Vuorovaikutus asiakastyössä Aistienmenetelmällä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vuorovaikutus asiakastyössä Aistienmenetelmällä"

Transkriptio

1 Laurea-ammattikorkeakoulu Vuorovaikutus asiakastyössä Aistienmenetelmällä Pilottiraportti syksy 2012

2 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Pilotin tausta ja tarkoitus Toimijat Tavoitteet Toiminnan suunnittelu Toiminnan toteutus Korson seurakunnan historiaa esittelevä tila Vantaan Aikuisopiston kanssa toteutetut monikulttuurisuustilat Vantaan Valon kanssa rakennetut tilat Toiminnan tulokset Toiminnan arviointi Oppimistehtävä monikulttuurisuuden ja kulttuurienvälisen vuorovaikutuksen oppimisen välineenä Moniaistisuuden toteuttaminen Tila vuorovaikutuksen edistäjänä Tila voimaannuttavana kokemuksena Palautteen keruu Kehittämisehdotuksia Tiedotus Miten toiminnan tuloksia aiotaan jatkossa hyödyntää? LIITE 1 VUOROVAIKUTUKSEN TEHTÄVÄ... 15

3 2 1. Pilotin tausta ja tarkoitus Aistien - Avoimia oppimisympäristöjä kehittämässä -hankkeessa kehitetään moniaistisia oppimisympäristöjä Laurea-ammattikorkeakoulun koordinoimassa valtakunnallisessa verkostossa. Laurean lisäksi hankkeessa toimivat osatoteuttajina Heinolan kansalaisopisto/jyränkölän Setlementti ry, Hämeen Kylät ry, Lapin maakuntamuseo, Päivälehden museo, Vantaan kaupungin Vantaan Valo ja Monitoimikeskus Lumo sekä Metropolia-ammattikorkeakoulu. Aistien-hanketta rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto ja Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Hankkeessa oppimisympäristöjä kehitetään erilaisissa piloteissa. Vuosien aikana kukin toimija toteuttaa pilotteja omien yhteistyökumppaniensa kanssa erilaisiin teemoihin liittyen. Pilottien kokemusten avulla moniaistisuuden menetelmä mallinnetaan eri toimijoille sopiviksi. Vuonna 2013 menetelmästä järjestetään myös valtakunnallisia koulutuksia. Laurea toteuttaa Aistien-hankkeen tiimoilta yhteensä kuusi pilottia. Pilottien tarkoituksena on pääsääntöisesti kehittää Aistien-tilaa kulttuurienvälisen vuorovaikutuksen ja monikulttuurisuuden edistämisen välineenä. Pilotit toteutetaan joko yksilön tai parin tekemänä opinnäytetyönä tai johonkin opintojaksoon liittyvänä projektityönä. Pilotit ovat jatkoa vuosina Laureassa toteutetulle Kohtaamisia moniaistisessa tilassa -hankkeelle, jolloin Laurean Tikkurilan ja Hyvinkään yksiköihin rakennettiin Moniaistinen luokkatila. Moniaistisuudella tarkoitetaan visuaalisten elementtien (värit, valokuvat, projektorilla seinälle heijastettavat kuvat), kosketeltavien esineiden, äänten, hajujen ja makujen lisäämistä osaksi oppimisympäristöjä. Niiden tarkoitus on herättää muistoja ja aktivoida keskustelua ja kohtaamista. Valmiiseen ympäristöön kutsutaan lisäksi muita vieraita ja se toimii osallistujille voimaannuttavana kohtaamisen ja keskustelun tilana. Pilottien avulla tutkitaan myös, miten Aistien-menetelmä juurrutetaan osaksi Laurean opintojaksoja. Laurean Vuorovaikutus asiakastyössä -opintojaksossa osa opiskelijoista työskenteli maahanmuuttajien kanssa ja osa opiskelijoista työskenteli kantaväestöön kuuluvien asiakkaiden kanssa. Pääpaino oli vuorovaikutuksen edistämisellä Aistien-tilaa hyödyntäen. Viisi opiskelijaryhmää työskenteli yhteistyössä Vantaan Aikuisopiston Mahis-ryhmän nuorten maahanmuuttajien kanssa. Yksi kuuden hengen opiskelijaryhmä teki Korson seurakunnan kanssa kirkon historiaa kuvaavan moniaistisen tilan kirkon 50-vuotisjuhlavuotta varten. Kolme ryhmää työskenteli työpajakeskus Vantaan Valon kanssa tarkoituksenaan rakentaa moniaistisia tiloja, joissa olisi mahdollista pohtia työelämän muutoksia. Lisäksi oli vielä yksi hiukan eri aikataululla toimiva ryhmä, joka rakensi moniaistisen tilan Vantaan kaupungin kirjastoon ja monikulttuurisille vanhustyön messuille Kontulaan. Tämän ryhmän projektitehtävä ja toteutus eroavat niin paljon muista opintojakson ryhmistä, että heidän hankeraporttinsa on jätetty tämän pilottiraportin ulkopuolelle. 2. Toimijat Pilotin toteuttivat ensimmäisen vuoden sosiaalialan opiskelijat osana Vuorovaikutus asiakastyössä -opintojaksoa. Asiakkaiden muistot ja elämäntarinat näkyviksi -tehtävässä tarkoituksena oli hyödyntää moniaistisuutta vuorovaikutuksen tukena. Opintojaksolla oli yhteensä 28 opiskelijaa,

4 3 jotka työskentelivät yhteensä kymmenessä pienryhmässä. Projektin ohjauksesta ja arvioinnista vastasi yksi Laurean opettaja. Lisäksi opiskelijoita ohjasivat Vantaan Valon ja Korson seurakunnan työntekijät. Yhteistyötä tehtiin myös Vantaan Aikuisopiston opettajien kanssa. Aistien-hankkeen näkökulmasta ensisijaista kohderyhmää ovat opiskelijat. Välillistä kohderyhmää olivat mukana olleet opettajat sekä yhteistyökumppanit: Vantaan aikuisopiston maahanmuuttajaopiskelijat, Vantaan seurakunnan työntekijät ja seurakuntalaiset sekä Vantaan Valon työntekijät. 3. Tavoitteet Laurean pilottien yleisenä tavoitteena on opiskelijoiden - ja yhteistyökumppanien - kulttuurien välisen vuorovaikutuksen ja ymmärryksen lisääminen sekä Suomessa asuvien maahanmuuttajien näkyväksi tekeminen. Tässä pilotissa Aistien-menetelmää kokeiltiin laajemmin erilaisten kohderyhmien voimaannuttamisen ja vuorovaikutuksen edistämisen välineenä. Ohjeistuksen mukaan Asiakkaan muistot ja elämäntarinat näkyväksi -tehtävän tavoitteena oli harjoitella vuorovaikutusta eri asiakasryhmien kanssa. Tehtävän tavoitteena on mahdollistaa opintojakson aikana käsitellyn teorian ja vuorovaikutuksessa tapahtuvan kohtaamisen kytkeytymisen toisiinsa. Opintojakson tavoitteena oli myös harjoitella ryhmätyöskentelyä ja tapahtuman järjestämistä hankeympäristössä sekä saada kokemusta ympäristön merkityksestä vuorovaikutukseen ja ympäristön voimaannuttavasta vaikutuksesta. Opintojakson tarkempi tehtäväkuvaus on liitteenä. Hankkeen näkökulmasta opintojakson tehtävän kautta saatiin kokemusta Aistien-menetelmästä voimaantumisen ja vuorovaikutuksen opetuksen ja edistämisen välineenä. 4. Toiminnan suunnittelu Syksyllä 2012 Aistien-hanke sidottiin Vuorovaikutus-opintojaksoon sopimuksella, että puolet ensimmäisen vuoden sosionomiopiskelijoista suorittavat hanketehtävän hankkeessa syksyllä. Muut ensimmäisen vuoden opiskelijat suorittavat hankkeessa opintoja Metodisuus- opintojaksolla keväällä Projektipäällikkö muotoili tehtävän opintojakson opettajan kanssa alkukeväästä ja aikataulutus sovittiin yhdessä yhteistyökumppanien kanssa. Korson seurakunta oli jo aiemmin pyytänyt Laureasta opiskelijoita toteuttamaan moniaistista tilaa osaksi seurakunnan 50-vuotisjuhlavuotta. Yhteistyö jo hankkeessa mukana olevan Vantaan Valon kanssa oli luontevaa, koska näin Valossa voidaan kokeilla ja esitellä Aistien-menetelmää ennen heidän varsinaista pilottiaan. Vantaan Aikuisopiston Mahis-ryhmä valikoitui yhteistyökumppaniksi, sillä he olivat vuokranneet luokkatilan Laurean tiloista.

