REKRYTOI. Lukioyhteistyö tukee osuvia koulutusvalintoja. Puheviestijät viestinnän ammattilaisina s. 9

Transkriptio

1 Tampereen yliopiston asiakaslehti työnantajille ja sidosryhmille Lukioyhteistyö tukee osuvia koulutusvalintoja Puheviestijät viestinnän ammattilaisina s. 9

2 Pääkirjoitus SISÄLTÖ 1/2014 Valmistuneet töihin s. 4 Oppimista ja ohjausta läpi elämän Elinikäisen oppimisen merkitys yhteiskunnassa on korostunut ja sen edistäminen nähdään keskeisenä välineenä yritysten kilpailukyvyn ja työllisyyden parantamisessa, ammatillisen kehittymisen tukemisessa sekä aktiivisen kansalaisuuden edistämisessä. Se edellyttää, että osaamisen kehittämisen sekä koulutus- ja uravalintojen tueksi on tarjolla ohjausta ja tietoa eri työ- sekä koulutusmahdollisuuksista että tukimuodoista. Eri elämänvaiheisiin tarvitaan siis myös elinikäistä ohjausta. Ohjauksen avulla nopeutetaan siirtymiä yleissivistävästä koulutuksesta ammatilliseen koulutukseen, siirtymiä koulutusasteiden välillä, ammatillisesta koulutuksesta ja korkea-asteelta työelämään, työstä työhön siirtymistä sekä alanvaihtoa. Työmarkkinoiden muutokset lisäävät siirtymien määrää ja näiden nopeuttamisen kautta voidaan vaikuttaa myös työurien pituuteen ja työhyvinvointiin. Näin todetaan Pirkanmaan elinikäisen ohjauksen strategiassa Yliopisto osaltaan jakaa tietoa yliopistoopiskelusta, antaa opiskelijoille opintojen aikana ja valmistumisvaiheessa työelämään siirtymistä ja omaa työllistyvyysuskoa tukevaa ohjausta sekä jakaa tietoa akateemisista työmarkkinoista ja niiden kehitysnäkymistä. Lukio-opiskelijoille ja lukioiden opinto-ohjaajille annetaan tietoa yliopisto-opinnoista ja tamperelaisille lukiolaisille tarjotaan mahdollisuus opiskella jo lukioaikana joitakin yliopistollisia kursseja. Näin lukiolainen saa 2 jo käytännössä kurkistuksen yliopisto-opiskeluun ja kynnys hakeutua opiskelijaksi madaltuu. Yliopistossa opetus suunnitellaan osaamisperustaisesti ja opiskelijoille avataan opetuksessa ja ohjaustilanteissa opintojen aikana näkymiä, joita tuleva työelämä tarjoaa. Opiskelijat ja valmistuvat tarvitsevat uskoa omaan työllistyvyyteensä. Siirtymäja valintatilanteissa niin oppijan omaa pohdintaa, kuin ohjaajankin työskentelyä, auttaa mahdollisimman hyvä tieto ensiksikin siitä, millä tavalla ja minkälaisiin tehtäviin akateemiset ovat työllistyneet ja toisaalta tieto siitä, mitkä ovat akateemiset työmarkkinat tulevaisuudessa. Jälkimmäistä tosin on vaikea kovin eksaktisti kenenkään ennustaa. Siitä syystä yliopistokoulutuksen tuleekin antaa valmiudet myös joustavasti siirtyä muuttuvilla työmarkkinoilla tehtävistä toisiin. Elinikäinen ohjaus edellyttää, että kaikilla ohjaustahoilla niin oppilaitoksissa, TEpalveluissa, ammattiliitoissa ja työpaikoilla on tietoa ja näkemystä yliopistokoulutuksesta ja akateemisista työmarkkinoista ja niiden erityiskysymyksistä. Eri ohjaustahojen tietoisuutta on pyritty lisäämään yhteistyön ja hankkeiden avulla. Jatkossa tarvitaan kuitenkin pysyvämpiä keinoja ja foorumeita, joissa yhteistä tietoa ja käsitystä voidaan jakaa ja ylläpitää. KAISA LAMMI U&R KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ Mitä nuorisotakuu takaa valmistuvalle? s. 6 7 PÄÄKIRJOITUS 2 Lukiolaiset tutustuvat yliopisto-opintoihin Oppimista ja ohjausta läpi elämän NUORISOTAKUULLA OSALLISEKSI YHTEISKUNTAAN 4 VALMISTUNEET TÖIHIN! 