5. Munuaisten vajaatoiminnan vaiheet ja ravitsemushoito
|
|
- Antero Haapasalo
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 n n Ravitsemushairiot, erityisesti riittamaton energian saanti seka proteiini- ja kivennaisaineravitsemuksen hairiot, ovat yleisia lasten munuaisten vajaatoimintatiloissa ja munuaisten korvaushoitojen eli dialyysihoitojen aikana. Vajaaravitsemustila kehittyy helposti lapsipotilaalle, koska lapsen ravintoainevarastot ovat pie net ja toisaalta nopea kasvu vaatii paljon ravintoa. Ravitsemushoidon tavoitteena on turvata lapsen kasvu, vahentaa munuaisten vajaatoiminnasta johtuvia oireita ja yllapitaa kohtuullista biokemiallista tasapainoa, valttaen hyperfosfatemiaa, hyperkalsemiaa seka plasman urean liiallista nousua (> 20 mmol/1) ja hyperkalemiaa. Hyva ravitsemustila auttaa jaksamaan ja parantaa elamanlaatua. 5. Munuaisten vajaatoiminnan vaiheet ja ravitsemushoito Munuaistautia sairastavien lasten ravitsemushoidon suunnittelu, - ohjaus ja seuranta ovat vaativaa erikoissairaanhoitoa jonka toteuttamiseen tarvitaan moniammatillinen tyoryhma.
2 Marja Aho MMM, laill. ravitsemusterapeutti, free Merja Larjosto MMM, laill. ravitsemusterapeutti, HUS Auli Polonen MMM, laill. ravitsemusterapeutti, Diabetesliitto Ulla Siljamaki- Ojansuu MMM, laill. ravitsemusterapeutt,i TAYS Teija Ylinen THM, laill. ravitsemusterapeutti, TAYS seka Munuais- ja maksaliitto ry:n Munuaistyoryhman kautta nefrologian erikoislaakarit: Eero Honkanen dos. nefrologian ylilaakari HUS Kirurginen sairaala llpo Ala-Houhala dos. nefrologian ylilaakari, TAYS Kaj Ronnholm dos. lastentautien ja nefrologian erikoislaakari, HUS Risto Tertti LKT, sisatautien ja nefrologian erikoislaakari, TYKS Lasten suositukset: Aila Paganus MMM, laill. ravitsemusterapeutti (suosituksen kirjoittaja), HUS Marjatta Antikainen L T, dosentti, lastentautien ja nefrologian erikoislaakari, HUS Marja Ala-Houhala L T, dosentti, TAYS Terttu Peltola MMM, laill. ravitsemusterapeutti, TAYS Sirkku Kylliainen MMM, laill. ravitsemusterapeutti, EKKS
3 II Munuaisten vajaatoiminnan vaiheet ja ravitsemushoito lapsella 6. Lasten ravitsemussuositusten toteuttaminen 6.1 Energia 6.2 Proteiini 6.3 Rasva 6.4 Suola 6.5 Fosfori ja kalsium 6.6 Kalium 6. 7 Vitamiinit ja kivennaisaineet 7. Munuaisten vajaatoimintaan liittyvat oireet ja niiden ravitsemushoito lapsella 7.1 Pahoinvointi ja oksentelu 7.2 Muita syomisen ja ruuansulatuskanavan ongelmia 8. Ravin non saannin ja ravitsemustilan seuranta lapsella 9. Ravitsemushoito munuaisen siirron jalkeen Taulukko 12: Kroonisen munuaistaudin vaiheet ja ravitsemushoito lapsilla Taulukko 13: Paivittaisen energian tarve lapsilla Taulukko 14: Proteiiniravitsemuksen hoitotavoitteita lapsilla Taulukko 15: Vitamiinitaydennys dialyysihoidossa lapsilla Taulukko 16: Ravitsemushoidon seuranta lapsilla LIITTEET Liite 10. Hoitokaavio 1 L. Krooninen munuaisten vajaatoiminnan vaihe lapsilla ja kliininen ravitsem ushoito Liite 11. Hoitokaavio 2L. Krooninen munuaisten vajaatoiminnan vaihe lapsilla ja proteiiniravitsemus Liite 12. Hoitokaavio 3L. Krooninen munuaisten vajaatoiminnan vaihe lapsilla ja fosforirajoitus
4 Kohtalainen munuaisten toiminnanvajaus (GFR Ravitsemushoito; Kun plasman urea-, fosfori- ja PTH-arvot a!kavat nousta, rajoitetaan fosforin saantia ja tarkistetaan ruokavation proteiinimaara liitteen 2 suosituksen mukaiseksi. Jos fosforin rajoittaminen ruokavatiosta ei riita korjaamaan plasman fosforiarvoja, aloitetaan fosforinsitojan kaytto ja samalla Usataan kalsiumin saantia. Huofehditaan riittavasta energiansaannista. - Aloitetaan vesiliukoisten vitamiinien taydennys. Hoidetaan mahdollinen asidoosi ja anemia. 3- Huomattava munuaisten.toiminnanvajaus (GFR Vaikea munuaisten toiminnanvajaus (GFR < 0.25 ml/s/1.73 Ravitsemushoito vaiheen 2 tapaan. Yksityiskohdat maaraytyvat laboratoriovastausten ja ravitsemustilan mukaan. Konservatiivisen hoidon lisaksi kaynnistetaan dialyysihoidon suunnittelu ja aloitus. Vaihe 5. Dialyysihoito (GFR < 0.15 ml/s/1.73 m 2 ): Proteiinin saanti suunnitellaan dialyysin hoitomuodon mukaan. Vitamiinitaydennys tarvitaan kaikille. Hivenainetaydermysta annetaan yksiioihsesti tarpeen mukaan. Ruokavalion yksityiskohdat tarkennetaan laboratoriovastausten ja ravitsemustilan perusteella. Taulukko 12: Kroonisen munuaistaudin vaiheet ja lasten ravitsemushoito
5 Munuaisten vajaatoiminnan kaikissa vaiheissa on hyvin tarkeaa turvata lapsen ikaa kokoa vastaava energiansaanti. Riittava energiansaanti on tarpeen normaalille kasvulle ja estaa proteiinien kayton energialahteena. Uremia aiheuttaa kataboliaa, mika lisaa energiantarvetta (10-20%). Uremia voi huonontaa ruokahalua, aiheuttaa pahoinvointia ja laihtumista tai kasvun pysahtymista. Proteiini-energiavajaaravitsemus on yleinen ravitsemusongelma kroonisessa munuaisten vajaatoiminnassa seka lapsilla etta aikuisilla. Energiansaannin turvaamiseksi kaytetaan glukoosipolymeeri- ja rasvalisia yksilollisen tarpeen mukaan. Energiansaantia tulee tasmentaa riittavan usein lapsen kasvun ja hoitomuodon mukaan. Taulukko 13: PaiviWiinen energian tarve lapsilla (Clinical paediatric dietetics, 3rd ed. edited by Shaw, W & Lawson, M. London 2007) lka 0'"'"3kk 4-6kk 7-9kk 10.;..12kk 1-3v 4-6\T 7-10v tytot pojat v tytot pojat 15..:..18 v tytot pojat Energian tarve kcallkg/vrk 95 " 95 " 95 " 95 " 90 " 1740 kcallvrk 1970 " 1845 " 2220 " 2110 " 2755 "
