MERCURIA KAUPPIAITTEN KAUPPAOPPILAITOS. ALA-ASTEIKÄISTEN LASTEN RUOKAILUTOTTUMUKSET Oma projekti

Transkriptio

1 MERCURIA KAUPPIAITTEN KAUPPAOPPILAITOS ALA-ASTEIKÄISTEN LASTEN RUOKAILUTOTTUMUKSET Oma projekti Susanna Jauhiainen Kysely Huhtikuu 2008

2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 YLEISTÄ 3 3 ALLERGIAT 3 4 ERIKOISRUOKAVALIOT 5 5 ATERIAMÄÄRÄT JA -RYTMI 5 6 LAUTASMALLI JA RUOKA-AINEYMPYRÄ 7 7 LEMPIRUOAT 9 8 LOPPUSANAT 9 LÄHTEET LIITTEET Liite 1: Kysely Liite 2: Kyselyn tulokset

3 1 JOHDANTO Ravinto on yksi tämän päivän puhutuimmista aiheista. Miten ja kuinka usein tulisi syödä? Mikä on terveellistä ja mikä epäterveellistä? Tämän tästä saa lukea jostain uudesta tutkimuksesta, joka on osoittanut jonkin ruoka-aineen suotuisia tai epäsuotuisia vaikutuksia terveyteen. Tämän päivän ruokailutottumukset poikkeavat olennaisesti siitä, mitä ne olivat vielä parikymmentä vuotta sitten. Tuolloin perheet viettivät enemmän yhteistä aikaa ruoan parissa. Ruokaa tehtiin enemmän itse ja ravintolaruokaa syötiin vain harvoin. Ruoka oli hyvin pitkälti perinteistä suomalaista kotiruokaa, mausteet yksinkertaisia ja raaka-aineet kotimaisia. Nykyään syödään silloin kun ehditään. Yhdessä syömistä ei pidetä enää yhtä tärkeänä. Naisten aseman muotoutuminen kotiäidistä uranaiseksi on tuonut mukanaan kiireen myös heidän arkeensa. Näin ollen ruoka on tehtävä useammaksi päiväksi kerrallaan tai ostettava valmiina. Yhä useammin käydään töissäkin ulkona syömässä ja monesti pitkäksi venyneen työpäivän jälkeen ei enää ruoanlaittoon riitä aikaa eikä energiaa. Monikulttuurisuus näkyy Suomessa myös ruoassa. Kaupoista saa yhä eksoottisempia raaka-aineita ja ruokaravintoloissa on valikoimaa kiinalaisesta amerikkalaiseen. Suomalaiset ovat innostuneesti ottaneet vastaan kaikki nämä monikansalliset maut. Cous cous, pohjoisafrikkalainen ruoka Vaan miten on lasten ravintotottumusten laita nykyään? Kun minulle avautui näin mahtava tilaisuus tällaiseen projektiin opiskelujeni kautta, päätin heti tarttua tuumasta toimeen ja tehdä kyselyn ala-asteikäisten lasten ruokailutottumuksista. Itselläni on niin ikään kaksi poikaa, joista toinen aloittaa ensi vuonna ensimmäisen ja toinen toisen vuotensa peruskoulussa. Niinpä nämä asiat ovat siltäkin osin lähellä sydäntäni.

4 2 Olen tehnyt tätä projektia opiskelujeni ohella ja aikaa kyselyn tekemisestä on vierähtänyt jo tovi. Pikku hiljaa olen yrittänyt saattaa työtäni kohti päätöstään, mutta aikaa se on vaatinut. Kahden lapsen äitinä minullakin näet riittää puuhaa päivän jokaiselle tunnille. Tätä projektia on ollut erittäin mielenkiintoista tehdä. Tämä on ihka ensimmäinen kysely, mitä olen tehnyt. Kokemattomuuteni tulikin heti esille, kun aloin purkaa kyselyjä. Muutamassa kysymyksessä olisi saanut olla useampi vaihtoehto, ja jotkut vanhemmista olivatkin viisaasti lisänneet sinne lapselleen sopivan vaihtoehdon. Otin nämä toki huomioon kyselyjä purkaessani siltä osin, kun se oli mahdollista. Pari kysymyskohtaa jätin niiden tulkintavaikeuksien vuoksi purkamatta ja muutama kysymys olisi saanut olla lisää. Joka tapauksessa erittäin suuret kiitokset kaikille vastanneille! Iloista kesää kaikille koululaisille ja heidän vanhemmilleen!

