YMPÄRISTÖ RAPORTTI Edita Prima Oy:n ympäristöraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YMPÄRISTÖ RAPORTTI 2013. Edita Prima Oy:n ympäristöraportti 2013 1"
  • Ada Aho
  • 1 vuotta sitten
  • Katselukertoja:

Transkriptio

1 YMPÄRISTÖ RAPORTTI 213 Edita Prima Oy:n ympäristöraportti 213 1

2 1 YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄT JA LAINSÄÄDÄNTÖ 1.1 YRITYSTIEDOT JA MUUTOKSET TOIMINNASSA Edita Prima Oy:n Hakuninmaan tuotantolaitoksen liikevaihto oli 27,1 miljoonaa euroa vuonna 213, ja paperia käytettiin tonnia. Vuonna 213 Edita Prima Oy:ssä työskenteli keskimäärin 16 henkilöä. Vuonna 213 Hakuninmaan tiloista huomattava osa oli vuokrattu ulkopuolisille. Edellisen vuoden aikana toteutettujen tilajärjestelyjen ansiosta tilan käytön tehokkuus oli vuonna 213 oleellisesti aikaisempaa paremmalla tasolla. Vuoden 213 aikana Edita Prima Oy:n Hakuninmaan tuotantolaitoksen toiminnassa ei tapahtunut muita muutoksia, joilla olisi merkittäviä vaikutuksia laitoksen ympäristökuormitukseen. Edita Prima Oy:n Hakuninmaan toimipisteen paperitonnia kohti laskettu liikevaihto tasaantui edellisen vuoden tasolle noustuaan sitä ennen kuuden vuoden ajan. Muutos on johtunut ennen kaikkea tuote- ja palvelurakenteessa tapahtuneista muutoksista. 1.2 YMPÄRISTÖLUPA Edita Prima Oy:n Hakuninmaan tuotantolaitoksella on voimassa oleva ympäristölupa. Uudenmaan ympäristökeskus on myöntänyt luvan (No YS Dnro UUS-28-Y ) Ympäristöluvassa on lupamääräyksiä, jotka koskevat meluntorjuntaa, liuotinten ominaiskulutusta ja raportointia viranomaisille. Lupamääräyksistä on koottu erillinen toimenpidelista, jonka avulla toimenpiteiden suoritusta seurataan. Edita Prima Oy:n Hakuninmaan tuotantolaitos on tehnyt ilmoituksen kemikaalien vähäisestä teollisesta käsittelystä ja varastoinnista (ns. kemikaali-ilmoitus). Helsingin kaupungin pelastuslaitos on tehnyt ilmoituksen ja ilmoitukseen liittyvän tarkastuksen perusteella päätöksen ( , /816), jonka mukaan laitoksessa harjoitettu toiminta on asianmukaista ja sen harjoittamiselle ei ole estettä. Pelastusviranomaisen tekemä päätös on voimassa toistaiseksi. 1.3 YMPÄRISTÖPÄÄMÄÄRÄT Edita Prima Oy:n ympäristövastuu on kuvattu oheisessa kaaviossa. Tämä raportti noudattaa rakenteeltaan määriteltyä ympäristövastuuta. Edita Prima Oy:ssä tärkeimmiksi ympäristöpäämääriksi on valittu neljä painopistealuetta, joilla kaikilla pyritään jatkuvaan parantamiseen. Edita Prima Oy:n ympäristöpäämäärät ovat: ekologisesti kestävät hankinnat, jätteen minimointi, hiilijalanjäljen minimointi ja energiatehokkuus ,5 6, 5,5 5, 4,5 Liikevaihto (teur) Paperin kulutus (ton) Liikevaihto / paperin käyttö (eur/kg) Edita Prima Oy:n ympäristöraportti 213

3 1.4 YMPÄRISTÖJÄRJESTELMÄT JA -SERTIFIKAATIT Edita Prima Oy:n Hakuninmaan toimipisteellä on ISO141 standardin mukainen sertifioitu ympäristöjärjestelmä (No. 98-HEL-AE-25). Edita Prima Oy:llä on kaksi Pohjoismaisen ympäristömerkin käyttöoikeutta. Painotuotteita koskeva käyttöoikeus (lupanumero 441-2) on voimassa asti. Kirjekuoria koskeva käyttöoikeus (lupanumero ) on voimassa asti. Edita Prima Oy:llä on sekä FSC- että PEFC-standardien mukainen sertifioitu paperin alkuperän hallintajärjestelmä. FSC (Forest Stewardship Council) ja PEFC (Programme for the Endorsement of Forest Certification schemes) ovat riippumattomia järjestöjä, jotka edistävät maapallon metsien kestävää hoitoa. Edita Prima Oy:n FSC-sertifikaatin numero on FSC-COC-153, PEFC-sertifikaatin numero on AE-FIN-FINAS ja PEFC-merkin käyttöoikeuden rekisterinumero on PEFC/ Edita Prima Oy on ollut ilmastoneutraali yritys kesäkuusta 21 alkaen. Sertifikaatin on myöntänyt Respect Europe. Ilmastoneutraalius edellyttää yrityksen toiminnasta aiheutuvien hiilidioksidi päästöjen kartoittamista, toimenpiteitä päästöjen vähentämiseksi ja päästöjen kompensointia. Nordig Morningin pääkonttorilla (Nordic Morning Oyj, Edita Prima Oy) on WWF Suomen Green Office kriteerien mukainen ympäristöjärjestelmä. Green Office merkin käyttöoikeus on myönnetty Ekologisesti kestävät hankinnat EDITAN YMPÄRISTÖVASTUU VISIO Liiketoiminnan kannattavuuden kasvu Parempi elämänlaatu Vähäiset ympäristövaikutukset PAINOPISTEALUEET Jätteen minimointi Hiilijalanjäljen pienentäminen Päätöksentekijät: asiakkaat, johto ja muu henkilöstö (koulutus, viestintä, päätökset, päivittäiset valinnat) Lainsäädäntö ja ympäristöstandardit (ISO 14, Joutsenmerkki, Green Office) Energiatehokkuus Edita Prima Oy:n ympäristöraportti 213 3

