5. Munuaisten vajaatoiminnan vaiheet ja ravitsemushoito

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "5. Munuaisten vajaatoiminnan vaiheet ja ravitsemushoito"

Transkriptio

1 n n Ravitsemushairiot, erityisesti riittamaton energian saanti seka proteiini- ja kivennaisaineravitsemuksen hairiot, ovat yleisia lasten munuaisten vajaatoimintatiloissa ja munuaisten korvaushoitojen eli dialyysihoitojen aikana. Vajaaravitsemustila kehittyy helposti lapsipotilaalle, koska lapsen ravintoainevarastot ovat pie net ja toisaalta nopea kasvu vaatii paljon ravintoa. Ravitsemushoidon tavoitteena on turvata lapsen kasvu, vahentaa munuaisten vajaatoiminnasta johtuvia oireita ja yllapitaa kohtuullista biokemiallista tasapainoa, valttaen hyperfosfatemiaa, hyperkalsemiaa seka plasman urean liiallista nousua (> 20 mmol/1) ja hyperkalemiaa. Hyva ravitsemustila auttaa jaksamaan ja parantaa elamanlaatua. 5. Munuaisten vajaatoiminnan vaiheet ja ravitsemushoito Munuaistautia sairastavien lasten ravitsemushoidon suunnittelu, - ohjaus ja seuranta ovat vaativaa erikoissairaanhoitoa jonka toteuttamiseen tarvitaan moniammatillinen tyoryhma.

2 Marja Aho MMM, laill. ravitsemusterapeutti, free Merja Larjosto MMM, laill. ravitsemusterapeutti, HUS Auli Polonen MMM, laill. ravitsemusterapeutti, Diabetesliitto Ulla Siljamaki- Ojansuu MMM, laill. ravitsemusterapeutt,i TAYS Teija Ylinen THM, laill. ravitsemusterapeutti, TAYS seka Munuais- ja maksaliitto ry:n Munuaistyoryhman kautta nefrologian erikoislaakarit: Eero Honkanen dos. nefrologian ylilaakari HUS Kirurginen sairaala llpo Ala-Houhala dos. nefrologian ylilaakari, TAYS Kaj Ronnholm dos. lastentautien ja nefrologian erikoislaakari, HUS Risto Tertti LKT, sisatautien ja nefrologian erikoislaakari, TYKS Lasten suositukset: Aila Paganus MMM, laill. ravitsemusterapeutti (suosituksen kirjoittaja), HUS Marjatta Antikainen L T, dosentti, lastentautien ja nefrologian erikoislaakari, HUS Marja Ala-Houhala L T, dosentti, TAYS Terttu Peltola MMM, laill. ravitsemusterapeutti, TAYS Sirkku Kylliainen MMM, laill. ravitsemusterapeutti, EKKS

3 II Munuaisten vajaatoiminnan vaiheet ja ravitsemushoito lapsella 6. Lasten ravitsemussuositusten toteuttaminen 6.1 Energia 6.2 Proteiini 6.3 Rasva 6.4 Suola 6.5 Fosfori ja kalsium 6.6 Kalium 6. 7 Vitamiinit ja kivennaisaineet 7. Munuaisten vajaatoimintaan liittyvat oireet ja niiden ravitsemushoito lapsella 7.1 Pahoinvointi ja oksentelu 7.2 Muita syomisen ja ruuansulatuskanavan ongelmia 8. Ravin non saannin ja ravitsemustilan seuranta lapsella 9. Ravitsemushoito munuaisen siirron jalkeen Taulukko 12: Kroonisen munuaistaudin vaiheet ja ravitsemushoito lapsilla Taulukko 13: Paivittaisen energian tarve lapsilla Taulukko 14: Proteiiniravitsemuksen hoitotavoitteita lapsilla Taulukko 15: Vitamiinitaydennys dialyysihoidossa lapsilla Taulukko 16: Ravitsemushoidon seuranta lapsilla LIITTEET Liite 10. Hoitokaavio 1 L. Krooninen munuaisten vajaatoiminnan vaihe lapsilla ja kliininen ravitsem ushoito Liite 11. Hoitokaavio 2L. Krooninen munuaisten vajaatoiminnan vaihe lapsilla ja proteiiniravitsemus Liite 12. Hoitokaavio 3L. Krooninen munuaisten vajaatoiminnan vaihe lapsilla ja fosforirajoitus

4 Kohtalainen munuaisten toiminnanvajaus (GFR Ravitsemushoito; Kun plasman urea-, fosfori- ja PTH-arvot a!kavat nousta, rajoitetaan fosforin saantia ja tarkistetaan ruokavation proteiinimaara liitteen 2 suosituksen mukaiseksi. Jos fosforin rajoittaminen ruokavatiosta ei riita korjaamaan plasman fosforiarvoja, aloitetaan fosforinsitojan kaytto ja samalla Usataan kalsiumin saantia. Huofehditaan riittavasta energiansaannista. - Aloitetaan vesiliukoisten vitamiinien taydennys. Hoidetaan mahdollinen asidoosi ja anemia. 3- Huomattava munuaisten.toiminnanvajaus (GFR Vaikea munuaisten toiminnanvajaus (GFR < 0.25 ml/s/1.73 Ravitsemushoito vaiheen 2 tapaan. Yksityiskohdat maaraytyvat laboratoriovastausten ja ravitsemustilan mukaan. Konservatiivisen hoidon lisaksi kaynnistetaan dialyysihoidon suunnittelu ja aloitus. Vaihe 5. Dialyysihoito (GFR < 0.15 ml/s/1.73 m 2 ): Proteiinin saanti suunnitellaan dialyysin hoitomuodon mukaan. Vitamiinitaydennys tarvitaan kaikille. Hivenainetaydermysta annetaan yksiioihsesti tarpeen mukaan. Ruokavalion yksityiskohdat tarkennetaan laboratoriovastausten ja ravitsemustilan perusteella. Taulukko 12: Kroonisen munuaistaudin vaiheet ja lasten ravitsemushoito

5 Munuaisten vajaatoiminnan kaikissa vaiheissa on hyvin tarkeaa turvata lapsen ikaa kokoa vastaava energiansaanti. Riittava energiansaanti on tarpeen normaalille kasvulle ja estaa proteiinien kayton energialahteena. Uremia aiheuttaa kataboliaa, mika lisaa energiantarvetta (10-20%). Uremia voi huonontaa ruokahalua, aiheuttaa pahoinvointia ja laihtumista tai kasvun pysahtymista. Proteiini-energiavajaaravitsemus on yleinen ravitsemusongelma kroonisessa munuaisten vajaatoiminnassa seka lapsilla etta aikuisilla. Energiansaannin turvaamiseksi kaytetaan glukoosipolymeeri- ja rasvalisia yksilollisen tarpeen mukaan. Energiansaantia tulee tasmentaa riittavan usein lapsen kasvun ja hoitomuodon mukaan. Taulukko 13: PaiviWiinen energian tarve lapsilla (Clinical paediatric dietetics, 3rd ed. edited by Shaw, W & Lawson, M. London 2007) lka 0'"'"3kk 4-6kk 7-9kk 10.;..12kk 1-3v 4-6\T 7-10v tytot pojat v tytot pojat 15..:..18 v tytot pojat Energian tarve kcallkg/vrk 95 " 95 " 95 " 95 " 90 " 1740 kcallvrk 1970 " 1845 " 2220 " 2110 " 2755 "

6 proteiinin saantia seurataan ruokapaivakirjan tarkistetaan ravitsemussuosituksen mukaiseksi. Proteiinin saantia optimoidaan yksilollista tarvetta vastaavaksi, kun munuaisten toiminnanvajaus on lieva tai kohtalainen (vaiheet 2-4 ). Liitteesta voi katsoa suuntaaantavia ohjeita. Ravinnon proteiinimaara ratkaistaan yksilollisesti lapsen kasvun, plasman urean ja albumiinipitoisuuden perusteella. Taulukko 14: Proteiiniravitsemuksen tavoitteet lapsilla Plasman ureataso < 20 mmo!/1 Kalium- ja fosforipitoisuudet normaalialueel!a Plasman albumiinipitoisuus > 30 g/1. lmevaisiassa ravitsemuksen perustana on rintamaito tai vahan proteiinia sisaltava aidinmaidonkorvike. Lisaruoat aloitetaan 4-6 kk:n iassa. Energialisaksi kaytetaan glukoosipolymeeria ja rasvoja. Aidinmaidonkorvikkeen antoa jatketaan tavallisen maitovalmisteen asemasta noin 2 vuoden ikaan saakka tai niin pitkaan kuin lapsi hyvaksyy sen juomana. Myos lastenvellia voidaan antaa yli 1 vuoden iassa tavallisen maidon tilalla. Kun lapsi syo tavallista ruokaa, proteiinin saanti arvioidaan esimerkiksi proteiinivaihtotaulukoiden avulla. Ainakin noin puolet proteiinista tulisi olla elainproteiinia. Maitoa, maitovalmisteita ja taysjyvaviljavalmisteita rajoitetaan niiden korkean fosforipitoisuuden vuoksi. Vahaproteiinisia tuotteita (leipa, keksit, pasta) voidaan kayttaa ruokavalion osana, mutta