5 3 2 YLEISTÄ Kysely ala-asteikäisten lasten ruokailutottumuksista laitettiin syksyllä jakoon koko Uomarinteen ala-asteen oppilaille, yhteensä 530 kpl. Kyselylomakkeen laatimiseen olisi ollut hyvä käyttää vähän enemmän aikaa ja luetuttaa se useammalla taholla. Sen olivat ennen kyselyjen lähettämistä nähneet Uomarinteen koulun rehtori Pekka Havanto, Kauppiaitten Kauppaoppilaitoksesta opinto-ohjaaja Leila Polojärvi sekä koulun tutkimus- ja kehitysjohtaja Kirsti Jokiranta. Ensimmäinen puute, mikä tuli ilmi kyselyä purkaessani, oli kyselyn esittelytekstissä olevat puutteet. Siitä olisi pitänyt paremmin käydä ilmi, että vanhempien oli tarkoitus täyttää kysely yhdessä lapsen kanssa. Lisäksi olisi ollut hyvä mainita kyselyn olevan kaksipuolinen. Vastauksia palautettiin yhteensä 274, joista tyttöjen vastauksia oli 143 ja poikien 118. Vastauksista 13 oli täytetty vain toiselta puolelta. Jätin toispuoleiset vastaukset pois tästä tutkimuksesta. Eniten vastauksia tuli 11-, 7- ja 9-vuotialta. 3 ALLERGIAT Allergiat ovat tänä päivänä hyvinkin yleisiä. Suuri osa pikkulasten allergioista häviää kouluikään mennessä. Joiltakin allergia häviää pikku hiljaa aikuisikään mennessä, mutta joillekin allergia jää kuitenkin pysyvästi. (Tuokkola Jetta ja Virtanen Suvi. Ruoka-allergiat ja ravitsemus. 2008) Vaikka allergiat ovatkin nykyään yleisiä, ei mitään ruoka-aineita kannata jättää pois varmuuden vuoksi. Monissa lapsiperheissä pyritään ennaltaehkäisemään etenkin ruoka-allergioita ja vältetään kaikkea yleisesti allergiaa aiheuttavia aineita. Lisäksi pyritään elämään mahdollisimman hygieenisissä oloissa. Näin ollen elimistö ei saa riittävästi haasteita ja immuunipuolustuksen säätelyjärjestelmä

6 heikentyy. (Tari Haahtela. Allergia- ja astmaliitto. Tiedotteet. Allergian hoitoon uudet ohjeet ) 4 Jos on niin, että lapsi on allerginen useammalle aineelle, pitäisi pyrkiä kuitenkin turvaamaan lapselle monipuolinen ravinto, josta saa tarpeeksi vitamiineja ja hivenaineita sekä riittävä energian ja energiaravintoaineiden saanti. Oikeanlaisen ruokavalion laatimisessa voi kääntyä ravitsemusterapeutin puoleen. (Tuokkola Jetta ja Virtanen Suvi. Ruoka-allergiat ja ravitsemus ) Peruskoululaisista noin 5-10 % kärsii erilaisista ruoka-allergioista. Suurimmaksi osaksi allergioita aiheuttavat maito, vilja, kananmuna ja kala. (Tuokkola Jetta ja Virtanen Suvi. Ruoka-allergiat ja ravitsemus ) Tässä kyselyssä vastanneista 15 %:lla on jokin ruoka- Ruoka-allergiat allergia. Luvut menivät tasan 8 tytöillä ja pojilla, joista molemmilla sukupuolilla 20:llä oli jokin ruoka-allergia. Eniten allergioita oli 11-vuotiailla tytöillä. Viereisessä kaaviossa voi vertailla eri ikäryhmien sekä poikien ja tyttöjen välisiä eroja allergioiden määrässä. Allergiset Ikä Tytöt Pojat Kyselyn perusteella allergian aiheuttajia tuntui olevan pojilla enemmän kuin tytöillä. Tytöillä allergisoivia ruoka-aineita oli yhteensä 16, joista eniten allergiaa aiheuttaa porkkana, seuraavina tulevat pähkinät, omena ja kiivi ja kolmanneksi eniten allergiaa aiheuttivat tomaatti ja päärynä. Pojilla allergiaa aiheuttavia ruoka-aineita oli yhteensä 22, joista eniten allergisoivana kala, toiseksi allergisoivina omena, pähkinät ja herne ja kolmannella sijalla oli manteli.