4 2 KOULUTUS JA TIEDOTTAMINEN 2.1 OMA HENKILÖKUNTA Keväällä 212 toteutetussa henkilöstökyselyssä selvitettiin osana yleistä työtyytyväisyyttä myös henkilökunnan mielipiteitä Nordic Morningin vastuullisuusohjelmasta. Edita Prima Oy:n vastaajat pitivät tärkeänä, että Nordic Morning toimii edelläkävijänä vastuullisuustyössä. Asian tärkeydelle annettiin arvosana 3,7 asteikolla 1-5. Nordic Morning -konsernin henkilöstöhallinto järjesti vuoden 213 aikana useita kampanjoita, joilla pyrittiin aktivoimaan henkilökuntaa arkiliikuntaan ja työmatkapyöräilyyn. Edita Prima Oy:n henkilökuntaa osallistui kaikkiin näihin konsernin kampanjoihin. Kaikista kampanjoista tiedotettiin aktiivisesti sekä sähköpostin, intranetin että henkilöstölehden välityksellä. Nordic Morning osallistui valtakunnallisen pyöräilyviikon viettoon tarjoamalla Pyörällä töihin päivänä aamupuuron ja kahvin työmatkapyöräilijöille. Nordic Morning osallistui kesällä 213 Pyöräilykuntien verkosto ry:n ja Suomi Pyöräilee kampanjan järjestämään kilometrikisaan. Kilometrikisa on yritysten, työyhteisöjen, osastojen, yhdistysten, seurojen tai minkä tahansa joukkueiden välinen leikkimielinen kilpailu, jossa osallistujat kirjasivat pyöräilykilometrejään ylös ja kartuttivat oman joukkueen kilometrisaldoa. Kilometrikisassa poljettiin koko joukkueen voimin tarkoituksena pyöräillä välisenä aikana niin paljon kuin mahdollista. Tarkoitus oli kannustaa kaikkia työyhteisön jäseniä osallistumaan kisaan yhteishengen ja kunnon kohottamiseksi. Lisätietoa kilpailusta löytyy internet-sivuilta Nordic Morning osallistui myös sekä keväällä ( ) että syksyllä ( ) Askeleetliikuntakampanjaan. Askeleet oli koko maan laajuinen arkiliikuntaan kannustava kampanja, jossa ideana oli ottaa kampanja-aikana niin monta askelta kuin mahdollista työ- ja vapaa-ajalla askelmittaria apuna käyttäen. Kampanjan järjestivät Valo, Valtakunnallinen liikunta- ja urheiluorganisaatio ry ja liikunnan aluejärjestöt. Lisätietoa kampanjasta löytyy internet-sivuilta 2.2 ASIAKKAAT Edita Prima Oy auttaa asiakkaitaan tekemään mahdollisimman ympäristötietoisia ratkaisuja. Tämä tapahtuu sekä konsultoimalla asiakkaitamme ympäristöä vähemmän kuormittavien viestintä ratkaisujen käytössä että tiedottamalla asiakkaillemme säännöllisesti viestinnän ympäristö vaikutuksista. Järjestämme asiakkaillemme säännöllisesti ympäristöasioiden koulutusta. Ympäristö teema on säännöllisesti esillä sekä asiakastapaamisissa että asiakaslehdissä. Asiakkaita kannustetaan pohtimaan ennakoivasti kaiken viestintänsä vastuullisuutta. Keväällä 213 julkaistiin Nordic Morning-konsernin kolmas yritysvastuuraportti. Yritysvastuuraportti julkaistiin ensimmäistä kertaa ainoastaan sähköisenä versiona konsernin internet-sivuilla. Raportissa on kuvattu laajasti myös Edita Prima Oy:n ympäristötyötä. Edita ylläpitää internet-sivustoa (www.ekojulkaisu.fi), jossa on kerrottu konkreettisesti ja yksinkertaisesti, miten ympäristöasiat tulee huomioida painotuotteen suunnittelun eri vaiheissa. Edita on myös tuottanut joihinkin asiakastöihin työkohtaisen ekologisen jalanjäljen laskennan. Laskennan avulla voidaan konkretisoida ja suhteellistaa kyseiseen tuotteen valmistamiseen käytetyn puun, veden ja energian määrän sekä valmistuksen aiheuttamat jäte- ja päästömäärät. Laskennan tulokset löytyvät kyseisistä tuotteista. 4 Edita Prima Oy:n ympäristöraportti 213

5 3 EKOLOGISESTI KESTÄVÄT HANKINNAT 3.1 JOUTSENMERKKI Edita Prima Oy:llä on kaksi Pohjoismaisen ympäristömerkin käyttöoikeutta. Joutsenmerkittyjen tuotteiden osuus Edita Prima Oy:n Hakunin maan tuotannon liikevaihdosta oli vuonna 213 noin 2,7 %, mikä on noin prosenttiyksikön vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kaikki Edita Prima Oy:n käyttämät kemikaalit ovat joutsenmerkkihyväksyttyjä. 3.2 PAPERIN KÄYTTÖ JA ALKUPERÄ Edita Prima Oy:n Hakuninmaan tuotantolaitos käytti vuonna 213 paperia tonnia. Tästä määrästä 75 % oli joutsenmerkkihyväksyttyä paperia. Edita Prima Oy:llä on järjestelmä paperin alkuperän valvomiseksi. Järjestelmä on sertifioitu sekä FSC- että PEFC-standardien mukaan. Edita Prima Oy:n Hakuninmaan tuotantolaitos käytti vuonna 213 paperin alkuperä sertifioituna tilattua paperia yhteensä 2.35 tonnia, mikä on 17 % enemmän kuin edellisenä vuonna. 3.3 KEMIKAALIT Edita Prima Oy:n Hakuninmaan tuotantolaitoksella käytettiin painoväriä vuonna kg, josta kasviöljypohjaista 42 %. Säiliötäytön osuus käytetystä painovärimäärästä oli 27 %. Digipainokoneiden värijauhe ja tulostusmuste muodostavat painovärin kulu- tuksesta 3 %. Liuottimista isopropanolia käytettiin vuonna kg. Isopropanolia käytettiin siten 2,52 kg käytettyä paperitonnia kohti. Isopropanolin käyttömäärä aleni sekä absoluuttisesti että suhteellisesti mitattuna. Vuosi 213 oli jo viides vuosi peräkkäin, kun isopropanolin käyttömääriä on saatu vähennettyä. Liuotinten kokonaiskulutus oli vuonna kg. Vuonna 213 pystyttiin myös pesuaineiden käyttömääriä vähentämään sekä absoluuttisesti että suhteessa käytettyyn paperimäärään. Liuottimien kokonaiskulutus käytettyä paperitonnia kohti oli 4,79 kg/ paperitonni. Laskua edelliseen vuoteen verrattuna on 3 %. 3.4 PAKKAUKSET Edita Prima Oy käytti vuonna 213 yhteensä 85 tonnia aaltopahvi pakkauksia ja 3,5 tonnia muovipakkauksia. Edita Prima Oy on Pakkausalan ympäristörekisteri PYR Oy:n jäsen (nro ) ja raportoi tälle vuosittain käyttämänsä pakkausmateriaali määrät. 3.5 SÄHKÖN ALKUPERÄ Edita Prima Oy teki sähkösopimuksen KSS Energia Oy:n kanssa. Sopimuskausi alkoi Edita Prima Oy:n käyttöön toimitettava sähkö on kokonaisuudessaan uusiutuvilla energialähteillä (puuperäiset biopolttoaineet, vesivoima) tuotettua KSS Natural sähköenergiaa. Vuoden 29 alusta alkaen Edita Prima Oy:n käyttämän sähkön tuotannosta ei siten enää ole aiheutunut hiilidioksidipäästöjä. Edita Prima Oy on jo neuvotellut valmiiksi uuden sähkösopimuksen, joka astuu voimaan Uuden sopimuksen sähkö on myös kokonaisuudessaan uusituvilla energialähteillä tuotettua. 3.6 INVESTOINNIT Vuonna 213 Edita Prima Oy:ssä tehtiin kaksi investointia, joilla oli selkeä ympäristökuormitusta vähentävä vaikutus. CTP-tulostuslinjassa käytettyyn uuniin asennettiin lämpötermostaatti, jonka ansiosta levytulostimen peruslämpötilaa pystyttiin laskemaan 27 Celsius-asteesta 17 Celsius-asteeseen. Korkeampaa lämpötilaa käytetään ainoastaan silloin, kun tulostetaan karkaisua edellyttäviä painolevyjä. Koko Hakuninmaan tuotantosalissa siirryttiin valaistuksen ohjauksessa liiketunnistimiin. Molemmat investoinnit vähentävät sähkön kulutusta ja parantavat siten energiatehokkuutta. Edita Prima Oy:n ympäristöraportti 213 5

