Pyhän Laurin kirkkoon

Transkriptio

1 asiakaslehti 2/2008 Maailman paras paikka Jätevedet järkevästi Sähkön siirtohinta nousee Riikka Wikströmin työ vie Pyhän Laurin kirkkoon

2 Energiavirtaa Vantaan Energian asiakaslehti 2/ Liikkumisen valinnat vaikuttavat ympäristöön 10 Räppi, mikki ja spotti! 12 Papin työ vie Pyhän Laurin kirkkoon 16 Jätevedet järkevästi 18 Siirtohinnalla katetaan laadukas sähköntoimitus 19 Sähkön siirtohinnat 20 Maailman paras paikka turvalliseksi 10 Johanna Kannasmaa Palstat 3 Pääkirjoitus 6 Tietovirtaa 9 Tuotevinkit 16 Gallup 20 Ruuvipenkki 23 Palaute 23 Kysymys ja vastaus 20 Paula Myöhänen Johanna Kannasmaa Vantaan Energia palvelee asiakasnumerossa (09) ma , ti pe Online-palvelut: Vikailmoitukset 24 h maksuton numero > Jakeluhäiriöt Energiavirtaa on Vantaan Energian asiakaslehti. 11. vuosikerta. Energiavirtaa ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Painos Julkaisija: Vantaan Energia Katuosoite: Peltolantie 27, Tikkurila Postiosoite: PL 95, Vantaa, puhelin (09) , faksi (09) , Lehden osoitteenmuutokset: marjut.puukangas@vantaanenergia.fi, puhelin (09) Päätoimittaja: Mari Lehtinen, mari.lehtinen@vantaanenergia.fi, puhelin (09) Toimitus ja ulkoasu: Legendium Oy Kannessa: Riikka Wikström Kannen kuva: Jani Hakala Repro: Faktor Oy Paino: Forssan Kirjapaino Oy Ympäristösertifikaatti ISO 14001:2004 ISSN Energiavirtaa

3 Pääkirjoitus Ei merta edemmäs kalaan Shutterstock Tunnustan, että suhtauduin aluksi ilmaston lämpenemiseen epäilevästi ja uskoin mielelläni niitä tiedemiehiä, jotka selittivät ilmiön normaalina maapallon lämpötilan vaihteluna. Viimeistään USA:n entisen varapresidentti Al Goren Nobel-palkinnon saanut dokumenttielokuva Epämiellyttävä totuus sai minut ja monet muutkin ajattelemaan avarammin. Todennäköisesti ilmastomuutos ja sen hidastaminen tulee maapallolla olemaan tämän vuosituhannen alun merkittävin yhteinen ponnistus. Kansainvälisesti toimiin on jo ryhdytty. Kioton pöytäkirjassa sovittiin kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä vuosille , ja jatkoa seuraa Balin kokouksen päätöksillä. Euroopan tasolla aloitettiin 2005 päästöoikeuksien kauppa. Tämän vuoden alussa sovittiin ns ilmastopaketista, jossa vuoteen 2020 mennessä Euroopan kasvihuonekaasuja vähennetään 20 prosenttia, uusiutuvan energian osuus nostetaan 20 prosenttiin ja energian käyttöä tehostetaan 20 prosenttia. Suomelle langenneet tavoitteet ovat kovia, sillä meidän lähtötasomme on moniin muihin maihin verrattuna kova. Tavoitteisiin on mahdollista päästä, mutta siitä aiheutuu kustannuksia. Pääkaupunkiseudulla ja Vantaalla merkittävin ilmastoteko on pääosin maakaasulla toteutettu sähkön ja lämmön yhteistuotanto, jossa sähkön tuotannossa syntyvä lämpö hyödynnetään kaukolämpönä. Tällä tavoin toimimalla pystymme hyödyntämään lähes 90 prosenttia polttoaineesta, kun tavallisessa lauhdesähkön tuotannossa hyötysuhde on vain 40 prosenttia. Lämpöä on koteihin tuotettava jollain tavalla, joten kaukolämpö on ympäristön kannalta ehdottomasti paras ratkaisu. Laskennallisesti pelkästään Vantaalla säästyy sähkön ja lämmön erillistuotantoon verrattuna vuodessa energiaa noin gigawattituntia. Tämä tarkoittaa säästönä noin pientalon lämmitysenergian tarvetta. Ilmastomuutoksen torjumisessa ei pidä lähteä merta edemmäs kalaan eikä varsinkaan painaa paniikkinappulaa. Puun tai hakkeen laajamittainen polttaminen pääkaupunkiseudulla ei ole kestävää kehitystä. Uusiutuvia polttoaineita täytyy lisätä, mutta puu ja hake kannattaa polttaa siellä, missä sitä syntyy. Pääkaupunkiseudulla syntyy kuitenkin jätettä. Kierrätykseen kelpaamattoman jätteen polttaminen energiaksi on järkevää, kun se tehdään sähkön ja lämmön yhteistuotantona. YTV:llä on menossa tähän liittyvä hanke, jossa Vantaan Energia on mukana yhtenä mahdollisena voimalan toteuttajana. Vantaan Energia on myös Suomen suurimpia tuulivoimatuottajia. Olemme osakkaana 25 voimalassa muun muassa Hyötytuulen kautta. Tavoitteenamme on lisätä lähivuosina tuulivoimatuotantoa alueille, joissa on hyvät tuuliolosuhteet. Kalaan kannattaa kuitenkin lähteä vaikka Vantaanjoelle, joka on määrätietoisilla toimilla puhdistunut merkittäväksi lohijoeksi. Vantaan Energia on jo kuutena vuonna istuttanut jokeen meritaimenen vaelluspoikasia. Tavoite jokeen nousevasta ja luonnollisesti lisääntyvästä kannasta näyttää toteutuvan. Mukavaa kesää kaikille! Ilkka Reko myyntijohtaja Johanna Kannasmaa

4 Liikkumisen valinnat vaikuttavat ympäristöön Liikkuminen merkitse monia valintoja, jotka väistämättä vaikuttavat ympäristöön. Siksi sitä pitää pohtia niin nyt kuin tulevaisuudessa. Teksti Vesa Ville Mattila Kuvat Shutterstock Liikkumiseen liittyviä vaihtoehtoja kannattaa miettiä monesta näkökulmasta ja pitkäjänteisesti. Hyvin suunniteltu liikkuminen on puoliksi toteutettu ympäristöteko, joka samalla säästää omaa kukkaroa. Lisäksi liikkumisen valinnat vaikuttavat ajankäyttöön, terveyteen ja turvallisuuteen. Hyötyliikuntaa omin voimin Joukkoliikenne tarjoaa usein hyvän vaihtoehdon oman auton käytölle. Junaa, metroa, bussia tai taksia käyttämällä säästyt myös pysäköintipulmilta. Päivittäisenä rutiinina kävely tai pyöräily on todellista hyötyliikuntaa. Et ehkä tarvitsekaan erillistä lenkkiä työpäivän jälkeen. Pikkumatkoilla ruuhkaisessa taajamassa pääset pyörällä nopeimmin paikasta toiseen. 4 Energiavirtaa

