MERCURIA KAUPPIAITTEN KAUPPAOPPILAITOS. ALA-ASTEIKÄISTEN LASTEN RUOKAILUTOTTUMUKSET Oma projekti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MERCURIA KAUPPIAITTEN KAUPPAOPPILAITOS. ALA-ASTEIKÄISTEN LASTEN RUOKAILUTOTTUMUKSET Oma projekti"

Transkriptio

1 MERCURIA KAUPPIAITTEN KAUPPAOPPILAITOS ALA-ASTEIKÄISTEN LASTEN RUOKAILUTOTTUMUKSET Oma projekti Susanna Jauhiainen Kysely Huhtikuu 2008

2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 1 2 YLEISTÄ 3 3 ALLERGIAT 3 4 ERIKOISRUOKAVALIOT 5 5 ATERIAMÄÄRÄT JA -RYTMI 5 6 LAUTASMALLI JA RUOKA-AINEYMPYRÄ 7 7 LEMPIRUOAT 9 8 LOPPUSANAT 9 LÄHTEET LIITTEET Liite 1: Kysely Liite 2: Kyselyn tulokset

3 1 JOHDANTO Ravinto on yksi tämän päivän puhutuimmista aiheista. Miten ja kuinka usein tulisi syödä? Mikä on terveellistä ja mikä epäterveellistä? Tämän tästä saa lukea jostain uudesta tutkimuksesta, joka on osoittanut jonkin ruoka-aineen suotuisia tai epäsuotuisia vaikutuksia terveyteen. Tämän päivän ruokailutottumukset poikkeavat olennaisesti siitä, mitä ne olivat vielä parikymmentä vuotta sitten. Tuolloin perheet viettivät enemmän yhteistä aikaa ruoan parissa. Ruokaa tehtiin enemmän itse ja ravintolaruokaa syötiin vain harvoin. Ruoka oli hyvin pitkälti perinteistä suomalaista kotiruokaa, mausteet yksinkertaisia ja raaka-aineet kotimaisia. Nykyään syödään silloin kun ehditään. Yhdessä syömistä ei pidetä enää yhtä tärkeänä. Naisten aseman muotoutuminen kotiäidistä uranaiseksi on tuonut mukanaan kiireen myös heidän arkeensa. Näin ollen ruoka on tehtävä useammaksi päiväksi kerrallaan tai ostettava valmiina. Yhä useammin käydään töissäkin ulkona syömässä ja monesti pitkäksi venyneen työpäivän jälkeen ei enää ruoanlaittoon riitä aikaa eikä energiaa. Monikulttuurisuus näkyy Suomessa myös ruoassa. Kaupoista saa yhä eksoottisempia raaka-aineita ja ruokaravintoloissa on valikoimaa kiinalaisesta amerikkalaiseen. Suomalaiset ovat innostuneesti ottaneet vastaan kaikki nämä monikansalliset maut. Cous cous, pohjoisafrikkalainen ruoka Vaan miten on lasten ravintotottumusten laita nykyään? Kun minulle avautui näin mahtava tilaisuus tällaiseen projektiin opiskelujeni kautta, päätin heti tarttua tuumasta toimeen ja tehdä kyselyn ala-asteikäisten lasten ruokailutottumuksista. Itselläni on niin ikään kaksi poikaa, joista toinen aloittaa ensi vuonna ensimmäisen ja toinen toisen vuotensa peruskoulussa. Niinpä nämä asiat ovat siltäkin osin lähellä sydäntäni.

4 2 Olen tehnyt tätä projektia opiskelujeni ohella ja aikaa kyselyn tekemisestä on vierähtänyt jo tovi. Pikku hiljaa olen yrittänyt saattaa työtäni kohti päätöstään, mutta aikaa se on vaatinut. Kahden lapsen äitinä minullakin näet riittää puuhaa päivän jokaiselle tunnille. Tätä projektia on ollut erittäin mielenkiintoista tehdä. Tämä on ihka ensimmäinen kysely, mitä olen tehnyt. Kokemattomuuteni tulikin heti esille, kun aloin purkaa kyselyjä. Muutamassa kysymyksessä olisi saanut olla useampi vaihtoehto, ja jotkut vanhemmista olivatkin viisaasti lisänneet sinne lapselleen sopivan vaihtoehdon. Otin nämä toki huomioon kyselyjä purkaessani siltä osin, kun se oli mahdollista. Pari kysymyskohtaa jätin niiden tulkintavaikeuksien vuoksi purkamatta ja muutama kysymys olisi saanut olla lisää. Joka tapauksessa erittäin suuret kiitokset kaikille vastanneille! Iloista kesää kaikille koululaisille ja heidän vanhemmilleen!

5 3 2 YLEISTÄ Kysely ala-asteikäisten lasten ruokailutottumuksista laitettiin syksyllä jakoon koko Uomarinteen ala-asteen oppilaille, yhteensä 530 kpl. Kyselylomakkeen laatimiseen olisi ollut hyvä käyttää vähän enemmän aikaa ja luetuttaa se useammalla taholla. Sen olivat ennen kyselyjen lähettämistä nähneet Uomarinteen koulun rehtori Pekka Havanto, Kauppiaitten Kauppaoppilaitoksesta opinto-ohjaaja Leila Polojärvi sekä koulun tutkimus- ja kehitysjohtaja Kirsti Jokiranta. Ensimmäinen puute, mikä tuli ilmi kyselyä purkaessani, oli kyselyn esittelytekstissä olevat puutteet. Siitä olisi pitänyt paremmin käydä ilmi, että vanhempien oli tarkoitus täyttää kysely yhdessä lapsen kanssa. Lisäksi olisi ollut hyvä mainita kyselyn olevan kaksipuolinen. Vastauksia palautettiin yhteensä 274, joista tyttöjen vastauksia oli 143 ja poikien 118. Vastauksista 13 oli täytetty vain toiselta puolelta. Jätin toispuoleiset vastaukset pois tästä tutkimuksesta. Eniten vastauksia tuli 11-, 7- ja 9-vuotialta. 3 ALLERGIAT Allergiat ovat tänä päivänä hyvinkin yleisiä. Suuri osa pikkulasten allergioista häviää kouluikään mennessä. Joiltakin allergia häviää pikku hiljaa aikuisikään mennessä, mutta joillekin allergia jää kuitenkin pysyvästi. (Tuokkola Jetta ja Virtanen Suvi. Ruoka-allergiat ja ravitsemus. 2008) Vaikka allergiat ovatkin nykyään yleisiä, ei mitään ruoka-aineita kannata jättää pois varmuuden vuoksi. Monissa lapsiperheissä pyritään ennaltaehkäisemään etenkin ruoka-allergioita ja vältetään kaikkea yleisesti allergiaa aiheuttavia aineita. Lisäksi pyritään elämään mahdollisimman hygieenisissä oloissa. Näin ollen elimistö ei saa riittävästi haasteita ja immuunipuolustuksen säätelyjärjestelmä

6 heikentyy. (Tari Haahtela. Allergia- ja astmaliitto. Tiedotteet. Allergian hoitoon uudet ohjeet ) 4 Jos on niin, että lapsi on allerginen useammalle aineelle, pitäisi pyrkiä kuitenkin turvaamaan lapselle monipuolinen ravinto, josta saa tarpeeksi vitamiineja ja hivenaineita sekä riittävä energian ja energiaravintoaineiden saanti. Oikeanlaisen ruokavalion laatimisessa voi kääntyä ravitsemusterapeutin puoleen. (Tuokkola Jetta ja Virtanen Suvi. Ruoka-allergiat ja ravitsemus ) Peruskoululaisista noin 5-10 % kärsii erilaisista ruoka-allergioista. Suurimmaksi osaksi allergioita aiheuttavat maito, vilja, kananmuna ja kala. (Tuokkola Jetta ja Virtanen Suvi. Ruoka-allergiat ja ravitsemus ) Tässä kyselyssä vastanneista 15 %:lla on jokin ruoka- Ruoka-allergiat allergia. Luvut menivät tasan 8 tytöillä ja pojilla, joista molemmilla sukupuolilla 20:llä oli jokin ruoka-allergia. Eniten allergioita oli 11-vuotiailla tytöillä. Viereisessä kaaviossa voi vertailla eri ikäryhmien sekä poikien ja tyttöjen välisiä eroja allergioiden määrässä. Allergiset Ikä Tytöt Pojat Kyselyn perusteella allergian aiheuttajia tuntui olevan pojilla enemmän kuin tytöillä. Tytöillä allergisoivia ruoka-aineita oli yhteensä 16, joista eniten allergiaa aiheuttaa porkkana, seuraavina tulevat pähkinät, omena ja kiivi ja kolmanneksi eniten allergiaa aiheuttivat tomaatti ja päärynä. Pojilla allergiaa aiheuttavia ruoka-aineita oli yhteensä 22, joista eniten allergisoivana kala, toiseksi allergisoivina omena, pähkinät ja herne ja kolmannella sijalla oli manteli.

7 5 Koivun ristikkäisallergiaa oli kahdella vastanneista. Ristikkäisallergialla tarkoitetaan sitä, että jokin allergeeni (esim. omenan allergeeni), joka muistuttaa sitä allergeenia (esim. koivun allergeeni) jolle on allerginen, aiheuttaa myös oireita. (Aho Tellervo, Vanto Timo ja Kaila Minna. Käyvän hoidon potilasversiot ) Tässä esim. koivuallerginen saattaa saada oireita myös lehtipuiden hedelmistä, kuten omenasta. Kaikista vastanneista vain yksi oli vahvasti moniallerginen. 4 ERIKOISRUOKAVALIOT Joskus eri syistä käytetään erikoisruokavalioita. Näillä tässä kyselyssä käsitettiin esimerkiksi diabeetikon hiilihydraattikontrolli, laktoosi-intoleranssista kärsivän vähälaktoosinen tai kokonaan laktoositon, keliaakikon gluteeniton ruokavalio, tai eettisistä/uskonnollisista syistä esim. kasvisruokavalio. Näitä erikoisruokavalion noudattajia oli vastanneista yhteensä 26, tytöistä 17 ja pojista 9. 5 ATERIAMÄÄRÄT JA -RYTMI Hyvien ruokailutottumusten vaalimisessa säännöllisyys on valttia. Joka päivä olisi hyvä syödä yhtä monta ateriaa aina samoihin aikoihin. Päivän ruokailu voi koostua useasta pienestä ateriasta tai muutamasta suuresta tai näiden sekoituksesta. Säännöllisyys on tärkeää aloittaa jo lapsuudessa, sillä silloin opitut ruokailutottumukset siirtyvät myöhemmin aikuisikään. (Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Suomalaiset ravitsemussuositukset. 2006).

8 6 Lasten kohdalla on syytä ottaa huomioon myös se seikka, etteivät lapset luonnollisesti syö yhtä isoja annoksia kuin aikuiset. Heidän energiansaantinsa pitäisi jakautua aikuisia tasaisemmin väli- ja pääaterioiden kesken, sillä lapsen elimistö ei pysty hyödyntämään energiavarastojaan yhtä tehokkaasti kuin aikuisen. Säännöllisyys on myös hampaiden hyvinvoinnin kannalta ainoa oikea vaihtoehto. Hampaat ovat jatkuvan happohyökkäyksen kohteena, mikäli vähän väliä napostellaan jotain. (Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Suomalaiset ravitsemussuositukset. 2006). Uomarinteen koulun oppilaista suurin osa syö päivässä 4-5 ateriaa. Yli puolet syö 5 ateriaa. 27 vastanneista syö alle neljä ateriaa tai muuten epäsäännöllisesti. Poikien ja tyttöjen välillä ei ollut mainittavia eroja. Miltei 90 %:lla ruokailurytmi on säännöllinen. Välipalat tuntuivat olevan suurimmaksi osaksi melko terveellisiä. Ne sisälsivät viljatuotteita, hedelmiä, marjoja, hapanmaitotuotteita jne. Vain muutamassa tapauksessa välipalalla nautittiin mm. makeisia, keksiä, pullaa tms. Ruokajuomana paras vaihtoehto olisi rasvaton maito. Janojuomaksi sopii parhaiten raikas vesi. Reilusti yli puolella vastaajista näyttää olevan jonkinlainen karkkipäivä ja makeisia syödään vain kerran viikossa (tytöistä 66 %, pojista 73 %). Kuitenkin jopa noin viidesosa syö makeisia useana päivänä viikossa (tytöistä 26 %, pojista 19 %). Kyselyyn vastanneista 64 % syö päivittäin yhdessä ja 29 % pari kertaa viikossa. Kiinnostusta ravintoa ja ruokakulttuuria kohtaan yleensä näyttää olevan. Suurin hankaluus kyselyn perusteella tuntui olevan kiire. Kiireen vuoksi ei ole aikaa tehdä ruokaa ja yhdessä syöminen jää vähemmälle.

9 6 LAUTASMALLI JA RUOKA-AINEYMPYRÄ 7 Lautasmalli toimii apuna hyvän aterian koostamisessa (Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Suomalaiset ravitsemussuositukset. 2006). 90 % kyselyyn vastanneista tuntee lautasmallin. Sen noudattaminen on ymmärrettävästi ainakin pienillä lapsilla vielä harjoitteluasteella. Kuitenkin luvut lautasmallin noudattamisen suhteen ovat niinkin suuria kuin tytöillä miltei 60 % ja pojilla lähes (Lähde: 40 %. Lautasmallin noudattamista voi hyvin harjoitella kotona, kun antaa lapsen itse annostella ruokansa. Aikuinen voi neuvoa lasta oikean annostelusuhteen oppimisessa. Tarkoitus on ensin annostella lautaselle salaatti/vihannekset. Niitä tulisi olla annoksesta puolet. Sitten annostellaan ruoan lisuke, kuten perunat, riisi, pasta tms. Lopuksi annostellaan itse pääruoka (liha, kala, kana). Lasten saattaa olla kuitenkin helpompi aloittaa annostelu itse ruoasta ja lisätä sitten salaattia puolet koko annoksesta. Ruoka-aineympyrän tuntemus perheissä on niin ikään hyvällä mallilla. 88 % perheistä tuntee ruoka-aineympyrän. Ruoka-aineympyrän tarkoituksena on kertoa, mitä kaikkea terveelliseen ruokavalioon päivittäin kuuluu ja missä suhteessa. KTL:n (Kansanterveyslaitos) lyhyt suositus ruokavaliosta on seuraavanlainen: Runsaasti viljavalmisteita, sopivasti maitovalmisteita, perunaa monipuolisesti, väriä ja vaihtelua saa kasviksista, marjoista ja hedelmistä, kalaa usein ja lihaa vähärasvaisena, niukasti rasvoja, säästeliäästi sokeria (Paturi Merja. Ravitsemussuositukset lyhyesti. KTL. 2008). Seuraavassa kuvassa on ruokaaineympyrä, josta saa vielä tarkemman käsityksen suhteista ja vaihtoehdoista.

10 (Lähde: 8 Ruokaympyräkuvasta näkee kasvisten merkityksen ruokavaliossa. Lisäksi tiedämme, että ravintokuitua on vain kasvikunnan tuotteissa. Ravintokuitu on tärkeä vatsan toiminnalle ja se lisää kylläisyyden tunnetta. Se myös auttaa kolesterolin hallinnassa. Lisäksi kasviksista saa suuret määrät tärkeitä vitamiineja ja hivenaineita ja muita terveyttä edistäviä aineita, kuten nyt paljon esillä olleita flavonoideja ja lykopeeneja. Monet lapset pitävätkin kasviksista, etenkin tuoreena tarjottuna. Vaikka porkkana ei keitettynä maistuisi, monesti se kuitenkin maistuu raakana. Joskus lapset haluavat syödä ruoan eroteltuna eikä yhteen sotkettuina. Joskus tomaatti onkin kiva syödä kokonaisena tai kurkku isona pötkönä. Ei aina tarvitse tehdä hienoa salaattia tarjotakseen lapselle kasviksia. Hedelmät maistuvat välipalalla sellaisenaan tai vaikka jälkiruokana. Marjoilla saa kivasti vaihtelua aamupuuroon. Kyselyyn vastanneista reilulle 70 prosentille tarjotaan kasviksia yleensä joka aterialla. 24 % lapsista syö aina kasviksia aterialla. 7 % vastanneista ei syö kasviksia koskaan. Loput syövät kasviksia ainakin joskus. Tämän kyselyn perusteella tytöt syövät kasviksia hieman poikia enemmän. Eniten lisävitamiineja lapsille annetaan talviaikaan flunssien ehkäisyyn ja D-vitamiinin saannin turvaamiseksi. Eniten lapsille annetaan jotakin monivitamiinivalmistetta tai sellaista valmistetta, mikä sisältää C-, B-, D- ja A-vitamiineja.

11 Koska on todettu, että suurin osa ihmisistä saa D-vitamiinia liian vähän, on sitä lisätty myös kaikkiin nestemäisiin maitovalmisteisiin. 9 7 LEMPIRUOAT Jokainen kyselyyn vastannut sai valita kolme lempiruokaa. Erilaisia vaihtoehtoja kertyi kaiken kaikkiaan noin 700. Niiden joukosta suosituimpia olivat jauhelihakastike erilaisine lisukkeineen, makaronilaatikko ja niin ikään lihapullat eri lisukkeineen. Nämä ovat jo ties kuinka kauan kuuluneet suomalaislasten lempiruokiin. Jalansijaa ovat raivanneet myös nykyään suositut pizza ja ulkomaiset ruoat. Viereisessä ympyrädiagrammissa on Lempiruoat esiteltynä kymmenen parhaan joukkoon päässeet. Siitä voi todeta, että terveellistä kalaa syödään suhteellisen paljon. Sijalle 11 ja 12 sijoittuvat kaaviosta poisjätetyt Makaronilaatikko Jauhelihakastike Lihapullat Kalaruoat Kanaruoat Makkararuoat Pihvit ja fileet 69 Ulkomaiset ruoat Pizza Hernekeitto perinneruoat pinaattikeitto ja maksalaatikko. Tähän reiluun 700 ateriavaihtoehtojen viidakkoon mahtui paljon mielenkiintoisia ruokia, kuten klimppisoppa, erilaiset kansalliset perinneruoat (brjäni, irakilainen ruoka), sushi, hirvikeitto ja vielä lukematon määrä erilaisia herkkuja. Oli mukava huomata, miten kirjava aterialuettelosta tuli. 8 LOPPUSANAT Tämän päivän ravintosuosituksissa painotetaan kokonaisuuden merkitystä. Energian saannin ja kulutuksen tasapainottaminen, kovan rasvan ja suolan vähentäminen ovat keskeisiä asioita ravitsemuksessa. Monipuolinen ja vaihteleva ruokavalio takaa riittävän suojaravintoaineiden saannin. Kiireettömästi nautittu ruoka antaa paremman ruokaelämyksen ja samalla myös lepohetken perheelle. (KTL. Ravitsemussuositukset. 2008). Tässä kyselyssä jäi liikunnan merkitys

12 10 ruokailutottumuksiin nähden vaille huomiota, joten otan sen esille nyt tässä loppusanoissa. Liikunnan määrällä kuitenkin on suuri vaikutus siihen, mitä ja miten syö. Mitä enemmän liikkuu, sitä enemmän kuluttaa. Suositus on, että lapsi liikkuisi vähintään 60 minuuttia päivässä, joka voidaan kyllä jakaa useampaan lyhytkestoisempaan osioon. Riittävän monipuolinen liikunta takaa fyysisen kunnon ja koordinaation hyvän kehityksen. (Suomalaiset ravitsemussuositukset Valtion ravitsemusneuvottelukunta). Samoin kuin aterioinnin säännöllisyys, myös liikunnan säännöllinen harrastaminen jää helpommin osaksi lapsen elämää myös tulevaisuudessa, kun hänelle jo lapsuudessa annetaan siihen hyvät eväät. Liikunta on paitsi fyysiselle myös henkiselle terveydelle eheyttävä voima. Siinä lapsi saa onnistumisen kokemuksia ja oppii tuiki tärkeitä sosiaalisia taitoja. Lapsi liikkuu jo luonnostaan paljon, mikäli siihen vain annetaan mahdollisuus. Osaltaan myös ympärillä olevat esimerkit kannustavat lasta liikkumaan. Yhdessä perheen kesken liikkuminen on erittäin hyvä yhdessä olon muoto. Siitä saavat kaikki osapuolet aina jotain irti. Jo pelkästään luomalla lapselle terveelliset ruokailutottumukset ja antamalla mahdollisuuden liikkumiseen ja tarjoamalla erilaisia vaihtoehtoja, suodaan lapselle hyvä fyysinen ja osaltaan myös henkinen kehitysalusta tulevaisuutta varten.

13 LÄHTEET Aho Tellervo, Vanto Timo ja Kaila Minna Käyvän hoidon potilasversiot. Duodecim Lasten ruoka-allergiat, potilasversio. Luettu Allergia- ja astmaliitto Tiedotteet. Allergian hoitoon uudet ohjeet Luettu Ruokaympyrä-kuva. Luettu Lautasmalli-kuva. dff002cf4de/$file/oppilaanopas_lautasmalli.jpg. Luettu Kansanterveyslaitos. Ravitsemussuositukset Päivitetty a_toimenpideohjelmat/ravitsemussuositukset. Luettu Tuokkola Jetta ja Virtanen Suvi Ruoka-allergiat ja ravitsemus. Päivitetty _terveys/ruoka-allergiat/. Luettu Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Suomalaiset ravitsemussuositukset Päivitetty Luettu

14 Liite 1 Susanna Jauhiainen KYSELY KYSELY ALA-ASTEIKÄISTEN LASTEN RUOKAILUTOTTUMUKSISTA Olen 34-vuotias liiketalouden perustutkintoa suorittava vantaalaisäiti. Teen tällä hetkellä opintoihini liittyvää omaa projektia lasten ruokailusta ja ravinnosta. Oma lapseni aloitti ensimmäisen kouluvuotensa tänä syksynä. Toissa viikolla olleessa vanhempainillassa sekä opettajan että terveydenhoitajan puheenvuorot sisälsivät painavia argumentteja lasten ravinnon laadusta ja ruokailutottumuksista. Siitä sain ajatuksen liittää tähän kyseiseen projektiini kyselyn nimenomaan ala-asteikäisten lasten ruokailutottumuksista. Kyselyn tuloksia hyödynnetään koulun ja vanhempien yhteistyötä kehitettäessä. Tähän tarvitsisin nyt vähän teidänkin apuanne, hyvät vanhemmat. Kysely tehdään nimettomänä ja valmiin työni tulen toimittamaan teidän luettavaksenne joko paperisessa tai sähköisessä muodossa. Vastaukset tulisi toimittaa luokanopettajalle mennessä. Suuret kiitokset jo etukäteen vaivannäöstänne! Lapsen ikä Sukupuoli Tyttö Poika 1. Ruoka-aineallergioita? Ei Kyllä, mitä? 2. Muu erityisruokavalio? Ei Kyllä, mikä? 3. Kuinka monta ateriaa lapsenne syö päivässä (kouluruokailu ja välipalat mukaan lukien)? 4. Mitä lapsenne syö useimmiten välipalalla? 5. Syödäänkö teillä makeisia pääsääntöisesti a) päivittäin d) harvemmin kuin kerran viikossa b) useana päivänä viikossa e) ei koskaan c) kerran viikossa 6. Noudattaako lapsenne säännöllistä ruokailurytmiä? Kyllä Ei 7. Tunnetaanko perheessänne lautasmalli? Kyllä Ei 8. Osaako lapsenne noudattaa lautasmallia? Kyllä Ei 9. Tunnetaanko perheessänne ruoka-aineympyrä? Kyllä Ei 10. Tarjoatteko lapselle aterialla myös kasviksia?

15 Liite 1 a) aina b) yleensä c) ei koskaan 11. Syökö lapsenne aterialla kasviksia? a) aina b) yleensä c) ei koskaan 10. Laitatteko ruoan itse? a) Joka päivä c) Kerran viikossa b) Pari kertaa viikossa d) En koskaan 13. Mikä on mieluisin ruoka lapsenne mielestä (3 mieluisinta)? Onko lapsenne mukana ruoanlaitossa? a) Usein b) Joskus c) Ei koskaan 12. Syöttekö yhdessä perheen kesken? a) Päivittäin d) Harvemmin kuin kerran viikossa b) Pari kertaa viikossa e) Emme koskaan c) Kerran viikossa 13. Käyttääkö lapsenne jotain vitamiinivalmistetta? a) säännöllisesti, mitä ja miksi b) joskus, mitä ja miksi c) ei koskaan 15. Oletteko kiinnostuneet ravinnosta ja ruokakulttuurista yleensä? Kyllä En Mikäli teillä on jotain kysyttävää tai kommentoitavaa, voitte laittaa tähän viestiä minulle ja halutessanne myös yhteystietonne (mieluiten sähköpostiosoite). Vastauksianne odottaen Susanna Jauhiainen s-posti: p

16 Liite 2 KYSELYN TULOKSET Kyselyyn osallistuneet Tytöt Pojat Vastaukset (kpl) Ikä Tyttöjen erikoisruokavaliot 1 1 Laktoositon tai vähälaktoosinen Gluteeniton Kasvis-kala 14 Poikien erityisruokavaliot 2 2 Diabeteksen hiilidihydraattikont rolli Laktoositon tai vähälaktoosinen Kasvis-kala 1

17 Liite 2 Ruoka-allergiat Allergiset Ikä Tytöt Pojat Tyttöjen ateriamäärät / päivä 1 % 8 % 4 % 58 % 6 % 3 % 15 % 5 % > Ei vast. Poikien ateriamäärä / päivä 1 % 1 % 1 % 3 % 9 % 5 % 3 % % % % 5 --> Ei vast.

18 Liite 2 Terveellinen välipala Tytöt; 132 Pojat; Välipala sisältää ainakin välillä hedelmiä tai vihanneksia Tytöt; 82 Pojat; 59 Makeiset (tytöt) 6 % 2 % 26 % Päivittäin Useana päivänä viikossa Kerran viikossa 66 % Harvemmin kuin kerran viikossa

19 Liite 2 Makeiset (pojat) 8 % 19 % Useana päivänä viikossa Kerran viikossa 73 % Harvemmin kuin kerran viikossa Onko lapsen ruokailurytmi säännöllinen? (tytöt) Ei ikää Ikä Kyllä Ei Onko lapsen ruokailurytmi säännöllinen? (pojat) Ei ikää Kyllä Ei

20 Liite 2 Ruokailurytmin säännölisyys-% 11 % Kyllä Ei 89 % Lautasmallin tuntemus-% 10 % Kyllä Ei 90 % Lautasmallin noudattaminen (tytöt) 42 % 58 % Kyllä Ei

21 Liite 2 Lautasmallin noudattaminen (pojat) 63 % 37 % Kyllä Ei Ruoka-aineympyrän tuntemus 12 % Kyllä Ei 88 % Kuinka usein lapselle tarjotaan kasviksia? 1 % 1 % 29 % Aina Yleensä Joskus Ei koskaan 69 %

22 Liite 2 Kasvisten syönti (tytöt) 69 % 3 %1 % 27 % Aina Yleensä Ei koskaan Joskus Kasvisten syönti (pojat) 11 % 5 % 22 % Aina Yleensä Ei koskaan Joskus 62 % Kuinka usein ruoka laitetaan itse? 1 % 26 % 2 % Joka päivä Useamman kerran viikossa Ei koskaan 71 % Ei vastattu

23 Liite 2 Lempiruoat (10 suosituinta) Jauhelihakastike 91 Makaronilaatikko Lihapullat Kalaruoat 85 Kanaruoat Makkararuoat Pihvit ja fileet Ulkomaiset ruoat 75 Pizza 77 Hernekeitto Kiinnostus ravinnosta ja ruokakulttuurista 11 % 3 % Kiinnostaa Ei kiinnosta Ei vastausta 86 % Yhdessä syöminen 29 % 4 % 3 % Päivittäin Muutaman kerran/vko 64 % Kerran viikossa Harvemmin kuin kerran viikossa

24 Liite 2 Eniten käytetyt vitamiinit Monivitamiini Sanasol D-vitamiini Kalkki Sarja

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA Mitä kaikkea terveellinen ravinto on? Terveellinen ravinto Terveellisestä ruokavaliosta saa sopivasti energiaa ja tarvittavia ravintoaineita Terveellinen ravinto auttaa

Lisätiedot

Veikeä vilja, kiva kuitu. Toteutettu osin MMM:n tuella

Veikeä vilja, kiva kuitu. Toteutettu osin MMM:n tuella Veikeä vilja, kiva kuitu Toteutettu osin MMM:n tuella Mitä isot edellä sitä pienet perässä Aikuisilla on vastuu lasten terveellisistä ruokavalinnoista ja säännöllisestä ateriarytmistä. Yhdessä syöminen

Lisätiedot

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava

Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Hyvinvointia syömällä Järkeä välipalaan! Tampereen Ateria Susanna Järvinen asiakasvastaava Järkipala hanke Järkipala hanke Tampereella vuonna 2007 2008 Hankkeessa keskityttiin terveelliseen välipalaan

Lisätiedot

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon FORMARE 2015 Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon Sisältö Kalorit ja kulutus Proteiini Hiilihydraatti Rasva Vitamiinit Kivennäis- ja hivenaineet Vesi ja nesteytys Ravintosuositukset

Lisätiedot

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 RAVINNON MERKITYS TERVEYDELLE Onko merkitystä? Sydän- ja verisuonisairaudet Verenpaine Kolesteroli Ylipaino Diabetes

Lisätiedot

Itämeren ruokavalio. Kaisa Härmälä. Marttaliitto ry

Itämeren ruokavalio. Kaisa Härmälä. Marttaliitto ry Itämeren ruokavalio Kaisa Härmälä Marttaliitto ry Itämeren ruokavalio Kotimainen vaihtoehto Välimeren ruokavaliolle. Lähellä tuotettua. Sesongin mukaista. Välimeren ruokavalio Itämeren ruokavalio Oliiviöljy

Lisätiedot

Alle 1-vuotiaan ruokailu

Alle 1-vuotiaan ruokailu SYÖDÄÄN YHDESSÄ Alle 1-vuotiaan ruokailu Ruokasuositukset lapsiperheille 2016 SYÖDÄÄN YHDESSÄ Lapsen ensimmäinen ruokavuosi rakentaa pohjaa monipuolisille ja terveellisille ruokatottumuksille. Lapsen myötä

Lisätiedot

1 / 24. Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus

1 / 24. Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus 1 / 24 Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus Täydellisiähän emme ole, mutta pikkuisen paremmaksi on helppo tulla. Mieti nuoresi/perheesi viimeisintä viikkoa ja vastaa kuten asia

Lisätiedot

Hyvä välipala auttaa jaksamaan

Hyvä välipala auttaa jaksamaan Hyvä välipala auttaa jaksamaan Sisältö Välipalan vaikutus jaksamiseen ja koulumenestykseen Mistä hyvä välipala koostuu Maitotuotteet ja välipala Kuitu ja välipala Helposti lisää kasviksia ja hedelmiä välipalalle

Lisätiedot

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Espoon Technopolis Business Breakfast 13.2.2014 ETM, Laillistettu ravitsemusterapeutti Päivi Manni-Pettersson Päivi Manni-Pettersson 11.2.2014 1 TÄMÄN AAMUN

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen

Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Ravitsemuksen ABC Perhe-elämän erityiskysymyksiä Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Aikataulu 25.10. Energiaravintoaineiden kirjo: energian tarve ja hiilihydraatit

Lisätiedot

Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi

Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi Tiedonjanoon www.maitojaterveys.fi www.otamaidostamallia.fi Maa- ja metsätalousministeriön osittain rahoittama. 2007 Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi Oman suusi hammashoitaja olet sinä! Fluorikylpy

Lisätiedot

Aineksia hyvän olon ruokavalioon

Aineksia hyvän olon ruokavalioon Aineksia hyvän olon ruokavalioon Sisältö Monipuolinen ruokavalio Lautasmalli Ateriarytmi Ravintoaineet Proteiini Hiilihydraatit Rasva Sydänmerkki Liikunta elämäntavaksi 2 Monipuolinen ruokavalio Vähärasvaisia

Lisätiedot

Diabeetikon ruokailu sairaalassa

Diabeetikon ruokailu sairaalassa Diabeetikon ruokailu sairaalassa { Ravitsemusterapeutti Roope Mäkelä Satks Ruokavaliosuositus Diabeetikoille suositellaan samanlaista ruokaa kuin koko väestölle Ravitsemushoito on oleellinen osa diabeteksen

Lisätiedot

Nuoren urheilijan ravitsemus. 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto

Nuoren urheilijan ravitsemus. 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto Nuoren urheilijan ravitsemus 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto Mitä kaikkea huomioitava? Kokonaisuus Ateriarytmi Riittävä energiansaanti Nestetasapaino + Välipalaesimerkkejä

Lisätiedot

Henna Alanko Essee 1 (6) 702H24B Hoitotyön päätöksenteko, 8.11.2012

Henna Alanko Essee 1 (6) 702H24B Hoitotyön päätöksenteko, 8.11.2012 Henna Alanko Essee 1 (6) Emma Havela 702H24B Hoitotyön päätöksenteko, Riitta Huotari ohjaus ja opetus Merja Koskenniemi 8.11.2012 Ravitsemuskysely yläastelaisille Syksyllä 2012 Rovaniemen ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Ravitsemuksen ABC Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Tulossa La 25.10. La 8.11. La 15.11. La 22.11. La 29.11. Energiaravintoaineiden kirjo: energian tarve ja

Lisätiedot

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu

Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Kukkuu! Ilman aamumaitoa nukkuu Hei herätys! Aamupala käynnistää päivän Yöllä energiavarastot on nukuttu loppuun ja tyhjällä vatsalla on lounaaseen liian pitkä aika. Aamupala auttaa tasaamaan päivän syömiset.

Lisätiedot

perustettu vuonna 1927

perustettu vuonna 1927 perustettu vuonna 1927 RAVINNON MERKITYS Ravinto ja liikunta Kova liikuntaharrastus yhdessä puutteellisen ruokavalion kanssa voi olla riski kasvulle, kehitykselle ja terveydelle!!! Energian riittämättömän

Lisätiedot

Ravitsemus. HIV-ravitsemus.indd 1 12.12.2012 10.20

Ravitsemus. HIV-ravitsemus.indd 1 12.12.2012 10.20 Ravitsemus HIV-ravitsemus.indd 1 12.12.2012 10.20 Jokainen meistä tarvitsee ruoasta energiaa. Jokaisen energiantarve on yksilöllinen ja siihen vaikuttavat esimerkiksi ikä, sukupuoli ja liikunnan määrä.

Lisätiedot

Vauhtia ja voimaa ruokavaliosta

Vauhtia ja voimaa ruokavaliosta Vauhtia ja voimaa ruokavaliosta Anna elämän maistua 1 Tarvitset reilusti energiaa ja ravintoaineita Monipuolinen ruokavalio tarjoaa riittävästi energiaa ja ravintoaineita kasvuun ja kehittymiseen, liikunnan

Lisätiedot

Hyvät eväät läpi lapsuuden

Hyvät eväät läpi lapsuuden Hyvät eväät läpi lapsuuden 1 ILTAPALA Taikasanoina monipuolisuus ja säännöllisyys Monipuolinen ruokavalio ja säännölliset ruokaajat tarjoavat lapselle sopivasti energiaa ja ravintoaineita kasvun ja kehittymisen

Lisätiedot

Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi

Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Interventiotutkimuksen tulokset Pirjo Pietinen 2.12.2008 Kuvat: Leipätiedotus 1.12.2008 Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Tutkimusasetelma Kevät 2007 Lukuvuosi

Lisätiedot

Ikäjakauma 3 % 1 % alle 20 20-29 30-39 40-49 50-59 60-69 70 -> ikävuodet

Ikäjakauma 3 % 1 % alle 20 20-29 30-39 40-49 50-59 60-69 70 -> ikävuodet Kysely SKAL:n jäsenille 5.1.26/MV Toukokuussa SKAL:n jäsenlehdessä (nro 4/6) olleen kyselyn avulla pyrittiin selvittämään liikenteen ammattilaisten työnaikaisia ravitsemus- ja liikuntatottumuksista sekä

Lisätiedot

Pinnalla Nuoren uimarin ravitsemus

Pinnalla Nuoren uimarin ravitsemus Pinnalla Nuoren uimarin ravitsemus Asiaa vanhemmille Keski-Suomen Urheiluakatemia/Swimming JKL ry 27.11.2014 Kaisa Kähärä Laillistettu ravitsemusterapeutti, Liikunnanohjaaja AMK Ravinto vaikuttaa: Vireystilaan

Lisätiedot

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen Edellisen leirin Kotitehtävä Tarkkaile sokerin käyttöäsi kolmen päivän ajalta ja merkkaa kaikki sokeria ja piilosokeria sisältävät ruuat

Lisätiedot

Vanhuspalvelut Ravitsemuspalvelut 16.12.2010. Perusruokavalio ja muut samanhintaiset ruokavaliot sekä niiden kuvaukset

Vanhuspalvelut Ravitsemuspalvelut 16.12.2010. Perusruokavalio ja muut samanhintaiset ruokavaliot sekä niiden kuvaukset Vanhuspalvelut Ravitsemuspalvelut 16.12.2010 RUOKAVALIOT JA NIIDEN KUVAUKSET Perusruokavalio ja muut samanhintaiset ruokavaliot sekä niiden kuvaukset Nimi Perusruokavalio (perus) Vähälaktoosinen ruokavalio

Lisätiedot

Eväitä ruokapuheisiin

Eväitä ruokapuheisiin Eväitä ruokapuheisiin Esityksessä on ravitsemussuositusten mukainen viikon ruokavalio kevyttä työtä tekevälle, liikuntaa harrastavalle naiselle (8,4 MJ/vrk eli 2000 kcal/vrk). Yksittäisille aterioille

Lisätiedot

Marjo-Kaisa Konttinen 4.12.2005 Siilinjärvi

Marjo-Kaisa Konttinen 4.12.2005 Siilinjärvi NUOREN URHEILIJAN RAVITSEMUS Marjo-Kaisa Konttinen 4.12.2005 Siilinjärvi Liikuntaa harrastavan on syötävä enemmän kuin ei liikkuvan, koska liikunnan aikana ja sen jälkeen kuluu enemmän energiaa. Energian

Lisätiedot

Kouluruokailun ravitsemukselliset tavoitteet. 12.01.2012 Ravitsemusterapeutti Liisa Mattila

Kouluruokailun ravitsemukselliset tavoitteet. 12.01.2012 Ravitsemusterapeutti Liisa Mattila Kouluruokailun ravitsemukselliset tavoitteet 12.01.2012 Ravitsemusterapeutti Liisa Mattila Kouluruokailu on osa koulun opetus- ja kasvatustyötä osa oppilashuoltoa, tavoitteenaan: tukea oppilaan kasvua

Lisätiedot

LASTEN KOULURUOKAKAMPANJA

LASTEN KOULURUOKAKAMPANJA LASTEN KOULURUOKAKAMPANJA Suomen Lasten Parlamentti Me olemme Suomen Lasten Parlamentin hallituksesta. 9-13 -vuotiaat lapset ympäri Suomea vaikuttavat joka viikko sellaisissa asioissa, jotka itse kokevat

Lisätiedot

Suomalaislasten ravitsemus tänään. Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto

Suomalaislasten ravitsemus tänään. Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto Suomalaislasten ravitsemus tänään Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto DIPP-ravintotutkimus Imetettyjen lasten osuus (% osallistuneista, n=3565) Erkkola ym. Suom

Lisätiedot

Kananmuna sisältää muun muassa D-vitamiina ja runsaasti proteiinia

Kananmuna sisältää muun muassa D-vitamiina ja runsaasti proteiinia Jogurtti luomuhillolla on parempi vaihtoehto kuin puuro tai aamumurot. Tutkijat ovat yhä enenevästi havainneet, mitä näiden viljojen gluteeni aiheuttaa terveydellemme. Gluteeni on syyllinen yli 150 eri

Lisätiedot

Vastausten määrä: 53 Tulostettu 25.10.2015 15:30:22 kaikki vastaukset ovat mukana

Vastausten määrä: 53 Tulostettu 25.10.2015 15:30:22 kaikki vastaukset ovat mukana Vastausten määrä: 53 Tulostettu 25.10.2015 15:30:22 Poiminta kaikki vastaukset ovat mukana Taustamuuttujat Ikä 51-60 vuotta 1 1,89 % 61-70 vuotta 6 11,32 % 71-80 vuotta 8 15,09 % 81-90 vuotta 25 47,17

Lisätiedot

1 Lasten ruoka-allergiatutkimus. Lomake nro (A-lomakkeesta, terveydenhoitaja täyttää)

1 Lasten ruoka-allergiatutkimus. Lomake nro (A-lomakkeesta, terveydenhoitaja täyttää) 1 Lasten ruoka-allergiatutkimus Lomake nro (A-lomakkeesta, terveydenhoitaja täyttää) LOMAKE C. Kotona täytettävä, palautus postitse palautuskirjekuoressa. VASTAUSOHJE Vastatkaa taulukkomuotoisiin kysymyksiin

Lisätiedot

URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN

URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN Urhean valmentajakoulutus URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN LAURA MANNER JA MARI LAHTI 4.12.2014 Terveurheilija.fi 1 Ravinto, ravitsemus ja ruoka? Ravinto = ruoka, juoma tai aine, jota

Lisätiedot

RAVINTO 23.01.2010. Matti Lehtonen

RAVINTO 23.01.2010. Matti Lehtonen RAVINTO 23.01.2010 Ihminen on psyko-fyysinen kokonaisuus: Koulu / työ Koti - perhe Tunteet Minä kuva Ihminen Kaverit Fyysinen kuormitus / rytmitys Ravinto / nesteet Uni Kun kaikki ulkokehän n pallot ovat

Lisätiedot

Perustietoa ravitsemuksesta. Huoltoliitto ry Elmeri-projekti

Perustietoa ravitsemuksesta. Huoltoliitto ry Elmeri-projekti Perustietoa ravitsemuksesta Huoltoliitto ry Elmeri-projekti Sami HämäläinenH Nuorten ylipainoon vaikuttavat tekijät Ruokailun välipalaistuminenv Makeisten ja limsojen lisää ääntynyt käyttk yttö pakkauskoot

Lisätiedot

SANASTO HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO: KOKKI

SANASTO HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO: KOKKI SANASTO HOTELLI-, RAVINTOLA- JA CATERING-ALAN PERUSTUTKINTO: KOKKI 4. TUTKINNON OSA LOUNASRUOKIEN VALMISTUS Lounasruokien valmistus 2/5 A Aistinvarainen (raaka-aineista) Ajoitus, aikataulu Alkuperä (raaka-aineen)

Lisätiedot

Fazer Food Services Kouluruokatutkimus 2015

Fazer Food Services Kouluruokatutkimus 2015 1 Fazer Food Services Kouluruokatutkimus 2015 Tutkimuksen tavoite ja toteutus Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, minkälaista kouluruokailua lapset eri puolella Suomea ja eri ikäryhmissä toivovat. Miten

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET ASTMA- JA ALLERGIAPÄIVÄT TO 22.1.2015 MERJA AATOLA YLEISLÄÄKETIETEEN ERIKOISLÄÄKÄRI

VALTAKUNNALLISET ASTMA- JA ALLERGIAPÄIVÄT TO 22.1.2015 MERJA AATOLA YLEISLÄÄKETIETEEN ERIKOISLÄÄKÄRI PORVOON MALLI - RUOKA-ALLERGIAT Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå VALTAKUNNALLISET ASTMA- JA ALLERGIAPÄIVÄT TO 22.1.2015 MERJA AATOLA YLEISLÄÄKETIETEEN ERIKOISLÄÄKÄRI MITÄ TARKOITETAAN, KUN PITÄÄ

Lisätiedot

Yhteistyössä: t Valio Plus Akatemia TM

Yhteistyössä: t Valio Plus Akatemia TM Välipala on kunnon pala Yhteistyössä: t Valio Plus Akatemia TM Reija Männikkö TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti 27.4.2014 Leppävirta TAVOITTEENA kunnon ruoka on yksi osa liikunnallista elämäntapaa

Lisätiedot

Ravitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta

Ravitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta Ravitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta Mikael Fogelholm, ravitsemustieteen professori Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Elintarvike- ja

Lisätiedot

Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan

Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan 8.9.2014 Aiheet Mitä on CrossFit valmennettavien terveyteen liittyvät asiat, jotka valmentajan tulisi tietää/ ottaa huomioon harjoituksissa ja leireillä urheilevan

Lisätiedot

KOUKUN HELMEN KOTIATERIAPALVELU

KOUKUN HELMEN KOTIATERIAPALVELU KOUKUN HELMEN KOTIATERIAPALVELU Palveluksessanne 31.1.2014 2009 Tampereen Ateria KOUKUN HELMI Koukun Helmen keittiössä ammattitaitoinen henkilökuntamme valmistaa suurella sydämellä maukkaita aterioita

Lisätiedot

TerveysInfo. Erityistä ruokaa : opettajan materiaali Oppaan tarkoituksena on tarjota tieto ja taitopaketti erityisruokavaliota noudattaville.

TerveysInfo. Erityistä ruokaa : opettajan materiaali Oppaan tarkoituksena on tarjota tieto ja taitopaketti erityisruokavaliota noudattaville. TerveysInfo Diabetes ja keliakia: ruokaopas Opas kertoo käytännönläheisesti diabetes ja keliakiaruokavalioiden yhdistämisestä. Se sisältää mm. useita erilaisia raaka aine ja tuotetaulukoita, jotka auttavat

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA

KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA Hyvinkään sairaanhoitoalueen Psykiatria 1 FYYSINEN AKTIIVISUUS 1.1 Kuinka paljon liikut ja rasitat itseäsi ruumiillisesti vapaa-aikana? Jos rasitus vaihtelee

Lisätiedot

5.1.2015. Kehityskolmio. Urheilija kehittyy ja pysyy terveenä + - Kunnon ruokaa luistelijalle. tammikuu 2015. Harjoittelu. Lepo Kehon huolto.

5.1.2015. Kehityskolmio. Urheilija kehittyy ja pysyy terveenä + - Kunnon ruokaa luistelijalle. tammikuu 2015. Harjoittelu. Lepo Kehon huolto. Kunnon ruokaa luistelijalle tammikuu 2015 Johanna Kleemola Kehityskolmio Harjoittelu Ravinto HYVÄ LUISTELIJA Lepo Kehon huolto Urheilija kehittyy ja pysyy terveenä Harjoittelun sisältö ja harjoitusten

Lisätiedot

Syödään yhdessä ruokasuositukset lapsiperheille

Syödään yhdessä ruokasuositukset lapsiperheille Syödään yhdessä ruokasuositukset lapsiperheille Lahti 21.4.2016/ Arja Lyytikäinen https://www.julkari.fi/handle/10024/129744 Syödään yhdessä ruokasuositukset lapsiperheille Hyvinvointioppiminen ja ruoka

Lisätiedot

JUDOKAN RAVINTO-OPAS. 29.1.2008 Päivitetty 4.2.2009. Poistettu kappale: Painon alentaminen. Joen Yawara ry Valmennus

JUDOKAN RAVINTO-OPAS. 29.1.2008 Päivitetty 4.2.2009. Poistettu kappale: Painon alentaminen. Joen Yawara ry Valmennus JUDOKAN RAVINTO-OPAS 29.1.2008 Päivitetty 4.2.2009. Poistettu kappale: Painon alentaminen Joen Yawara ry Valmennus SISÄLLYSLUETTELO 1 PERUSTIETOA...1 2 RAVINTOAINEET...1 2.1 Hiilihydraatit...1 2.2 Proteiinit...2

Lisätiedot

KILPAILU- JA PELIREISSUT. Lapin urheiluakatemia RAVINTO

KILPAILU- JA PELIREISSUT. Lapin urheiluakatemia RAVINTO KILPAILU- JA PELIREISSUT Lapin urheiluakatemia RAVINTO Rasvat edistävät urheilijan energiansaantia, palautumista, terveyttä ja kehitystä. Niukka rasvansaanti häiritsee hormonitoimintaa. Rasvoja saa mm.

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyyskysely, koulut lukion oppilaat RTF Report - luotu 27.05.2013 07:32

Asiakastyytyväisyyskysely, koulut lukion oppilaat RTF Report - luotu 27.05.2013 07:32 Asiakastyytyväisyyskysely, koulut lukion oppilaat RTF Report - luotu 27.05.2013 07:32 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet Äänekosken lukion oppilaat 290 67 57 Yhteensä 290 67 57 Vastausprosentti 23.1

Lisätiedot

Luonnollisen läheltä

Luonnollisen läheltä Luonnollisen läheltä Se tulee läheltä. MAITOKOLMION MAITO ON AITOA LÄHIMAITOA Maitokolmion maito tuotetaan lähitiloilla melkein naapurissa. Se kerätään viikon jokaisena päivänä, pakataan ja lähetetään

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli

Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli 8.11.2014 Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Aikataulu 25.10. Energiaravintoaineiden kirjo:

Lisätiedot

URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet

URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet Yläkouluakatemia 2015-2016 Vko 36 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI SUOJARAVINTOAINEET https://www.youtube.com/watch?v=cgcpdskk1o8&spfreload=10

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

KUNNON RUOKAA NUORELLE URHEILIJALLE. Urheiluravitsemuksen kouluttajakoulutus 2010, Varalan Urheiluopisto

KUNNON RUOKAA NUORELLE URHEILIJALLE. Urheiluravitsemuksen kouluttajakoulutus 2010, Varalan Urheiluopisto KUNNON RUOKAA NUORELLE URHEILIJALLE Urheiluravitsemuksen kouluttajakoulutus 2010, Varalan Urheiluopisto HARJOITTELU KEHITTÄÄ JA TUKEE HYVÄÄ TERVEYTTÄ urheilijan kehittyminen harjoitus + - palautuminen

Lisätiedot

LIITE Kysely: Taaperot tahtovat syödä itse!

LIITE Kysely: Taaperot tahtovat syödä itse! LIITE Kysely: Taaperot tahtovat syödä itse! Keskeiset tutkimustulokset taulukoina. Taulukot vain toimitukselliseen käyttöön. SYÖKÖ LAPSI SAMAA RUOKAA KUIN MUU PERHE (%), n= Syö täysin samaa ruokaa Syö

Lisätiedot

Nuoren uimarin ravitsemus

Nuoren uimarin ravitsemus Nuoren uimarin ravitsemus / ETK, triathlonisti HARJOITTELU LEPO RAVINTO Hyvä ruokavalio? Monipuolista laadukasta perusruokaa Aterioita säännöllisesti ajoitus treenien mukaan Ruokaa sopivasti Ruokailu rentoa

Lisätiedot

Kasvisravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin

Kasvisravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin Kasvisravinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin Kasvisruokailijan ruokapyramidi on saman näköinen kuin tavallinen ruokapyramidi. Ainoastaan eläinkunnan proteiinilähteet on korvattu kasvikunnan proteiinilähteillä

Lisätiedot

Kotitehtävän tarkastus

Kotitehtävän tarkastus Kotitehtävän tarkastus Tarkistetaan edellisen tunnin kotitehtävä Kuidun saanti Ruuanvalmistus Tehtävä Keskustele parisi kanssa Kuka teidän perheessä kokkaa yleensä? Kuka päättää mitä syödään? Onko ruoka

Lisätiedot

Tavallisimmat ongelmat Suomessa

Tavallisimmat ongelmat Suomessa Terveyttä ravinnosta Ursula Schwab FT, dosentti, laillistettu ravitsemusterapeutti Lääketieteen laitos / Kliininen ravitsemustiede, Itä-Suomen yliopisto Medisiininen keskus / Kliininen ravitsemus, KYS

Lisätiedot

Ravitsemussuositusten toteutuminen Rovaniemen ruokapalvelukeskuksen ruokalistoissa:

Ravitsemussuositusten toteutuminen Rovaniemen ruokapalvelukeskuksen ruokalistoissa: Ravitsemussuositusten toteutuminen Rovaniemen ruokapalvelukeskuksen ruokalistoissa: Päiväkotilapset, koululaiset, ikäihmisten kokopäivähoito ja kotipalvelulounas ikäihmisille. Noora Rajamäki Laillistettu

Lisätiedot

Ikäihmisen ravitsemus

Ikäihmisen ravitsemus Ikäihmisen ravitsemus Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans www.ravitsemusbalans.fi Puh. 044 2525 311, nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Mitä muutoksia ikä voi tuoda syömiseen? Nälän

Lisätiedot

MIKSI SYÖDÄ LIHAA. Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland

MIKSI SYÖDÄ LIHAA. Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland MIKSI SYÖDÄ LIHAA Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland 1 Suomalaiset ravitsemussuositukset Kaikkea saa syödä Ravintoaineista ruokaan Kansalliset erityispiirteet Lisää kasviksia Laatu Rasva

Lisätiedot

PRO GRADU TUTKIELMA: LASTEN D-VITAMIININ SAANTI JA SEERUMIN 25(OH)D- VITAMIINIPITOISUUS LUOMU- JA VERROKKIPÄIVÄKODISSA

PRO GRADU TUTKIELMA: LASTEN D-VITAMIININ SAANTI JA SEERUMIN 25(OH)D- VITAMIINIPITOISUUS LUOMU- JA VERROKKIPÄIVÄKODISSA PRO GRADU TUTKIELMA: LASTEN D-VITAMIININ SAANTI JA SEERUMIN 25(OH)D- VITAMIINIPITOISUUS LUOMU- JA VERROKKIPÄIVÄKODISSA Essi Skaffari, Helsingin yliopisto D-VITAMIINI D-vitamiinilla on keskeinen merkitys

Lisätiedot

Tilaajan ja toimittajan välinen yhteistyö ja toimintatavat päiväkodeissa

Tilaajan ja toimittajan välinen yhteistyö ja toimintatavat päiväkodeissa 1 (6) 3422/02.08.00/2011 Liite 5.3. Päivähoitoruokailun sisältö Päivähoitoruokailun ravitsemuksellisena ja kasvatuksellisena tavoitteena on ylläpitää ja edistää lasten hyvinvointia ja terveyttä tyydyttää

Lisätiedot

RAAKA-AINEIDEN ASEMA RUOKINNASSA. Marika Karulinna

RAAKA-AINEIDEN ASEMA RUOKINNASSA. Marika Karulinna RAAKA-AINEIDEN ASEMA RUOKINNASSA Marika Karulinna LIHA Koira on lihansyöjä, joten sen ravinnon perustana kuuluu olla liha Punaisesta lihasta saa rautaa Vaaleat lihat ovat usein rasvattomampia poikkeuksiakin

Lisätiedot

Tiivistelmä ravintoluennosta

Tiivistelmä ravintoluennosta Tiivistelmä ravintoluennosta PASI AHOLA, 16.12.2013 Nestetasapaino Nauti riittävästi nestettä päivän aikana ja harjoituksissa Ruokailujen yhteydessä nautitun nesteen lisäksi juo noin 5 dl nestettä päivän

Lisätiedot

09/01/2015. Luennon sisältö. Kehityskolmio KUNNON RUOKAA NUORELLE VOIMISTELIJALLE. Tapiolan Voimistelijat Tammikuu 2015. Voimistelijan ruokavalio

09/01/2015. Luennon sisältö. Kehityskolmio KUNNON RUOKAA NUORELLE VOIMISTELIJALLE. Tapiolan Voimistelijat Tammikuu 2015. Voimistelijan ruokavalio KUNNON RUOKAA NUORELLE VOIMISTELIJALLE Tapiolan Voimistelijat Tammikuu 2015 Johanna Kleemola Luennon sisältö Voimistelijan ruokavalio Voimistelijan päivän eri ateriat aamupala, lounas/päivällinen, välipalat

Lisätiedot

Nuoren urheilijan ravinto-, lihas- ja henkinen huolto Onnela, Tuusula 5.9.2009 /Arja Lindfors

Nuoren urheilijan ravinto-, lihas- ja henkinen huolto Onnela, Tuusula 5.9.2009 /Arja Lindfors HUOLTAJAT Nuoren urheilijan ravinto-, lihas- ja henkinen huolto Onnela, Tuusula 5.9.2009 /Arja Lindfors 5.9.2009 Nurmijärvi Seven Ringettes 1 RAVINTO Hyvä ravinto ja ruokailu on ehdoton edellytys tehokkaalle

Lisätiedot

Tehostettu ruokavalio. 25.9.2014 Kaija Mäkelä, ravitsemispäällikkö Sofia Eklund, ravitsemusterapeutti

Tehostettu ruokavalio. 25.9.2014 Kaija Mäkelä, ravitsemispäällikkö Sofia Eklund, ravitsemusterapeutti Tehostettu ruokavalio 25.9.2014 Kaija Mäkelä, ravitsemispäällikkö Sofia Eklund, ravitsemusterapeutti Hyvä ravitsemustila on terveyden, toipumisen ja hyvinvoinnin edellytys. Sairaus altistaa vajaaravitsemuksen

Lisätiedot

E2 2014-2015 LEPO JA RAVINTO AINEISTO JA KUVAT:SPORT.FI

E2 2014-2015 LEPO JA RAVINTO AINEISTO JA KUVAT:SPORT.FI E2 2014-2015 LEPO JA RAVINTO AINEISTO JA KUVAT: ROKI E2 Tee jokaisesta päivästä Urheilijan hyvä päivä! Nuku 8-9 h, urheile 3 h ja nauti 5-7 terveellistä ateriaa! Urheilijan hyvään päivään kuuluu myös tunnollinen

Lisätiedot

Pysytään lujina naiset!

Pysytään lujina naiset! Pysytään lujina naiset! Nykyajan tietotulva ei välttämättä anna selkeää kuvaa, miten syödä terveellisesti. Sen sijaan se saattaa hämmentää ja terveellisesti syöminen voi tuntua vaikealta, kalliilta ja

Lisätiedot

Kouluruokailukysely maali-huhtikuu /2016 yläkoulut Kangasala

Kouluruokailukysely maali-huhtikuu /2016 yläkoulut Kangasala Kouluruokailukysely maali-huhtikuu /2016 yläkoulut Kangasala Kouluruokailukysely 3/2016 yläkoulut Pitkäjärvi Pikkola Sariola Kangasala vastauslukumäärä 242 503 53 1.Syötkö kouluruokaa joka päivä? KYLLÄ

Lisätiedot

TÄSSÄ VÄHÄN KORJAUKSIA Hyvää työtä!

TÄSSÄ VÄHÄN KORJAUKSIA Hyvää työtä! TÄSSÄ VÄHÄN KORJAUKSIA Hyvää työtä! pullaa - jauhoa, maitoa, kananmunaa, leivinjauhetta,, margariinia... leipää - jauhoa, leivinjauhetta,, maitoa/ kalakeittoa -, kalaa (esim. lohta), tilliä, perunaa, kermaa,,

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA HAE-JÄRJESTÖLLE

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA HAE-JÄRJESTÖLLE KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA HAE-JÄRJESTÖLLE Katja Karppinen Laillistettu ravitsemusterapeutti, TtM Ravitsemusterapeuttien osuuskunta VitaMiinat 26.4.2015 Ruokakolmio antaa suuntaviivat monipuolisen ja terveyttä

Lisätiedot

Menestys syntyy mielekkäästä syömisestä

Menestys syntyy mielekkäästä syömisestä Menestys syntyy mielekkäästä syömisestä Business Breakfast 20.2.2014 Ravitsemusterapeutti Kaisa Pulkkinen Terveystalo Oulu Terveystalo Maanlaajuiset monipuoliset terveyspalvelut yksityishenkilöille, yrityksille,

Lisätiedot

Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka. Miksi maanviljelijä ajaa jyrällä perunamaalla? Mikä kaali voi syödä sinut?

Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka. Miksi maanviljelijä ajaa jyrällä perunamaalla? Mikä kaali voi syödä sinut? Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka Mikä on oranssi kana? Porkkana Mistä kalasta saa kasviskiusausta? Ruokalasta Mikä kaali voi syödä sinut? Shakaali Mitä pitsaa voi kasvattaa puutarhassa?

Lisätiedot

Itsesäätelykyvyn kehittämisestä tukea terveellisille ruokailutottumuksille

Itsesäätelykyvyn kehittämisestä tukea terveellisille ruokailutottumuksille Itsesäätelykyvyn kehittämisestä tukea terveellisille ruokailutottumuksille Hanna Ollila Pilvikki Absetz 21.10.2012 www.tempestproject.eu 1 Terveelliset ruokailutottumukset perustana hyvinvoinnille Lapsuuden

Lisätiedot

Holistic Food For Dogs

Holistic Food For Dogs Holistic Food ForFor Dogs Dogs Holistic Food Holistic Food For Dogs 100% GUARANTEED TASTE & NUTRITION E arthborn Holistic on pitkälle kehitetty luonnonmukainen ravinto koirille. Earthborn Holistic -ruuan

Lisätiedot

VÄLIPALALLA ON VÄLIÄ 2009. Ulla Rauramo Leipätiedotus ry 3.11.2009

VÄLIPALALLA ON VÄLIÄ 2009. Ulla Rauramo Leipätiedotus ry 3.11.2009 VÄLIPALALLA ON VÄLIÄ 2009 Ulla Rauramo Leipätiedotus ry 3.11.2009 Leipätiedotus ja kouluruokailu 2002 alkaen Nauti vapaasti viljasta I- II 2002-2007 Uusia tapoja lisätä nuorten viljatuotteiden kulutusta

Lisätiedot

Vastuuta ja valikoimaa

Vastuuta ja valikoimaa interventio Vastuuta ja valikoimaa Keinoja nuorten ruokailuympäristön kehittämiseen ETM Sini Garam Leipätiedotus ry 2.12.2008 Lapsista terveitä aikuisia ravitsemusta parantamalla julkisen ja yksityisen

Lisätiedot

OMAT RUOKA-, LIIKUNTA- JA UNITOTTUMUKSET

OMAT RUOKA-, LIIKUNTA- JA UNITOTTUMUKSET OMAT RUOKA-, LKUNTA- JA UNTOTTUMUKSET Nimi päivämäärä (v) (kk) (pv) Kyselyn tarkoituksena on pohtia arkisia tottumuksiasi. Kysely auttaa sinua huomaamaan, mitä hyvää ja arvokasta arjessasi on. Ole hyvä

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyyskysely

Asiakastyytyväisyyskysely Muita toiveita ja mielipiteitä Yhtenäiskoulu - Useammin jälkiruokaa. - Koulu tekisi itse ruuat 2 x - On inhottavaa, kun oppilaat heittävät salaatinottimet salaattiin ja kahva osuu salaattiin, joka ei ole

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä siitä voi olla seurauksena

Lisätiedot

KUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE

KUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE KUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE Liikuntavammojen Valtakunnallinen Ehkäisyohjelma OMIEN RUOKAILUTOTTUMUSTEN ARVIOINTI Toteutuuko seuraava? Merkitse rasti, jos asia sinun kohdallasi toteutuu 5(-7) ruokailutapahtumaa:

Lisätiedot

HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014

HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014 HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014 TÄNÄÄN KESKUSTELLAAN: Muistisairauksien ehkäisyn merkitys Yleisimmät muistisairauden Suomessa ja niiden riskitekijät Mitkä ravitsemukselliset

Lisätiedot

Terveellinen ruoka on monipuolista, värikästä ja vaihtelevaa. Se sisältää kaikki elimistön tarvitsemat ravintoaineet ja sopivasti energiaa

Terveellinen ruoka on monipuolista, värikästä ja vaihtelevaa. Se sisältää kaikki elimistön tarvitsemat ravintoaineet ja sopivasti energiaa Oletko mitä syöt? Terveellinen ruoka on monipuolista, värikästä ja vaihtelevaa. Se sisältää kaikki elimistön tarvitsemat ravintoaineet ja sopivasti energiaa kulutukseen nähden. Terveelliseen ruokavalioon

Lisätiedot

Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota!

Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota! Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota! www.margariini.fi Kiva, että rasvat kiinnostavat! Rasvoja tarvitaan, sehän on selvä. Niin monet meistä nauttivat kuitenkin edelleen liikaa ikäviä kovia

Lisätiedot

Neuvokas perhe. Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika

Neuvokas perhe. Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika Neuvokas perhe Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika Sisältö: Ruoka ja syöminen lapsiperheessä. Liikkuminen lapsiperheessä. Ruutuaika ja sen mukanaan tuomat haasteet. Lapset opettelevat

Lisätiedot

Kokemuksia. ravitsemusohjauksesta. Lähetteiden taustana esim. Lähetteitä ravitsemusterapeutille, Tampereen kaupunki, Lasten ja nuorten prosessi

Kokemuksia. ravitsemusohjauksesta. Lähetteiden taustana esim. Lähetteitä ravitsemusterapeutille, Tampereen kaupunki, Lasten ja nuorten prosessi Kokemuksia syömish mishäiriöasiakkaiden ravitsemusohjauksesta Mariariitta Suomensalo, Ravitsemusterapeutti, TtM Tampereen kaupunki, Hyvinvointipalvelut, Sosiaali- ja terveyspalvelut, Avopalvelut, Vastaanottotoiminta

Lisätiedot

KOULURUOKA TUTUKSI. Loppuraportti

KOULURUOKA TUTUKSI. Loppuraportti KOULURUOKA TUTUKSI LASTEN JA NUORTEN VANHEMMILLE v. 2009 2010 Tiina Tamiola, asiakkuuspäällikkö Susanna Järvinen, asiakkuuspäällikkö Sisällysluettelo 1 Tausta...1 2 Projektin tavoitteet...2 3 Toimet ja

Lisätiedot

Mitä lapset syövät? Tutkimusprofessori Suvi Virtanen Ravitsemus Suomessa 4.10.2013

Mitä lapset syövät? Tutkimusprofessori Suvi Virtanen Ravitsemus Suomessa 4.10.2013 Mitä lapset syövät? Tutkimusprofessori Suvi Virtanen Ravitsemus Suomessa 4.10.2013 % 70 60 Hasunen & Ryynänen Erkkola ym Kumpula ym 50 Salmi Salmi Räisänen ym Erkkola ym Hasunen Tepora ym 40 Verronen ym

Lisätiedot

Energiaa ja hyvää oloa!

Energiaa ja hyvää oloa! Aktiivisena arjessa Energiaa ja hyvää oloa! Liikunta virkistää mieltä ja kehoa. Säännöllisen liikunnan avulla työteho, mieliala ja terveys paranevat. Liikunta voi auttaa myös vaikeissa elämäntilanteissa

Lisätiedot

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja?

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? Kotitehtävä Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? VÄLIPALA Tehtävä Sinun koulupäiväsi on venähtänyt pitkäksi etkä ehdi ennen illan harjoituksia

Lisätiedot