikin, niin sitä ei ainakaan kovin orjallisesti noudatettu. Samaa ainetta, oli se sitten latinaa tai historiaa tai jotakin muuta ainetta, luettiin toisinaan yhtä mittaa koko päivä ja useampiakin päiviä, kunnes tultiin sellaiseen kohtaan, johon sopi pysähtyä, ja siirryttiin sitte johonkin toiseen aineeseen, jota taas samalla tavalla luettiin enemmän kuin yhdessä tunnissa saattoi ennättää. Rovasti oli sellainen humaaninen koulutarkastaja, joka ei ensinkään tahtonut sekaantua meidän työjärjestykseemme, kunhan vain työtä tehtiin. Minä olin tullut pappilaan kotiopettajaksi ja koetin suorittaa tehtäväni niin hyvin kuin taisin. Mutta minä en ollut ainoastaan opettajana, vaan samalla myöskin oppilaana elämänkoulussa. Minua pidettiin pappilassa aivan kuin perheen jäsenenä. Setä ja täti kohtelivat minua samoin kuin omia poikiansakin. Meillä oli yhteiset ilot ja surut. Olin lähtenyt Pihtiputaalle paitsi taloudellisista syistä myöskin siinä toivossa, että siellä oikein läheltä saisin tutustua papin toimintaan ja pappilan elämään ja molemmat toivoni toteutuivat. Pihtiputaalla olin tutustunut pappiin, jota suuresti kunnioitin esikuvaksi kelpaavana pappina, ja samalla pappilan emäntään, joka piti minusta suorastaan äidillistä huolta ja joka minun mielestäni oli juuri sellainen, kuin pappilan emännän pitäisi ollakin. Ja siellä minä myöskin tutustuin tulevaan opettajaani Jaakko Gummerukseen, joka sittemmin samoin kuin toinenkin opettajani Erkki Kaila on ratkaisevasti vaikuttanut minun elämäni kehitykseen. 12

13 Anna-Riitta Tunturi Käräjöintiä Hän kävelee Mummin kanssa Kampinkatua alas Annankadulle. Mummin korkeat, paksut korot kopisevat, heidän seuranaan ovat iltapäivän nuutunut aurinko ja raskaiden kuorma-autojen jatkuva virta. Ne eivät kuitenkaan voi enää olla sotakorvauslastissa, hän miettii. Ja niiden suuntana on Mechelininkatu, länsi. Hän kävelee Mummin kanssa Fredrikinkatua Töölön suuntaan. Toisin sanoen prinsessa ja hänen kamarineitonsa kävelevät. Mutta kesken kaiken prinsessalle tulee hätä. Nyt on sanottava kamarineidolle, että on nopeasti käännyttävä takaisin kotiin. Mutta kun kamarineito kuittaa tilanteen, jännite katoaa: - Mene kokonaan tuonne hiekoituslaatikon taakse, sinne ratamojen luo ja kyykisty vain. - Mutta kun kaikki näkevät minut, hän kiemurtelee häpeästä. - Hui hai, eivät ne nyt niin osaa juuri sinua katsoa, kun oikein olet siellä laatikon takana. Mummi vahtii tässä, niin kukaan ei huomaa sinua. Helpotuksen jälkeen hän vielä nostaa kurttuun menneet pitsipolvisukat, vilkaisee vasemmalle ja oikealle, ketään ei näy auringon paahtamalla kadulla, vain muutama pulu.. Ja kun prinsessa on palannut unelmiinsa, matka jatkuu käsi kamarineidon kädessä. Hiukan myöhemmin hän näkee itsensä valkokankaalla: Mummi vie elokuvateatteriin katsomaan Sissi nuorta keisarinnaa. Sitten hän ryhtyy taas bussinkuljettajaksi. Singerin pedaali on bussi ja pelikortit ovat ihmisiä, mustat kortit miehiä ja punaiset naisia. Tavallisten ihmisten keskellä on myös joku harva kuningas, prinssi, kuningatar ja prinsessa. Neliönmuotoisen takorautapolkimen kulmat ovat pysäkkejä, joilta matkustajat nousevat bussiin, seisomaan takorautakuvioinnin aukkoihin. Bussi liikkuu, edestakaisin, kunnes kuljettaja lyö jarrut päälle. Ihmisiä poistuu bussista ja uusia tulee tilalle. Mummi loikoo seslongilla, radiossa lähetetään ensin uutiset: Neuvostoliiton varapääministeri Anastas Mikojan on tehnyt sitä ja sitä, kertoo uutistoimisto Agence Fran- 13