5 4 5. Toiminnan toteutus Opiskelijat ohjeistettiin tehtävään opintojakson alkaessa. Projektipäällikkö, opintojakson opettaja sekä Vantaan Valon edustaja olivat mukana opintotehtävän aloituksessa. Opintojakson 28 opiskelijaa jaettiin tehtävää varten kymmeneen 2-4 henkilön pienryhmään. Opintojakson alussa opiskelijoille esiteltiin yhteistyökumppanit ja vaihtoehtoiset hanketehtävät. Lisäksi opiskelijoita ohjeistettiin Aistien-menetelmän käyttöön. Jokaista ryhmää ohjasi opintojakson opettajan lisäksi yhteistyöorganisaatiosta nimetty ohjaaja. Hankehenkilöstö toimi taustatukena. Opiskelijat saivat Moniaistisen tilan ja Aistien-hankkeen osalta tarvittavaa materiaalia myös opintojakson omasta virtuaalisesta Optima-työtilasta, jonne oli viety käytännön ohjeistuksia ja hankehallinnollisesti tarvittavia lomakkeita. Opiskelijat sopivat suunnitteluaikataulusta ja yhteisestä palaverista työelämäkumppanin kanssa. Opiskelijat tapasivat yhteistyökumppaneitaan syksyn aikana ja rakensivat lopuksi Aistien-tilan. Koska ryhmät olivat hiukan erilaisia, oli myös toimintaprosessi erilainen eri ryhmillä Korson seurakunnan historiaa esittelevä tila Korson seurakunnan kanssa yhteistyötä tekevä ryhmä työskenteli tiiviisti juhlan järjestelyistä vastaavan seurakunnan työntekijän kanssa. He kävivät Korson seurakunnan tiloissa tutustumassa materiaaleihin, joita historiaprojektia varten oli kerätty. Sen jälkeen opiskelijat haastattelivat pareittain seurakuntalaisia ja työntekijöitä. Näiden haastattelujen pohjalta rakennettiin tila Kirkon Kulma - nimisen kahvilan yhteen nurkkaukseen viikon ajaksi joulukuun ensimmäisellä viikolla. Opiskelijat olivat lisäksi pitämässä tilaa auki varsinaisena juhlapäivänä, joulukuun ensimmäisenä sunnuntaina. Ennen tilan rakennusta tehtyjen haastattelujen avulla opiskelijat saivat aikaiseksi keskustelua ja muistelua seurakunnan historiaan liittyen. Muistojen virittäjäksi haastatteluissa selattiin vanhoja valokuvia, joista tunnistettiin entisiä työntekijöitä ja seurakunnan jäseniä. Haastatteluista saatujen ideoiden pohjalta opiskelijat suunnittelivat tilan teemalla aikamatka kirkon kahvilan yhteen nurkkaukseen. Tarkoituksena oli, että esimerkiksi vanhat seurakunnan jäsenet voivat tulla tilaan muistelemaan menneitä sekä tutustumaan siihen, kuinka seurakunta on muuttunut vuosien saatossa. Tilan toteutuksessa hyödynnettiin Laurean liikuteltavan moniaistisen tilan seinämä-rakenteita, joilla tila rajattiin kolmella valkoisella kangasseinämällä ja joiden sisälle se rakennettiin. Tilassa käytettiin tekstiilejä, joiden pääväreiksi valittiin valkoinen, violetti ja ruskea. Korson seurakunnalta saatiin lainaksi tilaan historiallisia esineitä, kuten pienoismalli kirkon entisestä alttarista, diakonissan puku, papin kaapu ja stoola, kolehtilipas sekä kirkollisia kirjoja. Kirkon yhteyshenkilö oli myös hankkinut tilaa varten vanhoja valokuvia kirkon historiasta. Yhdelle valkoiselle seinämälle opiskelijat tekivät ns. valoseinän. Sillä haluttiin luoda mielikuva Korson kirkon kirkkosalin valkoisesta kiviseinästä, jossa on pitkät, kapeat ja viistot ikkunat uurnalehtoon. Opiskelijat toteuttivat tämän kahden spottivalon ja valkoisen hieman rypistetyn lakanan avulla. Yksi ryhmäläisistä leipoi tilaan ehtoollisleipää, joka oli tarjolla vierailijoille. Aistitilan seinämien

6 5 ulkopuolella asetettiin kannettava tietokone ja projektori, joiden avulla tilan yhdelle seinälle heijastettiin vanhoja valokuvia. Kannettavan tietokoneen avulla soitettiin myös tilassa musiikkia. Kuvat: Korson seurakunnan 50-vuotista historiaa esittelevä tila valmiina ottamaan vieraat vastaan. Varsinaisena toteutuspäivänä tila oli auki osana kirkon muuta juhlaa ja opiskelijat olivat paikalla isännöimässä tilaa. Juhlavieraita vieraili tilassa runsaasti, etenkin varsinaisen juhlaohjelman tauoilla. Opiskelijat huomioivat, että tila toimi eräänlaisena hengähtämis- ja rauhoittumispaikkana, jonne ihmiset kokoontuivat muistelemaan menneitä ja keskustelemaan juhlasta. Tilan tunnelma koettiin viihtyisäksi ja etenkin seinälle heijastetut vanhat valokuvat herättivät paljon keskustelua Vantaan Aikuisopiston kanssa toteutetut monikulttuurisuustilat Aikuisopiston kanssa työskentelevät ryhmät aloittivat yhteisellä tapaamisella, jossa Laurean sosiaalialan opiskelijat ja Aikuisopiston maahanmuuttajataustaiset opiskelijat tapasivat. Opiskelijat olivat jo valmiiksi jaettu pienryhmiin siten, että kussakin ryhmässä oli 3-4 sosiaalialan opiskelijaa ja yhdestä kolmeen maahanmuuttajaryhmän edustajaa. Ryhmät tapasivat vielä toisen kerran yhteisesti, minkä jälkeen heitä kehotettiin jatkamaan tilan suunnittelua omissa pienryhmissään. Tarkoituksena oli siis Laurean opiskelijoiden näkökulmasta harjoitella kulttuurienvälistä vuorovaikutusta ja tutustua vieraaseen kulttuuriin, antaa maahanmuuttajille mahdollisuus kertoa kulttuuristaan omasta näkökulmastaan omille opiskelijakavereilleen ja Laurean opiskelijoille, tutustua opiskelijatovereiden taustoihin ja toisaalta myös mahdollistaa toiminnallinen kielenharjoittelu. Ryhmiä oli yhteensä viisi, jotka alkoivat suunnitella tiloja Afganistanista, Somaliasta, Uzbekistanista, Intiasta ja Venäjästä. Suurten ryhmätapaamisten jälkeen sosiaalialan opiskelijat haastattelivat pienryhmissään maahanmuuttajataustaista yhteistyökumppaniaan. Haastatteluissa käsiteltiin yhteistyökumppanin elämää, perhettä, uskontoa ja kulttuuria siinä laajuudessa, kun haastateltava niitä halusi esille tuoda. Opiskelijat kokoontuivat pienryhmissä 1-4 kertaa, jolloin tehtiin haastattelut, suunniteltiin yhdessä haastatteluiden pohjalta moniaistista tilaa sekä etsittiin

7 6 tilaan liittyvää materiaalia, esimerkiksi valokuvia, esineitä ja musiikkia. Lisäksi opiskelijat tutustuivat kohdekulttuuriin internetin ja kirjallisuuden avulla. Viiden tilan toteutuspaikkana toimi kiinteä Aistien-tila, moniaistinen luokkahuone Laurean Tikkurilan yksikössä. Moniaistinen luokkahuone on jaettu kahteen osaan: toinen puoli on varsinainen verhoilla rajattu toteutustila ja toisella puolella huonetta on rekvisiittavarasto, joka sisältää mm. erilaisia kankaita, pienesineistöä ja mattoja. Tilassa on valmiiksi asennettuna pöytätietokone ja datatykki sekä äänentoistolaitteisto. Laurean tyhjä moniaistinen huone. Kukin tila rakennettiin vain yhden päivän ajaksi. Tilat olivat auki muutaman tunnin ja niiden rakentamiseen ja purkamiseen kului muutama tunti kultakin opiskelijaryhmältä. Tilan teemaan liittyvät kuvat koostettiin Powerpoint-esitykseksi, joka heijastettiin moniaistisen luokkahuoneen seinälle. Kuvat oli valittu yleensä yhdessä yhteistyökumppanin kanssa, ja ne olivat joko maisemakuvia tai yhteistyökumppanin henkilökohtaisia kuvia. Afganistan-tilan rakennusta. Tilan keskelle tuotiin pyöreä pöytä, jolle aseteltiin vesipiippu. Tiloissa tarjoiltiin jotain kyseiseen kulttuuriin liittyvää, helposti syötävää (ja valmistettavaa) ruokaa tuomaan makuja ja tuoksuja. Lisäksi käytettiin maustepurkkeja ja voimakastuoksuista teetä. Rekvisiittavarastosta löydettiin erivärisiä kankaita, verhoja, mattoja, tyynyjä ja liinoja. Myös yhteystyökumppanit toivat välillä mukanaan omaan kulttuuritaustaansa kuuluvia vaatteita, esineitä tai valokuvia. Ryhmät miettivät tarkkaan, miten tilan istuinpaikat ja tarjoiltavat asetellaan niin, että tilassa olisi toisaalta rentouttavaa ja viihtyisää istua, toisaalta ihmiset myös pystyisivät olemaan helposti vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. Tilassa soi taustalla yhteistyökumppanin valitsema musiikki, joka oli yleensä hänen lempimusiikkiansa tai kulttuuriin liittyvä perinnemusiikkia.

8 7 Intia-aiheisen tilan kattauksen valmistelua. Joissakin tiloissa myös pukeuduttiin kulloiseenkin kulttuuriin liittyviin vaatteisiin, kuten Afganistanja Somalia-tiloissa. Tilat olivat auki vain pari tuntia ja niissä vieraili ryhmien muiden opiskelijoiden ja opettajien lisäksi myös muita Aikuisopiston opiskelijoita tiloihin tutustumassa. Vieraille kerrottiin kyseisen kohdemaan kulttuurista yleensä ja maahanmuuttajataustaiset opiskelijat nostivat omasta kulttuuristaan haluamansa asiat esille. Tiloissa oli tarkoitus keskustella ja kohdata miellyttävässä tunnelmassa, pikkupurtavaa tai teetä nautiskellen. Kun tilaisuus oli ohi, ryhmä siivosi tilan. Sen jälkeen käytiin yhdessä opettajan johdolla pieni palautekeskustelu päivän kokemuksista. Somalia-tilassa kokeiltiin kulttuuriin liittyviä asuja. Viimeisessä kuvassa Venäjä-tilassa tunnelmoidaan talvisissa maisemissa Vantaan Valon kanssa rakennetut tilat Vantaan Valon kanssa rakennettiin entisajan työympäristöjä muistuttavia Aistien-tiloja, joiden tarkoituksena oli voimaannuttaa Valon asiakkaita. Suunnitelmana oli, että asiakkaat, joista suurin osa on vuotiaita pitkäaikaistyöttömiä, voisivat keskustella ja pohtia niissä ympäristön innoittamina työelämän muutoksia. Ensimmäisen ohjeistuksen opiskelijoille antoivat Valon yhteyshenkilöt. Valmiit tilat pystytettiin ensin kokeiluna työpajaohjaajille, jotta he voisivat kommentoida, ideoida ja esittää kehittämisehdotuksiaan opiskelijoille. Sen jälkeen kukin varsinainen ja lopullisen muotonsa saanut tila oli esillä päivän ja niissä vierailivat Valon työpajojen jäsenet.

