Thuja occidentalis Ellwangeriana. Spiraea Grefsheim. Caragana arborescens Lorbergii. Hosta sieboldiana 5 kpl. Coreopsis verticillata 3 kpl

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Thuja occidentalis Ellwangeriana. Spiraea Grefsheim. Caragana arborescens Lorbergii. Hosta sieboldiana 5 kpl. Coreopsis verticillata 3 kpl"

Transkriptio

1 poisto. Myös niiden on näyttävä määräluettelossa. Istutussuunnitelma esittää, mitä kasveja viheralueelle on tarkoitus istuttaa, miten ne sijoittuvat toisiinsa nähden ja kuinka paljon kasveja alueelle istutetaan. Istutussuunnitelma tehdään pohjapiirroksena. Piirustukseen liitetään kasviluettelo sekä tarvittaessa luettelo kalusteista ja varusteista. Rakentajalle on helpompaa, jos kasvi- sekä kaluste- ja varusteluettelot on tehty samalle paperille suunnitelmakuvan kanssa. Asiakkaalle voi piirtää myös havainnekuvia, joissa erikoiskohteet on piirretty ihmisperspektiivistä. Henkilön tai jonkin tutun esineen piirtäminen kuvaan auttaa asiakasta mieltämään istutuksen tai rakenteen mittasuhteet. Toteutussuunnitelmaan ei yleensä liity havainnekuvia. Sen sijaan poikkileikkaukset ovat havainnollistavia ja auttavat rakentajaa. Suunnitelma-asiakirjoihin kuuluu myös hankekohtainen työselostus (esitelty luvussa 3.5) sekä kohdekohtainen ylläpitosuunnitelma (esitelty luvussa 20.5). Kustannuslaskelmassa arvioidaan jokaisen työvaiheen työ- ja materiaalikustannukset. Työkustannuksissa arvioidaan, kuinka monta henkilö- ja konetyötuntia kunkin työvaiheen tekemiseen kuluu. Materiaalikustannuksiin lasketaan työn tekemiseen tarvittavat materiaalit, kuten kasvualustat, päällysteet, salaojaputket, rakenteet ja kasvit. Kustannuksiin kuuluvat myös työkoneiden vuokrat ja aliurakoitsijoiden Viburnum opulus Spiraea chamaedryfolia Thuja occidentalis Ellwangeriana Thuja occidentalis Drabant Viburnum lantana Spiraea x billiardii Spiraea Grefsheim Juniperus communis Vinca minor 12 kpl Miscanthus sinensis 5 kpl Hosta Crispula 5 kpl Spiraea japonica Little Princess Caragana arborescens Lorbergii Coreopsis verticillata 3 kpl Geranium sanguineum 6 kpl Hosta sieboldiana 5 kpl Juniperus horizontalis Matteucchia struthiopteris 5 kpl Microbiota decussata Bellis perennis 9 kpl Dasiphora fruticosa Abbotswood Waldsteinia ternata 9 kpl KUVA 1.2: Esimerkki istutussuunnitelmasta. Kuvasta näkyy, että eri kasveille on merkitty halkaisijaltaan erikokoinen alue. Mitä suurempi ympyrä, sen leveämpi kasvi tulee olemaan lopullisessa koossaan. Ympyrän keskellä oleva rasti ilmaisee kasvin istutuspaikan. Pensasmassan reunaviiva taas ilmaisee parannettavan kasvualustan rajan. Perennojen istutuspaikat on erotettu toisistaan pelkin viivoin. Viheralueiden suunnittelu 13

2 TAULUKKO 2.2: Köynnösten jaottelu kiinnittymistavan mukaan. Kiinnittymistapa sanelee, tarvitseeko köynnöstä tukea vai pystyykö se kiipeämään itse. Köynnöstyypit Kiinnittymistapa Esimerkkilajit Tukeminen Itsekiinnittyvät Tarttuvat tukeensa Eivät vaadi tuentaa. köynnökset imukärhillään. (KUVA A) a) b) Tarttuvat tukeensa ilmajuuriensa avulla. (KUVA B) Imukärhivilliviini (Parthenocissus quinquefolia Engelmannii ) (KUVA A) Köynnöshortensia (Hydrangea anomala subsp. petiolaris) (KUVA B) Kiertyvät köynnökset a) b) Kiertävät varren pyörivällä liikkeellä tuen ympärille (KUVA A). Kiertävät lehtivarren tuen ympärille (KUVA B). Kiertävät kärhen tai versonkärjen tuen ympärille (KUVA C). Ruotsinköynnöskuusama (Lonicera periclymenum) Kärhöt (Clematis) ja köynnöskrassi (Tropaeolum) Tuoksuherne (Lathyrus odoratus) Viiniköynnökset (Vitis) Säleikkö tai pergola, tanakkaversoinen tukikasvi c) Köynnöstävät pensaat Pitkät, kaarevat versot, kiinnittyy vain löyhästi. Köynnösruusut (Rosa) mustavadelma (Rubus allegheniensis) Säleikkö tai pergola, sidotaan paikalleen. 40 Viheralueiden suunnittelu

3 5.3 Prismaus Prismaa käytetään mittauksen apuvälineenä silloin, kun haetaan suoria kulmia. Prisman käyttö nopeuttaa työtä ja vähentää laskuvirheitä. Yleisimmät nykykäytössä olevat prismat ovat kaksoispentagonprismoja. KUVA 5.9: Prismaan katsotaan siten, että sitä pidetään pystysuorassa asennossa kädessä, noin cm:n etäisyydellä katsojan kasvoista. Prismaajan katse kohdistuu prismaan ja samalla sen yli (tai lävitse) mitattavalla linjalla olevaan kohteeseen. Apuvälineinä ovat linjaseipäät. KUVA 5.10: Suorakulman prismaus vaihe vaiheelta Esimerkiksi suuren puun tai muun kohteen tarkan paikan määrittäminen 1. Linjaseipäät a ja b asetetaan suoraan ja pystyyn halutun mittalinjan päihin. Mittalinjan apuna voidaan käyttää esimerkiksi seinälinjaa. 2. Työpari merkitsee mitattavalle alueelle mittalinjan linjaseipäitten a ja b avulla. 3. Toinen mittaajista eli prismaaja asettuu linjaseipäitten väliin kädessään linjaseiväs c ja prisma. 4. Prismaaja asettaa prisman kädessään olevan linjaseipään c päähän sille varattuun koloon. 5. Prismaaja asettuu mittalinjalla sellaiseen paikkaan, että mitattava puu (tai muu kohde) on suunnilleen kohtisuorassa mittalinjaan nähden. 6. Työparista toinen asettaa yhden linjaseipään d mitattavan puun kohdalle, niin että se on selkeästi prismaajan nähtävillä. 7. Prismaaja liikuttaa prismaa mittalinjalla siten, että hän näkee prisman molemmista peileistä mittalinjan päissä merkkeinä olevat linjaseipäät a ja b. Prisma ja sen vartena toimiva linjaseiväs c ovat tarkalleen mittalinjalla, kun molemmat linjaseipäät a ja b näkyvät prismassa yhtenä eli päällekkäin (prisman näkymä 3). 8. Prismaaja katsoo kohti mitattavaa puuta. Prismaa liikutetaan niin, että puun edessä oleva linjaseiväs d näkyy prismasta. Kun nämä 3 seivästä (a, b ja d) näkyvät prismassa samalla pystylinjalla, on mittalinjasta 90 asteen kulma mitattavan puuhun (tai muuhun kohteeseen) nähden. NÄKYMÄ PRISMASSA 1 NÄKYMÄ MAASTOSSA A prismaaja C D suorakulma mittalinja prismaa liikutellaan A:n ja B:n välillä 9. Linjaseiväs c painetaan maahan merkiksi kulmasta. Puun (tai muun kohteen) etäisyys mittalinjalle mitataan. Puun paikka on nyt määritetty. 10. Mitat merkitään ylös ja siirretään myöhemmin työpiirustukseen. 11. Virheiden välttämiseksi tärkeimmät mittauskohteet mitataan pariin kertaan ja verrataan tuloksia toisiinsa. Jos tuloksissa on eroa, mittaus uusitaan, kunnes tulokset ovat yhteneväiset. Tarkistusmittaukset kirjataan ylös ja arkistoidaan työkohteen kelpoisuusasiakirjaan. B Viheralueiden rakentaminen 63

4 Pitkä sivu (kateetti) Hypotenuusa b) 2,0 m c) 2,5 m Porras a) 1,5 m Lyhyt sivu (kateetti) Seinälinja KUVA 5.11: Kirvesmiehen kolmio on vaihtoehtoinen tapa määrittää suorakulmia. Kirvesmiehen kolmio on sama kuin Pythagoraan lause (a 2 + b 2 = c 2 ), johon on selkeyden vuoksi valmiiksi määritetty pienimmät toimivat kokonaisluvut (a = 3, b = 4, c = 5). Kirvesmiehen kolmion kaava toimii aina, kun näitä lukuja käytetään, ja ne voidaan kaikki kertoa samalla luvulla kaavan siitä muuttumatta. KUVA 5.12: Kirvesmiehen kolmio on yksi tapa varmistaa suorat kulmat, jos suorakulmamittaa ei ole käytettävissä urakkapaikalla. 5.4 Vaaitustyöt Vaaitus tarkoittaa korkeuserojen mittaamista. Vaaituksen lähtöpisteenä käytetään jotain jo aiemmin laskettua korkeuspistettä ja sen korkeuslukemaa. Korkeuslukema ilmaisee korkeuspisteen korkeuden merenpinnasta. Korkeuspisteitä löytyy maanmittauslaitoksen kartastoista tai kuntien mittausosastoilta. Korkeuslukema löytyy myös talon pohjapiirustuksista. Piirustuksiin on aina merkittynä asuinkerroksen lattian korko. Vaaituskojeisiin kuuluu varusteena aina lisäksi kolmijalkainen maastotuki, jonka avulla koje saadaan käyttäjälle ihanteelliseen työkorkeuteen. Vaaituksen työvälineinä käytetään vesivaakaa vaaituskojetta takymetriä. Vaaituskoneita on optisia ja lasertoimisia. Optiset laitteet ovat erittäin tarkkoja. Mittaajina tulee aina olla vähintään kaksi henkilöä. Laservaaituskojeella vaaitseminen on huomattavasti nopeampaa kuin optisella vaaituskojeella. KUVA 5.13: Vesivaa an käyttöä kylmämuurin asentamisessa. Vesivaaka on helppokäyttöinen ja tarkka, mutta se soveltuu vai lyhyiden matkojen korkeuden siirtoon. Vesivaakaa kutsutaan kansanomaisesti myös vatupassiksi. 64 Viheralueiden rakentaminen

5 KUVA 5.14 Tasolaser lähettää ympäristöönsä lasersädettä, jonka havaitsemiseen käytetään erityistä lattaan kiinnitettävää anturia. Anturi ilmaisee äänimerkillä ja digitaalisella viivalla, kun vaaitussäde on havaittu. KUVA 5.15: Vaaituslatta on teleskoopin tavoin toimiva mitta-asteikko, josta saatuja lukemia mittaaja lukee vaaituskojeella. Latassa olevan metrimitta-asteikon lukemat kasvavat alhaalta ylöspäin mentäessä. Latan mitta-asteikko on merkitty selkeästi kaksiväriseksi, sillä sen on tarkoitus näkyä vaaituskojeen hiusristikossa. Vaaituskojeella voi havaita lattalukemia vielä 300 metrin matkalta. Korkeuden vaaitseminen optisella vaaituskojeella vaihe vaiheelta 1. Vaaituskojeen jalusta pystytetään paikkaan, jossa se on käytettävissä mahdollisimman monen korkeuspisteen vaaitsemiseen. Vaaituksen lähtöpisteen eli paikan, josta lähtökorko saadaan, tulee olla nähtävissä kojeelle. Latta viedään paikalleen lähtöpisteeseen. 2. Vaaituskoje asetetaan paikalleen jalustan päälle. Ensin vaaka tasataan sormituntumalla niin, että tasauskupla on lähellä oikeaa asentoaan. Tämän jälkeen tasauskupla hienosäädetään säädinruuvien avulla. 3. Vaaitsija tarkentaa kojeen hiusristikon lattaan. Latassa oleva lukema eli taakselukema merkitään vaaituspöytäkirjaan ja lisätään samalla tunnetun korkeuspisteen korkolukemaan. Kun nämä luvut on yhdistetty, on tuloksena vaaituskojeen tähtäinristikon korkeus eli kojeen korkeus. Kun kojeen korkeus on selvillä, pystyy vaaitsija sen avulla määrittämään mitattavan alueen kaikki korkeuspisteet. 4. Kun kojeen korkeus on tiedossa, voidaan aloittaa varsinainen vaaitus. Latta viedään johonkin niistä (kiinnitys)pisteistä, jonka korkeus on tarkoitus selvittää, esimerkiksi paikalla olevan hulevesikaivon kannen päälle. 5. Latta asetetaan tarkasti ja suoraan mitattavalle paikalle. Latassa olevat numerot näkyvät hyvin vaaituskojeeseen ja vaaitsijalle. KUVA 5.16: Teodoliitti on vaaituskonetta käyttökelpoisempi mittamaan korkeuseroja, sillä sen avulla voidaan mitata myös pystykulmia. Viheralueiden rakentaminen 65

