vi kku Tilakeskus tarjoaa erityisosaamistaan 2/2007 kaupungin henkilöstölehti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "vi kku Tilakeskus tarjoaa erityisosaamistaan 2/2007 kaupungin henkilöstölehti"

Transkriptio

1 2/2007 Tampereen kaupungin henkilöstölehti Tilakeskus tarjoaa erityisosaamistaan

2 PÄÄKIRJOITUS MAALISKUU 2007 SISÄLTÖ Ensimmäiset sopimukset tehty 2 ARI JÄRVELÄ Uusi toimintamallimme perustuu tilaajan ja tuottajan välisiin sopimuksiin. Ensimmäinen sopimuskierros on takana. Nyt on mahdollista ostaa hinnoiteltuja palvelutuotteita. Hinnan lisäksi ostajan olisi tiedettävä, mikä on hankittavan palvelun laatu. Sen määrittely lienee vielä heikommissa kantimissa kuin kustannuslaskenta. Kaupunkilaiset käyvät jo yleisönosastoissa keskustelua muun muassa siitä, onko vanhusten asumispalveluita tuottavan organisaation uskonnollinen tausta peruste maksaa sille palveluista enemmän. Toimintamallin muutos ei ole vain ylätason laatikkoleikkiä! Perinteisesti tehokkuutta on haettu erikoistumisesta. Tähän uskoen on perustettu myös kaupungin sisäiset palvelukeskukset. Tilaajaorganisaatio sen sijaan noudattaa nyt asiakkaiden palvelutarpeiden kokonaisuuksia. Hyvinvointipalveluissa tuotanto taas on organisoitu yhä perinteistä ja esimerkiksi erikoistunutta ammattiosaamista myötäilevien toimintojen mukaan. Asiakasvastuisuus ja matriisimaisuus ovat isoissa yritysorganisaatioissa arkipäivää. Hyvinvointipalvelujen kehittämisyksikön haasteena on selvittää, miten sama voisi toteutua palvelutuotannossamme. Esimerkiksi vanhusten sosiaalipalveluissa on nähty, että vanhusten kyky asua kotona mahdollisimman pitkään, edellyttää, että elämälle löytyy sisältöä eikä yksinäisyys tai turvattomuus saa yliotetta. Tehokkaasti hoidettu ruoanjakelu tai kotisairaanhoito ei tähän haasteeseen vastaa. Vastaavasti yhteiskunnalle kalliiksi käyvien syrjäytyneiden lasten ja koulupudokkaiden määrät jäisivät vähäisemmiksi, jos koululla olisi aikaa olla lasten kanssa myös opetuksen ulkopuolella. Pärjäämme hyvin opetustulosten vertailussa, mutta kouluissamme ei viihdytä. Tulos tai ulos toimii alaluokilta alkaen. Vanha kansa tiesi, että markan suutari tekee kahden markan virheen. Tuotteiden kustannustiedoilla saadaan ymmärtämättömässä käytössä paljon pahaa aikaan. Riittääköhän se, että ymmärrys ja viisaus nostetaan sopimusmenettelyssä vain tilaajan vastuulle ja tuotannosta tehdään kustannustehokas suoritekone, jonka osaset optimoivat vain oman tuloksensa? Todellisuus kohdataan asiakasrajapinnassa. Paljon puhuttu hyvä asiakaslaatu kulkee hyvinvointipalveluissa käsi kädessä suuren kokonaistehokkuuden kanssa kaupunki kun joutuu yleensä itse korjaamaan omat virheensä. Hyvinvoiva ja tasa-arvoinen yhteiskunta on tehokas. Järkevät palvelukokonaisuudet ovat yhteinen etu ja yhteinen huoli. Jarkko Lumio Hyvinvointipalvelujen kehittämisyksikön johtaja 2 Pääkirjoitus 3 Kunta10-tutkimuksen tuloksia 4 Työhyvinvointia pysäkiltä 6 Tilakeskus esittäytyy 8 Tietulassa arvioidaan laatua 9 Puheenvuoro laadusta 10 Taideteokset henkilöstön ilona 12 Sähköinen palkkakuitti käyttöön 13 Tarton Tähti 13 Ketä on seutuyksikössä? 14 Uusi elinkeinojohtaja valittiin 14 Lääkärissäkäynnit työaikana 15 Ilmoituksia 16 Museoissa nyt VILKKU 43. vuosikerta JULKAISIJA Tampereen kaupungin viestintäyksikkö TOIMITUKSEN OSOITE Vilkku, Tampereen kaupunki, PL 487, Tampere PÄÄTOIMITTAJA Raija Lindell, juttuideat ja -vinkit tai VILKKU INTER NETISSÄ TAITTO Marja Muhonen PAINOPAIKKA Painoyhtymä ISSN SEURAAVA VILKKU ilmestyy huhtikuussa. Etukäteen sovittu aineisto on toimitettava mennessä päätoimittajalle. Toimi tuksella on oikeus aineiston käsittelyyn ja lyhentämiseen. KANNEN KUVA Ville Saha. Mauri Pakarainen tekee metalli- ja puuteknisessä yksikössä palo-ovia Tampereen Pantin kiinteistöön. OSOITTEENMUUTOKSET omalle palkanlaskijalle.

3 Kunta10-tutkimuksen Tampereen tulokset: Työelämän laatu suunnilleen ennallaan Vs. henkilöstöpäällikkö Rami Mäkinen pitää Kunta10-tutki muksesta saatuja tuloksia kohtuullisen myönteisinä. Tutkimusprofessori Jussi Vahtera Työterveyslaitokselta pitää Tampereen kaupungin henkilöstöltä kerättyjä Kunta10 -kyselytuloksia myönteisinä, kun huomioidaan kaupungin toimintatapojen muutosten suuruus ja laajuus. Kunta10-tutkimuksen välikyselyn mukaan Tampereen kaupungin henkilöstön työpaineet ovat hieman kasvaneet ja myös kokemus oman työn hallinnasta on hitusen vähentynyt. Tamperelaisten tulos noudattelee valtakunnallista trendiä, kertoo tutkimusprofessori Jussi Vahtera Työterveyslaitokselta. Kokonaisuudessaan henkilöstön työelämän laatu on pysynyt suunnilleen ennallaan. TEKSTI Raija Lindell KUVAT Ari Järvelä Kehitys näyttäisi viitteitä siitä, että stressaavampaan suuntaan ollaan kuitenkin menossa ja työpaineet ovat kasvaneet niin Tampereella kuten muuallakin. On myönteistä, että mahdollisuuksia vaikuttaa omiin työaikoihin on lisätty. Sen on todettu tuovan varsinkin naisille suojaavaa vaikutusta siihen, miten kokee työpaineet ja työn hallinnan, Vahtera kertoo. Tampereen kaupungin vs. henkilöstöpäällikkö Rami Mäkinen pitää tärkeänä, että työpaineiden ja työnhallinnan hivenen laskeva trendi saataisiin nyt nopeasti käännettyä myönteiseen suuntaan. Hän ei kuitenkaan ihmettele tulosta, sillä hän tietää, että toimintamallin muutosvaihe ja SAP-toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto ovat kasvattaneet paineita eri toimialoilla. Kun kysely tehtiin syksyllä 2006, muutoksissa elettiin hyvin voimakkaasti useimmilla kaupungin työpaikoilla. Kokonaisuudessaan Mäkinen pitää Kunta10-tutkimuksesta saatuja tuloksia kohtuullisen myönteisinä, sillä mitään merkittävää romahdusta ei ole keskimäärin koko henkilöstön työhyvinvoinnissa tapahtunut. Myös Vahtera pitää saatuja tuloksia myönteisinä, kun huomioidaan kaupungin toimintatapojen muutosten suuruus. Tutkimustulokset tukevat henkilöstöohjelmamme painopistealueita ja kannustavat jatkamaan samaan suuntaan. Tutkimustulokset hyvä työkalu esimiestyöhön Henkilöstöpäällikkö Mäkinen painottaa, että Kunta10-tutkimuksella saatavat tulokset ovat hyvä työkalu erityisesti esimiestyöhön. Kun yksikkökohtaiset tulokset valmistuvat kevättalven aikana, saadut tiedot jalkautuvat toimialojen esimiehille heidän esimiestyöhönsä. Jatkossa johtajat raportoivat pormestarille, millaisilla toimenpiteillä saatuihin tuloksiin on reagoitu tai tullaan reagoimaan, Mäkinen kertoo. Kehityskeskustelut laadultaan, sisällöltään ja määriltään nousivat esiin tälläkin kertaa Kunta10-tutkimuksessa näin oli myös vuonna 2004 tehdyssä kyselyssä. Kehityskeskustelut ovat edelleen suuri haasteemme. Erityisesti niiden sisältöön olisi kiinnitettävä huomiota niin, että esimiehet ja alaiset kokisivat keskusteluista olevan todellista hyötyä, Mäkinen kertoo. Hänen mukaansa keskusteluissa pitäisi päästä puhumaan siitä, miten asetetuissa tavoitteissa ja tehtävissä on onnistuttu ja mitä olisi tehtävä, että toimintaa edelleen voitaisiin parantaa. Osaamisen hallinnan järjestelmä ja toimintaprosessien selkeä kuvaaminen ja kehittäminen, ovat seikkoja, joilla osaltaan edis- 3

4 4 Esimiehiltä saatu tuki ja oikeudenmukaisuus kohentumassa Työterveyslaitoksen tutkimusprofessorin Jussi Vahteran mukaan Kunta10-tutkimuksen Tampereen kaupungin henkilöstöä koskevat tulokset ovat kutakuinkin yhteneväiset muiden tutkimuskuntien (Espoo, Naantali, Nokia, Oulu, Raisio, Turku, Valkeakoski, Vantaa ja Virrat) tulosten kanssa. Kaikkien osallistuneiden kuntien tulokset eivät ole vielä kokonaan valmistuneet, joten Vahtera arvioi vain Tampereen tuloksia helmikuun lopulla. Kunta10-tutkimuksen kyselyllä kerättiin viime syksynä tietoa vakinaisilta ja kokoaikaiselta henkilöstöltä. Tampereella kyselyyn vastasi 70 prosenttia henkilöstöstä eli 8092 henkilöä. Aikaisemmat kyselyt ovat vuosilta 2000 ja Tutkimuksen kysymykset koskivat muun muassa henkilöstön mahdollisuuksia hallita omaa työaikaansa, mahdollisuuksia täydennyskoulutukseen, esimiesten antamaa tukea, esimiesten kohtelun oikeudenmukaisuutta sekä työntekijöiden kokemia työpaineita ja työn hallintaa. Tutkimuksen myönteisin tulos lienee esimiesten alaistensa tukemisessa tapahtunut kehitys. Joillakin toimialoilla (ympäristö- ja tekninen toimiala sekä opetus- ja kulttuuripalvelut) sen koettiin parantuneen, muilla kahdella toimialalla taas hieman heikentyneen. Tutkimuksen mukaan henkilöstö kokee oikeudenmukaisen kohtelun hieman kohentuneen. Kohtelun oikeudenmukaisuutta mitattiin muun muassa väittämillä esimieheni kuuntelee alaistensa mielipiteitä tärkeissä asioissa, esimieheni tiedottaa riittävän ajoissa tehdyistä päätöksistä ja niiden vaikutuksista, esimieheni kohtelee alaisiaan ystävällisesti ja huomaavaisesti. Kohtelun oikeudenmukaisuus kiinnittyy vahvasti esimiestyöhön. Parhaat arviot saivat opetus- ja kulttuuripalvelujen esimiehet ja huonoimmat ympäristö- ja teknisen toimen esimiehet. Erot olivat kuitenkin marginaalisia. Liukuvat työajat saivat kiitosta Tutkimukseen vastanneet olivat tyytyväisiä työaikansa hallintaan. He kokivat voivansa vaikuttaa suhteellisen paljon työpäivänsä alkamis- ja loppumisajankohtaan, taukojen pitämiseen, työvuorojärjestelyihin sekä lomien ja vapaiden ajankohtiin. Tulos on yksi myönteisimmistä. Myös täydennyskoulutusmahdollisuuksiin oltiin Tampereella tyytyväisiä. Noin 60 prosenttia tutkimuksen piiriin kuuluvista piti saamaansa täydennyskoulutusta riittävänä. Tyytyväisimpiä täydennyskoulutukseensa olivat opetus- ja kulttuuripalvelujen sekä konsernihallinnon työntekijät. Vuoden 2006 kyselyn tuloksia tullaan hyödyntämään muun muassa henkilöstöohjelmien laadinnassa ja niiden pohjalta toteutettavien konkreettisten toimenpiteiden suunnittelussa. Seuraavan kerran kysely tehdään vuonna Tutkimusta rahoittavat Suomen Akatemia, Työsuojelurahasto, tutkimukseen osallistuvat kunnat ja Työterveyslaitos. tetään kehityskeskusteluiden laatua. Esimieskoulutukseen on satsattu niukoilla resursseillamme ja se tulee edel leen olemaan alue jota painotetaan. Esimiehisyys tulisi pystyä kääntämään ammattimaiseksi taidoksi, Mäkinen sanoo. Työyhteisöpy TEKSTI Raija Lindell KUVA Ari Järvelä Oulun kaupunki vie koko henkilöstönsä Työyhteisöpysäkille, jonka avulla suunnataan kohti parempaa työssä jaksamista. Työyhteisöt pysähtyvät pysäkeille miettimään, miten parantaa oman ryhmän työhyvinvointia, työyhteisön toimivuutta sekä työn tuloksellisuutta. Oulun kaupungin henkilöstöryhmän käynnistämää hanketta Kympin kunta -matka toteutetaan yhteistyössä Oulun työterveyden kanssa. Lähdimme luovasti ja rohkeasti hakemaan hankkeen kautta työhyvinvointia. Tavoitteemme on muun muassa parantaa työssä jaksamista ja työtyytyväisyyttä. Haluamme kehittää työn ja työyhteisöjen toimintaa, vuorovaikutusta ja keskustelukulttuuria, kertoo projektipäällikkö Jaana Salomäki. Hyvin tärkeänä tavoitteena Salomäki pitää myös sitä, että ohjelma onnistuessaan lisää työelämän mielekkyyttä ja sitoutumista siten, että työntekijät jaksavat ja haluavat jatkaa työssä eläkeikään asti. Salomäki kertoi oululaisten kokemuksia työhyvinvoinnin edistämisestä Tampereella helmikuun alussa järjestetyssä Työhyvinvointi Kunta10 kunnissa -tilaisuudessa. Oululaiset käynnistivät hankkeensa vuonna 2005 ja se jatkuu vuoden 2008 loppuun saakka, jolloin on aika arvioida saatuja tuloksia. Tähän mennessä esimiehiä on koulutettu lähes 450 ja pysäkkejä on pidetty noin 200. Oulussa on yli 9000 työntekijää ja yli 600 työyhteisöä. Matkan varrella on jo huomattu, että tiimityötä kannattaa kehittää nykyisestään. Viikkopalaverit ovat nousseet uuteen arvoon ja niitä halutaan takaisin, myös palautteen anto on kehittynyt. Kun kaikki osallistetaan keskusteluun, esimiehet saavat tietoa arjesta käytännön tekijöiltä, Salomäki kertoo. Kaikilla mahdollisuus vaikuttaa Työyhteisöpysäkillä tarkastellaan ja arvioidaan mennyttä sekä suunnitellaan tulevaa. Tilaisuudet ovat yleensä puolesta päivästä koko päivään kestäviä. Salomäki korostaa kokouksien demokraattisuutta: kaikki osallistuvat ja kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa työyhteisöpysäkillä.