9 8 Kolme opiskelijaryhmää työskenteli yhdessä Valon kanssa ja he rakensivat yhteensä kolme erillistä tilaa. Valon henkilökunta valitsi toteutettaviksi ympäristöiksi menneen ajan kyläkaupan, postin ja kahvilan. Työpajojen osallistujat tutustuivat tilaan ja muistelivat menneitä niissä. Tilojen tarkoitus oli virittää matalan kynnyksen keskustelua, sillä tiloissa toteutetut paikat olivat lähes kaikille joiltain osin tuttuja. Vaikka asiakkaat eivät itse olisikaan työskennelleet postissa, kaupassa tai kahvilassa, niin he olivat olleet sellaisissa asiakkaina ainakin jossain vaiheessa elämäänsä. Tiloja kehitettiin yhdessä työpajan ohjaajien kanssa. Ne toteutettiin Valon tiloissa olevaan pieneen huoneeseen liikuteltavan moniaistisen tilan avulla niin, että tila rajattiin kolmella valkoisella kangasseinämällä, joiden sisälle tila rakennettiin. Projektorin avulla heijastettiin vanhan ajan tunnelmaa luovia kuvia yhdelle seinälle. Lisäksi käytettiin tulostettuja kuvia ja kuhunkin tilaan sopivaa esineistöä, jota saatiin lainaksi opiskelijoilta itseltään tai Valon varastoista. Kunkin projektin lopuksi opiskelijat laativat toiminnastaan opintojaksolle tarkoitetun raportin. Raportteja kertyi yhteensä 10 ja ne olivat pituudeltaan sivua. Kussakin raportissa käy ilmi ryhmän toiminnan tavoitteet sekä sen kuvaukset. Raporteissa opiskelijaryhmät myös arvioivat toiminnan onnistumista ja omaa oppimiskokemustaan. Näiden raporttien pohjalta on koostettu tämä kyseinen pilottiraportti. 6. Toiminnan tulokset Pilotin tuloksia voidaan tarkastella kolmesta näkökulmasta: opiskelijoiden oppimisen, opetusmenetelmän kehittämisen ja kolmanneksi asiakasryhmän voimaantumisen näkökulmasta. Monet opiskelijaryhmät toteavat raporteissaan, että moniaistisen tilan rakentamisprosessi oli miellyttävä, toiminnallinen vaihtoehto luokkaopetukselle. Positiivisiksi asioiksi mainittiin mm. aito yhteistyö työelämäkumppanien kanssa. Projektityö koettiin kuitenkin vaativaksi. Raporteista heijastuu se tosiasia, että yhteistyötä tehtiin uusien yhteistyökumppanien kanssa. Tämä oli erityisen haasteellista, kun kyse oli ensimmäisen vuoden opiskelijoista. Vantaan Valossa tila oli ensimmäistä kertaa kokeiltavana. Toisaalta Korson seurakunnan kanssa tehty yhteistyö mahdollisti Aistien-menetelmän esittelyn julkisesti. Pilotista saatiin kuitenkin monia käytännön kokemuksia, joiden avulla moniaistisen tilan käyttöä vuorovaikutuksen edistämisen menetelmänä voidaan kehittää.

10 9 Moniaistisen menetelmän tavoitteena on olla toimijoiden tai asiakkaiden voimaantumisen välineenä. Yhteistyökumppanien kokemukset tulevat esiin opiskelijoiden tekemien raporttien välityksellä. Raporttien perusteella yhteistyökumppanit pitivät yhteistyötä pääsääntöisesti onnistuneena. Tässä pilotissa kontakti oli hyvin lyhyt, mutta monelle opiskelijalle jäi kuitenkin tunne, että menetelmää voisi soveltaa vastaisuudessakin voimaantumisen välineenä. 7. Toiminnan arviointi Seuraavassa arvioidaan pilottia opiskelijoiden raporttien perusteella. Aluksi opiskelijat pohtivat raporteissaan omaa oppimistaan liittyen ammatilliseen vuorovaikutukseen ja monikulttuurisuuteen. Sitten tarkastellaan moniaistisen tilan toimivuutta elämyksellisenä tilana sekä vuorovaikutuksen ja hyvinvoinnin edistämisen välineenä. Ensimmäisen vuoden opiskelijoille projektin melko itsenäinen toteuttaminen oli kokonaisuudessaan melko haasteellista. Erityisesti yksi ryhmä koki tämän vuoksi koko tehtävän turhaksi tai ei ainakaan kokenut siitä oppivansa. Useimmat opiskelijat kuitenkin totesivat raporteissaan aluksi vaativalta tuntuneen tehtävän sujuneen loppujen lopuksi hyvin. Tilan tarkoitus oli meille koko ajan todella epäselvä. Olisimme halunneet tietää, mitä tilalta halutaan ja mitä sen olisi tarkoitus saada aikaiseksi. Tuntui siltä, että saimme enemmän ohjeita meidän yhteyshenkilöiltä kuin meille tarkoitetuilta asiakkailta. (R10V) Projektin aikana opimme, että opiskelu sosiaalialalla vaatii myös tietoteknisiä taitoja, kärsivällisyyttä ongelmatilanteissa, ongelmanratkaisutaitoja valmiutta vaihtaa suunnitelmaa lennosta sekä myös käden taitoja...kokonaisuudessaan projekti oli varsin opettavainen ja uusi kokemus, josta on hyvä ammentaa uusia ideoita tulevassa ammatissaan. Kun opimme uuden metodin tehdä asiakastyötä, voimme viedä ja kehittää ideaa seuraavissa työelämän ympäristöissä. (R11V) 7.1 Oppimistehtävä monikulttuurisuuden ja kulttuurienvälisen vuorovaikutuksen oppimisen välineenä Aikuisopistoryhmäläiset kokivat tehtävää tehdessään usein kielimuurin ongelmallisena. Osa opiskelijoista näki selvemmin tehtävän tuovan kokemusta tällaiseen ammatilliseen vuorovaikutukseen; osa piti kieliongelmaa lähinnä tehtävää vaikeuttavana asiana. Valon ja Aikuisopiston kanssa työskentelevät kokivat osan yhteistyökumppaneista/asiakkaista epämotivoituneiksi. Tämä tulkittiin taas kahdella eri tavalla: nähtiin, että näin voi tilanne olla myös asiakastilanteessa; toisaalta osa opiskelijoista tulkitsi tilanteen siten, että opettajat/yhteistyökumppanit eivät olleet motivoineet asiakkaita riittävästi. Motivoitunut ja aktiivinen yhteistyökumppani teki tehtävän tekemisen helpoksi, toisaalta opiskelijat saattoivat oppia vaativista tilanteista enemmän.

11 10 Opimme kuitenkin paljon esimerkiksi siitä, ettei asiakaslähtöisyys toteudu itsestään vaan vaatii paljon työtä palvelun tai tuotteen toteuttajilta. (R1A) Usea opiskelijaryhmä viittaa raportissaan siihen, että tärkeintä oli pitkäkestoinen yhteistyö asiakkaiden kanssa tilaa suunniteltaessa ja rakentaessa. Pitempikestoisessa projektissa opiskelijat oppivat koko prosessin ajan vuorovaikutustaitoja. Tuntuu, että hankkeen aikana opimme paljon vuorovaikutuksesta pelkästään viettämällä aikaa I:n ja F:n kanssa. Leipoessa kului viisi tuntia, jonka aikana ehdimme tutustua paremmin ja tilanne oli todella luonteva. (R5A) Meille maahanmuuttajatyö ei esimerkiksi ole ennen tuntunut omimmalta, mutta tehdessämme hanketta itse maahanmuuttajien kanssa saimme positiivisen kuvan myös tästä työstä. Pienimmätkin ennakkoluulot, joita meillä oli ennen projektia, katosivat sen myöstä. (R5A) Vantaan Valon pilotissa hämmennystä tuotti se, että Valossa toivottiin, että opiskelijat tekisivät tilan melko itsenäisesti ja varsinainen asiakkaiden kohtaaminen tapahtuisi sitten valmiissa tilassa. 7.2 Moniaistisuuden toteuttaminen Opiskelijat olivat pääsääntöisesti tyytyväisiä rakentamiinsa moniaistisiin tiloihin. Ne olivat elämyksellisiä ja tiloja suunniteltaessa oli otettu huomioon elämyksellisyys kaikkien aistien kautta. Aikuisopiston yhteistyökumppanien kanssa luodut tilat olivat elämyksellisiä eri kulttuureja ilmentäviä tiloja. Korson seurakunnan työntekijöiltä ja seurakuntalaisilta saatiin toteutukseen ideoita mm. värimaailman, kuvien sekä musiikin ja jopa tuoksujen suhteen. Vantaan Valon pilotissa nuorille opiskelijoille osoittautui yllättävän haasteelliseksi luoda entisajan työpaikkoja kuvaavia tiloja. Moniaistisia tiloja luotaessa opiskelijat osoittivat kekseliäisyyttä ja ottivat yhteyttä hyvin erilaisiin paikkoihin materiaalia saadakseen. Opiskelijat joutuivat myös pohtimaan sitä, miten käytettävissä olevilla rajallisilla materiaaleilla saadaan elämyksellinen tila. Samalla tiloja toteutettaessa jouduttiin pohtimaan myös yksityisyyden suojaan ja tekijänoikeuksiin liittyviä asioita. Käyttämiemme valokuvien kanssa jouduimme pohtimaan, mitä kuvia on soveliasta näyttää tilassa. Osassa kuvista näkyi yksityishenkilöitä tunnistettavasti. joten emme halunneet käyttää niitä kuvia. Myös haastatteluissa nousi esiin asioita, joita haastateltavat eivät varmasti halua kaikkien tietävän. Jouduimme pohtimaan vaitiolovelvollisuutta sekä yksityisyyden suojaa tilaa suunniteltaessa.(r9k)

12 Tila vuorovaikutuksen edistäjänä Opiskelijat olivat pääosin tyytyväisiä siihen, miten tapahtumissa ihmiset keskustelivat, muistelivat ja kyselivät. Moni ryhmä oli sitä mieltä, että he onnistuivat luomaan tilan, joka innosti vuorovaikutukseen. Kun tila oli tunnelmallinen ja siellä oli kaikille vierailijoille jotakin uutta ja mielenkiintoista tai vastaavasti tuttua ja kotoisaa, se sai aikaan keskustelua niin tuttujen kuin tuntemattomien kanssa. (R1A) Tila ei kuitenkaan aina onnistunut toimimaan tunnelman ja keskustelun virittäjänä. Joissain tapauksissa oletettiin, että tilassa olisi asiantuntija joka pitää esityksen, eikä vapaamuotoinen keskustelu onnistunut. Tuntui välillä siltä, että asiakkailla oli sellainen kuva, että olemme asiantuntijoita ja pidämme esitelmää kaupasta (R6V) Tilassa käymisen organisoitiin työryhmittäin, siten että kaikki työpajalaiset vierailivat lyhyesti tilassa, jolloin vuorovaikutus ei lähtenyt vapaavalintaiselta pohjalta. Asiakkaat eivät tulleet tilaamme kuitenkaan vapaaehtoisesti, vaan heidän ohjelmaansa kuului tilaan tutustuminen työpajaohjaajien kanssa. Mietimme kuitenkin oliko se oikea lähestymistapa, kun kyseessä oli hyvän vuorovaikutussuhteen luominen. (R6V) Toisaalta osa opiskelijaryhmistä näki tilan isännöinnin tällaisessa tilanteessa ammatillisena haasteena: Koimme, että yksi tärkeimmistä tavoitteistamme oli onnistua luomaan asiakastilaamme mukava ja avoin ilmapiiri. Koetimme luoda tällaista ilmapiiriä olemalla itse mahdollisimman rentoja. Toivotimme asiakkaat aina tervetulleiksi ja rupattelimme aluksi aina vähän niitä näitä. (R11V) Joillekin ryhmille tilan vaatima tekniikka niin yksinkertaista kuin se periaatteessa onkin tuotti hankaluuksia. Powerpoint-esityksissä kaikki kuvat eivät näkyneet tai videoita ei saatu pyörimään. Osittain opiskelijat eivät olleet myöskään varautuneet siihen, että esityksen rakentaminen vie paljon aikaa, ja kaikkea ei saatu ajoissa valmiiksi. Tilan tekninen toteutus saattoi myös viedä aikaa ja tilaa vuorovaikutukselta. Heidän opettajiensa tullessa paikalle ryhmiensä kanssa, toinen pojista toimi tulkkina ja he onnistuivat opettajien lisäkysymyksillä kertomaan seinällä olevista kuvista ja kuvailemaan tapahtumia todella hyvin. Me emme voineet olla apuna siinä, koska olimme kiinni tietokoneessa, jotta saimme edes osan kuvista näkyviin: (R3A)