6 Esimerkki 1: Rakennetaan kivituhkapintainen pelikenttä, jonka koko on 10 m x 15 m. Määritetään maamassojenvaihdon tarve, kun pohjamaa on hiesua. 1. Lasketaan kentän pinta-ala: 10 m x 15 m = 150 m Määritetään massavaihdon tarve ja rakennekerroksien paksuudet. Pohjamaa kaivetaan pois koko tulevien rakennekerrosten syvyydeltä kantavuuden parantamiseksi. Tulevat rakennekerrokset ovat seuraavat: Päällyste: kivituhkaa, raekoko 0 6 mm, paksuus 50 mm tiivistettynä Kantava kerros: kallio- tai soramursketta, raekoko 0 32 mm, paksuus 120 mm tiivistettynä Jakava kerros: soraa, raekoko 0 64 mm, paksuus 400 mm tiivistettynä Suodatinkerros: suodatinkangasta 150 m % limityksiin = 165 m 2 3. Lasketaan rakennekerrosten paksuus: 50 mm mm mm = 570 mm = 57 cm = 0,57 m. 4. Muutetaan kerrospaksuudet millimetreistä metreiksi: 50 mm = 5 cm = 0,05 m; 120 mm = 12 cm = 0,12 m; 400 mm = 40 cm = 0,4 m. 5. Lasketaan pois vietävän hiesun määrä teoriassa: 150 m 2 x 0,57 m = 85,5 m 3 ~ 86 m Lasketaan pois vietävän hiesun määrä käytännössä: Hiesu löyhtyy sitä kaivettaessa. Laskelmaan on siksi lisättävä ryöstökerroin ja löyhtymiskerroin. Ryöstökerroin kuvaa sitä, miten kaivava kone sieppaa aina hieman enemmän kun on tarkoitus. Löyhtymiskerroin kuvaa sitä, miten maa-aineksen rakenne höltyy sitä kaivettaessa. Hiesun ryöstökerroin on 1,06 ja löyhtymiskerroin 1,5. Teoreettinen maamassa kerrotaan ensin ryöstö- ja sitten löyhtymiskertoimella: 86 m 3 x 1,06 x 1,5 = 136,7 m 3 ~ 137 m 3 on poisvietävien maiden määrä. 7. Lasketaan tilalle tuotavan kivituhkan määrä teoriassa: 150 m 2 x 0,05 m = 7,5 m 3 8. Lasketaan tilalle tuotavan kivituhkan määrä käytännössä: Kuutiomäärä 7,5 m 3 on irtokuutioita, jotka tiivistyvät maahan kipattaessa ja tiivistettäessä. Oikea tilattava määrä saadaan kertomalla täyttö- ja tiivistymiskertoimilla. Jos tilattaviin maa-aineksiin ei lasketa mukaan edellä mainittuja kertoimia, jää maa-ainesta uupumaan. Tiivistymis- ja täyttökertoimet ovat käänteisiä kertoimia. Tämä tarkoittaa sitä, että niillä jaetaan teoreettinen kuutiomäärä. Kivituhkan täyttökerroin on 0,9 ja tiivistymiskerroin 0,75. Teoreettinen maamassa kerrotaan ensin täyttö- ja sitten tiivistymiskertoimien käänteisluvulla: 7,5 m 3 x 1/0,9 x 1/0,75 = 11,11 m 3 ~ 11 m 3 on todellinen tilattava määrä. 9. Muutetaan kivituhkan tilavuus tonneiksi: Kivituhkaa on tapana tilata tonneissa (tonni = 1000 kg). 1 m 3 kivituhkaa painaa noin kg. Laskettu 11 m 3 kivituhkaa painaa 11 m 3 x kg/m 3 = kg eli 15,4 tonnia. 10. Lasketaan tilalle tuotavan murskeen määrä: Murskeen määrä lasketaan samalla tavoin kuin kivituhkan. Murskeen täyttökerroin on 0,9 ja tiivistymiskerroin 0,77. Murskeen teoreettinen määrä; 150 m 2 x 0,12 m = 18 m 3 Murskeen määrä käytännössä: 18 m 3 x 1/0,9 x 1/0,77 = 25,9 m 3 ~ 30 m 3 Murskeen määrä tonneina: Raekooltaan 0 32 mm:n murske painaa kg/m m 3 painaa siis 30 m 3 x kg/m 3 = kg eli 51 tonnia. 11. Lasketaan tilalle tuotavan soran määrä: Soran määrä lasketaan samalla tavoin kuin kivituhkan. Soran täyttökerroin on 0,9 ja tiivistymiskerroin 0,72. Soran teoreettinen määrä: 150 m 2 x 0,4 m = 60 m 3 Soran määrä käytännössä: 60 m 3 x 1/0,9 x 1/0,72 = 93 m 3 Soran määrä tonneina: Raekooltaan 0 32 mm:n murske painaa kg/m m 3 painaa siis 93 m 3 x kg/m 3 = kg eli ~ 149 tonnia. Maamassojen todelliset tilavuudet on tärkeää tietää sen vuoksi, että niiden vaatima tilantarve osataan ottaa huomioon. Lisäksi laskettu tonnimäärä antaa arvion siitä, montako kertaa kuorma-auto joutuu ajamaan rakennuspaikalle maa-ainesta tuodessaan tai pois viedessään. 72 Viheralueiden rakentaminen

7 leveydeltään. Samalla pinta muotoillaan ja tasataan niin, ettei siihen jää vettä kerääviä painanteita. Kerroksen paksuus, korko ja pinnan tasaisuus tarkistetaan mittaamalla. Tarkistukset tehdään vähintään 20 metrin välein. Suodatinkerroksen päällä saa liikkua vain sen levitykseen ja tiivistykseen käytettävällä kalustolla. 4. Jakava kerros tiivistetään tärylevyllä cm kerrosten välein ristikkäin 3 5 kertaa. Valmiin kerroksen taso, leveys ja pinnan muoto tarkistetaan mittaamalla vähintään 20 metrin välein. 5. Kantava kerros muotoillaan tulevan päällysteen muotoon, tasataan ja tiivistetään. Kantava kerros tehdään yhtenä kerroksena. Valmiin kerroksen taso, leveys ja pinnan muoto PÄÄLLYSTERAKENTEEN tarkistetaan POIKKILEIKKAUS mittaamalla vähintään 20 metrin välein. 6. Kantavan kerroksen päälle levitetään asennushiekkakerroksena joko raekooltaan 0 8 mm soraa tai 0 6 mm kivituhkaa. Kerroksen paksuus on 3 30 cm kivien keskikoon mukaan. Kerros tehdään niin paksuksi, että kivet voidaan asentaa siihen rikkomatta kantavaa kerrosta. Asennushiekkaa ei tiivistetä ennen kivien asentamista, eikä sen päällä saa kävellä. Asennuskerroksen yläpinnan korko ja muoto tarkistetaan mittaamalla vähintään 20 metrin välein. 7. Päällystekerroksen asentaminen. Päällystekerrosten asennuksesta lisää luvussa 8 Päällystetyöt. 8. Kaikki tarkistusmittaukset kirjataan ylös ja arkistoidaan työkohteen kelpoisuusasiakirjaan. Sinne arkistoidaan myös materiaalien mukana tulleet toimitusasiakirjat. 1. Pohjamaa 2. Suodatinkangas 3. Murske Ø 0 32 mm 4. Tärylevy 400 kg 5. Asennusalusta asennushiekka Ø 0 8 mm 6. Linjalanka 7. Kaato- ja korkolinja 8. Tasauslatta 9. Betonikivet 10. Kivigiljotiini 11. Kiveyksen oikaisurauta 12. Saumaushiekka Ø 0 1 mm 13. Harja 14. Tärylevy kg KUVA 6.12: Päällysterakenteen poikkileikkaus ja rakentamiseen vaadittavat työvälineet. Viheralueiden rakentaminen 77

8 Taulukko 7.1: Salaojiin virtaavat vesimäärät eri pinnoilta Etelä-Suomessa. Pinnan laatu VALUMA l/s/ha Kestopeitteiset osat, salaojissa soratäyttö Hiekka- ja sorapintaiset osat, salaojissa 5 10 soratäyttö Nurmikko- ja puisto-osat Salaojissa sorasilmäkkeitä 3 5 Ei soratäyttöä 2 3 Salaojat kestopeitteen alla 1 2 TEHTÄVIÄ 1. Mitä erilaisia vesikourumalleja viherrakentamisessa voidaan käyttää? 2. Selvittäkää kirjallisuutta ja verkkomateriaalia käyttäen, mitä tarkoitetaan sadepuutarhalla. Pohtikaa, millaisen sadepuutarhan voisi toteuttaa oppilaitoksenne pihalle. 3. Pohtikaa, miten käsittelisitte hule- ja salaojavedet omakotitalon piha-alueella. Laatikaa pihalle karkea kuivatussuunnitelma. 4. Harjoitelkaa käytännössä päällystealueen salaojituksen asentamista ja pintavesien ohjailua. 5. Harjoitelkaa yhdessä opettajan johdolla mitoitusmonogrammin käyttöä eri pinnoitteilla. Apuna voitte käyttää Taulukkoa Viheralueiden rakentaminen

9 Liuskekivien asentaminen Liuskekiveyksen asentaminen vaihe vaiheelta Kohdat kuten luvussa Asennuskerros tasataan. Liuskekivet asennetaan asennushiekan, kivituhkan tai maakostean betonin varaan. Asennuskerroksen paksuus liuskekivellä on 5 10 cm riippuen käytettävien kivien paksuudesta. Mitä raskaampaa liikennettä kiveyksen on kestettävä, sen paksumpia liuskeita on käytettävä. 12. Liuskekivet asetellaan paikalleen niin, että kaikki saumat ovat mahdollisimman saman levyiset. Sopiva saumaväli on 1,5 4 cm kivien koon mukaan. 13. Kivien reunoja työstetään tarpeen vaatiessa kulmahiomakoneella, kivisirkkelillä tai lyömällä niistä paloja pois kivimeisseliä ja laskuvasaraa apuna käyttäen. 14. Liuskekiviä kokeillaan paikalleen ja valitaan paikkaan sopiva kivi. Kivi poistetaan ja sen alta poistetaan tai sinne lisätään asennushiekkaa, niin että kivi on samalla korkeudella kuin muut kivet. 15. Asentaminen viimeistellään napauttamalla liuskekiveä terävästi kuminuijalla tai käyttäen apuna lankkua ja laskuvasaraa. Liuskekivet voidaan asentaa myös hieromalla ne vetiseen asennushiekkaan. Tällä tavoin saadaan asennuksesta kestävä, mutta itse asennustyö on raskaampaa. 16. Kiveys saumataan samalla materiaalilla, jonka varaan ne on asennettu. 17. Tarkistukset ovat samat kuin seulanpääkivipäällysteellä. 1. Käytä linjalankaa ja paaluja merkitsemään laatoituksen pohjatyöt. Lado reunimmaiset liuskekivet paikoilleen ensimmäisinä niin, että niiden suorin reuna muodostaa kiveyksen suoran reunuksen. 2. Täytä laatoituksen keskiosa kookkailla kivillä. Isojen kivien väliset raot täytetään pienemmillä kivillä. Tarkista että keskimmäiset kivet ovat samassa tasossa reunakivien kanssa. Asenna kivet paikoilleen. Naputtele liuskekivet paikoilleen laskuvasaran ja laudankappaleen avulla. 3. Täytä saumat asennushiekalla, kivituhkalla tai maakostealla betonilla. Saumojen taso on hieman liuskekivien tasoa alempana, jotta vesi valuu pois laattojen päältä. KUVA 8.22: Liuskekivien asennus. Viheralueiden rakentaminen 105

10 KUVA 8.30: Betonilaatat asennetaan joko puskusaumalla tai tai 2 cm:n levyisellä saumalla. Puskusaumat saumataan saumaushiekalla, isommat saumavälit asennushiekalla tai kivituhkalla. KUVA 8.31: Betonilaattoja on hankala muotoilla leikkaamalla. Niiden rinnalla käytetään luonnonkiviä tai betonikiviä täyttämässä muutoin jääviä aukkoja. Tällöin puhutaan yhdistelmäkiveyksestä. Jos kiveyksen kuvioon yhdistetään sekä laattoja että betonikiviä, käytetään paksuudeltaan mahdollisimman yhtenäisiä tuotteita. 8.2 Reunakivien asennus Katuihin ja pihoihin tarkoitetut reunakivet ovat joko graniitista lohkottuja tai betonista valettuja. Betonisia reunakiviä on kahdenlaisia, liimattavia tai upotettavia. Graniittiset reunakivet ovat aina upotettavia. Liimattavissa reunakivissä on liima-aineena bitumi. Bitumi on raskaista hiilivedyistä koostuva seos, jota käytetään päällysteiden liimaamiseen. Bitumi on ulkolämpötilassa jähmeää. Se kuumennetaan käyttöä varten nestekaasupolttimella. Reunakivien liimaaminen vaihe vaiheelta 1. Suunnitelmapiirroksista tarkistetaan reunakiven sijoittuminen ja verrataan sitä maastossa oleviin merkintöihin. 2. Tarkistetaan, että materiaalit vastaavat laadultaan ja määrältään suunnitelma-asiakirjoissa mainittuja materiaaleja. 3. Reunakiven kiinnitysalusta harjataan puhtaaksi ja tarpeen vaatiessa kostunut alusta kuivataan kankaalla. Reunakivet jaetaan paikoilleen. 4. Kivien liimauskohtaan piirretään merkkiviiva säänkestävällä värillä. 5. Reunakivet asetetaan lappeelleen viivan taakse. KUVA 8.32: Reunakivet antavat viheralueelle viimeistellyn ilmeen. 6. Reunakiven pohjassa oleva tai maahan aseteltava, irrallinen bituminauha kuumennetaan. Reunakivet keikautetaan paikalleen. Työ tehdään nopeasti, sillä liimana toimiva bitumi on juoksevaa vain hetken. Kiven liimauksen on onnistuttava heti, sillä liimattu kivi on vaikea ottaa uudelleen ylös. Reunakivien liimaus ei onnistu alle viiden asteen lämpötilassa. 7. Asennetun reunakiven sijainti ja korkeus tarkistetaan mittaamalla vähintään 20 metrin välein. Alle 20 metrin kaarella sijainti tarkistetaan neljän metrin välein. 110 Viheralueiden rakentaminen

11 Esimerkki 1: Rakennetaan portaat paikkaan, jonka kokonaiskorkeusero on 130 cm. Ulkoportaan nousu voi vaihdella cm. Mitkä ovat portaiden nousu, etenemä, lukumäärä ja pituus? 1. Lasketaan yhden portaan korkeus eli nousu: Jaetaan korkeusero 130 cm niin, että yhden portaan korkeudeksi tulee cm. 130 cm : 10 = 13 cm 2. Määritetään, kuinka monta porrasta mahtuu matkalle: Kun portaan korkeus on 13 cm, korkeuseroon saadaan mahtumaan 10 porrasta. 130 cm : 13 cm = Lasketaan portaiden etenemä: 2 x 13 cm + etenemä = 65 cm. 26 cm + X = 65 X = 65 cm 26 cm = 39 cm. 4. Lasketaan portaiden pituus: Portaiden etenemä on 39 cm ja portaiden lukumäärä 10 porrasta. Portaiden pituus on 10 x 39 cm = 390 cm = 3,9 m. 2 x nousu + etenemä on cm. 1. Askelma on leveydeltään vähintään niin suuri, että siihen mahtuu ihmisjalka. 1. Askelma on leveydeltään 2. vähintään Yli 600 mm niin korkeisiin suuri, että portaisiin siihen mahtuu rakennetaan kaide. Kaide sijaitsee ihmisjalka. laskeutumissuunnasta katsottuna oikealla puolella. 2. Yli 600 mm korkeisiin portaisiin 3. Portaan rakennetaan kallistus n. kaide. 1 %, jotta Kaide vesi sijaitsee valuu pois askelmalta. laskeutumissuunnasta 4. katsottuna Reisilankku. oikealla puolella. 3. Portaan kallistus n. 1 %, 5. jotta Portaan vesi valuu vähimmäisleveys pois askelmalta mm. 4. Reisilankku. 6. Lepotasanne max mm 5. Portaan vähimmäisleveys nousun 1300 mm. jälkeen. 6. Lepotasanne max mm Lepotasanteen kallistus 1 2 %, jotta vesi valuu pois. nousun jälkeen. Lepotasanteen kallistus 1 2 %, jotta vesi valuu pois. 600 mm 900 mm 700 mm mm 700 mm nousu mm mm mm nousu mm 1500 mm 9 x mm mm 9 x mm 9 x mm mm mm x mm 330 mm mm Portaiden lukumäärän mitoitus 3000 mm 300 mm 3000 mm 1200 mm 1200 mm mm mm mm 2970 mm mm mm KUVA 9.14: Portaiden rakenne Viheralueiden rakentaminen 121

