Kuinka työhallinto varautuu rakennemuutokseen?

Transkriptio

1 Kuinka työhallinto varautuu rakennemuutokseen? EK:n elinkeinopäivä Lappeenranta Jussi Toppila Työministeriö 1

2 Työhallinnon valtakunnallinen ja alueellinen imago sidosryhmien näkökulmasta? Työhallinnon valtakunnallinen imago 1 % en osaa sanoa erittäin 1 % negatiivinen positiivinen 18 % negatiivinen 25 % neutraali 55 % Työhallinnon alueellinen imago 1 % negatiivinen 9 % 47 % en osaa sanoa neutraali 5 % positiivinen 38 % erittäin positiivinen LTT-Tutkimus Oy

3 Sidosryhmien näkemyksiä eräistä työhallinnon imagoon vaikuttavista tekijöistä Kompetenssit alueellisten ja paikallisten työmarkkinoiden asiantuntijana (2,77) 9 % 61 % 27 % 2 % S itoutuneisuus ja osallisuus seudullisessa ja alueellisessa strategiatyössä (2,66) 13 % 47 % 30 % 8 % Osaaminen työmarkkinatiedon tuottajana ja välittäjänä (2,57) 7 % 48 % 38 % 6 % Toiminta yhteistyökumppanina aluekehitystyössä ja elinkeinojen kehitystyössä (2,55) 8 % 46 % 38 % 7 % Osaaminen työvoiman kysynnän ja tarjonnan yhteensovittajana (2,48) 5 % 44 % 45 % 6 % Toiminta alueenne kehitykseen ja menestykseen vaikuttavana toimijana (2,31) 4 % 33 % 50 % 11 % Ennakoiva toiminta työmarkkinaongelmien synnyn ehkäisemiseksi (2,03) 2 % 24 % 48 % 24 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Erinom ainen Hyvä Kohtalainen Huono En osaa sanoa L ä h de: K ysely työ h allin n on sidosryh m ille (n = 246) LTT-Tutkimus Oy

4 Työhallinnon toimintamuotojen vastaavuus alueellisiin tarpeisiin Starttiraha 8 % 35 % 30 % 9 % 2 % 17 % Työnvälitys 5 % 35 % 47 % 7 % 2 % 5 % Työvoimakoulutus 8 % 33 % 43 % 9 % 3 % 4 % Hanketoiminta (mm. ESR) 5 % 36 % 37 % 12 % 4 % 7 % Työllisyysperusteiset investoinnit 8 % 24 % 32 % 17 % 4 % 15 % Tukityöllistäminen 4 % 17 % 52 % 11 % 4 % 13 % Työelämän kehittäminen (mm. Tykes) 3 % 18 % 44 % 15 % 4 % 18 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Erittäin hyvin Hyvin Kohtalaisesti Huonosti Erittäin huonosti En osaa sanoa LTT-Tutkimus Oy

5 Työhallinnon aluestrategian mukaisten kehittämisteemojen arvioitu tärkeys alueiden kehittämisen kannalta. Työvoim an kysynnän ja tarjonnan alueellisen kohtaannon parantam inen 71 % 26 % 2 % Ennakoivan työm arkkinatiedon tuottam inen ja levittäm inen 60 % 38 % 2 % Työvoim akoulutuksen m ukauttam inen tiiviim m in alueelliseen ja paikalliseen kysyntään 59 % 38 % 2 % 1 % Paik. työm arkkinoita koskevan kokem usp. tiedon valjastam inen aluekehittäjäverkoston käyttöön 44 % 51 % 3 % Työllisyys- ja elinkeinopolitiikan alueellinen integrointi 42 % 51 % 4 % 1 % Työhallinnon aktiivisem pi osallistum inen elinkeinoeläm än kehittäm ishankkeisiin 33 % 48 % 14 % 1 % Aluetoim ijoiden verkostoyhteistyön vahvistam inen ESR-hanketoim innassa 26 % 55 % 14 % 1 % Yhteisen työeläm än ja aluekehityskysym ysten tietopalvelun kehittäm inen 26 % 50 % 19 % 1 % Työhallinnon roolin vahvistam inen alkavien yritysten aktivoinnissa ja käynnistäm isessä 25 % 48 % 20 % 4 % Alueellinen yhteism arkkinointi ja yritysten houkuttelu 30 % 39 % 23 % 7 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Erittäin tärkeä Melko tärkeä Ei kovin tärkeä Ei lainkaan tärkeä En osaa sanoa Lähde: K ysely työhallinnon s idos ryhm ille (n= 246) LTT-Tutkimus Oy