6 4 PÄÄSTÖT ILMAAN, MAAPERÄÄN JA VETEEN 4.1 PÄÄSTÖT ILMAAN Edita Prima Oy:n Hakuninmaan tuotantolaitoksen aiheuttamat päästöt ilmaan tapahtuvat pääasiassa hajapäästöinä painokoneilta. Haihtuvia liuottimia ovat isopropanoli, jota käytetään offsetpaino koneiden kostutusvedessä, sekä painokumien pesussa käytettävät pesuaineet. Vain pieni osa isopropanolista sitoutuu tuotteisiin valtaosan haihtuessa ilmaan. Pesuaineiden orgaanisista liuottimista osa haihtuu ilmaan ja osa sitoutuu kierrätettäviin pesurätteihin. Liuotinten kokonaiskulutus oli vuonna 213 noin kg. Isopropanolia käytettiin vuonna 213 noin kg. Sekä pesuaineiden että isopropanolin käyttö väheni vuonna 213. Edita Prima Oy:n Hakuninmaan tuotantolaitoksen liuotinpäästöt käytettyä paperitonnia kohti vähenivät vuonna 213 noin 3 %. Vähennys tuli ennen kaikkea alhaisemmasta pesuaineiden käytöstä. Merkittävä tekijä tässä kehityksessä on ollut offset-painokoneiden lukumäärän vähentäminen. Edita Prima Oy:n Hakuninmaan tuotantolaitoksen liuotinjäte sisältää Arwina Oy:n tekemän analyysin perusteella vettä noin 6 %, liuotinta noin 2 % ja painoväriä noin 2 %. Oheisessa kaaviossa on esitetty isopropanolin ominaiskulutuksen kehitys. Edita Prima Oy:n Hakuninmaan tuotantolaitoksen paperinkeräysjärjestelmän hylkypaperiasemien laskennalliset paperipölypäästöt ovat noin 1.98 kg vuodessa. Hylkypaperiaseman suodattimen valmistajan ilmoituksen mukaan pölyn määrä suodattimen jälkeen on korkeintaan 5 mg/m 3. Laitteiston ilmamäärät ovat 55. m 3 /h. Järjestelmän oletetaan olevan päällä 24 tuntia 3 vuorokautta vuodessa. Edita Prima Oy:n toiminnan aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä on käsitelty tarkemmin luvussa 5. 4,5 4, 3,5 3, 2,5 2, Isopropanolin ominaiskulutus (kg/ton) Edita Prima Oy:n ympäristöraportti 213

7 4.2 JÄTEHUOLTO Edita Prima Oy:n Hakuninmaan tuotantolaitoksessa syntyi vuonna 213 jätettä yhteensä tonnia, mikä on noin,28 kg jätettä käytettyä paperikiloa kohti. Jätemäärä väheni sekä absoluuttisesti että suhteessa paperin käyttöön. Seuraavalla sivulla olevassa taulukossa on kuvattu Edita Prima Oy:n Hakuninmaan tuotantolaitoksen jätemäärät. Kaikki luvut ovat tonneina. Kierrätettävän jätteen osuus oli 89 % koko jätemäärästä Jätemäärä (ton) ,7,65,6,55,5,45 Jätemäärä / liikevaihto (kg/eur) Jätemäärä / paperin käyttö (kg/kg),35,325,3,275, Edita Prima Oy:n ympäristöraportti 213 7

8 EDITA PRIMA OY:N JÄTEMÄÄRÄT Jäteluokka Jätenimike BIOJÄTE Biojäte (ruokala), kg Yhteensä HYÖTYKÄYTTÖ Energiajäte, kg Jätepuu, kg Yhteensä KAATOPAIKKA Kaatopaikka (ruokala), kg Kaatopaikka (tuotanto), kg Yhteensä KIERRÄTYS Jätepahvi, kg VAARALLINEN JÄTE Jätepaperi, kg Lasijäte (ruokala), kg Metallijäte, kg Muovijäte, kg Painolevyt, kg Yhteensä Filmijäte, kg Jäteväri, kg Jäteöljy, kg Kehitejäte, kg Kiinnitejäte, kg Lakkajäte, kg Liuotinainejäte, kg Loisteputket, kg Muut vaaralliset jätteet, kg SER-jäte, kg Teollisuuspyyhkeet, kg Yhteensä YHTEENSÄ Edita Prima Oy:n ympäristöraportti 213

9 Vaarallisen jätteen määrä oli 37, tonnia, mikä on alhaisin määrä koko kolmentoista vuoden seurantajaksolla. Vaarallisen jätteen määrä väheni edellisvuodesta 11 %. Jätelajikkeista erityisesti kehitejätteen ja värijätteen määrä väheni. Vaarallisesta jätteestä lähes 5 % muodostaa liuotinpitoinen jäteväri. Vuonna 213 tämän jätelajin määrä oli 18 tonnia. Kyseinen jäte on pääosin vettä, joka syntyy, kun painokoneiden pesuvesi otetaan talteen ja toimitetaan hävitettäväksi. Vuonna 213 Edita Prima Oy:n Hakuninmaan tuotantolaitoksessa syntyi SER-jätettä (sähkö- ja elektroniikkaromu) yhteensä kg. SER-jäte on luokiteltu vaarallisten jätteiden piiriin, vaikka se käytännössä kierrätetään raaka-aineena. Edita on myös tehnyt sopimuksen käytöstä poistettujen IT-laitteiden uudelleenkäytöstä Kuusakoski Oy:n kanssa. Sopimuksen mukaan toimittaja huolehtii siitä, että mikään sellainen tietotekniikka, millä on jälkimarkkina-arvoa, ei päädy purkuprosessiin, vaan se myydään eteenpäin. Edita Prima Oy:n Hakuninmaan tuotantolaitoksen jätehuollon kassavirta oli 6. euroa positiivinen vuonna PÄÄSTÖT VETEEN Edita Prima Oy:n Hakuninmaan tuotantolaitoksella on Helsingin Veden myöntämä lupa johtaa painolevytulostimien huuhteluvesi ylivuotona suoraan viemäriin. Edita Prima Oy:n Hakuninmaan tuotantolaitoksesta ei synny kiinnitejätettä eikä viemäriin johdettava huuhteluvesi sisällä lainkaan raskasmetalleja (hopeaa). Painopinnan valmistus on täysin digitaalista. Jätemäärät jäteluokittain 3 % 8 % Hyötykäyttö Vaarallinen jäte 89 % Kierrätys Vaarallinen jäte nimikkeittäin (kg) Muut vaaralliset jätteet, kg SER-jäte, kg Lakkajäte, kg Kehitejäte, kg Jäteväri, kg Edita Prima Oy:n ympäristöraportti 213 9

10 5 ILMASTONMUUTOKSEN TORJUNTA 5.1 ILMASTONMUUTOS Ilmastonmuutos on suurin yksittäinen uhka kestävälle kehitykselle. Ilmaston lämpeneminen on ensimmäinen ekologinen kriisi, joka koskee jokaista maailman valtiota. Ilmastonmuutosta pyritään torjumaan rajoittamalla kasvihuonekaasupäästöjä (pääasiassa hiilidioksidia). Kasvihuonekaasu päästöjen vähentämisestä on sovittu ns. Kioton protokollassa, jonka 39 valtiota on allekirjoittanut. Valtiot pyrkivät vähentämään päästöjä joko vapaaehtoisin mekanismein tai verotuksen avulla. 5.2 HIILIJALANJÄLKI Yrityksen vaikutusta ilmastonmuutokseen kuvaa ns. hiilijalanjälki. Se kertoo yrityksen toiminnasta aiheutuvat hiilidioksidipäästöt. Aiheen tärkeydestä kertoo se, että yritysvastuuta käsittelevissä kansainvälisissä ohjeistuksissa tai standardeissa hiilijalanjälki on nostettu merkittävimmäksi ympäristötekijäksi. Edita Prima Oy:n hiilijalanjälkilaskelmat kattavat suorat kasvihuonekaasupäästöt, ostetun energian tuotannosta aiheutuneet epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt sekä muista epäsuorista kasvihuonekaasupäästöistä liikematkat ja kuljetukset. Respect Europe on verifioinut laskelmat. Laskenta noudattaa GHG protokollaa. Vieressä on kuvattu laskennassa käytetyt eri päästöluokat. GHG-PROTOKOLLAN LUOKAT CO 2 SF 6 CH 4 N 2 O HFC 5 PFC 5 Luokka 2 Epäsuorat päästöt Kiinteistöihin ostettu sähkö Luokka 1 suorat päästöt Yhtiön omistamat ajoneuvot Polttoaineiden käyttö kiinteistöissä Luokka 3 Epäsuorat päästöt Liikematkustaminen Työpaikan ja kodin väliset matkat 1 Edita Prima Oy:n ympäristöraportti 213