12 1. Murske 2. Raudoitus harjateräksestä 3. Tarkistetaan portaan sopiva kaato vesivaa an avulla, n. 1 % 4. Betonimassa hierretään Päällystettäessä muulla materiaalilla, valumuotin askelmien korkeudesta vähennetään materiaalin kerros-paksuus Poikkilaudat muodostavat askelmat 4 Betonia Valumuotti Alla väh. 500 mm murske KUVA 9.16: Betoniportaiden valaminen vaihe vaiheelta 1. Portaille rakennetaan rakennekerrokset, kuten luvussa Rakennekerrosten päälle rakennetaan valumuotti siihen muotoon kuin valmiiden portaiden halutaan olevan. Muotin koko, muoto ja sijainti tarkistetaan ennen betonointia. 3. Valmiin muotin sisäpuolelle asennetaan betoniraudoitus. Raudoitukseen käytetään harjaterästä tai valmista raudoitusverkkoa. Tukiraudoitus jää valun sisälle. Raudoitus tarkistetaan ennen valua. 4. Raudoitettuun muottiin kaadetaan varovasti märkää betonimassaa. Massan sementti-hiekkasuhde on 1:3. Massaan käytettävä hiekka on tavallista betonihiekkaa tai kivituhkaa. Tasoitetun betonimassan annetaan kuivua hetki. Betonivalu tarkistetaan suunnitelma-asiakirjojen mukaan. 5. Betonimassa hierretään yläpinnastaan karheaksi betoninhiertimellä tai raakalaudalla. Hiertämisen yhteydessä portaiden kulmia pyöristetään ja niihin tehdään viiste. Viiste ehkäisee reunan murtumisen. 6. Betoni kuivatetaan hitaasti. Näin rakenteesta tulee kestävä. Kuivumista hidastetaan kastelemalla muotin pinta kaksi kertaa työpäivän aikana. 7. Valumuotti puretaan aikaisintaan kaksi päivää valun jälkeen. Muottilaudat poistetaan ja mahdolliset kolot paikataan betonimassalla betonikauhan ja saumaraudan avulla. Betoniportaat ovat käyttövalmiit viikon kuluttua muotin poistamisesta. Kuivumisprosessi jatkuu vielä viikkojen ajan riippuen siitä, kuinka paksu valu portaisiin on jouduttu tekemään. 8. Betoni verhoillaan tarvittaessa luonnonkivilaatoilla tai vastaavilla päällystemateriaaleilla. Laattojen kiinnitykseen käytetään sementistä ja vedestä sekoitettua betoniliimaa. Sekoitussuhde on 3 4 litraa sementtijauhoa ämpärilliseen eli 10 litraan vettä. Liiman levitykseen käytetään kauhaa tai harjaa. Liiman sijaan voidaan käyttää saneerauslaastia. 9. Liima levitetään kevyesti kastellun valupohjan päälle. Liiman päälle levitetään asennuskerrokseksi maakosteaa betonia, joka tasoitetaan vatupassilla oikeaan korkoon ja kallistukseen. Maakostean betonin päälle levitetään uudelleen sementtiliimaa. 10. Laatat tai kivet asetetaan paikalleen. Ne painetaan varovasti kiinni kosteaan betonimassaan ja napautetaan kiinni kuminuijalla. Kaato ja tasaisuus tarkistetaan vesivaa an avulla. Laattojen tai kivien väliin jätetään noin 6 12 mm:n rako saumausta varten. 11. Betoniliiman annetaan kuivua kaksi vuorokautta, minkä jälkeen kivet tai laatat saumataan. Saumaukseen käytetään samaa materiaalia kuin asennukseenkin, mutta veden määrä saa olla hieman suurempi. Saumaus tehdään saumaraudalla. Saumaus kastellaan kevyesti parin seuraavan työpäivän aikana. 12. Kaikki tarkistusmittaukset kirjataan muistiin ja arkistoidaan työkohteen kelpoisuusasiakirjaan. Sinne arkistoidaan myös materiaalien mukana tulleet toimitusasiakirjat ja tuoteselosteet. Viheralueiden rakentaminen 123

13 lyömällä A-luokan kestopuutolpat joko suoraan maahan tai upottamalla ne kuoppaan valettuun betoniin. Raskaammat ja pitkäikäisemmät rakenteet perustetaan yleensä maahan valettavaan betonianturaan. Anturaan upotetaan teräksiset ankkurointiraudat tai pilarikenkä, johon puutolppa kiinnitetään. Kyllästämätön AB-kyllästysluokka A-kyllästysluokka KUVA Kyllästetty puu jaetaan A- ja AB-luokkiin puun kestävyyden mukaan. A-luokan puutavarassa on eniten kemikaaleja ja AB-luokan puussa vähiten. A-luokan puutavara on tarkoitettu pysyvästi maassa oleviin rakenteisiin, kuten maahan upotettuihin aidantolppiin ja terassien perustuksiin. AB-luokan puutavaraa käytetään rakenteissa, jotka joutuvat kosteudelle alttiiksi, kuten terassien laudoitus, ulkoportaat ja kaiteet. Muihin kohteisiin, kuten puuaitoihin, rakennusten seiniin ja laiturin katelautoihin, käytetään kyllästämätöntä puuta. Ulkokalusteisiin ei käytetä kyllästettyä puuta, sillä ne ovat usein ihokosketuksessa. 128 Viheralueiden rakentaminen

14 PUUTERASSIN PERUSTAMINEN 600 mm välimatka Linjalauta Peitelauta 32 x 145 mm Tukijuoksu 45 x 95 mm Niska 45 x 95 mm Alajuoksu 23 x 95 mm Sepeliä 20 cm Kiinteä maapohja KUVA 10.3: Maavaraisen terassin asennus vaihe vaiheelta 1. Ennen rakentamistöihin ryhtymistä tarkistetaan suunnitelmapiirroksista terassin sijoittuminen. Lisäksi tarkistetaan leveys-, pituusja korkeusmitat. Niitä verrataan maastossa oleviin merkintöihin. 2. Materiaalit tarkistetaan niiden vastaanoton yhteydessä. Varmistetaan, että ne vastaavat laadultaan ja määrältään suunnitelmaasiakirjoissa mainittuja materiaaleja. 3. Terassin alta kaivetaan pois humuspitoinen maa-aines hieman terassia laajemmalta alueelta. Kaivannon pohja tasataan. Reunoille asennetaan tarpeen mukaan salaojaputket. Savisella maalla pohjalle levitetään suodatinkangas. 4. Tarkistetaan mittaamalla kaivannon pohjan laajuus, tasaisuus ja kaltevuus. Samalla mitataan kaivannon syvyys. Saatuja mittoja verrataan suunnitelma-asiakirjoissa esitettyihin mittoihin. 5. Kantavaksi kerrokseksi levitetään vähintään 200 millimetrin paksuudelta raekooltaan mm:n sepeliä. Sepelikerros tiivistetään tärylevyllä. Sepelikerroksen paksuus tarkistetaan mittaamalla. 6. Terassin kulmiin asetetaan betoniset pihalaatat tai betoniharkot. Pihalaattojen yläpinnat ovat samalla korkeudella. Korkeus tarkistetaan pitkän laudan ja vesivaa an avulla. Yli kolme metriä pitkässä terassissa asetetaan laatta myös sivun puoliväliin. 7. Laattojen varaan asennetaan terassin pohjakehikon pitkät sivut. 8. Pohjakehikon päälle asennetaan terassilaudat. Laudoituksen rakojen leveyttä seurataan silmämääräisesti. Tarvittaessa ne voidaan tarkistaa mittaamalla. 9. Tarkistusmittaukset tehdään vähintään 20 metrin välein. Mittauksia pitää olla vähintään kaksi yhtä päällystealuetta kohti. Kaikki tarkistusmittaukset kirjataan ylös ja arkistoidaan työkohteen kelpoisuusasiakirjaan. Sinne arkistoidaan myös materiaalien mukana tulleet toimitusasiakirjat sekä tuoteselosteet. Viheralueiden rakentaminen 129

15 1. Allaskalvon menekin laskeminen Allaskalvon koko = (2 x altaan syvyys + altaan pituus + 1,2 metriä) x (2 x altaan syvyys + altaan leveys + 1,2 metriä) Ylimääräinen 1,2 metriä on altaan reunoihin tarvittava vara. Altaan syvyys huomioidaan laskukaavassa kaksi kertaa sekä altaan pituutta että leveyttä kohden. 2. Esimerkki 1: Rakennettava allas on leveimmillään 2 m leveä ja pisimmillään 3 m pitkä. Altaan syvyydeksi halutaan 1,2 metriä. Paljonko tarvitaan allaskalvoa? ([2 x 1,2 m] + 3 m + 1,2 m) x ([2 x 1,2 m] + 2 m + 1,2 m) = (2,4 m + 4,2 m) x (2,4 m + 3,2 m) = 6,6 m x 5,6 m = 36,96 ~ 37 m2. Allaskalvoa tarvitaan siis 37 m KUVA 11.2: Vesialtaan rakentaminen vaihe vaiheelta. Kuva 1: Vesialtaan paikka ja muoto piirretään sopivaan paikkaan ja kaivetaan kaivanto merkintöjen mukaan. Kuva 2: Kaivannon pohjan mitat, tasaisuus ja kaltevuus sekä syvyys tarkistetaan mittaamalla. Kuva 3: Kumi- tai muovikalvo asennetaan paikoilleen ja allas täytetään vedellä. Kuva 4: Allas viimeistellään rajaamalla ja istutuksilla. 138 Viheralueiden rakentaminen Allaskalvon alle tulevan suodatinkankaan pintaala on sama kuin allaskalvon.

16 12 Kasvualustatyöt Kasvilajille sopiva kasvualusta on tasapainoisen ja terveen kasvun edellytys. Siksi kasvualustan valintaan kiinnitetään huomioita ja varmistetaan riittävä kasvualustakerroksen paksuus jo suunnitteluvaiheessa. Kasvualustalla tarkoitetaan kasvillisuusalueen maakerroksia, joihin kasvin juuret kiinnittyvät ja jossa ne kasvavat. Kasvualustaan kuuluu kylvö- tai istutusalusta, perusmaa sekä tarvittaessa vettä pidättävä kerros. Kylvö- tai istutusalusta on kasvualustan ylin maakerros. Siihen kylvetään siemenet. Kylvöalusta mahdollistaa siemenen hyvän itämisen, kasvuunlähdön ja kiinnittymisen kasvualustaan. Istutusalustaan istutetaan taimet. Se mahdollistaa kasvin istuttamisen, juurtumisen ja kasvuunlähdön. Perusmaa on kylvö- ja istutuskerroksen alla oleva kasvualustaan kuuluva alin maakerros. Hyvin karkeilla alustoilla, kuten louheella, alimmaksi kerrokseksi karkean alustan päälle levitetään vettä pidättävä kerros esimerkiksi savesta tai moreenista Kasvualustan materiaalit Kasvualustamateriaalin tulee olla tasalaatuista, turvallista ja käyttötarkoitukseensa sopivaa. Sen ohjeiden mukaisesta käytöstä ei saa aiheutua Kasvillisuus Istutus- /kylvöalusta (tuotteistettu kasvualusta) mm kasvillisuudesta riippuen Muokattu rajapinta Hyvä perusmaa Istutus- /kylvöalusta (tuotteistettu kasvualusta) mm kasvillisuudesta riippuen Suodatinkangas, juurimatto Salaojasora Salaojaputki Tiivis pohjamaa Istutus-/ kylvöalusta (tuotteistettu kasvualusta) mm kasvillisuudesta riippuen Vettä pidättävä kerros (savi 100 mm tai moreeni 200 mm tai tuotteistettu kasvualusta 200 mm tai suodatinkangas) Karkea alusta (esim. louhe) KUVA 12.1: Kasvualustan rakenne riippuu pohjamaan laadusta. Salaojan pohjan alla ei tarvitse olla hiekkaa, sillä kyse on pohjavesiä keräävästä salaojasta istutusalueella. 142 Viheralueiden rakentaminen

17 TAULUKKO Viherympäristöliitto ry:n suositusten mukaiset kasvualustan ravinnepitoisuudet. Lyhenne Yksikkö Vaateliaat puut, pensaat ja perennat sekä rajoitetut kasvualustat Vaatimattomat puut, pensaat ja perennat Nurmikot A1 A3 Tavoitearvo Tavoitearvo Tavoitearvo Johtoluku 1) 10 x ms/cm 2 < 4 < 6 1,5 < 2 < 4 3 < 4 < 6 3) ph (H 2 O) 5,5 < 6,5 < 7,5 5 < 5,5 < 6 5,5 < 6 < 7 Tilavuuspaino 2) kg/m < < 760 < 950 < 800 < < Orgaaninen aines painopros. 6 < 12 < 14 8 < 10 < 12 6 < 8 < 10 Liukoinen typpi N mg/l 15 < 35 < < 20 < < 50 < 100 3) Kalsium Ca mg/l 2000 < 3000 < < 1000 < < 2500 < 3800 Fosfori P mg/l 10 < 20 < 30 5 < 10 < < 15 < 30 Kalium K mg/l 150 < 300 < < 150 < < 200 < 300 Magnesium Mg mg/l 200 < 350 < < 100 < < 200 < 400 Rikki S mg/l 10 < 30 < < 20 < < 30 < 200 Boori B mg/l 0,4 < 0,6 < 1,5 0,4 < 0,6 < 1,5 0,4 < 0,6 < 1,5 Kupari Cu mg/l 2 < 3 < 20 2 < 3 < 20 2 < 3 < 20 Mangaani Mn ph korjattu 4) 10 < 30 < < 30 < < 30 < 500 Sinkki Zn mg/l 2 < 3 < 20 2 < 3 < 20 2 < 3 < 20 Lyhenne Yksikkö Kuivat niityt Karut alueet Kotipihat (maisemanurmi 1) Tavoitearvo Tavoitearvo Tavoitearvo Johtoluku 1) 10 x ms/cm 0,5 < 1< 2 0,5 < 1,5 < 2,5 3 < 4 < 6 ph (H 2 O) 5 < 5,5 < 6,5 4 < 5,5 < 6 5,5 < 6 < 7 Tilavuuspaino 2) kg/m < < 960 < < 600 < 900 < Orgaaninen aines painopros. 1 < 2 < 4 4 < 5 < 6 8 < 12 < 16 Liukoinen typpi N mg/l 1 < 2 < 5 5 < 10 < < 50 < 100 Kalsium Ca mg/l 250 < 500 < < 500 < < < 3800 Fosfori P mg/l 3 < 5 < 10 5 < 8 < < 15 < 30 Kalium K mg/l 50 < 100 < < 100 < < 200 < 400 Magnesium Mg mg/l 30 < 50 < < 50 < < 200 < 400 Rikki S mg/l 5 < 15 < 30 5 < 20 < < 30 < 200 Boori B mg/l 0,2 < 0,3 < 0,6 0,2 < 0,3 < 0,6 0,4 < 0,6 < 1,5 Kupari Cu mg/l 2 < 3 < 20 2 < 3 < 20 2 < 3 < 20 Mangaani Mn ph korjattu 3) 10 < 30 < < 30 < < 30 < 500 Sinkki Zn mg/l 2 < 3 < 20 2 < 3 < 20 2 < 3 < 20 Taulukon merkintöjen selitykset: 1) Lannoitevalmisteasetuksen 24/11 mukaisessa tuoteselosteessa ilmoitetaan johtokyky (ms/m), jonka lukuarvo on moninkertainen, useimmiten 5 6-kertainen johtolukuarvoon (10 x ms/cm) verrattuna. 2) Tarkoitetaan toimitushetken kosteutta. 3) Perustamisvaiheessa vastavalmistetun kasvualustan arvot voivat poiketa ylöspäin taulukon arvoista. Toisena kasvukautena arvot ovat taulukon mukaiset. 4) Mangaanin liukoisuus on voimakkaasti riippuvainen ph:sta. Tavoitearvossa ph-taso on huomioitu. 146 Viheralueiden rakentaminen

