Thuja occidentalis Ellwangeriana. Spiraea Grefsheim. Caragana arborescens Lorbergii. Hosta sieboldiana 5 kpl. Coreopsis verticillata 3 kpl

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Thuja occidentalis Ellwangeriana. Spiraea Grefsheim. Caragana arborescens Lorbergii. Hosta sieboldiana 5 kpl. Coreopsis verticillata 3 kpl"

Transkriptio

1 poisto. Myös niiden on näyttävä määräluettelossa. Istutussuunnitelma esittää, mitä kasveja viheralueelle on tarkoitus istuttaa, miten ne sijoittuvat toisiinsa nähden ja kuinka paljon kasveja alueelle istutetaan. Istutussuunnitelma tehdään pohjapiirroksena. Piirustukseen liitetään kasviluettelo sekä tarvittaessa luettelo kalusteista ja varusteista. Rakentajalle on helpompaa, jos kasvi- sekä kaluste- ja varusteluettelot on tehty samalle paperille suunnitelmakuvan kanssa. Asiakkaalle voi piirtää myös havainnekuvia, joissa erikoiskohteet on piirretty ihmisperspektiivistä. Henkilön tai jonkin tutun esineen piirtäminen kuvaan auttaa asiakasta mieltämään istutuksen tai rakenteen mittasuhteet. Toteutussuunnitelmaan ei yleensä liity havainnekuvia. Sen sijaan poikkileikkaukset ovat havainnollistavia ja auttavat rakentajaa. Suunnitelma-asiakirjoihin kuuluu myös hankekohtainen työselostus (esitelty luvussa 3.5) sekä kohdekohtainen ylläpitosuunnitelma (esitelty luvussa 20.5). Kustannuslaskelmassa arvioidaan jokaisen työvaiheen työ- ja materiaalikustannukset. Työkustannuksissa arvioidaan, kuinka monta henkilö- ja konetyötuntia kunkin työvaiheen tekemiseen kuluu. Materiaalikustannuksiin lasketaan työn tekemiseen tarvittavat materiaalit, kuten kasvualustat, päällysteet, salaojaputket, rakenteet ja kasvit. Kustannuksiin kuuluvat myös työkoneiden vuokrat ja aliurakoitsijoiden Viburnum opulus Spiraea chamaedryfolia Thuja occidentalis Ellwangeriana Thuja occidentalis Drabant Viburnum lantana Spiraea x billiardii Spiraea Grefsheim Juniperus communis Vinca minor 12 kpl Miscanthus sinensis 5 kpl Hosta Crispula 5 kpl Spiraea japonica Little Princess Caragana arborescens Lorbergii Coreopsis verticillata 3 kpl Geranium sanguineum 6 kpl Hosta sieboldiana 5 kpl Juniperus horizontalis Matteucchia struthiopteris 5 kpl Microbiota decussata Bellis perennis 9 kpl Dasiphora fruticosa Abbotswood Waldsteinia ternata 9 kpl KUVA 1.2: Esimerkki istutussuunnitelmasta. Kuvasta näkyy, että eri kasveille on merkitty halkaisijaltaan erikokoinen alue. Mitä suurempi ympyrä, sen leveämpi kasvi tulee olemaan lopullisessa koossaan. Ympyrän keskellä oleva rasti ilmaisee kasvin istutuspaikan. Pensasmassan reunaviiva taas ilmaisee parannettavan kasvualustan rajan. Perennojen istutuspaikat on erotettu toisistaan pelkin viivoin. Viheralueiden suunnittelu 13

2 TAULUKKO 2.2: Köynnösten jaottelu kiinnittymistavan mukaan. Kiinnittymistapa sanelee, tarvitseeko köynnöstä tukea vai pystyykö se kiipeämään itse. Köynnöstyypit Kiinnittymistapa Esimerkkilajit Tukeminen Itsekiinnittyvät Tarttuvat tukeensa Eivät vaadi tuentaa. köynnökset imukärhillään. (KUVA A) a) b) Tarttuvat tukeensa ilmajuuriensa avulla. (KUVA B) Imukärhivilliviini (Parthenocissus quinquefolia Engelmannii ) (KUVA A) Köynnöshortensia (Hydrangea anomala subsp. petiolaris) (KUVA B) Kiertyvät köynnökset a) b) Kiertävät varren pyörivällä liikkeellä tuen ympärille (KUVA A). Kiertävät lehtivarren tuen ympärille (KUVA B). Kiertävät kärhen tai versonkärjen tuen ympärille (KUVA C). Ruotsinköynnöskuusama (Lonicera periclymenum) Kärhöt (Clematis) ja köynnöskrassi (Tropaeolum) Tuoksuherne (Lathyrus odoratus) Viiniköynnökset (Vitis) Säleikkö tai pergola, tanakkaversoinen tukikasvi c) Köynnöstävät pensaat Pitkät, kaarevat versot, kiinnittyy vain löyhästi. Köynnösruusut (Rosa) mustavadelma (Rubus allegheniensis) Säleikkö tai pergola, sidotaan paikalleen. 40 Viheralueiden suunnittelu

3 5.3 Prismaus Prismaa käytetään mittauksen apuvälineenä silloin, kun haetaan suoria kulmia. Prisman käyttö nopeuttaa työtä ja vähentää laskuvirheitä. Yleisimmät nykykäytössä olevat prismat ovat kaksoispentagonprismoja. KUVA 5.9: Prismaan katsotaan siten, että sitä pidetään pystysuorassa asennossa kädessä, noin cm:n etäisyydellä katsojan kasvoista. Prismaajan katse kohdistuu prismaan ja samalla sen yli (tai lävitse) mitattavalla linjalla olevaan kohteeseen. Apuvälineinä ovat linjaseipäät. KUVA 5.10: Suorakulman prismaus vaihe vaiheelta Esimerkiksi suuren puun tai muun kohteen tarkan paikan määrittäminen 1. Linjaseipäät a ja b asetetaan suoraan ja pystyyn halutun mittalinjan päihin. Mittalinjan apuna voidaan käyttää esimerkiksi seinälinjaa. 2. Työpari merkitsee mitattavalle alueelle mittalinjan linjaseipäitten a ja b avulla. 3. Toinen mittaajista eli prismaaja asettuu linjaseipäitten väliin kädessään linjaseiväs c ja prisma. 4. Prismaaja asettaa prisman kädessään olevan linjaseipään c päähän sille varattuun koloon. 5. Prismaaja asettuu mittalinjalla sellaiseen paikkaan, että mitattava puu (tai muu kohde) on suunnilleen kohtisuorassa mittalinjaan nähden. 6. Työparista toinen asettaa yhden linjaseipään d mitattavan puun kohdalle, niin että se on selkeästi prismaajan nähtävillä. 7. Prismaaja liikuttaa prismaa mittalinjalla siten, että hän näkee prisman molemmista peileistä mittalinjan päissä merkkeinä olevat linjaseipäät a ja b. Prisma ja sen vartena toimiva linjaseiväs c ovat tarkalleen mittalinjalla, kun molemmat linjaseipäät a ja b näkyvät prismassa yhtenä eli päällekkäin (prisman näkymä 3). 8. Prismaaja katsoo kohti mitattavaa puuta. Prismaa liikutetaan niin, että puun edessä oleva linjaseiväs d näkyy prismasta. Kun nämä 3 seivästä (a, b ja d) näkyvät prismassa samalla pystylinjalla, on mittalinjasta 90 asteen kulma mitattavan puuhun (tai muuhun kohteeseen) nähden. NÄKYMÄ PRISMASSA 1 NÄKYMÄ MAASTOSSA A prismaaja C D suorakulma mittalinja prismaa liikutellaan A:n ja B:n välillä 9. Linjaseiväs c painetaan maahan merkiksi kulmasta. Puun (tai muun kohteen) etäisyys mittalinjalle mitataan. Puun paikka on nyt määritetty. 10. Mitat merkitään ylös ja siirretään myöhemmin työpiirustukseen. 11. Virheiden välttämiseksi tärkeimmät mittauskohteet mitataan pariin kertaan ja verrataan tuloksia toisiinsa. Jos tuloksissa on eroa, mittaus uusitaan, kunnes tulokset ovat yhteneväiset. Tarkistusmittaukset kirjataan ylös ja arkistoidaan työkohteen kelpoisuusasiakirjaan. B Viheralueiden rakentaminen 63

4 Pitkä sivu (kateetti) Hypotenuusa b) 2,0 m c) 2,5 m Porras a) 1,5 m Lyhyt sivu (kateetti) Seinälinja KUVA 5.11: Kirvesmiehen kolmio on vaihtoehtoinen tapa määrittää suorakulmia. Kirvesmiehen kolmio on sama kuin Pythagoraan lause (a 2 + b 2 = c 2 ), johon on selkeyden vuoksi valmiiksi määritetty pienimmät toimivat kokonaisluvut (a = 3, b = 4, c = 5). Kirvesmiehen kolmion kaava toimii aina, kun näitä lukuja käytetään, ja ne voidaan kaikki kertoa samalla luvulla kaavan siitä muuttumatta. KUVA 5.12: Kirvesmiehen kolmio on yksi tapa varmistaa suorat kulmat, jos suorakulmamittaa ei ole käytettävissä urakkapaikalla. 5.4 Vaaitustyöt Vaaitus tarkoittaa korkeuserojen mittaamista. Vaaituksen lähtöpisteenä käytetään jotain jo aiemmin laskettua korkeuspistettä ja sen korkeuslukemaa. Korkeuslukema ilmaisee korkeuspisteen korkeuden merenpinnasta. Korkeuspisteitä löytyy maanmittauslaitoksen kartastoista tai kuntien mittausosastoilta. Korkeuslukema löytyy myös talon pohjapiirustuksista. Piirustuksiin on aina merkittynä asuinkerroksen lattian korko. Vaaituskojeisiin kuuluu varusteena aina lisäksi kolmijalkainen maastotuki, jonka avulla koje saadaan käyttäjälle ihanteelliseen työkorkeuteen. Vaaituksen työvälineinä käytetään vesivaakaa vaaituskojetta takymetriä. Vaaituskoneita on optisia ja lasertoimisia. Optiset laitteet ovat erittäin tarkkoja. Mittaajina tulee aina olla vähintään kaksi henkilöä. Laservaaituskojeella vaaitseminen on huomattavasti nopeampaa kuin optisella vaaituskojeella. KUVA 5.13: Vesivaa an käyttöä kylmämuurin asentamisessa. Vesivaaka on helppokäyttöinen ja tarkka, mutta se soveltuu vai lyhyiden matkojen korkeuden siirtoon. Vesivaakaa kutsutaan kansanomaisesti myös vatupassiksi. 64 Viheralueiden rakentaminen

5 KUVA 5.14 Tasolaser lähettää ympäristöönsä lasersädettä, jonka havaitsemiseen käytetään erityistä lattaan kiinnitettävää anturia. Anturi ilmaisee äänimerkillä ja digitaalisella viivalla, kun vaaitussäde on havaittu. KUVA 5.15: Vaaituslatta on teleskoopin tavoin toimiva mitta-asteikko, josta saatuja lukemia mittaaja lukee vaaituskojeella. Latassa olevan metrimitta-asteikon lukemat kasvavat alhaalta ylöspäin mentäessä. Latan mitta-asteikko on merkitty selkeästi kaksiväriseksi, sillä sen on tarkoitus näkyä vaaituskojeen hiusristikossa. Vaaituskojeella voi havaita lattalukemia vielä 300 metrin matkalta. Korkeuden vaaitseminen optisella vaaituskojeella vaihe vaiheelta 1. Vaaituskojeen jalusta pystytetään paikkaan, jossa se on käytettävissä mahdollisimman monen korkeuspisteen vaaitsemiseen. Vaaituksen lähtöpisteen eli paikan, josta lähtökorko saadaan, tulee olla nähtävissä kojeelle. Latta viedään paikalleen lähtöpisteeseen. 2. Vaaituskoje asetetaan paikalleen jalustan päälle. Ensin vaaka tasataan sormituntumalla niin, että tasauskupla on lähellä oikeaa asentoaan. Tämän jälkeen tasauskupla hienosäädetään säädinruuvien avulla. 3. Vaaitsija tarkentaa kojeen hiusristikon lattaan. Latassa oleva lukema eli taakselukema merkitään vaaituspöytäkirjaan ja lisätään samalla tunnetun korkeuspisteen korkolukemaan. Kun nämä luvut on yhdistetty, on tuloksena vaaituskojeen tähtäinristikon korkeus eli kojeen korkeus. Kun kojeen korkeus on selvillä, pystyy vaaitsija sen avulla määrittämään mitattavan alueen kaikki korkeuspisteet. 4. Kun kojeen korkeus on tiedossa, voidaan aloittaa varsinainen vaaitus. Latta viedään johonkin niistä (kiinnitys)pisteistä, jonka korkeus on tarkoitus selvittää, esimerkiksi paikalla olevan hulevesikaivon kannen päälle. 5. Latta asetetaan tarkasti ja suoraan mitattavalle paikalle. Latassa olevat numerot näkyvät hyvin vaaituskojeeseen ja vaaitsijalle. KUVA 5.16: Teodoliitti on vaaituskonetta käyttökelpoisempi mittamaan korkeuseroja, sillä sen avulla voidaan mitata myös pystykulmia. Viheralueiden rakentaminen 65