7 Energiansaantia voidaan tehokkaasti parantaa lisaamalla ravintoon rasvoja. Hyperkolesterolemia- ja triglyseridemia ovat yleisia rasva-aineenvaihdunnan hairibita munuaisten vajaatoimintatiloissa seka valkuaisvirtsaisuustiloissa. Taman vuoksi valtetaan elainrasvoja ja kaytetaan tyydyttymattomia rasvoja sisaltavia kasvibljyja seka margariineja. Jos veren rasva-arvot ovat koholla, suositellaan kasvissteroleilla tai - stanoleilla taydennettyja elintarvikkeita (Benecol, Becel pro Aktiv, Reducol ) ja/tai ravintolisana kalaoljya, jossa ei ole A-vitamiinia. Lapsille sopiva kasvisterolin tai- stanolin maara on n. 2 g/vrk. 6.4 Suola Suolan maara vaikuttaa elimiston nestetasapainoon. Suolarajoituksen tarve riippuu munuaissairaudesta ja jaljella olevasta munuaisfunktiosta. Suolan saantia rajoitetaan kaikissa munuaisen vajaatoimintatiloissa. Suolan menettaja tarvitsee suolalisan. Pohjoismaisten ja Valtion ravitsemusneuvottelukunnan (VRN 2005) yleisten ravitsemussuosituksien mukaan suolan saanniksi suositellaan kaikilla aile 2 -vuotiailla < 3 g/1 000 kcal. Lapsilla ja nuorilla suolansaanti tulisi oil a aile 5 g /vrk. Jodin sa anti voi jaada niukaksi suola- ja fosforirajoitteisessa ruokavaliossa. Vaikeassa munuaisten vajaatoiminnassa (vaiheet 4-5 ): Suolarajoitus on < 5 g /vrk. Silloin valtetaan suolaisia naposteltavia, kuten chipseja ja suolaisia valmisruokia, lihavalmisteita ja aamiaishiutaleita ja valitaan vahasuolainen ruokaleipa. Mineraalisuolaa ei kayteta. Kotiruuanvalmistuksessa ei kayteta suolaa. Makua ruokaan saadaan mausteilla.

8 fosforin saantia. Fosforin sitojana kaytetaan yleensa kalsiumkarbonaattia tai Fosforinsitoja!aake otetaan aterian yhteydessa ja eri aikaan kuin rautalaake. Aktiviisen vitamiinin anto (alfakalsidoli) aloitetaan, kun PTH -arvo alkaa nousta. Munuaispotilaiden kalsiumtasot laskevat samanaikaisesti, kun fostoria alkaa kertya elimistoon. Tehokas fosforiaineenvaihdunnan kontrolli parantaa myos kalsiumaineenvaihduntaa. Aktiivinen 0-vitamiinihoito edesauttaa kalsiumin imeytymista suolistosta Kalium Kaliumrajoitus on yksilollisesti tarpeellinen vaikeassa munuaisen vajaatoiminnassa. Hyperkalemiaa voivat aiheuttaa liian runsas kaliumin saanti ruokavaliossa, katabolia, riittamaton energian saanti, asidoosi, vaikea ummetus tai laakitys (kuten kaliumia saastavat diureetit). 6.7 Vitamiinit ja kivennaisaineet Vajaatoiminnan vaiheissa (3-4) ennen dialyysihoitovaihetta, kun ruokavalion fosfori- ja proteiinimaaraa rajoitetaan, tarvitaan vitamiinien taydennysta. Munuaisen vajaatoiminnassa voi kehittya 0-, B- ja C-vitamiinien seka kuparin, sinkin, seleenin, jodin ja raudan vajetta. Sen sijaan plasman A- ja E-vitamiinitasot ovat normaalit tai jopa korkeat. Suositeltavia monivitamiinivalmisteita dialyysihoitoa edeltavassa vaiheessa ovat esimerkiksi Multitabs Family, Multivita, Yliopiston apteekin Vitamiini- Kivennaisaine kapseli, Renavit, Multi B-vita. Seerumin homokysteiinipitoisuus voi nousta munuaisten vajaatoiminnassa ja myos dialyysivaiheessa. Hyperhomokysteinemia on sydan- ja verisuonitautien riskitekija.

9 tiamiinin riboflaviiniin hivenaineiden; Vitamii nitaydennys toteutetaan o!evan ohjeen mukaan. Sinkin ja seleenin pitoisuuksia veressa suositellaan seurattavaksi. Tarvittaessa niiden taydennyksia kaytetaan maaria, jotka ovat suuruudeltaan % ianmukaisista yleisista ravitsemussuosituksista (VRN 2005). Taulukko 15: Vitamiinitaydennys dialyysihoidossa olevilla lapsilla Dialyysihoidon aikainen vitarniinihoito: lka 0-1v f,...4v >4v An nos % Renavit ~ Renavit 1 Renavit 7. Munuaisten vajaatoimintaan liittyvat oireet ja ravitsemushoito 7.1 Pahoinvointi ja oksentelu Oksentelu varsinkin imevaisiassa on yleinen ongelma. Ruokahaluton ja pahoinvoiva lapsi tarvitsee ravinnon saannin turvaamiseksi nenamahaletkun tai vatsanpeitteiden lapi mahalaukkuun asennettavan ruokintaletkun (PEG). Jos PEG- syottoletkua tarvitaan, se asennetaan ennen peritoneaalidialyysikatetria (PO -letku). Pahoinvointia esiintyy vahemman, kun ruoka annostellaan letkuun hitaasti syottopumpulla. Mahdolliset oksennukset korvataan vastaavalla maaralla yksilollista ravintoa. Suun kautta syomista kannustetaan kaikissa hoidon vaiheissa. Syomisen oppimisen herkkyysvaiheet pyritaan mahdollisuuksien mukaan kayttamaan hyvaksi tarjoamalla ikaa

10 ruuansu Munuaisten vajaatoimintaa sairastavien lasten yleisimpia ovat GER eli ruuan takaisinvirtaus mahalaukusta ruokatorveen ja mahalaukun hidas tyhjeneminen. Lisaksi voi esiintya taysinaisen olon tunnetta ja ummetusta. Ruuansulatuskanavaan vaikuttavia laakkeita tarvitaan kuitenkin harvoin. Ummetuslaakkeita kaytetaan kuten muillakin ummetusta potevilla lapsilla. Uremia voi aiheuttaa makumuutoksia, esimerkiksi mieltymys suolaiseen lisaantyy, makea ei maistu ollenkaan tai ruoka maistuu pahalta 8. Ravinnon saannin ja ravitsemustilan seuranta Lapsen ravitsemustilaa ja -hoitoa seurataan saannollisesti moniammatillisessa hoitotiimissa, jossa ovat mukana laaketieteen (nefrologian erikoislaakari), kliinisen ravitsemustieteen (munuaispotilaiden hoitoon perehtynyt ravitsemusterapeutti) ja hoitotieteen (munuaissairaanhoitaja) seka mahdollisesti muiden erityisalojen asiantuntijoita. Ravitsemustilan ja ravinnon saannin yksilollinen seuranta toteutetaan konservatiivisen ja dialyysihoidon aikana saannollisesti.

11 < v -1v i-6v >7v i Ravitsemushoito munuaisen siirron jal Munuaisen siirron jalkeen kaytetaan yleisten ravitsemussuositusten ja ianmukaista ruokavaliota. Pienet lapset ovat yleensa nena-mahaletkuruokinnalla ennen siirtoa. Siirron jalkeen saattaa kestaa muutaman kuukauden, ennen kuin suun kautta syominen sujuu, mutta lapsi voi oppia sen nopeastikin. Riittava ravinnon ja nesteen saanti ovat tarkeita toipumiselle ja siirtomunuaisen toiminnalle. Siirron jalkeen tarvitaan kalsium- ja 0- vitamiinilisaa, joskus myos magnesiumia. Ruokavalio on vahasokerinen ja runsaskuituinen. Pehmeita kasvirasvoja kuten rasiamargariinia ja kasvioljya suositaan. Ruokavalio koostuu viljatuotteista, perunasta, kasviksista, hedelmista, marjoista, vaharasvaisista maitovalmisteista, kalasta ja vaharasvaisesta lihasta. Veren kolesterolipitoisuutta seurataan siirron jalkeen. Ruokavaliossa valtetaan tyydyttynytta rasvaa ja aloitetaan tarvittaessa kasvisstanoli tai -steroleilla taydennettyjen elintarvikkeiden kaytto. Runsaasti kolesterolia sisaltavia elintarvikkeita kuten munankeltuaista ja sisaelimia varotaan. Siirron jalkeen paino voi nousta liikaa. Syyna voi olla mm. kortisonilaakitys. Ylipainon valttamiseksi opetellaan alusta lahtien terveelliset ruokatottumukset ja etsitaan lapselle mieluisat liikkumisen muodot.