18 13.4 Kivikatteiden asentaminen Kivikatteet asennetaan katekankaan päälle. Alle jäävä katekangas asennetaan huolellisesti luvun 13.3 mukaan. Katekankaan päälle levitetään tasainen sora-, hiekka- tai tiilimurskekerros 2 3 cm:n paksuisena. Kiviaineksessa ei saa olla mukana nollaainesta, joka tukkii katekankaan huokoset. Kiviaineksen raekoko määritellään suunnitelmaasiakirjoissa. Jos raekokoa ei ole määritetty, käytetään kiviainesta, jonka raekoko on 6 12 mm. Katekerroksen paksuus ja tasaisuus tarkistetaan mittaamalla useasta kohdasta sekä istutusalueen reunoilta että keskiosasta. Mittaustiedot merkitään kelpoisuusasiakirjaan. TEHTÄVIÄ 1. Miten pensasalueiden puunkuorikate ja katekangas eroavat asennukseltaan ja hoitomenetelmiltään? 2. Miksi kateaineita käytetään? 3. Nimeä mahdollisimman monta kateainetta. 4. Mitä hyviä tai huonoja puolia on erilaisissa kateaineissa? LISÄTIETOA Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran Lannoitevalmisteetverkkosivusto. (linkit Kasvit -> Viljely ja tuotanto -> Lannoitevalmisteet). InfraRYL 2010 Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset. Osa 1: Väylät ja alueet. Rakennustieto Oy. Lannoitevalmistelaki 539/2006 Maa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteista nro 12/07 Maa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteita koskevan toiminnan harjoittamisesta ja sen valvonnasta nro 13/07 Viheralueiden kasvualustat. Sirviö, J. Viherympäristöliitto ry. Viherrakentajan käsikirja. Soini, T. Viherympäristöliitto ry. Viherrakentamisen yleinen työselostus VRT 11. Viherympäristöliitto ry. 160 Viheralueiden rakentaminen

19 Taimiväli Taimen keskipiste RIVI 3 RIVI 2 RIVI 1 Riveissä taimet istutetaan lomittain, jolloin ne muodostavat 45 kulmassa olevan rivin edestäpäin nähtynä. Istutusalue ylhäältä katsottuna Riviväli KUVA 14.13: Kaaviokuva istutusalueesta Puiden istutus Puut tarjoavat ympäristölleen ekosysteemipalveluita eli luonnon ihmiselle tuottamia palveluja. Puut parantavat paikallisilmastoa ja poistavat ilman epäpuhtauksia, kuten pienhiukkasia, pölyä ja nokea. Ne varjostavat helteellä ja suojaavat tuiskulta ja tuulelta talvisin. Puut sitovat hiilidioksidia ilmasta ja ehkäisevät näin ilmastonmuutosta. Puita arvostetaan ja niitä istutetaan vuosittain tuhansia pihoille, puistoihin ja liikennealueiden viherkaistoille. Onnistunut puun istutus alkaa laadukkaan taimimateriaalin valinnasta, josta on kerrottu luvussa Julkisilla viheralueilla käytetään hieman kookkaampia taimia kuin kotipihoilla. Puistopuiden vähimmäiskoko on lehtipuilla rym eli rungon ympärysmitta 4 6 cm havupuilla vähimmäiskorkeus on 0,60 m. Katupuiden vähimmäiskoko on lehtipuilla ajoradan välittömässä läheisyydessä rym cm havupuiden vähimmäiskorkeus on 1,75 2,0 m. Rungonympärysmitta Kokoluokkamääritelmä rym tarkoittaa rungon ympärysmittaa senttimetreinä. Asiakirjoissa rungonympärysmitta merkitään esimerkiksi lyhenteenä: rym 12 14, mikä tarkoittaa puuta, jonka rungon ympärysmitta on cm. Taimistossa kasvavien ja taimina myytävien puiden rym määritetään yhden metrin korkeudelta juurenniskasta mitattuna. Lopullisella kasvupaikalla kasvavasta puuyksilöstä rym mitataan 1,3 metrin korkeudelta. Kokoluokkamääritelmänä rungon ympärysmittaa käytetään vain lehtipuiden taimien luokituksessa. Havupuiden taimet luokitellaan juurenniskasta latvan kärkeen mitatun korkeuden mukaan. Liikennealueiden reuna-alueilla voidaan soveltaa puistopuiden vähimmäiskokoja. Puiden istutustekniikka Puut istutetaan riittävän kauas putkilinjoista ja muista rakenteista. Katu- ja tiealueille istutettavat puut sijoitetaan ja hoidetaan niin, että ajoradan vapaakorkeudet toteutuvat. Ajoradan vapaakorkeus tarkoittaa oksattoman rungon korkeutta. Liian lähelle rakenteita tai katualueita istutetut puut aiheuttavat täysikokoisina haittaa ja vaaratilanteita. 174 Viheralueiden rakentaminen

20 TAULUKKO 15.2: Hoitoluokka määrittää nurmikon kasvualustan tasaisuuden. Kasvualustan tasaisuus on sama sekä kylvönurmikoilla että siirtonurmikoilla. Pinnan tasaisuus hoitoluokittain Sallittu tasoheitto 3 m:n oikolaudalla mitattuna Nurmikko A1 Nurmikko A2 Nurmikko A3 Maisemanurmi Maisemanurmi 1 2 ±10 mm ±30 mm ±40 mm ±50 mm ±60 mm TAULUKKO 15.3: Hoitoluokka määrittää, kuinka paljon nurmikon siementä kasvualustalle kylvetään. Siemenen kylvömäärä eri hoitoluokissa Kylvömäärä / aari (100 m 2 ) Nurmikko A1 Nurmikko A2 Nurmikko A3 Maisemanurmi 1 Maisemanurmi 2 3 kg 2,5 kg 2 kg 2 kg 0,5 kg luiskiin 1 kg KUVA 15.4: Kylvönurmikon kasvualusta voidaan levittää pohjamaan päälle koneellisesti tai käsin. KUVA 15.6: Kylvönurmikon kasvualustan tiivistämiseen käytetään jyrää. KUVA 15.5: Kylvönurmikon kasvualusta voidaan tasoittaa joko koneellisesti tärymuokkaimella tai käsin haravalla. KUVA 15.7: Nurmikkosiemen kylvetään joko käsin, kuten kuvassa, tai koneellisesti. Käsin kylväessä kylvös tulee helposti epätasaiseksi, erityisesti tuulisena päivänä kylvettäessä. Viheralueiden rakentaminen 197

21 KUVA 16.6: Maisemapellot pitävät maiseman avoimena. Maisemapellot ovat peltoalueita, joilla viljellään kasveja lähinnä niiden koristeellisuuden ja maanparannusvaikutusten vuoksi. Tavoitteena on lisätä luonnon monimuotoisuutta, pitää yllä kulttuurimaisemaa ja monipuolistaa viheralueita. Viljelyn tärkein asia on kuitenkin säilyttää avoimia viljelymaisemia. Maisemapeltoa hoidetaan maataloudessa käytetyillä menetelmillä, mutta sen virkistyskäyttö turvataan ylläpitämällä pellolla polkuverkostoa. Yleensä viljelykasvina on jokin viljalaji, mutta pellolla voidaan kasvattaa myös koristekasveja, kuten hunajakukkaa tai auringonkukkaa, joita saa käydä vapaasti poimimassa pellolta. Maisemapellot sijaitsevat yleensä asutusalueiden laidoilla. LISÄTIETOA InfraRYL 2010 Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset. Osa 1: Väylät ja alueet. Rakennustieto Oy. Niityt ja maisemapellot Hoidon kriteerit ja työohjeet. Partanen, H. (toim.). Viherympäristöliitto ry. Kukkaniitty viheralueelle. Virolainen, K., Tuominen, V. ja Laurén T. Suomen Niittysiemen Oy. Viheralueiden hoito VHT 14 Hoidon laatuvaatimukset. Nuotio, A.-K. (toim.). Viherympäristöliitto ry. Viherrakentajan käsikirja. Soini, T. Viherympäristöliitto ry. Viherrakentamisen yleinen työselostus VRT 11. Viherympäristöliitto ry. TEHTÄVIÄ Tutustukaa esimerkiksi koulutilaan ja tehkää suunnitelma jonkin alueen muuttamiseksi niityksi tai kedoksi. Tehkää alueelle hoitosuunnitelma. 206 Viheralueiden rakentaminen

22 Ajettavaa nurmikon kylvökonetta käytetään, kun kylvettävänä on laajoja aloja nurmikkoa. Kylvökone voidaan myös liittää lisälaitteena johonkin toiseen työkoneeseen. Kylvökone kylvää heinänsiemenen ja peittää sen kevyesti. Kylvökoneita käytetään jalkapallo- ja golfkentillä sekä suurilla puistonurmikkoalueilla. Koneisiin on usein liitettynä nurmikkojyrä työn viimeistelyä varten. Pienkuormaajia käytetään yleisesti viherrakentamisen siirtotöihin, maa-ainesten levittämiseen ja kivitöiden apukoneina. Pienkuormaajat ovat pienempitehoisia ja niiden kuljetuskapasiteetti on pienempi kuin maansiirtokoneilla. Pienkuormaajat eroavat toisistaan ohjausmekanismin ja vaihteiston osalta. Liukuohjattavia pienkuormaajia ohjataan eteen tai taakse työnnettävillä ohjaussauvoilla. Työnjälki on tarkka, mutta niiden käyttö vaatii enemmän totuttelua ja ne ovat hitaampia liikkumaan kuin muut pienkuormaajat. Runko-ohjattavat pienkuormaajat kääntyvät koneen keskellä olevan nivelen kautta. Ne ovat erittäin ketteriä sekä nopeita, mutta niiden kuormauskapasiteetti ei ole aivan yhtä suuri kuin muilla pienkuormaajilla. Molempiin konetyyppeihin on mahdollista liittää lisälaitteita. Dumpperit ovat maansiirtoon tarkoitettuja erikoiskoneita. KUVA 18.3: Pienkaivurit ovat käyttökelpoisia silloin, kun rakennetavat alueet ovat pinta-aloiltaan pieniä. 212 Viheralueiden rakentaminen

23 23 Kasvillisuusryhmien lannoitus Kasvien tarvitsemat ravinteet ovat maassa pääasiassa ioneina. Kasvi ottaa niitä tarvitsemansa määrän juurillaan veden mukana. Terveen ja tasapainoisen kasvun saavuttamiseksi maahan on lisättävä ravinnepitoisuudeltaan sopivaa lannoitetta. Säännöllisenä ravinnelisäyksenä tarvitaan yleensä ainoastaan typpeä, fosforia ja kaliumia. Typen puutos aiheuttaa kasvun hidastumista ja kaliumin puutos lehtien kellastumista. Fosforin puutos on kasveilla harvinaisempaa. Mangaanin ja raudan puutosta saattaa esiintyä, jos happaman maan kasveja kasvatetaan kalkkipitoisessa (emäksisessä) maassa. Puutosoireet näkyvät lehtien ruskettumisena Lannoitustarpeen määrittäminen Ammattimaisessa viheralueiden ylläpidossa lannoitus ja kalkitus perustuvat aina teetettyyn maa-analyysiin. Lannoitustarve eli kasvien vaatima ravinnemäärä määritetään ottamalla kasvualustasta maanäyte ja lähettämällä se analysoitavaksi laboratorioon. Laboratoriosta annetaan halutessa lannoitus- ja kalkitusohjeet TAULUKKO 23.1: Maa-analyysin ottoväli eri kasvillisuusalueilla ja hoitoluokissa. Kasvillisuustyyppi Maa-analyysin VHT:n mukainen ottoväli Puut Kun kasvustossa on kasvuhäiriöitä, joiden arvioidaan johtuvan kasvualustasta Pensaat A1 Joka toinen vuosi A2 Joka kolmas vuosi A3 Kun kasvustossa on kasvuhäiriöitä, joiden arvioidaan johtuvan kasvualustasta Ryhmäruusut A1 Joka toinen vuosi A2 Joka kolmas vuosi Köynnökset A1 Joka toinen vuosi A2 Joka kolmas vuosi A3 Kun kasvustossa on kasvuhäiriöitä, joiden arvioidaan johtuvan kasvualustasta Perennat A1 Joka toinen vuosi A2 Joka kolmas vuosi A3 Kun kasvustossa on kasvuhäiriöitä, joiden arvioidaan johtuvan kasvualustasta. Sipuli- ja mukulakasvit Nurmikko A1 A2 A3 Joka kolmas vuosi Joka kolmas vuosi Kun kasvustossa on kasvuhäiriöitä, joiden arvioidaan johtuvan kasvualustasta 258 Viheralueiden ylläpito