6 LUKIOYHTEISTYÖ TUKEE OSUVIA KOULUTUSVALINTOJA 8 MENNÄÄN TYÖMARKKINOILLE 9 Puheviestijät viestinnän ammattilaisina YLIOPISTOSSA TAPAHTUU Tapahtumia ja uutisia 10 s. 9 TOIMITUS ura- ja ntipalvelut Tampereen yliopiston asiakaslehti työnantajille ja sidosryhmille nro 38 VASTAAVA PÄÄTOIMITTAJA Kaisa Lammi, kaisa.lammi@uta.fi TOIMITUSSIHTEERI Mia Simpanen TOIMITTAJAT Taina Pitkänen, Sofia Koivusalo, Sara Reijonen, Johanna Rönn, Sari Haataja KUVAAJAT Jonne Renvall, Sara Reijonen TAITTO Marita Alanko, Tampere University Press PAINOPAIKKA PK-paino Oy, Tampere, painos 750 kpl LEHDEN POSTITUKSET Tampereen yliopisto, , rekry@uta.fi 3

3 Nuorisotakuulla osalliseksi yhteiskuntaan Nuorisotakuu ei lupaa nuorille vain töitä tai koulutusta vaan osallisuutta yhteiskuntaan. Nuorisotakuun tavoitteena on vauhdittaa nuorten siirtymistä työelämään sekä ehkäistä syrjäytymistä. Tarkoituksena on tarjota jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle työ- tai opiskelupaikka kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Lisäksi nuorisotakuuseen sisältyy koulutustakuu peruskoulun päättäville nuorille. Kuka on nuori? Yliopistosta valmistuva alle 30-vuotias ei välttämättä miellä itseään nuoreksi eikä koe kuuluvansa samaan joukkoon syrjäytymisvaarassa olevien nuorten kanssa, joita nuorisotakuulla myös pyritään auttamaan. Nuorisotakuu kuitenkin kuuluu jokaiselle vastavalmistuneelle, jolle työelämään siirtyminen on haasteellista. Tampereen yliopistosta valmistuu vuosittain reilu tuhat alle 30-vuotiasta. Siitä, kuinka moni heistä tarvitsee nuorisotakuun palveluja, ei ole tarkkoja tietoja. Työja elinkeinoministeriön työnvälitystilastojärjestelmän mukaan vastavalmistuneita vuotiaita työttömiä oli Pirkanmaalla maaliskuussa 350. Tuossa luvussa ovat kuitenkin mukana kaikista oppilaitoksista valmistuneet, eivät vain korkeakoulutetut. Nuorten akateemisten tilanne on moniin muihin verrattuna hyvä. Useimmilla heistä on työnhaussa tarvittavat taidot ja elämä muutenkin hallinnassa. Työllisyystilanne on kuitenkin haastava, ja siksi myös akatee- 4 miset nuoret tarvitsevat heille räätälöityjä palveluja. TE-toimisto panostaa nuorten palveluihin TE-toimistossa nuoria pyritään ohjaamaan nopeasti työmarkkinoille. Kun nuori ilmoittautuu työnhakijaksi TE-toimistoon, hänelle tehdään henkilökohtainen työllistymissuunnitelma, jossa sovitaan työnhaun tavoitteista sekä siitä, mitä hakija itse tekee tavoitteiden saavuttamiseksi ja millaisilla palveluilla TE-toimisto häntä tukee. Tutkinnon suorittaneet ohjataan ensisijaisesti omatoimiseen työnhakuun, mutta tarjolla on myös ohjausta esimerkiksi työhaastattelussa toimimiseen, CV:n tekemiseen tai sosiaalisen median käyttöön työnhaussa. Yksi keino tukea nuorten työnhakua on Sanssi-kortti, jolla työnantaja voi saada tukea nuoren työntekijän palkkaamiseen. Nuorten ohjauksen asiantuntija Riitta Samola Pirkanmaan TE-toimistosta kertoo, että nuorisotakuun voimaantulon myötä TE-toimisto on alkanut panostaa entistä enemmän nuorten palveluihin. Korkeakoulutetuille nuorille on omia uravalmennusryhmiä, joissa pohditaan uravaihtoehtoja, kartoitetaan potentiaalisia työnantajia ja harjoitellaan työnhakutaitoja. Myös osa työvoimakoulutuksista on suunnattu korkeakoulutetuille. Yrittäjyyden aloittamista tuetaan esimerkiksi starttirahalla, koulutuksilla