Porin kaupungin työllisyysohjelma

Transkriptio

1 Porin kaupungin työllisyysohjelma

2 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO PORIN TYÖLLISYYDEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ PORIN TYÖLLISYYDEN TOIMIJAKENTTÄ KÄRKITAVOITTEET, MITTARIT JA KEINOT UUDEN TYÖN PORI OSALLISTAVA PORI NUORTEN PORI UUSIEN KOKEILUIDEN PORI...17 LIITE

3 1. Johdanto P orin kaupungin työllisyysohjelman laadinta perustuu kaupunginhallituksen päätökseen (KH , 632), Porin kaupunkistrategiaan 2020 ja Porin kaupungin valtuustosopimuksen tavoitteisiin. Valtuustosopimukseen sisältyy tavoite laatia yksityiskohtainen työllisyysohjelma ja tehostaa työllistämistoimenpiteitä kaikissa hallintokunnissa. Työllisyyden edistämisen tavoitteet liittyvät erityisesti nuoriin ja KELA:n sakkomaksujen alentamiseen. Lisäksi tavoitteena on järjestää kesätyöpaikka vuosina syntyneille nuorille. Työllisyyden edistämiseen liittyy myös valtuustosopimuksen tavoite elinkeinotoimen uudelleenorganisoinnista vaikuttavuuden lisäämiseksi. Pori. Asenne strategian kolme neljästä tavoitteesta liittyvät välillisesti työllisyyteen. Työn ja yrittämisen Pori tavoitteena on kilpailukykyinen ja vireä Pori. Lasten ja nuorten Pori tavoitteena on puuttua ongelmien ennaltaehkäisyyn. Hyvän elämän Pori tavoitteena on muun muassa hyvinvointierojen kaventaminen. Työllisyysohjelma on väline työllisyyden edistämisen ohjauksessa ja seurannassa. Porin työllisyysohjelman laadintaa varten perustettiin kahdeksan hengen valmisteluryhmä, jonka puheenjohtajana toimi kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen. Ryhmään kutsuttiin ulkopuoliseksi asiantuntijaksi työja elinkeinoministeriön neuvotteleva virkamies Pekka Tiainen. Valmisteluryhmän muut asiantuntijajäsenet olivat konsernihallinnosta ja kaupungin eri hallintokunnista (Liite 1). Valmisteluryhmän työtä käsiteltiin kaksi kertaa työllisyysohjelman ohjausryhmässä. Ohjausryhmä koostui alueen eri järjestöjen ja organisaatioiden asiantuntijoista (Liite 1). Ohjausryhmän asiantuntijuutta hyödynnettiin ohjelman laadinnassa. Työllisyysohjelmassa käsitellään työllisyyden toimintaympäristöä, toimijakenttää, kärkitavoitteita, mittareita ja keinoja. Muiden suurten kaupunkien tuloksia ja kokemuksia hyödynnetään soveltuvin osin. Erityisesti Oulun, Turun ja Vantaan työllisyys- ja elinvoimaohjelmat olivat syvemmän tarkastelun kohteena. Porin työllisyysohjelman kärkitavoitteet on johdettu kansallisen, alueellisen ja paikallisen tason työllisyyden edistämisen toimintaympäristöanalyyseistä sekä alueen keskeisten työllisyystoimijoiden käytettävissä olevista resursseista ja vahvuuksista. Porin työllisyysohjelma sisältää neljä kärkitavoitetta: 1) Uuden työn Pori, jossa tavoitteena 1700 työpaikan nettolisäys vuoteen 2025 mennessä (35800 työpaikkaa vuoden 2012 lopussa). 2) Osallistava Pori, jossa tavoitteena työttömyysasteen aleneminen 25 suurimman kunnan keskiarvon tasolle vuoden 2018 loppuun mennessä (työttömyysasteen vuosikeskiarvo 2,5 %-yksikköä korkeampi kuin 25 suurimman kunnan keskiarvo vuonna 2014). 3) Nuorten Pori, jossa tavoitteena nuorten työttömyysasteen aleneminen 11 %:iin vuoden 2018 loppuun mennessä (nuorten työttömyysasteen vuosikeskiarvo 14,3 % vuonna 2014). 4) Uusien kokeilujen Pori, jossa tavoitteena tulevaisuudessakin Porin edelläkävijyys kuntien työllisyydenhoidossa. 3

4 1700 työpaikan nettolisäys vuoteen 2025 mennessä 1. Uuden työn Pori 2. Osallistava Pori Työttömyysasteen aleneminen 25 suurimman kunnan keskiarvon tasolle vuoden 2018 loppuun mennessä Pori on tulevaisuudessakin edelläkävijä kuntien työllisyydenhoidossa 4. Uusien kokeilujen Pori 3. Nuorten Pori Nuorten työttömyyasteen aleneminen 11 %: iin vuoden 2018 loppuun mennessä Kuvio 1. Porin työllisyysohjelman kärkitavoitteet 2. Porin työllisyyden toimintaympäristö Työ ja työelämä ovat muuttuneet peruuttamattomasti 2000-luvulla. Globaali talouden murros ja laaja rakennetyöttömyys ovat tosiasioita. Suomesta on kadonnut 2000-luvun aikana yli teollista työpaikkaa, joista suurin osa pysyvästi. Pori on kohdannut teollisen rakennemuutoksen haasteet 1970-luvun puolivälistä alkaen. Porin elinkeino- ja toimialarakenne on ollut jatkuvan uusiutumisen ja monipuolistumisen kohteena. Pori on toimialarakenteeltaan kolmanneksi monipuolisin kaikista kaupunkiseuduista (70). Alueen vahvuuksia ovat merkittävät teollisuuskeskittymät, sijainti rannikolla Länsi-Suomessa ja väestön, työpaikkojen sekä koulutuspaikkojen keskittyminen maantieteellisesti tiheälle alueelle Pori on ympäröivän työssäkäyntialueen ainoa kasvava kaupunkikeskus ja työssäkäyntialueen keskuspaikka. Porin seutu on asukasmäärältään 7:nneksi ja työpaikkamäärältään maan 8:nneksi suurin seutu. Porin seudulla asuu noin asukasta. Tänä päivänä Porin seudun vahvuutena on monipuolinen elinkeino- ja toimialarakenne pitkän rakennemuutoksen seurauksena. Vuoden 2012 lopussa Porin seudulla oli yhteensä noin työpaikkaa, joista kaksi kolmasosaa (65,3 %) sijaitsi Porissa. Työpaikkojen määrä lisääntyi Porin seudulla noin tuhannella vuosien välisenä aikana. Porin kaupungin osuus koko seudun työpaikkalisäyksestä oli neljä viidesosaa. 4 Kuvio 2. Työpaikkojen määrä Porin seudulla ja Porissa sektoreittain vuoden 2012 lopussa (Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti) Porin työpaikkalisäys perustui julkiseen sektoriin (valtio +29 ja kunnat +882). Yksityisen sektorin työpaikkojen määrä väheni 370 työpaikalla vuosien välisenä aikana. Yksityisen sektorin työpaikkojen osuus oli 57,5 % kaikista työpaikoista Porissa. Osuus on 10 suurimman kaupungin keskiarvon yläpuolella. Poriin keskittyi väestöosuuttaan (61,1 %) enemmän eri sektoreiden työpaikkoja: 87 % valtion, 75 % valtioenemmistöisten osakeyhtiöiden, 66,3 % kuntien ja 66

