vi kku Henkilöstöohjelma päivitettiin

Transkriptio

1 Tampereen kaupungin henkilšstšlehti 2/2006 Henkilöstöohjelma päivitettiin

2 2 VILKKU Tampereen kaupungin henkilöstölehti 42. vuosikerta JULKAISIJA Tampereen kaupungin viestintäyksikkö TOIMITUKSEN OSOITE Vilkku Tampereen kaupunki PL 487, Tampere PÄÄTOIMITTAJA Raija Lindell puh gsm TOIMITUSNEUVOSTO Ulla Jantunen, Jukka Liimatainen, Raija Lindell, Niina Pietikäinen, Jari Seppälä, Tuija Strömmer-Ahtela, Anne Tervo. Seuraava Vilkku ilmestyy huhtikuussa. Aineisto Vilkkuun 3/2006 on toimitettava 6.4. mennessä Vilkun toimitukseen. Toimituksella on oikeus aineiston käsittelyyn ja lyhentämiseen tarpeen mukaan. Vilkku julkaistaan myös pdf-versiona Internetissä osoitteessa Vilkkua koskevat osoitteenmuutokset omalle palkanlaskijalle. TAITTO Marja Muhonen PAINOPAIKKA PunaMusta ISSN Kannen kuvat: Anna Byckling Eräs henkilöstön työhyvinvointiin vaikuttava tekijä on miellyttävä lounastauko, joka katkaisee virkistävästi työpäivän. Kuva Fenckellin henkilöstöravintolasta. PÄÄKIRJOITUS MAALISKUU 2006 Kultaa kommunikoimalla Katselin syksyisellä ruskaretkellä Lemmenjoen kullankaivajan työtä keskellä erämaata. Ihanneammatti? Puolensa kaikessa, mutta luulen, että useimmat meistä ovat tyytyväisiä omaan työhönsä tuota yksinäistä kullankaivuuta hetken päiviteltyään. Kullan löytymisen mahdollisuus voi hetken motivoida, mutta yhteisten, tarpeellisten askareiden pakertamisesta motiivin voi löytää joka päivä. Kuuntelin pettyneitä olympiaurheilijoita: kultaa ei tullut, vaikka töitä on tehty lujasti. Omat, yleisön ja median odotukset olivat taas liian korkealla. Tyydytyksen tuovan motiivin pitää löytyä urheilemisesta itsestään, ei harvoille tarjoutuvista mitaleista. Kunnan palkkatyöläisen motiivi on mielekkäässä, hyödyllisessä työssä. Hyvillä työoloilla ja reilulla työyhteisöllä on suuri merkitys. Raha tai asema tai ansiomitali eivät anna todellista sisältöä työhön. Hyvin tehty työ palkitsee tekijänsä ja paremmin vielä asiakaspalaute, työyhteisön kannustus, esimiehen kiitos ja työnantajan huomio. Kiitos ja kannustus unohtuvat liian helposti. Varsinkin suurten muutosten myllerryksessä kiitos on hyvin halpa muutosvoima; hyvin tehtyä työtä voi aina parantaa, mutta huonoksi haukuttua ei tee mieli kohentaa lainkaan. Muutosviestintä lähtee kannustuksesta ja kysymyksestä, miten tekisimme tämän entistä paremmin. Onnistunut sisäinen viestintä motivoi yhdessä yrittämiseen, heijastuu ulospäin, rakentaa mainetta. Edellä sanottu on kaikki johtamista, vaikka johtaminen-sanaa ei siinä edes lausuttu. Johtamista ei tarvitse mainostaa, kun tiimityö toimii. Toimivassa työyhteisössä jokaisella on vastuu viestinnästä. Muista kertoa asioista ja ota aktiivisesti vastaan tietoa; osaa keskustella ja kuunnella. Ainakin yksi suomalainen tiimi on kullan syrjässä kiinni. Nokia-yhtymä on onnistunut muutoksessa. Pääjohtaja Jorma Ollila on todennut lehtihaastattelussa, että uudistumista hidastaa ihmisen perusluonteeseen kuuluva turvallisuushakuisuus. Tilanteessa auttaa vain jatkuva kommunikaatio, jonka puute on Ollilan mukaan suurin uhka muutosten onnistumiselle. Itse rohkaistuin reilun 18 vuoden työrupeaman jälkeen etsimään muutosta uudesta ympäristöstä. En lähde kultaa kaivamaan, vaan tekemään edelleen yhteistä, hyödyllistä työtä viestinnän keinoilla Suomen Kuntaliittoon. Kiitän lämpimästi koko Tampereen kaupungin tiimiä: yhdessä olemme hoitaneet viestintää varsin kunniakkaasti. Ja silti, parannettavaa löytyy edelleen. Toivon, että suurten muutosten keskellä osaatte ponnistaa onnistumisista, antaa tunnustusta ja kommunikoida. Jari Seppälä viestintäjohtaja ANNA BYCKLING

3 Sairauskassa on näköalapaikka työntekijöiden terveydentilaan Tampereen kaupungin sairauskassa on huikealla jäsenellään Suomen suurin. Sen jäseniksi pääsevät työntekijät, joilla on yli kuuden kuukauden työsuhde Tampereen kaupungin tai jonkun sen kahdeksaan toimintapiiriin kuuluvan tytäryhtiön, kuten sähköyhtiön kanssa. Sairauskassa on perustettu vuonna 1923, mutta sen juuret ovat jo 1800-luvulla. Sairauskassassa on 11 vakituista työntekijää: kassanjohtaja, kirjanpitäjä, hallintosihteeri, kuusi etuuskäsittelijää, kaksi vakuutussihteeriä. Sairauskassan jäsenmaksu on puoli prosenttia palkasta. Työnantajat eli osakkaat tukevat kassan toimintaa maksamalla kannatusmaksua. Kassan toimintaa säätelee vakuutuskassa- ja sairasvakuutuslaki. Kassalla on sopimus jokaisen Tampereella ja sen lähikunnissa sijaitsevan apteekin kanssa. Etuuskäsittelijä Tiina Antinaho (vas.) ja kassan johtaja Sirkku Helenius muistuttavat, että Tampereen kaupungin sairauskassan historia on pitkä ja monivaiheinen. TEKSTI Mari Mäkinen KUVAT Anna Byckling Kassanjohtaja Sirkku Helenius vertaa 83-vuotiaan sairauskassan toimintaa vakuutukseen. Joskus on kritisoitu sitä, että jäsenmaksu peritään palkasta, vaikka etuuksia ei käytetä tai tarvita. Omansa saa kuitenkin nopeasti takaisin, jos joutuu esimerkiksi olemaan sairaalassa muutaman päivän tai ottamaan fysikaalista- tai hierontahoitoa. Vaikka eihän kenenkään sairastumista tietenkään toivo, Helenius huomauttaa. Sairauskassan jäsenille maksetaan kaikki sairasvakuutuslain mukaiset etuudet, kuten korvaukset sairaanhoidon kustannuksista, äitiys-, isyys-, vanhempain- ja erityishoitorahat. Kassa korvaa sääntöjensä mukaan myös sairaala- ja poliklinikkamaksuja. Vuoden jäsenenä olleet saavat tukea myös silmälasien tai piilolinssien ja hammashoidon kustannuksiin. Kuninkaankadulla sijaitseva kassa saa korvaushakemuksia päivittäin noin 150. Sisäisellä postilla lähetettyjen hakemusten määrä on lisääntynyt, mutta kassan ovista poikkeaa joka päivä asioimaan kymmeniä jäseniä. Kassan henkilökunnalle on tuttua, että työterveyshuollon ja sairauskassan palvelut sekoitetaan ajoittain vielä toisiinsa, vaik- 3

