vi kku Henkilöstöohjelma päivitettiin

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "vi kku Henkilöstöohjelma päivitettiin"

Transkriptio

1 Tampereen kaupungin henkilšstšlehti 2/2006 Henkilöstöohjelma päivitettiin

2 2 VILKKU Tampereen kaupungin henkilöstölehti 42. vuosikerta JULKAISIJA Tampereen kaupungin viestintäyksikkö TOIMITUKSEN OSOITE Vilkku Tampereen kaupunki PL 487, Tampere PÄÄTOIMITTAJA Raija Lindell puh gsm TOIMITUSNEUVOSTO Ulla Jantunen, Jukka Liimatainen, Raija Lindell, Niina Pietikäinen, Jari Seppälä, Tuija Strömmer-Ahtela, Anne Tervo. Seuraava Vilkku ilmestyy huhtikuussa. Aineisto Vilkkuun 3/2006 on toimitettava 6.4. mennessä Vilkun toimitukseen. Toimituksella on oikeus aineiston käsittelyyn ja lyhentämiseen tarpeen mukaan. Vilkku julkaistaan myös pdf-versiona Internetissä osoitteessa Vilkkua koskevat osoitteenmuutokset omalle palkanlaskijalle. TAITTO Marja Muhonen PAINOPAIKKA PunaMusta ISSN Kannen kuvat: Anna Byckling Eräs henkilöstön työhyvinvointiin vaikuttava tekijä on miellyttävä lounastauko, joka katkaisee virkistävästi työpäivän. Kuva Fenckellin henkilöstöravintolasta. PÄÄKIRJOITUS MAALISKUU 2006 Kultaa kommunikoimalla Katselin syksyisellä ruskaretkellä Lemmenjoen kullankaivajan työtä keskellä erämaata. Ihanneammatti? Puolensa kaikessa, mutta luulen, että useimmat meistä ovat tyytyväisiä omaan työhönsä tuota yksinäistä kullankaivuuta hetken päiviteltyään. Kullan löytymisen mahdollisuus voi hetken motivoida, mutta yhteisten, tarpeellisten askareiden pakertamisesta motiivin voi löytää joka päivä. Kuuntelin pettyneitä olympiaurheilijoita: kultaa ei tullut, vaikka töitä on tehty lujasti. Omat, yleisön ja median odotukset olivat taas liian korkealla. Tyydytyksen tuovan motiivin pitää löytyä urheilemisesta itsestään, ei harvoille tarjoutuvista mitaleista. Kunnan palkkatyöläisen motiivi on mielekkäässä, hyödyllisessä työssä. Hyvillä työoloilla ja reilulla työyhteisöllä on suuri merkitys. Raha tai asema tai ansiomitali eivät anna todellista sisältöä työhön. Hyvin tehty työ palkitsee tekijänsä ja paremmin vielä asiakaspalaute, työyhteisön kannustus, esimiehen kiitos ja työnantajan huomio. Kiitos ja kannustus unohtuvat liian helposti. Varsinkin suurten muutosten myllerryksessä kiitos on hyvin halpa muutosvoima; hyvin tehtyä työtä voi aina parantaa, mutta huonoksi haukuttua ei tee mieli kohentaa lainkaan. Muutosviestintä lähtee kannustuksesta ja kysymyksestä, miten tekisimme tämän entistä paremmin. Onnistunut sisäinen viestintä motivoi yhdessä yrittämiseen, heijastuu ulospäin, rakentaa mainetta. Edellä sanottu on kaikki johtamista, vaikka johtaminen-sanaa ei siinä edes lausuttu. Johtamista ei tarvitse mainostaa, kun tiimityö toimii. Toimivassa työyhteisössä jokaisella on vastuu viestinnästä. Muista kertoa asioista ja ota aktiivisesti vastaan tietoa; osaa keskustella ja kuunnella. Ainakin yksi suomalainen tiimi on kullan syrjässä kiinni. Nokia-yhtymä on onnistunut muutoksessa. Pääjohtaja Jorma Ollila on todennut lehtihaastattelussa, että uudistumista hidastaa ihmisen perusluonteeseen kuuluva turvallisuushakuisuus. Tilanteessa auttaa vain jatkuva kommunikaatio, jonka puute on Ollilan mukaan suurin uhka muutosten onnistumiselle. Itse rohkaistuin reilun 18 vuoden työrupeaman jälkeen etsimään muutosta uudesta ympäristöstä. En lähde kultaa kaivamaan, vaan tekemään edelleen yhteistä, hyödyllistä työtä viestinnän keinoilla Suomen Kuntaliittoon. Kiitän lämpimästi koko Tampereen kaupungin tiimiä: yhdessä olemme hoitaneet viestintää varsin kunniakkaasti. Ja silti, parannettavaa löytyy edelleen. Toivon, että suurten muutosten keskellä osaatte ponnistaa onnistumisista, antaa tunnustusta ja kommunikoida. Jari Seppälä viestintäjohtaja ANNA BYCKLING

3 Sairauskassa on näköalapaikka työntekijöiden terveydentilaan Tampereen kaupungin sairauskassa on huikealla jäsenellään Suomen suurin. Sen jäseniksi pääsevät työntekijät, joilla on yli kuuden kuukauden työsuhde Tampereen kaupungin tai jonkun sen kahdeksaan toimintapiiriin kuuluvan tytäryhtiön, kuten sähköyhtiön kanssa. Sairauskassa on perustettu vuonna 1923, mutta sen juuret ovat jo 1800-luvulla. Sairauskassassa on 11 vakituista työntekijää: kassanjohtaja, kirjanpitäjä, hallintosihteeri, kuusi etuuskäsittelijää, kaksi vakuutussihteeriä. Sairauskassan jäsenmaksu on puoli prosenttia palkasta. Työnantajat eli osakkaat tukevat kassan toimintaa maksamalla kannatusmaksua. Kassan toimintaa säätelee vakuutuskassa- ja sairasvakuutuslaki. Kassalla on sopimus jokaisen Tampereella ja sen lähikunnissa sijaitsevan apteekin kanssa. Etuuskäsittelijä Tiina Antinaho (vas.) ja kassan johtaja Sirkku Helenius muistuttavat, että Tampereen kaupungin sairauskassan historia on pitkä ja monivaiheinen. TEKSTI Mari Mäkinen KUVAT Anna Byckling Kassanjohtaja Sirkku Helenius vertaa 83-vuotiaan sairauskassan toimintaa vakuutukseen. Joskus on kritisoitu sitä, että jäsenmaksu peritään palkasta, vaikka etuuksia ei käytetä tai tarvita. Omansa saa kuitenkin nopeasti takaisin, jos joutuu esimerkiksi olemaan sairaalassa muutaman päivän tai ottamaan fysikaalista- tai hierontahoitoa. Vaikka eihän kenenkään sairastumista tietenkään toivo, Helenius huomauttaa. Sairauskassan jäsenille maksetaan kaikki sairasvakuutuslain mukaiset etuudet, kuten korvaukset sairaanhoidon kustannuksista, äitiys-, isyys-, vanhempain- ja erityishoitorahat. Kassa korvaa sääntöjensä mukaan myös sairaala- ja poliklinikkamaksuja. Vuoden jäsenenä olleet saavat tukea myös silmälasien tai piilolinssien ja hammashoidon kustannuksiin. Kuninkaankadulla sijaitseva kassa saa korvaushakemuksia päivittäin noin 150. Sisäisellä postilla lähetettyjen hakemusten määrä on lisääntynyt, mutta kassan ovista poikkeaa joka päivä asioimaan kymmeniä jäseniä. Kassan henkilökunnalle on tuttua, että työterveyshuollon ja sairauskassan palvelut sekoitetaan ajoittain vielä toisiinsa, vaik- 3

4 ka toimistot siirtyivät eri kiinteistöihin jo vuonna Lähes kuuden vuoden takaisesta muutosta huolimatta ihmiset ovat kyselleet kassan aulassa lääkärin perään, Helenius hymyilee. Tampereen tasapainoss 4 Jäseniä palvellaan luottamuksellisesti Koska sairauskassa on kunnallinen, sen asiakaskunta on kirjava ja joukkoon mahtuu monenlaista tekijää. Olemme näköalapaikalla, koska asioimme eri aloilla työskentelevien ihmisten kanssa. Heidän palveleminen vaatii työntekijöiltämme laajaa tietämystä, mutta erityisesti perusluottamuksen antamista jäsenillemme, sanoo kolmannen polven kassan jäsen, vakuutussihteeri Maria Tuohisto. Pitkään sairauskassassa työskennelleenä hän on huomannut, että etenkin henkinen pahoinvointi on lisääntynyt viime vuosien aikana. En tiedä, johtuuko se vaikeuksista työpaikalla vai yksityiselämässä, mutta pelkästään sairauspäivärahahakemusten määrä on kasvanut vuosittain 500:lla. Tampereen kaupungin sairauskassan jäsenmäärä on runsas ja joukkoon mahtuu myös etujen väärinkäyttäjiä. Valitettavasti on henkilöitä, jotka hakevat esimerkiksi korvausta silmälaseihin tai hammashoitokuluihin perheenjäsenensä nimellä, Helenius kertoo. Kassan johtajan mielestä etujen väärinkäyttäjiä on korvaushakemusten määrään nähden kuitenkin hyvin vähän. Aika rehellistä väki on, kun kaiken kaikkiaan myönnämme noin hakemuksesta erilaisia korvauskuluja vuosittain. Sairauskassan huijaaminen ei käy helposti. Korvausta ei anneta nimettömiä kuitteja vastaan, eikä siihen riitä pelkkä sukunimikään, muistuttaa etuuskäsittelijä Tiina Antinaho. Jäsenet voivat vaikuttaa Helenius ja Tuohiaho korostavat, että jokainen jäsen voi vaikuttaa sairauskassan toimintaan. Kahdesti vuodessa järjestettävä kassan kokous on kaikille avoin ja sen ajankohdas- Sirkku Helenius tuli Tampereen Sairauskassaan kesätöihin vuonna 1974 ja lukuunottamatta lyhyttä työsuhdetta toisaalla, hän on työskennellyt kassassa lähes 24 vuoden ajan. ta ilmoitetaan Aamulehdessä ja Uutispäivä Demarissa. Etuuksia parannetaan taloudellisen tilanteen mukaan, ja yksittäiset jäsenet voivat tehdä aloitteita sääntömuutoksiin, kassanjohtaja painottaa. Jäsenistön aloitteet menevät harkittavaksi kymmenjäseniselle hallitukselle, jossa jokaisella ammattiyhdistysliikkeellä on oma edustajansa. Jokainen ammattiryhmä saa näin äänensä kuuluville ja tasa-arvo toteutuu. Kassanjohtajan mielestä on tärkeää palvella jäseniä parhaalla mahdollisella tavalla. Asiakkaiden toivomuksesta sairauskassa on auki yhtenä arkipäivänä tunnin normaalia pidempään. Tiistaina palvelemme puoli viiteen saakka, jotta ihmiset ehtivät asioimaan meillä töittensä jälkeen. Ratkaisu on osoittautunut hyödylliseksi, Helenius kertoo. Menojen kasvuvauhtia silti Tampereen kaupungin talous kehittyi vuoden 2005 tilinpäätöksen mukaan suunnitellun mukaisesti. Kaupungin talous säilyi tasapainossa, mutta hyvästä tuloksesta huolimatta tilinpäätös sisältää myös huolestuttavaa kehitystä. Taloussuunnittelupäällikkö Jukka Män nikön mukaan myönteinen tulokehitys onneksi paikkasi menojen ripeää kasvua. Nettomenojen suureen kasvuun vaikutti erityisesti erikoissairaanhoidon menojen voimakas kasvu sekä sähkölaitoksen verkkotoimintojen yhtiöittäminen, joka pienensi sähkölaitoksen liikevaihtoa. Tilinpäätöksessä toimialojen nettomenojen kasvu oli 38,8 miljoonaa euroa eli 5,0 prosenttia vuoden 2004 tilinpäätökseen verrattuna. Suuren osan menojen kasvusta aiheutti sosiaali- ja terveystoimi. Tilinpäätöksen vuosikate on 86,2 miljoonaa euroa, mikä on suunnilleen vuoden 2004 tilinpäätöksen tasolla. Summa on 8,0 miljoonaa euroa budjetoi tua parempi. Se kattaa poistot 107 pro senttisesti. Investointien taso pysyi edelleen korkeampana kuin mihin kaupungin omarahoitus riitti, minkä vuoksi kaupunki velkaantui viime vuonna reippaasti lisää. Vaikka Tampereen taloudellinen tilanne pysyi viime vuonna vakaana, me nojen kasvuvauhtia on välttämätön-