12 Munuais- ja maksaliitto ry Hoitokaavio 1L. LASTEN KROONISEN MUNUAISTEN VAJAATOIMINNAN VAIHEET; NIIDEN HOITO JA KLIININEN RAVITSEMUSHOITO (K/DOQI) National Kidney Foundation, Clinical Practice Guidelines for Kidney Disease 2002; Am j Kidney Dis (2002; 39 (Suppl 1) Shaw,V., Coleman,J.: Nutritional management of renal disease in childhood. Annals Nestle 2003;61: Vajaa- Kroonisen munuaisten GFR Hoito Kiiininen ravitsemushoito toiminnan vajaatoiminnan kuvaus mils /1.73 m 2 vaihe (ml/min) suurentunut Ei munuaissairautta, mutta >1.5 Riskihenkili:iiden tunnistaminen. Yleisten ravitsemussuositusten mukainen vajaatoimin- suurentunut riski, esim. Vajaatoiminnan kehittymisen estaminen. ruokavalio, normaali kasvu, hyvan ravitsemustilan nan riski autoimmuunisairaus, krooninen Lapsen kasvun turvaaminen. yllapito, kasvun turvaaminen. munuaistulehdus, virtsateiden Verenpaineen hoito. 0 anomalia, yksi toimiva munuainen (>90 ml/min) Munuaisvaurio, esim. proteinuria >1.5 Munuaissairauden etenemisen hidastaminen Ravitsemussuosituksien mukainen ruokavalio 1 GFR normaali tai lievasti alentunut Verenpaineen hyva hoito (proteiini g/vrk = tarve + menetys virtsaan). Suolan saanti yleisen ravitsemussuosituksen mukaan. Ravitsemusterapeutin tapaaminen. (>90 ml/min) Lieva mu nuaisten vajaatoiminta Munuaisfunktion muutosten arviointi. Edellisten lisaksi ravinnonsaannin ja 2 GFR alentunut Ravinnon fosforimaaran rajoittaminen, kun ravitsemustilan arviointi ja seuranta. (60-90 ml/min) SP-Pi/PTH nousee. Kohtalainen munuaisen toiminnan Edellisten lisaksi verenpaineen hoito, Edellisen lisaksi 3 vajaus. proteinurian hallinta, kalsium- -fosforirajoitus ian mukaan GFR alentunut fosforitasapainon hoito, happo- -suolarajoitus kuten ylla emastasapainon hoito -proteiinin saanti tarpeen ja munuaisen (30-59 ml/min) toiminnan mukaan - ruokavalion taydentaminen energialisalla vitamiineilla ja yksili:illisesti aktiivisella D- vitamiinilla 4 Huomattava munuaisen vajaatoiminta, Kuten edella Edellisen lisaksi kaliumin saannin rajoittaminen GFR alentunut yksili:illisesti (15-29 ml/min) Aktiivihoidon suunnittelu. 5 Vaikea munuaisen vajaatoiminta <0,25 Peritoneaalidialyysi (PD) Edellisten lisaksi proteiinia hoitomuodon 1kaa1 ( < 15 ml/min) ks. erillinen hoitokaavio tai dialyysi Hemodialyysi (HD) Nesterajoitus 40 ml/100 kcal+ UFV (ultrafiltraatiovolyymi; HD:ssa painon nousutavoite <5% dialyysien valilla) + virtsamaara (?)sl< Munuaisen siirto Akuuttivaihe 4-8 Ikaa vastaava suosituksen mukainen ruokavalio. 6 viikkoa siirrosta Syi:imisen ja ruokatottumusten kehittyminen. Krooninen vaihe Lihomisen ehkaisy. Hyperlipemioiden ehkaisy > 8 viikkoa hoito. Hyvan ravitsemustilan yllapito ja siirrosta laakkeiden sivuvaikutuksien vahentaminen. Ravitsemuksen seuranta vuosikontrollien yhteydessa. AP

13 Munuais- ja maksaliitto ry Hoitokaavio 2L. LASTEN KROONISEN MUNUAISTEN VAJAATOIMINNAN VAIHEET JA PROTEIINI (K/DOQI) National Kidney Foundation, Clinical Practice Guidelines for Kidney Disease 2002; Am J Kidney Dis (2002; 39 (Suppl 1) Shaw,V, Coleman,]: Nutritional management of renal disease in childhood. Annals Nestle 2003; 61:21-31 Vajaa- GFR Ruokavalion proteiinimaara Kiiininen ravitsemushoito toiminnan ml/s /1.73 m 2 vaihe (ml/min) 1 > 1.5 Yleisen ravitsemussuositu ksen Ruokapaivakirjan avulla proteiinin saanti tarkistetaan suosituksen mukaan (10-15 E %) mukaiseksi. Riittava proteiinin ja energian saanti on tarpeen kasvun (>90 ml/min) turvaamiseksi ,49 Yleisen ravitsemussuosituksen kuten edella mukaan (10-15 E %) (60-90 ml/min) 3 0,5-0,99 IKA g/kg/vrk Proteiinin saantia optimoidaan yksilollisesti P- Urea- ja P-albumiinikeskonen 2,5-3 pitoisuuksien mukaan. 0-1/2 v 1,5-2,1 Energiansaannin tulee olla riittava, energialisana glukoosipolymeeri v 1,5-1,8 herkasti kayttoon. Vitamiinilisat (aktiivinen D-vitamiini ja 8-vitamiinit) (30-59 ml/min) 1-6 v 1,1-1, v 1-1, v ,25-0,49 Kuten ylla Energiansaannin tulee olla riittava, energialisa yleensa tarpeen, Ruokavalion proteiinimaara vitamiinilisat yksilollisesti. (15-29 ml/min) rajoitetaan yo. taulukon alarajalle, Mahdollisen aliravitsemuksen korjaus yksilollisesti P-Urean ja P- Alb pitoisuuksien mukaan 5 <0,25 IKA g/kg/vrk Proteiinin saanti optimoidaan yksilollisesti P- Urea ja P- Alb arvojen ( < 15 ml/min) v 2,1-3 mukaan. Tulehdus ja alentunut P-Aib lisaavat proteiinin tarvetta 0,2 peritoneaali- lf2-1v 2-3 g/kg/vrk ja peritoniitti 0,5 g /kg/vrk. dialyysihoito 1-3 v 2-2,5 P-Zn ja P-Se-tasoja seurataan ja taydennetaan yksilollisesti v 1,5-2 Yksilollinen neste- ja kaliumrajoitus v 1,5-1,8 Vitamiinilisa (81, 86-vit foolihappo) hemodialyysihoito IKA g/kg/vrk Kuten ylla. Tulehdus ja akuutti sairaus lisaavat tarvetta n 0,2 g/kg/vrk. 0-1/2 v 2,1-2,5 Aliravitsemus korjataan hemodialyysi- hoidon aikaisella iv- 1 h-1v 1,5-2,5 ravitsemuksella. 1-2 v 1,5-2 Vitamiini- ja kivennaisainelisa kuten PD- hoidossa. 2-6 v 1,2-1, v Munuaisen siirto Akuuttivaihe n 4-8 viikkoa siirrosta Vahasuolainen ruokavalio. Akuutissa vaiheessa 1,5-2 g prot/kg/paiva, Krooninen vaihe Kroonisessa vaiheessa proteiinia yleisen ravitsemussuosituksen mukaan. Rasvan laatuun huomio. Painonhallinta.