13 Tila voimaannuttavana kokemuksena Opiskelijaraporteissa ei ole kovin paljoa kommentteja siitä, miten asiakkaat/yhteistyökumppanit ovat tilan kokeneet. Aikuisopiston kanssa tehdyistä raporteista vain yhdessä mainitaan siitä, että yhteistyökumppani olisi erityisesti kokenut saavansa jotain hankkeesta. Yhteistyökumppani oli myös selkeästi innostunut ja nauttinut tilan suunnittelusta ja yhteisestä tekemisestä. Kielimuurista huolimatta pääsimme sujuvasti keräämään internetistä kuvia atkluokassa. Kuvien kerääminen oli mielekästä ja helppoa, sillä iloksemme asiakkaamme tuntui todella innostuvan kuvien keräämisestä. Myös tilan konkreettinen suunnittelu ja materiaalinen valitseminen toteutuivat asiakaslähtöisesti. menimme yhdessä aisti-tilaan ja asiakkaamme sai itse tutkia kankaita, verhoja, tyynyjä ja muita esineitä sekä kertoa, mitkä niistä muistuttivat häntä kotimaasta tai lapsuudesta. (R4A) Parhaana palautteena toimi, kun asiakkaamme opettaja kertoi meille asiakkaamme puhuneen ja kertoneen aisti-päivästä myös muille opettajille. Hän oli erikseen muistuttanut, milloin hänen päivänsä pidetään ja varmistanut, että opettaja tulee vierailemaan. Niin meille kuin asiakkaamme opettajallekin oli välittynyt tunne siitä, että asiakas oli kokenut oman näköisen aisti-tilan pitämisen tärkeäksi. (R4A) Korson seurakunnan raporteissa mainittiin tila hyvänä kohtaamispaikkana, jossa oli hauska tavata vanhoja tuttuja, muistella vanhoja ja pysähtyä hetkeksi muistojen pariin. Vantaan Valon piloteissa useimmat opiskelijat kokivat, että projektin toteutus ei mahdollistanut kovin hyvin aitoa vuorovaikutusta eikä projekti mahdollistanut asiakaslähtöistä toteutusta. Yksi ryhmä toteaa kuitenkin, että he saivat ideoita siitä, miten tilaa voisi jatkossa hyödyntää erilaisten asiakasryhmien kanssa. Heille yksi asiakkaista oli myös todennut, että tila voisi jatkossakin olla Valon työpajalla hiljentymisen ja voimaantumisen paikkana. 7.5 Palautteen keruu Opiskelijoille oli opintojakson lopuksi seminaaripäivä, jossa he esittelivät tekemänsä pilotit ja niiden toteutuksesta keskusteltiin. Hankkeen projektipäällikkö osallistui myös osaan seminaaripäivästä. Lisäksi opiskelijaryhmien tekemät raportit saatiin projektin käyttöön. Asiakkailta opiskelijat kyselivät lähinnä suullista palautetta, jota he jonkin verran kommentoivat raporteissaan. Järjestelmällistä palautteenkeruuta ei kuitenkaan järjestetty.

14 Kehittämisehdotuksia Opiskelijat esittävät raporteissaan useita kehittämisehdotuksia. Kehittämisehdotuksia tuli sekä opintotehtävän ja ohjeistuksen suhteen, että menetelmän soveltamisen suhteen. Kun ottaa huomioon, että opiskelijat olivat ensimmäisen vuoden opiskelijoita ja eri toimintaympäristössä oli melko erilaisia tehtäviä, tuntui hanketoiminta alussa useimmista opiskelijoista melko haasteelliselta. Erityisesti Vantaan Valossa työskentelevä ryhmä - joka koki, että ohjeistus ei vastannut sitä, mitä Valossa heiltä odotettiin - koki tehtävän aloituksen vaikeaksi. Opiskelijoille annettavia tehtäväohjeistuksia tuleekin edelleen tarkentaa ja korostaa ohjeistuksessa sitä, että tilaa voidaan käyttää monella tavalla ja projektit eivät mene aina saman kaavan mukaisesti. Myös tällä kertaa kuten yleensä aina opiskelijat toivoivat enemmän tuutorointia ja ohjeistusta. Tässä projektissa tuutoroinnin organisointi oli haasteellista myös siksi, että toimijoita ja hankeympäristöjä oli useampia. Opiskelijat eivät osanneet hahmottaa, keneltä he olisivat hakeneet ohjausta ja mikä oli kenenkin rooli. Ohjausta antoivat opintojakson opettaja, hankehenkilökunta sekä eri yhteistyökumppanien yhdyshenkilöt. Opiskelijoiden ohjeistuksessa voisi olla selvemmin jaoteltu, kuka vastaa minkälaisista ongelmista. Menetelmän suhteen kehitysehdotuksia tuli erityisesti liittyen asiakkaiden tai yhteistyökumppanien informoimiseen siitä, mistä moniaistisessa tilassa on kyse. Jos tilaa on tarkoitus rakentaa yhdessä asiakkaan kanssa, on asiakkaan hyvä ensin vierailla jossakin valmiissa Aistien-tilassa, koska tämä on oikeastaan ainoa keino, jolla asiakas ymmärtää, mistä tilassa tai prosessissa on kyse. Sitä kautta on mahdollista motivoida asiakas rakentamaan omannäköistä tilaa. Toisaalta suunnittelu- ja rakennusprosessissa tulisi olla hyvin asiakkaiden tarpeita kuuleva: osa innostuu enemmän tilan rakentamisesta; osalle esimerkiksi tilan sisustusmateriaalien valinnalla ei ole kovin paljon merkitystä. Joku innostuu muistelemisesta ja uusien kuvien etsimisestä vasta siinä vaiheessa, kun tila on pystyssä ja tilassa käy vierailijoita. Usein tilan rakentaminen vain lyhyeksi aikaa, esimerkiksi muutamaksi tunniksi, tuntuu opiskelijoista turhauttavalta. Toisaalta tämä on käytännön välttämättömyys, kun otetaan huomioon opintojaksojen suhteellisen tiivis aikataulu. Kuitenkin (mikäli mahdollista), tiloja voisi pitää pitempään auki, mikäli niiden emännöinti sekä tilajärjestelyt tämän sallivat. Esimerkiksi Vantaan Valossa tilat olisivat voineet olla auki pidempään, jolloin asiakkaat olisivat halutessaan voineet palata tilaan ja ideoida tilan käyttöä eteenpäin. 8. Tiedotus Pilotin toteutus oli Laurean opintojakson sisäinen, joten siitä ei tiedotettu yleisesti. Opiskelijat kokivat, että hankkeen eri toimijoiden välistä tiedotusta olisi voinut parantaa. Opiskelijoille tulisi enemmänkin korostaa selkeän tiedotuksen merkitystä ja heidän omaa vastuutaan hankkeen eteenpäin viejinä.

15 14 9. Miten toiminnan tuloksia aiotaan jatkossa hyödyntää? Tilan integrointia opintojaksoihin aiotaan jatkaa Laureassa edelleen. Hanke toimi myös vuorovaikutuksen opintojaksolle sopivana projektiympäristönä. Käytännössä kuitenkin ensimmäisen vuoden opiskelijoiden kohdalla voisi olla oppimisen ja yhteistyön kannalta mielekkäämpää, että hanketta jatketaan erityisesti monikulttuurisuuden opetuksessa. Tämä opintojakso osoitti, että oli hyvä tehdä yhteistyötä aikuisopiston opiskelijaryhmän kanssa ja tämän tyyppistä yhteistyötä jatketaan tulevaisuudessa.

