MITÄ VOIDAAN OPPIA MUIDEN ALUEIDEN MAAHANMUUTTO- STRATEGIOISTA? Valtiotieteen tohtori Timo Aro Mikkeli Timo Aro 2013

Transkriptio

1 MITÄ VOIDAAN OPPIA MUIDEN ALUEIDEN MAAHANMUUTTO- STRATEGIOISTA? Valtiotieteen tohtori Timo Aro Mikkeli

2 SISÄLTÖ - Etelä-Savon maahanmuuton määrä ja profiili - Maahanmuuttostrategioiden meta-analyysi - Suositukset

3 Osa I Etelä-Savon maahanmuuton määrä ja profiili

4 Ulkomaan kansalaiset Suomessa vuosina Henkilöä % väkiluvusta 3, Henkilöä % väkiluvusta 3 2, ,5 1 0, Lähde: Suomen väestötilastot ja muut viranomaistilastot; Leitzinger 2008 ja

5 Maahanmuutto neljännesvuosittain Maastamuutto neljännesvuosittain

6 Työllisyysaste syntyperän mukaan ,6 %

7 Ulkomaalaisperäisten työllisyysaste maakunnittain 2011 Etelä-Pohjanmaa Satakunta Kanta-Häme Uusimaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Karjala Pohjois-Savo Päijät-Häme Varsinais-Suomi Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa Keski-Suomi Etelä-Savo Kainuu Kymenlaakso Pohjois-Karjala Lappi 41 41,5 43,4 43,1 47,1 46,9 47,8 52,4 51,5 50,9 50,1 49,8 49, ,1 55,9 57,6 59,9

8 Etelä-Savon väestönkehityksen osatekijät vuosina Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen nettomuutto Nettosiirtolaisuus

9 Mikkeli Muu Etelä-Savo Mikkelin ja muun Etelä-Savon nettosiirtolaisuus

10 Eurooppa 68,7 % Aasia 22 % Etelä-Savoon muuttaneiden lähtömaanosat vuosina Amerikka Oseania 4,4 % Afrikka 3,7 % 1,1 %

11 Lähtömaat Etelä- Savoon Syyria Turkki USA Norja Britannia Espanja Saksa Iran Viro Thaimaa Ruotsi Venäjä

12 Etelä-Savoon tulijoiden työmarkkina-asema vuosina Työllinen Työtön Työvoiman ulkopuoliset

13 Etelä-Savoon tulijoiden ikärakenne vuosina Mikkeli Pieksämäki Savonlinna Muut kunnat

14 Osa II Maahanmuuttostrategioiden meta-analyysi

15 Lainsäädännöllinen perusta 1 (2) KOTOUTU- MISLAKI Laki kotoutumisen edistämisestä (2011): Kunnan tai useamman kunnan on yhdessä laadittava kotoutumisen edistämiseksi ja monialaisen yhteistyön vahvistamiseksi kotouttamisohjelma: Hyväksytään kunkin kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran valtuustokaudessa Soveltamisala koskee kaikkia eri perustein kuntiin tulleita maahanmuuttajia Kotouttamisohjelma otetaan huomioon kunnan talousarviota laadittaessa Laissa määritelty mitä kotouttamisohjelman pitää sisältää mutta erityisesti suunnitelma siitä miten kunnan yleiset palvelut toteutetaan maahanmuuttajille soveltuvina + keskeinen työnjako eri toimijoiden välillä 15

16 Lainsäädännöllinen perusta 2 (2) KOTOUTU- MISSUUNNI- TELMA Laki kotouttamisen edistämisestä (2011): Maahanmuuttajalla, joka ilmoittautuu työttömäksi työnhakijaksi tai joka hakee toimeentulotuesta annetun lain (1412/1997) mukaista toimeentulotukea, on oikeus yhteistyössä kunnan ja TE-toimiston kanssa laadittavaan kotoutumissuunnitelmaan. Maahanmuuttajien kotoutumissuunnitelma korvaa työvoimapalvelulaissa tarkoitetun työnhakusuunnitelman. Sovitaan samoista asioista kuin työnhakusuunnitelmassa eli kartoitetaan maahanmuuttajan osaaminen ja työnhakuvalmiu-det ja sovitaan toimenpiteet työllistymisen edistämiseksi Maahanmuuttajalla oikeus kotouttamissuunnitelmaan 3-5 vuotta siitä kun on ensimmäisen merkitty kunnan väestötieto-järjestelmään 16