5 % yksityisen sektorin työpaikoista. Yrittäjien osuus jäi sen sijaan väestöosuutta alhaisemmaksi (50,5 %). Porin kaupungin elinvoimaohjelman keskeisenä tavoitteena on porilaisten yritysten toimintaedellytysten kehittäminen, uusien yritysten perustanta sekä investointien houkuttelu. Tavoite liittyy suoraan työllisyyden edistämiseen: kaikkien alueen työllisyystoimijoiden yhteisenä tavoitteena on luoda edellytyksiä avoimen sektorin työpaikkakasvulle. Hallitusohjelman tavoitteena on 72 %:in työllisyysaste. Tavoite on kunnianhimoinen, sillä tavoitteeseen pääsevät suurista kaupungeista tällä hetkellä vain Vantaa ja Espoo. Vaasa ja Helsinki ovat lähellä hallitusohjelmaan asetettua rajaa. Porin työllisyysaste oli 66,9 % vuoden 2012 lopussa eli 2,7 % -yksikköä alhaisempi kuin koko maan keskiarvo ja 5,1 %-yksikköä alhaisempi kuin hallitusohjelman tavoitetaso. Porin työllisyysaste on hieman suurten kaupunkien keskiarvon yläpuolella. Porille 72 %:in työllisyysasteen saavuttaminen edellyttää noin 1700 työllisen lisäystä nykytasoon verrattuna ,9 67,2 65,5 65,5 65,7 65,9 66,1 69,6 71,7 71,7 75,5 75,7 Kuvio 3. Työllisyysaste (%) suurimmissa kaupungeissa vuoden 2012 lopussa (Lähde: Tilastokeskus, työssäkäynti) Vuosina Suomeen syntyi noin uutta työpaikkaa, joista enemmän kuin yhdeksän kymmenestä (93 %) pk-yrityksiin. Yrityskannasta pääosa on alle 10 työntekijän yrityksiä (noin 93 % ). Yli 250 henkilöä työllistävien yritysten osuus kaikista yrityksistä oli vain 0,2 % luvulla uusista työpaikoista keskimäärin joka neljäs on syntynyt alle neljä henkilöä työllistäviin yrityksiin. Valtaosa uusista työpaikoista syntyy olemassa oleviin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin sekä Porissa että koko maassa. Pieniin ja keskisuuriin yrityksiin kohdistuu jatkossakin suurimmat työllistämisodotukset. Piilevän työllistämispotentiaalin hyödyntäminen edellyttää työllistämiseen liittyvien esteiden madaltamista. Suomessa alkaa noin työttömyysjaksoa vuodessa, joista noin ei johda työllistymiseen kolmen ensimmäisen työttömyyskuukauden aikana. Tilastojen perusteella voidaan osoittaa, että työllistyminen vaikeutuu ratkaisevasti, kun työttömyys on kestänyt yli kolme kuukautta. Työttömyysjaksojen lyhentäminen yhdellä päivällä säästää työ- ja elinkeinoministeriön arvion mukaan 26 miljoonaa euroa vuodessa ja kasvattaa vuosittaista tuotantoa yli 50 miljoonan euron arvosta. Työttömyysjaksojen lyhentämiseen kannattaa toisen sanoen panostaa sekä kunta- että valtiotasolla. Porin työttömyyden rakenne ja työttömyysjaksojen kesto on samankaltainen kuin muissa suurissa ja keskisuurissa kaupungeissa. Porin työttömyysasteen vuosikeskiarvo oli 15 % vuonna 2014, kun vastaava luku koko maassa oli 12,4 % ja kymmenen suurimman kaupungin keskiarvo oli 14,0 %. Porin työttömyysaste oli 2,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin 25 suurimman kunnan keskiarvo vuonna ,7 12,4 12,4 10,9 10,2 10,7 13,8 12, ,2 16,5 14 KÄRKITAVOITE 1: Porin kaupungin tavoitteena on 1700 työpaikan nettolisäys alueelle vuoteen 2025 mennessä * Pori 25 suurinta kuntaa Kuvio 4. Työttömyysasteen (%) vuosikeskiarvo Porissa ja 25 suurimmassa kunnassa vuosina (Lähde, Satakunnan ElY-keskus, TK14A) 5

6 Rakennetyöttömyyden purku korostuu työllisyyden edistämisessä niin Porissa kuin muissa suurissa kaupungeissa. Yli 12 kuukautta yhtäjaksoisesti työttömänä olleiden työnhakijoiden määrä on määrällisesti kaksinkertaistunut vuosien välisenä aikana. Vuoden 2015 kolmen ensimmäisen kuukauden aikana yli 12 kuukautta työttömänä olleiden määrä nousi yli henkilön. Pitkäaikaistyöttömien määrä on noussut yhtäjaksoisesti 2010-luvulla, mutta osuus kaikista työttömistä on pysynyt samalla tasolla vuosina Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä oli Porissa kymmeneen suurimpaan kaupunkiin verrattuna keskiarvon yläpuolella. Pitkäaikaistyöttömien osuus oli korkein Lahdessa (40,7 %) ja matalin Kuopiossa (26,3 %) vuonna X Ammatteihin luokittelemattomat ryhmät 0 Sotilaat 9 Muut työntekijät 8 Prosessi- ja kuljetustyöntekijät 7 Rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijät 6 Maanviljelijät, metsätyöntekijät ym. 5 Palvelu- ja myyntityöntekijät 4 Toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät 3 Asiantuntijat 0,0 2,2 7,9 8,2 6,2 9,5 15,9 15,2 24,7 2 Erityisasiantuntijat 9, ,8 31,1 32,1 32,1 26,7 21, * 1 Johtajat Kuvio 6. Porilaiset työttömät työnhakijat ja lomautetut ammattiryhmän mukaan (%-osuus) (Lähde: Satakunnan ELY-keskus, TK14A) 0,9 KÄRKITAVOITE 2: 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 Kuvio 5. Yli 12 kuukautta yhtäjaksoisesti työttömänä olleiden osuus (%) kaikista työttömistä vuosina (Lähde: Satakunnan ElY-keskus, TK14A) Porin työttömät työnhakijat jakautuvat ammateittain epätasaisesti eri aloille. Joka neljäs työtön tai lomautettu kuuluu ammatillisesti rakennus-, korjaus- tai valmistustyöntekijöihin. Toinen suuri luokka ovat asiantuntija- ja erityisasiantuntija-ammateissa olevat noin viidenneksen osuudella. Kolmas suuri luokka ovat noin 15 %:in osuudella palvelu- ja myyntityötä tekevät. Porin kaupungin tavoitteena on työttömyysasteen aleneminen 25 suurimman kunnan keskiarvon tasolle vuoden 2018 loppuun mennessä Porissa oli vuonna 2014 keskimäärin 839 alle 25- vuotiasta nuorta työttömänä eli 14,3 % kaikista työttömistä. Nuorten työttömien määrä nousi yli tuhanteen nuoreen tammi-maaliskuussa 2015 kausivaihteluiden vuoksi. Nuorten kohdalla työttömyysjaksot ovat keskimääräistä lyhyempiä ja siirtymät työmarkkina-asemasta toiseen suurta. Nuorten työttömien osuudessa suhteessa kaikkiin työttömiin ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia vuosina Työttömien nuorten osuus oli Porissa hieman kymmenen suurimman kaupungin keskiarvon alapuolella. Nuorten työttömien osuus oli korkein Lahdessa (22,5 %) ja alhaisin Helsingissä (9,9 %). 6