7 5 Koivun ristikkäisallergiaa oli kahdella vastanneista. Ristikkäisallergialla tarkoitetaan sitä, että jokin allergeeni (esim. omenan allergeeni), joka muistuttaa sitä allergeenia (esim. koivun allergeeni) jolle on allerginen, aiheuttaa myös oireita. (Aho Tellervo, Vanto Timo ja Kaila Minna. Käyvän hoidon potilasversiot ) Tässä esim. koivuallerginen saattaa saada oireita myös lehtipuiden hedelmistä, kuten omenasta. Kaikista vastanneista vain yksi oli vahvasti moniallerginen. 4 ERIKOISRUOKAVALIOT Joskus eri syistä käytetään erikoisruokavalioita. Näillä tässä kyselyssä käsitettiin esimerkiksi diabeetikon hiilihydraattikontrolli, laktoosi-intoleranssista kärsivän vähälaktoosinen tai kokonaan laktoositon, keliaakikon gluteeniton ruokavalio, tai eettisistä/uskonnollisista syistä esim. kasvisruokavalio. Näitä erikoisruokavalion noudattajia oli vastanneista yhteensä 26, tytöistä 17 ja pojista 9. 5 ATERIAMÄÄRÄT JA -RYTMI Hyvien ruokailutottumusten vaalimisessa säännöllisyys on valttia. Joka päivä olisi hyvä syödä yhtä monta ateriaa aina samoihin aikoihin. Päivän ruokailu voi koostua useasta pienestä ateriasta tai muutamasta suuresta tai näiden sekoituksesta. Säännöllisyys on tärkeää aloittaa jo lapsuudessa, sillä silloin opitut ruokailutottumukset siirtyvät myöhemmin aikuisikään. (Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Suomalaiset ravitsemussuositukset. 2006).

8 6 Lasten kohdalla on syytä ottaa huomioon myös se seikka, etteivät lapset luonnollisesti syö yhtä isoja annoksia kuin aikuiset. Heidän energiansaantinsa pitäisi jakautua aikuisia tasaisemmin väli- ja pääaterioiden kesken, sillä lapsen elimistö ei pysty hyödyntämään energiavarastojaan yhtä tehokkaasti kuin aikuisen. Säännöllisyys on myös hampaiden hyvinvoinnin kannalta ainoa oikea vaihtoehto. Hampaat ovat jatkuvan happohyökkäyksen kohteena, mikäli vähän väliä napostellaan jotain. (Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Suomalaiset ravitsemussuositukset. 2006). Uomarinteen koulun oppilaista suurin osa syö päivässä 4-5 ateriaa. Yli puolet syö 5 ateriaa. 27 vastanneista syö alle neljä ateriaa tai muuten epäsäännöllisesti. Poikien ja tyttöjen välillä ei ollut mainittavia eroja. Miltei 90 %:lla ruokailurytmi on säännöllinen. Välipalat tuntuivat olevan suurimmaksi osaksi melko terveellisiä. Ne sisälsivät viljatuotteita, hedelmiä, marjoja, hapanmaitotuotteita jne. Vain muutamassa tapauksessa välipalalla nautittiin mm. makeisia, keksiä, pullaa tms. Ruokajuomana paras vaihtoehto olisi rasvaton maito. Janojuomaksi sopii parhaiten raikas vesi. Reilusti yli puolella vastaajista näyttää olevan jonkinlainen karkkipäivä ja makeisia syödään vain kerran viikossa (tytöistä 66 %, pojista 73 %). Kuitenkin jopa noin viidesosa syö makeisia useana päivänä viikossa (tytöistä 26 %, pojista 19 %). Kyselyyn vastanneista 64 % syö päivittäin yhdessä ja 29 % pari kertaa viikossa. Kiinnostusta ravintoa ja ruokakulttuuria kohtaan yleensä näyttää olevan. Suurin hankaluus kyselyn perusteella tuntui olevan kiire. Kiireen vuoksi ei ole aikaa tehdä ruokaa ja yhdessä syöminen jää vähemmälle.