5 talous yhä a etampere-ohjelma poiki palveluita ja yhteistyötä hillittävä tä lähivuosina hillitä, sillä verotulojen ja valtionosuuksien kasvu on hidastumassa Männikkö toteaa. Hoitotakuun toteuttaminen rasitti Vuonna 2005 sosiaali- ja terveyspalvelujen menojen kasvu oli toimialan ponnisteluista huolimatta liian nopeaa, jos sitä verrataan kaupungin verotulojen ja valtionosuuksien samanaikaiseen kehitykseen. Erityisesti hoitotakuun toteuttaminen rasitti kaupungin taloutta kasvaneina terveysmenoina. Sosiaali- ja terveystoimen nettomenot ylittyivät 11,1 miljoonaa euroa. Erikoissairaanhoidon budjetti ylittyi 4,9 miljoonalla eurolla. Ylityksestä pääosa syntyi Pirkanmaan sairaanhoitopiiriltä ostetuista erikoissairaanhoidon palveluista. Myös vanhusten palveluissa ja erityispalveluissa ylitettiin budjetti reilusti. Toimialan nettomenot kasvoivat 28,2 miljoonaa euroa eli 7,1 prosenttia edellisen vuoden tilinpäätökseen verrattuna. Yhdyskuntapalvelujen nettomenot toteutuivat puolestaan 14,3 miljoonaa euroa budjetoitua parempina. Kiinteistötoimen tavoite ylittyi 7,9 miljoonaa euroa muun muassa onnistuneiden tonttikauppojen vuoksi. Tulos näyttää todellista paremmalta Laskentapäällikkö Pasi Leppäsen mukaan tilinpäätöksen tulos on 64,5 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Erinomaiseen tulokseen vaikutti kuitenkin satunnaisiin eriin kirjattu kertaluonteinen 58,8 miljoonan euron myyntivoitto, joka syntyi omaisuuden siirrosta kaupungin tytäryhtiö Tammerkosken Energia Oy:lle. Ilman mainittua myyntivoittoa vertailukelpoinen tilikauden tulos oli vain 5,7 miljoonaa euroa ylijäämäinen eli hyvin lähellä nollaa, Leppänen sanoo. Lainakanta kasvoi viime vuonna 35,7 miljoonalla eurolla. Kun viime vuoden alussa lainaa kaupunkilaista kohden oli 823 euroa, vastaava luku oli vuoden lopussa 992 euroa. Jatkossa kaupungin lainamäärä ei voi kasvaa viime vuoden vauhtia, Leppänen painottaa. Sähkölaitoksen tulos oli 6,1 miljoonaa euroa ylijäämäinen, mutta se oli kuitenkin pari miljoonaa euroa budjetoitua huonompi. Budjetoitua heikomman tu loksen aiheutti muun muassa lauha syksy. Liikennelaitoksen tulos jäi 1,5 miljoonaa euroa budjetoitua huonommaksi. Syynä oli polttoaineiden hintojen nousu ja matkustajamäärän lasku. Sisäisistä liikelaitoksista tietotekniikkakeskus ylitti tulostavoitteensa 2,4 miljoonalla eurolla ja tilakeskus 1,8 miljoonalla eurolla. TEKSTI Jari Seppälä Vuodenvaihteessa päättynyt etampere-tietoyhteiskuntaohjelma jää elämään tamperelaisten arjessa monin tavoin. Netti-Nysse ja etupa tarjoavat opastusta ja koulutusta, kaupungin verkkosivut monia käytännön palveluita ja paljon muuta on viidessä vuodessa luotu. Myös kaupunkilaisten omat valmiudet ovat kehittyneet vauhdilla viimeisten viiden vuoden aikana. Nyt jo 80 prosenttia tamperelaisista käyttää internetiä. Verkkopalveluista on asukaskyselyn mukaan kiinnostunut 64 prosenttia tamperelaisista ja verkko-osallistumisesta 43 prosenttia. Asukkaiden koulutusta ja maksuttomia nettipisteitä on lisätty etampere-ohjelman aikana. Nyt käytettävissä on runsaat 200 tietokonetta erilaisissa julkisissa pisteissä, erityisesti kirjastoissa. Syksyllä valmistunut uusi Netti-Nysse on tiiviissä käytössä pienryhmien koulutuksessa. Mukanetti ja muut koulutusta järjestävät tahot pyrkivät parhaansa mukaan vastaamaan kysyntään; asukaskyselyssä vielä 32 prosenttia tamperelaisista ilmoitti tarvitsevansa tietokoneisiin tai tietoverkkoihin liittyvää koulutusta. Tutkimus ja työpaikat saivat vauhtia etampere-ohjelmalla oli korkeat elinkeinopoliittiset tavoitteet. Viiden vuoden aikana oli määrä käynnistää tietoyhteiskunnan tutkimuksen ja kehittämisen hankkeita 128 miljoonan euron edestä. Ohjelman johtaja Jarmo Viteli on tyytyväinen lopputulokseen: Tavoite ylitettiin niukasti, ja loppua kohden erityisesti yritysrahoituksen osuus kasvoi. Kaupungin ja yliopistojen osuus jäi lopulta 18 prosenttiin. Kaikkiaan etampere-hankkeissa on laskettu olleen mukana lähes 400 yritystä, Viteli sanoo. Hän pitää tärkeänä myös yhteistyön kehitty mistä julkisen hallinnon, tutkimuksen ja yritystoiminnan kesken. Uusi yhdessä tekemisen kulttuuri ja toimivat verkostot ovat hyödyksi muun muassa tulevan Luova Tampere -ohjelman toteuttamisessa. Lisätietoja: 5

6 Yritykset tarjoavat käyttöapua vähän Palveluja kysyvät Littusen mukaan niin vastaetampere rohkaisi yrityksen perustamiseen TEKSTI Jaana Kalliomäki KUVA Anna Byckling Emma Littunen oivalsi, että moni kaipaa apua tietokoneen hankinnassa ja käytössä nimenomaan kotiin. etampereen tukemana syntyi etupa. Tietotekniikan kurssilla asiat ovat helppoja, mutta kotona kaikki ei ehkä sujukaan. Tulostin ei toimi, on hankittu uusi internetyhteys tai digikamera pitäisi saada käyttöön. Me neuvomme asiakkaita heidän tarpeidensa mukaan ihan Wordin käytöstä alkaen. Eniten työllistävät esimerkiksi virusturvan ja palomuurin asennukset ja päivitykset sekä internet, Littunen kertoo. Hän perusti yrityksen valmistuttuaan Tampereen ammattikorkeakoulusta viime kesänä. Idea syntyi työharjoittelussa etampere-hankkeessa, jossa Littunen harjoitustyönään selvitti kaupunkilaisille tarkoitetun tietotekniikan neuvontapisteen toimintamah dol lisuuksia. Yritys tuntui parhaalta vaihtoehdolta. Tuore yrittäjä markkinoi kotikäyntejä kokeiluluontoisesti keväällä 2005 Tampereen työväenopiston ja Ahjolan kansalaisopiston henkilökunnalle. etampere tuki pienen e-yrityksen alkutaivalta. Toimitilat löytyivät Itsenäisyydenkadulta. Markkinoinnin ja viestinnän koulutuksen saanut Littunen keskittyy yrityksensä kehittämiseen, talouteen ja markkinointiin, 4 5 palveluneuvojaa hoitavat asiakaspalvelun. alkajat kuin tietotekniikan taitajatkin. Edistyneemmälläkin käyttäjällä saattaa joskus mennä sormi suuhun, kun yhteys tökkii tai ohjelmat jumittuvat. Moni haluaa jättää esimerkiksi päivitykset muiden huoleksi. Littunen pohtii, että teknistä apua saa hy- Emma Littunen (istumassa) ja harjoittelija Anu Kesti Tamkista kertovat, että Nettikinkereillä kestosuosikkiaiheita ovat pankkipalvelut ja sukututkimus. vin. Sen sijaan pienempiin ja isompiin käytön ongelmiin on ollut vaikeampi löytää palveluntarjoajaa. Selkein markkinarako löytyi hänen mukaansa kuitenkin kotikäynneistä. Me opastamme sekä annamme puolueetonta neuvontaa esimerkiksi laitehankinnoissa. Myymme itsekin jonkin verran koneita, myös digisovittimia, ja asennamme laitteita riippumatta siitä, mistä ne on hankittu. Lisäksi etupa huoltaa ja päivittää laitteita tiloissaan. Vuoden alusta se on isännöinyt kaupungin Nettikinkereitä. Jatkossa etupa aikoo tarjota entistä enemmän neuvontaa digitaalisesta televisiosta ja digisovittimista. Tietoa saa niin ikään tietotekniikan koulutustarjonnasta Tampereella. 6 Nettikinkereiltä maksutonta oppia internetin käyttöön etampereen perustamat, kaikille kaupunkilaisille avoimet Nettikinkerit jatkuvat etuvan isännöiminä. Ne tarjoavat maksutonta opastusta tietokoneen ja internetin käyttöön. Tilaisuuksia on kevätkaudella yhteensä 15 eri puolilla kaupunkia. Kinkereille ovat kaikki tervetulleita. Vaikka koskaan ei olisi hiireen koskenutkaan, voi tulla mukaan vaikka vain kuuntelemaan. Vanhimmat asiakkaat ovat olleet 80-vuotiaita, nuorimmat kolmekymppisiä, Emma Littunen kertoo. Nettikinkerit käsittelevät perustietojen ja -taitojen lisäksi ajankohtaisia teemoja. Esimerkiksi tammikuussa pidetty Skype-ilta maksuttomien internetpuhelujen soittamisesta sai suuren suosion. Sellainen järjestetään myös maaliskuussa. Kestosuosikkeja ovat laskujen maksaminen netin pankkipalveluissa ja sukututkimus. Syksyllä luvassa on tietoa digitelevisiosta. Aiheita voi myös toivoa, Littunen evästää. Kinkereitä järjestää etuvan kanssa Tampereen kaupunki mukanaan useita yhteistyökumppaneita. Tilaisuuksissa käy eri aiheiden asiantuntijoita opettamassa.