7 18 17, , , , , , , ,1 14,7 14,8 14,5 14,3 15, * Kuvio 7. Nuorten työttömien (alle 25-vuotiaat) osuus (%) kaikista työttömistä vuosina (Lähde: Satakunnan ELY-keskus, TK14A) Porin kaupungin tavoitteena on vähentää nuorisotyöttömyyttä nuorisotakuuohjelman linjausten mukaisesti. Pori sitoutuu tavoittelemaan nuorisotyöttömyydessä nollatoleranssia. Nuorisotakuun linjausten mukaisesti jokainen alle 25 -vuotias ja alle 30 -vuotias vastavalmistunut nuori pyritään saamaan töihin tai opiskelemaan tai näihin johtaviin palveluihin kolmen kuukauden kuluessa. Nollatoleranssin tavoitteleminen edellyttää työllisyyteen liittyvien palveluiden linkittymistä toisiinsa, oppilaitosten ja viranomaisten välistä yhteistyötä ja palveluiden helppoa tavoitettavuutta nuorten näkökulmasta hyödyntämällä nykyistä enemmän esimerkiksi sähköistä asiointia ja sähköisiä palveluja. Samalla voidaan kehittää uusia hallinto- ja sektorirajat ylittäviä ratkaisuja nuorten työllisyyden edistämiseksi. Porin kaupunki sitoutuu selvittämään mahdollisuutta perustaa niin sanottu nuorisotakuutalo, josta on saatavissa koordinoidusti yhden luukun periaatteella laajaalaisesti tieto-, ohjaus- ja neuvonta- sekä viranomaispalveluita. KÄRKITAVOITE 3: Porin kaupungin tavoitteena on nuorisotyöttömyyden aleneminen 11 %:iin vuoden 2018 loppuun mennessä Porin haasteena on muiden kuntien tavoin kohonneet työmarkkinatukimaksut eli sakkomaksut lain muututtua vuoden 2015 alussa. Pori maksoi sakkomaksuja yhteensä 12,2 miljoonaa euroa vuosina eli keskimäärin 36,3 euroa asukasta kohden. Porin sakkomaksut olivat kolmanneksi alhaisimmat asukasta kohden Espoon ja Kouvolan jälkeen vuosina Paineet kaupungin järjestämiin aktiivitoimenpiteisiin ovat kuitenkin kasvussa. Porin maksamat sakkomaksut kasvoivat vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä 58,5 % verrattuna vuoden 2014 ensimmäiseen neljännekseen. Lakimuutoksen myötä kaupungin sakkomaksut nousevat vuonna 2015 arviolta noin 6 miljoonaan euroon eli kaksinkertaiseksi vuosien keskimääräiseen tasoon verrattuna. KE- LA:n sakkomaksujen vähentäminen edellyttää aktiivitoimenpiteiden lisäämistä ja toimintamallien uudistamista. Taulukko 1. Kunnan osuus KELA:n työmarkkinatukimaksuista suurissa kaupungeissa vuosina KAUPUNKI YHTEENSÄ MEUROA /ASUKAS Helsinki 96,3 39,6 Tampere 59,5 68,2 Turku 47,5 64,5 Oulu 36,7 53,9 Vantaa 35,3 42,8 Jyväskylä 31,7 59,2 Lahti 29,5 71,7 Espoo 25,6 24,8 Kuopio 19,8 47,8 Kouvola 12,5 35,8 Pori 12,2 36,3 Lähde: KELA, Kelasto-raportti Työmarkkinatuen aktiivitoimenpiteiden kohteena olevien henkilöiden määrä on kasvanut Porissa yhtäjaksoisesti vuosina Aktiivitoimenpiteiden määrä on kuitenkin kyetty pitämään Porissa hyvällä tasolla verrattuna muihin suuriin ja keskisuuriin kaupunkeihin. Aktiivitoimenpiteiden kehitystä voidaan seurata niin sanotun aktivointiasteen (%) avulla, joka pitää sisällään työmarkkinatuen aktiivitoimenpiteet, palkkatuen ja starttirahan. Porin aktivointiaste oli kolmanneksi korkein Joensuun ja Vaasan jälkeen vuosina Porin aktivointiaste ylitti myös kaikkien kuntien (320) keskiarvon. 7

8 Joensuu Vaasa Pori Kouvola Kuopio Lappeenranta Oulu Koko maa Hämeenlinna Seinäjoki Jyväskylä Espoo Helsinki Vantaa Turku Tampere Lahti 36,3 35,1 33,1 33, ,3 31,9 30,9 30,1 29,1 27,7 27,2 26,2 24, , Kuvio 8. Aktivointiaste (%) yli asukkaan kaupungeissa vuosina (Lähde: KELA, kelastoraportit) Kunnat rahoittavat osan työttömyysajalta maksetusta työmarkkinatuesta. Vuoden 2015 alussa kuntien rahoitusvastuu laajeni vähintään 300 päivää työttömyysajan tukea saaneisiin. Kuntien vastuu aktiivisesta työllisyydenhoidosta oletettavasti kasvanee edelleen lähivuosien aikana. Uudessa hallitusohjelmassa Ratkaisujen Suomi esitetään muun muassa selvitettäväksi työvoimapalveluiden siirtoa resursseineen vaikeimmin työllistyvien osalta kuntien vastuulle työssäkäyntialueittain. Hyvä yhteistyö työ- ja elinkeinohallinnon viranomaisten kanssa korostuu jatkossa aikaisempaa enemmän työllistymiseen tarkoitettujen määrärahojen vähentyessä. Vuonna 2015 Porissa työmarkkinatukea saavien kasvu on ollut tasaisessa nousussa. Henkilömäärältä selvästi suurin oli 500 päivää työmarkkinatukea saaneiden ryhmä, kuitenkin 300 päivää työmarkkinatukea saaneiden ryhmä on kasvanut vuonna 2015 selvästi eniten. Pori on kaupunkina tunnettu aktiivisesta työvoimapolitiikasta. Pori on toiminut vuosikymmeniä edelläkävijänä useissa työllisyyden edistämiseen liittyvissä kokeiluissa ja avauksissa. Pori on tälläkin hetkellä mukana yhtenä 23 alueesta pitkäaikaistyöttömyyden kuntakokeilussa. Porin aktivointiaste on ollut korkein tai korkeimpien joukossa muihin suuriin ja keskisuuriin kaupunkeihin verrattuna. Porin kaupunki panostaa vuosittain työllisyyden hoitoon nettomääräisesti noin 10,5 miljoonaa euroa. Työllisyydenhoidon menoja lisäävät myös hallintokuntien panostukset kesätyöpaikkojen luomiseen sekä työpaikkaohjaukseen, työvälineisiin, työkoneisiin ja suojavarusteisiin. Porin kaupungin hallintokunnat ovat tottuneet erilaisten työllistämistoimenpiteiden, kokeiluiden ja velvoitteiden toteuttamiseen, mikä antaa vahvan perustan työllisyysohjelman toimenpiteiden toteuttamiselle. Työllistettyjen vastaanottaminen ja perehdyttäminen kuntatyömarkkinoiden pelisääntöihin on ollut pitkään osa hallintokuntien arkea. KÄRKITAVOITE 4: Porin kaupungin tavoitteena on olla jatkossakin edelläkävijä kuntien työllisyydenhoidossa päivää päivää Vähintään 1000 päivää Julkisilla hankinnoilla on keskeinen merkitys paikalliseen työllisyyteen. Porin kaupunki käytti vuonna 2013 arviolta 250 miljoonaa euroa julkisiin hankintoihin. Kehittämällä Porin kaupungin hankintatoimintaa ja käyttämällä mahdollisuuksien mukaan vastuullisia ja sosiaalisesti kestäviä hankintakriteereitä, voidaan tukea myös paikallisten pienten ja keskisuurten yritysten mahdollisuuksia menestyä kilpailussa suurten toimijoiden ohella. Sosiaalisilla hankintakriteereillä on parhaimmillaan merkittäviä välillisiä työllisyysvaikutuksia. Kuvio 9. Työmarkkinatukea yli 300 päivää saaneiden porilaisten määrä kuukausittain vuosina (Lähde: Kela, Kelasto-raportit) Suomalaisten työelämä on painottunut vahvasti säännölliseen kokoaikatyöhön. Pitkien ja pysyvien työurien rinnalle ovat tulleet epätyypilliset työsuhteet. SITRA:n viimeisimpien arvioiden mukaan nykyisistä työsuhteista jopa 35 % on erilaisia epätyypillisiä työsuhteita. Epätyypillisiksi työsuhteiksi lasketaan osa-aikaiset, 8