6 Tarve yhteistyöhön työhallinnon kanssa Havaintoja 41 % Alueellinen osaamis- ja työvoimatarve-ennakointi (3,25) Toimialakohtainen osaamis- ja työvoimatarve-ennakointi (3,24) sidosryhmäkyselystä (3) 31 % Työpaikkojen synnyn edistäminen (3,22) A lu e e llis te n ty ö llis y y s s u u n n ite lm ie n ja s tra te g io id e n su u n n itte lu ja to te u tu s (3,0 6 ) EU:n rakennerahastopolitiikan suunnittelu ja toteutus (3,04) 27 % 37 % 46 % 47 % 50 % 46 % 51 % 35 % 9 % 3 % 9 % 2 % 11 % 6 % 14 % 6 % 14 % 5 % Aluekehitysohjelmien suunnittelu ja toteutus (3,03) 29 % 47 % 19 % 3 % Syrjäytymisen torjunta (2,96) 33 % 35 % 17 % 10 % Työmarkkinoita koskevan tilasto- ja ennakointitiedon hyödyntäminen (2.95) 23 % 54 % 19 % 5 % Työelämän kehittäminen (2,89) 28 % 39 % 22 % 8 % Aluekeskus- ja osaamiskeskusohjelmien suunnittelu ja to te u tu s (2,8 8 ) 22 % 50 % 19 % 8 % Työvoimapoliittinen aikuiskoulutus (2,86) 26 % 47 % 14 % 13 % A lu e e llin e n y h te is m a rk k in o in ti (2,7 7 ) 22 % 41 % 19 % 13 % Yhteispalvelukonseptin kehittäminen (2,75) 16 % 49 % 14 % 12 % Contact Center- tyyppinen toiminta (2,69) 18 % 38 % 20 % 13 % Yrityspalvelujen kehittäminen ja räätälöinti (2,66) 15 % 46 % 22 % 14 % Muutosturva irtisanomisaikana (2,58) 23 % 26 % 26 % 18 % Työvoiman palvelukeskusten perustaminen ja toiminta (2,50) 15 % 35 % 25 % 18 % T y ö n v ä lity s (2,4 8 ) 16 % 35 % 28 % 20 % Työnhakukeskusten perustaminen ja toiminta (2,39) 10 % 35 % 26 % 19 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Suuri tarve Kohtalainentarve Vähäinen tarve E i tarvetta En osaa sanoa Lähde: Kysely työhallinnon sidosryhm ille (n= 246) LTT-Tutkimus Oy

7 Arvioikaa oman alueenne näkökulmasta seuraavia työhallintoa ja työpolitiikkaa koskevia väittämiä Nykyinen työvoimapolitiikka reagoi liiaksi jo tapahtuneeseen - eli työttömyyteen. 20 % 48 % 9 % 22 % 2 % Työvoimapolitiikkaa harjoitetaan liian erillään työn kysynnästä 12 % 53 % 14 % 20 % 1 % Työhallinnon asiakaspalvelu on mukautettu alueellisiin erityistarpeisiin 7 % 55 % 19 % 17 % 1 % Työvoimapalveluista tiedetään hyvin alueellanne 10 % 51 % 17 % 22 % H arjoitettu työpolitiikka huomioi hyvin alueelliset erityispiirteet 5 % 58 % 12 % 24 % 1 % Työvoimapolitiikassa korostuu liiaksi sosiaalinen ulottuvuus uusien työpaikkojen synnyn kustannuksella 15 % 37 % 21 % 26 % 1 % ESR -toiminta on onnistunut uusien innovatiivisten toimintatapojen kehittämisessä ja tukenut hyvin alueellista keh ittä m istyö tä 4 % 48 % 21 % 25 % 2 % Työhallinnon tuottama alueellinen ja paikallinen informaatio työmarkkinoista välittyy hyvin aluekehittämistyöhön 6 % 46 % 17 % 31 % 1 % Työhallinnon tiedotuksessa ja viestinnässä huomioidaan asiakkaiden ja sidosryhmien tarpeet 2 % 42 % 29 % 25 % 2 % T y ö politiik an tu lee k oh dis tu a y k s ilö ih in ilm an erity is tä aluenäkökulmaa 7 % 27 % 13 % 46 % 7 % 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Täysin samaa mieltä Jokseenkin sam aa m ieltä EOS Jokseekin eri mieltä Täysin eri mieltä Lähde: Kysely työhallinnon sidosryhmille (n= 246) LTT-Tutkimus Oy