14 ce-presse. Mummi lausuu perässä. Ja SKDL:n pääsihteeri Hertta Kuusinen on sanonut sitä ja sitä. Sitten lähetetään musiikkia. Mutta kun radio taas alkaa pajattaa, se pannaan kiinni. Musiikki on joko Mustalaisparonin alkusoitto tai Chopinin pianokonsertto tai Heino Kasken Preludi tai Joachim Raffin Gavatina tai Jules Massenetin Elegie tai Leevi Madetojan Elegia sinfonisesta sarjasta numero 4 tai Fritz Kreislerin Wieniläiskapriisi tai Lars Erik Larssonin Romanssi tai Toivo Kuulan Kolme satukuvaa, niistä se kolmas. Näitä kappaleita kuunnellessaan hän havahtuu muutaman sekunnin verran viipyilemään tuossa huoneessa, joko nurkassa ompelukoneen alle kumartuneena tai ikkunassa kyynärpäät valkoisella ikkunalaudalla, näkymänä Tennispalatsi, rakennuksen edessä iso nurmikenttä hiekkapälvineen, ja talon kohdalla kadulta alas kentälle lähtevät puuportaat, siellä aidattu lasten hiekkalaatikko, jota ympäröi pari nuorta koivua. Musiikki soi, ja hän tuntee, miten aurinko karehtii tällä kiiltävällä ikkunalaudalla, hellii yhä edelleen neljä- tai viisi- tai kuusivuotiasta, miten musiikki antaa aikuiselle juhlahetken, sen ikuisen iltapäivän, joka tulee aina jatkumaan näiden musiikkien välityksellä. Sitten Mummi laittaa löökisoosia. Hän on tilannut sitä. Kullankeltainen voi uiskentelee liemessä, ja on hankala saada perunakappale kinkunviipaleen kanssa haarukkaan. Sitten hän menee lasioviselle, harmaalle kirjakaapille, tarttuu Vaarin historiankirjaan ja availee sen suuria liitekarttalehtiä. Vaari (vai Ukki?) katselee häntä ankarana nurkasta lipaston päältä. 14 Eleonora ja Verna Gummerus n. vuonna 1900.

15 He juovat kahvia. Hän varoo öösaamasta kahviin liikaa maitoa. Mummi tarjoilee tipikakkuja, eikä hän siinä samalla yhtään krooki niitä, muuta kuin omaansa. Sitten äiti tulee neljän aikaan töistä. Hän pääsee vielä äidin ja Mummin kanssa Vanhankirkonpuiston hiekkalaatikolle ystäviä tapaamaan. Heitä ei ole paikalla, mutta puistonpenkillä istuu vanha setä, jolla on tulipunainen iso nenä. Hän tarkastelee ja ihmettelee sitä. Yhtäkkiä äiti ja Mummi tempaavat hänet mukaansa ja he poistuvat kiireen vilkkaa paikalta. Sitten hän lähtee äidin kanssa kotiin. Aurinko paistaa kirkkaasti. He kävelevät asemalle, jonottavat siniseen bussiin numero 52. Hän pyytää äitiä jälleen tämän estelyistä huolimatta istuutumaan rahastajan viereen. Sillä hänen on äidin sylistä käsin opeteltava tuleva ammattinsa. Hän seuraa silmä kovana rahastajan pienintäkin liikettä, kuinka tämä sormenpituisella pallopäisellä vivulla aukoo ja sulkee ovia, kuinka tämä pysäyttää auton antamalla kuljettajalle merkin, kuinka käskee kuljettajan uudelleen liikkeelle painamalla vihreän valon päälle, kuinka ottaa vastaan matkaliput, rei ittää ne, kuinka repii siirtolippuja eikä yhtään skreeppaa niitä, kuinka ottaa rahaa vastaan ja antaa rahasta takaisin. He tuntevat jo toisensa, äiti, hän ja rahastajat. Eikä kukaan matkustaja äidin pelosta huolimatta koskaan valita heidän vievän vanhusten- tai invalidipaikkaa. Hän on onnellinen, - hänelläkin tulee isona olemaan samanlainen kaunis tummansininen virkapuku, samanlainen rahastajan laukku ja suikkalakki vienosti lainehtivilla kiharoillaan, sellaisilla kuin äidilläkin on. Hän lukee miehelle tekstiään. Tultaessa Sissi-kohtaan mies parahtaa. Missä Mauno Kypenäinen on?, häneltä kysytään. Voi, voi, hän miettii, miksi enää ei ymmärretä dialektiikkaa? Hän päättää käräjöidä Mummin kanssa siitä, miksi heillä ei ole perintönä Joel Lehtosen Koottuja, ja lisäksi siitä, miksi Mummi ei ole kirjoittanut pienintäkään kertomusta, kuten esimerkiksi Maria Jotuni Arkielämän. Ensin hän katsoo Gustaf Feiringin Oulussa valmistamaa valokuvaa. Se on noin vuodelta Siinä Elli, Eleonora on 12 vuotta ja Verna Ingrid kahdeksan. Mummin hiukset on vedetty taakse, Vernalla on polkkatukka. Va ha di karana också mot Verna, - Mitä miehillä on myös 15