ja tapahtumilla. Kaupunki tukee nuoria hyvinvointi palvelujen kautta Tampereen kaupunki toteuttaa nuorisotakuuta koulutuksen, työllisyydenhoidon, nuorisopalvelujen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistyönä. Kaupunki on myös itse merkittävä työnantaja ja tarjoaa nuorille työ- ja harjoittelupaikkoja. Lisäksi se panostaa nuorten yrittäjyyden edistämiseen. Kaupungilla ja TE-toimistolla on erilainen lähestymistapa nuorisotakuun toteuttamiseen: TE-toimistoa kiinnostaa ensisijaisesti nuorten työllistyminen, kun taas kaupunki tukee nuorta hyvinvointipalvelujen kautta, esimerkiksi parantamalla opiskelija-asuntojen saatavuutta tai nuorten harrastusmahdollisuuksia. Tampereen kaupungilla nuorisotakuun toimia koordinoivan projektipäällikön Maria Virtasen mukaan keskeistä kaupungin toimissa on, että nuorille tarjotaan mahdollisuus osallistua heitä itseään koskeviin asioihin ja päätöksentekoon. Tavoitteena on saada nuori kiinnostumaan ympäröivästä yhteis- kunnasta ja osallistumaan sen toimintaan. Harrastusten ja muun aktiivisuuden kautta syntyneiden verkostojen avulla voi löytyä myös työpaikka. Yhtenä ehkä vähemmän tunnettuna keinona tukea nuorten siirtymistä työelämään Virtanen nostaa esiin oppisopimuskoulutuksen. Oppisopimusta ei yleensä mielletä akateemisten koulutusmuodoksi. Virtasen mukaan oppisopimus voisi kuitenkin olla vaihtoehto vastavalmistuneelle, jolla ei ole selvää ammatillista suuntaa. Oppisopimuskoulutus voisi olla juuri se puuttuva pala akateemisen koulutuksen ja työnantajan tarpeiden väliltä sekä samalla mahdollisuus saada jalka työpaikan ovenrakoon. Realistisia unelmia ja yhteisöllisyyttä Tarjolla oleva työ- tai opiskelupaikka ei välttämättä ole heti unelmien täyttymys, mutta se voi olla soveltaen sopiva. Nuorisotakuun valtakunnallisessa markkinoinnissa on ehkä liikaa korostettu yksilön mahdollisuutta toteuttaa omia unelmiaan, Virtanen pohtii. Totuus on kuitenkin se, että kaikki unelmat eivät toteudu eikä onnistuminen ole aina kiinni pelkästään omista ponnisteluista. Yksin pärjäävästä oman polkunsa kulkijasta ei kannattaisi tehdä ihannetta, koska ratkaisu työnhaun ongelmiin voi päinvastoin löytyä vertaistuesta ja yhteisöllisyydestä. Teksti: Taina Pitkänen Kuva: Jonne Renvall! Sanssi-kortti Sanssi-kortti voidaan myöntää alle 30-vuotiaalle työttömälle työnhakijalle. Kortti osoittaa työnantajalle, että kortin haltija on oikeutettu palkkatukeen. Palkkatuen määrä on kokopäivätyössä noin 700 euroa kuukaudessa, ja sitä voidaan myöntää enintään 10 kuukaudeksi. Paras turva työttömyyttä vastaan on oma aktiivisuus ja hakeutuminen erilaisten yhteisöjen jäseneksi, tekemään asioita yhdessä muiden kanssa. Vastavalmistuneen pitäisi myös olla valmis hyväksymään, että polku työelämään ei välttämättä ole suora. Keväällä 2014 valmistuneille nuorille lääketieteen lisensiaateille takuulla työtä löytyy. 5