8 Summa summarum Työhallinnon ohjausjärjestelmä ottaa jo nyt hyvin huomioon alueelliset kehitystarpeet ja on alueilla arvostettu toimija Parantamisen varaa toki aina on 8

9 Työministeriön tulevaisuuskatsaus Laaditaan poliittisille puolueille eduskuntavaaleja varten Sisältö: Toimintaympäristön haasteet Tavoitteet Ratkaisuvaihtoehdot Valmis kesäkuun lopussa 2006 Tämän pohjalta laaditaan alkukesään 2007 mennessä työpolitiikan ja työhallinnon strategia 9

10 Työvoiman saatavuus ja tuottavuus Päähaasteet: Talouden globalisaatio Väestön ikääntyminen Toistaiseksi: Talous kasvaa hyvin Rekrytointiongelmat eivät ole kärjistyneet 10

11 Mutta tulevaisuudessa Riskinä siirtyä pysyvästi hitaampaan talouskasvuun, jollei työvoiman saatavuutta turvata Mistä työvoimaa? Työuria pidennettävä Työvoimareservit käyttöön Lisää työperusteista maahanmuuttoa 11

12 Suomen ja Ruotsin työvoimaosuudet ja työllisyysasteet ikäryhmittäin vuonna % Työvoimaosuudet % Työllisyysasteet Ruotsi Suomi Ruotsi Suomi Lähteet: Suomen ja Ruotsin työvoimatutkimukset 12

13 Työvoimareservien määrä Vuonna 2005 Alityöllisiä Piilotyöttömiä Työttömiä YHTEENSÄ = 12 % työikäisestä väestöstä 13

14 Työperusteinen maahanmuutto Maahanmuuttaneita työikäisiä ulkomaalaisia n v Näillä vain noin 5 10 %:lla työ keskeinen perusta muuttamisella Tilapäisesti Suomeen tuli noin ulkomaalaista 14

15 Työllisyysasteet TE-keskuksittain vuosina 2003 ja 2005 Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Häme Pirkanmaa Kaakkois-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Koko maa Lähde: Tilastokeskus, työvoimatutkimus % 15

16 Työvoimatase, muutokset , perus- ja tavoiteuran mukaan Työikäiset Työikäiset Työvoima Työlliset Perusura Tavoiteura Tuhatta henkilöä Työvoima 2025 väliarvio, päivitys

17 Poistuma työllisestä työvoimasta ja poistuman osuus vuoden 2000 työllisistä pääammattiryhmittäin Poistuman määrä % Teollinen työ Palvelutyö Hoitotyö Toimistotyö Tuotannon ja liikenteen johtoja Talouden ja hallinnon johtoja Opetus- ja kulttuurityö Maa- ja metsätaloustyö Rakennustyö Liikennetyö Turvallisuusalan työ Työvoima väliarvio Poistuman määrä Poistuman osuus vuoden 2000 työllisistä

18 Korkea tuottavuus luo uusia työpaikkoja Työvoimavarojen niukentuessa työn tuottavuuteen entistä enemmän huomiota Suuret rakennemuutokset ( luova tuho ) jatkuvat Työpolitiikan rooli tuottavuuden nostamisessa Aktiivinen tvp Työelämän kehittäminen sosiaaliset innovaatiot Osaaminen 18

19 Mitä tavoitteeksi ensi hallituskaudelle? työpaikkaa Työllisyysaste ainakin 72 prosenttiin Työttömyysaste alle viiteen prosenttiin Tämä edellyttäisi Vahvaa, noin kolmen prosentin talouskasvua, Talouskasvu olisi työllistävää Työurat pitenisivät selvästi, kahdella vuodella (ikääntyneet 1½ vuotta, nuoret ½ vuotta) Työttömyys puolittuisi vuoden 2005 tasosta Työperusteisen maahanmuuton selvää lisäystä Työllisyys nousee ja työttömyys laskee kaikissa TEK:eissä 19

20 Työpolitiikassa tavoitteena: Suomalaisen työelämän tila kiitettäväksi Aktiivisen ja passiivisen työvoimapolitiikan suhteet uusiksi, aktiiviseen käytettävä selvästi yli puolet menoista Työttömien aktivointiaste prosenttiin Työikäisen aikuisväestön osallistumisaste aikuiskoulutukseen prosenttia Maahanmuuttajien työllisyysaste lähelle kantaväestöä Rekrytointiongelmien määrä pidettävä nykyisellä tasolla Aloittavien yritysten määrä yritykseen vuodessa 20

