Kotiviesti. Varkauden seurakuntalehti Niin toisen täytyi kuolla...

Transkriptio

1 Kotiviesti Varkauden seurakuntalehti Niin toisen täytyi kuolla...

2 Luottamushenkilönä vaikutat! S. 4 kotiviesti Luttilan hautausmaa uudistuu 5 Heikki Kahila ja muistojen Varkaus 8 Sinä ristin tiellä 10 Pääsiäisen ruokakulttuuria 12 Pääsiäisen tapahtumat 13 Lukijalta 16 pääkirjoitus papin silmin Nätti juttu Olli Tynkkynen kirkkoherra Elämäni kolmas ja samalla hyvin todennäköisesti viimeinen piispantarkastus kirkkoherran roolissa on ohi. Piispa tarkasti meidät ja me tarkastimme piispan. Taisimme tarkastuksen päätteeksi olla suht tyytyväisiä toisiimme. Helmikuisesta viikonlopusta jäi hyviä muistoja. Perjantai-iltana (21.2.) vierailin piispan seurueen kanssa nuortenillassa kirjaston alakerrassa. Illan vastuuhenkilö puhallutti piispalle heti kättelyssä nollat, jonka jälkeen hyödynsimme pingispöytää. Piispa haastoi minut yhteen yhdentoista pisteen koitokseen. Johdin erää jo 8 6, mutta siinä vaiheessa alkoivat hälytyskellot soida päässäni: Ei liene kauhean viisasta kirkkoherralta voittaa oman hiippakunnan piispaa. Niinpä sitten loppuerä kulkikin niin, että piispa voitti sen Ja taas olimme kaikki tyytyväisiä. Minäkin melkein. Piispantarkastuksen päätteeksi seurakunnallemme jätettiin kehittämishaasteita. Nämä neljä jäivät sitten kotitehtäviksi : Seurakunnan tulee ryhtyä toimiin luottamushenkilöiden ja työntekijöiden keskinäisen vuorovaikutuksen ja luottamuksen vahvistamiseksi. Työntekijöiden johtosuhteissa, työnkuvissa ja työn tekemisen tavoissa tarvitaan vielä kirkastamista. Seurakunnan tulee ryhtyä toimiin, jotta yhteinen strategia läpäisee koko seurakunnan. Suuressa seurakunnassa tarvitaan kasvatuksen ja diakonian johtokuntien lisäksi myös yhteisen seurakuntatyön johtokunta tai muu vastaava johtokunta. Tässä vaiheessa mainittakoon, että itsenäisenä seurakuntana voimme vapaasti tehdä omat päätöksemme jokaisen haastekohdan suhteen. Selvää kuitenkin on se, että jokainen näistä neljästä haasteesta otetaan jo kuluvan vuoden aikana hallintomme käsittelyyn ja puntarointiin. Piispantarkastus päättyi juhlavaan messuun 23. helmikuuta. Upea kirkkomme onkin varsin passeli paikka juhlaville tapahtumille. Yllättävää kyllä, messuissa eli jumalanpalveluksissa viihtyvät lapsetkin. Tästä on osoituksena erään työtoverini lapsenlapsi, joka omien sanojensa mukaan tykkää käydä kirkossa. Kerran sitten työtoverini päätti ottaa asiasta selvää ja kysyi lapsenlapseltaan, miksi hän siellä kirkossa ja jumalanpalveluksessa viihtyy. Lapsi antoi veret seisauttavan vastauksen: No kun kirkossa hölmöt aikuiset kattoo mua niin nätisti. Ajatuksia herättävä vastaus! Pitäisiköhän meidän hölmöjen aikuisten opetella katsomaan lapsia ja myös toinen toisiamme nätimmin myös muualla kuin kirkossa? Vapahtaja itse on meitä tosi nätisti katsonut. Kristittyinä meidät haastetaan samanlaiseen katseeseen. Toivotan nättejä, kauniita katseita ja muutaman viikon kuluttua riemullista pääsiäistä! 2 Konfirmoitavan nuoren alba kätkee sisäänsä monia toiveita, haaveita ja ajatuksia. Näitä oman elämän peruspalasia voi peilata myös suhteessa uskoon ja riparilla opittuihin asioihin Aaltoja kirkossa Teksti: Pekka Päivärinta Kuva: Sanna Krook / Kirkon kuvapankki Siitä ei loppujen lopuksi ole kauaa, kun näin kirkossa hienoja aaltoja. Se oli sitä aikaa, kun haaveilin mopoista ja vauhdista. Olihan minulla jo Hopeasauma. Sen laihaa luurankomoottoria koetin huoltaa talvella. Keväällä kannoin koneen vielä lumista mökkitietä sylissäni perille. Pettymys oli suuri, kun 14-vuotiaan remonttimiehen jäljiltä kone vain jurisi oudosti eikä ottanut kierroksia. Lohduttavaa oli saada käyttöön parempikuntoinen Jupiter. Sen maalasin tyylikkään näköiseksi. Tämä peli kulki. Hieman raastoi sisikuntaa poliisin annettua minulle sakot, ei liiasta vauhdista vaan etujarrun toimimattomuudesta. Jarru korjattiin ja kisattiin monet kerrat kavereiden kanssa nopeimmasta kierroksesta luonnonpuiston reitillä. Mopoinnon keskellä tuli vastaan oma rippikouluni. Se oli päiväkoulu kaupungissa, mikä tuntui silloin omalta vaihtoehdolta. Rippikoulu päättyi kirkkojuhlaan ja väkeä oli koolla paljon. Siihen aikaan ehtoolliselle tultiin ja polvistuttiin pöytäkunnittain. Vanhempien ensimmäinen pöydällinen polvistui alttarille kuin meren aalto, oikealta lähtien. Aallon saavuttua vasempaan laitaan alkoi oikea laita nousta ylös, jälleen aallon tavoin. Laineet tasoittuivat viimein ja vanhemmat pääsivät osallisiksi Herran pyhästä ehtoollisesta. Kirkonpenkeissä saatettiin nähdä pieniä hymyjä. Omat rippijuhlani olivat pienet mutta lämminhenkiset. Mentiin mökille ja se oli siinä. Puhdas uusi valkoinen poolopaita ylläni ja lahjaksi saatu kultainen risti kaulassani poseerasin isäukon otteessa kuvan. Oltiin koolla omin joukoin kesän hiljaisuudessa. Mieleeni tulvii vieläkin tuon päivän merkillinen sisäinen lämpö ja hohde. Siinä täytyi olla mukana jotain ihan oikeasti taivaallista. Tänäkin vuonna monessa kodissa vietetään tai on jo vietetty oman lapsen suurta juhlaa toiveikkain ajatuksin ja sydämessä hiljaista rukousta, että Jumala siunaisi ja varjelisi omaa lasta tämän matkatessa kohti aikuisuutta. Eväitä omien elämänarvojen ja uskon löytymiseen ja vahvistumiseen, siitähän riparissa on kysymys. Rippilapsia alttarilla siunaavien kummienkin tehtävä uusiutuu. Rukousta ja muistamista tarvitsee nyt elämän aaltoja kohti suunnistava nuori ja myös hänen vanhempansa. Tahdotko Jumalan armon avulla osoittaa tämän uskon elämässäsi? Tämä konfirmaatiopäivän kysymys on aina ajankohtainen, koko elämän ajan. Se koskettaa juhlaansa viettävän nuoren lisäksi koko perhettä. Jumalan Jeesuksessa valmistama armo kantaa, se on joka aamu uusi ja siihen saa luottaa sellaisena kuin on, oli sitten nuori tai vanha. Mitä muistan omasta rippikoulustani? Sen, kun pappi käveli iloisen näköisenä luokseni ja kertauspaperia ojentaessa sanoi: Hyväksytty! Sarjassa seurakuntamme papit kertovat, miten seurakunta on mukana ihmisten arjessa ja tärkeissä vaiheissa syntymästä kuolemaan.

3 sana Ps. 43 : 5 Miksi olet masentunut, sieluni, miksi olet niin levoton? Odota Jumalaa! Vielä saan kiittää häntä, Jumalaani, auttajaani. Ylösnoussut Jeesus Kristus. Opetuslapsesi luulivat menettäneensä sinut kuoleman kalliohautaan. Heidän toivonsa valtakuntasi voitosta oli sammunut. Mutta sinä ilmestyit heille ja viritit heidän sydämiinsä ilon ja toivon liekin. Kirkasta itsesi meillekin sanassasi, kun uskomme tuli hiipuu ja toivon näköalat himmenevät. Kulje kanssamme ja jää luoksemme, jottei elämän tie katoaisi meiltä. Lupa luottaa, kutsu kiittää Hanna Ekola konsertoi Varkaudessa hiljaisella viikolla. Kuoppakankaalla kuullaan lohdullisia lauluja uskosta, toivosta ja rakkaudesta. Teksti: Krista Väisänen Laulaja ja lauluntekijä Hanna Ekolan elämässä toivo on kantanut syvän surun ja luopumisten hetkillä. Viiden lähiomaisen, viimeksi rakkaan Juha-puolison, kuolema ja surusta selviäminen kumpuavat uusissa lauluissa hieman yllättävästi kiitoksena. Laulajalle linkitys on kuitenkin selvä. Hänen mukaansa suru on aina rakkauden jatke; koemme surua, koska meitä on rakastettu ja olemme saaneet rakastaa. Ja kun huomaa rakkauden kestävän kuolemankin yli, löytää itsensä toivon lähteeltä. Toivon näkökulmia löytyy myös Raamatusta, joten pyysimme Hannaa vuoropuheluun muutaman jakeen kanssa. Hän repi minut maahan joka puolelta, niin että olin mennyttä, ja hän tempasi irti toivoni niin kuin puun (Job 19:10) Mieleeni nousee uusi lauluni Minun pimeäni lepää Sinun valossasi. Välillä tuntee olevansa niin syvissä vesissä, ettei jaksa nähdä toivoa. On lohdullista, että meillä on lupa näihinkin tunteisiin. Uskon ja toivon merkitys on siinä, että voimme luottaa Vapahtajan valon ympäröivän meidät silloinkin, kun olemme itse pimeässä. Olemme pimeämme kanssa turvassa Vapahtajan valon sisällä. Sitten kun pystymme suuntaamaan katseemme huomaamme, että Hän on ollut koko ajan odottamassa. Odota Jumalaa hiljaisuudessa, minun sieluni, sillä häneltä tulee minun toivoni (Ps. 39:7) Tämä kohta antaa täyden luvan luottaa: Ei ole mitään hätää. Odottaminen vaatii kuitenkin kärsivällisyyttä ja täytyy myöntää, että olen monesti huutanut ääneen Jumalan apua ja saanut sitä. Esimerkiksi viisi vuotta sitten, kun menetin äkisti puolisoni, olimme juuri valaneet uuden talomme perustukset. Sen lisäksi, että opettelin elämää ja työtä ilman Juhaa, olin kahden asunnon loukossa. Kun voimani olivat lopussa, sain raamatunkohdan: Vielä tulee aika, jolloin ostetaan viinitarhoja, peltoja ja taloja. Nopeasti tämän jälkeen syntyivät asuntokaupat. Tällaisia konkreettisia apuja olen saanut kokea muulloinkin. Tähän ikään mennessä olen myös suostunut salaisuuksiin. Minun ei tarvitse tietää elämän jokaisessa kohdassa, miksi jotain tapahtuu. Voin luottaa, että myös odotuksen ajat ja suru kuuluvat Jumalan suureen suunnitelmaan. Niin pysyvät usko, toivo ja rakkaus; mutta suurin niistä on rakkaus (1.Kor. 13:13) Saatoin Juhan rajan taakse sanoilla: Rakkaus on tärkein. Inhimillistäkään rakkautta ei tarvitse saatella hautaan, vaan se jää minulla suojaksi. Sanoihin kätkeytyy kuitenkin myös pääsiäisen tapahtumaketju ja iankaikkisen elämän näkökulma. Usko, toivo ja rakkaus synnyttävät yhdessä kiitosmieltä sydämeen. Ja Hän pelasti meidät niin suuresta kuolemanvaarasta, ja yhä pelastaa, ja Häneen me olemme panneet toivomme, että Hän vielä vastakin pelastaa (2.Kor. 1:10) Tämä on valtavan rohkaiseva! Saamme toivoa aina uudestaan eikä haittaa, vaikka toivo välillä katoaisi. Välillä tarvitsemme myös toisen pitämään yllä valon voimaa. Esimerkki tällaisesta inhimillisestä rinnalla kulkemisesta on Juhan kuolemaa seuraavalta päivältä, jolloin seisoin talomme perustuksilla yhdessä työmiesten kanssa. Kerroin heille, että tohon olis tullu kirjoittamishuone, jolloin yksi miehistä otti minua olasta kiinni ja sanoi vakavasti: Hanna, kyllä siihen tulee. Tämä oli äärimmäisen tärkeä, ensimmäinen toivon hetki, johon tartuin. Eikä toivo ole turha, sillä Jumala on vuodattanut rakkautensa meidän sydämiimme antamalla meille Pyhän Hengen (Room. 5:5) Pyhän Hengen läsnäolo lohduttajana on auennut minulle uudella tavalla omilla matkoillani. Toivo ja kiitollisuus eivät koskaan ole ihmiselle annettuja vaatimuksia vaan lahjoja, jotka saamme Pyhän Hengen kautta. Meidän ei ole pakko toivoa, mutta saamme vaikeissakin tilanteissa pyytää näitä asioita itsellemme. Valoa ja voimaa Hiljaisen viikon musiikkia Kuoppakankaan työkeskuksella maanantaina 14. huhtikuuta kello 19. Hanna Ekola on kiertänyt kirkoissa 20 vuoden ajan. Lauluillaan hän haluaa välittää kuulijoille lohdun ja toivon näköaloja.a. Kotiviesti