9 yksinyrittäjät, tarvittaessa töihin kutsuttavat tuntityöläiset, henkilöstövuokrausyhtiöiden vuokra- ja keikkatyöntekijät sekä määräaikaiset. Osa-aikatyö on iso työmarkkinakysymys, johon sisältyy myös myönteisiä mahdollisuuksia. Moni uusi työpaikka voi olla osaaikainen laajentuen myöhemmin kokoaikatyöksi. Osaaikatyö on monille erityisryhmille, kuten osatyökykyisille, maahanmuuttajille, syrjäytymisvaarassa oleville nuorille ja pitkään töitä hakeneille portti avoimille työmarkkinoille. Pienissä ja keskisuurissa yrityksissä on runsaasti niin sanottuja piilotyöpaikkoja, joiden esille saaminen korostuu jatkossa. Porin kaupungin työllisyyden edistämiseen liittyvät asiantuntija- ja valmistelutehtävät on keskitetty konsernihallinnon työllisyysyksikköön. Elinkeinoelämän ja yritystoiminnan kehittämisestä vastaa Porin kaupungin elinkeinopalvelut ja kaupungin enemmistöomistuksessa oleva kehitysyhtiö PrizzTech Oy. Varsinaisia työllisyyden ja yrittäjyyden edistämiseen liittyviä palveluita tuotetaan Porin kaupungilla palvelualueiden ja liikelaitosten yhteistyönä. Porin kaupunki haluaa jatkossakin kehittää paikallisia välityömarkkinoita TE-hallinnon, kolmannen sektorin toimijoiden, yksityisten palveluntuottajien, koulutusorganisaatioiden ja yritysten välisenä yhteistyönä. 3. Porin työllisyyden toimijakenttä P orin alueella on toimijoiden välillä merkittävää verkostoyhteistyötä palveluiden toteuttamisessa sekä yhteisten linjausten laatimisessa keskeisten työllisyyden toimijoiden kanssa. Työ- ja elinkeinohallinnon palveluiden osalta Satakunnan ELY-keskus ja TE-toimisto toimivat Porin kaupungin keskeisinä kehittämis- ja yhteistyökumppaneina. TE-toimistot toimivat palvelulinjoihin perustuvalla palvelumallilla. Työnhakijan palvelutarpeen mukaan käytettävissä olevat palvelulinjat ovat: työnvälitys- ja yrityspalvelut, osaamisen kehittämispalvelut ja tuetun työllistymisen palvelut. Porin kaupunki ja hallintokunnat tekevät laaja-alaista yhteistyötä TE-toimiston kaikissa palvelulinjoissa. TE-hallinto toimii Porin kaupungin kannalta keskeisenä alueellisena kehittämiskumppanina työvoima-, yritys- ja neuvontapalveluissa sekä ELY-keskus kehittämis- ja rahoituspalveluissa. Kolmannen sektorin toimijat ja yksityiset palveluntuottajat ovat keskeisiä yhteistyö- ja kehittämiskumppaneita etenkin pitkään töitä hakeneiden, nuorten ja osatyökykyisten työnhakijoiden aktivoimisessa ja tukityöllistämisessä. Kolmannen sektorin ja palveluntuottajien rooli on täydentänyt kaupungin omia toimenpiteitä. Porilaiset järjestöt, yhdistykset ja muut toimijat ovat osallistuneet laajasti työllisyyden edistämiseen. Useat yleishyödylliset järjestöt, yhdistykset ja säätiöt tarjoavat työnhakijoille mahdollisuuden kehittää ammatillisia valmiuksia ja osaamista. Kolmannen sektorin toimijat ovat merkittävä työantajataho pitkään töitä hakeneille ja tarjoavat muun muassa kuntouttavan työtoiminnan, työkokeilun, palkkatukityön ja oppisopimuksen avulla väylän kohti avoimia työmarkkinoita. Useat kolmannen sektorin toimijat mahdollistavat palveluillaan pitkäaikaisen ja kuntouttavan tuen työttömille työnhakijoille. Pori hyödyntää jatkossakin erilaisia projekteja ja tekee monipuolista yhteistyötä yritysten, TE-hallinnon, oppilaitosten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Porin kaupunki tukee tällä hetkellä kahdeksan eri järjestön työllistämishankkeita. Keskeisiä toimijoita kaupungin työllisyyden hoidossa ovat SPR:n Konttikierrätystavaratalot, Pormestarinluodon asukasyhdistys, Länsi-Suomen Diakonialaitoksen säätiö, Porin seudun työttömät, Satakunnan Monikulttuuriyhdistys ja TUL:n Satakunnan piiri. Lisäksi Porin seudun kuntakokeilussa on kokeiltu kuntouttavan työtoiminnan palveluita mm. MLL:n Satakunnan piirin, Porin Sininauhan ja Satakunnan Marttojen kanssa. Työllistäviä järjestöjä, jotka hyödyntävät Porin myöntämää Pori-lisää on vuosittain noin 30. Pori-lisän avulla järjestöihin ja säätiöihin työllistyy vuosittain yli 200 pitkäaikaistyötöntä ja nuorta. Vuoden 2015 alusta Pori-lisä mahdollistaa työllistetyille vähintään 80 % työajan järjestöissä. Koulutusorganisaatiot ovat keskeinen taho pitkän aikavälin työvoiman tarjonnan kannalta. Elinikäinen oppiminen on osa työllistämistä. Pori on laajan vaikutusalueen tärkein opiskelukaupunki. Porissa on laajaalaisesti sekä korkeakoulutasoista että ammatillista 9