5 säkillä parannetaan työhyvinvointia Tärkeää tilanteissa on selkeä johtajuus eli esimies johtaa keskustelua ja hänellä on päätöksentekovastuu ja -valta. On osattava keskustella. Esimieskoulutuksessa olemmekin treenanneet tiettyjä, esimerkiksi tunteita herättäviä tilanteita, Salomäki kertoo. Oulussa on ensin koulutettu esimiehet ja johtajat, jotta he olisivat entistä parempia matkanjohtajia ja kartanlukijoita työyhteisöpysäkeillä. Sen jälkeen mukaan ovat tulleet työyhteisöt oman aikataulunsa mukaan. Esimiehet järjestävät alaisilleen työyhteisöpysäkin. Lisäksi palaverissa voi olla työterveyden asiantuntijaohjaaja mukana. Häneltä esimies saa hyödyllisiä vihjeitä keskustelun suunnan tai eväiden suhteen, Salomäki kertoo. Hän pitää hedelmällisenä työyhteisöpysäkeillä syntyvää vuoropuhelua ja asioiden vertailua eri näkökulmista. On hyvä tiedostaa, että työyhteisön jäsenten henkilökohtaiset kokemukset tai asenteet vaihtelevat ja ovat erilaisia, vaikka kyse olisi samoista konkreettisesta tilanteista ja tapahtumista, Salomäki sanoo. Keskeistä työyhteisöpysäkkien keskusteluissa on avoin vuorovaikutus ja sosiaalinen oppiminen jatkuvassa ja säännöllisessä prosessissa. Tikkataulu apuvälineenä Oululaisilla työyhteisöpysäkeillä on käytetty apuvälineenä tikkataulua, johon merkataan 1 5 arvosana kustakin tietyistä aiheista. Jokainen työyhteisön jäsen merkkaa omaan tikkatauluunsa mielipiteensä muun muassa seuraavista seikoista: suhteet muihin yksiköihin, perustehtävien toteuttaminen, tavoitteiden selkeys, työsuunnittelu, työnjako, kokousten toimivuus, sisäinen ilmapiiri, ongelmien ratkaisukyky, johtaminen, pelisäännöt, tiedonkulku ja työstä saatu palaute. Tikkataulun tulokset puretaan ohjaajan opastuksella. Salomäen mukaan on hyvin mielenkiintoista nähdä vaihtelut, kun ryhmän jokainen tikkataulu pannaan päällekkäin ja tulee esiin, miten erilainen kokemus samoista toimintatavoista tai tapahtumista voi muodostua saman työyhteisön eri jäsenille. Kun työyhteisön tilanteita arvioidaan näin avoimesti ja konkreettisesti saatujen tuloksien ja niiden erojen perusteella, niistä voi nousta esiin konflikteja, esimerkiksi vuosia painaneita asioita. Tällaiset tilanteet on uskallettava avata ja tervehdytettävä. On erittäin kehittävää koko ryhmälle ja sen jokaiselle jäsenelle, että ongelmat ratkaistaan eikä niiden vain anneta olla. Tämä edellyttää tietenkin taitavaa johtamistyötä ja tueksi mahdollisesti ulkopuolista työnohjausta, Salomäki toteaa. Hänen mukaansa esiin on noussut esimiesten tarve saada vertaistukea. Heille on raikastavaa saada tietää, millaisia ongelmia tai ajatuksia muilla on omiin verrattuna. Salomäen mukaan tikkataulua on pidetty hyvänä välineenä, jonka avulla on helppo ottaa käsittelyyn asioita työyhteisössä. Mitä ajatuksia Oulun tikkataulu herätti? Vilkku kysyi Tampereen kaupungin henkilöstöyksikössä työskentelevältä asiantuntijalääkäri Harri Laesvirralta, mitä mieltä hän on Oulun kaupungin henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishankkeesta. Asiantuntijalääkäri Laesvirta pitää Oulun työyhteisöpysäkki-ohjelmaa mielenkiintoisena työkaluna. Tosin hän huomauttaa, että hanke on mitä ilmeisemmin edellyttänyt melkoista rahallista satsausta Oulun kaupungilta, eikä hankkeesta ja sen tuloksista ole vielä tutkittua tietoa. Kyseessä ei ole mikään ihan uusi keksintö, sillä ohjelman runkona ovat säännölliset työyhteisökokoukset. Kokouksien sisältöä on pyritty muokkaamaan siten, että niissä syntyisi uudenlainen aktiivinen keskustelukulttuuri, joka johtaisi työyhteisön tavoitteiden ja toiminnan selkeytymiseen, Laesvirta toteaa. Välineenä käytettävä tikkataulu saattaa olla hyvä oivallus keskustelun virittäjänä, mutta siihen sisältyy mielestäni myös riskinsä. Laesvirran arvion mukaan kaikilla työyhteisöillä ei välttämättä ole valmiutta tai haluakaan tikanheittoon keskustelun virittäjänä. Esitettyyn tikkatauluun on ahdettu mielestäni liikaa aiheita peruskeskustelun avaamiseksi, mutta sitä lienee mahdollisuus muunnella. Oulun kokemukset näyttävät tulleen naisvaltaisilta sosiaali- ja terveystoimen työyhteisöiltä, joissa vastaanotto on kuvattu hyväksi. En osaa arvioida, kuinka tämä työkalu soveltuisi rakennustyömaiden tai korjaamoiden miesporukoiden käyttöön. Veisikö tikkatauluvertailut keskustelua oikein eteenpäin, Laesvirta kysyy. Hänen mielestään Tampereella jo toteutettavaan laajaan esimieskoulutukseen tulisi sisällyttää enemmän sellaisten valmiuksien opettamista ja harjoittelua, joilla työyhteisökokouksia voitaisiin ohjata täsmällisempään ja oikeaan vuorovaikutuskulttuuriin. Tärkeätä on tietenkin se, että kokouksia pidetään säännöllisesti ja riittävästi. Myös työterveyshuollon nykyistä aktiivisempi sitouttaminen työyhteisötoimintaan on tarpeellinen ja haasteellinen tavoite, mutta tämän hetken resursseilla siihen ilmeisesti ei ole kovin suuria mahdollisuuksia. 5

6 Metalli- ja puuteknisen yksikön Veikko Lampinen hitsaa aitarakenteita Amurin koululle. Metalli- ja puuteknisessä yksikössä työskentelevät: Tapio Pohja (ylh. vas.), Markku Pekola, Tapio Kaapu, Pertti Hakola, Mikko Keskinen, Veijo Seppälä, Kalervo Laukkanen, Antti Nikkilä, (alh. vas.) Heikki Ruuska ja Mikko Tähkävuori. kaupungin omistamaa rakennusta. Kerrosneliöiksi muutettuna luku tekee huikeat miljoona neliömetriä. 6 Tilakeskus hoitaa ja hallinnoi kaupungin tiloja Tampereen kaupungin Tilakeskus luo tila- ja kiinteistöpalveluilla edellytykset hyville kunnallisille palveluille. Siisteissä ja toimivissa tiloissa viihtyvät sekä kaupungin työntekijät että kuntalaiset. TEKSTI Mirva Tuusa KUVAT Ville Saha Aurinko paistaa kauniisti sisään kaari-ikkunoista. Tilakeskuksen vuoden kestänyt evakko on ohi, ja peruskorjatut tilat Frenckellissä hohtavat uutuuttaan. Helmikuun lopulla siellä täällä näkyy vielä muuttolaatikoita, mutta muuten kaikki näyttää olevan tiptop. Tilakeskus huolehtii kaupungin tilaomaisuuden arvon säilymisestä, luo puitteet toiminnalle ja hoitaa kaupungin rakennuksia, selvittää Tilakeskuksen toimitusjohtaja Ilkka Ojala. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että Tilakeskus suunnittelee, rakentaa, vuokraa, isännöi, korjaa, huoltaa ja palvelee noin 750:tä Yhteydenpito asiakkaisiin tärkeää Tilakeskuksen ydintehtäväalue on kiinteistöliiketoiminta. Sitä toteuttavat kiinteistönpidon ja kiinteistökehityksen yksiköt. Toisen Tilakeskuksen organisaation perusosan muodostavat kiinteistöliiketoimintaa tuke vat kiinteistöpalvelutuotannon toiminnot. Niitä tuottavat suunnittelu-, kiinteistötekninen -, siivoustuotanto-, rakentamis- ja metallija puutekninen yksikkö. Liikelaitoksen sisäisistä tukitoiminnoista vastaavat taloushallinto ja tukipalvelut. Työntekijöitä Tilakeskuksen yhdeksässä yksikössä on yhteensä 560. Vaikka Tilakeskuksen oma organisaatio on suuri ja kohteita ja kerrosneliöitä paljon, vakuuttaa Ojala, että yhteydenpito asiakkaisiin toimii hyvin ja hommat hoituvat. Jokaisella kohteella on oma isännöitsi jänsä, joka vastaa kohteestaan. Kontakti asiakkaan ja Tilakeskuksen välille syntyy myös huoltomiesten, siivoojien ja seurantaryhmien kautta. Asiakastyytyväisyyskyselyissä olemme saaneet hyvää palautetta työstämme, Ojala kertoo. Tilakeskuksen asiakkaita ovat pääasias sa kaupungin muut toimialat. Suurimpia ulkopuolisia tilavuokraajia ovat Tampere-talo ja Tampereen messu- ja urheilukeskus Pirkkahalli.

