Vuorovaikutus asiakastyössä Aistienmenetelmällä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vuorovaikutus asiakastyössä Aistienmenetelmällä"

Transkriptio

1 Laurea-ammattikorkeakoulu Vuorovaikutus asiakastyössä Aistienmenetelmällä Pilottiraportti syksy 2012

2 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Pilotin tausta ja tarkoitus Toimijat Tavoitteet Toiminnan suunnittelu Toiminnan toteutus Korson seurakunnan historiaa esittelevä tila Vantaan Aikuisopiston kanssa toteutetut monikulttuurisuustilat Vantaan Valon kanssa rakennetut tilat Toiminnan tulokset Toiminnan arviointi Oppimistehtävä monikulttuurisuuden ja kulttuurienvälisen vuorovaikutuksen oppimisen välineenä Moniaistisuuden toteuttaminen Tila vuorovaikutuksen edistäjänä Tila voimaannuttavana kokemuksena Palautteen keruu Kehittämisehdotuksia Tiedotus Miten toiminnan tuloksia aiotaan jatkossa hyödyntää? LIITE 1 VUOROVAIKUTUKSEN TEHTÄVÄ... 15

3 2 1. Pilotin tausta ja tarkoitus Aistien - Avoimia oppimisympäristöjä kehittämässä -hankkeessa kehitetään moniaistisia oppimisympäristöjä Laurea-ammattikorkeakoulun koordinoimassa valtakunnallisessa verkostossa. Laurean lisäksi hankkeessa toimivat osatoteuttajina Heinolan kansalaisopisto/jyränkölän Setlementti ry, Hämeen Kylät ry, Lapin maakuntamuseo, Päivälehden museo, Vantaan kaupungin Vantaan Valo ja Monitoimikeskus Lumo sekä Metropolia-ammattikorkeakoulu. Aistien-hanketta rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto ja Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Hankkeessa oppimisympäristöjä kehitetään erilaisissa piloteissa. Vuosien aikana kukin toimija toteuttaa pilotteja omien yhteistyökumppaniensa kanssa erilaisiin teemoihin liittyen. Pilottien kokemusten avulla moniaistisuuden menetelmä mallinnetaan eri toimijoille sopiviksi. Vuonna 2013 menetelmästä järjestetään myös valtakunnallisia koulutuksia. Laurea toteuttaa Aistien-hankkeen tiimoilta yhteensä kuusi pilottia. Pilottien tarkoituksena on pääsääntöisesti kehittää Aistien-tilaa kulttuurienvälisen vuorovaikutuksen ja monikulttuurisuuden edistämisen välineenä. Pilotit toteutetaan joko yksilön tai parin tekemänä opinnäytetyönä tai johonkin opintojaksoon liittyvänä projektityönä. Pilotit ovat jatkoa vuosina Laureassa toteutetulle Kohtaamisia moniaistisessa tilassa -hankkeelle, jolloin Laurean Tikkurilan ja Hyvinkään yksiköihin rakennettiin Moniaistinen luokkatila. Moniaistisuudella tarkoitetaan visuaalisten elementtien (värit, valokuvat, projektorilla seinälle heijastettavat kuvat), kosketeltavien esineiden, äänten, hajujen ja makujen lisäämistä osaksi oppimisympäristöjä. Niiden tarkoitus on herättää muistoja ja aktivoida keskustelua ja kohtaamista. Valmiiseen ympäristöön kutsutaan lisäksi muita vieraita ja se toimii osallistujille voimaannuttavana kohtaamisen ja keskustelun tilana. Pilottien avulla tutkitaan myös, miten Aistien-menetelmä juurrutetaan osaksi Laurean opintojaksoja. Laurean Vuorovaikutus asiakastyössä -opintojaksossa osa opiskelijoista työskenteli maahanmuuttajien kanssa ja osa opiskelijoista työskenteli kantaväestöön kuuluvien asiakkaiden kanssa. Pääpaino oli vuorovaikutuksen edistämisellä Aistien-tilaa hyödyntäen. Viisi opiskelijaryhmää työskenteli yhteistyössä Vantaan Aikuisopiston Mahis-ryhmän nuorten maahanmuuttajien kanssa. Yksi kuuden hengen opiskelijaryhmä teki Korson seurakunnan kanssa kirkon historiaa kuvaavan moniaistisen tilan kirkon 50-vuotisjuhlavuotta varten. Kolme ryhmää työskenteli työpajakeskus Vantaan Valon kanssa tarkoituksenaan rakentaa moniaistisia tiloja, joissa olisi mahdollista pohtia työelämän muutoksia. Lisäksi oli vielä yksi hiukan eri aikataululla toimiva ryhmä, joka rakensi moniaistisen tilan Vantaan kaupungin kirjastoon ja monikulttuurisille vanhustyön messuille Kontulaan. Tämän ryhmän projektitehtävä ja toteutus eroavat niin paljon muista opintojakson ryhmistä, että heidän hankeraporttinsa on jätetty tämän pilottiraportin ulkopuolelle. 2. Toimijat Pilotin toteuttivat ensimmäisen vuoden sosiaalialan opiskelijat osana Vuorovaikutus asiakastyössä -opintojaksoa. Asiakkaiden muistot ja elämäntarinat näkyviksi -tehtävässä tarkoituksena oli hyödyntää moniaistisuutta vuorovaikutuksen tukena. Opintojaksolla oli yhteensä 28 opiskelijaa,

4 3 jotka työskentelivät yhteensä kymmenessä pienryhmässä. Projektin ohjauksesta ja arvioinnista vastasi yksi Laurean opettaja. Lisäksi opiskelijoita ohjasivat Vantaan Valon ja Korson seurakunnan työntekijät. Yhteistyötä tehtiin myös Vantaan Aikuisopiston opettajien kanssa. Aistien-hankkeen näkökulmasta ensisijaista kohderyhmää ovat opiskelijat. Välillistä kohderyhmää olivat mukana olleet opettajat sekä yhteistyökumppanit: Vantaan aikuisopiston maahanmuuttajaopiskelijat, Vantaan seurakunnan työntekijät ja seurakuntalaiset sekä Vantaan Valon työntekijät. 3. Tavoitteet Laurean pilottien yleisenä tavoitteena on opiskelijoiden - ja yhteistyökumppanien - kulttuurien välisen vuorovaikutuksen ja ymmärryksen lisääminen sekä Suomessa asuvien maahanmuuttajien näkyväksi tekeminen. Tässä pilotissa Aistien-menetelmää kokeiltiin laajemmin erilaisten kohderyhmien voimaannuttamisen ja vuorovaikutuksen edistämisen välineenä. Ohjeistuksen mukaan Asiakkaan muistot ja elämäntarinat näkyväksi -tehtävän tavoitteena oli harjoitella vuorovaikutusta eri asiakasryhmien kanssa. Tehtävän tavoitteena on mahdollistaa opintojakson aikana käsitellyn teorian ja vuorovaikutuksessa tapahtuvan kohtaamisen kytkeytymisen toisiinsa. Opintojakson tavoitteena oli myös harjoitella ryhmätyöskentelyä ja tapahtuman järjestämistä hankeympäristössä sekä saada kokemusta ympäristön merkityksestä vuorovaikutukseen ja ympäristön voimaannuttavasta vaikutuksesta. Opintojakson tarkempi tehtäväkuvaus on liitteenä. Hankkeen näkökulmasta opintojakson tehtävän kautta saatiin kokemusta Aistien-menetelmästä voimaantumisen ja vuorovaikutuksen opetuksen ja edistämisen välineenä. 4. Toiminnan suunnittelu Syksyllä 2012 Aistien-hanke sidottiin Vuorovaikutus-opintojaksoon sopimuksella, että puolet ensimmäisen vuoden sosionomiopiskelijoista suorittavat hanketehtävän hankkeessa syksyllä. Muut ensimmäisen vuoden opiskelijat suorittavat hankkeessa opintoja Metodisuus- opintojaksolla keväällä Projektipäällikkö muotoili tehtävän opintojakson opettajan kanssa alkukeväästä ja aikataulutus sovittiin yhdessä yhteistyökumppanien kanssa. Korson seurakunta oli jo aiemmin pyytänyt Laureasta opiskelijoita toteuttamaan moniaistista tilaa osaksi seurakunnan 50-vuotisjuhlavuotta. Yhteistyö jo hankkeessa mukana olevan Vantaan Valon kanssa oli luontevaa, koska näin Valossa voidaan kokeilla ja esitellä Aistien-menetelmää ennen heidän varsinaista pilottiaan. Vantaan Aikuisopiston Mahis-ryhmä valikoitui yhteistyökumppaniksi, sillä he olivat vuokranneet luokkatilan Laurean tiloista.