16 Vernaa vastaan? - kuului heidän äitinsä huoli tyttäristään, lentäväksi lauseeksi muuttunut. Mummin pärjäämistä avioliittomarkkinoilla siis joka tapauksessa epäiltiin. Kuinka niin?, hän kysyy. Mummi solmi vuotiaana avioliiton erään maanjako-oikeuden puheenjohtajan kanssa. Herää kysymys, oliko Vaari (vai Ukki? vai Paappa?) aikanaan lukenut Putkinotkoa, Juutas Käkriäisen ja Aapeli Muttisen henkistä taistelua maanomistuksesta? Sitten hän valitsee kellaristaan perinnöksi saamansa kenkälaatikollisen valokuvia ja postikortteja. Näitä on 187. Maisemakortteja ja rakennusaiheisia on 73, osoitteena Alajärvi, tai Täällä, tai Raaheen, Heinosen talo, tai Pyhäjoki, Pappila, Oulunlääni, tai Nikolainkaupunki, tai Ilmajoki, tai Waasa, tai Lappträsk, kirkonkylä. Ne lähetetään postivirkailijalle tai postinhoitajalle tai postimatamille, - Mummi työskenteli ennen avioliittoa postissa. Virallisia, täyteen kirjoitettuja postikortteja, poztovaja kartozkoja on 16, joulukortteja 40, pääsiäiskortteja 6, kukka- ja eläinaiheisia kortteja 11. Yksi kortti on Heinolasta Moskovaan, - Mummi opiskeli siellä keväällä 1914 venäjää. Sitten pino henkilöiden kuvia. Lapsikuvia on 7, satukuvia yksi, naiskuvia 6, kuvia seurustelevista 5, lähetetty kihlajaisaikana, yksi kuva kalastajasta ja yksi näyttelijättärestä kivikautisessa asussa. Ja sitten aikaansa kantaaottavat kortit: ensin Eugen Schauman ja labradorinnoutaja, , sitten Maammelaulun ensimmäinen säkeistö, ilman postileimaa, sitten Rumpali Larm, J. L. Runeberg, kuvittanut Albert Edelfelt, , sitten Kuoleva soturi: Eloa kosto tarkoittaa, mut hauta vihan sovittaa, , sitten Döbeln vid Jutas, kuvittanut Albert Edelfelt, , sitten kaksi korttia Ainosta ja Väinämöisestä, yksi kortti kahdesta kansallispukuisesta naisesta ja yhdestä miehestä. Ja vihdoinkin: kaksi korttia Suomineidosta auringonnousun aikaan korkealla järvien ympäröimällä kalliolla, siniristilippua kantaen, ja Näitäkö jotunit, onervat, ahot ja lehtoset yksinomaan saivat ja lähettivät? Pappilassa päämääränä oli: pojat ylioppilaiksi ja tytöille keskikoulu. Pappiloista naiset harvoin nousivat eturivin taiteilijoiksi tai tieteilijöiksi. Piti osoittaa nöyrää kiitollisuutta siitä, että oli katto pään päällä ja sai ylimääräisen herkkupalan jouluaamuna: pullaviipaleen ja kupillisen kahvia. 16

17 Mummi oli virkanainen: vielä yli kuusikymppisenä hänen toimensa virastossa muutettiin viraksi. Sitä hän ehti hoitaa pari vuotta ennen eläkevuosia. Mummi selviytyy näillä käräjillä voittajana. On tyytyminen tähän: Mummi ei ollut kirjailija eikä kirjallisuusihminen. Mummi selviytyy käräjillä nyt, ja tulee myöhemminkin selviytymään, kaikilla hänelle asetetuilla käräjillä. Tahkon kirje äidille kevättalvella Tahko kirjoitti äidilleen Jyväskylään, jossa tämä oli käymässä hoitajattarena toimineen Helmi- tyttärensä luona. Hyvä Alma! Mamma muistaa tuua minulle henkselit ja mamma muistuttaa Helmiä, että se ostaa minulle 20 pennin eestä sotamiehiä. Pitkänäperjantaina minä kävin Kumpulassa. Reena ei tahtonut mennäkään sinne, mutta minä otin Reenan palton ja panin sitte päälle ja loin kuivin ja panin sen päähän ja sitte sain sen lähtemään. Kivijärvellä hiihtokilpailussa sai Jalmari ensimmäisenä ja Eemeli 2 sen. Eemeli lähti niin myöhään, että se ei saanut ensimmäistä palkintoa. Lauri Gummerus 17