24 Eloperäisten lannoitteiden käyttö viheralueilla Maatuvia, kasveista ja eläimistä peräisin olevia eloperäisiä eli orgaanisia lannoitteita ei saa käyttää julkisien viheralueiden ylläpidossa, jollei lannoitteille ole olemassa tuoteselostetta. Yksityispihoissa niitä kuitenkin voi käyttää. Orgaanisesta aineksesta oleville ravinteille on tyypillistä, että niitä tarvitaan paljon, jotta saavutetaan sama lannoitusvaikutus kuin teollisilla lannoitteilla (poikkeuksiakin on, esimerkiksi verijauho, jossa on runsaasti typpeä ja joka on nopealiukoista). Pelkkä ravinneanalyysi ei kerro kuitenkaan kaikkea. Eloperäisissä lannoitteissa on runsaasti hivenravinteita sekä hidasliukoista typpeä. Ravinnepitoisuus voi kuitenkin vaihdella valmistuserittäin. Orgaanisia lannoitteita käytettäessä kasvualustan lierot ja muut kasvualustaa kuohkeuttavat nilviäiset lisääntyvät ja maan mururakenne paranee. Hyvä mururakenne parantaa veden ja ravinteiden pidätyskykyä sekä suurentaa maan happipitoisuutta. Hyvässä maassa kasvin juuret voivat hyvin, kasvavat ja ulottuvat laajemmalle alueelle. Laaja juuristo tarkoittaa, että kasvin saatavilla on enemmän ravinteita. Kompostoidun ja käsitellyn karjanlannan ravinteet ovat hidasliukoisessa muodossa. Käsiteltyä karjanlantaa voi markkinoida, sillä käsittely yleensä tuhoaa taudinaiheuttajien lisäksi myös rikkakasvien siemenet. Riittävän stabiiliksi käsitelty lanta on myös hajuton. Kompostorin tulisi pitää tuholaiset loitolla. Se rakennetaan vettä läpäisevälle paikalle. Typpipitoisia jätteitä: leikkausjätteet hedelmien ja vihannesten tähteet tuore ruohosilppu ruuantähteet Happi: kompostia käännetään muutaman kerran kasvukaudessa. Hapensaantia edistetään lisäämällä karkeaa kasviainesta. Hiilipitoisia jätteitä: kuivat lehdet oljet sahanpuru kuiva nurmikon leikkausjäte Kosteus: kompostin materiaalin täytyy olla yhtä kosteaa kuin puristettu pesusieni. KUVA 23.2: Kotitalouden oma puutarhajäte- ja ruokajätekomposti sopii käytettäväksi yksityispihojen lannoitteena. 260 Viheralueiden ylläpito

25 24 Kasvillisuusryhmien kastelu Kastelua tarvitaan, kun kasvualustassa on liian vähän vettä kasvien tarpeisiin. Kastelu on erityisen tärkeää nuorille taimille, vastakylvetylle nurmikolle, juuri asennetulle siirtonurmikolle sekä ryhmäkasveille. Paras kasteluaika on aikaisin aamulla tai myöhään illalla, jolloin haihtuminen maan pinnasta on vähäisintä. Kasteluvedeksi viheralueille sopii talousvesi ja sadevesi. Kasvien juuristoalue kastellaan kauttaaltaan märäksi. Vesi kulkee maanpinnasta alaspäin siten, että se täyttää maan huokoset kyllästyspisteeseen asti, minkä jälkeen vesi vasta pääsee entistä syvempiin maakerroksiin. VALUVESI KAPILLAARIVESI ADHEESIOVESI 24.1 Kastelutarpeen määrittäminen Eri kasvillisuusryhmät vaativat eri määrän vettä. Yksi tärkeä kasveluveden määrää säätelevä tekijä on juuristoalueen syvyys. KUVA 24.1: Yhden cm:n syvyisen 1 l alueen kastelemiseen neliömetrin alalta kuluu yksi litra vettä. Täten 10 cm:n syvyisen 1 cm maakerroksen kasteluun kuluu kymmenkertainen määrä eli kymmenen litraa vettä. 1 m 2 ylimääräinen vesi valuu pois lakastumisraja kenttäkapasiteetti vesi pidättyy huokosiin tämä vesi on kasville saatavilla jäljellä oleva vesi tiukasti maahiukkasiin kiinnittyneenä KUVA 24.2: Vesi valuu kasvualustan alempiin kerroksiin vain, jos ylemmät maakerrokset ovat saavuttaneet veden suhteen kyllästyspisteen. Kyllästyspiste tarkoittaa sitä raja-arvoa, jota enempää maa ei voi enää varastoida itseensä vettä. Kaikki maan huokoset ovat tällöin täyttyneet vedellä. Kastelumäärän laskeminen Kastelumäärä (m 3 ) = kasteltava pinta-ala (m 2 ) x juuriston syvyys (m) x haihtumishäviö (1,2) Esimerkki: Paljonko vettä tarvitaan 1 m x 2 m kokoisen ryhmäkasvi-istutuksen kasteluun? 1. Lasketaan kasteltavan alueen pinta-ala: 1 m x 2 m = 2 m² 2. Selvitetään istutuksen juuriston syvyys: 20 cm 3. Todetaan kuvan 24.1 mukaan, että 1 m²:n kokoiselle alueelle tarvitaan 1 l vettä kastelemaan märäksi 1 cm:n paksuinen kerros. 4. Lasketaan tarvittavan veden määrä 2 m²: n kokoiselle ja 1 cm:n syvyiselle alueelle: 2 m² x 1 l/m² = 2 l 5. Lasketaan tarvittavan veden määrä 2 m²: n kokoiselle ja 20 cm:n syvyiselle alueelle: 2 l x 20 = 40 l 6. Huomioidaan haihtumishäviö (1,2): 40 l x 1,2 = 48 l 7. Lasketaan, montako kastelukannullista vettä tarvitaan: Kastelukannun vetoisuus on noin 8 10 litraa. 2 m 2 :n kokoisen ryhmäkasvi-istutuksen kasteluun riittää kertakastelumääräksi 4 5 kastelukannullista vettä. Viheralueiden ylläpito 265

26 Kasteltaessa huomioidaan myös haihtumishäviö. Haihtumishäviö tarkoittaa kasteluveden haihtumista auringon vaikutuksesta. Haihtumishäviön suuruudeksi arvioidaan Suomen oloissa noin 20 prosenttia. Haihtumishäviö huomioidaan kastelutarpeen määrittämisessä kertomalla pinta-alaa ja kasteltavan kasvualustan paksuutta vastaava kasteluveden määrä 1,2:lla eli haihtumishäviökertoimella. Kasvualusta pystyy imemään vettä ainoastaan 0,8 cm paksuisen kerroksen tunnissa. Tätä nopeampi vedensaanti aiheuttaa kasvualustan pintaan lammikon ja vesi valuu pintavaluntana pois kasvualustalta. Kastelumenetelmä valitaan niin, että vesi imeytyisi mahdollisimman hyvin juuriston käyttöön eikä pinnoille muodostu valumia ja vesiuria. Kuivaa kasvualustaa kasteltaessa annetaan tarvittava vesimäärä useassa erässä. Kasteluveden annetaan kastelukertojen välillä vajota alaspäin kasvualustassa Kastelumenetelmät Kastelumenetelmät voidaan jaotella maan yläpuolisiin, maanpinnalla tapahtuviin ja maanpinnan alapuolisiin kastelumenetelmiin. Maan yläpuolisia kastelumenetelmiä ovat muun muassa sadetus ja letkukastelu. Maanpinnalla tapahtuvia kastelumenetelmiä ovat tippu- ja tihkukastelu ja maanpinnan alapuolisia erilaiset altakastelujärjestelmät. Sadetuksessa kasteluvesi suihkutetaan kasvuston päälle esimerkiksi pyörivien tai keinuvien sadettimien avulla. Sadetus sopii parhaiten matalalle, tasakorkuiselle kasvustolle. Haittana sadetuksesta on, että osa kasteluvedestä haihtuu maan ja kasvien pinnoilta. Kaikki kasvit eivät myöskään siedä lehdille tehtävää kastelua. Kastelulaitteet tyhjennetään talven ajaksi. a) b) c) KUVA 24.5: Taimien kastelua voi helpottaa a) muotoilemalla niiden tyvelle kastelupainanne tai b) upottamalla kasvin juurelle reikäpohjainen ruukku. Painanne tai ruukku täytetään vedellä, ja siitä vesi imeytyy vähitellen kasvin juurelle. c) Istutetuille puuntaimille voidaan kasteluapuna käyttää salaojaputken kappaletta. Putki kierretään istutuskuopan reunoille taimipaakun yläosaan ja peitetään niin, että avoin pää jää pinnalle. Maan sisällä oleva putken pää tukitaan. Kastellessa putki täytetään vedellä pintaan asti ja putkesta vesi suodattuu maahan, suoraan puun juuristoalueelle. Altakastelujärjestelmässä kasteluvesi annetaan kasvualustan sisään asennettuihin säiliöihin. Tippukastelussa ja tihkukastelussa vesi ohjataan kasvualustan pinnalle putkia myöten. Putkissa olevat viillot (tihkukastelu) tai tippuletkut (tippukastelu) annostelevat veden suoraan kasvin tyvelle. Kastelulaitteet tyhjennetään talven ajaksi. Letkukastelussa kasvit kastellaan yksittäin letkun avulla matalalla vedenpaineella. Letkukastelu vie aikaa, ja osa vedestä hukkaantuu pintavalunnan seurauksena. Letkukastelu on käyttökelpoinen kastelumenetelmä muun muassa Viheralueiden ylläpito 267

23312 Katupuut. InfraRYL / TK242/TR7, Päivitys 26.3.2015/KM 1 JULKAISTAAN

23312 Katupuut. InfraRYL / TK242/TR7, Päivitys 26.3.2015/KM 1 JULKAISTAAN InfraRYL / TK242/TR7, Päivitys 26.3.2015/KM 1 23312 Katupuut Katupuilla tarkoitetaan kadun- tai liikenneväylän keski- tai välikaistoille sekä lähelle kadunvartta istutettavia runkopuita, joiden rungonkorkeutta

Lisätiedot

Ohje Paikalla tehtävät kasvualustat esitetään julkaisussa InfraRYL. Viitteet: 23112 Paikalla tehtävät kasvualustat, InfraRYL osa 1.

Ohje Paikalla tehtävät kasvualustat esitetään julkaisussa InfraRYL. Viitteet: 23112 Paikalla tehtävät kasvualustat, InfraRYL osa 1. 1 35 Viherrakentaminen Paikalla tehtävät kasvualustat esitetään julkaisussa InfraRYL. : 23112 Paikalla tehtävät kasvualustat, InfraRYL osa 1. 3511 Tuotteistetun kasvualustan tekeminen Tässä luvussa käsitellään

Lisätiedot

Kivissä ei ole lohkeamia, rapautumia tai lujuutta haitallisesti heikentäviä halkeamia.

Kivissä ei ole lohkeamia, rapautumia tai lujuutta haitallisesti heikentäviä halkeamia. 1 313 Luonnonkivipäällystäminen 3132.1 Kiveyksen materiaalit Tuotteen kelpoisuus osoitetaan ensisijaisesti CE-merkinnällä, kun asetetut kansalliset vaatimustasot tuotteen käyttökohteessa täytetään. Mikäli

Lisätiedot

VIHERTYÖOHJE. JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI Tekninen toimi. Liitetään kaivulupaan NURMIKOT. Rakennustyöaikainen suojaus

VIHERTYÖOHJE. JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI Tekninen toimi. Liitetään kaivulupaan NURMIKOT. Rakennustyöaikainen suojaus 1 JÄRVENPÄÄN KAUPUNKI Tekninen toimi Liitetään kaivulupaan VIHERTYÖOHJE NURMIKOT Rakennustyöaikainen suojaus Säilytettävä nurmikko suojataan rakentamalla tukeva aita (korkeus 1,5 m) nurmikkoalueen ympärille,

Lisätiedot

Hyvä piha kestää elämää

Hyvä piha kestää elämää Hyvä piha kestää elämää RAKENNUSBETONI- JA ELEMENTTI OY RAKENNA ITSELLESI TOIMIVA PIHA Kuvassa Wanha Hollola -80 väri ruskea ja musta RB-päällystetuotteilla rakennat itsellesi toimivan pihan Pihakivistä

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA TEKNINEN PALVELUKESKUS. Saviahon päiväkodin pihatyöt TYÖSELOSTUS

MÄNTSÄLÄN KUNTA TEKNINEN PALVELUKESKUS. Saviahon päiväkodin pihatyöt TYÖSELOSTUS MÄNTSÄLÄN KUNTA TEKNINEN PALVELUKESKUS Saviahon päiväkodin pihatyöt TYÖSELOSTUS 10.02.2009 MÄNTSÄLÄN KUNTA Työselostus Sivu 2 Sisältö 10000 MAARAKENTEET... 3 11113 SUOJATTAVA KASVILLISUUS... 3 20000 PÄÄLLYS-

Lisätiedot

23111 Tuotteistetut kasvualustat

23111 Tuotteistetut kasvualustat InfraRYL / TK242/TR7, Päivitys 1 23111 Tuotteistetut kasvualustat Tässä luvussa käsitellään paikalle tuodun tuotteistetun kasvualustan vaatimuksia. Tuotteistetulla kasvualustalla tarkoitetaan kasvualustaa,

Lisätiedot

3521.1 Nurmikoiden materiaalit Vaatimukset Kukin siemenseos täyttää siemenseosluokkansa itävyys-, puhtaus- ja muut laatuvaatimukset.

3521.1 Nurmikoiden materiaalit Vaatimukset Kukin siemenseos täyttää siemenseosluokkansa itävyys-, puhtaus- ja muut laatuvaatimukset. 1 35 Viherrakentaminen 3521 Kylvönurmikon tekeminen 3521.1 Nurmikoiden materiaalit Kukin siemenseos täyttää siemenseosluokkansa itävyys-, puhtaus- ja muut laatuvaatimukset. Siemenkauppiaiden liiton siemenseosluokituksen

Lisätiedot

LOHKOMUURIKIVI / KORKEUDEN VAIKUTUS PERUSTUKSEEN SEKÄ TUENNAN TARPEESEEN

LOHKOMUURIKIVI / KORKEUDEN VAIKUTUS PERUSTUKSEEN SEKÄ TUENNAN TARPEESEEN LOHKOMUURIKIVI / KORKEUDEN VAIKUTUS PERUSTUKSEEN SEKÄ TUENNAN TARPEESEEN Yleistä Rakennettiinpa muurikivistä ladottavaa seinämää vain muutaman kymmenen senttimetrin korkuisena, tai pariin metriin nousevana

Lisätiedot

Taimet täyttävät taimiaineistolain (1205/94 ja laki sen muuttamisesta 727/00) ja sen perusteella annetuissa säädöksissä määrätyt vaatimukset.

Taimet täyttävät taimiaineistolain (1205/94 ja laki sen muuttamisesta 727/00) ja sen perusteella annetuissa säädöksissä määrätyt vaatimukset. InfraRYL / TK242/TR7, Päivitys 1 23311 Puistopuut Puistopuulla tarkoitetaan puisto- tai muille viheralueille tai pihoille istutettavia puita, joiden rungonkorkeudelle ei aseteta erityisiä vaatimuksia.