4 kirkonkirjat Kastetut Emilia Alexandra Tervo, Viivi Kaisu Anneli Vänskä, Venla Helmi Hannele Immonen, Minttu Maria Pakarinen, Konsta Atte Olavi Riehkalainen, Eelis Tuomo Severi Suhonen, Eeli Aleksi Myllynen, Samu Dimitri Oliver Porasmaa, Veera Ottilia Backman, Aada Linnea Nyyssönen, Aada Ida Adalmiina Boman, Minea Amelia Hele nius, Niclas Onni Petteri Leinonen, Elmo Veli Viljami Sepponen. Hautaan siunatut Suoma Kaarina Moilanen 85 v, Betty Else Irmeli Hentunen 67 v, Kari Sulo Juha Sepponen 67 v, Risto Tapio Paunonen 62 v, Miika Juska Albert Mannerto 37 v, Marjatta Teresia Lehtonen 91 v, Taimi Maria Hentunen 85 v, Liisa Inkeri Juutilainen 82 v, Leo Ilmari Hentunen 81 v, Helmi Maria Eronen 80 v, Vilho Erkki Hyvärinen 80 v, Hannes Antero Pasanen 79 v Joroisten seurakunnasta, Ritva Anneli Kinnunen 79 v, Mikko Juhani Kauppinen 77 v, Tommi Junttanen 45 v, Anni Kyllikki Rahkonen 91 v, Sirkka Liisa Sappinen 89 v, Maire Mirjam Soininen 85 v, Osmo Räsänen 78 v, Mikko Antero Ikonen 67 v, Soile Maarit Repo 45 v, Sirkka Lyydia Immonen 85 v, Marketta Kasper 82 v, Unto Sakari Rahikainen 70 v, Sinikka Sisko Margit Örnberg 68 v, Raimo Armas Immonen 67 v, Harri Kalevi Itkonen 64 v, Ilmari Mela 90 v, Jarmo Eino Antero Hallama 87 v, Salli Riikonen 85 v, Hannu Ilmari Mustonen 82 v, Timo Ossi Leppänen 78 v, Väinö Olavi Kilpeläinen 68 v, Seppo Juhani Kesäläinen 68 v, Martta Lyydia Itkonen 88 v, Rauha Mirjam Ollikainen 84 v, Iris Ellen Anneli Juutilainen 83 v, Seija Kaarina Pulliainen 68 v, Hannu Markku Mikael Reijonen 64 v. uutisia KIITOS ARKIENKELEILLE. Varkauden seurakunnan järjestämä Yhteisvastuun lipaskeräystempaus perjantaina 21. helmikuuta tuotti noin euroa. Diakoniatyö kiittää lämpimästi kaikkia tavalla tai toisella keräykseen osallistuneita. PUHTIA KEVÄTSIIVOUKSEEN. Onko nyt kevätsiivouksen aika ja tarpeetonta tavaraa lojuu nurkissa? Ei hätää, diakoniatyö ottaa vastaan kirpputorilleen puhtaita, ehjiä vaatteita, kodin tavaraa ja huonekaluja. Kirpputorin tuotto menee diakoniatyön avustusvaroihin ja sitä kautta apua tarvitsevien varkautelaisten avuksi. Lahjoitukset voi tuoda Kissakoskenkadulle kirpputorin aukioloaikoina kello 12 ja 15 välillä seuraavina tiistaina: 22. huhtikuuta sekä 6. ja 20. toukokuuta. Jos nämä ajat eivät sovi, soita diakoniatyöntekijä Pia Hosiolle ja sovi toinen aika. SEURAKUNNAN TÖITÄ JA TOIMIA. Kirkkoneuvosto on päättänyt palkata Sanna Ruotsalaisen määräaikaiseen laitossiivoojan työsuhteeseen vuoden 2014 loppuun asti. Jarmo Nykänen toimii puolestaan seurakunnan erityisammattimiehenä oppisopimuskoulutuksella vuoden 2016 maaliskuulle saakka. Seurakuntapalvelun toimistosihteerin tehtävä päätettiin vakinaistaa 1. toukokuuta alkaen. Tehtävää hoitaa Reijo Leppänen. MUUTTUVATKO MAAILMANUS- KONNOT? Maailman uskonnollinen kenttä on monista nopeista muutoksista huolimatta säilynyt varsin vakaana viimeisen kymmenen vuoden aikana. Kahden suurimman uskonnon, kristinuskon ja islamin, kannattajien prosentuaalinen määrä suhteessa koko maailman väestöön ei ole radikaalisti muuttunut. Näiden kahden uskonnon kannattajat muodostavat edelleen yhdessä maailman väestön enemmistön. Maailmanlaajuisesti kristittyjen ja muslimien määrä jatkaa kasvamistaan Kattavinta ja laajinta uskontotilastointia ovat jo kolmenkymmenen vuoden ajan tuottaneet ns. Barrettin tilastot. Niiden mukaan esimerkiksi vuonna 2007 maailman väestöstä kristityiksi laskettiin 33 prosenttia ja muslimeiksi 21 prosenttia. Vuoden 2014 vastaavat luvut ovat 33 prosenttia ja 23 prosenttia. Viimeisen sadan vuoden aikana muutoksen suunta on kuitenkin havaittavissa. Esimerkiksi vuonna 1900 kristittyjen määräksi arvioitiin 34 prosenttia ja muslimien määräksi 12 prosenttia maailman väestöstä. Muiden uskontojen kannattajien määrät jäävät kauaksi näiden kahden uskonnon kannattajien määristä. Määrällisesti laskettuina kolmen suurimman uskonnollisen ryhmän kooksi on esitetty nämä luvut: kristittyjä on maailmassa tällä hetkellä 2,4 miljardia(koko maailman väkiluku on 7,2 miljardia), muslimeja on 1,7 miljardia ja hinduja 1 miljardi. Elina Kuvaja kannustaa olemaan aktiivinen seurakunnan päätöksenteossa, vaikkei hallinto tuntuisi omalta jutulta. Kertokaa toiveistanne luottamushenkilöille ja kyselkää rohkeasti! Tätä työtä tehdään parhaiten yhdessä. Kirkon päättäjiksi kaivataan kaikenikäisiä Vasta avatulla seurakuntavaalit.fi -sivustolla yksi klikkaus riittää kertomaan kiinnostuksesta kirkon päätöksentekoon. Elina Kuvaja kannustaa kyselemään myös nykyisiltä luottamushenkilöiltä, millaista paikallinen vaikuttaminen on käytännössä. Edellisissä seurakuntavaaleissa 31-vuotiaana ehdolle asettunut Elina Kuvaja kiittää nelivuotiskauttaan luottamushenkilönä rikkaaksi ja kiinnostavaksi. Kirkkovaltuustossa ja kasvatustyön johtokunnassa vaikuttava Kuvaja nimeää luottamustoimen parhaiksi puoliksi keskustelevuuden ja yhdessä tekemisen. Meidän pitäisi hoitaa tehtävämme niin, että seurakunnan työntekijät voivat tehdä työtään hyvin ja kokea arvostusta. Sydäntäni lähellä ovat myös lapsiperheiden ja heikoimmassa asemassa olevien asiat. Nelilapsisen perheen äiti ja luokanopettaja on asiantuntija omalla alallaan samoin kuin muut luottamushenkilöt. Kuvaja pitääkin tärkeänä, että seurakunnan asioista päättävät eri-ikäiset ja erilaisista taustoista tulevat ihmiset. Kysymys on, miten löydämme ne toiminnot, jotka palvelisivat nuoria, työikäisiä ja niitä, joilla ei ole seurakuntaan vahvaa sidettä. Mitä se toiminta voisi olla, sen he tietävät kertoa parhaiten itse. Luottamustoimi antaa myös kokonaiskuvan seurakunnan toiminnasta ja mahdollisuuden vaikuttaa sen tärkeimpiin päätöksiin. Kuvaja päätyi vaaliehdokkaaksi kohtaamisten kautta. Ensin seurakuntavaaleista kerrottiin lapsen päiväkerhossa, sitten seurasi henkilökohtainen kutsu. Taustalta löytyi oma halu vaikuttaa ja olla mukana päätöksenteossa. Itsestäänselvyys ehdolle lähteminen ei kuitenkaan ollut. Pohdin, onko minulla tarpeeksi annettavaa. Nyt ajattelen, että kaikille on paikkansa ja rohkaisen katsomaan, olisiko seurakunnan hallinto oma juttu. Vaalivuotta pidetään kevään ja kesän aikana esillä seurakunnan toiminnassa, mutta kiinnostuneiden ei tarvitse jäädä odottamaan yhteydenottoa. Alkuun pääsee esimerkiksi seurakuntavaalit.fi-sivuston Asetu ehdolle -lomakkeella. Siinä voi kertoa, millaisia asioita haluaisi pitää esillä oman seurakunnan luottamuselimissä. Lomake toimii yhteydenottopyyntönä ja se välitetään kotiseurakuntaan ja nykyisille seurakunnassa toimivien ryhmien puheenjohtajille. Seurakuntavaaleista voi keskustella myös itselle tutun työntekijän tai nykyisen luottamushenkilön kanssa. Asetu ehdolle -lomake: seurakuntavaalit.fi Yhteyshenkilö Varkauden seurakunnassa: Ulla Siiskonen, p