17 Selvityksen toteuttaminen Paikalliset strategiat ja ohjelmat (5) Maakuntaohjelmat ja muut (4) Alueelliset strategiat ja ohjelmat (9) META- ANALYYSI SUOSITUK- SISTA Maahanmuuttoon liittyvät rakennerahastoprojektit ( )

18 Helsingin siunaus on se, että on valtava määrä palveluita, hankkeita ja projekteja. Kirous on se, että kun on niitä niin paljon, ne eivät toimikaan yhteen - Leila Palviainen, Hkin aikuissosiaalityön johtaja -

19 Maahanmuuttostrategioista ja ohjelmista nousevat keskeiset näkökulmat Suomen kielen ja kulttuurin opetus Ulkomaisen työvoiman rekrytointi Maahanmuuttajille suunnatut palvelut Perusopetus ja ammatillinen koulutus Suvaitsevaisten arvojen ja asenteiden edistäminen Vapaa-ajanpalvelut ja harrastusmahdollisuudet Työllistymisen edistäminen Asuminen Alueen vetovoiman ja houkuttelevuuden lisääminen

20

21

22

23 Meta-analyysin neljä läpileikkaavaa näkökulmaa 1. Maahanmuuttajien koulutuksen kehittäminen 2. Maahanmuuttajien työllistymisen ja rekrytoinnin edistäminen 3. Alueen houkuttelevuuden ja vetovoiman lisääminen 4. Suvaitsevaisten arvojen ja asenteiden edistäminen

24 1. Maahanmuuttajien koulutuksen kehittäminen 1 (2) Maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus: Kotoutumiskoulutuksen kehittäminen työelämälähtöisemmäksi korostuu lähes kaikissa strategioissa Räätälöidyt koulutusmallit: yksilöllinen ohjaus, yksilölliset koulutus- ja kotouttamispolut, joustavat opiskelumahdollisuudet, osaamis- ja ammattitaitokartoitukset, taso- ja näyttötestit, yrittäjyysneuvonta jne. Sähköiset oppimisympäristöt ja menetelmät (Lapin maahanmuuttostrategia) Ammatillisen pätevöitymisen polut (esimerkiksi TE-toimistojen yhteishankintakoulutuksen avulla), tutkintojen rinnastamiset ja sisältöjen vertailut eri maissa suoritettujen tutkintojen osalta Korkeasti koulutetuilla omat koulutus- ja työllistämispolut, erityisesti painopiste pätevöitymiskoulutuksiin. Kansainväliset, edulliset ja korkeatasoiset maisteri- ja tohtoriohjelmat (Varsinais-Suomi). Suomen kielen pakollinen sisällyttäminen kaikkiin vaihto-ohjelmiin (Itä- Suomen maahanmuuttostrategia) Toimijoiden, erityisesti kouluttajien, välinen syvä yhteistyö (Lapin maahanmuuttostrategia), maahanmuuttajayhdistysten hyödyntäminen kotoutumiskoulutuksessa ja tutortoiminta (Keski- Suomen ja Varsinais-Suomen maahanmuuttopoliittiset ohjelmat) Ennakointitiedon hyödyntäminen maahanmuuttoon liittyvissä alueellisissa työvoima- ja koulutustarpeissa (Pohjois-Pohjanmaan maahanmuuttostrategia)