10 tutkintoon johtavaa koulutusta nuorille ja aikuisille. Koulutusorganisaatioiden työssä, työvoima- ja osaamistarpeiden ennakoinnissa ja koulutustehtävässä korostuvat entistä enemmän työelämäyhteydet. Ammatillisella puolella etenkin oppisopimuskoulutus tarjoaa tähän hyvät edellytykset. Oppilaitoksissa on useita väyliä opintojen työelämäyhteyteen ja samalla ne tarjoavat yrityksille ja muille työnantajille hyvän väylän tutustua opiskelijoiden osaamiseen. Tällaisia väyliä ovat mm. oppilaitosten työssäoppimis- ja harjoittelujaksot. Koulutusorganisaatioiden kanssa jatketaan tiivistä yhteistyötä mm. oppisopimuskoulutuksessa, etsivässä työssä ja työpajatoiminnassa. Kelan rooli työllisyyden edistämisessä liittyy etenkin työkyvyn ylläpidon tukemiseen ja työelämään paluun edistämiseen kuntoutuksen avulla. Siihen liittyen tarjotaan työ- ja koulutuskokeilua, työkykyä ylläpitävää kuntoutusta ja neuvontaa sekä kuntoutustutkimuksia. Kuvio 10. Porin työllisyyden toimijakenttä, palvelut ja toimenpiteet 10

11 4. Kärkitavoitteet, mittarit ja keinot T yöllisyysohjelman tavoitteet edellyttävät konkreettisia toimenpiteitä, jotta työnhakija- ja työnantaja-asiakkaiden tarpeisiin pystytään vastaamaan entistä paremmin. Työ on avain alueen hyvinvointiin ja elinvoimaan. Työllisyysohjelman tärkeimmät toimenpiteet on koottu työllisyysohjelman neljän kärkitavoitteen alle, jotka ovat: 1. Uuden työn Pori 2. Osallistava Pori 3. Nuorten Pori 4. Uusien kokeiluiden Pori Kärkitavoitteiden ja keinojen toteutumista seurataan säännöllisesti ohjelmatyön ohjausryhmästä muodostettavassa työllisyysohjelman toteuttamisryhmässä. Työllisyysohjelma päivitetään valtuustokausittain. Työllisyys- ja elinkeino-ohjelmat muodostavat joko yhtenäisen tai toisiinsa kytkeytyvän kokonaisuuden. Työllisyysohjelman toteutumisesta raportoidaan kaupunginvaltuustolle vuosittain elinvoimaohjelman raportoinnin yhteydessä. Päämittarit: Uuden työn Pori Työpaikkojen määrän kehitys Työllisyysasteen kehitys Työttömyysasteen kehitys Avointen työpaikkojen määrän kehitys Täydentävät mittarit: Uusien työpaikkojen määrän kehitys yksityisellä sektorilla yrityksen koon ja toimialan mukaan Aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten määrän kehitys (yritysperustanta) Sosiaaliset perusteet täyttävien hankintojen osuus kaikista julkisista hankinnoista Päämittarit: Osallistava Pori Pitkäaikaistyöttömien osuus (%) korkeintaan 25 % kaikista työttömistä Yli 50-vuotiaiden työttömien osuuden kehitys Aktivointiasteen (%) ylläpitäminen vähintään 30 %:in tasolla vuoteen 2018 saakka ja nostaminen 40 %:iin vuoteen 2025 mennessä Täydentävät mittarit: Sakkomaksujen määrä yhteensä (euroa asukasta kohden) Sakkomaksujen määrä verrattuna 10 suurimpaan kaupunkiin (euroa asukasta kohden) Aktiivitoimenpiteissä olevien määrän kehitys Aktivointiaste (%) verrattuna 10 suurimpaan kaupunkiin Päämittarit: Nuorten Pori Nuorten työttömien määrän väheneminen Alle 25- ja 30-vuotiaiden nuorten työttömien määrän ja osuuden kehitys Aktiivitoimenpiteissä olevien alle 25- ja 30- vuotiaiden nuorten määrän kehitys Toisen asteen oppilaitosten opintonsa keskeyttäneiden määrän kehitys Täydentävät mittarit: Tutkinnon suorittaneiden yli 15-vuotiaiden osuus (%) Tarjottujen kesätyöpaikkojen määrä (erillinen kysely kerran valtuustokaudessa) Toisen asteen oppilaitosten koulutusohjelmien ja tutkintojen läpäisyaste (%) Kuvio 11. Työllisyysohjelman päämittarit ja täydentävät mittarit 4.1 Uuden työn Pori T yöpaikkojen määrän lisääminen on keskeinen tavoite Porin kaupungin valtuustosopimuksessa , Porin kaupunkistrategiassa ja Porin kaupungin elinvoimaohjelmassa. Työpaikkojen määrän lisääminen edellyttää uudistuvaa elinkeino- ja työllisyyspolitiikkaa. Pääosa uusista työpaikoista syntyy pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. 11

12 Porin kaupungin etu on, että yrityksillä on nykyistä paremmat edellytykset ja matalampi kynnys työllistää. Yrittäjyyden edistäminen korostuu koko organisaation toiminnassa ja jokaisen yksittäisen työntekijän asenteessa. Pori edistää monipuolisella yritysyhteistyöllä kuntalaisten työllistymistä avoimille työmarkkinoille. Uuden työn Pori tavoitteen edistäminen liittyy kiinteästi Porin kaupungin elinkeinopolitiikan ja elinvoimaohjelman tavoitteiden toteuttamiseen. Elinvoimaohjelmassa on määritelty yksityiskohtaisesti toiminnan toteutumiseen liittyviä mittareita, jotka liittyvät välittömästi ja välillisesti myös työllisyyden edistämiseen. Porin kaupungin tavoitteena on 1700 työpaikan nettolisäys alueelle vuoteen 2025 mennessä. Tavoitteet: 1. Työpaikkojen määrän lisääminen 2. Työllisyysasteen nostaminen 3. Yritysmyönteisyyden ja myönteisen yrittäjyysilmapiirin vahvistaminen koko organisaation toiminnassa Päämittarit: Työpaikkojen määrän kehitys Työllisyysasteen kehitys Työttömyysasteen kehitys Avointen työpaikkojen määrän kehitys Täydentävät mittarit: Uusien työpaikkojen määrän kehitys yksityisellä sektorilla yrityksen koon ja toimialan mukaan Aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten määrän kehitys (yritysperustanta) Sosiaaliset perusteet täyttävien hankintojen osuus kaikista julkisista hankinnoista Työllistämiseen, osaamiseen ja välittämiseen liittyvät tärkeimmät toimenpiteet: 1. Työnetsinnän tehostaminen, yrityskontaktoinnin ja yritysyhteyksien lisääminen: Uutta työvoimaa rekrytoivat eniten 1-9 henkilön pienyritykset ja erityisesti 1-4 henkilön mikroyritykset. Pori panostaa erityisesti ohjaukselliseen tukeen, jolla voidaan vaikuttaa ja madaltaa mikroyritysten kynnystä palkata ensimmäinen työntekijä tai uusia työntekijöitä. Porin työllisyysyksikössä ja sen koordinoimassa toiminnassa etsitään nykyistä enemmän alueen pienistä ja keskisuurista yrityksistä aktiivisesti työpaikkoja tai väyliä avoimille työmarkkinoille. Tavoitteena on lisätä järjestelmällisesti yrityskontaktoinnin ja -yhteyksien lisäämistä pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, erityisesti mikroyrityksiin. Tavoitetta edesauttaa esimerkiksi yhteisten rekrytointi- ja koulutustilaisuuksien, tietoiskujen jne. toteuttaminen yhteistyössä yrittäjäjärjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa. Jatkossa hyödynnetään Prizztech Oy:n kokemuksia ja rekistereitä kummiyritystoiminnassa. Lisäksi selvitetään mahdollisuus myöntää yrityksille Pori lisän kaltaista avustusta pitkäaikaistyöttömien palkkaamiseksi enintään kuuden kuukauden määräajaksi. Avustusta myönnetään yrityksille, jotka palkkaavat porilaisen ja saavat työllistämiseen valtion palkkatukea. Vastuutaho: Porin kaupungin työllisyysyksikkö yhteistyössä Porin kaupungin elinkeinopalveluiden, Prizztech Oy:n ja koulutusorganisaatioiden kanssa sekä yrityskontaktointia ja työhönvalmennusta tekevien kolmannen sektorin järjestöjen ja palveluntuottajien kanssa. 2. Yrittäjyyden edistäminen koko kaupunkiorganisaatiossa: Myönteisen yrittäjäilmapiirin luominen koskee koko kaupunkiorganisaatiota kaikilla tasoilla. Hyvän yrittäjäilmaston luominen edellyttää yrittäjyyteen liittyvän ohjauksen, tiedon ja koulutuksen lisäämistä koko kaupungin organisaatiossa. Pori on koulutuspuolella yrittäjyyskasvatuksen edelläkävijöitä ja alueen oppi- 12