4 ka toimistot siirtyivät eri kiinteistöihin jo vuonna Lähes kuuden vuoden takaisesta muutosta huolimatta ihmiset ovat kyselleet kassan aulassa lääkärin perään, Helenius hymyilee. Tampereen tasapainoss 4 Jäseniä palvellaan luottamuksellisesti Koska sairauskassa on kunnallinen, sen asiakaskunta on kirjava ja joukkoon mahtuu monenlaista tekijää. Olemme näköalapaikalla, koska asioimme eri aloilla työskentelevien ihmisten kanssa. Heidän palveleminen vaatii työntekijöiltämme laajaa tietämystä, mutta erityisesti perusluottamuksen antamista jäsenillemme, sanoo kolmannen polven kassan jäsen, vakuutussihteeri Maria Tuohisto. Pitkään sairauskassassa työskennelleenä hän on huomannut, että etenkin henkinen pahoinvointi on lisääntynyt viime vuosien aikana. En tiedä, johtuuko se vaikeuksista työpaikalla vai yksityiselämässä, mutta pelkästään sairauspäivärahahakemusten määrä on kasvanut vuosittain 500:lla. Tampereen kaupungin sairauskassan jäsenmäärä on runsas ja joukkoon mahtuu myös etujen väärinkäyttäjiä. Valitettavasti on henkilöitä, jotka hakevat esimerkiksi korvausta silmälaseihin tai hammashoitokuluihin perheenjäsenensä nimellä, Helenius kertoo. Kassan johtajan mielestä etujen väärinkäyttäjiä on korvaushakemusten määrään nähden kuitenkin hyvin vähän. Aika rehellistä väki on, kun kaiken kaikkiaan myönnämme noin hakemuksesta erilaisia korvauskuluja vuosittain. Sairauskassan huijaaminen ei käy helposti. Korvausta ei anneta nimettömiä kuitteja vastaan, eikä siihen riitä pelkkä sukunimikään, muistuttaa etuuskäsittelijä Tiina Antinaho. Jäsenet voivat vaikuttaa Helenius ja Tuohiaho korostavat, että jokainen jäsen voi vaikuttaa sairauskassan toimintaan. Kahdesti vuodessa järjestettävä kassan kokous on kaikille avoin ja sen ajankohdas- Sirkku Helenius tuli Tampereen Sairauskassaan kesätöihin vuonna 1974 ja lukuunottamatta lyhyttä työsuhdetta toisaalla, hän on työskennellyt kassassa lähes 24 vuoden ajan. ta ilmoitetaan Aamulehdessä ja Uutispäivä Demarissa. Etuuksia parannetaan taloudellisen tilanteen mukaan, ja yksittäiset jäsenet voivat tehdä aloitteita sääntömuutoksiin, kassanjohtaja painottaa. Jäsenistön aloitteet menevät harkittavaksi kymmenjäseniselle hallitukselle, jossa jokaisella ammattiyhdistysliikkeellä on oma edustajansa. Jokainen ammattiryhmä saa näin äänensä kuuluville ja tasa-arvo toteutuu. Kassanjohtajan mielestä on tärkeää palvella jäseniä parhaalla mahdollisella tavalla. Asiakkaiden toivomuksesta sairauskassa on auki yhtenä arkipäivänä tunnin normaalia pidempään. Tiistaina palvelemme puoli viiteen saakka, jotta ihmiset ehtivät asioimaan meillä töittensä jälkeen. Ratkaisu on osoittautunut hyödylliseksi, Helenius kertoo. Menojen kasvuvauhtia silti Tampereen kaupungin talous kehittyi vuoden 2005 tilinpäätöksen mukaan suunnitellun mukaisesti. Kaupungin talous säilyi tasapainossa, mutta hyvästä tuloksesta huolimatta tilinpäätös sisältää myös huolestuttavaa kehitystä. Taloussuunnittelupäällikkö Jukka Män nikön mukaan myönteinen tulokehitys onneksi paikkasi menojen ripeää kasvua. Nettomenojen suureen kasvuun vaikutti erityisesti erikoissairaanhoidon menojen voimakas kasvu sekä sähkölaitoksen verkkotoimintojen yhtiöittäminen, joka pienensi sähkölaitoksen liikevaihtoa. Tilinpäätöksessä toimialojen nettomenojen kasvu oli 38,8 miljoonaa euroa eli 5,0 prosenttia vuoden 2004 tilinpäätökseen verrattuna. Suuren osan menojen kasvusta aiheutti sosiaali- ja terveystoimi. Tilinpäätöksen vuosikate on 86,2 miljoonaa euroa, mikä on suunnilleen vuoden 2004 tilinpäätöksen tasolla. Summa on 8,0 miljoonaa euroa budjetoi tua parempi. Se kattaa poistot 107 pro senttisesti. Investointien taso pysyi edelleen korkeampana kuin mihin kaupungin omarahoitus riitti, minkä vuoksi kaupunki velkaantui viime vuonna reippaasti lisää. Vaikka Tampereen taloudellinen tilanne pysyi viime vuonna vakaana, me nojen kasvuvauhtia on välttämätön-

5 talous yhä a etampere-ohjelma poiki palveluita ja yhteistyötä hillittävä tä lähivuosina hillitä, sillä verotulojen ja valtionosuuksien kasvu on hidastumassa Männikkö toteaa. Hoitotakuun toteuttaminen rasitti Vuonna 2005 sosiaali- ja terveyspalvelujen menojen kasvu oli toimialan ponnisteluista huolimatta liian nopeaa, jos sitä verrataan kaupungin verotulojen ja valtionosuuksien samanaikaiseen kehitykseen. Erityisesti hoitotakuun toteuttaminen rasitti kaupungin taloutta kasvaneina terveysmenoina. Sosiaali- ja terveystoimen nettomenot ylittyivät 11,1 miljoonaa euroa. Erikoissairaanhoidon budjetti ylittyi 4,9 miljoonalla eurolla. Ylityksestä pääosa syntyi Pirkanmaan sairaanhoitopiiriltä ostetuista erikoissairaanhoidon palveluista. Myös vanhusten palveluissa ja erityispalveluissa ylitettiin budjetti reilusti. Toimialan nettomenot kasvoivat 28,2 miljoonaa euroa eli 7,1 prosenttia edellisen vuoden tilinpäätökseen verrattuna. Yhdyskuntapalvelujen nettomenot toteutuivat puolestaan 14,3 miljoonaa euroa budjetoitua parempina. Kiinteistötoimen tavoite ylittyi 7,9 miljoonaa euroa muun muassa onnistuneiden tonttikauppojen vuoksi. Tulos näyttää todellista paremmalta Laskentapäällikkö Pasi Leppäsen mukaan tilinpäätöksen tulos on 64,5 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Erinomaiseen tulokseen vaikutti kuitenkin satunnaisiin eriin kirjattu kertaluonteinen 58,8 miljoonan euron myyntivoitto, joka syntyi omaisuuden siirrosta kaupungin tytäryhtiö Tammerkosken Energia Oy:lle. Ilman mainittua myyntivoittoa vertailukelpoinen tilikauden tulos oli vain 5,7 miljoonaa euroa ylijäämäinen eli hyvin lähellä nollaa, Leppänen sanoo. Lainakanta kasvoi viime vuonna 35,7 miljoonalla eurolla. Kun viime vuoden alussa lainaa kaupunkilaista kohden oli 823 euroa, vastaava luku oli vuoden lopussa 992 euroa. Jatkossa kaupungin lainamäärä ei voi kasvaa viime vuoden vauhtia, Leppänen painottaa. Sähkölaitoksen tulos oli 6,1 miljoonaa euroa ylijäämäinen, mutta se oli kuitenkin pari miljoonaa euroa budjetoitua huonompi. Budjetoitua heikomman tu loksen aiheutti muun muassa lauha syksy. Liikennelaitoksen tulos jäi 1,5 miljoonaa euroa budjetoitua huonommaksi. Syynä oli polttoaineiden hintojen nousu ja matkustajamäärän lasku. Sisäisistä liikelaitoksista tietotekniikkakeskus ylitti tulostavoitteensa 2,4 miljoonalla eurolla ja tilakeskus 1,8 miljoonalla eurolla. TEKSTI Jari Seppälä Vuodenvaihteessa päättynyt etampere-tietoyhteiskuntaohjelma jää elämään tamperelaisten arjessa monin tavoin. Netti-Nysse ja etupa tarjoavat opastusta ja koulutusta, kaupungin verkkosivut monia käytännön palveluita ja paljon muuta on viidessä vuodessa luotu. Myös kaupunkilaisten omat valmiudet ovat kehittyneet vauhdilla viimeisten viiden vuoden aikana. Nyt jo 80 prosenttia tamperelaisista käyttää internetiä. Verkkopalveluista on asukaskyselyn mukaan kiinnostunut 64 prosenttia tamperelaisista ja verkko-osallistumisesta 43 prosenttia. Asukkaiden koulutusta ja maksuttomia nettipisteitä on lisätty etampere-ohjelman aikana. Nyt käytettävissä on runsaat 200 tietokonetta erilaisissa julkisissa pisteissä, erityisesti kirjastoissa. Syksyllä valmistunut uusi Netti-Nysse on tiiviissä käytössä pienryhmien koulutuksessa. Mukanetti ja muut koulutusta järjestävät tahot pyrkivät parhaansa mukaan vastaamaan kysyntään; asukaskyselyssä vielä 32 prosenttia tamperelaisista ilmoitti tarvitsevansa tietokoneisiin tai tietoverkkoihin liittyvää koulutusta. Tutkimus ja työpaikat saivat vauhtia etampere-ohjelmalla oli korkeat elinkeinopoliittiset tavoitteet. Viiden vuoden aikana oli määrä käynnistää tietoyhteiskunnan tutkimuksen ja kehittämisen hankkeita 128 miljoonan euron edestä. Ohjelman johtaja Jarmo Viteli on tyytyväinen lopputulokseen: Tavoite ylitettiin niukasti, ja loppua kohden erityisesti yritysrahoituksen osuus kasvoi. Kaupungin ja yliopistojen osuus jäi lopulta 18 prosenttiin. Kaikkiaan etampere-hankkeissa on laskettu olleen mukana lähes 400 yritystä, Viteli sanoo. Hän pitää tärkeänä myös yhteistyön kehitty mistä julkisen hallinnon, tutkimuksen ja yritystoiminnan kesken. Uusi yhdessä tekemisen kulttuuri ja toimivat verkostot ovat hyödyksi muun muassa tulevan Luova Tampere -ohjelman toteuttamisessa. Lisätietoja: 5