16 15 LIITE 1 VUOROVAIKUTUKSEN TEHTÄVÄ Asiakkaiden elämäntarinat ja muistot näkyväksi projektitehtävä 3op, (Cryhmä) Tehtävän tavoitteena on harjoitella vuorovaikutusta eri asiakasryhmien kanssa. Opiskelija saa tehtävää tehdessään omakohtaista kokemusta vuorovaikutuksesta erilaisten ihmisten kanssa. Tehtävän tavoitteena on mahdollistaa opintojakson aikana käsitellyn teorian ja vuorovaikutuksessa tapahtuvan kohtaamisen kytkeytymisen toisiinsa. Projektityö liittyy Aistien hankkeeseen. Hankkeen tavoitteena on moniaistisuuden kautta edistää vuorovaikutusta ja erilaisten ihmisten kohtaamista. Hankkeessa rakennetaan moniaistisia ympäristöjä, jotka asiakas voi ikään kuin hetkeksi tuntea olonsa kotoisaksi. Tilassa on tarkoitus hyödyntää kuvaa, videoita, ääniä, makuja ja hajuja. Projekti on osa Laureassa toteutettavaa ESR-rahoitteista Aistien-hanketta. Hankkeeseen voi tutustua tarkemmin hankkeen nettisivuilla tai Hanke mahdollistaa tilaa varten pienimuotoiset hankittavat. Toisaalta opiskelijoiden tulee raportoida toiminnasta Esr-säännösten mukaan (mm. työaikaseuranta, sähköinen palaute). Näistä voit lukea lisää Optima-kansiosta. Oppimistehtävä toteutetaan 4 hengen ryhmässä. Jokainen ryhmä haastattelee vähintään yhtä asiakasta. Haastattelun pohjalta yhdessä asiakkaan/asiakkaiden kanssa ideoidaan ja tuotetaan moniaistinen elämysympäristö. Tila rakennetaan yhdeksi päiväksi moniaistinen luokkatilaan tai muuhun yhteistyökumppanin kanssa sovittavaan paikkaan. Oppimistehtävän tavoitteet: - mahdollistaa opintojakson aikana käsitellyn teorian ja käytännön kytkeytyminen toi siinsa - toteuttaa pienimuotoisesti ammatillista kohtaamista ja vuorovaikutusta asiakkaan kanssa. - tutustua vähintään yhden asiakkaan elämään ja elämäntilanteeseen - harjoitella ryhmätyöskentelyä ja tapahtuman järjestämistä hankeympäristössä - saada kokemusta ympäristön merkityksestä vuorovaikutukseen ja ympäristön voimaannuttavasta vaikutuksesta Oppimistehtävän vaiheet: 1. Suunnitelmavaihe Torstaina jakaudutaan pienryhmiin ja jokainen pienryhmä valitsee annetuista asiakasryhmistä itselleen yhden. Ryhmä ottaa itse yhteyttä annettuun kontaktihenkilöön ja sopii hänen kanssaan tapaamisen. Hankeprosessista sovitaan yhteistyössä yhteistyökumppanin sekä asiakkaiden kanssa tässä ensimmäisessä tapaamisessa. Laatikaa ytimekäs kirjallinen toteutussuunnitelma (1-2 sivua). Miettikää kenelle, miksi, mitä, missä, miten toteutatte. Suunnitelmassa on tärkeää näkyä:

17 16 o o o o o teoreettisen näkökulman valinta toiminnan tavoitteet asiakkaille omat oppimistavoitteet vuorovaikutukseen liittyen aikataulut ja vastuut sisältö pääpiirteissään ja mahdollinen varasuunnitelma Projektin toteutussuunnitelmat esitetään perjantaina klo Kopio toteutussuunnitelmasta palautetaan Liisa Lassilalle esityspäivänä. 1. Haastattelu Haastattelut toteutetaan yksilö- tai ryhmähaastatteluna. Haastattelutilanteeseen tulee osallistua korkeintaan neljä opiskelijaa, ja jokainen opiskelija osallistuu vähintään yhteen haastatteluun. Haastattelut toteutetaan avoimena teemahaastatteluna kerro elämästäsi. Haastateltavaa voi pyytää kertomaan elämänsä merkittävistä tapahtumista ja käännekohdista? Entä millaisia olivat hänelle merkittävät ihmiset ja kohtaamiset mitä ja keitä ne ovat?. Haastateltava määrittelee itse, mitä teemoja hän haluaa käsitellä. Kuitenkin on hyvä varautua joillain apukysymyksillä. Millaiseksi haastateltava kokee menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden? Millaisia mukavia muistoja elämästä nousee mieleen? Milloin on elämä ollut iloa ja valoa tulvillaan? Minkälaisissa elämän vaiheissa koettu erilaisuutta/toiseutta elämässä, millaiselta se on tuntunut? Mitkä asiat ovat vaikuttaneet eniten elämässä? Millä tavalla eri ikäkauden kehitystehtävät näkyvät elämässä? Millaista on ollut Hänen elämänkulkunsa, millaista tarinaa Hän kertoo elämästä? Miten elämä on mennyt, mikä on ollut merkityksellistä, tärkeää ja vähemmän tärkeää? Mitkä ovat olleet merkittävimpiä asioita ja valintoja sekä asioita elämässä? Hyvät ja huonot asiat?? Millaisia haasteita ja/tai vaikeita tilanteita elämässä on ollut ja miten niitä on ratkottu? Haastattelussa voitte keskittyä myös tiettyyn elämänvaiheeseen. Koska projektissa käytettävässä menetelmässä moniaistisen tilan tulee olla voimaannuttava, tulisi tilan rakentua positiivisiin muistoihin. Pyrkikää haastatteluissa löytämään näkökulma esimerkiksi onnellisten muistojen kautta: kerro lapsuudestasi -> mitä tuosta ajasta kaipaat? mitkä olivat lapsuutesi onnellisia hetkiä? ym. Pyrkikää tuottamaan onnellisista muistoista mahdollisimman tarkkoja kuvauksia. Esimerkiksi kun haastateltava kertoo, että mummin tarinat oli hauskoja, voitte tehdä tarkentavia kysymyksiä: missä mummi kertoi noita tarinoita? Mitä katselit tarinoita kuunnellessasi? Millainen ympäristö oli? Mitkä linnut lauloivat? Ketkä muut kuuntelivat tarinoita? Söittekö tai joitteko samalla jotain? Miltä kodin takapihalla tuoksui? Tavoitteena on kerätä 1-5 tällaista tuokiokuvaa, joista yhdessä haastateltavan kanssa työstetään moniaistinen tila. Mitä tarkempia kuvauksia saat maisemasta, äänistä, tuoksuista, sitä helpompi niitä on työstää eteenpäin. 1. Moniaistisen tilan rakentaminen Tilan rakentamisessa tehdään mahdollisuuksien mukaan yhteistyötä haastateltavan/haastateltavien kanssa. Asiakkaan kertoman pohjalta työstetään moniaistinen tila, jossa asiakas ja opiskelijat voivat ikään kuin vierailla ko. muistoissa. Tila voi pohjautua

18 17 hyvin henkilökohtaisiin muistoihin, tai se voi olla yleisempi, ko. elämäntapaa/yhteisöä/yhteiskuntaa yleisesti esittelevä. Näkökulma valitaan yhdessä haastateltavan/haastateltavien kanssa. Tilaa suunniteltaessa on hyvä muistaa tila kaikkia aisteja stimuloivana ympäristönä. Tilaa varten tarvitaan siis kuvia/maisemia, äänimaailmaa, jotain kosketeltavaa, sekä makuja ja hajuja. Tilan toteutuksessa on käytössä jo Laureassa olevat erilaiset esineet, verhot ja muut sisutusmateriaalit. Näiden lisäksi voidaan lainata materiaalia yhteistyökumppaneilta. Lukekaa tilan suunnittelusta tarkempi ohje, joka löytyy Optimasta. Käytännön tukea saatte Aistien-hankkeen projektikoordinaattori Sari Sivoselta Sarin toimisto on Moniaistisessa tilassa B202. Jos ympäristö rakennetaan useamman haastattelun perusteella, haastateltavilla saattaa olla hyvin erilaiset muistot asiasta tai aikakaudesta. Huoneen sisustus tulee tällöin olla melko viitteellinen. Haastateltavien erilaiset taustat voidaan huomioida esimerkiksi erilaisella kuva- ja äänimaailmalla. 2. Tapahtumat Tapahtumat toteutetaan moniaistisessa tilassa (B202) tai yhteistyökumppanien tiloissa. Pääsääntöisesti yksi ympäristö on esillä yhden päivän ajan ajanjaksolla Optimaan tulee tiedot vapaana olevista päivistä (jos toteutus tapahtuu tilassa B202), joista opiskelijaryhmä valitsee yhden. Päivän tarkemmasta aikataulusta sopii ryhmä yhteistyössä haastateltavan/haastateltavien kanssa. Opiskelijaryhmä laittaa päivän ohjelman esille Optimaan muille opiskelijoille tiedoksi. Päivän aikana tilassa tulee vierailla haastateltava/haastateltavat sekä mahdollisesti heidän valitsemansa vierailijat. Vierailusta sovitaan yhdessä haastateltavien kanssa ja he voivat olla haastateltavien perheenjäseniä, ystäviä tai esimerkiksi työkavereita. Lisäksi tilassa vierailee toinen opiskelijaryhmä, joille tilaa isännöi haastateltava yhdessä opiskelijaryhmän kanssa. Jokainen ryhmä vierailee yhdessä muussa tilassa. Vierailuista ryhmät sopivat keskenään. Opiskelijaryhmän on tarkoitus tarjota toisilleen tukea ja apua työskentelyn käytännön järjestelyissä, tapahtuman toteuttamisessa, havainnoinnissa, kohtaamisessa sekä toiminnan arvioinnissa ja pohdinnassa. 3. Projektitehtävän loppuraportointi Projektityön kirjallisen raportin tarkoitus on tiivistää työskentelyn aikana tekemänne keskeiset havainnot ja kytkeä ne vuorovaikutuksen teoriaan. Käyttäkää työssänne opintojaksolla käsitellyn teoriaosuuden lisäksi myös muuta lähdeaineistoa. Raportilta edellytetään vähintään kolmen lähdeteoksen käyttöä. Voitte kiinnittäkää huomiota mm. seuraaviin seikkoihin: ammatillinen vuorovaikutus vuorovaikutussuhteen tarkastelu dialogisuus ja kuunteleminen eettisyys asiakastyössä luovuus ja toiminnallisuus asiakastyössä Miettikää yhdessä myös omia arvojanne: mitä omia arvoja, uskomuksia ja ennakkokäsityksiä jouduitte asettamaan uuteen valoon, mitä tunteita heräsi haastateltavan kohtaamisessa?