13 laitokset ovat panostaneet vahvasti opiskelijayrittäjyyteen. Yrittäjämäistä toimintatapaa levitetään kaupunkiorganisaation sisällä. Vastuutaho: Porin kaupungin elinkeinopalvelut ja Prizztech Oy yhteistyössä Porin kaupungin hallintokuntien kanssa sekä Satakunnan ammattikorkeakoulu ja ammatillisen toisen asteen oppilaitokset. 3. Aktiivinen osallistuminen välityömarkkinoiden kehittämiseen: Porin kaupunki on aktiivinen välityömarkkinoiden toimintamallien kehittämisessä ja niihin liittyvien uusien mahdollisuuksien hyödyntämisessä korostaen avoimille työmarkkinoille johtavia toimintatapoja ja malleja. Toteutetaan kiinteässä yhteistyössä TE-hallinnon ja muiden välityömarkkinatoimijoiden kanssa. Tehdään syvää yhteistyötä välityömarkkinoita kehittävien hankkeiden kanssa. Vastuutaho: Porin kaupungin työllisyysyksikkö ja Porin perusturvakeskus yhteistyössä Satakunnan TE-hallinnon ja välityömarkkinoita kehittävien projektien kanssa. 4. Koulutusorganisaatioiden työelämäyhteyksien ja mallien hyödyntäminen: Hyödynnetään Porin työllisyydenhoidossa alueen koulutusorganisaatioissa kehitettyjä toimintatapoja ja kontaktiverkostoa. Ammatilliset oppilaitokset lisäävät tutkintojen osanäyttöjen suorittamista. Hyödynnetään erityisesti Winnovan ja Sataedun osaamista. Vastuutaho: Porin työllisyyden edistämisen toimijakenttä yhteistyössä Porin seudun koulutusorganisaatioiden, TE-hallinnon ja yrittäjäyhdistysten kanssa. 5. Julkisen hankintatoiminnan kehittäminen: Kokeillaan ja otetaan käyttöön erilaisia mahdollisuuksia käyttää vastuullisia ja sosiaalisesti kestäviä hankintakriteereitä Porin kaupungin hankinnoissa. Sosiaaliset kriteerit voivat liittyä työllisyysmahdollisuuksien luomisessa esimerkiksi nuorille, pitkäaikaistyöttömille, ikääntyneille tai osatyökykyisille. Vastuutaho: Porin kaupungin hankintatoimi yhteistyössä hallintokuntien ja työllisyysyksikön kanssa. Lisäksi harjoitetaan aktiivista yhteydenpitoa kansallisella tasolla muiden vastuullisten hankintojen kanssa työskentelevien toimijoiden ja hankkeiden kanssa. 4.2 Osallistava Pori P orin tavoitteena on osallistua aktiivisesti rakennetyöttömyyden purkuun ja tarjota erilaisia aktiivitoimenpiteitä. Tavoite edellyttää aktivointiasteen ylläpitämistä vähintään aikaisemmalla tasolla, uusien toimintamallien omaksumista ja kontaktien lisäämistä erityisesti pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Tämä edellyttää Porin kaupungin hallintokunnilta ja muilta työllisyyskumppaneilta myönteistä ja ratkaisukeskeistä asennetta työllistämiseen. Asiakkailta odotetaan aktiivisuutta ja sitoutumista. Työllistämisestä haetaan tukea ihmisten osallisuudelle. Porin kaupungin tavoitteena on työttömyysasteen aleneminen 25 suurimman kunnan keskiarvon tasolle vuoden 2018 loppuun mennessä. Tavoitteet: 1. Työttömyysasteen aleneminen 25 suurimman kunnan keskiarvon tasolle 2. Pitkäaikais- ja rakennetyöttömyyden väheneminen 3. KELA:n sakkomaksujen väheneminen 4. Aktivointiasteen nykytason ylläpitäminen 13

14 Päämittarit: Pitkäaikaistyöttömien osuus (%) korkeintaan 25 % kaikista työttömistä Yli 50-vuotiaiden työttömien osuuden kehitys Aktivointiasteen (%) ylläpitäminen vähintään 30 %:in tasolla vuoteen 2018 saakka ja nostaminen 40 %:iin vuoteen 2025 mennessä Täydentävät mittarit: Sakkomaksujen määrä yhteensä (euroa asukasta kohden) Sakkomaksujen määrä verrattuna 10 suurimpaan kaupunkiin (euroa asukasta kohden) Aktiivitoimenpiteissä olevien määrän kehitys Aktivointiaste (%) verrattuna 10 suurimpaan kaupunkiin Työllistämiseen, osaamiseen ja välittämiseen liittyvät tärkeimmät toimenpiteet: 1. Pori lisän jatkaminen: Pori lisää koskevan toimintamallin jatkaminen työllistävien järjestöjen kanssa ja toimintamallin mahdollinen laajentaminen yksityisiin yrityksiin. Vastuutaho: Porin kaupungin työllisyysyksikkö. 2. Hallintokuntia koskeva työllistämisvelvoitteen jatkaminen: Hallintokuntia koskevaa työllistämisvelvoitetta jatketaan siten, että hallintokunnat sitoutuvat ottamaan vähintään 5 % kuntouttavan työtoiminnan (aktiivitoimenpiteissä olevia) asiakkaita suhteutettuna vakinaiseen henkilöstömääräänsä vähintään 6 kuukauden ajaksi. Vastuutaho: Porin kaupungin konsernihallinto yhdessä kaupungin hallintokuntien kanssa. 3. Kuntouttavan työtoiminnan organisointi, aktiivitoimenpiteiden kehittäminen ja palveluohjauksen tehostaminen: Selvitetään kuntouttavan työtoiminnan tarpeet ja luontevin hallinnointipaikka (perusturvakeskus tai työllisyysyksikkö) Porin organisaatiossa huomioiden koko maata koskevat linjaukset. Kuntouttavan työtoiminnan tulevaan hallinnointiin vaikuttavat mm. hallitusohjelman maininta vaikeimmin työllistyvien asiakkaiden siirrosta kuntien vastuulle ja SOTEpalveluiden järjestämisvastuun siirrosta kunnilta itsehallintoalueille. Aktivointitoimenpiteiden yhteyteen sisällytetään käytettävissä olevien resurssien puitteissa mahdollisuus suorittaa ammatillisia lyhyitä koulutuksia, jotka tukevat asiakkaan tulevaisuuden työllistymismahdollisuuksia avoimille työmarkkinoille. Tarjotaan työpaikkavalmentajille kannustusta, koulutusta ja ohjausta. Palveluiden tuottajilta hankitaan suunnitelmallisesti ostopalveluina kuntouttavan työtoiminnan- ja työkokeilun paikkoja. Työhönvalmentajia hyödynnetään nykyistä järjestelmällisemmin työmarkkina-aseman muutoksiin liittyvissä siirtymävaiheissa. Kehitetään asiakkaiden omatoimisia palveluita, mutta huolehditaan samalla riittävästä henkilökohtaisen asiakaspalvelun tasosta. Kokonaisuus mahdollistaa samalla kuntouttavan työtoiminnan jatkuvan kehittämisen. Vastuutaho: Porin kaupungin konsernihallinto, Porin kaupungin työllisyysyksikkö ja Porin perusturvakeskus yhteistyössä hallintokuntien kanssa. 4. Porin Sanssi-kortin käyttöönottaminen: Porin kaupunki tukee yksityisiä yrityksiä niiden työllistäessä nuorten yhteiskuntatakuun tai pitkäaikaistyöttömien kohderyhmiin kuuluvia työnhakijoita. Yrityksille maksettava tuki sovitetaan ryhmäpoikkeusasetuksen määräysten mukaisesti. Vastuutaho: Porin kaupungin työllisyysyksikkö yhteistyössä alueen yrittäjäjärjestöjen kanssa. 5. Työssäoppimiskeskuksen perustaminen: Työssäoppimiskeskukselle esitetään vuoden 2016 talousarvioon euron rahoitusta. 14