14 Munuais- ja maksaliitto ry Hoitokaavio 3L. LASTEN KROONISEN MUNUAISTEN VAJAATOIMINNAN VAIHEET JA FOSFORIRAJOITUS (NKF/ K/DOQI) National Kidney Foundation, Clinical Practice Guidelines for Kidney Disease 2002; Am j Kidney Dis (2002; 39 (Sup pi 1) ja European Guidelines for the Nutritional Care Of Adult Renal Patients Edtna/Erca 2003, mukaan soveltaen Shaw,V., Coleman,].: Nutritional management of renal disease in childhood. Annals Nestle 2003;61:21-31 Shaw,V: Conservative Management of Chronic Renal Failure- General Principles, GOS, London Vajaatoiminnan GFR Ruokavalion fosforimi:ii:ira paivassa, jolla useimmat Hoitotavoite ja Huomioitavaa vaihe ml/s /1.73 m3 potilaat saavuttavat tavoitetason. hoidon tarkennus (ml/min) Ravitsemushoidon seuranta. 1 >1.5 tai 1.5 Ei rajoitusta Saanti ravitsemussuosituksen mukaan: 6-11 kk 420 mg/vrk 1-5 v 470 mg/vrk (>90 ml/min) 6-9 v 540 mg/vrk 9-16 v 700 mq/vrk Ei rajoitusta yleensa. Huomaa kuitenkin, etta fosforin 5/P-Pi : Ian mukainen tavoite Fosforin retentio alkaa yleensa kv G FR saanti on noin 2 kertaa suurempi kuin suositus. Fosforin < 1.50 ml/s (60-90 ml/min) rajoittaminen voi hidastaa GFR:n alenemisen etenemista. Fosforirajoitus viimeistaan, kun potilaan PTH nousee. S/P-Pi; Ian mukainen tavoite Kalsium-fosfori tasapainoon vaikuttavia < 10 kg < 400 mg/vrk + fosforin sitoja tekijoita: (30-59 ml/min) kg < 600 mg/vrk Kalsiumin saanti ravinnosta ja - fosforinsitojan tyyppi kg < 800 mg/vrk valmisteista < 2000 mg/vrk - fosforin sitojan maara > 40 kg < mg/vrk - fosforin sitojan ottamis Fosforirajoitus kuten ylla, hienosaato S-Pi mukaan. S/P-Pi; Ian mukainen tavoite ajankohta 4 (15-29 ml/min) Jos ruokavaliossa kaytetaan foaforirajoitusta, tulee + fosforin sitoja - ravinnon fosforimaara potilaan olla munuaissairauksien hoitoon perehtyneen Kalsiumin saanti ravinnosta ja - ravinnon kalsiummaara ravitsemusterapeutin seu rannassa. valmisteista < 2000 mg/vrk. - ravinnon fosforilahteet: eri PTH arvot alkavat yleensa kohota, kun GFR<1ml/s. ruoka-aineista imeytyminen Kohonnut PTH lisaa fosforin eritysta, mika voi laskea erilaista, johtuen mm. fosforiarvoja, ei kuitenkaan enaa kun GFR< 0.35 ml/s. kemiallisesta muodosta - lisakilpirauhasen toiminta < 0.25 Hemodialyysi. Tavoite < 1.8 (1. 78)mmol/l (PTH) 5 ( < 15 ml/min) Fosforirajoitus kuten ylla. + fosfori n sitoja - D-vitamiinin saanti tai dialyysi Kalsiumin saanti ravinnosta ja - Proteiinisynteesin ja valmisteista < 2000 mg/vrk hajoamisen tasapaino Munuaisen siirto Peritoneaalidialyysi Fosforirajoitus kuten ylla. Ei rajoitusta, kun siirrannainen toimii mm. infektiot, traumat, huono syominen, aliravitsemus, glukokortikoidit, tetrasykliinit

Plasman kreatiniini. Vajaa-toiminnan vaihe. GFR ml/s /1.73 m² (ml/min/) Kroonisen munuaisten vajaatoiminnan kuvaus

Plasman kreatiniini. Vajaa-toiminnan vaihe. GFR ml/s /1.73 m² (ml/min/) Kroonisen munuaisten vajaatoiminnan kuvaus Liite. Munuais- ja maksaliitto ry copyright Hoitokaavio. KROONISEN MUNUAISTEN VAJAATOIMINNAN VAIHEET; HOITO JA KLIININEN RAVITSEMUSHOITO 008 (K/DOQI) National Kidney Foundation, Clinical Practice Guidelines

Lisätiedot

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA Mitä kaikkea terveellinen ravinto on? Terveellinen ravinto Terveellisestä ruokavaliosta saa sopivasti energiaa ja tarvittavia ravintoaineita Terveellinen ravinto auttaa

Lisätiedot

Krooninen munuaisten vajaatoiminta ja kliininen ravitsemushoito Suomalaiset hoitosuositukset 2009

Krooninen munuaisten vajaatoiminta ja kliininen ravitsemushoito Suomalaiset hoitosuositukset 2009 Krooninen munuaisten vajaatoiminta ja kliininen ravitsemushoito Suomalaiset hoitosuositukset 2009 Finnish Nutrition Guidelines for Renal Disease 2009 Munuais- ja maksaliitto ry yhteistyössä Suomen Nefrologiyhdistys

Lisätiedot

Ravitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta

Ravitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta Ravitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta Mikael Fogelholm, ravitsemustieteen professori Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Elintarvike- ja

Lisätiedot

Diabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen

Diabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen Diabeetikon ruokavalio FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen Lähde: Diabeetikon ruokavaliosuositus 2008 Diabetesliitto Työryhmä: Professori, LT,ETM Suvi Virtanen MMM, ravitsemusterapeutti Eliina

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Ravitsemuksen ABC Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Tulossa La 25.10. La 8.11. La 15.11. La 22.11. La 29.11. Energiaravintoaineiden kirjo: energian tarve ja

Lisätiedot

Ravitsemussuositusten toteutuminen Rovaniemen ruokapalvelukeskuksen ruokalistoissa:

Ravitsemussuositusten toteutuminen Rovaniemen ruokapalvelukeskuksen ruokalistoissa: Ravitsemussuositusten toteutuminen Rovaniemen ruokapalvelukeskuksen ruokalistoissa: Päiväkotilapset, koululaiset, ikäihmisten kokopäivähoito ja kotipalvelulounas ikäihmisille. Noora Rajamäki Laillistettu

Lisätiedot

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 RAVINNON MERKITYS TERVEYDELLE Onko merkitystä? Sydän- ja verisuonisairaudet Verenpaine Kolesteroli Ylipaino Diabetes

Lisätiedot

Tavallisimmat ongelmat Suomessa

Tavallisimmat ongelmat Suomessa Terveyttä ravinnosta Ursula Schwab FT, dosentti, laillistettu ravitsemusterapeutti Lääketieteen laitos / Kliininen ravitsemustiede, Itä-Suomen yliopisto Medisiininen keskus / Kliininen ravitsemus, KYS

Lisätiedot

HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014

HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014 HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014 TÄNÄÄN KESKUSTELLAAN: Muistisairauksien ehkäisyn merkitys Yleisimmät muistisairauden Suomessa ja niiden riskitekijät Mitkä ravitsemukselliset

Lisätiedot

Ravitsemuksen merkitys sairaalapotilaalle. Jan Sundell dosentti, ylilääkäri, erikoislääkäri TYKS, YSIS

Ravitsemuksen merkitys sairaalapotilaalle. Jan Sundell dosentti, ylilääkäri, erikoislääkäri TYKS, YSIS Ravitsemuksen merkitys sairaalapotilaalle Jan Sundell dosentti, ylilääkäri, erikoislääkäri TYKS, YSIS Sairauteen liittyvä vajaaravitsemus on yleinen ongelma, joka jää usein diagnosoimatta Kehittyneissä

Lisätiedot

Ravitsemus. HIV-ravitsemus.indd 1 12.12.2012 10.20

Ravitsemus. HIV-ravitsemus.indd 1 12.12.2012 10.20 Ravitsemus HIV-ravitsemus.indd 1 12.12.2012 10.20 Jokainen meistä tarvitsee ruoasta energiaa. Jokaisen energiantarve on yksilöllinen ja siihen vaikuttavat esimerkiksi ikä, sukupuoli ja liikunnan määrä.