5 Tarvitsetko omaa autoa ja milloin? Oman auton hankinta on iso investointi, jonka kannattavuutta pitää huolellisesti harkita. Auton hankintaan ja käyttöön uppoava rahamäärä riittää moniin taksimatkoihin pitkäksi aikaa. Mikäli tarvitset autoa vain lomareissuilla, sen vuokraaminen tulee huomattavasti halvemmaksi kuin omistaminen. Käytä omaa autoa vain, kun asioiden hoitaminen sitä vaatii. Hyödynnä puhelinta ja internetiä mahdollisuuksien mukaan. Ketjuttamalla matkoja eli harkitsemalla, missä järjestyksessä ja millä keinoin käyt eri asiointikohteissa päivän mittaan, voit vähentää oman auton ajokilometrejä. Työmatkaliikenteessä ja erilaisten harrastusten yhteydessä kannattaa järjestää vastavuoroisuuteen perustuvia kimppakyytejä. Ajatko autolla kauppaan? Oman auton käyttö maksaa keskimäärin lähes 40 senttiä kilometriä kohden, mihin helposti häviää kaukana sijaitsevan suurmarketin hintaetu. Kuskista kiinni Henkilöauton taloudellinen käyttö on paljon kiinni kuskista ja hänen ratkaisuistaan. Liikenteessä tulee välttää lyhyitä ruuhkahuippuja. Kun kaikesta huolimatta joudut joskus ajamaan ruuhkassa, pidä tasainen nopeus ja riittävä etäisyys edellä ajaviin. Säästön näet polttoaineen kulutuksessa. Vältä lyhyitä ajomatkoja, sillä käynnistysvaihe ja ensimmäiset ajokilometrit ovat kaikkein kuluttavimpia ja saastuttavimpia. Päivittäisenä rutiinina kävely tai pyöräily on todellista hyötyliikuntaa. Sähköä, kiitos Autoissa polttomoottorien rinnalle kehitetään koko ajan kiintoisia vaihtoehtoja. Sähköautossa liike-energian kehittää sähkömoottori, jonka energianlähteenä voi toimia akku, aurinkopaneeli, aggregaatti, ajolanka tai polttokenno. Yleisin ratkaisu on tavallisesta sähköverkosta ladattava akkuauto. Parhaimmillaan uusien nikkeli-metallihybridiakkujen kapasiteetti yltää noin 300 kilometriin. Jatkossa litiumakkuratkaisut saattavat selvästi parantaa tilannetta. Hybridiautossa on useita energialähteitä. Yleensä energialähteitä on kaksi bensiinimoottorin lisäksi sähkömoottori. Dieselmoottoria aletaan hyödyntää hybrideissä lähitulevaisuudessa. Tavallisessa hybridissä bensiini- ja sähkömoottorit vuorottelevat kuormitustilanteen mukaan. Kevythybridissä sähkömoottori avustaa vain liikkeellelähdössä ja mahdollistaa bensiinimoottorin sammuttamisen silloin, kun auto pysäytetään. Hybridiautojen suosiota hillitsee vielä niiden korkea hankintahinta. Käyttökustannuksiltaan ne ovat halvempia kuin tavalliset bensiinimoottoriautot. Vety on tulevaisuutta Viime vuosina on eri puolilla maailmalla ahkerasti kokeiltu vetyautoa. Useimmiten se saa energiansa polttokennosta, joka tuottaa sähköä vedystä ja hapesta. Vety säilötään tankkeihin ja happi saadaan ilmasta. Kennon tuottama sähkö varastoidaan akkuun ja johdetaan siitä edelleen auton moottoriin. Koska polttokennosta vapautuu vain vesihöyryä, sähkövirtaa ja lämpöä, se ei saastuta. Vetyä voidaan valmistaa tuulesta, vedestä ja auringosta, mutta polttokennojen valmistus sekä vedyn tuotantoteknologia ja jakelujärjestelmän kehittäminen ovat vielä hyvin kalliita. Energiavirtaa 5

6 Shutterstock Tietovirtaa Tutustu Online-palveluihin ja voita tietokone Tervetuloa tutustumaan Vantaan Energian Onlinepalveluihin. 24 tuntia vuorokaudessa avoinna olevassa Online-palvelussa voit hoitaa monia kodin sähköasioita. Sähkön Online-palvelussa sinulla on mahdollisuus muun muassa päivittää omia tietoja, ilmoittaa S-Etukortin jäsennumero, selailla sähkölaskuja ja kulutustietoja, lähettää mittarin luk moitus sekä tehdä muuttoilmoitus. Online-palveluiden käyttäminen on helppoa ja turvallista, kunhan olet ensin rekisteröitynyt sähköisten palveluiden käyttäjäksi. Arvomme palveluun mennessä rekisteröityneiden kesken kannettavan tietokoneen. Arvontaan osallistuvat kaikki mennessä /online -internetsivujen rekisteröityneet asiakkaat. Voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti. Kilpailun säännöt: Kilpailun järjestää Vantaan Energia Oy (Y-tunnus ), kotipaikka Vantaa. Kilpailu on voimassa asti. Palkintoa ei voi vaihtaa eikä muuttaa rahaksi. Vantaan Energia -konsernin henkilökunta ja perheenjäsenet eivät voi osallistua kilpailuun. Tarkemmat säännöt: Lue lisää Online-palveluista osoitteessa: Ajankohtaista tietoa sähkön- ja lämmönjakeluhäiriöistä Sähkö kuuluu kesään auringon tavoin. Mikäli mansikoiden ja mustikoiden säilöminen tyssää hetkelliseen sähkökatkokseen, tietoa on napinpainalluksen päässä. Vantaan Energia tiedottaa sähkön- ja lämmönjakeluhäiriöistä reaaliaikaisesti internetsivuillaan osoitteessa Jakeluhäiriöt-osiossa. Jakeluhäiriöissä kerrotaan sähkö- ja lämpökatkosten syyt, arvioidut kestoajat, vaikutusalueet ja häiriön piirissä olevien asiakkaiden määrä. Osio päivittyy 15 minuutin välein. Tietoa on saatavissa myös vikapäivystysnumerosta Numero on maksuton ja palvelee 24 tuntia vuorokaudessa. Finfood - Suomen ruokatieto ry 6 Energiavirtaa

7 Shutterstock Puhdasta energiaa vedestä Hyvän tuulen energiaa koteihin Vantaan Energia aloitti vuoden 2007 lopulla vesivoimalla tuotetun sähkön myynnin yrityksille. Norjasta tuleva vesivoima on uusiutuvaa energiaa, josta ei synny hiilidioksidipäästöjä. Vesivoimalla tuotetun sähkön ostaja saa sertifi kaatin todisteeksi päästöttömän energian käytöstä. Ensimmäisen vesivoimasertifi kaatin lunasti Vantaalla toimiva Toyota Auto Finland, joka näin vahvistaa kestävän kehityksen mukaista toimintaansa. Vesivoima tulee Vantaan Energian viideksikymmeneksi vuodeksi vuokraamasta Svartisenin vesivoimalaitoksesta. Voimalaitoksen kokonaisteho on 350 megawattia (MW), mikä vastaa vajaata neljännestä Suomen viidennen ydinvoimalaitoksen tehosta. Voimalaitos saa vettä jokiuomista ja Norjan toiseksi laajimmasta jäätikköalueesta. Vantaan Energia tarjoaa yksityisasiakkailleen mahdollisuuden osallistua puhtaan ympäristön säilyttämiseen valitsemalla ympäristöystävällisen ja uusiutuvan tuulienergian. Tuuliosuus (1 000 kilowattituntia/vuosi) maksaa normaalin sähkön hinnan lisäksi kuukaudessa 1,68 euroa. Tilaaja saa Hyvän tuulen talo -todistuksen. Yhtiön tuulisähkön kysyntä onkin kasvussa; alkuvuonna 2008 Vantaan Energian tuulisähköasiakkaiden määrä yli kolminkertaistui. Vantaan Energia on merkittävä tuulisähkön tarjoaja Suomessa. Yhtiö on osakkaana Suomen Hyötytuuli Oy:ssä ja PVO-Innopower Oy:ssä, jotka tuottavat tuulienergiaa. Tuulipuistoja on muun muassa Raahessa, Kokkolassa, Oulunsalossa, Kristiinankaupungissa ja Porissa. Vantaan Energian sähköntuotannosta tuulisähkön osuus oli 0,6 prosenttia, kun koko Suomen sähköstä tuulivoimalla tuotettiin 0,2 prosenttia vuonna Lue lisää: Kaukolämmön hintaan noin 5 prosentin korotus Vantaalla Helsingin Sanomat on HOK-Elannon etupartneri. Vantaan Energia korottaa kaukolämmön myyntihinnaston energiamaksua alkaen noin 7 prosenttia. Perusmaksuun ei tule muutoksia, joten kaukolämmön kokonaishinta nousee keskimäärin 5,1 prosenttia. Hinnankorotus perustuu polttoainekustannusten nousuun. Hiilen ja maakaasun hinnat ovat nousseet voimakkaasti öljyn maailmanmarkkinahinnan nousun takia. Tyypillisessä kaukolämmitetyssä huoneistossa asuvalle hinnannousu aiheuttaa noin 3 euron ja kaukolämmitetyssä omakotitalossa asuvalle noin 4,30 euron kuukausittaisen lisäkustannuksen. Vantaan Energia on lähettänyt kaikille lämpöasiakkailleen (taloyhtiöissä isännöitsijöille) kirjeen, jossa kaukolämmön hinnan korotuksesta alkaen on kerrottu. Puhtaampi ja kalaisampi Vantaanjoki Vantaanjoella on kalaisa historia. Joki tunnettiin aikoinaan merkittävänä kalajokena, jossa uiskentelivat erityisesti meritaimenet. Nykyisin meritaimenjokien määrä on kuitenkin Suomessa huomattavasti vähentynyt perkausten, vesivoimalaitosten, vedenlaadun heikkenemisen sekä liiallisen pyynnin seurauksena. Vantaanjoen ekologista tilaa kehittämään on syntynyt Vantaanjoki-ryhmä, jonka tavoitteena on perustaa Itämereen virtaavien vesien hyväksi työskentelevä säätiö. Työryhmä kerää varoja Vantaanjoen hyväksi tehtävään työhön muun muassa varustamalla 50 jokeen vapautettavaa kalaa radiolähettimin. Radiolähettimin varustetut kalat ovat kutunousulle pyrkiviä kookkaita lohia ja taimenia. Yrityksillä on mahdollisuus osallistua Vantaanjoen ekologiseen kehittämiseen ja Itämeren suojeluun ryhtymällä Vantaanjokeen vapautettavan nimikkokalansa sponsoriksi. Myös Vantaan Energialla on oma kummikala, jonka nousua seurataan neljä kuukautta ja olinpaikan voi tarkistaa päivittäin sivustolta Lue lisää: pro Kala ry.