Lisätiedot

VESIVARASTOT VIRTSA- JA LIETEALTAAT

VESIVARASTOT VIRTSA- JA LIETEALTAAT EPDM-kumiset VESIVARASTOT VIRTSA- JA LIETEALTAAT RAKENNUS / ASENNUSOHJE Myynti: Maahantuonti: Maan kaivaminen Kun altaan rakennuspaikka on valittu, maahan kaivetaan pohjapiirustusten mukainen kaivanto.

Lisätiedot

23330 Pensaat ja köynnökset

23330 Pensaat ja köynnökset InfraRYL / TK242/TR7, Päivitys 1 23330 Pensaat ja köynnökset Infra 2015 Määrämittausohje 2333. 23330.1 Pensas- ja köynnösistutusten materiaalit Taimien toimittaja kuuluu Elintarviketurvallisuusviraston

Lisätiedot

Bender Megawall. BENDERS Pihakivet. www.benders.fi

Bender Megawall. BENDERS Pihakivet. www.benders.fi megawall GARDEN Bender Megawall Kaunis muuri, jolla voidaan rakentaa 1,05 m korkea tukimuuri. Sen mahdollistaa ainutlaatuinen rakenne ja geoverkkojärjestelmä. Muurikivet toimitetaan valmiiksi lohkottuina,

Lisätiedot

Ohje Lisätarkistuksia tehdään tarvittaessa työn aikana. Rakeisuuskäyrät liitetään kelpoisuusasiakirjaan.

Ohje Lisätarkistuksia tehdään tarvittaessa työn aikana. Rakeisuuskäyrät liitetään kelpoisuusasiakirjaan. 1 Tässä luvussa käsitellään johtokaivantojen eli johtojen, kaapeleiden, salaojien, putkien ja kaivojen alkutäyttöjä. Tässä luvussa alkutäytöllä tarkoitetaan myös rumpujen ympärystäyttöjä. 22332.1 Alkutäyttöjen

Lisätiedot

Kasvualusta joka hoitaa lannoituksen puolestasi

Kasvualusta joka hoitaa lannoituksen puolestasi Kasvualusta joka hoitaa lannoituksen puolestasi Kompostit ja viheralueiden koristekasvien ravinnehuolto Tom Niemi Pensaat, perennat ja puut nurmikko on peruspintaa, muut koristekasvit tekevät parhaimmillaan

Lisätiedot

OMAKOTITALON POHJATYÖT. Maaperä ratkaisee mitä pohjatöitä tontilla pitää tehdä

OMAKOTITALON POHJATYÖT. Maaperä ratkaisee mitä pohjatöitä tontilla pitää tehdä Ennen omakotitalon paikka valittiin sen mu kaan, missä pohjatöiden tekeminen oli mahdollisimman helppoa. Nykyisin rakennuspaikan valintaa ohjaavat kaavamääräykset, tontin sijainti ja hinta. OMAKOTITALON

Lisätiedot

TEKSTIILILAATTOJEN ASENNUSOHJE

TEKSTIILILAATTOJEN ASENNUSOHJE Sivu 1 / 5 On tärkeää, että tekstiililaatat asennetaan oikein ja huolellisesti. Hyvän lopputuloksen varmistamiseksi noudata näitä ohjeita tarkasti. Yksi tekstiililaatan tärkeimpiä etuja on asennuksen nopeus

Lisätiedot

FLAAMING OY. Smart Syväsäiliöt. Asennusohje Smart- syväsäiliöille. Onneksi olkoon!

FLAAMING OY. Smart Syväsäiliöt. Asennusohje Smart- syväsäiliöille. Onneksi olkoon! - Jätehuollon laitteet FLAAMING OY Smart Syväsäiliöt Asennusohje Smart- syväsäiliöille. Onneksi olkoon! Olette ostaneet Smart Syväsäiliö tuotteen, joka on tehokas jätteenkeräysjärjestelmä. Lue tämä ohje,

Lisätiedot

MUOVIPUTKIEN ASENNUS

MUOVIPUTKIEN ASENNUS MUOVIPUTKIEN ASENNUS Putkijaoston julkaisu no 36 TASKUOPAS Tässä taskuoppaassa esitetyt asennusohjeet noudattavat Suomen Rakennusinsinöörien liitto ry:n julkaisussa RIL 77-2005 Maahan ja veteen asennettavat

Lisätiedot

JUSSI-parviportaiden kokoamisohjeet

JUSSI-parviportaiden kokoamisohjeet MSJ-WOOD OY JUSSI-parviportaiden kokoamisohjeet Kokoamisohjeet suorille parviportaille MSJ-Wood 15.5.2010 www.jussi-portaat.fi Teit erinomaisen valinnan ostaessasi JUSSI-portaan. Ohjeen sisältö: Sisällysluettelo

Lisätiedot

KAPU-istutuslaatikko 5-15. Sisällysluettelo:

KAPU-istutuslaatikko 5-15. Sisällysluettelo: 5-15 KAPU-istutuslaatikko Sisällysluettelo: KAPU-istutuslaatikot s. 2 KAPU Mellan 1500 x 1500 x 960 s. 3 KAPU Maxi 1500 x 2900 x 960 s. 4-5 KAPU Jumbo 1500 x 2900 x 960/720 s. 6-7 Maaritilät ja puiden

Lisätiedot

DETALJI 2 Kaivosomiste. Äm mä nka tu

DETALJI 2 Kaivosomiste. Äm mä nka tu DETLJI 1 Graniittinen valaisinpollari Graniittipollari 25x25x14mm, harmaa, nupukiveyksen mukaan. Näkyvä korkeus 11mm. Sivut poltetut, neljään suuntaan viistottu yläpää, h= 8mm SELITTEET DETLJI 2 Kaivosomiste

Lisätiedot

R1-7 VALTATIEN 6 YKSITYISTIELIITTYMIEN PARANTAMINEN VÄLILLÄ KIMONKYLÄ - HEVOSSUO, KOUVOLA TYÖKOHTAISET LAATUVAATIMUKSET JA TYÖSELOSTUKSET

R1-7 VALTATIEN 6 YKSITYISTIELIITTYMIEN PARANTAMINEN VÄLILLÄ KIMONKYLÄ - HEVOSSUO, KOUVOLA TYÖKOHTAISET LAATUVAATIMUKSET JA TYÖSELOSTUKSET R1-7 VALTATIEN 6 YKSITYISTIELIITTYMIEN PARANTAMINEN 30.5.2014 VALTATIEN 6 YKSITYISTIELIITTYMIEN PARANTAMINEN 2 SISÄLLYSLUETTELO 1-50 Yleiset perusteet... 3 10 Maaperä... 3 50 Mittaustyöt... 3 1000 Maa-,

Lisätiedot

Bender Boston antik. Boston Antik - kaksipuolinen muuri erilaisilla pinnoilla! BENDERS PIHAKIVET

Bender Boston antik. Boston Antik - kaksipuolinen muuri erilaisilla pinnoilla! BENDERS PIHAKIVET Boston Antik - kaksipuolinen muuri erilaisilla pinnoilla! Uudentyyppinen graniitin näköinen muuri, jossa toinen puoli on lohkopinnalla ja toinen rummutetulla pinnalla. Muurissa on nerokas rakenne, jonka

Lisätiedot

Valvojan päätäntävallan tarkka määrittely jo urakan alussa (tai ennen) Muutoksia tehtäessä on kysyttävä SUUNNITTELIJALTA, VALVOJALTA JA TILAAJALTA

Valvojan päätäntävallan tarkka määrittely jo urakan alussa (tai ennen) Muutoksia tehtäessä on kysyttävä SUUNNITTELIJALTA, VALVOJALTA JA TILAAJALTA Valvojan rooli ja valvontatyö käytännössä Työmaavalvonnan tarkoituksena on varmistaa rakentamisen laatu saavutetaan haluttu lopputulos sopimuksen mukaisuus hyvän rakennustavan noudattaminen, jos sopimuksia

Lisätiedot

RUU - TU - HYP - PE - LY RUU - TU - HYP - PE - LY. Leikkiohjeet Hyppyruudukon asentaminen

RUU - TU - HYP - PE - LY RUU - TU - HYP - PE - LY. Leikkiohjeet Hyppyruudukon asentaminen RUU - TU - HYP - PE - LY RUU - TU - HYP - PE - LY Leikkiohjeet Hyppyruudukon asentaminen RUU-TU-HYP-PE-LY RUUTUHYPPELY VIE MUKAANSA JA LISÄÄ LIIKKUMISEN ILOA! Ruutuhyppely on perinneleikki, jota lapset

Lisätiedot

LATTIA-ASENNUKSIIN VALIKOITUJA VAPAA- MUOTOISIA LIUSKEKIVIÄ

LATTIA-ASENNUKSIIN VALIKOITUJA VAPAA- MUOTOISIA LIUSKEKIVIÄ LATTIAKIVET LATTIA-ASENNUKSIIN VALIKOITUJA VAPAA- MUOTOISIA LIUSKEKIVIÄ Käyttökohteita sisälattiat, takkojen edustat, terassien ja portaiden pinnoitukset, pihakiveykset maakosteaan betoniin asennettuna

Lisätiedot

18145 Vaahtolasimurskepenkereet ja -rakenteet

18145 Vaahtolasimurskepenkereet ja -rakenteet 18145 Vaahtolasimurskepenkereet ja -rakenteet Määrämittausohje 1814. 18145.1 Vaahtolasimurskepenkereen ja -rakenteen materiaalit 18145.1.1 Vaahtolasimurskepenkereen ja rakenteen materiaali, yleistä Tuotteen

Lisätiedot

Liukuvalettavat betoniset reunatuet esitetään julkaisun InfraRYL luvussa 221123. Viitteet 221123 Liukuvalettavat betoniset reunatuet, InfraRYL.

Liukuvalettavat betoniset reunatuet esitetään julkaisun InfraRYL luvussa 221123. Viitteet 221123 Liukuvalettavat betoniset reunatuet, InfraRYL. 1 316 Reunatuet Liukuvalettavat betoniset reunatuet esitetään julkaisun InfraRYL luvussa 221123. 221123 Liukuvalettavat betoniset reunatuet, InfraRYL. 3161.1 Reunatukien materiaalit 3161.1.1 Reunatukien

Lisätiedot

Valvojakurssi 2015. Pentti Toikka. Kasvualustat ja kuntta sekä näiden materiaalien oikeellisuus ja käyttö. Tmi Pentti Toikka

Valvojakurssi 2015. Pentti Toikka. Kasvualustat ja kuntta sekä näiden materiaalien oikeellisuus ja käyttö. Tmi Pentti Toikka Valvojakurssi 2015 Kasvualustat ja kuntta sekä näiden materiaalien oikeellisuus ja käyttö Pentti Toikka Tmi Pentti Toikka Osa kuvista Katja Börjesson Kekkilä oy Hyvä multa on käyttötarkoitukseensa sopiva

Lisätiedot

LATTIA-ASENNUKSIIN VALIKOITUJA VAPAA- MUOTOISIA LIUSKEKIVIÄ

LATTIA-ASENNUKSIIN VALIKOITUJA VAPAA- MUOTOISIA LIUSKEKIVIÄ LATTIAKIVET LATTIA-ASENNUKSIIN VALIKOITUJA VAPAA- MUOTOISIA LIUSKEKIVIÄ Käyttökohteita sisälattiat, takkojen edustat, terassien ja portaiden pinnoitukset, pihakiveykset maakosteaan betoniin asennettuna

Lisätiedot

LATTIA-ASENNUKSIIN VALIKOITUJA VAPAA- MUOTOISIA LIUSKEKIVIÄ

LATTIA-ASENNUKSIIN VALIKOITUJA VAPAA- MUOTOISIA LIUSKEKIVIÄ LATTIAKIVET LATTIA-ASENNUKSIIN VALIKOITUJA VAPAA- MUOTOISIA LIUSKEKIVIÄ Käyttökohteita sisälattiat, takkojen edustat, terassien ja portaiden pinnoitukset, pihakiveykset maakosteaan betoniin asennettuna

Lisätiedot

RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS

RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS RAVINTEIDEN TEHOKAS KIERRÄTYS Jenna M. Lampinen LUVA 12.4.2012 TÄRKEIMMÄT RAVINTEET PELTOVILJELYSSÄ JA NIIDEN VAIKUTUKSET Typpi: sadon ja valkuaisen määrä Fosfori: kasvin kasvun alkuvaihe (juuret, jyvien

Lisätiedot

3541 Puuistutusten tekeminen

3541 Puuistutusten tekeminen 1 3541 Puuistutusten tekeminen 3541.1 Puuistutusten materiaalit 3541.1.1 Puut Taimien toimittaja kuuluu Elintarviketurvallisuusviraston (Evira) ylläpitämään taimiaineistorekisteriin. Taimet täyttävät taimiaineistosta

Lisätiedot

MAAKELLARIN VOITTANUTTA EI OLE

MAAKELLARIN VOITTANUTTA EI OLE MAAKELLARI RATKAISEE SÄILYTYSONGELMASI Maakellari on ihanteellinen ratkaisu vihannesten, mehujen, säilöttyjen tuotteiden jne. pitkäaikaiseen varastointiin. Säilyvyyden takaavat maakellarin luontaiset ominaisuudet:

Lisätiedot

Vaiheittaiset ohjeet Majan rakentaminen puuhun

Vaiheittaiset ohjeet Majan rakentaminen puuhun Vaiheittaiset ohjeet Majan rakentaminen puuhun Sopivan puun valitseminen Valitse muodoltaan ja rakenteeltaan sopiva puu ja varmista, että se on terve. Tämä on erittäin tärkeää, jotta majalla on tukeva

Lisätiedot

ACO. Linjakuivatus. Asennusohjeet ACO DRAIN

ACO. Linjakuivatus. Asennusohjeet ACO DRAIN ACO Linjakuivatus Asennusohjeet ACO DRAIN Sisältö Käyttöalueet EN 433 -standardin mukaan 3 Symbolit ja kaatotyypit 4 Tärkeitä suunnittelu- ja asennusohjeita Yleiset ja erityiset asennusohjeet 5 ACO DRAIN

Lisätiedot

LEIMASINBETONI. Maaliskuu 2011 SEMTU OY Puh. +358 9 2747 950 mailbox@semtu.fi PL 124, 04201 KERAVA Fax +358 9 2747 9540 www.semtu.