4 Kristiina Niskala Tutkinto: Filosofian maisteri VALMISTUNEET TÖIHIN Pääaineena vuorovaikutteinen teknologia, valinnaisina opintoina aikuiskasvatus ja kasvatustiede. Monipuolisessa työssä voisivat yhdistyä käytettävyys, kansainvälinen verkkoliiketoiminta ja kouluttaminen. Ihanteellista olisi päästä innovatiiviseen työyhteisöön, joka pystyisi luomaan uutta tai uusia käytäntöjä. Olen erikoistunut verkkosivujen käytettävyyteen ja Riikka Yliluoma Tutkinto: Hallintotieteiden maisteri Somen hyödyntäminen alkaa olla IT-puolella välttämätöntä. Luovan alan ihmiselle myös digitaaliset portfoliot ovat tärkeitä. Aina kannattaa miettiä, pystyykö hyödyntämään kaikkia internetin tarjoamia mahdollisuuksia. Olen hyvä koordinoimaan ja pitämään langat käsissäni. Laajan koulutukseni ja kokemukseni ansiosta minulla on hyvät valmiudet hallinnolliseen työhön. Olen työskennellyt yliopiston hakijapalveluissa opintosihteerinä ja nyt toimin yliopistolla verkkopalvelusuunnittelijana. Ylläpidän tietokantaa, vastaan nettisivuista ja olen mukana valmistelemassa vuoden 2015 opiskelijavalintaa. Tutkinto: Filosofian maisteri Pääaineena puheviestintä, valinnaisina opintoina tiedotusoppi ja valtiooppi. Haluaisin viestintäalan työpaikan, joka vastaa arvojani, kuten vastuullisuusajattelua ja kestävää kehitystä. Toivon monipuolisia työtehtäviä, joissa voi olla myös journalistisen sisällön tuottamista. ta koulutukseltani olen IT-tradenomi. Koulumaailmasta ovat tuttuja sekä opetus- että hallintopuoli, sillä olen toiminut erilaisissa oppilaitoksissa sihteerinä ja amanuenssina, ja tällä hetkellä pidän harjoitustunteja käyttöliittymän perusteista. Aikaisemmal- Pääaineena ympäristöpolitiikka ja aluetiede, valinnaisina opintoina kansainvälinen politiikka, kansantaloustiede ja tietojenkäsittelytiede Tommi Aho Parhaiten minulle sopii koulutustani vastaava ja nopeatempoinen työ, jossa deadlinet ovat lähellä ja vastaan voi tulla uusiakin työtehtäviä. Haluaisin tehdä asiantuntijatyötä, jossa voisin jossain määrin vaikuttaa työn sisältöön ja tehdä myös itsenäisiä ratkaisuja. Käytettävyyteen erikoistunut innovatiivinen kouluttaja 6 käyttäjäkokemuksiin, ja minulta löytyy aiheeseen liittyvä blogi. Osaan opettaa uusia asioita yleistajuisesti ja minulla on uskallusta etsiä tarvittaessa parempia ratkaisuja ja tapoja toimia. VALMISTUNEET TÖIHIN Tehokas ja varma hallinnoija Aikataulutus ja aikatauluissa pysyminen ovat vahvuuteni ja minulla Hanna Laukkanen Tutkinto: Yhteiskuntatieteiden maisteri Lisäksi olen työskennellyt tutkimusapulaisena Tulevaisuuden tutkimuskeskuksella ja MEPin avustajana Euroopan parlamentissa. En ole vielä LinkedInissä, koska olen ollut töissä julkisella puolella, jossa some on mielestäni vielä melko pienessä roolissa työnhaun suhteen. Pääaineena journalistiikka, valinnaisina opintoina tutkiva journalismi ja Vaasan yliopiston nykysuomi. Minua kiinnostaa sanoma- tai aikakauslehden taittavan toimittajan tai radion sisällöntuottajan työ. Ihanteellisinta olisi jatkaa opinnoissa alkanutta tutkivan journalistin työtä. Haluan kehittyä ja haastaa itseäni vaihtelevissa tilanteissa. Olen sosiaalinen ja saan haastateltavani rentoutumaan nopeasti. on kyky erotella turhat asiat olennaisista. Vaikka jotkin työtehtävät voivat olla toisia tärkeämpiä, yritän silti hoitaa jokaisen tehtävän aina parhaalla mahdollisella tavalla. Olen vahva kirjoittaja. Olen työskennellyt Neste Oililla tehden päivittäistä viestinnän työtä, kuten verkkosivujen päivitystä ja uudistusta sekä sisäisen viestinnän töitä intranetin parissa. Maa- ja metsätalousministeriön maaseudun kehittämis- Laiskottelu ei kuulu työmoraaliini, enkä jätä asioita kesken. Kestän hankalia tilanteita sitkeästi tartuttaen positiivisuuttani myös kanssaihmisiin, sillä löydän asioista aina