NUORISOTAKUUN TOIMEENPANOSUUNNITELMA. Tyrnävän kunta. Tilannekatsaus 2015

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NUORISOTAKUUN TOIMEENPANOSUUNNITELMA. Tyrnävän kunta. Tilannekatsaus 2015"

Transkriptio

1 NUORISOTAKUUN TOIMEENPANOSUUNNITELMA Tyrnävän kunta Tilannekatsaus 2015

2 SISÄLLYS SISÄLLYSLUETTELO 2 1. Mikä nuorisotakuu? 3 2. Tyrnävän kunnan ikärakenne Nuorten hakeutuminen koulutukseen 5 3. Nuori itse & nuorisotakuu 7 4. Nuorisotoimi & nuorisotakuu Tyrnävän kunnan nuorisotoimi Etsivä nuorisotyö Tyrnävän Paja Startti- toiminta pajalla Peruskoulu & nuorisotakuu Nivelvaihetyö peruskoulun päättyessä Oppilaanohjaus Oppilashuolto JOPO- luokka TE- palvelut & nuorisotakuu Pohjois-Pohjanmaan työ- ja elinkeinotoimisto Sosiaali- ja perhepalvelut & nuorisotakuu Työ- ja elinkeinosuunnittelijan palveluohjaus & nuorisotakuu 25 LINKIT 27 LÄHTEET 27 2

3 1. MIKÄ NUORISOTAKUU? Nuorisotakuun tavoitteena on auttaa nuoria pääsemään koulutukseen ja työelämään. Nuorisotakuun onnistunut toteutus edellyttää valtion ja kuntien viranomaisten, elinkeinoelämän ja järjestöjen yhteistyötä. Takuun toteutumisen keinoja ovat koulutustakuun toimet, nuorten aikuisten osaamisohjelma, nuorten työvoima- ja elinkeinopalvelut (TE-palvelut) ja kuntoutuspalvelut mukaan lukien kuntien sosiaali- ja terveyspalvelut sekä muut nuorten yksilölliset palvelut, kuten etsivä nuorisotyö ja nuorten työpajatoiminta. Nuorisotakuu tarkoittaa sitä, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu- opiskelu, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi ilmoittautumisesta. TE-palvelujen asiantuntijat ohjaavat nuorta eteenpäin juuri hänelle parhaiten sopivan palvelun löytymiseksi. Koulutustakuu tarkoittaa sitä, että jokaiselle peruskoulunsa päättäneelle taataan koulutuspaikka lukiossa, ammatillisessa oppilaitoksessa, oppisopimuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. Nuorten aikuisten osaamisohjelma tarjoaa pelkän peruskoulun varassa oleville alle 30-vuotiaille nuorille mahdollisuuden suorittaa ammatillinen tutkinto. 3

4 Ohjelmassa voi suorittaa ammatti- tai erikoisammattitutkinnon tai ammatillisen perustutkinnon. Koulutuksen voi suorittaa oppilaitoksissa tai sen voi tehdä oppisopimuksena. Nuorten aikuisten osaamisohjelmaan kuuluvia koulutuksia järjestetään vuosina Nuorisotakuu koskee nuoria riippumatta siitä, onko ammatillinen koulutus suoritettu vai ei. Nuorisotakuu toteutuu myös, jos nuori ohjataan muuhun kuin julkiseen työvoimapalveluun, mistä on sovittu työllistymissuunnitelmassa. Tarvittaessa nuori voidaan ohjata esimerkiksi kunnan sosiaali- ja terveyspalveluihin. Nuorisotakuun yhtenä periaatteena on, että nuoria kuullaan ja että nuoret voivat vaikuttaa oman elämänsä kulkuun. Nuorisotakuu tukee nuorten kasvua, itsenäistymistä ja elämänhallintaa. Nuorisotakuun tavoitteena on edistää nuoren koulutukseen ja työmarkkinoille sijoittumista, ehkäistä nuorten työttömyyttä pitkittymästä, tunnistaa nuorten syrjäytymisvaaraan liittyvät tekijät sekä tarjota nuorille tukea jo varhaisvaiheessa estämään nuorten syrjäytymiskehitystä ja ulkopuolisuutta. Nuorisotakuu ja siihen kuuluvat koulutustakuu ja nuorten aikuisten osaamisohjelma: antavat mahdollisuuden nuorelle, jolla ei ole työtä tai koulutusta edistävät nuorten työllisyyttä ja lisäävät nuorten ammattitaitoa lisäävät ja vahvistavat nuorten mahdollisuuksia itsenäiseen elämään. 2. TYRNÄVÄN KUNNAN IKÄRAKENNE 4

5 Tuoreimmat tilastot vuodelta 2013 osoittavan, että Tyrnävän kunnan väestö on poikkeuksellisen nuorta. Alle kouluikäisten osuus väestöstä on hieman laskenut (16,7 %). Peruskouluikäisten osuus väestöstä on kohonnut (17,9 %) prosenttiyksikön verran kahden vuoden takaisesta. Opiskelijaikäluokan osuus väestöstä jatkaa vähenemistä (8,8 %). Työikäisten osuus on laskenut puoli prosenttiyksikköä (45,5 %) ja yli 65 -vuotiaiden osuus on hieman noussut. Koulutustasomittain Tyrnävällä (326) on noussut 5 yksikköä edelliseen vuoteen verrattuna (koko maassa nousua on ollut 6 yksikköä). Arvo on seudun alhaisimpia ja reilusti alle koko maan ja Pohjois-Pohjanmaan arvojen. Indikaattori ilmaisee väestön koulutustason, joka on mitattu laskemalla perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräinen pituus henkeä kohti. Väestön koulutustasoa osoittava mittain kuvaa väestöryhmän koulutustasoa koulutuspituudella. Esimerkiksi koulutustasoluku 246 osoittaa, että teoreettinen koulutusaika henkeä kohti on 2,5 vuotta peruskoulun suorittamisen jälkeen. Väestön koulutustasoa mitattaessa perusjoukkona käytetään tavallisesti 20 vuotta täyttänyttä väestöä. Näin siksi, että alle 20-vuotiaat ovat pääsääntöisesti vielä koulussa eivätkä näin ollen ole ehtineet suorittaa tutkintoa. Tutkinnon suorittaneella väestöllä tarkoitetaan lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, ammattikorkeakouluissa, yliopistoissa ja korkeakouluissa tutkinnon suorittaneita sekä näyttötutkintona ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon suorittaneita. Pelkästään peruskoulun, keskikoulun ja kansakoulun käyneet eivät kuulu tutkinnon suorittaneeseen väestöön. Tutkinnot on luokiteltu henkilön korkeimman, viimeksi suoritetun ammatillisen tutkinnon mukaan. 5

6 2.1 NUORTEN HAKEUTUMINEN KOULUTUKSEEN Edelleen kaikki peruskoulunsa päättäneet sijoittuivat jatko-opiskelupaikkoihin. Lukioon hakeutuvien osuus on vain reilu neljännes ikäluokasta. Osaltaan pientä osuutta selittää ammattikoulutuksen profiilin nousu viime vuosina sekä kaksoistutkinnon suorittajien määrän kohoaminen. Kaksoistutkinnon suorittajat kirjautuvat tilastossa ammatillisen koulutuksen opiskelijoiksi. Lukioon ja ammatilliseen kouluun hakeutuneet % keväällä Työ- ja elinkeinosuunnittelijan palkkaaminen sekä paja- ja etsivätyön aloittaminen näkyvät selvänä positiivisena kehityksenä koulutuksen ulkopuolelle jääneiden vuotiaiden prosentuaalisessa osuudessa. Prosenttiosuus on laskenut 12,8 %:sta 6,4 %:iin. Pajatyö siirrettiin sivistysosaston alaisuuteen 6

7 kesällä 2013, toinen kuraattori aloitti syksyllä 2014, toinen psykologi (jolla opetuspuolen tausta) 2015 alusta, toinen OPO aloittaa Indikaattori ilmaisee koulutuksen ulkopuolelle jääneiden vuotiaiden osuuden prosentteina vastaavanikäisestä väestöstä. Koulutuksen ulkopuolelle jääneillä tarkoitetaan henkilöitä, jotka ko. vuonna eivät ole opiskelijoita tai joilla ei ole tutkintokoodia eli ei perusasteen jälkeistä koulutusta. Nuorisotyöttömien osuus vuotiaiden työvoimasta (15 %) on kasvanut yli kaksi prosenttiyksikköä (2013). Työttömyyttä kunnassa seurataan kuukausittain Tilastokeskuksen tilastoista. 3. NUORI ITSE & NUORISOTAKUU Nuorisotakuu edellyttää myös nuoren omaa aktiivisuutta. 7

8 Nuorella on esimerkiksi velvollisuus hakea tutkintoon johtavaan, ammatillisia valmiuksia antavaan koulutukseen keväällä, vaikka olisi työkokeilussa tai käyttäisi muuta palvelua. Muuten voi seurauksena olla työttömyysturvalain mukainen sanktio. Työttömyysturvalakiin tuli muutoksia vuoden 2013 alussa alle 25-vuotiaiden koulutukseen haun osalta. Ammatillista koulutusta vailla olevan nuoren on haettava syksyllä alkavaan, ammatillisia valmiuksia antavaan koulutukseen kevään haussa, jos hän haluaa säilyttää oikeutensa työttömyysetuuteen. Jos nuori ilman pätevää syytä jättää hakematta koulutukseen, omalla menettelyllään aiheuttaa, ettei häntä valita koulutukseen tai kieltäytyy koulutuksesta, hän menettää oikeuden työmarkkinatukeen syyslukukauden alusta lukien. Työttömyysetuuden edellytyksenä ei ole enää hakuvelvollisuus syksyn yhteishaussa voimaan tulleen työttömyysturvalain mukaan koulutukseen hakuvelvollisuus koskee kaikkia alle 25-vuotiaita, joilla ei ole ammatillista koulutusta. Hakuvelvollisuus koskee täten myös tänä keväänä ylioppilastutkintonsa loppuun saattavia eli abeja ja nyt myös niitä henkilöitä, jotka ovat saaneet työttömyysturvaoikeuden peruspäivärahaan tai ansiopäivärahaan. Työttömyysetuutta saadakseen alle 25-vuotiaan nuoren, joka ei ole suorittanut peruskoulun tai lukion jälkeistä tutkintoon johtavaa, ammatillisia valmiuksia antavaa koulutusta, on haettava keväällä vähintään kahta opiskelupaikkaa, joiden opiskelijaksi ottamisen perusteet hän täyttää. Haettavan koulutuksen ei tarvitse olla yhteishaun piiriin kuuluvaa, vaan se voi olla myös muuta tutkintoon johtavaa, ammatillisia valmiuksia antavaa koulutusta kuten yliopisto-opintoja. 4. NUORISOTOIMI & NUORISOTAKUU 8

9 Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin. Kunnan nuorisotyöhön ja -politiikkaan kuuluvat nuorisolain mukaisesti nuorten kasvatuksellinen ohjaus, toimintatilat ja harrastusmahdollisuudet, tieto- ja neuvontapalvelut, nuorisoyhdistyksien ja muiden nuorisoryhmien tuki, liikunnallinen, kulttuurinen, kansainvälinen ja monikulttuurinen nuorisotoiminta, nuorten ympäristökasvatus sekä tarvittaessa nuorten työpajapalvelut tai muut paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin sopivat toimintamuodot. Kunnat päättävät itse millä tavoin ne toteuttavat nämä palvelut. Nuorisolaissa todetaan, että niitä toteutetaan alueellisena ja monialaisena yhteistyönä sekä yhteistyössä nuorten ja järjestöjen kanssa. Nuorisolaissa todetaan niin ikään, että kunnissa on oltava nuorten ohjaus- ja palveluverkosto paikallisten viranomaisten monialaista yhteistyötä varten. Siihen kuuluvat opetus-, sosiaali- ja terveys- ja nuorisotoimen sekä työ- ja poliisihallinnon edustajat. Lisäksi siihen voi kuulua myös puolustushallinnon ja muiden viranomaisten edustajia. Verkoston tehtävänä on koota tietoja nuorten kasvu- ja elinoloista paikallisen päätöksenteon tueksi, edistää nuorille suunnattujen palvelujen yhteensopivuutta ja vaikuttavuutta, suunnitella ja tehostaa menettelytapoja palveluihin ohjautumiseksi sekä edistää palvelujen järjestämiseen liittyvää tiedonvaihtoa. Verkosto ei käsittele yksittäistä nuorta koskevia asioita. Kunnat saavat valtionosuutta nuorisolaissa lueteltujen palvelujen toteuttamiseen. Valtionosuus lasketaan kunnan alle 29-vuotiasta asukasta kohden määriteltävän yksikköhinnan perusteella vuosittain valtion talousarvion rajoissa. Valtionosuus on Suomen Kuntaliiton mukaan 4,1 % kuntien nuorisotoimen käyttökustannuksista. Kuntien nuorisotyötä tuetaan lisäksi myös muiden valtionavustusten kautta, esim. etsivään nuorisotyöhön, nuorisotilojen rakentamiseen sekä nuorten tieto- ja neuvontapalveluihin suunnatuista määrärahoista. 9

10 Nuorisolain mukaan nuorille on järjestettävä mahdollisuus osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn. Lisäksi nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa. Tämä voi tapahtua monin eri tavoin, esim. nuorisovaltuustojen ja muiden vaikuttajaryhmien, verkkopohjaisten kuulemisjärjestelmien sekä kouluissa ja nuorisotaloissa toimivien rakenteiden kautta. 4.1 TYRNÄVÄN KUNNAN NUORISOTOIMI Nuorisotyö parantaa nuorten elinoloja ja luo edellytyksiä nuorten kansalaistoiminnalle. Toimintamuotoja ovat nuorisotilatoiminta, kerhot, kurssit, retket, leirit ja tapahtumat. Vapaa-aikakeskus sijaitsee lähellä Tyrnävän keskustaa. Siellä on liikuntatoimen, nuorten työpajan, etsivän nuorisotyön sekä nuorisotoimen toimisto. Vapaa-aikakeskuksen rakennus sijaitsee Kuulammen koulun vieressä, osoitteessa Tupostie 4. Tyrnävän kunnassa on kolme nuorisotilaa; Nuokkari, Kirkonkylä, Tupostie 4, Tyrnävä; Aamunuokkari joka arkipäivä klo vuotiaille maanantaista perjantaihin luokkalaisille oma vuoro tiistaisin luokkalaisille oma vuoro keskiviikkoisin Nuortentalo Temmes, Takalontie 11, Temmes ; Ma klo Ke klo

11 Pe klo La klo Nuokkari, Murto Simontaival 7-9, Tyrnävä; Ma Ti Ke To Pe Kesäloman aikana aukioloajat vaihtelevat. Toimintamuodot: Vapaa seurustelu, yhdessä olo, pelihuone mm. biljardi, pöytätennis ja jalkapallo sekä lauta- ja seurapeli, tv, musiikki, lehdet ja karaokelaitteet ETSIVÄ NUORISOTYÖ 7 b Etsivä nuorisotyö Etsivän nuorisotyön tehtävänä on tavoittaa tuen tarpeessa oleva nuori ja auttaa hänet sellaisten palvelujen ja muun tuen piiriin, joilla edistetään hänen kasvuaan ja itsenäistymistään sekä pääsyään koulutukseen ja työmarkkinoille. Etsivää nuorisotyötä tehdään ensisijaisesti perustuen nuoren itsensä antamiin tietoihin ja hänen omaan arvioonsa tuen tarpeesta. Etsivä nuorisotyö on erityisnuorisotyötä, jonka tavoitteena on olla läsnä nuorten keskuudessa ja tarjota mahdollisuus turvalliseen ja luottamukselliseen aikuiskontaktiin. Etsivä nuorisotyö etsii nuoren kanssa ratkaisuja nuoren pulmiin ja kysymyksiin ja auttaa nuorta saavuttamaan tarvitsemansa palvelut. Etsivän työn ensisijaisena tehtävänä on auttaa alle 29-vuotiaita nuoria, jotka ovat koulutuksen tai työmarkkinoiden ulkopuolella tai jotka tarvitsevat tukea 11

12 saavuttaakseen tarvitsemansa palvelut. Etsivä nuorisotyö tarjoaa nuorelle varhaista tukea, jos nuori sitä itse haluaa. Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää tukea etsivää nuorisotyötä tekevien työparien palkkaamiseen. Vuonna 2012 valtionavulla tuettua etsivää nuorisotyötä teki yli 340 henkilöä 279 kunnassa ympäri Suomen. Nuorisolain muutoksessa (voimaanastuminen ) (laki 693/2010 ja HE 1/2010 vp) säädetään mm. etsivästä nuorisotyöstä. Laissa todetaan, että kunta tarvittaessa toteuttaa etsivää nuorisotyötä. Kunta voi myös hankkia palvelun TIETOJEN LUOVUTUS ETSIVÄÄ TYÖTÄ VARTEN Tietojen luovuttamisesta etsivää nuorisotyötä varten säädetään nuorisolain 7 c :ssä. Peruskoulun opinto- ohjaaja luovuttaa kotikuntaan etsivää nuorisotyötä varten peruskoulun päättäneen nuoren yksilöinti- ja yhteystiedot silloin, kun nuori ei ole yhteishaussa tai sitä seuranneessa täydennyshaussa saanut opiskelupaikkaa Ammatillisesta oppilaitoksesta ja lukiosta luovutetaan kotikuntaan etsivää nuorisotyötä varten sellaisen peruskoulun päättäneen nuoren tiedot, joka ei vastaanota saamaansa opiskelupaikkaa tai ei aloita opintojaan. Samoin luovutetaan myös tiedot heistä, jotka keskeyttävät opintonsa. Yhteystiedot luovutetaan, jos nuori on alle 25 -vuotias. Puolustusvoimat ja siviilipalveluskeskus luovuttavat nuoren kotikuntaan etsivää nuorisotyötä varten sellaisen tiedot, joka vapautetaan varusmiestai siviilipalveluksesta palveluskelpoisuuden puuttumisen takia tai joka keskeyttää palveluksen. puolustusvoimissa on käytössä Time Out! Aikalisä! Elämä raiteilleen. toimintamallissa kehitetty käytäntö, jota ensisijaisesti 12

13 noudatetaan. Jos nuorelta ei saada suostumusta tietojensiirtoon, mutta viranomainen arvioi nuorella olevan tuen tarve, tiedot tulee luovuttaa nuoren kotikuntaan etsivää nuorisotyötä varten. Tiedot luovutetaan, jos nuori on alle 25 -vuotias. Nuorisolain mukaan muun muassa työ- ja elinkeinotoimisto voi luovuttaa alle 29-vuotiaan nuoren tietoja kunnalle etsivää nuorisotyötä varten. Kunnan etsivän nuorisotyön tehtävä on tavoittaa nuori, joka tarvitsee tukea ja auttaa hänet sellaisiin palveluihin ja muuhun tukeen, jotka edistävät kasvua ja itsenäistymistä pääsyä koulutukseen ja työmarkkinoille. Tietojen luovutus turvaa nuorelle mahdollisuuden saada viiveettä apua ja tietoa julkisista palveluista, joita hän voi tarvita. TE-toimisto luovuttaa kunnan etsivälle nuorisotyölle ainoastaan nuoren yksilöinti- ja yhteystietoja. Ne voi luovuttaa, jos TE-toimiston virkailija arvioi, että nuori tarvitsee viipymättä tukea, jotta hän voi saada palveluja ja muuta tukea. Tiedot luovutetaan aina ensisijaisesti nuoren suostumuksella. Vaikka suostumusta ei olisi aikaisemmin pyydetty, kunnan etsivälle nuorisotyölle voidaan luovuttaa nuoren yksilöinti- ja yhteystiedot, joiden perusteella nuoreen voi ottaa yhteyttä. Näitä tietoja ovat nimi henkilötunnus osoite, puhelinnumero, sähköpostiosoite tai muu tieto. Etsivän nuorisotyön tarkoituksena on tukea nuorta koulutukseen hakeutumisessa, työ- ja harjoittelupaikkojen etsinnässä, elämänhallinnan tukemisessa ja tulevaisuuden suunnittelussa. Nuorta tuetaan moniammatillista 13

14 verkostoa hyödyntäen. Etsivä nuorisotyö tekee tiivistä yhteistyötä muun muassa Tyrnävän pajan kanssa ohjaten nuoria työpajalle sekä järjestäen yhteisiä vertaisryhmätapaamisia niin työpajan nuorille kuin etsivän työn asiakkaille. Etsivään nuorisotyöhön osallistuminen on nuorelle vapaaehtoista ja maksutonta. Toiminta perustuu luottamukseen ja nuoren ehdoilla etenemiseen. Palvelu on tarkoitettu kaikille vuotiaille tyrnäväläisille. Nuori itse, nuoren lähipiiriin kuuluva aikuinen, nuoren ystävä, oppilaitokset ja viranomaiset voivat ottaa yhteyttä etsivään nuorisotyöhön. Tietojen luovuttamisesta etsivään nuorisotyöhän tulee olla nuoren lupa ja alle 18-vuotiaan nuoren vanhempien suostumus. Oppilaitokset ovat velvollisia ilmoittamaan etsivälle nuorisotyölle opintonsa keskeyttäneet nuoret. Myös puolustusvoimat ilmoittavat palveluksen keskeyttäneet nuoret. Vuonna 2014 etsivä tavoitti 55 nuorta. Toimintavuoden aikana etsivän nuorisotyöntekijän työtehtäviin on kuulunut nuorten yksilöohjaus, jossa on kartoitettu palvelutarvetta ja annettu nuorelle hänen tarvitsemaansa tukea. Nuoret ovat saaneet palveluohjausta ja etsivä nuorisotyöntekijä on tarpeen vaatiessa ollut mukana viranomaisten luona asioitaessa erityisesti palveluiden aloitusvaiheessa. Ennen kaikkea työtehtäviin on kuulunut nuorten elämässä mukana kulkeminen ja luottamuksellisen asiakassuhteen rakentaminen. Tavoitteena on ollut nuorten voimavarojen lisääminen ja elämänhallinnan parantaminen. Etsivä nuorisotyöntekijä on myös tiiviissä yhteistyössä Tyrnävän pajan kanssa ohjaten nuoria pajalle ja kulkee nuoren tukena koko hänen pajajakson ajan. Etsivä nuorisotyöntekijä pitää asiakkaisiin yhteyttä myös opintojen tai muun toiminnan aloittamisen jälkeen ja seuraa mitä nuorelle kuuluu. Etsivä toimii myös peruskoulun toiminnassa tarpeen vaatiessa. Etsivä on mukana mm. seurakunnan työntekijän kanssa pidettävässä Välkkä-kahvilassa yläkoululaisille (tarjotaan jutteluseuraa kahvin äärellä, Välkkä-kahvila toimii joka toinen keskiviikko ruokavälitunnilla) sekä JOPO-luokalla opettajan työparina 14

15 (keskittyen oppilaiden TET-jaksoihin sekä vapaa-aikaan/ opiskeluun/ työllistymiseen liittyviin asioihin). Etsivä on mukana luonnollisesti myös nuorisotoimen toiminnassa, (mm. nuorisotilatoiminta, tapahtumat, retket ja leirit ja niiden suunnittelu yhteistyössä lähikuntien kanssa). Lisäksi etsivä toimii Tyrnävän kunnassa Time Out!- ohjaajana. Time Out!-toiminnassa hyödynnetään kutsuntojen tarjoamaa viimeistä mahdollisuutta tavoittaa miesten koko ikäluokka. Kaikille kutsunnanalaisille tarjotaan tilaisuus hakeutua tukipalveluun, jota toteuttavat tehtävään koulutetut ohjaajat. Varusmiespalveluksen keskeytyessä Puolustusvoimien joukko-osastojen sosiaalikuraattorit tarjoavat tukipalvelua varusmiespalveluksen keskeyttäville miehille ja naisille ja tekevät lähetteen yhdessä asiakkaan kanssa kotikunnan ohjaajalle. Siviilipalveluksen keskeytyessä Lapinjärven koulutuskeskuksen sosiaali- ja terveydenhuoltohenkilökunta toimii vastaavasti tukipalvelun käynnistäjänä TYRNÄVÄN PAJA Työpaja on yhteisö, jossa työnteon ja siihen liittyvän valmennuksen avulla pyritään parantamaan yksilön kykyä ja valmiuksia hakeutua koulutukseen tai työhön sekä parantamaan hänen arjenhallintataitojaan. Työpajametodi perustuu tekemällä oppimiseen. Pajoilla voi arjenhallinnan harjoittelun lisäksi opetella erilaisia työtaitoja. Työpajat tarjoavat myös vaihtoehtoisen väylän koulutukseen, mikäli koulunkäynti on keskeytynyt, ei kiinnosta tai siihen ei ole edellytyksiä. Työpajojen menetelmiksi ovat käytännön työn tekemisen ohella vakiintuneet työvalmennus ja yksilövalmennus. Työvalmennuksen avulla kehitetään 15

16 valmentautujan työkykyä ja osaamista, kun taas yksilövalmennuksella tuetaan toimintakyvyn ja arjenhallintakyvyn kehittämistä. Tyrnävän Paja tarjoaa palveluita tyrnäväläisille, jotka ovat työttöminä tai ilman ammattitutkintoa, ammatillisen koulutuksen keskeyttäneet ja/tai tarvitsevat työsekä toimintakyvyn selvitystä. Työpaja on yhteisö, jossa työnteon ja siihen liittyvän valmennuksen avulla pyritään parantamaan yksilön kykyä ja valmiuksia hakeutua koulutukseen tai työhön sekä parantamaan arjenhallintataitoja. Pajalaiset suunnittelevat ja toteuttavat yhdessä ohjaajien kanssa pienimuotoisia projekteja mielenkiinnon ja osaamisen mukaan. Tyrnävän pajan työtehtäviä ovat olleet mm. polkupyörien huoltoa keväällä, kiinteistöhuollolliset tehtävät, autojen sisäpuhdistukset, kodinhoidolliset tehtävät (ruoanlaitto ja siivous), puutyöt (tilaustyönä mm. naulakot koululle, kenkäteline, huonekalujen entisöintiä) ja tilaustyönä mm. siivoustyötä, kahvitustilaisuuden järjestämistä. Ryhmävalmennusta on järjestetty kerran viikossa ja aiheita ovat olleet mm. talon toimintatapoihin tutustuminen, perehdytys, ryhmäytyminen, vuorokausirytmi, terveelliset elintavat, harrastukset, opiskelu ja työelämä, tulevaisuus ja vierailut. Tyrnävän paja tekee asiakasarviointeja ja työ- sekä toimintakyvyn selvityksiä. Yksilövalmennusta Tyrnävän pajalla on 1kert./1-2vko:a riippuen asiakkaiden tarpeista. Tilanteen vaatiessa yksilövalmennuksia on pidetty useamminkin. Yksilövalmennuksissa perehdytään kokonaisvaltaisesti valmentautujan elämäntilanteeseen ja tarjotaan monialaista tukea arjenhallintataitojen ja toimintakyvyn parantamiseksi. Valmentautujat ovat käyneet vuonna 2014 kaksi kertaa Nuotta- valmennuksessa ja muutoinkin osallistuneet vierailuihin esim. oppilaitoksiin ja alueen tapahtumiin. 16

17 Kaikille valmentautujille on tehty asiakasarviointi ja he ovat saaneet mukaansa pajalta lähtiessä osaamistodistuksen, johon on kuvattu valmentautujan suoriutumista pajalla eri tehtävissä STARTTI- TOIMINTA PAJALLA Keväällä 2015 käynnistyi Tyrnävällä starttipaja; Verso- toiminta, jota pyörittää pajavastaava sekä etsivä nuorisotyöntekijä työparityöskentelynä. Verso: vuotiaille työttömille nuorille käynnistyy keväällä 2015 nuoren elämäntilanteen arviointi omat toiveet ja tavoitteiden asettaminen virastoasioiden kuntoon laittaminen luottamuksen rakentaminen toiminnallisuus (itsenäisesti ja pienryhmissä) sosiaalinen vahvistuminen viikko- ja vuorokausirytmien tukeminen arjen realisointi väliarviointi: tilanteen ja tavoitteiden tarkastelu, realistisuus 17

18 konkreettisen jatkopolun löytäminen & jatkoseuranta Käytännössä asiakkaan kanssa lähdetään liikkeelle ruohonjuuritasolta. Kohderyhmänä ovat ne nuoret, joilla on vaikeuksia lähteä kotoa minnekään ja sitoutuminen useana päivänä viikossa tuottaa vaikeuksia. Toimintaa tulee olemaan noin kahtena päivänä viikossa neljän tunnin ajan. Toiminta alkaisi kotoa käsin työskentelyllä ja jatkuisi seinättömän pajana, nuoren tarpeiden mukaan ja hyödyntäen matalan kynnyksen palveluja niin pitkälle kuin mahdollista. Nämä käynnit kodin ulkopuolella tulevat siinä vaiheessa kuvioihin, kun valmentautuja on rohkaistunut kodin seinien ulkopuolelle. Toiminnassa jaksot ovat huomattavasti pidempiä, kuin varsinaisella työpajalla. Työ on vaativaa, haastavaa ja aikaa vievää. Numerolliset tulokset ja tilastot tässä toiminnassa näkyvät pitkällä aikavälillä. Nuoren ohjautuminen Verso- toimintaan tapahtuu eri yhteistyötahojen kautta. Toivottavia lähettäviä tahoja olisi esimerkiksi: Sosiaali- ja terveystoimi Koulut ja oppilaitokset TE- toimisto 5. PERUSKOULU & NUORISOTAKUU 5.1 NIVELVAIHETYÖ PERUSKOULUN PÄÄTTYESSÄ Peruskoulun päättövaiheessa opinto-ohjaaja seuraa elokuun loppuun (syyskuun laskentapäivään) saakka oppilaiden sijoittumista jatko-opiskeluun, kartoittaa vapaat opiskelupaikat ja ohjaa vaille opiskelupaikkaa jääneen nuoren uusiin hakuihin tai etsivän nuorisotyön palveluihin. Koululla on tiivis yhteistyö 18

19 etsivän nuorisotyön ja nuorten työpajan kanssa niin ennalta ehkäisevässä toiminnassa kuin jälkiohjauksessa OPPILAANOHJAUS Yhdeksännellä luokalla oppilaanohjaus painottuu jatko-opiskelua ja urasuunnitelmia koskeviin sisältöihin. Tavoitteena on ohjata oppilasta itsetuntemukseen, päätöksentekoon, ammattialoihin, koulutusvaihtoehtoihin, työelämään ja yhteishakuun liittyvissä kysymyksissä. Henkilökohtaisen ohjauksen avulla kartoitetaan kokonaisvaltaisesti oppilaan tilannetta, ja käynnistetään tarvittaessa yhteistyö työ- ja elinkeinopalveluiden psykologin ja kouluterveydenhoitohenkilöstön kanssa. Kodin ja koulun yhteistyö korostuu: huoltajille järjestetään jatko-opintoihin hakeutumiseen keskittyvä vanhempainilta, oppilaanohjaaja on mukana hojks-palavereissa (hojks = henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma) ja oppilasta koskevissa muissa koulun järjestämissä palavereissa tarvittaessa. Koulutus- ja uravalintaan liittyvän päätöksen tueksi järjestetään kaikille oppilaille tai pienryhmälle suunnattuja vierailuja oppilaitoksiin, ammattialojen esittelyjä omalla koululla ja viikon kestävä työelämään tutustumisen jakso syksyllä ja keväällä. Lisäksi tehostettu henkilökohtainen ohjaus voi sisältää koulutuskokeilujakson erityisammattioppilaitoksessa ja/tai lisäjakson tutustumista koulutusalalla opiskeluun tai työelämään. Perusopetuksen opintojen loppuvaiheessa kiinnitetään erityistä huomiota opiskelujen etenemiseen ja mahdollisten tukitoimien tarpeellisuuteen. Opinto-ohjaaja tekee tiivistä yhteistyötä 9. luokan erityisopettajan ja kuraattorin kanssa. Oppilasta ohjataan päättöarviointiin, korotuskuulusteluihin ja ehtolaiskuulusteluihin liittyvissä kysymyksissä. Kesän aikana yläkoulun opinto-ohjaajan tehtäviin kuuluu peruskoulunsa päättäneiden jälkiohjaus: 19

20 Kesäkuu Yhteydenotto peruskoulun päättäneisiin nuoriin, jotka jäävät kevään yhteishaussa ilman opiskelupaikkaa => ohjaus mahdollisiin uusiin hakuihin (tarvittaessa sosiaalitoimen apu, jos nuorta tai hänen huoltajaansa ei tavoiteta) Mahdollinen nivelvaihepalaveri ja oppimissuunnitelmien / hojks-papereiden siirtäminen vastaanottaviin oppilaitoksiin (huoltajan luvalla). Heinäkuu Seuranta tietojärjestelmästä, että kaikki ilmoittavat vastaanottavansa saamansa opiskelupaikan. Ilmoitus etsivälle nuorisotyöntekijälle nuorista, joille kirjoitetaan peruskoulusta erotodistus (oppivelvollisuus päättyy, ei perusopetuksen päättötodistusta) Elokuu Varmistus tietojärjestelmästä tai kouluilta, että kesällä ilman opiskelupaikkaa olleet ovat tulleet valituiksi yhteishaun varasijoilta tai ovat saaneet opiskelupaikan kesäkuussa järjestetyssä oppilaitosten omissa lisähauissa. Mahdollinen nivelvaihepalaveri ja oppimissuunnitelmien / hojks-papereiden siirtäminen vastaanottaviin oppilaitoksiin (huoltajan luvalla). Ilmoitus etsivälle nuorisotyöntekijälle nuorista, jotka ovat koulujen alkaessa edelleen ilman koulutuspaikkaa. Jälkiseuranta ja mahdolliset tiedonsiirtopalaverit vielä syyskuussa. Yhteistyö etsivän nuorisotyön kanssa. 5.2 OPPILASHUOLTO Oppilashuolto on tärkeä osa perusopetuksen toimintakulttuuria. Yhteisöllisessä oppilashuoltotyössä seurataan, arvioidaan sekä kehitetään kouluyhteisön ja oppilasryhmien hyvinvointia. Lisäksi huolehditaan kouluympäristön terveellisyydestä, turvallisuudesta ja esteettömyydestä. 20

21 Yhteisöllisten toimintatapojen kehittämisessä tehdään yhteistyötä oppilaiden, huoltajien sekä muiden lasten ja nuorten hyvinvointia edistävien viranomaisten ja toimijoiden kanssa. Koulukohtainen oppilashuoltoryhmä vastaa koulun oppilashuollon suunnittelusta, kehittämisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista. Painopiste on ennaltaehkäisevässä työssä ja oppilaiden hyvinvoinnin kehittämisessä. Kuulammen koulun oppilashuoltoryhmään kuuluvat Oppilashuollosta vastaava apulaisrehtori, rehtori, kuraattorit, terveydenhoitaja, opinto-ohjaaja, erityisopettajien edustus, oppilaskunnan ohjaaja, tukioppilaiden ohjaaja sekä sosiaalitoimen edustaja. Monialainen asiantuntijaryhmä kootaan yksittäisen oppilaan tai oppilasryhmän tuen tarpeen selvittämiseksi ja oppilashuollon palvelujen järjestämiseksi. Ryhmän kokoaa se opetushenkilöstön tai oppilashuollon palveluiden edustaja, jolle asia työtehtävien perusteella kuuluu. Ryhmän monialainen kokoonpano perustuu tapauskohtaiseen harkintaan ja käsiteltävään asiaan. Yksilökohtaista oppilashuoltoa tehdään yhteistyössä huoltajan kanssa. Yksittäistä oppilasta koskevan asian käsittelystä asiantuntijaryhmässä laaditaan oppilashuoltokertomus. 5.3 JOPO- LUOKKA Kuulammen koululla aloitti syksyllä 2014 joustavan perusopetuksen (JOPO) luokka, joka on tarkoitettu ennaltaehkäisemään nuorten syrjäytymistä. Luokalla opiskelee vuosittain n. 10 oppilasta. Opetus luokassa pyritään räätälöimään mahdollisimman yksilöllisesti, jotta jokainen oppilas saisi mahdollisimman hyvät olosuhteet oppia peruskoulussa opetettavat asiat. Opetus JOPO-luokassa painottuu toiminnallisiin menetelmiin. JOPO-luokan keskeisin tavoite on saada oppilaalle päättötodistus, jolla pystyy hakeutumaan mieluisiin jatko-opintoihin. JOPO-luokassa opetuksessa käytetään yksilöllisiä, oppilaiden erilaiset tarpeet huomioivia toimintatapoja ja 21

22 opetusmenetelmiä. Oppilaita tuetaan mielekkäiden kouluratkaisujen löytämisessä ja elämänhallintaan liittyvissä asioissa. Opetuksessa korostuvat toiminnallisuus, erilaisten oppimisympäristöjen käyttö sekä työpaikkaoppiminen. Tiivis ja toimiva yhteistyö kotien kanssa on erittäin tärkeässä asemassa oppilaan kokonaisvaltaisen kasvun ja oppimisen kannalta. JOPO-luokka toimii pienluokkamuotoisesti, ja opetuksesta vastaa pääsääntöisesti yksi opettaja. Opetus tapahtuu yleisopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan. Opettajan lisäksi luokassa toimii etsivä nuorisotyöntekijä, joka toimii opettajan työparina luokan toiminnassa. Opetuksessa kiinnitetään huomiota oppiaineiden opetuksen lisäksi motivaatioon ja vastuullisuuteen sekä työelämän vaatimiin taitoihin. Koulussa tapahtuvan opiskelun ja työpaikkaoppimisen lisäksi järjestetään leirejä, retkiä ja vierailuja esimerkiksi ammatillisiin oppilaitoksiin. Jatko-opintomahdollisuuksiin tutustuminen ja oman ammatinvalinnan selkiytyminen ovat keskeisiä tavoitteita. Kouluvuoden aikana oppilaalla on neljä työssäolojaksoa. Työjakson aikana oppilas on töissä itse valitsemassaan työpaikassa ja työpäivän pituus on kuusi tuntia. Oppilaat saavat työpaikkajaksolle kouluaineisiin liittyviä oppimistehtäviä, joissa oppitunneilla käytyä teoriaa sidotaan käytännön työhön. Työpaikkaoppimisen tavoitteena on antaa oppilaalle tietoa työelämästä, mahdollisuutta kokeilla erilaisia työtehtäviä, saada vihjeitä omalle uravalinnalle sekä tilaisuutta kokeilla ja vahvistaa omia ihmissuhdetaitoja aikuisten maailmassa. Lisäksi oppilaat tutustuvat lukuvuoden aikana ammatilliseen koulutukseen erilaisten tutustumisjaksojen aikana. 6. TE- PALVELUT & NUORISOTAKUU Nuorisotakuu tarkoittaa, että TE-palvelut tarjoaa nuorelle palvelua tai toimenpidettä viimeistään kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun työnhaku on 22

23 alkanut. Palvelu parantaa nuoren mahdollisuuksia selviytyä työmarkkinoilla ja löytää työpaikka. Nuorisotakuu edistää sijoittumista koulutukseen ja työmarkkinoille estää työttömyyden pitkittymistä estää syrjäytymistä. Jos olet alle 25-vuotias nuori tai vuotias vastavalmistunut ja olet työnhakijana TE-toimistossa, teet yhteistyössä toimiston kanssa työllistymissuunnitelman. Siihen sisältyy palveluja, jotka edistävät työllistymistä. Ennen kolmen kuukauden työttömyyttä TE-toimisto tarjoaa esimerkiksi työtä koulutusta työkokeilua työnhakuvalmennusta starttirahaa palkkatuettua työtä ammatinvalinta- ja urasuunnittelupalveluja. Jos työttömyys pitkittyy, TE-toimisto tarjoaa palveluja aktiivisesti koko työttömyyden ajan POHJOIS-POHJANMAAN TYÖ- JA ELINKEINOTOIMISTO 23

24 Pohjois-Pohjanmaan työ- ja elinkeinotoimisto palvelee nuoria työnhakijoita nuoren palvelutarpeen mukaisesti kolmella eri palvelulinjalla. Työnvälitys ja yrityspalvelut palvelulinja palvelee nuoria, joiden osaaminen on ajan tasalla ja joiden ensisijainen palvelutarve on työllistyminen avoimille työmarkkinoille. Nuoren työnhakutaitoja vahvistetaan esimerkiksi ryhmämuotoisilla työnhakuvalmennuksen palveluilla. Valmennuksissa nuori saa ajantasaista tietoa eri työnhakukanavista, työnhakuasiakirjojen laatimisesta ja opastusta työhaastatteluun valmistautumisessa. Vastavalmistuneen nuoren työllistymistä edistetään tarvittaessa palkkatuella. Palkkatuesta ja Sanssi-kortista saa lisätietoa TE-toimiston verkkopalvelusta osoitteesta Nuoria, joilla ei ole ammatillista koulutusta ja jotka tarvitsevat osaamisen kehittämistä, TE-toimisto palvelee Osaamisen kehittämisen palvelulinjalla. Tarvittaessa nuori voidaan ohjata TE-toimiston psykologin antamaan ammatinvalinnanohjaukseen tai TE-toimiston hankkimiin uravalmennusryhmiin. Uran ja ammatinvalinnan suunnittelun työvälineenä voidaan käyttää esimerkiksi työkokeilua, jolloin nuori tutustuu työpaikalla häntä kiinnostaviin työtehtäviin noin 1-6 kk ajan. Ammatinvalinta ja koulutukseen ohjaaminen ovat palvelulinjan keskeisiä palveluita. Nuoria ohjataan urasuunnittelussa, koulutukseen hakeutumisessa ja opintojen rahoittamisessa. Tuetun työllistymisen palvelulinjalla palvellaan nuorta, jonka työllistyminen vaatii tavallista enemmän tukea. Palvelua tarjotaan moniammatillisesti, jolloin nuoren tilanteen selvittämiseen osallistuvat tarpeen mukaan myös esimerkiksi kunnan sosiaalitoimi ja KELA. Tarvittaessa nuorelle tehdään aktivointisuunnitelma yhdessä kunnan sosiaalityöntekijän kanssa ja suunnitelmaan sisällytetään esimerkiksi kuntouttavaa työtoimintaa tai muuta nuoren tilanteeseen sopivaa palvelua. Kaikilla palvelulinjoilla on käytössä TE-toimiston työllistymistä edistävät palvelut. Palveluista sovitaan yhdessä nuoren kanssa ja sovitut toimet kirjataan nuoren työllistymistä edistävään suunnitelmaan. Lisätietoa palveluista saa esimerkiksi TE-toimiston verkkopalvelusta tai valtakunnallisesta 24

25 puhelinpalvelu Työlinjalta, p Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto palvelee nuoria verkossa, puhelimitse ja kasvokkain ajanvarauksella LYHYT KUVAUS NUORTEN PALVELUPROSESSISTA POHJOIS-POHJANMAAN TE-TOIMISTOSSA: Kaikki työllistymistä edistävät palvelut ovat kaikkien palvelulinjojen nuorten käytettävissä palvelutarpeiden mukaisesti. Työllistymistä edistäviä palveluja ovat uravalmennus, työnhakuvalmennus, työhönvalmennus, työkokeilu, koulutuskokeilu, ammatillinen kuntoutus, palkkatuki, kuntouttava työtoiminta, kotoutumiskoulutukset maahanmuuttajille, työvoimakoulutus, starttiraha ja yrittäjyyskoulutus sekä omaehtoinen koulutus työttömyysetuudella 25 vuotta täyttäneille. Lisäksi nuori voidaan ohjata muihin TE-toimiston ulkopuolisiin palveluihin palvelutarpeen mukaan (esim. terveydenhuollon palvelut). TE-toimisto tekee tiivistä yhteistyötä yritysten, yhdistysten, nuorten työpajojen ja oppilaitosten kanssa löytääkseen nuorelle polun koulutukseen tai työhön. Nuorelle tehdään työllistymissuunnitelma kahden viikon sisällä asiakkaaksi ilmoittautumisesta ja nuoren tilanne tarkistetaan suunnitelmassa sovitulla ja nuoren tilanteeseen sopivalla tavalla. 7. SOSIAALI- JA PERHEPALVELUT & NUORISOTAKUU Sosiaalityö tukee kuntalaisten sosiaalista turvallisuutta ja hyvinvointia eri elämän vaiheissa. Sosiaalityö on sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön suorittamaa ohjausta, neuvontaa ja sosiaalisten ongelmien selvittämistä sekä muita tukitoimia, jotka ylläpitävät ja edistävät yksilöiden ja perheiden turvallisuutta ja suoriutumista sekä yhteisöjen toimivuutta. 25

26 Sosiaalityön työnjako on kunnassamme hoidettu siten, että kokonaisvastuu sosiaalipalveluista on palvelupäälliköllä. Johtava sosiaalityöntekijä hoitaa lastenvalvojan ja vammaispalvelun tehtävät. Aikuis- ja päihdetyössä ja lastensuojelussa työskentelee kaksi sosiaalityöntekijää, lisäksi lastensuojelussa työskentelee kaksi sosiaaliohjaajaa. Palvelusihteeri hoitaa toimeentulotukiasioita. Toimeentulotuen myöntämisessä huomioidaan elämänhallintaa / kuntoutumista / kouluttautumista / työllistymistä edistävät ratkaisut. Päihdepalveluja tuotetaan sekä omassa kunnassa että ostopalveluna. Päihdekuntoutukset suunnitellaan aina yhteisyössä sosiaalityöntekijän kanssa. Työllisyysasioita ja kuntouttavaa työtoimintaa hoitaa työ- ja elinkeinosuunnittelija. Työllisyysasioissa tehdään tiivistä yhteistyötä TE-palvelujen, kunnan nuorten työpajan ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa. Kunta on mukana seudullisissa työllisyyshankkeissa. Ennalta ehkäisevässä ja lapsiperheiden kotipalvelussa toimii yksi sosiaaliohjaaja ja kaksi lähihoitajaa. Kunta on mukana Pohjois-Suomen Lasten Kaste -hankkeen oppilashuollon ja perhekeskustoiminnan osahankkeissa TYÖ- JA ELINKEINOSUUNNITTELIJAN PALVELUOHJAUS & NUORISOTAKUU Nuoret ohjautuvat työ- ja elinkeinosuunnittelijalle usean eri tahon kautta. Pääsääntöisesti asiakkaat tulevat etsivän nuorisotyöntekijän ohjauksesta, kunnan maksulistan tai toimeentulotuen kautta, mielenterveystoimiston tai TE-toimiston ohjaamana. Myös asiakas itse saattaa olla yhteydessä ja haluta ohjausta. Ensimmäisillä tapaamisilla kartoitetaan yhdessä nuoren kanssa 26

27 palvelutarve, jonka pohjalta muotoutuu suunnitelma nuoren tilanteen eteenpäin viemiseksi. Jos nuoren tuen tarve on koulutukseen ja/tai työhön hakeutumisessa, ohjataan nuori etsivän nuorisotyön palveluiden piiriin. Jos nuorella on monialaista tuen tarvetta esim. elämähallinnan tukemisessa ja oman alan löytämisessä, ohjataan nuori joko Tyrnävän pajalle tai Verso-toimintaan. Monialaista yhteistyötä tekevät myös työ- ja elinkeinosuunnittelija ja TE-toimiston asiantuntija tuetun työllistämisen asioissa. Nuori kuuluu tähän asiakasryhmään, jos hänen työttömyytensä on pitkittynyt tai hänellä on monialaisen (TE-toimisto, kunnan sosiaalitoimi ja Kela) yhteistyön tarve. Tarvittaessa nuoren tilannetta voidaan käsitellä nuoren kirjallisella suostumuksella myös Työllisyysryhmässä, johon kuuluvat mm. sosiaalityöntekijä, pajaohjaaja, etsivä nuorisotyöntekijä, mielenterveys- ja päihdetyöntekijä, työttömien terveystarkastuksista vastaava sairaanhoitaja ja työ- ja elinkeinosuunnittelija. Kunnassa toimii myös kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmä, jonka tehtävänä on tarkastella yksittäisen asiakkaan hoito-, kuntoutus- ja työllistämisasioita. Työryhmä etsii yhdessä ratkaisuja asiakkaan työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseksi tai palauttamiseksi, tarpeellisen koulutuksen järjestämiseksi ja toimeentulon turvaamiseksi. Asiakasyhteistyöryhmään on nimetty sosiaali- ja terveyshuollon, koulutustoimen, työ- ja elinkeinotoimiston ja kansaneläkelaitoksen edustajat. Tarvittaessa työryhmää voidaan täydentää muilla asiantuntijoilla. Kaikille nuorille, jotka ohjautuvat Tyrnävän pajalle tai Verso-toimintaan tehdään aktivointisuunnitelma ja sopimus (yleensä kuntouttavan työtoiminnan sopimus). Aktivointisuunnitelman ja sopimuksen nuorelle tekee työ- ja elinkeinosuunnittelija yhdessä ohjaajan/ohjaajien ja nuoren kanssa. 27

28 LINKIT KIRJE NUORISOTAKUUN ALUEELLISILLE JA PAIKALLISILLE TOIMIJOILLE sotakuu.pdf LÄHTEET LEPPÄVIRRAN NUORISOTAKUUN TOIMEENPANOSUUNNITELMA Leppavirran%20toimintasuunnitelma.pdf NUORISOTAKUU TE- PALVELUT, NUORISO TYRNÄVÄN KUNTA Jouni Kurkela, sivistystoimenjohtaja Veli-Matti Hietikko, nuoriso- ja raittiussihteeri Lilli Nikkinen, etsivä nuorisotyöntekijä Eveliina Keinänen, pajavastaava Sanna Mathlin, työ- ja elinkeinosuunnittelija Juha-Pekka Ukkola, erityisluokanopettaja Ulla-Maija Niskanen, opinto-ohjaaja Anne Kelhä, kuraattori Tarja Kinnunen, sosiaaliohjaaja POHJOIS- POHJANMAAN TE- KESKUS Kristiina Tuikkanen, asiantuntija 28

29 Mari Tuomikoski, palvelujohtaja 29

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen Nuorisotakuu Te-hallinnossa Anna-Kaisa Räsänen 15.11.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen

Lisätiedot

Nuorisotakuun toteuttaminen

Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

Monialainen viranomaisyhteistyö ja etsivä nuorisotyö nuorisolaissa

Monialainen viranomaisyhteistyö ja etsivä nuorisotyö nuorisolaissa Monialainen viranomaisyhteistyö ja etsivä nuorisotyö nuorisolaissa (Laki 693/2010) http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2010/20100693 (HE 1/2010 vp) http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2010/20100001 Tuula

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-,

Lisätiedot

Miten autan nuoren opintoihin? Palvelujohtaja Mari Tuomikoski

Miten autan nuoren opintoihin? Palvelujohtaja Mari Tuomikoski Miten autan nuoren opintoihin? Palvelujohtaja Mari Tuomikoski z Ohjaako palkka ammatinvalintaa? 2 10.3.2015 Entä auringonlaskun ammatit ja suosikkiammatit? 3 10.3.2015 Verkkopalveluissa on saatavilla laajasti

Lisätiedot

Ajopuu vai tietoinen vaikuttaja

Ajopuu vai tietoinen vaikuttaja Ajopuu vai tietoinen vaikuttaja Miksi dokumentoida Tampere 11.6.2014 1 PAJATOIMINTA JOKA EI OLE DOKUMENTOITU EI OLE PAJATOIMINTAA Tampere 11.6.2014 2 24000 23000 22000 21000 20000 20772 21459 22791 22805

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot II Ohjaamo-päivät 24.3.2015, Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllisyydenhoidon kokonaisuus ELINKEINO- POLITIIKKA TYÖPOLITIIKKA

Lisätiedot

Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat. Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat. Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto 21.8.2014 Nuorisotakuu 2013 -määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle

Lisätiedot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot

Te-toimisto. työllistymisen tukimuodot Te-toimisto työllistymisen tukimuodot Kirsi Elg Asiantuntija, Jyväskylän työvoiman palvelukeskus Keski-Suomen TE-toimisto Tuetun työllistymisen palvelulinja 1 Asiakkaalle hänen palvelutarpeensa mukaista

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 24.10.2012 Turku Kjell Henrichson Yhteiskuntatakuun taustoja 110 000 perusasteen varassa olevaa alle 30-vuotiasta. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista

Lisätiedot

Oppilashuolto Koulussa

Oppilashuolto Koulussa 1.8. 2014 Oppilashuolto Koulussa Keskeistä uudessa oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa Kokoaa yhteen oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevat säännökset, jotka aiemmin olleet hajallaan lainsäädännössä. Korostetaan

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Katsaus nuorisotakuuseen

Katsaus nuorisotakuuseen Katsaus nuorisotakuuseen Nuorten työllistymistä edistävät palvelut Palvelujohtaja Mari Tuomikoski 1 Nuorisotakuun määritelmä TE-toimiston palvelut nuorelle työnhakijalle Tilastotietoa nuorten tilanteesta

Lisätiedot

Byströmin nuorten palvelut

Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut Byströmin nuorten palvelut - Sinun suuntasi Byströmin nuorten palvelut on matalan kynnyksen palvelukeskus oululaisille alle 30-vuotiaille nuorille. Byströmin nuorten palveluista

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (7) Opetuslautakunta OTJ/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (7) Opetuslautakunta OTJ/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (7) 7 A. Mirka Vainikan ym. valtuustoaloite nuorisotakuun toteuttamisesta HEL 2012-015496 T 00 00 03 Päätös päätti antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Lisätiedot

KATSAUS NUORISOTAKUUN TOTEUTTAMISESTA KUNNISSA. Päivi Pienmäki-Jylhä

KATSAUS NUORISOTAKUUN TOTEUTTAMISESTA KUNNISSA. Päivi Pienmäki-Jylhä KATSAUS NUORISOTAKUUN TOTEUTTAMISESTA KUNNISSA Päivi Pienmäki-Jylhä Nuorisotakuu kunnissa Nuorten monialaiset ohjaus- ja palveluverkostot Etsivä nuorisotyö Työpajatoiminta Nuorisolain mukaiset nuorten

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Kun polku opiskelemaan ja työelämään on mutkainen. 09.02.2015 Marita Rimpeläinen-Karvonen, palvelujohtaja

Kun polku opiskelemaan ja työelämään on mutkainen. 09.02.2015 Marita Rimpeläinen-Karvonen, palvelujohtaja Kun polku opiskelemaan ja työelämään on mutkainen 09.02.2015 Marita Rimpeläinen-Karvonen, palvelujohtaja Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta kun alle 25-vuotias nuori on ollut

Lisätiedot

Nuorten tilanne ja nuorisotakuu Pohjois-Savossa

Nuorten tilanne ja nuorisotakuu Pohjois-Savossa Nuorten tilanne ja nuorisotakuu Pohjois-Savossa - nuorten määrä - koulutus ja opiskelu - työttömyys, työnhaku ja työvoimapalvelut - työpajat ja etsivä nuorisotyö Tietoja vuositasolla Pohjois-Savon ELY-keskus

Lisätiedot

Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista.

Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista. ETSIVÄNUORISOTYÖ Vuosiraportti 2015 Paula Timonen Nurmeksen etsivänuorisotyö on osa Nuoriso- ja matkailukeskys Hyvärilä Oy:n toteuttamista paikallisista nuorisopalveluista. Etsivien tyypillinen asiakas

Lisätiedot

Valmistaudu tuleviin opintoihin!

Valmistaudu tuleviin opintoihin! Valmistaudu tuleviin opintoihin! Perusopetuksen jälkeinen valmistava koulutus 2017 2018 Oletko vailla opiskelupaikkaa? Ei hätää, tarjolla on useita mahdollisuuksia! Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa 17.3.2005, 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015

Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 27.8.2014 päivitetty Ohjauksen yhteistyösuunnitelma lv. 2014 2015 Jyväskylän koulutuskuntayhtymän yhteistyötavoitteet lukioiden ja peruskoulujen kanssa Jokaisen peruskoulunsa päättävän nuoren tulisi löytää

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa

Lisätiedot

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue Ajankohtaista Georg Henrik Wrede Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue 02953 30345 georghenrik.wrede@minedu.fi Uudistuksesta kysytty ja ehdotettu 1. Tavoitteet (2 ) 2. Nuorten määritelmä (3 ) 3.

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto 1.1.2011 alkaen Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa määrittävät normiasiakirjat Perusopetuslaki 642/2010 (voimaan 1.1.2011, velvoittaen

Lisätiedot

Miten varmistamme koulutustakuun toteutumisen. Elise Virnes

Miten varmistamme koulutustakuun toteutumisen. Elise Virnes Miten varmistamme koulutustakuun toteutumisen Elise Virnes Nuorisotakuu 1.1.2013 Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Ville Järvi

Ville Järvi LSSAVI Lastensuojelukoulutus Ville Järvi 21.2.2017 Näkökulma päivän aiheeseen Millaisia oppilaan kasvua ja oppimista ja arjen hallintaa tukevia toimenpiteitä varhaiskasvatuksessa ja koulussa tehdään ennen

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu

Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu Koulutuspäivä Helsingissä 27.2.2014 Hallitusneuvos Anne-Marie Brisson Järjestämisvastuut Koulutuksen järjestäjä vastaa 1. opetussuunnitelman mukaisen opiskeluhuoltosuunnitelman

Lisätiedot

Nuorisotakuu 1.1.2013 alkaen

Nuorisotakuu 1.1.2013 alkaen Nuorisotakuu 1.1.2013 alkaen Tämän koonnoksen on tarkoitus selventää, miltä nuorisotakuu tulee näyttäytymään sekä nuorten että nuorten kanssa työskentelevien toimijoiden näkökulmasta. Tässä koonnoksessa

Lisätiedot

Nuorisotakuu ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet

Nuorisotakuu ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet Nuorisotakuu 2013 - ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet Miksi nuorisotakuuta tarvitaan? Vuosittain noin 3 5 % ikäluokasta ei jatka toisen asteen opetukseen tai perusopetuksen lisäopetukseen. Noin 120

Lisätiedot

Lohjan kokemuksia nivelvaiheen ohjauksesta ja toteutuksesta

Lohjan kokemuksia nivelvaiheen ohjauksesta ja toteutuksesta Lohjan kokemuksia nivelvaiheen ohjauksesta ja toteutuksesta Oppilaan- ja opinto-ohjauksen kansallinen kehittämispäivä 20.4.2011 Katri Kalske Lohjan sivistysjohtaja Tiivis verkostoyhteistyö Säännölliset

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Keski-Suomen TE-palvelut

Keski-Suomen TE-palvelut Keski-Suomen TE-palvelut Kirsi Elg Asiantuntija, Tuetun ja moniammatillisen tuen palvelut Toimialue: Keski-Suomi Toimipaikat: Jyväskylä, Äänekoski, Jämsä Yhteispalvelupisteet: Joutsa, Kannonkoski, Karstula,

Lisätiedot

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto 11.2.2013 Arja Korhonen Järvenpään kaupunki Arja Korhonen 1 Kolmiportaisen tuen tavoitteena: Oppilaita tuetaan suunnitelmallisesti etenevän ja vahvistuvan

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

Työnvälityksen aluevastuu ja määräaikaishaastattelut

Työnvälityksen aluevastuu ja määräaikaishaastattelut Työnvälityksen aluevastuu ja määräaikaishaastattelut palvelujohtaja, työnvälitys- ja yrityspalvelut Huhtiniemi Jukka palvelujohtaja, henkilöasiakaspalvelut Lehto Katri Sidosryhmätilaisuus 10.1.2017 Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen 7.11.2013 Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Nuorten työttömyys on kasvanut 2012 Syyskuun lopussa 29 721

Lisätiedot

Reformi puheesta nostettua

Reformi puheesta nostettua Reformi puheesta nostettua Ammatillisen koulutuksen tavoitteet Kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista Antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta Kehittää

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot

Mistä nuorille töitä? Palvelujohtaja Pirjo Juntunen

Mistä nuorille töitä? Palvelujohtaja Pirjo Juntunen Mistä nuorille töitä? Palvelujohtaja Pirjo Juntunen 1 10.3.2015 www.te-palvelut.fi (entinen mol.fi) www.te-palvelut.fi -verkkopalvelu on käytetyin, tunnetuin julkinen maksuton valtakunnallinen alueellinen

Lisätiedot

TE-toimiston odotukset välityömarkkinoilta asiakkaan työllistymisen eri vaiheissa

TE-toimiston odotukset välityömarkkinoilta asiakkaan työllistymisen eri vaiheissa TE-toimiston odotukset välityömarkkinoilta asiakkaan työllistymisen eri vaiheissa Kuntoutumisvaihe Keskeistä on terveydentilaan ja elämänhallintaan liittyvät asiat Prosessivastuu kunnalla ja terveydenhuollolla,

Lisätiedot

Erilaiset urapolut perusopetuksen jälkeen. Keuda Elinikäinen ohjaus Raija Tikkanen

Erilaiset urapolut perusopetuksen jälkeen. Keuda Elinikäinen ohjaus Raija Tikkanen Erilaiset urapolut perusopetuksen jälkeen Keuda Elinikäinen ohjaus 13.10.2011 Raija Tikkanen Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma Vahvistetaan opinto-ohjausta kaikilla koulutusasteilla. Laaditaan hyvän opinto-ohjauksen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN TYÖ- JA ELINKEINOTOIMISTO

KESKI-SUOMEN TYÖ- JA ELINKEINOTOIMISTO KESKI-SUOMEN TYÖ- JA ELINKEINOTOIMISTO 15.11.2013 Asiantuntija/Alkukartoitus Jaana Haikarainen 1 Vailla ammatillista koulutusta olevien nuorten 17-24 - vuotiaiden työttömyysetuus oikeuksineen ja velvollisuuksineen.

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Seinäjoki 11.3.2014 Ville Järvi Erityisopetuksen rehtori Seinäjoen kaupunki Tehtävänanto 1. Yhteistyötä edistävät tekijät 2. Yhteistyön kannalta kehitettävää

Lisätiedot

Tornion Työvoimalasäätiön Starttivalmennus Stara hanke

Tornion Työvoimalasäätiön Starttivalmennus Stara hanke 20.10.2015 Tornion Työvoimalasäätiön Starttivalmennus Stara hanke 2015 2018 Toimijaverkosto Sosiaalitoimi Nuorisotoimi ja etsivä nuorisotyö Typ / tetoimisto Mielenterveyspalvelut STARTTI VALMENNUS Päihdepalvelut

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan työllistymisen edistämisen monialainen yhteispalvelu. TYP-verkostopäällikkö Anna-Liisa Lämsä

Pohjois-Pohjanmaan työllistymisen edistämisen monialainen yhteispalvelu. TYP-verkostopäällikkö Anna-Liisa Lämsä Pohjois-Pohjanmaan työllistymisen edistämisen monialainen yhteispalvelu TYP-verkostopäällikkö Anna-Liisa Lämsä Monialainen yhteispalvelu Monialaisella yhteispalvelulla tarkoitetaan toimintamallia, jossa

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

JOPO VUOSIKELLO

JOPO VUOSIKELLO Marraskuu -Suunnitelmat jatkoopiskelupaikoista -Opintovierailut/tutustumiset - 2.leirikoulu Lokakuu -1.työpaikkaopiskelu -syysloma Oppimissuunnitelman laadinta (huoltaja mukana), -TAVOITTEET! Syyskuu -Ensimmäisten

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa

1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa Opiskeluhuollon opas 1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa 1. Johdanto Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki (1287/2013) tuli voimaan

Lisätiedot

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa 25.9.2015 Tampere Käytännön kokemuksia yhteistyöstä Hanna Gråsten-Salonen Vastaava koulukuraattori Varhaiskasvatus ja perusopetus Tampere

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta TEM:ssä marraskuu

Nuorisotakuun seuranta TEM:ssä marraskuu Nuorisotakuun seuranta TEM:ssä marraskuu 22.12. Muutamia linkkejä tilastoihin Tilastokeskuksen työvoimatutkimus: http://www.stat.fi/til/tym.html Kuntoutussäätiön tutkimuksessaan suosittamat nuorisotakuun

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS LUKU 7. OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS LUKU 7. OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS LUKU 7. OPPILASHUOLTO JA TURVALLISUUDEN EDISTÄMINEN Lasten ja nuorten kehitysympäristön ja koulun toimintaympäristön muuttuessa oppilashuollosta on

Lisätiedot

Monialaiset verkostot - käytännön kokemuksia yhteistyöstä. Suvi Nuppola kuraattori TREDU Tampereen seudun ammattiopisto

Monialaiset verkostot - käytännön kokemuksia yhteistyöstä. Suvi Nuppola kuraattori TREDU Tampereen seudun ammattiopisto Monialaiset verkostot - käytännön kokemuksia yhteistyöstä Suvi Nuppola kuraattori TREDU Tampereen seudun ammattiopisto TREDU lukuina Yksi Suomen suurimpia ammatillisen koulutuksen järjestäjiä Opiskelijoita

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta 6.5.2013 Elise Virnes Nuorisotakuu nyt Väliraportti, Nuorten yhteiskuntatakuu 2013, TEM raportteja 8/2012, valmistui 15.3. Ensimmäisessä työryhmän raportissa

Lisätiedot

ILMAJOEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OHJAUSSUUNNITELMA

ILMAJOEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OHJAUSSUUNNITELMA ILMAJOEN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OHJAUSSUUNNITELMA Suunnitelmassa kuvataan oppilaanohjauksen järjestämisen rakenteet - ohjauksen eettiset periaatteet toimintatavat -vuosikellot alakoulu ja yläkoulu työn

Lisätiedot

5.21.1. Opinto-ohjaus Perusaste Soveltavat kurssit (Koulukohtaiset kurssit) Koulukohtaiset ohjauskurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä S.

5.21.1. Opinto-ohjaus Perusaste Soveltavat kurssit (Koulukohtaiset kurssit) Koulukohtaiset ohjauskurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä S. 5.21.1. Opinto-ohjaus Perusaste Soveltavat kurssit (Koulukohtaiset kurssit) Koulukohtaiset ohjauskurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä S. 1. Opinto-ohjaus 1 (opo1) saa perusasteen opintojen aloittamiseen

Lisätiedot

Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön. Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3.

Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön. Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3. Nuoret työpajoilta tavoitteellisesti elämään, koulutukseen ja työhön Etelä-Pohjanmaan Pajoilta Urille pajaseminaari Seinäjoki 13.3.2013 Valtakunnallinen työpajayhdistys ry (TPY) Työpaja-ammattilaisten

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon

Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Tervetuloa Omnian aikuisopistoon Hyvinvointi Liike-elämä Palvelut Tekniikka ja taito Video Näyttötutkinnosta https://www.youtube.com/watch?v=4rg3c 3Krpko&feature=youtu.be Omnian aikuisopiston toimipisteet

Lisätiedot

SOTE- ja maakuntauudistus

SOTE- ja maakuntauudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne muuttuu miten kuntouttava työtoiminta, sosiaalinen kuntoutus ja muu osallisuutta edistävä toiminta asemoituvat muutoksessa Eveliina Pöyhönen SOTE- ja maakuntauudistus

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolakiluonnos

Oppilas- ja opiskelijahuoltolakiluonnos Oppilas- ja opiskelijahuoltolakiluonnos SORA-KOULUTUS 31.1.2013 Anne Heikinkangas Lyhennelty OKM:n ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhosen esityksestä Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki uudistuu Koskee esi- ja perusopetusta

Lisätiedot

Mitä perusopetuksen jälkeen? Keski-Suomen Autismiyhdistyksen vanhempainryhmä

Mitä perusopetuksen jälkeen? Keski-Suomen Autismiyhdistyksen vanhempainryhmä Mitä perusopetuksen jälkeen? Keski-Suomen Autismiyhdistyksen vanhempainryhmä 10.1.2015 Tero Kujala, ohjaava opettaja, KM, EO 1 Lisäopetusta? Perusopetuksen jälkeen nuorella on mahdollisuus hakeutua lisäopetukseen

Lisätiedot

Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä

Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä Ajankohtaista etsivästä nuorisotyöstä 29.-30.10.2014 Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi, Pohjois-Suomen Aluehallintovirasto 31.10.2014 2 lukumäärä 1 700 1 600 1

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

KOUVOLAN YHTEISKOULU KESÄMUISTIO 2016 PERUSKOULUNSA PÄÄTTÄVÄLLE

KOUVOLAN YHTEISKOULU KESÄMUISTIO 2016 PERUSKOULUNSA PÄÄTTÄVÄLLE KOUVOLAN YHTEISKOULU KESÄMUISTIO 2016 PERUSKOULUNSA PÄÄTTÄVÄLLE YHTEISHAUN TULOKSET JULKAISTAAN AIKAISINTAAN TORSTAINA 16.6.2016 Ammatilliseen oppilaitokseen opiskelijaksi valitulle ilmoitetaan valinnasta

Lisätiedot

Työmarkkinoille kuntouttavien palvelujen kehittämistarpeet

Työmarkkinoille kuntouttavien palvelujen kehittämistarpeet Työmarkkinoille kuntouttavien palvelujen kehittämistarpeet Välityömarkkinat työpaja Messukeskus, Helsinki 26.10.2010 Markku Hassinen Sosiaalisen Työpajat työllistämisen tässä ja nyt toimiala Työelämään

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

Jaana Walldén jaana.wallden(at)minedu.fi

Jaana Walldén jaana.wallden(at)minedu.fi Monialainen viranomaisverkosto, etsivä nuorisotyö ja nuorten työpajatoiminta. Tuloksia vuodesta 2012 14.5.2013 Jaana Walldén jaana.wallden(at)minedu.fi Paikallisten viranomaisten monialainen yhteistyö

Lisätiedot

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Kuopio 26.3.2014 Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta Oppilashuollon kehittäminen Liperissä Lukuvuoden 2011-12 aikana yhteensä neljä

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ

POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ POHJOIS-KARJALAN TYÖLLISYYSHANKKEIDEN KEHITTÄMISPÄIVÄ Valtakunnalliset linjaukset rakennetyöttömyyden alentamiseksi & ajankohtaista Pohjois-Karjalassa 20.4.2011 Vaivion kurssi- ja leirikeskus Johtaja Jarmo

Lisätiedot

Etelä-Suomen nuorten työpajatoiminnan kehittämispäivä Heureka

Etelä-Suomen nuorten työpajatoiminnan kehittämispäivä Heureka Etelä-Suomen nuorten työpajatoiminnan kehittämispäivä 15.11.2016 Heureka Nuorten ohjautuminen nuorten työpajatoimintaan ja muuta ajankohtaista työja elinkeinoministeriöstä Ari-Pekka Leminen, TEM Sisältöä

Lisätiedot

Nuorten matalan kynnyksen ohjausmalli

Nuorten matalan kynnyksen ohjausmalli Nuorten matalan kynnyksen ohjausmalli 2009-2011 Iina Peltomaa Toukokuu 2009 Nuorten matalan kynnyksen ohjausmalli: toimijatahot Rahoitus ja hallinnointi Osatoteuttajat Pilotit ja toimintaympäristö Nuorten

Lisätiedot

11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet

11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet 11. KIRJASTOT 11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden

Lisätiedot

Nuorten työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön yhteistyö

Nuorten työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön yhteistyö ALUEELLISET ETSIVÄN NUORISOTYÖN PÄIVÄT 9.-10.11.2016 Nuorten työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön yhteistyö Outi Rautio Pellon kunta Lapin ALUkoordinaatiotyö Tiedottaminen Alueelliset työkokoukset ja

Lisätiedot

MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT

MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT Mielenterveys ja päihde SAStyöryhmä Puheenjohtaja 0400 447 633 Terveyskeskus Päivystysajanvaraus ma su 8 22 (06) 2413 3200 Terveyskeskus Ei kiireellinen ajanvaraus ma pe

Lisätiedot

Tietosuoja arjessa, puheenvuoro käytännön tilanteista näkökulma peruskoulusta. Kirsi Ruoppila Rehtori Huhtasuon yhtenäiskoulu 8.4.

Tietosuoja arjessa, puheenvuoro käytännön tilanteista näkökulma peruskoulusta. Kirsi Ruoppila Rehtori Huhtasuon yhtenäiskoulu 8.4. Tietosuoja arjessa, puheenvuoro käytännön tilanteista näkökulma peruskoulusta Kirsi Ruoppila Rehtori Huhtasuon yhtenäiskoulu 8.4.2016 11.4.2016 Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2013 Laki perusopetuslain

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Kehityskeskustelulomake

Kehityskeskustelulomake Kehityskeskustelulomake Täytetty: PERUSTIEDOT Henkilötiedot Nimi: Syntymäaika: Osoite: Puhelin: E-mail: Huoltajan yhteystiedot: Opiskelu Ryhmänohjaajan/luokanvalvojan nimi: Mitkä asiat ovat hyvin elämässäsi

Lisätiedot

HE 62/2014 vp. sekä tutkintotilaisuuksiin. Esitys liittyy valtion vuoden 2014 ensimmäiseen

HE 62/2014 vp. sekä tutkintotilaisuuksiin. Esitys liittyy valtion vuoden 2014 ensimmäiseen HE 62/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Osaamisen kehittämisen palvelulinjan palvelumalli

Osaamisen kehittämisen palvelulinjan palvelumalli Osaamisen kehittämisen palvelulinjan palvelumalli Aamutunti 26.3.2013 1 Asiakkuus osaamisen kehittämisen palveluissa Henkilöasiakkaat, jotka tarvitsevat ammattitaidon parantamista tai tukea tavoitteiden

Lisätiedot

Työvoimakoulutus. Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto Koulutuksen aloitus

Työvoimakoulutus. Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto Koulutuksen aloitus Työvoimakoulutus 1 Työvoimakoulutuksen tavoitteet Työllistyminen Koulutuksen tavoitteena olevan tutkinnon saavuttaminen Muut yleiset valmiudet 2 Opiskelijan oikeudet Koulutus on opiskelijalle maksutonta

Lisätiedot

TURUN STARTTIVALMENNUS

TURUN STARTTIVALMENNUS TURUN STARTTIVALMENNUS Turun Nuorten palvelut Ohjaus ja tuki / Starttivalmennus Jaana Petäjoki 10.6.2015 STARTTIVALMENNUS OSANA ORGANISAATIOTA Starttivalmennus kuuluu Turun kaupungin Vapaa-aikatoimialan

Lisätiedot

Nuorisolaki ja toisen asteen koulutuksen järjestäjät

Nuorisolaki ja toisen asteen koulutuksen järjestäjät Nuorisolaki ja toisen asteen koulutuksen järjestäjät Georg Henrik Wrede Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue 02953 30345 georghenrik.wrede@minedu.fi Kaksi muutosta nuorisolaissa 2010 1. Paikallisten

Lisätiedot