6 Yritykset tarjoavat käyttöapua vähän Palveluja kysyvät Littusen mukaan niin vastaetampere rohkaisi yrityksen perustamiseen TEKSTI Jaana Kalliomäki KUVA Anna Byckling Emma Littunen oivalsi, että moni kaipaa apua tietokoneen hankinnassa ja käytössä nimenomaan kotiin. etampereen tukemana syntyi etupa. Tietotekniikan kurssilla asiat ovat helppoja, mutta kotona kaikki ei ehkä sujukaan. Tulostin ei toimi, on hankittu uusi internetyhteys tai digikamera pitäisi saada käyttöön. Me neuvomme asiakkaita heidän tarpeidensa mukaan ihan Wordin käytöstä alkaen. Eniten työllistävät esimerkiksi virusturvan ja palomuurin asennukset ja päivitykset sekä internet, Littunen kertoo. Hän perusti yrityksen valmistuttuaan Tampereen ammattikorkeakoulusta viime kesänä. Idea syntyi työharjoittelussa etampere-hankkeessa, jossa Littunen harjoitustyönään selvitti kaupunkilaisille tarkoitetun tietotekniikan neuvontapisteen toimintamah dol lisuuksia. Yritys tuntui parhaalta vaihtoehdolta. Tuore yrittäjä markkinoi kotikäyntejä kokeiluluontoisesti keväällä 2005 Tampereen työväenopiston ja Ahjolan kansalaisopiston henkilökunnalle. etampere tuki pienen e-yrityksen alkutaivalta. Toimitilat löytyivät Itsenäisyydenkadulta. Markkinoinnin ja viestinnän koulutuksen saanut Littunen keskittyy yrityksensä kehittämiseen, talouteen ja markkinointiin, 4 5 palveluneuvojaa hoitavat asiakaspalvelun. alkajat kuin tietotekniikan taitajatkin. Edistyneemmälläkin käyttäjällä saattaa joskus mennä sormi suuhun, kun yhteys tökkii tai ohjelmat jumittuvat. Moni haluaa jättää esimerkiksi päivitykset muiden huoleksi. Littunen pohtii, että teknistä apua saa hy- Emma Littunen (istumassa) ja harjoittelija Anu Kesti Tamkista kertovat, että Nettikinkereillä kestosuosikkiaiheita ovat pankkipalvelut ja sukututkimus. vin. Sen sijaan pienempiin ja isompiin käytön ongelmiin on ollut vaikeampi löytää palveluntarjoajaa. Selkein markkinarako löytyi hänen mukaansa kuitenkin kotikäynneistä. Me opastamme sekä annamme puolueetonta neuvontaa esimerkiksi laitehankinnoissa. Myymme itsekin jonkin verran koneita, myös digisovittimia, ja asennamme laitteita riippumatta siitä, mistä ne on hankittu. Lisäksi etupa huoltaa ja päivittää laitteita tiloissaan. Vuoden alusta se on isännöinyt kaupungin Nettikinkereitä. Jatkossa etupa aikoo tarjota entistä enemmän neuvontaa digitaalisesta televisiosta ja digisovittimista. Tietoa saa niin ikään tietotekniikan koulutustarjonnasta Tampereella. 6 Nettikinkereiltä maksutonta oppia internetin käyttöön etampereen perustamat, kaikille kaupunkilaisille avoimet Nettikinkerit jatkuvat etuvan isännöiminä. Ne tarjoavat maksutonta opastusta tietokoneen ja internetin käyttöön. Tilaisuuksia on kevätkaudella yhteensä 15 eri puolilla kaupunkia. Kinkereille ovat kaikki tervetulleita. Vaikka koskaan ei olisi hiireen koskenutkaan, voi tulla mukaan vaikka vain kuuntelemaan. Vanhimmat asiakkaat ovat olleet 80-vuotiaita, nuorimmat kolmekymppisiä, Emma Littunen kertoo. Nettikinkerit käsittelevät perustietojen ja -taitojen lisäksi ajankohtaisia teemoja. Esimerkiksi tammikuussa pidetty Skype-ilta maksuttomien internetpuhelujen soittamisesta sai suuren suosion. Sellainen järjestetään myös maaliskuussa. Kestosuosikkeja ovat laskujen maksaminen netin pankkipalveluissa ja sukututkimus. Syksyllä luvassa on tietoa digitelevisiosta. Aiheita voi myös toivoa, Littunen evästää. Kinkereitä järjestää etuvan kanssa Tampereen kaupunki mukanaan useita yhteistyökumppaneita. Tilaisuuksissa käy eri aiheiden asiantuntijoita opettamassa.

7 Uusi henkilöstöohjelma otettiin käyttöön TEKSTI Raija Lindell KUVA Anna Byckling Tampereen kaupungin henkilöstöohjelma vuosille vahvistettiin kaupunginhallituksessa tammikuussa. Henkilöstöohjelma toteuttaa kaupunkistrategian kriittistä menestystekijää: osaava ja motivoitunut henkilöstö. Henkilöstöohjelmaan on kirjattu keskeisimpiä kaupungin henkilöstöön vaikuttavia toimintaympäristön muutoksia, jotka on huomioitava henkilöstöohjelmaa toteutettaessa. Näitä vaikuttavia tekijöitä ovat mm. kaupungin väestörakenteen muuttuminen, henkilöstön ikääntyminen ja siirtyminen eläkkeelle sekä kilpailu työvoimasta. Myös kaupungin uusi toimintamalli ja työn jatkuva teknologinen kehitys muuttavat henkilöstön toimintaympäristöä. Henkilöstöohjelman strategisia painopisteitä ovat kannustava palkitseminen, työhyvinvointi, osaamisen kehittäminen, esimiestyö ja johtajuus ja strateginen henkilöstösuunnittelu. Työympäristöpäällikkö Kari Parikka on tyytyväinen henkilöstöohjelmaan ja hänen näkökulmastaan varsinkin työhyvinvoinnille asetettuihin tavoitteisiin. Erityisesti olen hyvilläni, että työsuojeluun kiinnitetään entistä enemmän huomiota ja tässä apuna ovat viime vuoden lopulla valittu joukko työsuojelupäälliköitä. Heidän myötään tietoisuus työturvallisuudesta varmasti konkretisoituu eri työpisteissä entistä paremmin. Toinen Parikan mielestä tärkeä asia, joka sisältyy henkilöstöohjelmaan, on en na - koi van työterveyshuollon kehittäminen. Tätä varten tehdään kartoituksia eri työyksiköissä ja laaditaan suunnitelma ennaltaehkäisevän työterveystoiminnan kehittämiseksi. Seuraavassa henkilöstöohjelman painopisteiden tavoitteita ja pyrkimyksiä luonnehditaan hieman tarkemmin. 1. Esimiestyö ja johtajuus painopisteenä tarkoittaa sitä, että tavoitteena on kohentaa esimiesten valmiuksia laadukkaaseen esimiestyöhön. Esimiesten tulisi hallita sekä henkilöjohtamiseen että asioiden johtamiseen liittyvät teemat. Myös esimiestyön laadun ja arvon tulisi kaupunkiorganisaatiossa tulisi kohentua. 2. Osaamisen kehittäminen painopisteenä tarkoittaa mm. sitä, että henkilöstöä kehittämällä pyritään varmistamaan laadukkaat palvelut, kaupungin kilpailukyky ja jatkuva uudistuminen. Henkilöstön tehtävissä vaadittava osaaminen on määriteltävä ja henkilöstön osaaminen on oltava tiedossa. Osaamisen hallintajärjestelmään määritellään kaupungin työtehtävissä vaaditta va osaaminen ja aloitetaan osaa miskar toitukset. Osaamisen kehittämiseen kuuluvat myös kehityskeskustelut, jotka pitävät sisällään henkilökohtaiset kehittymissuunnitelmat. 3. Kannustava palkitseminen henkilöstöohjelman painopisteenä tarkoittaa sitä, että tämän vuoden aikana laaditaan tulospalkkio-ohje, järjestetään aiheeseen liittyvää koulutusta ja tehdään kysely esimiehille tulospalkkion toteuttamisesta. Tavoitteena on, että tulospalkkiojärjestelmä ymmärretään paremmin ja sitä käytettäisiin tehokkaammin. Hyvinvointipalveluissa otetaan käyttöön vähintään kaksi uutta yksikkökohtaista tulospalkkiojärjestelmää. Tarkoitus on myös kehittää tilannepalkitsemisen keinoja ja käytäntöjä ja luodaan palkitsemisstrategia. 4. Työhyvinvointi henkilöstöohjelman painopistealueena nostaa esiin esimerkiksi sen, että henkilöstön työtyytyväisyyttä voidaan edistää hyvällä johtamisella ja esimiestyöllä, kannustavalla palkitsemisella ja oikeilla henkilöresursseilla. Myös tehtävien vaativuus ja henkilöstön voimavarojen oikeanlainen yhteensovittaminen sekä avoin vuorovaikutus parantavat työhyvinvointia. Henkilöstöohjelmassa kiinnitetään huo miota myös joustavien työaikaratkaisujen kehittämiseen, työaikapankin käyttöönottoon, kehityskeskustelun ja työyhteisöjen kokoontumisen kattavuuteen ja laatuun. Lisäksi työtapaturmien määrään kiinnitetään painotetummin huomiota ja pyritään niiden vähentämiseen. Henkilöstöohjelman tavoitteena on parantaa henkilöstön mahdollisuuksia hallita työaikoja, sillä mm. liu ku mat lisäävät työaikojen joustavuutta. 5. Strateginen henkilöstösuunnittelu henkilöstöohjelman painopistealueena tarkoit taa, että se kytketään entistä paremmin ta louden ja toiminnan suunnitteluun. Ennakoivan rekrytoinnin malli aiotaan ottaa käyttöön. Tavoitteena on, että rekrytoinnilla voidaan vastata paremmin mm. alkavaan eläköitymiseen ja hiljaisen tiedon siirtämiseen. Henkilöstöpoliittiset periaatteet määritellään muutostilanteisiin, jolloin tavoitellaan toiminnan muutostilanteiden parempaa hallintaa. Kaupunki määrittelee yhdessä henkilöstöjärjestöjen kanssa erilaisia keinoja ja menettelytapoja erilaisiin henkilöstöä koskeviin muutostilanteisiin. Henkilöstöohjelma löytyy tarkemmin intranetistä osoitteesta: 7