19 18 Millaisia ammatillisia oppimisen haasteita ja tavoitteita asettaisitte itsellenne arviointinne perusteella? Raportissa kuvataan myös moniaistisen ympäristön suunnittelua, toteutusta ja palautetta. Käyttäkää raportissa kuvia. Projektitehtävän kirjallinen työ on pienryhmän yhteinen, ja se noudattaa ulkoasultaan Laurean ohjeistusta (mm. kansilehti, sisällysluettelo, lähdeviitteet, lähdeluettelo jne.) Raportin suositeltava laajuus on noin 10 sivua. Projektitehtäväänne käsitellään seminaarissa tiistaina Toteutustapanne on vapaa. Voitte hyödyntää oman toimintanne kuvauksessa ja havainnollistamisessa kuvaa, videota, musiikkia, toimintaa. Minimikirjallinen tuotos on esim. miellekartta tai fläppi jossa tiivistätte työskentelyn aikana tekemänne keskeiset havainnot ja kytkette ne vuorovaikutuksen teoriaan. Valmis työ palautetaan Optimaan mennessä. Loppuraportin rakenne: Kansilehti (opiskelijatiedot, opintojaksotiedot, otsikko toiminnasta) Sisällysluettelo Johdanto ja tavoitteet (toiminnan tavoitteet asiakkaille ja omat oppimistavoitteet vuorovaikutukseen liittyen) Teoreettinen perusta Toiminnan kuvaus Reflektoivaa pohdintaa seuraavista sisältöalueista - asiakaslähtöisyys ideoinnissa, suunnittelussa ja toiminnassa - suunnitelman toimivuus - teorian ja käytännön toteutuksen yhdistäminen - ryhmän sitoutuneisuus tehtävään ja ammatillisen kasvun kehittyminen Ryhmän yhteinen itsearviointi sekä mahdollinen palaute asiakkailta Lähteet Liitteet Henkilökohtainen itsearviointi Tämän lisäksi jokainen opiskelija tekee erillisen oman oppimisen arvioinnin, joka palautetaan Optimaan itsearviointi palautuskansioon mennessä. Tässä itsearvioinnissa pohdit, mitä opit tehtävän tekemisessä. Mitä omia arvoja, uskomuksia ja ennakkokäsityksiä jouduin asettamaan uuteen valoon, mitä tunteita heräsi asiakkaiden kohtaamisissa ja ryhmätyöskentelyssä? Millaisia ammatillisia oppimisen haasteita ja tavoitteita asettaisit itsellesi arviointisi perusteella? Itsearvioinnin laajuus on yksi A4. Arviointikriteerit Projektitehtävä arvioidaan loppuraportin perusteella asteikolla T1-K5. Hyväksytyssä suorituksessa edellytetään seuraavien asioiden pohdintaa: - asiakaslähtöisyys - kirjallisuuden hyödyntäminen ja kytkeminen käytäntöön - tavoitteiden toteutuminen ja arviointi - reflektoiva pohdinta

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Miksi tuutoriksi hakeuduttiin?... 4 3. Tuutorin tehtävien arvioiminen... 5 4. Väittämien toteutuminen... 7 5. Miten

Lisätiedot

YRITTÄJYYSPROJEKTI HYVÄNTEKEVÄISYYSILTA

YRITTÄJYYSPROJEKTI HYVÄNTEKEVÄISYYSILTA YRITTÄJYYSPROJEKTI HYVÄNTEKEVÄISYYSILTA HANKEIDEA Hyväntekeväisyysilta, joka järjestetään jonkin paikallisen järjestön (esim. Lions clubin) kanssa Illan tuotto lahjoitetaan hyväntekeväisyyteen Illan aikana

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Heinolan vastaanottokeskuksen Vaikuttamiskahvila / Yhteenveto tuloksista

Heinolan vastaanottokeskuksen Vaikuttamiskahvila / Yhteenveto tuloksista TAPAHTUMAN TAUSTA JA TULOSTEN HYÖDYNTÄMINEN Viittakivi ja Setlementtiliitto järjestivät Heinolan vastaanottokeskuksessa 21.4.2016 kertaluontoisen Hyvä yhteinen arki -vaikuttamiskahvilan. Tapahtumassa vastaanottokeskuksen

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma

POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma Jakson päämääränä on kranssin suunnitteleminen ja valmistaminen pehmeitä ja kovia materiaaleja yhdistäen. Jakso on suunnattu

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

A! PEDA INTRO (5 op)

A! PEDA INTRO (5 op) A! PEDA INTRO (5 op) LP 1: Minä yliopisto-opettajana Oppimispalvelut Yliopistopedagoginen koulutus Miia Leppänen (SCI) ja Päivi Kinnunen (BIZ) 3.2.2016 Ohjaajat ja yhteystiedot Miia Leppänen Asiantuntija

Lisätiedot

Päättötyö. PÄÄTTÖTYÖ sisältää teoksen tai teossarjan, sekä portfolion, joka kuvaa työskentelyä ja sen eri vaiheita.

Päättötyö. PÄÄTTÖTYÖ sisältää teoksen tai teossarjan, sekä portfolion, joka kuvaa työskentelyä ja sen eri vaiheita. Päättötyö PÄÄTTÖTYÖ sisältää teoksen tai teossarjan, sekä portfolion, joka kuvaa työskentelyä ja sen eri vaiheita. Päättötyö tehdään itsenäisesti oman idean pohjalta. Työtä tehdään sekä työpajassa että

Lisätiedot

Jamk Innovointipäivät

Jamk Innovointipäivät Keskiviikko3 Asiakastutkimuksien suunnittelu Jamk Innovointipäivät Miksi asiakastutkimukset? Olemme nyt saaneet toimeksiannon kehitystehtäväämme ja tarkentaneet sen jälkeen tiimissämme mitä meidän halutaan

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Asukkaat mukana SiunSotessa Pohjois-Karjalassa. Kantu päivät Helsinki toiminnanjohtaja Elina Pajula

Asukkaat mukana SiunSotessa Pohjois-Karjalassa. Kantu päivät Helsinki toiminnanjohtaja Elina Pajula Asukkaat mukana SiunSotessa Pohjois-Karjalassa Kantu päivät 12.2.2015 Helsinki toiminnanjohtaja Elina Pajula SOTE -tuotantoalue Pohjois-Karjalan kunnat ja Heinävesi, PKSSK SiunSotessa 5 valmistelutyöryhmää

Lisätiedot

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Oman työn tavoitteellinen suunnittelu ja toteuttaminen sosiaalisista

Lisätiedot

Innostunut oppilaskunta. Koulutus peruskoulun oppilaskuntatoiminnan ohjaajille

Innostunut oppilaskunta. Koulutus peruskoulun oppilaskuntatoiminnan ohjaajille Innostunut oppilaskunta Koulutus peruskoulun oppilaskuntatoiminnan ohjaajille Tervetuloa! 2,5 tuntia Kaksi osiota Vaikuttavat oppilaat Kannustavat aikuiset Teemaan johdattavat videot sekä keskustelu- ja

Lisätiedot

KÄYNNISTYSVAIHE. Aiheen valmistelu Ajankohta: syys-lokakuu/helmi-maaliskuu

KÄYNNISTYSVAIHE. Aiheen valmistelu Ajankohta: syys-lokakuu/helmi-maaliskuu 1. Aiheen valmistelu Ajankohta: syys-lokakuu/helmi-maaliskuu valmistelee toimeksiannon. määrittää seuraavan kauden tarjonnan. Valitaan kehitysaiheet lle työstettäväksi. Yhteys n yhteyshenkilöön. Ollaan

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Oppimispäiväkirja Nimi:

Oppimispäiväkirja Nimi: Oppimispäiväkirja Nimi: Tässä projektissa tavoitteena on Lisätään ymmärrystä siitä, millaista on asettua vieraaseen kulttuuriin. Viron kielen, kulttuurin ja tarinoiden tarkastelu luo lähtökohdan tavoitteen

Lisätiedot

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta TAIKA-hanke Anu-Liisa Rönkä Palmenian tutkijaseminaari 27.8.2010 Taustaa Kulttuurimessut lahtelaisille peruskoulunopettajille 21. 25.9.2009. Lahden kaupungin

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA 1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)

Lisätiedot

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta

Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta Harjoite 1: Kysymyksiä valmentajalle lasten innostuksesta ja motivaatiosta 30-60 minuuttia valmentajan aikaa, ja Harjoituslomake ja kynä noin 1-2 viikkoa oman työn tarkkailuun. Tavoitteet Harjoite on kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Elämä turvalliseksi. seksuaaliterveyden edistämisen teemapäivä Myllypuron 8-luokan oppilaille

Elämä turvalliseksi. seksuaaliterveyden edistämisen teemapäivä Myllypuron 8-luokan oppilaille Elämä turvalliseksi seksuaaliterveyden edistämisen teemapäivä Myllypuron 8-luokan oppilaille Innovaatioprojektin toteuttajina toimivat jouluna 2014 valmistuvat Metropolia Ammattikorkeakoulun terveydenhoitajaopiskelijat.

Lisätiedot

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp

AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp OPPIMISTAVOITTEET n opintokortin runko Työelämälähtöiset työtehtävät Arvioidaan S = oppimistavoite saavutettu Valmentautuminen ja raportointi Valmentautuminen työelämässä

Lisätiedot

MINNO Metropolis Loppukatselmus. GeroInno Multisensorinen vuodenaikahuone opas toteutukseen

MINNO Metropolis Loppukatselmus. GeroInno Multisensorinen vuodenaikahuone opas toteutukseen MINNO Metropolis 2014 - Loppukatselmus GeroInno Multisensorinen vuodenaikahuone opas toteutukseen 3.11.2014 GeroInno Kirsi Anthoni, kirsi.anthoni@metropolia.fi Krista Kitti, krista.kitti@metropolia.fi

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

Nuorten tulevaisuusseminaari Kirkko 2020

Nuorten tulevaisuusseminaari Kirkko 2020 Nuorten tulevaisuusseminaari Kirkko 2020 Nuorteniltapaketti - Kirkon rakentajat Tämä ohjelmamateriaali on tarkoitettu toteutettavaksi nuortenillassa, nuorten leirillä tai isoskoulutuksessa. Ohjelman voi

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous 8.3.2016 Vapaamuotoinen palaute ELO-kyselyyn Kokouksien järjestelyt hyviä Asiat ovat sujuneet

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja, luottamuksellinen.

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja, luottamuksellinen. JUPINAVIIKOT 2016 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja, luottamuksellinen Linda Holma Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO Sisällys SISÄLLYSLUETTELO...

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Tekniikan ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja.

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Tekniikan ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja. JUPINAVIIKOT 2016 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Tekniikan ala Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja Tommi Kukkonen Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO Sisällys SISÄLLYSLUETTELO...