7 Uusi henkilöstöohjelma otettiin käyttöön TEKSTI Raija Lindell KUVA Anna Byckling Tampereen kaupungin henkilöstöohjelma vuosille vahvistettiin kaupunginhallituksessa tammikuussa. Henkilöstöohjelma toteuttaa kaupunkistrategian kriittistä menestystekijää: osaava ja motivoitunut henkilöstö. Henkilöstöohjelmaan on kirjattu keskeisimpiä kaupungin henkilöstöön vaikuttavia toimintaympäristön muutoksia, jotka on huomioitava henkilöstöohjelmaa toteutettaessa. Näitä vaikuttavia tekijöitä ovat mm. kaupungin väestörakenteen muuttuminen, henkilöstön ikääntyminen ja siirtyminen eläkkeelle sekä kilpailu työvoimasta. Myös kaupungin uusi toimintamalli ja työn jatkuva teknologinen kehitys muuttavat henkilöstön toimintaympäristöä. Henkilöstöohjelman strategisia painopisteitä ovat kannustava palkitseminen, työhyvinvointi, osaamisen kehittäminen, esimiestyö ja johtajuus ja strateginen henkilöstösuunnittelu. Työympäristöpäällikkö Kari Parikka on tyytyväinen henkilöstöohjelmaan ja hänen näkökulmastaan varsinkin työhyvinvoinnille asetettuihin tavoitteisiin. Erityisesti olen hyvilläni, että työsuojeluun kiinnitetään entistä enemmän huomiota ja tässä apuna ovat viime vuoden lopulla valittu joukko työsuojelupäälliköitä. Heidän myötään tietoisuus työturvallisuudesta varmasti konkretisoituu eri työpisteissä entistä paremmin. Toinen Parikan mielestä tärkeä asia, joka sisältyy henkilöstöohjelmaan, on en na - koi van työterveyshuollon kehittäminen. Tätä varten tehdään kartoituksia eri työyksiköissä ja laaditaan suunnitelma ennaltaehkäisevän työterveystoiminnan kehittämiseksi. Seuraavassa henkilöstöohjelman painopisteiden tavoitteita ja pyrkimyksiä luonnehditaan hieman tarkemmin. 1. Esimiestyö ja johtajuus painopisteenä tarkoittaa sitä, että tavoitteena on kohentaa esimiesten valmiuksia laadukkaaseen esimiestyöhön. Esimiesten tulisi hallita sekä henkilöjohtamiseen että asioiden johtamiseen liittyvät teemat. Myös esimiestyön laadun ja arvon tulisi kaupunkiorganisaatiossa tulisi kohentua. 2. Osaamisen kehittäminen painopisteenä tarkoittaa mm. sitä, että henkilöstöä kehittämällä pyritään varmistamaan laadukkaat palvelut, kaupungin kilpailukyky ja jatkuva uudistuminen. Henkilöstön tehtävissä vaadittava osaaminen on määriteltävä ja henkilöstön osaaminen on oltava tiedossa. Osaamisen hallintajärjestelmään määritellään kaupungin työtehtävissä vaaditta va osaaminen ja aloitetaan osaa miskar toitukset. Osaamisen kehittämiseen kuuluvat myös kehityskeskustelut, jotka pitävät sisällään henkilökohtaiset kehittymissuunnitelmat. 3. Kannustava palkitseminen henkilöstöohjelman painopisteenä tarkoittaa sitä, että tämän vuoden aikana laaditaan tulospalkkio-ohje, järjestetään aiheeseen liittyvää koulutusta ja tehdään kysely esimiehille tulospalkkion toteuttamisesta. Tavoitteena on, että tulospalkkiojärjestelmä ymmärretään paremmin ja sitä käytettäisiin tehokkaammin. Hyvinvointipalveluissa otetaan käyttöön vähintään kaksi uutta yksikkökohtaista tulospalkkiojärjestelmää. Tarkoitus on myös kehittää tilannepalkitsemisen keinoja ja käytäntöjä ja luodaan palkitsemisstrategia. 4. Työhyvinvointi henkilöstöohjelman painopistealueena nostaa esiin esimerkiksi sen, että henkilöstön työtyytyväisyyttä voidaan edistää hyvällä johtamisella ja esimiestyöllä, kannustavalla palkitsemisella ja oikeilla henkilöresursseilla. Myös tehtävien vaativuus ja henkilöstön voimavarojen oikeanlainen yhteensovittaminen sekä avoin vuorovaikutus parantavat työhyvinvointia. Henkilöstöohjelmassa kiinnitetään huo miota myös joustavien työaikaratkaisujen kehittämiseen, työaikapankin käyttöönottoon, kehityskeskustelun ja työyhteisöjen kokoontumisen kattavuuteen ja laatuun. Lisäksi työtapaturmien määrään kiinnitetään painotetummin huomiota ja pyritään niiden vähentämiseen. Henkilöstöohjelman tavoitteena on parantaa henkilöstön mahdollisuuksia hallita työaikoja, sillä mm. liu ku mat lisäävät työaikojen joustavuutta. 5. Strateginen henkilöstösuunnittelu henkilöstöohjelman painopistealueena tarkoit taa, että se kytketään entistä paremmin ta louden ja toiminnan suunnitteluun. Ennakoivan rekrytoinnin malli aiotaan ottaa käyttöön. Tavoitteena on, että rekrytoinnilla voidaan vastata paremmin mm. alkavaan eläköitymiseen ja hiljaisen tiedon siirtämiseen. Henkilöstöpoliittiset periaatteet määritellään muutostilanteisiin, jolloin tavoitellaan toiminnan muutostilanteiden parempaa hallintaa. Kaupunki määrittelee yhdessä henkilöstöjärjestöjen kanssa erilaisia keinoja ja menettelytapoja erilaisiin henkilöstöä koskeviin muutostilanteisiin. Henkilöstöohjelma löytyy tarkemmin intranetistä osoitteesta: 7

8 Melkein kuin palomies itsekin. Pastori Antero Niemi (oik.) ei jää työpöydän taakse istumaan. Palomies Sami Kähkönen (vas.) ja vs. paloesimies Teemu Toivonen pitävät hyvänä, että henkilökunnalla on tarvittaessa mahdollisuus keskustella myös papin kanssa. Palokunnan pappi lähtee myös hälytyksiin 8 Palo- ja pelastushenkilöstö joutuu työssään sekä fyysisesti että henkisesti raskaisiin tilanteisiin. Tampereen aluepelastuslaitoksen työntekijät ovat viime marraskuusta lähtien voineet keskustella papin kanssa näistä työnsä rankoista puolista. TEKSTI Jaana Kalliomäki KUVA Ari Järvelä Palomiesten pappi, Tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntapastori Antero Niemi korostaa kuitenkin, että aiheet eivät ole mitenkään rajattuja. Yhtä hyvin voi puhua myös muista ongelmistaan tai hyvistä asioista. Evankelisluterilaisilla seurakunnilla on jo kymmenen vuotta ollut Tampereella oma poliisien pappi, joka pitää vastaanottoaan säännöllisesti poliisilaitoksella. Myös isoimmissa tamperelaisissa yrityksissä henkilökunnalla on tiettyinä päivinä mahdollisuus jutella papin kanssa. Pääkaupungissa on perustettu erityinen poliisipapin virkakin, mutta palo- ja pelastuslaitoksilla ei Niemen mukaan tiettävästi muualla Suomessa tehdä vastaavaa työtä. Työni lähtee kirkon arvomaailmasta ja sen edustamasta toivon näkökulmasta. En kuitenkaan tyrkytä hengellistä puolta. Taustalla on elämän kovien tosiasioiden kohtaaminen ja halu olla raskasta työtä tekevien tukena. Pappina palolaitoksella työskentelen ihmisten hyväksi, Niemi erittelee. Tunteet työnnettävä syrjään työssä Palomies Sami Kähkösen mielestä on hyvä, että tällainen mahdollisuus on olemassa. Työntekijöille järjestetään toki tarvittaessa debriefing-tilaisuuksia, ja lääkintäesimiehen kanssa voi keskustella. Aivan arkinen juttelu työkaverien kanssa purkaa myös paineita. Pienemmät murheet hoituvat huumorin avulla. Jaksamista siivittävät onnistumiset, joita onneksi sentään on eniten. Työasioita ei voi viedä ko tiin. Ne on yritettävä nollata. Tunteet eivät saa nousta pintaan tässä työssä. Jos joku asia jää mieleen, siitä pitää puhua, Kähkönen sanoo. Kähkösellä ei ole debriefingistä kokemuksia. Sekä hän että Niemi arvelevat, että se ei aina toimi kuten pitäisi. Moni ei pysty käsittelemään vaikeita kokemuksiaan heti niiden jälkeen ja ennaltasovitussa istunnossa. Asioiden työstämiseen tarvitaan aikaa sekä omaa valmiutta ja halua. Parhaimmillaan eri mahdollisuudet kuitenkin täydentävät toisiaan, Niemi uskoo. Ei mikään virastopappi Niemi on karistanut työstään virallisuuden. Hän ei istu työpöydän takana asiakkaita odottamassa, vaan liikkuu siellä missä miehetkin. Niemi sulautuu porukkaan asua myöten. Torstaisin keskus-