valoisan puolen. Olen työskennellyt tietokirjan parissa, Turun Sanomissa, Iisalmen Sanomissa, Ylä-Karjalassa sekä Karjalaisessa, jossa toimin kolumnistina. Olen ideoinut ja kirjoittanut juttuja, valokuvannut sekä taittanut lehteä ja nettisivuja. Olen toiminut Radio Nostalgiassa Aikataulut hallitseva viestinnän moniosaaja yksikössä työskentelin verkkosivujen parissa ja tuotin journalistista tekstiä. Opintojen ohessa olen toiminut myös lehtiavustajana Luoteisväylässä. Pidän LinkedIn-profiilini ajan tasalla ja olen aktiivinen Twitterissä. Viestintäalalla some täytyy tuntea ja siellä täytyy osata toimia. Sitkeä journalistiikan osaaja sisällöntuottajana ja projektiluontoisesti Model of United Nations -seminaarissa ilmestyneen lehden päätoimittajana. Olen hyödyntänyt Twitteriä, LinkedIniä ja Facebookia. Journalistin aktiivisuus somessa palvelee sekä yleisöä että omaa työpaikkaa. 7

5 MENNÄÄN TYÖMARKKINOILLE Lukioyhteistyö tukee osuvia koulutusvalintoja Yliopistojen tehtäviin kuuluu opetuksen ja tutkimuksen ohessa yhteiskunnallinen toiminta ja vuorovaikutus. Yksi yhteiskunnallisista tehtävistä on vastuullinen informaation ja tuen tarjoaminen sidosryhmille, kuten lukioille, joista ponnistavat tulevaisuuden yli opistoyhteisöjen jäsenet. Infotilaisuudet, avointen ovien päivät ja opinto-ohjaajien koulutukset pyrkivät avaamaan yliopistomaailmaa ja helpottamaan lukiolaisten siirtymistä jatko-opintoihin. Tampereen yliopistolla on lisäksi oma yhteistyösopimuksensa Tampereen kaupungin lukioiden kanssa ja yhteistyömuotoja kehitetään johtoryhmätyössä. Tavoitteena on lisätä lukiolaisten tiedonsaantia, hyviä opiskeluvalmiuksia ja omakohtaisia kokemuksia yliopisto-opinnoista, sekä sujuvoittaa hakeutumista yliopiston eri koulutusaloille. Sopimuksen ansiosta lukiolaiset voivat hakeutua yliopiston kursseille, joiden suorituksia he voivat myöhemmin sisällyttää tutkintoonsa, mikäli heistä tulee Tampereen yliopiston tutkinto-opiskelijoita. Yhteisellä asialla Yhteistyö yliopiston ja kaupungin lukioiden välillä on kehittynyt paljon viime vuosina. Vielä kymmenen vuotta sitten nykyistä vastaavaa kontaktia ei ollut kuin satunnaisesti, kertoo Tampereen lyseon lukion opinto-ohjaaja ja apulaisrehtori Hannu Soro. 8 Yhteistyön johtoryhmään kuuluvan Soron mukaan vuorovaikutus on mahdollistunut, kun yliopisto- ja koulumaailma ovat avautuneet ja erilaiset opiskelumahdollisuudet ovat lisääntyneet. Nykyään esimerkiksi muualla suoritettuja opintoja voidaan harkinnan mukaan lukea hyväksi niin yliopistossa kuin lukiossakin. Soron mielestä lukioissa pitäisi pystyä tiedottamaan entistä enemmän yliopistoopinnoista ja opiskelun vaatimuksista, ja tähän yliopisto antaa asiantuntevaa tukeansa. Monet tietävät jo lukioon tullessaan, minkä alan jatko-opintoihin he haluaisivat, mutta yliopiston opetussisältöihin tutus- Teksti: Sofia Koivusalo Kuva: jonne renvall tuessa voi löytyä parempi ja realistisempi vaihtoehto. Lukioista löytyy jo työelämään tutustuttava kurssi, mutta johtoryhmässä on pohdittu myös vastaavaa yliopisto-opintoihin valmentavaa kurssia. Konkreettinen esimerkki yhteistyöstä on Tampereen lyseon lukion Eurooppa-linja, jonka opiskelijat suorittavat tietyn määrän opintoja Tampereen yliopistossa. Aluksi opintoja saatetaan jännittää, mutta jälkeenpäin Soro kertoo opiskelijoiden olevan kiitollisia