Lisätiedot

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN Valttien palaute Väliraportti 26.11.2016 AKSELI MAKKONEN 146 vastausta 23.11.2016 mennessä Suurin osa opiskelijoita Millä alalla toimit tai opiskelet? Muu kasvatusala Hoitoala Muu, mikä? Liikunta ja vapaa-aika

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

MINNO Innovaatioprojekti Loppukatselmus. Luovijat LuoMet- hanke

MINNO Innovaatioprojekti Loppukatselmus. Luovijat LuoMet- hanke MINNO Innovaatioprojekti 2015 - Loppukatselmus Luovijat LuoMet- hanke 10.4.2015 Mikä MINNO on? Työelämälähtöisesti toteutettava Metropolian kulttuurin ja hyvinvointialan opiskelijoille suunnattu moniammatillinen

Lisätiedot

HYP on lyhenne sanoista Huomioivaa Yhdessäoloa Päivittäin HYP on asenne ja yhdessäolotapa:

HYP on lyhenne sanoista Huomioivaa Yhdessäoloa Päivittäin HYP on asenne ja yhdessäolotapa: Huomioivaa Yhdessäoloa Päivittäin ihmisille, jotka ovat vaarassa jäädä yksin HYP jakson käynnistyskokous Tutustu myös opasvihkoon Sheridan Forster: Huomioivan yhdessäolon malli HYP Mikä HYP on HYP on lyhenne

Lisätiedot

Turun Yliopisto Turun opettajankoulutuslaitos. MO 9.2.3 Käsityö, muotoilu ja yrittäjyys. Projektityö Maidon tie. Kaija Korhonen & Nina Nylund

Turun Yliopisto Turun opettajankoulutuslaitos. MO 9.2.3 Käsityö, muotoilu ja yrittäjyys. Projektityö Maidon tie. Kaija Korhonen & Nina Nylund Turun Yliopisto Turun opettajankoulutuslaitos MO 9.2.3 Käsityö, muotoilu ja yrittäjyys MO 9.2.3 Käsityö, muotoilu ja yrittäjyys MAIDON TIE -PROJEKTI Valitsimme maidon tie projektin, jossa tutustutaan muun

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY 2007 Mary K. Rothbart, D. E. Evans. All Rights Reserved. Finnish translation: Professor Katri Räikkönen-Talvitie and the Developmental Psychology Research Group, University of Helsinki, Finland The Adult

Lisätiedot

Ammatinvalinnan vahvistaminen ja työ päiväkodissa. Minnan ja Liisan opetuskokonaisuus Sote-ryhmälle, tammikuu 2017

Ammatinvalinnan vahvistaminen ja työ päiväkodissa. Minnan ja Liisan opetuskokonaisuus Sote-ryhmälle, tammikuu 2017 Ammatinvalinnan vahvistaminen ja työ päiväkodissa Minnan ja Liisan opetuskokonaisuus Sote-ryhmälle, tammikuu 2017 Opetuskokonaisuudet, 3 kertaa Teema 1: Omat ja lasten parissa työskennellessä tarvittavat

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja

Lisätiedot

YHTEISÖLLISTÄ TYÖHYVINVOINTIA RAKENTAMASSA

YHTEISÖLLISTÄ TYÖHYVINVOINTIA RAKENTAMASSA YHTEISÖLLISTÄ TYÖHYVINVOINTIA RAKENTAMASSA Case: Hyvinkään-Riihimäen Seudun Ammattikoulutussäätiö 1.2.2016 Hyvinkään-Riihimäen Seudun Ammattikoulutussäätiö 3 TOIMEKSIANTAJASTA Hyvinkään-Riihimäen Seudun

Lisätiedot

Hahmotelmaa ja taustaa wikipohjaisen opintokerho-opiskelun toteuttamiseksi

Hahmotelmaa ja taustaa wikipohjaisen opintokerho-opiskelun toteuttamiseksi Hahmotelmaa ja taustaa wikipohjaisen opintokerho-opiskelun toteuttamiseksi Opintokeskus Kansalaisfoorumin STUDIO-ryhmä: Eija Majoinen Irma Syrén Timo Tervo Pekka Kinnunen Opintokeskus Kansalaisfoorumi

Lisätiedot

MATKAILUN TEORIAOPINTOJAKSOT, yht. 10 op

MATKAILUN TEORIAOPINTOJAKSOT, yht. 10 op 1/ MATKAILUN TEORIAOPINTOJAKSOT, yht. 10 op Vieraanvaraisuus 3 op Markkinointi ja tuotekehitys 4 op Englanti 2 op Turvallisuus 1 op Matkailun teoriaopintojaksot toteuttaa Lapin AMK/ MTI (Viirinkankaantie

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

Vertaistuutorointi Lapin ammattiopisto, aikuiskoulutus. Yksin opintonsa aloittavan vertaistuutorointi

Vertaistuutorointi Lapin ammattiopisto, aikuiskoulutus. Yksin opintonsa aloittavan vertaistuutorointi Vertaistuutorointi Lapin ammattiopisto, aikuiskoulutus Yksin opintonsa aloittavan vertaistuutorointi VÄYLÄ -hanke 17.1.2012 2 (15) Sisältö 1. Vertaistuutori aikuiskoulutuksessa... 3 2. Miksi tarvitaan

Lisätiedot

Parempaa huomista ihmisille. Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto

Parempaa huomista ihmisille. Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto Parempaa huomista ihmisille Yhdistykset ja Euroopan sosiaalirahasto Porvoo 20.4.2016 Hämeen ELY-keskus Merja Rossi Yhdistykset hyvinvointia luomassa EU -ohjelman ja Euroopan sosiaalirahaston ESR tavoitteena

Lisätiedot

Kuntoutuksen ohjaajan arviointipassi

Kuntoutuksen ohjaajan arviointipassi Kuntoutuksen ohjaajan arviointipassi Sisällysluettelo JOHDANTO OSAAMISEN KEHITTYMINEN ARVIOINNIT: JAMKin yhteiset osaamiset Sosiaali- ja terveysalan yhteiset osaamiset Kuntoutuksen ohjauksen ammattikohtaiset

Lisätiedot

Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala)

Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijapalaute 2014 (terveys-ja sosiaaliala) Opiskelijoiden vastauksia PKSSK:n toimintaan liittyen: 14. Tukiko PKSSK:ssa järjestetty alkuperehdytys ja vastaanotto harjoitteluun tuloasi? 15. Oliko harjoitteluyksikössä

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Bulgaria, Pazardzhik 4.3.-15.4.2014

Bulgaria, Pazardzhik 4.3.-15.4.2014 Bulgaria, Pazardzhik 4.3.-15.4.2014 Janet Valliovuo ja Ramoona Rahja, Horaca11 Johdanto Lähdimme ulkomaille, koska halusimme kokeilla jotain erilaista ja kokeilla rajojamme. Halusimme lähteä Iso-Britanniaan,

Lisätiedot

Projektioppiminen. Materiaalitekniikan sohvaprojekti

Projektioppiminen. Materiaalitekniikan sohvaprojekti Projektioppiminen Materiaalitekniikan sohvaprojekti Lea Heikinheimo, yliopettaja, LAMK Pirkko Järvelä, yliopettaja, LAMK Ilkka Tarvainen, lehtori, LAMK Materiaalitekniikan koulutusohjelma Lahden ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

Portfolio / Santtu Rantanen

Portfolio / Santtu Rantanen Portfolio / Santtu Rantanen 2 Santtu Rantanen Muotoilija Puuseppä Luovahulluus@gmail.com Luovahulluus.googlepages.com +358 40 7262 262 Pohjoinen Liipolankatu 13 A15 15500 Lahti 4 Ennen muotolijaksi ryhtymistä

Lisätiedot

SOVELLUSPROJEKTIN ARVIOINTILOMAKE

SOVELLUSPROJEKTIN ARVIOINTILOMAKE SOVELLUSPROJEKTIN ARVIOINTILOMAKE Arviointilomake on tarkoitettu Sovellusprojektin vastaavan ohjaajan arvioinnin tueksi, eikä sillä siten tule korvata erillistä projektilausuntoa. Useaa arviointikohtaa

Lisätiedot

Rakenteellisen sosiaalityön opetusta sosiaalisessa mediassa. pilotin opetukset. Laura Tiitinen Lapin yliopisto

Rakenteellisen sosiaalityön opetusta sosiaalisessa mediassa. pilotin opetukset. Laura Tiitinen Lapin yliopisto Rakenteellisen sosiaalityön opetusta sosiaalisessa mediassa pilotin opetukset Laura Tiitinen Lapin yliopisto 1 Rakenteellisen sosiaalityön opetuksesta TÄRKEÄÄ OPETUKSESSA ON - Konkreettisuus - Rohkeus

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi 30.3.2009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ Tuija Vidgren 23.2.2015 GeroMetro verkosto (Socca) Käytäntötutkimuksen päivässä esittelemässä vanhustyöhön liittyviä

Lisätiedot

Pienten ryhmien toimiva vuorovaikutus pedagogiseksi voimavaraksi KOULUN TOIMINTAKULTTUURIN KEHITTÄMINEN NUMMENPAKAN KOULU AURAJOEN YKSIKKÖ

Pienten ryhmien toimiva vuorovaikutus pedagogiseksi voimavaraksi KOULUN TOIMINTAKULTTUURIN KEHITTÄMINEN NUMMENPAKAN KOULU AURAJOEN YKSIKKÖ Pienten ryhmien toimiva vuorovaikutus pedagogiseksi voimavaraksi KOULUN TOIMINTAKULTTUURIN KEHITTÄMINEN 2015-2016 NUMMENPAKAN KOULU AURAJOEN YKSIKKÖ Kehittämistoiminnan tavoitteet Kaikkien luokan oppilaiden

Lisätiedot

MINNO Metropolis Loppukatselmus. Luonto sisällä Vuodenajat

MINNO Metropolis Loppukatselmus. Luonto sisällä Vuodenajat MINNO Metropolis 2013 - Loppukatselmus Luonto sisällä Vuodenajat 17.11.2014 Mikä MINNO on? Innovaatioprojekti sisältyy jokaisen Metropolia Ammattikorkeakoulun opiskelijan opintoihin, yleensä toteutus 3.

Lisätiedot

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö Opetushallitus Raportti 30.6.2016 Janne Jauhiainen ja Anu Valtari / Fountain

Lisätiedot

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Sosnetin kevätseminaari, Jyväskylä 2014 Marjo Romakkaniemi, yliopistonlehtori Sanna Väyrynen, professori (ma.) Alustuksen rakenne Tarkastelemme tutkimusperusteista

Lisätiedot

Kuntoutusohjauksen ja -suunnittelun arviointipassi

Kuntoutusohjauksen ja -suunnittelun arviointipassi Kuntoutusohjauksen ja -suunnittelun arviointipassi Sisällysluettelo JOHDANTO OSAAMISEN KEHITTYMINEN ARVIOINNIT: JAMKin yhteiset osaamiset Sosiaali- ja terveysalan yhteiset osaamiset Kuntoutusohjauksen

Lisätiedot

Onnistuuko verkkokurssilla, häh?