9 paloasemalle saapuessaan hän vaihtaa papin puvun palomiehen vaatteisiin. Puhutaan mistä puhutaan. Siinä rivien välissä tulee aina jotakin. Koen samanhenkisyyttä työntekijöiden kanssa. Vaikka olen kirkonmies, meillä on paljon yhdistäviä tekijöitä. Moni on minulle ennestään tuttu siitä, että olen vihkinyt heidät tai kastanut heidän lapsensa. Vapaa-aikanakin on löytynyt yhteistä tekemistä. Olemme parin palomiehen kanssa perustaneet bändin, Niemi naurahtaa. Hän sanoo, että monet keskustelut ovat olleet hämmästyttävän avoimia. Aika vähän on tarvinnut tehdä aloitteita. Uskon, että kun tulemme vielä paremmin tutuiksi, juttelu syvenee. Kahden kesken on helppo käydä läpi kipeimpiäkin asioita. Kähkösen mukaan vaikeimpia paikkoja ovat ne, joissa lapselle on sattunut jotakin. Miehet muistuttavat toisaalta, että se minkä kukin kokee pahimpana, riippuu omista kokemuksista ja elämäntilanteesta. Jos on juuri menettänyt oman vanhempansa, iäkkäämmänkin potilaan tai uhrin kuolema pysähdyttää. Palokunnan pappi lähtee myös hälytyksiin, jos sellainen osuu omalle vuorolle. Onnettomuuksissa ja sairaustapauksissa tärkein tehtävä on olla omaisten tukena, jolloin miehistö voi keskittyä varsinaiseen työhönsä. Tällaisissa tilanteissa yksi miehistä on aina läheisten kanssa. Pappi osaa kohdata heidät eri tavalla, vaikka ei se helppoa ole kenellekään. Sanoja on usein vaikea löytää, Kähkönen miettii. Seurakuntapastori Niemen voi tavata keskuspaloasemalla Antero aamupšivšllš. torstaisin hšn kšy muilla IltapŠivisin paloasemilla. Palomiehet kiertävät kouluissa ja päiväkodeissa TEKSTI Raija Lindell Tampereen aluepelastuslaitoksen palomiehet kiertävät Tampereen päiväkodeissa ja kouluissa ja antavat Tulikettu-turvallisuusvalistusta. Tavoitteena on vaikuttaa ihmisten turvallisuuteen liittyviin tietoihin, taitoihin ja asenteisiin, koska silloin vaikutetaan samalla myös vaaratilanteiden ja onnettomuuksien vähenemiseen. Tulikettu-turvallisuusvalistus on onnettomuuksien ennaltaehkäisyä, joka kuuluu pelastusja sammutustyön ohella aluepelastuslaitoksen toimintaan. Keskeisinä kohderyhminä ovat lapset ja nuoret. Koulutuksen avulla pyritään pääsemään lähelle lasta ja lapsen ajatusmaailmaa, kertoo Tampereen aluepelastuslaitoksen tiedotuspäällikkö Veijo Kaján. Hän oli työryhmässä, joka valmisteli valistustyötä varten koulutusmateriaalin. Pirkanmaan Tulikettu-turvallisuusvalistuksen koulutusmateriaalipaketti on suunniteltu työkaluksi kouluttajille, joten asiat esitetään lapsille harkitusti ja suunnitellusti. Eri ikäluokille, 6 14-vuotiaille, on kehitelty omat opetuspaketit. Paketteihin kuuluu vaihtelevasti muun muassa opetustauluja, väritystehtäviä, palovaroitin, palomiehen varusteet, video, piirtoheitinkalvoja, kirje vanhemmille ja todistus sekä Tulikettu-heijastin. Kun esikoululaisia valistetaan keskustelun ja leikin johdattamina, teini-ikäiset te kevät oman kotinsa pelastussuunnitelman ja kat sovat muun muassa videon. Tuliketun hahmon suunnittelivat Ikaalisten käsi- ja taideteollisen oppilaitoksen graafisen linjan oppilaat, Kaján kertoo. Tulikettu-hahmo tulee näkymään myös katukuvassa auton kyljessä. Tulikettu on kuvattu eri ikäisenä, joten nuorempia lapsia puhuttelee hieman pyöreä Tulikettu ja nuoria pitempi, hoikempi Tulikettu. Turvallisuusvalistus opetusohjelmaan Viime syksyn aikana turvallisuusvalistusta sai noin 3500 tamperelaista lasta ja lisäksi aluepelastuslaitoksen muulla Tampereen toimialueella noin 2500 lasta. Kouluttajina toimivat palomiehet. Opetuskertoja oli Tampereen toimialueella kaikkiaan 247, ja jatkamme edelleen valistustyötä, kertoo tiedotuspäällikkö Veijo Kaján. Kajánin mukaan kouluissa ja päiväkodeissa Tulikettu-valistustyöntekijöiden vastaanotto on ollut myönteistä. Tämän vahvistaa opettaja Kirsi Aho Kalkun koulusta, jossa Tulikettu-valistusta on annettu toisluokkalaisille. Lapset suhtautuivat koulutukseen hyvin innostuneesti ja mielenkiinnolla. Kysymyksiä riitti ja hätänumero ja sen käyttö tulivat tutuksi. Mielestäni asia esitettiin lapsille onnistuneesti ja pidän hyvänä, että oppilaille jaettiin kyselylomake, johon vastaukset löytyivät opitun perusteella. Lomakkeessa oli kotiinkin mietittävää, Aho kiittelee. Myös Elina Grönvall Koulukadun päiväkodista on tyytyväinen esikoululaisille annettuun Tulikettu-valistukseen. Oli hyvä, että lapset saivat itse pohtia, miettiä ja keskustella asioista. Erityisen tärkeää oli, että lapset saivat omakohtaisen kokemuksen siitä, miten pitää toimia, jos esimerkiksi palovaroitin antaa hälytyksen, Grönvall kertoo. Tavoitteenamme on että Tulikettu-opetusohjelma otettaisiin koulujen opetussuunnitelmaan. Käytännössä tämä tarkoitta sitä, että esimerkiksi syksyllä aloitettava koulutus sovitaan alustavasti jo edellisenä keväänä, Kaján selittää. Hänen mukaansa olisi suositeltavaa, että jokaisesta koulusta ja päiväkodista löytyisi vastuuhenkilö, jonka kanssa käytännönasiat hoidetaan. Lisätietoja: tiedotuspäällikkö Veijo Kaján, p tai 9

10 TEKSTI Raija Lindell KUVA Anna Byckling Ravitsemistyönjohtaja Riitta Nieminen Lentävänniemen koulun keittiöstä valittiin kolmen parhaan joukkoon PRO-kisassa, jossa palkitaan kollegojen, esimiesten tai alaisten suosittelemia alalla ansioituneita ammattilaisia. Suosittelijoiden mielestä kyseinen henkilö on työsarallaan esikuvana muille, omistautunut työlleen ja hän jaksaa innostua uusista haasteista. Valtakunnallisessa kilpailussa oli 12 kategoriaa, jotka kattoivat suurkeittiö- ja ravintola-alan eri sektorit. PRO-kilpailun järjestää Aromi-lehti ja sen yhteistyökumppanit. Kisaan etsitään hotelli-, ravintola- ja catering-palveluiden persoonallisuuksia ja ideoita. simme huomenna valmiita, vaan aikaa kuluu ja muutos tapahtuu pikku hiljaa. Nyt on oltava positiivisella mielellä, muuten ei pärjää eikä jaksa. Kun porukka on sellainen, että se puhaltaa muutoksessakin yhteen hiileen, asiat järjestyvät helpommin. 6. Mikä on työssäsi haasteellista ja vaativaa? Kiire tuo työhön omat vaatimuksensa, välillä jotkut päivät tuntuvat lähes kaoottisilta. Hajä kattausta päivässä. Oppilaita koulussa on noin 440. Loppupäivä kuluu siivouksessa, tilauksissa ja suunnittelussa, koska aamulla keskitymme ruuanlaittoon. Noin 50 välipalansyöjää tulee kello Kotiin pääsemme noin kello 15, mutta joskus menee vähän ylikin. 4. Millaisia erityispiirteitä koulun keittiö tuo työhön? Keittiömme on kodikas. Lapset ovat aitoja asiakkaita, he tulevat juttelemaan, kertovat kuulumisiaan ja moni tervehtii kun tulee kadulla vastaan. Kerran eräs lapsi huudahti äidilleen, että hei tuolla menee meidän koulun tarjoilija. Se osui nauruhermoon. 5. Millaiset asiat ovat nyt pinnalla koulujen keittiöissä? Opettelemme ja totuttelemme muutokseen, jonka Tampereen Ateria toi tullessaan. Tottuminen vaatii aikaa, eikä voi ajatella, että oli- Voittaja sai PRO-patsaan, ja me muut saimme diplomin ja kukat. Farmos, joka oli yksi kisan sponsoroijista, antoi lahjaksi kylpyläkortin, ja pääsen myös tutustumaan Farmoksen tehtaaseen Turkuun, kertoo ravitsemistyönjohtaja Riitta Nieminen. JALKAPUUSSA RIITTA NIEMINEN 1. PRO-kilpailun voittajat paljastettiin vasta gaalaillassa Helsingissä. Millainen tilaisuus oli? Tilaisuus oli arvokas ja hieno, ja koin ammattiylpeyttä. Oikeastaan minulle valkeni vasta juhlassa, mihin olen päässyt mukaan kymmenien ehdokkaiden joukosta. 2. Millaisissa asioissa haluat olla esikuva muille alalla työskenteleville? Pidän mm. siitä että voin olla opiskelijoille työhönopastaja. Vuoden aikana meillä käy useita harjoittelijoita tamperelaisista alan kouluista. Haluan välittää heille tietoa siitä, mitä tämä työ on oikeasti. He saavat tehdä muutakin kuin tiskata ja siivota eli pääsevät kokeilemaan ruuanlaittoa. Yleensä harjoittelijoista on apua. 3. Millainen on työpäiväsi Lentävänniemen koulun keittiössä, jossa olet työskennellyt vuodesta 1988? Työpäivä alkaa kello Esimerkiksi tänään tehtiin makaronilaatikkoa, leivottiin välipalaa syöville sämpylät ja valmistelimme salaatit. Erityisruokavaliot vievät oman ajan aamulla. Tänäänkin teimme 7 erilaista makaronilaatikkoa. Valmisruokia ei ole yhtään sen enempää kuin ennenkään. Pyrimme tekemään aamulla mahdollisimman hyvin kaiken valmiiksi, että kun lapsia alkaa tulla syömään kello 10.25, keskitymme ruuan jakoon, täydentämään tarjoilupöytiä ja astiahuoltoon. Teemme nel- 10

11 emme vielä uutta tapaa työskennellä, koska meillä on vähentynyt työntekijämäärä. Poisjääneen henkilön työt on jaettu meidän kolmen kesken tässä keittiössä. Nyt on pakko jatkuvasti miettiä työn organisointia niin, että kaikki tapahtuisi ajan käytön suhteen mahdollisimman taloudellisesti. Sijaisia ajatellen perehdyttämistä ja kirjallista ohjeistusta pitäisi kehittää nykyisestään niin, että hänen olisi helppo tulla meille töihin. 7. Saako halvalla hyvää ruokaa? Saa, me ainakin saamme tehtyä. Hyvä ohjenuora on, että tekee niin hyvää ruokaa kuin tekisi sitä omalle lapselleen. Me kaikki myös maistelemme ruuan, että tiedämme maun olevan paikallaan. 8. Millaista palautetta saat ja tuleeko sitä? Varsinkin eka- ja tokaluokkalaiset oppilaat kiittävät ja saattavat sanoa, että ruoka oli hyvää. Emme voi kuitenkaan tehdä jokaisen herkkuruokia, ikävä kyllä aina on joku, joka ei ruuasta pidä, niin lapsissa kuin aikuisissa kotona ja työpaikalla. 9. Oletko toiveammatissa? Olen. Tällä hetkellä en osaisi ajatella tekeväni mitään muuta. 10. Millaisessa keittiössä teet mielelläsi töitä? Olen tyytyväinen nykyiseen työkeittiöön. Sain olla mukana Ritva Kujansuun rinnalla kertomassa omia mielipiteitäni, kun hän suunnitteli keittiötämme vuonna Meillä on itse sekoittava pata ja yhdistelmäuuni, jotka helpottavat työtä paljon. Keittiö ja työskentelytilat ovat toimivat ja tiskilinjasto on suorastaan upea. 11. Miten rentoudut ja mistä saat vastapainoa työhösi? Harrastan koripalloa, lentopalloa sekä kädentaitoja. Uusi harrastus on kalligrafia, jota opettelen Rientolassa. Se vaatii niin paljon tarkkuutta ja keskittymistä, että unohdan kaiken muun. Hyvä vastapaino työasioille. 12. Mikä on mottosi tai lempilausahduksesi? Yhteistyöllä pärjää, se vie eteenpäin. Kukaan ei täällä tekisi mitään yksin. Tilaaja tuottaja-mallia tutkittiin eri kaupungeissa Tampereen yliopiston taloustieteiden laitos tutki tilaaja tuottaja-mallin kehittelyä Tampereella, Turussa ja Jyväskylässä. Tutkimuksessa käytiin läpi tilaaja tuottajamallin tavoitteita, erilaisia organisointimahdollisuuksia sekä kuntien valmiuksia ottaa uusi malli käyttöön. Tutkimusraporttia esitteli professori Pertti Meklin maaliskuun alussa Tampereella järjestetyssä seminaarissa. Tutkimuksen tilasivat tutkittavana olleet kolme kaupunkia. Kunnan toiminnan jakaminen palvelujen tilaamiseen ja tuottamiseen nähdään yhdeksi keskeiseksi keinoksi kuntatalouden hallitsemiseksi ja asukkaiden tarvitsemien palveluiden turvaamiseksi. Tutkituissa kaupungeissa on nähty, että uusi malli tuo joustoa ja selkeyttä palveluiden järjestämiseen. Kriittistä suhtautumista uuteen malliin ruokkivat epäilyt siitä, että kunnan omat yksiköt eivät menesty kilpailussa ja tilaajapuoli paisuu. Tutkitut kaupungit ovat valmistelleet uutta mallia kukin eri tavoin. Jyväskylässä tehtiin sektorikohtaisia sisäisiä järjestelyjä tavoitteena saada kaupungin omaan toimintaan lisää joustavuutta ja tarkoituksenmukaisuutta. Turussa lähdettiin liikkeelle kaupungin liikelaitoksista, ja käytössä on monia rinnakkaisia järjestelmiä, muun muassa sopimusohjaus hyvinvointipalveluissa. Tampereella on tekeillä koko kaupungin organisaatiota koskeva uudistus, jossa valta- ja vastuusuhteet uudistetaan ylimmästä johdosta lähtien. Henkilöstö merkittävä tekijä uudistuksissa Yhteistä eri kaupunkien uudistustavoitteissa ovat toiminnan tehostaminen, asiakkuuden korostaminen ja konsernijohtamisen tärkeys. Henkilöstö nähdään kaikkialla merkittävänä tekijänä uudistuksessa ja esimiestyölle asetetaan suuria haasteita. Henkilöstön pelot kilpailutuksen edessä ovat selvästi nähtävissä, ja siksi viestintää ja koulutusta korostetaan tutkimuksen johtopäätöksissä. Toisaalta uuden mallin katsotaan antavan entistä paremmat mahdollisuudet myös henkilöstön palkitsemiseen. Jo kokeilluista tilaaja tuottaja-mallin alueista etsittiin tutkimuksessa myös vaikutuksia kustannustasoon. Vertailussa käytettiin myös Oulun kaupungin kokemuksia. Tutkijat esittävät varovaisena johtopäätöksenä, että katualueiden kunnossapidossa tilaaja tuottaja-mallilla voi olla kustannuksia alentava tai kustannusten nousua hillitsevä vaikutus. Päivähoidossa saatiin myös viitteitä uuden toimintamallin kustannustasoa alentavasta vaikutuksesta. Uusi malli nähdään pilottikaupungeissa periaatteessa hyvänä, mutta erityisesti tilaamisen osaaminen pitää varmistaa ja tuottajien ohjaukseen täytyy olla välineet. Suomen kuntien tehtävät ja asukkaiden palvelutarpeet ovat kasvaneet nopeammin kuin kuntien tulot. Tulevaisuus näyttää tutkijoiden mukaan sellaiselta, että kuntakentän ja koko julkisen sektorin menettelytapoja joudutaan jatkuvasti uudistamaan. Tilaaja tuottaja-mallin kehittelyä koskevaan tutkimukseen haastateltiin noin 70 henkilöä kolmessa kaupungissa: pilottiyksiköiden vetäjiä, ammattiyhdistysedustajia, poliittisia vaikuttajia sekä kaupunkien ylintä johtoa. Tutkimuksen tilasivat Tampereen, Turun ja Jyväskylän kaupungit. Vastaavantyyppinen tutkimus tehtiin kaksi vuotta sitten Oulun kaupungin ydinkunta palvelukunta-hankkeesta. 11