18 IN MEMORIAM Kaupungingeodeetti Sakari Sarsa Sukumme jäsen, kaupungingeodeetti, yli-insinööri Sakari Sarsa kuoli 26. marraskuuta 2007 Keravalla. Hän oli 81-vuotias, syntynyt 1925 Varkaudessa. Hänen sijoittumisensa Gummerus-Pihkalan sukuun on parhaimmin nähtävillä sukukirjan II osan taulusta Sakari 146. Sarsa Elämäntyönsä hän teki Keravan kauppalan ja sittemmin kaupungin kaupungingeodeettina vuodesta 1963 eläkkeelle siirtymiseensä 1988 asti. Työssään hän uudisti Keravan kauppalan kartoitusta. Hän oli pioneeri ilmakuvauksen pohjalta tehtävässä kaupunkikartoituksessa Suomessa. Aktiivisena maapolitiikan hoitajana hän kehitti aluerakentamisen periaatteita tasapuolisesti kaupungin keskustan saneerausrakentamisessa niin, että kaupunki maksoi alueen tontinomistajille saman maan yksikköhinnan riippumatta siitä, oliko alue kaavoitettu kerrostaloalueeksi, puistoksi tai katualueeksi. Sakari Sarsa toimi useissa maanmittausalan yhdistyksissä ja osallistui Keravan seurakunnan toimintaan muun muassa kirkkoneuvoston ja kirkkohallintokunnan jäsenenä. Sakari Sarsa oli innokas historian ja sukututkimuksen harrastaja. Hän kirjoitti isästään, rovasti Kustaa Sarsasta elämäkerran Kustaa Sarsa - Vakaumuksen mies ja sillanrakentaja. Hän myös kirjoitti lehtiin useita artikkeleita sukututkimuksesta. Paitsi kirjallista harrastusta, hän osallistui myös käytännössä sukuyhteyksien vaalimiseen erityisesti isänsä isän Kustaa Snellmanin jälkeläisistä koostuvan sukuhaaran puitteissa. Hän kokosi paljon materiaalia omasta sukuhaarastaan Gummerus-Pihkalan sukukirjaa varten. Hän toimi puheenjohtajana Gummerus-Pihkalan suvun sukukokouksessa Orivedellä Risto Sarsa Kirjoittaja on Sakari Sarsan poika, sukuyhdistyksen hallituksen jäsen

19 Poimintoja Kustaa Sarsan elämästä Isoisäni Kustaa Sarsa (sukukirjan taulu 144) toimi Varkaudessa ensin tehtaansaarnaajana 1920-luvulla ja myöhemmin kirkkoherrana aina kuolemaansa 1954 saakka. Hänellä oli tuolloisissa jännittyneissä oloissa pian kansalaissodan jälkeen harvinainen kyky ja mahdollisuus toimia sovittelijana ruukin johdon ja työläisten välillä. Kerron tässä hänestä erään tarinan, jonka kuulin isältäni Sakarilta, Kustaan pojalta. Kustaalla oli tapana kävellä Varkauden kaduilla ja jutella ihmisten kanssa. Eräänkin kerran hän jututti ojan kaivuussa ollutta naista, joka kuului paikkakunnan työväestön johtohenkilöihin. Kovan kommunistin maineessa olevana hänellä ei ollut asiaa tehtaan johtajien luo kertomaan työväestön ongelmista. Kustaa kuunteli häntä, ja huomattuaan, että jotkin asiat todellakin kaipaavat pikaista korjaamista, hän meni itse tehtaan patruunan juttusille. Omissa nimissään hän esitti patruunalle huolensa vakavista puutteista työläisten olosuhteista. Patruuna kuunteli, ja määräsi sitten nämä asiat korjattavaksi. Tämä tarina ei sisälly isäni omasta isästään tekemään elämäkertaan.1 Monta muuta juttua Kustaan elämästä tässä kirjassa kyllä on, muun muassa Yhteisvastuukeräyksen synnystä, jonka nimiehdotuksista Kustaan ehdotus voitti. Kirjassa on myös huolelliseen historiantutkimukseen perustuvaa sukuhistorian ja aikakauden olojen kuvausta Varkaudesta ja Kustaan nuoruuden maisemista Tampereen seudulta. Tätä kirjaa on vielä saatavissa Varkauden seurakunnasta. Risto Sarsa 1 Kustaa Sarsa vakaumuksen mies ja sillanrakentaja Kustantaja: Varkauden Seurakunta. 19

20 GUMMERUS-PIHKALA SUKUSEURAN SUKUKOKOUS Jyväskylä Alustava ohjelma Lauantai (Hotelli Laajavuori, Laajavuorentie 30) Ilmoittautuminen ja lounas Sukuseuran kokous Juhlaesitelmä Euroopan sielu (dosentti Osmo Pekonen) Sukuseuran vuosikokousasiat mm. hallitusten jäsenten valinta Opastettu kiertoajelu Jyväskylässä tai liikuntaohjelmaa hotellin lähimaastossa Ohjelmallinen juhlaillallinen Sunnuntai Jumalanpalvelus kaupunginkirkossa Päätöskahvit (Tietotalon ravintola, Kilpisenkatu 1) 20

21 ILMOITTAUTUMISLOMAKE SUKUKOKOUKSEEN Sukukokoukseen osallistuu (merkitse lukumäärä) aikuista 4 13-vuotiasta alle 4-vuotiasta Osallistumme sukukokoukseen lauantaina ja sunnuntaina vain lauantaina Yövymme hotelli Laajavuoressa (varaa majoitus itse mennessä) kyllä ei Tulemme Jyväskylään julkisilla kulkuneuvoilla omin kyydein Lauantaina osallistumme kiertoajeluun liikuntaohjelmaan Erityisruokavaliotarpeet (tarjottavat ruoat ovat vähälaktoosisia): Ilmoittajan yhteystiedot: Nimi: Osoite: Puhelin: Sähköposti: 21