5 4 5. Toiminnan toteutus Opiskelijat ohjeistettiin tehtävään opintojakson alkaessa. Projektipäällikkö, opintojakson opettaja sekä Vantaan Valon edustaja olivat mukana opintotehtävän aloituksessa. Opintojakson 28 opiskelijaa jaettiin tehtävää varten kymmeneen 2-4 henkilön pienryhmään. Opintojakson alussa opiskelijoille esiteltiin yhteistyökumppanit ja vaihtoehtoiset hanketehtävät. Lisäksi opiskelijoita ohjeistettiin Aistien-menetelmän käyttöön. Jokaista ryhmää ohjasi opintojakson opettajan lisäksi yhteistyöorganisaatiosta nimetty ohjaaja. Hankehenkilöstö toimi taustatukena. Opiskelijat saivat Moniaistisen tilan ja Aistien-hankkeen osalta tarvittavaa materiaalia myös opintojakson omasta virtuaalisesta Optima-työtilasta, jonne oli viety käytännön ohjeistuksia ja hankehallinnollisesti tarvittavia lomakkeita. Opiskelijat sopivat suunnitteluaikataulusta ja yhteisestä palaverista työelämäkumppanin kanssa. Opiskelijat tapasivat yhteistyökumppaneitaan syksyn aikana ja rakensivat lopuksi Aistien-tilan. Koska ryhmät olivat hiukan erilaisia, oli myös toimintaprosessi erilainen eri ryhmillä Korson seurakunnan historiaa esittelevä tila Korson seurakunnan kanssa yhteistyötä tekevä ryhmä työskenteli tiiviisti juhlan järjestelyistä vastaavan seurakunnan työntekijän kanssa. He kävivät Korson seurakunnan tiloissa tutustumassa materiaaleihin, joita historiaprojektia varten oli kerätty. Sen jälkeen opiskelijat haastattelivat pareittain seurakuntalaisia ja työntekijöitä. Näiden haastattelujen pohjalta rakennettiin tila Kirkon Kulma - nimisen kahvilan yhteen nurkkaukseen viikon ajaksi joulukuun ensimmäisellä viikolla. Opiskelijat olivat lisäksi pitämässä tilaa auki varsinaisena juhlapäivänä, joulukuun ensimmäisenä sunnuntaina. Ennen tilan rakennusta tehtyjen haastattelujen avulla opiskelijat saivat aikaiseksi keskustelua ja muistelua seurakunnan historiaan liittyen. Muistojen virittäjäksi haastatteluissa selattiin vanhoja valokuvia, joista tunnistettiin entisiä työntekijöitä ja seurakunnan jäseniä. Haastatteluista saatujen ideoiden pohjalta opiskelijat suunnittelivat tilan teemalla aikamatka kirkon kahvilan yhteen nurkkaukseen. Tarkoituksena oli, että esimerkiksi vanhat seurakunnan jäsenet voivat tulla tilaan muistelemaan menneitä sekä tutustumaan siihen, kuinka seurakunta on muuttunut vuosien saatossa. Tilan toteutuksessa hyödynnettiin Laurean liikuteltavan moniaistisen tilan seinämä-rakenteita, joilla tila rajattiin kolmella valkoisella kangasseinämällä ja joiden sisälle se rakennettiin. Tilassa käytettiin tekstiilejä, joiden pääväreiksi valittiin valkoinen, violetti ja ruskea. Korson seurakunnalta saatiin lainaksi tilaan historiallisia esineitä, kuten pienoismalli kirkon entisestä alttarista, diakonissan puku, papin kaapu ja stoola, kolehtilipas sekä kirkollisia kirjoja. Kirkon yhteyshenkilö oli myös hankkinut tilaa varten vanhoja valokuvia kirkon historiasta. Yhdelle valkoiselle seinämälle opiskelijat tekivät ns. valoseinän. Sillä haluttiin luoda mielikuva Korson kirkon kirkkosalin valkoisesta kiviseinästä, jossa on pitkät, kapeat ja viistot ikkunat uurnalehtoon. Opiskelijat toteuttivat tämän kahden spottivalon ja valkoisen hieman rypistetyn lakanan avulla. Yksi ryhmäläisistä leipoi tilaan ehtoollisleipää, joka oli tarjolla vierailijoille. Aistitilan seinämien

6 5 ulkopuolella asetettiin kannettava tietokone ja projektori, joiden avulla tilan yhdelle seinälle heijastettiin vanhoja valokuvia. Kannettavan tietokoneen avulla soitettiin myös tilassa musiikkia. Kuvat: Korson seurakunnan 50-vuotista historiaa esittelevä tila valmiina ottamaan vieraat vastaan. Varsinaisena toteutuspäivänä tila oli auki osana kirkon muuta juhlaa ja opiskelijat olivat paikalla isännöimässä tilaa. Juhlavieraita vieraili tilassa runsaasti, etenkin varsinaisen juhlaohjelman tauoilla. Opiskelijat huomioivat, että tila toimi eräänlaisena hengähtämis- ja rauhoittumispaikkana, jonne ihmiset kokoontuivat muistelemaan menneitä ja keskustelemaan juhlasta. Tilan tunnelma koettiin viihtyisäksi ja etenkin seinälle heijastetut vanhat valokuvat herättivät paljon keskustelua Vantaan Aikuisopiston kanssa toteutetut monikulttuurisuustilat Aikuisopiston kanssa työskentelevät ryhmät aloittivat yhteisellä tapaamisella, jossa Laurean sosiaalialan opiskelijat ja Aikuisopiston maahanmuuttajataustaiset opiskelijat tapasivat. Opiskelijat olivat jo valmiiksi jaettu pienryhmiin siten, että kussakin ryhmässä oli 3-4 sosiaalialan opiskelijaa ja yhdestä kolmeen maahanmuuttajaryhmän edustajaa. Ryhmät tapasivat vielä toisen kerran yhteisesti, minkä jälkeen heitä kehotettiin jatkamaan tilan suunnittelua omissa pienryhmissään. Tarkoituksena oli siis Laurean opiskelijoiden näkökulmasta harjoitella kulttuurienvälistä vuorovaikutusta ja tutustua vieraaseen kulttuuriin, antaa maahanmuuttajille mahdollisuus kertoa kulttuuristaan omasta näkökulmastaan omille opiskelijakavereilleen ja Laurean opiskelijoille, tutustua opiskelijatovereiden taustoihin ja toisaalta myös mahdollistaa toiminnallinen kielenharjoittelu. Ryhmiä oli yhteensä viisi, jotka alkoivat suunnitella tiloja Afganistanista, Somaliasta, Uzbekistanista, Intiasta ja Venäjästä. Suurten ryhmätapaamisten jälkeen sosiaalialan opiskelijat haastattelivat pienryhmissään maahanmuuttajataustaista yhteistyökumppaniaan. Haastatteluissa käsiteltiin yhteistyökumppanin elämää, perhettä, uskontoa ja kulttuuria siinä laajuudessa, kun haastateltava niitä halusi esille tuoda. Opiskelijat kokoontuivat pienryhmissä 1-4 kertaa, jolloin tehtiin haastattelut, suunniteltiin yhdessä haastatteluiden pohjalta moniaistista tilaa sekä etsittiin

7 6 tilaan liittyvää materiaalia, esimerkiksi valokuvia, esineitä ja musiikkia. Lisäksi opiskelijat tutustuivat kohdekulttuuriin internetin ja kirjallisuuden avulla. Viiden tilan toteutuspaikkana toimi kiinteä Aistien-tila, moniaistinen luokkahuone Laurean Tikkurilan yksikössä. Moniaistinen luokkahuone on jaettu kahteen osaan: toinen puoli on varsinainen verhoilla rajattu toteutustila ja toisella puolella huonetta on rekvisiittavarasto, joka sisältää mm. erilaisia kankaita, pienesineistöä ja mattoja. Tilassa on valmiiksi asennettuna pöytätietokone ja datatykki sekä äänentoistolaitteisto. Laurean tyhjä moniaistinen huone. Kukin tila rakennettiin vain yhden päivän ajaksi. Tilat olivat auki muutaman tunnin ja niiden rakentamiseen ja purkamiseen kului muutama tunti kultakin opiskelijaryhmältä. Tilan teemaan liittyvät kuvat koostettiin Powerpoint-esitykseksi, joka heijastettiin moniaistisen luokkahuoneen seinälle. Kuvat oli valittu yleensä yhdessä yhteistyökumppanin kanssa, ja ne olivat joko maisemakuvia tai yhteistyökumppanin henkilökohtaisia kuvia. Afganistan-tilan rakennusta. Tilan keskelle tuotiin pyöreä pöytä, jolle aseteltiin vesipiippu. Tiloissa tarjoiltiin jotain kyseiseen kulttuuriin liittyvää, helposti syötävää (ja valmistettavaa) ruokaa tuomaan makuja ja tuoksuja. Lisäksi käytettiin maustepurkkeja ja voimakastuoksuista teetä. Rekvisiittavarastosta löydettiin erivärisiä kankaita, verhoja, mattoja, tyynyjä ja liinoja. Myös yhteystyökumppanit toivat välillä mukanaan omaan kulttuuritaustaansa kuuluvia vaatteita, esineitä tai valokuvia. Ryhmät miettivät tarkkaan, miten tilan istuinpaikat ja tarjoiltavat asetellaan niin, että tilassa olisi toisaalta rentouttavaa ja viihtyisää istua, toisaalta ihmiset myös pystyisivät olemaan helposti vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. Tilassa soi taustalla yhteistyökumppanin valitsema musiikki, joka oli yleensä hänen lempimusiikkiansa tai kulttuuriin liittyvä perinnemusiikkia.

8 7 Intia-aiheisen tilan kattauksen valmistelua. Joissakin tiloissa myös pukeuduttiin kulloiseenkin kulttuuriin liittyviin vaatteisiin, kuten Afganistanja Somalia-tiloissa. Tilat olivat auki vain pari tuntia ja niissä vieraili ryhmien muiden opiskelijoiden ja opettajien lisäksi myös muita Aikuisopiston opiskelijoita tiloihin tutustumassa. Vieraille kerrottiin kyseisen kohdemaan kulttuurista yleensä ja maahanmuuttajataustaiset opiskelijat nostivat omasta kulttuuristaan haluamansa asiat esille. Tiloissa oli tarkoitus keskustella ja kohdata miellyttävässä tunnelmassa, pikkupurtavaa tai teetä nautiskellen. Kun tilaisuus oli ohi, ryhmä siivosi tilan. Sen jälkeen käytiin yhdessä opettajan johdolla pieni palautekeskustelu päivän kokemuksista. Somalia-tilassa kokeiltiin kulttuuriin liittyviä asuja. Viimeisessä kuvassa Venäjä-tilassa tunnelmoidaan talvisissa maisemissa Vantaan Valon kanssa rakennetut tilat Vantaan Valon kanssa rakennettiin entisajan työympäristöjä muistuttavia Aistien-tiloja, joiden tarkoituksena oli voimaannuttaa Valon asiakkaita. Suunnitelmana oli, että asiakkaat, joista suurin osa on vuotiaita pitkäaikaistyöttömiä, voisivat keskustella ja pohtia niissä ympäristön innoittamina työelämän muutoksia. Ensimmäisen ohjeistuksen opiskelijoille antoivat Valon yhteyshenkilöt. Valmiit tilat pystytettiin ensin kokeiluna työpajaohjaajille, jotta he voisivat kommentoida, ideoida ja esittää kehittämisehdotuksiaan opiskelijoille. Sen jälkeen kukin varsinainen ja lopullisen muotonsa saanut tila oli esillä päivän ja niissä vierailivat Valon työpajojen jäsenet.