11 Alla on kuvattu Edita Prima Oy:n hiilijalanjälki vuosilta KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖJEN JAKAUMA (GREEN HOUSE GAS -PROTOKOLLA, TONNIA CO 2 ) Päästölähde Luokka 1 Suorat kasvihuonekaasupäästöt Yrityksen omien ajoneuvojen polttoaine, bensiini 79, 67,3 7,1 39,4 25,8 25,4 Yrityksen omien ajoneuvojen polttoaine, diesel 8, 13,2 18, 29,5 32,1 22,3 Muut ilmastovaikutukset, kylmäaineet 35,9 Green House Gas -protokolla luokka 1, yhteensä 86,9 8,6 88,1 68,9 58, 83,6 Luokka 2 Ostetun energian tuotantoon liittyvät epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt Ostettu sähkö 1996, 12,8 11,7,,, Ostettu ympäristömerkitty sähkö,8 6,8 6,3 5,2 4,5,2 Kaukolämpö, Hakuninmaa 313,9 321,8 365, 294,3 315,7 268,4 Kaukolämpö, Vilppula ja Hakamäenkuja 9,6 38,2 43,,,, Green House Gas -protokolla luokka 2, yhteensä 232,3 379,5 426, 299,4 32,2 268,6 Luokka 3 Muut epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt Liikematkat: taksit, vuokra-autot ja yksityisautot 38,8 32,5 21,1 15, 1,9 7,7 Liikematkat: lentomatkat 133,2 36,5 42,7 37,7 47,2 31,7 Liikematkat: muut kulkuneuvot 2,5 1,,7,9,2,1 Henkilökunnan työmatkat kodin ja työpaikan välillä 516,3 42,4 359,8 288,6 228,7 155,6 Tavaroiden kuljetus 21, 32,2 281,5 27,7 139,8 41,8 Green House Gas -protokolla luokka 3, yhteensä 9,8 81,5 75,6 549,8 426,8 237, Green House Gas -protokolla luokka 1, 2, 3, yhteensä 338,1 127,6 1219,7 918,1 85, 589,1 Edita Prima Oy:n ympäristöraportti

12 Edita Prima Oy:n hiilijalanjälki on laskenut vuodesta 28 yli 7 %. Merkittävin laskuun vaikuttava tekijä oli sähkön alkuperällä. Edita Prima Oy:n hiilijalanjälki laski vuodesta 212 yli 2 %. Erityisesti kuljetusten päästöjä saatiin pienennettyä keskittämällä niitä harvemmille ja ympäristöasiat paremmin huomioiville toimijoille. Ilmastokompensoituja kuljetuspalveluja käytettiin laajasti. 5.3 PÄÄSTÖJEN KOMPENSOINTI Edita Prima Oy on ilmastoneutraali yritys. Sertifikaatin on myöntänyt Respect Climate Solutions. Ilmastoneutraaliuden saavuttaminen edellyttää yrityksen toiminnasta aiheutuvien hiilidioksidi päästöjen kartoittamista, toimenpiteitä päästöjen vähentämiseksi ja päästöjen kompensoimista. Edita Prima Oy kompensoi jäljelle jääneet hiilidioksidipäästöt rahoittamalla YK:n valvomaa puhtaan kehityksen mekanismin mukaista TASMA Wind -hanketta. Hankkeen avulla ylläpidetään Intian Tamil Nadussa toimivaa tuuli voimalaa. Hanke vähentää hiilidioksidipäästöjä noin 686. tonnia vuosittain, ja työllistää noin 5 henkilöä. 12 Edita Prima Oy:n ympäristöraportti 213

13 6 ENERGIA JA VESI 6.1 ENERGIAN KULUTUS Edita Prima Oy:n Hakuninmaan tuotantolaitos käytti vuonna 213 energiaa yhteensä MWh, mikä on 7 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Sähkön kulutus aleni edellisvuodesta 6 % ja kaukolämmön kulutus 1 %. Energiankulutuksessa saavutettiin 2-luvun alhaisimmat arvot. Merkittäviä tekijöitä energian kulutuksen vähenemisessä ovat kiinteistötekniikkaan viime vuosina tehdyt investoinnit. Vuonna 213 investointeja jatkettiin, kun tehdassalin valaistuksessa siirryttiin käyttämään liiketunnistimia. Investoinnin vaikutukset näkyvät tulevien vuosien energiatehokkuudessa. 6.2 VEDEN KULUTUS Edita Prima Oy:n Hakuninmaan tuotantolaitoksessa käytettiin vuonna 213 yhteensä kuutiota vettä. Käytetyn veden määrä on hieman pienempi kuin edellisenä vuotena. Pääosa vedestä käytetään ilmankostutukseen. Vähäisempiä määriä kuluu erilaisten pesujen yhteydessä ja talousvetenä ,5 2,25 2, 1,75 1,5 Kokonaisenergiamäärä (MWh) Energia / paperin käyttö (kwh/kg) ,4,375,35,325, Energia / liikevaihto (kwh/eur) Sähkön kulutus (MWh) Lämmön kulutus (MWh) Edita Prima Oy:n ympäristöraportti

14 7 TOIMISTOT Nordic Morningin pääkonttorilla (Nordic Morning Oyj, Edita Prima Oy) on Green Office -kriteerien mukainen ympäristöjärjestelmä. WWF myönsi pääkonttorille Green Office -merkin käyttöoikeuden WWF:n Green Office on toimistoille tarkoitettu ympäristöjärjestelmä, jonka avulla yritykset voivat vähentää ympäristökuormitustaan ja hidastaa ilmastonmuutosta. Green Office -järjestelmän tavoitteena on kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen ja toimiston ekologisen jalanjäljen pienentäminen Toimistopaperin käyttö (arkkia) Edita Prima Oy Edita Oyj Sähkönkulutus toimistoissa (kwh/vrk) Pohjoissiipi Maisema Autotallin vintti Nordic Morningin pääkonttori (Nordic Morning Oyj, Edita Prima Oy) saavutti vuonna 213 tavoitteensa kaikissa Green Office -mittareissa. Toimistopaperin käyttö väheni 9 %. Toimistojen sähkönkulutus pieneni 12 %. Liikematkustuskilometrit vähenivät lähes 25 % Liikematkat (km) Taksimatkat Oma auto Muut Lentomatkat 1 Junamatkat Edita Prima Oy:n ympäristöraportti 213

15 8 YMPÄRISTÖ- VAHINGOT Edita Prima Oy:n Hakuninmaan tuotantolaitoksella syttyi tulipalo. Palon aiheutti tulostuslinjan kuivaimen toimintahäiriö. Kuivaimen viallinen rele ei sammuttanut kuivuria radan pysähtyessä, mikä johti paperiradan syttymiseen. Linjalla työskennellyt työntekijä sammutti palon oikeaoppisesti hiilidioksidisammuttimella. Tapauksesta kerrottiin yksityiskohtaisesti Edita Priman kuukausitiedotteessa. Edita Prima Oy:n Hakuninmaan tuotantolaitoksella paloilmoitinjärjestelmä antoi palohälytyksen. Palohälytys syntyi, kun tuloilmakoneen kostutuskennon pesun yhteydessä syntynyt vesihöyry aktivoi laitetilassa olevan savuilmaisen. Hälytys aiheutti henkilökunnan poistumisen kiinteistöstä ja palokunnan saapumisen paikalle. Tapahtuman johdosta kostutuskennojen pesun työohjeistusta muutettiin siten, että jatkossa vastaavan pesun yhteydessä savuilmaisin kytketään pois päältä. Edita Prima Oy:n ympäristövastuuvakuutuksen numero on SAAVUTETUT TULOKSET Kalenterivuosi 213 oli Edita Prima Oy:n ympäristönäkökohtien kannalta erittäin hyvä. Merkittävimmät vuonna 213 saavutetut tulokset olivat: kokonaisjätemäärä väheni sekä absoluuttisesti että suhteessa paperin käyttöön vaarallisen jätteen määrä väheni 11 % edelliseen vuoteen verrattuna kiinteistöön tehdyt investoinnit vähensivät sähkön kulutusta 6 % isopropanolin käyttö väheni sekä suhteellisesti että absoluuttisesti mitattuna pesuaineiden (liuottimet) käyttö väheni sekä suhteellisesti että absoluuttisesti mitattuna alkuperämerkittynä tilattujen paperien määrä kasvoi 17 % edelliseen vuoteen verrattuna Edita Prima Oy:n hiilijalanjälki aleni yli 2 % vuodesta 212 ISO 141 SERTIFIOITU ORGANISAATIO Edita Prima Oy:n ympäristöraportti

16 16 Edita Prima Oy:n ympäristöraportti 213

Ympäristömerkinnät Hansaprintin painotuotteissa

Ympäristömerkinnät Hansaprintin painotuotteissa Ympäristömerkinnät Hansaprintin painotuotteissa 1 Ympäristömerkinnät lyhyesti ISO 14001 8 Kansainvälinen ympäristöjohtamisjärjestelmä, joka tähtää jatkuvaan parantamiseen ja ympäristösuorituskyvyn kehittämiseen.

Lisätiedot

YMPÄRISTÖ YMPÄRISTÖVASTUU ENERGIATEHOKKUUS. Vastuullisuus / Vastuullisuus HKScanissa / Ympäristö HKSCAN VUOSIKERTOMUS 2015

YMPÄRISTÖ YMPÄRISTÖVASTUU ENERGIATEHOKKUUS. Vastuullisuus / Vastuullisuus HKScanissa / Ympäristö HKSCAN VUOSIKERTOMUS 2015 YMPÄRISTÖ YMPÄRISTÖVASTUU Vastuu ympäristöstä on tärkeää HKScanille ja sen sidosryhmille. Sidosryhmien odotukset sekä kiristyvät määräykset edellyttävät ympäristöasioiden jatkuvaa kehittämistä. Konsernimme

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Abloy oy ympäristökatsaus 2016

Abloy oy ympäristökatsaus 2016 Abloy oy ympäristökatsaus 2016 PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset Ympäristömyötäinen tuotanto

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden

Suomen kasvihuonekaasujen päästöt 5 miljoonaa tonnia yli Kioton velvoitteiden Julkaistavissa 30.12.2003 klo 13.00 2003:16 Lisätietoja: Tilastokeskus / Mirja Kosonen (09) 1734 3543, 050 5005 203; ympäristöministeriö / Jaakko Ojala (09) 1603 9478, 050 3622 035 Suomen kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN Kaukolämpöpäivät 25.8.2016 Juhani Aaltonen Vähemmän päästöjä ja lisää uusiutuvaa energiaa Tavoitteenamme on vähentää hiilidioksidipäästöjä

Lisätiedot

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen (6)

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen (6) Leena Rantanen 07.05.2014 1 (6) Ympäristölupahakemus Helsingin Energian Ruskeasuon huippulämpökeskuksen ympäristölupamääräysten tarkistamiseksi vastaamaan Valtioneuvoston asetuksen (96/2013) määräyksiä

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma 18.11.2013 Lappeenrannan ilmasto-ohjelma Seurantaindikaattorien toteutuma vuonna 2012 1 Johdanto Lappeenrannan kaupunginhallitus hyväksyi 28.9.2009 kaupungille laaditun ilmasto-ohjelman. Lappeenrannan

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Marketta Karhu, ympäristönsuojeluyksikön päällikkö, Oulun seudunympäristötoimi, Oulun kaupunki Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) 40 Asianro 3644/11.03.00/2016 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt: Vuoden 2014 vahvistetut päästöt ja ennakkotieto vuodelta 2015 Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen

Lisätiedot

Pakkauksen. rooli. SUOMEN PAKKAUSYHDISTYS RY Roger Bagge

Pakkauksen. rooli. SUOMEN PAKKAUSYHDISTYS RY Roger Bagge Pakkauksen rooli Yhteenveto» Hyvä pakkaus täyttää perustehtävänsä: suojaa ja informoi» Tuotteen valmistuksen ympäristökuorma on moninkertainen pakkaukseen verrattuna» Käytetty pakkaus voidaan kierrättää»

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa

Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Päätösten ennakkovaikutusten arviointi EVA: Ratamoverkko-pilotti Ympäristövaikutukset Ratamopalveluverkon vaihtoehdoissa Ve0: Nykytilanne Ve1: Ratamopalveluverkko 2012 Ve2: Ratamopalveluverkko 2015 1.

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin

ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin ENKAT hanke: Biokaasutraktorin vaikutus biokaasulaitoksen energiataseeseen ja kasvihuonekaasupäästöihin MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase

Lisätiedot

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Ammattilaisen kädenjälki 9.11.2016 Mia Nores 1 Cleantech eli puhdas teknologia Tuotteet, palvelut, prosessit ja teknologiat, jotka edistävät

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy

Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Luonnonvarojen käytön vähentäminen sekä priorisointi - mitä strategiat sanovat? Alina Pathan, Jussi Nikula, Sanna Ahvenharju Gaia Consulting Oy Tarkastellut strategiat Kansainvälisiä ja kansallisia luonnonvarojen

Lisätiedot

Kaksi tapaa vähentää sähkönkulutuksen hiilidioksidipäästöjä kunnassa. Miten hankintaan uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä?

Kaksi tapaa vähentää sähkönkulutuksen hiilidioksidipäästöjä kunnassa. Miten hankintaan uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä? Kaksi tapaa vähentää sähkönkulutuksen hiilidioksidipäästöjä kunnassa Miten hankintaan uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä? Mitä ovat sähkön alkuperätakuut? EU:ssa käytössä oleva yhtenäinen järjestelmä.

Lisätiedot

Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki

Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki Place for a photo (no lines around photo) Ympäristöjalanjäljet - miten niitä lasketaan ja mihin niitä käytetään? Hiilijalanjälki Tekstiilien ympäristövaikutusten arviointi 30.1.2014 VTT, Espoo Johtava

Lisätiedot

Miten hiilikukan taustalaskenta on tehty?

Miten hiilikukan taustalaskenta on tehty? Miten hiilikukan taustalaskenta on tehty? Satu Pahkala 6.6.2011 1 Satu Pahkala Esityksen sisältö Mikä on Hiilikukka? Miksi Hiilikukka? Miten laskenta on tehty Opit ja jatkosuunnitelmat 2 Satu Pahkala Fazerin

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Julia hanke Ohjeistus julkisten hankintojen hiilijalanjälkilaskureihin Tuoteryhmä: kopio- ja pehmopaperit

Julia hanke Ohjeistus julkisten hankintojen hiilijalanjälkilaskureihin Tuoteryhmä: kopio- ja pehmopaperit Julia 2030 -hanke Ohjeistus julkisten hankintojen hiilijalanjälkilaskureihin Tuoteryhmä: kopio- ja pehmopaperit Suomen ympäristökeskus SYKE, Maija Mattinen, 20.12.2011. Lomakkeet ja ohjeet on kirjoitettu

Lisätiedot

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 21.11.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

PEFC palveluita koko yhteiskunnalle Auvo Kaivola PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry

PEFC palveluita koko yhteiskunnalle Auvo Kaivola PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry PEFC palveluita koko yhteiskunnalle 2.10.2014 Auvo Kaivola PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry 1 PEFC:n kansainvälinen organisaatio PEFC Council on globaali, voittoa tavoittelematon kansainvälinen organisaatio,

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

ASENNUS N&H SERVICE OY Haaransuontie 12, OULU Puh YMPÄRISTÖRAPORTTI SFS-EN ISO 14001

ASENNUS N&H SERVICE OY Haaransuontie 12, OULU Puh YMPÄRISTÖRAPORTTI SFS-EN ISO 14001 ASENNUS N&H SERVICE OY Haaransuontie 12, 90240 OULU Puh. 08-348 789 www.nhservice.com YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 SFS-EN ISO 14001 SISÄLLYSLUETTELO Sisällys Energiankulutus 3 Vedenkulutus 5 Tilastoidut häiriöt

Lisätiedot

What gets measured gets done

What gets measured gets done What gets measured gets done Ilmastonmuutos ja yritystoiminta, 1.11.2011 Hiilijalanjäljen laskenta 1. Ympäristövastuu ja hiilijalanjälki 2. Hiilijalanjälkilaskennan perusteet 3. Hiilijalanjäljen laskenta:

Lisätiedot

Counting backwards. vähähiilisen asumisen skenaariot. Aleksi Neuvonen varapuheenjohtaja Dodo ry.

Counting backwards. vähähiilisen asumisen skenaariot. Aleksi Neuvonen varapuheenjohtaja Dodo ry. Counting backwards vähähiilisen asumisen skenaariot Aleksi Neuvonen varapuheenjohtaja Dodo ry. Tiedämme, että asiat eivät voi jatkua nykyisellään toteutuma lähde: Raupach et al.: Global and regional

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Ympäristöohjelman toteuma 2015

Ympäristöohjelman toteuma 2015 Ympäristöohjelman toteuma 215 Tärkeimmät seurantatiedot SYKEn hiilijalanjälki Virkamatkustaminen Kiinteistöjen energiankulutus ja jätteiden määrä Paperinkulutus ja julkaisut Hankinnat, kiinteistöjen ympäristö-

Lisätiedot

FeCr- ja terästuotteen hiilijalanjälki Ilmastopäivä Tornio

FeCr- ja terästuotteen hiilijalanjälki Ilmastopäivä Tornio FeCr- ja terästuotteen hiilijalanjälki Ilmastopäivä 10.10.2012 Tornio www.outokumpu.com FeCr-tuotteet, Outokumpu Valmistuvan laajennusinvestoinnin myötä Tornion ferrokromitehtaan tuotanto kaksinkertaistuu

Lisätiedot

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta

Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun Energia-akatemia Arviointi oman tilan energian kulutuksesta Maaseudun energia-akatemia Tavoitteena - Maatalouden energiatietouden ja energian tehokkaan käytön lisääminen - Hankkeessa tuotetaan

Lisätiedot

Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin. Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut

Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin. Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut 24.11.2016 Turku Energia -konserni 2015 Konsernihallinto ja Konsernipalvelut Energialiiketoiminnot

Lisätiedot

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos

ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt. MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos ENKAT hanke: Biokaasun tuotantoketjun energiatase ja kasvihuonekaasupäästöt MMM Mari Seppälä Jyväskylän yliopisto Bio- ja ympäristötieteiden laitos Biokaasulaitoksen energiatase Energiataseessa lasketaan

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA SANNA KOPRA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA SANNA KOPRA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 6.5.2011 SANNA KOPRA Kainuun ilmastostrategia 2020 Maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi Toteuttaa paikallisella tasolla Suomen

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja

Suominen Yhtymä Oyj. Toimintakatsaus. Tulostiedote Esitys Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Tulostiedote 1.1. - 31.12.27 Esitys 11.2. Toimintakatsaus Kalle Tanhuanpää toimitusjohtaja Suominen yhteensä Milj. EUR Q4/27 Q4/26 27 26 Liikevaihto 54,1 54,2 215,2 22,6 Liikevoitto ennen arvonalennuksia

Lisätiedot

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet

Lisätiedot

Hirsitaloteollisuus r.y.

Hirsitaloteollisuus r.y. Hirsitaloteollisuus r.y. Yhdistyksen tarkoituksena on toimia yhdyssiteenä hirsitaloteollisuutta harjoittavien yritysten kesken sekä edistää tehdasvalmisteisten hirsitalojen käytön, menekin ja tuotannon

Lisätiedot

Tartu tositoimiin! Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen

Tartu tositoimiin! Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen Tartu tositoimiin! Ilmastonmuutos Helsingin seudulla hillintä ja sopeutuminen Ilmasto vuonna 2030 Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kirkkonummi ja Kerava ovat päättäneet yhdessä ryhtyä toimiin ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

KESKON KÄYTÖSSÄ ULKOMAILLA OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013

KESKON KÄYTÖSSÄ ULKOMAILLA OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013 KESKON KÄYTÖSSÄ ULKOMAILLA OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013 Kari Iltola 020 799 2217 kari.iltola@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 1 2. Ympäristöprofiili...

Lisätiedot

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 38 yritystä, jotka

Lisätiedot

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli KUNTIEN ILMASTOTYÖ Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli Marita Savo, ympäristötarkastaja Mikkelin kaupunki/mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut Kuntaliiton selvitys 2012:

Lisätiedot

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka Kiertotalous ja jätehuolto Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka 15.11.2016 Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Mitä on kiertotalous? 3. Yhdyskuntajätehuolto ja kierrätys

Lisätiedot

Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari Outi Aalto

Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari Outi Aalto Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari 9.2.2013 Outi Aalto Esityksen sisältö Taustaa Hankkeen rahoitus Mitä hankkeessa tehdään? Lyhyesti ilmasto-ohjelmista

Lisätiedot

Rekisteröinti ja ilmoitusmenettelyt. Ympäristönsuojelulaki uudistuu Syksyn 2014 koulutukset Hallitussihteeri Jaana Junnila Ympäristöministeriö

Rekisteröinti ja ilmoitusmenettelyt. Ympäristönsuojelulaki uudistuu Syksyn 2014 koulutukset Hallitussihteeri Jaana Junnila Ympäristöministeriö Rekisteröinti ja ilmoitusmenettelyt Ympäristönsuojelulaki uudistuu Syksyn 2014 koulutukset Hallitussihteeri Jaana Junnila Ympäristöministeriö Viitekehys YSL Ympäristön tilatavoitteet ja - vaatimukset Asetukset