7 dellisesti suurin hyöty. Meillä on tällainen oma sisäinen tilaaja tuottaja-malli, naurahtaa Ojala. Asiakkaat ovat tietysti aina tärkeitä. Hyvä siivouspalvelu auttaa myös heidän toimintansa onnistumista, teroittaa Koskinen. Tiltu toi lisää mahdollisuuksia Kun Tampereen kaupunki vuodenvaihteessa siirtyi uuteen tilaaja tuottaja-malliin, riitti Tilakeskuksen väellä töitä. Tiloja järjestettiin aika lailla uusiksi. Esimerkiksi keskusvirastotalon kolmannessa kerroksessa istuvat nyt tilaajaorganisaatio, ja kiinteistötoimi muutti alta pois Frenckelliin. Lisäksi koko Tilakeskuksen sopimuskanta piti kirjoittaa uusiksi. Oli se aikamoista vipinää, Ojala muistelee. Tilakeskus itse siirtyi tilaaja tuottaja-malliin jo vuonna 2004, kun siitä tehtiin kaupungin sisäinen liikelaitos. Ojala muistelee, että uudistus oli enimmäkseen hallinnollinen. Palveluissa muutos ei näkynyt, mutta hallinnollisesti se toi uusia mahdollisuuksia. Liikelaitos on periaatteessa itsenäinen sekä taloudellisesti että laskennallisesti, sanoo Ojala. Tilaaja tuottaja-mallia hyödynnetään myös Tilakeskuksen sisällä. Kaikkia palveluita ostetaan myös ulkoa. Oma henkilöstömme keskittyy ydintehtäviin, jotta työstä saadaan toiminnallisesti ja talou- Siivousyksikön siivoustuotantopäällikkö Marita Koskinen (toinen vas.) ja palveluesimiehet Tuija Lemivaara (vas.), Terhikki Vehmas, Anneli Elo, Minna Ahonen ja Kati Lankinen. Siivousta tehdään asiakaslähtöisesti Lähes kaikkien Tampereen kaupungin peruskoulujen, uimahallien, virastojen ja alueterveydenhuollon laitosten siivouksesta huolehtii siivoustuotantoyksikkö. Muiden kaupungin kohteiden siivous on ulkoistettu tai ulkoistetaan lähivuosina. Kohteissa siivous tehdään ammattitaitoisesti ja asiakaslähtöisesti, ympäristöä ja turvallisuutta silmällä pitäen. Puhtaus, ympäristö ja turvallisuus ovat meille tärkeitä. Ympäristöystävällisyydestä huolehditaan esimerkiksi jätteiden lajittelussa. Ympäristö pidetään mielessä myös siivousaineiden hankinnassa, sanoo siivoustuotantopäällikkö Marita Koskinen. Siivoustuotantoyksikkö työllistää 230 vakituista siivoojaa ja kuusi palveluesimiestä. Sijaisia tarvitaan päivittäin noin kolmekymmentä. Siivoojien ammattitaitoa pidetään yllä jatkuvan koulutuksen avulla. Siivoustyö on nykyään jotain aivan muuta kuin pelkkää lattioilla konttaamista ja luudun kanssa heilumista. Siivoamista helpottamaan on vuosien varrella tullut lukuisia erilaisia koneita ja toinen toistaan parempia aineita. Samalla ympäristöystävällisyyteen, turvallisuuteen ja laatuun on alettu kiinnittää entistä enemmän huomiota. Yksi kuitenkin on ja pysyy. Isännöitsijät huolehtivat kiinteistöistään Sammon koululla pora vinkuu ja vasara heiluu. Katosta roikkuu johdonpätkiä ja ilmassa leijuu rakennuspölyä. Jos kaikki menee hyvin, ensi syksynä tilassa avaa ovensa uusi ja upea ruokala. Kyllä täällä ihan hyvältä näyttää. Luokkasiiven peruskorjaus on jo valmis, tämä osa valmistuu tänä vuonna ja vuoden 2008 kesäkuulla pihassa komeilee vielä uusi lisäsiipi, kertoo Sammon koulusta vastaava isännöitsijä Katriina Maunula. Sammon koulussa peruskorjauksen rakennuttaa Tilakeskuksen hankekehitysyksikkö. Maunulan tehtäviin isännöitsijänä kuuluu lähinnä pysyä tilanteen tasalla. Isännöitsijän päätyö on vastata hänelle nimettyjen kiinteistöjen kiinteistöpalvelujen organisoinnista ja manageroida kohteita. Työhön kuuluu sekä hallinnollisia, taloudellisia että teknisiä tehtäviä, Maunula selvittää. Isännöitsijä huolehtii muun muassa siitä, että kiinteistöjen toiminnallisuus ja arvo säilyvät ja kiinteistöihin tehdään tarpeelliset tekniset korjaukset. Lisäksi hän budjetoi jokaisen kohteen kunnossapitoon ja pieniin investointeihin vuosittain käytettävät rahat ja ohjaa rahaa oikeaan paikkaan oikeaan aikaan. Kaikki tämä tehdään yhteistyössä asiakkaan kanssa. Tilakeskuksen kiinteistönpitoyksikössä 7

8 työskentelee kahdeksan isännöitsijää. Maunulan kohteita ovat Itä-Tampereen koulut sekä niissä toimivat toimialat. Metalli- ja puualan erikoisosaamista Keskustorin suihkulähteen konservointi ja suojakupu, valtuustosalin kalusteet, Keskustorin kalusteet, Kauppahallin ovet, Pyynikin kesäteatterin pyörityskoneisto ja katoksen runko sekä Sähkölaitoksen turbiinihallin yli 8 metriä korkea ja 10 metriä leveä ikkuna, siinä muutamia metalli- ja puuteknisen yksikön töitä. Me teemme metalli- ja puualan erikoistöitä ja taitoa vaativia merkkirakennusten töitä. Kaupallisen massatuotannon kanssa emme edes yritä kilpailla, vaan keskitymme osaamiseen ja laatuun, selvittää korjaamoesimies Tapio Kaapu. Yksikkö sekä tekee uutta että korjaa vanhaa. Vaativat käsityöt eivät onnistu aivan keneltä tahansa. Kaapu kiitteleekin, että kaikki yksikön 40 työntekijää ovat alansa ehdottomia ammattilaisia. Erikoistyöt vaativat hyvää käsityötaitoa. Sitä ei opita hetkessä, vaan ajan myötä ja tekemällä. Näihin hommiin ei tulla suoraan koulunpenkiltä. Tällä hetkellä metallipuolen verstaalla valmistuu muun muassa paloovia Tampereen Panttiin ja teräsrunkorakenteita Amurin koulun aitaa varten. Puutyöhuoneella puolestaan tehdään kalustesarjoja Peltolammin päiväkotiin ja lavasteita Karita Mattilalle Tampere-taloon. Lavasteista ei kuitenkaan sovi puhua sen enempää, sillä ne ovat puuseppien mukaan tarkoin varjeltu salaisuus. Tietula tuottaa tietoa ja arvioi laatua TEKSTI Raija Lindell KUVA Ari Järvelä Tietotuotanto ja laadunarviointiyksikkö, Tietula, talous- ja strategiaryhmästä toimii kaupungin johdon ja tilaajaryhmän asiantuntijana arviointiin, tietotuotantoon ja laadun arviointiin liittyvissä asioissa. Vuoden alussa aloittanut yksikkö huolehtii myös kaupungin toimintaa ja toimintaympäristöä koskevan tilastotiedon hankinnasta, tuottamisesta ja kehittämisestä. Tietula koordinoi ja kehittää tilaajan ja tuottajan tietotuotantoa ja tutkimustarpeita. Rooliin kuuluu myös kiinteä yhteistyö Hyvinvointipalvelujen kehittämisyksikön kanssa sekä keskeisten laatu- ja arviointityötä tekevien yksiköiden ja henkilöiden kanssa. Tuotamme itse tutkimustietoa ja arviointeja tai hankimme sitä kaupungin sisältä tai ulkopuolelta yhteistyökumppaneiltamme, kertoo yksikköä vetävä tutkimus- ja arviointipäällikkö Riitta Juusenaho. Hänen lisäkseen yksikköön kuuluvat erikoissuunnittelija Leena Salminen, vs. suunnittelija Annikka Paavola (Mia Lumion sijainen 1.5. saakka) ja tutkimussihteeri Jenni Kallio. Salmisen vastuulle kuuluvat erilaiset tilasto- ja ennustejulkaisut, joita hän on tehnyt aikaisemminkin (mm. Tilastollinen vuosikirja, Tampere taskussa, Tampereen seutukuntatilasto ja väestöennuste). Paavola keskittyy laadunarviointitehtäviin. Hän muun muassa kehittää ja tekee osaltaan palvelujen laadunarviointia ja arvioin- tiyhteistyötä sidosryhmien kanssa. Toukokuun alusta yksikköön palkataan yksi vakinainen suunnittelija lisää. Tarvitaan entistä jäsentyneempää arviointia Arviointi ja tietototuotanto eivät ole mikään uusi asia kaupunkiorganisaatiossa, tällaista työtä on tehty ennenkin monella eri toimialalla. Nyt uusi toimintamallimme vain edellyttää vielä entistä jäsennellympää, koordinoitua ja jatkuvaa arviointia, Juusenaho toteaa. Hän painottaa, että laatu ja arviointi liittyvät kaikkeen arjen työhön. Käsitykset laadusta eivät saisi perustua mutu-tuntumaan, vaan todistettuun laatuun, joka on tutkittu ja arvioitu. Ihmiset olisi saatava ajattelemaan, että laatu on hyvä, motivoiva asia. Sen mittaaminen ei ole vikojen etsimistä, vaan sillä voi osoittaa tarpeellisuutensa, ja kun työ on laadukasta, se pitää tunnustaa työntekijöille, Juusenaho peräänkuuluttaa. Arviointi on työväline esimerkiksi tilaajille, jotka tekevät palvelusopimuksia ja tilaavat palveluja tuottajilta. Kun toiminta perustuu sopimukseen, on tilaajan tiedettävä, mitä se tilaa ja tässä kohdin korostuu arvioinnin merkitys. Palvelujen laadun tasosta täytyy olla tutkittua tietoa niin asiakasnäkökulmasta, mutta myös palvelujen tilaajan ja tuottajan näkökulmista.