6 Esimerkki 1: Rakennetaan kivituhkapintainen pelikenttä, jonka koko on 10 m x 15 m. Määritetään maamassojenvaihdon tarve, kun pohjamaa on hiesua. 1. Lasketaan kentän pinta-ala: 10 m x 15 m = 150 m Määritetään massavaihdon tarve ja rakennekerroksien paksuudet. Pohjamaa kaivetaan pois koko tulevien rakennekerrosten syvyydeltä kantavuuden parantamiseksi. Tulevat rakennekerrokset ovat seuraavat: Päällyste: kivituhkaa, raekoko 0 6 mm, paksuus 50 mm tiivistettynä Kantava kerros: kallio- tai soramursketta, raekoko 0 32 mm, paksuus 120 mm tiivistettynä Jakava kerros: soraa, raekoko 0 64 mm, paksuus 400 mm tiivistettynä Suodatinkerros: suodatinkangasta 150 m % limityksiin = 165 m 2 3. Lasketaan rakennekerrosten paksuus: 50 mm mm mm = 570 mm = 57 cm = 0,57 m. 4. Muutetaan kerrospaksuudet millimetreistä metreiksi: 50 mm = 5 cm = 0,05 m; 120 mm = 12 cm = 0,12 m; 400 mm = 40 cm = 0,4 m. 5. Lasketaan pois vietävän hiesun määrä teoriassa: 150 m 2 x 0,57 m = 85,5 m 3 ~ 86 m Lasketaan pois vietävän hiesun määrä käytännössä: Hiesu löyhtyy sitä kaivettaessa. Laskelmaan on siksi lisättävä ryöstökerroin ja löyhtymiskerroin. Ryöstökerroin kuvaa sitä, miten kaivava kone sieppaa aina hieman enemmän kun on tarkoitus. Löyhtymiskerroin kuvaa sitä, miten maa-aineksen rakenne höltyy sitä kaivettaessa. Hiesun ryöstökerroin on 1,06 ja löyhtymiskerroin 1,5. Teoreettinen maamassa kerrotaan ensin ryöstö- ja sitten löyhtymiskertoimella: 86 m 3 x 1,06 x 1,5 = 136,7 m 3 ~ 137 m 3 on poisvietävien maiden määrä. 7. Lasketaan tilalle tuotavan kivituhkan määrä teoriassa: 150 m 2 x 0,05 m = 7,5 m 3 8. Lasketaan tilalle tuotavan kivituhkan määrä käytännössä: Kuutiomäärä 7,5 m 3 on irtokuutioita, jotka tiivistyvät maahan kipattaessa ja tiivistettäessä. Oikea tilattava määrä saadaan kertomalla täyttö- ja tiivistymiskertoimilla. Jos tilattaviin maa-aineksiin ei lasketa mukaan edellä mainittuja kertoimia, jää maa-ainesta uupumaan. Tiivistymis- ja täyttökertoimet ovat käänteisiä kertoimia. Tämä tarkoittaa sitä, että niillä jaetaan teoreettinen kuutiomäärä. Kivituhkan täyttökerroin on 0,9 ja tiivistymiskerroin 0,75. Teoreettinen maamassa kerrotaan ensin täyttö- ja sitten tiivistymiskertoimien käänteisluvulla: 7,5 m 3 x 1/0,9 x 1/0,75 = 11,11 m 3 ~ 11 m 3 on todellinen tilattava määrä. 9. Muutetaan kivituhkan tilavuus tonneiksi: Kivituhkaa on tapana tilata tonneissa (tonni = 1000 kg). 1 m 3 kivituhkaa painaa noin kg. Laskettu 11 m 3 kivituhkaa painaa 11 m 3 x kg/m 3 = kg eli 15,4 tonnia. 10. Lasketaan tilalle tuotavan murskeen määrä: Murskeen määrä lasketaan samalla tavoin kuin kivituhkan. Murskeen täyttökerroin on 0,9 ja tiivistymiskerroin 0,77. Murskeen teoreettinen määrä; 150 m 2 x 0,12 m = 18 m 3 Murskeen määrä käytännössä: 18 m 3 x 1/0,9 x 1/0,77 = 25,9 m 3 ~ 30 m 3 Murskeen määrä tonneina: Raekooltaan 0 32 mm:n murske painaa kg/m m 3 painaa siis 30 m 3 x kg/m 3 = kg eli 51 tonnia. 11. Lasketaan tilalle tuotavan soran määrä: Soran määrä lasketaan samalla tavoin kuin kivituhkan. Soran täyttökerroin on 0,9 ja tiivistymiskerroin 0,72. Soran teoreettinen määrä: 150 m 2 x 0,4 m = 60 m 3 Soran määrä käytännössä: 60 m 3 x 1/0,9 x 1/0,72 = 93 m 3 Soran määrä tonneina: Raekooltaan 0 32 mm:n murske painaa kg/m m 3 painaa siis 93 m 3 x kg/m 3 = kg eli ~ 149 tonnia. Maamassojen todelliset tilavuudet on tärkeää tietää sen vuoksi, että niiden vaatima tilantarve osataan ottaa huomioon. Lisäksi laskettu tonnimäärä antaa arvion siitä, montako kertaa kuorma-auto joutuu ajamaan rakennuspaikalle maa-ainesta tuodessaan tai pois viedessään. 72 Viheralueiden rakentaminen

7 leveydeltään. Samalla pinta muotoillaan ja tasataan niin, ettei siihen jää vettä kerääviä painanteita. Kerroksen paksuus, korko ja pinnan tasaisuus tarkistetaan mittaamalla. Tarkistukset tehdään vähintään 20 metrin välein. Suodatinkerroksen päällä saa liikkua vain sen levitykseen ja tiivistykseen käytettävällä kalustolla. 4. Jakava kerros tiivistetään tärylevyllä cm kerrosten välein ristikkäin 3 5 kertaa. Valmiin kerroksen taso, leveys ja pinnan muoto tarkistetaan mittaamalla vähintään 20 metrin välein. 5. Kantava kerros muotoillaan tulevan päällysteen muotoon, tasataan ja tiivistetään. Kantava kerros tehdään yhtenä kerroksena. Valmiin kerroksen taso, leveys ja pinnan muoto PÄÄLLYSTERAKENTEEN tarkistetaan POIKKILEIKKAUS mittaamalla vähintään 20 metrin välein. 6. Kantavan kerroksen päälle levitetään asennushiekkakerroksena joko raekooltaan 0 8 mm soraa tai 0 6 mm kivituhkaa. Kerroksen paksuus on 3 30 cm kivien keskikoon mukaan. Kerros tehdään niin paksuksi, että kivet voidaan asentaa siihen rikkomatta kantavaa kerrosta. Asennushiekkaa ei tiivistetä ennen kivien asentamista, eikä sen päällä saa kävellä. Asennuskerroksen yläpinnan korko ja muoto tarkistetaan mittaamalla vähintään 20 metrin välein. 7. Päällystekerroksen asentaminen. Päällystekerrosten asennuksesta lisää luvussa 8 Päällystetyöt. 8. Kaikki tarkistusmittaukset kirjataan ylös ja arkistoidaan työkohteen kelpoisuusasiakirjaan. Sinne arkistoidaan myös materiaalien mukana tulleet toimitusasiakirjat. 1. Pohjamaa 2. Suodatinkangas 3. Murske Ø 0 32 mm 4. Tärylevy 400 kg 5. Asennusalusta asennushiekka Ø 0 8 mm 6. Linjalanka 7. Kaato- ja korkolinja 8. Tasauslatta 9. Betonikivet 10. Kivigiljotiini 11. Kiveyksen oikaisurauta 12. Saumaushiekka Ø 0 1 mm 13. Harja 14. Tärylevy kg KUVA 6.12: Päällysterakenteen poikkileikkaus ja rakentamiseen vaadittavat työvälineet. Viheralueiden rakentaminen 77

8 Taulukko 7.1: Salaojiin virtaavat vesimäärät eri pinnoilta Etelä-Suomessa. Pinnan laatu VALUMA l/s/ha Kestopeitteiset osat, salaojissa soratäyttö Hiekka- ja sorapintaiset osat, salaojissa 5 10 soratäyttö Nurmikko- ja puisto-osat Salaojissa sorasilmäkkeitä 3 5 Ei soratäyttöä 2 3 Salaojat kestopeitteen alla 1 2 TEHTÄVIÄ 1. Mitä erilaisia vesikourumalleja viherrakentamisessa voidaan käyttää? 2. Selvittäkää kirjallisuutta ja verkkomateriaalia käyttäen, mitä tarkoitetaan sadepuutarhalla. Pohtikaa, millaisen sadepuutarhan voisi toteuttaa oppilaitoksenne pihalle. 3. Pohtikaa, miten käsittelisitte hule- ja salaojavedet omakotitalon piha-alueella. Laatikaa pihalle karkea kuivatussuunnitelma. 4. Harjoitelkaa käytännössä päällystealueen salaojituksen asentamista ja pintavesien ohjailua. 5. Harjoitelkaa yhdessä opettajan johdolla mitoitusmonogrammin käyttöä eri pinnoitteilla. Apuna voitte käyttää Taulukkoa Viheralueiden rakentaminen

9 Liuskekivien asentaminen Liuskekiveyksen asentaminen vaihe vaiheelta Kohdat kuten luvussa Asennuskerros tasataan. Liuskekivet asennetaan asennushiekan, kivituhkan tai maakostean betonin varaan. Asennuskerroksen paksuus liuskekivellä on 5 10 cm riippuen käytettävien kivien paksuudesta. Mitä raskaampaa liikennettä kiveyksen on kestettävä, sen paksumpia liuskeita on käytettävä. 12. Liuskekivet asetellaan paikalleen niin, että kaikki saumat ovat mahdollisimman saman levyiset. Sopiva saumaväli on 1,5 4 cm kivien koon mukaan. 13. Kivien reunoja työstetään tarpeen vaatiessa kulmahiomakoneella, kivisirkkelillä tai lyömällä niistä paloja pois kivimeisseliä ja laskuvasaraa apuna käyttäen. 14. Liuskekiviä kokeillaan paikalleen ja valitaan paikkaan sopiva kivi. Kivi poistetaan ja sen alta poistetaan tai sinne lisätään asennushiekkaa, niin että kivi on samalla korkeudella kuin muut kivet. 15. Asentaminen viimeistellään napauttamalla liuskekiveä terävästi kuminuijalla tai käyttäen apuna lankkua ja laskuvasaraa. Liuskekivet voidaan asentaa myös hieromalla ne vetiseen asennushiekkaan. Tällä tavoin saadaan asennuksesta kestävä, mutta itse asennustyö on raskaampaa. 16. Kiveys saumataan samalla materiaalilla, jonka varaan ne on asennettu. 17. Tarkistukset ovat samat kuin seulanpääkivipäällysteellä. 1. Käytä linjalankaa ja paaluja merkitsemään laatoituksen pohjatyöt. Lado reunimmaiset liuskekivet paikoilleen ensimmäisinä niin, että niiden suorin reuna muodostaa kiveyksen suoran reunuksen. 2. Täytä laatoituksen keskiosa kookkailla kivillä. Isojen kivien väliset raot täytetään pienemmillä kivillä. Tarkista että keskimmäiset kivet ovat samassa tasossa reunakivien kanssa. Asenna kivet paikoilleen. Naputtele liuskekivet paikoilleen laskuvasaran ja laudankappaleen avulla. 3. Täytä saumat asennushiekalla, kivituhkalla tai maakostealla betonilla. Saumojen taso on hieman liuskekivien tasoa alempana, jotta vesi valuu pois laattojen päältä. KUVA 8.22: Liuskekivien asennus. Viheralueiden rakentaminen 105

10 KUVA 8.30: Betonilaatat asennetaan joko puskusaumalla tai tai 2 cm:n levyisellä saumalla. Puskusaumat saumataan saumaushiekalla, isommat saumavälit asennushiekalla tai kivituhkalla. KUVA 8.31: Betonilaattoja on hankala muotoilla leikkaamalla. Niiden rinnalla käytetään luonnonkiviä tai betonikiviä täyttämässä muutoin jääviä aukkoja. Tällöin puhutaan yhdistelmäkiveyksestä. Jos kiveyksen kuvioon yhdistetään sekä laattoja että betonikiviä, käytetään paksuudeltaan mahdollisimman yhtenäisiä tuotteita. 8.2 Reunakivien asennus Katuihin ja pihoihin tarkoitetut reunakivet ovat joko graniitista lohkottuja tai betonista valettuja. Betonisia reunakiviä on kahdenlaisia, liimattavia tai upotettavia. Graniittiset reunakivet ovat aina upotettavia. Liimattavissa reunakivissä on liima-aineena bitumi. Bitumi on raskaista hiilivedyistä koostuva seos, jota käytetään päällysteiden liimaamiseen. Bitumi on ulkolämpötilassa jähmeää. Se kuumennetaan käyttöä varten nestekaasupolttimella. Reunakivien liimaaminen vaihe vaiheelta 1. Suunnitelmapiirroksista tarkistetaan reunakiven sijoittuminen ja verrataan sitä maastossa oleviin merkintöihin. 2. Tarkistetaan, että materiaalit vastaavat laadultaan ja määrältään suunnitelma-asiakirjoissa mainittuja materiaaleja. 3. Reunakiven kiinnitysalusta harjataan puhtaaksi ja tarpeen vaatiessa kostunut alusta kuivataan kankaalla. Reunakivet jaetaan paikoilleen. 4. Kivien liimauskohtaan piirretään merkkiviiva säänkestävällä värillä. 5. Reunakivet asetetaan lappeelleen viivan taakse. KUVA 8.32: Reunakivet antavat viheralueelle viimeistellyn ilmeen. 6. Reunakiven pohjassa oleva tai maahan aseteltava, irrallinen bituminauha kuumennetaan. Reunakivet keikautetaan paikalleen. Työ tehdään nopeasti, sillä liimana toimiva bitumi on juoksevaa vain hetken. Kiven liimauksen on onnistuttava heti, sillä liimattu kivi on vaikea ottaa uudelleen ylös. Reunakivien liimaus ei onnistu alle viiden asteen lämpötilassa. 7. Asennetun reunakiven sijainti ja korkeus tarkistetaan mittaamalla vähintään 20 metrin välein. Alle 20 metrin kaarella sijainti tarkistetaan neljän metrin välein. 110 Viheralueiden rakentaminen

11 Esimerkki 1: Rakennetaan portaat paikkaan, jonka kokonaiskorkeusero on 130 cm. Ulkoportaan nousu voi vaihdella cm. Mitkä ovat portaiden nousu, etenemä, lukumäärä ja pituus? 1. Lasketaan yhden portaan korkeus eli nousu: Jaetaan korkeusero 130 cm niin, että yhden portaan korkeudeksi tulee cm. 130 cm : 10 = 13 cm 2. Määritetään, kuinka monta porrasta mahtuu matkalle: Kun portaan korkeus on 13 cm, korkeuseroon saadaan mahtumaan 10 porrasta. 130 cm : 13 cm = Lasketaan portaiden etenemä: 2 x 13 cm + etenemä = 65 cm. 26 cm + X = 65 X = 65 cm 26 cm = 39 cm. 4. Lasketaan portaiden pituus: Portaiden etenemä on 39 cm ja portaiden lukumäärä 10 porrasta. Portaiden pituus on 10 x 39 cm = 390 cm = 3,9 m. 2 x nousu + etenemä on cm. 1. Askelma on leveydeltään vähintään niin suuri, että siihen mahtuu ihmisjalka. 1. Askelma on leveydeltään 2. vähintään Yli 600 mm niin korkeisiin suuri, että portaisiin siihen mahtuu rakennetaan kaide. Kaide sijaitsee ihmisjalka. laskeutumissuunnasta katsottuna oikealla puolella. 2. Yli 600 mm korkeisiin portaisiin 3. Portaan rakennetaan kallistus n. kaide. 1 %, jotta Kaide vesi sijaitsee valuu pois askelmalta. laskeutumissuunnasta 4. katsottuna Reisilankku. oikealla puolella. 3. Portaan kallistus n. 1 %, 5. jotta Portaan vesi valuu vähimmäisleveys pois askelmalta mm. 4. Reisilankku. 6. Lepotasanne max mm 5. Portaan vähimmäisleveys nousun 1300 mm. jälkeen. 6. Lepotasanne max mm Lepotasanteen kallistus 1 2 %, jotta vesi valuu pois. nousun jälkeen. Lepotasanteen kallistus 1 2 %, jotta vesi valuu pois. 600 mm 900 mm 700 mm mm 700 mm nousu mm mm mm nousu mm 1500 mm 9 x mm mm 9 x mm 9 x mm mm mm x mm 330 mm mm Portaiden lukumäärän mitoitus 3000 mm 300 mm 3000 mm 1200 mm 1200 mm mm mm mm 2970 mm mm mm KUVA 9.14: Portaiden rakenne Viheralueiden rakentaminen 121