8 Melkein kuin palomies itsekin. Pastori Antero Niemi (oik.) ei jää työpöydän taakse istumaan. Palomies Sami Kähkönen (vas.) ja vs. paloesimies Teemu Toivonen pitävät hyvänä, että henkilökunnalla on tarvittaessa mahdollisuus keskustella myös papin kanssa. Palokunnan pappi lähtee myös hälytyksiin 8 Palo- ja pelastushenkilöstö joutuu työssään sekä fyysisesti että henkisesti raskaisiin tilanteisiin. Tampereen aluepelastuslaitoksen työntekijät ovat viime marraskuusta lähtien voineet keskustella papin kanssa näistä työnsä rankoista puolista. TEKSTI Jaana Kalliomäki KUVA Ari Järvelä Palomiesten pappi, Tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntapastori Antero Niemi korostaa kuitenkin, että aiheet eivät ole mitenkään rajattuja. Yhtä hyvin voi puhua myös muista ongelmistaan tai hyvistä asioista. Evankelisluterilaisilla seurakunnilla on jo kymmenen vuotta ollut Tampereella oma poliisien pappi, joka pitää vastaanottoaan säännöllisesti poliisilaitoksella. Myös isoimmissa tamperelaisissa yrityksissä henkilökunnalla on tiettyinä päivinä mahdollisuus jutella papin kanssa. Pääkaupungissa on perustettu erityinen poliisipapin virkakin, mutta palo- ja pelastuslaitoksilla ei Niemen mukaan tiettävästi muualla Suomessa tehdä vastaavaa työtä. Työni lähtee kirkon arvomaailmasta ja sen edustamasta toivon näkökulmasta. En kuitenkaan tyrkytä hengellistä puolta. Taustalla on elämän kovien tosiasioiden kohtaaminen ja halu olla raskasta työtä tekevien tukena. Pappina palolaitoksella työskentelen ihmisten hyväksi, Niemi erittelee. Tunteet työnnettävä syrjään työssä Palomies Sami Kähkösen mielestä on hyvä, että tällainen mahdollisuus on olemassa. Työntekijöille järjestetään toki tarvittaessa debriefing-tilaisuuksia, ja lääkintäesimiehen kanssa voi keskustella. Aivan arkinen juttelu työkaverien kanssa purkaa myös paineita. Pienemmät murheet hoituvat huumorin avulla. Jaksamista siivittävät onnistumiset, joita onneksi sentään on eniten. Työasioita ei voi viedä ko tiin. Ne on yritettävä nollata. Tunteet eivät saa nousta pintaan tässä työssä. Jos joku asia jää mieleen, siitä pitää puhua, Kähkönen sanoo. Kähkösellä ei ole debriefingistä kokemuksia. Sekä hän että Niemi arvelevat, että se ei aina toimi kuten pitäisi. Moni ei pysty käsittelemään vaikeita kokemuksiaan heti niiden jälkeen ja ennaltasovitussa istunnossa. Asioiden työstämiseen tarvitaan aikaa sekä omaa valmiutta ja halua. Parhaimmillaan eri mahdollisuudet kuitenkin täydentävät toisiaan, Niemi uskoo. Ei mikään virastopappi Niemi on karistanut työstään virallisuuden. Hän ei istu työpöydän takana asiakkaita odottamassa, vaan liikkuu siellä missä miehetkin. Niemi sulautuu porukkaan asua myöten. Torstaisin keskus-

9 paloasemalle saapuessaan hän vaihtaa papin puvun palomiehen vaatteisiin. Puhutaan mistä puhutaan. Siinä rivien välissä tulee aina jotakin. Koen samanhenkisyyttä työntekijöiden kanssa. Vaikka olen kirkonmies, meillä on paljon yhdistäviä tekijöitä. Moni on minulle ennestään tuttu siitä, että olen vihkinyt heidät tai kastanut heidän lapsensa. Vapaa-aikanakin on löytynyt yhteistä tekemistä. Olemme parin palomiehen kanssa perustaneet bändin, Niemi naurahtaa. Hän sanoo, että monet keskustelut ovat olleet hämmästyttävän avoimia. Aika vähän on tarvinnut tehdä aloitteita. Uskon, että kun tulemme vielä paremmin tutuiksi, juttelu syvenee. Kahden kesken on helppo käydä läpi kipeimpiäkin asioita. Kähkösen mukaan vaikeimpia paikkoja ovat ne, joissa lapselle on sattunut jotakin. Miehet muistuttavat toisaalta, että se minkä kukin kokee pahimpana, riippuu omista kokemuksista ja elämäntilanteesta. Jos on juuri menettänyt oman vanhempansa, iäkkäämmänkin potilaan tai uhrin kuolema pysähdyttää. Palokunnan pappi lähtee myös hälytyksiin, jos sellainen osuu omalle vuorolle. Onnettomuuksissa ja sairaustapauksissa tärkein tehtävä on olla omaisten tukena, jolloin miehistö voi keskittyä varsinaiseen työhönsä. Tällaisissa tilanteissa yksi miehistä on aina läheisten kanssa. Pappi osaa kohdata heidät eri tavalla, vaikka ei se helppoa ole kenellekään. Sanoja on usein vaikea löytää, Kähkönen miettii. Seurakuntapastori Niemen voi tavata keskuspaloasemalla Antero aamupšivšllš. torstaisin hšn kšy muilla IltapŠivisin paloasemilla. Palomiehet kiertävät kouluissa ja päiväkodeissa TEKSTI Raija Lindell Tampereen aluepelastuslaitoksen palomiehet kiertävät Tampereen päiväkodeissa ja kouluissa ja antavat Tulikettu-turvallisuusvalistusta. Tavoitteena on vaikuttaa ihmisten turvallisuuteen liittyviin tietoihin, taitoihin ja asenteisiin, koska silloin vaikutetaan samalla myös vaaratilanteiden ja onnettomuuksien vähenemiseen. Tulikettu-turvallisuusvalistus on onnettomuuksien ennaltaehkäisyä, joka kuuluu pelastusja sammutustyön ohella aluepelastuslaitoksen toimintaan. Keskeisinä kohderyhminä ovat lapset ja nuoret. Koulutuksen avulla pyritään pääsemään lähelle lasta ja lapsen ajatusmaailmaa, kertoo Tampereen aluepelastuslaitoksen tiedotuspäällikkö Veijo Kaján. Hän oli työryhmässä, joka valmisteli valistustyötä varten koulutusmateriaalin. Pirkanmaan Tulikettu-turvallisuusvalistuksen koulutusmateriaalipaketti on suunniteltu työkaluksi kouluttajille, joten asiat esitetään lapsille harkitusti ja suunnitellusti. Eri ikäluokille, 6 14-vuotiaille, on kehitelty omat opetuspaketit. Paketteihin kuuluu vaihtelevasti muun muassa opetustauluja, väritystehtäviä, palovaroitin, palomiehen varusteet, video, piirtoheitinkalvoja, kirje vanhemmille ja todistus sekä Tulikettu-heijastin. Kun esikoululaisia valistetaan keskustelun ja leikin johdattamina, teini-ikäiset te kevät oman kotinsa pelastussuunnitelman ja kat sovat muun muassa videon. Tuliketun hahmon suunnittelivat Ikaalisten käsi- ja taideteollisen oppilaitoksen graafisen linjan oppilaat, Kaján kertoo. Tulikettu-hahmo tulee näkymään myös katukuvassa auton kyljessä. Tulikettu on kuvattu eri ikäisenä, joten nuorempia lapsia puhuttelee hieman pyöreä Tulikettu ja nuoria pitempi, hoikempi Tulikettu. Turvallisuusvalistus opetusohjelmaan Viime syksyn aikana turvallisuusvalistusta sai noin 3500 tamperelaista lasta ja lisäksi aluepelastuslaitoksen muulla Tampereen toimialueella noin 2500 lasta. Kouluttajina toimivat palomiehet. Opetuskertoja oli Tampereen toimialueella kaikkiaan 247, ja jatkamme edelleen valistustyötä, kertoo tiedotuspäällikkö Veijo Kaján. Kajánin mukaan kouluissa ja päiväkodeissa Tulikettu-valistustyöntekijöiden vastaanotto on ollut myönteistä. Tämän vahvistaa opettaja Kirsi Aho Kalkun koulusta, jossa Tulikettu-valistusta on annettu toisluokkalaisille. Lapset suhtautuivat koulutukseen hyvin innostuneesti ja mielenkiinnolla. Kysymyksiä riitti ja hätänumero ja sen käyttö tulivat tutuksi. Mielestäni asia esitettiin lapsille onnistuneesti ja pidän hyvänä, että oppilaille jaettiin kyselylomake, johon vastaukset löytyivät opitun perusteella. Lomakkeessa oli kotiinkin mietittävää, Aho kiittelee. Myös Elina Grönvall Koulukadun päiväkodista on tyytyväinen esikoululaisille annettuun Tulikettu-valistukseen. Oli hyvä, että lapset saivat itse pohtia, miettiä ja keskustella asioista. Erityisen tärkeää oli, että lapset saivat omakohtaisen kokemuksen siitä, miten pitää toimia, jos esimerkiksi palovaroitin antaa hälytyksen, Grönvall kertoo. Tavoitteenamme on että Tulikettu-opetusohjelma otettaisiin koulujen opetussuunnitelmaan. Käytännössä tämä tarkoitta sitä, että esimerkiksi syksyllä aloitettava koulutus sovitaan alustavasti jo edellisenä keväänä, Kaján selittää. Hänen mukaansa olisi suositeltavaa, että jokaisesta koulusta ja päiväkodista löytyisi vastuuhenkilö, jonka kanssa käytännönasiat hoidetaan. Lisätietoja: tiedotuspäällikkö Veijo Kaján, p tai veijo.kajan@tampere.fi 9