9 Tietotuotanto ja laadunarviointiyksikössä, Tietulassa, työskentelevät vs. suunnittelija Annikka Paavola (edessä vas.), erikoissuunnittelija Leena Salminen ja tutkimus- ja arviointipäällikkö Riitta Juusenaho, 1.5. aloittava suunnittelija Mia Lumio (takana vas.), tutkimusharjoittelija Maarit Mäkinen ja tutkimussihteeri Jenni Kallio. Juusenaho muistuttaa, että myös muun muassa poliittisessa ohjauksessa päätöksenteon tueksi tarvitaan arvioinnin tuottamaa tutkittua, analysoitua tietoa, faktaa. Tavoitteena on, että koordinoinnin avulla vältettäisiin päällekkäistä arviointityötä ja yhteistyötä lisäämällä hyödynnettäisiin toisten keräämää tietoa. Tietojohtamiseen eli tiedolla ohjaamiseen tulisi kiinnittää huomiota entistä enemmän. Saatuja tuloksia hyödyntämällä voidaan ohjata ja kohdentaa palvelutuotantoa ja tilaamista perustellusti, Juusenaho sanoo. Tietyt toimintaperiaatteet ja laadun viitekehys selviksi Tietulan vetovastuulla on hoitaa toimintamallin uudistukseen liittyneiden pilottien arvioinnit, joista saadaan paljon käyttökelpoista tietoa. Muun muassa yhdyskuntapalvelujen ja perusopetuksen pilotit on arvioitava pikaisesti. Julkisella puolella ei ole ollut selkeitä laatujärjestelmiä, joita yritysmaailmassa on käytetty jo pitkään. Juusenahon mukaan uusi toimintamalli luo tarpeen määritellä palvelujen laatu ja luoda laadun viitekehys. Hän ei pidä mahdottomana, että kuntapuolellakin olisi tulevaisuudessa laatujärjestelmät apuna. Toivoisin, että meillä olisi joskus selkeästi määriteltynä tamperelaisten palvelujen laadun viitekehys, johon kaikki työntekijät voivat sitoutua. Näin olisivat tietyt toimintaperiaatteet selvillä ja kaikki tahot tietäisivät, millaista palvelua laadultaan tuotetaan, Juusenaho sanoo. Hän muistuttaa, että Tampereen kaupungin käyttöön on hankittu ZEF-sähköinen työkalu, joka on internetin kautta toimiva palautteenkeruu- ja analysointiratkaisu. Sen avulla voidaan kerätä nopeasti ja tehokkaasti erilaisia mielipiteitä ja arviointeja. Työkalu on jo tuttu työväline muun muassa päivähoito- ja koulupuolella. ZEF palvelee kaikilla konsernitasoilla ja sitä voidaan käyttää kaikissa yksiköissä esimerkiksi itsearviointiin. Sen avulla saadaan helposti esiin, miten meillä on mennyt ja mihin meidän on kiinnitettävä tulevaisuudessa huomiota, Juusenaho kertoo. Hänen yksikkönsä organisoi ZEF-koulutusta ja antaa tunnuksia, joilla pääsee zeffaamaan. Puheenvuorossa Metri tai kiloa laatua, kiitos? Laatu on varmasti maailmassa yksi harvoja asioita, joista kansakuntien välillä vallitsee selkeä yhteisymmärrys: laatua halutaan kaikkialla. Kuka tyytyisi muuhun kuin erinomaiseen laatuun puhuttaessa päivähoidosta, koulutuksesta, harrastuksista, terveyspalveluista, ruuasta, kulutustuotteista tai elämästä yleensä? Ihmiset haluavat ympäröidä itsensä, lapsensa ja läheisensä laadulla. Mitä laatu oikein on? Mistä hyvän laadun tunnistaa? Kuka päättää viime kädessä laadusta? Kenen vastuulla laatu on? Laatu merkitsee eri ihmisille erilaisia asioita. Se on kulttuurisidonnainen ja sen todistamiseen tarvitaan välineitä. Metrimitta tai punnus eivät tässä kelpaa. Laadun aste voidaan tunnistaa vertaamalla sitä vaikkapa asetettuihin laatuvaatimuksiin tai yleisesti hyväksyttyihin standardeihin. Laatua voidaan määrittää ja mitata arvioinnin avulla. Kunnan keskeinen olemassaolon oikeus perustuu kuntalaisten palvelemiseen. Järjestämällä erilaisia palveluita kunta palvelee asiakkaitaan. Arvioimalla ja kehittämällä koko ajan palvelujensa laatua kunta varmistaa asiakkaidensa tyytyväisyyden ja oman olemassaolonsa. Julkisen sektorin palveluiden arviointia voidaan tehdä monin eri menetelmin. Asiakkaiden tyytyväisyyttä mitataan usein asiakastyytyväisyyskyselyin. Prosessien toimivuutta ja laatua mitataan palvelukykykartoituksin ja henkilöstökyselyin. Arviointi on aina kehittämisen väline. Se ei ole tarkastustoimintaa tai kontrollin väline. Tuttu sanonta mitä ei mittaa, sitä ei voi ohjata pätee erityisesti puhuttaessa johtamisesta. Jos päätöksenteko ei perustu mitattuun ja tutkittuun tietoon, pääsee selittelyt, mielipiteet ja musta tuntuu -ajattelu temmeltämään. Näin päätöksenteosta tulee perusteetonta ja usein organisaatio alkaa menettää elinvoimaansa. Energia kulutetaan väärin sammutuksiin. Palvelujen laadun arvioinnilla on keskeinen tehtävä myös henkilöstön motivaation kannalta. Arviointikyselyiden kautta henkilöstöllä on mahdollisuus vaikuttaa työhönsä. Hyväksi todettu työn laatu kohottaa tekijänsä itsetuntoa ja edesauttaa jaksamaan. Sen tulisi yhä useammin olla myös keskeinen palkitsemisen peruste. Auditointi on yleistynyt myös palvelujen laadun mittausmenetelmänä. Se perustuu pääosin ulkopuolisten koulutettujen arvioijien riippumattomaan todellisen toiminnan tarkasteluun. Lähtökohtana on aina arjen toiminnan vertaaminen esimerkiksi kirjoitettuihin toimintasuunnitelmiin, sopimuksiin ja muihin dokumentteihin sekä henkilöstön omiin ajatuksiin työstään. Auditoitu yksikkö saa aina palauteraportin tuloksista ja sen pohjalta kehittämistyö on usein helppo käynnistää. Joskus voidaan paukutella henkseleitä hyvin tehdystä työstä. Tampereella on auditoitu päiväkoteja, kouluja ja kulttuuripalveluita ja vastaanotto henkilöstön keskuudessa on ollut myönteistä. On hienoa, kun joku kuuntelee minua -lausahdus on kuultu aika usein näissä tilaisuuksissa. Laatu on kaikkien yhteinen asia. Erinomainen laatu erottaa tekijänsä keskinkertaisuudesta. Laatua tai sen arviointia ei voida irrottaa omaksi erilliseksi saarekkeekseen, joka tehdään jossakin. Laadun ja toiminnan arviointia on tehtävä jokaisella työpaikalla, jossa palveluja tuotetaan. Se on keskeinen olemassaolon peruste ja mahdollistaja julkisia palveluja tuotettaessa. Riitta Juusenaho tutkimus- ja arviointipäällikkö Tietotuotanto ja laadunarviointi 9

10 TEKSTI Hilkka Hakala KUVAT Ville Saha Tampereen kaupungin henkilöstön tiloissa on tuhansia taideteoksia. Pääpaino taiteen sijoituksissa on asiakaspalvelu- ja yleisötiloissa. Henkilökunnan sosiaalitiloihin teoksia saa mahdollisuuksien mukaan. Kaupungin henkilöstö on ahkera tilaamaan. Teospyyntöjä on enemmän kuin mihin museotoimi pystyy vastaamaan. Yksittäisiin työhuoneisiin on tällä hetkellä vaikea saada taidetta. Poikkeuksena ne, joissa käy päivittäin asiakkaita. Taiteen sijoittamisen suunnittelusta ja ripustuksista vastaa kaupungin taidemuseoista koottu työryhmä. Viime vuodet ovat olleet kiireisiä, sillä suuri osa hallinto kuntien tiloista on saneerattu, ja esillä olevat teokset on arvioitu uudelleen. Nyt kun tiloja on paljon saneerattu ja kaupungilla on ollut muuttobuumi, teoksetkin ovat olleet liikkeellä. Varastoinnin aikana ne kunnostetaan Museokeskus Vapriikin tiloissa, kertoo museomestari Hannu Taros Nykytaiteen museosta. Hän suunnittelee ja tekee suurimman osa kokoelmien teosten sijoitustyöstä. Teoksia voidaan saneerauksen jälkeen myös vaihtaa ja aika usein sitä myös toivotaan. Remontin jälkeen tilaa ja teosta katsotaan uusin silmin. Myös muoti vaihtuu ja vaikuttaa, sanoo Nykytaiteen museon kuvataideintendentti Sirpa Joenniemi. Valinnoissa kokeiltu teema-ajattelua Taideteosten ripustussuunnitelmaa tehtäessä lähtökohta on tilojen käyttäjä, niiden asiakkaat ja henkilökunta. Päiväkotiin, kouluun tai sosiaali- ja terveysasemalle suunnitellaan erilaisia taidekokonaisuuksia, kertoo Taros. Henkilökunnan kanssa keskustellaan sisällöistä ennen kuin teokset viedään paikoil- Pääpaino asiakaspalvelu- ja yleisötiloissa Henkilöstö tilaa ahkerasti taideteoksia työpaikoilleen 10

11 leen. Myös tila itsessään vaikuttaa. Uudisrakennukseen ei välttämättä sovi vanha taide, jatkaa Joenniemi. Vanhempaa taidetta suunnataan tietoisesti esimerkiksi vanhainkoteihin tai saneerattuihin luvun rakennuksiin, varsinkin silloin, jos ne myös kalustetaan ajan henkeen. Teokset valitaan pääsääntöisesti Tampereen kaupungin taidekokoelmasta. Suunnittelussa on kokeiltu myös teema-ajattelua. Tästä esimerkkinä on Kaupin sairaala, jonka uusi ripustus valmistuu ja julkistetaan lähiaikoina. Teokset ovat vanhaa kotimaista taidetta. Se on poikkeuksellisen suuri prosessi, jossa teoskokonaisuudet ovat teemallisia. Suunnittelussa ja rakentamisessa ovat olleet vahvasti mukana myös Marja-Liisa Linder ja Tapio Suominen Tampereen taidemuseosta. Lopputulos Kaupin ripustuksista esitel- Kaukajärven sosiaali- ja terveysaseman aulassa on sinisen eri sävyissä loistava keramiikkateos. Nykytaiteen museon museomestari Hannu Taros ja kuvataideintendentti Sirpa Joenniemi tuntevat hyvin Sammon koulun yhteisissä aulatiloissa on suurikokoisia teoksia, seinämaalauksia ja veistoksia. Tampereen kaupungin taidekokoelman. Käsittelyssä kaupunginjohtajan entisestä asunnosta palautunut teos. Kaukajärven uudella sosiaali- ja terveysasemalla ollaan oltu tyytyväisiä teosten sijoitteluun. Lääkärin tapaamista odotellessa taide rauhoittaa mieltä. lään kokonaisuuksien valmistumisen jälkeen keväällä. Taideteokset pois komeroista Runsaimmin taideteoksia on viime vuosina tilannut sosiaali- ja terveystoimi. Myös Frenckellin kiinteistön saneeraus ja koulut ovat työllistäneet. Kokoelmien parissa työskentelee neljä henkilöä. Sama henkilökunta osallistuu kokoelmatoiminnan ohella myös näyttelyiden rakentamiseen, kunnostaa teoksia ja arkistoi. Teoskohtaisten tiedostojen ylläpito takaa sen, että museo pysyy kokoelmien jäljillä. Kaikista siirroista toivotaan otettavan yhteyttä ensin museoon. Toivottavasti teoksia ei siirretä ainakaan komeroon, jos niistä ei pidetä. Sellaisessa tilanteessa kannattaa ottaa yhteyttä meihin, sillä teokset ovat kaikki kaupunkilaisten omaisuutta, ja niille voidaan aina etsiä uusi, sopivampi paikka, sanoo Joenniemi. Tamperelaisuutta suositaan Taidekokoelmaa kasvatetaan pääosin tämän päivän taidetta hankkimalla. Hankinnoista päättää kuvataiteen asiantuntijaryhmä. Ryhmään kuuluvat puheenjohtajana museonjohtaja Janne Gallen-Kallela-Sirén, amanuenssi Tapio Suominen, museosihteeri Elina Bonelius ja kuvataideintendentti Sirpa Joenniemi. Työryhmällä on käytettävissään euron hankintabudjetti tänä vuonna. Poikkeustapauksissa joihinkin kohteisiin, kuten tehtiin esimerkiksi Sammon keskuslukion uudisrakennuksessa, haetaan erillismäärärahaa. Asiantuntijaryhmä tekee työtään muun muassa seuraamalla, millaisia kohteita kaupungissa rakennetaan. Teoksia etsitään näyttelyistä ja gallerioista. Joskus niitä myös tilataan suoraan taiteilijalta. Päätöksenteossa suositaan tamperelaistaiteilijoita ja tamperelaisia gallerioita. Asiakkaiden ja hallintokuntien palautteet ovat positiivisia. Kun teokset ovat paikallaan työympäristössä, niistä useimmiten tulee kiitosta, sanoo Taros. Esimerkiksi nykytaiteen sijoittamisen kynnys voi olla joskus korkea, sillä ihmiset ovat sen suhteen aika epävarmoja. Siksi on hel- pompaa, että joku muu kuin työyhteisö tekee keskustelujen jälkeen lopullisen päätöksen, tietää Joenniemi. Taiteen lainaaminen on Tampereella hallintokunnille maksutonta, toisin kuin esimerkiksi Turussa, jossa hallintokunnat joutuvat maksamaan teoksista vuokraa. Tämä on johtanut siihen, että esimerkiksi monet turkulaiskoulut ovat palauttaneet lainassa olleita teoksia takaisin museolle. Tampereen taidekokoelman sijoitustoiminta on toiminut hyvin niin kaupunkilaisten kuin työntekijöidenkin kannalta. Tampereen kaupungin kokoelma 2006 Sijoitukset tehdään pääsääntöisesti tästä kokoelmasta. Vuoden lopussa Tampereen kaupungin kokoelmassa oli yhteensä 5127 teosta. (Lukuun eivät sisälly Tampereen Taidemuseon ja Tampereen nykytaiteen museon kokoelmat.) Uusia taideteoksia hankittiin 99 kpl eurolla. 337 teosta sijoitettiin 33 eri kohteeseen. Huolto- ja korjaustoimenpiteitä tehtiin 196 teokselle. Remontin tai muuton vuoksi varastoituja teoksia oli 206 kpl 9 eri kohteesta. 11