Lisätiedot

Eväitä ruokapuheisiin

Eväitä ruokapuheisiin Eväitä ruokapuheisiin Esityksessä on ravitsemussuositusten mukainen viikon ruokavalio kevyttä työtä tekevälle, liikuntaa harrastavalle naiselle (8,4 MJ/vrk eli 2000 kcal/vrk). Yksittäisille aterioille

Lisätiedot

Sydäntä keventävää asiaa

Sydäntä keventävää asiaa Sydäntä keventävää asiaa Kolesterolia kannattaa alentaa aktiivisesti Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus 1. Kun veressä on liikaa kolesterolia, sitä alkaa

Lisätiedot

Diabeetikon ruokailu sairaalassa

Diabeetikon ruokailu sairaalassa Diabeetikon ruokailu sairaalassa { Ravitsemusterapeutti Roope Mäkelä Satks Ruokavaliosuositus Diabeetikoille suositellaan samanlaista ruokaa kuin koko väestölle Ravitsemushoito on oleellinen osa diabeteksen

Lisätiedot

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon FORMARE 2015 Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon Sisältö Kalorit ja kulutus Proteiini Hiilihydraatti Rasva Vitamiinit Kivennäis- ja hivenaineet Vesi ja nesteytys Ravintosuositukset

Lisätiedot

Tehostettu ruokavalio. 25.9.2014 Kaija Mäkelä, ravitsemispäällikkö Sofia Eklund, ravitsemusterapeutti

Tehostettu ruokavalio. 25.9.2014 Kaija Mäkelä, ravitsemispäällikkö Sofia Eklund, ravitsemusterapeutti Tehostettu ruokavalio 25.9.2014 Kaija Mäkelä, ravitsemispäällikkö Sofia Eklund, ravitsemusterapeutti Hyvä ravitsemustila on terveyden, toipumisen ja hyvinvoinnin edellytys. Sairaus altistaa vajaaravitsemuksen

Lisätiedot

Itämeren ruokavalio. Kaisa Härmälä. Marttaliitto ry

Itämeren ruokavalio. Kaisa Härmälä. Marttaliitto ry Itämeren ruokavalio Kaisa Härmälä Marttaliitto ry Itämeren ruokavalio Kotimainen vaihtoehto Välimeren ruokavaliolle. Lähellä tuotettua. Sesongin mukaista. Välimeren ruokavalio Itämeren ruokavalio Oliiviöljy

Lisätiedot

D-vitamiini ja saanti- ja täydennyssuositukset

D-vitamiini ja saanti- ja täydennyssuositukset D-vitamiini ja saanti- ja täydennyssuositukset D-vitamiinia muodostuu iholla auringon ultraviolettisäteilyn vaikutuksesta ja lisäksi sitä saadaan ravinnosta. Käytännössä D-vitamiinia muodostuu riittävästi

Lisätiedot

KUNNON RUOKAA NUORELLE URHEILIJALLE. Urheiluravitsemuksen kouluttajakoulutus 2010, Varalan Urheiluopisto

KUNNON RUOKAA NUORELLE URHEILIJALLE. Urheiluravitsemuksen kouluttajakoulutus 2010, Varalan Urheiluopisto KUNNON RUOKAA NUORELLE URHEILIJALLE Urheiluravitsemuksen kouluttajakoulutus 2010, Varalan Urheiluopisto HARJOITTELU KEHITTÄÄ JA TUKEE HYVÄÄ TERVEYTTÄ urheilijan kehittyminen harjoitus + - palautuminen

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli

Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli 8.11.2014 Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Aikataulu 25.10. Energiaravintoaineiden kirjo:

Lisätiedot

D-vitamiinin tarve ja saanti

D-vitamiinin tarve ja saanti D-vitamiinin tarve ja saanti Onko D-vitaminoimaton luomumaito terveysriski? D-vitamiini Ravintoaine ja hormonin esiaste Puutos aiheuttaa riisitautia ja osteomalasiaa Yksi kansainvälinen yksikkö (IU, international

Lisätiedot

Hyvä välipala auttaa jaksamaan

Hyvä välipala auttaa jaksamaan Hyvä välipala auttaa jaksamaan Sisältö Välipalan vaikutus jaksamiseen ja koulumenestykseen Mistä hyvä välipala koostuu Maitotuotteet ja välipala Kuitu ja välipala Helposti lisää kasviksia ja hedelmiä välipalalle

Lisätiedot

Suojaruokaa munuaisille. Ravitsemusterapeutti Eija Ruuskanen Diabetesliitto; kuntoutus, koulutus ja asiantuntijatoiminta

Suojaruokaa munuaisille. Ravitsemusterapeutti Eija Ruuskanen Diabetesliitto; kuntoutus, koulutus ja asiantuntijatoiminta Suojaruokaa munuaisille Ravitsemusterapeutti Eija Ruuskanen Diabetesliitto; kuntoutus, koulutus ja asiantuntijatoiminta Alkavat munuaismuutokset eli mikroalbuminuria Millaista ravitsemusohjausta tarvitaan?

Lisätiedot

Aineksia hyvän olon ruokavalioon

Aineksia hyvän olon ruokavalioon Aineksia hyvän olon ruokavalioon Sisältö Monipuolinen ruokavalio Lautasmalli Ateriarytmi Ravintoaineet Proteiini Hiilihydraatit Rasva Sydänmerkki Liikunta elämäntavaksi 2 Monipuolinen ruokavalio Vähärasvaisia

Lisätiedot

SYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen

SYDÄNTÄ. keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen SYDÄNTÄ keventävää asiaa Benecol -tuotteilla tutkittua lisätehoa kolesterolin alentamiseen Kolesterolia kannattaa ALENTAA AKTIIVISESTI Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus

Lisätiedot

Munuaispotilaan ruokavaliot predialyysija dialyysivaiheessa. Sari Isotupa Ravitsemusterapeutti/Asiantuntijapalvelut/Tyks 2016

Munuaispotilaan ruokavaliot predialyysija dialyysivaiheessa. Sari Isotupa Ravitsemusterapeutti/Asiantuntijapalvelut/Tyks 2016 Munuaispotilaan ruokavaliot predialyysija dialyysivaiheessa Sari Isotupa Ravitsemusterapeutti/Asiantuntijapalvelut/Tyks 2016 Munuaisten vajaatoiminta Ei aiheuta oireita alkuvaiheessa Vajaatoiminnan edetessä

Lisätiedot

8 LEIPÄ JA VILJA RAVITSEMUKSESSA. Leipä ja vilja ravitsemuksessa (8)

8 LEIPÄ JA VILJA RAVITSEMUKSESSA. Leipä ja vilja ravitsemuksessa (8) 8 LEIPÄ JA VILJA RAVITSEMUKSESSA Leipä ja vilja ravitsemuksessa (8) Mitä leipä on? Kivennäisaineita Magnesiumia Rautaa Kaliumia Hivenaineita Sinkkiä Seleeniä Vettä Energiaa Hiilihydraatteja Proteiineja

Lisätiedot

Ruoka- ja ravintoaineet 12

Ruoka- ja ravintoaineet 12 Sisällys Johdanto (Anna-Maija Tiainen) 9 1 Ruoka- ja ravintoaineet 12 Energia ja energiaravintoaineet (Senja Arffman) 13 Hiilihydraatit 14 Proteiinit 16 Rasvat 17 omega-3 ja -6 -rasvahapot 19 Alkoholi

Lisätiedot

Terveysvaikutteiset elintarvikkeet ja ravintolisät lisähyötyä vai humpuukia. Tutkimusjohtaja Essi Sarkkinen Foodfiles

Terveysvaikutteiset elintarvikkeet ja ravintolisät lisähyötyä vai humpuukia. Tutkimusjohtaja Essi Sarkkinen Foodfiles Terveysvaikutteiset elintarvikkeet ja ravintolisät lisähyötyä vai humpuukia Tutkimusjohtaja Essi Sarkkinen Foodfiles Ravitsemusalan tutkimuspalveluyritys Kliiniset tutkimuspalvelut Elintarvikelääke- terveys-

Lisätiedot

Tervetuloa. Keski-Pohjanmaan keskussairaalan Dialyysiosastolle/Munuaispoliklinikalle

Tervetuloa. Keski-Pohjanmaan keskussairaalan Dialyysiosastolle/Munuaispoliklinikalle Tervetuloa Keski-Pohjanmaan keskussairaalan Dialyysiosastolle/Munuaispoliklinikalle KPKS Dialyysiosasto puh. 06-8264590 Munuaispolikliniikka puh. 06-8264592 Tervetuloa Keski-Pohjanmaan keskussairaalan

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

VeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto

VeTe Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto Ravitsemusterapeutti Mari Salminen VeTe terveillä 65 v täyttäneillä esiintyvyys 5-8 % 80 v täyttäneillä esiintyvyys 10-20 % sairaalahoidossa olevilla vanhuksilla 32-50 % pysyvässä laitoshoidossa olevilla

Lisätiedot

Juusto ravitsemuksessa

Juusto ravitsemuksessa Juusto ravitsemuksessa Juusto ravitsemuksessa Rakennusaineita luustolle Hammasystävällistä Sopii erityisruokavalioihin Juustojen koostumus vaihtelee Tuorejuusto valmistustavan mukaan Kypsytetty juusto

Lisätiedot

MIKSI SYÖDÄ LIHAA. Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland

MIKSI SYÖDÄ LIHAA. Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland MIKSI SYÖDÄ LIHAA Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland 1 Suomalaiset ravitsemussuositukset Kaikkea saa syödä Ravintoaineista ruokaan Kansalliset erityispiirteet Lisää kasviksia Laatu Rasva