LEIMASINBETONI. Maaliskuu 2011 SEMTU OY Puh. +358 9 2747 950 mailbox@semtu.fi PL 124, 04201 KERAVA Fax +358 9 2747 9540 www.semtu. LEIMASINBETONI Leimasinbetoni on paikallavalettua betonia, joka on läpivärjätty ja pintakuvioitu patentoiduilla muottimatriiseilla. Leimasinbetonia käyttämällä saadaan samanlaisia pintoja kuin luonnonkivillä

Lisätiedot

Mökkipaketti 2. Asennus-, käyttö- ja huolto-ohjeet. Ohjeversio 08/11

Mökkipaketti 2. Asennus-, käyttö- ja huolto-ohjeet. Ohjeversio 08/11 Mökkipaketti 2 Asennus-, käyttö- ja huolto-ohjeet Ohjeversio 08/11 1 Sisältö 1 Käyttötarkoitus... 3 2 Asentaminen... 4 2.1 Imeytyskaivon asentaminen... 5 3 Huolto... 6 2 1 Käyttötarkoitus Mökkipaketti

Lisätiedot

1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ

1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ 1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ 1920-LUVULLA LANNOITEKOKEET KANTAVAT HEDELMÄÄ 1930-LUVUN UUSI ALKU HELSINGISSÄ Superex-lannoitteet Kekkilä Superex-lannoitteet ovat korkealaatuisia ja vesiliukoisia

Lisätiedot

Ohje Suodatinkankaiden vaatimukset esitetään luvussa 21120. Viitteet 21120 Suodatinkankaat, InfraRYL osa 1.

Ohje Suodatinkankaiden vaatimukset esitetään luvussa 21120. Viitteet 21120 Suodatinkankaat, InfraRYL osa 1. 1 21110 Suodatinkerrokset Suodatinkankaiden vaatimukset esitetään luvussa 21120. 21120 Suodatinkankaat, InfraRYL osa 1. 21110.1 Suodatinkerroksen materiaalit Tuotteen kelpoisuus osoitetaan ensisijaisesti

Lisätiedot

TERVETULOA Linnankankaan ja Metsärinteen pientalorakentajat. RAKENTAJAINFO Kunnanpuutarhuri Sari Palo 29.1.2015.

TERVETULOA Linnankankaan ja Metsärinteen pientalorakentajat. RAKENTAJAINFO Kunnanpuutarhuri Sari Palo 29.1.2015. TERVETULOA Linnankankaan ja Metsärinteen pientalorakentajat RAKENTAJAINFO Kunnanpuutarhuri Sari Palo 29.1.2015. Yleistä asemakaavasta ja rakennustapaohjeista Rakennustapaohjeet täydentävät asemakaavan

Lisätiedot

Uponor-mökkituotteet. Toimintaperiaate. Mökeille ja rantasaunoille:

Uponor-mökkituotteet. Toimintaperiaate. Mökeille ja rantasaunoille: Uponor-mökkituotteet Toimintaperiaate Uponor-mökkituotteet on suunniteltu erityisesti pienten pesuvesimäärien käsittelyyn matalavarusteisilla kesämökeillä ja rantasaunoilla. Mökeille ja rantasaunoille:

Lisätiedot

Laminaatti 2-lock ja T-lock

Laminaatti 2-lock ja T-lock Asennusohje Laminaatti 2-lock ja T-lock 2014 EDELLYTYKSET Uiva asennus tarkoittaa, että lattiaa ei kiinnitetä (ei naulata eikä liimata) alustaan. Lattian pitää päästä liikkumaan vapaasti sisäilman muutosten

Lisätiedot

METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL

METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL Superex - kastelulannoitteet Vesiliukoiset Superex lannoitteet Puhtaita ja täysin vesiliukoisia ph 4,5-4,8 Kastelusuuttimet pysyvät auki Voidaan sekoittaa

Lisätiedot

TYÖOHJE 4/2010 TYÖOHJE. LammiMuurikivi

TYÖOHJE 4/2010 TYÖOHJE. LammiMuurikivi TYÖOHJE 4/2010 TYÖOHJE LammiMuurikivi LammiMurikivi TYÖOHJE SISÄLLYS 1 LAMMIMUURI 3 2 RAKENNE JA OMINAISUUDET 3 2.1 Rakenne 3 2.2 Ominaisuudet 3 3 KÄYTTÖKOHTEET 3 4 MATALAT JA KORKEAT MUURIT 3 5 MUURIN

Lisätiedot

Asennusohjeet huvimajalle Albatros iso / pieni. Tarvittavat työvälineet asennuksessa. Perustus 15.11.13 1. Ison Albatrossin pohja

Asennusohjeet huvimajalle Albatros iso / pieni. Tarvittavat työvälineet asennuksessa. Perustus 15.11.13 1. Ison Albatrossin pohja Asennusohjeet huvimajalle Albatros iso / pieni Huom! Asennusohjeissa olevat kuvat viittaavat monissa kohdin isoon Albatrossiin mm. seinäelementtien ja listojen osalta. Tarvittavat työvälineet asennuksessa.

Lisätiedot

KOTIPIHAN PERENNAOHJE

KOTIPIHAN PERENNAOHJE KOTIPIHAN PERENNAOHJE Miten rakennetaan perennaryhmiä erilaisille kasvupaikoille: auringosta varjoon, kuivasta kosteaan? Tässä työohjeessa on monivuotisten kukkien istutusohjeita ja hoitoa helpottavia

Lisätiedot

RENOFIX RT 300 LAATTALAASTI VESIERISTYSTÄ VAATIVIIN KOHTEISIIN TEKNISET TIEDOT

RENOFIX RT 300 LAATTALAASTI VESIERISTYSTÄ VAATIVIIN KOHTEISIIN TEKNISET TIEDOT JOULUKUU 2011 Korvaa T 300-esitteen ENOFIX T 300 LAATTALAASTI VESIEISTYSTÄ VAATIVIIN KOHTEISIIN enofix T 300 on kaksikomponenttinen (T 300 K + T 300 P) laattalaasti, joka kovetuttuaan muodostaa elastisen

Lisätiedot

Honnin padon korjaaminen

Honnin padon korjaaminen Honnin padon korjaaminen Pato puhki säätökaivon vierestä Säätökaivon putken ympäriltä syöpynyt maata ja kaivo kallistunut Patorakenteeseen jääneen puunrungot ja onkalot sekä liian kapea pato perimmäiset

Lisätiedot

Tarjolla maansiirto-, sokkelineristys- ja putkitusurakka kokeneelle ja ammattitaitoiselle maansiirtourakoitsijalle Itä-Helsingissä.

Tarjolla maansiirto-, sokkelineristys- ja putkitusurakka kokeneelle ja ammattitaitoiselle maansiirtourakoitsijalle Itä-Helsingissä. MAANSIIRTOURAKKA Tarjolla maansiirto-, sokkelineristys- ja putkitusurakka kokeneelle ja ammattitaitoiselle maansiirtourakoitsijalle Itä-Helsingissä. Urakka koostuu seuraavista tehtävistä: 1. Pihan raivaus-

Lisätiedot

Vapaudenkatu, vaihtoehtoja siirrettäviksi istutusastioiksi välikaistalle

Vapaudenkatu, vaihtoehtoja siirrettäviksi istutusastioiksi välikaistalle A-betoni, istutusastia TORI Tori on suorakaiteenmuotoinen sileä- tai rouhepintainen istutusastia. Leveys on 400 mm, pituus 1000 mm ja korkeus 400 mm. Paino 220 kg. Tori ja Puisto sarjojen istutusastioita

Lisätiedot

MÄÄRÄLUETTELO RYHMITTÄIN JA NIMIKKEITTÄIN. Koko laskelma. Rakennusosat

MÄÄRÄLUETTELO RYHMITTÄIN JA NIMIKKEITTÄIN. Koko laskelma. Rakennusosat MÄÄRÄLUETTELO RYHMITTÄIN JA NIMIKKEITTÄIN Projekti: 457_Pudasjärven_koulukeskus Laskelma: Pudasjärven_kadun_rakennussuunnitelma Työnumero: 457 Hankkeen tyyppi: Investointi Dokumentin luoja: Olli Planting

Lisätiedot

JUSSI-taloportaiden kokoamisohjeet

JUSSI-taloportaiden kokoamisohjeet MSJ-WOOD OY JUSSI-taloportaiden kokoamisohjeet Kokoamisohjeet L-taloportaille MSJ-Wood 11.3.2013 http://www.jussi-portaat.fi Suunnittelu ja toteutus: Cadwill Oy Teit erinomaisen valinnan ostaessasi JUSSI-taloportaan.

Lisätiedot

siltojen korjaus SILTAAN LIITTYVÄT RAKENTEET 2.914 BETONIKIVIVERHOUKSEN TEKO 1 KÄYTTÖKOHTEET JA KÄYTÖN EDELLYTYKSET TYÖKOHTAISET LAATUVAATIMUKSET

siltojen korjaus SILTAAN LIITTYVÄT RAKENTEET 2.914 BETONIKIVIVERHOUKSEN TEKO 1 KÄYTTÖKOHTEET JA KÄYTÖN EDELLYTYKSET TYÖKOHTAISET LAATUVAATIMUKSET siltojen korjaus TIEHALLINTO, SILTATEKNIIKKA SILTAAN LIITTYVÄT RAKENTEET BETONIKIVIVERHOUKSEN TEKO TYÖKOHTAISET LAATUVAATIMUKSET 06/08 (korvaa ohjeen 12/95) 2.914 1 KÄYTTÖKOHTEET JA KÄYTÖN EDELLYTYKSET

Lisätiedot

Asennusohje ColoRex SD och EC

Asennusohje ColoRex SD och EC Asennusohje ColoRex SD och EC ColoRex on sähköä johtava PVC-laatta, jonka mitat ovat 610 x 610 x 2 mm. ColoRex on ESD-hyväksytty (Sveriges Provnings- och Forskningsinstitut). ColoRex-asennuksessa käytetään

Lisätiedot

Conbit. Älä sekoita laastia kerralla enempää kuin ehdit käyttämään 45 minuutissa. Hävitä kovettumaan alkanut laasti.

Conbit. Älä sekoita laastia kerralla enempää kuin ehdit käyttämään 45 minuutissa. Hävitä kovettumaan alkanut laasti. Conbit Nopeasti kuivuva, vesitiivis ja pakkasenkestävä laasti betonilaattojen, luonnonkivien ja reunakivien saumaamiseen sekä kiinnittämiseen asfalttiin tai betoniin KÄYTTÖKOHTEET Hyvien tartuntaominaisuuksien

Lisätiedot

Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3401/09

Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3401/09 VIHDIN KUNTA Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3401/09 Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta 3401/09/1 1:3000 Leikkaus A-A

Lisätiedot

Asennusohje Sadevesienkeräilysäiliö 3 m 3

Asennusohje Sadevesienkeräilysäiliö 3 m 3 Asennusohje Sadevesienkeräilysäiliö 3 m 3 Uponor-sadevesienkeräilysäiliö 3 m 3 5 1 3 2 4 1. Sadevesiputki (tuloputki). - 2. Suojaputki vesiletkulle. - 3. Huoltokaivo. - 4. Ylivuotoputki. - 5. Vesiposti

Lisätiedot

Asennusohje SureStep PUR, SafeStep, SafeStep Grip & SafeStep R12

Asennusohje SureStep PUR, SafeStep, SafeStep Grip & SafeStep R12 Kaikkein paraskaan lattiapäällyste ei ole hyvännäköinen tai toimiva, jos sitä ei asenneta ja hoideta oikein tai jos alusta ei ole ihanteellinen. Lue tämän vuoksi asennusohje huolellisesti, ennen kuin aloitat

Lisätiedot

KIVIEN JA LAATTOJEN ASENTAMINEN

KIVIEN JA LAATTOJEN ASENTAMINEN KIVIEN JA LAATTOJEN ASENTAMINEN Asennuksen valmistelutyöt Ennen asennushiekan levittämistä tarkistetaan, että kantavan kerroksen pinta on tasainen, huolella tiivistetty ja että kallistukset on tehty suunnitelman

Lisätiedot

Tehnyt 9B Tarkistanut 9A

Tehnyt 9B Tarkistanut 9A Tehnyt 9B Tarkistanut 9A Kuitinmäen koulu Syksy 2006 Avaruusgeometrian soveltavia tehtäviä... 3 1. Päästäänkö uimaan?... 3 2. Mummon kahvipaketti... 3 3. Tiiliseinä... 4 4. SISUSTUSTA... 5 5. Kirkon torni...

Lisätiedot

Testimenetelmät: SFS-EN 1097-6 ja 12697-5

Testimenetelmät: SFS-EN 1097-6 ja 12697-5 1 Testimenetelmät: SFS-EN 1097-6 ja 12697-5 -Kiintotiheys ja vedenimeytyminen -Asfalttimassan tiheyden määritys 2 Esityksen sisältö - Yleistä menetelmistä ja soveltamisala - Käytännön toteutus laboratoriossa

Lisätiedot

Manual. Swim & Fun Scandinavia, Fagerholtvej 16, 4050 Skibby www.swim-fun.dk 1

Manual. Swim & Fun Scandinavia, Fagerholtvej 16, 4050 Skibby www.swim-fun.dk 1 Manual Dansk Svensk Suomi Norsk English Polish Nedgravning af pool...2 Nergrävning av pool...5 Tietoja uima-altaan kaivamisesta maahan...8 Nedgraving av bassenget...10 In-ground use of pool...13 Informacje

Lisätiedot

N S. ta tai m ä. BLÄUER 2003 www.kasityo.com versio 1.0

N S. ta tai m ä. BLÄUER 2003 www.kasityo.com versio 1.0 N S ta tai m ä BLÄUER 2003 www.kasityo.com versio 1.0 ONNISTUNUT SALKKU Salkkuja on eri kokoisia, muotoisia ja värisiä. Huomiota kiinnitetään seuraaviin kohtiin. SALKUN AUKAISEMINEN PYÖRÖSAHALLA JA SEN

Lisätiedot

Yki Rouhepinnoite viimeistelee talon ulkokuoren ja lopullisen ilmeen. Rakennusteknisesti oikein toteutettu sokkeli ja julkisivu on pitkäikäinen ja

Yki Rouhepinnoite viimeistelee talon ulkokuoren ja lopullisen ilmeen. Rakennusteknisesti oikein toteutettu sokkeli ja julkisivu on pitkäikäinen ja Hyvin peittävä, arvokkaan näköinen rouhepinnoite on suunniteltu erityisesti uusille ylitasoitetuille harkkopinnoille sekä betonipinnoille. Soveltuu myös maalatuille betonipinnoille. Markkinoiden laajin

Lisätiedot

BENDERS SOKKELIELEMENTIT SOKKELIELEMENTIT. Kunnon perustus. Lisätietoja Bendersistä www.benders.fi

BENDERS SOKKELIELEMENTIT SOKKELIELEMENTIT. Kunnon perustus. Lisätietoja Bendersistä www.benders.fi BENDERS SOKKELIELEMENTIT SOKKELIELEMENTIT Kunnon perustus Lisätietoja Bendersistä www.benders.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO INFO 2 TAUSTATIETOA SOKKELIELEMENTTI 4 BENDER L-SOKKELIELEMENTTI 7 BENDER I-SOKKELIELEMENTTI