12 Kuittimapit kutistuvat, ja paperiliikenne vähenee yhä, kun pian kaikki kaupungin palkan- ja palkkionsaajat saavat halutessaan sähköisen palkkalaskelman. Viime syksynä Tietotekniikkakeskuksessa eli Tiossa pilottina kokeiltu uusi käytäntö keräsi pelkästään kiitosta. Bittiversion etuja ovat esimerkiksi nopeus ja monipuoliset tiedot. Aila Gren (vas.) Kari Pessi ja Tuija Romo ovat tyytyväisiä sähköisen palkkalaskelman käyttöönottoon. 12 TEKSTI Jaana Kalliomäki KUVA Ari Järvelä Postinkulun poisjäämisen ansiosta sähköisen palkkalaskelman saa 1 2 työpäivää aikaisemmin. Työnantaja lähettää palkkalaskelmatiedoston ohjelmantoimittajan verkkopalkkavarastoon, josta palkansaaja voi verkkopankkitunnuksillaan käydä sitä selailemassa. Laskelman voi tulostaa esimerkiksi palkkatodistukseksi tai veroehdotuksen tarkastamista varten. Työntekijällä on siis oltava verkkopankkisopimus palkkapankkinsa kanssa, palkanlaskennan palvelupäällikkö Aila Grén Taloushallinnon palvelukeskuksesta (Kipala) kertoo. Sähköisen laskelman käyttö on yhtä helppoa kuin verkkopankin. Siitä näkyvät myös tiedot lomaoikeudesta, käytetyt lomat ja säästövapaat, Tietotekniikkakeskuksen toimitusjohtaja Kari Pessi toteaa. Kipalassa verkkopalkan oli helmikuussa valinnut puolet henkilökunnasta. Siihen tarjoutuu nyt mahdollisuus kaikille kaupungin palkan- ja palkkionsaajille. Maaliskuun alusta päätteeltään palkkatietojaan ovat päässeet lukemaan muun muassa Tampereen Aterian, Tampereen Sähkölaitoksen ja Hallintopalvelukeskuksen henkilökunnat. Muut yksiköt tulevat mukaan yksi kerrallaan yhteisilmoituksina. Yksikön yhteyshenkilölle lähetetään tiedosto kaikista heidän palkansaajistaan ja allekirjoituslista. Lähdemme näin alkuun lappuruuhkan välttämiseksi, mutta myös allekirjoitetulla paperilla tai omasta sähköpostista lähetetyllä viestillä voi ilmoittaa haluavansa verkkopalkkalaskelman. Jaamme ohjeet, miten sitä eri pankkien tunnusten kautta selataan. Paperilaskelma tulee rinnakkain vielä viikolle kymmenen asti. Kaupunki siirtyy sähköiseen palkkalaskelmaan Otamme luottamushenkilöihin yhteyttä viimeistään syksyllä, Grén evästää. Myös paperilaskelma jää käyttöön Tion suunnittelija Tuija Romo on käyttänyt sähköistä laskelmaa viime syykuusta asti. Hän pitää sitä käytännöllisenä. Tietoihin pääsee koska tahansa ja mistä tahansa. Palkkaerittelystä voi helposti tarkistaa ajan tasalla olevat vuosilomatiedot. Siitä löytyy myös maininta työsuhteen alkamispäivästä, hän kiittää. Arkistoon kertyvät kuukausittaiset erittelyt. Palvelusta on lisäksi mahdollista lähettää suoraan viestiä palkkatoimistoon, jos jotain kysyttävää ilmenee. Romo ei löydä uudesta käytännöstä huonoja puolia. Ainoastaan sille, jolla ei ole säännöllistä pääsyä internetiin, palvelu voi osoittautua hankalaksi. Gren tähdentää, että perinteiset palkkakuitit eivät jää kokonaan historiaan. Vielä on paljon heitä, joilla ei ole tietoliikenneyhteyksiä kotona eikä taitojakaan järjestelmien käyttöön. On myös henkilöstöä, jolla ei ole pöytää eikä konetta työpaikallaan. Taukotilassa yhteiselläkään koneella ei ole mukavaa selata palkkatietojaan. Sähköinen asiointi etenee koko ajan Sähköinen palkkalaskelma tuo kaupungille myös säästöä posti- ja painatusmaksuissa. Se näkyy asiakaslaskutuksessamme kustannusten pienenemisenä, Taloushallinnon palvelukeskuksen johtaja Heli Hirvelä sanoo. Pessi muistuttaa, että kaupunki haluaa tarjota mahdollisimman monet palvelut sähköisesti. Kansallinen tietoyhteiskuntastrategia asettaa tavoitteeksi, että julkishallinnon organisaatiot siirtyvät sähköiseen laskutukseen viimeistään vuonna Tanskassa tämä on jo tapahtunut. Säästöt ovat merkittäviä. Myös kuntalaispalveluja tullaan entistä enemmän tarjoamaan sähköisesti, hän lupaa. Gren korostaa, että pankki ei näe palkkalaskelmaa. Tunnukset ovat tunnistautumista varten, ja verkkopankista on linkki verkkopalkan toimittajan tietovarastoon. Ohjelman on toimittanut, ja sitä ylläpitää VM-data. Järjestelmässä eivät toistaiseksi ole mukana Handelsbanken, Ålandsbanken, Tapiola-pankki eikä henkilöstökassa. Sähköinen palkkalaskelma Työnantaja lähettää palkkalaskelman verkkopalkkavarastoon, josta työntekijä pääsee sitä lukemaan verkkopankkitunnuksillaan. Verkkopalkkavarastossa säilyvät 18 viimeisintä palkkalaskelmaa.

13 Arpaonnella uimaan Kunta10 -tutkimukseen vastanneiden kesken arvottiin palkintoja. Tampereen kaupungin henkilöstön osalta arvonnan teki Työterveyslaitos. Arpaonnen suosimille on lähetetty kirje voitosta. Arvonnassa saivat koko perheen kylpylälipun Tampereen kylpylään: Tiina Välitalo, hoitohenkilöstö, erikoissairaanhoito, Kaisa Lahtinen, markkinointi ja tiedotus, Tampereen ammattikorkeakoulu ja Jussi Jalonen, Lounais- Pirkanmaa, Aluepelastuslaitos. 10-kerran sarjalipun Tampereen uimahalleihin arvonnassa saivat: Maritta Saarikko, Koukkuniemi, vanhuspalvelut ja Kauko Salomäki, kiinteistötekninen yksikkö, Tilakeskus. Tarton kaupunki palkitsi Paltilan Tarton kaupunginvaltuusto myönsi Tampereen kaupungin entiselle kansainvälisten asioiden päällikölle Pertti Paltilalle Tarton Tähti -ansiomitalin. Tunnustus myönnetään merkittävistä palveluista Tarton kaupungin hyväksi. Paltila jäi eläkkeelle Tampereen kaupungin palveluksesta viime syksynä. Paltila on vetänyt Tampereen ja Tarton yhteistyötä vuodesta 1989 viime syksyyn. Hän oli yksi aloitteentekijöistä, kun kaupungit vuonna 1992 allekirjoittivat sopimuksen ystävyyskaupunkisuhteiden solmimiseksi. Paltila oli aktiivisesti mukana myös silloin, kun Tampereen kaupunki järjesti erilaista materiaalista apua Tartolle ja koko Virolle maan vaikeina vuosina. Tampere lahjoitti Tarttoon muun muassa linja-autoja, pelastuskalustoa sekä muita tarvikkeita kaupungin monien laitosten tarpeisiin. Paltila on myös yksi Tartossa sijaitsevan Tampere-majan perustajia. Hän on ollut mukana myös monilla muilla tavoilla kehittämässä kaupunkien välisiä suhteita, jotka ovat johtaneet tuhansiin kaupunkien asukkaiden välisiin kontakteihin. Ansiomerkki luovutettiin Paltilalle Viron itsenäisyysjuhlassa helmikuun lopulla. Kahdella eri ansiomitalilla palkittavia oli kaikkiaan viisi. Juhlassa puhui pääministeri Andrus Ansip. Tarton kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Aadu Must ja kaupunginjohtaja Laine Jännes jakoivat ansiomitalit. Suomalaisista ovat Tarton Tähden aikaisemmin saaneet Suomen Tarton konsulaatin päällikkönä vuosina toiminut Raija Sylvin, Tampereen kaupungin entinen kulttuuritoimenjohtaja Lassi Saressalo ja Turun kaupungin eläkkeellä oleva kaupunginjohtaja Armas Lahoniitty. Koko seutukunnan asialla Keskusvirastotalolla aiemmin toiminut seutuyksikkö muutti tämän vuoden alussa Finlaysonin alueelle. Yksikkö toimii nyt osoitteessa Satakunnankatu 18 A. Yksikössä työskentelevät seutujohtaja Päivi Nurminen, seutusihteeri Juhani Pohjonen, aluekehityskoordinaattori Ritva Asula-Myllynen, seutuarkkitehti Auli Heinävä ja toimistosihteeri Sirpa Köppä, suunnittelija Mari Lämsä ja suunnittelija Tommi Lehtokangas. Seutuhallituksen uutena puheenjohtajana aloitti vuoden 2007 alussa pormestari Timo P. Nieminen. Seutuhallitus käsitteli viime vuonna muun muassa Tampereen seudun osaamiskeskusohjelmaa, seudun joukkoliikennejärjestelmää, seudullista jätevesien keskuspuhdistamohanketta sekä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueellisen Seutuyksikössä työskentelevät Päivi Nurminen (vas.), Sirpä Köppä, Auli Heinä vä, Ritva Asula-Myllynen, Mari Lämsä, Tommi Lehtokangas ja Juhani Pohjonen. VILLE SAHA terveydenhuollon järjestämissuunnitelmaa. Lisäksi arvioitiin elinkeinopolitiikan seudullista toimintamallia. Seutuhallituksen asettama työvaliokunta eli kunnallisjohtajien kokous on uudistunut Tampereen kaupungin edustajien osalta. Puheenjohtajana toimii johtaja Juha Yli-Rajala, jäseninä tilaajajohtaja Lasse Eskonen sekä johtaja Esa Kotilahti. Muina jäseninä ovat kehyskuntien kunnallisjohtajat. Seutuhallituksen rinnalla on aloittanut työnsä kunta- ja palvelurakennehanketta toimeenpaneva Paras-ohjausryhmä. Maankäytön, asumisen ja liikenteen sekä palvelujen yhteistyösuunnitelman valmistelua johtaa projektinjohtaja Mauri Eskonen. Parassuunnitelmat valmistellaan seutustrategiaa toimeenpanevina ohjelmina valtuustojen hyväksyttäväksi kesään mennessä. Seutuyksikön yhteystiedot: Päivi Nurminen, puh , Juhani Pohjonen, puh , Ritva Asula- Myllynen, puh , Auli Heinävä , Sirpa Köppä, puh Sähköpostiosoitteet: 13