9 8 Kolme opiskelijaryhmää työskenteli yhdessä Valon kanssa ja he rakensivat yhteensä kolme erillistä tilaa. Valon henkilökunta valitsi toteutettaviksi ympäristöiksi menneen ajan kyläkaupan, postin ja kahvilan. Työpajojen osallistujat tutustuivat tilaan ja muistelivat menneitä niissä. Tilojen tarkoitus oli virittää matalan kynnyksen keskustelua, sillä tiloissa toteutetut paikat olivat lähes kaikille joiltain osin tuttuja. Vaikka asiakkaat eivät itse olisikaan työskennelleet postissa, kaupassa tai kahvilassa, niin he olivat olleet sellaisissa asiakkaina ainakin jossain vaiheessa elämäänsä. Tiloja kehitettiin yhdessä työpajan ohjaajien kanssa. Ne toteutettiin Valon tiloissa olevaan pieneen huoneeseen liikuteltavan moniaistisen tilan avulla niin, että tila rajattiin kolmella valkoisella kangasseinämällä, joiden sisälle tila rakennettiin. Projektorin avulla heijastettiin vanhan ajan tunnelmaa luovia kuvia yhdelle seinälle. Lisäksi käytettiin tulostettuja kuvia ja kuhunkin tilaan sopivaa esineistöä, jota saatiin lainaksi opiskelijoilta itseltään tai Valon varastoista. Kunkin projektin lopuksi opiskelijat laativat toiminnastaan opintojaksolle tarkoitetun raportin. Raportteja kertyi yhteensä 10 ja ne olivat pituudeltaan sivua. Kussakin raportissa käy ilmi ryhmän toiminnan tavoitteet sekä sen kuvaukset. Raporteissa opiskelijaryhmät myös arvioivat toiminnan onnistumista ja omaa oppimiskokemustaan. Näiden raporttien pohjalta on koostettu tämä kyseinen pilottiraportti. 6. Toiminnan tulokset Pilotin tuloksia voidaan tarkastella kolmesta näkökulmasta: opiskelijoiden oppimisen, opetusmenetelmän kehittämisen ja kolmanneksi asiakasryhmän voimaantumisen näkökulmasta. Monet opiskelijaryhmät toteavat raporteissaan, että moniaistisen tilan rakentamisprosessi oli miellyttävä, toiminnallinen vaihtoehto luokkaopetukselle. Positiivisiksi asioiksi mainittiin mm. aito yhteistyö työelämäkumppanien kanssa. Projektityö koettiin kuitenkin vaativaksi. Raporteista heijastuu se tosiasia, että yhteistyötä tehtiin uusien yhteistyökumppanien kanssa. Tämä oli erityisen haasteellista, kun kyse oli ensimmäisen vuoden opiskelijoista. Vantaan Valossa tila oli ensimmäistä kertaa kokeiltavana. Toisaalta Korson seurakunnan kanssa tehty yhteistyö mahdollisti Aistien-menetelmän esittelyn julkisesti. Pilotista saatiin kuitenkin monia käytännön kokemuksia, joiden avulla moniaistisen tilan käyttöä vuorovaikutuksen edistämisen menetelmänä voidaan kehittää.

10 9 Moniaistisen menetelmän tavoitteena on olla toimijoiden tai asiakkaiden voimaantumisen välineenä. Yhteistyökumppanien kokemukset tulevat esiin opiskelijoiden tekemien raporttien välityksellä. Raporttien perusteella yhteistyökumppanit pitivät yhteistyötä pääsääntöisesti onnistuneena. Tässä pilotissa kontakti oli hyvin lyhyt, mutta monelle opiskelijalle jäi kuitenkin tunne, että menetelmää voisi soveltaa vastaisuudessakin voimaantumisen välineenä. 7. Toiminnan arviointi Seuraavassa arvioidaan pilottia opiskelijoiden raporttien perusteella. Aluksi opiskelijat pohtivat raporteissaan omaa oppimistaan liittyen ammatilliseen vuorovaikutukseen ja monikulttuurisuuteen. Sitten tarkastellaan moniaistisen tilan toimivuutta elämyksellisenä tilana sekä vuorovaikutuksen ja hyvinvoinnin edistämisen välineenä. Ensimmäisen vuoden opiskelijoille projektin melko itsenäinen toteuttaminen oli kokonaisuudessaan melko haasteellista. Erityisesti yksi ryhmä koki tämän vuoksi koko tehtävän turhaksi tai ei ainakaan kokenut siitä oppivansa. Useimmat opiskelijat kuitenkin totesivat raporteissaan aluksi vaativalta tuntuneen tehtävän sujuneen loppujen lopuksi hyvin. Tilan tarkoitus oli meille koko ajan todella epäselvä. Olisimme halunneet tietää, mitä tilalta halutaan ja mitä sen olisi tarkoitus saada aikaiseksi. Tuntui siltä, että saimme enemmän ohjeita meidän yhteyshenkilöiltä kuin meille tarkoitetuilta asiakkailta. (R10V) Projektin aikana opimme, että opiskelu sosiaalialalla vaatii myös tietoteknisiä taitoja, kärsivällisyyttä ongelmatilanteissa, ongelmanratkaisutaitoja valmiutta vaihtaa suunnitelmaa lennosta sekä myös käden taitoja...kokonaisuudessaan projekti oli varsin opettavainen ja uusi kokemus, josta on hyvä ammentaa uusia ideoita tulevassa ammatissaan. Kun opimme uuden metodin tehdä asiakastyötä, voimme viedä ja kehittää ideaa seuraavissa työelämän ympäristöissä. (R11V) 7.1 Oppimistehtävä monikulttuurisuuden ja kulttuurienvälisen vuorovaikutuksen oppimisen välineenä Aikuisopistoryhmäläiset kokivat tehtävää tehdessään usein kielimuurin ongelmallisena. Osa opiskelijoista näki selvemmin tehtävän tuovan kokemusta tällaiseen ammatilliseen vuorovaikutukseen; osa piti kieliongelmaa lähinnä tehtävää vaikeuttavana asiana. Valon ja Aikuisopiston kanssa työskentelevät kokivat osan yhteistyökumppaneista/asiakkaista epämotivoituneiksi. Tämä tulkittiin taas kahdella eri tavalla: nähtiin, että näin voi tilanne olla myös asiakastilanteessa; toisaalta osa opiskelijoista tulkitsi tilanteen siten, että opettajat/yhteistyökumppanit eivät olleet motivoineet asiakkaita riittävästi. Motivoitunut ja aktiivinen yhteistyökumppani teki tehtävän tekemisen helpoksi, toisaalta opiskelijat saattoivat oppia vaativista tilanteista enemmän.

11 10 Opimme kuitenkin paljon esimerkiksi siitä, ettei asiakaslähtöisyys toteudu itsestään vaan vaatii paljon työtä palvelun tai tuotteen toteuttajilta. (R1A) Usea opiskelijaryhmä viittaa raportissaan siihen, että tärkeintä oli pitkäkestoinen yhteistyö asiakkaiden kanssa tilaa suunniteltaessa ja rakentaessa. Pitempikestoisessa projektissa opiskelijat oppivat koko prosessin ajan vuorovaikutustaitoja. Tuntuu, että hankkeen aikana opimme paljon vuorovaikutuksesta pelkästään viettämällä aikaa I:n ja F:n kanssa. Leipoessa kului viisi tuntia, jonka aikana ehdimme tutustua paremmin ja tilanne oli todella luonteva. (R5A) Meille maahanmuuttajatyö ei esimerkiksi ole ennen tuntunut omimmalta, mutta tehdessämme hanketta itse maahanmuuttajien kanssa saimme positiivisen kuvan myös tästä työstä. Pienimmätkin ennakkoluulot, joita meillä oli ennen projektia, katosivat sen myöstä. (R5A) Vantaan Valon pilotissa hämmennystä tuotti se, että Valossa toivottiin, että opiskelijat tekisivät tilan melko itsenäisesti ja varsinainen asiakkaiden kohtaaminen tapahtuisi sitten valmiissa tilassa. 7.2 Moniaistisuuden toteuttaminen Opiskelijat olivat pääsääntöisesti tyytyväisiä rakentamiinsa moniaistisiin tiloihin. Ne olivat elämyksellisiä ja tiloja suunniteltaessa oli otettu huomioon elämyksellisyys kaikkien aistien kautta. Aikuisopiston yhteistyökumppanien kanssa luodut tilat olivat elämyksellisiä eri kulttuureja ilmentäviä tiloja. Korson seurakunnan työntekijöiltä ja seurakuntalaisilta saatiin toteutukseen ideoita mm. värimaailman, kuvien sekä musiikin ja jopa tuoksujen suhteen. Vantaan Valon pilotissa nuorille opiskelijoille osoittautui yllättävän haasteelliseksi luoda entisajan työpaikkoja kuvaavia tiloja. Moniaistisia tiloja luotaessa opiskelijat osoittivat kekseliäisyyttä ja ottivat yhteyttä hyvin erilaisiin paikkoihin materiaalia saadakseen. Opiskelijat joutuivat myös pohtimaan sitä, miten käytettävissä olevilla rajallisilla materiaaleilla saadaan elämyksellinen tila. Samalla tiloja toteutettaessa jouduttiin pohtimaan myös yksityisyyden suojaan ja tekijänoikeuksiin liittyviä asioita. Käyttämiemme valokuvien kanssa jouduimme pohtimaan, mitä kuvia on soveliasta näyttää tilassa. Osassa kuvista näkyi yksityishenkilöitä tunnistettavasti. joten emme halunneet käyttää niitä kuvia. Myös haastatteluissa nousi esiin asioita, joita haastateltavat eivät varmasti halua kaikkien tietävän. Jouduimme pohtimaan vaitiolovelvollisuutta sekä yksityisyyden suojaa tilaa suunniteltaessa.(r9k)