tutustumismahdollisuudesta ja osa suorittaa useampiakin kursseja. Yhteistyöhön tyytyväisen Soron mukaan lukiolaisilla on kiinnostusta kursseille, kun ajallinen yhteensovittaminen vain onnistuu. Teksti: Sara Reijonen ja Johanna Rönn Kuva: Sara Reijonen Puheviestijät viestinnän ammattilaisina Ai tuleeko susta joku puheterapeutti? Ei, siihen on aivan oma koulutuksensa. Puheviestintä tieteenalana tuntuu olevan monille tuntematon. Mitä se oikeastaan on? Puheviestintä tarkastelee ihmisten viestintäprosesseja ja puheviestintäkäyttäytymistä kaikissa vuorovaikutustilanteissa. Vuorovaikutusta tutkitaan erilaisissa ryhmissä, kulttuureissa, henkilökohtaisissa ihmissuhteissa sekä yhteiskunnallisella tasolla. Puheviestintä tarkastelee siis tilanteita, joissa ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa. Mitä osaamista koulutus erityisesti antaa? Yliopistonlehtori Maija Gerlanderin mukaan puheviestinnästä valmistuneilla on syvä ymmärrys ja osaaminen viestinnästä ja vuorovaikutuksesta. Puheviestijät kykenevät analysoimaan ja arvioimaan viestinnän ilmiöitä ryhmissä ja organisaatioviestinnässä. Puheviestijä ymmärtää myös erilaisia viestijöitä ja pystyy muokkaamaan omaa viestintäänsä tilanteen mukaan viestinnän eettisiä periaatteita noudattaen. Lisäksi osataan ottaa huomioon vuorovaikutuksen dialogisuus. Voisikin siis sanoa, että puheviestinnästä valmistuneet omaavat kehittävän otteen asioihin sekä erityistä viestijäsilmää. Yliopistonlehtori Gerlander muistuttaa, että puheviestijä osaa ajatella viestintää nimenomaan suhteessa tavoitteeseen. Viestinnän ammattilainen ymmärtää ottaa huomioon kontekstin: millaiselle yritykselle tehdään töitä, millainen on heidän työyhteisönsä ja keitä asiakkaat ovat. Valmistunut näkee, miten viestinnän asioita voidaan kehittää ja mitä voidaan vuorovaikutuksessa ottaa huomioon tulosten saamiseksi. Kehittävän otteen ansiosta saadaan tulokselli- sempaa ja laadukkaampaa vuorovaikutusta. Ura -ja ntipalvelun tekemän sijoittumisseurannan mukaan Tampereen yliopiston puheviestinnästä valmistuneet pääsevät useimmiten oman alansa töihin heti valmistuttuaan ja työsuhteet ovat pitkiä. Valmistuneet sijoittuvat omien kiinnostuksenkohteidensa mukaan työelämän eri kentille kuten opetus -ja koulutustehtäviin, hallinto -ja suunnittelutehtäviin, markkinointi -ja myyntitehtäviin, konsultointitehtäviin sekä viestintä -ja media-alan töihin. Puheviestinnän maisteriopinnot suorittanut osaa myös suunnitella ja antaa puheviestinnän opetusta sekä soveltaa puheviestinnällistä tietoa ja teorioita eri ammattitehtävien edellyttämällä tavalla. Opiskellessa puheviestintää merkittävää onkin se, mitä opiskelija lukee valinnaisina opintoina. Muutamia työnimikkeitä vuosien varrelta ovat: koulutuspäällikkö, toimittaja, viestintäassistentti, assistant brand manager, communication specialist, freelance kouluttaja, opettaja, konsultti, kouluttaja, työnhaun- ja verkkoasioinnin ohjaaja ja tiedottaja. Median murroksesta huolimatta puheviestinnällä on valoisa tulevaisuus. Viestinnän kenttä on laajentunut sekä vuorovaikutuksen ja hyvinvoinnin yhteyteen kiinnitetään yhä enemmän huomiota. Tämä ilmiö näkyy myös puheviestinnän hakija- ja sisäänottomäärien kasvuna. Kiteytettynä puheviestinnästä valmistunut voi työskennellä kaikissa tehtävissä, missä vuorovaikutuksella on merki- tystä. Puheviestijät ovat vuorovaikutuksen ja viestinnän ainutlaatuisia erityisosaajia, joita tarvitaan yritysmaailman eri kentillä. Yliopistonlehtori Maija Gerlanderin asiantuntemusalueisiin kuuluvat ammatilliset vuorovaikutussuhteet sekä vuorovaikutus lääkäri-potilassuhteessa. 9