14 Kari Kankaala Tampereen elinkeinojohtajaksi Tampereen uusi elin keino johtaja on tekniikan tohtori, toimitusjohtaja Kari Kankaala (46 ). Hän siirtyy Tampereen kaupungin elinkeinojohtajaksi Professia Oy:n toimitusjohtajan tehtävistä. Kankaala on toiminut myös Sitran toimialajohtajana vastaten yritysrahoituksesta, Abr Innova Oy:n teknologia-asiantuntijana Yhdysvalloissa sekä tutkijana ja tutkimusasiamiehenä Tampereen teknillisessä korkeakoulussa. Kankaala on väitellyt tohtoriksi Tampereen teknillisessä korkea koulussa ja asuu Tampe reella. Elinkeinojohtajan virkaa haki 16 henkilöä ja lisäksi saman verran ilmoitti suostumuksensa olla käytettävissä virkaa täytettäessä. VILLE SAHA Uusi elinkeinojohtaja Kari Kankaala aloittaa tehtävässään pääsiäisen jälkeen. Tampere haluaa vahvan elinkeinojohtajan Elinkeinojohtajan virka tuli avoimeksi syksyllä 2005, kun Harri Airaksinen siirtyi Porvoon apulaiskaupunginjohtajaksi. Kaupunginhallituksen päätöksellä virkaa on hoitanut määräaikaisena Eero Ottila. Hän hoitaa tehtävää siihen saakka, kunnes Kari Kankaalla astuu virkaansa. Elinkeinojohtaja on kaupungin johtoryhmän jäsen, toimii konsernihallinnossa ja vastaa kaupungin elinkeinopoliittisesta strategias ta. Uudessa toimintamallissa elinkeinopalvelut muodostuvat kolmesta toimijasta: elinkeinojohtajan johtama konsernihallinnon erillisyksikkö, osaamis- ja elinkeinolautakunta ja sitä tukeva tilaajaryhmä ja elinkeinokeskus. Elinkeinojohtaja on suoraan pormestarin alaisuudessa toimiva ja kaupungin johtoryhmän jäsen. Hän vastaa kaupungin strategisesta elinkeinopolitiikasta. Hänen johtamansa erillisyksikön vastuulle kuuluvat elinkeinopoliittiset hankkeet, kuten BioneXt- ja Luova Tampere- sekä osaamiskeskusohjelmat. Lisäksi erillisyksikön tehtäviin kuuluvat kansainväliset asiat sekä kaupunkimarkkinointi. Myös seudullisten elinkeinopoliittisten hankkeiden valmistelu kuuluu elinkeinojohtajalle, ja hän myös esittelee kaupunginhallituksessa toimivaltaansa kuuluvat asiat. Milloin saa käyttää työaikaa muun muassa lääkärissä tai tutkimuksissa käyntiin, selviää uudistetusta pysyväismääräyksestä. 14 Työaikana tapahtuvista käyn neistä lääkärissä, tutkimuksissa ja hoidoissa on annettu uusi pysyväismääräys. Uusi ohje toi muutoksia vanhaan ja muun muassa fysikaalisissa hoidoissa käyminen ei ole enää työaikaa. Sitä vastoin raskauteen ja synnytykseen liittyvät tutkimus- ja neuvolakäynnit katsotaan työajaksi, jos niitä ei voida sopia työajan ulkopuolelle. Uudistettu pysyväismääräys koskee koko henkilöstöä, kuten aikaisemminkin. Yleisohje on, että työajalla tapahtuvista käynneistä lääkärissä on aina sovittava etukäteen esimiehen kanssa. Asiointi työterveyshuollossa ja sen lääkärin vastaanotolla tulee pyrkiä järjestämään aina työajan ulkopuolella, silloin kun se on mahdollista työaikajärjestelyjen ja työterveysaseman aukioloaikojen mukaan. Jos työaikaa joutuu kuitenkin käyttämään, on asiasta sovittava etukäteen esimiehen kanssa. Sen sijaan työnantajan määräämät tutkimukset ja tarkastukset tai viranhoidon/työn edellyttämät lakimääräiset tarkastukset on aina pyrittävä tekemään varsinaisena työaikana. Jos muuta aikaa ei voi käyttää, työaikana voi asioida työterveyshuollossa myös tilanteissa, joissa on kyse osallistumisesta työterveyshuollon järjestämiin ryhmiin, ennaltaehkäisevästä terveydenhuollosta tai sairauksien hoidosta, työterveyshuollon toimintasuunnitelmiin sisältyvistä terveystarkastuksista ja työterveyshuollosta määrätyissä laboratorioja kuvantamistutkimuksista, tähystyksistä ja kliinis-fysiologisista tutkimuksista. Myös työterveyden lähetteellä määrättyihin käynteihin optikolla erityissilmälasien hankkimista varten voidaan käyttää työaikaa, jos muu aika ei ole mahdollista. Matka-aika lääkäriin ei ole työaikaa Kun kyse on äkillisestä tarpeesta käydä hammaslääkärissä, tutkimuksessa tai toimenpiteessä, voidaan käyttää työaikaa, jos muu ei ole mahdollista. Lisäksi on syytä huomioida, ettei tutkimuksiin, tarkastuksiin tai toimenpiteisiin liittyvää matka-aikaa lueta työajaksi, mutta työaikaa ei kuitenkaan pidennetä, vaikka matka-aika sijoittuisi varsinaiselle työajalle. Työaikaa eivät ole työhöntulotarkastukset, työterveyshuollon ulkopuolella oma-aloitteisesti tapahtuvat käynnit lääkärissä. Työaikaa ei saa käyttää fysikaaliseen tai muuhun vastaavaan hoitoon, hierontahoitoon tai asiointiin sairaus kassassa. Uudistettu pysyväismääräys on käsitelty kaupungin yhteistyöryhmän pääluottamusmiesjaoston kokouksessa ja kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto päätti pysyväismääräyksen uudistuksista tammikuun lopulla. Lisätietoja: ja > henkilöstöasiat > usein kysytyt kysymykset

15 TAMPEREEN KAUPUNGIN HENKILÖKUNNALLE 20%:n alennus fysikaalisiin hoitoihin: Norm: Fysioterapia 45 min. 31,00 (38,00) 60 min. 37,00 (47,00) (Hinnat ovat ilman KELA-korvausta) Hieronnat 45 min. 24,00 (25,00) 60 min. 28,00 (29,00) sekä esim. hierontalahjakortti 80,00 (87,00) (3 x 60 min) FYSIKAALINEN HOITOLAITOS FOXIO OY ALEKSIS KIVEN KATU 10 E TAMPERE PUH: (Sijaintimme on kaupungin virastotalon vieressä.) TERVETULOA!! 15

16 Juice Leskisen muistonäyttely Vapriikissa Taiteilija Juice Leskisen muistonäyttely Juice avautui Tampereella museokeskus Vapriikissa. Näyttelyssä keskitytään mestarin musiikilliseen tuotantoon levyjen ja niiden kansitaiteen kautta. Muistonäyttely on esillä saakka, ja se liittyy Covers Levynkannet -näyttelyyn. Leskisen muistonäyttelyssä esitellään levyjen ja kansien lisäksi kitaroita, keikkajulisteita, kultalevyjä, kirjoja ja Leskisen saamia palkintoja. Näyttely esittelee myös originaalia kansitaidetta. Esillä on Mauri Kunnaksen laatima vesivärityö Kuusessa ollaan -levyn kanteen ja Alpo Tuomisen öljyvärimaalaus, jota käytettiin Minä-levyn kannessa. Juice Leskinen oli keskeisesti mukana ideoimassa levyjensä kansitaidetta. LP:t olivat kokonaisuuksia, joissa kansi kertoi musiikista ja sanoituksista tai täydensi tarinaa omalla tavallaan. Juice Leskisen oma panos levyjen kansissa näkyy mm. Dokumentti-levyn karikatyyrimaisessa omakuvassa tai Ajan Hengen lomakekannessa. Hivelevän kauniit Tauko-levyjen kannet Juice suunnitteli yhdessä silloisen vaimonsa Tarjan kanssa. Pitkäaikaisin yhteistyökumppani kansien tekemisessä oli Juho K. Juntunen, joka suunnitteli Juicen uran alkuvaiheessa kansien ohella myös t-paitoja, julisteita ja tarroja, joilla markkinoitiin uutta mullistavaa nuorta kykyä. Uran myöhemmässä vaiheessa Jouko ja Leena Järvinen vastasivat monen kannen kuvista ja tekemisestä ja 2000-luvulla. Juice Leskisen ja hänen yhtyeidensä laajaa keikkatoimintaa esitellään keikkajulisteiden kavalkadilla, joka alkaa harvinaisella Coitus Int. -julisteella vuodelta Mukana on myös kaksi Juicen kitaraa; legendaarinen punainen CCCP-kitara sekä pikkukitara, jolla Leskinen sävelsi monet kappaleensa. Näyttelyssä on esillä monia harvinaisia singlejä (mm. Juho Juntusen taiteilemia 70- luvun singlekansia) ja Juicen tekemiä mainossinglejä. Esillä on myös muutama kulta- ja platinalevy, mm. Juicen ensimmäinen kultalevy esikoisalbumi Coitus Intista, joka luovutettiin hänelle vuonna 1976, ja eniten myyneen LPkokonaisuuden, Yölennon, platinalevy. Aamulehden kuva-arkiston kuvilla esitellään puolestaan Juicen elämää nuoresta opiskelijasta vuoteen Museokeskus Vapriikki, Veturiaukio 4. Avoinna ti, to su 10 18, ke Liput 6/2, eläkeläiset 5, alle 7-vuotiaat ilmaiseksi. 16 Henkilökuvia herkällä viivalla ja hiljaisella realismilla Sara Hildénin taidemuseon kevätkauden avasi taidemaalari Tapani Raittilan (s. 1921) laaja takautuva näyttely. Raittila on suomalaisen modernismin keskeisimpiä vaikuttajia. Maalausten ohella mukana on paljon piirustuksia ja vesivärimaalauksia sekä ensimmäisen kerran yleisölle esiteltäviä tilausmuotokuvia. Koko museon kattavassa näyttelyssä esillä on liki 300 taidemuseois ta sekä yksityiskokoelmista koottua teosta. Näyttely on avoinna 27. toukokuuta saakka. Tapani Raittila on ennen muuta ihmiskuvaaja. Raittila tunnetaan taitavana piirtäjänä, jonka ilmeikkäät henkilökuvat perustuvat lineaariseen, ääriviivoja korostavaan piirustustapaan sekä luontaiseen kykyyn tavoittaa mallinsa karaktääri. Raittila on yli 50 vuoden ajan herkällä viivalla ja hiljaisella realistisella tavalla kuvannut piirustuksissa perhepiiriään, erityisesti lapsia sekä taiteilijaystäviään ja tuttaviaan. Näyttely esittelee myös henkilöaiheisia maalauksia alkukauden varhaisrenessanssimuotokuvista myöhemmin toistuvasti esiintyviin teemoihin kuten interiööri- ja neuloja-aiheisiin. Mukana on myös useita taiteilijan omakuvia vuosien varrelta. Muotokuvien joukossa on yhteiskunnan eri vaikuttajia professori Erik Tawaststjernasta presidentti Mauno Koivistoon, sekä lukuisia suomalaisia kirjailijoita. Näyttelyn on valmistellut ja koonnut Sara Hildénin taidemuseo yhteistyössä taiteilijan kanssa. Näyttelyn on tuottanut Suomen Taideyhdistys, joka vastaa näyttelyn ja näyttelykirjan kustannuksista. Sara Hildénin taidemuseosta näyttely jatkaa Rovaniemen taidemuseoon ja loppuvuodeksi Joensuun taidemuseoon. Näyttelyn oheisohjelmaan kuuluu luentoja, taidetyöpajoja ja piirustusiltoja. Suositut tiistain taidetyöpajat aikuisille saavat jatkoa. Yleisöllä on myös mahdollisuus kokeilla elävän Sara Hildénin taidemuseossa on esillä taidemaalari Tapani Raittilan teosten laaja takautuva näyttely. mallin piirtämistä ohjatuissa piirustusilloissa keskiviikkoisin kaksi kertaa kuukaudessa. Sara Hildénin taidemuseo: Särkänniemi, Tampere, puh. (03) , sara. Museo ja Café Sara avoinna ti su Liput 5/1, eläkeläiset 4, alle 7- vuotiaat ilmaiseksi.

Turvallisuuskulttuurikysely

Turvallisuuskulttuurikysely Turvallisuuskulttuurikysely Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskulttuuri On organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää: Millaista turvallinen

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Oulun kaupungin sisäinen liikelaitos, joka huolehtii julkisista ateria- ja puhtauspalveluista Oulun alueella.

Oulun kaupungin sisäinen liikelaitos, joka huolehtii julkisista ateria- ja puhtauspalveluista Oulun alueella. Oulun kaupungin sisäinen liikelaitos, joka huolehtii julkisista ateria- ja puhtauspalveluista Oulun alueella. 25.1.2013 Oulun Serviisi 2 Oulun Serviisi palvelee oululaisessa arjessa Maittava ja terveellinen

Lisätiedot

Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti. Henkilökunnan osallistuminen, osa 3.

Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti. Henkilökunnan osallistuminen, osa 3. Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti Henkilökunnan osallistuminen, osa 3. Henkilökunnan kommentit toimintamallin uudistamisen tavoitteisiin ja muihin päälinjauksiin Loorassa e-lomake

Lisätiedot

Kevan toimintaympäristötutkimus 2016

Kevan toimintaympäristötutkimus 2016 Kevan toimintaympäristötutkimus 2016 Tutkimuksesta Keva seuraa toimintaympäristönsä keskeisiä ja ajankohtaisia muutoksia säännöllisesti toteutettavalla tutkimuksella. Otos: kuntaorganisaatiot, joissa on

Lisätiedot

KATSAUS HYVINKÄÄN STRATEGIAN = HYVINKÄÄN PELIKIRJAN VALMISTELUUN Hyvinkään kaupunki Kaupunkistrategian valmisteluryhmä 4/2016

KATSAUS HYVINKÄÄN STRATEGIAN = HYVINKÄÄN PELIKIRJAN VALMISTELUUN Hyvinkään kaupunki Kaupunkistrategian valmisteluryhmä 4/2016 KATSAUS HYVINKÄÄN STRATEGIAN = HYVINKÄÄN PELIKIRJAN VALMISTELUUN Hyvinkään kaupunki Kaupunkistrategian valmisteluryhmä 4/2016 STRATEGIAJOHTAMISEN JUURET Strategiajohtamisen juuret ovat kaukana historiassa.