12 Tila vuorovaikutuksen edistäjänä Opiskelijat olivat pääosin tyytyväisiä siihen, miten tapahtumissa ihmiset keskustelivat, muistelivat ja kyselivät. Moni ryhmä oli sitä mieltä, että he onnistuivat luomaan tilan, joka innosti vuorovaikutukseen. Kun tila oli tunnelmallinen ja siellä oli kaikille vierailijoille jotakin uutta ja mielenkiintoista tai vastaavasti tuttua ja kotoisaa, se sai aikaan keskustelua niin tuttujen kuin tuntemattomien kanssa. (R1A) Tila ei kuitenkaan aina onnistunut toimimaan tunnelman ja keskustelun virittäjänä. Joissain tapauksissa oletettiin, että tilassa olisi asiantuntija joka pitää esityksen, eikä vapaamuotoinen keskustelu onnistunut. Tuntui välillä siltä, että asiakkailla oli sellainen kuva, että olemme asiantuntijoita ja pidämme esitelmää kaupasta (R6V) Tilassa käymisen organisoitiin työryhmittäin, siten että kaikki työpajalaiset vierailivat lyhyesti tilassa, jolloin vuorovaikutus ei lähtenyt vapaavalintaiselta pohjalta. Asiakkaat eivät tulleet tilaamme kuitenkaan vapaaehtoisesti, vaan heidän ohjelmaansa kuului tilaan tutustuminen työpajaohjaajien kanssa. Mietimme kuitenkin oliko se oikea lähestymistapa, kun kyseessä oli hyvän vuorovaikutussuhteen luominen. (R6V) Toisaalta osa opiskelijaryhmistä näki tilan isännöinnin tällaisessa tilanteessa ammatillisena haasteena: Koimme, että yksi tärkeimmistä tavoitteistamme oli onnistua luomaan asiakastilaamme mukava ja avoin ilmapiiri. Koetimme luoda tällaista ilmapiiriä olemalla itse mahdollisimman rentoja. Toivotimme asiakkaat aina tervetulleiksi ja rupattelimme aluksi aina vähän niitä näitä. (R11V) Joillekin ryhmille tilan vaatima tekniikka niin yksinkertaista kuin se periaatteessa onkin tuotti hankaluuksia. Powerpoint-esityksissä kaikki kuvat eivät näkyneet tai videoita ei saatu pyörimään. Osittain opiskelijat eivät olleet myöskään varautuneet siihen, että esityksen rakentaminen vie paljon aikaa, ja kaikkea ei saatu ajoissa valmiiksi. Tilan tekninen toteutus saattoi myös viedä aikaa ja tilaa vuorovaikutukselta. Heidän opettajiensa tullessa paikalle ryhmiensä kanssa, toinen pojista toimi tulkkina ja he onnistuivat opettajien lisäkysymyksillä kertomaan seinällä olevista kuvista ja kuvailemaan tapahtumia todella hyvin. Me emme voineet olla apuna siinä, koska olimme kiinni tietokoneessa, jotta saimme edes osan kuvista näkyviin: (R3A)

13 Tila voimaannuttavana kokemuksena Opiskelijaraporteissa ei ole kovin paljoa kommentteja siitä, miten asiakkaat/yhteistyökumppanit ovat tilan kokeneet. Aikuisopiston kanssa tehdyistä raporteista vain yhdessä mainitaan siitä, että yhteistyökumppani olisi erityisesti kokenut saavansa jotain hankkeesta. Yhteistyökumppani oli myös selkeästi innostunut ja nauttinut tilan suunnittelusta ja yhteisestä tekemisestä. Kielimuurista huolimatta pääsimme sujuvasti keräämään internetistä kuvia atkluokassa. Kuvien kerääminen oli mielekästä ja helppoa, sillä iloksemme asiakkaamme tuntui todella innostuvan kuvien keräämisestä. Myös tilan konkreettinen suunnittelu ja materiaalinen valitseminen toteutuivat asiakaslähtöisesti. menimme yhdessä aisti-tilaan ja asiakkaamme sai itse tutkia kankaita, verhoja, tyynyjä ja muita esineitä sekä kertoa, mitkä niistä muistuttivat häntä kotimaasta tai lapsuudesta. (R4A) Parhaana palautteena toimi, kun asiakkaamme opettaja kertoi meille asiakkaamme puhuneen ja kertoneen aisti-päivästä myös muille opettajille. Hän oli erikseen muistuttanut, milloin hänen päivänsä pidetään ja varmistanut, että opettaja tulee vierailemaan. Niin meille kuin asiakkaamme opettajallekin oli välittynyt tunne siitä, että asiakas oli kokenut oman näköisen aisti-tilan pitämisen tärkeäksi. (R4A) Korson seurakunnan raporteissa mainittiin tila hyvänä kohtaamispaikkana, jossa oli hauska tavata vanhoja tuttuja, muistella vanhoja ja pysähtyä hetkeksi muistojen pariin. Vantaan Valon piloteissa useimmat opiskelijat kokivat, että projektin toteutus ei mahdollistanut kovin hyvin aitoa vuorovaikutusta eikä projekti mahdollistanut asiakaslähtöistä toteutusta. Yksi ryhmä toteaa kuitenkin, että he saivat ideoita siitä, miten tilaa voisi jatkossa hyödyntää erilaisten asiakasryhmien kanssa. Heille yksi asiakkaista oli myös todennut, että tila voisi jatkossakin olla Valon työpajalla hiljentymisen ja voimaantumisen paikkana. 7.5 Palautteen keruu Opiskelijoille oli opintojakson lopuksi seminaaripäivä, jossa he esittelivät tekemänsä pilotit ja niiden toteutuksesta keskusteltiin. Hankkeen projektipäällikkö osallistui myös osaan seminaaripäivästä. Lisäksi opiskelijaryhmien tekemät raportit saatiin projektin käyttöön. Asiakkailta opiskelijat kyselivät lähinnä suullista palautetta, jota he jonkin verran kommentoivat raporteissaan. Järjestelmällistä palautteenkeruuta ei kuitenkaan järjestetty.

14 Kehittämisehdotuksia Opiskelijat esittävät raporteissaan useita kehittämisehdotuksia. Kehittämisehdotuksia tuli sekä opintotehtävän ja ohjeistuksen suhteen, että menetelmän soveltamisen suhteen. Kun ottaa huomioon, että opiskelijat olivat ensimmäisen vuoden opiskelijoita ja eri toimintaympäristössä oli melko erilaisia tehtäviä, tuntui hanketoiminta alussa useimmista opiskelijoista melko haasteelliselta. Erityisesti Vantaan Valossa työskentelevä ryhmä - joka koki, että ohjeistus ei vastannut sitä, mitä Valossa heiltä odotettiin - koki tehtävän aloituksen vaikeaksi. Opiskelijoille annettavia tehtäväohjeistuksia tuleekin edelleen tarkentaa ja korostaa ohjeistuksessa sitä, että tilaa voidaan käyttää monella tavalla ja projektit eivät mene aina saman kaavan mukaisesti. Myös tällä kertaa kuten yleensä aina opiskelijat toivoivat enemmän tuutorointia ja ohjeistusta. Tässä projektissa tuutoroinnin organisointi oli haasteellista myös siksi, että toimijoita ja hankeympäristöjä oli useampia. Opiskelijat eivät osanneet hahmottaa, keneltä he olisivat hakeneet ohjausta ja mikä oli kenenkin rooli. Ohjausta antoivat opintojakson opettaja, hankehenkilökunta sekä eri yhteistyökumppanien yhdyshenkilöt. Opiskelijoiden ohjeistuksessa voisi olla selvemmin jaoteltu, kuka vastaa minkälaisista ongelmista. Menetelmän suhteen kehitysehdotuksia tuli erityisesti liittyen asiakkaiden tai yhteistyökumppanien informoimiseen siitä, mistä moniaistisessa tilassa on kyse. Jos tilaa on tarkoitus rakentaa yhdessä asiakkaan kanssa, on asiakkaan hyvä ensin vierailla jossakin valmiissa Aistien-tilassa, koska tämä on oikeastaan ainoa keino, jolla asiakas ymmärtää, mistä tilassa tai prosessissa on kyse. Sitä kautta on mahdollista motivoida asiakas rakentamaan omannäköistä tilaa. Toisaalta suunnittelu- ja rakennusprosessissa tulisi olla hyvin asiakkaiden tarpeita kuuleva: osa innostuu enemmän tilan rakentamisesta; osalle esimerkiksi tilan sisustusmateriaalien valinnalla ei ole kovin paljon merkitystä. Joku innostuu muistelemisesta ja uusien kuvien etsimisestä vasta siinä vaiheessa, kun tila on pystyssä ja tilassa käy vierailijoita. Usein tilan rakentaminen vain lyhyeksi aikaa, esimerkiksi muutamaksi tunniksi, tuntuu opiskelijoista turhauttavalta. Toisaalta tämä on käytännön välttämättömyys, kun otetaan huomioon opintojaksojen suhteellisen tiivis aikataulu. Kuitenkin (mikäli mahdollista), tiloja voisi pitää pitempään auki, mikäli niiden emännöinti sekä tilajärjestelyt tämän sallivat. Esimerkiksi Vantaan Valossa tilat olisivat voineet olla auki pidempään, jolloin asiakkaat olisivat halutessaan voineet palata tilaan ja ideoida tilan käyttöä eteenpäin. 8. Tiedotus Pilotin toteutus oli Laurean opintojakson sisäinen, joten siitä ei tiedotettu yleisesti. Opiskelijat kokivat, että hankkeen eri toimijoiden välistä tiedotusta olisi voinut parantaa. Opiskelijoille tulisi enemmänkin korostaa selkeän tiedotuksen merkitystä ja heidän omaa vastuutaan hankkeen eteenpäin viejinä.

15 14 9. Miten toiminnan tuloksia aiotaan jatkossa hyödyntää? Tilan integrointia opintojaksoihin aiotaan jatkaa Laureassa edelleen. Hanke toimi myös vuorovaikutuksen opintojaksolle sopivana projektiympäristönä. Käytännössä kuitenkin ensimmäisen vuoden opiskelijoiden kohdalla voisi olla oppimisen ja yhteistyön kannalta mielekkäämpää, että hanketta jatketaan erityisesti monikulttuurisuuden opetuksessa. Tämä opintojakso osoitti, että oli hyvä tehdä yhteistyötä aikuisopiston opiskelijaryhmän kanssa ja tämän tyyppistä yhteistyötä jatketaan tulevaisuudessa.

16 15 LIITE 1 VUOROVAIKUTUKSEN TEHTÄVÄ Asiakkaiden elämäntarinat ja muistot näkyväksi projektitehtävä 3op, (Cryhmä) Tehtävän tavoitteena on harjoitella vuorovaikutusta eri asiakasryhmien kanssa. Opiskelija saa tehtävää tehdessään omakohtaista kokemusta vuorovaikutuksesta erilaisten ihmisten kanssa. Tehtävän tavoitteena on mahdollistaa opintojakson aikana käsitellyn teorian ja vuorovaikutuksessa tapahtuvan kohtaamisen kytkeytymisen toisiinsa. Projektityö liittyy Aistien hankkeeseen. Hankkeen tavoitteena on moniaistisuuden kautta edistää vuorovaikutusta ja erilaisten ihmisten kohtaamista. Hankkeessa rakennetaan moniaistisia ympäristöjä, jotka asiakas voi ikään kuin hetkeksi tuntea olonsa kotoisaksi. Tilassa on tarkoitus hyödyntää kuvaa, videoita, ääniä, makuja ja hajuja. Projekti on osa Laureassa toteutettavaa ESR-rahoitteista Aistien-hanketta. Hankkeeseen voi tutustua tarkemmin hankkeen nettisivuilla tai Hanke mahdollistaa tilaa varten pienimuotoiset hankittavat. Toisaalta opiskelijoiden tulee raportoida toiminnasta Esr-säännösten mukaan (mm. työaikaseuranta, sähköinen palaute). Näistä voit lukea lisää Optima-kansiosta. Oppimistehtävä toteutetaan 4 hengen ryhmässä. Jokainen ryhmä haastattelee vähintään yhtä asiakasta. Haastattelun pohjalta yhdessä asiakkaan/asiakkaiden kanssa ideoidaan ja tuotetaan moniaistinen elämysympäristö. Tila rakennetaan yhdeksi päiväksi moniaistinen luokkatilaan tai muuhun yhteistyökumppanin kanssa sovittavaan paikkaan. Oppimistehtävän tavoitteet: - mahdollistaa opintojakson aikana käsitellyn teorian ja käytännön kytkeytyminen toi siinsa - toteuttaa pienimuotoisesti ammatillista kohtaamista ja vuorovaikutusta asiakkaan kanssa. - tutustua vähintään yhden asiakkaan elämään ja elämäntilanteeseen - harjoitella ryhmätyöskentelyä ja tapahtuman järjestämistä hankeympäristössä - saada kokemusta ympäristön merkityksestä vuorovaikutukseen ja ympäristön voimaannuttavasta vaikutuksesta Oppimistehtävän vaiheet: 1. Suunnitelmavaihe Torstaina jakaudutaan pienryhmiin ja jokainen pienryhmä valitsee annetuista asiakasryhmistä itselleen yhden. Ryhmä ottaa itse yhteyttä annettuun kontaktihenkilöön ja sopii hänen kanssaan tapaamisen. Hankeprosessista sovitaan yhteistyössä yhteistyökumppanin sekä asiakkaiden kanssa tässä ensimmäisessä tapaamisessa. Laatikaa ytimekäs kirjallinen toteutussuunnitelma (1-2 sivua). Miettikää kenelle, miksi, mitä, missä, miten toteutatte. Suunnitelmassa on tärkeää näkyä:

17 16 o o o o o teoreettisen näkökulman valinta toiminnan tavoitteet asiakkaille omat oppimistavoitteet vuorovaikutukseen liittyen aikataulut ja vastuut sisältö pääpiirteissään ja mahdollinen varasuunnitelma Projektin toteutussuunnitelmat esitetään perjantaina klo Kopio toteutussuunnitelmasta palautetaan Liisa Lassilalle esityspäivänä. 1. Haastattelu Haastattelut toteutetaan yksilö- tai ryhmähaastatteluna. Haastattelutilanteeseen tulee osallistua korkeintaan neljä opiskelijaa, ja jokainen opiskelija osallistuu vähintään yhteen haastatteluun. Haastattelut toteutetaan avoimena teemahaastatteluna kerro elämästäsi. Haastateltavaa voi pyytää kertomaan elämänsä merkittävistä tapahtumista ja käännekohdista? Entä millaisia olivat hänelle merkittävät ihmiset ja kohtaamiset mitä ja keitä ne ovat?. Haastateltava määrittelee itse, mitä teemoja hän haluaa käsitellä. Kuitenkin on hyvä varautua joillain apukysymyksillä. Millaiseksi haastateltava kokee menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden? Millaisia mukavia muistoja elämästä nousee mieleen? Milloin on elämä ollut iloa ja valoa tulvillaan? Minkälaisissa elämän vaiheissa koettu erilaisuutta/toiseutta elämässä, millaiselta se on tuntunut? Mitkä asiat ovat vaikuttaneet eniten elämässä? Millä tavalla eri ikäkauden kehitystehtävät näkyvät elämässä? Millaista on ollut Hänen elämänkulkunsa, millaista tarinaa Hän kertoo elämästä? Miten elämä on mennyt, mikä on ollut merkityksellistä, tärkeää ja vähemmän tärkeää? Mitkä ovat olleet merkittävimpiä asioita ja valintoja sekä asioita elämässä? Hyvät ja huonot asiat?? Millaisia haasteita ja/tai vaikeita tilanteita elämässä on ollut ja miten niitä on ratkottu? Haastattelussa voitte keskittyä myös tiettyyn elämänvaiheeseen. Koska projektissa käytettävässä menetelmässä moniaistisen tilan tulee olla voimaannuttava, tulisi tilan rakentua positiivisiin muistoihin. Pyrkikää haastatteluissa löytämään näkökulma esimerkiksi onnellisten muistojen kautta: kerro lapsuudestasi -> mitä tuosta ajasta kaipaat? mitkä olivat lapsuutesi onnellisia hetkiä? ym. Pyrkikää tuottamaan onnellisista muistoista mahdollisimman tarkkoja kuvauksia. Esimerkiksi kun haastateltava kertoo, että mummin tarinat oli hauskoja, voitte tehdä tarkentavia kysymyksiä: missä mummi kertoi noita tarinoita? Mitä katselit tarinoita kuunnellessasi? Millainen ympäristö oli? Mitkä linnut lauloivat? Ketkä muut kuuntelivat tarinoita? Söittekö tai joitteko samalla jotain? Miltä kodin takapihalla tuoksui? Tavoitteena on kerätä 1-5 tällaista tuokiokuvaa, joista yhdessä haastateltavan kanssa työstetään moniaistinen tila. Mitä tarkempia kuvauksia saat maisemasta, äänistä, tuoksuista, sitä helpompi niitä on työstää eteenpäin. 1. Moniaistisen tilan rakentaminen Tilan rakentamisessa tehdään mahdollisuuksien mukaan yhteistyötä haastateltavan/haastateltavien kanssa. Asiakkaan kertoman pohjalta työstetään moniaistinen tila, jossa asiakas ja opiskelijat voivat ikään kuin vierailla ko. muistoissa. Tila voi pohjautua

18 17 hyvin henkilökohtaisiin muistoihin, tai se voi olla yleisempi, ko. elämäntapaa/yhteisöä/yhteiskuntaa yleisesti esittelevä. Näkökulma valitaan yhdessä haastateltavan/haastateltavien kanssa. Tilaa suunniteltaessa on hyvä muistaa tila kaikkia aisteja stimuloivana ympäristönä. Tilaa varten tarvitaan siis kuvia/maisemia, äänimaailmaa, jotain kosketeltavaa, sekä makuja ja hajuja. Tilan toteutuksessa on käytössä jo Laureassa olevat erilaiset esineet, verhot ja muut sisutusmateriaalit. Näiden lisäksi voidaan lainata materiaalia yhteistyökumppaneilta. Lukekaa tilan suunnittelusta tarkempi ohje, joka löytyy Optimasta. Käytännön tukea saatte Aistien-hankkeen projektikoordinaattori Sari Sivoselta Sarin toimisto on Moniaistisessa tilassa B202. Jos ympäristö rakennetaan useamman haastattelun perusteella, haastateltavilla saattaa olla hyvin erilaiset muistot asiasta tai aikakaudesta. Huoneen sisustus tulee tällöin olla melko viitteellinen. Haastateltavien erilaiset taustat voidaan huomioida esimerkiksi erilaisella kuva- ja äänimaailmalla. 2. Tapahtumat Tapahtumat toteutetaan moniaistisessa tilassa (B202) tai yhteistyökumppanien tiloissa. Pääsääntöisesti yksi ympäristö on esillä yhden päivän ajan ajanjaksolla Optimaan tulee tiedot vapaana olevista päivistä (jos toteutus tapahtuu tilassa B202), joista opiskelijaryhmä valitsee yhden. Päivän tarkemmasta aikataulusta sopii ryhmä yhteistyössä haastateltavan/haastateltavien kanssa. Opiskelijaryhmä laittaa päivän ohjelman esille Optimaan muille opiskelijoille tiedoksi. Päivän aikana tilassa tulee vierailla haastateltava/haastateltavat sekä mahdollisesti heidän valitsemansa vierailijat. Vierailusta sovitaan yhdessä haastateltavien kanssa ja he voivat olla haastateltavien perheenjäseniä, ystäviä tai esimerkiksi työkavereita. Lisäksi tilassa vierailee toinen opiskelijaryhmä, joille tilaa isännöi haastateltava yhdessä opiskelijaryhmän kanssa. Jokainen ryhmä vierailee yhdessä muussa tilassa. Vierailuista ryhmät sopivat keskenään. Opiskelijaryhmän on tarkoitus tarjota toisilleen tukea ja apua työskentelyn käytännön järjestelyissä, tapahtuman toteuttamisessa, havainnoinnissa, kohtaamisessa sekä toiminnan arvioinnissa ja pohdinnassa. 3. Projektitehtävän loppuraportointi Projektityön kirjallisen raportin tarkoitus on tiivistää työskentelyn aikana tekemänne keskeiset havainnot ja kytkeä ne vuorovaikutuksen teoriaan. Käyttäkää työssänne opintojaksolla käsitellyn teoriaosuuden lisäksi myös muuta lähdeaineistoa. Raportilta edellytetään vähintään kolmen lähdeteoksen käyttöä. Voitte kiinnittäkää huomiota mm. seuraaviin seikkoihin: ammatillinen vuorovaikutus vuorovaikutussuhteen tarkastelu dialogisuus ja kuunteleminen eettisyys asiakastyössä luovuus ja toiminnallisuus asiakastyössä Miettikää yhdessä myös omia arvojanne: mitä omia arvoja, uskomuksia ja ennakkokäsityksiä jouduitte asettamaan uuteen valoon, mitä tunteita heräsi haastateltavan kohtaamisessa?

19 18 Millaisia ammatillisia oppimisen haasteita ja tavoitteita asettaisitte itsellenne arviointinne perusteella? Raportissa kuvataan myös moniaistisen ympäristön suunnittelua, toteutusta ja palautetta. Käyttäkää raportissa kuvia. Projektitehtävän kirjallinen työ on pienryhmän yhteinen, ja se noudattaa ulkoasultaan Laurean ohjeistusta (mm. kansilehti, sisällysluettelo, lähdeviitteet, lähdeluettelo jne.) Raportin suositeltava laajuus on noin 10 sivua. Projektitehtäväänne käsitellään seminaarissa tiistaina Toteutustapanne on vapaa. Voitte hyödyntää oman toimintanne kuvauksessa ja havainnollistamisessa kuvaa, videota, musiikkia, toimintaa. Minimikirjallinen tuotos on esim. miellekartta tai fläppi jossa tiivistätte työskentelyn aikana tekemänne keskeiset havainnot ja kytkette ne vuorovaikutuksen teoriaan. Valmis työ palautetaan Optimaan mennessä. Loppuraportin rakenne: Kansilehti (opiskelijatiedot, opintojaksotiedot, otsikko toiminnasta) Sisällysluettelo Johdanto ja tavoitteet (toiminnan tavoitteet asiakkaille ja omat oppimistavoitteet vuorovaikutukseen liittyen) Teoreettinen perusta Toiminnan kuvaus Reflektoivaa pohdintaa seuraavista sisältöalueista - asiakaslähtöisyys ideoinnissa, suunnittelussa ja toiminnassa - suunnitelman toimivuus - teorian ja käytännön toteutuksen yhdistäminen - ryhmän sitoutuneisuus tehtävään ja ammatillisen kasvun kehittyminen Ryhmän yhteinen itsearviointi sekä mahdollinen palaute asiakkailta Lähteet Liitteet Henkilökohtainen itsearviointi Tämän lisäksi jokainen opiskelija tekee erillisen oman oppimisen arvioinnin, joka palautetaan Optimaan itsearviointi palautuskansioon mennessä. Tässä itsearvioinnissa pohdit, mitä opit tehtävän tekemisessä. Mitä omia arvoja, uskomuksia ja ennakkokäsityksiä jouduin asettamaan uuteen valoon, mitä tunteita heräsi asiakkaiden kohtaamisissa ja ryhmätyöskentelyssä? Millaisia ammatillisia oppimisen haasteita ja tavoitteita asettaisit itsellesi arviointisi perusteella? Itsearvioinnin laajuus on yksi A4. Arviointikriteerit Projektitehtävä arvioidaan loppuraportin perusteella asteikolla T1-K5. Hyväksytyssä suorituksessa edellytetään seuraavien asioiden pohdintaa: - asiakaslähtöisyys - kirjallisuuden hyödyntäminen ja kytkeminen käytäntöön - tavoitteiden toteutuminen ja arviointi - reflektoiva pohdinta

Laurea-ammattikorkeakoulu pilottiraportti

Laurea-ammattikorkeakoulu pilottiraportti Laurea-ammattikorkeakoulu pilottiraportti 1 1. Pilotin tausta ja tarkoitus Aistien - Avoimia oppimisympäristöjä kehittämässä -hankkeessa kehitetään moniaistisia oppimisympäristöjä Laurea-ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Heinolaa tutuksi maahanmuuttajille. Pilottiraportti

Heinolaa tutuksi maahanmuuttajille. Pilottiraportti Heinolaa tutuksi maahanmuuttajille Pilottiraportti Jyränkölän Setlementti/ Heinolan kansalaisopisto Jenny Saarela, 27.7.2012 Sisällys 1. Pilotin tausta ja tarkoitus... 3 2. Toimijat... 3 3. Tavoitteet...

Lisätiedot

OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 17.8.2011 TUTKINNON PERUSTEET Opiskelija suunnittelee ja tekee omaa osaamistaan

Lisätiedot

YRITTÄJYYSPROJEKTI HYVÄNTEKEVÄISYYSILTA

YRITTÄJYYSPROJEKTI HYVÄNTEKEVÄISYYSILTA YRITTÄJYYSPROJEKTI HYVÄNTEKEVÄISYYSILTA HANKEIDEA Hyväntekeväisyysilta, joka järjestetään jonkin paikallisen järjestön (esim. Lions clubin) kanssa Illan tuotto lahjoitetaan hyväntekeväisyyteen Illan aikana

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Pienryhmäohjauksen mahdollisuuksia lukiossa - kokemuksia Itäkeskuksen lukiosta YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Lukion

Lisätiedot

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Opiskelijoiden kokemuksia oppimisesta ITK 2010 seminaari; Hämeenlinna Soile Bergström Opintojakson esittely

Lisätiedot

OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto OPINNÄYTE Keuda Tuusula Hiusalan perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinto Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 31.8.2011 TUTKINNON PERUSTEET Opiskelija suunnittelee ja tekee omaa osaamistaan

Lisätiedot

Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt

Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt IDEAKAHVILA: Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt Rekrytointi Henkilökohtainen kontakti/kutsu Pakottaminen/suostuttelu Järjestöjen välinen yhteistyö

Lisätiedot

Minun kirjastoni 150-v. Historia ja nykypäivä esillä moniaistisessa tilassa. Pilottiraportti

Minun kirjastoni 150-v. Historia ja nykypäivä esillä moniaistisessa tilassa. Pilottiraportti Minun kirjastoni 150-v. Historia ja nykypäivä esillä moniaistisessa tilassa Pilottiraportti Jyränkölän Setlementti/ Heinolan kansalaisopisto Jenny Saarela, 31.7.2013 Sisällys 1. Pilotin tausta ja tarkoitus...

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu

Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Thesis Support Group for RAMK s EDP students Taustaa: Opinnäytetyö oli havaittu tulpaksi valmistumiselle

Lisätiedot

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA Oppijan osallistamisen malli Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? Aikuisoppijoiden osallistuminen Aikuisoppijan viikon (AOV)

Lisätiedot

KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille

KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille Vapaaehtoistoiminnan harjoittelu - oppimisen arviointilomake sosionomiopiskelijoille Lomake täytetään vapaaehtoistoiminnan harjoittelun (4. Harjoittelu) lopuksi

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä Toiminnallinen tehtävä Tulevaisuusverstas Tulevaisuusverstaassa pohditaan omaa roolia ja toimintaa kestävän kehityksen edistämisessä. Lisäksi tavoitteena on oppia tulevaisuusajattelua: ymmärtää, että nykyiset

Lisätiedot

TEATTERILLISET MENETELMÄT TYÖNOHJAUKSEN VÄLINEENÄ: Kokemuksia Sopimusvuori Ry:stä ja Tredea Oy:stä

TEATTERILLISET MENETELMÄT TYÖNOHJAUKSEN VÄLINEENÄ: Kokemuksia Sopimusvuori Ry:stä ja Tredea Oy:stä 1 TEATTERILLISET MENETELMÄT TYÖNOHJAUKSEN VÄLINEENÄ: Kokemuksia Sopimusvuori Ry:stä ja Tredea Oy:stä Teatteri-ilmaisun ohjaajat Riku Laakkonen & Arttu Haapalainen 2 SOPIMUSVUORI RY Sosiaalipsykiatrisia

Lisätiedot

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua:

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Varhaiskasvatuksen pilotin tulokset ja oppilaitosyhteistyön tulevaisuus 9.2.2012 PKS-KOKO Riikka Heloma, työvoimasuunnittelija, Sosiaalivirasto, Helsingin

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Tervetuloa ohjelmanpitäjäksi HyvinvointiTV :seen

Tervetuloa ohjelmanpitäjäksi HyvinvointiTV :seen Tervetuloa ohjelmanpitäjäksi HyvinvointiTV :seen HyvinvointiTV Diasarjan sisältö Mikä on HyvinvointiTV? Ohjelman suunnittelu ja otsikointi Ennen lähetystä huomioitavia seikkoja Ohjelman toteutus Lisävinkkejä

Lisätiedot

Moniaistinen rentoutustila. Pilottiraportti

Moniaistinen rentoutustila. Pilottiraportti Moniaistinen rentoutustila Pilottiraportti Jyränkölän Setlementti/ Heinolan kansalaisopisto Jenny Saarela, 26.7.2013 Sisällys 1. Pilotin tausta ja tarkoitus... 3 2. Toimijat... 3 3. Tavoitteet... 3 4.

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Vanhempainryhmä osana polikliinisen luokan toimintaa. Laura Kortesoja Kalliomaan koulu

Vanhempainryhmä osana polikliinisen luokan toimintaa. Laura Kortesoja Kalliomaan koulu Vanhempainryhmä osana polikliinisen luokan toimintaa Laura Kortesoja Kalliomaan koulu Polikliininen luokka aloitti toimintansa syksyllä 2008 oppilaspaikkoja 8 opetuksesta vastaa pääosin polikliinisen luokan

Lisätiedot

Mitkä asiat ovat sinulle vaikeita? Miten niitä voisi helpottaa? Kenet haluaisit tavata? Miten normaalista koulupäivästä tulisi paras koulupäivä ikinä?

Mitkä asiat ovat sinulle vaikeita? Miten niitä voisi helpottaa? Kenet haluaisit tavata? Miten normaalista koulupäivästä tulisi paras koulupäivä ikinä? Mitkä ammatit sinua kiinnostavat? Mitkä asiat ilahduttavat sinua? Mitkä asiat ovat sinulle vaikeita? Miten niitä voisi helpottaa? Kenet haluaisit tavata? Miten normaalista koulupäivästä tulisi paras koulupäivä

Lisätiedot

Matkakertomus Tansaniasta

Matkakertomus Tansaniasta Matkakertomus Tansaniasta Pilottiraportti Jyränkölän Setlementti/ Heinolan kansalaisopisto Jenny Saarela, 10.8.2012 Sisällys 1. Pilotin tausta ja tarkoitus... 3 2. Toimijat... 3 3. Tavoitteet... 4 4. Toiminnan

Lisätiedot

Heinolaa ennen ja nyt Silta kylpylään. Historian opetusta moniaistisessa tilassa. Pilottiraportti

Heinolaa ennen ja nyt Silta kylpylään. Historian opetusta moniaistisessa tilassa. Pilottiraportti Heinolaa ennen ja nyt Silta kylpylään Historian opetusta moniaistisessa tilassa Pilottiraportti Jyränkölän Setlementti/ Heinolan kansalaisopisto Jenny Saarela, 2.4.2013 Sisällys 1. Pilotin tausta ja tarkoitus...