Onnistuuko verkkokurssilla, häh? Onnistuuko verkkokurssilla, häh? Draama opetusmenetelmänä ja tuloksena kansainvälinen tieteellinen artikkeli Pentti Haddington, Helsingin yliopisto, Tutkijakollegium Oulun yliopisto, Kielikeskus Kehittämishanke

Lisätiedot

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu Elina Lappalainen & Pia Perälä Suunnittelemamme käsityön kokonaisuuden teemana on joulu. Projekti on suunniteltu kuudesluokkalaisille. Projektin esittelyvaiheessa

Lisätiedot

Teoriasta käytäntöön- Ongelmalähtöinen oppiminen verkossa

Teoriasta käytäntöön- Ongelmalähtöinen oppiminen verkossa Teoriasta käytäntöön- Ongelmalähtöinen oppiminen verkossa TieVie (5 ov) 24.9.2004 Minna Pesonen, Kasvatustieteiden tiedekunta Oulun yliopisto Mistä kaikki alkoi? Idea PBL:n soveltamisesta syntyi Ongelmalähtöisen

Lisätiedot

Oppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere

Oppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere Oppivat organisaatiot ja tiimityö (3 op) - Tampere Opintojaksolla tutustutaan nykyaikaisen, joustavan, oppivana organisaationa toimivan työyhteisön tunnusmerkkeihin ja toimintaperiaatteisiin. Samalla opitaan

Lisätiedot

Esitutkimus. Asiakastyöpajat

Esitutkimus. Asiakastyöpajat Suomen käsityön museo selvitti syksyllä 2013 nuorten aikuisten museoissa käymättömyyden syitä ja kehitti palvelumuotoilukoulutuksen avulla omaa toimintaansa vastaamaan paremmin heidän tarpeitaan. Lopputuloksena

Lisätiedot

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ!

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! Nuortenillan toiminta-ajatus ja tavoite Kahden eri seurakunnan nuoret kohtaavat toisiaan ja tutustuvat seurakuntien nuorisotoimintaan, jakavat kokemuksia, ideoita,

Lisätiedot

Lapin sosiaalityön ja sosiaalialan opetus- ja tutkimuskeskus (ESR -hanke)

Lapin sosiaalityön ja sosiaalialan opetus- ja tutkimuskeskus (ESR -hanke) Lapin sosiaalityön ja sosiaalialan opetus- ja tutkimuskeskus (ESR -hanke) Savotta -pilotti Opetuksen toteutus NRO I - kevät syksy 2012 (Voitto Kuosmanen) Sosiaalialan koulutusohjelma (Kemi-Tornion AMK)

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen kokeilu - Väliraporttien kertomaa Ammattistartista

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen kokeilu - Väliraporttien kertomaa Ammattistartista Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen kokeilu - Väliraporttien kertomaa Ammattistartista Helsingin tekniikan alan oppilaitos, Vallilan koulutusyksikkö Aira Rajamäki 14.3.2007

Lisätiedot

Kulttuuriperintöopetukseen ohjaaminen. Kokemuksia Rauman normaalikoulusta Outi Kokkonen Kirsi Urmson Liisa Hollming Mervi Palviainen

Kulttuuriperintöopetukseen ohjaaminen. Kokemuksia Rauman normaalikoulusta Outi Kokkonen Kirsi Urmson Liisa Hollming Mervi Palviainen Kulttuuriperintöopetukseen ohjaaminen Kokemuksia Rauman normaalikoulusta Outi Kokkonen Kirsi Urmson Liisa Hollming Mervi Palviainen 28.11.2005 Kulttuuriperintöopetus Rauman normaalikoulussa Teoreettinen

Lisätiedot

Toimintaterapeuttiopiskelijan arviointipassi

Toimintaterapeuttiopiskelijan arviointipassi Toimintaterapeuttiopiskelijan arviointipassi Kuvitus: Suvi Harvisalo Sisällysluettelo JOHDANTO OSAAMISEN KEHITTYMINEN ARVIOINNIT: JAMKin yhteiset osaamiset Sosiaali- ja terveysalan yhteiset osaamiset Toimintaterapeutin

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

Toteutus Kurssilla keskustellaan, tehdään harjoituksia ja ryhmätöitä, tavataan erimaalaisia ihmisiä ja tehdään vierailuja.

Toteutus Kurssilla keskustellaan, tehdään harjoituksia ja ryhmätöitä, tavataan erimaalaisia ihmisiä ja tehdään vierailuja. Kuvaukset 1 (5) Kulttuurien tuntemus Kun kulttuurit kohtaavat, 1 ov (YV13KT2) oppii viestimään eri maista tulevien ihmisten kanssa oppii ymmärtämään, mistä kulttuuri- viestintäerot johtuvat kuinka eri

Lisätiedot

POP- Paremman Oppimisen Puolesta

POP- Paremman Oppimisen Puolesta POP- Paremman Oppimisen Puolesta PedaForum 20.8.2013 Elina Lehkonen Elsa Mannila Jukka Parviainen Sisältö POP esittely Ryhmätehtävä: Vuorovaikutuksellisen opetuksen kehittäminen Palauteryhmät ja POP Toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

SOHO - Training Course Sigulda, Latvia

SOHO - Training Course Sigulda, Latvia 1 SOHO - Training Course 16.-20.10.2013 Sigulda, Latvia Eija Kauniskangas Keravan nuorisopalvelut eija.kauniskangas@kerava.fi p. 040 3182196 2 SOHO - European Training Course Siguldassa, Latviassa pidetty

Lisätiedot

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Tuulikki Viitala Oulun seudun ammattikorkeakoulu AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU Opinnäytetyöt ja työelämä Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa

Lisätiedot

Suunnittele ja toteuta lukuhetki!

Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Minä luen sinulle -kampanja (2017) Suunnittele ja toteuta lukuhetki! Tietoa ja vinkkejä oppilaitoksille ja vammais- ja vanhustyön yksiköille Hyvä lukija, Selkokieli - yhteinen kieli tämä pieni opas tarjoaa

Lisätiedot

ORIENTOIVIEN LUENTOJEN AIKATAULU (loput aikataulut)

ORIENTOIVIEN LUENTOJEN AIKATAULU (loput aikataulut) Tänään aiheena 0 Muistutus fuxi-iltapäivästä. Alkaa to 4.9. klo 12.30 salissa L6. - opiskelijakeskus, YTHS, yliopistopastori, SOOL, ainejärjestön ja pienryhmäohjaajien järjestämää ohjelmaa 0 Orientoivien

Lisätiedot

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...

Lisätiedot

Työttömien nuorten kiinnittyminen terveyttä edistäviin aktivointitoimiin. Seppo Soine-Rajanummi 15.12.2015 1

Työttömien nuorten kiinnittyminen terveyttä edistäviin aktivointitoimiin. Seppo Soine-Rajanummi 15.12.2015 1 Työttömien nuorten kiinnittyminen terveyttä edistäviin aktivointitoimiin Seppo Soine-Rajanummi 9.12.2015 Seppo Soine-Rajanummi 15.12.2015 1 Tavoitteena terveyserojen kaventaminen Työttömillä on tutkimusten

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT Opiskelijan nimi Maija-Kerttu Sarvas Sähköpostiosoite maikku@iki.f Opiskelumuoto 1 vuosi Helsinki Tehtävä (merkitse myös suoritusvaihtoehto A tai B) KAS 3A osa II Tehtävän

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Turun ammattikorkeakoulu, TYT:n Innovointiraha 2012 LOPPURAPORTTI Projektin nimi Monialaiset tutkimuspajat pvm 20.12.2012 1 (7) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Monialaiset tutkimuspajat Tekniikka, ympäristö ja

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Rovaniemen koulutuskuntayhtymä Tutkinnon osa Osaamispisteet 15 Opetussuunnitelma Hyväksymismerkinnät 1 (6) Lapin urheiluopisto Tanssijantyö musiikkiteatterissa - josta Näyttö- 5 työssäopp. jaos 24.2.2015

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

Itsearviointimateriaali

Itsearviointimateriaali 03/2010 Työrauha tavaksi Itsearviointimateriaali Työrauha tavaksi julkaisun pohjalta laadittu itsearviointimateriaali tarjoaa mahdollisuuden kehittää niin kouluyhteisön kuin yksittäisen opettajan työrauhaa

Lisätiedot

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo A-jakso: viikot 44 49 B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti 25.10.2016 klo 12.30-14.00 paikka L302 A-jakson Infotilaisuus 25.10. 2016 klo 14.15 14.35 Normaalikoulun

Lisätiedot

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa

Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Itsearvioinnin toteutus pilotoinnissa Valmisteluvaihe ja tausta Tiedotus Osallistaminen Pilotointiprosessin toteutus Itsearviointi-istunnot Tietojen koonti ja syöttö Mitä maksoi? Hyödyt: Organisaatiolle

Lisätiedot

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari Laaja 4-vuotistarkastus Opinnäytetyömme teoria pohjautuu laajaan 4- vuotistarkastukseen

Lisätiedot

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo

A-jakso: viikot B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti klo A-jakso: viikot 44 49 B-jakso: viikot 2 7 C-jakso: viikot 8-13 Aloitusluento ABC-jakson harjoittelijoille ti 25.10.2016 klo 12.30-14.00 paikka L302 1 A-jakson Infotilaisuus 25.10. 2016 klo 14.15 14.35

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen opiskelijoiden vertaisoppimistilaisuus - yhteenveto kehitetyn konseptin pilotoinnista ja jatkosuunnitelmat

Varhaiskasvatuksen opiskelijoiden vertaisoppimistilaisuus - yhteenveto kehitetyn konseptin pilotoinnista ja jatkosuunnitelmat Opinnoista Osaajaksi -hanke (03/2010-02/2012) Pääkaupunkiseudun koheesio- ja kilpailukykyohjelma PKS-KOKO Toim. Anna Suvilaakso, 27.2.2012 Varhaiskasvatuksen opiskelijoiden vertaisoppimistilaisuus - yhteenveto

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) Lapin ammattiopisto D Visualisointi - josta työssäopp. Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Opiskelija osoittaa ammattitaitonsa suunnittelemalla, toteuttamalla ja visualisoimalla

Lisätiedot

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta Perusopetuksen maakunnallinen arviointi 2016 Möysän koulun tulokset Vastaajamäärät 124 1.-2.lk oppilasta 120 3.-5.lk oppilasta 22 opetushenkilöä 83 huoltajaa, joista loppuun saakka vastasi 68 Koulun toiminta

Lisätiedot

PARTIOJOHTAJAPERUSKURSSIN JOHTAMISHARJOITUS

PARTIOJOHTAJAPERUSKURSSIN JOHTAMISHARJOITUS PARTIOJOHTAJAPERUSKURSSIN JOHTAMISHARJOITUS Johtamisharjoituksen tavoitteet Johtamisharjoituksen eli ns. välitehtävän tarkoitus on antaa sinulle onnistunut kokemus johtamisesta partiossa. Harjoituksen

Lisätiedot

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 ESIMIESKYSELY 1. Perustietoja TAIKA II-hankkeen alku- ja loppukartoituskyselyn tarkoituksena oli kerätä tietoa projektiin osallistuneiden työyhteisöjen

Lisätiedot