25 1. Maahanmuuttajien koulutuksen kehittäminen 2 (2) Suomen (tai ruotsin) kielen opiskelumahdollisuuksien edistäminen kaikilla tasoilla: Suomen kielen opetustarjonnan järjestelmällinen kasvattaminen kaikilla koulutusasteilla Korostuu kielellisten, kulttuuristen ja yhteiskunnallisten valmiuksien tukeminen/kehittäminen (esim. OSKU Osallisena Kuopiossa hanke, suomen kielen opetusta yrityksissä Kauhavalla, työpaikoilla tapahtuvaa oppimista Lapissa jne.) Peruskoulut, lukiot, ammattikorkeakoulut ja yliopistot käynnistävät yhdessä hankkeita ja prosesseja, joilla edistetään maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten hakeutumista peruskoulusta lukioon ja lukiosta edelleen korkeakouluopintoihin Maahanmuuttajaoppilaiden erityisopetus ja tuki (esim. nivelopetus Porissa tai maahanmuuttajien rajattu määrä päiväkotien ja koulujen ryhmissä Varsinais- Suomessa Perusopetukseen ja ammatti-, aikuis- ja täydennyskoulutukseen liittyvät arjen käytännöt (esim. perusopetukseen valmistava vuoden koulutus)

26 2. Maahanmuuttajien työllistymisen ja rekrytoinnin edistäminen 1 (2) Maahanmuuttajien työllistymisen edistäminen: Työelämälähtöisyys ja työllistymisen edistäminen kaikkien strategioiden perustana Maahanmuuttaja-asiakkaiden työllistymis- ja yrittäjyys polkujen kehittäminen sekä työhönvalmennus TE-toimistoissa (esim. Porin maahanmuutto-ohjelma, Järviseutu, Itä-Suomen ja Lapin maahanmuuttostrategiat). Työharjoittelupaikkojen saamisen helpottaminen (esim. Int I Practicum hanke Pohjois-Savossa) sekä työharjoittelukäytäntöjen ja työssä oppimisen kehittäminen Eri toimijoiden välisen yhteistyön järjestelmällinen ja ohjattu edistäminen (TE-toimistot, oppilaitokset, työmarkkinajärjestöt, maahanmuuttajayhdistykset). Kohtaamismahdollisuuksien määrätietoinen edistäminen (esim. Kuopiossa yritykset ja kansainväliset osaajat) Työllistymisen edistäminen hankkeiden avulla (TEM:in MATTO- ja ALKU-sateenvarjohankkeet ja kymmenet hankkeet) Kannustinmallien kehittäminen työnantajille ja työyhteisöille ulkomaisten työntekijöiden vastaanottamiseksi (Pieksämäen maahanmuutto-ohjelma). Monikulttuurisuuskoulutus yrittäjille ja työnantajille työllistämisen madaltamiseksi (Kainuu). Tukihenkilö- ja klubitoiminta (Keski-Suomen maahanmuutto-ohjelma). Turun seudun yrityspalvelun Potkurin työyhteisön asiantuntijuutta laajennetaan kattamaan monikulttuurisuuden haasteet ja maahanmuuttajataustaisten yrittäjien tueksi voidaan rakentaa esim. kauppakamaritoimintaa (Varsinais-Suomi) Maahanmuuttajien yrittäjyyden edistäminen. Julkisten yrityspalveluiden tunnettuuden lisääminen ja yrittäjyysneuvontaan enemmän työperäiseen maahanmuuttoon liittyvää osaamista. Starttirahan räätälöiminen ulkomaalaisperäisille. Ulkomaalaisperäisten yrittäjien verkostoitumisen tukeminen (Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan maahanmuuttostrategia). Yrityshautomotoiminta maahanmuuttajille (Keski-Suomi, Varsinais-Suomi)

