Riistaveden seurakunta 90. Riistaveden seurakunta

Transkriptio

1 Riistaveden seurakunta 90 Riistaveden seurakunta RIISTAVESI KANSI.indd :02:45

2 Topi Ikäläinen Armas Kananen Niilo Lintunen Hannu Savinainen Kahtapuolta valtaväylän Riistaveden seurakunta 90 vuotta On both sides of the main road The 90-year anniversary of the Riistavesi parish

3 Sisällys Piispan tervehdys...6 Hyvä juhlakirjan lukija...9 Riistaveden seurakunnan perustaminen...13 Kirkko...31 Jouluaatto...41 Kinkerit Kohti Golgataa...55 Maakirkko...61 Kesävieraiden kirkkopyhä...73 Rippikirkko...99 Riistaveden seurakunta ja tekijät Julkaisija Riistaveden seurakunta Ulkoasu ja taitto Juha Räty, KUVAT Topi Ikäläinen, mustavalkokuvat Liisa Karttusen kokoelmasta VÄRIEROTTELU Petri Kuokka / Aarnipaja Ky KÄÄNNÖKSET Anne Muraja Eräkirkko Mitenkä iso Loppusanat ISBN KUSTANTAJA Maahenki Oy PAINO Gummerus Kirjapaino Oy, Jyväskylä 2007

4 Piispan tervehdys Bishop s greetings Arvoisat Riistaveden seurakunnan jäsenet, sisaret ja veljet Kristuksessa! Lähes koko itsenäisen Suomen ajan olette saaneet toimia itsenäisenä seurakuntana luonnonkauniilla Riistavedellä. Seurakuntanne perustettiin jo vuonna 1917 eli yhdeksän vuosikymmentä sitten, joskin historian myllerrykset viivyttivät vielä kuusi vuotta seurakuntaelämän varsinaista käynnistämistä. Nyt on kuitenkin täysi syy juhlia mennyttä historiaa, kiittää edeltäviä sukupolvia hyvästä perinnöstä ja ennen kaikkea Jumalaa siitä, että hän sanallaan ja sakramenteilla on siunannut ja yhä edelleen siunaa seurakuntaanne. Kun apostoli Paavali puhuu seurakunnasta, hän nimittää sitä Kristuksen ruumiiksi. Tällä hän ei tarkoita vainajaa, vaan elävää yhteisöä, jossa jokaiselle jäsenelle on oma paikkansa. Se merkitsee jokaisen ihmisen huomaamista, arvostamista ja kunnioittamista. Teitä ennen eläneet riistaveteläiset seurakunnan jäsenet ja vastuunkantajat ovat jättäneet teille tässä mielessä arvokkaan perinnön. Kantamalla toinen toistensa kuormia he ovat auttaneet lähimmäisiään Dear members of the Riistavesi parish, sisters and brothers in Christ! Almost during the whole period of the Finnish independence you have had an independent parish in the scenic Riistavesi. Your parish was established already in 1917, i.e. nine decades ago, although in the whirlwinds of history an active parish work could begin six years later. But today there is a good reason to celebrate the past, to thank the preceding generations for the good heritage and above all to thank God for having blessed and for still blessing your parish with His words and sacraments. When Apostle Paul talks about a parish he calls it the body of Christ. With this he doesn t mean a deceased but a living community in which each member has its own place. That means caring for, appreciating and respecting every human being. In this respect the members and the persons in charge of the Riistavesi parish who lived before you, have passed on a valuable heritage. Bearing the burdens of each other they helped their neighbours to endure the various stages of history regarding either the kestämään historian vaiheita, koskivat ne sitten sotiemme murroskausia, jälleenrakennuskautta tai perhekuntien iloja tai suruja. Toivon, että juhlivan seurakunnan keskellä elää yhä tämä välittämisen ja keskinäisen rakkauden ilmapiiri. Siihen teitä rohkaisee myös apostolinen kehotus: Kantakaa toistenne kuormia, niin te toteutatte Kristuksen lain! Toivotan sydämestäni onnea juhlivalle seurakunnalle. Siunatkoon ja varjelkoon teitä kaikkia armollinen ja ihmisiä rakastava Jumalamme! turning points of our wars, time of reconstruction after the wars or joys and sorrows of families. I hope this atmosphere of caring and mutual love still exists among the celebrating parish members. Encouragement for this gives the epistle of St. Paul: Bear ye one another s burdens; and so you shall fulfil the law of Christ! With all my heart I wish the celebrating parish all the best. May the merciful and loving God bless and protect you all. Teitä kaikkia lämmöllä ajatellen ja siunaten, With warm thoughts and blessings, Wille Riekkinen Piispa Bishop 6 7

5 Hyvä juhlakirjan lukija Dear reader of the jubilee book Tämän kirjan kannessa on talvinen kuva kirkosta ja sen edustalle asetetusta suurikokoisesta kellosta. Tuskinpa kukaan Kuopion ja Joensuun välisen valtatie 17 matkaaja välttyy huomaamasta tätä näkyä, kulkeehan valtaväylä aivan kirkkopihan poikki kuin hipaisten sivuilleen jäävää kirkkoa ja tien toisella puolen olevaa hautausmaata. Valtaväylän liikenteen määrä on moninkertaistunut 90 vuoden takaisesta Riistaveden seurakunnan perustamisajasta. Harvakseen matkaavat rauhalliset hevosajoneuvot ovat jo kauaksi jäänyttä historiaa. Nykyinen, pitkissä jonoissa kulkeva autoliikenne, etenkin itärajalle suuntaavien rekkojen suuri määrä, kertoo valtaväylän kahta puolta asuville riistavetisille, että enää ei eletä syrjäkylällä. Riistavedellä ollaan odotettu jo vuosia, koska kapeaksi käyneen valtaväylän luvattu uusi linjaus siirtää ohikulkuliikenteen pois kirkon ja hautausmaan kainalosta. Tien siirto tulee aikanaan rauhoittamaan kirkkomiljöön, mutta tuolloin jäävät myös lukemattomien matkaajien kasvot kääntymättä tienvarren puhutteleviin katseenvangitsijoihin. Kahta puolta valtaväylän sijaitsevan Riistaveden seurakunnan elämä on vuosikymmenten saatossa On the cover of this book there is a picture of the church and the big church bell placed in front of it. Hardly any passer-by on the main road 17 between Kuopio and Joensuu can avoid seeing the scene because this arterial route crosses the church yard almost grazing the church on its one side and the cemetary on its other side. Since the Riistavesi parish was established 90 years ago the traffic on the main road has multiplied. Slowly travelling horsedrawn vehicles belong to the past. Today the long lines of cars, especially a great number of lorries heading towards the eastern border of Finland are a signal to the inhabitants of Riistavesi living on both sides of the main road that Riistavesi is not a remote village any longer. For many years people in Riistavesi have been waiting for a new bypass road to remove the passing traffic from the narrow road between the church and the cemetary. In due course the new bypass will quiet down the church milieu but on the other hand, the significant eye catchers by the road won t be noticed any more by the travellers. The location of the Riistavesi parish on both sides of the main road has made the congregational Suomen Ilmakuva Oy 9

6 Niilo Lintunen Kirkko On riemu, kun saan tulla sun, Herra, temppeliis, sun porteistasi käydä sisälle pyhyyksiis. Vanha sanonta kirkosta keskellä kylää ei pidä paikkaansa Riistaveden kohdalla. Asia ei ole ainutlaatuinen maamme seurakunnissa. Usein oli ensin kirkko ja sitten rakentui kylä, jos oli rakentuakseen. Kirkon paikaksi valittiin jokin sopiva harjanne tai vesistörikkaassa pitäjässä vesiteiden yhtymäkodassa oleva niemennokka. Asutus muodostui sitten aikanaan kirkon ympärille. Asutustakin tärkeämpi oli hautausmaan sijainti kirkon välittömässä läheisyydessä. Saattokellojen soitto oli tärkeä hautaukseen kuuluva osa ja tämän vuoksi oli soiton ajoituksen kannalta tärkeää, että kellonsoittaja näki hautausmaalle. Suurten riitojen ja monien tiukkojen äänestysten jälkeen Kivisalmen harjanteelle Sillanpään tilalle noussut Riistaveden kirkko täyttää kaksi vanhoista vaatimuksista. Kirkon paikka on vesiteiden yhtymä- o Kirkon kuoriosaa hallitsee eläinlääkäri Elis Reinilän v veistämä puinen krusifiksi Jeesus ristillä. Alttarin ilme muuttui, kun v pidetyn piispantarkastuksen kehotuksesta sen tilalle saatiin arkkitehti Kimmo Ruotsalaisen suunnittelema uusi alttarirakennelma. kohdassa ja hautausmaa on kirkon vieressä, tämä uudempi. Lähellä kirkkoa olisi ollut seurakunnan vanhempikin, vuonna 1886 yhtiömuotoisena perustettu, hautausmaa, jos kirkko olisi rakennuttu ensimmäisen suunnitelman mukaan. Kylää kirkon välittömään läheisyyteen ei sen sijaan maastosta johtuen muodostunut. Kärhämä kirkon paikasta antoi kuitenkin hyvän lopputuloksen. Maisemallisesti kirkko seisoo kauniilla paikalla ja vieressä kulkeva Joensuun tie tekee kirkkomatkan helpoksi. Harva enää kirkkoonkaan kävellen tulee, vaikka sijainti olisi asutukseen nähden keskeisempikin. Monivaiheisen soutamisen ja huopaamisen jälkeen Riistaveden Ryönällä syntynyt arkkitehti Eino Pitkänen teki yhdessä arkkitehti Harry W. Schreckin kanssa kirkon järjestyksessään neljännet ja lopulliset piirustukset. Eino Pitkäsen isä, Antti Pitkänen, oli puolestaan rakennustöiden valvoja kun siihen vaiheeseen päästiin vuonna Varsinaiset kirkon rakennustyöt urakoivat rakennusmestarit K. A. Honkavaara ja Heikki Kokkonen, joka toimi myös vastaavana mestarina. Istumapaikkoja kirkkoon tuli 370. Riistaveden kirkko on tiilestä muurattu, rapattu pitkäkirkko. Kirkon alttari on itäpäädyssä ja torni länsi- 31

7 o Kirkonmäellä sijaitseva kaunis kappelimainen huoltorakennus on seurakunnan rakennuksista uusin vuodelta Sen on suunnitellut Talosuunnittelu Lehto & Mäki. i Suntio Hannu Hiltunen kattaa ehtoollispöytää messua varten. Ehtoolliskaluston on lahjoittanut Riistaveden Osuuspankki v päädyssä. Kirkon juhlalliset vihkiäiset olivat 16. päivä joulukuuta Kirkon vihkimisen toimitti piispan määräämänä asessori Yrjö Vallinmaa. Vuosikymmenten myötä on kirkon rakennusriidat unohdettu. Niistä puhutaan enää historian lehdillä. Kirkkoon tultaessa joutuu ohittamaan ensin kirkonmäen kappelin. Tässä rakennuksessa sijaitsevat vainajien säilytystila, omaisten huone, työntekijöiden sosiaalitilat ja yleisön WC-tilat. Kirkonmäen kappelin käyttöönoton juhlahetki oli Tasanteella pääoven edessä on nähtävillä iso kirkonkello. Tämä eläkkeellä oleva kello on opetusministeriön kirkon valmistusvaiheessa lahjoittama. Se valettiin Pietarissa Usatshevin tehtaalla vuonna 1914 ja rahdattiin tänne Riihimäeltä. Kellojen määrä ei ole kellotornissa tämän kellon eläkkeelle siirtämisen myötä vähentynyt, sillä alun perin venäläisten sotilaskirkkojen kelloista pienempi, Tuusulan Hyrylästä peräisin oleva, on saanut seurakseen Itävallassa valetun kellon. Kirkkosaliin astuttaessa huomio kiintyy kolmikehäisiin, takorautaisiin valaisimiin. Ne ovat helsinkiläisen Taito Oy:n valmistamat. Alkujaan valaisinkehät olivat päiväinvastaisessa järjestyksessä, 32 33

8 Alttarin ja saarnatuolin tekstiileissä sekä papin vaatteissa näkyvät liturgiset värit puhuvat silmälle samaa, mitä sana korvalle. Vihreä on elämän ja toivon väri. Punainen on Pyhän Hengen ja Kristuksesta todistamisen väri. Violetti on katumuksen ja odotuksen väri. Musta on surun ja katoavaisuuden ja valkoinen taas ilon ja kiitoksen väri. suurin kehä ylinnä. Elävät kynttilät on paloturvallisuussyistä korvattu sähkölampuin. Joskus, varsinkin joulukirkossa, toivoisi oikeiden kynttilöiden lämpöistä valoa. Elävä tuli on rakkauden ja elämän liekki. Myös kirkon nykyaikaiset suorat kynttilänjalat ovat Taito Oy:n valmistamat. Edettäessä kohti alttaria vasemmalle jää saarnastuoli kaikukatoksineen. Sen, samoin kuin muutkin kirkon puusepäntyöt, teki H.Peuran saha Pitkässälahdessa, Kuopion eteläpuolella. Alttarin puisen krusifiksin valmisti jyväskyläläinen eläinlääkäri Elis Reinilä Tärkeä osa kirkon sisustusta on kirkollisilla tekstiileillä. Niiden värit vaihtuvat aina kirkkovuoden mukaan. Alkuperäiset tekstiilit olivat Laila Karttusen suunnittelemat. Vuonna 1960 tapahtuneen kirkon korjauksen myötä ne korvattiin Tellervo Strömmerin suunnittelemalla alttarivaatteella (antependium) ja kirjaliinalla. Nykyisin käytössä olevat tekstiilit ovat Kirkon Hankintakeskuksen tuotantoa. Seurakuntalaisten lahjoituksena kirkkoon saatiin vuonna 1939 Auran Kultasepän ja Kuopion Kultasepän valmistama ehtoolliskalusto. Ehtoolliskalusto täydentyi Riistaveden Osuuspankin 50-vuotisjuhlavuotenaan tekemällä lahjoituksella. Kirkon alttarirakennelmat uudistettiin helmikuussa 1993 pidetyn piispantarkastuksen kehotuksesta. Uudistustyön suunnitteli arkkitehti Kimmo Ruotsalainen. Armas Madetojan tekemä alttarikaide poistettiin. Pääalttari irrotettiin seinästä ja tilalle rakennettiin lattian tasolle pystytettävät siirrettävät alttarikaiteet. Alttarin edustalle tehtiin tavarahissi, jolla alttarikaiteet voidaan siirtää tarvittaessa varastoon. Alttarille tuli uusi kaste

9 Jo Herran armopöytä valmiina odottaa, hän viiniä ja leipää meillekin tarjoaa. Hän kutsuu syömään kaikki, ei torju yhtäkään. Hän rajamuurit murtaa, luo valon pimeään (Virsi 452:1). Perhekerholaiset tutustumassa kotikirkkoon. Mielenkiintoisia asioita löytyi kellarista kirkontorniin. pöytä ja malja. Myös kirkon maalauksia uusittiin. Alttarikaidetta uudistettaessa paljastui vanhan alttarikaiteen tekijän tuleville sukupolville jättämä viesti, joka on vähemmän seurakuntalaisia mairitteleva. Tämän valmisti Armas Madetoja Pitkässälahdessa 1934 syyskuulla riitaisille riistavetisille. Kun ne hemmetit riitelivät siitä kirkon paikasta toistakymmentä vuotta, niin sen takia minä tein tämän alttarin teille, että saatte polvistua tämän ääreen riitojenne rymppäjäisiä juomaan. Rakkaat riistaveteläiset syökäät, juokaat, naikaat ja iloitkaat, että kauan menestyisitte maan päällä. Amen. Kirkon urut sijaitsevat urkuparvella kirkon takaosassa. Alkujaan nämä Kangasalan urkutehtaan urut olivat 7-äänikertaiset. Myöhemmin urkuja on täydennetty kahdella äänikerralla. Samanaikaisesti kirkon kanssa käyttöön vihitty uusi hautausmaa sijaitsee kirkon alapuolella, maantien toisella puolella. Keskellä hautausmaata ovat sankarihaudat ja vuonna 1953 paljastettu sankaripatsas, Johannes Haapasalon Siunaava enkeli. Alkujaan sankarihaudat oli tarkoitus sijoittaa kirkonmäelle, paikkaan jossa nyt äänensä menettänyt kirkonkello sijaitsee. Pitäjän ensimmäiselle sankarivainajalle, Melalahden Iekkulan Antti Hyväriselle, hautaa kaivettaessa todettiin maa kuitenkin niin karikkoiseksi, että haudat päätettiin kaivaa nykyiselle paikalleen. Edelleen käytössä oleva Hussonmäen hautausmaa Vartialassa tuli seurakunnan omistukseen vuonna Hautausmaalle valmistui 1953 rakennusmestari Aapeli Ronkaisen suunnittelema siunauskappeli. Seurakunnan ensimmäinen pappila valmistui Vartialaan, Kiviniemeen, Kirkon paikan siir

10 Seurakunnan ensimmäinen pappila valmistui Vartialaan, Kiviniemeen, Kirkon paikan siirryttyä ensimmäiseksi aiotulta rakennuspaikalta Vartialasta lopulliselle paikalleen Sillanpään tilalle, rakennettiin uusi pappila samalle tilalle Melaveden rannalle Lähelle pappilaa valmistui kanttoriurkurin virkatalo Vuonna 1969 valmistui Melalahteen seurakunnan ja kunnan yhteinen talo, jossa seurakunnalla oli seurakuntasali ja kerhotiloja sekä muutama asunto. Uuden, nykyisen, seurakuntatalon vihkiäisiä vietettiin Riistaveden seurakunnan aloitettua toimintansa papinvirkaa hoiti oman toimensa ohella Vehmersalmen kirkkoherra Toivo Kivekäs. Saman vuoden syksyllä saatiin oma pappi, kun viran väliaikaisena hoitajana aloitti Johannes (Hannes) Hyvä- rinen. Uuden seurakunnan kirkkoherran virkaa hoiti lukuisa joukko viran väliaikaisia hoitajia, ennen kuin seurakunnan ensimmäinen vakinainen kirkkoherra Alpo Mustonen aloitti virassaan Nykyinen kirkkohera Hannu Savinainen, järjestyksessä seurakunnan viides, tuli virkaan Seurakunnan ensimmäisenä väliaikaisena lukkarina toimi maanviljelijä Paavo Kumpulainen ja urkurina opettaja Juhani Miettinen. Vuonna 1940 aloitti seurakunnan ensimmäinen vakinainen kanttori-urkuri Erkki Kammonen 32 vuotta kestäneen työsarkansa. Seuraavana kanttori-urkurina toimi Veikko Saari Nykyinen, järjestyksessään kolmas, vakinainen kanttori Marjatta Piironen aloitti virassaan Seurakuntasalin alttariosassa säilytetään H. Niemisen v.1951 suunnitelmaa sotien ja Siunaus -muistomerkkiluonnosta

11 Riistaveden seurakunta 90 Riistaveden seurakunta RIISTAVESI KANSI.indd :02:45