8 Yhteiskuntavastuuraportti 2007 on ilmestynyt Vantaan Energia Yhteiskuntavastuuraportti 07 Vantaan Energian yhteiskuntavastuuraportti 2007 ilmestyi huhtikuussa. Järjestyksessään kuudes yhteiskuntavastuun raportti on laaja tietopaketti yrityksen taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristövastuun tuloksista. Vantaan Energiassa vastuullisuus on mukana johtamisen käytännöissä ja kaikessa sisäisessä toiminnassa se on pieniä tekoja, suuria valintoja, paremman huomisen hyväksi. Yritys on myös sitoutunut toimialansa keskeisimpiin haasteisiin eli ilmastonmuutoksen torjuntaan, energian kysynnän kasvuun, energiansaannin turvaamiseen, sähkömarkkinoiden laajenemiseen ja toiminnan kansainvälistymiseen. Myös polttoaineiden hintojen epävakaisuuteen varaudutaan. Ympäristövastuullisuus on yksi Vantaan Energian arvoista. Yhtiö tuottaa sähköä ja lämpöä energiatehokkaasti Martinlaakson voimalaitoksessa, suosii uusiutuvia energialähteitä ja uusinta tekniikkaa savukaasupäästöjen vähentämiseksi, pitää kauko- ja sähkölämpöverkot kunnossa sekä edistää energiatehokkuutta ja energiansäästöä. Ympäristön hyväksi tehty työ huomioitiin jo vuonna 1999, jolloin Vantaan Energia sai ensimmäisenä energiayhtiönä Suomessa SFS-EN ISO standardin mukaisen sertifi kaatin. Sertifi oitu ympäristöjärjestelmä mahdollistaa ympäristönsuojelun tason jatkuvan parantamisen. Vantaan Energian yhteiskuntavastuun raportti on luettavissa konsernin internetsivuilla > tietoa konsernista > yhteiskuntavastuu. Energiaa elämään Yhteiskuntavastuuraportti 07 Vantaan Energia energiaa elämään 3 Vantaan Energian sähkönhankinta vuonna 2007 Vantaan Energia hankki vuonna 2007 yhteensä gigawattituntia (GWh) sähköä. Siitä yli 60 prosenttia oli omaa tuotantoa. Sähkön tuottamiseen käytettiin uusiutuvia energialähteitä ydinvoimaa 18% 16% 66% fossiilisia energialähteitä Vuonna 2007 sähkön tuotannossa syntyi hiilidioksidipäästöjä 233 g/kwh ja käytettyä ydinpolttoainetta 0,5 mg/kwh. Shutterstock Vantaan kesässä tapahtuu Vantaan kesässä Backas Jazz Perinnejazz-tapahtuma Backaksen kartano, Pakkala. Lauluenergiaa elämään! Simo Paronen laulattaa energisiä lauluja Kirkonkylän myllyllä kello Vapaa pääsy. Myötätuuli Rock Hakunilan urheilupuisto Ankkarock Korson urheilukenttä Vantaan Barokki Kansainvälinen barokkimusiikin festivaali Teemana Antonio Vivaldi. Festivaalilla esitetään skandinaavisena kantaesityksenä venetsialaisen säveltäjän barokkiooppera Cavallin La Rosinda. Konserttipaikkoina Vantaaan Pyhän Laurin kirkko, Lummesali Tikkurilassa ja Konserttitalo Martinus. 8 Energiavirtaa

9 Auringosta voimaa Ota aurinkoenergia talteen mökillä ja kuuntele radiota, lataa puhelimesi tai valaise mökkisi iltojen hämärtyessä. Naps Systemsin aurinkopaneeli-järjestelmä on ympäristöystävällinen, äänetön eikä tarvitse juurikaan huoltoa eurolla voidaan asentaa aurinkosähköön pohjautuva valaistusjärjestelmä, euron investoinnilla toimii mökin sähköinen perusvarustus. Paneeleja voidaan helposti lisätä käytön tarpeen myötä. Naps Systems Oy Tuotevinkit Tiedustelut: Naps Systems Oy GPBM Finland Oy (02) Philips (09) OBH Nordica (09) Anna auringon ladata akut GP Solar -akkulaturi muuntaa aurinkoenergian sähköksi. Akut voidaan ladata jopa tuhat kertaa ennen kierrätykseen laittamista. MP3-soittimissa, kaukosäätimissä ja leluissa käytettävien kahden AAA-akun täyteen lataamiseen kuluu aurinkoisella säällä noin kuusi tuntia. Latauslaite on pieni, kevyt ja kestävä, joten se on kätevä myös ulkoilmakäytössä, kuten telttaillessa, matkalla, vaelluksella tai rannalla. Hinta n. 27 euroa GPBM Finland Oy Raikasta mehua Philipsin XXL-mehulingolla voi marjoista, hedelmistä ja juureksista tehdä raikkaita juomia yhdistelemällä eri makuja toisiinsa. Hedelmät ja vihannekset mahtuvat kokonaisena mehulinkoon, eikä niitä tarvitse pilkkoa tai edes kuoria. Vitamiinijuoman voi nauttia aamiaisella tai välipalaksi. Hinta 229 euroa Philips Kesäkeittiö muuttaa pihalle Kuka viitsisi puuhailla sisällä ruuanlaitossa, kun kesä kutsuu ulos? Kesäruoka valmistuu kivasti grillissä pihalla tai terassilla. OBH Nordica Steakhouse BBQ -sähkögrillissä on portaaton lämpötilansäädin, se on helppo koota ja puhdistaa. Ruoka grillautuu tasaisesti tarttumattomaksi pinnoitetulla parilalla. Valumisastia kerää rasvan, joten käryä syntyy vain vähän. Hinta 159 euroa OBH Nordica Shutterstock Energiavirtaa 9