12 Viheralueohjelma antaa työlle suuntaviivoja 12 TEKSTI Tarja Nikupaavo-Oksanen KUVA Anna Byckling Tampereen Viheralueohjelmasta vuosille on valmistunut julkaisu ja esite. Julkaisu monine tavoitteineen ja toimenpiteineen on muistilista kaupungin viheralueita ylläpitäville yksiköille, ja siitä saavat kaupunkilaisetkin hyvän kokonaiskuvan viheralueiden kehittämistavoitteista. Viheralueohjelmaa toteuttavat kaikki viheralueiden parissa tavalla tai toisella työtä tekevät. Suurin ja merkittävin toteuttaja on edelleen kaupungin viheryksikkö, joka rakentaa uudet puistot ja pitää yllä nykyiset puistot, maisemapellot ja taajamametsät. Viheralueohjelma ohjaa toimintaa siten, että eri yksiköt nostavat ohjelmasta hankkeita talousarvioihinsa, kertoo rakennuttajahortonomi Timo Koski. Hänen mukaansa osa tavoitteista pystytään toteuttamaan nykyresurssein, mutta ohjelmassa on esitetty myös aika paljon lisärahoitustoiveita. Tulevaisuus näyttää pystytäänkö kaikki esitetyt asiat toteuttamaan Koski sanoo. Hän vastaa viheralueiden suunnittelun, rakentamisen ja ylläpidon tilaamisesta yhdyskuntapalveluissa. Yksiköiden vastuunjako selkiintyi Viheralueohjelma ohjaa kaikkien kaupungin omistamien viheralueiden ylläpitoa ja viherpalvelujen tuottamista. Kaikista viheralueita koskevista yleistavoitteista tärkeimmät ovat viihtyisyys, turvallisuus, kaupunkikuvan ja maiseman vaaliminen sekä luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen. Lisäksi eri tyyppisille viheralueille on ohjelmassa omat kehittämistavoitteensa. Joudumme miettimään millaiseen palvelutarjontaan meillä on tulevaisuudessa varaa. Viheralueilla olevan palvelutarjonnan laajuutta tulee punnita ja tuoda vaihtoehtoja esiin päättäjille päätettäväksi. Esimerkiksi tänä vuonna Koskipuiston kunnostusta jouduttiin siirtämään. Vanhat ja kaupunkikuvassa erittäin merkittävät kaupunkipuistot eivät kuitenkaan pysy kunnossa, jos niihin ei investoida, Koski toteaa. Viheralueohjelman tavoitteet ja toimenpiteet vaihtelevat pienistä toimintatapojen muutoksista isoihin hankkeisiin. Ohjelmaan on kirjattu myös ylläpitovastuiden selkiyttämistä sekä erilaisia selvityksiä ja suunnitelmia. Tällaisia ovat mm. skeitti-paikkaohjelma, leikkipaikkojen kunnostussuunnitelma ja koirapuistosuunnitelman päivittäminen. Saimme kehitettyä eri yksiöiden vastuujakoja viheralueiden ylläpidossa viheralueohjelman laadintaprosessin aikana. Myös yhteistyö syveni ja uusia kanavia avautui, kertoo puistopäällikkö Petri Kujala viheryksiköstä. Viheralueohjelma ohjaa kaikkien kaupungin omistamien viheralueiden ylläpitoa ja viherpalvelujen tuottamista. Mukana ovat mm. puistot, rannat, harjut, urheilu- ja virkistysalueet, uimarannat, liikenneviheralueet, suojelualueet ja kaupungin kiinteistöjen pihat. Kuva Iidesjärven rannasta. Ohjausryhmä herättelee ja seuraa Timo Kosken mukaan viheralueohjelman seurantaa ja ohjausta varten perustetaan ohjausryhmä. Ohjausryhmä muistuttelee yksiköitä tavoitteista ja seuraa niiden toteutumista. Ryhmään tulee edustus ainakin kaupunkiympäristön kehityksestä, suunnittelupalveluista, viheryksiköstä, kiinteistötoimesta, liikuntatoimesta sekä kulttuuritoimen nuorisopalveluista. Tänä vuonna viheryksikkö kunnostaa mm. leikkipaikkoja Järvensivulla, Kalevassa, Hervannassa, Atalassa ja Pappilassa sekä täydentää viherreittejä Kumpulassa ja Viialassa. Keskustassa kunnostetaan Hämeenpuisto loppuun. Keskustan siivoukseen panostetaan edelleen ja roskistilannetta päivitetään jatkuvasti. Myös töhryjen poistoon satsataan tänä vuonna. Mukana hankkeessa ovat kaupunkirakentaminen, sähkölaitos, tilakeskus ja viheryksikkö, joiden kaikkien hallitsemaa omaisuutta saattaa joutua töhrinnän kohteeksi. Töhryjen putsaus ostetaan siihen erikoistuneelta firmalta, kertoo Timo Koski. Julkaisua myydään 15 euron hintaan palvelupiste Frenckellissä, josta saa myös esitettä. Viheralueohjelma on myös Internetissä: viheralueet/viheralueohjelma

13 Jin Cuihong asuu Tammelan puistotiellä ja käy mielellään ostoksilla Tammelan torilla. Hän löytää torilta ja lähikaupoista lähes kaiken, mitä tarvitsee herkullisiin kiinalaisiin ruokiin, joita hän valmistaa keittiössään laajan suomalaisen ystäväpiirinsä iloksi. Monia ruokia voi tehdä ihan lähikaupan aineksista, mutta jotain käyn kyllä välillä ostamassa Tampereen aasialaisista kaupoista, Jin iloitsee. Ei tarvitse lähteä mihinkään kauemmas. Jin, joka on kotoisin Kiinan Hubein maakunnasta, tuli Tampereelle opiskelemaan ympäristötekniikkaa vuonna Hän valmistui Tampereen ammattikorkeakoulusta vuonna 2004 ja päätti jäädä tänne. Hänellä on nyt työpaikka suomalais-kiinalaisessa puutaloprojektissa, jota hänen en tinen koulunsa koordinoi. Jin Cuihong kertoo, että ruoka ei ole kiinalaisille vain ateria vaan tapa olla ystävien kanssa. Jin johdattaa kiinalaiseen keittiöön TEKSTI Kirsti Kallio KUVAT Anna Byckling Mutta Jin on ehtinyt tehdä muutakin: viime vuoden lopussa ilmestyi hänen keittokirjansa, jonka nimi on Liu Xiang kiinalaista ruokaa suomalaisessa keittiössä. Meillä kiinalaisilla on hyvin ruokakeskeinen kulttuuri, Jin kertoo. Me puhumme ruoasta, me teemme sitä, me syömme usein, paljon ja mielellämme tuntikausia. Ja mitä enemmän ystäviä ja sukulaisia on koolla ruokapöydässä, sen hauskempaa! Opiskelijayksiöstä levisi herkullinen tuoksu Tampereelle tultuaan Jin saavutti nopeasti maineen loistavana kokkina. Ritakadun opiskelijayksiön keittiöstä leviävät tuoksut houkuttelivat paikalle paljon opiskelijakavereita. Kun huomattiin, ettei herkullisen kiinalaisen aterian aikaansaaminen vaatinut eksoottisia vaikeasti hankittavia raaka-aineita, alettiin pian pyydellä, että Jin ko koaisi reseptinsä muidenkin käyttöön. Niinpä tarmokas tyttö alkoi mittailla aineksia, paistoaikoja ja lämpötiloja, koska itselleen hän oli tehnyt ruokaa näppituntumalla, ja kokosi sitten yli 70 reseptiä sisältävän kirjan. Keittokirjan tekemiseen löytyivät valokuvaaja ja taittaja Tampereen ammattikorkeakoulun opiskelijoista. Ruoka ei ole kiinalaisille vain ateria, vaan tapa olla ystävien kanssa, vaalia ystävyyttä ja seurustella perheen kanssa. Eikä hyvältä aterialta ole kiire minnekään, painottaa seuraavaa kirjaa jo suunnitteleva Jin. Tässä näytteeksi kaksi helppoa reseptiä Jinin kirjasta; maistuvat riisin kanssa. Makeaa tomaattia ja kananmunaa Ainekset: 3 tomaattia 3 kananmunaa Mausteet: ½ tl suolaa 1 rkl sokeria Valmistus: 1. Leikkaa tomaatit kuuteen loh- koon. Sekoita munat tasaiseksi. 2. Kuumenna 4 rkl öljyä hyvin kuumaksi. Kaada munat kuumaan öljyyn, paista jatkuvasti sekoittaen minuutti. Kaada pannulta lautaselle. 3. Kuumenna 4 rkl öljyä lisää. Paista tomaattilohkoja 2 min. Lisää munat, suola ja sokeri ja jatka paistamista vielä 2 min. Halutessasi voit lisätä hieman hienonnettua purjoa tai ruoho sipulia. Tarjoile. Kantarellia ja kanaa Ainekset: 200 g kantarelleja 200 g kananrintaa 2 cm purjoa Marinadi: ½ tl maissijauhoa 1 tl öljyä ½ tl osterikastiketta Mausteet: 1 viipale inkivääriä ½ tl suolaa ½ tl osterikastiketta Valmistus: 1. Puhdista sienet, paloittele isot. Hienonna kana pieniksi paloiksi ja laita palaset marina diin viideksi minuutiksi. Pilko purjo ja hienonna inkivääri. 2. Kuumenna 4 rkl öljyä, paista kananpaloja 2 minuuttia. Ota pois pannulta ja valuta. 3. Kuumenna 3 rkl öljyä. Mausta inkiväärillä ja lisää purjo. Paista kantarelleja sekoittaen 1 minuutti. Lisää suola ja osteri kastike, sekoita hyvin. Lisää kanat ja sekoittele. Tarjoile. Huomautus: Tähän ruokaan voi käyttää monia muitakin suomalaisia sieniä: tatteja, haperoita, orakkaita, suppilovahveroita ym. ja tietysti herkkusieniä. Muista tarkistaa, etteivät valitsemasi sienet vaadi ryöppäystä. Jin Cuihong: Liu Xiang Ð kiinalaista ruokaa suomalaisessa keittišssš. AMK-kustannus. Tampere