22 22

23 23

24 24

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima

Nettiraamattu lapsille. Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible

Lisätiedot

Jeremia, kyynelten mies

Jeremia, kyynelten mies Nettiraamattu lapsille Jeremia, kyynelten mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Tämän leirivihon omistaa:

Tämän leirivihon omistaa: Tämän leirivihon omistaa: 1 Tervetuloa kesäleirille! Raamiksilla tutustumme Evankeliumin väreihin. o Keltainen kertoo Jumalasta ja taivaasta, johon pääsen uskomalla Jeesukseen. o Musta kertoo, että olen

Lisätiedot

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN

SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) SAARA SYNNYTTÄÄ POJAN Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Beersebassa. Siellä sekä Aabraham, Iisak

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta

Nettiraamattu. lapsille. Prinssi joesta Nettiraamattu lapsille Prinssi joesta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika

Nettiraamattu. lapsille. Tuhlaajapoika Nettiraamattu lapsille Tuhlaajapoika Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible for Children,

Lisätiedot

Herra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat.

Herra on Paimen. Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. Herra on Paimen Ps. 100:3 Tietäkää, että Herra on Jumala. Hän on meidät luonut, ja hänen me olemme, hänen kansansa, hänen laitumensa lampaat. Joh. 10:11 Minä olen se hyvä paimen. Joh. 10:11 Minä olen

Lisätiedot

Kouluun lähtevien siunaaminen

Kouluun lähtevien siunaaminen Kouluun lähtevien siunaaminen Tätä aineistoa käytetään rukoushetkessä (ks. sen rakenne s. 9), jossa siunataan kouluun lähtevät. Siunaaminen toimitetaan keväällä tai juuri ennen koulun alkamista. Siunaamisen

Lisätiedot

Prinssistä paimeneksi

Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) VAARAN MERKKI

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) VAARAN MERKKI Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) VAARAN MERKKI 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin c) Kertomuksessa esiintyvät henkilöt

Lisätiedot

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT

KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) KUNINKAAN POJAN HÄÄT JA SUURET PIDOT Tänään meillä on kaksi vertausta, jotka kertovat siitä, kuinka Jumala kutsuu kaikkia taivaan hääjuhliin. 1. Kertomuksen

Lisätiedot

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry

Outi Rossi JIPPII. Matkaan Jeesuksen kanssa. Kuvittanut Susanna Sinivirta. Fida International ry Outi Rossi JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa Kuvittanut Susanna Sinivirta Fida International ry JIPPII Matkaan Jeesuksen kanssa, 4. painos C Outi Rossi Kuvitus Susanna Sinivirta Fida International ry Kirjapaino

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Jumalan lupaus Abrahamille

Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo

Lisätiedot

Hyviä ja huonoja kuninkaita

Hyviä ja huonoja kuninkaita Nettiraamattu lapsille Hyviä ja huonoja kuninkaita Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

Menninkäisen majatalo

Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Menninkäisen majatalo runoja Menninkäisen majatalo Ari Ruokola Ulkoasu: R. Penttinen Kustantaja: Mediapinta, 2010 ISBN 978-952-235-224-8 Menninkäisen majatalohon, ovi auki aina on. Pääsee sinne

Lisätiedot

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa.

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa. JOULUN TUNNELMA Nyt joulun kellot näin kaukaa soi, joulurauhaa julistaa. Äänet hiljentyvät kaupungin ja on kiire jäänyt taa. Nyt syttyy tähdet nuo miljoonat jokaiselle tuikkimaan. Jälleen kodeissa vain

Lisätiedot

PIETARI KIELTÄÄ JEESUKSEN

PIETARI KIELTÄÄ JEESUKSEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) PIETARI KIELTÄÄ JEESUKSEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Jerusalemissa, temppelin lähellä, Ylimmäisen papin palatsin pihalla.

Lisätiedot

PÄÄSIÄISAAMUNA. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui: Jerusalemissa

PÄÄSIÄISAAMUNA. 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui: Jerusalemissa Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) PÄÄSIÄISAAMUNA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui: Jerusalemissa b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin Jeesus oli kuollut ja haudattu

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille

Nettiraamattu lapsille. Jumalan lupaus Abrahamille Nettiraamattu lapsille Jumalan lupaus Abrahamille Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Taivas, Jumalan kaunis koti

Taivas, Jumalan kaunis koti Nettiraamattu lapsille Taivas, Jumalan kaunis koti Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

Maanviljelijä ja kylvösiemen

Maanviljelijä ja kylvösiemen Nettiraamattu lapsille Maanviljelijä ja kylvösiemen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt)

Kaksi taakan kantajaa. (Pojalla raskas taakka ja tytöllä kevyt) Draama-Taakankantajat Kirjoittanut Irma Kontu Draama perustuu Raamatunjakeisiin: Fil. 4:6-7 Älkää olko mistään huolissanne, vaan saattakaa aina se, mitä tarvitsette, rukoillen, anoen ja kiittäen Jumalan

Lisätiedot

Jeesus parantaa sokean

Jeesus parantaa sokean Nettiraamattu lapsille Jeesus parantaa sokean Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta

Nettiraamattu lapsille. Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Nettiraamattu lapsille Jumala koettelee Abrahamin rakkautta Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children

Lisätiedot

MIKSI JEESUS KUOLI RISTILLÄ?