6 proteiinin saantia seurataan ruokapaivakirjan tarkistetaan ravitsemussuosituksen mukaiseksi. Proteiinin saantia optimoidaan yksilollista tarvetta vastaavaksi, kun munuaisten toiminnanvajaus on lieva tai kohtalainen (vaiheet 2-4 ). Liitteesta voi katsoa suuntaaantavia ohjeita. Ravinnon proteiinimaara ratkaistaan yksilollisesti lapsen kasvun, plasman urean ja albumiinipitoisuuden perusteella. Taulukko 14: Proteiiniravitsemuksen tavoitteet lapsilla Plasman ureataso < 20 mmo!/1 Kalium- ja fosforipitoisuudet normaalialueel!a Plasman albumiinipitoisuus > 30 g/1. lmevaisiassa ravitsemuksen perustana on rintamaito tai vahan proteiinia sisaltava aidinmaidonkorvike. Lisaruoat aloitetaan 4-6 kk:n iassa. Energialisaksi kaytetaan glukoosipolymeeria ja rasvoja. Aidinmaidonkorvikkeen antoa jatketaan tavallisen maitovalmisteen asemasta noin 2 vuoden ikaan saakka tai niin pitkaan kuin lapsi hyvaksyy sen juomana. Myos lastenvellia voidaan antaa yli 1 vuoden iassa tavallisen maidon tilalla. Kun lapsi syo tavallista ruokaa, proteiinin saanti arvioidaan esimerkiksi proteiinivaihtotaulukoiden avulla. Ainakin noin puolet proteiinista tulisi olla elainproteiinia. Maitoa, maitovalmisteita ja taysjyvaviljavalmisteita rajoitetaan niiden korkean fosforipitoisuuden vuoksi. Vahaproteiinisia tuotteita (leipa, keksit, pasta) voidaan kayttaa ruokavalion osana, mutta
7 Energiansaantia voidaan tehokkaasti parantaa lisaamalla ravintoon rasvoja. Hyperkolesterolemia- ja triglyseridemia ovat yleisia rasva-aineenvaihdunnan hairibita munuaisten vajaatoimintatiloissa seka valkuaisvirtsaisuustiloissa. Taman vuoksi valtetaan elainrasvoja ja kaytetaan tyydyttymattomia rasvoja sisaltavia kasvibljyja seka margariineja. Jos veren rasva-arvot ovat koholla, suositellaan kasvissteroleilla tai - stanoleilla taydennettyja elintarvikkeita (Benecol, Becel pro Aktiv, Reducol ) ja/tai ravintolisana kalaoljya, jossa ei ole A-vitamiinia. Lapsille sopiva kasvisterolin tai- stanolin maara on n. 2 g/vrk. 6.4 Suola Suolan maara vaikuttaa elimiston nestetasapainoon. Suolarajoituksen tarve riippuu munuaissairaudesta ja jaljella olevasta munuaisfunktiosta. Suolan saantia rajoitetaan kaikissa munuaisen vajaatoimintatiloissa. Suolan menettaja tarvitsee suolalisan. Pohjoismaisten ja Valtion ravitsemusneuvottelukunnan (VRN 2005) yleisten ravitsemussuosituksien mukaan suolan saanniksi suositellaan kaikilla aile 2 -vuotiailla < 3 g/1 000 kcal. Lapsilla ja nuorilla suolansaanti tulisi oil a aile 5 g /vrk. Jodin sa anti voi jaada niukaksi suola- ja fosforirajoitteisessa ruokavaliossa. Vaikeassa munuaisten vajaatoiminnassa (vaiheet 4-5 ): Suolarajoitus on < 5 g /vrk. Silloin valtetaan suolaisia naposteltavia, kuten chipseja ja suolaisia valmisruokia, lihavalmisteita ja aamiaishiutaleita ja valitaan vahasuolainen ruokaleipa. Mineraalisuolaa ei kayteta. Kotiruuanvalmistuksessa ei kayteta suolaa. Makua ruokaan saadaan mausteilla.
8 fosforin saantia. Fosforin sitojana kaytetaan yleensa kalsiumkarbonaattia tai Fosforinsitoja!aake otetaan aterian yhteydessa ja eri aikaan kuin rautalaake. Aktiviisen vitamiinin anto (alfakalsidoli) aloitetaan, kun PTH -arvo alkaa nousta. Munuaispotilaiden kalsiumtasot laskevat samanaikaisesti, kun fostoria alkaa kertya elimistoon. Tehokas fosforiaineenvaihdunnan kontrolli parantaa myos kalsiumaineenvaihduntaa. Aktiivinen 0-vitamiinihoito edesauttaa kalsiumin imeytymista suolistosta Kalium Kaliumrajoitus on yksilollisesti tarpeellinen vaikeassa munuaisen vajaatoiminnassa. Hyperkalemiaa voivat aiheuttaa liian runsas kaliumin saanti ruokavaliossa, katabolia, riittamaton energian saanti, asidoosi, vaikea ummetus tai laakitys (kuten kaliumia saastavat diureetit). 6.7 Vitamiinit ja kivennaisaineet Vajaatoiminnan vaiheissa (3-4) ennen dialyysihoitovaihetta, kun ruokavalion fosfori- ja proteiinimaaraa rajoitetaan, tarvitaan vitamiinien taydennysta. Munuaisen vajaatoiminnassa voi kehittya 0-, B- ja C-vitamiinien seka kuparin, sinkin, seleenin, jodin ja raudan vajetta. Sen sijaan plasman A- ja E-vitamiinitasot ovat normaalit tai jopa korkeat. Suositeltavia monivitamiinivalmisteita dialyysihoitoa edeltavassa vaiheessa ovat esimerkiksi Multitabs Family, Multivita, Yliopiston apteekin Vitamiini- Kivennaisaine kapseli, Renavit, Multi B-vita. Seerumin homokysteiinipitoisuus voi nousta munuaisten vajaatoiminnassa ja myos dialyysivaiheessa. Hyperhomokysteinemia on sydan- ja verisuonitautien riskitekija.
9 tiamiinin riboflaviiniin hivenaineiden; Vitamii nitaydennys toteutetaan o!evan ohjeen mukaan. Sinkin ja seleenin pitoisuuksia veressa suositellaan seurattavaksi. Tarvittaessa niiden taydennyksia kaytetaan maaria, jotka ovat suuruudeltaan % ianmukaisista yleisista ravitsemussuosituksista (VRN 2005). Taulukko 15: Vitamiinitaydennys dialyysihoidossa olevilla lapsilla Dialyysihoidon aikainen vitarniinihoito: lka 0-1v f,...4v >4v An nos % Renavit ~ Renavit 1 Renavit 7. Munuaisten vajaatoimintaan liittyvat oireet ja ravitsemushoito 7.1 Pahoinvointi ja oksentelu Oksentelu varsinkin imevaisiassa on yleinen ongelma. Ruokahaluton ja pahoinvoiva lapsi tarvitsee ravinnon saannin turvaamiseksi nenamahaletkun tai vatsanpeitteiden lapi mahalaukkuun asennettavan ruokintaletkun (PEG). Jos PEG- syottoletkua tarvitaan, se asennetaan ennen peritoneaalidialyysikatetria (PO -letku). Pahoinvointia esiintyy vahemman, kun ruoka annostellaan letkuun hitaasti syottopumpulla. Mahdolliset oksennukset korvataan vastaavalla maaralla yksilollista ravintoa. Suun kautta syomista kannustetaan kaikissa hoidon vaiheissa. Syomisen oppimisen herkkyysvaiheet pyritaan mahdollisuuksien mukaan kayttamaan hyvaksi tarjoamalla ikaa
10 ruuansu Munuaisten vajaatoimintaa sairastavien lasten yleisimpia ovat GER eli ruuan takaisinvirtaus mahalaukusta ruokatorveen ja mahalaukun hidas tyhjeneminen. Lisaksi voi esiintya taysinaisen olon tunnetta ja ummetusta. Ruuansulatuskanavaan vaikuttavia laakkeita tarvitaan kuitenkin harvoin. Ummetuslaakkeita kaytetaan kuten muillakin ummetusta potevilla lapsilla. Uremia voi aiheuttaa makumuutoksia, esimerkiksi mieltymys suolaiseen lisaantyy, makea ei maistu ollenkaan tai ruoka maistuu pahalta 8. Ravinnon saannin ja ravitsemustilan seuranta Lapsen ravitsemustilaa ja -hoitoa seurataan saannollisesti moniammatillisessa hoitotiimissa, jossa ovat mukana laaketieteen (nefrologian erikoislaakari), kliinisen ravitsemustieteen (munuaispotilaiden hoitoon perehtynyt ravitsemusterapeutti) ja hoitotieteen (munuaissairaanhoitaja) seka mahdollisesti muiden erityisalojen asiantuntijoita. Ravitsemustilan ja ravinnon saannin yksilollinen seuranta toteutetaan konservatiivisen ja dialyysihoidon aikana saannollisesti.