10 Hiphop-leirillä kaikki saavat esiintyä Teksti Minna Saano Kuvat Johanna Kannasmaa Hiphop kokosi nuoria yhteen huhtikuisena sadelauantaina. Mukava yhdessäolo ja järkevä tekeminen ehkäisevät syrjäytymistä. Monitoimitalo Arkin ovet käyvät tiuhaan, kun lököttäviin housuihin ja suuriin huppareihin pukeutunut nuoriso saapuu Pro Camp -tapahtumaan. Räppi iskee tajuntaan heti sisään astuttua. Melkein tekee mieli sanoa: Yo! On nuorten hiphop-leiri. Tämä on rento tapahtuma, jossa ohjelma muotoutuu tilanteen mukaan. Tarjolla on musiikin, tanssin, beatboxauksen ja improvisaatioteatterin työpajoja. Käytössä on myös studio, jossa voi äänittää omaa räppäystä tai beatboxausta, kertoo leirin toinen vetäjä Susanna Snellman. Vieraileviksi ohjaajiksi nuoret ovat saaneet kotimaisen hiphopin tunnettuja nimiä, räppärit Joonas Saartamon ja Super-Jannen sekä huippubeatboxaaja Felixin. Omat kyvyt esille Esiintymissalissa Joonas Saartamo räppää. Tekstiä tulee improvisaationa. Musiikki sykkii. Felix tarttuu mikrofoniin ja alkaa tuottaa äänellään mitä erilaisempia päristyksiä ja rummutuksia. Lippiksen lippa vinossa nuoret räppärit kuuntelevat esitystä. Vähän ujostuttaa, mutta vähitellen konkarit saavat houkuteltua myös nuoria kokeilemaan taitojaan. Felix neuvoo, miten mikrofonia kannattaa käyttää ihan lähellä suuta, miten sillä voi tehostaa efektejä. Kun kynnys on ylitetty alkaa oma räppi ja beatboxaus kajahdella salissa. Vau! Upeaa päästä räppäämään mikkiin! Hiphop-leirien perimmäinen tarkoitus on estää syrjäytyminen ja tarjota nuorille mielekästä tekemistä, viettää aikaa mukavasti yhdessä ilman päihteitä. Puhumme nuorten omalla kielellä ja haluamme antaa heille mahdollisuuden ilmaista itseään. Räppi on oivallinen keino kelle tahansa kertoa mieltä askarruttavista asioista, kertoo Snellman. Kun nuoria kannustaa oikealla tavalla, voi moni saada sysäyksen omien sanoitusten tekemiseen ja ajatusten purkamiseen. Jokaisella leirillä tehdään myös yhteinen oma levy, jonka kaikki osallistujat saavat itselleen. Tällä kertaa teemana on ilmastonmuutos. Info Hiphop-musiikissa tietokoneella muokatun taustamusiikin päälle puhutaan runomuotoista sanoitusta eli räppiä. Beatboxauksessa imitoidaan ja matkitaan erilaisia ääniä, kuten lyömäsoittimia, vain omaa ääntä käyttäen. 10 Energiavirtaa

11 Susanna Snellman, itse esiintymiskouluttaja, ja hiphop-tuottaja Tommi Suoknuutti muodostavat yhdessä Kadun Äänet -työryhmän. Vuosi sitten he pitivät ensimmäisen hiphop-leirinsä. Kokemus oli niin hyvä, että heitä pyydettiin heti järjestämään uusi leiri. Nyt he ovat Snellmannin mukaan myönteisessä kierteessä pitäen vastaavia leirejä eri puolella Suomea kaupunkien nuorisotoimien kutsumina. Viimeksi ennen Vantaata he olivat Jyväskylässä. Jyväskylän leiriltä tänne Vantaalle saapui joukko esiintyjiä. Pyrimme aina järjestämään halukkaille esiintymistilaisuuksia joko toisille leireille tai joihinkin muihin tapahtumiin. Annamme myös muita neuvoja, miten jatkaa täällä alkanutta innostusta. Ohjaamme esimerkiksi, miten kotona voi äänittää omia biisejä, Snellman kertoo. Räpistä virtaa Allan (12) ja Ismo (18) Myyrmäestä tulivat yhdessä Arkkiin. Olen harjoitellut kolme kuukautta beatboxausta ja olen aika hyvä, sanoo Ismo. Mä olen harjoitellut puolitoista kuukautta. Täällä me beatboxattiin kolmistaan Felixin kanssa. Se oli tosi kivaa. Ja käytiin myös äänittämässä oma biisi, kertoo Allan. Super-Janne kuuluu jo räppäävän salissa. Pojat lähtevät sinne kuuntelemaan. Super-Janne on hyvä. Mulla on sen biisejä kotonakin, sanoo Ismo vielä. Moni lökäfarkku hiphoppari on sonnustautunut mustaan suureen T-paitaan. Rintamuksessa lukee Vantaan Energia. Tapahtuman tarkoitus on saada nuorten oma energia virtaamaan. Vantaan Energia haluaa olla mukana tukemassa leiriä ja uudenlaista, raikasta nuorisotyötä. On hienoa huomata, että iso yritys näkee tärkeäksi tämän tason tapahtumat, eikä vain suuria tilaisuuksia sekä myös sen, että muunkinlaista tekemistä kuin urheilua voi tukea, Snellman kiittelee. Leiri päättyy illalla bileisiin. Kaikille halukkaille estradi on vapaa vierailevien tähtien ohella. Lavalle kiipeää kaksi nuorta räppäriä. Käsi alkaa pyörittää ilmaa ja tahdittaa sanomaa. saasteita on paljon il-mas-sa, mut onneks räppääminen on il-mas-ta, luontoa pitäis enemmän suo-jel-la, ja puitakin enemmän var-jel-la. Räppäystä seuraa pätkä beatboxausta ja sitten aplodit. Spottivalojen ensikertalaiset voivat olla tyytyväisiä itseensä. Susanna Snellman ja Tommi Suoknuutti muodostavat yhdessä Kadun Äänet -työryhmän. Energiavirtaa 11

12 Papin työ vie Pyhän Laurin kirkkoon Vanha keskiaikainen, harmaakivinen Pyhän Laurin kirkko on Vantaan suosituin hääkirkko. Vihkimiset työllistävät etenkin kesäisin, mutta mitä muuta mahtuu seurakuntapastori Riikka Wikströmin päivään? Teksti Marjo Tiirikka Kuvat Jani Hakala 12 Energiavirtaa