6 YLIOPIsTOssA TapahTuu Tulevaisuuden tekijät korkeakoulutetut työelämän voimavarana Tampereella järjestettiin maaliskuussa tulevaisuusverstas korkeakoulutettujen työelämäkysymyksistä. Tilaisuudessa luotiin yhteistä kuvaa työllisyystilanteesta sekä keskusteltiin työelämän tulevaisuudesta ja osaamistarpeista niin elinkeinoelämän, työnantajien kuin opiskelijoidenkin näkökulmasta. Lauri Järvilehto Filosofian akatemiasta viritti kuulijat päivän teemaan esittämällä, että ihminen ei niinkään tarvitse tutkintoaan vastaavaa työtä, vaan omaa intohimoaan vastaavaa työtä. Järvilehto puhui työelämän muutoksista painottaen yksilön näkökulmasta sisäisen motivaation ja intohimon merkitystä. Oma kiinnostus löytyy vain kokeilemalla. Opiskelijat miettivät, onko tietty tutkinto vai itse osaaminen olennaisempi työnha- 10 kutilanteessa. Usein opiskelijoiden voi olla vaikea hahmottaa, minkälaista erilaista osaamista korkeakoulutus heille tuottaa. Oman osaamisen tunnistamisen lisäksi haastavimmalta näyttääkin ylipäätään pääsy työmarkkinoille, kertoi Suomen ylioppilaskuntien liiton työelämävastaava Petra Peltonen. Visa Tuominen Itä-Suomen yliopistosta on tutkinut väitöskirjassaan korkeakoulutettujen sijoittumista työelämään. Hänen mukaansa koulutuksesta näyttää edelleen olevan hyötyä työllistymisessä, mutta koulutuksen tuoma kilpailuetu työmarkkinoilla on kaventunut. Korkeakoulutettujen työllistymisvaikeudet ovat usein koskeneet välitöntä valmistumisen jälkeistä aikaa, mutta työttömyys ei ole vaikuttanut työelämään sijoittumiseen myöhemmässä YLIOPIsTOssA TapahTuu Aarresaari.net -työpaikkavälitys uudistui TEKSTI: SARI HAATAJA KUVA: MIKA ARVOLA vaiheessa. Vaikka tiettyyn professioon valmistuneet löytävät nopeammin paikkansa työelämässä, näyttää generalistialoilta valmistuneilla olevan usein monipuolisemmat mahdollisuudet edetä urallaan. Peer Haataja Tampereen kauppakamarista kannustaa työnantajia vuorovaikutukseen korkeakoulujen kanssa. Yhteistyö ja tiedon jakaminen tuovat koulutusta ja työnantajien osaamistarpeita lähemmäs toisiaan. Koulutuksessa jaettava työelämätieto auttaa tiedostamaan, mitä taitoja korkeakoulutetut tarvitsevat työelämässä. Haatajan mukaan yritykset ymmärtävät, että heilläkin on oma roolinsa työntekijöiden kouluttamisessa. Korkeakoulutus ei voi tuottaa valmiita osaajia yksittäisen työnantajan tarpeisiin, mutta yhteistyöstä hyötyvät kaikki osapuolet. Yksittäisen yrityksen näkökulmaa työntekijöihin kohdistuviin odotuksiin toi OlliPekka Saksa Futurice Oy:stä. Hän kertoi palkitun yrityksen inspiroivasta työkulttuurista ja työn tekemisen erilaisista tavoista sekä hyvän työnantajakuvan merkityksestä nneissa. Esimerkit työntekijöiden motivoinnista ja onnistumisen ilmapiiristä herättivät erityisesti kuulijoiden mielenkiinnon. Titta Tuulos AIMS Finlandista kiteytti lopuksi tärkeimpiä asioita, joita jat korkeakoulutetuilta ntitilanteessa odottavat. Tuulos korosti elinikäisen oppimisen merkitystä sekä yksilön vastuuta itsensä jatkuvassa kouluttamisessa. Myös hän painotti motivaation ja oman