14 TAMPEREEN KAUPUNGIN HENKILÖKUNNALLE 20%:n alennus fysikaalisiin hoitoihin: Norm: Fysioterapia 45 min. 30,00 (37,00) 60 min. 36,00 (46,00) (Hinnat ovat ilman KELA-korvausta) Hieronnat 45 min. 24,00 60 min. 28,00 sekä esim. hierontalahjakortti 75,00 (84,00) (3 x 60 min) FYSIKAALINEN HOITOLAITOS FOXIO OY ALEKSIS KIVEN KATU 10 E TAMPERE PUH: (Sijaintimme on kaupungin virastotalon vieressä.) TERVETULOA!! Kaaos-klinikka sai tunnustusta Tampereen kaupungin kaatumisten ja osteoporoottisten murtumien ehkäisyhankkeen toteuttajaryhmälle on myönnetty Vuoden terveysteko -tunnustuspalkinto terveyden edistämisen aluekierroksella Tampereella. Helmikuussa pidetyssä seminaarissa palkinnon luovutti valtiosihteeri Terttu Savolainen ja sen vastaanottivat terveydenhoitaja Seija Nordback ja vastaava ylilääkäri Erkki Lehtomäki. Terveyden edistämisen keskus jakaa vuosittain valtakunnallisen terveystekopalkinnon, jonka sijasta tänä vuonna jaetaan alueelliset tunnustukset. Palkitsemisperusteissa painotetaan etenkin palkittavan toiminnan/hankkeen monialaista ja -ammatillista yhteistyötä ja näyttöä tavoitteiden mukaisista tuloksista. Kokeiluluonteisella kaatumis- ja osteoporoosiklinikalla (Kaaos-klinikalla) työskennellään ikääntyvien jatkuvas ti lisääntyvien kaatumisten, osteoporoosin ja niiden seu raukse na syntyvien murtumien ja muiden vammojen ehkäisemiseksi. Kaaos-klinikan toiminta kuuluu Tampereen kaupungin sosiaali- ja terveystoimen perusterveydenhuollon iäkkäiden tamperelaisten terveyden edistämisen palveluihin. Yhteistyökumppaneita ovat UKK-instituutti, Tampereen yliopisto, Tampereen yliopistollisen sairaalan kirurgian yksikkö sekä Tampereen urheilulääkäriasema. Klinikan työryhmään kuuluvat terveydenhoitaja, fysioterapeutti sekä lääkäri. 14 Syksyllä 2006 alkavia Ammatillisia erikoistumisopintoja Hyvinvointipalvelut ja -teknologia Infektiotautien torjunta ja hoitotyö Johtaminen sosiaali- ja terveysalalla Psykoterapeuttisesti suuntautunut mielenterveyshoitotyö Tekonivelpotilaan hoidon asiantuntijakoulutus Työhyvinvoinnin erikoistumisopinnot Työnohjaajakoulutus, (60 op) Työterveyshuollon erikoistumisopinnot Palvelujen asiakaslähtöinen tuotteistaminen ja kilpailuttaminen julkisissa hankinnoissa Maatilayrityksen johtaminen Palveluyrityksen osaamisen johtaminen Vapaa säestys ja yhtyetyöskentely Opinnot kestävät pääsääntöisesti vuoden. Hakuaika Koulutusten hinta on 168 euroa (30 op) ja 336 euroa (60 op). Lisätietoja koulutuskoordinaattori Anne Kivelä, p. (03) , Keväällä 2006 alkavia Lisä- ja täydennyskoulutusta Uusi hankintalaki - julkiset hankinnat ja kilpailuttaminen, Sydämen vajaatoimintapotilaan hoito ja ohjaus, 8 op, 19.4, 26.4, 5.5, 12.5 ja Tekonivelpotilaan hoito Coxassa, Ajankohtaista diabeteksen hoidosta ja hoidonohjauksesta, 3 op, ja Väkivalta ja sen uhka työpaikalla, tai puh. (03) Muistathan Perheneuvolan työntekijöiden henkilökohtaiset puhelinajat ovat sisässä olevien asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden käytettävissä. Jos haluat konsultoida esimerkiksi vauvaperheasioissa, tai jossain lapsen oireilussa, jokin asiakasperheesi perhetilanne mietityttää sinua työntekijänä, voit soittaa suoraa jollekin perheneuvolan hoitotyöntekijälle puhelinaikoina tiistaisin ja torstaisin kello Suoran numeron löydät sisäisestä puhelinluettelosta. Perheneuvolan toimiston numero on poistuu vastaanottavista sähköpostiosoitteista Sähköpostiprojektin myötä Tampereen kaupungin sähköpostin käyttäjien sähköposti osoite on muuttunut vanhasta -muodosta tampere.fi -muotoon.

15 Henkilöstölle tarjouslippuja filosofiatapahtumaan Tampere-talossa järjestetään Suuri filosofia -tapahtuma kymmenennen kerran huhtikuuta. Tapahtuman aihe on Ihmisen luonto, kaikessa monimielisyydessään: millainen luonto ihmisellä on, millaiseksi ihminen luonnon ymmärtää, kuuluuko luonto ihmiselle ja mitä ihminen tekee luonnolle omassa itsessään ja ympäristössään. Ihmisen luonto -viikonloppu pitää sisällään uusia avauksia, hämmentäviä kysymyksiä, selkeitä kannanottoja ja vastakkaisia mielipiteitä. Järjestelyistä vastaavat Tampereen yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto ja Tampere-talo. Tampereen kaupungin työntekijöillä on mahdollisuus ostaa pääsylippu erikoishintaan Tampere-talon lipputoimistosta: päivälippu 19 euroa (norm. 22e) ja koko viikonloppu 35 euroa (norm. 40 e) Henkilöllisyys todistettava henkilöstökortilla. Lisätietoja ohjelmasta Opiskelijat järjestivät omaishoitajille ystävänpäivän Tampereen terveydenhuoltooppilaitoksen opiskelijat lehtori Tuula Syrjäsen johdolla järjestivät omaishoitajille Yllätysten ystävänpäivän. Noin puolensataa omaishoitajaa osallistui toiminnan päivään. Päivän aikana ohjelmassa oli askartelua ja jumppaa sekä muuta leikkimielistä ja liikunnallista ohjelmaa, arpajaiset, kahvittelua sekä lounas ystävien seurassa. Päivä tarjosi omaishoitajil le mukavaa vaihtelua ja mahdol lisuuden tavata yhdistyksen ti laisuuksissa tutuksi tulleita vertaisiaan. Tampereen terveydenhuolto-oppilaitos on järjestänyt monet kerrat kaivattua vaihtelua ja pieniä onnen pipanoita omaishoitajien raskaaseen arkeen, kiittää projektikoordinaattori Paula Koi visto Tampereen Seudun Omais hoitajat ry:stä. Hänen mukaansa terveydenhuolto-oppilaitos on yksi tärkeimmistä yhteistyökumppaneista omaishoitajille. Mukaan kaivataan muitakin oppilaitoksia tuottamaan iloa, kuntoutusta, hierontaa ja vaikka hoivapalveluita omaishoitajien kotiin. Oppilaitosyhteistyö on mai- nio tapa tuottaa omaishoitajille palveluita. Monipuolisella yhteistyöllä saadaan paljon aikaiseksi hyvän asian eteen, Koivisto sanoo. Omaishoitajien virkistystoiminta on pitkälti lahjoitusten varassa ja yhdistyksellä onkin me nossa Länsi-Suomen lääninhallituksen luvalla Miljoona ruusua -keräys. Tavoitteena on saada omaishoitajille oma tukikeskus. Omaishoitajien tukeminen ajoissa säästää yhteiskunnan varoja monikertaisesti laitoshoitoon verrattuna. Omaishoitajien kuntoremonteille jatkoa Omaishoitajien kuntoutus- ja virkistystoiminta jatkuu RAY:n rahoittamana sekä Tampereen kaupungin tukemana. Toimintaa organisoi Tampereen Seudun Omaishoitajat ry:n Täyskymppi-projekti. Kiitämme kaupungin työntekijöitä monipuolisesta työpanoksesta ja kaupungin päättäjiä hyvästä yhteistyöstä, sanoo pro jektikoordinaattori Paula Koivis to. Hän on tyytyväinen, että omaishoitajien hyvinvoinnin tuke minen on tiedostettu ja monipuo lista tukea on saatu laajalta verkostolta. Veikko Vepsäläinen osallistui omaishoitajille Tampereen terveydenhuolto-oppilaitoksessa järjestettyyn tapahtumaan. Vepsäläinen askarteli ystävänpäiväkortin. Koivisto muistuttaa omaishoitajia, että hakuaika pääsääntöisesti maksuttomille kuntoremonttikursseille on jatkuvasti. Tämän kevään ryhmä on täynnä. Syksyllä on tulossa 20 omaishoitajalle 5 päivän kuntolomaviikko Kuntoutumiskeskus Apilaan (hinta 105 euroa). Kuntoremonttipaikkaa voi hakea soittamalla Paula Koivistolle tai käymällä yhdistyksen toimistossa (Kauppakatu 15) maanantaisin tai torstaisin kello 9 13 tai sopimuksen mukaan. Puhelinaika on ma to kello 9 13 p tai ANNA BYCKLING Kari Andreasson eläkkeelle Kasvatus- ja opetustoimen hallintopalvelukeskuksen pitkäaikainen järjestelypäällikkö Kari Andreasson saateltiin eläkkeelle komeasti The bold and the beautiful -hengessä. Paikalla oli Forresterklaanin keskeiset henkilöt lapsineen, huippumallit ja rakkauden kohteena kukas muu kuin Gary! Kari Andreassonin ura alkoi Tampereen kaupungin palveluksessa vuonna 1981 ja kesti kaikkiaan 25 vuotta. Toimeliaita eläkepäiviä toivottavat entiset työkaverit! Kiitokset Lämpimät kiitokset muistamisesta jäädessäni eläkkeelle. Toivon kaikille työtovereilleni hyvää jatkoa. Anja Ekman Lämmin kiitos teille kaikille, jotka eri tavoin muistitte minua jäädessäni eläkkeelle. Hanna Kuusinen Latu on auki. Kunnollisia työvuosia ystävät! Toivoo Seppo Vuorinen 15