Lisätiedot

Maito ravitsemuksessa

Maito ravitsemuksessa Maito ravitsemuksessa Sisältö Ravitsemussuositukset kehottavat maidon juontiin Maidon ravintoaineet Mihin kalsiumia tarvitaan? Kalsiumin saantisuositukset Kuinka saadaan riittävä annos kalsiumia? D-vitamiinin

Lisätiedot

Proteiinin merkitys urheilijoiden ravitsemuksessa. Jan Verho 5.11.2014

Proteiinin merkitys urheilijoiden ravitsemuksessa. Jan Verho 5.11.2014 Proteiinin merkitys urheilijoiden ravitsemuksessa Jan Verho 5.11.2014 Urheilija tarvitsee proteiinia 1. Proteiinisynteesin raaka-aineeksi Päivittäinen tarve kasvaa 2. Stimuloimaan lihasproteiinisynteesiä

Lisätiedot

Ikääntyminen ja sarkopenia yli 75- vuotiaiden porvoolaisten ravitsemustila ja ravinnonsaanti

Ikääntyminen ja sarkopenia yli 75- vuotiaiden porvoolaisten ravitsemustila ja ravinnonsaanti Ikääntyminen ja sarkopenia yli 75- vuotiaiden porvoolaisten ravitsemustila ja ravinnonsaanti Gradun tekijä: Laura Sormunen, LitK & ETM Gradun ohjaajat: Anu Turpeinen, dos, ETT Merja Suominen, ETT Kuka

Lisätiedot

KROONISTA MUNU- AISTEN VAJAATOI- MINTAA SAIRASTA- VAN POTILAAN RA- VITSEMUSHOITO OPAS HENKILÖKUNNALLE

KROONISTA MUNU- AISTEN VAJAATOI- MINTAA SAIRASTA- VAN POTILAAN RA- VITSEMUSHOITO OPAS HENKILÖKUNNALLE KROONISTA MUNU- AISTEN VAJAATOI- MINTAA SAIRASTA- VAN POTILAAN RA- VITSEMUSHOITO OPAS HENKILÖKUNNALLE Anu Ketola & Anne Raappana Lapin Ammattikorkeakoulu 2015 1 Lukijalle Krooninen munuaisten vajaatoiminta

Lisätiedot

RAVITSEMUSHOIDON KEHITTÄMINEN MONIAMMATILLISENA YHTEISTYÖNÄ

RAVITSEMUSHOIDON KEHITTÄMINEN MONIAMMATILLISENA YHTEISTYÖNÄ RAVITSEMUSHOIDON KEHITTÄMINEN MONIAMMATILLISENA YHTEISTYÖNÄ Moniammatillisuus vanhuspalveluissa tehtävälähtöisestä toiminnasta vanhuskeskeisempään työskentelyyn Inkerelli Vieltojärvi, ravitsemusterapeutti,

Lisätiedot

Kasvisravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin

Kasvisravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin Kasvisravinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin Kasvisruokailijan ruokapyramidi on saman näköinen kuin tavallinen ruokapyramidi. Ainoastaan eläinkunnan proteiinilähteet on korvattu kasvikunnan proteiinilähteillä

Lisätiedot

Suomalaislasten ravitsemus tänään. Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto

Suomalaislasten ravitsemus tänään. Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto Suomalaislasten ravitsemus tänään Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto DIPP-ravintotutkimus Imetettyjen lasten osuus (% osallistuneista, n=3565) Erkkola ym. Suom

Lisätiedot

Lasten täydennysravintojuomat täyttä energiaa!

Lasten täydennysravintojuomat täyttä energiaa! Lasten täydennysravintojuomat täyttä energiaa! Lapsesi hyvä ravitsemustila parantaa jaksamista, edistää toipumista ja turvaa kasvun Kun lapsi ei syö riittävästi tavallista ruokaa Sairastuneen lapsen voi

Lisätiedot

Ravinto jalkapallossa

Ravinto jalkapallossa Ravinto jalkapallossa Patrik Borg Helsingin Urheilulääkäriasema, Syömishäiriökeskus Painopisteet liikkujan ravinnossa Syö tarpeeksi Riittävästi ravintoaineita Riittävästi nestettä Aterioiden ajoitukset

Lisätiedot

s upersankari M UN UAINEN TAISTELEE! Suojele sitä VASTUsTAJILTA www.supersankarimunuainen.fi

s upersankari M UN UAINEN TAISTELEE! Suojele sitä VASTUsTAJILTA www.supersankarimunuainen.fi s upersankari M UN UAINEN TAISTELEE! Suojele sitä VASTUsTAJILTA www.supersankarimunuainen.fi SISÄLL YS: 3 Supersankarimunuaisen supervoimat 4 Supersankarimunuainen 5 Vastustaja 1: YLIPAINO 6 Supersankarimunuainen

Lisätiedot

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja?

Kotitehtävä. Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? Kotitehtävä Ruokapäiväkirja kolmelta vuorokaudelta (normi reenipäivä, lepopäivä, kisapäivä) Huomioita, havaintoja? VÄLIPALA Tehtävä Sinun koulupäiväsi on venähtänyt pitkäksi etkä ehdi ennen illan harjoituksia

Lisätiedot

Alle 1-vuotiaan ruokailu

Alle 1-vuotiaan ruokailu SYÖDÄÄN YHDESSÄ Alle 1-vuotiaan ruokailu Ruokasuositukset lapsiperheille 2016 SYÖDÄÄN YHDESSÄ Lapsen ensimmäinen ruokavuosi rakentaa pohjaa monipuolisille ja terveellisille ruokatottumuksille. Lapsen myötä

Lisätiedot

KASVISSYÖJIEN RUOKAVALION LAATU

KASVISSYÖJIEN RUOKAVALION LAATU KASVISSYÖJIEN RUOKAVALION LAATU Energiaravintoaineet sekä vitamiinit ja kivennäisaineet www.puolikiloa.fi 2 Tiivistelmä ja huomiota Diaesityksessä on mukana kolme tutkimusta: brittiläinen EPIC- Oxford,

Lisätiedot

5.1.2015. Kehityskolmio. Urheilija kehittyy ja pysyy terveenä + - Kunnon ruokaa luistelijalle. tammikuu 2015. Harjoittelu. Lepo Kehon huolto.

5.1.2015. Kehityskolmio. Urheilija kehittyy ja pysyy terveenä + - Kunnon ruokaa luistelijalle. tammikuu 2015. Harjoittelu. Lepo Kehon huolto. Kunnon ruokaa luistelijalle tammikuu 2015 Johanna Kleemola Kehityskolmio Harjoittelu Ravinto HYVÄ LUISTELIJA Lepo Kehon huolto Urheilija kehittyy ja pysyy terveenä Harjoittelun sisältö ja harjoitusten

Lisätiedot

Vitamiinit. Tärkeimpiä lähteitä: maksa, maitotuotteet, porkkana, parsakaali ja pinaatti

Vitamiinit. Tärkeimpiä lähteitä: maksa, maitotuotteet, porkkana, parsakaali ja pinaatti Vitamiinit A-vitamiini Tärkeimpiä lähteitä: maksa, maitotuotteet, porkkana, parsakaali ja pinaatti Välttämätön näköaistimuksen syntyyn hämärässä, solujen kasvuun ja erilaistumiseen sekä ihmisen lisääntymiseen.

Lisätiedot

Outi Kylmänen & Anniina Raappana HEMODIALYYSIPOTILAIDEN KOKEMUKSIA RUOKAVALIOSTA JA HOITOHENKILÖKUNNALTA SAAMASTAAN RUOKAVALIO-OHJAUKSESTA

Outi Kylmänen & Anniina Raappana HEMODIALYYSIPOTILAIDEN KOKEMUKSIA RUOKAVALIOSTA JA HOITOHENKILÖKUNNALTA SAAMASTAAN RUOKAVALIO-OHJAUKSESTA Outi Kylmänen & Anniina Raappana HEMODIALYYSIPOTILAIDEN KOKEMUKSIA RUOKAVALIOSTA JA HOITOHENKILÖKUNNALTA SAAMASTAAN RUOKAVALIO-OHJAUKSESTA HEMODIALYYSIPOTILAIDEN KOKEMUKSIA RUOKAVALIOSTA JA HOITOHENKILÖKUNNALTA

Lisätiedot

Nuoren urheilijan ravitsemus. 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto

Nuoren urheilijan ravitsemus. 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto Nuoren urheilijan ravitsemus 28.3.2013 Suvi Erkkilä Ravitsemustieteen opiskelija Itä-Suomen Yliopisto Mitä kaikkea huomioitava? Kokonaisuus Ateriarytmi Riittävä energiansaanti Nestetasapaino + Välipalaesimerkkejä

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA HAE-JÄRJESTÖLLE

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA HAE-JÄRJESTÖLLE KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA HAE-JÄRJESTÖLLE Katja Karppinen Laillistettu ravitsemusterapeutti, TtM Ravitsemusterapeuttien osuuskunta VitaMiinat 26.4.2015 Ruokakolmio antaa suuntaviivat monipuolisen ja terveyttä

Lisätiedot

URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN

URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN Urhean valmentajakoulutus URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN LAURA MANNER JA MARI LAHTI 4.12.2014 Terveurheilija.fi 1 Ravinto, ravitsemus ja ruoka? Ravinto = ruoka, juoma tai aine, jota

Lisätiedot

Pinnalla Nuoren uimarin ravitsemus

Pinnalla Nuoren uimarin ravitsemus Pinnalla Nuoren uimarin ravitsemus Asiaa vanhemmille Keski-Suomen Urheiluakatemia/Swimming JKL ry 27.11.2014 Kaisa Kähärä Laillistettu ravitsemusterapeutti, Liikunnanohjaaja AMK Ravinto vaikuttaa: Vireystilaan

Lisätiedot

URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet

URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Ravinnon laatu, suojaravintoaineet Yläkouluakatemia 2015-2016 Vko 36 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI SUOJARAVINTOAINEET https://www.youtube.com/watch?v=cgcpdskk1o8&spfreload=10

Lisätiedot

Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi

Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi Tiedonjanoon www.maitojaterveys.fi www.otamaidostamallia.fi Maa- ja metsätalousministeriön osittain rahoittama. 2007 Pureskeltua tietoa hampaiden hyväksi Oman suusi hammashoitaja olet sinä! Fluorikylpy

Lisätiedot

Millaisin eväin eläkkeellä? - eläkeikäisten ravitsemus THL:n

Millaisin eväin eläkkeellä? - eläkeikäisten ravitsemus THL:n Millaisin eväin eläkkeellä? - eläkeikäisten ravitsemus THL:n väestötutkimuksissa Jenni Lehtisalo, ETM Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Diabeteksen ehkäisyn yksikkö 22.9.2014 1 Kenestä puhutaan? Ikäihminen,

Lisätiedot

Elivo Ravintolisät. www.elivo.fi. Elivo on kotimainen hyvinvointituoteperhe,

Elivo Ravintolisät. www.elivo.fi. Elivo on kotimainen hyvinvointituoteperhe, Elivo Ravintolisät Elivo on kotimainen hyvinvointituoteperhe, joka on kehitetty kotimaisten eri alojen asiantuntijoiden kanssa huomioiden suomalaisten kuluttajien tarpeet. Elivo-tuotteet löydät apteekista

Lisätiedot

KROONISTA MUNUAISTEN VAJAATOIMINTAA SAIRAS- TAVAN POTILAAN RAVITSEMUSHOITO. -Opas henkilökunnalle

KROONISTA MUNUAISTEN VAJAATOIMINTAA SAIRAS- TAVAN POTILAAN RAVITSEMUSHOITO. -Opas henkilökunnalle KROONISTA MUNUAISTEN VAJAATOIMINTAA SAIRAS- TAVAN POTILAAN RAVITSEMUSHOITO -Opas henkilökunnalle Projektityö Anu Ketola & Anne-Maija Raappana 5AMKAK25 Opinnäytetyö Hyvinvointipalveluiden osaamisala Hoitotyön

Lisätiedot

Munuaispotilaan kohonneen verenpaineen hoito. Suomen verenpaineyhdistyksen syyskokous 5.9.2015 Karri Helin

Munuaispotilaan kohonneen verenpaineen hoito. Suomen verenpaineyhdistyksen syyskokous 5.9.2015 Karri Helin Munuaispotilaan kohonneen verenpaineen hoito Suomen verenpaineyhdistyksen syyskokous 5.9.2015 Karri Helin LT, tutkimustyö hypertensiosta ja nefrologiasta sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri European

Lisätiedot

perustettu vuonna 1927

perustettu vuonna 1927 perustettu vuonna 1927 RAVINNON MERKITYS Ravinto ja liikunta Kova liikuntaharrastus yhdessä puutteellisen ruokavalion kanssa voi olla riski kasvulle, kehitykselle ja terveydelle!!! Energian riittämättömän

Lisätiedot

KUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET. Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara

KUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET. Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara KUNTIEN RAVITSEMUSSUOSITUKSET Kuntamarkkinat 15.9.2011 Raija Kara 1 VALTION RAVITSEMUSNEUVOTTELUKUNTA Perustettu 1954 nimellä Valtion ravitsemustoimikunta Asettajana maa- ja metsätalousministeriö Asetetaan

Lisätiedot

Terveelliset elämäntavat

Terveelliset elämäntavat Terveelliset elämäntavat (lyhyt ohje/ Duodecim Terveyskirjasto) Ravinto Kasviksien, hedelmien ja marjojen runsas käyttö Viljatuotteet kuitupitoisia täysjyvävalmisteita Maito- ja lihatuotteet rasvattomina

Lisätiedot

RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ. Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti

RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ. Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti ELINTAPANEUVONTA EHKÄISEE MUISTIHÄIRIÖITÄ MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISY ALKAA JO KOHDUSSA Riittävä ravitsemus raskausaikana

Lisätiedot

Puuttuuko mummon lautaselta proteiini?

Puuttuuko mummon lautaselta proteiini? Puuttuuko mummon lautaselta proteiini? Teija Penttilä Laillistettu ravitsemusterapeutti Ravitsemusasiantuntija, Valio Oy Ateria 4.11.2014 Mistä saadaan? Proteiinit koostuvat 20 aminohaposta 10 aminohappoa

Lisätiedot

Ravinnon rasvojen määrä ja laatu merkitys seerumin lipiditasoille

Ravinnon rasvojen määrä ja laatu merkitys seerumin lipiditasoille Ravinnon rasvojen määrä ja laatu merkitys seerumin lipiditasoille Ursula Schwab FT, dosentti, kliininen opettaja, laillistettu ravitsemusterapeutti Lääketieteen laitos / Kliininen ravitsemus, UEF Medisiininen

Lisätiedot

Dosentti, ETT Merja Suominen merja.suominen@gery.fi Gerontologinen ravitsemus Gery ry

Dosentti, ETT Merja Suominen merja.suominen@gery.fi Gerontologinen ravitsemus Gery ry Proteiinit ikääntyneiden ravitsemuksessa Dosentti, ETT Merja Suominen merja.suominen@gery.fi Gerontologinen ravitsemus Gery ry gery.fi, voimaaruuasta.fi Miksi ravitsemus on tärkeää? Tutkimukset ikääntyneillä:

Lisätiedot

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Espoon Technopolis Business Breakfast 13.2.2014 ETM, Laillistettu ravitsemusterapeutti Päivi Manni-Pettersson Päivi Manni-Pettersson 11.2.2014 1 TÄMÄN AAMUN

Lisätiedot

Pellavansiemenen. 6/2009 Hyvinvointia pellavasta -hanke

Pellavansiemenen. 6/2009 Hyvinvointia pellavasta -hanke Pellavansiemenen terveysvaikutukset Kooste Lähteenä käytetty artikkelia TarpilaA, WennbergT. TarpilaS: Flaxseedas a functionalfood. Current Topics in Neutraceutical Research 2005 (3);3:167-188 1 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi

Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Interventiotutkimuksen tulokset Pirjo Pietinen 2.12.2008 Kuvat: Leipätiedotus 1.12.2008 Yläkoululaisten ravitsemus ja hyvinvointi Tutkimusasetelma Kevät 2007 Lukuvuosi

Lisätiedot

Ravinnon ja lääkkeiden yhteisvaikutukset mitä pitää ottaa huomioon

Ravinnon ja lääkkeiden yhteisvaikutukset mitä pitää ottaa huomioon Ravinnon ja lääkkeiden yhteisvaikutukset mitä pitää ottaa huomioon ETT Merja Suominen Ravitsemustutkija ja -suunnittelija Lääkkeet ja ikääntyminen Ikääntyneet käyttävät muita ikäryhmiä enemmän lääkkeitä,

Lisätiedot

KUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE

KUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE KUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE Liikuntavammojen Valtakunnallinen Ehkäisyohjelma OMIEN RUOKAILUTOTTUMUSTEN ARVIOINTI Toteutuuko seuraava? Merkitse rasti, jos asia sinun kohdallasi toteutuu 5(-7) ruokailutapahtumaa:

Lisätiedot

Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit. Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät

Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit. Sydän- ja verisuonitautien riskitekijät DIABETES JA SYDÄN Diabetes ja sydän- ja verisuonitaudit Diabetes nostaa sydän- ja verisuonitautien riskin 2-4 kertaiseksi. Riskiin voi vaikuttaa elämäntavoillaan. Riskiä vähentää diabeteksen hyvä hoito,

Lisätiedot

TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Hanna Partanen

TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Hanna Partanen TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti Hanna Partanen MITÄ KEHOSSA TAPAHTUU Lihasmassa rapistuu -> Aineenvaihdunta hidastuu Ruoansulatuskanava kauttaaltaan muuttuu (hampaat -> mahalaukku ->suolisto) Luusto

Lisätiedot

RAAKA-AINEIDEN ASEMA RUOKINNASSA. Marika Karulinna

RAAKA-AINEIDEN ASEMA RUOKINNASSA. Marika Karulinna RAAKA-AINEIDEN ASEMA RUOKINNASSA Marika Karulinna LIHA Koira on lihansyöjä, joten sen ravinnon perustana kuuluu olla liha Punaisesta lihasta saa rautaa Vaaleat lihat ovat usein rasvattomampia poikkeuksiakin

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

Hemodialyysihoitoon tulevalle

Hemodialyysihoitoon tulevalle Hemodialyysihoitoon tulevalle Potilasohje Olet aloittamassa hemodialyysihoidon eli keinomunuaishoidon. Tästä ohjeesta saat lisää tietoa hoidosta. Satakunnan sairaanhoitopiiri Dialyysi Päivitys 01/2016

Lisätiedot

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Bolujem od dijabetesa tip 2 Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Kysymyksiä ja vastauksia Pitanja i odgovori Mitä diabetekseen sairastuminen merkitsee? On täysin luonnollista, että diabetekseen sairastunut

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä siitä voi olla seurauksena

Lisätiedot

sairauksien Munuaisennaltaehkäisy

sairauksien Munuaisennaltaehkäisy sairauksien Munuaisennaltaehkäisy 2 Teksti: Seppo Ojanen, Nefrologian ylilääkäri Päijät-Hämeen keskussairaala, Tammikuu 2010 Sisällys Munuaissairauksien ennaltaehkäisy 4 Munuaissairauksien yleisyys Suomessa

Lisätiedot

Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota!

Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota! Margariini tosi tärkeä osa monipuolista ruokavaliota! www.margariini.fi Kiva, että rasvat kiinnostavat! Rasvoja tarvitaan, sehän on selvä. Niin monet meistä nauttivat kuitenkin edelleen liikaa ikäviä kovia

Lisätiedot

Ravitsemushoito kotikäynneillä. Taija Puranen Suunnittelija, ETM Helsinki 8.11.2012

Ravitsemushoito kotikäynneillä. Taija Puranen Suunnittelija, ETM Helsinki 8.11.2012 Ravitsemushoito kotikäynneillä Taija Puranen Suunnittelija, ETM Helsinki 8.11.2012 Ravitsemus muistisairaan kodissa -tutkimus ALKUMITTAUKSET Ruokapäiväkirjat RANDOMOINTI INTERVENTIORYHMÄ 50 pariskuntaa

Lisätiedot

Yhteistyössä: t Valio Plus Akatemia TM

Yhteistyössä: t Valio Plus Akatemia TM Välipala on kunnon pala Yhteistyössä: t Valio Plus Akatemia TM Reija Männikkö TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti 27.4.2014 Leppävirta TAVOITTEENA kunnon ruoka on yksi osa liikunnallista elämäntapaa

Lisätiedot

TYTTÖ JOKA PYSYY HOIKKANA SYÖMÄLLÄ PELKKÄÄ SUKLAATA

TYTTÖ JOKA PYSYY HOIKKANA SYÖMÄLLÄ PELKKÄÄ SUKLAATA Lue artikkeli ja vastaa sitä seuraaviin kysymyksiin. TYTTÖ JOKA PYSYY HOIKKANA SYÖMÄLLÄ PELKKÄÄ SUKLAATA Daily Mailin toimittaja 5 10 15 20 25 30 35 40 45 Eräs opiskelija on hämmentänyt ravitsemusasiantuntijoita

Lisätiedot

KIISTELTY D-VITAMIINI?

KIISTELTY D-VITAMIINI? KIISTELTY D-VITAMIINI? Apteekkari, FaT Risto Kanerva Humaliston Apteekki 10.3.2014 RISTO KANERVA Koulutus: proviisori 1987, farmasian tohtori 1998, Helsingin yliopisto Työkokemus: Humaliston apteekki,

Lisätiedot

RUOKALISTASUUNNITTELU LAHDEN ATERIALLE

RUOKALISTASUUNNITTELU LAHDEN ATERIALLE RUOKALISTASUUNNITTELU LAHDEN ATERIALLE Munuaispotilaan ruokavalio LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Matkailun ala Hotelli- ja ravintola-alan koulutusohjelma Ravintolatoiminta Opinnäytetyö Kevät 2014 Laura Lehtinen

Lisätiedot

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen Edellisen leirin Kotitehtävä Tarkkaile sokerin käyttöäsi kolmen päivän ajalta ja merkkaa kaikki sokeria ja piilosokeria sisältävät ruuat

Lisätiedot

TEKO Terve koululainen, UKK- instituutti www.tervekoululainen.fi Riikka Vierimaa Laillistettu ravitsemusterapeutti 5.2.2012

TEKO Terve koululainen, UKK- instituutti www.tervekoululainen.fi Riikka Vierimaa Laillistettu ravitsemusterapeutti 5.2.2012 Nutriikka Ravitsemuspalvelut tmi Luentoa täydentävää materiaalia Luistelijan ruokailu Tuusulan Luistelijat Olympiakomitean ja HK aineisto http://www.noc.fi/ urheilijan_ravitsemus/ TEKO Terve koululainen,

Lisätiedot

Kehittymisen kulmakiviä. Harri M. Hakkarainen LitM, LL, valmentaja

Kehittymisen kulmakiviä. Harri M. Hakkarainen LitM, LL, valmentaja Kehittymisen kulmakiviä Harri M. Hakkarainen LitM, LL, valmentaja Kehittymisen perusideaa! l HARJOITUKSEN AIKANA KUKAAN EI KEHITY! l SUORITUSKYKY HEIKKENEE HARJOITUKSEN AIKANA JA KEHITYS TAPAHTUU HARJOITUSTA

Lisätiedot

Kouluruokailun ravitsemukselliset tavoitteet. 12.01.2012 Ravitsemusterapeutti Liisa Mattila

Kouluruokailun ravitsemukselliset tavoitteet. 12.01.2012 Ravitsemusterapeutti Liisa Mattila Kouluruokailun ravitsemukselliset tavoitteet 12.01.2012 Ravitsemusterapeutti Liisa Mattila Kouluruokailu on osa koulun opetus- ja kasvatustyötä osa oppilashuoltoa, tavoitteenaan: tukea oppilaan kasvua

Lisätiedot

neuvokas perhe -kuvakansio

neuvokas perhe -kuvakansio neuvokas perhe -kuvakansio 1. Liikkumiseen liittyvät tunteet ja olosuhteet 2. Meidän perheen liikunta arjessa 3. Perheliikunta 4. Kuntoliikunta 5. Liikuntasuositukset ja liikunnan vaikutukset 6. Perheen

Lisätiedot

Urheiluravitsemuksen perusteet / HaVe step ry 20.3.2008

Urheiluravitsemuksen perusteet / HaVe step ry 20.3.2008 1. Kehitys koostuu ns. kehityskolmiosta. Jonka osina ovat Harjoittelu, Lepo ja Ravinto. 2. Ruokailun tavoite on olla yksi luonteva osa urheilijan kokonaisuutta. Urheilijan ravitsemuksen A B C A= Arkiruokailu

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

Ravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin

Ravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin Ravinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin Ruokapyramidi 2000 kcal:n energiataso Kasvisruokailijan ruokapyramidi on saman näköinen kuin tavallinen ruokapyramidi. Ainoastaan eläinkunnan proteiinilähteet

Lisätiedot

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle 2 3 Lukijalle Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sinua sairautesi seurannassa ja antaa lisäksi tietoa sinua hoitavalle hoitohenkilökunnalle hoitotasapainostasi.

Lisätiedot

VITAMIINEJA JA MINERAALEJA PULLOSTA

VITAMIINEJA JA MINERAALEJA PULLOSTA VITAMIINEJA JA MINERAALEJA PULLOSTA TAUSTA Vitamin Well on perustettu vuonna 2006 Ruotsissa. Tarkoituksena oli kehittää skandinaaviseen makuun sopiva vitamiinijuoma, joka samalla olisi hyvä ja moderni

Lisätiedot