Lisätiedot

Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki. Mitä jäte on? Lainsäädäntö 30.10.2012. Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy

Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki. Mitä jäte on? Lainsäädäntö 30.10.2012. Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy Jätteen lajittelu ja asukkaan hiilijalanjälki Jätelainsäädäntö, kierrätys ja lajittelu, jätteen synnyn ehkäisy 31.10.2012 Anna Sarkkinen ja Paula Wilkman, Mitä jäte on? Jätelain mukaan jätteellä tarkoitetaan

Lisätiedot

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö

Lämmitysverkoston lämmönsiirrin (KL) Asuntokohtainen tulo- ja poistoilmajärjestelmä. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö Kaukolämpö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 50 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Lämmitysverkoston

Lisätiedot

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio,

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, 20.9.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Suvilahden ja Kivikon aurinkovoimalat PPA-uutuus Muuta aurinkoenergiaan

Lisätiedot

Ympäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei

Ympäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei Ympäristöriskianalyysit 1/7 Jätevedet Kyllä Osittain Ei 1. Tunnetaanko tilalla muodostuvien jätevesien laatu ja niille soveltuvat käsittelymenetelmät? 2. Toimiiko asuinrakennusten jätevesien käsittely

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Ilmastonmuutos Ihmiskunnan suurin haaste Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 1 2 Ilmastonmuutos edelleen tosiasia Maapallon keskimääräinen lämpötila noussut 100 vuoden aikana 0,74 C 15 lämpimintä vuotta

Lisätiedot

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö

Vesikiertoinen lattialämmitys / maalämpöpumppu Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, lämmöntalteenotto. Laskettu ostoenergia. kwhe/(m² vuosi) Sähkö YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala, m² 8.0 Lämmitysjärjestelmän kuvaus Ilmanvaihtojärjestelmän kuvaus Vesikiertoinen

Lisätiedot

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA

YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA YHTEENVETO RAKENNUKSEN ENERGIATEHOKKUUDESTA Laskettu kokonaisenergiankulutus ja ostoenergiankulutus Lämmitetty nettoala 89. m² Lämmitysjärjestelmän kuvaus Maalämpöpumppu NIBE F454 / Maalämpöpumppu NIBE

Lisätiedot

Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Satakunnan ympäristötietoisuus ja -kasvatusverkosto 12.4.2013 Outi Aalto

Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Satakunnan ympäristötietoisuus ja -kasvatusverkosto 12.4.2013 Outi Aalto Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä Satakunnan ympäristötietoisuus ja -kasvatusverkosto 12.4.2013 Outi Aalto Esityksen sisältö Taustaa Hankkeen rahoitus Mitä hankkeessa tehdään? Hankkeen

Lisätiedot

Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet. Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta Hille Hyytiä

Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet. Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta Hille Hyytiä Teollisuuden ja yritysten ilmastotoimet Seminaari Vauhtia Päästövähennyksiin! Keskiviikkona 17. huhtikuuta 201311 Hille Hyytiä Taustaa YK:n ilmastosopimuksen osapuolten 15. konferenssi Kööpenhaminassa

Lisätiedot

PEFC-projektisertifiointi VASTUULLISTA PUUTA RAKENTAMISEEN PEFC/

PEFC-projektisertifiointi VASTUULLISTA PUUTA RAKENTAMISEEN PEFC/ PEFC-projektisertifiointi VASTUULLISTA PUUTA RAKENTAMISEEN PEFC/02-1-01 PEFC lyhyesti Kuva: Scandinavian StockPhoto/gunnar3000 PEFC (Programme for the Endorsement of Forest Certification Schemes) on kansainvälinen

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. HOAS 137 Hopeatie 10 talo 1 Hopeatie 10 00440, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. HOAS 137 Hopeatie 10 talo 1 Hopeatie 10 00440, Helsinki. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: HOAS 7 Hopeatie 0 talo Hopeatie 0 00440, Helsinki Rakennustunnus: Rakennuksen valmistumisvuosi: Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: 979 Muut asuinkerrostalot

Lisätiedot

Metallien kierrätys on RAUTAA!

Metallien kierrätys on RAUTAA! Metallien kierrätys on RAUTAA! METALLEJA VOI KIERRÄTTÄÄ L O P U T T O M A S T I M E T A L L I N E L I N K A A R I Metallituotteen valmistus Metallituotteen käyttö Metallien valmistuksessa raaka-aineiden,

Lisätiedot

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G

E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G Lapin ilmastostrategia vuoteen 2030 asti E S I T T E L Y - J A K E S K U S T E L U T I L A I S U U S 1 0. 1 0. 2 0 1 2 A I N E E N T A I D E M U S E O M O N I C A T E N N B E R G TAUSTA Ilmastonmuutos

Lisätiedot

ILMASTO-OHJELMA Pienillä arjen muutoksilla VAIKUTTAVIIN ILMASTOTEKOIHIN

ILMASTO-OHJELMA Pienillä arjen muutoksilla VAIKUTTAVIIN ILMASTOTEKOIHIN ILMASTO-OHJELMA 2016 2020 Pienillä arjen muutoksilla VAIKUTTAVIIN ILMASTOTEKOIHIN Espoon kaupunki haluaa olla vastuullinen edelläkävijä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Kaupunki on laatinut ilmasto-ohjelman,

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta 2010-2014 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi

Lisätiedot

Julkisen sektorin energiatehokkuussuunnitelmat tehtyjen suunnitelmien satoa. Lea Gynther

Julkisen sektorin energiatehokkuussuunnitelmat tehtyjen suunnitelmien satoa. Lea Gynther Julkisen sektorin energiatehokkuussuunnitelmat tehtyjen suunnitelmien satoa Lea Gynther Webinaari 21.10.2014 Kurkistus suunnitelma-arkistoon TEM pyytänyt lähettämään tehdyt suunnitelmat Motivaan Voidaan

Lisätiedot

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio,

MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA. Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, MAAILMAN PARASTA KAUPUNKIENERGIAA Nuorten konsulttien verkostoitumistapahtuma Atte Kallio, 12.5.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Kalasataman älykkäät energiajärjestelmät Suvilahden aurinkovoimala

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YMPÄRISTÖOHJELMA 2013 2015. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Rehtorin päätös 21.5.2013

JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YMPÄRISTÖOHJELMA 2013 2015. JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Rehtorin päätös 21.5.2013 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON YMPÄRISTÖOHJELMA 2013 2015 JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Rehtorin päätös 21.5.2013 Kategoria 1: Toteutus ja koordinointi Tehtävät (vähintään GO-kriteerit) Aikataulu Vastuu(t) Mittari(t) 1.