Lisätiedot

A! PEDA INTRO (5 op)

A! PEDA INTRO (5 op) A! PEDA INTRO (5 op) LP 1: Minä yliopisto-opettajana Oppimispalvelut Yliopistopedagoginen koulutus Miia Leppänen (SCI) ja Päivi Kinnunen (BIZ) 3.2.2016 Ohjaajat ja yhteystiedot Miia Leppänen Asiantuntija

Lisätiedot

Kohtaamisia moniaistisessa tilassa hanke 2009. Kulttuurit kohtaavat koulutus 18.11.2009. Minttu Räty

Kohtaamisia moniaistisessa tilassa hanke 2009. Kulttuurit kohtaavat koulutus 18.11.2009. Minttu Räty Kohtaamisia moniaistisessa tilassa hanke 2009 Kulttuurit kohtaavat koulutus 18.11.2009 Minttu Räty Ohjelma 8.30-9.00 Aamukahvit 9.00-10.00 Kulttuurien välistä ymmärrystä moniaistisesti Minttu Räty 10.00-11.00

Lisätiedot

Asiakas ja tavoite. Tekninen toteutus

Asiakas ja tavoite. Tekninen toteutus Asiakas ja tavoite Heikieli on vuonna 2015 perustettu yhden hengen asiantuntijayritys, joka tarjoaa käännös- ja oikolukupalveluita englannista ja saksasta suomeksi. Freelance-kääntäjiä on Suomessa paljon,

Lisätiedot

SILTA VUOROVAIKUTUSSUHTEISIIN työmalli sijaishuoltoon. IV Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät 17-18.11.

SILTA VUOROVAIKUTUSSUHTEISIIN työmalli sijaishuoltoon. IV Valtakunnalliset lastensuojelun perhehoidon päivät 17-18.11. SILTA VUOROVAIKUTUSSUHTEISIIN työmalli sijaishuoltoon Työn tavoitteena TUKEA LAPSEN ELÄMÄNTARINAN EHEYTYMISTÄ rakentamalla SILTA lapsen, lapsen biologisten vanhempien ja lastenkodin/sijaisperheen välille

Lisätiedot

Asiakaspalvelutilanne-kysely 6.-11.10.2014

Asiakaspalvelutilanne-kysely 6.-11.10.2014 2014 Asiakaspalvelutilanne-kysely 6.-11.10.2014 Nokian kaupunginkirjasto Raportin kokosi Päivi Kari Raportti 6.11.2014 Nokian kaupunginkirjaston asiakaspalvelutilanne-kysely: Millaista asiakaspalvelua

Lisätiedot

Kirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen

Kirja on jaettu kahteen osaan: varsinaiseen- ja lisätieto-osioon. Varsinainen Alkusanat Tämän tieto- ja viestintätekniikan oppikirjan ensimmäinen versio (1. painos) syntyi vuonna 2006 Jyväskylän yliopiston tietotekniikan laitokselle tekemäni pro gradu -tutkielmani yhteydessä. Tutkimuksessani

Lisätiedot

Ammattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille MAIJA-LEENA KEMPPI 22.5.2012

Ammattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille MAIJA-LEENA KEMPPI 22.5.2012 Ammattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille MAIJA-LEENA KEMPPI 22.5.2012 Historiaa Lahdessa Lahdessa toteutettu aiemmin työvoimakoulutuksena kaksi maahanmuuttajien amk-opintoihin

Lisätiedot

LEIKIN VOIMA 16.1.2015. Milla Salonen, lastentarhanopettaja Jokiuoman päiväkoti, Vantaa Vesiheinät esiopetusryhmä

LEIKIN VOIMA 16.1.2015. Milla Salonen, lastentarhanopettaja Jokiuoman päiväkoti, Vantaa Vesiheinät esiopetusryhmä LEIKIN VOIMA 16.1.2015 Milla Salonen, lastentarhanopettaja Jokiuoman päiväkoti, Vantaa Vesiheinät esiopetusryhmä Leikkiagenttien matkat - Ryhmä on mukana Vantaan leikkipilotti- hankkeessa mukana Leikkiagentteina

Lisätiedot

NÄKÖVAMMAISUUTTA RISTIIN RASTIIN

NÄKÖVAMMAISUUTTA RISTIIN RASTIIN NÄKÖVAMMAISUUTTA RISTIIN RASTIIN Jenni Tuomi, Jasmin Roslund, Jenna Lahdelma, Maija Tiisanoja & Tiina Yli-Hongisto VAM 1 Ihan epänormaalia! Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak, Porin toimipiste Sosiaalialan

Lisätiedot

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Anu Kuikkaniemi 18.9.2015 Helsinki Esityksen sisältö Turun ammattikorkeakoulun hankkeet

Lisätiedot

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011

Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta. Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Osaamisen kehittyminen työelämähankkeessa Suomen Akatemian vaikuttavuuden indikaattorikehikon näkökulmasta Päivi Immonen-Orpana 11/28/2011 Taustaa Laurea-ammattikorkeakoulun opiskelijat ovat osallistuneet

Lisätiedot

Ensiasuntoon muuttaneiden nuorten ryhmä. Espoonlahti kevät 2011

Ensiasuntoon muuttaneiden nuorten ryhmä. Espoonlahti kevät 2011 Ensiasuntoon muuttaneiden nuorten ryhmä Espoonlahti kevät 2011 Suunnitelma alle 25-vuotiaita sosiaalitoimen asiakkaita, jotka ovat saaneet/saamassa oman ensiasunnon tai joilla on ollut aikaisemmin vaikeuksia

Lisätiedot

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Satu Korhonen erikoissuunnittelija, THL / MEKA 19.5.2010 TEM työpaja / Korhonen 1 Best practice traditio ja avoin innovaatio Hyvän

Lisätiedot

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010)

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito muodostuu: ammattieettisestä osaamisesta eettisten ongelmien tunnistaminen, käsittely ja ratkaisu vastuullinen ja oikeudenmukainen

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Suunnittelun välineet

Reilun Pelin työkalupakki: Suunnittelun välineet Reilun Pelin työkalupakki: Suunnittelun välineet Tavoitteet Tämä diaesitys kannustaa jäsentämään suunnitelmia toteuttamiskelpoisiksi. Välineiden käytön tavoitteena on luoda yhteinen näkemys etenemisestä

Lisätiedot

Palvelujen kehittäminen yhdistyksen toimintaan

Palvelujen kehittäminen yhdistyksen toimintaan Palvelujen kehittäminen yhdistyksen toimintaan asiakasymmärrys kehittämisen lähtökohtana palvelumuotoilun keinoja soveltaen Heli Laurikainen, kyläkehittäjä Aistien avoimia oppimisympäristöjä kehittämässä

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Hei Sinä ryhmän FYS15K opiskelija,

Hei Sinä ryhmän FYS15K opiskelija, Hei Sinä ryhmän FYS15K opiskelija, Tervetuloa opiskelemaan fysioterapeutti (AMK) tutkintoa Lahden ammattikorkeakouluun ja Onnea opiskelupaikan johdosta! Kevään uudet opiskelijat (fysioterapia ja sosiaaliala)

Lisätiedot

KEHITTÄVÄT KESÄPÄIVÄT: Nakitus

KEHITTÄVÄT KESÄPÄIVÄT: Nakitus 24. 25.8.2010 Koska ruoka on tärkeä osa inhimillistä elämää, aloitettiin KEKE-tapahtuma perinteiseen tapaan ruokailemalla kunnolla. Ruokailun jälkeen olikin vuorossa tiukka työskentelyrupeama, joka kesti

Lisätiedot

Miten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein?

Miten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein? Miten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein? Verkkopohjainen dilemmakeskustelu sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden eettisen ajattelun kehittäjänä Soile Juujärvi ja Kaija Pesso SULOP 2013 3/7/2013

Lisätiedot

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuton ja monikulttuurisuuden nostaminen

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu 22.9.2015. Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013. Hankeidea

Esityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu 22.9.2015. Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013. Hankeidea Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013 Hankeidea Esityksen sisältö Hankesuunnitelma budjetti yhteistyösopimus Hankkeen toteuttaminen tavoitteet ja välitavoitteet

Lisätiedot

Startti lokakuun alussa

Startti lokakuun alussa Ryhmät RAMKin ohjaussuunnitelmaan (opetuksen tukitoimet) ja ryhmän suunnitelma Yhteydenotto sähköpostitse loppuvaiheen opiskelijoihin ja markkinointi Ilmoittautuminen sähköpostitse ohjaajalle ja ryhmään

Lisätiedot

Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen

Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen Verkkokurssin laadun arviointi ja mittaaminen Mittaamiseen liittyvien termien määrittelyä: - Mittaväline = mittauslaite - Tunnusluku = osoitin/ilmaisin = mittarin tulos = indikaattori Mihin laadun arviointi

Lisätiedot

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot

Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla

Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla Johdanto... 2 1. Opetushenkilökunnan tehtävät... 2 1.1. Kurssin vastuuopettaja... 2 1.2. Kurssimestarit ja assistentit... 3 1.2.1. Vastuuyliopiston

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

KÄYTÖSSÄOLEVAT DOKUMENTOINTI MENETELMÄT VALOKUVATAAN

KÄYTÖSSÄOLEVAT DOKUMENTOINTI MENETELMÄT VALOKUVATAAN KÄYTÖSSÄOLEVAT DOKUMENTOINTI MENETELMÄT VALOKUVATAAN Kuvataan lasten toimintaa Kamerat tutuiksi kaikille taideprojektissa Muissa päivän tilanteissa kuvattu connected day Annantalo-projektissa henkilökunta

Lisätiedot

Pimeän Kuva kaunokirjallisuutta lääketieteen opetuksessa. Tampere 9.5.2007

Pimeän Kuva kaunokirjallisuutta lääketieteen opetuksessa. Tampere 9.5.2007 Pimeän Kuva kaunokirjallisuutta lääketieteen opetuksessa Irma Virjo Yleislääketieteen professori Tampereen yliopisto, Lääketieteen laitos Hanna-Mari Alanen Ylilääkäri, Hatanpään puistosairaala, psykogeriatria

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa IkäArvokas palvelupäivä Kangaslammin seurakuntasalissa keskiviikkona 23.9.2015 klo 11-15 Leiripäivään kutsuttiin mukaan erityisesti kotona yksin asuvia ikäihmisiä, jotka harvoin pääsevät mukaan toimintaan

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

Vaihtoehto D. Harjoittelu omalla paikkakunnalla ammatillisen koulutuksen parissa

Vaihtoehto D. Harjoittelu omalla paikkakunnalla ammatillisen koulutuksen parissa Vaihtoehto D. Harjoittelu omalla paikkakunnalla ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehto D:ssä opiskelija harjoittelee omalla paikkakunnalla ammatillisen koulutuksen parissa. Opetusharjoittelun

Lisätiedot

Laurea Julkaisut I Laurea Publications. Minttu Räty & Heli Laurikainen (toim.) AISTIEN-MENETELMÄLLÄ OIVALLUKSIA OPPIMISEEN JA KOHTAAMISEEN

Laurea Julkaisut I Laurea Publications. Minttu Räty & Heli Laurikainen (toim.) AISTIEN-MENETELMÄLLÄ OIVALLUKSIA OPPIMISEEN JA KOHTAAMISEEN Laurea Julkaisut I Laurea Publications Minttu Räty & Heli Laurikainen (toim.) AISTIEN-MENETELMÄLLÄ OIVALLUKSIA OPPIMISEEN JA KOHTAAMISEEN Laurea Julkaisut I Laurea Publications I 42 Minttu Räty & Heli

Lisätiedot

OSALLISUUSPROSESSIN ARVIOINTI MENETELMÄN KULKU: Citisense Kouluttajatiimi Hakakatu 1 L 106 89600 Suomussalmi citisense@citisense.

OSALLISUUSPROSESSIN ARVIOINTI MENETELMÄN KULKU: Citisense Kouluttajatiimi Hakakatu 1 L 106 89600 Suomussalmi citisense@citisense. METHOD Citisense Kouluttajatiimi Hakakatu 1 L 106 89600 Suomussalmi citisense@citisense.fi 050 3645 070 OSALLISUUSPROSESSIN ARVIOINTI TAVOITE: Arvioida osallisuuden tasoa palvelutuotantoprosessin eri osissa

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015

PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015 PÄIJÄT-HÄMEEN SOSIAALIPSYKIATRINEN SÄÄTIÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ 2015 1. YLEISTÄ Useita kymmeniä sosiaali- ja terveysalan opiskelijoita suorittaa joka vuosi käytännön harjoitteluja

Lisätiedot

Nuorten tulevaisuusseminaari Kirkko 2020

Nuorten tulevaisuusseminaari Kirkko 2020 Nuorten tulevaisuusseminaari Kirkko 2020 Nuorteniltapaketti - Kirkon rakentajat Tämä ohjelmamateriaali on tarkoitettu toteutettavaksi nuortenillassa, nuorten leirillä tai isoskoulutuksessa. Ohjelman voi

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

LIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA 2012-2013 LOHJELMA2 TULOSKORTTI

LIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA 2012-2013 LOHJELMA2 TULOSKORTTI Hankkeen nimi: Liikkuva 2012-2013 Hankkeen lyhyt yleiskuvaus ja tavoitteet Hankkeen päämääränä oli kannustaa 13-19-vuotiaita nuoria tekemään viisaita liikkumisvalintoja koulu- ja vapaa-ajanmatkoillaan.

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI. Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti

KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI. Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti 1 KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti 2 Tuotetaan käytännöstä tietoa yhdessä Käytännön kuvaamisen tarkoituksena on

Lisätiedot

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Sosnetin kevätseminaari, Jyväskylä 2014 Marjo Romakkaniemi, yliopistonlehtori Sanna Väyrynen, professori (ma.) Alustuksen rakenne Tarkastelemme tutkimusperusteista

Lisätiedot

OH4-harjoittelu Norssi viikot 45-51 2014 / Pira Jaakkola Ohjeet harjoittelijalle Laajuus: 8 op

OH4-harjoittelu Norssi viikot 45-51 2014 / Pira Jaakkola Ohjeet harjoittelijalle Laajuus: 8 op OH4-harjoittelu Norssi viikot 45-51 2014 / Pira Jaakkola Ohjeet harjoittelijalle Laajuus: 8 op Harjoittelun laajuus ja opiskelutavat Tavoite: Opintojakson suoritettuaan opiskelija ymmärtää opettajan ammatin

Lisätiedot

AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS. OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi

AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS. OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi 13 14 Hyvä opiskelija! Tervetuloa opiskelemaan Oulun Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa.

Lisätiedot

portfolion ohjeet ja arviointi

portfolion ohjeet ja arviointi 2015 portfolion ohjeet ja arviointi EIJA ARVOLA (5.10.2015) 2 Sisällysluettelo 1. TYÖPORTFOLIO (ei palauteta opettajalle)... 3 2. NÄYTEPORTFOLIO (palautetaan opettajalle)... 3 3. NÄYTEPORTFOLION SISÄLLÖN

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

MITEN AMMATIN OSAAMISTA VOIDAAN

MITEN AMMATIN OSAAMISTA VOIDAAN MITEN AMMATIN OSAAMISTA VOIDAAN ARVIOIDA, Tero Hotanen, Turun Aikuiskoulutuskeskus 1. Hakeutumisvaihe verkossa 2. Valmistavan koulutuksen arviointi ja ohjaaminen tutkintotilaisuuteen 3. Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 KOULUTTAJAN MERKITYS Tiedän omaavani taidot, joita ohjaamiseen tarvitaan

Lisätiedot

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008 , sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 1 1 Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Sinä voit osoittaa eli näyttää ammattitaitosi, kun teet näyttötutkinnon. Näyttötutkinnon jälkeen voit saada tutkintotodistuksen,

Lisätiedot

LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA

Lisätiedot

Autenttisuutta arviointiin

Autenttisuutta arviointiin Autenttisuutta arviointiin Laadun arvioinnin toteutuminen YAMKkoulutusohjelmissa Päivi Huotari, Salla Sipari & Liisa Vanhanen-Nuutinen Raportointi: vahvuudet, kehittämisalueet ja hyvät käytänteet Arviointikriteeristön

Lisätiedot

Matkailun muuttuva maailma kulttuuritietous ja kansainvälisyys (3 osp) Opintokokonaisuuden teema: (kirjatkaa työnimi tähän)

Matkailun muuttuva maailma kulttuuritietous ja kansainvälisyys (3 osp) Opintokokonaisuuden teema: (kirjatkaa työnimi tähän) Matkailun muuttuva maailma kulttuuritietous ja kansainvälisyys (3 osp) Opintokokonaisuuden teema: (kirjatkaa työnimi tähän) Tekijät: opiskelija 1 (kirjoita tähän oma nimesi) opiskelija 2 (kirjoita tähän

Lisätiedot

Turun Yliopisto Turun opettajankoulutuslaitos. MO 9.2.3 Käsityö, muotoilu ja yrittäjyys. Projektityö Maidon tie. Kaija Korhonen & Nina Nylund

Turun Yliopisto Turun opettajankoulutuslaitos. MO 9.2.3 Käsityö, muotoilu ja yrittäjyys. Projektityö Maidon tie. Kaija Korhonen & Nina Nylund Turun Yliopisto Turun opettajankoulutuslaitos MO 9.2.3 Käsityö, muotoilu ja yrittäjyys MO 9.2.3 Käsityö, muotoilu ja yrittäjyys MAIDON TIE -PROJEKTI Valitsimme maidon tie projektin, jossa tutustutaan muun

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA OPISKELIJAN OHJAAMINEN - Työssäoppijalle määritellään henkilökohtainen työpaikkaohjaaja, joka on vastuussa

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

SUOMALAISIIN AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOIHIN VALMENTAVA KOULUTUS MAAHANMUUTTAJILLE, 32 op

SUOMALAISIIN AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOIHIN VALMENTAVA KOULUTUS MAAHANMUUTTAJILLE, 32 op SUOMALAISIIN AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOIHIN VALMENTAVA KOULUTUS MAAHANMUUTTAJILLE, 32 op OPPIMINEN JA OPPIMISYMPÄRISTÖT, 5op tuntee ammattikorkeakoulun opiskeluympäristönä omaa ammattikorkeakouluopintojen

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin

Lisätiedot

LIIKELAHJOJEN SUUNNITTELU 1 (7) POISTARIPAJA -hanke 28.4.2014 Milla Valkonen. Liikelahjojen suunnittelu Loimaan kaupungille

LIIKELAHJOJEN SUUNNITTELU 1 (7) POISTARIPAJA -hanke 28.4.2014 Milla Valkonen. Liikelahjojen suunnittelu Loimaan kaupungille LIIKELAHJOJEN SUUNNITTELU 1 (7) Liikelahjojen suunnittelu Loimaan kaupungille Texvex poistotekstiilipankeilla yksi toimintamuoto on uusien tuotteiden valmistaminen poistotekstiileistä. Yksi hyvä kanava

Lisätiedot

Paperiteollisuuden perustutkinto

Paperiteollisuuden perustutkinto Paperiteollisuuden perustutkinto Ammatti-osaamisen näyttö erikoispäällystys ja laminointi opintokokonaisuudesta Kuva: Janne Hietanummi: Valkeakosken ammattiopisto Taustaa Ammattiosaamisen näyttö suoritettiin

Lisätiedot

Lapin sosiaalityön ja sosiaalialan opetus- ja tutkimuskeskus (ESR -hanke)

Lapin sosiaalityön ja sosiaalialan opetus- ja tutkimuskeskus (ESR -hanke) Lapin sosiaalityön ja sosiaalialan opetus- ja tutkimuskeskus (ESR -hanke) Savotta -pilotti Opetuksen toteutus NRO I - kevät syksy 2012 (Voitto Kuosmanen) Sosiaalialan koulutusohjelma (Kemi-Tornion AMK)

Lisätiedot

Valokuvausprojekti opetuskokeiluna

Valokuvausprojekti opetuskokeiluna Parasta Arkea 24/7 : Valokuvausprojekti opetuskokeiluna Lund, Arminen KOULII-hanke Koulutuksen Innovaatio & Integraatio hanke, KOULII (2010-2012), on Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian ja Laurea

Lisätiedot

AKTIIVISESTI KOTONA 2

AKTIIVISESTI KOTONA 2 AKTIIVISESTI KOTONA 2 TÄYTTÄ ELÄMÄÄ! HANKE Vapaaehtoistoiminnan kehittämistyötä Vantaalla Maria Uitto 25.9.2014 Aktiivisesti kotona 2 Täyttä elämää! vapaaehtoistoiminnan kehittämishanke Aktiivisesti kotona

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen Päijät-Hämeessä SOS II hankkeen tavoitteet Asiakkaan osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen Aikuissosiaalityön raportoinnin ja arvioinnin mallien kehittäminen

Lisätiedot