27 2. Maahanmuuttajien työllistymisen ja rekrytoinnin edistäminen 2 (2) Maahanmuuttajien ja ulkomaisen työvoiman rekrytoinnin edistäminen: Ulkomaisen työvoiman rekrytointi alueelle on nostettu esiin useissa maahanmuuttostrategioissa. EURES:in rooli ohjauksessa ja koordinoinnissa (yli)korostuu Ulkomaisen työvoiman rekrytointimallien, kanavien ja prosessien kehittämisessä vahva hankevetoinen painotus Aktiivinen rekrytoinnin tehostaminen niihin kohdemaihin, joihin on onnistuttu toimivia yhteyksiä (Kauhajoen seutu). Kohdemaapilotit. Alueen oppilaitoksissa valmiiksi opiskeleviin halutaan vaikuttaa rekrytointiväylänä aikaisempaa enemmän (mm. Pirkanmaa). Täsmärekrytointia kohdistetaan Suomessa opiskeleviin ulkomaalaisiin tutkinto- ja vaihto-opiskelijoihin esim. edistämällä heidän harjoittelupaikkojen saantiaan. Panostetaan tapahtumiin ja informaatiotilaisuuksiin, joiden tarkoitus houkutella ulkomaalaisia opiskelijoita (Pieksämäki) Työperustaisen maahanmuuton lisäämiseen, palvelujärjestelmään, ennakointiosaamiseen jne. liittyvät erityisselvitykset ja kartoitukset (mm. Itä-Suomessa, Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla). Ulkomaisen työvoiman rekrytointiprosessit kiinteäksi osaksi julkista työnvälitystä (Keski-Suomi ja Varsinais-Suomi) Yrityslähtöisiin (erityisesti Pohjois-Pohjanmaa) versus oppilaitoslähtöisiin rekrytointikanaviin liittyvät hankkeet Rekrytointipisteiden perustaminen työvoimapotentiaalin kannalta kiinnostaviin lähtömaihin. Kansainväliset rekrytointimessut.

28 3. Alueen houkuttelevuuden ja vetovoiman edistäminen Alueen houkuttelevuuden ja vetovoiman edistäminen yllättävän vähäisessä roolissa maahanmuuttostrategioissa ja ohjelmissa: useassa strategiassa tai ohjelmassa ei mainita sanallakaan ympäristön houkuttelevuutta ja vetovoimaa!!!! Vetovoimatekijät eivät ehkä loppuun saakka pohdittuja valintoja: hyvät julkiset palvelut, pohjoismainen yhteiskunta, viranomaisten välinen sujuva yhteistyö ja kansainvälinen ilmapiiri, turvallinen ympäristö, alueen inhimillinen mittakaava, kaunis luonto jne. korostuu erityisesti idän ja pohjoisen strategioissa! Ystävyyskaupunkien, alueen toimijoiden kansainvälisten verkostojen ja lyhytaikaisten maahanmuuttajien hyödyntäminen markkinoinnissa (Pohjois-Pohjanmaa, Kauhajoen seutu) Alueen markkinoiminen (Pirkanmaa, Varsinais-Suomi, Keski-Suomi). Esimerkiksi Pirkanmaalla aiotaan koota markkinointiaineisto maakunnan esittelemiseksi houkuttelevana työnteko-, yrityksen perustamis-, asumis- ja opiskelualueena. Keski-Suomen ja Varsinais-Suomen maahanmuuttopoliittisissa ohjelmissa on nostettu esiin yhdyskuntasuunnittelun ja asuntopolitiikan kehittäminen monikulttuuristuvan väestön tarpeita huomioivaksi maakuntien vetovoimaisuutta lisäävänä tekijänä. Hankkeita ja verkkosivustoja mittavasti usealla alueella työperustaisen maahanmuuton tukena. Esim. Jykes Oy koordinoi Kansainvälistyvä Keski-Suomi -projektissa usean organisaation yhteistyönä laadittua Human Technology Central Finland -www-sivustoa, joka sisältää neuvoja ja ohjeita kansainvälistyville yrityksille sekä tietopaketit Keski-Suomeen suuntaaville yrityksille, opiskelijoille, asukkaille, työntekijöille ja matkailijoille.