9 6 LAUTASMALLI JA RUOKA-AINEYMPYRÄ 7 Lautasmalli toimii apuna hyvän aterian koostamisessa (Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Suomalaiset ravitsemussuositukset. 2006). 90 % kyselyyn vastanneista tuntee lautasmallin. Sen noudattaminen on ymmärrettävästi ainakin pienillä lapsilla vielä harjoitteluasteella. Kuitenkin luvut lautasmallin noudattamisen suhteen ovat niinkin suuria kuin tytöillä miltei 60 % ja pojilla lähes (Lähde: 40 %. Lautasmallin noudattamista voi hyvin harjoitella kotona, kun antaa lapsen itse annostella ruokansa. Aikuinen voi neuvoa lasta oikean annostelusuhteen oppimisessa. Tarkoitus on ensin annostella lautaselle salaatti/vihannekset. Niitä tulisi olla annoksesta puolet. Sitten annostellaan ruoan lisuke, kuten perunat, riisi, pasta tms. Lopuksi annostellaan itse pääruoka (liha, kala, kana). Lasten saattaa olla kuitenkin helpompi aloittaa annostelu itse ruoasta ja lisätä sitten salaattia puolet koko annoksesta. Ruoka-aineympyrän tuntemus perheissä on niin ikään hyvällä mallilla. 88 % perheistä tuntee ruoka-aineympyrän. Ruoka-aineympyrän tarkoituksena on kertoa, mitä kaikkea terveelliseen ruokavalioon päivittäin kuuluu ja missä suhteessa. KTL:n (Kansanterveyslaitos) lyhyt suositus ruokavaliosta on seuraavanlainen: Runsaasti viljavalmisteita, sopivasti maitovalmisteita, perunaa monipuolisesti, väriä ja vaihtelua saa kasviksista, marjoista ja hedelmistä, kalaa usein ja lihaa vähärasvaisena, niukasti rasvoja, säästeliäästi sokeria (Paturi Merja. Ravitsemussuositukset lyhyesti. KTL. 2008). Seuraavassa kuvassa on ruokaaineympyrä, josta saa vielä tarkemman käsityksen suhteista ja vaihtoehdoista.

10 (Lähde: 8 Ruokaympyräkuvasta näkee kasvisten merkityksen ruokavaliossa. Lisäksi tiedämme, että ravintokuitua on vain kasvikunnan tuotteissa. Ravintokuitu on tärkeä vatsan toiminnalle ja se lisää kylläisyyden tunnetta. Se myös auttaa kolesterolin hallinnassa. Lisäksi kasviksista saa suuret määrät tärkeitä vitamiineja ja hivenaineita ja muita terveyttä edistäviä aineita, kuten nyt paljon esillä olleita flavonoideja ja lykopeeneja. Monet lapset pitävätkin kasviksista, etenkin tuoreena tarjottuna. Vaikka porkkana ei keitettynä maistuisi, monesti se kuitenkin maistuu raakana. Joskus lapset haluavat syödä ruoan eroteltuna eikä yhteen sotkettuina. Joskus tomaatti onkin kiva syödä kokonaisena tai kurkku isona pötkönä. Ei aina tarvitse tehdä hienoa salaattia tarjotakseen lapselle kasviksia. Hedelmät maistuvat välipalalla sellaisenaan tai vaikka jälkiruokana. Marjoilla saa kivasti vaihtelua aamupuuroon. Kyselyyn vastanneista reilulle 70 prosentille tarjotaan kasviksia yleensä joka aterialla. 24 % lapsista syö aina kasviksia aterialla. 7 % vastanneista ei syö kasviksia koskaan. Loput syövät kasviksia ainakin joskus. Tämän kyselyn perusteella tytöt syövät kasviksia hieman poikia enemmän. Eniten lisävitamiineja lapsille annetaan talviaikaan flunssien ehkäisyyn ja D-vitamiinin saannin turvaamiseksi. Eniten lapsille annetaan jotakin monivitamiinivalmistetta tai sellaista valmistetta, mikä sisältää C-, B-, D- ja A-vitamiineja.

11 Koska on todettu, että suurin osa ihmisistä saa D-vitamiinia liian vähän, on sitä lisätty myös kaikkiin nestemäisiin maitovalmisteisiin. 9 7 LEMPIRUOAT Jokainen kyselyyn vastannut sai valita kolme lempiruokaa. Erilaisia vaihtoehtoja kertyi kaiken kaikkiaan noin 700. Niiden joukosta suosituimpia olivat jauhelihakastike erilaisine lisukkeineen, makaronilaatikko ja niin ikään lihapullat eri lisukkeineen. Nämä ovat jo ties kuinka kauan kuuluneet suomalaislasten lempiruokiin. Jalansijaa ovat raivanneet myös nykyään suositut pizza ja ulkomaiset ruoat. Viereisessä ympyrädiagrammissa on Lempiruoat esiteltynä kymmenen parhaan joukkoon päässeet. Siitä voi todeta, että terveellistä kalaa syödään suhteellisen paljon. Sijalle 11 ja 12 sijoittuvat kaaviosta poisjätetyt Makaronilaatikko Jauhelihakastike Lihapullat Kalaruoat Kanaruoat Makkararuoat Pihvit ja fileet 69 Ulkomaiset ruoat Pizza Hernekeitto perinneruoat pinaattikeitto ja maksalaatikko. Tähän reiluun 700 ateriavaihtoehtojen viidakkoon mahtui paljon mielenkiintoisia ruokia, kuten klimppisoppa, erilaiset kansalliset perinneruoat (brjäni, irakilainen ruoka), sushi, hirvikeitto ja vielä lukematon määrä erilaisia herkkuja. Oli mukava huomata, miten kirjava aterialuettelosta tuli. 8 LOPPUSANAT Tämän päivän ravintosuosituksissa painotetaan kokonaisuuden merkitystä. Energian saannin ja kulutuksen tasapainottaminen, kovan rasvan ja suolan vähentäminen ovat keskeisiä asioita ravitsemuksessa. Monipuolinen ja vaihteleva ruokavalio takaa riittävän suojaravintoaineiden saannin. Kiireettömästi nautittu ruoka antaa paremman ruokaelämyksen ja samalla myös lepohetken perheelle. (KTL. Ravitsemussuositukset. 2008). Tässä kyselyssä jäi liikunnan merkitys

12 10 ruokailutottumuksiin nähden vaille huomiota, joten otan sen esille nyt tässä loppusanoissa. Liikunnan määrällä kuitenkin on suuri vaikutus siihen, mitä ja miten syö. Mitä enemmän liikkuu, sitä enemmän kuluttaa. Suositus on, että lapsi liikkuisi vähintään 60 minuuttia päivässä, joka voidaan kyllä jakaa useampaan lyhytkestoisempaan osioon. Riittävän monipuolinen liikunta takaa fyysisen kunnon ja koordinaation hyvän kehityksen. (Suomalaiset ravitsemussuositukset Valtion ravitsemusneuvottelukunta). Samoin kuin aterioinnin säännöllisyys, myös liikunnan säännöllinen harrastaminen jää helpommin osaksi lapsen elämää myös tulevaisuudessa, kun hänelle jo lapsuudessa annetaan siihen hyvät eväät. Liikunta on paitsi fyysiselle myös henkiselle terveydelle eheyttävä voima. Siinä lapsi saa onnistumisen kokemuksia ja oppii tuiki tärkeitä sosiaalisia taitoja. Lapsi liikkuu jo luonnostaan paljon, mikäli siihen vain annetaan mahdollisuus. Osaltaan myös ympärillä olevat esimerkit kannustavat lasta liikkumaan. Yhdessä perheen kesken liikkuminen on erittäin hyvä yhdessä olon muoto. Siitä saavat kaikki osapuolet aina jotain irti. Jo pelkästään luomalla lapselle terveelliset ruokailutottumukset ja antamalla mahdollisuuden liikkumiseen ja tarjoamalla erilaisia vaihtoehtoja, suodaan lapselle hyvä fyysinen ja osaltaan myös henkinen kehitysalusta tulevaisuutta varten.

13 LÄHTEET Aho Tellervo, Vanto Timo ja Kaila Minna Käyvän hoidon potilasversiot. Duodecim Lasten ruoka-allergiat, potilasversio. Luettu Allergia- ja astmaliitto Tiedotteet. Allergian hoitoon uudet ohjeet Luettu Ruokaympyrä-kuva. Luettu Lautasmalli-kuva. dff002cf4de/$file/oppilaanopas_lautasmalli.jpg. Luettu Kansanterveyslaitos. Ravitsemussuositukset Päivitetty a_toimenpideohjelmat/ravitsemussuositukset. Luettu Tuokkola Jetta ja Virtanen Suvi Ruoka-allergiat ja ravitsemus. Päivitetty _terveys/ruoka-allergiat/. Luettu Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Suomalaiset ravitsemussuositukset Päivitetty Luettu

14 Liite 1 Susanna Jauhiainen KYSELY KYSELY ALA-ASTEIKÄISTEN LASTEN RUOKAILUTOTTUMUKSISTA Olen 34-vuotias liiketalouden perustutkintoa suorittava vantaalaisäiti. Teen tällä hetkellä opintoihini liittyvää omaa projektia lasten ruokailusta ja ravinnosta. Oma lapseni aloitti ensimmäisen kouluvuotensa tänä syksynä. Toissa viikolla olleessa vanhempainillassa sekä opettajan että terveydenhoitajan puheenvuorot sisälsivät painavia argumentteja lasten ravinnon laadusta ja ruokailutottumuksista. Siitä sain ajatuksen liittää tähän kyseiseen projektiini kyselyn nimenomaan ala-asteikäisten lasten ruokailutottumuksista. Kyselyn tuloksia hyödynnetään koulun ja vanhempien yhteistyötä kehitettäessä. Tähän tarvitsisin nyt vähän teidänkin apuanne, hyvät vanhemmat. Kysely tehdään nimettomänä ja valmiin työni tulen toimittamaan teidän luettavaksenne joko paperisessa tai sähköisessä muodossa. Vastaukset tulisi toimittaa luokanopettajalle mennessä. Suuret kiitokset jo etukäteen vaivannäöstänne! Lapsen ikä Sukupuoli Tyttö Poika 1. Ruoka-aineallergioita? Ei Kyllä, mitä? 2. Muu erityisruokavalio? Ei Kyllä, mikä? 3. Kuinka monta ateriaa lapsenne syö päivässä (kouluruokailu ja välipalat mukaan lukien)? 4. Mitä lapsenne syö useimmiten välipalalla? 5. Syödäänkö teillä makeisia pääsääntöisesti a) päivittäin d) harvemmin kuin kerran viikossa b) useana päivänä viikossa e) ei koskaan c) kerran viikossa 6. Noudattaako lapsenne säännöllistä ruokailurytmiä? Kyllä Ei 7. Tunnetaanko perheessänne lautasmalli? Kyllä Ei 8. Osaako lapsenne noudattaa lautasmallia? Kyllä Ei 9. Tunnetaanko perheessänne ruoka-aineympyrä? Kyllä Ei 10. Tarjoatteko lapselle aterialla myös kasviksia?

15 Liite 1 a) aina b) yleensä c) ei koskaan 11. Syökö lapsenne aterialla kasviksia? a) aina b) yleensä c) ei koskaan 10. Laitatteko ruoan itse? a) Joka päivä c) Kerran viikossa b) Pari kertaa viikossa d) En koskaan 13. Mikä on mieluisin ruoka lapsenne mielestä (3 mieluisinta)? Onko lapsenne mukana ruoanlaitossa? a) Usein b) Joskus c) Ei koskaan 12. Syöttekö yhdessä perheen kesken? a) Päivittäin d) Harvemmin kuin kerran viikossa b) Pari kertaa viikossa e) Emme koskaan c) Kerran viikossa 13. Käyttääkö lapsenne jotain vitamiinivalmistetta? a) säännöllisesti, mitä ja miksi b) joskus, mitä ja miksi c) ei koskaan 15. Oletteko kiinnostuneet ravinnosta ja ruokakulttuurista yleensä? Kyllä En Mikäli teillä on jotain kysyttävää tai kommentoitavaa, voitte laittaa tähän viestiä minulle ja halutessanne myös yhteystietonne (mieluiten sähköpostiosoite). Vastauksianne odottaen Susanna Jauhiainen s-posti: susanna.jauhiainen@gmail.com p

16 Liite 2 KYSELYN TULOKSET Kyselyyn osallistuneet Tytöt Pojat Vastaukset (kpl) Ikä Tyttöjen erikoisruokavaliot 1 1 Laktoositon tai vähälaktoosinen Gluteeniton Kasvis-kala 14 Poikien erityisruokavaliot 2 2 Diabeteksen hiilidihydraattikont rolli Laktoositon tai vähälaktoosinen Kasvis-kala 1

17 Liite 2 Ruoka-allergiat Allergiset Ikä Tytöt Pojat Tyttöjen ateriamäärät / päivä 1 % 8 % 4 % 58 % 6 % 3 % 15 % 5 % > Ei vast. Poikien ateriamäärä / päivä 1 % 1 % 1 % 3 % 9 % 5 % 3 % % % % 5 --> Ei vast.

18 Liite 2 Terveellinen välipala Tytöt; 132 Pojat; Välipala sisältää ainakin välillä hedelmiä tai vihanneksia Tytöt; 82 Pojat; 59 Makeiset (tytöt) 6 % 2 % 26 % Päivittäin Useana päivänä viikossa Kerran viikossa 66 % Harvemmin kuin kerran viikossa

19 Liite 2 Makeiset (pojat) 8 % 19 % Useana päivänä viikossa Kerran viikossa 73 % Harvemmin kuin kerran viikossa Onko lapsen ruokailurytmi säännöllinen? (tytöt) Ei ikää Ikä Kyllä Ei Onko lapsen ruokailurytmi säännöllinen? (pojat) Ei ikää Kyllä Ei

20 Liite 2 Ruokailurytmin säännölisyys-% 11 % Kyllä Ei 89 % Lautasmallin tuntemus-% 10 % Kyllä Ei 90 % Lautasmallin noudattaminen (tytöt) 42 % 58 % Kyllä Ei

21 Liite 2 Lautasmallin noudattaminen (pojat) 63 % 37 % Kyllä Ei Ruoka-aineympyrän tuntemus 12 % Kyllä Ei 88 % Kuinka usein lapselle tarjotaan kasviksia? 1 % 1 % 29 % Aina Yleensä Joskus Ei koskaan 69 %

22 Liite 2 Kasvisten syönti (tytöt) 69 % 3 %1 % 27 % Aina Yleensä Ei koskaan Joskus Kasvisten syönti (pojat) 11 % 5 % 22 % Aina Yleensä Ei koskaan Joskus 62 % Kuinka usein ruoka laitetaan itse? 1 % 26 % 2 % Joka päivä Useamman kerran viikossa Ei koskaan 71 % Ei vastattu

23 Liite 2 Lempiruoat (10 suosituinta) Jauhelihakastike 91 Makaronilaatikko Lihapullat Kalaruoat 85 Kanaruoat Makkararuoat Pihvit ja fileet Ulkomaiset ruoat 75 Pizza 77 Hernekeitto Kiinnostus ravinnosta ja ruokakulttuurista 11 % 3 % Kiinnostaa Ei kiinnosta Ei vastausta 86 % Yhdessä syöminen 29 % 4 % 3 % Päivittäin Muutaman kerran/vko 64 % Kerran viikossa Harvemmin kuin kerran viikossa

24 Liite 2 Eniten käytetyt vitamiinit Monivitamiini Sanasol D-vitamiini Kalkki Sarja