5 Hygieniapassikoulutus seurakunnan vapaaehtoisille ja työntekijöille Seurakunnan vapaaehtoisia ja työntekijöitä kutsutaan maanantaina 12. toukokuuta kello hygieniapassikoulutukseen Kuoppakankaan työkeskukselle. Sonja Mäkkeli Itä-Suomen yliopistolta ohjaa opiskelua, joka päättyy hygieniaosaamistestiin. Tätä ennen käsitellään muun muassa sitä, mitä elintarvikehygieenisellä osaamisella tarkoitetaan, miten ruokamyrkytyksiä voi ehkäistä ja kuinka elintarvikkeita käsitellään hygieenisesti. Mukaan tarvitset mustekynän ja kuvallisen henkilöllisyystodistuksen. Ilmoittaudu koulutukseen Reijo Leppäselle, tai ja ilmoita samalla erityisruokavaliosi kahvitarjoilun vuoksi. Lisätietoja antaa diakoniatyöntekijä Pia Hosio, Koulutus on maksuton. Luttilan hautausmaan ilme raikastuu kolumni Teksti: Krista Väisänen Hemmotteluhetki kertoo vanhusten kunnioituksesta Teksti: Anne Toivanen Kuva: Krista Väisänen Viime vuonna Kuoppakankaan ikäihmisten kerhossa toteutettu Kierrätä Hyvää Varkaudessa -tapahtuma sai erittäin paljon hyvää palautetta. Tänä vuonna järjestetään pyynnöstä vastaavanlainen kansainvälinen iltapäivä, jossa luodaan vanhuksille hemmotteluhetkiä muun muassa niska- ja hartiahieronnalla sekä kynsien lakkaamisella. Vietnamilainen Truc Doan ystävineen valmistaa myös powerpoint-esityksen omasta kotimaastaan eli matkustamme tilaisuudessa myös ulkomaille ja kuulemme, miten vanhuksia siellä kohdellaan. Tapahtuman budjetti on nolla euroa. Annamme vanhuksille omaa aikaamme hemmotteluhetken merkeissä, kertoo iltapäivän tekijäkaarti. Tapahtuman tavoitteena on myös tutustuttaa vanhempia ihmisiä ulkomaalaisiin varkautelaisiin ja osaltaan hälventää mahdollisia ennakkoluuloja puolin ja toisin. Tilaisuutta ovat olleet ideoimassa myös seurakunnan diakoniatyöntekijä Ellen Väntti sekä Punaisen Ristin Varkauden osaston monikulttuuritoiminnan Anne Toivanen. Kansainvälinen iltapäivä, International afternoon Luttilan hautausmaa muuttuu lähiaikoina avarammaksi ja viihtyisämmäksi. Alueen kasvillisuutta uusitaan parhaillaan ja aita vaihdetaan vuoden 2015 aikana. Aitahanketta edistävässä työryhmässä ovat mukana kirkkoherra Olli Tynkkynen, hallintojohtaja Olli Siivola, kirkkoneuvoston ja -valtuuston jäsen Marita Rundelin sekä asiantuntijana seurakuntapuutarhuri Seija Kotilainen. Työryhmä on tutustunut kevään aikana eri vaihtoehtoihin ja esittää yksimielisesti, että Voimatien julkisivu aidataan ensi vuonna olemassa olevan metalliaidan mallilla. Muu alue ympäröidään maastossa polveilevalla pystylaudoitetulla puuaidalla ja vanha kuusiaita poistetaan Voimatien varrelta. Seija Kotilainen kertoo, että aidan uusimista on suunniteltu nykyisen metalliaidan perustamisvuodesta 2002 saakka. Hautausmaiden aitaus perustuu kirkkolakiin, jonka mukaan Luttilan aitaus on tällä hetkellä puutteellinen. Toteutusaika on luonteva myös siksi, että hautausmaalla tehdään parhaillaan muitakin parannuksia. Tuleva uusi kasvillisuus on niin kaunista, että sitä kelpaa katsella kauempaakin. Puuaita avartaa myös tilaa ja kauniit hautakivet sekä kynttilämeret pääsevät uudistuksessa oikeuksiinsa, listaa Kotilainen aitahankkeen hyviä puolia. Näkösuojan poistumista ei tarvitse pelätä, sillä hautausmaalle rakennetaan istutuksilla alueita, joilla voi istuskella ja muistella omaisia rauhassa katseilta suojassa. Hautausmaan nykyinen kuusiaita on monelle rakas. Arviolta 60-luvulla istutetut puut ovat kuitenkin osittain aukottuneet ja ylikorkean aidan kunnossapitokustannukset nousevat korkeiksi. Kuusiaita ei uusiudu vaurioiduttuaan, minkä vuoksi se on herkkä. Osittain aita on kuitenkin vielä äärimmäisen kaunis ja sitä säästetään osittain vanhan maankäsittelyalueen ympärillä, lupaa Kotilainen. Hanke etenee syyskesällä kirkkoneuvoston ja -valtuuston päätettäväksi, jonka jälkeen haetaan toimenpidelupa kaupungilta ja kilpailutetaan urakka. Työ aloitetaan vuonna 2015 ja se voidaan toteuttaa kahdessa erässä. Hankkeen konkreettisista toimista tiedotetaan lähempänä muun muassa hautausmaan porteilla. event Kuoppakankaan työkeskuksella keskiviikkona 23. huhtikuuta kello Kynsien lakkaus oli viime vuonna yksi suosituimmista hemmotteluhoidoista. Eläköön erilaisuus Teksti: Anne Toivanen, vapaaehtoistyössä monikulttuuritoiminnassa Punaisen Ristin Varkauden osastolla Kaikki erilaisia, kaikki samanarvoisia -kampanjassa puolustetaan jokaisen oikeutta olla oma itsensä. Toista ihmistä tulee kunnioittaa riippumatta hänen uskonnostaan tai uskonnottomuudestaan, ihonväristään, kielestään, painostaan, pituudestaan, äänekkyydestään tai hiljaisuudestaan. Vieras on kautta aikojen pelottanut niin yksittäisiä ihmisiä kuin kokonaisia kansoja. Ajatellaan, että on olemassa jotakin, joka uhkaa vallitsevia olosuhteita ja omaksuttua elämäntapaa. Se jokin edustaa usein vieraita tapoja, perinteitä ja käyttäytymismalleja. Tietämättömyys synnyttää pelkoa ja tunteen ylemmyydestä, jolloin oma elämäntapa koetaan muita paremmaksi. Tämä yhdistettynä ihmiselle varsin luontaiseen ennakkoluuloisuuteen voi pahimmillaan johtaa rasismiin. Oman ylemmyyden tunteesta on hirvittäviä esimerkkejä lähimenneisyydessä. Ennakkoluuloja tulee yleensä jatkuvasti lisää, ellei niitä tietoisesti yritä murtaa. Kampanjan tarkoituksena onkin kannustaa itsekutakin pohtimaan omia luutuneita ennakkoluuloja ja niiden vaikutuksia omaan käyttäytymiseen. Maahanmuuttajat ovat omalta osaltaan vaikuttaneet Suomen elintason kehitykseen, aivan kuten monet tuhannet poismuuttaneet suomalaiset esimerkiksi Amerikassa ja Ruotsissa. Hyvinvointia ja uutta syntyy vain silloin, kun erilaiset ihmiset, ajatukset ja kulttuurit kohtaavat. Kansainvälisyyden ja vuorovaikutuksen ansiosta suomalainen identiteettimme elää ja voi hyvin. Kotiviesti

6 nuoret Rippikoulun suosio säilyy Rippikoulun tavoittavuudessa ei ole tapahtunut muutoksia. Vuonna 2013 evankelis-luterilaisen kirkon rippikouluun osallistui 82,6 prosenttia eli vuotta täyttäneistä nuorista, mikä on saman verran kuin vuonna Yhä useampi liittyy myös kirkkoon rippikoulun yhteydessä. Vuonna 2013 rippikoulun yhteydessä seurakunnan jäseneksi liittyi 1295 henkilöä, mikä on 168 enemmän kuin vuonna Rippikoulun suosiota selitetään jatkuvalla kehitystyöllä, keskustelevuudella ja elämyksellisyydellä. Suosio näkyy myös isostoiminnassa, joka on yksi Suomen suurimmista nuorten vapaaehtoistyön muodoista. Vuonna 2013 isostoimintaan osallistui noin nuorta. Tulevana kesänä toteutuu ensimmäistä kertaa valtakunnallisia isosvaihtoja, eli halukkaat nuoret pääsevät isoseksi toiselle paikkakunnalle ja entuudestaan tuntemattomaan seurakuntaan. Tätä toimintaa hoitaa nuorten perustama Isoset ry. Mitä mielessä, nuori? Kotiviesti pyyhki toimiston pölyt jaloistaan ja suuntasi askeleensa Päiviönsaaren koululle mielessään kysymys: Mitä mielessä, nuori? Nuoret tarttuivat haasteeseen napakasti. Lehdessä on jo aiemmin esitelty oppilaiden ajatuksia esimerkiksi kuumista kirkollisista keskustelunaiheista. Tällä kertaa teemana on nuorten arki, koulunkäynti ja harrastukset. Mielipidepalsta on toistaiseksi viimeinen, mutta sivulla kuuluu jatkossakin nuorten ääni. Tietokonepelit muutakin kuin väkivaltaa Eetu Kettunen ja Dani Kauhanen, 8D Miksi aikuiset luulevat usein Grand Theft Autoja niin raaoiksi peleiksi? Koska niissä on aseita? Koska niissä on sivullisia? Koska peleissä voi ampua? Sekö on tämän kaiken takana? Pitäisikö peli tuomita sen takia, että siinä VOI tehdä pahaa, vaikkei olisi pakko? Mihin tämä kaikki kritiikki perustuu? Huhuihin? Ovatko nämä henkilöt itse edes pelanneet näitä pelejä, vai kuvittelevatko he niiden olevan niin raakoja? Esimerkiksi Grand Theft Auto 5:ssa on paljon muutakin kuin väkivaltaa. Pelaaja voi esimerkiksi joogata, pelata tennistä tai golfia. Myös metsästys, laskuvarjohyppääminen, maastopyöräily ja osakkeiden kanssa pelleily ovat pelin laajassa tekemisen kirjossa mahdollisia. Grand Theft Autot eivät ole pakollisia massamurhauspelejä, vaan niissä on paljon muutakin. Toivottavasti edes yksi aikuinen uskoisi, ettei peliä pidä tuomita sen mukaan, mitä kuulee, vaan kokeilla itse, ennen kuin alkaa kritisoida. Kännyköiden takavarikointi tulisi kieltää Lauri Kirjavainen ja Jesper Ikonen, 8 lk. Opettajat kieltävät usein nuorten puhelimen käytön oppitunnilla. Joskus opettajat takavarikoivat puhelimia jopa koulupäivän ajaksi, jolloin oppilaan mieliala menee alakuloiseksi. Voi käydä niin, ettei oppilas voi keskittyä seuraavilla tunneilla lainkaan tämän takia. Puhelimia ei mielestämme saisi takavarikoida, vaan oppilaiden pitäisi saada käyttää niitä silloin tällöin myös oppitunnilla. Kyllä nuoret saavat pitää välillä myös hauskaa, aina ei tarvitse vain opiskella. Mielestämme oppilaiden pitäisi myös saada tuntien välissä enemmän vapaa-aikaa kuin 15 minuuttia, sillä näin oppilaat jaksavat keskittyä tunneilla paremmin.. Aikaiset kouluaamut ahdistavat Roosa Ihalainen, Enna Holopainen ja Julia Pietikäinen, 8B Koulun alkamisaikaa pitäisi myöhäistää, koska nuoret menevät nykyisin yhä myöhempään nukkumaan esimerkiksi harrastusten tai läksyjen takia. Jos unet ovat jääneet liian lyhyiksi, nuoret ovat väsyneitä ja levottomia koulussa, eivätkä jaksa keskittyä opiskeluun. Myös myöhästymisten määrä vähenisi, jos ei pitäisi herätä kouluun niin aikaisin. Kouluruoka monipuolisemmaksi Janita Natunen ja Emma Mähönen, 8B Kun katsoo koulujen ruokalistoja, näkyvät samat ruuat taas seuraavilla viikoilla. Jokapäiväisen näkkärin lisäksi voisi olla useammin muutakin leipää sekä leivänpäällisiä ja joskus jälkiruokaa. Hei sinä varkautelaisnuori, jolla on sanottavaa ja sana hallussa: Tule toimittamaan Kotiviestin nuorten sivua yksin tai yhdessä kaverin kanssa! Työvälineitä ja vinkkiä saat tarvittaessa, mutta ideoinnin vapautta ei turhan tähden rajoiteta. Ilmoittele itsestäsi tiedottaja Krista Väisäselle facebookissa, lähetä postia krista.vaisanen@evl.fi tai soita Nopeimman ja nohevimman kanssa käydään keskustelut pullakahvien merkeissä. ;) Olisiko mahdollista, että kouluruokaa monipuolistettaisiin edes hieman? Vanhemmat eivät ehkä usko kouluruuan laatua, ennen kuin itse näkevät ja maistavat sitä. Heistäkin olisi varmasti kiva, ettei lasten tarvitsisi rynnätä heti koulusta tultua jääkaapille. Esimerkiksi Joroisissa kouluruokaan kuuluu lohkoperunoita, pihvejä, kepakoita ja erilaisia jälkiruokia. Miksi ei täällä? Ei kai Varkaus niin paljon köyhempi ole? 6