10 TEKSTI Raija Lindell KUVA Anna Byckling Ravitsemistyönjohtaja Riitta Nieminen Lentävänniemen koulun keittiöstä valittiin kolmen parhaan joukkoon PRO-kisassa, jossa palkitaan kollegojen, esimiesten tai alaisten suosittelemia alalla ansioituneita ammattilaisia. Suosittelijoiden mielestä kyseinen henkilö on työsarallaan esikuvana muille, omistautunut työlleen ja hän jaksaa innostua uusista haasteista. Valtakunnallisessa kilpailussa oli 12 kategoriaa, jotka kattoivat suurkeittiö- ja ravintola-alan eri sektorit. PRO-kilpailun järjestää Aromi-lehti ja sen yhteistyökumppanit. Kisaan etsitään hotelli-, ravintola- ja catering-palveluiden persoonallisuuksia ja ideoita. simme huomenna valmiita, vaan aikaa kuluu ja muutos tapahtuu pikku hiljaa. Nyt on oltava positiivisella mielellä, muuten ei pärjää eikä jaksa. Kun porukka on sellainen, että se puhaltaa muutoksessakin yhteen hiileen, asiat järjestyvät helpommin. 6. Mikä on työssäsi haasteellista ja vaativaa? Kiire tuo työhön omat vaatimuksensa, välillä jotkut päivät tuntuvat lähes kaoottisilta. Hajä kattausta päivässä. Oppilaita koulussa on noin 440. Loppupäivä kuluu siivouksessa, tilauksissa ja suunnittelussa, koska aamulla keskitymme ruuanlaittoon. Noin 50 välipalansyöjää tulee kello Kotiin pääsemme noin kello 15, mutta joskus menee vähän ylikin. 4. Millaisia erityispiirteitä koulun keittiö tuo työhön? Keittiömme on kodikas. Lapset ovat aitoja asiakkaita, he tulevat juttelemaan, kertovat kuulumisiaan ja moni tervehtii kun tulee kadulla vastaan. Kerran eräs lapsi huudahti äidilleen, että hei tuolla menee meidän koulun tarjoilija. Se osui nauruhermoon. 5. Millaiset asiat ovat nyt pinnalla koulujen keittiöissä? Opettelemme ja totuttelemme muutokseen, jonka Tampereen Ateria toi tullessaan. Tottuminen vaatii aikaa, eikä voi ajatella, että oli- Voittaja sai PRO-patsaan, ja me muut saimme diplomin ja kukat. Farmos, joka oli yksi kisan sponsoroijista, antoi lahjaksi kylpyläkortin, ja pääsen myös tutustumaan Farmoksen tehtaaseen Turkuun, kertoo ravitsemistyönjohtaja Riitta Nieminen. JALKAPUUSSA RIITTA NIEMINEN 1. PRO-kilpailun voittajat paljastettiin vasta gaalaillassa Helsingissä. Millainen tilaisuus oli? Tilaisuus oli arvokas ja hieno, ja koin ammattiylpeyttä. Oikeastaan minulle valkeni vasta juhlassa, mihin olen päässyt mukaan kymmenien ehdokkaiden joukosta. 2. Millaisissa asioissa haluat olla esikuva muille alalla työskenteleville? Pidän mm. siitä että voin olla opiskelijoille työhönopastaja. Vuoden aikana meillä käy useita harjoittelijoita tamperelaisista alan kouluista. Haluan välittää heille tietoa siitä, mitä tämä työ on oikeasti. He saavat tehdä muutakin kuin tiskata ja siivota eli pääsevät kokeilemaan ruuanlaittoa. Yleensä harjoittelijoista on apua. 3. Millainen on työpäiväsi Lentävänniemen koulun keittiössä, jossa olet työskennellyt vuodesta 1988? Työpäivä alkaa kello Esimerkiksi tänään tehtiin makaronilaatikkoa, leivottiin välipalaa syöville sämpylät ja valmistelimme salaatit. Erityisruokavaliot vievät oman ajan aamulla. Tänäänkin teimme 7 erilaista makaronilaatikkoa. Valmisruokia ei ole yhtään sen enempää kuin ennenkään. Pyrimme tekemään aamulla mahdollisimman hyvin kaiken valmiiksi, että kun lapsia alkaa tulla syömään kello 10.25, keskitymme ruuan jakoon, täydentämään tarjoilupöytiä ja astiahuoltoon. Teemme nel- 10

11 emme vielä uutta tapaa työskennellä, koska meillä on vähentynyt työntekijämäärä. Poisjääneen henkilön työt on jaettu meidän kolmen kesken tässä keittiössä. Nyt on pakko jatkuvasti miettiä työn organisointia niin, että kaikki tapahtuisi ajan käytön suhteen mahdollisimman taloudellisesti. Sijaisia ajatellen perehdyttämistä ja kirjallista ohjeistusta pitäisi kehittää nykyisestään niin, että hänen olisi helppo tulla meille töihin. 7. Saako halvalla hyvää ruokaa? Saa, me ainakin saamme tehtyä. Hyvä ohjenuora on, että tekee niin hyvää ruokaa kuin tekisi sitä omalle lapselleen. Me kaikki myös maistelemme ruuan, että tiedämme maun olevan paikallaan. 8. Millaista palautetta saat ja tuleeko sitä? Varsinkin eka- ja tokaluokkalaiset oppilaat kiittävät ja saattavat sanoa, että ruoka oli hyvää. Emme voi kuitenkaan tehdä jokaisen herkkuruokia, ikävä kyllä aina on joku, joka ei ruuasta pidä, niin lapsissa kuin aikuisissa kotona ja työpaikalla. 9. Oletko toiveammatissa? Olen. Tällä hetkellä en osaisi ajatella tekeväni mitään muuta. 10. Millaisessa keittiössä teet mielelläsi töitä? Olen tyytyväinen nykyiseen työkeittiöön. Sain olla mukana Ritva Kujansuun rinnalla kertomassa omia mielipiteitäni, kun hän suunnitteli keittiötämme vuonna Meillä on itse sekoittava pata ja yhdistelmäuuni, jotka helpottavat työtä paljon. Keittiö ja työskentelytilat ovat toimivat ja tiskilinjasto on suorastaan upea. 11. Miten rentoudut ja mistä saat vastapainoa työhösi? Harrastan koripalloa, lentopalloa sekä kädentaitoja. Uusi harrastus on kalligrafia, jota opettelen Rientolassa. Se vaatii niin paljon tarkkuutta ja keskittymistä, että unohdan kaiken muun. Hyvä vastapaino työasioille. 12. Mikä on mottosi tai lempilausahduksesi? Yhteistyöllä pärjää, se vie eteenpäin. Kukaan ei täällä tekisi mitään yksin. Tilaaja tuottaja-mallia tutkittiin eri kaupungeissa Tampereen yliopiston taloustieteiden laitos tutki tilaaja tuottaja-mallin kehittelyä Tampereella, Turussa ja Jyväskylässä. Tutkimuksessa käytiin läpi tilaaja tuottajamallin tavoitteita, erilaisia organisointimahdollisuuksia sekä kuntien valmiuksia ottaa uusi malli käyttöön. Tutkimusraporttia esitteli professori Pertti Meklin maaliskuun alussa Tampereella järjestetyssä seminaarissa. Tutkimuksen tilasivat tutkittavana olleet kolme kaupunkia. Kunnan toiminnan jakaminen palvelujen tilaamiseen ja tuottamiseen nähdään yhdeksi keskeiseksi keinoksi kuntatalouden hallitsemiseksi ja asukkaiden tarvitsemien palveluiden turvaamiseksi. Tutkituissa kaupungeissa on nähty, että uusi malli tuo joustoa ja selkeyttä palveluiden järjestämiseen. Kriittistä suhtautumista uuteen malliin ruokkivat epäilyt siitä, että kunnan omat yksiköt eivät menesty kilpailussa ja tilaajapuoli paisuu. Tutkitut kaupungit ovat valmistelleet uutta mallia kukin eri tavoin. Jyväskylässä tehtiin sektorikohtaisia sisäisiä järjestelyjä tavoitteena saada kaupungin omaan toimintaan lisää joustavuutta ja tarkoituksenmukaisuutta. Turussa lähdettiin liikkeelle kaupungin liikelaitoksista, ja käytössä on monia rinnakkaisia järjestelmiä, muun muassa sopimusohjaus hyvinvointipalveluissa. Tampereella on tekeillä koko kaupungin organisaatiota koskeva uudistus, jossa valta- ja vastuusuhteet uudistetaan ylimmästä johdosta lähtien. Henkilöstö merkittävä tekijä uudistuksissa Yhteistä eri kaupunkien uudistustavoitteissa ovat toiminnan tehostaminen, asiakkuuden korostaminen ja konsernijohtamisen tärkeys. Henkilöstö nähdään kaikkialla merkittävänä tekijänä uudistuksessa ja esimiestyölle asetetaan suuria haasteita. Henkilöstön pelot kilpailutuksen edessä ovat selvästi nähtävissä, ja siksi viestintää ja koulutusta korostetaan tutkimuksen johtopäätöksissä. Toisaalta uuden mallin katsotaan antavan entistä paremmat mahdollisuudet myös henkilöstön palkitsemiseen. Jo kokeilluista tilaaja tuottaja-mallin alueista etsittiin tutkimuksessa myös vaikutuksia kustannustasoon. Vertailussa käytettiin myös Oulun kaupungin kokemuksia. Tutkijat esittävät varovaisena johtopäätöksenä, että katualueiden kunnossapidossa tilaaja tuottaja-mallilla voi olla kustannuksia alentava tai kustannusten nousua hillitsevä vaikutus. Päivähoidossa saatiin myös viitteitä uuden toimintamallin kustannustasoa alentavasta vaikutuksesta. Uusi malli nähdään pilottikaupungeissa periaatteessa hyvänä, mutta erityisesti tilaamisen osaaminen pitää varmistaa ja tuottajien ohjaukseen täytyy olla välineet. Suomen kuntien tehtävät ja asukkaiden palvelutarpeet ovat kasvaneet nopeammin kuin kuntien tulot. Tulevaisuus näyttää tutkijoiden mukaan sellaiselta, että kuntakentän ja koko julkisen sektorin menettelytapoja joudutaan jatkuvasti uudistamaan. Tilaaja tuottaja-mallin kehittelyä koskevaan tutkimukseen haastateltiin noin 70 henkilöä kolmessa kaupungissa: pilottiyksiköiden vetäjiä, ammattiyhdistysedustajia, poliittisia vaikuttajia sekä kaupunkien ylintä johtoa. Tutkimuksen tilasivat Tampereen, Turun ja Jyväskylän kaupungit. Vastaavantyyppinen tutkimus tehtiin kaksi vuotta sitten Oulun kaupungin ydinkunta palvelukunta-hankkeesta. 11