21 SUOMEN VIRRAT ERI KESTOISEEN TYÖTTÖMYYTEEN JA TYÖTTÖMYYDESTÄ ULOS AIKAVÄLILLÄ 01/ /2005 Alkaneet työttömyysjaksot Prosentit osoittavat virtojen suuruuden suhteessa alkamisvirtaan Muutos vertailuajankohtaan (01/ /2004) prosenttiyksiköissä Työttömyyden kesto alle 3 kk Työttömyyden kesto 3 kk - alle 6 kk Työttömyyden kesto 6 kk - alle 12 kk Työttömyyden kes to 12 - alle 24 kk Työttömyyden kesto 24 kk ja yli Keskim. varanto kk:n lopussa: työtöntä (-3389 henk.) (-3,4%) (-4842 henk.) (-8,6%) (-2366 henk.) (-4,9%) (500 henk.) (+1,3%) (-359 henk.) (-1,1%) 28,3% -1,8/% 15,0% -1,0/% 7,2% +0,0/% 2,6% +0,0/% (-11946) -1,4% 71,8% +1,7% 14,0% -0,4% 8,4% -0,2% 4,7% +0,2% 2,8% +0,3% Päättyneet työttömyysjaksot suhteessa alkaneisiin 101,7% +1,5% 13,4% -0,3% 17,5% +2,1% 23,7% -0,7% 39,9% +1,1% 30,5% -2,3% 39,1% +2,2% 36,5% -4,2% 47,4% +3,7% 22,6% -4,3% 71,7% +4,4% 69,1% -1,8% 36,4% -0,4% 30,4% +0,1% 16,1% +0,6% 5,7% -0,1% Aktiivi toimenpide Avoimet työmarkkinat Muut syyt Aktiivi toimenpide Avoimet työmarkkinat Muut syyt Aktiivi toimenpide Avoimet työmarkkinat Muut syyt Aktiivi toimenpide Avoimet työmarkkinat Muut syyt Aktiivi toimenpide Avoimet työmarkkinat Muut syyt Päättymisen syyn prosenttijakauma aktiivisiin toimenpiteisiin, avoimille työmarkkinoille ja muihin syihin 21

22 Asema työmarkkinoilla Erittäin vaikeasti työllistyvät Työhön kykenemättömät Vaikeasti työllistyvät Toimenpiteitä tarvitsevat Siirtyminen vaativimpiin tehtäviin Työn hinnan alentaminen pysyvät tukitoimet Nopeasti työllistyvät Pitkäkestoiset toimenpidekokonaisuudet Työmarkkinoilla olevat Työvoimakoulutus Henkilökohtaiset työvoimapalvelut Työelämän kehittäminen ja osaamisen ylläpito Sähköiset palvelut Tukityö ELMA Toimenpiteet 22

23 Vakaa talous työllisyyden perusta Työllisyysasteen nostaminen ja työttömyyden alentaminen talouspolitiikan tavoitteeksi myös ensi hallituskaudelle Paikallisen sopimisen merkitys korostuu Tehtävä valinta yleisen vs. kohdennetun matalapalkkatuen välillä 23

24 Työpolitiikan tavoitteet ja ratkaisuvaihtoehdot Hyvinvoiva kilpailukykyinen Suomi Vahva talouskasvu Korkea työllisyysaste Korkea työn tuottavuus Työssä syntyy tulosta Työt ja tekijät kohtaavat Työnteon eri muodot Monikulttuuriset työyhteisöt Työn organisointi ja johtaminen Työelämän pelisäännöt Osaaminen Turvan ja jouston tasapaino Työn hinta Työurien pidentäminen Työvoimavarat käyttöön Osaavaa ulkomaista työvoimaa 24

25 Jouston ja turvan uusi tasapaino Joustoturva käyttöön - Tanskan mallista Suomen malliin Kultainen kolmio lähtökohdaksi: työehtojen joustavuuden, sosiaaliturvan ja aktiivisen työvoimapolitiikan koordinoitu kehittäminen Muutosturvaa laajennettava 25

26 Työelämän laatuun panostettava Työurien pidentäminen ja tuottavuuden parantaminen edellyttävät nykyistä olennaisesti suurempaa panostusta ohjelmaperusteiseen työelämän kehittämiseen Alue- ja paikallistason toimijoiden rooli työelämän kehittämisessä? Työelämän kehittäminen hajallaan eri kehittämishankkeissa TM neuvottelee eri toimijoiden kanssa tämän vuoden loppuun mennessä tarpeesta toteuttaa erityinen poikkihallinnollinen työelämän kehittämisohjelma 26