Lisätiedot

Puuhuolto/puun hankinta - Case Stora Enso. Yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila

Puuhuolto/puun hankinta - Case Stora Enso. Yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila Puuhuolto/puun hankinta - Case Stora Enso Yritysvastuujohtaja Pekka Kallio-Mannila Stora Enso Stora Enso on pakkaus-, biomateriaali-, puutuote- ja paperiteollisuuden maailmanlaajuinen edelläkävijä Maailmanlaajuisesti

Lisätiedot

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin joukkoliikenteelle elokuussa 2008. Sopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun

Lisätiedot

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Etelä-Savo Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Kesäkuu 2013 Anne Matilainen ja Tarinka Ringvall ETELÄ-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 029 502

Lisätiedot

Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030: Kansantaloudelliset vaikutukset

Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030: Kansantaloudelliset vaikutukset Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030: Kansantaloudelliset vaikutukset Saara Tamminen Juha Honkatukia, VATT 26.5.2015 Laskennan lähtökohdat (1/2) Useita eri vaihtoehtoja

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

ENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu 84 33720 Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012

ENERGIATODISTUS. TOAS Veikkola 1 Insinöörinkatu 84 33720 Tampere. Muut asuinkerrostalot. Uudisrakennusten määräystaso 2012 ENERGIATODISTUS Rakennuksen nimi ja osoite: TOAS Veikkola Insinöörinkatu 84 70 Tampere Rakennustunnus: 87-65-758- Rakennuksen valmistumisvuosi: 99 Rakennuksen käyttötarkoitusluokka: Todistustunnus: Muut

Lisätiedot

KIINTEISTÖT JA ENERGIATEHOKKUUS Y-SÄÄTIÖ

KIINTEISTÖT JA ENERGIATEHOKKUUS Y-SÄÄTIÖ KIINTEISTÖT JA ENERGIATEHOKKUUS Y-SÄÄTIÖ 10.11.2016 OMINAISKULUTUKSET 2016, KAIKKI KOHTEET (265 KPL) Lämmitys 39,8 kwh/rm3 Vesi 355 l/rm3 Sähkö 5,48 kwh/rm3 ENERGIAKUSTANNUKSET VS. MUUT HOITOKUSTANNUKSET

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

Rovaniemen ilmasto-ohjelma

Rovaniemen ilmasto-ohjelma Rovaniemen ilmasto-ohjelma 2012-2020 Miksi ilmasto-ohjelma? Ilmastonmuutos on suuri globaali ympäristöongelma Kansainväliset ja kansalliset sitoumukset Maakunnallinen ilmastostrategiatyö Kunnille ei ole

Lisätiedot

Ympäristönäkökohdat. tarjouskilpailuissa. - mitä vastasitte EU:lle, ja mitä me löydämme Hilmasta (v 0.1)? Ekohankintaverkosto 21.3.

Ympäristönäkökohdat. tarjouskilpailuissa. - mitä vastasitte EU:lle, ja mitä me löydämme Hilmasta (v 0.1)? Ekohankintaverkosto 21.3. Ympäristönäkökohdat tarjouskilpailuissa - mitä vastasitte EU:lle, ja mitä me löydämme Hilmasta (v 0.1)? Ari Nissinen ja Sirkka Vuoristo, SYKE Ari Nissinen, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus KYSELY:

Lisätiedot

ENERGIANKÄYTTÄJÄN KÄSIKIRJA 2013

ENERGIANKÄYTTÄJÄN KÄSIKIRJA 2013 ENERGIANKÄYTTÄJÄN KÄSIKIRJA 2013 Asko Vuorinen 2013 Energiankäyttäjän käsikirja 2013 Copyright 2013 Lokinrinne 8 A 25 02320 Espoo www.ekoenergo.fi. Kaikki oikeudet pidätetään. ISBN 978-952-67057-5-0 (PDF)

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Ilmastonmuutos Stadissa

Ilmastonmuutos Stadissa Ilmastonmuutos Stadissa koulujen mahdollisuudet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi Timo Posa 3.3.2010 HELSINGIN KAUPUNGIN KOKONAISKULUTUS VUONNA 2008 ja 2007 2008 2007 GWh % GWh % KIINTEISTÖT Sähkö 479,84

Lisätiedot

Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009

Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009 Kuopion ja Karttulan kasvihuonekaasu- ja energiatase vuodelle 2009 Kuopion kaupunki Ympäristökeskus 2010 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 KUOPIO... 4 2.1 Kasvihuonekaasupäästöt... 4 2.2 Energiatase... 8 3

Lisätiedot

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin joukkoliikenteelle elokuussa 2008. Sopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun

Lisätiedot

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton

Lisätiedot

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT)

Sanna Marttinen. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Tuoteketjujen massa-, ravinne- ja energiataseet Sanna Marttinen Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) Kestävästi kiertoon yhdyskuntien ja teollisuuden ravinteiden hyödyntäminen lannoitevalmisteina

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010 LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.

Lisätiedot

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet 2015e = tilastoennakko Energian kokonais- ja loppukulutus Öljy, sis. biokomponentin 97 87 81 77 79 73 Kivihiili 40 17 15 7 15 3 Koksi,

Lisätiedot

TÄYTTÖOHJE KYSELY NMVOC-INVENTAARIOSSA TARVITTAVISTA LIUOTTIMIEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖMÄÄRISTÄ MAALIEN, LAKAN, PAINOVÄRIEN YMS.

TÄYTTÖOHJE KYSELY NMVOC-INVENTAARIOSSA TARVITTAVISTA LIUOTTIMIEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖMÄÄRISTÄ MAALIEN, LAKAN, PAINOVÄRIEN YMS. TÄYTTÖOHJE KYSELY NMVOC-INVENTAARIOSSA TARVITTAVISTA LIUOTTIMIEN KÄYTTÖ- JA PÄÄSTÖMÄÄRISTÄ MAALIEN, LAKAN, PAINOVÄRIEN YMS. VALMISTAJILLE Suomen ympäristökeskus ylläpitää ympäristöhallinnon ilmapäästötietojärjestelmää,

Lisätiedot

Aika Toimenpide Ympäristövaikutus Tila Dokumentti 2013 Nestelannoituksen osuuden lisääminen 30 %:iin Lannoitteiden huuhtoutuminen vähenee

Aika Toimenpide Ympäristövaikutus Tila Dokumentti 2013 Nestelannoituksen osuuden lisääminen 30 %:iin Lannoitteiden huuhtoutuminen vähenee Joroisten Kartano-Golf Oy Päivitetty 14.12.2016 Ympäristötoimenpiteet Aika Toimenpide Ympäristövaikutus Tila Dokumentti Nestelannoituksen osuuden lisääminen 30 %:iin Lannoitteiden huuhtoutuminen vähenee

Lisätiedot

Valtavalo Oy. LED-valoputkilla energiatehokkuutta, ilmastonmuutoksen hillitsemista ja kansainvälistä businestä

Valtavalo Oy. LED-valoputkilla energiatehokkuutta, ilmastonmuutoksen hillitsemista ja kansainvälistä businestä Valtavalo Oy LED-valoputkilla energiatehokkuutta, ilmastonmuutoksen hillitsemista ja kansainvälistä businestä Ilmastonmuutoksesta liiketoimintaa 17.2.2016 TkT Simo Makkonen Hallituksen puheenjohtaja, Valtavalo

Lisätiedot

materiaalitehokkuuden näkökulmasta

materiaalitehokkuuden näkökulmasta IE-direktiivi ja jätedirektiivi materiaalitehokkuuden näkökulmasta Laura Karvonen, Ulla Lassi ja Toivo Kuokkanen Analytiikkapäivät Kokkola Esityksen sisältö Materiaalitehokkuuden määritelmä Materiaalitehokkuus

Lisätiedot

Liite 1 Taulukon 1 ohjeet Liite 2 Viitearvot Liite 3 Laskentaohjeet Liite 4 Biomassan sertifiointiohjeet Liite 5 Näytteenotto- ja

Liite 1 Taulukon 1 ohjeet Liite 2 Viitearvot Liite 3 Laskentaohjeet Liite 4 Biomassan sertifiointiohjeet Liite 5 Näytteenotto- ja Liite 1 Taulukon 1 ohjeet Liite 2 Viitearvot Liite 3 Laskentaohjeet Liite 4 Biomassan sertifiointiohjeet Liite 5 Näytteenotto- ja analyysilaboratoriota koskevat vaatimukset Liite 6 Lomakkeet A-H Pohjoismainen

Lisätiedot