15 Porin perusturvakeskuksessa kehitetään moniammatilliseen ja-alaiseen työskentelyyn pohjautuvaa toimintamallia, jolla tuetaan sosiaali- ja terveysalan työstä poissa olleiden työntekijöiden sujuvaa palautumista työelämään ja osatyökykyisten työntekijöiden sijoittumista heille soveltuviin tehtäviin. Tavoitteena on myös aikaansaada malli, jolla yhteistyössä koulutusorganisaatioiden kanssa varmistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon työelämäkentässä vaadittava osaaminen, eri alojen opiskelijoiden työssäoppimisen mahdollistuminen sekä tuetaan eri alojen opiskelijoiden keskeytymätöntä opinnoista valmistumista. Vastuutaho: Porin perusturvakeskus yhdessä koulutusorganisaatioiden kanssa. 6. Työ- ja toimintakyvyn selvittely-yksikön toiminnan kehittäminen: Kehitetään työ- ja toimintakyvyn selvittely-yksikön toimintamallia edelleen siten, että kyetään entistä vaikuttavammin järjestämään asiakasohjausta palvelutarpeen mukaisiin palveluihin, eläketurvan tai kuntoutuksen piiriin. Toimintamallia tehostamalla voidaan keskittyä muun muassa eläkeratkaisujen etsimiseen esim. yli 1000 päivää passiivisesti työmarkkinatuella olleille. Vastuutaho: Porin kaupungin työllisyysyksikkö ja Porin perusturvakeskus yhteistyössä KELA:n ja muiden vastuuviranomaisten kanssa. 4.3 Nuorten Pori P orin kaupungin työllisyysohjelman tavoitteena on aktiivisesti myötävaikuttaa nuorten työ- ja koulutusmahdollisuuksiin. Pori tavoittelee nollatoleranssia nuorisotyöttömyyteen eli nuorisotakuun mukaisesti jokainen alle 25 - vuotias ja alle 30 -vuotias vastavalmistunut nuori halutaan saada joko töihin tai opiskelemaan tai näihin johtaviin palveluihin. Pori perustaa yhdessä muiden toimijoiden kanssa nuorisotakuutalon, jossa nuoret saavat tieto-, neuvonta- ja koulutuspalveluita yhden luukun periaatteella. Pori haluaa tarjota kesätyöpaikan kaikille porilaisille nuorille. Porin kaupungin tavoitteena on saada alennettua nuorten työttömyysaste 11 %:iin vuoden 2018 loppuun mennessä. Tavoitteet: 1. Nuorten työttömien määrän väheneminen 2. Nuorisotyöttömyyden nollatoleranssi nuorisotakuuohjelmaa hyödyntäen 3. Nuorisotakuutalon perustaminen 4. Kesätyöpaikan tarjoaminen kaikille vuotiaille nuorille 5. Toisen asteen oppilaitoksissa opintonsa keskeyttäneiden määrän vähentäminen Päämittarit: Nuorten työttömien määrän väheneminen Alle 25- ja 30-vuotiaiden nuorten työttömien määrän ja osuuden kehitys Aktiivitoimenpiteissä olevien alle 25- ja 30-vuotiaiden nuorten määrän kehitys Toisen asteen oppilaitosten opintonsa keskeyttäneiden määrän kehitys Täydentävät mittarit: Tutkinnon suorittaneiden yli 15-vuotiaiden osuus (%) Tarjottujen kesätyöpaikkojen määrä (erillinen kysely kerran valtuustokaudessa) Toisen asteen oppilaitosten koulutusohjelmien ja tutkintojen läpäisyaste (%) 15