7 Kannatusta kristillisten perinteiden säilyttämiseksi kouluissa Kansalaisaloite.fi-sivulla on avattu aloite, joka kannattaa kristillisen perinteen vaalimista peruskouluissa ja lukiossa. Aloitteen mukaan suvivirsi, kristilliset joululaulut ja -kuvaelmat sekä seurakuntien aamunavaukset ovat osa tätä perinnettä, ja niiden tunteminen kuuluu sekä länsimaiseen kulttuuriin että maassamme asuvien yleissivistykseen. Perinteet ankkuroivat lapset elämää kannattaviin arvoihin. Eduskunnan tulee ryhtyä tarvittaviin lainsäädännöllisiin ja muihin toimiin, joilla varmistetaan niiden säilyminen kouluissa, sanoo aloitteen laatija, valtiotieteiden tohtori ja pastori Matti Helin. Aloitteen toinen laatija on kirkkoherra Teijo Peltola. Aloitteeseen on kertynyt lyhyessä ajassa pian 400 kannattajaa. Kannattajakeräys on voimassa saakka. kirkonpenkki Perhemessu on parhaimmillaan, kun lapset pääsevät osallistumaan juhlan onnistumiseen. Ymmärrettävästi kerrotut raamatunkertomukset sekä virret ja laulut voivat tukea myös perheiden kristillistä kasvatusta. Perhemessu äidin silmin: Lapsi saa näkyä ja kuulua Teksti: Leila Martikainen-Paatsola Kuva: Vesa Ranta / Kirkon kuvapankki Sunnuntai-iltapäivä Luttilan kappelissa noin 15 vuotta sitten. Olen perheeni kanssa perhehartaudessa. Raamatunkertomuksena on Viisi leipää ja kaksi kalaa. Arjapappi kertoo kuinka Jeesus oli puhunut, opettanut, parantanut sairaita ja lohduttanut ihmisiä koko päivän. Päivä oli kallistumassa iltaan, eikä ihmisillä ollut ruokaa mukanaan. Jeesus kehotti opetuslapsia hankkimaan ihmisille syötävää. Tuolloin Andreas ilmoitti Jeesukselle, että täällä on pieni poika, jolla on viisi leipää ja kaksi kalaa. Tuossa kohdassa penkistä lähtee liikenteeseen pieni, tuolloin 3-vuotias poikani, kädessään kori, jossa on leipää ja kalaa. Hän vie ne papille, joka kertoo, kuinka Jeesus otti eväät, kiitti niistä ja jakoi ihmisille. Niin tuli ruokituksi 5000 miestä sekä naiset ja lapset. Äitinä tuo kohtaus kosketti syvältä. Lapsi sai kokea olevansa osallinen perhehartauden toteutusta. Hänen osallistumishaluaan ja taitojaan arvostettiin ja haluttiin käyttää. Perheille suunnatuissa hartauksissa ja jumalanpalveluksissa olen arvostanut sitä, jos lapset ovat saaneet näkyä ja kuulua. Tällä en tarkoita vain sitä, että lapset juoksevat kirkossa ja kuuntelevat kuinka kirkossa kaikuu, vaan sitä, että heille annetaan erilaisia tehtäviä. Lapset osaavat sytyttää kynttilöitä, jakaa virsikirjoja ja ohjelmalehtisiä, kerätä kolehtia, lukea päivän tekstejä, laulaa, soittaa ja näytellä. Aika pienillekin löytyy tekemistä aikuisten avustamana. Perheille suunnattuun jumalanpalvelukseen on ollut joskus työlästä lähteä. Sunnuntaiaamu ja kello 10 eivät ole olleet otollisin aika ainakaan meidän perheessä silloin, kun lapset olivat ihan pieniä. Vauvan kanssa valvotun yön jälkeen olen mieluusti köllötellyt sohvalla ja kuunnellut jumalanpalvelusta radiosta tai katsonut televisiosta. Iltapäivällä järjestettyihin jumalanpalveluksiin on ollut helpompi lähteä. On ollut mukava mennä kirkkoon, kun kaikessa toiminnassa on pyritty ottamaan huomioon perheet ja myös pienet lapset. Tuolloin olen tuntenut olleeni tervetullut ja huomioon otettu. Perheille suunnattuihin kirkkoihin osallistuminen on ollut mielestäni helppo ja hyvä tapa toteuttaa kristillistä kasvatusta. Lapsi saa kuulla raamatunkertomuksia ymmärrettävällä tavalla, oppia virsiä ja lauluja. Hänellä on mahdollisuus osallistua ehtoolliselle tai tulla siunatuksi. Joskus raamatunkertomus on avautunut paremmin itsellekin perhemessussa. Varsinkin mikkelinpäivän, adventin, joulun ja pääsiäisen perhekirkot ovat olleet perheellemme tärkeitä etappeja kirkkovuodessa. Perhekirkkoihin osallistuminen oman perheen kanssa vähenevät pikku hiljaa, kun perheen nuorimmaista ei aina saa houkuteltua mukaan. Tulevaisuudessa perhekirkkoon tulee varmasti lähdettyä Inkakummitytön kanssa. Juttusarjassa esitellään messua eri näkökulmista, seurakuntalaisten kertomana. Kotiviesti

8 Varkaudessa valmistettu Heikki Kahila muistetaan muun muassa uutistenlukijana, juontajana sekä tanssi- ja musiikkimaailman monitoimimiehenä. Kiinnostusten alkujuuret kaivautuvat kuitenkin lapsuus- ja nuoruusvuosien Varkauteen. Mitä muistoja kaupunki miehessä herättää? Teksti: Heikki Kahila Kuva: Liisa Takala Sari Tamminen määritteli minut mieleen jäävästi tehdessämme Kesäillan valssi -viihdesarjaa: Heikki on lisenssillä Varkaudessa valmistettu stadin kundi. En kiistä luonnehdintaa, se on lähes koko totuus identiteetistäni yhteen lauseeseen puserrettuna. Mutta tuo varaus. Se sisältää kasvuni juuret ja ruokamullan Varkauden kauppalassa; yhden Ahlström-nimisen sammon ympärille rakentuneessa tehtaiden piippujen keskittymässä, jonka asukkaiden toimeentulon ja turvallisuuden takasivat kaksi tekijää: tehtaiden koskaan päättymätön humina ja se rahan haju. Sellainen oli minun Varkauteni. Tuota Varkautta ei enää ole. Vuosi vuodelta se on mielessäni etääntynyt yhä kauemmaksi Muistojen Kultalaan. Kirjoittaessani kirjaani Ääneen elettyä jouduin avaamaan sinne johtaneita ja jo suljetuiksi luulemiani ovia. Monta jo ammoin unohtuneeksi uskomaani elämänkokemusta muuttui lauseiksi kirjani lehdille. Muisto johti toiseen, kolmanteen, ne ketjuuntuivat ja täyttivät mieleni. Niistä tuli kirjani alkuosaa hallinnut tunnetila, joka sitten purkautui Varkaus-tarinoiksi. Lapsuuteni Varkaus oli väestöltään monikerroksinen yhteiskunta, eikä kerrosten väliin silloin juuri siltoja rakenneltu. Käydystä luokkasodasta ei ollut 1940-luvun lopulla kulunut kolmeakymmentä vuottakaan; näkijät ja kokijat olivat vielä elossa. Paikallinen punaisiin kohdistunut Huruslahden joukkoteloitus oli edelleen avoin yhteiskunnallinen haava. Kauppalan värikartalla oli myös vahva sinivalkoinen laitansa: lakkautetun suojeluskunnan jäsenet, hävityn sodan juoksuhautoihin henkisesti jääneiden reserviupseereiden neuvostovastaisuus ja eri koulujen opettajien vankka isänmaallisuus. Suomenruotsalaisella pääomalla perustettu suurteollisuus toi Varkauteen ne herrat ja hurrit. Suomenruotsin puhuminen erotteli sitten yhteiskunnan ylähyllylle kuuluvat jyvät tavallisista Ahlströminkatua tallanneista ihmisakanoista, yhtiön työläisistä. Lapsuuteni Varkaudessa eriarvoisuuden ongelmat ilmenivät monin tavoin. Me tehtaiden tuntuman puutaloissa asuneet pikkupojat tasoittelimme niitä käymällä kivisotia hurrikakaroita vastaan Kirkonpellolla. Nuo vastakkainasettelut ja yhden kesän mittaiset työt punavanki Leinosen kanssa avasivat osaltani monta sellaista ikkunaa, joissa ei ollut sinivalkoisia puitteita. Jos olisin joutunut elämään tähänastisen vaellukseni ilman musiikkia, minusta olisi muokkautunut aivan toisenlainen Heikki. Musiikki on vienyt minua moniin suuntiin ja tuonut elämääni ainutkertaista sisältörikkautta. En osannut lapsena edes kuvitella, istuessani leppien suojaamalla kivellä Kämärin tanssilavan tuntumassa kuuntelemassa Jaakko Salon kvintettiä, mihin maailmoihin kevyt musiikki voisi minua elämäni aalloilla kuljettaa. Se oli varhainen intohimo, joka vain veti vastustamattomasti puoleensa. Kauppala ja Kämäri elivät silloin 1940-luvun loppua. Sitten 1950-luvun ensimmäisellä puolikkaalla musiikki otti minusta lopullisen elämän mittaiseksi venyneen niskalenkin. Sairastuin jazzbasilliin. Tartuttajana oli silloinen paras kaverini, kirkon kappalaisen poika Jorma. Hän omisti kohtalaisen nipun 78-kierroksen savikiekkoja ja gramofonin. Eräänä keväisenä iltapäivänä kuunnellessani ensi kerran dixieland-jazzin riemukkaan hilpeitä rytmejä, svengi meni suoraan suoneen. Noina 1950-luvun puolivälin kesinä jazz kuljetti Jormaa ja minua viikonloppuisin pitkin Savoa helsinkiläisten huippubändien tanssikeikoilla. Varkaus-vuosinani musiikin kuuntelu muuttui aktiiviseksi tanssimusiikin soittamiseksi ja laulamiseksi. Monen silloisen harrastajamuusikkoystäväni tavoin olen vieläkin paljon velkaa Reino Johanssonille, Reiskalle, joka hankki ensimmäisen bassoni sekä näytti tiedoillaan ja taidoillaan sen polun pään, jota pitkin alkoi vuosikymmeniä kestänyt marssi halki musiikkimaailmojen. Kalevi Johanssonin yhtye, Arvo Långin yhtye, Taisto Puurtisen yhtye ja big band -jazzia soittanut Iso Pumppu. Siinä kavereitten ja minun yhteistä tanssimusiikki- ja jazzhistoriaa ja 60-lukujen taiteessa. Myöhemmin olen soittanut, laulanut, tehnyt musiikkiohjelmia niin radioon kuin televisioon, juontanut ja tuottanut konsertteja, tehnyt tanssi- ja musiikkiteatteria ja parhaillaan on työn alla laulunäytelmä. Jos voisin, niin mielelläni kertoisin Johanssonin Reiskalle, mihin hänen apunsa johti, mutta Reiska on jo painanut haitaristaan viimeisen soinnun. Lapsuuteni Varkautta ei enää ole. Nuoruuteni Varkaudessa Suomen Yleisradio oli valtakunnan keskeinen media. Kun radion kuuluttajat sanoivat juuri ennen klo 19: yhdistämme STT:hen, niin tasavalta pysähtyi kuuntelemaan tuota iltauutishartautta. Radio ja STT informoivat, sivistivät ja valistivat kansakuntaa. Myös minä imin korva kiinni kotimme Telefunkenissa vaikutteita valtakunnallisilta speaker-kuuluttajaosaajilta. Käytin sitten tyylilainoja varkautelaisissa kevyen musiikin konserteissa kun kaverit päättivät, että Hekan instrumentti on mikrofoni. Juontaja-sanaa ei silloin vielä ollut olemassa, niinpä kuulutin mitä moninaisimpia savolaisia huvitilaisuuksia, messuja, muotinäytöksiä ja tukkilaiskisoja. Päädyin juontamaan ja 60-luvun taitteessa myös Seurantalon tansseja. Se oli silloin ihka uutta viihdetoimintaa. Tutustuin lähes kaikkiin merkittäviin helsinkiläisiin muusikoihin ja laulusolisteihin. Monista tuli sittemmin elinikäisiä ystäviäni. He arvioivat taitoni sellaisiksi, että kannustivat jättämään Varkauden ja suuntamaan stadiin. SOK-muotinäytösten juontaminen tarjosikin sitten mahdollisuuden lähteä Helsinkiin. Serkkuni Olli Laitinen tunsi Suomen Television uutistoimituksen päällikön Erkki Raatikaisen. Nuo kaksi henkilöä antoivat elämälleni suunnan, josta tuli sittemmin valtakunnallista tv-historiaa. Minusta ei tullut Helsinkiin muutettuani SOK:n mainos- ja markkinointiosaston kuuluttajaääntä, kuten oli jo päätetty, vaan näköradion uutiskuuluttaja. Tuota hassua nimitystä kansa käytti pitkin 1960-lukua. Sittemmin muutuin uutisankkuriksi. Alkoi työn ohella tapahtunut hellittämätön ahkerointi toimittajan työn ja tv-median vaatimien taustataitojen kartuttamiseksi. Elin tuota elämään noin 24 tuntia vuorokaudessa. Se oli kuin todeksi tullutta elokuvaa. Aloittaessani Suomen television uutisissa vuonna 1963 katselijoita oli noin luvulla ruudun ääreen kokoontui 2,5 miljoonaa uutisnälkäistä kansalaista. Se oli silloinen koko aikuisikäinen Suomi. Luku mullisti elämäni täysin. Muutuin kansalliseksi yhteisomaisuudeksi, meidän Heikiksi. Yhtään konsulenttia ei ilmoittanut kertomaan kuinka olla ja elää, kun koko yksityisyys on viety. Näin 2000-luvulla, kun jo parikin sukupolvea tavoittelee kaikin keinoin julkisuutta, ei pystytä edes kuvittelemaan, mitä se kohdallani tarkoitti toistakymmentä vuotta. Olin Teijan ohella yhtä kuin televisio, uusi perheenjäsen. Televisiohistorian buumivaihe vaikuttaa nyt saduilta ja tarinoilta, mutta ne kuuluvat kansakunnan tv-heräämisen ensi vuosikymmeniin. Varkaudessa annettu kaupallinen koulutus täytti 50 vuotta vuonna Kauppaopiston kasvattina minut pyydettiin juhlapuhujaksi. Vinkkinä puheen sisällöksi minulle kerrottiin, että oppilaitoksen opettajien ja oppilaiden keskuudessa on kerrottu urbaania legendaa Varkauden ensimmäisestä tv-ohjelmasta ja näyttelystä, jossa se esitettiin. Sisällytin puheeseeni tuon legendan ja kerroin, kuinka varkautelaista tosi-tv:tä tehtiin syksyllä Suomen Televisiohan ei silloin vielä näkynyt Varkaudessa. Niinpä tv-vastaanottimia esitelleen näyttelyn tvohjelmasta tuli tuhansille varkautelaisille se elämyksellinen ensimmäinen kerta ruudun ääressä. Olin tuon tapahtuman ohjaaja ja organisaattori. Muut keskeiset toimijat olivat kevyt-tv-kameran takana kuvannut radioliikkeenomistaja Pekka Hämäläinen, oppilaskunnan puheenjohtaja Hannu Kylmälä, rahastonhoitaja Onni Fagerholm ja silloinen sihteerini Pirkko Kortelainen, nyk. Tolvanen. Jos siitä näyttelystä tulikin kauppalakohtaista tv-historiaa, niin myös minun elämäni päämäärän se saneli. Oikeaan televisioon oli päästävä. Kesällä -62 astuin sisään Suomen Television uutistoimitukseen. Olin perillä. En koskaan unohda Hämäläisen Pekan panosta yhtenä elämääni keskeisesti vaikuttaneena ihmisenä. Kirjoitan tätä Suomenlinnassa, jossa asun. Itätuuli nostattaa merellä lakkapäälaineita auringon kilossa. Pihalla puhutaan japania ja venäjää, mutta minä ylitän jälleen Ämmäkosken siltaa. Kämäriltä kuuluu kosken äänen vaimentamaa musiikkia. Siellä tanssitaan. On jälleen kesä. 8