13 Energiavirtaa 13

14 Lauantai kello 8.00 Kaksi vuotta Tikkurilan seurakuntapastorina työskennellyt Riikka Wikström herää. Hän toivoo, että perheen 9- ja 12-vuotiaat lapset sekä niin ikään pappina työskentelevä aviopuoliso vielä nukkuisivat hetken, jotta aamukahvin voisi nauttia rauhassa. Niin käy, ja hän ehtii lukaista pari jaetta Raamattuakin. Kello 8.30 Emäntä vie kääpiöpinseri Nipsun ulos. Kello Riikka Wikström valmistautuu lähtemään kotiristiäisiin. Hän pukee päälleen papin vaatteet eli papin paidan ja mustat housut sekä jakun, koska on toimituspäivä. Kello Koska Riikka haluaa valmistautua juhliin kiireettömästi, hän on hyvissä ajoin ristittävän lapsen perheen kotona. Pappi pukeutuu pitkään valkeaan albaan, jonka päälle hän laittaa valkoisen stolan. Stolan väri vaihtuu kirkkopyhien mukaan. Valkoinen on suurten juhlapyhien väri, arkipyhinä käytetään vihreää. Esimerkiksi paaston väri on katumusta symboloiva lila, pitkäperjantain musta. Tässä vaiheessa kastepuhe on jo tehty. Koska iltapäivällä on toisetkin ristiäiset, Riikka kirjoittaa lasten nimet tarralapuille ja liimaa ne puheeseen nimen kohdalle päällekkäin. Ensimmäisten ristiäisten jälkeen päällimmäisen lapun voi irrottaa, ja alta paljastuu seuraava. Herkässä asiassa ei ole varaa erehtyä kertaakaan. Nykyisin nimet ovat varsin perinteisiä, suvussa kiertäviä nimiä. Riikasta tuntuu, että jos lapselle annetaan erikoinen nimi, asiasta kerrotaan mielellään myös lehdessä. Pappi kirjoittaa kaste- ja kummitodistukset valmiiksi. Perhe toivoi nimenomaan Riikkaa kastamaan lapsen, koska tuttu naispastori vihki vanhemmat. Pappi yrittää omalta osaltaan luoda juhliin rentoa tunnelmaa. Tilaisuudet ovat useimmiten herkkiä ja liikuttavia, mutta eivät kuitenkaan aina. Mieleen muistuvat ristiäiset, joissa miehet tuijottivat televisiosta formuloita niin, etteivät juhlaan malttaneet osallistua. Samaan aikaan lapset ravasivat yläkerrassa pelaamassa tietokonepelejä. Pappi ei kehdannut asiaan puuttua, vaan hoiti työnsä kunnialla loppuun. Joskus Riikasta tuntuu, että juhlissa keskitytään liikaa siihen, miltä näytetään. Kerran papin edessä ollutta amppelia tultiin kesken juhlallisen kastetilaisuuden siirtämään, jotta kaikki näkyisivät kuvassa. Ristiäisten jälkeen Riikka jää keskustelemaan kastekahveille juhlavieraiden kanssa. Kello Ristiäiset Tikkurilan 1950-luvulla rakennetussa kirkossa. Kello Riikka lähtee kohti Pyhän Laurin kirkkoa eli entistä Helsingin pitäjän kirkkoa vihkimään nuorta pariskuntaa. Pääkaupunkiseudun tiettävästi vanhin, Porvoon tuomiokirkkoa muistuttava kirkko on kaunis ja tunnelmallinen ei ole ihme, että se on myös Vantaan suosituin hääkirkko. Kun vihkivuorot tulevat syyskuussa jakoon vantaalaisille, pariskunnat jonottavat vuoroaan jopa tuntikausia makuupusseissa saadakseen juuri haluamansa vihkipäivän. Kirkkoalueelle tultuaan Riikka Wikström poikkeaa pihalla sijaitsevassa morsiushuoneessa tarkistamassa, että morsian on paikalla ja kaikki asiat ovat hyvin. Seuraavaksi pappi etsii kirkon puolelta sulhasen ja suuntaa sitten sakastiin pukeutumaan albaan. Kun vieraat ovat tulleet ja kaikki on valmista, vahtimestari soittaa yläkerrassa uruissa odottavalle kanttorille merkiksi aloittaa häämarssi. Joka ikinen kesälauantai 8 9 paria päivässä sanoo tahtovansa rakastaa puolisoaan myötä- ja vastamäessä loppuelämänsä ajan. Toisinaan valokuvaus tuo tilaisuuteen ylimääräistä hämmennystä. Kerran nuori valokuvaaja tunkeutui jopa Pyhän Laurin kirkossa suljetulle alttarialueelle. Hän vaati tuoretta avioparia suutelemaan uudelleen, koska ei ollut ennättänyt ikuistaa aitoa tilannetta jälkipolville. Oudoin häätoive Riikka Wikströmille esitettiin hänen vihkiessä paria Temppeliaukion kirkossa. Harley-Davidson-nuoripari toivoi, että pappikin voisi pukeutua jotenkin moottoripyörähenkisesti. Ai niin kuin kypäräänkö?, Riikka vitsaili. No vaikka, sulhanen vastasi. Kunniasta piti kieltäytyä, sillä kirkollisissa toimituksissa papin pukeutuminen on varsin säädeltyä. Kello Riikka on kotona ja valmistaa perheelle illalliseksi tortilloja. Yhdessäolo jatkuu japanilaisen animaation Kikin lähettipalvelun parissa. Jos olisi arki-ilta, Riikalla saattaisi olla illalla vielä parin tunnin mittainen mesepäivystys, jossa viestitellään tietokoneella vantaalaisnuorten kanssa näitä askarruttavista asioista. Sähköinen viestintä on oiva tapa lähestyä nuoria siellä, missä nämä liikkuvat. Riikan erikoisalaan kuuluvat nimenomaan nuoret aikuiset, jotka viihtyvät nykyisin hyvin vaikkapa suuren suosion saaneissa hiljaisuuden retriiteissä. Niissä rauhoitutaan olemaan hiljaa yhdessä muiden kanssa. Kello Riikka ulkoiluttaa Nipsun ja käy Facebookissa päivittämässä tietojaan. Kello On aika rauhoittua ja levätä ennen sunnuntain saarnavuoroa. Riikka Wikström sammuttaa valot ja käy nukkumaan. Papin työt kasaantuvat pääosin viikonlopuille ja juhlapyhille, jolloin on jumalanpalveluksia, ristiäisiä ja häitä. Hautaan siunaamiset keskittyvät usein arkipäiville, koska kirkot ovat viikonloppuisin varsin varattuja. Kesällä oman värinsä tuovat rippikoululeirit. Välillä perheenäitiä raastaa olla töissä aina silloin, kun muilla ja etenkin omilla lapsilla on vapaata. Toisaalta hän tiesi papin työn luonteen jo ammattia valitessaan ja tilanteen tasapainottamiseksi kotonakin voi kirjoittaa puheita ja saarnoja. Tikkurilan seurakunnassa papeilla on vapaata keskimäärin yksi viikonloppu kuukaudessa sekä kaksi arkipäivää viikossa. Kun vapaa vihdoin koittaa, Riikka sulkee hyvällä omalla tunnolla pitkän työputken jälkeen työkännykkänsä. Aina seurakunnassa on joku, joka päivystää. Papin työ on monipuolista ja vaihtelevaa. Kahta samanlaista päivää ei eteen tule. 14 Energiavirtaa Upeat kyntteliköt lasketaan sytyttämistä ja puhdistamista varten alas sähkön voimalla.

15 Info Tutustu Pyhän Laurin kirkkoon Pyhän Laurin kirkko upeine punamultaisine pappilaalueineen on mukava kesäretkikohde. Kauniissa ympäristössä historia on vahvasti läsnä. Helsingin pitäjän kirkonkylä oli pitäjän keskus viimeistään 1300-luvulta lähtien. Se sijaitsi vanhan Turku-Viipuri-rantatien, eli Kuninkaantien, varrella Vantaan- ja Keravanjokien haaraumakohdassa. Uusimpien tietojen mukaan kirkon muurit on muurattu vuosien 1455 ja 1460 välillä. Pitäjän vanhaa valta-asemaa horjutti Kustaa Vaasan vuonna 1550 perustama Helsingin kaupunki, joka siirrettiin 1640-luvulla nykyiselle paikalleen Vironniemelle. Vuonna 1893 tulipalo tuhosi kirkon puiset rakenteet jättäen vain kiviseinät ja holvit jäljelle. Kunnostettu kirkko vihittiin uudelleen käyttöön 400-vuotispäivänään Pyhän Laurin kirkko (Kirkkotie 45, Vantaa) on auki kesällä arkisin kello Opas on paikalla klo Energiavirtaa 15

16 Koonnut Tuija Holttinen Gallup gallup Mihin mökin jätevedet? Kesämökillämme Savitaipaleella 1900-luvun alussa rakennetussa talossa vesi kannetaan sisälle. Pihalla on vanha kaivo, mutta toistaiseksi tuomme juomaveden tullessamme ja lisää haetaan kyläkaupasta tarvittaessa. Pesu- ja talousvedet saamme puhtaasta Saimaasta ja jätevedet päätyvät kukkapenkkiin ja perunamaahan. Biokäymälä puolestaan hajottaa myös ruuanjätteet. Sari Vihervaara, Riihimäki Karkkilan kesäkotimme on käytössä viitisen kuukautta vuodessa. Tällä hetkellä suunnitelmissa on jonkinlainen kuivakäymälä sisätiloihin perinteisen ulkohuussin lisäksi, mutta ihan sopivaa ratkaisua emme vielä ole löytäneet. Hiekkasuodatin vie paljon tilaa, eikä toimi ihan kivuttomasti; toimintaan tarvittaisiin tosi tehokkaat bakteerit. Nikulan pariskunta, Helsinki Mielestäni vesiklosetti on melko lailla järjetön kapine; jokainen asia huuhdellaan alas liki kymmenen litran vesimäärällä! Tervolassa Kemijoen varrella olevalla mökillä pihan perällä oleva käymälä toimii moitteettomasti. Olen tosin suunnitellut rakentavani terassille myös erottelevan kuivakäymälän. Jaakko Hallikainen, Tervola Jätevedet Info Huussintekovinkkejä: Kesämökilläkään jätevesien kanssa ei voi toimia ihan miten tahansa, vaikka varsinaista jätevesien käsittelyjärjestelmää ei vesijohdottomissa kesäasunnoissa lain mukaan vaaditakaan. Teksti Tuija Holttinen Kuva Shutterstock Vuoden 2004 alussa astui voimaan asetus, joka tiukentaa haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyä koskevia määräyksiä. Mikäli mökillä ei ole vesivessaa eikä juoksevaa vettä, eli vesi kannetaan tai pumpataan käsin, Takaosa etelään. Väritys sisältä taivaan siniseksi (ei houkuttele kärpäsiä). Ei kalkkia huussiin. Peiteaineeksi puolet raakarahkaturvetta ja puolet oksahaketta. Neste erikseen ja hyötykäyttöön. Riittävän tilava huussirakennus. Sopiva istuinkorkeus on noin 50 senttiä. Riittävästi valoa. Kirjoja tai ajankohtaista lukemista. Vieraskirja. Muistiinpanovälineet. Käsienpesumahdollisuus. Siivoa ja huolla säännöllisesti. Huolehdi ympäristöystävällisyydestä, kompostoi käymäläjäte ja pistä ravinteet kiertämään. (vinkit: Käymäläseura Huussi ry:n puheenjohtaja Jukka Lindroos) 16 Energiavirtaa

17 järkevästi ei jätevesille tarvita erityistä järjestelmää. Talousjätevesien käsittelystä on kuitenkin laadittava selvitys, jonka perusteella arvioidaan kiinteistön jätevesien aiheuttama ympäristökuormitus. Selvitys säilytetään kiinteistöllä ja se on tarvittaessa esiteltävä valvontaviranomaiselle. Varustetasoon sopiva käsittelyjärjestelmä Jätevesien käsittelylle on eriasteisia toimenpidesuosituksia. Mikäli kesämökin käymälä on kuivakäymälä ja jätevesien määrä kohtuullinen, mökillä selviää hyvin ilman erityistoimenpiteitä jätevesien kanssa. Vähäiset pesuvedet voi heittää suoraan maahan, vaikka kukkapenkkiin tai kasvimaalle. Oleellista on huolehtia siitä, etteivät pesuvedet valu suoraan vesistöön. Ruokajätteiden paikka on kompostissa, ja myös kuivakäymälän jätteet pitää jälkikompostoida. Jos pesuvedet johdetaan tiskialtaasta viemäriä pitkin ulos, ne saa imeyttää puhdistamatta maahan, kunhan maaperä mahdollistaa imeytyksen. Jätevesi ei kuitenkaan saa sisältää vesikäymälän jätevesiä, eikä niistä saa aiheutua ympäristön pilaantumisen vaaraa. Pesuvesiä varten voi myös kaivaa esimerkiksi imeytyskuopan, imeytyskaivon tai maasuodatinkaivon. Vapaa-ajan asunnossa, jossa on kuivakäymälä ja juokseva vesi, sopiva jätevesien käsittelyjärjestelmä on esimerkiksi kaksiosainen saostussäiliö ja maasuodattamo, joka on riittävän kaukana kaivoista ja rannasta. Jos kuivakäymälän tilalla on vesivessa, jätevesien käsittelyjärjestelmä on valittava asiantuntijan kanssa. Valintaan vaikuttavat muun muassa alueen kaavamääräykset ja kunnan ympäristönsuojelumääräykset. Jätevesijärjestelmä vaatii huoltoa Olipa jätevesijärjestelmä millainen tahansa, se vaatii säännöllistä ylläpitoa. Viemäriin ei saa laittaa kemikaaleja eikä sinne kuulumattomia roskia tai ruuanjätteitä. Puhdistamoon johdetaan vain jätevesiä turhan kuormituksen välttämiseksi eli sade- ja kuivatusvedet on johdettava muualle. Saostusja umpisäiliöiden tärkein hoitotoimenpide on niiden tyhjennyttäminen. Tällöin tarkastetaan myös säiliön kunto. (lähde: Suomen ympäristökeskus) Shutterstock Energiavirtaa 17

18 Siirtohinnalla katetaan laadukas sähköntoimitus Sähkön siirtohinnan noustessa asiakas saattaa ajatella sähkön hinnan nousevan vähän väliä. Nyt tapahtuva siirtohinnan korotus on Vantaan Energian alueella kuitenkin vasta kolmas kymmeneen vuoteen. Aiemmat hinnanmuutokset ovat koskeneet myyntihintoja, joihin kilpailun vapautuminen on tuonut vaihtelua. Teksti Jaakko Liikanen Kuva Jarkko Sirkiä Sähkön siirto vaatii jatkuvia investointeja sähköverkon ja sen kautta jaettavan sähkön laadun varmistamiseksi. Verkostoa pitää myös säännöllisesti huoltaa. Materiaalien ja työn kustannusten nousu on tehnyt jakeluverkon rakentamisesta ja ylläpitämisestä entistä kalliimpaa. Näiden kustannusten kattamiseksi joudutaan myös sähkön siirtohintaa aika ajoin tarkistamaan. Sähkönsiirrosta Vantaalla vastaava Vantaan Energia Sähköverkot Oy kehittää toimintaansa jatkuvasti taatakseen kustannustehokkaan ja laadukkaan sähkönsiirron. Toiminnan tuloksellisuutta valvovat asiakkaat, omistajat sekä Energiamarkkinavirasto, joka määrittelee tarkat puitteet toiminnan laadulle ja tuottotasolle. Sähkön siirto vaatii erikoisosaamista Sähkön myynnin avaamisella kilpailulle on haluttu turvata edullinen ja riittävä energiansaanti kaikille. Sähkönsiirron osalta on ollut kuitenkin perusteltua säilyttää alueelliset monopolit, joiden toimintaa viranomaiset valvovat. Sähkön saamiseksi valtakunnan verkosta asiakkaan käyttöön tarvitaan Vantaalla kolmen jännitetason johtoja ja kaksi muuntotasoa. Järjestelmän toiminnan varmistamiseksi ja turvallisuuden Info Sähkön siirtohinnan osatekijät takaamiseksi tarvitaan myös mittavia suojaus- ja ohjausjärjestelmiä sekä osaavaa henkilöstöä. Verkkoyhtiön tehtävänä on myös mitata kulutus kaikilla verkkoon liittyneillä asiakkailla. Nämä tiedot ovat sähkön myynnin ja siirron laskutuksen perustana. Perusmaksu ( /kk), joka on sähkön käytöstä riippumaton kiinteä maksu. Se muodostuu sähköverkkopalvelun kiinteistä kustannuksista. Sellaisia ovat muun muassa mittauksen ja asiakaspalvelun kustannukset. Siirtomaksu (c/kwh) on sähkön käyttömäärästä riippuva maksu, joten siihen voi vaikuttaa omalla sähkön kulutuksellaan. Siirtomaksulla esimerkiksi pohjoissuomalaisen sähköyhtiön myymä sähkö kulkee pääkaupunkiseudulla asuvalle kotitalousasiakkaalle. Sähkönsiirrosta laskuttaa aina paikallinen siirtoyhtiö, Vantaalla siis Vantaan Energia Sähköverkot Oy. Sähkövero on siirtomaksuun lisättävä lakisääteinen vero (c/kwh). Arvonlisävero on lakisääteinen vero, joka lisätään perus- ja siirtomaksuun sekä sähköveroon. Veron määrä on tällä hetkellä kotitalousasiakkaille 22 prosenttia. 18 Energiavirtaa

19 Sähkön siirtohinnat nousevat Vantaalla Vantaan Energia Sähköverkot Oy:n sähkön verolliset siirtohinnat nousevat alkaen noin 9 prosenttia. Sähkön myyntihinnat eivät muutu. Siirtohinnan muutos nostaa tyypillisessä kerrostaloasunnossa asuvan asiakkaan sähkölaskua alle euron kuukaudessa. Öljylämmitteisen pientalon asukkaan lasku nousee puolitoista euroa kuukaudessa ja sähkölämmittäjän noin viisi euroa kuukaudessa. Sähkön siirtohintoja korotetaan verkkopalvelun pääomakustannusten sekä verkon investointitarpeiden kasvamisen johdosta. Siirtohintoihin vaikuttavat myös kasvaneet verkonrakennus- ja ylläpitokustannukset, häviösähkön hankintakustannusten nousu sekä verkkopalveluun liittyvien työvoimakustannusten kasvu. Korotetut hinnat täyttävät sähkömarkkinalain kohtuullisen hinnoittelun vaatimukset. Energiamarkkinaviraston tilastojen mukaan Vantaan siirtohinnat ovat korotuksen jälkeenkin edullisia valtakunnalliseen tasoon verrattuna. Lisätietoja saatte tarvittaessa palvelunumerosta 09) ma pe Elöverföringspriserna stiger i Vanda Vanda Energi Elnät Ab:s elöverföringspriser inklusive skatt stiger med ca 9 procent från och med Elförsäljningspriserna förändras inte. För en typisk lägenhetskund innebär förändringen av elöverföringspriset att elräkningen stiger med mindre än en euro per månad. För en kund i ett småhus med oljeeldning stiger räkningen med en och femtio och för en elvärmekund med ca fem euro per månad. Elöverföringspriserna höjs på grund av högre kapitalkostnader inom nättjänsten och ökat behov av investeringar i nätet. Överföringspriserna påverkas också av högre kostnader för nätbyggnad och underhåll, högre kostnader för anskaffning av förlustel samt högre arbetskraftskostnader i samband med nättjänsten. De höjda priserna uppfyller kraven på skälig prissättning i elmarknadslagen. Enligt Energimarknadsverkets statistik är överföringspriserna i Vanda förmånliga jämfört med den nationella nivån även efter prishöjningen. För ytterligare information kontakta vårt servicenummer tel. (09) må fr kl Verkkopalvelutuotteet alkaen Nättjänstprodukter Yleissiirtotariffi Allmäntariff Perusmaksu 2,20 /kk Grundavgift 2,20 /mån Sähkön siirto 2,75 c/kwh Överföring 2,75 c/kwh Aikasiirtotariffi Perusmaksu 5,00 /kk Tidstariff Grundavgift 5,00 /kk Päiväsähkön siirto 3,25 c/kwh Överföring dagtid 3,25 c/kwh Yösähkön siirto 2,00 c/kwh Överföring nattetid 2,00 c/kwh Kesäsiirtotariffi Perusmaksu 5,00 /kk Årstidstariff Grundavgift 5,00 /kk Kesäsähkön siirto 1,82 c/kwh Överföring sommartid 1,82 c/kwh Talvisähkön siirto 3,00 c/kwh Överföring vintertid 3,00 c/kwh Pienjännitetehosiirtotariffi Perusmaksu 19,00 /kk Lågspänningseffekttariff Grundavgift 19,00 /mån Teho 3,40 /kw, kk Effekt 3,40 /kw, mån Loissähkö 1,70 /kvar, kk Reaktiv effekt 1,70 /kvar, mån Sähkön siirto 1,50 c/kwh Överföring 1,50 c/kwh Keskijännitetehosiirtotariffi Perusmaksu 85,00 /kk Mellanspänningseffekttariff Grundavgift 85,00 /mån Teho 3,10 /kw, kk Effekt 3,10 /kw, mån Loissähkö 1,70 /kvar, kk Reaktiv effekt 1,70 /kvar, mån Sähkön siirto 0,60 c/kwh Överföring 0,60 c/kwh Vuosisiirtotariffi Perusmaksu 12,00 /40W, v Årstariff Grundavgift 12,00 /40W, år Alueverkon siirtotariffi Perusmaksu 170,00 /kk Regionnätstariff Grundavgift 170,00 /mån Teho 1,25 /kw, kk Effekt 1,25 /kw, mån Loissähkö 1,70 /kvar, kk Reaktiv effekt 1,70 /kvar, mån Sähkön siirto 0,42 c/kwh Överföring 0,42 c/kwh Sähkövero, sisältää huoltovarmuusmaksun Elskatt, inklusive försörjningsberedskapsavgift Veroluokka I 1,07726 c/kwh Skatteklass I 1,07726 c/kwh Veroluokka II 0,32086 c/kwh Skatteklass II 0,32086 c/kwh Hinnat sisältävät alv:n 22 % Inklusive moms 22 % Hinnanmuutos perustuu verkkopalveluehtojen kohtaan ja sähköntoimitusehtojen kohtaan Prisändringen baserar sig på punkt i nättjänstvillkoren och punkt 13.3 i elleveransvillkoren. Energiavirtaa 19

20 Maailman paras paikka Teksti Vesa Ville Mattila Kuvat Paula Myöhänen, Shuterstock ja laitteiden maahantuojat Vapaa-ajanasunto on maailman paras paikka. Siksi sen monista pienistä asioista koostuvaan turvallisuuteen kannattaa panostaa. Vapaa-ajanasunnon turvallisuus alkaa asenteista sen tajuamisesta, että lintukodossakin sattuu ja tapahtuu. Mahdollisia vaaratilanteita voivat aiheuttaa niin omat toimet kuin toisten tekemiset. Myös luonto pääsee joskus yllättämään. Sähkö sisällä ja ulkona Vapaa-ajanasunnolla viihdytään ja touhutaan täysipainoisesti sekä sisällä että ulkona. Ulkona tulee kuitenkin käyttää vain ulkokäyttöön tarkoitettuja sähkölaitteita, jotka on kytketty ulkopistorasiaan. Maaseudulla ylijännite saattaa aiheuttaa sähkölaitevahinkoja. Niiltä voi välttyä käyttämällä ylijännitesuojia, jotka purkavat johdoissa olevan ylijännitteen maahan. Vaikka salama hyvin harvoin osuu kohdalle, kannattaa ukkossuojaus hoitaa kuntoon. Yleensä suojaksi riittää hyvin maadoitettu tv-antenni. Parempaa ukkossuojausta on syytä harkita, jos rakennus sijaitsee korkealla mäellä. Poissaoloaikana on hyvä irrottaa tarpeettomat sähkölaitteet verkosta, ja jokaisen pidemmän käyttötauon jälkeen kannattaa sähkölaitteet tarkistaa silmämääräisesti. Luudasta lukitukseen ja murtohälyttimeen Oven eteen poikittain asetettu luuta kertoi aikoinaan ulkopuolisille, että kotiväki on reissussa. Nyt sisäänpääsy pitää estää muilla keinoin. Lukitse vapaa-ajanasunnon, vajan ja liiterin ulko-ovet sekä sulje ikkunat aina paikalta poistuessasi. Älä kätke vara-avainta kaikkein ilmeisimpään paikkaan, kynnysmaton alle tai kukkaruukkuun. Lukitusta voi parantaa hankkimalla oveen turvalukon. Jos ovi on huultamaton, siihen asennettava rakorauta lisää murtoturvallisuutta. Lukitusta täydentämään kannattaa harkita murtohälytintä. Vapaa-ajanasuntojen rikosilmoitinjärjestelmä jakaantuu kahteen päätyyppiin toisessa pärähtää pelkkä hälytyssireeni, toisessa sen lisäksi välittyy ilmoitus puhelimitse tai langattomana tiedonsiirtona ennalta ohjelmoituun paikkaan. Ruuvipenkki Ensto ECO600 GSM-yhteys välittää tekstiviestinä tiedot kosteus-, murto-, palo- ja sähkökatkoshälytyksistä sekä sähkölämmityksen ohjauksesta. Perusmallissa on keskusyksikkö, muuntaja, antenni sekä sisä- ja ulkolämpötilan sensorit. ECO600.3 sisältää niiden lisäksi keskuskotelon, akun ja akkulaturin. Tuote voidaan liittää olemassa olevaan sähköjärjestelmään ja toiminnot ottaa käyttöön tarpeen mukaan. Asentaminen vaatii alan ammattilaisen. Ensto Electric Oy, puh Sunwind Mökkivahti Sunwind Mökkivahdissa on langaton lähetin/ vastaanotinyksikkö ja sisäänrakennettu GSM-moduuli Sähkölaitteet saa kytkettyä päälle tekstiviestillä. Järjestelmän avulla pystyy ohjaamaan kuuden erillisen laiteryhmän toimintaa. Esimerkiksi sähköpatterit voi kytkeä yhteen ryhmään, valot toiseen jne. Mökkivahtiin on mahdollisuus liittää savuhälytin ja liiketunnistin. Itse asennettavissa. Sunwind Oy, puh. (02) Telemic HouseControl E Käytetään web-käyttöliittymän, oman matkapuhelimen tai turvanäppäimistön avulla. HouseControl hälyttää asukkaan matkapuhelimeen kaikista poikkeuksellisista tilanteista, kuten taloon murtautumisesta, tulipalosta tai vesivahingosta. Talotekniikkaa voi ohjata internet-selaimella tai matkapuhelimella. Etäkamera lähettää haluttaessa kuvia talolta. Itse asennettavissa. Telematic Oy, puh Energiavirtaa

21 turvalliseksi Vapaa-ajanasunnolla viihdytään ja touhutaan ulkosalla. Energiavirtaa 21

22 Tyhjää täytyy valvoa Tyhjilleen jäänyt vapaa-ajanasunto vaatii valvontaa. Vaikka se ei ehkä estä luonnonilmiöiden seurauksia tai mahdollista murtoa, omistaja saa nopeasti tiedon tapahtuneesta ja pystyy siten estämään lisävahinkojen aiheutumisen. Perinteinen tapa hoitaa valvonta on sopia siitä naapurin kanssa. Monella paikkakunnalla myös mökkitalkkarit tarjoavat vahtipalveluja. Yhä yleisempiä kaukovalvonta-, -ohjaus- ja hälytysjärjestelmiä pystyy ohjaamaan matkapuhelimella tai internetin välityksellä. Internetissä pääsee katsomaan, miltä kohteessa näyttää sekä tarkistamaan sisä- ja ulkolämpötilat. Lisäksi monet järjestelmät saadaan ohjaamaan sähkölaitteita, esimerkiksi lämmitystä tai valaistusta. Järjestelmän voi ohjelmoida antamaan murto-, kosteus-, palo- ja lämpötilahälytyksiä haluttuihin puhelinnumeroihin. Varoittimia ja varovaisuutta Kattoon ja jokaiseen kerrokseen asennettava palovaroitin on pakollinen vapaa-ajanasunnollakin. Muista määräajoin vaihtaa laitteen patteri ja testata sen toimivuus. Jos vapaa-ajanasunnolla on tulisija, sinne kannattaa hankkia myös häkävaroitin. Käsisammutin ja sammutuspeite parantavat ensisammutusmahdollisuuksia. Mikäli tulisija on pitkään ollut kylmillään, aloita puulämmitys maltillisesti. Tulisijat ja hormit tulee nuohota säännöllisesti. Vapaa-ajan asunnosta pitempään poistuessa on hyvä sulkea vesijohtoverkoston pääventtiili. Anttolassa asuva Matti Hahl on työskennellyt 15 vuotta päätoimisena mökkitalkkarina. Tmi Matin Mökkipalvelun asiakaskuntaan Etelä- Savossa kuuluu yli 50 vapaa-ajanasunnon omistajaa. Aika monien kanssa olen sopinut silloin tällöin talvisin tehtävistä tarkastuskäynneistä. Katson, että sähköt ja lämmöt ovat sovitusti päällä, ikkunat ehjiä ja kaikki muutenkin kunnossa. Jos jotain ihmeellistä ilmenee, soitan välittömästi omistajalle. Kesäisin Matti keskittyy rakennusprojekteihin, mutta tarvittaessa hän käy asentamassa vaikka palo- tai häkävaroittimia. Mökkitalkkarin palvelut kuuluvat kotitalousvähennyksen piiriin, Matti muistuttaa. Info Mökkitalkkari Mökkitalkkari on vapaa-ajanasunnon omistajan luottohenkilö lomapaikkakunnalla. Tarkastuskäyntien lisäksi mökkitalkkari voi tehdä erilaisia huolto-, ylläpito- ja kunnostustöitä, jolloin palvelun ostaja pystyy täysipainoisesti keskittymään lomailuun ja lepoon. Palvelun rakenne ja huoltosopimus ovat aina tapauskohtaisia. 22 Energiavirtaa

23 PALAUTE ARVONTA KYSYMYS? Vantaan Energia maksaa postimaksun Arvomme kaikkien kupongin palauttaneiden kesken kaksi kahden kappaleen froteepyyhepakkausta. Lähetä tämä kuponki tai vastaa kysymykseen netissä, osoitteessa: Vastaa mennessä. 1. Mielestäni tämän lehden mielenkiintoisin juttu oli sivulla: 2. Sinä kysyt, me vastaamme. Alla olevalla palstalla vastaamme lukijoiden kysymyksiin. Onko sinulla jokin yleisesti mielenkiintoinen sähköön, kaukolämpöön tai energiansäästöön liittyvä kysymys mielessäsi? Vantaan Energia Oy TUNNUS Vastauslähetys Osallistun arvontaan Tietoni löytyvät kupongin toiselta puolelta (ellei löydy niin kirjoita ne alle) Nimi Lähiosoite Postinumero Postitoimipaikka Sähköposti Kysy Shutterstock / Kovalev Serguei Vantaan Energia vastaa Kysymys Minne Vantaan Energian voitot ohjataan? Vastaus Vantaan Energian tulos voitto menee yhtiön omistajakuntien Vantaan ja Helsingin asukkaiden ja koko yhteiskunnan hyväksi. Vuonna 2007 yhtiön liikevaihto oli 178,5 milj. euroa ja liikevoittoa kertyi 36,5 milj. euroa. Siitä osinkona omistajille Vantaan kaupungille jaettiin 15 milj. euroa ja Helsingin kaupungille 10 milj. euroa. Vantaan Energia maksoi vuonna 2007 veroja 10,6 milj. euroa. Vantaan Energia -konsernissa ei ole käytössä optiojärjestelmää. Lisää tietoa > Tietoa konsernista > Vuosiraportit > Yhteiskuntavastuuraportti Kysymys Vantaan Energian suhde ydinvoimaan? Vastaus Vantaan Energia pyrkii aktiivisesti kehittämään tuotantokapasiteettiaan ja lisäämään uusiutuvan sekä hiilidioksidivapaan energian osuutta, silloin kun se on yhtiölle taloudellisesti kannattavaa. Yhtiö suhtautuu ydinvoimaan myönteisesti. Jo tällä hetkellä Vantaan Energia on mukana Olkiluodon ydinvoimaloissa. Lisätäkseen hiilidioksidivapaan energian tuotantoa Vantaan Energia on päättänyt osallistua myös Fennovoima Oy:n ydinvoimahankkeeseen. Fennovoima Oy:n tarkoituksena on rakentaa Suomeen uusi ydinvoimalaitos ensi vuosikymmenen loppuun mennessä. Kysymys Lyhentääkö valojen sammuttaminen loisteputkilamppujen elinikää? Vastaus Ei enää nykyisin. Valot kannattaa sammuttaa aina, loistelamputkin jo kymmenen minuutin tauon ajaksi. Mari Lehtinen, viestintäpäällikkö mari.lehtinen@vantaanenergia.fi Energiavirtaa 23

24 Avaa kotisi raikkaalle tuulisähkölle Vantaan Energia on luotettava ja vastuullinen ympäristösertifi oitu yritys. Tuulisähköä kotiisi helposti 1. Klikkaa ja liitä sähkösopimukseesi pienellä lisämaksulla tuulisähköosuus 1000 kwh/vuosi. 2. Yksi tuulienergiaosuus maksaa vain 1,68 /kk. 3. Saat Hyvän Tuulen Talo -sertifi kaatin todistuksena ilmastomyönteisestä energiaratkaisustasi. Vantaan Energia on Suomen suurimpia tuulienergian tuottajia. Puhelin (09)