12 Viheralueohjelma antaa työlle suuntaviivoja 12 TEKSTI Tarja Nikupaavo-Oksanen KUVA Anna Byckling Tampereen Viheralueohjelmasta vuosille on valmistunut julkaisu ja esite. Julkaisu monine tavoitteineen ja toimenpiteineen on muistilista kaupungin viheralueita ylläpitäville yksiköille, ja siitä saavat kaupunkilaisetkin hyvän kokonaiskuvan viheralueiden kehittämistavoitteista. Viheralueohjelmaa toteuttavat kaikki viheralueiden parissa tavalla tai toisella työtä tekevät. Suurin ja merkittävin toteuttaja on edelleen kaupungin viheryksikkö, joka rakentaa uudet puistot ja pitää yllä nykyiset puistot, maisemapellot ja taajamametsät. Viheralueohjelma ohjaa toimintaa siten, että eri yksiköt nostavat ohjelmasta hankkeita talousarvioihinsa, kertoo rakennuttajahortonomi Timo Koski. Hänen mukaansa osa tavoitteista pystytään toteuttamaan nykyresurssein, mutta ohjelmassa on esitetty myös aika paljon lisärahoitustoiveita. Tulevaisuus näyttää pystytäänkö kaikki esitetyt asiat toteuttamaan Koski sanoo. Hän vastaa viheralueiden suunnittelun, rakentamisen ja ylläpidon tilaamisesta yhdyskuntapalveluissa. Yksiköiden vastuunjako selkiintyi Viheralueohjelma ohjaa kaikkien kaupungin omistamien viheralueiden ylläpitoa ja viherpalvelujen tuottamista. Kaikista viheralueita koskevista yleistavoitteista tärkeimmät ovat viihtyisyys, turvallisuus, kaupunkikuvan ja maiseman vaaliminen sekä luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen. Lisäksi eri tyyppisille viheralueille on ohjelmassa omat kehittämistavoitteensa. Joudumme miettimään millaiseen palvelutarjontaan meillä on tulevaisuudessa varaa. Viheralueilla olevan palvelutarjonnan laajuutta tulee punnita ja tuoda vaihtoehtoja esiin päättäjille päätettäväksi. Esimerkiksi tänä vuonna Koskipuiston kunnostusta jouduttiin siirtämään. Vanhat ja kaupunkikuvassa erittäin merkittävät kaupunkipuistot eivät kuitenkaan pysy kunnossa, jos niihin ei investoida, Koski toteaa. Viheralueohjelman tavoitteet ja toimenpiteet vaihtelevat pienistä toimintatapojen muutoksista isoihin hankkeisiin. Ohjelmaan on kirjattu myös ylläpitovastuiden selkiyttämistä sekä erilaisia selvityksiä ja suunnitelmia. Tällaisia ovat mm. skeitti-paikkaohjelma, leikkipaikkojen kunnostussuunnitelma ja koirapuistosuunnitelman päivittäminen. Saimme kehitettyä eri yksiöiden vastuujakoja viheralueiden ylläpidossa viheralueohjelman laadintaprosessin aikana. Myös yhteistyö syveni ja uusia kanavia avautui, kertoo puistopäällikkö Petri Kujala viheryksiköstä. Viheralueohjelma ohjaa kaikkien kaupungin omistamien viheralueiden ylläpitoa ja viherpalvelujen tuottamista. Mukana ovat mm. puistot, rannat, harjut, urheilu- ja virkistysalueet, uimarannat, liikenneviheralueet, suojelualueet ja kaupungin kiinteistöjen pihat. Kuva Iidesjärven rannasta. Ohjausryhmä herättelee ja seuraa Timo Kosken mukaan viheralueohjelman seurantaa ja ohjausta varten perustetaan ohjausryhmä. Ohjausryhmä muistuttelee yksiköitä tavoitteista ja seuraa niiden toteutumista. Ryhmään tulee edustus ainakin kaupunkiympäristön kehityksestä, suunnittelupalveluista, viheryksiköstä, kiinteistötoimesta, liikuntatoimesta sekä kulttuuritoimen nuorisopalveluista. Tänä vuonna viheryksikkö kunnostaa mm. leikkipaikkoja Järvensivulla, Kalevassa, Hervannassa, Atalassa ja Pappilassa sekä täydentää viherreittejä Kumpulassa ja Viialassa. Keskustassa kunnostetaan Hämeenpuisto loppuun. Keskustan siivoukseen panostetaan edelleen ja roskistilannetta päivitetään jatkuvasti. Myös töhryjen poistoon satsataan tänä vuonna. Mukana hankkeessa ovat kaupunkirakentaminen, sähkölaitos, tilakeskus ja viheryksikkö, joiden kaikkien hallitsemaa omaisuutta saattaa joutua töhrinnän kohteeksi. Töhryjen putsaus ostetaan siihen erikoistuneelta firmalta, kertoo Timo Koski. Julkaisua myydään 15 euron hintaan palvelupiste Frenckellissä, josta saa myös esitettä. Viheralueohjelma on myös Internetissä: viheralueet/viheralueohjelma