Lisätiedot

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima

Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Työhyvinvointi yrityksesi elinvoima Hyvinvoivat työntekijät tekevät työnsä hyvin Kun yrityksesi työntekijät kokevat työnsä mielekkääksi ja palkitsevaksi, he panostavat sen tekemiseen. Näet tuloksen osaamisena

Lisätiedot

Valtorin asiakasneuvottelukunnan kokous 1/2015

Valtorin asiakasneuvottelukunnan kokous 1/2015 Muistio 1 (5) n asiakasneuvottelukunnan kokous 1/2015 Aika ti 3.2.2015 klo 14.05 16.00 Paikka Osallistujat nh Merikotka, Ympyrätalo (9. krs), Siltasaarenkatu 18 20 A, Helsinki Jäsenet: tietohallintojohtaja

Lisätiedot

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OPINNÄYTETYÖN TEKIJÄT TERO LUOKKANEN JA SINI OTTELIN OPINNÄYTETYÖN OHJAAJAT: LEHTORI, TUTKINTOVASTAAVA RAIJA RAJALA,

Lisätiedot

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä?

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Seija Friman 6.5.2015 Tilaisuus, Esittäjä Työajan kohdentaminen Kiekun myötä Kustannuslaskenta & tuottavuusnäkökulma Työajan kohdentaminen mahdollistaa kustannusten

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN Kriittinen menestystekijä: Suunnitelmallinen henkilöstöpolitiikka Arviointikriteeri; henkilöstöstrategia ohjaa kunnan työnantajatoimintaa Tavoitteet

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI JA LAADUNHALLINTA HAAPAJÄRVEN KÄYTÄNTEITÄ. Sivistysjohtaja Veijo Tikanmäki

ITSEARVIOINTI JA LAADUNHALLINTA HAAPAJÄRVEN KÄYTÄNTEITÄ. Sivistysjohtaja Veijo Tikanmäki ITSEARVIOINTI JA LAADUNHALLINTA HAAPAJÄRVEN KÄYTÄNTEITÄ Sivistysjohtaja Veijo Tikanmäki HAAPAJÄRVEN LUKIO Lukiolaiset vastaavat asiakastyytyväisyyskyselyyn joulukuussa ja toukokuussa. Kyselyyn on yhdistetty

Lisätiedot

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja 29.10.2013 Perheen merkitys lapsen ja nuoren hyvinvoinnille Laajan terveystarkastuksen

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen

Työkaluja esimiestyön tehostamiseen Työkaluja esimiestyön tehostamiseen 7.5.2009 Anna-Maija Sorvoja, HR Management Consultant Aditro Ohjelma 1. Esimiestyön haasteita 2. Työkaluja haasteiden kohtaamiseen, 3. Yhteenveto case-esimerkkejä 2

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Espoo Catering -liikelaitos Kohokohtia arjesta juhlaan

Espoo Catering -liikelaitos Kohokohtia arjesta juhlaan Espoo Catering -liikelaitos Kohokohtia arjesta juhlaan Haluamme palvella asiakkaitamme Espoo Catering -liikelaitos järjestää Espoon kaupungin ateriapalvelut. Palveluhenkiset alan ammattilaiset tuottavat

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: Erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä (kuntayhtymä) TULOS-/VASTUUYKSIKKÖ: koko kuntayhtymä VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti.

Lisätiedot

Yhteistyöstrategia 2012

Yhteistyöstrategia 2012 Yhteistyöstrategia 2012 Suunnitelma yhteistyön parantamiselle Länsi- Uudenmaan Pelastuslaitoksen ja alueen sopimuspalokuntien välillä Projekti Tavoitteet: Tämän kehittämisprojektin tavoitteena oli luoda

Lisätiedot

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA JA TYÖSUOJELUN YHTEISTOIMINNASTA

SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA JA TYÖSUOJELUN YHTEISTOIMINNASTA 1 SOPIMUS YHTEISTOIMINNASTA JA TYÖSUOJELUN YHTEISTOIMINNASTA 1. YLEISTÄ Työnantaja ja pääsopijajärjestöt tekivät sopimuksen yhteistoiminnan ja työsuojelun yhteistoiminnan kehittämisestä, toteuttamistavoista

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA TOIMINTA-AJATUS Sivistystoimen tuottamat laadukkaat perus- ja hyvinvointipalvelut vaikuttavat merkittävällä ja positiivisella tavalla maaseutukaupungin asukkaiden elämänhallintaan ja laatuun sekä viihtyvyyteen.

Lisätiedot

Kokouskutsu. Nilsiän ja Kuopion kaupunkien kuntaliitosselvityksen poliittinen ohjausryhmä

Kokouskutsu. Nilsiän ja Kuopion kaupunkien kuntaliitosselvityksen poliittinen ohjausryhmä Kokouskutsu Nilsiän ja Kuopion kaupunkien kuntaliitosselvityksen poliittinen ohjausryhmä AIKA: Maanantai 28.11.2011 klo 17.30 - PAIKKA: Kuopion kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone, Tulliportinkatu

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaarikeskustelu ja Pomotsekki työhyvinvoinnin tukena Työkaarikeskustelu Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä ja työssä onnistumista

Lisätiedot

Sote-uudistus on jo käynnissä! Markku Seuri Vaihtoehtoja katastrofille Nykyisen SOTE-ehdotuksen kipupisteisiin Helsinki

Sote-uudistus on jo käynnissä! Markku Seuri Vaihtoehtoja katastrofille Nykyisen SOTE-ehdotuksen kipupisteisiin Helsinki Sote-uudistus on jo käynnissä! Markku Seuri Vaihtoehtoja katastrofille Nykyisen SOTE-ehdotuksen kipupisteisiin Helsinki 24.1.2017 KIITOS KUTSUSTA! - Työterveyslääkäri - Työlääketieteen dosentti Itä-Suomen

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa

Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa Mikä on sote-uudistus? Sote-uudistuksessa koko julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto uudistetaan. Uudistuksen tekevät valtio ja kunnat,

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY

KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY KUNTOUTUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY KAUNIALAN SAIRAALA OY 2016 1 ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELY V. 2016 Kysely toteutettiin ajalla 1.3 15.6.2016 Kysely jaettiin hoitohenkilöstön toimesta kaikille Toimelan

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella

Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella Sopimus sivistystoimialan yhteisten hallintopalvelujen tuottamisesta vuonna 2014 ja taloussuunnitelmakaudella 2014-2017 Sopimuksen tarkoitus Tällä operatiivisella sopimuksella pääprosessia edustava toimialajohtaja

Lisätiedot

Teknologiatellisuuden työkaarimalli

Teknologiatellisuuden työkaarimalli Toimenpiteillä kohti pidempiä työuria Teknologiatellisuuden työkaarimalli Parempi työ seminaari 7.4.2014 Metallityöväen Liitto 1 Teknologiateollisuuden työehtosopimus 2011-2013 Ikääntyneet työntekijät

Lisätiedot

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 1.1.-28.2.2011

RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 1.1.-28.2.2011 1 RAPORTTI TYÖELÄMÄJAKSOLTA 1.1.-28.2.2011 Peruspalvelukuntayhtymä Kallio / Pirttirannan päiväkoti Peruspalvelukuntayhtymä Kallio / Peltopuiston päiväkoti Kalajokilaakson koulutuskuntayhtymä Oulaisten

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2016 Kaupunginhallituksen johtamisen jaosto 25.04.2016

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2016 Kaupunginhallituksen johtamisen jaosto 25.04.2016 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 4/2016 Kokousaika 8:00-9:47 Kokouspaikka Kaupunginhallituksen istuntosali Läsnä Jäsenet Männistö, Lasse Pajamäki, Osku Honkasalo, Veronika Lindell, Harri Majuri, Pekka Perälä,

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. Kaupunginsihteeri Mari Immonen

Kommenttipuheenvuoro. Kaupunginsihteeri Mari Immonen Kommenttipuheenvuoro Kaupunginsihteeri Mari Immonen 10.12.2015 Espoon visio Verkostomainen viiden kaupunkikeskuksen Espoo on vastuullinen ja inhimillinen edelläkävijäkaupunki, jossa kaikkien on hyvä asua,

Lisätiedot

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö

HYVINVOIVA SIHTEERI. Haasta itsesi huipulle seminaari Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö HYVINVOIVA SIHTEERI Haasta itsesi huipulle seminaari 23.9.2016 Tapio Koskimaa Työhyvinvointipäällikkö SIHTEERI 2 26.9.2016 SIHTEERI ENNEN Kun esimies tuli aamulla töihin, hänen sihteerinsä oli ovella vastassa

Lisätiedot

Tässä ohjeessa kerrotaan, kuinka työkalu toimii ja miten sen voi ottaa käyttöön työpaikalla.

Tässä ohjeessa kerrotaan, kuinka työkalu toimii ja miten sen voi ottaa käyttöön työpaikalla. TYTTI Työturvallisuuden kehittämiskohteiden jäsennystyökalu TYTTI on apuväline työpaikan työturvallisuuden edistämiseen. Välineen tarkoituksena on auttaa jäsentämään työpaikan työturvallisuuden kehittämiskohteita.

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Henkilöstösäästöt Raportti 10/2016 ja hankintojen seuranta 7/ 2016

Henkilöstösäästöt Raportti 10/2016 ja hankintojen seuranta 7/ 2016 Kaupunginhallitus 3.10.2016 Liite 2 363 Henkilöstösäästöt Raportti 10/2016 ja hankintojen seuranta 7/ 2016 Kh 3.10.2016 Raportti lokakuussa 2016 Eläkkeelle jää vuonna 2016 (tammi-joulukuu) 81 työntekijää

Lisätiedot

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy T-Media Oy T-Media tarjoaa parhaat palvelut maineen ja sidosryhmäsuhteiden johtamiseen. Palvelemme asiakkaitamme

Lisätiedot

Tulevaisuuden peruskoulu Uuteen nousuun!

Tulevaisuuden peruskoulu Uuteen nousuun! Tulevaisuuden peruskoulu Uuteen nousuun! Taustaa: Laadukas koulutus mahdollistaa sivistykseen perustuvan yhteiskuntarakenteen toimivuuden sekä kansantaloudellisen kasvun ja kilpailukyvyn nostamisen. Koko

Lisätiedot

Työyhteisön toimivuuskysely 2015 Yhteenveto Henkilöstöpalvelut

Työyhteisön toimivuuskysely 2015 Yhteenveto Henkilöstöpalvelut Työyhteisön toimivuuskysely 2015 Yhteenveto 29.1.2016 Henkilöstöpalvelut 11.2.2016 1 Työyhteisön toimivuuskysely 2015 TYÖYHTEISÖN TOIMIVUUSKYSELY 2015 Työyhteisön toimivuuskysely toteutettiin nyt kuudennen

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi 30.3.2009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelujen tuottaminen Pekka Järvinen STM Keskeiset asiat Lakisääteinen julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto toteutetaan jatkossakin kunnallisena toimintana

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Ranua. Ranua. Mannerheimintie 76 A PL 999, Helsinki

Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 Ranua. Ranua. Mannerheimintie 76 A PL 999, Helsinki Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 1 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 2 Elinkeinopoliittinen mittaristo 2014 SISÄLLYS ELINKEINOPOLIITTINEN MITTARISTO 2014 RANUA... 3 KUNTIEN ELINVOIMA JA YRITTÄJYYS

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ

KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: 13.12.2004 Voimaantulo: 1.1.2005 Muutettu: 22.1.2007 Muutettu: 8.12.2008 (jäsenmäärä), voimaantulo 1.1.2009 Muutettu:

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Uuden Kouvolan terveydenhuolto integroitu, potilaslähtöinen palvelu

Uuden Kouvolan terveydenhuolto integroitu, potilaslähtöinen palvelu Uuden Kouvolan terveydenhuolto integroitu, potilaslähtöinen palvelu Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri KoTePa-hankkeen projektipäällikkö Asta Saario Terveydenhuollon palvelujohtaja Asta Saario 1 Uuden Kouvolan

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 3: Muutosohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto MUUTOSOHJELMA 1 Muutosohjelman lähtökohdat Strategiset päämäärät Järvenpäätä johdetaan strategialähtöisesti

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Savon koulutuskuntayhtymän hallitus ja kuntayhtymän johtaja Heikki Helve sopivat johtajasopimuksella hyvän johtamisen edellytyksistä seuraavaa:

Savon koulutuskuntayhtymän hallitus ja kuntayhtymän johtaja Heikki Helve sopivat johtajasopimuksella hyvän johtamisen edellytyksistä seuraavaa: JOHTAJASOPIMUS Savon koulutuskuntayhtymän hallitus ja kuntayhtymän johtaja Heikki Helve sopivat johtajasopimuksella hyvän johtamisen edellytyksistä seuraavaa: 1. Kuntayhtymän johtaminen Kuntayhtymän johtaja

Lisätiedot

Valtakunnallista kehitystyötä missä mennään SADe-ohjelma?