9 Kotiviesti

10 Palmunlehväpolulta ristille Hiljainen viikko päivä päivältä 1 Palmusunnuntai Jeesus ratsastaa Jerusalemiin. Liitymme hänen seurueeseensa, ristintielle. 2 Malkamaanantai Opetuslapset nukahtivat, kielsivät ja antoivat vangita Jeesuksen, ystävänsä ja opettajansa. Jättäydynkö minäkin vai jatkanko seuraamista? 3 Tikkutiistai Kuinka tuomita syytön syylliseksi, kuinka vapautua väärintekojen vallasta? Herra, sinut tuomittiin ja minut jätettiin. Se sattuu sydämeeni. 4 Kellokeskiviikko Paljonko painaa koko maailman synti, kun se asetetaan yhden miehen harteille? Minusta ei olisi ollut tiellesi, Jeesus; uuvun usein omankin taakkani alle. pysäkillä Pääsiäinen kuin ennen vanhaan Palmusunnuntaina 13. huhtikuuta muistetaan seurakunnan vapaaehtoisia messussa ja sen jälkeisessä juhlassa. Kotiviesti pysäytti yhden näistä arkityötä tekevistä helmistä, Anja Pirisen, ja kyseli häneltä pääsiäisen vietosta. henki, sielu, ruumis Risooko risti? Jeesuksen ristintie, kärsimys ja kuolema voivat herättää hämmennystä. Kristinuskossa kaikki ei kuitenkaan kiteydy ensisilmäykseen: heikkous onkin vahvuutta, tappio kääntyy voitoksi ja kuolemassa kytee elämä. Teksti: Krista Väisänen Kuva: Henri Kähkönen Millaisia perinteitä pääsiäispyhiisi liittyy? Pääsiäisruuan laitan pöytään ehdottomasti. Munia keitetään ja värjätään, palmunlehviä otetaan sisälle ja ostan lastenlapsilleni pääsiäismunia. Mitään suurempia seremonioita ei ole tiedossa, mutta käymme ehkä jonkin lapsemme luona aterialla ja pääsiäismessu kuuluu myös aina asiaan. Kirkonmenoja katselen myös televisiosta. Kuoppakankaan työkeskus on minulle tärkeä kohtaamispaikka ja on ollut sitä koko sen viisi vuotta, jonka olemme asuneet kirkon kupeessa. Tänäkin vuonna tarkistan ensimmäisenä, mitä pääsiäistapahtumia kotikirkkoni tarjoaa. Viime aikoina on käyty keskustelua koulujen juhlaperinteestä ja uskonnollisesta kasvatuksesta. Kuinka pääsiäistä tulisi sinun mielestäsi juhlistaa kouluissa? Ihan niin kuin ennen vanhaan! Kaikki lapseni ovat aikoinaan olleet soittamassa ja laulamassa koulun juhlissa, ja niitä on ollut myös vanhemman todella ilo seurata. Jos Jumala on olemassa ja taluttaa ainoan poikansa kuolemaan ristille, eikö koko kuviossa ole jotain vialla? Kai kaikkivaltias pystyisi hoitamaan hommansa korrektimmin, ilman tarpeettoman tuntuista julmuutta ja epäoikeudenmukaisuutta? Jeesuksen kärsimystie kaihertaa kyselijän mieltä voimakkaasti, usein myös tiedostamattomalla tasolla. Sanomaan kuolemaan kätketystä ylösnousemuksesta on vaikea heittäytyä, sillä se rakentuu paradoksien varaan: Se, mikä vaikuttaa tappiolta onkin voitto, heikkoudesta kumpuaa voima ja kuolema synnyttää uutta elämää. Itä-Suomen yliopiston systemaattisen teologian professori Antti Rainio väittääkin, ettei ristinkuolemaa voi ymmärtää ilman ylösnousemusta tai uskoa. Ristinkuolema koetaan usein Jumalan vaatimana rangaistuksena. Kyse on kuitenkin siitä, että Jumala itse tulee Kristuksessa maailmaan, kärsii ja kuolee ihmisen puolesta. Hän ei siis vaadi mitään, missä ei itse ole mukana. Näin voidaan ajatella, että Jumala kohtaa meidät myös kaikessa inhimillisessä kärsimyksessä ja kuolemassa. Hän sitoutuu luomaansa todellisuuteen kaikessa raadollisuudessaan eikä vain leiju taivastunnelmissa käskyjä esittäen. Paradokseista puheenollen: Jos ristinkuolemassa on kyse ihmisen vapauttamisesta siitä, että kaikkivaltias Jumala sitoutuu meihin myös kärsimyksessä ja kuolemassa miksei lahja kelpaa? Rainio löytää miettimättäkin muutamia syitä, joista kaukaisimpia jäljitetään vuosituhansien taakse. Jeesuksen ristiinnaulitsemisessa oli jotain järjelle selittämätöntä, joka on aina herättänyt suuria tunteita. Jo Paavali kuvaa tätä jännitettä korinttolaiskirjeessä ristin hullutuksena, joka ei aukea viisaille. Länsimaissa lisäpontta vastustukseen löytyy myös nuoruuden ja hetkessä elämisen ihannoinnista. On helpompi kulkea ristin ohi, jos omaa elämää on lähtökohtaisesti jäljellä vielä vuosikymmeniä eikä kuolema kolkuttele lähipiirinkään ovilla. Luontaista tarttumapintaa ristin miehen ja oman arjen välillä ei löydy. Yllättävästi jakolinja ei kulje uskovien ja ei-uskovien välillä, sillä Rainion mukaan elämän ja kuoleman kysymykset voivat myös kristityissä piireissä jäädä muun uskontokeskustelun jalkoihin. Ihmiset tuntuvat länsimaissa etsivän hengellisyydeltä syvempää elämän tasoa, joka keskustelee omien kysymysten kanssa ja tarjoaa elämyksiä. Risti ja ylösnousemus eivät välttämättä kuulu enää uskonkäsityksen keskiöön. Toisaalta Rainio muistuttaa, että kristinusko kasvaa jatkuvasti Afrikassa, Intiassa ja Aasiassa, jossa ristin sanomaa pidetään yllä. Jos siis näen, että risti risoo tai ei kiinnosta ihmisiä ympärilläni, voin kääntää katseeni myös itseeni ja miettiä, mitä se minulle merkitsee. Suomalaisella työmoraalilla varustettuna ahertajana tulee myös mieleen, kuinka suuri pala ansaitsematon armo on puurtajan purtavaksi. Suuri, vastaa Rainio, myös asiaa työkseen tutkiville teologeille. Uskon ydinasiat, kuten Jumalan hyvyys, voivat vielä olla helposti omaksuttavissa. Tarkemmat näkökulmat näyttäytyvät kuitenkin jännitteisinä kokonaisuuksina, joita ei voi paketoida yksinkertaisiin lausumiin. Ihmismieli pyrkii purkamaan jännitteet jompaankumpaan suuntaan. Uskosta ei kuitenkaan voi tehdä automaatiomallia, että tämä on totuus, ota tai jätä, väittää Rainio. Kommenttia ei pidä lukea siten, että kristinuskossa kaikki voidaan palauttaa keskustelupöytään ja luoda oppi uudestaan. Jännitteisyys on pikemminkin uskon olemus, jota koetellaan ihmiselämän avoimissa kysymyksissä ja vaikeuksissa. Uskonko Jumalan hyvyyteen, vaikka asiat luisuvat odottamattomaan suuntaan? Luotanko, että Hän saa elämässäni aikaan jotain hyvää, vaikkei tällä hetkellä siltä näytä? Luterilaisuudessa puhutaan ristin teologiasta, joka tarkoittaa juuri Jumalan salatun ja vastakohtaisen toiminnan ymmärtämistä. Ristintiellä niin me kuin Kristus näemme välittömän ymmärryksen taakse Jumalan läsnäoloon ja todellisuuteen. Käytännössä Jeesuksen kuolemaan ja ylösnousemukseen uskominen tarkoittaa siis myös sitä, että sitoudumme samaan salaisuuteen elämässämme. Kaikki ei ole sitä, miltä päällepäin näyttää ja toisaalta kaikkea ei itse voi ansaita. Palataanpa vielä alkuun. Oliko Jeesuksen kärsimyskuolema pakollinen? Keskustelijasta riippuen vastaukseksi voidaan antaa ainakin kyllä, ei ja onko sillä merkitystä. Yksi ajatusmalli on, että Jumalan luonto yhdessä ihmisen ja maailman rakenteen kanssa ovat määränneet ristintien askelmerkit: synti on sovitettava, aloittaa Rainio. Toinen tapa on ajatella, että Jumala on täysin vapaa toimimaan. Hän on valinnut luoda ihmisen ja maailman sellaisiksi, kuin ne ovat. Ja miksi sitten? Yhtenä vastausvaihtoehtona Rainio palaa Paavaliin ja hänen määritelmäänsä uskosta hullutuksena. Kristusta ei voi vastaanottaa elitistisen filosofian suojista, vaan se lahjoitetaan mieleltään avoimille ihmisille. Kolmanneksi ristin teologiaa voidaan lähestyä luterilaisesta selitysmal- 10