11 < v -1v i-6v >7v i Ravitsemushoito munuaisen siirron jal Munuaisen siirron jalkeen kaytetaan yleisten ravitsemussuositusten ja ianmukaista ruokavaliota. Pienet lapset ovat yleensa nena-mahaletkuruokinnalla ennen siirtoa. Siirron jalkeen saattaa kestaa muutaman kuukauden, ennen kuin suun kautta syominen sujuu, mutta lapsi voi oppia sen nopeastikin. Riittava ravinnon ja nesteen saanti ovat tarkeita toipumiselle ja siirtomunuaisen toiminnalle. Siirron jalkeen tarvitaan kalsium- ja 0- vitamiinilisaa, joskus myos magnesiumia. Ruokavalio on vahasokerinen ja runsaskuituinen. Pehmeita kasvirasvoja kuten rasiamargariinia ja kasvioljya suositaan. Ruokavalio koostuu viljatuotteista, perunasta, kasviksista, hedelmista, marjoista, vaharasvaisista maitovalmisteista, kalasta ja vaharasvaisesta lihasta. Veren kolesterolipitoisuutta seurataan siirron jalkeen. Ruokavaliossa valtetaan tyydyttynytta rasvaa ja aloitetaan tarvittaessa kasvisstanoli tai -steroleilla taydennettyjen elintarvikkeiden kaytto. Runsaasti kolesterolia sisaltavia elintarvikkeita kuten munankeltuaista ja sisaelimia varotaan. Siirron jalkeen paino voi nousta liikaa. Syyna voi olla mm. kortisonilaakitys. Ylipainon valttamiseksi opetellaan alusta lahtien terveelliset ruokatottumukset ja etsitaan lapselle mieluisat liikkumisen muodot.
12 Munuais- ja maksaliitto ry Hoitokaavio 1L. LASTEN KROONISEN MUNUAISTEN VAJAATOIMINNAN VAIHEET; NIIDEN HOITO JA KLIININEN RAVITSEMUSHOITO (K/DOQI) National Kidney Foundation, Clinical Practice Guidelines for Kidney Disease 2002; Am j Kidney Dis (2002; 39 (Suppl 1) Shaw,V., Coleman,J.: Nutritional management of renal disease in childhood. Annals Nestle 2003;61: Vajaa- Kroonisen munuaisten GFR Hoito Kiiininen ravitsemushoito toiminnan vajaatoiminnan kuvaus mils /1.73 m 2 vaihe (ml/min) suurentunut Ei munuaissairautta, mutta >1.5 Riskihenkili:iiden tunnistaminen. Yleisten ravitsemussuositusten mukainen vajaatoimin- suurentunut riski, esim. Vajaatoiminnan kehittymisen estaminen. ruokavalio, normaali kasvu, hyvan ravitsemustilan nan riski autoimmuunisairaus, krooninen Lapsen kasvun turvaaminen. yllapito, kasvun turvaaminen. munuaistulehdus, virtsateiden Verenpaineen hoito. 0 anomalia, yksi toimiva munuainen (>90 ml/min) Munuaisvaurio, esim. proteinuria >1.5 Munuaissairauden etenemisen hidastaminen Ravitsemussuosituksien mukainen ruokavalio 1 GFR normaali tai lievasti alentunut Verenpaineen hyva hoito (proteiini g/vrk = tarve + menetys virtsaan). Suolan saanti yleisen ravitsemussuosituksen mukaan. Ravitsemusterapeutin tapaaminen. (>90 ml/min) Lieva mu nuaisten vajaatoiminta Munuaisfunktion muutosten arviointi. Edellisten lisaksi ravinnonsaannin ja 2 GFR alentunut Ravinnon fosforimaaran rajoittaminen, kun ravitsemustilan arviointi ja seuranta. (60-90 ml/min) SP-Pi/PTH nousee. Kohtalainen munuaisen toiminnan Edellisten lisaksi verenpaineen hoito, Edellisen lisaksi 3 vajaus. proteinurian hallinta, kalsium- -fosforirajoitus ian mukaan GFR alentunut fosforitasapainon hoito, happo- -suolarajoitus kuten ylla emastasapainon hoito -proteiinin saanti tarpeen ja munuaisen (30-59 ml/min) toiminnan mukaan - ruokavalion taydentaminen energialisalla vitamiineilla ja yksili:illisesti aktiivisella D- vitamiinilla 4 Huomattava munuaisen vajaatoiminta, Kuten edella Edellisen lisaksi kaliumin saannin rajoittaminen GFR alentunut yksili:illisesti (15-29 ml/min) Aktiivihoidon suunnittelu. 5 Vaikea munuaisen vajaatoiminta <0,25 Peritoneaalidialyysi (PD) Edellisten lisaksi proteiinia hoitomuodon 1kaa1 ( < 15 ml/min) ks. erillinen hoitokaavio tai dialyysi Hemodialyysi (HD) Nesterajoitus 40 ml/100 kcal+ UFV (ultrafiltraatiovolyymi; HD:ssa painon nousutavoite <5% dialyysien valilla) + virtsamaara (?)sl< Munuaisen siirto Akuuttivaihe 4-8 Ikaa vastaava suosituksen mukainen ruokavalio. 6 viikkoa siirrosta Syi:imisen ja ruokatottumusten kehittyminen. Krooninen vaihe Lihomisen ehkaisy. Hyperlipemioiden ehkaisy > 8 viikkoa hoito. Hyvan ravitsemustilan yllapito ja siirrosta laakkeiden sivuvaikutuksien vahentaminen. Ravitsemuksen seuranta vuosikontrollien yhteydessa. AP
13 Munuais- ja maksaliitto ry Hoitokaavio 2L. LASTEN KROONISEN MUNUAISTEN VAJAATOIMINNAN VAIHEET JA PROTEIINI (K/DOQI) National Kidney Foundation, Clinical Practice Guidelines for Kidney Disease 2002; Am J Kidney Dis (2002; 39 (Suppl 1) Shaw,V, Coleman,]: Nutritional management of renal disease in childhood. Annals Nestle 2003; 61:21-31 Vajaa- GFR Ruokavalion proteiinimaara Kiiininen ravitsemushoito toiminnan ml/s /1.73 m 2 vaihe (ml/min) 1 > 1.5 Yleisen ravitsemussuositu ksen Ruokapaivakirjan avulla proteiinin saanti tarkistetaan suosituksen mukaan (10-15 E %) mukaiseksi. Riittava proteiinin ja energian saanti on tarpeen kasvun (>90 ml/min) turvaamiseksi ,49 Yleisen ravitsemussuosituksen kuten edella mukaan (10-15 E %) (60-90 ml/min) 3 0,5-0,99 IKA g/kg/vrk Proteiinin saantia optimoidaan yksilollisesti P- Urea- ja P-albumiinikeskonen 2,5-3 pitoisuuksien mukaan. 0-1/2 v 1,5-2,1 Energiansaannin tulee olla riittava, energialisana glukoosipolymeeri v 1,5-1,8 herkasti kayttoon. Vitamiinilisat (aktiivinen D-vitamiini ja 8-vitamiinit) (30-59 ml/min) 1-6 v 1,1-1, v 1-1, v ,25-0,49 Kuten ylla Energiansaannin tulee olla riittava, energialisa yleensa tarpeen, Ruokavalion proteiinimaara vitamiinilisat yksilollisesti. (15-29 ml/min) rajoitetaan yo. taulukon alarajalle, Mahdollisen aliravitsemuksen korjaus yksilollisesti P-Urean ja P- Alb pitoisuuksien mukaan 5 <0,25 IKA g/kg/vrk Proteiinin saanti optimoidaan yksilollisesti P- Urea ja P- Alb arvojen ( < 15 ml/min) v 2,1-3 mukaan. Tulehdus ja alentunut P-Aib lisaavat proteiinin tarvetta 0,2 peritoneaali- lf2-1v 2-3 g/kg/vrk ja peritoniitti 0,5 g /kg/vrk. dialyysihoito 1-3 v 2-2,5 P-Zn ja P-Se-tasoja seurataan ja taydennetaan yksilollisesti v 1,5-2 Yksilollinen neste- ja kaliumrajoitus v 1,5-1,8 Vitamiinilisa (81, 86-vit foolihappo) hemodialyysihoito IKA g/kg/vrk Kuten ylla. Tulehdus ja akuutti sairaus lisaavat tarvetta n 0,2 g/kg/vrk. 0-1/2 v 2,1-2,5 Aliravitsemus korjataan hemodialyysi- hoidon aikaisella iv- 1 h-1v 1,5-2,5 ravitsemuksella. 1-2 v 1,5-2 Vitamiini- ja kivennaisainelisa kuten PD- hoidossa. 2-6 v 1,2-1, v Munuaisen siirto Akuuttivaihe n 4-8 viikkoa siirrosta Vahasuolainen ruokavalio. Akuutissa vaiheessa 1,5-2 g prot/kg/paiva, Krooninen vaihe Kroonisessa vaiheessa proteiinia yleisen ravitsemussuosituksen mukaan. Rasvan laatuun huomio. Painonhallinta.