Valtakunnallista kehitystyötä missä mennään SADe-ohjelma? Valtakunnallista kehitystyötä missä mennään SADe-ohjelma? Sähköiset palvelut tulevaisuuden haltuunotto, Rovaniemi 5.6.2013 Ohjelmakoordinaattori Ira Alanko Näkökulmia SADe-ohjelmaan Kuinka toimii valtakunnallinen

Lisätiedot

Staran strategia onko strategialla päivitystarpeita? Teknisen palvelun lautakunnan strategiapäivät Timo Martiskainen

Staran strategia onko strategialla päivitystarpeita? Teknisen palvelun lautakunnan strategiapäivät Timo Martiskainen Staran strategia 2011-2012 - onko strategialla päivitystarpeita? Teknisen palvelun lautakunnan strategiapäivät 31.10. - 1.11.2011 Timo Martiskainen Toiminta-ajatus Tuotamme rakennusalan, ympäristönhoidon

Lisätiedot

Karoliina Jarenko Karoliina Jarenko on modernin työelämän palavasydäminen punkkari, tutkija ja Filosofian Akatemian toimitusjohtaja. Johtaminen on Kar

Karoliina Jarenko Karoliina Jarenko on modernin työelämän palavasydäminen punkkari, tutkija ja Filosofian Akatemian toimitusjohtaja. Johtaminen on Kar Esko Valtaoja Esko Valtaoja on arvostettu tieteentekijä ja kiitetty tieteellisen tiedon popularisoija. Hänet valittiinkin vuonna 2013 merkittävimmäksi elossa olevaksi suomalaiseksi tieteentekijäksi Tieteen

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Kehittämistyö sosiaali- ja terveystoimessa

Kehittämistyö sosiaali- ja terveystoimessa 1 Kehittämistyö sosiaali- ja terveystoimessa Elina Välikangas Kehittämis- ja laatupäällikkö Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveystoimen palvelutuotanto 29.4.2010 EFQM VIITEKEHYS (Euroopan laatupalkintomalli)

Lisätiedot

Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena

Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena Hyvinvointia työstä Työkaarikeskustelu työhyvinvoinnin tukena Marjo Wallin, erikoistutkija 14.10.2016 Työterveyslaitos Marjo Wallin www.ttl.fi 2 Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä

Lisätiedot

Seutuselvitykset. Helsingin seudun yhteistyökokous Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen

Seutuselvitykset. Helsingin seudun yhteistyökokous Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Seutuselvitykset Helsingin seudun yhteistyökokous 5.11.2009 Kaupunginjohtaja Juhani Paajanen Seutuhallintoselvitys Yhdessä Helsingin seudun kuntien ja Uudenmaan liiton kanssa selvittää kaksiportaisen seutuhallintomallin

Lisätiedot

PALVELUSOPIMUS Orimattilan kaupunki. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

PALVELUSOPIMUS Orimattilan kaupunki. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä PALVELUSOPIMUS 2016 Orimattilan kaupunki Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hyväksytty Orimattilan perusturvalautakunnassa / 201 Hyväksytty Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

LOP Vaahtera- osaprojektin väliarviointi

LOP Vaahtera- osaprojektin väliarviointi LOP Vaahtera- osaprojektin väliarviointi LOP-kehittämistyön organisaatio 2014 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTITYÖN JOHTORYHMÄ Tekee kehittämistyötä koskevat toimiala- ja sektori rajat ylittävät sopimukset

Lisätiedot

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN. Yhteenveto toteutumasta henkilöstöraporttiin v. 2013

HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN. Yhteenveto toteutumasta henkilöstöraporttiin v. 2013 HYVVÄÄ MET PRUUVAAMA TEHÄ, MUTTA RIIMAA PUKKAA TULEHMAAN Yhteenveto toteutumasta henkilöstöraporttiin v. 2013 Kriittinen menestystekijä: Suunnitelmallinen henkilöstöpolitiikka Arviointikriteeri; henkilöstöstrategia

Lisätiedot

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ

Vantaan korvaavan työn toimintatapa. Tuunattu työ Vantaan korvaavan työn toimintatapa Tuunattu työ Tuunattu työ mitä se on? Sairauden tai tapaturman vuoksi työntekijä voi olla tilapäisesti kykenemätön tekemään vakituista työtään, mutta pystyy terveyttään

Lisätiedot

Henkilöstöstrategian toimenpidesuunnitelma Henkilöstöstrategian toteuttaminen, seuranta ja arviointi

Henkilöstöstrategian toimenpidesuunnitelma Henkilöstöstrategian toteuttaminen, seuranta ja arviointi NAANTALIN KAUPUNKI Henkilöstöstrategian toimenpidesuunnitelma 2016-2019 Henkilöstöstrategian toteuttaminen, seuranta ja arviointi Johtoryhmä 3.11.2015 Yhteistyötoimikunta 12.11.2015 Kaupunginhallituksen

Lisätiedot

HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5.

HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5. HENKILÖSTÖTUTKIMUKSEN TULOSTEN JALOSTAMINEN Henkilöstöjohtaja Kirsi Matero, Lassila & Tikanoja Oyj Back-to-Basics, Katajanokka 7.5.2014 Lassila & Tikanoja Oyj 1 TÄNÄÄN KÄYMME LÄPI 1. Taustaa henkilöstökyselylle

Lisätiedot

Kulttuuri- ja kansalaistoimi

Kulttuuri- ja kansalaistoimi 1 (5) Kulttuuri- ja kansalaistoimen johtosääntö Kaupunginvaltuuston hyväksymä 9.6.2010/ Kulttuuri- ja kansalaistoiminnan lautakunta 1 Toiminta-ajatus Toimiala Lautakunnan toiminta-ajatuksena on edistää,

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Vaikuttajatutkimuksen tulokset LUOTTAMUKSELLINEN Lehdistötilaisuus Lasipalatsi 12.6.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti terveyspolitiikan vaikuttajien

Lisätiedot

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Kuntastrategia 2022 URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Vetovoima Lähipalvelut Elinvoimaisuus Asukaslähtöisyys YRITYSTOIMINTA Edistämme kasvua ja yhteistyötä PALVELUT Varmistamme lähipalvelut kuntalaisille TALOUS

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE

Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Hoito- ja hoivapalvelualan tila ja tulevaisuudennäkymät OTE Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja TEM raportteja 3/2015 26 4.5 Yksityisen sektorin asema Nykyisessä sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä

Lisätiedot

Terveydenhuollon laatupäivä

Terveydenhuollon laatupäivä Terveydenhuollon laatupäivä 2.4.2014 Tavoitteena vaikuttavuus- työterveyshuollon toiminnan kehittäminen Laatuverkostoyhteistyöllä Heidi Anttila ylilääkäri Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön

Lisätiedot

Timo Valli: Terveyspalvelun toimialan tietohallinnon kehittäminen Selviytymistä vai suorituskykyä seminaari Sivu 1

Timo Valli: Terveyspalvelun toimialan tietohallinnon kehittäminen Selviytymistä vai suorituskykyä seminaari Sivu 1 Timo Valli on tällä hetkellä valtiovarainministeriön ICT-johtaja. Hän on aiemmin ollut 12 vuotta Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tietohallintojohtajana ja sitä ennen vakuutusyhtiöiden tietohallintojohtajana.

Lisätiedot

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA Työyhteisöjen aikaansaavuus mistä se syntyy ja miten sitä voi tukea? Irma Väänänen-Tomppo, erikoistutkija Valtiokonttori, Talous ja henkilöstö

Lisätiedot

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija

Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0. Kuntamarkkinat Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Kuntamarkkinat 14.9.2016 Tuula Seppo, erityisasiantuntija Kuntasektorin asianhallinnan viitearkkitehtuuri 1.0 Hallinnon toimintatapojen digitalisointi

Lisätiedot

Muutostyön tekeminen kunnassa

Muutostyön tekeminen kunnassa Muutostyön tekeminen kunnassa Hyvinvointi hakusessa riippuvuus riskinä Lappi/ Kainuu (Kaste-ohjelma) 2013-2015 26.-27.3.2014 / Hakusessa päivät, Rovaniemi Kainuun keittämisosio Kainuun maakunta ja kunnat

Lisätiedot

Kaupunginhallituksen itsearviointi 2015 RTF Report - luotu :45 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet

Kaupunginhallituksen itsearviointi 2015 RTF Report - luotu :45 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet Kaupunginhallituksen itsearviointi 2015 RTF Report - luotu 30.06.2016 15:45 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet Hallitus 19 8 5 Yhteensä 19 8 5 Vastausprosentti 42.1 Lopettaneet 26.3 Kesken jättäneet

Lisätiedot

Palkeiden palkanmaksuprosessin kontrollit

Palkeiden palkanmaksuprosessin kontrollit Palkeiden palkanmaksuprosessin kontrollit Kieku-käyttäjäpäivät 20.9.2016 Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskus www.palkeet.fi Kontrollien määrittäminen, suorittaminen ja raportointi Prosessinomistaja

Lisätiedot

TYÖMARKKINOIDEN MURROS HPL-SEMINAARI TURKU

TYÖMARKKINOIDEN MURROS HPL-SEMINAARI TURKU TYÖMARKKINOIDEN MURROS HPL-SEMINAARI 10.11.2016 TURKU TULEVAISUUDEN TYÖMARKKINAJÄRJESTELMÄ Sopiminen muutoksessa keskusjärjestöt, liitot, paikallisuus, henkilökohtaisuus Palkanmuodostus - Suomen malli

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016

OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 OPERATIIVINEN SOPIMUS 2016 Hyvinvointitoimiala Toiminto: Sopimuksen tarkoitus: Operatiivisessa sopimuksessa määritellään tavoitteet palveluiden järjestämiseen, resurssien käyttämiseen ja henkilöstön hyvinvointiin

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (1/20) Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Kaupunginhallitus 6.10.2014 liite nro 7 (2/20) Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet

Lisätiedot

Columbus- palkkausjärjestelmä. Suoriutuvuuden arvioinnin käsikirja

Columbus- palkkausjärjestelmä. Suoriutuvuuden arvioinnin käsikirja Columbus- palkkausjärjestelmä Suoriutuvuuden arvioinnin käsikirja Suomen ympäristökeskus 11.1.2008 2 1. JOHDANTO Henkilökohtainen palkka muodostuu Columbus- palkkausjärjestelmässä tehtävän vaativuuteen

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa

Uudistamme rohkeasti. Toimimme vastuullisesti. Vaikutamme verkostoissa Uudistamme rohkeasti Uudistaminen on sitä, että reagoimme muuttuvaan toimintaympäristöön aiempaa herkemmin. Kehitämme ammattitaitoamme, kokeilemme rohkeasti uusia toimintatapoja ja opimme yhdessä luottaen

Lisätiedot

KESKI-SATAKUNNAN SELVITYSPROSESSIN ETENEMINEN

KESKI-SATAKUNNAN SELVITYSPROSESSIN ETENEMINEN KESKI-SATAKUNNAN SELVITYSPROSESSIN ETENEMINEN Hallinnon erityissuunnittelija Kokemäki KUNTAJAKOSELVITYKSEN SISÄLTÖ JA VAIHEET NYKYTILA KARTOITUS (1.VAIHE) arvioidaan kuntien palveluiden nykytila selvitetään

Lisätiedot

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA

SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA 1 SAIRAUSPOISSAOLOJEN HALLINTA Sairauspoissaolo tarkoittaa työstä poissaoloa sairaudesta, vammasta tai tapaturmasta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi. Sairauspoissaolojen hallinnan keskeinen tavoite on

Lisätiedot

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ

Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Minea Ahlroth Risto Havunen PUUN JA KUOREN VÄLISSÄ Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja kirjoittajat Kansi, ulkoasu ja kuvitus: Maria Mitrunen 978-952-14-2411-3 978-952-14-2412-0

Lisätiedot

Ratko mallin yksilölähtöinen tutkimusosuus

Ratko mallin yksilölähtöinen tutkimusosuus Ratko mallin yksilölähtöinen tutkimusosuus Lähtökohdat Ratko mallin soveltaminen työpaikalla. osallistaa työntekijät tarjoaa vaikutusmahdollisuuden omaan työhön /työtehtäviin on yhteisöllistä muuttaa/helpottaa

Lisätiedot