Lisätiedot

74 cm - 89 cm ASENNUSOHJEET KOMPACT

74 cm - 89 cm ASENNUSOHJEET KOMPACT 74 cm - 89 cm Suomi ASENNUSOHJEET KOMPACT KOMPACT - www.arke.ws Ennenkuin ryhdyt asennustyöhön, pura portaiden kaikki osat pakkauksistaan. Aseta kaikki osat tilavalle alustalle ja tarkista osien lukumäärä

Lisätiedot

Bentofix NSP -bentoniittimatto

Bentofix NSP -bentoniittimatto NSP -bentoniittimatto Asennusohje NSP asennetaan siten, että neulasidottu kangas johon on painettu teksti, jää yläpinnaksi. Pohjamaata vasten tuleva alakangas on kudottu ja siinä on sininen ohjausviiva

Lisätiedot

Aidan ja porttien tuoteseloste

Aidan ja porttien tuoteseloste Tuote rajausaita Koodi1 MPA 120 Aidan ja porttien tuoteseloste Tuote info Aitaelementin koko 1200x2500 mm koostuu 15x15 mm pystyneliöputkista sekä vaakasidoksista 30x18x1,5 mm. Jokaisen pystytikun yläosassa

Lisätiedot

Projekti Kamppi lukuina

Projekti Kamppi lukuina Projekti Kamppi lukuina Projektiaika 8/2002 3/2006 Hankkeen kokonaisarvo lähes 400 M Työmaan pinta-ala 4 ha Laajuus: 135.000 br-m2, Tilavuus: 650.000 m3 Liiketiloja 37.000 m2 Toimistoja 12.000 m2 Asuntoja

Lisätiedot

ASENNUSOHJEET. Moduleo - lukkopontilliset vinyylilattiat. Ruukinkuja 2, 02330 ESPOO 09 260660 orientoccident.fi

ASENNUSOHJEET. Moduleo - lukkopontilliset vinyylilattiat. Ruukinkuja 2, 02330 ESPOO 09 260660 orientoccident.fi ASENNUSOHJEET Moduleo - lukkopontilliset vinyylilattiat Ruukinkuja 2, 02330 ESPOO 09 260660 orientoccident.fi SISÄLLYS Yleistä... 2 Vastaanotto ja säilytys... 2 Tasaannuttaminen... 3 Asennusolosuhteet...

Lisätiedot

PIHAKIVIEN ASENNUSOHJE. www.pihakivi.com

PIHAKIVIEN ASENNUSOHJE. www.pihakivi.com PIHAKIVIEN ASENNUSOHJE www.pihakivi.com SISÄLLYSLUETTELO Pihasuunnittelulla pihasta toimivampi 2 Pihakivien ja -laattojen käyttö 5 Pihakivien ja -laattojen valinta 6 Kiveyksen rakentamisen työvaiheet 7

Lisätiedot

Viherympäristöliiton hyväksymät

Viherympäristöliiton hyväksymät Viherympäristöliiton hyväksymät Taimitarhakasvien lajitteluohjeet viherrakentamiseen Nämä ovat Viherympäristöliitto ry:n suositus taimitarhakasvien lajittelu- ja niputusohjeiksi. Jos näitä ohjeita sovelletaan

Lisätiedot

Tukimuurielementit 2-80

Tukimuurielementit 2-80 2- Tukimuurielementit Tukimuurien käyttö antaa erinomaiset madollisuudet tonttien ja liikennealueiden pintojen yötykäyttöön. Niillä alue voidaan jäsennellä käyttötarkoituksen mukaisesti eri tasoisiksi

Lisätiedot

3-15 / 10.4.2015. Weber anturamuotti- järjestelmä. www.e-weber.fi www.wepro.fi. * Välitämme

3-15 / 10.4.2015. Weber anturamuotti- järjestelmä. www.e-weber.fi www.wepro.fi. * Välitämme * Välitämme 3-15 / 10.4.2015 Weber anturamuotti- www.e-weber.fi www.wepro.fi järjestelmä Weber anturamuottijärjestelmä Weber anturamuottijärjestelmä koostuu 600 mm leveästä, 5000 mm pitkästä ja 250 mm

Lisätiedot

Laadunvalvontasuunnitelma (suunnittelija) vers 2.1

Laadunvalvontasuunnitelma (suunnittelija) vers 2.1 Laadunvalvontasuunnitelma (suunnittelija) vers 2.1 Laadunvalvontasuunnitelma (suunnittelija), (Rakentaminen-sisäänosto), (Rakentaminen tuotanto), (-tarjous) ja (tuotanto) PINNAN TASAISUUSVAATIMUKSET Vastaako

Lisätiedot

VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS ELI ABC-LUOKITUS ÄÄNEKOSKEN KAUPUNGISSA. Tähän tarvittaessa otsikko

VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS ELI ABC-LUOKITUS ÄÄNEKOSKEN KAUPUNGISSA. Tähän tarvittaessa otsikko VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS ELI ABC-LUOKITUS ÄÄNEKOSKEN KAUPUNGISSA Tähän tarvittaessa otsikko PUISTOYKSIKKÖ HENKILÖSTÖRESURSSIT PUISTOTYÖNTEKIJÄT 2,5 HENKILÖÄ PUISTOTYÖNJOHTAJA 1 HLÖ KAUPUNGINPUUTARHURI

Lisätiedot

Max Stop. Vedeneristysmassa. Helppo levittää Tuplasti tiiviimpi Riittoisampi. Tätskikt Membrane

Max Stop. Vedeneristysmassa. Helppo levittää Tuplasti tiiviimpi Riittoisampi. Tätskikt Membrane Max Stop Vedeneristysmassa Tätskikt Membrane Helppo levittää Tuplasti tiiviimpi Riittoisampi MaxStop-Telattava vedeneristysjärjestelmä koostuu seuraavista osista: 1. MaxStop Primer tai MaxStop kosteussulku

Lisätiedot

Hapro. Toimintasuunnitelma. Teksti ja kuvat: Niina Lindell

Hapro. Toimintasuunnitelma. Teksti ja kuvat: Niina Lindell Hapro Toimintasuunnitelma Teksti ja kuvat: Niina Lindell Työn tarkoitus Hapron toimintasuunnitelma on puolenvuoden viljelysuunnitelma Lapin ammattiopiston puutarhalle. Siihen on koottu kaikki perustiedot

Lisätiedot

ASENNUSOPAS - PUUKOOLAUS

ASENNUSOPAS - PUUKOOLAUS SENNUSOPS - PUUKOOLUS Merkinnät: Puukoolauksen leveys tulee olla vähintään 60mm lyhyillä sivuilla. Metallikoolauksen leveys voi olla vähintään 45mm. Jäljellä oleva koolaus voi olla 45 mm leveä. Ruuvi (SN

Lisätiedot

Finnforest Terassin kokoamisohje Terassi 10

Finnforest Terassin kokoamisohje Terassi 10 Finnforest Terassin kokoamisohje Terassi 10 Terassin kokoaminen ja perustaminen Terassi on tarkoitettu koottavaksi valmiiksi pohjustetulle ja tasatulle maalle. Perustamisessa on otettava huomioon mahdollinen

Lisätiedot

EPS lightbeton 360. Kiinteille ja kelluville lattioille

EPS lightbeton 360. Kiinteille ja kelluville lattioille EPS lightbeton 60 Kiinteille ja kelluville lattioille mira EPS lightbeton 60 - ei pölyä ilmassa mira EPS -kevytbetoni on EPS -rakeisiin perustuva kevyt ja nopeasti kovettuva lattian valumassa. Tuote toimitetaan

Lisätiedot

PUOLIPYÖREÄN SADEVESIJÄRJESTELMÄN ASENNUSOHJE

PUOLIPYÖREÄN SADEVESIJÄRJESTELMÄN ASENNUSOHJE PUOIPYÖREÄN SDEVESIJÄRJESTEMÄN SENNUSOHJE 1 6 5 8 7 10 3 11 14 9 2 4 12 13 11 14 17 Tuotelista Nro Tuote 1 Pisko kouru 2 Pisko ulkokulma 90 3 Pisko sisäkulma 90 4 Pisko tukkopää, oikea ja vasen 5 Pisko

Lisätiedot

Työn nro. PL 120 30101 Forssa puh. 03 4243 100 www.foamit.fi. Päiväys

Työn nro. PL 120 30101 Forssa puh. 03 4243 100 www.foamit.fi. Päiväys LOIVA YLÄPOHJA, KATTEEN ALUSTANA KEVYTSORABETONILAATAT puh 03 4243 100 wwwfoamitfi YP 101 Mahdollinen suojakiveys Vedeneristys VE 4080, kaksinkertainen kumibitumikermieristys, pintakermi sirotepintainen,

Lisätiedot

11410 Poistettavat pintamaat

11410 Poistettavat pintamaat InfraRYL / TK242/TR7, Päivitys 1 11410 Poistettavat pintamaat Määrämittausohje 1141. 11410.1 Poistettavien pintamaiden materiaalit Alueelta raivattavan materiaalin suhteen toimitaan suunnitelma-asiakirjojen

Lisätiedot

HAJA-ASUTUSALUEEN JÄTEVEDEN KÄSITTELY ASENNUSOHJEET. Uponorumpisäiliö. 10 m 3

HAJA-ASUTUSALUEEN JÄTEVEDEN KÄSITTELY ASENNUSOHJEET. Uponorumpisäiliö. 10 m 3 HAJA-ASUTUSALUEEN JÄTEVEDEN KÄSITTELY ASENNUSOHJEET Uponorumpisäiliö 10 m 3 1 Monta huolta vähemmän luotettavilla Uponor-ratkaisuilla Teit hyvän ratkaisun valitessasi luotettavan Uponorjätevesijärjestelmän.

Lisätiedot

ASENNUSOHJEET SILENCIO 24 / 36 SILENCIO EL

ASENNUSOHJEET SILENCIO 24 / 36 SILENCIO EL ASENNUSOHJEET 24 / 36 EL Näin saavutetaan paras ääneneristys Betonielementit ja betoniset ontelolaatat Betonisten välipohjien ääneneristys riippuu paljolti siitä, millaisia kantavat rakenteet ovat. Laatta-

Lisätiedot

NEKO LUONNONKALI N 2 K 17

NEKO LUONNONKALI N 2 K 17 Luonnonkali NEKO LUONNONKALI N 2 K 17 Tyyppinimi Orgaaninen lannoite Raaka-aineet Vinassiuute, soijajauhe, kakaon kuori, auringonkukka, greipin siemen- ja hedelmämassa Koostumus painoprosentteina / innehåll

Lisätiedot

SOKLEX - PERUSTUSJÄRJESTELMÄ

SOKLEX - PERUSTUSJÄRJESTELMÄ SOKLEX - PERUSTUSJÄRJESTELMÄ SOKLEX -VALMISMUOTTIEN ASENNUS- JA TUENTAOHJEET 2005 1 1. Rakennuksen pohjan kaivutöiden jälkeen sokkelilinjat täytetään vähintään 200 mm:n sorakerroksella. Sora tasataan perustamistasoon

Lisätiedot

ASENNUSOHJE AMMATTILAISELLE SATINE MICROCEMENT MEDIUM VANHAN LAATAN PÄÄLLE MÄRKÄTILAAN

ASENNUSOHJE AMMATTILAISELLE SATINE MICROCEMENT MEDIUM VANHAN LAATAN PÄÄLLE MÄRKÄTILAAN Suosittelemme aina käyttämään asentajaa, jolla on kokemusta mikrosementti-tuotteista. Tämä on erityisen suositeltavaa, kun kyseessä on märkätila. RAKENNE JA AIKATAULUTUS: 1. Cement primer laatta saumoihin,

Lisätiedot

ELEMENTO 5 SUORASIVUINEN PILARILLINEN UMPIKIERREPORRAS

ELEMENTO 5 SUORASIVUINEN PILARILLINEN UMPIKIERREPORRAS Asennusohje 1 (6) ELEMENTO 5 SUORASIVUINEN PILARILLINEN UMPIKIERREPORRAS ASENNUSOHJE YLEISTÄ Elementit asennetaan runkotyövaiheessa kerros kerrallaan asennussuunnitelman mukaisessa järjestyksessä. Tilaaja/työmaa

Lisätiedot

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Liite 1 Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Tulosten analysointi Liite loppuraporttiin Jani Isokääntä 9.4.2015 Sisällys 1.Tutkimustulosten

Lisätiedot

KUITUPUUN PINO- MITTAUS

KUITUPUUN PINO- MITTAUS KUITUPUUN PINO- MITTAUS Ohje KUITUPUUN PINOMITTAUS Ohje perustuu maa- ja metsätalousministeriön 16.6.1997 vahvistamaan pinomittausmenetelmän mittausohjeeseen. Ohjeessa esitettyä menetelmää sovelletaan

Lisätiedot

2232 Rakennuksen täytöt

2232 Rakennuksen täytöt 1 22321 Rakennuksen ulkopuoliset täytöt Rakennuksen ulkopuolinen täyttö sisältää rakennuskaivannon täytöt rakennuksen sokkeli- /anturalinjan ulkopuolella. 22321.1 Rakennuksen ulkopuolisten täyttöjen materiaalit

Lisätiedot

KUITULAASTIRAPPAUS Rappausohje

KUITULAASTIRAPPAUS Rappausohje KUITULAASTIRAPPAUS Rappausohje Simolinintie 1 06100 PORVOO (019) 5244 922 www.laastikulma.fi 2 KUITULAASTIRAPPAUS Rappausohje Rapattava alusta Kevytbetoni (Siporex), kevytsorabetoni (Leca-harkko), betoni,

Lisätiedot

Huomioitavaa...4 Tarvittavat materiaalit...5 Seinäelementtien kokoaminen...6 Rungon kokoaminen...8 Viimeistelytyöt...10 Kompostointi voi alkaa!...

Huomioitavaa...4 Tarvittavat materiaalit...5 Seinäelementtien kokoaminen...6 Rungon kokoaminen...8 Viimeistelytyöt...10 Kompostointi voi alkaa!... Tammikuu 2015 Huomioitavaa...4 Tarvittavat materiaalit......5 Seinäelementtien kokoaminen...6 Rungon kokoaminen...8 Viimeistelytyöt...10 Kompostointi voi alkaa!...11 2 Onneksi olkoon, olet päättänyt aloittaa

Lisätiedot

MÄÄRÄMITTAUSPERUSTEET HANKEKOHTAISET TÄYDENNYKSET

MÄÄRÄMITTAUSPERUSTEET HANKEKOHTAISET TÄYDENNYKSET HANKEKOHTAISET TÄYDENNYKSET Asfaltointi- ja tiemerkintätyöt (MALLIASIAKIRJA) 2(9) YLEISTÄ Nämä määrämittausperusteet noudattavat Infra 2015 Rakennusosa- ja hankenimikkeistöä ja Infraryl 2010 Osa 1 Väylät

Lisätiedot