mielenkiinnon löytymisen tärkeyttä. Korkeakou- lutuksen lisääntyessä itse tutkinto kun ei ole enää yhtä vahva kilpailuvaltti. Puheenvuoroissa yhteisenä nimittäjänä nousi esiin ajatus siitä, että niin korkeakouluissa kuin työelämässäkin tulisi päästä irti liian kapeasta tutkinnon tai koulutusalan tarkastelusta ja kiinnittää enemmän huomiota motivaatioon ja kiinnostukseen alaa tai tehtävää kohtaan. Korkeakoulutus on muuttumassa yhä laaja-alaisemmaksi ja tutkinnot rakentuvat hyvin yksilöllisesti. Siksi onkin helppo ymmärtää, että merkitykselliseksi nousee juuri oman osaamisen ja mielenkiinnon sanoittaminen sekä esiin tuominen.! vipua ja vetoa töihin! -hanke (esr) on julkaissut korkeakoulutettujen työelämäkysymyksiä käsittelevän oppaan Tulevaisuuden urapolut korkeakoulutettujen ohjaus muuttuvassa työelämässä. julkaisu nostaa esiin ajankohtaisia työelämäteemoja sekä antaa ideoita ja konkreettisia työkaluja korkeakoulutettuja työelämäkysymyksissä ohjaaville. julkaisu on luettavissa sähköisesti osoitteessa isbn pdf. Yliopistojen ura- ja ntipalveluiden Aarresaari.net sai toukokuussa uuden visuaalisen ilmeen ja päivitetyt sisältökokonaisuudet opiskelijoille ja työnantajille. Työpaikkavälityksen suurin uudistus on tapahtunut JobBoard-työnvälityspalvelussa. Opiskelijat löytävät jatkossa työnantajien Aarresaari.netin kautta lähettämät työ- ja harjoittelupaikkailmoitukset oman yliopistonsa ura- ja ntipalveluiden kautta. Tampereen yliopistossa työpaikkoja, harjoittelupaikkoja ja opinnäyteaiheita välitetään uudistetussa Workit.netti -palvelussa. Työnantaja voi jatkossakin lähettää ilmoituksen työpaikasta, harjoittelupaikasta tai opinnäyteaiheesta joko samalla kertaa Aarresaari.netin kautta 12 yliopistoon valintansa mukaan tai jättää ilmoituksen suoraan esimerkiksi Tampereen yliopiston Workit. nettiin. Työpaikkojen ilmoittaminen on jatkossakin maksutonta. Tule mentoriksi kansainväliselle osaajalle! Tampereen korkeakoulut ja elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy etsivät mentoreita kansainvälisille osaajille. Mentoroinnin tavoitteena on vahvistaa mentoroitavan työnhakutaitoja ja kehittää hänen suomalaisen työkulttuurin tuntemustaan sekä parantaa ammatillisia verkostoja. Ohjelmassa oman alansa kokeneet ammattilaiset mentoroivat kansainvälisiä osaajia, jotka ovat alueen korkeakoulujen kansainvälisiä tutkintoopiskelijoita tai suomalaisen työuransa alussa olevia maahanmuuttajia. Haussa on myös yrittäjyysmentoreita kansainvälisten opiskelijoiden yrittäjyysmentorointiohjelmaan. Ohjelman tarkoituksena on tukea ja auttaa yrityksen perustamisesta kiinnostuneita tai jo yritysidean omaavia kansainvälisiä osaajia jatkojalostamaan ajatustaan ja oppimaan millaista on yrittäjyys Suomessa. Lisätietoa ja hakulomake syksyllä alkaviin ohjelmiin sivulla: 11

7 Maailman muuttajia. Tampereen yliopistosta valmistuu monen alan osaajia Biolääketieteellisen tekinologian yksikkö Informaatiotieteiden yksikkö Johtamiskorkeakoulu Kasvatustieteiden yksikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Lääketieteen yksikkö Viestinnän, median ja teatterin yksikkö Terveystieteiden yksikkö Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö Työ tavoittaa tekijänsä välityspalvelulla Workit.netti Näkvyyttä kampuksella Ura- ja yritystapahtumat Tampereen yliopisto, käyntiosoite Kalevantie 4