11 5 Kiirastorstai Sinä asetit ehtoollisen yhteyden ateriaksi. Ruumiisi ja veresi, minun puolestani annettu ja vuodatettu. 6 Pitkäperjantai Jumalani, Jumalani, miksi hylkäsit minut? Huudan Poikasi sanoin ja Sinä vastaat. 7 Lankalauantai Astui alas tuonelaan. Kuoli ja haudattiin. Murtaudu kuolemani kammioihin, Herra, vapauta minut kadotuksen vallan alta! 8 Pääsiäissunnuntai Herrani, sinä elät! Miksi seisoisin minäkään haudan edessä; olen vapaa lähtemään! 9 Toinen pääsiäispäivä Enkä minä ole yksin, sillä Sinä olet antanut minulle puolustajan, Pyhän Hengen. Tämä tie on minun tieni, sillä Sinä olet kanssani aina. Mielikuvamme ristin tiestä voivat hajota ja repsahtaa rikki, mutta niiden takaa paljastuu jotain raikkaampaa ja kestävämpää. Välittömän ymmärryksen takana vaikuttaa Jumalan todellisuus. lista, jossa vastakohdissa toimiminen koetaan Jumalalle ominaisena. Tällöin ei ole mielekästä spekuloida, millä muilla tavoin Jumala olisi voinut maailman pelastaa. Se tapahtui ja tapahtuu näin, Jeesuksen ristinkuoleman ja ylösnousemuksen kautta. Asioiden pohtiminen eri puolilta on Rainion mukaan kuitenkin hyvä keino lähestyä tunteita ja ajatuksia herättäviä suuria kysymyksiä. Ristinkuolemaa ja ylösnousemusta voi tutkia esimerkiksi Raamatun tekstien, selitysteosten ja mietiskelyn avulla. Tälle tielle meitä tänäkin pääsiäisenä kutsutaan. Ristin mies Raamatussa Katso, minun palvelijani menestyy: hänestä tulee korkea, ylhäinen ja suuri. Ja kuitenkin monet järkyttyivät hänet nähdessään. Tuskin häntä enää ihmiseksi tunsi, niin kammottavasti hänet oli runneltu. Hän kasvoi Herran edessä kuin vähäinen verso, kuin vesa kuivasta maasta. Ei hänellä ollut vartta, ei kauneutta, jota olisimme ihaillen katselleet, ei hahmoa, johon olisimme mieltyneet. Hyljeksitty hän oli, ihmisten torjuma, kipujen mies, sairau den tuttava, josta kaikki käänsivät katseensa pois. Halveksittu hän oli, me emme häntä minään pitäneet. Ja kuitenkin: hän kantoi meidän kipumme, otti taakakseen meidän sairautemme. Omista teoistaan me uskoimme hänen kärsivän rangaistusta, luulimme Jumalan häntä niistä lyövän ja kurittavan, vaikka meidän rikkomuksemme olivat hänet lävistäneet ja meidän pahat tekomme hänet ruhjoneet. Hän kärsi rangaistuksen, jotta meillä olisi rauha, hänen haavojensa hinnalla me olemme parantuneet. Me harhailimme eksyneinä kuin lampaat, jokainen meistä kääntyi omalle tielleen. Mutta Herra pani meidän kaikkien syntivelan hänen kannettavakseen. Häntä piinattiin, ja hän alistui siihen, ei hän suutansa avannut. Kuin karitsa, jota teuraaksi viedään, niin kuin lammas, joka on ääneti keritsijäinsä edessä, ei hänkään suutansa avannut. Hänet vangittiin, tuomittiin ja vietiin pois - kuka hänen kansastaan siitä välitti? Hänet syöstiin pois elävien maasta, hänet lyötiin hengiltä kansansa rikkomusten tähden. Hänet oli määrä haudata jumalattomien joukkoon. Rikkaan haudassa hän sai leposijansa. Koskaan hän ei ollut harjoittanut vääryyttä, eikä petos ollut noussut hänen huulilleen. Herra näki hyväksi, että hänet ruhjottiin, että hänet lävistettiin. Mutta kun hän antoi itsensä sovitusuhriksi, hän saa nähdä sukunsa jatkuvan, hän elää kauan, ja Herran tahto täyttyy hänen kauttaan. Ahdistuksensa jälkeen hän näkee valon, ja Jumalan tunteminen ravitsee hänet. Minun vanhurskas palvelijani tekee vanhurskaiksi monet, heidän pahat tekonsa hän kantaa. Minä annan hänelle paikan suurten joukossa, hän saa jakaa saalista mahtavien kanssa, koska hän antoi itsensä kuolemalle alttiiksi ja hänet luettiin rikollisten joukkoon. Hän otti kantaakseen monien synnit, hän pyysi pahantekijöilleen armoa. Jes.52:13 53 Kotiviesti

12 oma tontti Pappi sai taas kahvia juodakseen Kahvittelu on kuulunut suomalaiseen kulttuuriin 1720-luvulta lähtien. Arvokasta ainetta juotiin aluksi rannikolla ja säätyläiskodeissa, mutta vähitellen kahvi levisi koko kansan nautintoaineeksi. Yhä kahvin tuoksu ja keskustelu kupposen äärellä ovat erilaisten kokoontumisten parasta antia, jota osataan odottaa ja kaivata. Kahvittelulla on oma perinteinen roolinsa myös seurakunnan tilaisuuksissa. Toisinaan kestitykset tilataan Puurtilan emänniltä, mutta usein apuaan tarjoavat myös osaavat vapaaehtoiset. Jos sinulla on jouheva jauhopeukalo tai viihdyt kahvipannujen kupeessa, ota yhteys lähetyssihteeri Seija Mattilaan, Vapaaehtoistehtäviä löytyy esimerkiksi kahvinkeittäjille ja -kaatajille, tarjoilijoille tai leipojille myyjäisiin ja kahvituksiin. Sarjassa esitellään valtakunnallisia ja paikallisia tapoja auttaa. Symboliikkaa pääsiäisaterialla Pääsiäispöydän antimet eivät ole valikoituneet sattumalta, vaan ne sisältävät symbolista arvoa. Pasha 1 dl kermaa 1 prk (250 g) maitorahkaa 50 g voita ½ dl sokeria ½ dl mantelirouhetta rusinoita Koristeluun: hedelmiä Teksti ja kuvat: Kaisa Kolehmainen Pääsiäisenä kuuluu syödä mämmiä, lammasta, keitettyjä kananmunia ja pashaa, niinhän on aina tehty. Paaston jälkeen on lupa herkutella. Suomessa pääsiäisen ruokakulttuuri on sekoitus sekä ortodoksista että katolista ruokaperinnettä. Pääsiäisruokien juuret vievät pitkälle historiaan, mutta niiden yhteys pääsiäisen sanomaan on ajan saatossa hämärtynyt. Juutalaisen perinteen mukaan pääsiäisen aterialla syödään karitsaa Egyptistä lähdön muistoksi. Jeesuskin söi viimeisellä ateriallaan karitsaa yhdessä opetuslastensa kanssa. Kuolemansa ja ylösnousemuksensa kautta Jeesuksesta tuli Jumalan karitsa, joka uhrasi itsensä ihmisten vapauttamiseksi. Kananmuna on kulkeutunut pääsiäispöytään ortodoksisesta ruokaperinteestä. Kananmuna symboloi muodollaan ikuista elämää ja ylösnousemusta. Munan kuori puolestaan symboloi hautaa, jonka läpi uusi elämä murtautuu. Perinteisesti kananmunat on maalattu punaiseksi kuvastamaan ristillä vuodatettua verta. Mämmi on suomalainen versio happamattomasta leivästä, jota on voitu syödä paastonkin aikana. Pitkäperjantaina oli tapana syödä vain kylmää ruokaa, jolloin mämmi oli sopiva ateria. Juutalaisille happamaton leipä on pahasta vapaan vertauskuva. Kristillisessä uskossa sillä puolestaan viitataan Kristuksen ristinkuoleman ja ylösnousemuksen kautta pahan vallasta vapautettuun kristittyyn. Paaston aikana talteen kerättiin maitoa, joka säilöttiin rahkana. Pääsiäiseksi rahkasta valmistettiin erilaisia herkkuja, esimerkiksi pashaa ja rahkapiirakkaa. Pasha on kulkeutunut Suomeen Venäjältä, ortodoksisesta perinteestä. Pasha koristellaan usein kirjaimilla XB, jotka merkitsevät Kristus on ylösnoussut. Keväällä ruokavarat olivat Suomessa vähissä, mutta jos lehmä oli jo ehtinyt poikia, valmistettiin pääsiäispöytään juhlan kunniaksi uunijuusto. Myös leipä on perinteisesti ollut pääsiäisenä juhlavampaa. Suomessa perinteiseen limppuun lisättiin mausteita ja kananmunaa. Venäjällä puolestaan syödään kulitsaa, jossa juhlavuutta lisäävät mausteiden ja kananmunan lisäksi sokeri, rasva ja mantelijauho. Kulitsa koristellaan pashan tavoin kirjaimilla XB. Yksittäisillä ruoka-aineillakin on symbolista arvoa. Pääsiäisen leivonnaisissa paljon käytetty manteli kuvaa Kristuksen herruutta. Mausteista rosmariini on muistutus ristinkuolemasta ja minttu puolestaan on Pyhän Marian yrtti. 1. Sulata ja jäähdytä voi. 2. Vatkaa kerma vaahdoksi ja sekoita joukkoon maitorahka, sokeri, mantelirouhe, rusinat ja sulatettu voi. 3. Kaada seos pashamuottiin. Jos et omista pashamuottia, vuoraa siivilä tai kahvisuodatin suodatinpaperilla ja kaada seos siihen. Laita alle astia, johon ylimääräinen neste saa valua. 4. Anna pashan valua vähintään yön yli, kumoa lautaselle ja poista suodatinpaperi. Koristele esimerkiksi hedelmillä. Tarjoile jälkiruokana tai vaikkapa kahvin kanssa. Symboliikka on nähtävissä jopa pääsiäisen makeisissa. Suklaapuput, pääsiäismunat, tiput ja kanat kuvastavat kaikki hedelmällisyyttä ja uutta elämää. 12

13 ruisnappi Olenko minä keskipiste? Teksti: Bill Hybels Kuva: Sanna Krook Koska Jumala kantoi huolta hänelle kallisarvoisten ihmisten hyvinvoinnista, hän antoi ainoan Poikansa. Kun me kannamme huolta toisten hyvinvoinnista, meidänkin on yleensä annettava uhri. On ehkä käytettävä aikaansa, voimiaan tai rahojaan toisten hyväksi. On ehkä luovuttava omista suunnitelmistaan, riippumattomuudestaan ja yksityisyydestään. Uhrautuvainen rakkaus on käsite, jota on vaikea ymmärtää, koska kulttuurimme opettaa täysin päinvastaista. Meille väitetään, että jos suojelemme omaa aikaamme, säästämme voimiamme ja keräämme varallisuutta, olemme onnellisia. Jumala kutsuu meitä edustamaan äärimmäistä vastakulttuuria: rakastamaan niin kuin hän rakastaa. Kamalasta kärsimyksestä täydelliseen toivoon Pääsiäisen pyhät muodostavat kokonaisuutena koko kristikuntaa yhdistävän juhlan, joka on suurin kaikista. Muutamaan päivään tiivistyy koko uskontomme perussanoma. Hammaslaboratorio VARKAUDEN TEKARIPAJA OY Erikoishammasteknikko Keijo Pesonen uudet kokoproteesit kokoproteesien pohjaukset proteesien korjaukset Kauppakatu 11, Varkaus puh. (017) Teksti: Antti Immonen Kuva: Henna Aaltonen / Kirkon kuvapankki Kiirastorstain viimeisestä ehtoollisesta alkaa kamala kärsimystie, joka päättyy pääsiäisen täydellisen toivon sanomaan. Kirkossamme tämä näkyy kiirastorstain jumalanpalveluksessa, jonka lopuksi alttari riisutaan kaikista koristeista ja peitetään mustalla kaavulla. Vain yksi kynttilä jää palamaan muistuttaaksemme meidän herramme Jeesuksen Kristuksen olemassaolosta myös kaikkein mustimpina hetkinämme. Urut vaikenevat. Tuska on käsin kosketeltavaa. Pitkänä perjantaina vietetään Jeesuksen kuolinhetken muistopalvelusta. Tilaisuus on koruton ja vailla iloa, ikään kuin Jumala olisi hetkellisesti kuollut. Varsinaisen pääsiäisen koittaessa koko asian luonne muuttuu. Valot sytytetään taas, samoin kynttilät. Urut alkavat taas soida. Syvät suru vaihtuu täydelliseksi toivoksi ja ikuiseksi iloksi. Kristus on noussut kuolleista meidän kaikkien kelvottomien syntisten tähden. Muutamassa päivässä käydään läpi koko kristinuskon perussanoma joka tuo lohtua ja iloa kaikille. me tuntuu mustalta ja arvottomalta. Toivoa on meille kaikille, aivan kuten ryöväri ristillä pelastui viimeisellä mahdollisella hetkellä. Toinen ristillä riippuvista pahantekijöistä herjasi hänkin Jeesusta. Hän sanoi: Etkö sinä ole Messias? Pelasta nyt itsesi ja meidät! Mutta toinen moitti häntä: Etkö edes sinä pelkää Jumalaa, vaikka kärsit samaa rangaistusta? Mehän olemme ansainneet tuomiomme, meitä rangaistaan tekojemme mukaan, mutta tämä mies ei ole tehnyt mitään pahaa. Ja hän sanoi: Jeesus, muista minua, kun tulet valtakuntaasi. Jeesus vastasi: Totisesti: jo tänään olet minun kanssani paratiisissa. (Luukas 23; 39-43) Tule kokemaan pääsiäisen tunnerikas kokonaisuus kotikirkossasi. Tiedot pääsiäisajan jumalanpalveluksista löytyvät seuraavan sivun ilmoituksista. Ahlströminkatu 10, Varkaus Puh lakimajakka@lakimajakka.fi Jutellessani katolilaisen sisaren kanssa edellä mainittu asia sai vielä konkreettisempia muotoja. Heidän kirkossaan palaa aina yksi kynttilä. Siis aina paitsi kiirastorstain ja pääsiäisen välillä. Silloin kynttilä sammutetaan. Tämä kuvastaa Kristuksen hetkellistä kuolemaa. Pääsiäisyönä tämä punainen kynttilä sytytetään taas ja se palaa seuraavan vuoden kiirastorstain iltaan saakka. Vaikka käytännöt eri kirkkokuntien kesken vaihtelevat, sanoma on sama. Kristus nousi kuolleista ja kuolemallaan elämän voitti. Tämän asian sisäistäminen antaa meille kaikille toivoa ja uskoa silloinkin, kun elämäm- Pääsiäinen päättyy suureen iloon ja riemuun: Meidän Herramme elää! Hän on kanssamme kaikki päivät maailman loppuun asti. Nyt lehtipisteissä. Voit tilata Askelen myös kotiisi Tilauspalvelu tilauspalvelut@kotimaa.fi Kotiviesti