13 Jin Cuihong asuu Tammelan puistotiellä ja käy mielellään ostoksilla Tammelan torilla. Hän löytää torilta ja lähikaupoista lähes kaiken, mitä tarvitsee herkullisiin kiinalaisiin ruokiin, joita hän valmistaa keittiössään laajan suomalaisen ystäväpiirinsä iloksi. Monia ruokia voi tehdä ihan lähikaupan aineksista, mutta jotain käyn kyllä välillä ostamassa Tampereen aasialaisista kaupoista, Jin iloitsee. Ei tarvitse lähteä mihinkään kauemmas. Jin, joka on kotoisin Kiinan Hubein maakunnasta, tuli Tampereelle opiskelemaan ympäristötekniikkaa vuonna Hän valmistui Tampereen ammattikorkeakoulusta vuonna 2004 ja päätti jäädä tänne. Hänellä on nyt työpaikka suomalais-kiinalaisessa puutaloprojektissa, jota hänen en tinen koulunsa koordinoi. Jin Cuihong kertoo, että ruoka ei ole kiinalaisille vain ateria vaan tapa olla ystävien kanssa. Jin johdattaa kiinalaiseen keittiöön TEKSTI Kirsti Kallio KUVAT Anna Byckling Mutta Jin on ehtinyt tehdä muutakin: viime vuoden lopussa ilmestyi hänen keittokirjansa, jonka nimi on Liu Xiang kiinalaista ruokaa suomalaisessa keittiössä. Meillä kiinalaisilla on hyvin ruokakeskeinen kulttuuri, Jin kertoo. Me puhumme ruoasta, me teemme sitä, me syömme usein, paljon ja mielellämme tuntikausia. Ja mitä enemmän ystäviä ja sukulaisia on koolla ruokapöydässä, sen hauskempaa! Opiskelijayksiöstä levisi herkullinen tuoksu Tampereelle tultuaan Jin saavutti nopeasti maineen loistavana kokkina. Ritakadun opiskelijayksiön keittiöstä leviävät tuoksut houkuttelivat paikalle paljon opiskelijakavereita. Kun huomattiin, ettei herkullisen kiinalaisen aterian aikaansaaminen vaatinut eksoottisia vaikeasti hankittavia raaka-aineita, alettiin pian pyydellä, että Jin ko koaisi reseptinsä muidenkin käyttöön. Niinpä tarmokas tyttö alkoi mittailla aineksia, paistoaikoja ja lämpötiloja, koska itselleen hän oli tehnyt ruokaa näppituntumalla, ja kokosi sitten yli 70 reseptiä sisältävän kirjan. Keittokirjan tekemiseen löytyivät valokuvaaja ja taittaja Tampereen ammattikorkeakoulun opiskelijoista. Ruoka ei ole kiinalaisille vain ateria, vaan tapa olla ystävien kanssa, vaalia ystävyyttä ja seurustella perheen kanssa. Eikä hyvältä aterialta ole kiire minnekään, painottaa seuraavaa kirjaa jo suunnitteleva Jin. Tässä näytteeksi kaksi helppoa reseptiä Jinin kirjasta; maistuvat riisin kanssa. Makeaa tomaattia ja kananmunaa Ainekset: 3 tomaattia 3 kananmunaa Mausteet: ½ tl suolaa 1 rkl sokeria Valmistus: 1. Leikkaa tomaatit kuuteen loh- koon. Sekoita munat tasaiseksi. 2. Kuumenna 4 rkl öljyä hyvin kuumaksi. Kaada munat kuumaan öljyyn, paista jatkuvasti sekoittaen minuutti. Kaada pannulta lautaselle. 3. Kuumenna 4 rkl öljyä lisää. Paista tomaattilohkoja 2 min. Lisää munat, suola ja sokeri ja jatka paistamista vielä 2 min. Halutessasi voit lisätä hieman hienonnettua purjoa tai ruoho sipulia. Tarjoile. Kantarellia ja kanaa Ainekset: 200 g kantarelleja 200 g kananrintaa 2 cm purjoa Marinadi: ½ tl maissijauhoa 1 tl öljyä ½ tl osterikastiketta Mausteet: 1 viipale inkivääriä ½ tl suolaa ½ tl osterikastiketta Valmistus: 1. Puhdista sienet, paloittele isot. Hienonna kana pieniksi paloiksi ja laita palaset marina diin viideksi minuutiksi. Pilko purjo ja hienonna inkivääri. 2. Kuumenna 4 rkl öljyä, paista kananpaloja 2 minuuttia. Ota pois pannulta ja valuta. 3. Kuumenna 3 rkl öljyä. Mausta inkiväärillä ja lisää purjo. Paista kantarelleja sekoittaen 1 minuutti. Lisää suola ja osteri kastike, sekoita hyvin. Lisää kanat ja sekoittele. Tarjoile. Huomautus: Tähän ruokaan voi käyttää monia muitakin suomalaisia sieniä: tatteja, haperoita, orakkaita, suppilovahveroita ym. ja tietysti herkkusieniä. Muista tarkistaa, etteivät valitsemasi sienet vaadi ryöppäystä. Jin Cuihong: Liu Xiang Ð kiinalaista ruokaa suomalaisessa keittišssš. AMK-kustannus. Tampere

14 TAMPEREEN KAUPUNGIN HENKILÖKUNNALLE 20%:n alennus fysikaalisiin hoitoihin: Norm: Fysioterapia 45 min. 30,00 (37,00) 60 min. 36,00 (46,00) (Hinnat ovat ilman KELA-korvausta) Hieronnat 45 min. 24,00 60 min. 28,00 sekä esim. hierontalahjakortti 75,00 (84,00) (3 x 60 min) FYSIKAALINEN HOITOLAITOS FOXIO OY ALEKSIS KIVEN KATU 10 E TAMPERE PUH: (Sijaintimme on kaupungin virastotalon vieressä.) TERVETULOA!! Kaaos-klinikka sai tunnustusta Tampereen kaupungin kaatumisten ja osteoporoottisten murtumien ehkäisyhankkeen toteuttajaryhmälle on myönnetty Vuoden terveysteko -tunnustuspalkinto terveyden edistämisen aluekierroksella Tampereella. Helmikuussa pidetyssä seminaarissa palkinnon luovutti valtiosihteeri Terttu Savolainen ja sen vastaanottivat terveydenhoitaja Seija Nordback ja vastaava ylilääkäri Erkki Lehtomäki. Terveyden edistämisen keskus jakaa vuosittain valtakunnallisen terveystekopalkinnon, jonka sijasta tänä vuonna jaetaan alueelliset tunnustukset. Palkitsemisperusteissa painotetaan etenkin palkittavan toiminnan/hankkeen monialaista ja -ammatillista yhteistyötä ja näyttöä tavoitteiden mukaisista tuloksista. Kokeiluluonteisella kaatumis- ja osteoporoosiklinikalla (Kaaos-klinikalla) työskennellään ikääntyvien jatkuvas ti lisääntyvien kaatumisten, osteoporoosin ja niiden seu raukse na syntyvien murtumien ja muiden vammojen ehkäisemiseksi. Kaaos-klinikan toiminta kuuluu Tampereen kaupungin sosiaali- ja terveystoimen perusterveydenhuollon iäkkäiden tamperelaisten terveyden edistämisen palveluihin. Yhteistyökumppaneita ovat UKK-instituutti, Tampereen yliopisto, Tampereen yliopistollisen sairaalan kirurgian yksikkö sekä Tampereen urheilulääkäriasema. Klinikan työryhmään kuuluvat terveydenhoitaja, fysioterapeutti sekä lääkäri. 14 Syksyllä 2006 alkavia Ammatillisia erikoistumisopintoja Hyvinvointipalvelut ja -teknologia Infektiotautien torjunta ja hoitotyö Johtaminen sosiaali- ja terveysalalla Psykoterapeuttisesti suuntautunut mielenterveyshoitotyö Tekonivelpotilaan hoidon asiantuntijakoulutus Työhyvinvoinnin erikoistumisopinnot Työnohjaajakoulutus, (60 op) Työterveyshuollon erikoistumisopinnot Palvelujen asiakaslähtöinen tuotteistaminen ja kilpailuttaminen julkisissa hankinnoissa Maatilayrityksen johtaminen Palveluyrityksen osaamisen johtaminen Vapaa säestys ja yhtyetyöskentely Opinnot kestävät pääsääntöisesti vuoden. Hakuaika Koulutusten hinta on 168 euroa (30 op) ja 336 euroa (60 op). Lisätietoja koulutuskoordinaattori Anne Kivelä, p. (03) , Keväällä 2006 alkavia Lisä- ja täydennyskoulutusta Uusi hankintalaki - julkiset hankinnat ja kilpailuttaminen, Sydämen vajaatoimintapotilaan hoito ja ohjaus, 8 op, 19.4, 26.4, 5.5, 12.5 ja Tekonivelpotilaan hoito Coxassa, Ajankohtaista diabeteksen hoidosta ja hoidonohjauksesta, 3 op, ja Väkivalta ja sen uhka työpaikalla, tai puh. (03) Muistathan Perheneuvolan työntekijöiden henkilökohtaiset puhelinajat ovat sisässä olevien asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden käytettävissä. Jos haluat konsultoida esimerkiksi vauvaperheasioissa, tai jossain lapsen oireilussa, jokin asiakasperheesi perhetilanne mietityttää sinua työntekijänä, voit soittaa suoraa jollekin perheneuvolan hoitotyöntekijälle puhelinaikoina tiistaisin ja torstaisin kello Suoran numeron löydät sisäisestä puhelinluettelosta. Perheneuvolan toimiston numero on poistuu vastaanottavista sähköpostiosoitteista Sähköpostiprojektin myötä Tampereen kaupungin sähköpostin käyttäjien sähköposti osoite on muuttunut vanhasta etunimi.sukunimi@tt.tampere.fi -muodosta etunimi.sukunimi@ tampere.fi -muotoon.