16 TEKSTI Raija Lindell KUVA Anna Byckling Tampere Filharmonian ohjelmatarjonnassa huomioidaan myös nuori kuuntelija. Orkesteri järjestää erityisesti lapsille ja nuorille suunnattuja konsertteja, koska se haluaa painottaa työssään musiikkikasvatuksen näkökulmaa. Tämänkin konserttivuoden aikana pääsee tuhansia lapsia kuuntelemaan klassista musiikkia, ja tutustumaan orkesterimuusikon työhön. Viime vuonna lapsille ja nuorille suunnattuihin tapahtumiin osallistui noin kuulijaa. Helmikuussa Muumi ja Mozart loivat taikatalven perhekonsertteihin ja ekaluokkalaisten koululaiskonsertteihin. Näyttelijä Lari Halme luki otteita tarinasta, jossa Muumipeikko herää yllättäen talviuniltaan keskelle outoa, lumista Muumilaaksoa. Tarinaa väritti Mozartin musiikki, ja konsertin kuvituksena oli Tove Janssonin alkuperäisiä, pääosin mustavalkoisia kuvia Taikatalvi-kirjasta. Konsertit suunnitteli apulaisintendentti Eija Oravuo, ja ne järjestettiin yhteistyössä Tampereen taidemuseon Muumilaakson kanssa. Lapsille on kevään kuluessa luvassa lisää Mozartia, jonka syntymästä on kulunut tänä vuonna 250-vuotta. Muun muassa koulujen toisluokkalaisille järjestetään musiikkikasvatusprojektina Mozart 250 -konsertti, kertoo tiedottaja Outi Viitasalo. Koululaiset saavat valmistautua konserttiin etukäteen perehtymällä opettajan johdolla valmistelupakettiimme. Sen tehtävät tutustuttavat konsertin musiikkiin ja orkesteriin. Huhtikuussa on tulossa yleisölle avoin Presto ja sordiinon salaisuus -konsertti sekä Presto ja vaskien kiemurat -konsertit esikoululaisille. Presto on Filharmonian maskottihiiri. Preston johdattelemissa konserteissa Tampere Filharmonia tekee yhteistyötä TAI- TEn, Tampere Biennalen ja Sara Hildénin taide museon kanssa. Tahot järjestävät yhdessä poikkitaiteellisen Veistos soikoon! -tapahtuman. Jos tilaa koululaiskonserteista ei löydy, lapsille ja nuorille on tarjolla myös vierailumahdollisuus, jolloin pääsee tutustumaan Kapellimestari Jani Telaranta johti Tampere Filharmoniaa, kun se soitti Mozartin musiikkia, helmikuussa koululaiskonsertissa. Tove Janssonin Taikatalvi-kirjan tarina ja kuvat siivittivät tunnelmaa. Tampere Filharmonian arkeen. Vierailun yhteydessä orkesteri esitellään lyhyesti, ja sen jälkeen voi seurata orkesterin harjoituksia, Viitasalo kertoo. Hän muistuttaa, että koululaiskonsertteihin kuten myös vierailukäynneille on ilmoittauduttava ennakkoon. Lisätietoja: 16 Nysse jakaa allergiatietoa huhtikuussa Allergiaviikko tuo huhtikuussa ensimmäistä kertaa Tampereen kaduille Allergianyssen. Nysse on TKL:n sininen bussi, jossa voi matkustaa normaalisti ja saada samalla monipuolista allergiaan liittyvää tietoa. Se on liikenteessä torstaina 27. huhtikuuta aamuyhdeksästä alkaen. Pirkanmaan Allergia- ja Astmayhdistyksen sairaanhoitaja neuvoo Nyssessä allergisten sairauksien hoidossa. Esillä ovat muun muassa kotieläimet, ruoka-aineet ja siitepöly. Moreenian ympäristöneuvojat antavat ympäristöystävällisiä vinkkejä siivoukseen ja pölynimurin valintaan. Yliopiston Apteekin farmaseutit neuvovat siitepölyajan lääkkeistä. Allergianysse on Pirkanmaan Allergia- ja Astmayhdistyksen, Ympäristötietokeskus Moreenian, Tampereen kaupungin ympäristövalvonnan sekä Yliopiston Apteekin yhteistyötä. Valtakunnallista Allergiaviikkoa vietetään huhtikuuta. Allergianyssen pysäkkiaikataulu: Tammelan tori 9 10, Lielahden Citymarket ja Keskustori

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN Kriittinen menestystekijä: Suunnitelmallinen henkilöstöpolitiikka Arviointikriteeri; henkilöstöstrategia ohjaa kunnan työnantajatoimintaa Tavoitteet

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Espoo Catering -liikelaitos Kohokohtia arjesta juhlaan

Espoo Catering -liikelaitos Kohokohtia arjesta juhlaan Espoo Catering -liikelaitos Kohokohtia arjesta juhlaan Haluamme palvella asiakkaitamme Espoo Catering -liikelaitos järjestää Espoon kaupungin ateriapalvelut. Palveluhenkiset alan ammattilaiset tuottavat

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Aloitustilaisuus

Aloitustilaisuus Uute Uutta tekemässä 2015-2018 Muutoksen ja hyvinvoinnin johtaminen Pohjois-Suomen seurakunnissa Aloitustilaisuus 26.10.2015 Miltä työssä näyttää nyt? Mitä työelämässä tapahtuu juuri nyt? Miten käy työhyvinvoinnille?

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle Mitä soteuudistus tarkoittaa minulle Sosiaali ja terveyspalvelut vuonna 2019 hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti 11/2016 1 18.11.2016 Tämä on soteuudistus Soteuudistuksessa koko julkinen sosiaali ja

Lisätiedot

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tammikuu Joulukuu 2015 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Ketunpolku 3, PL 52, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tervetuloa päivittämään

Lisätiedot

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet,

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, kannettavat tietokoneet, älypuhelimet, tablettitietokoneet,

Lisätiedot

Kaatumis-ja osteoporoosiklinikka kaatumisia ja murtumia ehkäisemässä Näin meillä - seminaari 16.9.2014 Iiris Salomaa ft AMK - Kaatumistapaturmat ja murtumat - Ennaltaehkäisy, hoito ja kuntoutus - IKINÄ

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2017 talousarvio

Forssan kaupungin vuoden 2017 talousarvio MEDIATIEDOTE Julkaisuvapaa 14.12.2016 klo 18.00 Forssan kaupungin vuoden 2017 talousarvio Uusi vuosi uudet kujeet! Näin tavataan aina vuoden vaihtuessa todeta ja paljon on ensi ja seuraavina vuosina tapahtumassakin.

Lisätiedot

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET. Yhteenveto vuosilta 2011, 2014 ja 2015 toteutetuista kyselyistä RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN TYÖHYVINVOINTIKYSELYN TULOKSET Yhteenveto vuosilta, ja toteutetuista kyselyistä Yleistä kyselystä Ranuan työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin kunnan palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

Ammattina avustaminen

Ammattina avustaminen Ammattina avustaminen Henkilökohtaisen avustajan työ työelämän tutkimuksen näkökulmasta Milja Mäkinen, YTK Henkilökohtainen avustaja Tampereen yliopiston Porin yksikkö Ammattina avustaminen 2010 - tutkimus

Lisätiedot

Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti. Henkilökunnan osallistuminen, osa 3.

Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti. Henkilökunnan osallistuminen, osa 3. Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti Henkilökunnan osallistuminen, osa 3. Henkilökunnan kommentit toimintamallin uudistamisen tavoitteisiin ja muihin päälinjauksiin Loorassa e-lomake

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)

HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tammikuu 2014 Joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi HR-OSAAJAN ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Tervetuloa

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen.

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Tutkittua tietoa & punnittuja näkemyksiä. Osallistu, innostu

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville.

oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville. etwinning on eurooppalainen kansainvälistymisen verk kotyökalu opettajille, oppilaille ja kaikille koulussa työskenteleville. Satojentuhansien opettajien joukosta löydät helposti kollegoita, joiden kanssa

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

kevät 2016 Kuva: Anna Rytkönen Vuoden tunnus: Kaikki, minkä teette, tehkää rakastavin mielin! 1. Kor. 16:14

kevät 2016 Kuva: Anna Rytkönen Vuoden tunnus: Kaikki, minkä teette, tehkää rakastavin mielin! 1. Kor. 16:14 kevät 2016 Kuva: Anna Rytkönen Vuoden tunnus: Kaikki, minkä teette, tehkää rakastavin mielin! 1. Kor. 16:14 Tervehdys Turun NNKY jäsen Taas saimme käyntiin uuden toimintavuoden. Tämä vuosi on juhlavuotemme.

Lisätiedot

KOULUTUSSUUNNITELMA VUODELLE 2016

KOULUTUSSUUNNITELMA VUODELLE 2016 KOULUTUSSUUNNITELMA VUODELLE 2016 Kangasniemen palvelutuotantoyksikkö, perusturvaosasto Tavoitteena on: Terveydenhuoltolain (30.12.2010/1326, 5 ) mukainen täydennyskoulutusvelvoite täyttyy Sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Pidetään kaikki mukana. Jokaista ihmistä pitää arvostaa

Pidetään kaikki mukana. Jokaista ihmistä pitää arvostaa ver Ohjelma kuntavaaleihin Pidetään kaikki mukana Jokaista ihmistä pitää arvostaa SDP:n tavoite on inhimillinen Suomi. SDP haluaa, että Suomessa kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia. Jokaista ihmistä pitää

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2.

Hyvinvointia työstä. Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla , Tampere Esittäjän nimi / 8.2. Hyvinvointia työstä 1 Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito työpaikoilla 20.4.2015, Tampere Rauno Hanhela, johtava asiantuntija, aluevastaava 2 Esittäjän nimi / 8.2.2011 1 Ihmisen mittainen työ

Lisätiedot

RUSKASEMINAARIN YHTEENVETO

RUSKASEMINAARIN YHTEENVETO RUSKASEMINAARIN YHTEENVETO Mairit Toppi JÄKE -projekti, projektivastaava Koillismaan Omaishoitajat ja Läheiset ry Koillismaan Omaishoitajat ja Läheiset ry Yhdistysten toimintaympäristö muuttuu! Yhdistystoimijoiden

Lisätiedot

Näin homma toimii seminaari Aika: Tiistai klo Paikka: Pääkirjasto Metso, Pirkankatu Tampere

Näin homma toimii seminaari Aika: Tiistai klo Paikka: Pääkirjasto Metso, Pirkankatu Tampere 10.00 Aamukahvi 10.20 Tervetuloa Näin homma toimii seminaari Aika: Tiistai 25.9.2012 klo 10.00-15.30 Paikka: Pääkirjasto Metso, Pirkankatu 2 33101 Tampere 10.30 Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille HENKILÖKUNNAN OPAS

Nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille HENKILÖKUNNAN OPAS Nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille HENKILÖKUNNAN OPAS Vantaan nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille Peruskoulun päättyminen on tärkeä askel nuoren elämässä. Siirtyminen jatko-opintoihin

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016 HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020 ARVIOINTI 2016 Toteutus Toteutettiin Wilman kyselytoiminnolla huhtikuun 2016 aikana Vastauksia yht. 1118 kpl Perusopetuksen oppilaat (4.,6.,8.lk) oppilaat 610 kpl Lukion

Lisätiedot

Liikuntatoimi: Tiistaisin Maksuton jumppa varttuneille vanhalla koululla.

Liikuntatoimi: Tiistaisin Maksuton jumppa varttuneille vanhalla koululla. Pellon ikäihmisten palvelut Liikuntatoimi: Tiistaisin Maksuton jumppa varttuneille vanhalla koululla. Kansalaisopisto: Eri kursseja mm. Joogan senioriryhmä vanhalla koululla, sekä musiikillinen viriketoiminta

Lisätiedot

Tervetuloa Työnvälitykseen

Tervetuloa Työnvälitykseen Tervetuloa Työnvälitykseen Välkommen till Arbetsförmedlingen Finska Tämä on Työnvälitys Haetko työtä? Haluatko lisätietoja työmarkkinoista? Tarvitsetko vinkkejä ja neuvoja löytääksesi haluamasi työn?