14 Munuais- ja maksaliitto ry Hoitokaavio 3L. LASTEN KROONISEN MUNUAISTEN VAJAATOIMINNAN VAIHEET JA FOSFORIRAJOITUS (NKF/ K/DOQI) National Kidney Foundation, Clinical Practice Guidelines for Kidney Disease 2002; Am j Kidney Dis (2002; 39 (Sup pi 1) ja European Guidelines for the Nutritional Care Of Adult Renal Patients Edtna/Erca 2003, mukaan soveltaen Shaw,V., Coleman,].: Nutritional management of renal disease in childhood. Annals Nestle 2003;61:21-31 Shaw,V: Conservative Management of Chronic Renal Failure- General Principles, GOS, London Vajaatoiminnan GFR Ruokavalion fosforimi:ii:ira paivassa, jolla useimmat Hoitotavoite ja Huomioitavaa vaihe ml/s /1.73 m3 potilaat saavuttavat tavoitetason. hoidon tarkennus (ml/min) Ravitsemushoidon seuranta. 1 >1.5 tai 1.5 Ei rajoitusta Saanti ravitsemussuosituksen mukaan: 6-11 kk 420 mg/vrk 1-5 v 470 mg/vrk (>90 ml/min) 6-9 v 540 mg/vrk 9-16 v 700 mq/vrk Ei rajoitusta yleensa. Huomaa kuitenkin, etta fosforin 5/P-Pi : Ian mukainen tavoite Fosforin retentio alkaa yleensa kv G FR saanti on noin 2 kertaa suurempi kuin suositus. Fosforin < 1.50 ml/s (60-90 ml/min) rajoittaminen voi hidastaa GFR:n alenemisen etenemista. Fosforirajoitus viimeistaan, kun potilaan PTH nousee. S/P-Pi; Ian mukainen tavoite Kalsium-fosfori tasapainoon vaikuttavia < 10 kg < 400 mg/vrk + fosforin sitoja tekijoita: (30-59 ml/min) kg < 600 mg/vrk Kalsiumin saanti ravinnosta ja - fosforinsitojan tyyppi kg < 800 mg/vrk valmisteista < 2000 mg/vrk - fosforin sitojan maara > 40 kg < mg/vrk - fosforin sitojan ottamis Fosforirajoitus kuten ylla, hienosaato S-Pi mukaan. S/P-Pi; Ian mukainen tavoite ajankohta 4 (15-29 ml/min) Jos ruokavaliossa kaytetaan foaforirajoitusta, tulee + fosforin sitoja - ravinnon fosforimaara potilaan olla munuaissairauksien hoitoon perehtyneen Kalsiumin saanti ravinnosta ja - ravinnon kalsiummaara ravitsemusterapeutin seu rannassa. valmisteista < 2000 mg/vrk. - ravinnon fosforilahteet: eri PTH arvot alkavat yleensa kohota, kun GFR<1ml/s. ruoka-aineista imeytyminen Kohonnut PTH lisaa fosforin eritysta, mika voi laskea erilaista, johtuen mm. fosforiarvoja, ei kuitenkaan enaa kun GFR< 0.35 ml/s. kemiallisesta muodosta - lisakilpirauhasen toiminta < 0.25 Hemodialyysi. Tavoite < 1.8 (1. 78)mmol/l (PTH) 5 ( < 15 ml/min) Fosforirajoitus kuten ylla. + fosfori n sitoja - D-vitamiinin saanti tai dialyysi Kalsiumin saanti ravinnosta ja - Proteiinisynteesin ja valmisteista < 2000 mg/vrk hajoamisen tasapaino Munuaisen siirto Peritoneaalidialyysi Fosforirajoitus kuten ylla. Ei rajoitusta, kun siirrannainen toimii mm. infektiot, traumat, huono syominen, aliravitsemus, glukokortikoidit, tetrasykliinit
Plasman kreatiniini. Vajaa-toiminnan vaihe. GFR ml/s /1.73 m² (ml/min/) Kroonisen munuaisten vajaatoiminnan kuvaus
Liite. Munuais- ja maksaliitto ry copyright Hoitokaavio. KROONISEN MUNUAISTEN VAJAATOIMINNAN VAIHEET; HOITO JA KLIININEN RAVITSEMUSHOITO 008 (K/DOQI) National Kidney Foundation, Clinical Practice Guidelines
LisätiedotPREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti
Sisäinen ohje 1 (5) PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti Munuaiset ovat pavunmuotoiset elimet ja ne sijaitsevat selkärankasi kummallakin puolella keskimäärin puolessa välissä selkääsi.
LisätiedotPREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti
PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti Munuaiset ovat pavunmuotoiset elimet ja ne sijaitsevat selkärankasi kummallakin puolella keskimäärin puolessa välissä selkääsi. Munuaiset toimivat suodattimena.
LisätiedotKeinomunuaisyksikkö/Dialyysi /
RUOKAVALIO PERITONEAALI-DIALYYSIN AIKANA Ruokavalio on osa hoitoa Ruokavalio on osa hoitoa peritoneaali - dialyysihoidon aikana ja siihen osaan Sinä voit vaikuttaa eniten. Ruokavalion tavoitteena on ylläpitää
LisätiedotTERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA
TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA Mitä kaikkea terveellinen ravinto on? Terveellinen ravinto Terveellisestä ruokavaliosta saa sopivasti energiaa ja tarvittavia ravintoaineita Terveellinen ravinto auttaa
LisätiedotKeinomunuaisyksikkö/Dialyysi /
RUOKAVALIO HEMODIALYYSIN AIKANA Ruokavalio on osa hoitoa Ruokavalio on osa hoitoa dialyysihoidon aikana. Ruokavalion tavoitteena on ylläpitää hyvää yleiskuntoa - ja vointia, vähentää fosforin ja kaliumin
LisätiedotOnko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa?
Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Ravitsemuksen merkitys reuman hoidossa Monipuolinen
LisätiedotRUOKAVALIO HEMODIALYYSIN AIKANA. KPKS Dialyysiosasto puh Munuaispoliklinikka puh
RUOKAVALIO HEMODIALYYSIN AIKANA KPKS Dialyysiosasto puh. 06-8264590 Munuaispoliklinikka puh. 06-8264592 Ruokavalio on osa hoitoa Ruokavalio on osa hoitoa dialyysihoidon aikana. Ruokavalion tavoitteena
LisätiedotLasten ravitsemus ravitsemussuositusten näkökulmasta. Ravitsemussuunnittelija Salla Kaurijoki Kylän Kattaus liikelaitos Jyväskylän kaupunki
Lasten ravitsemus ravitsemussuositusten näkökulmasta Ravitsemussuunnittelija Salla Kaurijoki Kylän Kattaus liikelaitos Jyväskylän kaupunki 10.11.2017 Enemmistö lapsista voi hyvin ravitsemuksen näkökulmasta
LisätiedotIkääntyneen muistisairaan ravitsemus. Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi
Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi 2015 1 Ravitsemustilan merkitys ikääntyneelle Ylläpitää terveyttä, toimintakykyä ja lihaskuntoa
LisätiedotKrooninen munuaisten vajaatoiminta ja kliininen ravitsemushoito Suomalaiset hoitosuositukset 2009
Krooninen munuaisten vajaatoiminta ja kliininen ravitsemushoito Suomalaiset hoitosuositukset 2009 Finnish Nutrition Guidelines for Renal Disease 2009 Munuais- ja maksaliitto ry yhteistyössä Suomen Nefrologiyhdistys
LisätiedotRavitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta
Ravitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta Mikael Fogelholm, ravitsemustieteen professori Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Elintarvike- ja
LisätiedotTyöhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1
Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 RAVINNON MERKITYS TERVEYDELLE Onko merkitystä? Sydän- ja verisuonisairaudet Verenpaine Kolesteroli Ylipaino Diabetes
LisätiedotDiabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen
Diabeetikon ruokavalio FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen Lähde: Diabeetikon ruokavaliosuositus 2008 Diabetesliitto Työryhmä: Professori, LT,ETM Suvi Virtanen MMM, ravitsemusterapeutti Eliina
LisätiedotRavitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen
Ravitsemuksen ABC Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Tulossa La 25.10. La 8.11. La 15.11. La 22.11. La 29.11. Energiaravintoaineiden kirjo: energian tarve ja
LisätiedotRavitsemussuositusten toteutuminen Rovaniemen ruokapalvelukeskuksen ruokalistoissa:
Ravitsemussuositusten toteutuminen Rovaniemen ruokapalvelukeskuksen ruokalistoissa: Päiväkotilapset, koululaiset, ikäihmisten kokopäivähoito ja kotipalvelulounas ikäihmisille. Noora Rajamäki Laillistettu
LisätiedotTavallisimmat ongelmat Suomessa
Terveyttä ravinnosta Ursula Schwab FT, dosentti, laillistettu ravitsemusterapeutti Lääketieteen laitos / Kliininen ravitsemustiede, Itä-Suomen yliopisto Medisiininen keskus / Kliininen ravitsemus, KYS
LisätiedotRavitsemustietoa tule-terveydeksi. Laura Heikkilä TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Tehyn kuntoutusalan opintopäivät
Ravitsemustietoa tule-terveydeksi Laura Heikkilä TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Tehyn kuntoutusalan opintopäivät 23.11.2018 Reumasairaudet ja ravitsemus Reumasairaus vaikuttaa ravitsemukseen monin
LisätiedotHYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014
HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014 TÄNÄÄN KESKUSTELLAAN: Muistisairauksien ehkäisyn merkitys Yleisimmät muistisairauden Suomessa ja niiden riskitekijät Mitkä ravitsemukselliset
Lisätiedottapaan huolehtia monipuolisista ruokavalinnoista, säännöllisestä ateriarytmistä ja energiantarvetta
Kasvisruokavaliot Kasvisruokavalioissa tulee sekaruokavalion tapaan huolehtia monipuolisista ruokavalinnoista, säännöllisestä ateriarytmistä ja energiantarvetta vastaavasta ruokamäärästä. Kun lapsi tai
LisätiedotPohjoismaiset ja suomalaiset ravitsemussuositukset Riitta Korpela
Pohjoismaiset ja suomalaiset ravitsemussuositukset 28.2.2014 Riitta Korpela www.norden.org/nnr Pohjoismaiset ravitsemussuositukset Päivitetty versio julkaistiin 4.10.2013 (edellinen 4. versio 2004) Perustuvat
LisätiedotRavitsemus. HIV-ravitsemus.indd 1 12.12.2012 10.20
Ravitsemus HIV-ravitsemus.indd 1 12.12.2012 10.20 Jokainen meistä tarvitsee ruoasta energiaa. Jokaisen energiantarve on yksilöllinen ja siihen vaikuttavat esimerkiksi ikä, sukupuoli ja liikunnan määrä.
LisätiedotRavitsemuksen merkitys sairaalapotilaalle. Jan Sundell dosentti, ylilääkäri, erikoislääkäri TYKS, YSIS
Ravitsemuksen merkitys sairaalapotilaalle Jan Sundell dosentti, ylilääkäri, erikoislääkäri TYKS, YSIS Sairauteen liittyvä vajaaravitsemus on yleinen ongelma, joka jää usein diagnosoimatta Kehittyneissä
LisätiedotRuokailu ja ravitsemus ikääntyessä. Eeva Nykänen, laillistettu ravitsemusterapeutti, KSSHP, 2019
Ruokailu ja ravitsemus ikääntyessä Eeva Nykänen, laillistettu ravitsemusterapeutti, KSSHP, 2019 Ruuan ja ruokailun hyvinvointivaikutukset LIIKUNTA UNI RUOKAILU ilon ja nautinnon lähteenä LEPO Ruoka ravintona
LisätiedotSydäntä keventävää asiaa
Sydäntä keventävää asiaa Kolesterolia kannattaa alentaa aktiivisesti Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus 1. Kun veressä on liikaa kolesterolia, sitä alkaa
LisätiedotD-vitamiini ja saanti- ja täydennyssuositukset
D-vitamiini ja saanti- ja täydennyssuositukset D-vitamiinia muodostuu iholla auringon ultraviolettisäteilyn vaikutuksesta ja lisäksi sitä saadaan ravinnosta. Käytännössä D-vitamiinia muodostuu riittävästi
LisätiedotItämeren ruokavalio. Kaisa Härmälä. Marttaliitto ry
Itämeren ruokavalio Kaisa Härmälä Marttaliitto ry Itämeren ruokavalio Kotimainen vaihtoehto Välimeren ruokavaliolle. Lähellä tuotettua. Sesongin mukaista. Välimeren ruokavalio Itämeren ruokavalio Oliiviöljy
LisätiedotHaavapotilaan ravitsemus
Haavapotilaan ravitsemus Haavamessut 1.11.2017 Ravitsemusterapeutit Kati Venäläinen, Timo Valkonen ja Riikka Manninen Hyvän ravitsemuksen merkitys * Parantaa potilaan elämänlaatua: jaksaminen, mieliala,
LisätiedotEväitä ruokapuheisiin
Eväitä ruokapuheisiin Esityksessä on ravitsemussuositusten mukainen viikon ruokavalio kevyttä työtä tekevälle, liikuntaa harrastavalle naiselle (8,4 MJ/vrk eli 2000 kcal/vrk). Yksittäisille aterioille
LisätiedotTehostettu ruokavalio. 25.9.2014 Kaija Mäkelä, ravitsemispäällikkö Sofia Eklund, ravitsemusterapeutti
Tehostettu ruokavalio 25.9.2014 Kaija Mäkelä, ravitsemispäällikkö Sofia Eklund, ravitsemusterapeutti Hyvä ravitsemustila on terveyden, toipumisen ja hyvinvoinnin edellytys. Sairaus altistaa vajaaravitsemuksen
LisätiedotDiabeetikon ruokailu sairaalassa
Diabeetikon ruokailu sairaalassa { Ravitsemusterapeutti Roope Mäkelä Satks Ruokavaliosuositus Diabeetikoille suositellaan samanlaista ruokaa kuin koko väestölle Ravitsemushoito on oleellinen osa diabeteksen
LisätiedotKUNNON RUOKAA NUORELLE URHEILIJALLE. Urheiluravitsemuksen kouluttajakoulutus 2010, Varalan Urheiluopisto
KUNNON RUOKAA NUORELLE URHEILIJALLE Urheiluravitsemuksen kouluttajakoulutus 2010, Varalan Urheiluopisto HARJOITTELU KEHITTÄÄ JA TUKEE HYVÄÄ TERVEYTTÄ urheilijan kehittyminen harjoitus + - palautuminen
LisätiedotRavitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli
Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli 8.11.2014 Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Aikataulu 25.10. Energiaravintoaineiden kirjo:
LisätiedotAineksia hyvän olon ruokavalioon
Aineksia hyvän olon ruokavalioon Sisältö Monipuolinen ruokavalio Lautasmalli Ateriarytmi Ravintoaineet Proteiini Hiilihydraatit Rasva Sydänmerkki Liikunta elämäntavaksi 2 Monipuolinen ruokavalio Vähärasvaisia
LisätiedotRASKAUDENAIKAINEN RUOKAVALIO
RASKAUDENAIKAINEN RUOKAVALIO - PIKAOPAS - Ruokavalio raskauden aikana (Valio 2017.) MIKSI? Terveellisellä ruokavaliolla voidaan vaikuttaa äidin omaan hyvinvointiin sekä kohdussa kasvavan sikiön hyvinvointiin,
Lisätiedot8 LEIPÄ JA VILJA RAVITSEMUKSESSA. Leipä ja vilja ravitsemuksessa (8)
8 LEIPÄ JA VILJA RAVITSEMUKSESSA Leipä ja vilja ravitsemuksessa (8) Mitä leipä on? Kivennäisaineita Magnesiumia Rautaa Kaliumia Hivenaineita Sinkkiä Seleeniä Vettä Energiaa Hiilihydraatteja Proteiineja
LisätiedotSuojaruokaa munuaisille. Ravitsemusterapeutti Eija Ruuskanen Diabetesliitto; kuntoutus, koulutus ja asiantuntijatoiminta
Suojaruokaa munuaisille Ravitsemusterapeutti Eija Ruuskanen Diabetesliitto; kuntoutus, koulutus ja asiantuntijatoiminta Alkavat munuaismuutokset eli mikroalbuminuria Millaista ravitsemusohjausta tarvitaan?
LisätiedotImettävän äidin ruokavalio
Imettävän äidin ruokavalio Monipuolinen ja riittävä ruokavalio edistää äidin jaksamista, synnytyksestä toipumista ja imetyksen sujumista. Äidin monipuolinen ruokavalio turvaa myös vauvan ravintoaineiden
LisätiedotRuoka- ja ravintoaineet 12
Sisällys Johdanto (Anna-Maija Tiainen) 9 1 Ruoka- ja ravintoaineet 12 Energia ja energiaravintoaineet (Senja Arffman) 13 Hiilihydraatit 14 Proteiinit 16 Rasvat 17 omega-3 ja -6 -rasvahapot 19 Alkoholi
LisätiedotLautaselta vai purkista ravintoaineiden saanti ruoasta ja ravintolisistä. Maijaliisa Erkkola Helsingin yliopisto
Lautaselta vai purkista ravintoaineiden saanti ruoasta ja ravintolisistä Maijaliisa Erkkola Helsingin yliopisto 7.11.2018 20.11.2018 Miten tutkimme Ruokapäiväkirja 815 lapselta Täytettiin 1-5 vuorokauden
LisätiedotRuokavalio raskauden aikana
Ruokavalio raskauden aikana Hyvä ravitsemustila ennen raskautta ja sen aikana tukee munasolun hedelmöittymistä ja sikiön kehittymistä. Ruokasuositusten mukaisella ruokavaliolla voidaan turvata tulevan
LisätiedotValio Oy TYÖIKÄISEN RAVITSEMUS JA TERVEYS
TYÖIKÄISEN RAVITSEMUS JA TERVEYS MONIPUOLISEN RUOKAVALION PERUSTA Vähärasvaisia ja rasvattomia maitotuotteita 5-6 dl päivässä sekä muutama viipale vähärasvaista ( 17 %) ja vähemmän suolaa sisältävää juustoa.
LisätiedotFORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon
FORMARE 2015 Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon Sisältö Kalorit ja kulutus Proteiini Hiilihydraatti Rasva Vitamiinit Kivennäis- ja hivenaineet Vesi ja nesteytys Ravintosuositukset
LisätiedotTervetuloa. Keski-Pohjanmaan keskussairaalan Dialyysiosastolle/Munuaispoliklinikalle
Tervetuloa Keski-Pohjanmaan keskussairaalan Dialyysiosastolle/Munuaispoliklinikalle KPKS Dialyysiosasto puh. 06-8264590 Munuaispolikliniikka puh. 06-8264592 Tervetuloa Keski-Pohjanmaan keskussairaalan
LisätiedotMunuaispotilaan ruokavaliot predialyysija dialyysivaiheessa. Sari Isotupa Ravitsemusterapeutti/Asiantuntijapalvelut/Tyks 2016
Munuaispotilaan ruokavaliot predialyysija dialyysivaiheessa Sari Isotupa Ravitsemusterapeutti/Asiantuntijapalvelut/Tyks 2016 Munuaisten vajaatoiminta Ei aiheuta oireita alkuvaiheessa Vajaatoiminnan edetessä
LisätiedotDiabeettinen nefropatia Pia Paalosmaa Sisätautien ja nefrologian El.
Diabeettinen nefropatia 28.3.2019 Pia Paalosmaa Sisätautien ja nefrologian El. Taulukko 1. Raja-arvot mikroalbuminurian ja proteinurian diagnostiikassa käytetyille menetelmille. Albuminuria Taulukko 1.
LisätiedotHyvä välipala auttaa jaksamaan
Hyvä välipala auttaa jaksamaan Sisältö Välipalan vaikutus jaksamiseen ja koulumenestykseen Mistä hyvä välipala koostuu Maitotuotteet ja välipala Kuitu ja välipala Helposti lisää kasviksia ja hedelmiä välipalalle
LisätiedotVeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto
Ravitsemusterapeutti Mari Salminen VeTe terveillä 65 v täyttäneillä esiintyvyys 5-8 % 80 v täyttäneillä esiintyvyys 10-20 % sairaalahoidossa olevilla vanhuksilla 32-50 % pysyvässä laitoshoidossa olevilla
LisätiedotTyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula
Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko
LisätiedotD-vitamiinin tarve ja saanti
D-vitamiinin tarve ja saanti Onko D-vitaminoimaton luomumaito terveysriski? D-vitamiini Ravintoaine ja hormonin esiaste Puutos aiheuttaa riisitautia ja osteomalasiaa Yksi kansainvälinen yksikkö (IU, international
LisätiedotALENTAA TEHOKKAASTI KOLESTEROLIA. Sydäntä keventävää asiaa
ALENTAA TEHOKKAASTI KOLESTEROLIA Sydäntä keventävää asiaa Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolestero- lipitoisuus 1. Kun veressä on liikaa kolesterolia, sitä alkaa kertyä
LisätiedotTerveysvaikutteiset elintarvikkeet ja ravintolisät lisähyötyä vai humpuukia. Tutkimusjohtaja Essi Sarkkinen Foodfiles
Terveysvaikutteiset elintarvikkeet ja ravintolisät lisähyötyä vai humpuukia Tutkimusjohtaja Essi Sarkkinen Foodfiles Ravitsemusalan tutkimuspalveluyritys Kliiniset tutkimuspalvelut Elintarvikelääke- terveys-
LisätiedotRuokaa Sydänystävälle!
Ruokaa Sydänystävälle! Hyvän olon ruoka? Hyvää oloa tukee ruokavalio, jossa kiinnitetään huomiota erityisesti: kasvisten, marjojen ja hedelmien käyttöön, täysjyväviljavalmisteiden käyttöön, rasvan ja hiilihydraattien
LisätiedotVajaaravitsemuksen hoito
Vajaaravitsemuksen hoito Lähi-ja perushoitajien alueellinen koulutuspäivä 15.10.2018 Aoh Reetta Kiikeri Tyks Sydänkeskus *Lähteenä käytetty osin VSSHP:n johtavan ravitsemusterapeutti Mari Salmisen luentodioja
LisätiedotIKÄIHMISEN RAVITSEMUS K I R S I P U K K I L A R A V I T S E M U S T E R A P E U T T I, S A T A S A I R A A L A
IKÄIHMISEN RAVITSEMUS K I R S I P U K K I L A R A V I T S E M U S T E R A P E U T T I, S A T A S A I R A A L A 2 9. 5. 2 0 1 9 RAVITSEMUKSEN MERKITYS Hyvä ravitsemustila ylläpitää toimintakykyä ja omatoimisuutta
LisätiedotHyvällä ravitsemuksella voidaan vaikuttaa myös elämänlaatuun parantamalla päivittäistä jaksamista ja vireyttä!
Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen, Ravitsemusterapia Balans nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi 21.11.2017 Hyvällä ravitsemuksella voidaan vaikuttaa myös elämänlaatuun parantamalla päivittäistä jaksamista
LisätiedotJuusto ravitsemuksessa
Juusto ravitsemuksessa Juusto ravitsemuksessa Rakennusaineita luustolle Hammasystävällistä Sopii erityisruokavalioihin Juustojen koostumus vaihtelee Tuorejuusto valmistustavan mukaan Kypsytetty juusto
LisätiedotAlle 1-vuotiaan ruokailu
SYÖDÄÄN YHDESSÄ Alle 1-vuotiaan ruokailu Ruokasuositukset lapsiperheille 2016 SYÖDÄÄN YHDESSÄ Lapsen ensimmäinen ruokavuosi rakentaa pohjaa monipuolisille ja terveellisille ruokatottumuksille. Lapsen myötä
LisätiedotMIKSI SYÖDÄ LIHAA. Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland
MIKSI SYÖDÄ LIHAA Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland 1 Suomalaiset ravitsemussuositukset Kaikkea saa syödä Ravintoaineista ruokaan Kansalliset erityispiirteet Lisää kasviksia Laatu Rasva
LisätiedotIkääntyneen ruokavalio
Ikääntyneen ruokavalio Iän myötä ruokamäärät usein pienenevät ja ruokavalion laatu heikkenee. Ravintoaineiden tarve pysyy kuitenkin ennallaan tai jopa kasvaa. Monipuolinen ja riittävä ruokavalio ylläpitää
LisätiedotIkääntyminen ja sarkopenia yli 75- vuotiaiden porvoolaisten ravitsemustila ja ravinnonsaanti
Ikääntyminen ja sarkopenia yli 75- vuotiaiden porvoolaisten ravitsemustila ja ravinnonsaanti Gradun tekijä: Laura Sormunen, LitK & ETM Gradun ohjaajat: Anu Turpeinen, dos, ETT Merja Suominen, ETT Kuka
LisätiedotYleislääkäripäivät Munuaispotilaan lääkehoito. Risto Tertti Sisät. ja nefrol. el, dos. UTU/Vaasan keskussairaala, sisätaudit
Yleislääkäripäivät 2018 Munuaispotilaan lääkehoito Risto Tertti Sisät. ja nefrol. el, dos. UTU/Vaasan keskussairaala, sisätaudit Munuaispotilaan lääkehoito? Miten määrätä lääkkeitä potilaille, joilla on
LisätiedotSYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen
SYDÄNTÄ keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen Kolesterolia kannattaa ALENTAA AKTIIVISESTI Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus
LisätiedotProteiinin merkitys urheilijoiden ravitsemuksessa. Jan Verho 5.11.2014
Proteiinin merkitys urheilijoiden ravitsemuksessa Jan Verho 5.11.2014 Urheilija tarvitsee proteiinia 1. Proteiinisynteesin raaka-aineeksi Päivittäinen tarve kasvaa 2. Stimuloimaan lihasproteiinisynteesiä
LisätiedotLetkuravitsemuksen ongelmakohtia Lasten letkuravitsemus Virpi Järveläinen Satshp
Letkuravitsemuksen ongelmakohtia Lasten letkuravitsemus 2.2.2017 Virpi Järveläinen Satshp Letkuravitsemuksen komplikaatioita Ripuli Syy sopimaton valmiste, valmisteen osmolaalisuus, bakteerikontaminaatio,
LisätiedotMaito ravitsemuksessa
Maito ravitsemuksessa Sisältö Ravitsemussuositukset kehottavat maidon juontiin Maidon ravintoaineet Mihin kalsiumia tarvitaan? Kalsiumin saantisuositukset Kuinka saadaan riittävä annos kalsiumia? D-vitamiinin
LisätiedotPinnalla Nuoren uimarin ravitsemus
Pinnalla Nuoren uimarin ravitsemus Asiaa vanhemmille Keski-Suomen Urheiluakatemia/Swimming JKL ry 27.11.2014 Kaisa Kähärä Laillistettu ravitsemusterapeutti, Liikunnanohjaaja AMK Ravinto vaikuttaa: Vireystilaan
LisätiedotSuomalaislasten ravitsemus tänään. Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto
Suomalaislasten ravitsemus tänään Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto DIPP-ravintotutkimus Imetettyjen lasten osuus (% osallistuneista, n=3565) Erkkola ym. Suom
LisätiedotKESTÄVYYSVALMENTAJAN RAVITSEMUSOSAAMINEN. Hiihdon valmentajakerhon kevätseminaari Maria Heikkilä, ETM
KESTÄVYYSVALMENTAJAN RAVITSEMUSOSAAMINEN Hiihdon valmentajakerhon kevätseminaari 29.4.2017 Maria Heikkilä, ETM Luennon sisältö Taustatietoja tutkimuksesta Tulokset vielä julkaisemattomia Poimintoja tutkimuksesta
LisätiedotTutkitusti tehokas KOLESTEROLIA ALENTAVA LEVITE. Keiju Alentaja on ainoa Suomessa valmistettu kolesterolia alentava levite.
Tutkitusti tehokas KOLESTEROLIA ALENTAVA LEVITE. Keiju Alentaja on ainoa Suomessa valmistettu kolesterolia alentava levite. LEVITE SYDÄNYSTÄVÄLLISEEN RUOKAVALIOON Keiju Alentajaa suositellaan osaksi sydänystävällistä
LisätiedotTutkitusti tehokas KOLESTEROLIA ALENTAVA LEVITE. Keiju Alentaja on ainoa Suomessa valmistettu kolesterolia alentava levite.
Tutkitusti tehokas KOLESTEROLIA ALENTAVA LEVITE. Keiju Alentaja on ainoa Suomessa valmistettu kolesterolia alentava levite. LEVITE SYDÄNTERVEYTTÄ EDISTÄVÄÄN RUOKAVALIOON Keiju Alentajaa suositellaan osaksi
LisätiedotLasten täydennysravintojuomat täyttä energiaa!
Lasten täydennysravintojuomat täyttä energiaa! Lapsesi hyvä ravitsemustila parantaa jaksamista, edistää toipumista ja turvaa kasvun Kun lapsi ei syö riittävästi tavallista ruokaa Sairastuneen lapsen voi
LisätiedotRAVITSEMUSHOIDON KEHITTÄMINEN MONIAMMATILLISENA YHTEISTYÖNÄ
RAVITSEMUSHOIDON KEHITTÄMINEN MONIAMMATILLISENA YHTEISTYÖNÄ Moniammatillisuus vanhuspalveluissa tehtävälähtöisestä toiminnasta vanhuskeskeisempään työskentelyyn Inkerelli Vieltojärvi, ravitsemusterapeutti,
LisätiedotRavitsemus muistisairauksien ehkäisyssä. Mikko Rinta Laillistettu ravitsemusterapeutti Diacor terveyspalvelut Oy
Ravitsemus muistisairauksien ehkäisyssä Mikko Rinta Laillistettu ravitsemusterapeutti Diacor terveyspalvelut Oy Mustisairaudet Suomessa Suomessa arvioidaan olevan 35 000 lievää ja 85 000 vähintään keskivaikeaa
LisätiedotKasvisravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin
Kasvisravinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin Kasvisruokailijan ruokapyramidi on saman näköinen kuin tavallinen ruokapyramidi. Ainoastaan eläinkunnan proteiinilähteet on korvattu kasvikunnan proteiinilähteillä
Lisätiedotprojekti ( ) kotona asuvalle muistisairaalle ja omaiselle Tarja Puustinen projektipäällikkö muistaevaat.fi psmuisti.fi muistiliitto.
Tarja Puustinen projektipäällikkö projekti (2014 2017) kotona asuvalle muistisairaalle ja omaiselle muistaevaat.fi psmuisti.fi muistiliitto.fi RAVITSEMUSSUOSITUKSET IKÄÄNTYNEILLE Valtion ravitsemusneuvottelukunta
LisätiedotRavinto jalkapallossa
Ravinto jalkapallossa Patrik Borg Helsingin Urheilulääkäriasema, Syömishäiriökeskus Painopisteet liikkujan ravinnossa Syö tarpeeksi Riittävästi ravintoaineita Riittävästi nestettä Aterioiden ajoitukset
Lisätiedots upersankari M UN UAINEN TAISTELEE! Suojele sitä VASTUsTAJILTA www.supersankarimunuainen.fi
s upersankari M UN UAINEN TAISTELEE! Suojele sitä VASTUsTAJILTA www.supersankarimunuainen.fi SISÄLL YS: 3 Supersankarimunuaisen supervoimat 4 Supersankarimunuainen 5 Vastustaja 1: YLIPAINO 6 Supersankarimunuainen
LisätiedotSalliva syöminen opiskelukyvyn ja hyvinvoinnin tukena
Salliva syöminen opiskelukyvyn ja hyvinvoinnin tukena Jonna Kekäläinen, terveydenhoitaja yamk 14.03.2019 Mitä on hyvä ja salliva syöminen? Terveyttä edistävää + Hyvää vireystilaa ylläpitävää + Sosiaalista
LisätiedotKROONISTA MUNU- AISTEN VAJAATOI- MINTAA SAIRASTA- VAN POTILAAN RA- VITSEMUSHOITO OPAS HENKILÖKUNNALLE
KROONISTA MUNU- AISTEN VAJAATOI- MINTAA SAIRASTA- VAN POTILAAN RA- VITSEMUSHOITO OPAS HENKILÖKUNNALLE Anu Ketola & Anne Raappana Lapin Ammattikorkeakoulu 2015 1 Lukijalle Krooninen munuaisten vajaatoiminta
LisätiedotURHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN
Urhean valmentajakoulutus URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN LAURA MANNER JA MARI LAHTI 4.12.2014 Terveurheilija.fi 1 Ravinto, ravitsemus ja ruoka? Ravinto = ruoka, juoma tai aine, jota
LisätiedotKotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja?
Kotitehtävä Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? VÄLIPALA Tehtävä Sinun koulupäiväsi on venähtänyt pitkäksi etkä ehdi ennen illan harjoituksia
LisätiedotKASVISSYÖJIEN RUOKAVALION LAATU
KASVISSYÖJIEN RUOKAVALION LAATU Energiaravintoaineet sekä vitamiinit ja kivennäisaineet www.puolikiloa.fi 2 Tiivistelmä ja huomiota Diaesityksessä on mukana kolme tutkimusta: brittiläinen EPIC- Oxford,
LisätiedotIkääntyneen ravitsemus Noora Mikkonen TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti
Ikääntyneen ravitsemus 7.9.2017 Noora Mikkonen TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Ikääntyneen ravitsemuksen erityiskysymykset Toimintakykyisenä kotona ravitsemuksen rooli Eksoten strategia 2014-2018
LisätiedotURHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet
santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet Yläkouluakatemia 2015-2016 Vko 36 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI SUOJARAVINTOAINEET https://www.youtube.com/watch?v=cgcpdskk1o8&spfreload=10
LisätiedotEVÄITÄ RUOKAPUHEISIIN. Vinkkejä jokapäiväiseen ruokailuun
EVÄITÄ RUOKAPUHEISIIN Vinkkejä jokapäiväiseen ruokailuun Mieltä keventäviä ajatuksia ruoasta Syömisellä voi vaikuttaa hyvinvointiin ja jaksamiseen Säännöllinen ateriarytmi on terveyden kannalta parasta
LisätiedotKYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA HAE-JÄRJESTÖLLE
KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA HAE-JÄRJESTÖLLE Katja Karppinen Laillistettu ravitsemusterapeutti, TtM Ravitsemusterapeuttien osuuskunta VitaMiinat 26.4.2015 Ruokakolmio antaa suuntaviivat monipuolisen ja terveyttä
LisätiedotRAVITSEMUSVINKKEJÄ SYÖPÄÄ SAIRASTAVAN LAPSEN ARKEEN. TYKS Lasten ja nuorten veri- ja syöpäsairauksien hoidon vastuualue
RAVITSEMUSVINKKEJÄ SYÖPÄÄ SAIRASTAVAN LAPSEN ARKEEN TYKS Lasten ja nuorten veri- ja syöpäsairauksien hoidon vastuualue TIETOA RAVITSEMUKSESTA - Ravitsemuksella on tärkeä rooli ihmisen kehityksessä, kasvamisessa,
LisätiedotVESILIUKOISET VITAMIINIT
SUOJARAVINTOAINEET ENERGIAN LISÄKSI TARVITSEMME RAVINTOAINEITA ELINTOIMINTOJEMME YLLÄPITÄMISEEN JA SÄÄTELYTEHTÄVIIN SUOJARAVINTOAINEET VITAMIINIT KIVENNÄISAINEET eli mineraalit VESILIUKOISET VITAMIINIT
LisätiedotImeväisiän ruokavalio
Imeväisiän ruokavalio Perusta terveelliselle ruokavaliolle muodostetaan jo imeväisiässä. Nälän, kylläisyyden ja tyytyväisyyden havainnointi ja tunnistaminen ovat tärkeitä tekijöitä pienen imeväisen ruokailussa.
LisätiedotOuti Kylmänen & Anniina Raappana HEMODIALYYSIPOTILAIDEN KOKEMUKSIA RUOKAVALIOSTA JA HOITOHENKILÖKUNNALTA SAAMASTAAN RUOKAVALIO-OHJAUKSESTA
Outi Kylmänen & Anniina Raappana HEMODIALYYSIPOTILAIDEN KOKEMUKSIA RUOKAVALIOSTA JA HOITOHENKILÖKUNNALTA SAAMASTAAN RUOKAVALIO-OHJAUKSESTA HEMODIALYYSIPOTILAIDEN KOKEMUKSIA RUOKAVALIOSTA JA HOITOHENKILÖKUNNALTA
LisätiedotDiabetes ja sydän- ja verisuonitaudit. Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät
DIABETES JA SYDÄN Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit Diabetes nostaa sydän- ja verisuonitautien riskin 2-4 kertaiseksi. Riskiin voi vaikuttaa elämäntavoillaan. Riskiä vähentää diabeteksen hyvä hoito,
LisätiedotMuistisairaus ja ravitsemus Satu Jyväkorpi Suunnittelija, ETM
Muistisairaus ja ravitsemus 18.4.2012 Satu Jyväkorpi Suunnittelija, ETM www.soinmuistaakseni.fi Projektit Ravitsemus muistisairaan kodissa - kehittämisja tutkimushanke 2009-2012 Tavoitteena on tutkia ja
Lisätiedot5.1.2015. Kehityskolmio. Urheilija kehittyy ja pysyy terveenä + - Kunnon ruokaa luistelijalle. tammikuu 2015. Harjoittelu. Lepo Kehon huolto.
Kunnon ruokaa luistelijalle tammikuu 2015 Johanna Kleemola Kehityskolmio Harjoittelu Ravinto HYVÄ LUISTELIJA Lepo Kehon huolto Urheilija kehittyy ja pysyy terveenä Harjoittelun sisältö ja harjoitusten
LisätiedotNuoren urheilijan ravitsemus. 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto
Nuoren urheilijan ravitsemus 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto Mitä kaikkea huomioitava? Kokonaisuus Ateriarytmi Riittävä energiansaanti Nestetasapaino + Välipalaesimerkkejä
LisätiedotMillaisin eväin eläkkeellä? - eläkeikäisten ravitsemus THL:n
Millaisin eväin eläkkeellä? - eläkeikäisten ravitsemus THL:n väestötutkimuksissa Jenni Lehtisalo, ETM Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Diabeteksen ehkäisyn yksikkö 22.9.2014 1 Kenestä puhutaan? Ikäihminen,
LisätiedotYksipuolisuus altistaa puutoksille
Yksipuolisuus altistaa puutoksille Reuma-lehti 1/2017 Teksti: Laura Heikkilä Kuvat: Matias Honkamaa Kaikissa reumasairauksissa suositellaan mahdollisimman monipuolista ruokavaliota, jolla turvataan energian
LisätiedotTYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta
TYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta Sisällys T2D lisäsairaudet Sydän ja verisuonet Munuaiset Hermosto Jalat Silmät Suu 4 7 10 11 12 13 14 Sydän ja verisuonet Diabeetikoiden yleisin kuolinsyy
LisätiedotRavinnon rasvojen määrä ja laatu merkitys seerumin lipiditasoille
Ravinnon rasvojen määrä ja laatu merkitys seerumin lipiditasoille Ursula Schwab FT, dosentti, kliininen opettaja, laillistettu ravitsemusterapeutti Lääketieteen laitos / Kliininen ravitsemus, UEF Medisiininen
Lisätiedot