12 1. Murske 2. Raudoitus harjateräksestä 3. Tarkistetaan portaan sopiva kaato vesivaa an avulla, n. 1 % 4. Betonimassa hierretään Päällystettäessä muulla materiaalilla, valumuotin askelmien korkeudesta vähennetään materiaalin kerros-paksuus Poikkilaudat muodostavat askelmat 4 Betonia Valumuotti Alla väh. 500 mm murske KUVA 9.16: Betoniportaiden valaminen vaihe vaiheelta 1. Portaille rakennetaan rakennekerrokset, kuten luvussa Rakennekerrosten päälle rakennetaan valumuotti siihen muotoon kuin valmiiden portaiden halutaan olevan. Muotin koko, muoto ja sijainti tarkistetaan ennen betonointia. 3. Valmiin muotin sisäpuolelle asennetaan betoniraudoitus. Raudoitukseen käytetään harjaterästä tai valmista raudoitusverkkoa. Tukiraudoitus jää valun sisälle. Raudoitus tarkistetaan ennen valua. 4. Raudoitettuun muottiin kaadetaan varovasti märkää betonimassaa. Massan sementti-hiekkasuhde on 1:3. Massaan käytettävä hiekka on tavallista betonihiekkaa tai kivituhkaa. Tasoitetun betonimassan annetaan kuivua hetki. Betonivalu tarkistetaan suunnitelma-asiakirjojen mukaan. 5. Betonimassa hierretään yläpinnastaan karheaksi betoninhiertimellä tai raakalaudalla. Hiertämisen yhteydessä portaiden kulmia pyöristetään ja niihin tehdään viiste. Viiste ehkäisee reunan murtumisen. 6. Betoni kuivatetaan hitaasti. Näin rakenteesta tulee kestävä. Kuivumista hidastetaan kastelemalla muotin pinta kaksi kertaa työpäivän aikana. 7. Valumuotti puretaan aikaisintaan kaksi päivää valun jälkeen. Muottilaudat poistetaan ja mahdolliset kolot paikataan betonimassalla betonikauhan ja saumaraudan avulla. Betoniportaat ovat käyttövalmiit viikon kuluttua muotin poistamisesta. Kuivumisprosessi jatkuu vielä viikkojen ajan riippuen siitä, kuinka paksu valu portaisiin on jouduttu tekemään. 8. Betoni verhoillaan tarvittaessa luonnonkivilaatoilla tai vastaavilla päällystemateriaaleilla. Laattojen kiinnitykseen käytetään sementistä ja vedestä sekoitettua betoniliimaa. Sekoitussuhde on 3 4 litraa sementtijauhoa ämpärilliseen eli 10 litraan vettä. Liiman levitykseen käytetään kauhaa tai harjaa. Liiman sijaan voidaan käyttää saneerauslaastia. 9. Liima levitetään kevyesti kastellun valupohjan päälle. Liiman päälle levitetään asennuskerrokseksi maakosteaa betonia, joka tasoitetaan vatupassilla oikeaan korkoon ja kallistukseen. Maakostean betonin päälle levitetään uudelleen sementtiliimaa. 10. Laatat tai kivet asetetaan paikalleen. Ne painetaan varovasti kiinni kosteaan betonimassaan ja napautetaan kiinni kuminuijalla. Kaato ja tasaisuus tarkistetaan vesivaa an avulla. Laattojen tai kivien väliin jätetään noin 6 12 mm:n rako saumausta varten. 11. Betoniliiman annetaan kuivua kaksi vuorokautta, minkä jälkeen kivet tai laatat saumataan. Saumaukseen käytetään samaa materiaalia kuin asennukseenkin, mutta veden määrä saa olla hieman suurempi. Saumaus tehdään saumaraudalla. Saumaus kastellaan kevyesti parin seuraavan työpäivän aikana. 12. Kaikki tarkistusmittaukset kirjataan muistiin ja arkistoidaan työkohteen kelpoisuusasiakirjaan. Sinne arkistoidaan myös materiaalien mukana tulleet toimitusasiakirjat ja tuoteselosteet. Viheralueiden rakentaminen 123

13 lyömällä A-luokan kestopuutolpat joko suoraan maahan tai upottamalla ne kuoppaan valettuun betoniin. Raskaammat ja pitkäikäisemmät rakenteet perustetaan yleensä maahan valettavaan betonianturaan. Anturaan upotetaan teräksiset ankkurointiraudat tai pilarikenkä, johon puutolppa kiinnitetään. Kyllästämätön AB-kyllästysluokka A-kyllästysluokka KUVA Kyllästetty puu jaetaan A- ja AB-luokkiin puun kestävyyden mukaan. A-luokan puutavarassa on eniten kemikaaleja ja AB-luokan puussa vähiten. A-luokan puutavara on tarkoitettu pysyvästi maassa oleviin rakenteisiin, kuten maahan upotettuihin aidantolppiin ja terassien perustuksiin. AB-luokan puutavaraa käytetään rakenteissa, jotka joutuvat kosteudelle alttiiksi, kuten terassien laudoitus, ulkoportaat ja kaiteet. Muihin kohteisiin, kuten puuaitoihin, rakennusten seiniin ja laiturin katelautoihin, käytetään kyllästämätöntä puuta. Ulkokalusteisiin ei käytetä kyllästettyä puuta, sillä ne ovat usein ihokosketuksessa. 128 Viheralueiden rakentaminen

14 PUUTERASSIN PERUSTAMINEN 600 mm välimatka Linjalauta Peitelauta 32 x 145 mm Tukijuoksu 45 x 95 mm Niska 45 x 95 mm Alajuoksu 23 x 95 mm Sepeliä 20 cm Kiinteä maapohja KUVA 10.3: Maavaraisen terassin asennus vaihe vaiheelta 1. Ennen rakentamistöihin ryhtymistä tarkistetaan suunnitelmapiirroksista terassin sijoittuminen. Lisäksi tarkistetaan leveys-, pituusja korkeusmitat. Niitä verrataan maastossa oleviin merkintöihin. 2. Materiaalit tarkistetaan niiden vastaanoton yhteydessä. Varmistetaan, että ne vastaavat laadultaan ja määrältään suunnitelmaasiakirjoissa mainittuja materiaaleja. 3. Terassin alta kaivetaan pois humuspitoinen maa-aines hieman terassia laajemmalta alueelta. Kaivannon pohja tasataan. Reunoille asennetaan tarpeen mukaan salaojaputket. Savisella maalla pohjalle levitetään suodatinkangas. 4. Tarkistetaan mittaamalla kaivannon pohjan laajuus, tasaisuus ja kaltevuus. Samalla mitataan kaivannon syvyys. Saatuja mittoja verrataan suunnitelma-asiakirjoissa esitettyihin mittoihin. 5. Kantavaksi kerrokseksi levitetään vähintään 200 millimetrin paksuudelta raekooltaan mm:n sepeliä. Sepelikerros tiivistetään tärylevyllä. Sepelikerroksen paksuus tarkistetaan mittaamalla. 6. Terassin kulmiin asetetaan betoniset pihalaatat tai betoniharkot. Pihalaattojen yläpinnat ovat samalla korkeudella. Korkeus tarkistetaan pitkän laudan ja vesivaa an avulla. Yli kolme metriä pitkässä terassissa asetetaan laatta myös sivun puoliväliin. 7. Laattojen varaan asennetaan terassin pohjakehikon pitkät sivut. 8. Pohjakehikon päälle asennetaan terassilaudat. Laudoituksen rakojen leveyttä seurataan silmämääräisesti. Tarvittaessa ne voidaan tarkistaa mittaamalla. 9. Tarkistusmittaukset tehdään vähintään 20 metrin välein. Mittauksia pitää olla vähintään kaksi yhtä päällystealuetta kohti. Kaikki tarkistusmittaukset kirjataan ylös ja arkistoidaan työkohteen kelpoisuusasiakirjaan. Sinne arkistoidaan myös materiaalien mukana tulleet toimitusasiakirjat sekä tuoteselosteet. Viheralueiden rakentaminen 129

15 1. Allaskalvon menekin laskeminen Allaskalvon koko = (2 x altaan syvyys + altaan pituus + 1,2 metriä) x (2 x altaan syvyys + altaan leveys + 1,2 metriä) Ylimääräinen 1,2 metriä on altaan reunoihin tarvittava vara. Altaan syvyys huomioidaan laskukaavassa kaksi kertaa sekä altaan pituutta että leveyttä kohden. 2. Esimerkki 1: Rakennettava allas on leveimmillään 2 m leveä ja pisimmillään 3 m pitkä. Altaan syvyydeksi halutaan 1,2 metriä. Paljonko tarvitaan allaskalvoa? ([2 x 1,2 m] + 3 m + 1,2 m) x ([2 x 1,2 m] + 2 m + 1,2 m) = (2,4 m + 4,2 m) x (2,4 m + 3,2 m) = 6,6 m x 5,6 m = 36,96 ~ 37 m2. Allaskalvoa tarvitaan siis 37 m KUVA 11.2: Vesialtaan rakentaminen vaihe vaiheelta. Kuva 1: Vesialtaan paikka ja muoto piirretään sopivaan paikkaan ja kaivetaan kaivanto merkintöjen mukaan. Kuva 2: Kaivannon pohjan mitat, tasaisuus ja kaltevuus sekä syvyys tarkistetaan mittaamalla. Kuva 3: Kumi- tai muovikalvo asennetaan paikoilleen ja allas täytetään vedellä. Kuva 4: Allas viimeistellään rajaamalla ja istutuksilla. 138 Viheralueiden rakentaminen Allaskalvon alle tulevan suodatinkankaan pintaala on sama kuin allaskalvon.

16 12 Kasvualustatyöt Kasvilajille sopiva kasvualusta on tasapainoisen ja terveen kasvun edellytys. Siksi kasvualustan valintaan kiinnitetään huomioita ja varmistetaan riittävä kasvualustakerroksen paksuus jo suunnitteluvaiheessa. Kasvualustalla tarkoitetaan kasvillisuusalueen maakerroksia, joihin kasvin juuret kiinnittyvät ja jossa ne kasvavat. Kasvualustaan kuuluu kylvö- tai istutusalusta, perusmaa sekä tarvittaessa vettä pidättävä kerros. Kylvö- tai istutusalusta on kasvualustan ylin maakerros. Siihen kylvetään siemenet. Kylvöalusta mahdollistaa siemenen hyvän itämisen, kasvuunlähdön ja kiinnittymisen kasvualustaan. Istutusalustaan istutetaan taimet. Se mahdollistaa kasvin istuttamisen, juurtumisen ja kasvuunlähdön. Perusmaa on kylvö- ja istutuskerroksen alla oleva kasvualustaan kuuluva alin maakerros. Hyvin karkeilla alustoilla, kuten louheella, alimmaksi kerrokseksi karkean alustan päälle levitetään vettä pidättävä kerros esimerkiksi savesta tai moreenista Kasvualustan materiaalit Kasvualustamateriaalin tulee olla tasalaatuista, turvallista ja käyttötarkoitukseensa sopivaa. Sen ohjeiden mukaisesta käytöstä ei saa aiheutua Kasvillisuus Istutus- /kylvöalusta (tuotteistettu kasvualusta) mm kasvillisuudesta riippuen Muokattu rajapinta Hyvä perusmaa Istutus- /kylvöalusta (tuotteistettu kasvualusta) mm kasvillisuudesta riippuen Suodatinkangas, juurimatto Salaojasora Salaojaputki Tiivis pohjamaa Istutus-/ kylvöalusta (tuotteistettu kasvualusta) mm kasvillisuudesta riippuen Vettä pidättävä kerros (savi 100 mm tai moreeni 200 mm tai tuotteistettu kasvualusta 200 mm tai suodatinkangas) Karkea alusta (esim. louhe) KUVA 12.1: Kasvualustan rakenne riippuu pohjamaan laadusta. Salaojan pohjan alla ei tarvitse olla hiekkaa, sillä kyse on pohjavesiä keräävästä salaojasta istutusalueella. 142 Viheralueiden rakentaminen

17 TAULUKKO Viherympäristöliitto ry:n suositusten mukaiset kasvualustan ravinnepitoisuudet. Lyhenne Yksikkö Vaateliaat puut, pensaat ja perennat sekä rajoitetut kasvualustat Vaatimattomat puut, pensaat ja perennat Nurmikot A1 A3 Tavoitearvo Tavoitearvo Tavoitearvo Johtoluku 1) 10 x ms/cm 2 < 4 < 6 1,5 < 2 < 4 3 < 4 < 6 3) ph (H 2 O) 5,5 < 6,5 < 7,5 5 < 5,5 < 6 5,5 < 6 < 7 Tilavuuspaino 2) kg/m < < 760 < 950 < 800 < < Orgaaninen aines painopros. 6 < 12 < 14 8 < 10 < 12 6 < 8 < 10 Liukoinen typpi N mg/l 15 < 35 < < 20 < < 50 < 100 3) Kalsium Ca mg/l 2000 < 3000 < < 1000 < < 2500 < 3800 Fosfori P mg/l 10 < 20 < 30 5 < 10 < < 15 < 30 Kalium K mg/l 150 < 300 < < 150 < < 200 < 300 Magnesium Mg mg/l 200 < 350 < < 100 < < 200 < 400 Rikki S mg/l 10 < 30 < < 20 < < 30 < 200 Boori B mg/l 0,4 < 0,6 < 1,5 0,4 < 0,6 < 1,5 0,4 < 0,6 < 1,5 Kupari Cu mg/l 2 < 3 < 20 2 < 3 < 20 2 < 3 < 20 Mangaani Mn ph korjattu 4) 10 < 30 < < 30 < < 30 < 500 Sinkki Zn mg/l 2 < 3 < 20 2 < 3 < 20 2 < 3 < 20 Lyhenne Yksikkö Kuivat niityt Karut alueet Kotipihat (maisemanurmi 1) Tavoitearvo Tavoitearvo Tavoitearvo Johtoluku 1) 10 x ms/cm 0,5 < 1< 2 0,5 < 1,5 < 2,5 3 < 4 < 6 ph (H 2 O) 5 < 5,5 < 6,5 4 < 5,5 < 6 5,5 < 6 < 7 Tilavuuspaino 2) kg/m < < 960 < < 600 < 900 < Orgaaninen aines painopros. 1 < 2 < 4 4 < 5 < 6 8 < 12 < 16 Liukoinen typpi N mg/l 1 < 2 < 5 5 < 10 < < 50 < 100 Kalsium Ca mg/l 250 < 500 < < 500 < < < 3800 Fosfori P mg/l 3 < 5 < 10 5 < 8 < < 15 < 30 Kalium K mg/l 50 < 100 < < 100 < < 200 < 400 Magnesium Mg mg/l 30 < 50 < < 50 < < 200 < 400 Rikki S mg/l 5 < 15 < 30 5 < 20 < < 30 < 200 Boori B mg/l 0,2 < 0,3 < 0,6 0,2 < 0,3 < 0,6 0,4 < 0,6 < 1,5 Kupari Cu mg/l 2 < 3 < 20 2 < 3 < 20 2 < 3 < 20 Mangaani Mn ph korjattu 3) 10 < 30 < < 30 < < 30 < 500 Sinkki Zn mg/l 2 < 3 < 20 2 < 3 < 20 2 < 3 < 20 Taulukon merkintöjen selitykset: 1) Lannoitevalmisteasetuksen 24/11 mukaisessa tuoteselosteessa ilmoitetaan johtokyky (ms/m), jonka lukuarvo on moninkertainen, useimmiten 5 6-kertainen johtolukuarvoon (10 x ms/cm) verrattuna. 2) Tarkoitetaan toimitushetken kosteutta. 3) Perustamisvaiheessa vastavalmistetun kasvualustan arvot voivat poiketa ylöspäin taulukon arvoista. Toisena kasvukautena arvot ovat taulukon mukaiset. 4) Mangaanin liukoisuus on voimakkaasti riippuvainen ph:sta. Tavoitearvossa ph-taso on huomioitu. 146 Viheralueiden rakentaminen

18 13.4 Kivikatteiden asentaminen Kivikatteet asennetaan katekankaan päälle. Alle jäävä katekangas asennetaan huolellisesti luvun 13.3 mukaan. Katekankaan päälle levitetään tasainen sora-, hiekka- tai tiilimurskekerros 2 3 cm:n paksuisena. Kiviaineksessa ei saa olla mukana nollaainesta, joka tukkii katekankaan huokoset. Kiviaineksen raekoko määritellään suunnitelmaasiakirjoissa. Jos raekokoa ei ole määritetty, käytetään kiviainesta, jonka raekoko on 6 12 mm. Katekerroksen paksuus ja tasaisuus tarkistetaan mittaamalla useasta kohdasta sekä istutusalueen reunoilta että keskiosasta. Mittaustiedot merkitään kelpoisuusasiakirjaan. TEHTÄVIÄ 1. Miten pensasalueiden puunkuorikate ja katekangas eroavat asennukseltaan ja hoitomenetelmiltään? 2. Miksi kateaineita käytetään? 3. Nimeä mahdollisimman monta kateainetta. 4. Mitä hyviä tai huonoja puolia on erilaisissa kateaineissa? LISÄTIETOA Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran Lannoitevalmisteetverkkosivusto. (linkit Kasvit -> Viljely ja tuotanto -> Lannoitevalmisteet). InfraRYL 2010 Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset. Osa 1: Väylät ja alueet. Rakennustieto Oy. Lannoitevalmistelaki 539/2006 Maa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteista nro 12/07 Maa- ja metsätalousministeriön asetus lannoitevalmisteita koskevan toiminnan harjoittamisesta ja sen valvonnasta nro 13/07 Viheralueiden kasvualustat. Sirviö, J. Viherympäristöliitto ry. Viherrakentajan käsikirja. Soini, T. Viherympäristöliitto ry. Viherrakentamisen yleinen työselostus VRT 11. Viherympäristöliitto ry. 160 Viheralueiden rakentaminen

19 Taimiväli Taimen keskipiste RIVI 3 RIVI 2 RIVI 1 Riveissä taimet istutetaan lomittain, jolloin ne muodostavat 45 kulmassa olevan rivin edestäpäin nähtynä. Istutusalue ylhäältä katsottuna Riviväli KUVA 14.13: Kaaviokuva istutusalueesta Puiden istutus Puut tarjoavat ympäristölleen ekosysteemipalveluita eli luonnon ihmiselle tuottamia palveluja. Puut parantavat paikallisilmastoa ja poistavat ilman epäpuhtauksia, kuten pienhiukkasia, pölyä ja nokea. Ne varjostavat helteellä ja suojaavat tuiskulta ja tuulelta talvisin. Puut sitovat hiilidioksidia ilmasta ja ehkäisevät näin ilmastonmuutosta. Puita arvostetaan ja niitä istutetaan vuosittain tuhansia pihoille, puistoihin ja liikennealueiden viherkaistoille. Onnistunut puun istutus alkaa laadukkaan taimimateriaalin valinnasta, josta on kerrottu luvussa Julkisilla viheralueilla käytetään hieman kookkaampia taimia kuin kotipihoilla. Puistopuiden vähimmäiskoko on lehtipuilla rym eli rungon ympärysmitta 4 6 cm havupuilla vähimmäiskorkeus on 0,60 m. Katupuiden vähimmäiskoko on lehtipuilla ajoradan välittömässä läheisyydessä rym cm havupuiden vähimmäiskorkeus on 1,75 2,0 m. Rungonympärysmitta Kokoluokkamääritelmä rym tarkoittaa rungon ympärysmittaa senttimetreinä. Asiakirjoissa rungonympärysmitta merkitään esimerkiksi lyhenteenä: rym 12 14, mikä tarkoittaa puuta, jonka rungon ympärysmitta on cm. Taimistossa kasvavien ja taimina myytävien puiden rym määritetään yhden metrin korkeudelta juurenniskasta mitattuna. Lopullisella kasvupaikalla kasvavasta puuyksilöstä rym mitataan 1,3 metrin korkeudelta. Kokoluokkamääritelmänä rungon ympärysmittaa käytetään vain lehtipuiden taimien luokituksessa. Havupuiden taimet luokitellaan juurenniskasta latvan kärkeen mitatun korkeuden mukaan. Liikennealueiden reuna-alueilla voidaan soveltaa puistopuiden vähimmäiskokoja. Puiden istutustekniikka Puut istutetaan riittävän kauas putkilinjoista ja muista rakenteista. Katu- ja tiealueille istutettavat puut sijoitetaan ja hoidetaan niin, että ajoradan vapaakorkeudet toteutuvat. Ajoradan vapaakorkeus tarkoittaa oksattoman rungon korkeutta. Liian lähelle rakenteita tai katualueita istutetut puut aiheuttavat täysikokoisina haittaa ja vaaratilanteita. 174 Viheralueiden rakentaminen

20 TAULUKKO 15.2: Hoitoluokka määrittää nurmikon kasvualustan tasaisuuden. Kasvualustan tasaisuus on sama sekä kylvönurmikoilla että siirtonurmikoilla. Pinnan tasaisuus hoitoluokittain Sallittu tasoheitto 3 m:n oikolaudalla mitattuna Nurmikko A1 Nurmikko A2 Nurmikko A3 Maisemanurmi Maisemanurmi 1 2 ±10 mm ±30 mm ±40 mm ±50 mm ±60 mm TAULUKKO 15.3: Hoitoluokka määrittää, kuinka paljon nurmikon siementä kasvualustalle kylvetään. Siemenen kylvömäärä eri hoitoluokissa Kylvömäärä / aari (100 m 2 ) Nurmikko A1 Nurmikko A2 Nurmikko A3 Maisemanurmi 1 Maisemanurmi 2 3 kg 2,5 kg 2 kg 2 kg 0,5 kg luiskiin 1 kg KUVA 15.4: Kylvönurmikon kasvualusta voidaan levittää pohjamaan päälle koneellisesti tai käsin. KUVA 15.6: Kylvönurmikon kasvualustan tiivistämiseen käytetään jyrää. KUVA 15.5: Kylvönurmikon kasvualusta voidaan tasoittaa joko koneellisesti tärymuokkaimella tai käsin haravalla. KUVA 15.7: Nurmikkosiemen kylvetään joko käsin, kuten kuvassa, tai koneellisesti. Käsin kylväessä kylvös tulee helposti epätasaiseksi, erityisesti tuulisena päivänä kylvettäessä. Viheralueiden rakentaminen 197

21 KUVA 16.6: Maisemapellot pitävät maiseman avoimena. Maisemapellot ovat peltoalueita, joilla viljellään kasveja lähinnä niiden koristeellisuuden ja maanparannusvaikutusten vuoksi. Tavoitteena on lisätä luonnon monimuotoisuutta, pitää yllä kulttuurimaisemaa ja monipuolistaa viheralueita. Viljelyn tärkein asia on kuitenkin säilyttää avoimia viljelymaisemia. Maisemapeltoa hoidetaan maataloudessa käytetyillä menetelmillä, mutta sen virkistyskäyttö turvataan ylläpitämällä pellolla polkuverkostoa. Yleensä viljelykasvina on jokin viljalaji, mutta pellolla voidaan kasvattaa myös koristekasveja, kuten hunajakukkaa tai auringonkukkaa, joita saa käydä vapaasti poimimassa pellolta. Maisemapellot sijaitsevat yleensä asutusalueiden laidoilla. LISÄTIETOA InfraRYL 2010 Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset. Osa 1: Väylät ja alueet. Rakennustieto Oy. Niityt ja maisemapellot Hoidon kriteerit ja työohjeet. Partanen, H. (toim.). Viherympäristöliitto ry. Kukkaniitty viheralueelle. Virolainen, K., Tuominen, V. ja Laurén T. Suomen Niittysiemen Oy. Viheralueiden hoito VHT 14 Hoidon laatuvaatimukset. Nuotio, A.-K. (toim.). Viherympäristöliitto ry. Viherrakentajan käsikirja. Soini, T. Viherympäristöliitto ry. Viherrakentamisen yleinen työselostus VRT 11. Viherympäristöliitto ry. TEHTÄVIÄ Tutustukaa esimerkiksi koulutilaan ja tehkää suunnitelma jonkin alueen muuttamiseksi niityksi tai kedoksi. Tehkää alueelle hoitosuunnitelma. 206 Viheralueiden rakentaminen

22 Ajettavaa nurmikon kylvökonetta käytetään, kun kylvettävänä on laajoja aloja nurmikkoa. Kylvökone voidaan myös liittää lisälaitteena johonkin toiseen työkoneeseen. Kylvökone kylvää heinänsiemenen ja peittää sen kevyesti. Kylvökoneita käytetään jalkapallo- ja golfkentillä sekä suurilla puistonurmikkoalueilla. Koneisiin on usein liitettynä nurmikkojyrä työn viimeistelyä varten. Pienkuormaajia käytetään yleisesti viherrakentamisen siirtotöihin, maa-ainesten levittämiseen ja kivitöiden apukoneina. Pienkuormaajat ovat pienempitehoisia ja niiden kuljetuskapasiteetti on pienempi kuin maansiirtokoneilla. Pienkuormaajat eroavat toisistaan ohjausmekanismin ja vaihteiston osalta. Liukuohjattavia pienkuormaajia ohjataan eteen tai taakse työnnettävillä ohjaussauvoilla. Työnjälki on tarkka, mutta niiden käyttö vaatii enemmän totuttelua ja ne ovat hitaampia liikkumaan kuin muut pienkuormaajat. Runko-ohjattavat pienkuormaajat kääntyvät koneen keskellä olevan nivelen kautta. Ne ovat erittäin ketteriä sekä nopeita, mutta niiden kuormauskapasiteetti ei ole aivan yhtä suuri kuin muilla pienkuormaajilla. Molempiin konetyyppeihin on mahdollista liittää lisälaitteita. Dumpperit ovat maansiirtoon tarkoitettuja erikoiskoneita. KUVA 18.3: Pienkaivurit ovat käyttökelpoisia silloin, kun rakennetavat alueet ovat pinta-aloiltaan pieniä. 212 Viheralueiden rakentaminen

23 23 Kasvillisuusryhmien lannoitus Kasvien tarvitsemat ravinteet ovat maassa pääasiassa ioneina. Kasvi ottaa niitä tarvitsemansa määrän juurillaan veden mukana. Terveen ja tasapainoisen kasvun saavuttamiseksi maahan on lisättävä ravinnepitoisuudeltaan sopivaa lannoitetta. Säännöllisenä ravinnelisäyksenä tarvitaan yleensä ainoastaan typpeä, fosforia ja kaliumia. Typen puutos aiheuttaa kasvun hidastumista ja kaliumin puutos lehtien kellastumista. Fosforin puutos on kasveilla harvinaisempaa. Mangaanin ja raudan puutosta saattaa esiintyä, jos happaman maan kasveja kasvatetaan kalkkipitoisessa (emäksisessä) maassa. Puutosoireet näkyvät lehtien ruskettumisena Lannoitustarpeen määrittäminen Ammattimaisessa viheralueiden ylläpidossa lannoitus ja kalkitus perustuvat aina teetettyyn maa-analyysiin. Lannoitustarve eli kasvien vaatima ravinnemäärä määritetään ottamalla kasvualustasta maanäyte ja lähettämällä se analysoitavaksi laboratorioon. Laboratoriosta annetaan halutessa lannoitus- ja kalkitusohjeet TAULUKKO 23.1: Maa-analyysin ottoväli eri kasvillisuusalueilla ja hoitoluokissa. Kasvillisuustyyppi Maa-analyysin VHT:n mukainen ottoväli Puut Kun kasvustossa on kasvuhäiriöitä, joiden arvioidaan johtuvan kasvualustasta Pensaat A1 Joka toinen vuosi A2 Joka kolmas vuosi A3 Kun kasvustossa on kasvuhäiriöitä, joiden arvioidaan johtuvan kasvualustasta Ryhmäruusut A1 Joka toinen vuosi A2 Joka kolmas vuosi Köynnökset A1 Joka toinen vuosi A2 Joka kolmas vuosi A3 Kun kasvustossa on kasvuhäiriöitä, joiden arvioidaan johtuvan kasvualustasta Perennat A1 Joka toinen vuosi A2 Joka kolmas vuosi A3 Kun kasvustossa on kasvuhäiriöitä, joiden arvioidaan johtuvan kasvualustasta. Sipuli- ja mukulakasvit Nurmikko A1 A2 A3 Joka kolmas vuosi Joka kolmas vuosi Kun kasvustossa on kasvuhäiriöitä, joiden arvioidaan johtuvan kasvualustasta 258 Viheralueiden ylläpito

24 Eloperäisten lannoitteiden käyttö viheralueilla Maatuvia, kasveista ja eläimistä peräisin olevia eloperäisiä eli orgaanisia lannoitteita ei saa käyttää julkisien viheralueiden ylläpidossa, jollei lannoitteille ole olemassa tuoteselostetta. Yksityispihoissa niitä kuitenkin voi käyttää. Orgaanisesta aineksesta oleville ravinteille on tyypillistä, että niitä tarvitaan paljon, jotta saavutetaan sama lannoitusvaikutus kuin teollisilla lannoitteilla (poikkeuksiakin on, esimerkiksi verijauho, jossa on runsaasti typpeä ja joka on nopealiukoista). Pelkkä ravinneanalyysi ei kerro kuitenkaan kaikkea. Eloperäisissä lannoitteissa on runsaasti hivenravinteita sekä hidasliukoista typpeä. Ravinnepitoisuus voi kuitenkin vaihdella valmistuserittäin. Orgaanisia lannoitteita käytettäessä kasvualustan lierot ja muut kasvualustaa kuohkeuttavat nilviäiset lisääntyvät ja maan mururakenne paranee. Hyvä mururakenne parantaa veden ja ravinteiden pidätyskykyä sekä suurentaa maan happipitoisuutta. Hyvässä maassa kasvin juuret voivat hyvin, kasvavat ja ulottuvat laajemmalle alueelle. Laaja juuristo tarkoittaa, että kasvin saatavilla on enemmän ravinteita. Kompostoidun ja käsitellyn karjanlannan ravinteet ovat hidasliukoisessa muodossa. Käsiteltyä karjanlantaa voi markkinoida, sillä käsittely yleensä tuhoaa taudinaiheuttajien lisäksi myös rikkakasvien siemenet. Riittävän stabiiliksi käsitelty lanta on myös hajuton. Kompostorin tulisi pitää tuholaiset loitolla. Se rakennetaan vettä läpäisevälle paikalle. Typpipitoisia jätteitä: leikkausjätteet hedelmien ja vihannesten tähteet tuore ruohosilppu ruuantähteet Happi: kompostia käännetään muutaman kerran kasvukaudessa. Hapensaantia edistetään lisäämällä karkeaa kasviainesta. Hiilipitoisia jätteitä: kuivat lehdet oljet sahanpuru kuiva nurmikon leikkausjäte Kosteus: kompostin materiaalin täytyy olla yhtä kosteaa kuin puristettu pesusieni. KUVA 23.2: Kotitalouden oma puutarhajäte- ja ruokajätekomposti sopii käytettäväksi yksityispihojen lannoitteena. 260 Viheralueiden ylläpito

25 24 Kasvillisuusryhmien kastelu Kastelua tarvitaan, kun kasvualustassa on liian vähän vettä kasvien tarpeisiin. Kastelu on erityisen tärkeää nuorille taimille, vastakylvetylle nurmikolle, juuri asennetulle siirtonurmikolle sekä ryhmäkasveille. Paras kasteluaika on aikaisin aamulla tai myöhään illalla, jolloin haihtuminen maan pinnasta on vähäisintä. Kasteluvedeksi viheralueille sopii talousvesi ja sadevesi. Kasvien juuristoalue kastellaan kauttaaltaan märäksi. Vesi kulkee maanpinnasta alaspäin siten, että se täyttää maan huokoset kyllästyspisteeseen asti, minkä jälkeen vesi vasta pääsee entistä syvempiin maakerroksiin. VALUVESI KAPILLAARIVESI ADHEESIOVESI 24.1 Kastelutarpeen määrittäminen Eri kasvillisuusryhmät vaativat eri määrän vettä. Yksi tärkeä kasveluveden määrää säätelevä tekijä on juuristoalueen syvyys. KUVA 24.1: Yhden cm:n syvyisen 1 l alueen kastelemiseen neliömetrin alalta kuluu yksi litra vettä. Täten 10 cm:n syvyisen 1 cm maakerroksen kasteluun kuluu kymmenkertainen määrä eli kymmenen litraa vettä. 1 m 2 ylimääräinen vesi valuu pois lakastumisraja kenttäkapasiteetti vesi pidättyy huokosiin tämä vesi on kasville saatavilla jäljellä oleva vesi tiukasti maahiukkasiin kiinnittyneenä KUVA 24.2: Vesi valuu kasvualustan alempiin kerroksiin vain, jos ylemmät maakerrokset ovat saavuttaneet veden suhteen kyllästyspisteen. Kyllästyspiste tarkoittaa sitä raja-arvoa, jota enempää maa ei voi enää varastoida itseensä vettä. Kaikki maan huokoset ovat tällöin täyttyneet vedellä. Kastelumäärän laskeminen Kastelumäärä (m 3 ) = kasteltava pinta-ala (m 2 ) x juuriston syvyys (m) x haihtumishäviö (1,2) Esimerkki: Paljonko vettä tarvitaan 1 m x 2 m kokoisen ryhmäkasvi-istutuksen kasteluun? 1. Lasketaan kasteltavan alueen pinta-ala: 1 m x 2 m = 2 m² 2. Selvitetään istutuksen juuriston syvyys: 20 cm 3. Todetaan kuvan 24.1 mukaan, että 1 m²:n kokoiselle alueelle tarvitaan 1 l vettä kastelemaan märäksi 1 cm:n paksuinen kerros. 4. Lasketaan tarvittavan veden määrä 2 m²: n kokoiselle ja 1 cm:n syvyiselle alueelle: 2 m² x 1 l/m² = 2 l 5. Lasketaan tarvittavan veden määrä 2 m²: n kokoiselle ja 20 cm:n syvyiselle alueelle: 2 l x 20 = 40 l 6. Huomioidaan haihtumishäviö (1,2): 40 l x 1,2 = 48 l 7. Lasketaan, montako kastelukannullista vettä tarvitaan: Kastelukannun vetoisuus on noin 8 10 litraa. 2 m 2 :n kokoisen ryhmäkasvi-istutuksen kasteluun riittää kertakastelumääräksi 4 5 kastelukannullista vettä. Viheralueiden ylläpito 265

26 Kasteltaessa huomioidaan myös haihtumishäviö. Haihtumishäviö tarkoittaa kasteluveden haihtumista auringon vaikutuksesta. Haihtumishäviön suuruudeksi arvioidaan Suomen oloissa noin 20 prosenttia. Haihtumishäviö huomioidaan kastelutarpeen määrittämisessä kertomalla pinta-alaa ja kasteltavan kasvualustan paksuutta vastaava kasteluveden määrä 1,2:lla eli haihtumishäviökertoimella. Kasvualusta pystyy imemään vettä ainoastaan 0,8 cm paksuisen kerroksen tunnissa. Tätä nopeampi vedensaanti aiheuttaa kasvualustan pintaan lammikon ja vesi valuu pintavaluntana pois kasvualustalta. Kastelumenetelmä valitaan niin, että vesi imeytyisi mahdollisimman hyvin juuriston käyttöön eikä pinnoille muodostu valumia ja vesiuria. Kuivaa kasvualustaa kasteltaessa annetaan tarvittava vesimäärä useassa erässä. Kasteluveden annetaan kastelukertojen välillä vajota alaspäin kasvualustassa Kastelumenetelmät Kastelumenetelmät voidaan jaotella maan yläpuolisiin, maanpinnalla tapahtuviin ja maanpinnan alapuolisiin kastelumenetelmiin. Maan yläpuolisia kastelumenetelmiä ovat muun muassa sadetus ja letkukastelu. Maanpinnalla tapahtuvia kastelumenetelmiä ovat tippu- ja tihkukastelu ja maanpinnan alapuolisia erilaiset altakastelujärjestelmät. Sadetuksessa kasteluvesi suihkutetaan kasvuston päälle esimerkiksi pyörivien tai keinuvien sadettimien avulla. Sadetus sopii parhaiten matalalle, tasakorkuiselle kasvustolle. Haittana sadetuksesta on, että osa kasteluvedestä haihtuu maan ja kasvien pinnoilta. Kaikki kasvit eivät myöskään siedä lehdille tehtävää kastelua. Kastelulaitteet tyhjennetään talven ajaksi. a) b) c) KUVA 24.5: Taimien kastelua voi helpottaa a) muotoilemalla niiden tyvelle kastelupainanne tai b) upottamalla kasvin juurelle reikäpohjainen ruukku. Painanne tai ruukku täytetään vedellä, ja siitä vesi imeytyy vähitellen kasvin juurelle. c) Istutetuille puuntaimille voidaan kasteluapuna käyttää salaojaputken kappaletta. Putki kierretään istutuskuopan reunoille taimipaakun yläosaan ja peitetään niin, että avoin pää jää pinnalle. Maan sisällä oleva putken pää tukitaan. Kastellessa putki täytetään vedellä pintaan asti ja putkesta vesi suodattuu maahan, suoraan puun juuristoalueelle. Altakastelujärjestelmässä kasteluvesi annetaan kasvualustan sisään asennettuihin säiliöihin. Tippukastelussa ja tihkukastelussa vesi ohjataan kasvualustan pinnalle putkia myöten. Putkissa olevat viillot (tihkukastelu) tai tippuletkut (tippukastelu) annostelevat veden suoraan kasvin tyvelle. Kastelulaitteet tyhjennetään talven ajaksi. Letkukastelussa kasvit kastellaan yksittäin letkun avulla matalalla vedenpaineella. Letkukastelu vie aikaa, ja osa vedestä hukkaantuu pintavalunnan seurauksena. Letkukastelu on käyttökelpoinen kastelumenetelmä muun muassa Viheralueiden ylläpito 267

OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri

OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS 2016 Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri 2 OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE

Lisätiedot

R1-7 VALTATIEN 6 YKSITYISTIELIITTYMIEN PARANTAMINEN VÄLILLÄ KIMONKYLÄ - HEVOSSUO, KOUVOLA TYÖKOHTAISET LAATUVAATIMUKSET JA TYÖSELOSTUKSET

R1-7 VALTATIEN 6 YKSITYISTIELIITTYMIEN PARANTAMINEN VÄLILLÄ KIMONKYLÄ - HEVOSSUO, KOUVOLA TYÖKOHTAISET LAATUVAATIMUKSET JA TYÖSELOSTUKSET R1-7 VALTATIEN 6 YKSITYISTIELIITTYMIEN PARANTAMINEN 30.5.2014 VALTATIEN 6 YKSITYISTIELIITTYMIEN PARANTAMINEN 2 SISÄLLYSLUETTELO 1-50 Yleiset perusteet... 3 10 Maaperä... 3 50 Mittaustyöt... 3 1000 Maa-,

Lisätiedot

Vaiheittaiset ohjeet Majan rakentaminen puuhun

Vaiheittaiset ohjeet Majan rakentaminen puuhun Vaiheittaiset ohjeet Majan rakentaminen puuhun Sopivan puun valitseminen Valitse muodoltaan ja rakenteeltaan sopiva puu ja varmista, että se on terve. Tämä on erittäin tärkeää, jotta majalla on tukeva

Lisätiedot

Betonirakenteiden korjaus - 3-osainen järjestelmä 1 / 6. DIN EN :2004 -sertifioitu järjestelmä

Betonirakenteiden korjaus - 3-osainen järjestelmä 1 / 6. DIN EN :2004 -sertifioitu järjestelmä Betonirakenteiden korjaus - 3-osainen järjestelmä 1 / 6 1. K & H Korroosiosuoja- ja tartuntalaasti Korroosiosuojaus ja tartuntalaasti samassa, raekoko < 0,5 mm Soveltuu myös tiesuolan vaikutuksille alttiisiin

Lisätiedot

Valvojan päätäntävallan tarkka määrittely jo urakan alussa (tai ennen) Muutoksia tehtäessä on kysyttävä SUUNNITTELIJALTA, VALVOJALTA JA TILAAJALTA

Valvojan päätäntävallan tarkka määrittely jo urakan alussa (tai ennen) Muutoksia tehtäessä on kysyttävä SUUNNITTELIJALTA, VALVOJALTA JA TILAAJALTA Valvojan rooli ja valvontatyö käytännössä Työmaavalvonnan tarkoituksena on varmistaa rakentamisen laatu saavutetaan haluttu lopputulos sopimuksen mukaisuus hyvän rakennustavan noudattaminen, jos sopimuksia

Lisätiedot

Reunatukien kelpoisuus osoitetaan toimituserittäin toimitusasiakirjojen perusteella. Kelpoisuus todetaan myös silmämääräisesti asennustyön aikana.

Reunatukien kelpoisuus osoitetaan toimituserittäin toimitusasiakirjojen perusteella. Kelpoisuus todetaan myös silmämääräisesti asennustyön aikana. InfraRYL, päivitys 1 22110 Reunatuet Infra 2015 Määrämittausohje 2211. 22110.1 Reunatukien materiaalit 22110.1.1 Reunatuet Jos kelpoisuutta ei ole osoitettu CE-merkinnällä, asiakirjoissa vaaditut tuotteiden

Lisätiedot

Vaatimus Tuotteen kelpoisuus osoitetaan ensisijaisesti CE-merkinnällä, kun asetetut kansalliset vaatimustasot tuotteen käyttökohteessa täytetään.

Vaatimus Tuotteen kelpoisuus osoitetaan ensisijaisesti CE-merkinnällä, kun asetetut kansalliset vaatimustasot tuotteen käyttökohteessa täytetään. 1 312 Betonikivi- ja laattapäällysteet 3121 Betonikivi- ja laattapäällysteen tekeminen Betonikivi: betonikivellä kokonaispituuden (pidemmän sivun) ja paksuuden suhde on enintään 4 ja se on joka kohdasta

Lisätiedot

1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ

1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ 1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ 1920-LUVULLA LANNOITEKOKEET KANTAVAT HEDELMÄÄ 1930-LUVUN UUSI ALKU HELSINGISSÄ Superex-lannoitteet Kekkilä Superex-lannoitteet ovat korkealaatuisia ja vesiliukoisia

Lisätiedot

Kansi-istutukset ja kustannuksia säästävät altakastelujärjestelmät!