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TOIMIALUE: Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja Ilkka Luoma yhdessä johtoryhmän kanssa TOIMINTA-AJATUS: Sosiaali- ja terveydenhuollon syvään toiminnalliseen

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö

Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö Kuidut Käyttöön -hanke Hankeaika: 1.1.2016-30.6.2017 Hankealue: Haapavesi, Pyhäntä ja Siikalatva Hallinnoija: Haapaveden- Siikalatvan seudun kuntayhtymä Rahoittaja:

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 Lausuntopyynnön esittelyn tueksi TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen alueellisen koordinaation painopisteet Pirkanmaalla

Lisätiedot

KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY

KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY KAUNIALAN SAIRAALA OY 2016 1 ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY V. 2016 Kysely toteutettiin ajalla 1.3 15.6.2016 Kysely jaettiin hoitohenkilöstön toimesta kaikille Toimelan

Lisätiedot

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seksuaalirikoksiin ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää pienryhmissä

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella

Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella 2014-2017 Sopimuksen tarkoitus Tällä operatiivisella sopimuksella pääprosessia edustava toimialajohtaja

Lisätiedot

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Halusin lähteä ulkomaille työssäoppimaan sekä tutustumaan pieneksi aikaa toiseen maahan ja kulttuuriin. Kuusi

Lisätiedot

Petri J. Kokko / N-Clean

Petri J. Kokko / N-Clean 9.12.2011 Petri J. Kokko / N-Clean 1 Yhteistyöesitys Pieksämäen kaupunginhallitukselle 23.11.2011 N-Clean Oy Rauno Nurmi hallituksen puheenjohtaja 1. Keitä me olemme? N-Clean Oy on vuonna 2004 perustettu

Lisätiedot

Onko hanketyön tuloksista eväitä opetukseen terveysalalla?

Onko hanketyön tuloksista eväitä opetukseen terveysalalla? Onko hanketyön tuloksista eväitä opetukseen terveysalalla? Kommenttipuheenvuoro viljelijälämpöyrittäjien työturvallisuusseminaarissa 10.11.2008 KT, tth, Ritva Kuoppamäki Terveiset SeAMK Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Hyvinvoivat työntekijät tekevät työnsä hyvin Kun yrityksesi työntekijät kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi, he panostavat sen tekemiseen. Näet tuloksen osaamisena

Lisätiedot

Sartoneva Hanna - OhjausPiste

Sartoneva Hanna - OhjausPiste Sartoneva Hanna - OhjausPiste..2 OhjausPisteen esittely OVI OSAAMISEEN? Vuodesta 8 syvennetty alueellista yhteistyötä aikuisten ohjauksessa ja neuvonnassa Itä-Uudenmaan Opin Ovi, osana kansallista projektiverkostoa

Lisätiedot

Testversion Ej för ifyllnad

Testversion Ej för ifyllnad Kotipalvelu alle 65-vuotiaille henkilöille finska 1. Kotipalvelu kokonaisuudessaan Hyvin tyytymätön Melko tyytymätön tyytyväinen tai tyytymätön Melko tyytyväinen Hyvin tyytyväinen a. Kuinka tyytyväinen

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Paja 3, Tampere

Paja 3, Tampere Paja 3, Tampere 3.12.2015 Aikataulu 9.15-9.30 Aamukahvit 9.30-9.45 Tervetuloa 9.45-11.30 Kotitehtävän purku 11.30-12.15 Lounas 12.15-13.30 Työskentelyä 13.30-14.00 Pajojen arviointi 14.00 14.15 Kahvi 14.15-14.30

Lisätiedot

Viisaan liikkumisen edistäminen työpaikoilla, Vinkit työnantajille

Viisaan liikkumisen edistäminen työpaikoilla, Vinkit työnantajille Viisaan liikkumisen edistäminen työpaikoilla, Vinkit työnantajille Termit tutuiksi Viisas liikkuminen? Missä asun, minne kuljen, kuljenko ollenkaan? Asuinpaikka Toimitilan sijainti Sähköinen asiointi Etätyö-

Lisätiedot

Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista

Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista 1. Osallistuin MUUTOS 16! - Viesti ymmärrettävästi! Selkokieli oman työn apuvälineenä - koulutukseen: Vastaajien määrä: 24 Kyllä

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen

Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen Tuija Metso Oppilaan parhaaksi yhteistä huolenpitoa Helsinki Vanhempien barometri 2007 Suomen Vanhempainliiton kysely vanhemmille kouluhyvinvoinnista

Lisätiedot

Maarit Pedak

Maarit Pedak Osallistava sisäinen viestintä Lahden kaupungissa Kuntamarkkinat 15.9.2011 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Maarit Pedak KTM ja VTM, tutkija maarit.pedak@helsinki.fi 9/19/2011 1 OSVI: Osallistava

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa

NextMakers-kasvuyritysbarometri. Julkaistu Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri Julkaistu 9.2.2017 Microsoft Fluxissa NextMakers-kasvuyritysbarometri 1/2017 NextMakers-barometri käsittelee kasvuyrityksille kiinnostavia, ajankohtaisia aiheita. Ensimmäisen

Lisätiedot

Terveellinen työ Elämän eri vaiheissa

Terveellinen työ Elämän eri vaiheissa Terveellinen työ Elämän eri vaiheissa Kestävän työuran edistäminen ja Suomen hallituksen kärkihanke 4: Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan

Lisätiedot

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen

Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen Ajatuksen murusia Tuija Mäkinen 2 AJATUKSEN MURUSIA Tämä vihkonen on sinulle, joka haluat toimia vapaaehtoisena ja olla ihminen ihmiselle. Vihkosta voi käyttää myös työnohjausistunnoissa keskustelujen

Lisätiedot

TYÖPAJATYÖSKENTELY. Ehkäisevän päihdetyön ja terveyden edistämisen kuntayhdyshenkilöiden työkokous Seinäjoki

TYÖPAJATYÖSKENTELY. Ehkäisevän päihdetyön ja terveyden edistämisen kuntayhdyshenkilöiden työkokous Seinäjoki TYÖPAJATYÖSKENTELY Ehkäisevän päihdetyön ja terveyden edistämisen kuntayhdyshenkilöiden työkokous Seinäjoki 4.10.2016 Sini Männistö ja Juha Mieskolainen 1 TYÖPAJATYÖSKENTELY: TEEMA Palautetaan mieleen

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS

TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS TYÖHYVINVOINTI- KYSELY MATEMAATTIS- LUONNONTIETEELLINEN TIEDEKUNTA TIETOJENKÄSITTELY- TIETEEN LAITOS 2015-2013 Työhyvinvointikysely Taustatiedot Sukupuoli: 10 8 69.0 % 72.5 % 6 4 31.0 % 27.5 % 2 Nainen

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja

VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja VALTIOVARAINMINISTERIÖ talouden ja hyvinvoinnin vakaan perustan rakentaja Valtiovarainministeriö vastaa valtioneuvoston osana» vakaan ja kestävän kasvun edellytyksiä vahvistavasta talouspolitiikasta,»

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Aiheena: Koulu työyhteisönä ja henkilöstön kehittäminen

Aiheena: Koulu työyhteisönä ja henkilöstön kehittäminen Syksyn 2016 arviointikyselyt Seinäjoen perusopetus Aiheena: Koulu työyhteisönä ja henkilöstön kehittäminen Tässä yhteenvedossa on käyty läpi kaksi kyselyä. Ensin tarkastellaan perusopetuksen opettajille

Lisätiedot

Yhteistyötä kokoelmien kehittämiseksi Pohjois-Savossa. Päivi Savinainen

Yhteistyötä kokoelmien kehittämiseksi Pohjois-Savossa. Päivi Savinainen Yhteistyötä kokoelmien kehittämiseksi Pohjois-Savossa Päivi Savinainen 4.2.2015 Miksi yhteistyötä? Aineistorahat ovat kaikkialla laskussa ja aineisto kallistuu. Uudet aineistolajit tuovat uusia haasteita.

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN TILANNEKATSAUS. Hankkeen ohjausryhmä Marja Heikkilä

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN TILANNEKATSAUS. Hankkeen ohjausryhmä Marja Heikkilä KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN TILANNEKATSAUS Hankkeen ohjausryhmä 26.8.2014 Marja Heikkilä Hankkeen tavoite 1: Sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalvelujen vahvistaminen palvelutuotantojärjestelmää

Lisätiedot

Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla Liisa Salonen

Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla Liisa Salonen Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla 11.3.2017 Liisa Salonen Psykososiaalinen kuormitus Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan työn sisältöön ja järjestelyihin sekä työyhteisön sosiaaliseen

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

Valmennamme ihmisistä ja organisaatioista. parempia MUUTOKSEN AIKAAN- SAAJA. Yli 1000 paremmaksi valmennettua organisaatiota vuoteen 2025 mennessä

Valmennamme ihmisistä ja organisaatioista. parempia MUUTOKSEN AIKAAN- SAAJA. Yli 1000 paremmaksi valmennettua organisaatiota vuoteen 2025 mennessä Valmennamme ihmisistä ja organisaatioista parempia MUUTOKSEN AIKAAN- SAAJA Yli 1000 paremmaksi valmennettua organisaatiota vuoteen 2025 mennessä 27.1.2017 (c) Kari I. Mattila 1 STRATEGISEN HYVINVOINNIN

Lisätiedot

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste,

Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, Työmarkkinatutkimus 1/2014 Lehdistöaamiainen, Ravintola Loiste, 8.4.2014 Pro on Yksi Suomen suurimmista ammattiliitoista: suurin yksityisen sektorin toimihenkilöliitto ja Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

NEro-hankkeen arviointi

NEro-hankkeen arviointi NEro-hankkeen arviointi Marja Kiijärvi-Pihkala MKP Aikamatka www.mkp-aikamatka.fi marja@mkp-aikamatka.fi NEro-hankkeen arviointi Tilli Toukka -vertaisryhmämallin arviointi Vastauksia kysymyksiin 1. Minkälainen

Lisätiedot

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Maarit Kairala marit.kairala@ulapland.fi Miten kunnat varautuvat kansalliseen tietojärjestelmään?

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa

Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa Mikä on sote-uudistus? Sote-uudistuksessa koko julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto uudistetaan. Uudistuksen tekevät valtio ja kunnat,

Lisätiedot

Monikulttuuriset hoitajat Mainio Vireessä. Päivi Luopajärvi

Monikulttuuriset hoitajat Mainio Vireessä. Päivi Luopajärvi Monikulttuuriset hoitajat Mainio Vireessä Päivi Luopajärvi Mainio Vire tänään Tarjoamme sosiaali- ja hoivapalveluja yksityiselle ja julkiselle sektorille Vanhusten ja erityisryhmien asumispalvelut Ateria-

Lisätiedot

YHTEENVETO - Kansainvälistymisen tulevaisuusklinikat

YHTEENVETO - Kansainvälistymisen tulevaisuusklinikat YHTEENVETO - Kansainvälistymisen tulevaisuusklinikat OSAKSI YHTEISÖÄ: Eri kulttuureista tulevien integroiminen yhteisöömme ja osaksi arkeamme on onnistumisen avain. Tulevaisuus haastaa tähän entistä vahvemmin.

Lisätiedot

Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä

Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä Onnistunut työssäoppiminen M.O.T. -hankkeen hyviä käytäntöjä Liisi Mattila ja Anu Parantainen 3.5.2016 M.O.T. monenlaisia oppijoita työpaikalla Mukana menossa: Turun kaupungin sivistystoimiala, ammatillinen

Lisätiedot

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu Elina Lappalainen & Pia Perälä Suunnittelemamme käsityön kokonaisuuden teemana on joulu. Projekti on suunniteltu kuudesluokkalaisille. Projektin esittelyvaiheessa

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot