vi kku Tilakeskus tarjoaa erityisosaamistaan 2/2007 kaupungin henkilöstölehti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "vi kku Tilakeskus tarjoaa erityisosaamistaan 2/2007 kaupungin henkilöstölehti"

Transkriptio

1 2/2007 Tampereen kaupungin henkilöstölehti Tilakeskus tarjoaa erityisosaamistaan

2 PÄÄKIRJOITUS MAALISKUU 2007 SISÄLTÖ Ensimmäiset sopimukset tehty 2 ARI JÄRVELÄ Uusi toimintamallimme perustuu tilaajan ja tuottajan välisiin sopimuksiin. Ensimmäinen sopimuskierros on takana. Nyt on mahdollista ostaa hinnoiteltuja palvelutuotteita. Hinnan lisäksi ostajan olisi tiedettävä, mikä on hankittavan palvelun laatu. Sen määrittely lienee vielä heikommissa kantimissa kuin kustannuslaskenta. Kaupunkilaiset käyvät jo yleisönosastoissa keskustelua muun muassa siitä, onko vanhusten asumispalveluita tuottavan organisaation uskonnollinen tausta peruste maksaa sille palveluista enemmän. Toimintamallin muutos ei ole vain ylätason laatikkoleikkiä! Perinteisesti tehokkuutta on haettu erikoistumisesta. Tähän uskoen on perustettu myös kaupungin sisäiset palvelukeskukset. Tilaajaorganisaatio sen sijaan noudattaa nyt asiakkaiden palvelutarpeiden kokonaisuuksia. Hyvinvointipalveluissa tuotanto taas on organisoitu yhä perinteistä ja esimerkiksi erikoistunutta ammattiosaamista myötäilevien toimintojen mukaan. Asiakasvastuisuus ja matriisimaisuus ovat isoissa yritysorganisaatioissa arkipäivää. Hyvinvointipalvelujen kehittämisyksikön haasteena on selvittää, miten sama voisi toteutua palvelutuotannossamme. Esimerkiksi vanhusten sosiaalipalveluissa on nähty, että vanhusten kyky asua kotona mahdollisimman pitkään, edellyttää, että elämälle löytyy sisältöä eikä yksinäisyys tai turvattomuus saa yliotetta. Tehokkaasti hoidettu ruoanjakelu tai kotisairaanhoito ei tähän haasteeseen vastaa. Vastaavasti yhteiskunnalle kalliiksi käyvien syrjäytyneiden lasten ja koulupudokkaiden määrät jäisivät vähäisemmiksi, jos koululla olisi aikaa olla lasten kanssa myös opetuksen ulkopuolella. Pärjäämme hyvin opetustulosten vertailussa, mutta kouluissamme ei viihdytä. Tulos tai ulos toimii alaluokilta alkaen. Vanha kansa tiesi, että markan suutari tekee kahden markan virheen. Tuotteiden kustannustiedoilla saadaan ymmärtämättömässä käytössä paljon pahaa aikaan. Riittääköhän se, että ymmärrys ja viisaus nostetaan sopimusmenettelyssä vain tilaajan vastuulle ja tuotannosta tehdään kustannustehokas suoritekone, jonka osaset optimoivat vain oman tuloksensa? Todellisuus kohdataan asiakasrajapinnassa. Paljon puhuttu hyvä asiakaslaatu kulkee hyvinvointipalveluissa käsi kädessä suuren kokonaistehokkuuden kanssa kaupunki kun joutuu yleensä itse korjaamaan omat virheensä. Hyvinvoiva ja tasa-arvoinen yhteiskunta on tehokas. Järkevät palvelukokonaisuudet ovat yhteinen etu ja yhteinen huoli. Jarkko Lumio Hyvinvointipalvelujen kehittämisyksikön johtaja 2 Pääkirjoitus 3 Kunta10-tutkimuksen tuloksia 4 Työhyvinvointia pysäkiltä 6 Tilakeskus esittäytyy 8 Tietulassa arvioidaan laatua 9 Puheenvuoro laadusta 10 Taideteokset henkilöstön ilona 12 Sähköinen palkkakuitti käyttöön 13 Tarton Tähti 13 Ketä on seutuyksikössä? 14 Uusi elinkeinojohtaja valittiin 14 Lääkärissäkäynnit työaikana 15 Ilmoituksia 16 Museoissa nyt VILKKU 43. vuosikerta JULKAISIJA Tampereen kaupungin viestintäyksikkö TOIMITUKSEN OSOITE Vilkku, Tampereen kaupunki, PL 487, Tampere PÄÄTOIMITTAJA Raija Lindell, juttuideat ja -vinkit tai VILKKU INTER NETISSÄ TAITTO Marja Muhonen PAINOPAIKKA Painoyhtymä ISSN SEURAAVA VILKKU ilmestyy huhtikuussa. Etukäteen sovittu aineisto on toimitettava mennessä päätoimittajalle. Toimi tuksella on oikeus aineiston käsittelyyn ja lyhentämiseen. KANNEN KUVA Ville Saha. Mauri Pakarainen tekee metalli- ja puuteknisessä yksikössä palo-ovia Tampereen Pantin kiinteistöön. OSOITTEENMUUTOKSET omalle palkanlaskijalle.

3 Kunta10-tutkimuksen Tampereen tulokset: Työelämän laatu suunnilleen ennallaan Vs. henkilöstöpäällikkö Rami Mäkinen pitää Kunta10-tutki muksesta saatuja tuloksia kohtuullisen myönteisinä. Tutkimusprofessori Jussi Vahtera Työterveyslaitokselta pitää Tampereen kaupungin henkilöstöltä kerättyjä Kunta10 -kyselytuloksia myönteisinä, kun huomioidaan kaupungin toimintatapojen muutosten suuruus ja laajuus. Kunta10-tutkimuksen välikyselyn mukaan Tampereen kaupungin henkilöstön työpaineet ovat hieman kasvaneet ja myös kokemus oman työn hallinnasta on hitusen vähentynyt. Tamperelaisten tulos noudattelee valtakunnallista trendiä, kertoo tutkimusprofessori Jussi Vahtera Työterveyslaitokselta. Kokonaisuudessaan henkilöstön työelämän laatu on pysynyt suunnilleen ennallaan. TEKSTI Raija Lindell KUVAT Ari Järvelä Kehitys näyttäisi viitteitä siitä, että stressaavampaan suuntaan ollaan kuitenkin menossa ja työpaineet ovat kasvaneet niin Tampereella kuten muuallakin. On myönteistä, että mahdollisuuksia vaikuttaa omiin työaikoihin on lisätty. Sen on todettu tuovan varsinkin naisille suojaavaa vaikutusta siihen, miten kokee työpaineet ja työn hallinnan, Vahtera kertoo. Tampereen kaupungin vs. henkilöstöpäällikkö Rami Mäkinen pitää tärkeänä, että työpaineiden ja työnhallinnan hivenen laskeva trendi saataisiin nyt nopeasti käännettyä myönteiseen suuntaan. Hän ei kuitenkaan ihmettele tulosta, sillä hän tietää, että toimintamallin muutosvaihe ja SAP-toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto ovat kasvattaneet paineita eri toimialoilla. Kun kysely tehtiin syksyllä 2006, muutoksissa elettiin hyvin voimakkaasti useimmilla kaupungin työpaikoilla. Kokonaisuudessaan Mäkinen pitää Kunta10-tutkimuksesta saatuja tuloksia kohtuullisen myönteisinä, sillä mitään merkittävää romahdusta ei ole keskimäärin koko henkilöstön työhyvinvoinnissa tapahtunut. Myös Vahtera pitää saatuja tuloksia myönteisinä, kun huomioidaan kaupungin toimintatapojen muutosten suuruus. Tutkimustulokset tukevat henkilöstöohjelmamme painopistealueita ja kannustavat jatkamaan samaan suuntaan. Tutkimustulokset hyvä työkalu esimiestyöhön Henkilöstöpäällikkö Mäkinen painottaa, että Kunta10-tutkimuksella saatavat tulokset ovat hyvä työkalu erityisesti esimiestyöhön. Kun yksikkökohtaiset tulokset valmistuvat kevättalven aikana, saadut tiedot jalkautuvat toimialojen esimiehille heidän esimiestyöhönsä. Jatkossa johtajat raportoivat pormestarille, millaisilla toimenpiteillä saatuihin tuloksiin on reagoitu tai tullaan reagoimaan, Mäkinen kertoo. Kehityskeskustelut laadultaan, sisällöltään ja määriltään nousivat esiin tälläkin kertaa Kunta10-tutkimuksessa näin oli myös vuonna 2004 tehdyssä kyselyssä. Kehityskeskustelut ovat edelleen suuri haasteemme. Erityisesti niiden sisältöön olisi kiinnitettävä huomiota niin, että esimiehet ja alaiset kokisivat keskusteluista olevan todellista hyötyä, Mäkinen kertoo. Hänen mukaansa keskusteluissa pitäisi päästä puhumaan siitä, miten asetetuissa tavoitteissa ja tehtävissä on onnistuttu ja mitä olisi tehtävä, että toimintaa edelleen voitaisiin parantaa. Osaamisen hallinnan järjestelmä ja toimintaprosessien selkeä kuvaaminen ja kehittäminen, ovat seikkoja, joilla osaltaan edis- 3

4 4 Esimiehiltä saatu tuki ja oikeudenmukaisuus kohentumassa Työterveyslaitoksen tutkimusprofessorin Jussi Vahteran mukaan Kunta10-tutkimuksen Tampereen kaupungin henkilöstöä koskevat tulokset ovat kutakuinkin yhteneväiset muiden tutkimuskuntien (Espoo, Naantali, Nokia, Oulu, Raisio, Turku, Valkeakoski, Vantaa ja Virrat) tulosten kanssa. Kaikkien osallistuneiden kuntien tulokset eivät ole vielä kokonaan valmistuneet, joten Vahtera arvioi vain Tampereen tuloksia helmikuun lopulla. Kunta10-tutkimuksen kyselyllä kerättiin viime syksynä tietoa vakinaisilta ja kokoaikaiselta henkilöstöltä. Tampereella kyselyyn vastasi 70 prosenttia henkilöstöstä eli 8092 henkilöä. Aikaisemmat kyselyt ovat vuosilta 2000 ja Tutkimuksen kysymykset koskivat muun muassa henkilöstön mahdollisuuksia hallita omaa työaikaansa, mahdollisuuksia täydennyskoulutukseen, esimiesten antamaa tukea, esimiesten kohtelun oikeudenmukaisuutta sekä työntekijöiden kokemia työpaineita ja työn hallintaa. Tutkimuksen myönteisin tulos lienee esimiesten alaistensa tukemisessa tapahtunut kehitys. Joillakin toimialoilla (ympäristö- ja tekninen toimiala sekä opetus- ja kulttuuripalvelut) sen koettiin parantuneen, muilla kahdella toimialalla taas hieman heikentyneen. Tutkimuksen mukaan henkilöstö kokee oikeudenmukaisen kohtelun hieman kohentuneen. Kohtelun oikeudenmukaisuutta mitattiin muun muassa väittämillä esimieheni kuuntelee alaistensa mielipiteitä tärkeissä asioissa, esimieheni tiedottaa riittävän ajoissa tehdyistä päätöksistä ja niiden vaikutuksista, esimieheni kohtelee alaisiaan ystävällisesti ja huomaavaisesti. Kohtelun oikeudenmukaisuus kiinnittyy vahvasti esimiestyöhön. Parhaat arviot saivat opetus- ja kulttuuripalvelujen esimiehet ja huonoimmat ympäristö- ja teknisen toimen esimiehet. Erot olivat kuitenkin marginaalisia. Liukuvat työajat saivat kiitosta Tutkimukseen vastanneet olivat tyytyväisiä työaikansa hallintaan. He kokivat voivansa vaikuttaa suhteellisen paljon työpäivänsä alkamis- ja loppumisajankohtaan, taukojen pitämiseen, työvuorojärjestelyihin sekä lomien ja vapaiden ajankohtiin. Tulos on yksi myönteisimmistä. Myös täydennyskoulutusmahdollisuuksiin oltiin Tampereella tyytyväisiä. Noin 60 prosenttia tutkimuksen piiriin kuuluvista piti saamaansa täydennyskoulutusta riittävänä. Tyytyväisimpiä täydennyskoulutukseensa olivat opetus- ja kulttuuripalvelujen sekä konsernihallinnon työntekijät. Vuoden 2006 kyselyn tuloksia tullaan hyödyntämään muun muassa henkilöstöohjelmien laadinnassa ja niiden pohjalta toteutettavien konkreettisten toimenpiteiden suunnittelussa. Seuraavan kerran kysely tehdään vuonna Tutkimusta rahoittavat Suomen Akatemia, Työsuojelurahasto, tutkimukseen osallistuvat kunnat ja Työterveyslaitos. tetään kehityskeskusteluiden laatua. Esimieskoulutukseen on satsattu niukoilla resursseillamme ja se tulee edel leen olemaan alue jota painotetaan. Esimiehisyys tulisi pystyä kääntämään ammattimaiseksi taidoksi, Mäkinen sanoo. Työyhteisöpy TEKSTI Raija Lindell KUVA Ari Järvelä Oulun kaupunki vie koko henkilöstönsä Työyhteisöpysäkille, jonka avulla suunnataan kohti parempaa työssä jaksamista. Työyhteisöt pysähtyvät pysäkeille miettimään, miten parantaa oman ryhmän työhyvinvointia, työyhteisön toimivuutta sekä työn tuloksellisuutta. Oulun kaupungin henkilöstöryhmän käynnistämää hanketta Kympin kunta -matka toteutetaan yhteistyössä Oulun työterveyden kanssa. Lähdimme luovasti ja rohkeasti hakemaan hankkeen kautta työhyvinvointia. Tavoitteemme on muun muassa parantaa työssä jaksamista ja työtyytyväisyyttä. Haluamme kehittää työn ja työyhteisöjen toimintaa, vuorovaikutusta ja keskustelukulttuuria, kertoo projektipäällikkö Jaana Salomäki. Hyvin tärkeänä tavoitteena Salomäki pitää myös sitä, että ohjelma onnistuessaan lisää työelämän mielekkyyttä ja sitoutumista siten, että työntekijät jaksavat ja haluavat jatkaa työssä eläkeikään asti. Salomäki kertoi oululaisten kokemuksia työhyvinvoinnin edistämisestä Tampereella helmikuun alussa järjestetyssä Työhyvinvointi Kunta10 kunnissa -tilaisuudessa. Oululaiset käynnistivät hankkeensa vuonna 2005 ja se jatkuu vuoden 2008 loppuun saakka, jolloin on aika arvioida saatuja tuloksia. Tähän mennessä esimiehiä on koulutettu lähes 450 ja pysäkkejä on pidetty noin 200. Oulussa on yli 9000 työntekijää ja yli 600 työyhteisöä. Matkan varrella on jo huomattu, että tiimityötä kannattaa kehittää nykyisestään. Viikkopalaverit ovat nousseet uuteen arvoon ja niitä halutaan takaisin, myös palautteen anto on kehittynyt. Kun kaikki osallistetaan keskusteluun, esimiehet saavat tietoa arjesta käytännön tekijöiltä, Salomäki kertoo. Kaikilla mahdollisuus vaikuttaa Työyhteisöpysäkillä tarkastellaan ja arvioidaan mennyttä sekä suunnitellaan tulevaa. Tilaisuudet ovat yleensä puolesta päivästä koko päivään kestäviä. Salomäki korostaa kokouksien demokraattisuutta: kaikki osallistuvat ja kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa työyhteisöpysäkillä.

5 säkillä parannetaan työhyvinvointia Tärkeää tilanteissa on selkeä johtajuus eli esimies johtaa keskustelua ja hänellä on päätöksentekovastuu ja -valta. On osattava keskustella. Esimieskoulutuksessa olemmekin treenanneet tiettyjä, esimerkiksi tunteita herättäviä tilanteita, Salomäki kertoo. Oulussa on ensin koulutettu esimiehet ja johtajat, jotta he olisivat entistä parempia matkanjohtajia ja kartanlukijoita työyhteisöpysäkeillä. Sen jälkeen mukaan ovat tulleet työyhteisöt oman aikataulunsa mukaan. Esimiehet järjestävät alaisilleen työyhteisöpysäkin. Lisäksi palaverissa voi olla työterveyden asiantuntijaohjaaja mukana. Häneltä esimies saa hyödyllisiä vihjeitä keskustelun suunnan tai eväiden suhteen, Salomäki kertoo. Hän pitää hedelmällisenä työyhteisöpysäkeillä syntyvää vuoropuhelua ja asioiden vertailua eri näkökulmista. On hyvä tiedostaa, että työyhteisön jäsenten henkilökohtaiset kokemukset tai asenteet vaihtelevat ja ovat erilaisia, vaikka kyse olisi samoista konkreettisesta tilanteista ja tapahtumista, Salomäki sanoo. Keskeistä työyhteisöpysäkkien keskusteluissa on avoin vuorovaikutus ja sosiaalinen oppiminen jatkuvassa ja säännöllisessä prosessissa. Tikkataulu apuvälineenä Oululaisilla työyhteisöpysäkeillä on käytetty apuvälineenä tikkataulua, johon merkataan 1 5 arvosana kustakin tietyistä aiheista. Jokainen työyhteisön jäsen merkkaa omaan tikkatauluunsa mielipiteensä muun muassa seuraavista seikoista: suhteet muihin yksiköihin, perustehtävien toteuttaminen, tavoitteiden selkeys, työsuunnittelu, työnjako, kokousten toimivuus, sisäinen ilmapiiri, ongelmien ratkaisukyky, johtaminen, pelisäännöt, tiedonkulku ja työstä saatu palaute. Tikkataulun tulokset puretaan ohjaajan opastuksella. Salomäen mukaan on hyvin mielenkiintoista nähdä vaihtelut, kun ryhmän jokainen tikkataulu pannaan päällekkäin ja tulee esiin, miten erilainen kokemus samoista toimintatavoista tai tapahtumista voi muodostua saman työyhteisön eri jäsenille. Kun työyhteisön tilanteita arvioidaan näin avoimesti ja konkreettisesti saatujen tuloksien ja niiden erojen perusteella, niistä voi nousta esiin konflikteja, esimerkiksi vuosia painaneita asioita. Tällaiset tilanteet on uskallettava avata ja tervehdytettävä. On erittäin kehittävää koko ryhmälle ja sen jokaiselle jäsenelle, että ongelmat ratkaistaan eikä niiden vain anneta olla. Tämä edellyttää tietenkin taitavaa johtamistyötä ja tueksi mahdollisesti ulkopuolista työnohjausta, Salomäki toteaa. Hänen mukaansa esiin on noussut esimiesten tarve saada vertaistukea. Heille on raikastavaa saada tietää, millaisia ongelmia tai ajatuksia muilla on omiin verrattuna. Salomäen mukaan tikkataulua on pidetty hyvänä välineenä, jonka avulla on helppo ottaa käsittelyyn asioita työyhteisössä. Mitä ajatuksia Oulun tikkataulu herätti? Vilkku kysyi Tampereen kaupungin henkilöstöyksikössä työskentelevältä asiantuntijalääkäri Harri Laesvirralta, mitä mieltä hän on Oulun kaupungin henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishankkeesta. Asiantuntijalääkäri Laesvirta pitää Oulun työyhteisöpysäkki-ohjelmaa mielenkiintoisena työkaluna. Tosin hän huomauttaa, että hanke on mitä ilmeisemmin edellyttänyt melkoista rahallista satsausta Oulun kaupungilta, eikä hankkeesta ja sen tuloksista ole vielä tutkittua tietoa. Kyseessä ei ole mikään ihan uusi keksintö, sillä ohjelman runkona ovat säännölliset työyhteisökokoukset. Kokouksien sisältöä on pyritty muokkaamaan siten, että niissä syntyisi uudenlainen aktiivinen keskustelukulttuuri, joka johtaisi työyhteisön tavoitteiden ja toiminnan selkeytymiseen, Laesvirta toteaa. Välineenä käytettävä tikkataulu saattaa olla hyvä oivallus keskustelun virittäjänä, mutta siihen sisältyy mielestäni myös riskinsä. Laesvirran arvion mukaan kaikilla työyhteisöillä ei välttämättä ole valmiutta tai haluakaan tikanheittoon keskustelun virittäjänä. Esitettyyn tikkatauluun on ahdettu mielestäni liikaa aiheita peruskeskustelun avaamiseksi, mutta sitä lienee mahdollisuus muunnella. Oulun kokemukset näyttävät tulleen naisvaltaisilta sosiaali- ja terveystoimen työyhteisöiltä, joissa vastaanotto on kuvattu hyväksi. En osaa arvioida, kuinka tämä työkalu soveltuisi rakennustyömaiden tai korjaamoiden miesporukoiden käyttöön. Veisikö tikkatauluvertailut keskustelua oikein eteenpäin, Laesvirta kysyy. Hänen mielestään Tampereella jo toteutettavaan laajaan esimieskoulutukseen tulisi sisällyttää enemmän sellaisten valmiuksien opettamista ja harjoittelua, joilla työyhteisökokouksia voitaisiin ohjata täsmällisempään ja oikeaan vuorovaikutuskulttuuriin. Tärkeätä on tietenkin se, että kokouksia pidetään säännöllisesti ja riittävästi. Myös työterveyshuollon nykyistä aktiivisempi sitouttaminen työyhteisötoimintaan on tarpeellinen ja haasteellinen tavoite, mutta tämän hetken resursseilla siihen ilmeisesti ei ole kovin suuria mahdollisuuksia. 5

6 Metalli- ja puuteknisen yksikön Veikko Lampinen hitsaa aitarakenteita Amurin koululle. Metalli- ja puuteknisessä yksikössä työskentelevät: Tapio Pohja (ylh. vas.), Markku Pekola, Tapio Kaapu, Pertti Hakola, Mikko Keskinen, Veijo Seppälä, Kalervo Laukkanen, Antti Nikkilä, (alh. vas.) Heikki Ruuska ja Mikko Tähkävuori. kaupungin omistamaa rakennusta. Kerrosneliöiksi muutettuna luku tekee huikeat miljoona neliömetriä. 6 Tilakeskus hoitaa ja hallinnoi kaupungin tiloja Tampereen kaupungin Tilakeskus luo tila- ja kiinteistöpalveluilla edellytykset hyville kunnallisille palveluille. Siisteissä ja toimivissa tiloissa viihtyvät sekä kaupungin työntekijät että kuntalaiset. TEKSTI Mirva Tuusa KUVAT Ville Saha Aurinko paistaa kauniisti sisään kaari-ikkunoista. Tilakeskuksen vuoden kestänyt evakko on ohi, ja peruskorjatut tilat Frenckellissä hohtavat uutuuttaan. Helmikuun lopulla siellä täällä näkyy vielä muuttolaatikoita, mutta muuten kaikki näyttää olevan tiptop. Tilakeskus huolehtii kaupungin tilaomaisuuden arvon säilymisestä, luo puitteet toiminnalle ja hoitaa kaupungin rakennuksia, selvittää Tilakeskuksen toimitusjohtaja Ilkka Ojala. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Tilakeskus suunnittelee, rakentaa, vuokraa, isännöi, korjaa, huoltaa ja palvelee noin 750:tä Yhteydenpito asiakkaisiin tärkeää Tilakeskuksen ydintehtäväalue on kiinteistöliiketoiminta. Sitä toteuttavat kiinteistönpidon ja kiinteistökehityksen yksiköt. Toisen Tilakeskuksen organisaation perusosan muodostavat kiinteistöliiketoimintaa tuke vat kiinteistöpalvelutuotannon toiminnot. Niitä tuottavat suunnittelu-, kiinteistötekninen -, siivoustuotanto-, rakentamis- ja metallija puutekninen yksikkö. Liikelaitoksen sisäisistä tukitoiminnoista vastaavat taloushallinto ja tukipalvelut. Työntekijöitä Tilakeskuksen yhdeksässä yksikössä on yhteensä 560. Vaikka Tilakeskuksen oma organisaatio on suuri ja kohteita ja kerrosneliöitä paljon, vakuuttaa Ojala, että yhteydenpito asiakkaisiin toimii hyvin ja hommat hoituvat. Jokaisella kohteella on oma isännöitsi jänsä, joka vastaa kohteestaan. Kontakti asiakkaan ja Tilakeskuksen välille syntyy myös huoltomiesten, siivoojien ja seurantaryhmien kautta. Asiakastyytyväisyyskyselyissä olemme saaneet hyvää palautetta työstämme, Ojala kertoo. Tilakeskuksen asiakkaita ovat pääasias sa kaupungin muut toimialat. Suurimpia ulkopuolisia tilavuokraajia ovat Tampere-talo ja Tampereen messu- ja urheilukeskus Pirkkahalli.

7 dellisesti suurin hyöty. Meillä on tällainen oma sisäinen tilaaja tuottaja-malli, naurahtaa Ojala. Asiakkaat ovat tietysti aina tärkeitä. Hyvä siivouspalvelu auttaa myös heidän toimintansa onnistumista, teroittaa Koskinen. Tiltu toi lisää mahdollisuuksia Kun Tampereen kaupunki vuodenvaihteessa siirtyi uuteen tilaaja tuottaja-malliin, riitti Tilakeskuksen väellä töitä. Tiloja järjestettiin aika lailla uusiksi. Esimerkiksi keskusvirastotalon kolmannessa kerroksessa istuvat nyt tilaajaorganisaatio, ja kiinteistötoimi muutti alta pois Frenckelliin. Lisäksi koko Tilakeskuksen sopimuskanta piti kirjoittaa uusiksi. Oli se aikamoista vipinää, Ojala muistelee. Tilakeskus itse siirtyi tilaaja tuottaja-malliin jo vuonna 2004, kun siitä tehtiin kaupungin sisäinen liikelaitos. Ojala muistelee, että uudistus oli enimmäkseen hallinnollinen. Palveluissa muutos ei näkynyt, mutta hallinnollisesti se toi uusia mahdollisuuksia. Liikelaitos on periaatteessa itsenäinen sekä taloudellisesti että laskennallisesti, sanoo Ojala. Tilaaja tuottaja-mallia hyödynnetään myös Tilakeskuksen sisällä. Kaikkia palveluita ostetaan myös ulkoa. Oma henkilöstömme keskittyy ydintehtäviin, jotta työstä saadaan toiminnallisesti ja talou- Siivousyksikön siivoustuotantopäällikkö Marita Koskinen (toinen vas.) ja palveluesimiehet Tuija Lemivaara (vas.), Terhikki Vehmas, Anneli Elo, Minna Ahonen ja Kati Lankinen. Siivousta tehdään asiakaslähtöisesti Lähes kaikkien Tampereen kaupungin peruskoulujen, uimahallien, virastojen ja alueterveydenhuollon laitosten siivouksesta huolehtii siivoustuotantoyksikkö. Muiden kaupungin kohteiden siivous on ulkoistettu tai ulkoistetaan lähivuosina. Kohteissa siivous tehdään ammattitaitoisesti ja asiakaslähtöisesti, ympäristöä ja turvallisuutta silmällä pitäen. Puhtaus, ympäristö ja turvallisuus ovat meille tärkeitä. Ympäristöystävällisyydestä huolehditaan esimerkiksi jätteiden lajittelussa. Ympäristö pidetään mielessä myös siivousaineiden hankinnassa, sanoo siivoustuotantopäällikkö Marita Koskinen. Siivoustuotantoyksikkö työllistää 230 vakituista siivoojaa ja kuusi palveluesimiestä. Sijaisia tarvitaan päivittäin noin kolmekymmentä. Siivoojien ammattitaitoa pidetään yllä jatkuvan koulutuksen avulla. Siivoustyö on nykyään jotain aivan muuta kuin pelkkää lattioilla konttaamista ja luudun kanssa heilumista. Siivoamista helpottamaan on vuosien varrella tullut lukuisia erilaisia koneita ja toinen toistaan parempia aineita. Samalla ympäristöystävällisyyteen, turvallisuuteen ja laatuun on alettu kiinnittää entistä enemmän huomiota. Yksi kuitenkin on ja pysyy. Isännöitsijät huolehtivat kiinteistöistään Sammon koululla pora vinkuu ja vasara heiluu. Katosta roikkuu johdonpätkiä ja ilmassa leijuu rakennuspölyä. Jos kaikki menee hyvin, ensi syksynä tilassa avaa ovensa uusi ja upea ruokala. Kyllä täällä ihan hyvältä näyttää. Luokkasiiven peruskorjaus on jo valmis, tämä osa valmistuu tänä vuonna ja vuoden 2008 kesäkuulla pihassa komeilee vielä uusi lisäsiipi, kertoo Sammon koulusta vastaava isännöitsijä Katriina Maunula. Sammon koulussa peruskorjauksen rakennuttaa Tilakeskuksen hankekehitysyksikkö. Maunulan tehtäviin isännöitsijänä kuuluu lähinnä pysyä tilanteen tasalla. Isännöitsijän päätyö on vastata hänelle nimettyjen kiinteistöjen kiinteistöpalvelujen organisoinnista ja manageroida kohteita. Työhön kuuluu sekä hallinnollisia, taloudellisia että teknisiä tehtäviä, Maunula selvittää. Isännöitsijä huolehtii muun muassa siitä, että kiinteistöjen toiminnallisuus ja arvo säilyvät ja kiinteistöihin tehdään tarpeelliset tekniset korjaukset. Lisäksi hän budjetoi jokaisen kohteen kunnossapitoon ja pieniin investointeihin vuosittain käytettävät rahat ja ohjaa rahaa oikeaan paikkaan oikeaan aikaan. Kaikki tämä tehdään yhteistyössä asiakkaan kanssa. Tilakeskuksen kiinteistönpitoyksikössä 7

8 työskentelee kahdeksan isännöitsijää. Maunulan kohteita ovat Itä-Tampereen koulut sekä niissä toimivat toimialat. Metalli- ja puualan erikoisosaamista Keskustorin suihkulähteen konservointi ja suojakupu, valtuustosalin kalusteet, Keskustorin kalusteet, Kauppahallin ovet, Pyynikin kesäteatterin pyörityskoneisto ja katoksen runko sekä Sähkölaitoksen turbiinihallin yli 8 metriä korkea ja 10 metriä leveä ikkuna, siinä muutamia metalli- ja puuteknisen yksikön töitä. Me teemme metalli- ja puualan erikoistöitä ja taitoa vaativia merkkirakennusten töitä. Kaupallisen massatuotannon kanssa emme edes yritä kilpailla, vaan keskitymme osaamiseen ja laatuun, selvittää korjaamoesimies Tapio Kaapu. Yksikkö sekä tekee uutta että korjaa vanhaa. Vaativat käsityöt eivät onnistu aivan keneltä tahansa. Kaapu kiitteleekin, että kaikki yksikön 40 työntekijää ovat alansa ehdottomia ammattilaisia. Erikoistyöt vaativat hyvää käsityötaitoa. Sitä ei opita hetkessä, vaan ajan myötä ja tekemällä. Näihin hommiin ei tulla suoraan koulunpenkiltä. Tällä hetkellä metallipuolen verstaalla valmistuu muun muassa paloovia Tampereen Panttiin ja teräsrunkorakenteita Amurin koulun aitaa varten. Puutyöhuoneella puolestaan tehdään kalustesarjoja Peltolammin päiväkotiin ja lavasteita Karita Mattilalle Tampere-taloon. Lavasteista ei kuitenkaan sovi puhua sen enempää, sillä ne ovat puuseppien mukaan tarkoin varjeltu salaisuus. Tietula tuottaa tietoa ja arvioi laatua TEKSTI Raija Lindell KUVA Ari Järvelä Tietotuotanto ja laadunarviointiyksikkö, Tietula, talous- ja strategiaryhmästä toimii kaupungin johdon ja tilaajaryhmän asiantuntijana arviointiin, tietotuotantoon ja laadun arviointiin liittyvissä asioissa. Vuoden alussa aloittanut yksikkö huolehtii myös kaupungin toimintaa ja toimintaympäristöä koskevan tilastotiedon hankinnasta, tuottamisesta ja kehittämisestä. Tietula koordinoi ja kehittää tilaajan ja tuottajan tietotuotantoa ja tutkimustarpeita. Rooliin kuuluu myös kiinteä yhteistyö Hyvinvointipalvelujen kehittämisyksikön kanssa sekä keskeisten laatu- ja arviointityötä tekevien yksiköiden ja henkilöiden kanssa. Tuotamme itse tutkimustietoa ja arviointeja tai hankimme sitä kaupungin sisältä tai ulkopuolelta yhteistyökumppaneiltamme, kertoo yksikköä vetävä tutkimus- ja arviointipäällikkö Riitta Juusenaho. Hänen lisäkseen yksikköön kuuluvat erikoissuunnittelija Leena Salminen, vs. suunnittelija Annikka Paavola (Mia Lumion sijainen 1.5. saakka) ja tutkimussihteeri Jenni Kallio. Salmisen vastuulle kuuluvat erilaiset tilasto- ja ennustejulkaisut, joita hän on tehnyt aikaisemminkin (mm. Tilastollinen vuosikirja, Tampere taskussa, Tampereen seutukuntatilasto ja väestöennuste). Paavola keskittyy laadunarviointitehtäviin. Hän muun muassa kehittää ja tekee osaltaan palvelujen laadunarviointia ja arvioin- tiyhteistyötä sidosryhmien kanssa. Toukokuun alusta yksikköön palkataan yksi vakinainen suunnittelija lisää. Tarvitaan entistä jäsentyneempää arviointia Arviointi ja tietototuotanto eivät ole mikään uusi asia kaupunkiorganisaatiossa, tällaista työtä on tehty ennenkin monella eri toimialalla. Nyt uusi toimintamallimme vain edellyttää vielä entistä jäsennellympää, koordinoitua ja jatkuvaa arviointia, Juusenaho toteaa. Hän painottaa, että laatu ja arviointi liittyvät kaikkeen arjen työhön. Käsitykset laadusta eivät saisi perustua mutu-tuntumaan, vaan todistettuun laatuun, joka on tutkittu ja arvioitu. Ihmiset olisi saatava ajattelemaan, että laatu on hyvä, motivoiva asia. Sen mittaaminen ei ole vikojen etsimistä, vaan sillä voi osoittaa tarpeellisuutensa, ja kun työ on laadukasta, se pitää tunnustaa työntekijöille, Juusenaho peräänkuuluttaa. Arviointi on työväline esimerkiksi tilaajille, jotka tekevät palvelusopimuksia ja tilaavat palveluja tuottajilta. Kun toiminta perustuu sopimukseen, on tilaajan tiedettävä, mitä se tilaa ja tässä kohdin korostuu arvioinnin merkitys. Palvelujen laadun tasosta täytyy olla tutkittua tietoa niin asiakasnäkökulmasta, mutta myös palvelujen tilaajan ja tuottajan näkökulmista.

9 Tietotuotanto ja laadunarviointiyksikössä, Tietulassa, työskentelevät vs. suunnittelija Annikka Paavola (edessä vas.), erikoissuunnittelija Leena Salminen ja tutkimus- ja arviointipäällikkö Riitta Juusenaho, 1.5. aloittava suunnittelija Mia Lumio (takana vas.), tutkimusharjoittelija Maarit Mäkinen ja tutkimussihteeri Jenni Kallio. Juusenaho muistuttaa, että myös muun muassa poliittisessa ohjauksessa päätöksenteon tueksi tarvitaan arvioinnin tuottamaa tutkittua, analysoitua tietoa, faktaa. Tavoitteena on, että koordinoinnin avulla vältettäisiin päällekkäistä arviointityötä ja yhteistyötä lisäämällä hyödynnettäisiin toisten keräämää tietoa. Tietojohtamiseen eli tiedolla ohjaamiseen tulisi kiinnittää huomiota entistä enemmän. Saatuja tuloksia hyödyntämällä voidaan ohjata ja kohdentaa palvelutuotantoa ja tilaamista perustellusti, Juusenaho sanoo. Tietyt toimintaperiaatteet ja laadun viitekehys selviksi Tietulan vetovastuulla on hoitaa toimintamallin uudistukseen liittyneiden pilottien arvioinnit, joista saadaan paljon käyttökelpoista tietoa. Muun muassa yhdyskuntapalvelujen ja perusopetuksen pilotit on arvioitava pikaisesti. Julkisella puolella ei ole ollut selkeitä laatujärjestelmiä, joita yritysmaailmassa on käytetty jo pitkään. Juusenahon mukaan uusi toimintamalli luo tarpeen määritellä palvelujen laatu ja luoda laadun viitekehys. Hän ei pidä mahdottomana, että kuntapuolellakin olisi tulevaisuudessa laatujärjestelmät apuna. Toivoisin, että meillä olisi joskus selkeästi määriteltynä tamperelaisten palvelujen laadun viitekehys, johon kaikki työntekijät voivat sitoutua. Näin olisivat tietyt toimintaperiaatteet selvillä ja kaikki tahot tietäisivät, millaista palvelua laadultaan tuotetaan, Juusenaho sanoo. Hän muistuttaa, että Tampereen kaupungin käyttöön on hankittu ZEF-sähköinen työkalu, joka on internetin kautta toimiva palautteenkeruu- ja analysointiratkaisu. Sen avulla voidaan kerätä nopeasti ja tehokkaasti erilaisia mielipiteitä ja arviointeja. Työkalu on jo tuttu työväline muun muassa päivähoito- ja koulupuolella. ZEF palvelee kaikilla konsernitasoilla ja sitä voidaan käyttää kaikissa yksiköissä esimerkiksi itsearviointiin. Sen avulla saadaan helposti esiin, miten meillä on mennyt ja mihin meidän on kiinnitettävä tulevaisuudessa huomiota, Juusenaho kertoo. Hänen yksikkönsä organisoi ZEF-koulutusta ja antaa tunnuksia, joilla pääsee zeffaamaan. Puheenvuorossa Metri tai kiloa laatua, kiitos? Laatu on varmasti maailmassa yksi harvoja asioita, joista kansakuntien välillä vallitsee selkeä yhteisymmärrys: laatua halutaan kaikkialla. Kuka tyytyisi muuhun kuin erinomaiseen laatuun puhuttaessa päivähoidosta, koulutuksesta, harrastuksista, terveyspalveluista, ruuasta, kulutustuotteista tai elämästä yleensä? Ihmiset haluavat ympäröidä itsensä, lapsensa ja läheisensä laadulla. Mitä laatu oikein on? Mistä hyvän laadun tunnistaa? Kuka päättää viime kädessä laadusta? Kenen vastuulla laatu on? Laatu merkitsee eri ihmisille erilaisia asioita. Se on kulttuurisidonnainen ja sen todistamiseen tarvitaan välineitä. Metrimitta tai punnus eivät tässä kelpaa. Laadun aste voidaan tunnistaa vertaamalla sitä vaikkapa asetettuihin laatuvaatimuksiin tai yleisesti hyväksyttyihin standardeihin. Laatua voidaan määrittää ja mitata arvioinnin avulla. Kunnan keskeinen olemassaolon oikeus perustuu kuntalaisten palvelemiseen. Järjestämällä erilaisia palveluita kunta palvelee asiakkaitaan. Arvioimalla ja kehittämällä koko ajan palvelujensa laatua kunta varmistaa asiakkaidensa tyytyväisyyden ja oman olemassaolonsa. Julkisen sektorin palveluiden arviointia voidaan tehdä monin eri menetelmin. Asiakkaiden tyytyväisyyttä mitataan usein asiakastyytyväisyyskyselyin. Prosessien toimivuutta ja laatua mitataan palvelukykykartoituksin ja henkilöstökyselyin. Arviointi on aina kehittämisen väline. Se ei ole tarkastustoimintaa tai kontrollin väline. Tuttu sanonta mitä ei mittaa, sitä ei voi ohjata pätee erityisesti puhuttaessa johtamisesta. Jos päätöksenteko ei perustu mitattuun ja tutkittuun tietoon, pääsee selittelyt, mielipiteet ja musta tuntuu -ajattelu temmeltämään. Näin päätöksenteosta tulee perusteetonta ja usein organisaatio alkaa menettää elinvoimaansa. Energia kulutetaan väärin sammutuksiin. Palvelujen laadun arvioinnilla on keskeinen tehtävä myös henkilöstön motivaation kannalta. Arviointikyselyiden kautta henkilöstöllä on mahdollisuus vaikuttaa työhönsä. Hyväksi todettu työn laatu kohottaa tekijänsä itsetuntoa ja edesauttaa jaksamaan. Sen tulisi yhä useammin olla myös keskeinen palkitsemisen peruste. Auditointi on yleistynyt myös palvelujen laadun mittausmenetelmänä. Se perustuu pääosin ulkopuolisten koulutettujen arvioijien riippumattomaan todellisen toiminnan tarkasteluun. Lähtökohtana on aina arjen toiminnan vertaaminen esimerkiksi kirjoitettuihin toimintasuunnitelmiin, sopimuksiin ja muihin dokumentteihin sekä henkilöstön omiin ajatuksiin työstään. Auditoitu yksikkö saa aina palauteraportin tuloksista ja sen pohjalta kehittämistyö on usein helppo käynnistää. Joskus voidaan paukutella henkseleitä hyvin tehdystä työstä. Tampereella on auditoitu päiväkoteja, kouluja ja kulttuuripalveluita ja vastaanotto henkilöstön keskuudessa on ollut myönteistä. On hienoa, kun joku kuuntelee minua -lausahdus on kuultu aika usein näissä tilaisuuksissa. Laatu on kaikkien yhteinen asia. Erinomainen laatu erottaa tekijänsä keskinkertaisuudesta. Laatua tai sen arviointia ei voida irrottaa omaksi erilliseksi saarekkeekseen, joka tehdään jossakin. Laadun ja toiminnan arviointia on tehtävä jokaisella työpaikalla, jossa palveluja tuotetaan. Se on keskeinen olemassaolon peruste ja mahdollistaja julkisia palveluja tuotettaessa. Riitta Juusenaho tutkimus- ja arviointipäällikkö Tietotuotanto ja laadunarviointi 9

10 TEKSTI Hilkka Hakala KUVAT Ville Saha Tampereen kaupungin henkilöstön tiloissa on tuhansia taideteoksia. Pääpaino taiteen sijoituksissa on asiakaspalvelu- ja yleisötiloissa. Henkilökunnan sosiaalitiloihin teoksia saa mahdollisuuksien mukaan. Kaupungin henkilöstö on ahkera tilaamaan. Teospyyntöjä on enemmän kuin mihin museotoimi pystyy vastaamaan. Yksittäisiin työhuoneisiin on tällä hetkellä vaikea saada taidetta. Poikkeuksena ne, joissa käy päivittäin asiakkaita. Taiteen sijoittamisen suunnittelusta ja ripustuksista vastaa kaupungin taidemuseoista koottu työryhmä. Viime vuodet ovat olleet kiireisiä, sillä suuri osa hallinto kuntien tiloista on saneerattu, ja esillä olevat teokset on arvioitu uudelleen. Nyt kun tiloja on paljon saneerattu ja kaupungilla on ollut muuttobuumi, teoksetkin ovat olleet liikkeellä. Varastoinnin aikana ne kunnostetaan Museokeskus Vapriikin tiloissa, kertoo museomestari Hannu Taros Nykytaiteen museosta. Hän suunnittelee ja tekee suurimman osa kokoelmien teosten sijoitustyöstä. Teoksia voidaan saneerauksen jälkeen myös vaihtaa ja aika usein sitä myös toivotaan. Remontin jälkeen tilaa ja teosta katsotaan uusin silmin. Myös muoti vaihtuu ja vaikuttaa, sanoo Nykytaiteen museon kuvataideintendentti Sirpa Joenniemi. Valinnoissa kokeiltu teema-ajattelua Taideteosten ripustussuunnitelmaa tehtäessä lähtökohta on tilojen käyttäjä, niiden asiakkaat ja henkilökunta. Päiväkotiin, kouluun tai sosiaali- ja terveysasemalle suunnitellaan erilaisia taidekokonaisuuksia, kertoo Taros. Henkilökunnan kanssa keskustellaan sisällöistä ennen kuin teokset viedään paikoil- Pääpaino asiakaspalvelu- ja yleisötiloissa Henkilöstö tilaa ahkerasti taideteoksia työpaikoilleen 10

11 leen. Myös tila itsessään vaikuttaa. Uudisrakennukseen ei välttämättä sovi vanha taide, jatkaa Joenniemi. Vanhempaa taidetta suunnataan tietoisesti esimerkiksi vanhainkoteihin tai saneerattuihin luvun rakennuksiin, varsinkin silloin, jos ne myös kalustetaan ajan henkeen. Teokset valitaan pääsääntöisesti Tampereen kaupungin taidekokoelmasta. Suunnittelussa on kokeiltu myös teema-ajattelua. Tästä esimerkkinä on Kaupin sairaala, jonka uusi ripustus valmistuu ja julkistetaan lähiaikoina. Teokset ovat vanhaa kotimaista taidetta. Se on poikkeuksellisen suuri prosessi, jossa teoskokonaisuudet ovat teemallisia. Suunnittelussa ja rakentamisessa ovat olleet vahvasti mukana myös Marja-Liisa Linder ja Tapio Suominen Tampereen taidemuseosta. Lopputulos Kaupin ripustuksista esitel- Kaukajärven sosiaali- ja terveysaseman aulassa on sinisen eri sävyissä loistava keramiikkateos. Nykytaiteen museon museomestari Hannu Taros ja kuvataideintendentti Sirpa Joenniemi tuntevat hyvin Sammon koulun yhteisissä aulatiloissa on suurikokoisia teoksia, seinämaalauksia ja veistoksia. Tampereen kaupungin taidekokoelman. Käsittelyssä kaupunginjohtajan entisestä asunnosta palautunut teos. Kaukajärven uudella sosiaali- ja terveysasemalla ollaan oltu tyytyväisiä teosten sijoitteluun. Lääkärin tapaamista odotellessa taide rauhoittaa mieltä. lään kokonaisuuksien valmistumisen jälkeen keväällä. Taideteokset pois komeroista Runsaimmin taideteoksia on viime vuosina tilannut sosiaali- ja terveystoimi. Myös Frenckellin kiinteistön saneeraus ja koulut ovat työllistäneet. Kokoelmien parissa työskentelee neljä henkilöä. Sama henkilökunta osallistuu kokoelmatoiminnan ohella myös näyttelyiden rakentamiseen, kunnostaa teoksia ja arkistoi. Teoskohtaisten tiedostojen ylläpito takaa sen, että museo pysyy kokoelmien jäljillä. Kaikista siirroista toivotaan otettavan yhteyttä ensin museoon. Toivottavasti teoksia ei siirretä ainakaan komeroon, jos niistä ei pidetä. Sellaisessa tilanteessa kannattaa ottaa yhteyttä meihin, sillä teokset ovat kaikki kaupunkilaisten omaisuutta, ja niille voidaan aina etsiä uusi, sopivampi paikka, sanoo Joenniemi. Tamperelaisuutta suositaan Taidekokoelmaa kasvatetaan pääosin tämän päivän taidetta hankkimalla. Hankinnoista päättää kuvataiteen asiantuntijaryhmä. Ryhmään kuuluvat puheenjohtajana museonjohtaja Janne Gallen-Kallela-Sirén, amanuenssi Tapio Suominen, museosihteeri Elina Bonelius ja kuvataideintendentti Sirpa Joenniemi. Työryhmällä on käytettävissään euron hankintabudjetti tänä vuonna. Poikkeustapauksissa joihinkin kohteisiin, kuten tehtiin esimerkiksi Sammon keskuslukion uudisrakennuksessa, haetaan erillismäärärahaa. Asiantuntijaryhmä tekee työtään muun muassa seuraamalla, millaisia kohteita kaupungissa rakennetaan. Teoksia etsitään näyttelyistä ja gallerioista. Joskus niitä myös tilataan suoraan taiteilijalta. Päätöksenteossa suositaan tamperelaistaiteilijoita ja tamperelaisia gallerioita. Asiakkaiden ja hallintokuntien palautteet ovat positiivisia. Kun teokset ovat paikallaan työympäristössä, niistä useimmiten tulee kiitosta, sanoo Taros. Esimerkiksi nykytaiteen sijoittamisen kynnys voi olla joskus korkea, sillä ihmiset ovat sen suhteen aika epävarmoja. Siksi on hel- pompaa, että joku muu kuin työyhteisö tekee keskustelujen jälkeen lopullisen päätöksen, tietää Joenniemi. Taiteen lainaaminen on Tampereella hallintokunnille maksutonta, toisin kuin esimerkiksi Turussa, jossa hallintokunnat joutuvat maksamaan teoksista vuokraa. Tämä on johtanut siihen, että esimerkiksi monet turkulaiskoulut ovat palauttaneet lainassa olleita teoksia takaisin museolle. Tampereen taidekokoelman sijoitustoiminta on toiminut hyvin niin kaupunkilaisten kuin työntekijöidenkin kannalta. Tampereen kaupungin kokoelma 2006 Sijoitukset tehdään pääsääntöisesti tästä kokoelmasta. Vuoden lopussa Tampereen kaupungin kokoelmassa oli yhteensä 5127 teosta. (Lukuun eivät sisälly Tampereen Taidemuseon ja Tampereen nykytaiteen museon kokoelmat.) Uusia taideteoksia hankittiin 99 kpl eurolla. 337 teosta sijoitettiin 33 eri kohteeseen. Huolto- ja korjaustoimenpiteitä tehtiin 196 teokselle. Remontin tai muuton vuoksi varastoituja teoksia oli 206 kpl 9 eri kohteesta. 11

12 Kuittimapit kutistuvat, ja paperiliikenne vähenee yhä, kun pian kaikki kaupungin palkan- ja palkkionsaajat saavat halutessaan sähköisen palkkalaskelman. Viime syksynä Tietotekniikkakeskuksessa eli Tiossa pilottina kokeiltu uusi käytäntö keräsi pelkästään kiitosta. Bittiversion etuja ovat esimerkiksi nopeus ja monipuoliset tiedot. Aila Gren (vas.) Kari Pessi ja Tuija Romo ovat tyytyväisiä sähköisen palkkalaskelman käyttöönottoon. 12 TEKSTI Jaana Kalliomäki KUVA Ari Järvelä Postinkulun poisjäämisen ansiosta sähköisen palkkalaskelman saa 1 2 työpäivää aikaisemmin. Työnantaja lähettää palkkalaskelmatiedoston ohjelmantoimittajan verkkopalkkavarastoon, josta palkansaaja voi verkkopankkitunnuksillaan käydä sitä selailemassa. Laskelman voi tulostaa esimerkiksi palkkatodistukseksi tai veroehdotuksen tarkastamista varten. Työntekijällä on siis oltava verkkopankkisopimus palkkapankkinsa kanssa, palkanlaskennan palvelupäällikkö Aila Grén Taloushallinnon palvelukeskuksesta (Kipala) kertoo. Sähköisen laskelman käyttö on yhtä helppoa kuin verkkopankin. Siitä näkyvät myös tiedot lomaoikeudesta, käytetyt lomat ja säästövapaat, Tietotekniikkakeskuksen toimitusjohtaja Kari Pessi toteaa. Kipalassa verkkopalkan oli helmikuussa valinnut puolet henkilökunnasta. Siihen tarjoutuu nyt mahdollisuus kaikille kaupungin palkan- ja palkkionsaajille. Maaliskuun alusta päätteeltään palkkatietojaan ovat päässeet lukemaan muun muassa Tampereen Aterian, Tampereen Sähkölaitoksen ja Hallintopalvelukeskuksen henkilökunnat. Muut yksiköt tulevat mukaan yksi kerrallaan yhteisilmoituksina. Yksikön yhteyshenkilölle lähetetään tiedosto kaikista heidän palkansaajistaan ja allekirjoituslista. Lähdemme näin alkuun lappuruuhkan välttämiseksi, mutta myös allekirjoitetulla paperilla tai omasta sähköpostista lähetetyllä viestillä voi ilmoittaa haluavansa verkkopalkkalaskelman. Jaamme ohjeet, miten sitä eri pankkien tunnusten kautta selataan. Paperilaskelma tulee rinnakkain vielä viikolle kymmenen asti. Kaupunki siirtyy sähköiseen palkkalaskelmaan Otamme luottamushenkilöihin yhteyttä viimeistään syksyllä, Grén evästää. Myös paperilaskelma jää käyttöön Tion suunnittelija Tuija Romo on käyttänyt sähköistä laskelmaa viime syykuusta asti. Hän pitää sitä käytännöllisenä. Tietoihin pääsee koska tahansa ja mistä tahansa. Palkkaerittelystä voi helposti tarkistaa ajan tasalla olevat vuosilomatiedot. Siitä löytyy myös maininta työsuhteen alkamispäivästä, hän kiittää. Arkistoon kertyvät kuukausittaiset erittelyt. Palvelusta on lisäksi mahdollista lähettää suoraan viestiä palkkatoimistoon, jos jotain kysyttävää ilmenee. Romo ei löydä uudesta käytännöstä huonoja puolia. Ainoastaan sille, jolla ei ole säännöllistä pääsyä internetiin, palvelu voi osoittautua hankalaksi. Gren tähdentää, että perinteiset palkkakuitit eivät jää kokonaan historiaan. Vielä on paljon heitä, joilla ei ole tietoliikenneyhteyksiä kotona eikä taitojakaan järjestelmien käyttöön. On myös henkilöstöä, jolla ei ole pöytää eikä konetta työpaikallaan. Taukotilassa yhteiselläkään koneella ei ole mukavaa selata palkkatietojaan. Sähköinen asiointi etenee koko ajan Sähköinen palkkalaskelma tuo kaupungille myös säästöä posti- ja painatusmaksuissa. Se näkyy asiakaslaskutuksessamme kustannusten pienenemisenä, Taloushallinnon palvelukeskuksen johtaja Heli Hirvelä sanoo. Pessi muistuttaa, että kaupunki haluaa tarjota mahdollisimman monet palvelut sähköisesti. Kansallinen tietoyhteiskuntastrategia asettaa tavoitteeksi, että julkishallinnon organisaatiot siirtyvät sähköiseen laskutukseen viimeistään vuonna Tanskassa tämä on jo tapahtunut. Säästöt ovat merkittäviä. Myös kuntalaispalveluja tullaan entistä enemmän tarjoamaan sähköisesti, hän lupaa. Gren korostaa, että pankki ei näe palkkalaskelmaa. Tunnukset ovat tunnistautumista varten, ja verkkopankista on linkki verkkopalkan toimittajan tietovarastoon. Ohjelman on toimittanut, ja sitä ylläpitää VM-data. Järjestelmässä eivät toistaiseksi ole mukana Handelsbanken, Ålandsbanken, Tapiola-pankki eikä henkilöstökassa. Sähköinen palkkalaskelma Työnantaja lähettää palkkalaskelman verkkopalkkavarastoon, josta työntekijä pääsee sitä lukemaan verkkopankkitunnuksillaan. Verkkopalkkavarastossa säilyvät 18 viimeisintä palkkalaskelmaa.

13 Arpaonnella uimaan Kunta10 -tutkimukseen vastanneiden kesken arvottiin palkintoja. Tampereen kaupungin henkilöstön osalta arvonnan teki Työterveyslaitos. Arpaonnen suosimille on lähetetty kirje voitosta. Arvonnassa saivat koko perheen kylpylälipun Tampereen kylpylään: Tiina Välitalo, hoitohenkilöstö, erikoissairaanhoito, Kaisa Lahtinen, markkinointi ja tiedotus, Tampereen ammattikorkeakoulu ja Jussi Jalonen, Lounais- Pirkanmaa, Aluepelastuslaitos. 10-kerran sarjalipun Tampereen uimahalleihin arvonnassa saivat: Maritta Saarikko, Koukkuniemi, vanhuspalvelut ja Kauko Salomäki, kiinteistötekninen yksikkö, Tilakeskus. Tarton kaupunki palkitsi Paltilan Tarton kaupunginvaltuusto myönsi Tampereen kaupungin entiselle kansainvälisten asioiden päällikölle Pertti Paltilalle Tarton Tähti -ansiomitalin. Tunnustus myönnetään merkittävistä palveluista Tarton kaupungin hyväksi. Paltila jäi eläkkeelle Tampereen kaupungin palveluksesta viime syksynä. Paltila on vetänyt Tampereen ja Tarton yhteistyötä vuodesta 1989 viime syksyyn. Hän oli yksi aloitteentekijöistä, kun kaupungit vuonna 1992 allekirjoittivat sopimuksen ystävyyskaupunkisuhteiden solmimiseksi. Paltila oli aktiivisesti mukana myös silloin, kun Tampereen kaupunki järjesti erilaista materiaalista apua Tartolle ja koko Virolle maan vaikeina vuosina. Tampere lahjoitti Tarttoon muun muassa linja-autoja, pelastuskalustoa sekä muita tarvikkeita kaupungin monien laitosten tarpeisiin. Paltila on myös yksi Tartossa sijaitsevan Tampere-majan perustajia. Hän on ollut mukana myös monilla muilla tavoilla kehittämässä kaupunkien välisiä suhteita, jotka ovat johtaneet tuhansiin kaupunkien asukkaiden välisiin kontakteihin. Ansiomerkki luovutettiin Paltilalle Viron itsenäisyysjuhlassa helmikuun lopulla. Kahdella eri ansiomitalilla palkittavia oli kaikkiaan viisi. Juhlassa puhui pääministeri Andrus Ansip. Tarton kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Aadu Must ja kaupunginjohtaja Laine Jännes jakoivat ansiomitalit. Suomalaisista ovat Tarton Tähden aikaisemmin saaneet Suomen Tarton konsulaatin päällikkönä vuosina toiminut Raija Sylvin, Tampereen kaupungin entinen kulttuuritoimenjohtaja Lassi Saressalo ja Turun kaupungin eläkkeellä oleva kaupunginjohtaja Armas Lahoniitty. Koko seutukunnan asialla Keskusvirastotalolla aiemmin toiminut seutuyksikkö muutti tämän vuoden alussa Finlaysonin alueelle. Yksikkö toimii nyt osoitteessa Satakunnankatu 18 A. Yksikössä työskentelevät seutujohtaja Päivi Nurminen, seutusihteeri Juhani Pohjonen, aluekehityskoordinaattori Ritva Asula-Myllynen, seutuarkkitehti Auli Heinävä ja toimistosihteeri Sirpa Köppä, suunnittelija Mari Lämsä ja suunnittelija Tommi Lehtokangas. Seutuhallituksen uutena puheenjohtajana aloitti vuoden 2007 alussa pormestari Timo P. Nieminen. Seutuhallitus käsitteli viime vuonna muun muassa Tampereen seudun osaamiskeskusohjelmaa, seudun joukkoliikennejärjestelmää, seudullista jätevesien keskuspuhdistamohanketta sekä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueellisen Seutuyksikössä työskentelevät Päivi Nurminen (vas.), Sirpä Köppä, Auli Heinä vä, Ritva Asula-Myllynen, Mari Lämsä, Tommi Lehtokangas ja Juhani Pohjonen. VILLE SAHA terveydenhuollon järjestämissuunnitelmaa. Lisäksi arvioitiin elinkeinopolitiikan seudullista toimintamallia. Seutuhallituksen asettama työvaliokunta eli kunnallisjohtajien kokous on uudistunut Tampereen kaupungin edustajien osalta. Puheenjohtajana toimii johtaja Juha Yli-Rajala, jäseninä tilaajajohtaja Lasse Eskonen sekä johtaja Esa Kotilahti. Muina jäseninä ovat kehyskuntien kunnallisjohtajat. Seutuhallituksen rinnalla on aloittanut työnsä kunta- ja palvelurakennehanketta toimeenpaneva Paras-ohjausryhmä. Maankäytön, asumisen ja liikenteen sekä palvelujen yhteistyösuunnitelman valmistelua johtaa projektinjohtaja Mauri Eskonen. Parassuunnitelmat valmistellaan seutustrategiaa toimeenpanevina ohjelmina valtuustojen hyväksyttäväksi kesään mennessä. Seutuyksikön yhteystiedot: Päivi Nurminen, puh , Juhani Pohjonen, puh , Ritva Asula- Myllynen, puh , Auli Heinävä , Sirpa Köppä, puh Sähköpostiosoitteet: 13

14 Kari Kankaala Tampereen elinkeinojohtajaksi Tampereen uusi elin keino johtaja on tekniikan tohtori, toimitusjohtaja Kari Kankaala (46 ). Hän siirtyy Tampereen kaupungin elinkeinojohtajaksi Professia Oy:n toimitusjohtajan tehtävistä. Kankaala on toiminut myös Sitran toimialajohtajana vastaten yritysrahoituksesta, Abr Innova Oy:n teknologia-asiantuntijana Yhdysvalloissa sekä tutkijana ja tutkimusasiamiehenä Tampereen teknillisessä korkeakoulussa. Kankaala on väitellyt tohtoriksi Tampereen teknillisessä korkea koulussa ja asuu Tampe reella. Elinkeinojohtajan virkaa haki 16 henkilöä ja lisäksi saman verran ilmoitti suostumuksensa olla käytettävissä virkaa täytettäessä. VILLE SAHA Uusi elinkeinojohtaja Kari Kankaala aloittaa tehtävässään pääsiäisen jälkeen. Tampere haluaa vahvan elinkeinojohtajan Elinkeinojohtajan virka tuli avoimeksi syksyllä 2005, kun Harri Airaksinen siirtyi Porvoon apulaiskaupunginjohtajaksi. Kaupunginhallituksen päätöksellä virkaa on hoitanut määräaikaisena Eero Ottila. Hän hoitaa tehtävää siihen saakka, kunnes Kari Kankaalla astuu virkaansa. Elinkeinojohtaja on kaupungin johtoryhmän jäsen, toimii konsernihallinnossa ja vastaa kaupungin elinkeinopoliittisesta strategias ta. Uudessa toimintamallissa elinkeinopalvelut muodostuvat kolmesta toimijasta: elinkeinojohtajan johtama konsernihallinnon erillisyksikkö, osaamis- ja elinkeinolautakunta ja sitä tukeva tilaajaryhmä ja elinkeinokeskus. Elinkeinojohtaja on suoraan pormestarin alaisuudessa toimiva ja kaupungin johtoryhmän jäsen. Hän vastaa kaupungin strategisesta elinkeinopolitiikasta. Hänen johtamansa erillisyksikön vastuulle kuuluvat elinkeinopoliittiset hankkeet, kuten BioneXt- ja Luova Tampere- sekä osaamiskeskusohjelmat. Lisäksi erillisyksikön tehtäviin kuuluvat kansainväliset asiat sekä kaupunkimarkkinointi. Myös seudullisten elinkeinopoliittisten hankkeiden valmistelu kuuluu elinkeinojohtajalle, ja hän myös esittelee kaupunginhallituksessa toimivaltaansa kuuluvat asiat. Milloin saa käyttää työaikaa muun muassa lääkärissä tai tutkimuksissa käyntiin, selviää uudistetusta pysyväismääräyksestä. 14 Työaikana tapahtuvista käyn neistä lääkärissä, tutkimuksissa ja hoidoissa on annettu uusi pysyväismääräys. Uusi ohje toi muutoksia vanhaan ja muun muassa fysikaalisissa hoidoissa käyminen ei ole enää työaikaa. Sitä vastoin raskauteen ja synnytykseen liittyvät tutkimus- ja neuvolakäynnit katsotaan työajaksi, jos niitä ei voida sopia työajan ulkopuolelle. Uudistettu pysyväismääräys koskee koko henkilöstöä, kuten aikaisemminkin. Yleisohje on, että työajalla tapahtuvista käynneistä lääkärissä on aina sovittava etukäteen esimiehen kanssa. Asiointi työterveyshuollossa ja sen lääkärin vastaanotolla tulee pyrkiä järjestämään aina työajan ulkopuolella, silloin kun se on mahdollista työaikajärjestelyjen ja työterveysaseman aukioloaikojen mukaan. Jos työaikaa joutuu kuitenkin käyttämään, on asiasta sovittava etukäteen esimiehen kanssa. Sen sijaan työnantajan määräämät tutkimukset ja tarkastukset tai viranhoidon/työn edellyttämät lakimääräiset tarkastukset on aina pyrittävä tekemään varsinaisena työaikana. Jos muuta aikaa ei voi käyttää, työaikana voi asioida työterveyshuollossa myös tilanteissa, joissa on kyse osallistumisesta työterveyshuollon järjestämiin ryhmiin, ennaltaehkäisevästä terveydenhuollosta tai sairauksien hoidosta, työterveyshuollon toimintasuunnitelmiin sisältyvistä terveystarkastuksista ja työterveyshuollosta määrätyissä laboratorioja kuvantamistutkimuksista, tähystyksistä ja kliinis-fysiologisista tutkimuksista. Myös työterveyden lähetteellä määrättyihin käynteihin optikolla erityissilmälasien hankkimista varten voidaan käyttää työaikaa, jos muu aika ei ole mahdollista. Matka-aika lääkäriin ei ole työaikaa Kun kyse on äkillisestä tarpeesta käydä hammaslääkärissä, tutkimuksessa tai toimenpiteessä, voidaan käyttää työaikaa, jos muu ei ole mahdollista. Lisäksi on syytä huomioida, ettei tutkimuksiin, tarkastuksiin tai toimenpiteisiin liittyvää matka-aikaa lueta työajaksi, mutta työaikaa ei kuitenkaan pidennetä, vaikka matka-aika sijoittuisi varsinaiselle työajalle. Työaikaa eivät ole työhöntulotarkastukset, työterveyshuollon ulkopuolella oma-aloitteisesti tapahtuvat käynnit lääkärissä. Työaikaa ei saa käyttää fysikaaliseen tai muuhun vastaavaan hoitoon, hierontahoitoon tai asiointiin sairaus kassassa. Uudistettu pysyväismääräys on käsitelty kaupungin yhteistyöryhmän pääluottamusmiesjaoston kokouksessa ja kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto päätti pysyväismääräyksen uudistuksista tammikuun lopulla. Lisätietoja: ja > henkilöstöasiat > usein kysytyt kysymykset

15 TAMPEREEN KAUPUNGIN HENKILÖKUNNALLE 20%:n alennus fysikaalisiin hoitoihin: Norm: Fysioterapia 45 min. 31,00 (38,00) 60 min. 37,00 (47,00) (Hinnat ovat ilman KELA-korvausta) Hieronnat 45 min. 24,00 (25,00) 60 min. 28,00 (29,00) sekä esim. hierontalahjakortti 80,00 (87,00) (3 x 60 min) FYSIKAALINEN HOITOLAITOS FOXIO OY ALEKSIS KIVEN KATU 10 E TAMPERE PUH: (Sijaintimme on kaupungin virastotalon vieressä.) TERVETULOA!! 15

16 Juice Leskisen muistonäyttely Vapriikissa Taiteilija Juice Leskisen muistonäyttely Juice avautui Tampereella museokeskus Vapriikissa. Näyttelyssä keskitytään mestarin musiikilliseen tuotantoon levyjen ja niiden kansitaiteen kautta. Muistonäyttely on esillä saakka, ja se liittyy Covers Levynkannet -näyttelyyn. Leskisen muistonäyttelyssä esitellään levyjen ja kansien lisäksi kitaroita, keikkajulisteita, kultalevyjä, kirjoja ja Leskisen saamia palkintoja. Näyttely esittelee myös originaalia kansitaidetta. Esillä on Mauri Kunnaksen laatima vesivärityö Kuusessa ollaan -levyn kanteen ja Alpo Tuomisen öljyvärimaalaus, jota käytettiin Minä-levyn kannessa. Juice Leskinen oli keskeisesti mukana ideoimassa levyjensä kansitaidetta. LP:t olivat kokonaisuuksia, joissa kansi kertoi musiikista ja sanoituksista tai täydensi tarinaa omalla tavallaan. Juice Leskisen oma panos levyjen kansissa näkyy mm. Dokumentti-levyn karikatyyrimaisessa omakuvassa tai Ajan Hengen lomakekannessa. Hivelevän kauniit Tauko-levyjen kannet Juice suunnitteli yhdessä silloisen vaimonsa Tarjan kanssa. Pitkäaikaisin yhteistyökumppani kansien tekemisessä oli Juho K. Juntunen, joka suunnitteli Juicen uran alkuvaiheessa kansien ohella myös t-paitoja, julisteita ja tarroja, joilla markkinoitiin uutta mullistavaa nuorta kykyä. Uran myöhemmässä vaiheessa Jouko ja Leena Järvinen vastasivat monen kannen kuvista ja tekemisestä ja 2000-luvulla. Juice Leskisen ja hänen yhtyeidensä laajaa keikkatoimintaa esitellään keikkajulisteiden kavalkadilla, joka alkaa harvinaisella Coitus Int. -julisteella vuodelta Mukana on myös kaksi Juicen kitaraa; legendaarinen punainen CCCP-kitara sekä pikkukitara, jolla Leskinen sävelsi monet kappaleensa. Näyttelyssä on esillä monia harvinaisia singlejä (mm. Juho Juntusen taiteilemia 70- luvun singlekansia) ja Juicen tekemiä mainossinglejä. Esillä on myös muutama kulta- ja platinalevy, mm. Juicen ensimmäinen kultalevy esikoisalbumi Coitus Intista, joka luovutettiin hänelle vuonna 1976, ja eniten myyneen LPkokonaisuuden, Yölennon, platinalevy. Aamulehden kuva-arkiston kuvilla esitellään puolestaan Juicen elämää nuoresta opiskelijasta vuoteen Museokeskus Vapriikki, Veturiaukio 4. Avoinna ti, to su 10 18, ke Liput 6/2, eläkeläiset 5, alle 7-vuotiaat ilmaiseksi. 16 Henkilökuvia herkällä viivalla ja hiljaisella realismilla Sara Hildénin taidemuseon kevätkauden avasi taidemaalari Tapani Raittilan (s. 1921) laaja takautuva näyttely. Raittila on suomalaisen modernismin keskeisimpiä vaikuttajia. Maalausten ohella mukana on paljon piirustuksia ja vesivärimaalauksia sekä ensimmäisen kerran yleisölle esiteltäviä tilausmuotokuvia. Koko museon kattavassa näyttelyssä esillä on liki 300 taidemuseois ta sekä yksityiskokoelmista koottua teosta. Näyttely on avoinna 27. toukokuuta saakka. Tapani Raittila on ennen muuta ihmiskuvaaja. Raittila tunnetaan taitavana piirtäjänä, jonka ilmeikkäät henkilökuvat perustuvat lineaariseen, ääriviivoja korostavaan piirustustapaan sekä luontaiseen kykyyn tavoittaa mallinsa karaktääri. Raittila on yli 50 vuoden ajan herkällä viivalla ja hiljaisella realistisella tavalla kuvannut piirustuksissa perhepiiriään, erityisesti lapsia sekä taiteilijaystäviään ja tuttaviaan. Näyttely esittelee myös henkilöaiheisia maalauksia alkukauden varhaisrenessanssimuotokuvista myöhemmin toistuvasti esiintyviin teemoihin kuten interiööri- ja neuloja-aiheisiin. Mukana on myös useita taiteilijan omakuvia vuosien varrelta. Muotokuvien joukossa on yhteiskunnan eri vaikuttajia professori Erik Tawaststjernasta presidentti Mauno Koivistoon, sekä lukuisia suomalaisia kirjailijoita. Näyttelyn on valmistellut ja koonnut Sara Hildénin taidemuseo yhteistyössä taiteilijan kanssa. Näyttelyn on tuottanut Suomen Taideyhdistys, joka vastaa näyttelyn ja näyttelykirjan kustannuksista. Sara Hildénin taidemuseosta näyttely jatkaa Rovaniemen taidemuseoon ja loppuvuodeksi Joensuun taidemuseoon. Näyttelyn oheisohjelmaan kuuluu luentoja, taidetyöpajoja ja piirustusiltoja. Suositut tiistain taidetyöpajat aikuisille saavat jatkoa. Yleisöllä on myös mahdollisuus kokeilla elävän Sara Hildénin taidemuseossa on esillä taidemaalari Tapani Raittilan teosten laaja takautuva näyttely. mallin piirtämistä ohjatuissa piirustusilloissa keskiviikkoisin kaksi kertaa kuukaudessa. Sara Hildénin taidemuseo: Särkänniemi, Tampere, puh. (03) , sara. Museo ja Café Sara avoinna ti su Liput 5/1, eläkeläiset 4, alle 7- vuotiaat ilmaiseksi.

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj.

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. YKSITYISEN JA JULKISEN SEKTORIN EROJA AJATTELUSSA JA TOIMINNASSA SOTE-ALALLA

Lisätiedot

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA

RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017. Raisio KASVUN PAIKKA RAISION KAUPUNGIN HENKILÖSTÖSTRATEGIA 2014 2017 Raisio KASVUN PAIKKA TULEVIEN VUOSIEN HENKILÖSTÖHALLINNOLLISIA HAASTEITA Niukat taloudelliset resurssit Henkilöstön eläköityminen Henkilöstön saatavuus ja

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

Kuntamaisemasta apua omaan päätöksentekoomme. Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 25.5.2010 Kuntamaisema Seminaari

Kuntamaisemasta apua omaan päätöksentekoomme. Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 25.5.2010 Kuntamaisema Seminaari Kuntamaisemasta apua omaan päätöksentekoomme Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 25.5.2010 Kuntamaisema Seminaari Raisio Asukkaita reilu 24 000 Yrityksiä yli 1400 Sosiaali- ja terveyspalvelut isäntäkuntamallilla

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen

Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen Työhyvinvointi Kotkassa Jorma Haapanen Kotkan kaupunki Perustettu vuonna 1879 Kotka, Karhula ja Kymi yhdistyivät 1977 Asukkaita noin 55.000 Kokonaispinta-ala 950km2, maata 271km2, merta 678km2 Rantaviivaa

Lisätiedot

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen ParTy Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen Parempi työyhteisö ilmapiirikysely Työyhteisön tilaa voi arvioida ja kehittää rakentavasti

Lisätiedot

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Seinäjoen Lääkäritalo Yksityinen täyden palvelun lääkärikeskus Etelä- Pohjanmaalla, Seinäjoella Ammatinharjoittajien vastaanotot Työterveyshuolto

Lisätiedot

SEUTUVIESTINNÄN HYVÄ KÄYTÄNTÖ JÄSENKUNNASSA

SEUTUVIESTINNÄN HYVÄ KÄYTÄNTÖ JÄSENKUNNASSA 1 SEUTUVIESTINNÄN HYVÄ KÄYTÄNTÖ JÄSENKUNNASSA Seutuhallituksen hyväksymä 29.5.2008 YLEISTÄ...2 SEUTUYKSIKÖN TOIMENPITEET...2 JÄSENKUNTIEN TOIMENPITEET...3 Virka- ja toimihenkilöt...3 Luottamushenkilöt...4

Lisätiedot

Soteviestintä tilaaja-tuottaja - mallissa Tampereella. Matti Meikäläinen

Soteviestintä tilaaja-tuottaja - mallissa Tampereella. Matti Meikäläinen Soteviestintä tilaaja-tuottaja - mallissa Tampereella X.X.2012 Matti Meikäläinen Viestintä monituottajamallissa Monituottajamalli haastaa perinteisen viestinnän jaon sisäiseen ja ulkoiseen viestintään.

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKILIIKENNE LIIKELAITOKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ 10.1.2014 ALKAEN

TAMPEREEN KAUPUNKILIIKENNE LIIKELAITOKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ 10.1.2014 ALKAEN TAMPEREEN KAUPUNKILIIKENNE LIIKELAITOKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ 10.1.2014 ALKAEN Tampereen kaupungin valtuusto on 26.11.2008 hyväksynyt Tampereen kaupungin liikelaitosten johtosäännön. Johtosääntö tuli voimaan

Lisätiedot

Tilaaja-tuottaja-toimintatapa kokemuksia ja vaikutuksia

Tilaaja-tuottaja-toimintatapa kokemuksia ja vaikutuksia Tilaaja-tuottaja-toimintatapa kokemuksia ja vaikutuksia Kuntamarkkinat 10.9.2009 Tutkimusprofessori Pekka Huuhtanen Työterveyslaitos KUNTAORGANISAATIOT MUUTOKSESSA Tilaaja-tuottajatoimintatapojen käyttöönotto

Lisätiedot

Työ tukee terveyttä. sivu 1

Työ tukee terveyttä. sivu 1 UUDENKAUPUNGIN HENKILÖSTÖ- STRATEGIA 2010- Työ tukee terveyttä sivu 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Mikä henkilöstöstrategia on? 3 2. Mihin henkilöstöstrategia perustuu? 4 3. Miten toteutamme kaupungin strategiaa?

Lisätiedot

Isännöinnin asiakastyytyväisyystutkimus

Isännöinnin asiakastyytyväisyystutkimus Isännöinnin asiakastyytyväisyystutkimus 2010 17.2.2011 Toteutus: 11-12/2010 Vastaajia yhteensä 9783 Tutkimuksen toteutus Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Esityksen sisältö: Tiivistelmä s. 3-12 Numeeriset

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki. Riitta Sauni

Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki. Riitta Sauni Vetovoimaa sote-alan työpaikoille 20.2.2015 Säätytalo, Helsinki Riitta Sauni Hankkeen taustaa Sote-alalla tarvitaan tulevaisuudessa runsaasti uutta työvoimaa ja laaja-alaista osaamista On arvioitu, että

Lisätiedot

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu Salon kaupunki Organisaation uudistaminen johtava konsultti Jaakko Joensuu Taustaa Kevään 2013 aikana Salossa on valmisteltu selviytymissuunnitelmaa, jossa tavoitellaan 33 miljoonan euron muutosta kaupungin

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain)

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) 20.7.2011 TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) (1) Työn kehittävyys Minulla on mahdollisuus ajatella ja toimia itsenäisesti työssäni Minulla on mahdollisuus kehittää itselleni ominaisia

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen

Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen Työkaluja työhyvinvoinnin johtamiseen Pohjola Terveys Oy Työhyvinvointipalvelut vastaava työpsykologi Sabina Brunou Millaista työhyvinvointia tavoittelemme tämän päivän työelämässä? Tavoitteena työntekijöiden

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005

EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 EK-elinkeinopäivä Jyväskylässä 15.9.2005 Tuottavuutta ja hyvinvointia kannustavalla johtamisella Tuulikki Petäjäniemi Hyvä johtaminen on tuotannon johtamista sekä ihmisten osaamisen ja työyhteisöjen luotsaamista.

Lisätiedot

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012

Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Forssan kaupungin ja kaupungin henkilöstöjärjestöjen välinen HENKILÖSTÖSOPIMUS 2011 2012 Yhteistoimintaryhmä 29.11.2010 Kaupunginhallitus 29.11.2010 Kaupunginvaltuusto 13.12.2010 Sisällysluettelo 1. Edellisen

Lisätiedot

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut

2014-2016. Henkilöstöstrategia. Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut Dnro:53/01.00.00/2014 t 2014-2016 Henkilöstöstrategia Kunnanvaltuuston hyväksymä 16.6.2014 Kirkkonummen kunta henkilöstöpalvelut 1 Henkilöstöstrategia 2014 2016 Kunnallisen työmarkkinalaitoksen mukaan

Lisätiedot

Oulun kaupungin sisäinen liikelaitos, joka huolehtii julkisista ateria- ja puhtauspalveluista Oulun alueella.

Oulun kaupungin sisäinen liikelaitos, joka huolehtii julkisista ateria- ja puhtauspalveluista Oulun alueella. Oulun kaupungin sisäinen liikelaitos, joka huolehtii julkisista ateria- ja puhtauspalveluista Oulun alueella. 25.1.2013 Oulun Serviisi 2 Oulun Serviisi palvelee oululaisessa arjessa Maittava ja terveellinen

Lisätiedot

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut

TTK kouluttaa. www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut TTK kouluttaa www.ttk.fi / Koulutuskalenteri Koulutus- ja kehittämispalvelut Päivi Rauramo 2010 Ristiriidoista ratkaisuihin Koulutuksessa perehdytään ristiriitojen syntyyn ja ihmisten erilaisuuteen, ristiriitatilanteissa

Lisätiedot

LIIKETOIMINNAN JOHTOKUNTA. Vastuuhenkilö: Teknisen keskuksen johtaja

LIIKETOIMINNAN JOHTOKUNTA. Vastuuhenkilö: Teknisen keskuksen johtaja LIIKETOIMINNAN JOHTOKUNTA Vastuuhenkilö: Teknisen keskuksen johtaja Teknisen keskuksen tavoitteena on tuottaa kaupungin sisäiset tuki- ja muut palvelut laadukkaasti, tehokkaasti ja kilpailukykyisesti.

Lisätiedot

OMISTAJUUDEN MERKITYS INFRASTRUKTUURI- JA TILAPALVELUISSA. Tampereen yliopisto 8.10.2010 Harri Juhola

OMISTAJUUDEN MERKITYS INFRASTRUKTUURI- JA TILAPALVELUISSA. Tampereen yliopisto 8.10.2010 Harri Juhola OMISTAJUUDEN MERKITYS INFRASTRUKTUURI- JA TILAPALVELUISSA Tampereen yliopisto 8.10.2010 Harri Juhola Tekninen toimiala Kunnan järjestämät palvelut Palvelut, joista kunnan on huolehdittava Vapaaehtoiset

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS

KARKKILAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS KARKKILAN KAUPUNGIN YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1 JOHDANTO Työnantaja ja pääsopijajärjestöjen edustajat ovat valmistelleet yhteistyössä Karkkilan kaupungin yhteistoimintasopimuksen selkeyttääkseen yhteistoiminnan

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

Kyselytutkimus työajan käytöstä

Kyselytutkimus työajan käytöstä Kyselytutkimus työajan käytöstä Omien asioiden hoitaminen ja Internetin käyttö työajalla Markkina- ja mielipidetutkimusyritys Q-Tutkimus toteutti kesäkuussa 2013 (3.6. 17.6.2013) kyselytutkimuksen, joka

Lisätiedot

Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset

Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset 21.10.-11.11.2014 208 vastausta 66% vastaajista 41-65 v. Vastaajista 69 % kuntalaisia (sis. luottamushenkilöt) Muut: Oulunkaaren työntekijä 3. Kuinka usein käytät seuraavia

Lisätiedot

Sirpa Piiroinen HENKILÖSTÖN INFOTILAISUUS 27.4.2015

Sirpa Piiroinen HENKILÖSTÖN INFOTILAISUUS 27.4.2015 Sirpa Piiroinen HENKILÖSTÖN INFOTILAISUUS 27.4.2015 Attendo Oy turvallinen työnantaja Suomen suurimpia sosiaali- ja terveydenhoitoalan työnantajia Osa Attendo-konsernia, joka on Pohjoismaiden suurin hoivapalveluiden

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Vuokratyöntekijätutkimus 2014

Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Vuokratyöntekijätutkimus 2014 Reilusti kohti tulevaisuuden työelämää seminaari 7.10.2014 Vastaajia 5552 Pekka Harjunkoski Tutkimuksen tausta Kuudes valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus Tiedonkeruu

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki

Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työhyvinvoinnin yhteistyökumppanuus Savonlinnan kaupunki Työstä terveyttä ja elinvoimaa! -seminaari 23.4.2015 Kruunupuisto Henkilöstösihteeri Susanna Laine Sisältö Strategia Henkilöstö Työhyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa

Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Työkykykoordinaattori työterveyshuollossa Yhteistyöllä voimavaroja ja työkaluja työntekijän työkyvyn heiketessä Satu Tamsi Työkykykoordinaattori/Työterveyshoitaja Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

Hyvät käytännöt. LEAN Siuntiossa

Hyvät käytännöt. LEAN Siuntiossa Hyvät käytännöt LEAN Siuntiossa SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN Lean-menetelmä Siuntion toteutus Lean-konferenssi 20.5.2015 Kehittämispäällikkö Antti-Pekka Röntynen Siuntion kunta Esityksen sisältö 1. Miksi

Lisätiedot

Esimiesroolin muutokset. Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa

Esimiesroolin muutokset. Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa Esimiesroolin muutokset Puheenjohtaja Heli Martinmäki Pääluottamusmies Ritva Timonen Työsuojelun päävaltuutettu Tiina Norppa HAKE-hanke - Arviolta 70 esimiestä tulee jäämään ilman esimiestehtävää HAKEhankkeen

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Helsingin väestö. Helsingin seutu 1 233 000 % Suomen väkiluvusta 23,6

Helsingin väestö. Helsingin seutu 1 233 000 % Suomen väkiluvusta 23,6 Helsingin väestö Helsingin seutu 1 233 000 % Suomen väkiluvusta 23,6 600 000 500 000 490 000 560 000 400 000 370 000 300 000 200 000 100 000 0 79 000 1900 1950 1990 2005 1 Käyttötalousosan menot toimialoittain

Lisätiedot

TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT

TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT Vakanssi: Palvelualuejohtaja Perustehtävä: Johtaa ja kehittää palvelualuettaan/palvelualueitaan kokonaisvaltaisesti ja strategian mukaisesti koko

Lisätiedot

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja

29.9.2011 FINLANDIA-TALO. henkilöstöjohtaja UUDISTA JA UUDISTU 2011 28. FINLANDIA-TALO Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja Työhyvinvoinnilla tuottavuutta vai tuottavuudella työhyvinvointia? Työhyvinvoinnin taloudellinen merkitys Helsingissä 2010 Työhyvinvointityössä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2014 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/9 15.01.2014

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2014 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/9 15.01.2014 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2014 1 (6) 9 Taloushallintopalvelu -liikelaitoksen toimitusjohtajan virkaan ottaminen HEL 2013-011522 T 01 01 01 01 Päätös päätti kaupunginhallituksen ehdotuksen mukaisesti

Lisätiedot

Palvelusetelihanke. 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma

Palvelusetelihanke. 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma Palvelusetelihanke 31.8.2009 Kehitysjohtaja Tuomo Melin, Kuntaohjelma Strategiset tavoitteet ja keinot (1) Palvelusetelin käytön, sovellettavuuden ja toimintamallien laajentaminen kunnissa - Tuotetaan

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lahden seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt

Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt Voi hyvin työssä! Hyvän mielen työpaikan pelisäännöt 24.4.2013 Hilkka Myllymäki Hollolan kunta Hyvä mieli on osa työhyvinvointia. Mistä se rakentuu ja kuka siihen voi vaikuttaa? HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöohjelma

Lisätiedot

Bioenergia ry Bioenergian puolesta

Bioenergia ry Bioenergian puolesta Bioenergia ry Bioenergian puolesta Bioenergia ry Bioenergian puolesta! Bioenergia-ala on yksi maailman nopeimmin kasvavista ja kehittyvistä teollisuuden aloista. Suomi on edelläkävijä. Polttoaineen ja

Lisätiedot

Palvelusetelin käytännön toteutuksen yhteistyömalli. Mareena Löfgrén palveluseteliasiantuntija 050 544 5141, mareena.lofgren@smartum.

Palvelusetelin käytännön toteutuksen yhteistyömalli. Mareena Löfgrén palveluseteliasiantuntija 050 544 5141, mareena.lofgren@smartum. Palvelusetelin käytännön toteutuksen yhteistyömalli Mareena Löfgrén palveluseteliasiantuntija 050 544 5141, mareena.lofgren@smartum.fi Smartum kumppanikunnat Jyväskylän kaupunki ja seudun kunnat 2008 lähtien

Lisätiedot

STRATEGIA 2020. Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia

STRATEGIA 2020. Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia STRATEGIA 2020 Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia 1 Sisällysluettelo Visio s. 3 Edistämme kaupunkilaisten hyvinvointia kulttuurikosketuksilla Viemme kulttuuria ja taidetta keskelle kaupunkilaisten

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

ISÄNNÖINNIN ASIAKASKUUNTELU - TUTKIMUS 2015. Yhteenveto toimialatuloksesta 5.5.2015

ISÄNNÖINNIN ASIAKASKUUNTELU - TUTKIMUS 2015. Yhteenveto toimialatuloksesta 5.5.2015 ISÄNNÖINNIN ASIAKASKUUNTELU - TUTKIMUS 2015 Yhteenveto toimialatuloksesta 5.5.2015 FAKTAA Suomessa on noin 50 000 taloyhtiötä, jotka käyttävät Isännöintiliiton jäsenten palveluja. Isännöinti vaikuttaa

Lisätiedot

Mitä monimuotoisuus merkitsee kuntajohtamisessa?

Mitä monimuotoisuus merkitsee kuntajohtamisessa? Mitä monimuotoisuus merkitsee kuntajohtamisessa? Kuntaliiton seminaari Haastava kuntajohtaminen 12.9.2013 Krista Nuutinen, ylitarkastaja 19.9.2013 Krista Nuutinen SISÄLTÖ Tausta: Kartoitus monimuotoisuusjohtamisesta

Lisätiedot

Lapsinäkökulmaa Tampereella

Lapsinäkökulmaa Tampereella Lapsinäkökulmaa Tampereella Lapsipolitiikkaa Lapsiasiamiestyötä Osallisuutta Tampereen toimintamalli Tilaaja tuottajamalli Uudistuksen avainasiat: uudistaa poliittista johtamista toimiva tilaaja tuottajamalli

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013

Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa

Lisätiedot

Tehostettu palveluasuminen

Tehostettu palveluasuminen Tehostettu palveluasuminen Miten asutaan? Tehostetussa palveluasumisessa asiakkaat asuvat omissa kodeissaan työntekijöiden ja asiakkaiden yhteistilan välittömässä läheisyydessä. Asiakkaan kotona tapahtuvassa

Lisätiedot

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana Ääni toimitukselle Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana TOIMI-hanke, päätösseminaari 6.11.2014 Aurora Airaskorpi Projektitutkija, Media Concepts Research Group @aairaskorpi auroraairaskorpi.com

Lisätiedot

TEKNISEN KESKUKSEN RAKENNEMUUTOSSELVITYKSEN TOIMEENPANOSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO

TEKNISEN KESKUKSEN RAKENNEMUUTOSSELVITYKSEN TOIMEENPANOSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO TEKNISEN KESKUKSEN RAKENNEMUUTOSSELVITYKSEN TOIMEENPANOSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Toiminnalliset muutokset... 1 2. Hallinnolliset - ja sopimusmuutokset... 1 3. Henkilöstöä koskevat muutokset... 1

Lisätiedot

Tavoitteista käytäntöihin - esimiehistä ketteriä työhyvinvoinnin kehittäjiä Tampereen Yliopisto, Johtajuussymposium 2.9.2015

Tavoitteista käytäntöihin - esimiehistä ketteriä työhyvinvoinnin kehittäjiä Tampereen Yliopisto, Johtajuussymposium 2.9.2015 Tavoitteista käytäntöihin - esimiehistä ketteriä työhyvinvoinnin kehittäjiä Tampereen Yliopisto, Johtajuussymposium 2.9.2015 Espoon kaupunki, henkilöstöjohtaja Kimmo Sarekoski Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu,

Lisätiedot

Mauno Rahikainen 2009-09-29

Mauno Rahikainen 2009-09-29 SISÄLTÖ - Alustus - Tutustutaan toisiimme - Omat odotukset (mitä minä haluan tietää) - Vaalivaliokunnan tehtävät (sääntöjen vaatimat) - Miksi vaalivaliokunta on tärkein vaikuttaja järjestöissä? - Järjestön

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

Uudistuva strateginen laadunhallinta Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla

Uudistuva strateginen laadunhallinta Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla Uudistuva strateginen laadunhallinta Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla Meri-Tuuli Lehmuskallio Erityisasiantuntija Kehittämisyksikkö Talous- ja hallintopalvelut Vantaan kaupungin

Lisätiedot

varajäsen Matti Peltola Taisto Tuominen, puheenjohtaja varajäsen Pekka Paattinen Veikko Lahtinen varajäsen Hannu Antikainen

varajäsen Matti Peltola Taisto Tuominen, puheenjohtaja varajäsen Pekka Paattinen Veikko Lahtinen varajäsen Hannu Antikainen 1 PÖYTÄKIRJA Kokous: TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN TYÖPOLIITTINEN YHTEISTYÖRYHMÄ Aika: 19.11.09 kello 9 11 Paikka: Tampereen kaupunkiseudun työvoiman palvelukeskus (TYP), kokoushuone Pihlaja, 3. krs. Osallistujat:

Lisätiedot

Santander yrityksenä

Santander yrityksenä 100 % vastuu Olet oman elämäsi pääosassa 14.2.2012 Esityksen sisältö Santander yrityksenä Mistä kaikki alkoi 100% vastuu ajattelun tavoitteet Vastuun vuosi 2011 Vastuukyselyn tuloksia Hankkeen hyödyt vs

Lisätiedot

Esimiehestä kaikki irti?

Esimiehestä kaikki irti? Esimiehestä kaikki irti? Esimiestyön vaatimukset, aikapaine ja vaikutusmahdollisuudet 2.6.2006 2.6.2006 Johtaminen ja organisaatiot muuttuneet! ENNEN johtamistyylit tavoite- ja tulosjohtaminen, prosessiajattelu

Lisätiedot

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi

Facebook koulutus. Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook koulutus Kalle Rapi Etelä-Karjalan kylät ry http://kylat.ekarjala.fi Facebook, mikä se on? Facebook on Internetissä toimiva mainosrahoitteinen yhteisöpalvelu Sivusto tarjoaa käyttäjille mahdollisuuden

Lisätiedot

Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke

Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke ( Diasarja apuvälinehankkeen tämän hetkisestä tilanteesta on tarkoitettu yhteiseen käyttöön esim. yhteistoimintamenettelyyn liittyvää henkilöstön informointia

Lisätiedot

FACEBOOK case pkssk. Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi

FACEBOOK case pkssk. Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi FACEBOOK case pkssk Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi FACEBOOK case pkssk PKSSK:n rekrytointi siirtyi sosiaaliseen mediaan alkutalvella 2010. Olimme ensimmäinen sairaala Suomessa,

Lisätiedot

Palveluverkkotyö Jyväskylässä

Palveluverkkotyö Jyväskylässä Palveluverkkotyö Jyväskylässä Erityinen kuntajakoselvitys Selvitystyöryhmä 29.10.2013 Risto Kortelainen muutosjohtaja risto.kortelainen@jkl.fi 30.10.2013 1 Palveluverkkosuunnittelun lähtökohdat Kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Strategioista ja suunnitelmista konkreettisiin toimenpiteisiin ja vaikuttavuuteen. Sallan kunta

Strategioista ja suunnitelmista konkreettisiin toimenpiteisiin ja vaikuttavuuteen. Sallan kunta Strategioista ja suunnitelmista konkreettisiin toimenpiteisiin ja vaikuttavuuteen 1 Salla eräämaapitäjä rajanylityspaikalla varustettuna Maa- ja vesipinta-ala on 5878 km², josta maata 98,6 ja sisävettä

Lisätiedot

Käyttäjät ovat tyytyväisiä

Käyttäjät ovat tyytyväisiä ZEF Arviointikone Valmiit sovellukset - Työyhteisön hyvinvointi - Asiakastyytyväisyys - Riskiarvioinnit - Laatuarvioinnit - Strategia-arvioinnit - Innovaatioarvioinnit - Mielipidevertailut - Hankearvioinnit

Lisätiedot

Palveluasumisen järjestäminen ja hankinnat Tampereella Kuntatalo 14.9.2011

Palveluasumisen järjestäminen ja hankinnat Tampereella Kuntatalo 14.9.2011 Palveluasumisen järjestäminen ja hankinnat Tampereella Kuntatalo 14.9.2011 Mari Patronen projektijohtaja Tampereen kaupunki/ tilaajaryhmä/ ikäihmisten palvelut T A M P E R E E N K A U P U N K I Kaupungin

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo

Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari. 29.11.2011 Hannu Tulensalo Työhyvinvointi on osa johtamista Kuntaseminaari 29.11.2011 Hannu Tulensalo henkilöstöjohtaja 1 ASUKKAIDEN MENESTYMINEN Tarvetta vastaavat palvelut Asukkaiden omatoimisuus Vuorovaikutus TALOUS HALLINNASSA

Lisätiedot

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.

Lisätiedot

Kehittämisen lähtökohtana ja reunaehtoina oli lainsäädäntö, sekä sen mukaiset vakiintuneet kuntoutusmuodot ASLAK ja Tyk.

Kehittämisen lähtökohtana ja reunaehtoina oli lainsäädäntö, sekä sen mukaiset vakiintuneet kuntoutusmuodot ASLAK ja Tyk. AURA Kela käynnisti työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen 2007, tavoitteena oli tuolloin kehittää kuntoutusta työn ja työelämän muuttuneisiin tarpeisiin sekä edistää yhteistyötahojen entistä parempaa verkostoitumista

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Kehityskeskustelut työhyvinvoinnin välineenä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston tapaaminen 2.10.2013

Kehityskeskustelut työhyvinvoinnin välineenä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston tapaaminen 2.10.2013 Kehityskeskustelut työhyvinvoinnin välineenä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston tapaaminen 2.10.2013 FT Nina Laine Ohjelmajohtaja, työhyvinvointi Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos Tampereen yliopisto

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

169 TAMPEREEN TILAKESKUS LIIKELAITOKSEN (YRITYS 1610) TILAUSOIKEUDET

169 TAMPEREEN TILAKESKUS LIIKELAITOKSEN (YRITYS 1610) TILAUSOIKEUDET 169 TAMPEREEN TILAKESKUS LIIKELAITOKSEN (YRITYS 1610) TILAUSOIKEUDET 08.06.2009 Dno TRE: 1249/00.02.01/2009 Tilauksella tarkoitetaan tavaroiden ja palveluiden tilauksia kaupungin varastosta tai toiselta

Lisätiedot

Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi

Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi Työpaikkavalmenta koulutusmateriaali Monimuotoisen työyhteisön hyvinvointi Sisältö Riittävän hyvä työyhteisö Työpaikan työyhteisön voimavaro lisäävät tekijät Esimiehen, työsuojeluvaltuutetun luottamusmiehen

Lisätiedot

Esimiesfoorumeiden avulla parempaan ja tuottavampaan työelämään 2.9.2015 Pori

Esimiesfoorumeiden avulla parempaan ja tuottavampaan työelämään 2.9.2015 Pori Esimiesfoorumeiden avulla parempaan ja tuottavampaan työelämään 2.9.2015 Pori Kaarina Latostenmaa, projektipäällikkö Foorumix Esimiesverkostot työkykyjohtamisen tukena Satakunnan ammattikorkeakoulu Euroopan

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Varsinaissuomalaisen kuvataidekulttuurin tukeminen ja sen tunnettuuden lisääminen 2. Varsinais-Suomi on kuvataiteilijoiden näkökulmasta houkutteleva

Lisätiedot