27 Nuoret nopeammin työelämään Peruskoulutus työelämälähtöiseksi Koulutusasteesta toiseen siirtymisen nopeuttaminen, opiskeluaikojen lyhentäminen, opintotukijärjestelmän uudistaminen Opinto-ohjaukseen lisäpanostusta Koulutuksen joustavuutta lisättävä 27

28 Syrjäytymisuhan alaiset nuoret erityishaasteena Syrjäytymiskehitykseen puututtava jo peruskoulutusvaiheessa Jokaiselle peruskoulun päättävälle riskinuorelle räätälöitävä yksilöllinen ratkaisu Ammatillisen koulutuksen keskeyttämistä vähennettävä Lisääntyvään kouluttamattomien nuorten miesten ongelmaan paneuduttava 28

29 Aikuisväestön osaamista lisättävä Opiskelukuiluja väestöryhmien välillä kavennettava Turvaa muutoksissa entistä enemmän huomiota työpaikoilla ja työyhteisössä tapahtuvaan oppimiseen Työvoimakoulutuksen proaktiivisempi käyttö 29

30 Työmarkkinoiden sukupuolittaista eriytymistä vähennettävä Suomen sukupuolisegregaatio EU:n korkeimpia Paitsi tasa-arvo niin myös työmarkkinoiden toimivuusongelma Segregaation vähentämistä korostettava koulutuspolitiikassa 30

31 Sekavia koulutusjärjestelmiä selkiinnytettävä Alueelliseen ennakointityöhön panostettava Ammatillisen liikkuvuuden esteitä raivattava Aikuiskoulutuksen opintososiaalisten etuuksien järjestelmää selkiinnytettävä 31

32 Lisää alueellista liikkuvuutta Asuntopolitiikka keskeisin haaste Alueellinen liikkuvuus yhdeksi työvoimapolitiikan painoalueeksi Liikkuvuusavustusjärjestelmä, laajemmat työssäkäyntialueet, yksilöityjen työtarjousten käyttö, liikkumisen valvominen Laaja työpaikkainformaatio, hyvin toimiva työnvälitys 32

33 Työnteon kannattavuus Kannustinloukkuja purettu kohtuullisen hyvin Yhä jäljellä olevia työllistymis- ja kannustinloukkuja purettava Passiivista ja aktiivista työvoimapolitiikkaa kehitettävä yhdessä 33

34 Työttömille töitä hinnalla millä hyvänsä Työttömät nopeasti avoimiin työpaikkoihin, proaktiivinen ote Vaikeasti työllistyville välityömarkkinat palvelukeskusten läheisyyteen Palkkatukea enemmän yrityksille, menettelyjä yksinkertaistettava 34

35 Ikääntyneiden työuria pidennettävä Eläkeuudistusten vaikutuksia seurattava Eläkeputkiajattelusta painopiste koulutuksellisiin ja aktiivisen työvoimapolitiikan keinoihin myös ikääntyneiden osalta 35

36 Lisääntyvää työperusteista maahanmuuttoa Nykyistä olennaisesti enemmän työperusteisesti tulevia niin pysyväisluontoisesti kuin tilapäisestikin Maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassa olevan lupakäytäntöjen keventämisen vaiheittainen toteuttaminen Ulkomaalaisten tarvitsemien palvelujen kehittäminen Suvaitsevaisuuden edistäminen 36

37 Elinkeinopolitiikassa lisäpainoa pienyrittäjyyteen Innovaatiotoimintaan ml. sosiaaliseen innovaatiotoimintaan panostettava Työvaltaisen yritystoiminnan verotuksen keventäminen Starttirahan ja kotitaloustuen laajentaminen Pienyritysten kansainvälistymisen tukeminen Yhteinen yrityspalvelu YritysSuomi Työhallinnon toimialapalvelujen parempi kansallinen koordinaatio Uudet yrittäjyyden muodot huomioitava palveluissa Elinkeinopolitiikassa lisähuomiota hyvinvointiklusterin ja muiden kotimaisten työllistävien alojen tukemiseen TE-keskusten roolia alueiden elinkeino- ja työpoliittisessa yhteistyössä ja näitä koskevassa ennakoinnissa vahvistettava 37