14 Suola ja Valkeus Kristillisen kirjakaupan myyntipiste Kirjoja Raamattuja Kun läheinen on poissa... Aina ajatuksella ja ammattitaidolla. Tarja Ursin Kortteja Adresseja Lahjatavaroita ViaDia tori, Ahlströminkatu 20, VARKAUS Puh , Luotettava ja täydellinen palvelu kaikissa hautaukseen liittyvissä järjestelyissä. Toimimme myös ympäristökunnissa. Kauppakatu 50, p Savontie 39, p Kauppakatu 50, p Savontie 39, p Surun kohdatessa Autamme Teitä kaikissa asioiden järjestelyissä luotettavasti ja ammattitaidolla. 85 vuotta kaiken kattavaa alan palvelua Varkaudessa ja ympäristökunnissa. Teitä palvelevat Timo ja Raija Peräkylä Kauppakatu 37, Varkaus p , , Elokuvia Musiikkia ark tapahtumia JUMALANPALVELUKSET JA HARTAUDET Palmusunnuntaina Messu pääkirkossa klo 10; Miina Karasti, Sirkka Häkli, Varkauden srk-kuoro. Vapaaehtoisten kirkkopyhä. Perhemessu Kangasl. kirkossa klo 12; Niina Lehmusoksa, Mari Leppänen. Messu Könönp. srk-talolla klo 14; Niina Lehmusoksa, Mari Leppänen. Ma Ahtisaarna Kuoppak. työkesk. klo 19; Teksti luetaan Valoa ja voimaa Hiljaisen viikon musiikkia -tilaisuuden yhteydessä, jossa esiintyy laulaja Hanna Ekola yhdessä laulaja-pianisti Virpi Salon kanssa. Ti Ahtisaarna Kuoppak. työkesk. klo 18; Niina Lehmusoksa, Sirkka Häkli. Ke Ahtisaarna Könönp. srk-talolla klo 18; Pekka Päivärinta, Sirkka Häkli, srkkuoro. Kiirastorstaina Ehtoollishartaus Kangasl. palvelukesk. klo 13.30; Pekka Päivärinta. Ehtoolliskirkko pääkirkossa klo 18; Arja Päivärinta, Miina Karasti, Tapio Rekola. Ehtoolliskirkko Kangasl. kirkossa klo 18; Kari Iivarinen, Mari Leppänen, Kangasl. kuoro. Pitkäperjantaina Sanajumalanpalvelus pääkirkossa klo 10; Olli Tynkkynen, Sirkka Häkli, Varkauden srk-kuoro. Sanajumalanpalvelus Kangasl. kirkossa klo 12; Kari Iivarinen, Tapio Rekola. Kristuksen kuolinhetken hartaus Kuoppak. työkesk. klo 15; Arja Päivärinta, Sirkka Häkli, Varkauden srkkuoro. La Hartaus Luttilan kappelissa klo 15; Kari Iivarinen, Tapio Rekola. Pääsiäisyön messu pääkirkossa klo 23; Miina Karasti, Tapio Rekola. Pääsiäispäivänä Messu pääkirkossa klo 10; Niina Lehmusoksa, Sirkka Häkli, Varkauden srkkuoro. Messu Kangasl. kirkossa klo 12; Niina Lehmusoksa, Tapio Rekola. Ankkurimessu Kuoppak. työkesk. klo 18; Jarkko Piippo, Tapio Rekola, Oona Räisänen (huilu). Toisena pääsiäispäivänä Sanajumalanpalvelus pääkirkossa klo 10; Jarkko Piippo, Merja Pirkkalainen. Messu Toukolassa klo 13; Jarkko Piippo, Merja Pirkkalainen. Messu Kuoppak. työkesk. klo 14. Järj. Rauhanyhdistys. Su Sanajumalanpalvelus pääkirkossa klo 10; Olli Tynkkynen, Sirkka Häkli, Varkauden Seniorilaulajat Antti Jukaraisen johdolla. Kansallinen veteraanipäivä, kirkkokahvit. Veteraanipäivän sanajumalanpalvelus Kangasl. kirkossa klo 12; Kari Iivarinen, Sirkka Häkli. Seppeltenlasku sankarihaudalle klo 11.30, kirkkokahvit. Messu Kuoppak. työkesk. klo 14; Miina Karasti, Sirkka Häkli, saarna Hannu Päivänsalo. Su 4.5. Messu pääkirkossa klo 10; Kari Iivarinen, Sirkka Häkli. Lähetyssihteeri Seija Mattilan lähtöjuhla, uusien työntekijöiden tehtävään siunaaminen. Arkipyhismessu Kuoppak. työkesk. klo 16; Pekka Päivärinta, Tapio Rekola. Rukous ja Raamattu Aamurukouspiiri Kuoppak. työkesk. sakastissa arkiaamuisin klo 7, ei arkipyhinä ja Könönp. srk-talolla keskiviikkoisin klo Yhteiskristillinen rukoustupa helluntaiseurakunnalla keskiviikkoisin klo Rukousta, keskustelua ja kahvittelua. Rukouspyyntöjä voi lähettää myös Sisälle sanaan -raamattuopetusilta Kuoppak. työkesk. to ja to 8.5. klo 18. Hyvän Sanoman ilta Kuoppak. työkesk. to klo 18; Jouko Kauhanen. Järj. Suomen Raamattuopisto. Laulun ja Sanan ilta Kuoppak. työkesk. to klo 18; Leo Louhivaara ja Jouko Kauhanen. Sanan lisäksi illassa lauletaan lauluja viiden herätysliikejärjestön julkaisemasta uudesta laulukirjasta Viisikielinen. DIAKONIA Toimistosihteeri Reijo Leppänen, p Johtava diakoniaviranhaltija Riitta Sulkko, p Diakoniatyöntekijät Pia Hosio, p Heli Kylmänen, p Antero Saarelainen, p Ellen Väntti, p Leivänjako klo Kuoppak. työkesk. maanantaisin ja pääkirkolla torstaisin. Arkiateria Kuoppak. työkesk. ti klo Aterian hinta 3. Diakonian avoimet ovet Kuoppak. työkesk. joka toinen torstai klo Poikkeuksellisesti to Sählärien pelivuoro Kuoppak. työkesk. liikuntasalissa to klo Varusteina sisäpelikengät tai tossut. Lähimmäispalvelua tekevien tukiillat Kuoppak. työkesk. lk. 1 to ja ma klo Illan aikana voimme purkaa lähimmäispalvelussa koettuja asioita ja saada uusia näkökulmia. Kaiken kansan saunaillat Puurtilan srk-kodilla klo 17 ke Lisäksi kaikille avoin talkoopäivä klo 10. Diakoniatyön kirpputori os. Kissakoskenkatu 5, avoinna paritt. vkon tiistaisin klo Myytävänä vaatteita ja kodin tavaraa. Diakoniatyö ottaa myös vastaan pieniä eriä ehjiä ja puhtaita kodin tavaroita ja vaatteita. Tied. Pia Hosio. Harjurannan ja Kangaslammin ikäihmisten kerhojen kevätjuhla Kangasl. kirkolla Lähetys Lähetyssihteeri Seija Mattila, p Lähetystyön vapaaehtoisten suunnittelupalaveri pääkirkon srksalilla ma klo 15. Vappumyyjäiset Kuoppak. työkesk. ke klo 9 alkaen. Tarjolla munkkeja ja simaa. Lähetyssihteeri Seija Mattilan lähtöjuhla pääkirkossa su 4.5. alkaen klo 10 messulla. Messussa uusien työntekijöiden tehtävään siunaaminen ja sen jälkeen orjahuutokauppa. Kuka tahansa voi tarjota itseään ja työpanostaan huutokaupattavaksi. Ilmoittaudu siis Seijalle mennessä. Tapahtuman tuotto ohjataan Kiinan kummilapsityölle. Äitienpäiväjuhla ja Käpylähetyksen 10-vuotisjuhla Käpyk. työpist. su klo 14; Olli Tynkkynen. 14 Leikkaa talteen itselle tai ystävälle! Eronnut vanhemmalla iällä? Huolehdi itsestäsi, lähde sopeutumisvalmennukseen. Elämällä on vielä paljon tarjottavaa. Hinta 110 e / 5 vrk. Seuraavat Erosta eheäksi -kurssit Ilkon kurssikeskus, Kangasala (yli 5 v. sitten eronneille) Lehmirannan lomakeskus, Salo Tiedustelut puh. (09) tai erostaeheaksi@elakeliitto.fi Kysy myös Yhtäkkiä yksin -kursseja leskeytyneille p. (09) tai yhtakkiayksin@elakeliitto.fi HÄN AUTTOI SINUA. NYT ON SINUN VUOROSI AUTTAA. Jos et ehdi itse, me huolehdimme rakkaistasi. Kaikki kotihoitopalvelut meiltä. Kysy lisää. KOTIPALVELU VERENPISARA Puh Kotitalousvähennys -45 % Ilmoittaja, ota yhteyttä! Pirjo Teva , pirjo.teva@kotimaa.fi Hautakivien Erikoisliike Hautakivet Kaiverrukset Kultaukset Entisöinnit Liikkeessämme esillä hautakivimallisto. Soita ja sovi esittelyaika Leijukuja Varkaus myynti@helmenkivi.fi

15 Kotiviesti Varkauden seurakuntalehti 55. vuosikerta Julkaisija: Varkauden ev.lut. seurakunta Kustantaja: Kotimaa-Kustannus Osakeyhtiö Päätoimittaja: Kirkkoherra Olli Tynkkynen p Toimitus: Tiedottaja Krista Väisänen p Toimituksen käyntiosoite: Seurakuntavirasto Ahlströminkatu Varkaus Taitto: Jakeluhuomautukset: Seurakuntavirasto tiedotussihteeri p Painopaikka: Lehtisepät, Pieksämäki Jakelu: Itella-Posti Oyj Ilmoitusmyynti Pirjo Teva p , Seuraava Kotiviesti ilmestyy to Seurakuntailmoitusten aineisto toimitukseen to klo 13 mennessä sähköpostilla varkauden. Kannen kuva: Henna Aaltonen Retki lähetysjuhlille Vaasaan Retken hinta, noin 150 euroa, sisältää hotellimajoituksen Best Western Valloniassa (2-4 hh), hotelliaamiaiset sekä matkapalvelut välillä Varkaus-Vaasa sekä hotellin ja juhlapaikan välillä. Katso ohjelma tai käy seurakunnan lähetystoimistossa. Ilm menn. tulen. tai Tiina Taavitsainen, Järj. Varkauden seurakunta ja Rautalammin rovastikunta. MUSIIKKI Sirkka Häkli, p Mari Leppänen, p Tapio Rekola, p Konsertit ja musiikkitilaisuudet Virsilauluilta pääkirkossa to klo 18; Kari Iivarinen, Sirkka Häkli, Varkauden srk-kuoro. Illassa yhteislauluja, kuoron esityksiä sekä virteen liittyviä urkukoraaleja. Valoa ja voimaa Hiljaisen viikon musiikkia Hanna Ekolalta Kuoppak. työkesk. ma klo 19. Lohdullisia lauluja uskosta, toivosta ja rakkaudesta sekä pääsiäisen luopumisesta ja toivosta. Illassa luetaan myös maanantain ahtiteksti. Hanna Ekolan kanssa esiintyy pianisti-laulaja Virpi Salo. Tilaisuuteen on vapaa pääsy ja käsiohjelma maksaa 10 euroa. Vappulaulajaiset Kuoppak. työkesk. to 1.5. klo 14; Sirkka Häkli, Varkauden seurakuntakuoro. LAPSET JA PERHEET Kasvatustyön toimistosihteeri Minna Riihimäki-Sutinen, p LOUNASKULJETUS KOTIIN JOKA PÄIVÄ - PERHEJUHLAPALVELUT - MUISTOTILAISUUDET TILAUKSET p / Tarja Mikkonen p / Markku Mikkonen JALKOJEN TERVEYDENHOITOA Perus-ja hemmotteluhoidot Kynsi- ja iho-ongelmat Päkiä- ja kantapääkivut Varpaiden virheasennot Diabeetikon jalkatutkimukset Parafiinihoito Intialainen päähieronta Koti-ja laitoskäynnit LAHJAKORTIT Jalkaterapia Akilles Vattuvuorenkatu 80, Varkaus Ajanvaraus menovinkki Tahdomme sinut! osastoystäväksi Nyt on mahdollisuus kantaa kortensa kekoon, jotta vanhuksilla olisi mahdollisimman paljon hyviä ja mielekkäitä hetkiä. Riittää, kun olet luotettava tavallinen immeinen. Ajatuksena on, että vierailemme pienellä joukolla sovitusti vanhusten yksikön päiväsalissa. Vierailun aikana juttelemme, luemme lehtiä ja muuten vaan parannamme maailmaa. Tahdotko olla yksi meistä? Tule kuulemaan ja ideoimaan lisää seurakuntavirasto Majakalle keskiviikkona 7.5. kello 9. Jos aika ei sovi sinulle, voimme myös sopia toisen ajan. Lisätiedot ja ilmoittautumiset: Pia Hosio, liikuntaystäväksi Kun olet hyväkuntoinen ja voisit vielä työntää pyörätuolia sekä tukea vanhusta käsipuolesta, niin tuu mukaan joukkoomme! Ajatuksena on koota liikuttava rinki ihmisiä, jotka vierailevat kerran tai kaksi kuussa vanhusten asumisyksikössä ja vievät yhdessä vanhuksia ulos. Vierailuaika on aamu- tai iltapäivisin ja alustavaksi päiväksi on sovittu maanantai. Pyörätuolin käyttöön saa perehdytyksen - eikun yhdessä menoks! Lisätiedot ja ilmoittautumiset: Pia Hosio. Vastaava lastenohjaaja Paula Boman, p Säännöllinen toiminta Perhekerhot kokoontuvat: Kaura-aho, ti klo Puurtilan srk-koti, ti klo Könönpelto, ke klo Luttila, to klo Harjuranta, ke klo Kuoppak. työkesk., pe klo Käpykangas, pe klo Kangasl. kirkon kerhotilat ti klo 9 11 Pääkirkko ma klo Pyhäkoulut kokoontuvat: Käpykankaalla su klo 16 seuraavasti: 6.4./13.4. ja Söndagsskolan Ruotsinkielinen pyhäkoulu Könönpellossa su klo 14. Pääsiäistapahtumat Lasten pääsiäiskirkot: ti klo 9.30 Kaura-ahon kerhotilassa ke klo 9.30 Könönp. srk-talolla to klo 9.30 Kuoppak. työkesk. to klo 9.30 Luttilan kappelissa Palmusunnuntain perhemessu Kangaslammin kirkossa su klo 12. Muut tapahtumat Lapsiperheiden suuri kirpputoripäivä Kuoppak. työkesk. la klo Kirpparin lisäksi kahviossa herkkuja ja arpoja sekä lapsille ongintaa ja puuhanurkkaus. Pöydän varanneet myyjät pääsevät laittamaan tuotteitaan esille klo 9 alkaen. Tapahtuman järjestää seurakunnan nuorten Bene! Hyvä! hanke. Päivä perheelle Puurtilan srk-kodilla la klo Tervetuloa lapsiperheet viettämään rentouttava päivä, vapaana kotitöistä ja nauttien monipuolisesta ohjelmasta. Osallistumismaksu aikuisilta 7 euroa ja lapsilta 3 euroa, sisarale -50%. Ilm mennessä tulen.mukaan@evl.fi tai p Tekstaritupu Tukitekstari koululaisille. Voit tekstata Tupulle koska vain, p Viesteihin vastataan koulupäivinä klo Tekstiviesti maksaa normaalin tekstiviestin hinnan. NUORET Kasvatustyön johtaja Timo Laakso, p Nuorisotyönohjaajat Urpo Häkkinen, p Emma Kauhanen, p Kaija Puustinen, p Tiina Taavitsainen, p Säännöllinen toiminta Nuorten Ilpo Kuoppak. työkesk. torstaisin klo Nuorten kohtaamispaikka ja Ankkurimessu Kuoppak. työkesk. su ja klo 18. Nuorten illat kappelilla joka toinen perjantai klo Kevät jatkuu seuraavasti: 11.4./25.4. ja 9.5. Tyttöjen salivuoro Kuoppak. työkesk. salilla ke klo Tervetuloa liikkumaan tehdään juuri sitä, mitä huvittaa! Ohjaajana Henna Luukkonen. Tapahtumat Retki lähetysjuhlille Vaasaan Viikonlopun ohjelmassa meren rantaa, kaupunkia, kansainvälisyyttä, puuhaa ja musiikkia. Wasalandiassa tai Tropiclandiassa voidaan myös käydä, jos halukkaita löytyy. Retken hinta 40 euroa sisältää majoituksen, matkat, ohjelman, aamu- ja iltapalat sekä päivittäisen lämpimän aterian. Ilm menn. tulen.mukaan@evl.fi tai Lisätiedot Tiina Taavitsainen. NUORET AIKUISET Nuorten aikuisten avoin kohtaamispaikka jatkuu kevään osalta seuraavasti: sekä pääkirkolla klo Lisätiedot Tiina Taavitsainen. MUUT TAPAHTUMAT Siionin kannel Kuoppak. työkesk. kahviossa to ja to klo 13. Maallikkoseurat Kuoppak. työkesk. su klo 16; Martti Holopainen. Kaiken keskellä Jumala tapahtuma Varkaudessa Lauantaina Varkauden torilla nokipannukahvit klo 10 13; Jussi Peuhkuri, Markku Kujanpää ja miestenpiiri sekä Sävelten keskellä Jumala klo 11 12; Tuula Hakkarainen ja Eila Raatikainen. Kuoppak. TIEDOTE Fingrid Oyj aloittaa Luttilan hautausmaalla Varkaus-Kontiolahti -voimajohdon muutostyöt toukokuussa. Yksi voimajohdon pylväistä poistetaan hautausmaalta ja johdot muuttavat hivenen korkeutta ja sijaintia. Tiedotamme muutostöistä aiheutuvista häiriöistä tarkemmin työn alkaessa. Varkauden seurakunta Fingrid Oyj HAUTAUSMAAT TIEDOTTAVAT Hautausmailla vierailijoiden käyttöön tarkoitetut työvälineet ovat saatavilla seuraavasti: Luttilassa konehallin päädyssä työvälinevarastossa, joka on avoinna ma-la klo Ala- ja Ylä-Kankussa työvälinevaraston seinustalla. Könöpellon hautausmaalla vanhan kappelin seinustalla. Kangaslammilla uuden hautausmaan työvälinevarasto on avoinna työaikoina, ma-pe klo Luttilan siunauskappelin alakerrassa oleva yleisö-wc on avoinna joka päivä klo Luttilan siunauskappelissa on lisäksi lainattavissa pyörätuoli hautausmaan vierailijoiden käyttöön. Tiedustelut hautausmailta: Luttila p Könönpelto p Kangaslampi p työkesk. klo 18 Arjen keskellä Jumala; Hannu Päivänsalo, Tuula Hakkarainen, Pirkko Lind. Sunnuntaina klo 14 messu ja kirkkokahvit Kuoppak. työkesk; Hannu Päivänsalo, Miina Karasti. Järj. Kansan Raamattuseura ja Varkauden srk. Äitienpäiväjuhla ja Käpylähetyksen 10-vuotisjuhla Käpyk. työpist. su klo 14; Olli Tynkkynen. Israel-tapahtuma pääkirkossa ke klo 18. Vieraana Abdou Maiga Senegalista tulkkinaan Kari Niemi. Musiikista vastaa Serguei Popov ja mukana on myös Tapio Rekola. Järj. ICEJ ja Varkauden srk. Ystävänkammari Kaikille avoin kohtaamispaikka avoinna keskiviikkoisin ja lauantaisin klo 9-13 os. Kangaslammintie 7. Lämpimästi tervetuloa! Kotiviesti

16 Lahjoita polkupyöräsi kierrätä hyvää! Kevät on tänä vuonna aikaisessa, joten aremmat ja viluisemmatkin pyöräilijät ovat päässeet suhaamaan pitkin Varkauden katuja. Kaikilla ei kuitenkaan kaivattua kulkupeliä ole; voisitko sinä olla tässä avuksi? Jos olet esimerkiksi vaihtamassa pyörää tai varastostasi löytyy muuten ajokuntoinen ja hyvä kulkupeli, ole yhteydessä diakoniatyöntekijä Antero Saarelaiseen, p Pyörät lahjoitetaan kevään aikana niitä tarvitseville. lukijalta Että he yhtä olisivat Teksti: Pirkko Lind Kuva: Chris Sardegna Jäähyväisrukouksessaan, ennen taivaaseen nousemistaan, Jeesus puhui opetuslapsilleen ja esitti toiveenaan, että he olisivat yhtä, niin kuin Jeesus ja Isä ovat yhtä. Miten tämä Jeesuksen omilleen jättämä toive voisi toteutua meidän sekavassa maailmassamme? Onko realistista edes toivoa sitä? Meidän omin voimin tuo Jeesuksen toive ei toteudu, mutta Hän itse voi Pyhän Henkensä kautta vaikuttaa meissä sen toteutumista. Jeesus todella lupasi olla jokaisen Hänen sovitustyöhönsä uskovan kanssa joka päivä maailman loppuun asti. Silloin, kun Hän saa johtaa elämäämme, kaikki on Hänelle mahdollista. Miten sitten meille on mahdollista antaa Jeesuksen johtaa elämäämme? Sen tekee mahdolliseksi Jumalan sana. Raamatussa Jumala ilmaisee meille tahtonsa. Rukouksessa voimme pyytää Pyhää Henkeä avaamaan meille Jumalan sanan salaisuuksia. Raamatun sanan tutkiminen ja sen elämänohjeeksi ottaminen opettaa meitä löytämään elävän Jeesuksen. Hän ei ole vain teologista tietoa, vaan elävä Jumala, joka toimii arjessa ja haluaa ohjata elämäämme kaikkeen totuuteen. Oppiessamme tuntemaan Jeesuksen henkilökohtaisesti omana Vapahtajanamme ja uskaltaessamme nähdä itsemme totuuden silmin, voimme vahvistua myös itsemme tuntemisessa. Pyhä Henki haluaa hoitaa rikkinäisyyttämme. Hän parantaa meitä rakkauden voimalla. Henkisesti terveempinä voimme auttaa myös toisia rikkinäisiä ja ohjata heitä Jeesuksen parantavaan läsnäoloon. Elämää ei ole tarkoitettu yksin elettäväksi. Välillä yhteyden luominen ja ylläpitäminen voi tuntua vaikealta, mutta lopulta se kannattaa aina. Vähitellen Jumalan rakkaus saa meissä aikaan sen, että voimme olla sillanrakentajia erilaisten ihmisten, aatteiden ja kansojen välillä. Näin olemme ainakin lähempänä tuota Jeesuksen toivomusta, että he yhtä olisivat. Lopuksi Jeesuksen omin sanoin, jotka Hän sanoi Johanneksen evankeliumin luvussa 17 ja- keissa Minä pyhitän itseni uhriksi heidän tähtensä, että heistäkin tulisi totuuden pyhittämiä. Minä en rukoile vain heidän puolestaan, vaan myös niiden puolesta, jotka heidän todistuksensa tähden uskovat minuun. Minä rukoilen, että he kaikki olisivat yhtä, niin kuin sinä, Isä, olet minussa ja minä sinussa. Niin tulee heidänkin olla yhtä meidän kanssamme, jotta maailma uskoisi sinun lähettäneen minut. Sen kirkkauden, jonka sinä olet antanut minulle, olen minä antanut heille, jotta he olisivat yhtä niin kuin me olemme yhtä. Millaisia kokemuksia sinulla on kristittyjen yhteydestä? Osallistu keskusteluun ja lähetä postia Kotiviestiin osoitteella tai Ahlströminkatu 19, Varkaus. minun rukoukseni Väsyneenäkin voimakas Teksti: Liisa Hyttinen En ole kokenut ihmeparantumisten kaltaisia ihmeellisiä rukousvastauksia, joista olen paljon lukenut. Olen kuitenkin selvinnyt monenlaisista koettelemuksista, saanut lääkärien kautta avun moniin sairauksiin ja ennen kaikkea oppinut luottamaan Jumalan apuun arkipäivän asioissa. Olen omaishoitaja ja usein olen väsynyt, mutta tiedän, että monet ystävät rukoilevat puolestani. Siinä on voimaa, paljon voimaa, niin kuin eräässä laulussa lauletaan. Raamatussa on lause: Minä johdatan teitä, kun te kuljette rukoillen. Tämän olen monesti todennut omassa elämässäni ja viime aikoina olen saanut ihan konkreettista apua arkeen. Tästä kaikesta olen kiitollinen Jumalalle. Sarjassa ihmiset kertovat rukousvastauksistaan. 16