29 4. Suvaitsevaisten asenteiden ja arvojen edistäminen Lähes kaikissa strategioissa ja ohjelmissa suvaitsevaisuus, monikulttuurisuus, moninaisuus, kansainvälisyys jne. nostetaan esille asenne- ja arvopuolella menee ehkä jo liikaa häiritseväksi tuputtamiseksi! Työpaikoilla ja yrityksissä tapahtuvaa asennekasvatusta ja monikulttuurisuusvalmiuksia tuodaan monin eri tavoin esiin. Kansainvälisyys- ja monikulttuurisuuskasvatuksen sekä koulutuksen merkitystä alleviivataan päiväkodeissa, kouluissa, työpaikoilla jne. Positiivista tiedotusta, kampanjoita, tapahtumia, viestintää jne. maahanmuutosta Viranomaisten keskeisen roolin huomioiminen muutoksessa Suvaitsevaisuus ja maahanmuuttajien kulttuurien esiin nostaminen kulttuuripalveluissa (Pori, Järviseutu). Tietoisuuden nostaminen eri kulttuureista (Pieksämäki). Kummitoiminta maahanmuuttajien ja paikallisten perheiden välillä (Kauhajoen seutu). Monikulttuurisia kohtaamispaikkoja (esim. Kuopion Setlementti, Porin maahanmuutto-ohjelma). Maahanmuuttajayhdistysten rooli korostuu (Varsinais-Suomi).

30 + Maahanmuutto maakuntaohjelmissa Varsinais-Suomi: Oma otsikko Monikulttuurisuus ja moniarvoisuus Painotetaan ulkomaisen työvoiman tarvetta työvoimapula-alueilla tällä hetkellä ja varsinkin tulevaisuudessa Korostetaan kielen oppimisen tärkeyttä, vahvaa alueellista yhteistyötä, maahanmuuttajien oman kulttuurisen identiteetin säilyttämistä ja korkeakoulujen opiskelijavalintojen merkittävyyttä Uusimaa: Nuorten syrjäytymisen yhteydessä nostetaan esiin maahanmuuttajien asema ja kotoutuminen Korostetaan kieli- ja ammattitaidon merkitystä, soveltuvia koulutusratkaisuja, maahanmuuttajajärjestöjen roolia, hyvinvointipalveluiden kehittämistä vastaamaan lisääntyvän maahanmuuton aiheuttamiin haasteisiin Pohjois-Savo: Maakuntaohjelmassa pidetään tärkeänä työperäisen maahanmuuton lisäämistä maakuntaan Korostetaan laadukkaita kotoutumispalveluita, suomen kielen merkitystä ja ammatillista koulutusta Keski-Pohjanmaa: Maakuntien keskinäisen kilpailun työvoimasta todetaan olevan kansantalouden kannalta nollasummapeliä. Todellista helpotusta työmarkkinoiden ikärakennehaasteisiin voidaan saada ainoastaan maahanmuuttoa lisäämällä. Alueellisen osaamisen kehittämisen osa-alueena nähdään ulkomaisten osaajien rekrytointi alueelle ja heidän integroimisensa alueen työelämään ja kehittämistoimintaan. Tämä vaatii ohjelman mukaan niin alueelle sijoittuvan ulkomaisen työvoiman, alueen elinkeinoelämän kuin perusväestönkin monikulttuurisuuteen ja kansainvälistymiseen sekä kielitaitoon liittyvien valmiuksien kehittämistä ja tukemista.

31 Osa III Suositukset

32 SUOSITUKSET 1. Rohkeiden, erottuvien ja alueellista tai paikallista vahvuuksista lähtevien valintojen tekeminen 2. Taitava imitointi versus toisintekeminen 3. Alueen keskeisten toimijoiden resurssien yhdistäminen rekrytointimallien, -kanavien ja prosessien kehittämisessä (=jaettu kehittämisvastuu) 4. Alueellinen riittävän iso ja riittävän kunnianhimoinen täsmähanke kokoavaksi sateenvarjoksi 5. Maahanmuuttoon liittyvien rakennerahastohankkeiden keskeisten tuotosten järjestelmällinen läpikäynti ja vertailukehittäminen 6. Aluemarkkinointi, mainekuva, oikeat vetovoimatekijät