15 Henkilöstölle tarjouslippuja filosofiatapahtumaan Tampere-talossa järjestetään Suuri filosofia -tapahtuma kymmenennen kerran huhtikuuta. Tapahtuman aihe on Ihmisen luonto, kaikessa monimielisyydessään: millainen luonto ihmisellä on, millaiseksi ihminen luonnon ymmärtää, kuuluuko luonto ihmiselle ja mitä ihminen tekee luonnolle omassa itsessään ja ympäristössään. Ihmisen luonto -viikonloppu pitää sisällään uusia avauksia, hämmentäviä kysymyksiä, selkeitä kannanottoja ja vastakkaisia mielipiteitä. Järjestelyistä vastaavat Tampereen yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto ja Tampere-talo. Tampereen kaupungin työntekijöillä on mahdollisuus ostaa pääsylippu erikoishintaan Tampere-talon lipputoimistosta: päivälippu 19 euroa (norm. 22e) ja koko viikonloppu 35 euroa (norm. 40 e) Henkilöllisyys todistettava henkilöstökortilla. Lisätietoja ohjelmasta Opiskelijat järjestivät omaishoitajille ystävänpäivän Tampereen terveydenhuoltooppilaitoksen opiskelijat lehtori Tuula Syrjäsen johdolla järjestivät omaishoitajille Yllätysten ystävänpäivän. Noin puolensataa omaishoitajaa osallistui toiminnan päivään. Päivän aikana ohjelmassa oli askartelua ja jumppaa sekä muuta leikkimielistä ja liikunnallista ohjelmaa, arpajaiset, kahvittelua sekä lounas ystävien seurassa. Päivä tarjosi omaishoitajil le mukavaa vaihtelua ja mahdol lisuuden tavata yhdistyksen ti laisuuksissa tutuksi tulleita vertaisiaan. Tampereen terveydenhuolto-oppilaitos on järjestänyt monet kerrat kaivattua vaihtelua ja pieniä onnen pipanoita omaishoitajien raskaaseen arkeen, kiittää projektikoordinaattori Paula Koi visto Tampereen Seudun Omais hoitajat ry:stä. Hänen mukaansa terveydenhuolto-oppilaitos on yksi tärkeimmistä yhteistyökumppaneista omaishoitajille. Mukaan kaivataan muitakin oppilaitoksia tuottamaan iloa, kuntoutusta, hierontaa ja vaikka hoivapalveluita omaishoitajien kotiin. Oppilaitosyhteistyö on mai- nio tapa tuottaa omaishoitajille palveluita. Monipuolisella yhteistyöllä saadaan paljon aikaiseksi hyvän asian eteen, Koivisto sanoo. Omaishoitajien virkistystoiminta on pitkälti lahjoitusten varassa ja yhdistyksellä onkin me nossa Länsi-Suomen lääninhallituksen luvalla Miljoona ruusua -keräys. Tavoitteena on saada omaishoitajille oma tukikeskus. Omaishoitajien tukeminen ajoissa säästää yhteiskunnan varoja monikertaisesti laitoshoitoon verrattuna. Omaishoitajien kuntoremonteille jatkoa Omaishoitajien kuntoutus- ja virkistystoiminta jatkuu RAY:n rahoittamana sekä Tampereen kaupungin tukemana. Toimintaa organisoi Tampereen Seudun Omaishoitajat ry:n Täyskymppi-projekti. Kiitämme kaupungin työntekijöitä monipuolisesta työpanoksesta ja kaupungin päättäjiä hyvästä yhteistyöstä, sanoo pro jektikoordinaattori Paula Koivis to. Hän on tyytyväinen, että omaishoitajien hyvinvoinnin tuke minen on tiedostettu ja monipuo lista tukea on saatu laajalta verkostolta. Veikko Vepsäläinen osallistui omaishoitajille Tampereen terveydenhuolto-oppilaitoksessa järjestettyyn tapahtumaan. Vepsäläinen askarteli ystävänpäiväkortin. Koivisto muistuttaa omaishoitajia, että hakuaika pääsääntöisesti maksuttomille kuntoremonttikursseille on jatkuvasti. Tämän kevään ryhmä on täynnä. Syksyllä on tulossa 20 omaishoitajalle 5 päivän kuntolomaviikko Kuntoutumiskeskus Apilaan (hinta 105 euroa). Kuntoremonttipaikkaa voi hakea soittamalla Paula Koivistolle tai käymällä yhdistyksen toimistossa (Kauppakatu 15) maanantaisin tai torstaisin kello 9 13 tai sopimuksen mukaan. Puhelinaika on ma to kello 9 13 p tai ANNA BYCKLING Kari Andreasson eläkkeelle Kasvatus- ja opetustoimen hallintopalvelukeskuksen pitkäaikainen järjestelypäällikkö Kari Andreasson saateltiin eläkkeelle komeasti The bold and the beautiful -hengessä. Paikalla oli Forresterklaanin keskeiset henkilöt lapsineen, huippumallit ja rakkauden kohteena kukas muu kuin Gary! Kari Andreassonin ura alkoi Tampereen kaupungin palveluksessa vuonna 1981 ja kesti kaikkiaan 25 vuotta. Toimeliaita eläkepäiviä toivottavat entiset työkaverit! Kiitokset Lämpimät kiitokset muistamisesta jäädessäni eläkkeelle. Toivon kaikille työtovereilleni hyvää jatkoa. Anja Ekman Lämmin kiitos teille kaikille, jotka eri tavoin muistitte minua jäädessäni eläkkeelle. Hanna Kuusinen Latu on auki. Kunnollisia työvuosia ystävät! Toivoo Seppo Vuorinen 15

16 TEKSTI Raija Lindell KUVA Anna Byckling Tampere Filharmonian ohjelmatarjonnassa huomioidaan myös nuori kuuntelija. Orkesteri järjestää erityisesti lapsille ja nuorille suunnattuja konsertteja, koska se haluaa painottaa työssään musiikkikasvatuksen näkökulmaa. Tämänkin konserttivuoden aikana pääsee tuhansia lapsia kuuntelemaan klassista musiikkia, ja tutustumaan orkesterimuusikon työhön. Viime vuonna lapsille ja nuorille suunnattuihin tapahtumiin osallistui noin kuulijaa. Helmikuussa Muumi ja Mozart loivat taikatalven perhekonsertteihin ja ekaluokkalaisten koululaiskonsertteihin. Näyttelijä Lari Halme luki otteita tarinasta, jossa Muumipeikko herää yllättäen talviuniltaan keskelle outoa, lumista Muumilaaksoa. Tarinaa väritti Mozartin musiikki, ja konsertin kuvituksena oli Tove Janssonin alkuperäisiä, pääosin mustavalkoisia kuvia Taikatalvi-kirjasta. Konsertit suunnitteli apulaisintendentti Eija Oravuo, ja ne järjestettiin yhteistyössä Tampereen taidemuseon Muumilaakson kanssa. Lapsille on kevään kuluessa luvassa lisää Mozartia, jonka syntymästä on kulunut tänä vuonna 250-vuotta. Muun muassa koulujen toisluokkalaisille järjestetään musiikkikasvatusprojektina Mozart 250 -konsertti, kertoo tiedottaja Outi Viitasalo. Koululaiset saavat valmistautua konserttiin etukäteen perehtymällä opettajan johdolla valmistelupakettiimme. Sen tehtävät tutustuttavat konsertin musiikkiin ja orkesteriin. Huhtikuussa on tulossa yleisölle avoin Presto ja sordiinon salaisuus -konsertti sekä Presto ja vaskien kiemurat -konsertit esikoululaisille. Presto on Filharmonian maskottihiiri. Preston johdattelemissa konserteissa Tampere Filharmonia tekee yhteistyötä TAI- TEn, Tampere Biennalen ja Sara Hildénin taide museon kanssa. Tahot järjestävät yhdessä poikkitaiteellisen Veistos soikoon! -tapahtuman. Jos tilaa koululaiskonserteista ei löydy, lapsille ja nuorille on tarjolla myös vierailumahdollisuus, jolloin pääsee tutustumaan Kapellimestari Jani Telaranta johti Tampere Filharmoniaa, kun se soitti Mozartin musiikkia, helmikuussa koululaiskonsertissa. Tove Janssonin Taikatalvi-kirjan tarina ja kuvat siivittivät tunnelmaa. Tampere Filharmonian arkeen. Vierailun yhteydessä orkesteri esitellään lyhyesti, ja sen jälkeen voi seurata orkesterin harjoituksia, Viitasalo kertoo. Hän muistuttaa, että koululaiskonsertteihin kuten myös vierailukäynneille on ilmoittauduttava ennakkoon. Lisätietoja: 16 Nysse jakaa allergiatietoa huhtikuussa Allergiaviikko tuo huhtikuussa ensimmäistä kertaa Tampereen kaduille Allergianyssen. Nysse on TKL:n sininen bussi, jossa voi matkustaa normaalisti ja saada samalla monipuolista allergiaan liittyvää tietoa. Se on liikenteessä torstaina 27. huhtikuuta aamuyhdeksästä alkaen. Pirkanmaan Allergia- ja Astmayhdistyksen sairaanhoitaja neuvoo Nyssessä allergisten sairauksien hoidossa. Esillä ovat muun muassa kotieläimet, ruoka-aineet ja siitepöly. Moreenian ympäristöneuvojat antavat ympäristöystävällisiä vinkkejä siivoukseen ja pölynimurin valintaan. Yliopiston Apteekin farmaseutit neuvovat siitepölyajan lääkkeistä. Allergianysse on Pirkanmaan Allergia- ja Astmayhdistyksen, Ympäristötietokeskus Moreenian, Tampereen kaupungin ympäristövalvonnan sekä Yliopiston Apteekin yhteistyötä. Valtakunnallista Allergiaviikkoa vietetään huhtikuuta. Allergianyssen pysäkkiaikataulu: Tammelan tori 9 10, Lielahden Citymarket ja Keskustori