MIKSI JEESUS KUOLI RISTILLÄ? Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) MIKSI JEESUS KUOLI RISTILLÄ? 1. Kertomuksen taustatietoja a) Vieraat termit Synti on Jumalan käskyjen rikkomista. Raamattu nimittää sitä mm. laittomuudeksi,

Lisätiedot

Pietari ja rukouksen voima

Pietari ja rukouksen voima Nettiraamattu lapsille Pietari ja rukouksen voima Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box

Lisätiedot

Nehemia rakentaa muurin

Nehemia rakentaa muurin Nettiraamattu lapsille Nehemia rakentaa muurin Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA

JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS RUKOILEE GETSEMANESSA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Getsemane-niminen puutarha, yrttitarha Öljymäellä. b) Ajallinen yhteys

Lisätiedot

Kirkkovuosi. Kuva: Seppo Sirkka

Kirkkovuosi. Kuva: Seppo Sirkka Kirkkovuosi Adventti aloittaa kirkkovuoden. Ensimmäisenä adventtina lauletaan Hoosianna ja sytytetään ensimmäinen kynttilä, toisena toinen, kolmantena kolmas ja neljäntenä neljäs kynttilä. Adventti, Adventus

Lisätiedot

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna

Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Helatorstai Joh.17:24-26, Apt.1:6-9 lähtöjuhlan saarna Me juhlimme tänään Jeesuksen taivaaseen astumista. Miksi Jeesus meni pois? Eikö olisi ollut parempi, että hän olisi jäänyt tänne. Helposti ajattelemme,

Lisätiedot

Ksenia Pietarilainen -keppinuket

Ksenia Pietarilainen -keppinuket Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo

Lisätiedot

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle.

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. Hän rakastaa minua. Tietenkin minä rakastan häntä. Kyllä minä uskon, että hän rakastaa minua... Hänhän on vaimoni! Joskus hän sanoo sen ääneenkin. Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. On hyvä

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Daniel vankeudessa

Nettiraamattu. lapsille. Daniel vankeudessa Nettiraamattu lapsille Daniel vankeudessa Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jumalan. mies

Nettiraamattu. lapsille. Jumalan. mies Nettiraamattu lapsille Jumalan lähettämä mies Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Jesaja näkee tulevaisuuteen

Nettiraamattu lapsille. Jesaja näkee tulevaisuuteen Nettiraamattu lapsille Jesaja näkee tulevaisuuteen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2014 Bible

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri

Simo Sivusaari. Nuori puutarhuri Simo Sivusaari Simo Yrjö Sivusaari syntyi 26.10.1927 Vaasassa. Hän kävi kolmivuotisen puutarhaopiston ja on elättänyt perheensä pienellä taimi- ja kukkatarhalla. Myynti tapahtui Vaasan torilla ja hautausmaan

Lisätiedot

SANATYYPIT JA VARTALOT

SANATYYPIT JA VARTALOT SANATYYPIT JA VARTALOT nominatiivi Kuka? Mikä? Millainen? t-monikko Ketkä? Mitkä? Millaiset? vartalo genetiivi Kenen? Minkä? Millaisen? opiskelija opiskelijat opiskelija- opiskelijan pöytä pöydät pöydä-

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Vakaan uskon miehet

Nettiraamattu. lapsille. Vakaan uskon miehet Nettiraamattu lapsille Vakaan uskon miehet Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe

Copylefted = saa monistaa ja jakaa vapaasti 1. Käännä omalle kielellesi. Ilolan perhe Ilolan perhe 1 Pentti ja Liisa ovat Reinon, Jaanan ja Veeran isä ja äiti. Heidän lapsiaan ovat Reino, Jaana ja Veera. 'Pikku-Veera' on perheen nuorin. Hän on vielä vauva. Henry-vaari on perheen vanhin.

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa)

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009 Bible for

Lisätiedot

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net

Majakka-ilta 21.11.2015. antti.ronkainen@majakka.net Majakka-ilta 21.11.2015 antti.ronkainen@majakka.net Majakka-seurakunta Majakan missio: Majakka-seurakunta kutsuu, opettaa, palvelee, varustaa, lähtee ja lähettää! Majakan arvolauseke: Yhdessä olemme aivan

Lisätiedot

Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s.

Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s. Liperi_4 29.8.2014 TAULU 1 I Maria Laakkonen, s. 1694 Liperin Heinoniemi, k. 29.4.1765 Liperi. Puoliso: 8.8.1736 Liperi Petter Mustonen, s. 1711 Liperin Vaivio, Mustola, k. 29.3.1781 Liperi. Pehr peri

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. Kososten Sukuseura ry:n SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi on Kososten sukuseura ry. ja sen kotipaikkana on Savonlinnan kaupunki. 2. Yhdistyksen tarkoituksena on: 1) ylläpitää yhteyttä Kososten suvun jäsenten

Lisätiedot

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää.

MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. MILLOIN PARTITIIVIA KÄYTETÄÄN? 1. NEGATIIVINEN LAUSE o Minulla ei ole autoa. o Lauralla ei ole työtä. o En osta uutta kännykkää. 2. NUMERO (EI 1) + PARTITIIVI o Minulla on kaksi autoa. o Kadulla seisoo

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas

Nettiraamattu lapsille. Komea mutta tyhmä kuningas Nettiraamattu lapsille Komea mutta tyhmä kuningas Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2012 Bible

Lisätiedot

ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY

ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) ANTIOKIAN SEURAKUNTA SYNTYY 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka Ensin Pietari selostaa Jerusalemissa oleville veljille, että armo

Lisätiedot

Vainoajan tie saarnaajaksi

Vainoajan tie saarnaajaksi Nettiraamattu lapsille Vainoajan tie saarnaajaksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2007 Bible

Lisätiedot

Prinssistä paimeneksi

Prinssistä paimeneksi Nettiraamattu lapsille Prinssistä paimeneksi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: E. Frischbutter; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina

Tästä se alkoi Tiinan talli. 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina Tästä se alkoi Tiinan talli 8.6.1985 BLACK EDITION - tum0r Tiina 2 Tässä se kauan odotettu kirjoitus, mitä joskus vuosia sitten lupasin ja itse asiassa jo aloitinkin. Eli mistä kaikki alkoi. Vuosi -85

Lisätiedot

JOULUSEIKKAILU. -Aikamatka ensimmäiseen jouluun

JOULUSEIKKAILU. -Aikamatka ensimmäiseen jouluun JOULUSEIKKAILU -Aikamatka ensimmäiseen jouluun Näytelmä ensimmäisen joulun tapahtumista Israelissa. «Esitykset ja kuljetukset ilmaisia kaikille Kuopion kouluille ja päiväkodeille» Jouluseikkailu on alakoululaisille

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Jaakob, petturi

Nettiraamattu. lapsille. Jaakob, petturi Nettiraamattu lapsille Jaakob, petturi Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Kerr; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2011 Bible

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo

Nettiraamattu lapsille. Viisas kuningas Salomo Nettiraamattu lapsille Viisas kuningas Salomo Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for Children,

Lisätiedot

epostia Jyväskylän Versojen koteihin 2.12.2009

epostia Jyväskylän Versojen koteihin 2.12.2009 . (tulostettava pdf-versio) sivu 1(5) Itsenäisyyspäivän jumalanpalvelus Su 6.12. klo 16 Partiolaisten harjoitukset alkavat jo klo 15.15 Olethan silloin paikalla! Jyväskylän vapaaseurakunnassa (Puutarhakatu

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 25/52 www.luterilainen.com lapsille@luterilainen.com 13.5.

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) Luterilainen Kirkko 1. vuosi nro UT 25/52 www.luterilainen.com lapsille@luterilainen.com 13.5. Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(6) ARMOTON PALVELIJA 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Sillä, missä Jeesus tämän vertauksen kertoi, ei ole merkitystä. Mutta ilmeisesti

Lisätiedot

JEESUS TYYNNYTTI MYRSKYN

JEESUS TYYNNYTTI MYRSKYN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS TYYNNYTTI MYRSKYN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Missä kertomus tapahtui Genessaretin järvellä b) Ajallinen yhteys muihin kertomuksiin c) Kertomuksessa

Lisätiedot

Ehtoopalvelus lauantai ja aattoiltana maallikon laulamana

Ehtoopalvelus lauantai ja aattoiltana maallikon laulamana Ehtoopalvelus lauantai ja aattoiltana maallikon laulamana Pyhien isiemme esirukouksien tähden Herra Jeesus Kristus, meidän Jumalamme, armahda meitä. Aamen. Kunnia olkoon Sinulle, meidän Jumalamme, kunnia

Lisätiedot

Seurakunta vaikeuksissa

Seurakunta vaikeuksissa Nettiraamattu lapsille Seurakunta vaikeuksissa Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box

Lisätiedot

Ihmisen toivottomuuden alku

Ihmisen toivottomuuden alku Nettiraamattu lapsille Ihmisen toivottomuuden alku Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Byron Unger; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Tammy S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Alina Rukkila Tuottaja: Bible for

Lisätiedot

JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN

JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS ARMAHTAA AVIONRIKKOJANAISEN 1. Kertomuksen taustatietoja a) Kertomuksen tapahtumapaikka - pyhäkössä Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Suomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku Iso alkukirjain seuraaviin: nimet, maat, kaupungit Pieni alkukirjain seuraaviin: viikonpäivät, kielet, kuukaudet 1. Kirjoita sanat oikein: turku

Lisätiedot

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast KUOLEMAN KUNNIAKSI Pekka Ervast Oskar Merikanto Teoksen taustaa Tukholman kongressi 1913 ja Oskar Merikanto. Kuten lukijamme tietävät, pidetään ensi kesänä Tukholmassa

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme.