Kansi-istutukset ja kustannuksia säästävät altakastelujärjestelmät! Kansi-istutukset ja kustannuksia säästävät altakastelujärjestelmät! Sami Nieminen Schetelig Oy Kuvat Elina Vuori / Puutarha&Kauppa Mona Plant System Miten säästät vettä, aikaa ja rahaa? Ja mistä kustannustehokkuus

Lisätiedot

Laadunvalvontasuunnitelma (suunnittelija) vers 2.1

Laadunvalvontasuunnitelma (suunnittelija) vers 2.1 Laadunvalvontasuunnitelma (suunnittelija) vers 2.1 Laadunvalvontasuunnitelma (suunnittelija), (Rakentaminen-sisäänosto), (Rakentaminen tuotanto), (-tarjous) ja (tuotanto) PINNAN TASAISUUSVAATIMUKSET Vastaako

Lisätiedot

KOTIPIHAN PERENNAOHJE

KOTIPIHAN PERENNAOHJE KOTIPIHAN PERENNAOHJE Miten rakennetaan perennaryhmiä erilaisille kasvupaikoille: auringosta varjoon, kuivasta kosteaan? Tässä työohjeessa on monivuotisten kukkien istutusohjeita ja hoitoa helpottavia

Lisätiedot

Sähkö- ja telejohdot ja maantiet ohje

Sähkö- ja telejohdot ja maantiet ohje Sähkö- ja telejohdot ja maantiet ohje 8.7.2015 Kaapeleiden sijoittaminen jyrkkäluiskaisen tien varressa Pirkanmaan ELY-keskus 8.12.2015 Jyrkkäluiskaisella tiellä kaapelipaikat voidaan täyttää seuraavasti:

Lisätiedot

METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL

METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL Superex - kastelulannoitteet Vesiliukoiset Superex lannoitteet Puhtaita ja täysin vesiliukoisia ph 4,5-4,8 Kastelusuuttimet pysyvät auki Voidaan sekoittaa

Lisätiedot

BENDERS SOKKELIELEMENTIT SOKKELIELEMENTIT. Kunnon perustus. Lisätietoja Bendersistä www.benders.fi

BENDERS SOKKELIELEMENTIT SOKKELIELEMENTIT. Kunnon perustus. Lisätietoja Bendersistä www.benders.fi BENDERS SOKKELIELEMENTIT SOKKELIELEMENTIT Kunnon perustus Lisätietoja Bendersistä www.benders.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO INFO 2 TAUSTATIETOA SOKKELIELEMENTTI 4 BENDER L-SOKKELIELEMENTTI 7 BENDER I-SOKKELIELEMENTTI

Lisätiedot

HAJA-ASUTUSALUEEN JÄTEVEDEN KÄSITTELY ASENNUSOHJEET. Uponorumpisäiliö. 10 m 3

HAJA-ASUTUSALUEEN JÄTEVEDEN KÄSITTELY ASENNUSOHJEET. Uponorumpisäiliö. 10 m 3 HAJA-ASUTUSALUEEN JÄTEVEDEN KÄSITTELY ASENNUSOHJEET Uponorumpisäiliö 10 m 3 1 Monta huolta vähemmän luotettavilla Uponor-ratkaisuilla Teit hyvän ratkaisun valitessasi luotettavan Uponorjätevesijärjestelmän.

Lisätiedot

ASENNUSOHJE AMMATTILAISELLE SATINE MICROCEMENT MEDIUM VANHAN LAATAN PÄÄLLE MÄRKÄTILAAN

ASENNUSOHJE AMMATTILAISELLE SATINE MICROCEMENT MEDIUM VANHAN LAATAN PÄÄLLE MÄRKÄTILAAN Suosittelemme aina käyttämään asentajaa, jolla on kokemusta mikrosementti-tuotteista. Tämä on erityisen suositeltavaa, kun kyseessä on märkätila. RAKENNE JA AIKATAULUTUS: 1. Cement primer laatta saumoihin,

Lisätiedot

KUITUPUUN PINO- MITTAUS

KUITUPUUN PINO- MITTAUS KUITUPUUN PINO- MITTAUS Ohje KUITUPUUN PINOMITTAUS Ohje perustuu maa- ja metsätalousministeriön 16.6.1997 vahvistamaan pinomittausmenetelmän mittausohjeeseen. Ohjeessa esitettyä menetelmää sovelletaan

Lisätiedot

TYÖOHJE 4/2010 TYÖOHJE. LammiMuurikivi

TYÖOHJE 4/2010 TYÖOHJE. LammiMuurikivi TYÖOHJE 4/2010 TYÖOHJE LammiMuurikivi LammiMurikivi TYÖOHJE SISÄLLYS 1 LAMMIMUURI 3 2 RAKENNE JA OMINAISUUDET 3 2.1 Rakenne 3 2.2 Ominaisuudet 3 3 KÄYTTÖKOHTEET 3 4 MATALAT JA KORKEAT MUURIT 3 5 MUURIN

Lisätiedot

MolokClassic Syväkeräys -säiliön (5 m³, 3 m³, 1.3 m³, 800l ja 300 l) ASENNUSOHJE

MolokClassic Syväkeräys -säiliön (5 m³, 3 m³, 1.3 m³, 800l ja 300 l) ASENNUSOHJE MolokClassic Syväkeräys -säiliön (5 m³, 3 m³, 1.3 m³, 800l ja 300 l) ASENNUSOHJE SÄILIÖIDEN KULJETUS JA KÄSITTELY Käsittele Syväkeräys -säiliöitä varoen. Säiliötä ei saa vierittää eikä pudottaa. Nosta

Lisätiedot

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Liite 1 Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma Tulosten analysointi Liite loppuraporttiin Jani Isokääntä 9.4.2015 Sisällys 1.Tutkimustulosten

Lisätiedot

Lämpöpuiset kylpytynnyrit. Käyttöohjeet Mallit AMH 170TW, AMH 200TW, AMH 170TW+ ja AMH 200TW+

Lämpöpuiset kylpytynnyrit. Käyttöohjeet Mallit AMH 170TW, AMH 200TW, AMH 170TW+ ja AMH 200TW+ Lämpöpuiset kylpytynnyrit Käyttöohjeet Mallit AMH 170TW, AMH 200TW, AMH 170TW+ ja AMH 200TW+ Huomaa veden minimitäyttö tynnyrissä!! AMH-Puu Oy Puh. (03) 513 5569 Niemisvedentie 801 Faksi (03) 513 5561

Lisätiedot

ASENNUSOHJE AMMATTILAISELLE SATINE MICROCEMENT MEDIUM SILEÄLLE, UUDELLE POHJALLE MÄRKÄTILAAN

ASENNUSOHJE AMMATTILAISELLE SATINE MICROCEMENT MEDIUM SILEÄLLE, UUDELLE POHJALLE MÄRKÄTILAAN Suosittelemme aina käyttämään asentajaa, jolla on kokemusta mikrosementti-tuotteista. Tämä on erityisen suositeltavaa, kun kyseessä on märkätila. RAKENNE JA AIKATAULUTUS: 1. Cement primer + verkko, kuivumisaika

Lisätiedot

MÄÄRÄMITTAUSPERUSTEET HANKEKOHTAISET TÄYDENNYKSET

MÄÄRÄMITTAUSPERUSTEET HANKEKOHTAISET TÄYDENNYKSET HANKEKOHTAISET TÄYDENNYKSET Asfaltointi- ja tiemerkintätyöt (MALLIASIAKIRJA) 2(9) YLEISTÄ Nämä määrämittausperusteet noudattavat Infra 2015 Rakennusosa- ja hankenimikkeistöä ja Infraryl 2010 Osa 1 Väylät

Lisätiedot

Finnforest Terassin kokoamisohje Terassi 10

Finnforest Terassin kokoamisohje Terassi 10 Finnforest Terassin kokoamisohje Terassi 10 Terassin kokoaminen ja perustaminen Terassi on tarkoitettu koottavaksi valmiiksi pohjustetulle ja tasatulle maalle. Perustamisessa on otettava huomioon mahdollinen

Lisätiedot

Kiviaines Vaatimus Suodatinkerroksessa käytetään hiekkaa, jonka rakeisuus on kuvan 22342:K1 mukainen.

Kiviaines Vaatimus Suodatinkerroksessa käytetään hiekkaa, jonka rakeisuus on kuvan 22342:K1 mukainen. 1 22342 Suodatinrakenteet 22342.1 Suodatinrakenteen materiaalit, yleistä Tuotteen kelpoisuus osoitetaan ensisijaisesti CE-merkinnällä, kun asetetut kansalliset vaatimustasot tuotteen käyttökohteessa täytetään.

Lisätiedot

Porrastietoa suunnittelijoille

Porrastietoa suunnittelijoille Porrastietoa suunnittelijoille Ohjelma: Porrasvalmistajat ry:n esittely - puheenjohtaja Anne Juopperi, Lappiporras Oy Portaan aukon mitoitus - Anne Juopperi, Lappiporras Oy Portaiden ja kaiteiden mitoitus

Lisätiedot

Valitse vain kuusi tehtävää! Tee etusivun yläreunaan pisteytysruudukko! Kaikkiin tehtäviin tarvittavat välivaiheet esille!

Valitse vain kuusi tehtävää! Tee etusivun yläreunaan pisteytysruudukko! Kaikkiin tehtäviin tarvittavat välivaiheet esille! 5.4.013 Jussi Tyni 1. Selitä ja piirrä seuraavat lyhyesti: a) Kehäkulma ja keskikulma b) Todista, että kolmion kulmien summa on 180 astetta. Selitä päätelmiesi perustelut.. a) Suorakulmaisen kolmion kateetit

Lisätiedot

Muottiharkot työohje 17/11/2015

Muottiharkot työohje 17/11/2015 Muottiharkot työohje 17/11/2015 Sisällysluettelo Toimitukseen valmistautuminen..sivu.3 Harkkojärjestelmä ja mitoitus...sivu.4 Harkkojen ladonta ja raudoitus sivu.6 Harkkojen valaminen.sivu.8 Aukkopielet

Lisätiedot

PIHAKIVIEN ASENNUSOHJE. www.pihakivi.com

PIHAKIVIEN ASENNUSOHJE. www.pihakivi.com PIHAKIVIEN ASENNUSOHJE www.pihakivi.com SISÄLLYSLUETTELO Pihasuunnittelulla pihasta toimivampi 2 Pihakivien ja -laattojen käyttö 5 Pihakivien ja -laattojen valinta 6 Kiveyksen rakentamisen työvaiheet 7

Lisätiedot

Rakenna oma puukuivuri

Rakenna oma puukuivuri Rakenna oma puukuivuri Sauno puutavarankuivuri Rakennusohje Kuivaimen osat ruuvataan yhteen erikoisruuveja käyttämällä. Tämän ohjeen avulla voit rakentaa omia tarpeitasi vastaavan kuivaimen. Katso ohjeen

Lisätiedot

SENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN VARIKKO RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS

SENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN VARIKKO RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS Vastaanottaja Senaatti-kiinteistöt Asiakirjatyyppi Rakennettavuusselvitys Päivämäärä 26.2.2010 Viite 82127893 SENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN VARIKKO RAKENNETTAVUUSSEL- VITYS SENAATTI-KIINTEISTÖT LAHDEN VARIKKO

Lisätiedot

KIVIEN JA LAATTOJEN ASENTAMINEN

KIVIEN JA LAATTOJEN ASENTAMINEN KIVIEN JA LAATTOJEN ASENTAMINEN Asennuksen valmistelutyöt Ennen asennushiekan levittämistä tarkistetaan, että kantavan kerroksen pinta on tasainen, huolella tiivistetty ja että kallistukset on tehty suunnitelman

Lisätiedot

tripla maisema - materiaalikirjasto

tripla maisema - materiaalikirjasto tripla maisema - materiaalikirjasto 14.9.2016 - materiaalikirjaston lähtökohdat 1. Itä-länsisuunnan korostaminen Maisemasuunnittelun pääelementeissä vahva, dynaaminen itä-länsisuunta. Toissijainen suunta

Lisätiedot

Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3401/09

Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO. Työ 3401/09 VIHDIN KUNTA Lankilan Metsäkulman alue Alueellinen pohjatutkimus POHJATUTKIMUSLAUSUNTO Työ 3401/09 Sisällys: Pohjatutkimuslausunto Pohjatutkimusmerkinnät Pohjatutkimuskartta 3401/09/1 1:3000 Leikkaus A-A

Lisätiedot

MH-KIVI OY SIIKAKANKAAN SORA-ALUE RUOVESI SUUNNITELMA POHJAVEDEN SUOJAAMISEKSI TANKKAUS- JA MURSKAUSTOIMINTOJEN YHTEYDESSÄ

MH-KIVI OY SIIKAKANKAAN SORA-ALUE RUOVESI SUUNNITELMA POHJAVEDEN SUOJAAMISEKSI TANKKAUS- JA MURSKAUSTOIMINTOJEN YHTEYDESSÄ MH-KIVI OY SIIKAKANKAAN SORA-ALUE RUOVESI SUUNNITELMA POHJAVEDEN SUOJAAMISEKSI TANKKAUS- JA MURSKAUSTOIMINTOJEN YHTEYDESSÄ 15.1.2016 1 (5) YLEISTÄ Suunnitelma on laadittu MH-Kivi Oy:n tiloille 702-416-1-194

Lisätiedot

KAINDL-LAMINAATTIEN ASENNUSOHJEET

KAINDL-LAMINAATTIEN ASENNUSOHJEET KAINDL-LAMINAATTIEN ASENNUSOHJEET HUOMIOITAVAA ENNEN ASENNUSTA Aluslattian tulee täyttää SisäRYL 2013 vaatimukset. Alustan tulee olla kuiva, tasainen, kiinteä ja puhdas. Huomio että laminaattilattian pitää

Lisätiedot

SEOSMULLAN TUOTESELOSTEEN LAATIMISOHJE

SEOSMULLAN TUOTESELOSTEEN LAATIMISOHJE Vastuuhenkilö Lehtolainen Sivu/sivut 1 / 5 SEOSMULLAN TUOTESELOSTEEN LAATIMISOHJE Seosmullalla tarkoitetaan MMMa 24/11 liitteen I kasvualustojen seosmullat (5A2) ryhmään kuuluvaa lannoitevalmistetta, joka

Lisätiedot

Tätä lukua sovelletaan myös muihin sahaamalla valmistettuihin luonnonkivituotteisiin.

Tätä lukua sovelletaan myös muihin sahaamalla valmistettuihin luonnonkivituotteisiin. 1 313 Luonnonkivipäällystäminen Standardien SFS-EN 1341 ja SFS 7017 mukaan laatta on kappale, jonka nimellisleveys on suurempi kuin 150 mm ja yleensä suurempi kuin 2 kertaa sen paksuus. Tätä lukua sovelletaan

Lisätiedot

TYÖSELITYS TUUSULAN VIHERALUEIDEN KUNNOSSAPITOURAKKA ALUEELLA C TUUSULAN KESKUS JA NUMMENHARJU KAUDELLE 1.4.2016-31.3.2018

TYÖSELITYS TUUSULAN VIHERALUEIDEN KUNNOSSAPITOURAKKA ALUEELLA C TUUSULAN KESKUS JA NUMMENHARJU KAUDELLE 1.4.2016-31.3.2018 Sivu 1/6 Tilaaja: Tuusulan kunta, KETEK/ Kunnossapito ja viheralueet PL 60 04301 Tuusula TYÖSELITYS TUUSULAN VIHERALUEIDEN KUNNOSSAPITOURAKKA ALUEELLA C TUUSULAN KESKUS JA NUMMENHARJU KAUDELLE 1.4.2016-31.3.2018

Lisätiedot

HYDROCORK Pressfit asennusohjeet

HYDROCORK Pressfit asennusohjeet HYDROCORK Pressfit asennusohjeet Lue nämä asennusohjeet tarkasti ennen asennuksen aloittamista. Asennuksessa tulee myös noudattaa SisäRYL 2013 ohjeistuksia. KULJETUS, VARASTOINTI JA SOPEUTTAMINEN OLOSUHTEISIIN

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Matematiikkaa pintakäsittelijöille PAOJ 2. SISÄLTÖ. 1.Pinta-alojen laskeminen 2.Tilavuuksien laskeminen.

MATEMATIIKKA. Matematiikkaa pintakäsittelijöille PAOJ 2. SISÄLTÖ. 1.Pinta-alojen laskeminen 2.Tilavuuksien laskeminen. MATEMATIIKKA Matematiikkaa pintakäsittelijöille PAOJ. Isto Jokinen 013 SISÄLTÖ 1.Pinta-alojen laskeminen.tilavuuksien laskeminen PINTA-ALOJEN LASKEMINEN Pintakäsittelyalan työtehtävissä on pinta-alojen

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Matematiikkaa pintakäsittelijöille PAOJ 2. SISÄLTÖ. 1.Pinta-alojen laskeminen 2.Tilavuuksien laskeminen.

MATEMATIIKKA. Matematiikkaa pintakäsittelijöille PAOJ 2. SISÄLTÖ. 1.Pinta-alojen laskeminen 2.Tilavuuksien laskeminen. MATEMATIIKKA Matematiikkaa pintakäsittelijöille PAOJ. Isto Jokinen 013 SISÄLTÖ 1.Pinta-alojen laskeminen.tilavuuksien laskeminen PINTA-ALOJEN LASKEMINEN Pintakäsittelyalan työtehtävissä on pinta-alojen

Lisätiedot

JUSSI-taloportaiden asennusohjeet

JUSSI-taloportaiden asennusohjeet MSJ-WOOD OY JUSSI-taloportaiden asennusohjeet Kokoamisohjeet suorille taloportaille MSJ-Wood 11.3.2013 Suunnittelu ja toteutus: Cadwill Oy Teit erinomaisen valinnan ostaessasi Jussi puuportaan. Ohjeen

Lisätiedot

Kaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia.

Kaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia. Acer rubrum / Punavaahterat Kaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia. Tällaisilta leikkausten tulisi näyttää Havainnot

Lisätiedot

rakennustyömaalle www.machinery.fi Turvakaiteet Askelmat Kulkutiet Tavaransiirto ja varastointi

rakennustyömaalle www.machinery.fi Turvakaiteet Askelmat Kulkutiet Tavaransiirto ja varastointi Kotimaista laatua rakennustyömaalle www.machinery.fi Turvakaiteet Askelmat Kulkutiet Tavaransiirto ja varastointi Machinery ja Vepe ovat solmineet yhteistyösopimuksen Vepe-tuotteiden myynnistä. Machinery

Lisätiedot

SORAJALOSTEIDEN MYYNTI

SORAJALOSTEIDEN MYYNTI SORAJALOSTEIDEN MYYNTI puh. 010 327 2220 asiakaspalvelu@ykkosmyynti.fi Hinnasto 1.3.2014 Hinnat sis. alv 24% * Tarjoushinnat alueella Kerava, Järvenpää, Tuusula (Hyrylä, Kellokoski), Sipoo (Nikkilä, Linnanpelto),

Lisätiedot

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma Janne Ruokolainen Raportti nro 6/2015 Sisällys 1 Kohteen yleiskuvaus ja hankkeen tavoitteet... 2 2 Toimenpiteet... 2 2.1 Joutsiniementien

Lisätiedot

TERADOWEL- ja ULTRADOWELkuormansiirtojärjestelmä

TERADOWEL- ja ULTRADOWELkuormansiirtojärjestelmä TERADOWEL- ja ULTRADOWELkuormansiirtojärjestelmä Vaarnalevyt lattioiden liikuntasaumoihin Versio: FI 6/2014 Tekninen käyttöohje TERADOWEL- ja ULTRADOWELkuormansiirtojärjestelmät Vaarnalevyt lattioiden

Lisätiedot

MSS KRISTALLOINTI BETONIN VESITIIVISTYS KRISTALLOINTIMENETELMÄLLÄ

MSS KRISTALLOINTI BETONIN VESITIIVISTYS KRISTALLOINTIMENETELMÄLLÄ MSS KRISTALLOINTI BETONIN VESITIIVISTYS KRISTALLOINTIMENETELMÄLLÄ MSS KRISTALLOINTI Pysyvä ratkaisu uusprojekteihin vesitiivistää ja suojaa betonin Monikäyttöinen käsittely vanhoille rakenteille korjaa

Lisätiedot

RAITA JÄTEVEDENPUHDISTAMON ASENNUSOHJE

RAITA JÄTEVEDENPUHDISTAMON ASENNUSOHJE RAITA JÄTEVEDENPUHDISTAMON ASENNUSOHJE RAITA JÄTEVEDENPUHDISTAMON ASENNUSOHJE... 1 Yleistä:... 2 Sijoitus:... 2 Tulo- ja lähtöviemäri:... 2 Puhdistamon tuuletus:... 2 Sähkö:... 2 Toimituksen sisältö:...

Lisätiedot

URAKKA-ALUEIDEN KESÄHOIDON TEHTÄVÄKORTIT

URAKKA-ALUEIDEN KESÄHOIDON TEHTÄVÄKORTIT URAKKA-ALUEIDEN KESÄHOIDON TEHTÄVÄKORTIT Pvm. Suorite Piha-alueiden ja jalkakäytävien puhtaanapito Nurmikoiden hoito Pensaiden hoito PIHA-ALUEIDEN JA JALKAKÄYTÄVIEN PUHTAANAPITO Puhtaanapitotyöhön kuuluu

Lisätiedot

Lähtökohta. Testi. Kuva 1. C20/25 Testikappale jossa Xypex Concentrate sively

Lähtökohta. Testi. Kuva 1. C20/25 Testikappale jossa Xypex Concentrate sively Lähtökohta Testin lähtökohtana oli uudiskohde, jonka maanalaiset kellariseinät olivat ulkopuolisesta bentoniitti eristyksestä huolimatta vuotaneet. Kohteen rakennuttaja halusi vakuutuksen Xypex Concentrate

Lisätiedot

Nitraattiasetus (1250/2014)

Nitraattiasetus (1250/2014) Lannan varastointi, uutta: Lantalan ohjetilavuudet ovat muuttuneet, prosessoiduille lannoille on omat ohjetilavuudet. Myös nautojen alkuperäisroduille on omat lantalatilavuudet. Lantalan vähimmäistilavuuden

Lisätiedot

ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA

ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA RAPORTTI 1 (5) Rovaniemen kaupunki Kaavoituspäällikkö Tarja Outila Hallituskatu 7, PL 8216 96100 ROVANIEMI ROVANIEMEN ALUEEN ASEMAKAAVOITUS, POHJANOLOSUHTEIDEN MAAPERÄN SELVI- TYS - VENNIVAARA YLEISTÄ

Lisätiedot

UIMARANNAN SANEERAUS JA LÄHILIIKUNTAPAIKAN RAKENTAMINEN

UIMARANNAN SANEERAUS JA LÄHILIIKUNTAPAIKAN RAKENTAMINEN FCG Finnish Consulting Group Oy Kaavin kunta UIMARANNAN SANEERAUS JA LÄHILIIKUNTAPAIKAN RAKENTAMINEN Suunnitelmaselostus 9.12.2010 FCG Finnish Consulting Group Oy Suunnitelmaselostus I SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Hedelmän- ja marjanviljely

Hedelmän- ja marjanviljely Hedelmän- ja marjanviljely 1 Sisällysluettelo 1.Hedelmän- ja marjanviljely Suomessa 2. Hema-kasvien viljelyn edellytykset ilmasto maaperä katteet lannoitus istutus kastelu taudit ja tuholaiset lajikevalinta

Lisätiedot

Kiinteän polttoaineen näytteenotto (CEN/TS ja -2)

Kiinteän polttoaineen näytteenotto (CEN/TS ja -2) Kiinteän polttoaineen näytteenotto (CEN/TS 14778-1 ja -2) Kiinteästä polttoaineesta tehdään polttoaineanalyysi (perustesti) aina kun raaka-aineen koostumus oleellisesti muuttuu sekä määräajoin (3 kk välein

Lisätiedot

WEBER.VETONIT TUOTTEET JA TYCROC TWP RAKENNUSLEVYT SEINÄÄN JA LATTIAAN

WEBER.VETONIT TUOTTEET JA TYCROC TWP RAKENNUSLEVYT SEINÄÄN JA LATTIAAN WEBER.VETONIT TUOTTEET JA TYCROC TWP RAKENNUSLEVYT SEINÄÄN JA LATTIAAN Ennen Tycroc TWP rakennuslevyjen asennusta täytyy varmistaa, että alusta on kuiva, luja, jäykkä ja vakaa sekä puhdas pölystä, öljystä,

Lisätiedot

Putkilokasveilla juuret ottavat veden. Sammalet ottavat vettä koko pinnallaan.

Putkilokasveilla juuret ottavat veden. Sammalet ottavat vettä koko pinnallaan. Joensuun yliopisto Metsätieteellinen tiedekunta Mallikysymyksiä ja -vastauksia valintakokeeseen 008 BIOLOGIA1. Veden kulkeutuminen kasveissa. Ydinasiat: Putkilokasveilla juuret ottavat veden. Sammalet

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN VALINTAKOE

AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN VALINTAKOE AMMATTIKORKEAKOULUJEN LUONNONVARA- JA YMPÄRISTÖALAN VALINTAKOE Matematiikan koe 1.6.2016 Nimi: Henkilötunnus: VASTAUSOHJEET 1. Koeaika on 2 tuntia (klo 12.00 14.00). Kokeesta saa poistua aikaisintaan klo

Lisätiedot

HardiePlank kuitusementtipaneelien asennusohje

HardiePlank kuitusementtipaneelien asennusohje HardiePlank kuitusementtipaneelien asennusohje Tuotteet ja tarvikkeet 3 Profiilit 4 Ennen asentamista 5 Asennusperiaatteet 6 Säilyttäminen 7 Työstäminen 8 Kiinnitystarvikkeet 9 Asentaminen 10 Asennustiedot

Lisätiedot

SISÄTILAT KERASAFE VEDENERISTYSJÄRJESTELMÄ TYÖOHJEET ETAG 022

SISÄTILAT KERASAFE VEDENERISTYSJÄRJESTELMÄ TYÖOHJEET ETAG 022 SISÄTILAT KERASAFE VEDENERISTYSJÄRJESTELMÄ TYÖOHJEET ETAG 022 SEINÄT 1. Mittaa ja katkaise vuota (lattiasta kattoon) ja lisää 5 cm kääntövara lattialle. 2. Mittaa 95 cm kulmasta ja tee merkintä. Vuota

Lisätiedot

Kompostien käyttö viherrakentamisessa. Katja Börjesson 2015

Kompostien käyttö viherrakentamisessa. Katja Börjesson 2015 Kompostien käyttö viherrakentamisessa Katja Börjesson 2015 Historia & perusfilosofia Pitkä kokemus; puutarha-alalla 90 vuotta ja viherrakentamistuotteitta 30 vuotta Perusfilosofia Mikko Jortikan ajoista

Lisätiedot

KIRKKOVENEIDEN KALUSTOSÄÄNNÖT Nämä säännöt ovat voimassa Suomen Melonta- ja Soutuliitto ry:n alaisissa kilpailutapahtumissa v alkaen. Mitä näiss

KIRKKOVENEIDEN KALUSTOSÄÄNNÖT Nämä säännöt ovat voimassa Suomen Melonta- ja Soutuliitto ry:n alaisissa kilpailutapahtumissa v alkaen. Mitä näiss PUUVENEIDEN KALUSTO- JA KILPAILUSÄÄNNÖT Kirkkoveneiden kalustosäännöt...2 Pienveneiden kalustosäännöt...7 Puuveneiden kilpailusäännöt...10 Kilpailun kulku...14 Väistämissäännöt...19 KIRKKOVENEIDEN KALUSTOSÄÄNNÖT

Lisätiedot

Paalutyypin vaihto projektissa 10/12/2012

Paalutyypin vaihto projektissa 10/12/2012 Paalutyypin vaihto projektissa 1 Tarmo Tarkkio, Skanska Infra oy 2 PAALUTYYPIN VALINTA- MYSTEERI? Pohjarakennus selostusta 3 Pohjarakennus selostusta, jatkuu 4 Pohjarakennus selostusta, jatkuu 5 Juha Vunneli,

Lisätiedot

KALKKIA MAAN STABILOINTIIN

KALKKIA MAAN STABILOINTIIN KALKKIA MAAN STABILOINTIIN Vakaasta kallioperästä vakaaseen maaperään SMA Mineral on Pohjoismaiden suurimpia kalkkituotteiden valmistajia. Meillä on pitkä kokemus kalkista ja kalkin käsittelystä. Luonnontuotteena

Lisätiedot

UKM- Raudoituskorokkeet. rakennustarvikkeet. UK-Muovi Oy

UKM- Raudoituskorokkeet. rakennustarvikkeet. UK-Muovi Oy UKM- Raudoituskorokkeet ja rakennustarvikkeet Kuva: Tecnomedia Jaana Pesonen Valmistamme raudoituskorokkeita, erilaisia kiinnitystarvikkeita sekä valukartioita käytettäväksi rakentamiseen. Kätevillä tuotteillamme

Lisätiedot

Syysrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso

Syysrypsin viljely. Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Syysrypsin viljely Reijo Käki Luomuneuvoja ProAgria Kymenlaakso Syysrypsi Iso siemen Korkea öljypitoisuus Satoisa Menestyy jopa IV-viljelyvyöhykkeellä 2 Miksi syysrypsiä? 1/2 Satoisampi vaihtoehto kuin

Lisätiedot

Maaperätutkimukset. Maaperätutkimusten tarkoituksena on varmistaa, että suunniteltava järjestelmä soveltuu kohteeseen Koekuoppa

Maaperätutkimukset. Maaperätutkimusten tarkoituksena on varmistaa, että suunniteltava järjestelmä soveltuu kohteeseen Koekuoppa Maaperätutkimukset Maaperätutkimusten tarkoituksena on varmistaa, että suunniteltava järjestelmä soveltuu kohteeseen Koekuoppa Selvitetään maalaji Otetaan näyte laboratoriotutkimuksia varten JA / TAI Tehdään

Lisätiedot

Asennus- ja huolto-ohje HEATEX lämmöntalteenottokaivolle

Asennus- ja huolto-ohje HEATEX lämmöntalteenottokaivolle Asennus- ja huolto-ohje HEATEX lämmöntalteenottokaivolle 1. Asennus a. Kaivon asennus betoni lattiaan : a.1 Kaivon asennus - Kaivo on kiinnitettävä tukevasti ennen valua. Kaivo kiinnitetään ympärillä olevaan

Lisätiedot

Jättiputki. Tunnistaminen. Jättiputken siementaimet ovat vaahteranlehtimäisiä.

Jättiputki. Tunnistaminen. Jättiputken siementaimet ovat vaahteranlehtimäisiä. Jättiputki Tunnistaminen Jättiputken siementaimet ovat vaahteranlehtimäisiä. 2-3 vuotiaan kasvin lehtien lehdyköiden reunat ovat karkea- ja terävähampaisia, lehtiruodissa usein punaisia pilkkuja tai se

Lisätiedot

BIOTOOPPIPOHJAINEN SUUNNITTELU, KASVILLISUUDEN TILAVARAUKSET, OLEMASSA OLEVAN KASVILLISUUDEN SÄILYTTÄMINEN

BIOTOOPPIPOHJAINEN SUUNNITTELU, KASVILLISUUDEN TILAVARAUKSET, OLEMASSA OLEVAN KASVILLISUUDEN SÄILYTTÄMINEN BIOTOOPPIPOHJAINEN SUUNNITTELU, KASVILLISUUDEN TILAVARAUKSET, OLEMASSA OLEVAN KASVILLISUUDEN SÄILYTTÄMINEN VANTAAN KASVILLISUUDEN KÄYTÖN PERIAATTEET SEMINAARI 15.2.2016 AINO-KAISA NUOTIO SUUNNITTELUPÄÄLLIKKÖ,

Lisätiedot

Asennus- ja huolto-ohjeet HEATEX lämmöntalteenottokaivolle

Asennus- ja huolto-ohjeet HEATEX lämmöntalteenottokaivolle 1 Asennus- ja huolto-ohjeet HEATEX lämmöntalteenottokaivolle 1. Asennus a. Kaivon asennus betoni lattiaan : a.1 Kaivon asennus - Kaivo on kiinnitettävä tukevasti ennen valua. Kaivo kiinnitetään ympärillä

Lisätiedot

Laminaatti 2-lock ja T-lock

Laminaatti 2-lock ja T-lock Asennusohje Laminaatti 2-lock ja T-lock 2016 EDELLYTYKSET Uiva asennus tarkoittaa, että lattiaa ei kiinnitetä (ei naulata eikä liimata) alustaan. Lattian pitää päästä liikkumaan vapaasti sisäilman muutosten

Lisätiedot

SANKARIHAUTA- ALUEEN KORJAUSTYÖSELITYS. Kempeleen Seurakunta, Sankarihauta-alue. Vihiluodontie 590. Kempele

SANKARIHAUTA- ALUEEN KORJAUSTYÖSELITYS. Kempeleen Seurakunta, Sankarihauta-alue. Vihiluodontie 590. Kempele SANKARIHAUTA- ALUEEN KORJAUSTYÖSELITYS Kempeleen Seurakunta, Sankarihauta-alue Vihiluodontie 590 Kempele ISS Proko Oy KIRKONMÄENHANKKEET SANKARIHAUTA-ALUE Tavoitteet... 1 Toimeksianto... 2 1. Kohteen perustiedot...2

Lisätiedot

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA JAKSO ❶2 3 4 5 6 KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA 4 OLETKO MIETTINYT: Miten sinä voit vaikuttaa omalla toiminnallasi ympäristöösi? Miten kasvit voivat kasvaa niin monenlaisissa paikoissa? Miten kasvien

Lisätiedot

Viikkoharjoitus 2: Hydrologinen kierto

Viikkoharjoitus 2: Hydrologinen kierto Viikkoharjoitus 2: Hydrologinen kierto 30.9.2015 Viikkoharjoituksen palautuksen DEADLINE keskiviikkona 14.10.2015 klo 12.00 Palautus paperilla, joka lasku erillisenä: palautus joko laskuharjoituksiin tai

Lisätiedot

1 RAKENNNESELVITYS. 9 LIITE 5. s. 1. Korutie 3 Työnumero: 8.9.2011 Ilkka Meriläinen 51392.27

1 RAKENNNESELVITYS. 9 LIITE 5. s. 1. Korutie 3 Työnumero: 8.9.2011 Ilkka Meriläinen 51392.27 9 LIITE 5. s. 1 1 RAKENNNESELVITYS 1.1 TEHTÄVÄN MÄÄRITTELY Selvitys on rajattu koskemaan :ssa olevan rakennuksen 1. ja 2. kerroksen tiloihin 103, 113, 118, 204 ja 249 liittyviä rakenteita. 1.2 YLEISKUVAUS

Lisätiedot

Envor Group Hämeenlinna

Envor Group Hämeenlinna Envor Group 9.12.2016 Hämeenlinna Envor Group Envor Group muodostuu neljästä eri yrityksestä, joilla on vuosikymmenten kokemus kierrätyspalveluiden tuottamisesta. Envor Group tarjoaa asiakkailleen monipuolisia,

Lisätiedot

Tee konseptiin pisteytysruudukko! Muista kirjata nimesi ja ryhmäsi. Lue ohjeet huolellisesti!

Tee konseptiin pisteytysruudukko! Muista kirjata nimesi ja ryhmäsi. Lue ohjeet huolellisesti! MAA3 Koe 1.4.2014 Jussi Tyni Tee konseptiin pisteytysruudukko! Muista kirjata nimesi ja ryhmäsi. Lue ohjeet huolellisesti! A-Osio: Ei saa käyttää laskinta. MAOL saa olla alusta asti käytössä. Maksimissaan

Lisätiedot

Asunto Oy Rudolfintie 15, kylpyhuoneiden ja keittiöiden saneeraus 1(13) Tiedote 4.12.2010, Jouko Aho, Martti Remes

Asunto Oy Rudolfintie 15, kylpyhuoneiden ja keittiöiden saneeraus 1(13) Tiedote 4.12.2010, Jouko Aho, Martti Remes Asunto Oy Rudolfintie 15, kylpyhuoneiden ja keittiöiden saneeraus 1(13) Asunto Oy Rudolfintie 15, kylpyhuoneiden ja keittiöiden saneeraus 2(13) Asunto Oy Rudolfintie 15, kylpyhuoneiden ja keittiöiden saneeraus

Lisätiedot

TAIMENEN KUTUPESÄINVENTOINTI

TAIMENEN KUTUPESÄINVENTOINTI Vesi-Visio Visio osk Opettajantie 7-9 B15 40900 SÄYNÄTSALO www.vesi-visio.netvisio.net +35840-7030098 TAIMENEN KUTUPESÄINVENTOINTI Mitä, miksi, miten, milloin? Tietoa ja ohjeistusta toiminnasta ja käytännön

Lisätiedot

Tukikerroksen vaihto-/puhdistustyön yleiset laatuvaatimukset

Tukikerroksen vaihto-/puhdistustyön yleiset laatuvaatimukset Päällysrakennetöiden yleiset laatuvaatimukset PYL 1(8) Tekninen yksikkö 5.6.1998 90/731/98 Korvaa määräykset 3.10.1997 RHK 265/731/97, 20.1.1998 RHK 91/731/98 ja 20.1.1998 RHK 90/731/98 Tukikerroksen vaihto-/puhdistustyön

Lisätiedot

Näin lisäeristät 4. Sisäpuolinen lisäeristys. Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet

Näin lisäeristät 4. Sisäpuolinen lisäeristys. Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet Näin lisäeristät 4 Sisäpuolinen lisäeristys Tuotteina PAROC extra ja PAROC-tiivistystuotteet Tammikuu 202 Sisäpuolinen lisälämmöneristys Lisäeristyksen paksuuden määrittää ulkopuolelle jäävän eristeen

Lisätiedot

KoskiThermasennusohje

KoskiThermasennusohje KoskiThermasennusohje KoskiTherm lattialämmityslevy vesikiertoiseen lattialämmitykseen Koskisen Oy on kehittänyt yhteistyössä Uponorin kanssa KoskiThermin, jonka avulla vesikiertoinen lattialämmitys voidaan

Lisätiedot

1000 TALVIHOITO: KADUT, TORIT, AUKIOT, KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄT, LINJA- AUTOPYSÄKIT, PYSÄKÖINTIALUEET Valmistelevat työt

1000 TALVIHOITO: KADUT, TORIT, AUKIOT, KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLÄT, LINJA- AUTOPYSÄKIT, PYSÄKÖINTIALUEET Valmistelevat työt Sivu 1 JOKELAN ALUEURAKKA 2O13 2O17 Tuusulan Jokelan alueurakkaa 2013 2017 koskevaan urakkatarjouspyyntöönne viitaten tarjoudumme suorittamaan urakassa esiin tulevia kokonaishintaan kuuluvia tehtäviä hinnoin

Lisätiedot

Avomaan vihannesviljely

Avomaan vihannesviljely Avomaan vihannesviljely 1 I. Vihannesten ryhmittely markkinointikestävyyden mukaan 1.TUOREVIHANNEKSET suhteellisen nopeasti pilaantuvia suuri haihdutuspinta nopea hengitys, vähän vararavintoa, korjataan

Lisätiedot

Uponor G12 -lämmönkeruuputki. Asennuksen pikaohje

Uponor G12 -lämmönkeruuputki. Asennuksen pikaohje Uponor G12 -lämmönkeruuputki Asennuksen pikaohje poraajille Uponor G12 -lämmönkeruuputken asennus neljässä vaiheessa Uponor G12 -putket asennetaan periaatteessa samalla menetelmällä kuin tavanomaiset keruuputket.

Lisätiedot

JUSSI-taloportaiden kokoamisohjeet

JUSSI-taloportaiden kokoamisohjeet MSJ-WOOD OY JUSSI-taloportaiden kokoamisohjeet Kokoamisohjeet U-taloportaille MSJ-Wood 11.3.2013 http://www.jussi-portaat.fi Suunnittelu ja toteutus: Cadwill Oy Teit erinomaisen valinnan ostaessasi Jussi

Lisätiedot

Alumiinirungon/Eristyskatto

Alumiinirungon/Eristyskatto 7970FI Alumiinirungon/Eristyskatto Kattolipan runko 8 Willab Garden 2016.05 3 2 4 TÄRKEÄÄ! Lue asennusohjeet läpi ennen kuin aloitat asentamisen! Jos ohjeita ei noudateta, elementti ei toimi parhaalla

Lisätiedot

15. FESCOTOP-LATTIASIROTTEET

15. FESCOTOP-LATTIASIROTTEET Tulostettu 9.7.2016 1 / 9 15. FESCOTOP-LATTIASIROTTEET Fescotop F10 2 Fescotop F45K 5 Jälkihoitoaine 8 Fescotop F10 2 / 9 FESCOTOP F10 Tuotekuvaus Fescotop F10 on sementtipohjainen lattiakovete, joka levitetään

Lisätiedot

AUTOTALLI KÄYTTÖOHJE

AUTOTALLI KÄYTTÖOHJE AUTOTALLI KÄYTTÖOHJE ENNEN KUIN ALOITAT Ennen kuin aloitat asennuksen, ota selvää paikallisilta viranomaisilta, tarvitseeko autotalli rakennusluvan. Lue käyttöohje huolellisesti ja noudata annettuja ohjeita.

Lisätiedot

Tarkastellaan neliötä, jonka sivun pituus on yksi metri. Silloinhan sen pinta-ala on 1m 1m

Tarkastellaan neliötä, jonka sivun pituus on yksi metri. Silloinhan sen pinta-ala on 1m 1m MB: Yhdenmuotoisuus luksi Tämän luvun aiheina ovat yhdenmuotoisuus sekä yhdenmuotoisuussuhde. Kaikkein tavallisimmat yhdenmuotoisuuden sovellukset ovat varmasti kartta ja pohjapiirros. loitamme tutuista

Lisätiedot

e t BLÄUER - NURMI 2003 versio 1.05

e t BLÄUER - NURMI 2003 versio 1.05 e t BLÄUER - NURMI 2003 versio 1.05 WWW.KASITYO.COM ONNISTUNUT JAKKARA 1. Listat ovat tasaisin välein ja naulat suorassa rivissä. Naulojen päät ovat puun sisässä, eikä yhtään naulaa vinossa. Naulauksessa

Lisätiedot

UTAJÄRVEN KUNTA KIRJASTON PERUS- JA PINTAKUIVATUKSEN JA PIHA-ALUEEN SANEERAUS 30.1.2016 RAKENNUSSELOSTUS

UTAJÄRVEN KUNTA KIRJASTON PERUS- JA PINTAKUIVATUKSEN JA PIHA-ALUEEN SANEERAUS 30.1.2016 RAKENNUSSELOSTUS UTAJÄRVEN KUNTA KIRJASTON PERUS- JA PINTAKUIVATUKSEN JA PIHA-ALUEEN SANEERAUS 30.1.2016 RAKENNUSSELOSTUS Leskinen Petri vs. Tekninen johtaja, Tekniset palvelut Laitilantie 5, 91600 Utajärvi 050 387 1973

Lisätiedot

Wallgard asennusohje 2014

Wallgard asennusohje 2014 Wallgard asennusohje 2014 1. Alusta 1.1 Alustan on oltava luja, puhdas, kuiva ja tasainen, imukykyinen, eikä halkeamia ei saa esiintyä. Kiinnitystä heikentävät maali- ja öljytahrat sekä pöly poistetaan.

Lisätiedot

LCA IN LANDSCAPING. Jokioinen. LIFE09 ENV FI projekti on saanut Euroopan yhteisön LIFE-rahoitustukea.

LCA IN LANDSCAPING. Jokioinen. LIFE09 ENV FI projekti on saanut Euroopan yhteisön LIFE-rahoitustukea. Jokioinen 4 demokohdetta: 1. Nurmikko 2. Siirtonurmikko 3. Niitty 4. Meluvalliniitty Kierrätysmateriaalien käytön demonstrointi eri nurmikkokohteissa. 1. Nurmikko Perustettu: 24.5.2011 Materiaalit: 3 kasvualustaa

Lisätiedot

UNIRAIL-valukisko. Ohuiden pintabetonien helppoon valuun. Tekninen käyttöohje. Versio: FI 6/2014

UNIRAIL-valukisko. Ohuiden pintabetonien helppoon valuun. Tekninen käyttöohje. Versio: FI 6/2014 UNIRAIL-valukisko Ohuiden pintabetonien helppoon valuun Versio: FI 6/2014 Tekninen käyttöohje UNIRAIL-valukisko Ohuiden pintabetonien helppoon valuun Järjestelmän edut Esivalmistetuista osista asennettava,

Lisätiedot

Asennusohjeet ammattilaisille

Asennusohjeet ammattilaisille Asennusohjeet ammattilaisille Tämän ohje on tarkoitettu ammattilaisille mahdollistamaan paras mahdollinen lopputulos. Ei loppukäyttäjille. Valmistajan suosittelema kitti: Gyproc Promix Lite https://www.youtube.com/watch?v=blchabm0j9a

Lisätiedot

HUOMIO! YLEISIÄ VAROITUKSIA!

HUOMIO! YLEISIÄ VAROITUKSIA! Teräspalo-luukkujen FQ HUOMIO! YLEISIÄ VAROITUKSIA! Tämän luukun asennuksessa, käytössä ja kunnossapidossa tulee noudattaa useita varotoimia. Turvallisuussyistä kannattaa huomioida alla mainitut varoitukset

Lisätiedot