16 Työllistämiseen, osaamiseen ja välittämiseen liittyvät tärkeimmät toimenpiteet: 1. Nuorisotyöttömyyden nollatoleranssi: Jokaiselle nuorelle ja vastavalmistuneelle etsitään työ- tai koulutuspaikka nuorisotakuun periaatteiden mukaisesti tai ohjataan koulutusta tukevien palveluiden piiriin. Vastuutaho: Porin konsernihallinto. 2. Nuorisotakuutalon tms. perustaminen: Keskitetään nuorille tarjottavat työllistymis-, sosiaalija terveyspalvelut yhden katon alle niin sanottuun nuorisotakuutaloon. Tavoitteena on nuorten asiakaspolkujen suunnittelu, palvelutarpeitten arviointi ja palveluiden kehittäminen yhteen sovitetusti eri toimijoiden kesken. Osallistutaan Nuorisotakuutalo konseptin suunnitteluun valtakunnallisten järjestöjen kanssa. Vastuutaho: Porin kaupungin työllisyysyksikkö tiiviissä yhteistyössä työllisyyden toimijakentän kanssa (Porin kaupungin hallintokunnat, TE-hallinto, koulutusorganisaatiot ja kolmannen sektorin järjestöt sekä palveluntuottajat). Lisäksi yhteydenpito ja osallistuminen vastaavaa toimintamallia toteuttavien ja suunnittelevien muiden kaupunkien/järjestöjen kanssa kansallisella tasolla. 3. Nuorille suunnattujen kohdennettujen EU- ja muiden hankkeiden hakeminen: Nuorille suunnattujen kohdennettujen työllistämishankkeiden hakeminen (muun muassa erityisryhmät kuten maahanmuuttajat ja romaninuoret kohderyhmänä), joihin sisältyy työn lisäksi aktiivista tulevaisuuden suunnittelua, ammatillista koulutusta, uraohjausta, edelleensijoittamista jne. Kerätään nuorille suunnatut työ- ja kehittämishankkeet yhteisen sateenvarjon alle vaikuttavuuden lisäämiseksi ja hyvien toimintamallien käyttöönoton varmistamiseksi osaksi perustoimintaa. (Esim. Lasten ja nuorten ryhmä LaNu toimijana) Vastuutaho: Porin kaupungin työllisyysyksikkö yhteistyössä muiden hallintokuntien kanssa ja tarvittaessa kumppanuusalueen muiden toimijoiden kanssa. 4. Työelämä- ja harjoittelupaikkojen aktiivinen etsintä Porin hallintokunnista ja yhtiöistä ja opiskelijoiden keskeytymättömän opinnoista valmistumisen tukeminen: Etsitään aktiivisesti Porin hallintokunnista ja yhtiöistä työelämä- ja harjoittelupaikkoja sekä kartoitetaan mahdollisuuksia opiskelijoiden opintopisteiden kartuttamiseksi muulla tavalla (esim. hallintokuntien koulutustilaisuuksiin osallistumisella). Hyödynnetään nykyisen oppisopimusjärjestelmän mahdollisuuksia yhteistyössä alueen oppilaitosten ja yritysten esille nostamien tarpeiden perusteella. Tarjotaan hallintokuntien aktivointijaksojen työpaikkavalmentajille koulutusta ja tukea. Porin kaupungin ja TE-hallinnon asiantuntijat sekä työpaikkojen työpaikkaohjaajat seuraavat, että työ etenee tavoitteellisesti. Polun alkupään jaksoihin sovitetaan toiminnallisuutta ja erityisesti vertaistukea. Työtoimintaan osallistuvat hyötyisivät suuresti, jos vertaistuki ja yhteiset vertaispäivät huomioitaisiin nykyistä paremmin sekä ennen työyksiköihin menemistä että sen aikana (ns. Blekingen mallin kokemusten hyödyntäminen). Vastuutaho: Porin kaupungin työllisyysyksikkö yhteistyössä hallintokuntien ja perustettavan Porin perusturvan työssäoppimiskeskuksen kanssa. 16

17 4.4 Uusien kokeiluiden Pori Tavoitteet: 1. Toteutetaan työllisyyden edistämiseen liittyviä innovatiivisia kokeiluja/avauksia yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Hyvä esimerkki uudentyyppisestä hyvinvointiin ja työllisyyteen liittyvistä avauksista on esimerkiksi Porin kaupungin työllisyysyksikön hallinnoima Green Care toimintamallia toteuttava Luonnollisesti työssä hanke. Green Care tarkoittaa toimintaa, jossa luontoa hyödynnetään tavoitteellisesti yksilöiden hyvinvoinnissa ja työllisyysvalmiuksien lisäämisessä. 2. Pori hakeutuu tulevaan hallitusohjelmaan mahdollisesti sisältyvään suurten kaupunkien kuntakokeiluun ja osallistuu aktiivisena toimijana työllisyyteen liittyviin kansallisiin ohjelmiin, kokeiluihin ja muihin innovatiivisiin työllisyyden edistämiseen liittyviin avauksiin. 3. Pori tekee järjestelmällistä ja jatkuvaa vertailukehittämistä muiden suurten kaupunkien kanssa työllisyyteen liittyvien hyvien toimintamallien tunnistamiseksi. 4. Pori sitoutuu elinvoimaohjelman kautta kehittämään yritysten toimintaedellytyksiä ja työllisyyden parantamista. 5. Pori on jatkossakin edelläkävijä kuntien työllisyydenhoidossa. 6. Pori hakeutuu mukaan vapaakuntakokeiluun, joka antaa päätöksentekijöille enemmän toimintavapautta lähtökohtana kunta ja kuntalaisten tarpeet. Tavoitteena on varmistaa resurssien aiempaa parempi hyödyntäminen ja rohkaiseminen uusiin ajattelutapoihin organisointi- ja johtamistavoissa turhaa byrokratiaa purkamalla. Työllistämiseen, osaamiseen ja välittämiseen liittyvät tärkeimmät toimenpiteet: 1. Pori sitoutuu kehittämään ja hyödyntämään olemassa olevia sähköisiä työkaluja ja järjestelmiä työllisyyden hoidossa. Kaupungin työllisyysyksikön Kuntakokeiluun kehitetty sähköinen seurantatyökalu antaa tähän hyvän pohjan tuottamalla halutut ja kootut tilastotiedot listamuodossa tai kuvaajina, joita on helppo käyttää erilaisissa tarpeissa. Työkalua voidaan laajentaa lisäämällä siihen uusia osioita eri käyttötarkoituksia varten. 17

18 LIITE 1 PORIN KAUPUNGIN TYÖLLISYYSOHJELMAN VALMISTELU- JA OHJAUSRYHMÄ 2015 VALMISTELURYHMÄ OHJAUSRYHMÄ Aino-Maija Luukkonen Porin kaupunginjohtaja, Porin kaupunki Timo Aro Kehittämispäällikkö, Porin kaupunki Matti Järvinen Psykososiaalisten palvelujen päällikkö, Porin kaupunki Juha Laine Työllisyyden hoidon päällikkö, Porin kaupunki Mari Levonen Sosiaali- ja perhepalveluiden johtaja, Porin kaupunki Antti Vuolanne Koulutussuunnittelija, Porin kaupunki (valmisteluryhmän sihteeri) Pekka Heinonen Yritysasiamies, Porin kaupunki Marko Lundenius Suunnittelija, Porin kaupunki Pekka Tiainen Neuvotteleva virkamies, Työ- ja elinkeinoministeriö (Valmisteluryhmän ulkopuolinen asiantuntija ja neuvonantaja) Johanna Huhtala Toiminnanjohtaja, Porin Sininauha Jukka Mäkilä Hallintojohtaja, Satakuntaliitto Juha-Pekka Koivusalo Rehtori, WinNova Raija Koskela Hallintosihteeri, Vapaa-aikavirasto Birgitta Tuunainen Hallintosihteeri, Sivistysvirasto Sirkka-Liisa Varjus Kehittämispäällikkö, Perusturvakeskus Paula Kauppila Apulaisjohtaja, Kirjastotoimi Aki Nummelin Pormestarinluodon Asukasyhdistys Ry Jarno Blomster Hallintopäällikkö, TUL Satakunnan piiri Tuula Rouhiainen-Valo Johtaja (hyvinvointi osaamisalue), SAMK Leevi Heimonen Myymälätoimintojen johtaja, Suomen Punainen Risti Ritva Sillanterä Työvoimapalvelujen asiantuntija, ELY-keskus Raija Raittio Aluetoimitsija, SAK:n Lounais-Suomen toiminta-alue Jari Multisilta Johtaja, Porin Yliopistokeskus Jukka Hurrila Länsivalmennus Oy, Porin Yrittäjät Oy Risto Virtanen Kiinteistönhoitopäällikkö, Palveluliikelaitos Markku Heljakka Toimitusjohtaja (Tactic Games), Satakunnan Kauppakamari Markku Kivinen Satakunnan Yrittäjät Ismo Ahonen Kaupunginpuutarhuri, Tekninen palvelukeskus 18