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. Etsi lehdestä vastaukset seuraaviin kysymyksiin: a) Mikä on lehden nimi? b) Mikä on lehden ilmestymisnumero? c) Kuka on lehden päätoimittaja? d)

Lisätiedot

Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi?

Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi? KERTAUSTEHTÄVIÄ WS 05/06 A Inessiivi, elatiivi, illativi, adessiivi, ablatiivi vai allatiivi? 1. Juha käy aina lauantaina (TORI). 2. Juna saapuu (ASEMA). 3. Olemme (HELSINKI). 4. (MIKÄ KATU) te asutte?

Lisätiedot

Hyvä Sisärengaslainen,

Hyvä Sisärengaslainen, Hyvä Sisärengaslainen, Tervetuloa SLEY:n nuorisotyön sisärenkaan raamattukouluun! Tämän kevään kuluessa käymme läpi Johanneksen evankeliumin lyhyissä jaksoissa. Voit lähettää kysymyksiä, palautetta, esirukousaiheita

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS 12-VUOTIAANA

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS 12-VUOTIAANA Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) JEESUS 12-VUOTIAANA Kuva taidegraafikko Kimmo Pälikkö 1. Kertomuksen taustatietoja Juutalaiset pojat kävivät kotikaupunkinsa synagoogassa koulua 5-vuotiaasta

Lisätiedot

Matt. 17: 1-13 Pirkko Valkama

Matt. 17: 1-13 Pirkko Valkama Loisto yllättää Matt. 17: 1-13 Pirkko Valkama Matt. 17:1-3 1 Kuuden päivän kuluttua Jeesus otti mukaansa Pietarin sekä Jaakobin ja tämän veljen Johanneksen ja vei heidät korkealle vuorelle yksinäisyyteen.

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Ensimmäinen

Nettiraamattu. lapsille. Ensimmäinen Nettiraamattu lapsille Ensimmäinen pääsiäinen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Lyn Doerksen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3

Lisätiedot

Jesaja näkee tulevaisuuteen

Jesaja näkee tulevaisuuteen Nettiraamattu lapsille Jesaja näkee tulevaisuuteen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Jonathan Hay Sovittaja: Mary-Anne S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.

Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Hyviä ja huonoja kuninkaita

Nettiraamattu lapsille. Hyviä ja huonoja kuninkaita Nettiraamattu lapsille Hyviä ja huonoja kuninkaita Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2013 Bible for

Lisätiedot

Nettiraamattu. lapsille. Seurakunnan synty

Nettiraamattu. lapsille. Seurakunnan synty Nettiraamattu lapsille Seurakunnan synty Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO Box 3 Winnipeg,

Lisätiedot

Me lähdemme Herran huoneeseen

Me lähdemme Herran huoneeseen Me lähdemme l Herran huoneeseen "Jumalanpalvelus - seurakunnan elämän lähde Keminmaan seurakunnan ja Hengen uudistus kirkossamme ry:n talvitapahtuma 23.-25.1.2009 Reijo Telaranta Ilo valtasi minut, kun

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Jeesus ruokkii 5000 ihmistä

Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Nettiraamattu lapsille Jeesus ruokkii 5000 ihmistä Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Janie Forest Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org BFC PO

Lisätiedot

Jumala pitää Joosefista huolen

Jumala pitää Joosefista huolen Nettiraamattu lapsille Jumala pitää Joosefista huolen Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: M. Maillot; Lazarus Sovittaja: M. Maillot; Sarah S. Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org

Lisätiedot

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015

MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA. Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 MIES JA NAINEN JUMALAN LUOMUKSINA Matin ja Maijan eväät Pekka Tuovinen, 15.11.2015 LUOMINEN 1) Raamattu kertoo kaiken olevaisen synnystä yksinkertaisen (entisajan) maailmankuvan puitteissa. 2) Raamatun

Lisätiedot

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ EI taipuu tekijän mukaan + VERBI NUKU/N EI NUKU (minä) EN NUKU (sinä) ET NUKU hän EI NUKU (me) EMME NUKU (te) ETTE NUKU he EIVÄT NUKU (tekijänä joku, jota

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ - 2 - Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas alkaa

Lisätiedot

Odpowiedzi do ćwiczeń

Odpowiedzi do ćwiczeń Odpowiedzi do ćwiczeń Lekcja 1 1. c 2. b 3. d 4. a 5. c Lekcja 2 1. ruotsia 2. Norja 3. tanskalainen 4. venäjää 5. virolainen 6. englantia 7. Saksa 8. kiina 9. espanjaa 10. Suomi 11. puolalainen 12. englanti

Lisätiedot

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA

12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12. kappale (kahdestoista kappale) FERESHTE MUUTTAA 12.1. Liian pieni asunto Fereshten perheessä on äiti ja neljä lasta. Heidän koti on Hervannassa. Koti on liian pieni. Asunnossa on vain kaksi huonetta,

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot