POHJOIS-KARJALAN KIINTEISTÖYHDISTYKSEN JÄSENTIEDOTE NRO 4 / 2010 JOULUKUU

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "POHJOIS-KARJALAN KIINTEISTÖYHDISTYKSEN JÄSENTIEDOTE NRO 4 / 2010 JOULUKUU"

Transkriptio

1 KIINTEISTÖVIESTI POHJOIS-KARJALAN KIINTEISTÖYHDISTYKSEN JÄSENTIEDOTE NRO 4 / 2010 JOULUKUU LEHTIKIERTO HALLITUKSESSA / / / / / / Kaksiosainen juttusarjamme kiinteistötekniikasta, osa 1 I s. 1 Kunnossapitotarveselvityksen tekemiseen lomake Kiinteistöliitolta I s. 5 Iltakokoukset päiväkokouksiksi? II s. 2

2 kiinteistöviesti pohjois-karjala nro 4 / 2010 joulukuu sisältö Yhteystiedot: Pohjois-Karjalan Kiinteistöyhdistys ry Siltakatu 4 C, III krs JOENSUU Puheenjohtaja: Kaisa Salminen p Asiamies: Pertti Hirvonen p Palvelukeskus: Kiinteistöliitto Itä-Suomen toimisto: Maaherrankatu 15, KUOPIO puhelin faksi sähköpostit: Neuvonta: jäsenyhtiöiden hallituksen jäsenille, isännöitsijöille ja tilintarkastajille Arkisin klo 9-12, p Kiinteistönetti: Yhdistyksen omat www-sivut: (sisältää myös jäsensivut) Suomen Kiinteistöliitto ry: Taloyhtiöiden kiinteistöportaali: (sisältää myös jäsensivut) Pohjois-Karjalan Kiinteistöviesti Julkaisija: Kiinteistöliitto Itä-Suomi Ilmestyy vähintään neljästi vuodessa Painosmäärä: 270 kpl Vastaava toimittaja: Mirjami Kauppinen Paikallissivujen avustaja: Anna-Liisa Pekkarinen Taitto: Viestitär Ky, Kuopio Tulostus: Kopijyvä Oy, Kuopio 2010 Itä-suomen sivut... osio I ajankohtaista Kunnossapitotarveselvitys on kansantajuinen korjauslista...1 Uusi asunto-osakeyhtiölaki toi roppakaupalla parannuksia...5 Kunnossapitotarveselvityksen tekemiseen lomake Kiinteistöliitolta...5 Suomen laajakaistayhteydet maailman kärkeä...7 Mielenkiintoinen talvi tulossa - jatkuuko piikittely...7 Miksi Mummot ovat ongelma?...7 talous- ja veroasiat Luontoisedut Kiinteistöhallintapalvelun oman käytön arvonlisäverotus...8 Työnantajan sosiaaliturvamaksu vuonna markkinat ja suhdanteet Rakennuskustannukset nousivat syyskuussa 2,0 prosenttia...8 Vuokra-asunnoissa pääosin 1-2 henkilön asuntokuntia...8 Suunnittelijoilla kädet täynnä töitä...9 Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat...9 Kuluttajien luottamus edelleen vahva...9 lainsäädäntö ja oikeuskäytäntö Pysäköinninvalvontaa koskeva lainsäädäntö uudistuu...10 Työttömyysvakuutusmaksut nousevat...10 Sairausvakuutusmaksut vuodelle 2011 vahvistettu...10 Hallitus antoi ehdotuksen uudeksi jätelaiksi...11 Asuntojen vuokraustoiminnan verohuojennus voimaan...11 Huoneistossa tehty ja yhtiökokouksessa päätetty putkiremontti oikeutti kotitalousvähennykseen...12 Rakennusten energiatodistukset pantava esille myös viranomaisten yleisöpalvelutiloissa...12 Väestönsuojien rakentamisvelvoitteita kevennetään...13 tutkimus ja kehittäminen Korjausrakentamisen barometrikysely...13 Asiantuntijat haluavat Suomesta energiatehokkaan rakentamisen kärkimaan...14 Hallituksen työkalut Osakkaan oma valvonta remonteissa...14 Kunnossapito- ja muutostyöt - Osakkaan opas...15 Taloyhtiön vastuunjakotaulukko Taloyhtiön kokousopas...15 Suosittu Kiinteistökalenteri 2011 on ilmestynyt...15 kolumni Kun Kalle Kottarainen muutti keskikaupungille...16 Toivotamme kaikille rauhallista Joulua. pohjois-karjalan aluesivut...osio II Pääkirjoitus...1 Kokoukset päivällä?...2 Tietoja talousarviota 2011 varten, Joensuu...4 Etukannen kuva: Anne Verger

3 ajankohtaista Kaksiosainen juttusarjamme kiinteistötekniikasta, osa 1: Kiinteistöviesti selvittää lukijoilleen, mitä kunnossapitotarveselvitys (kansan suussa KuPiTas) tarkoittaa ja antaa vinkkejä sen tekemiseen. Tässä numerossa käydään läpi rakennustekninen osuus, seuraavassa numerossa LVI- ja sähkötöiden osuudet, sekä kiinteistökaupan ammattilaisen näkemys korjausten merkityksestä asuntojen hintaan. Kunnossapitotarveselvitys on kansantajuinen korjauslista Kiinteistöliitto Itä-Suomi järjesti Tekniikkaillan lokakuun lopulla Kuopiossa. Tilaisuudessa käytiin läpi myös kunnossapitotarveselvitystä. Sen tekemisvaade on sisällytetty uuteen asuntoosakeyhtiölakiin pyrkimyksenä saada taloyhtiöt huolehtimaan kiinteistöistään. Tilaisuus kiinnosti taloyhtiöitä yli odotusten, paikalla oli 260 henkilöä, joista osa ei-jäseniä. Myös Savonlinnan, Mikkelin ja Joensuun vastaavat tilaisuudet keräsivät kukin kymmeniä osallistujia. Näillä paikkakunnilla kunnossapidon ydinkysymyksiä valotti Raksystems Anticimexin yksikön päällikkö Ari Honkasalo, ja Kuopiossa rakennusmestari Aira Pesonen Kuopion kaupungin asuntotoimesta. Lisäksi LVI- ja sähköasioista puhuivat toimitusjohtaja Jorma Kauppinen insinööritoimisto LVI-Planor Oy:stä ja suunnittelupäällikkö Aulis Kananoja AH-Talotekniikasta. Jäsenet pääsivät asiantuntemuksellisesti korkeatasoiseen tilaisuuteen maksutta, ei-jäsenet maksoivat osallistumismaksun. Yhden illan istumisella sai kokonaiskäsityksen siitä, miten talosta pidetään huolta. Aira Pesosen lista tärkeimmistä korjauskohteista Kunnossapitokulttuuri on Aira Pesosen mukaan oleellisesti muuttunut viime vuosina luvun alussa riitti, kun maalattiin porraskäytävät ja korjattiin syntyneet vesivahingot - talo oli sillä korjattu. Viimeiset 15 vuotta yhtiöt ovat yhä valveutuneemmin hoitaneet kiinteistöjään. Hänellä on katetta näkemykselleen, sillä kuopiolaisten taloyhtiöiden korjaus- ja muut avustukset kulkevat hänen kauttaan. Uusi asunto-osakeyhtiölaki velvoittaa taloyhtiöitä tekemään kunnossapitotarveselvityksen. Siitä on kansantajuisesti selvittävä, millaisia osakkaan asumiseen ja talouteen vaikuttavia korjauksia on lähivuosina tulossa. Pesonen suosittaa käyttämään selvityksen tekijänä rakennusalan asiantuntijoita, joista on tietoa muun muassa isännöitsijöillä. Kuntoarvio voi toimia selvityksen pohjana, jos se on taloyhtiössä tehty. Ikkunoiden uusintaa ei pidä hätiköidä Pesonen nimeää tärkeimmät ja kustannuksiltaan kalleimmat kohdat, joiden ongelmat selvityksestä on ainakin ilmettävä. - Vesikatto, julkisivut ja vesi- ja lämpöjärjestelmät, tässä järjestyksessä. Vesikaton viat eivät näy heti ulospäin. Katto voi vuotaa hiljakseen rakenteisiin, aiheuttaa julkisivuvaurioita ja tehdä kalliita vahinkoja. Julkisivut voivat olla auki saumauksista, parvekkeiden raudoitukset ruostua aiheuttaen turvallisuusriskejä ja ikkunoiden puuosat lahota. Toistuvat putkivuodot ovat merkki siitä, että jotain tarttis tehrä, pelkät vuotojen tukkimiset eivät enää riitä. Kannattaa kuitenkin aina ensin tutkia huolella, kuinka laajaan korjaukseen on tarvetta. kiinteistöviesti i -

4 ajankohtaista Kunnossapitoa on muukin kuin tekniikka Taloyhtiön tahtotilan kunnossapitoon ja asumisviihtyvyyteen kokoaa yhteen kiinteistöstrategia, jonka erittäin valveutuneet taloyhtiöt ovat tehneet. Tosin Kuopiossa ei Pesonen niihin juuri ole törmännyt. - Meillä kiinteistöstrategiana lienevät lähinnä kuntoarviot ja niihin liittyvät PTS:t (= pitkän tähtäimen suunnitelmat), hän sanoo. Oikeaan kiinteistöstrategiaan selvitetään esimerkiksi asukaskyselyllä muutkin kuin rakennustekniset tarpeet. Se on asumisen, omistamisen ja ylläpidon suunnitelma, jossa määritellään tavoitteet ja keinot. Kuntoarvio ja sen liite, viiden vuoden korjaussuunnitelma eli PTS, voivat olla kiinteistöstrategian osana. Kiinteistöstrategia, taloyhtiön tahtotila, laaditaan hallituksen päätöksen perusteella ja yhteistyössä isännöitsijän kanssa, ja se hyväksytään yhtiökokouksessa. Kiinteistöstrategia on asukkaiden tahto koottuna - Vesikatto, julkisivut ja vesi- ja lämpöjärjestelmät aiheuttavat suurimmat korjauskustannukset, rakennusmestari Aira Pesonen tietää. Ikkunoiden vaihtoa Pesonen ei pidä järkevänä pelkästään energiansäästösyistä. Huono toimivuus ja rapistunut ulkonäkö on useimmiten ikkunoiden uusimisen syy. - Kohtuukuntoisia ikkunoita uusittaessa on kustannusten kuoletusaika energiatalouden kannalta todella pitkä. Pesonen pitää kiinteistöstrategian tekemistä kannatettavana, koska siinä yhtiö miettii rakennustekniikan lisäksi myös muut arvonsa, esimerkiksi kiinteistön taloudellisen arvon ylläpidon, yhteisöllisyyden tarpeen, ja viihtyisyyden. Esimerkiksi pihoihin halutaan nykyään satsata. - Vireä yhtiö ajattelee myös strategisesti, hän summaa, mutta lisää, että strategia on pelkkä uusi turha paperinippu, jos siihen eivät kaikki osakkaat sitoudu. Tekniikkaillassa kunnossapitotarveselvityksistä luennoinut Kiinteistöliitto Itä-Suomen toiminnanjohtaja Mirjami Kauppinen kertoo viime aikoina törmänneensä yhteen kiinteistöstrategian laatineeseen taloyhtiöön. Juttu Perustalosta arvotaloksi kiinteistöstrategian kautta on tämän vuoden ensimmäisessä Pohjois-Karjalan Kiinteistöviestissä ja toisessa Etelä-Savon ja Pohjois-Savon Kiinteistöviestissä. - alp - i - kiinteistöviesti

5 ajankohtaista Järjen käyttö sallittua Raksystemsin Ari Honkasaloa harmittaa, että media rummuttaa vain uuden asunto-osakeyhtiölain pakottavuutta, mutta ei sen järkevyyttä. - Saamme kunnossapitotarveselvityksestä puheluja, jotka aloitetaan sanoilla Kun laki vaatii tekemään paljonko maksaa - Kun soittajat tietäisivätkin, millaisia säästöjä tulee, kun remontit tekee ajoissa. Taloja on joka tapauksessa korjattava, mutta korjausten viivyttäminen maksaa - paljonkin, huokaa Honkasalo. Hän luennoi Kiinteistön tekniikkailtojen lisäksi myös ammatti-isännöitsijätilaisuuksissa Mikkelissä, Savonlinnassa ja Joensuussa. Putkiremonttien hinnat nousevat vuosittain Honkasalo korostaa oikein ajoitettujen korjausten merkitystä. Hän kertoo putkiremonttien hinnan nousseen tilastojen mukaan 5-7 prosenttia vuodessa. Mitä kustannus onkaan viiden vuoden päästä. - Lakiin jouduttiin turvautumaan, koska taloyhtiöt eivät kuntoarvioavustuksen turvinkaan ryhtyneet niitä riittävästi tekemään ja järjestelmällisesti kunnostamaan taloja. Avustuksen käyttö jäi vähäiseksi. Esimerkiksi toistuvat putkivuodot aiheuttavat välillisesti muita korjaustarpeita, kuten rakenteisiin tulleiden vaurioiden korjauksia. Näin kulut kasvavat. - Samoin kävi energiatodistuksen. Sen hyödyntäminen jäi sivuseikaksi, kun todistus tilataan halvimpana mahdollisena, rimaa hipoen määräykset täyttäväksi. Kääntöpuoli on, että lakisääteisyys houkuttaa apajille hyvän bisneksen haistavia, mutta huonon ammattitaidon omaavia. Buumi myös nostaa hintoja ja vääristää markkinoita. Honkasalon mukaan teettää asiantuntevalla henkilöllä, jotta vältytään oikeusprosessien riskiltä. - Jos isännöitsijäntodistuksessa ei ole täsmällistä tietoa korjaustarpeista, voi asunnonostaja kyseenalaistaa todistuksen tiedot ja katsoa tulleensa harhaanjohdetuksi, ounastelee Honkasalo. Selvitys pitää myös päivittää vuosittain. Vaikka yhtiöllä on kuntoarvio tai PTS, hallitus joutuu esittämään lain vaatiman kirjallisen kunnossapitotarveselvityksen vuosittain tilinpäätöskokouksissa. Sen saa kuitenkin helposti laadituksi kuntoarvion PTS-taulukosta. Vaikka kuntoarvion hinta euroa voi tuntua paljolle, se tulee säästöinä takaisin. Tekijät on helppo kilpailuttaa, sillä mallitarjouspyyntö on KHkortilla, Rakennustieto Oy: n laatimalla kiinteistönhoitokortilla, joita saa joistakin kirjakaupoista ja Rakennustiedolta. - Tarjoukset eivät tule olemaan vertailukelpoisia, jos tarjousta ei ole osattu oikeansisältöisenä liitteineen pyytää. Siksi KH-korttia kannattaa käyttää. Kuntoarviossa yhtiö saa tarkan tiedon rakennus-, LVI- ja sähkötekniikan tilasta. Kuntoarviolla suljetaan pois ne osat, jotka eivät tarvitse tarkempaa kuntotutkimusta. Koska kuntotutkimukset maksavat euroa rakennusosaa kohden, tarpeettomiin tutkimuksiin ei varmuuden vuoksi kannata tuhlata. Voi tehdä itse, jos varmasti osaa Toiminnanjohtaja Mirjami Kauppinen muistuttaa, että kunnossapitotarveselvityksen voi toki tehdä taloyhtiö ja isännöitsijä itsekin, jos niillä on riittävää asiantuntemusta. - On kuitenkin huomattava, että isännöitsijällä on oikeus veloittaa lisätyöstä. E s i m e r k k i l o m a ke kunnossapitotarveselvityksestä löytyy netistä osoitteesta taloyhtio.net ja yksi Kiinteistöliiton laatima malli tämän lehden sivulta 6. - alp - Viekö epätarkka selvitys oikeuteen? Kunnossapitotarveselvitys kannattaa - Ei lakia pidä ottaa vain pakkona, vaan asioiden järkevöittämisenä, painottaa Raksystems Anticimexin yksikön päällikkö Ari Honkasalo. kiinteistöviesti i -

6 ajankohtaista Talon kunnon selvittämisen sanasto Tiedätkö, mitä tarkoittaa kunnossapitotarveselvitys, mitä kuntotutkimus ja kuntotodistus? Entä PTS? Väärinkäsitysten välttämiseksi olisi hyvä, jos taloyhtiöiden osakkaat, hallitukset ja isännöitsijät puhuisivat samaa kieltä taloyhtiön asioita hoitaessaan. Energiatodistus Energiankulutukseen ja säästömahdollisuuksiin keskittyvä selvitys. Huoltokirja Kiinteistökohtainen asiakirjakokonaisuus, joka sisältää kiinteistön perustietojen lisäksi kiinteistön ylläpitoon liittyvät ohjeet ja tavoitteet sekä seurantatietoja. Kiinteistön ylläpito Toiminta, jonka tarkoituksena on säilyttää kiinteistön kunto, arvo ja ominaisuudet. Kiinteistön ylläpitoon kuuluvia toimintoja ovat muun muassa kiinteistönhoito ja kunnossapito. Korjausohjelma Kunnossapitoa ohjaava tietyn aikavälin suunnitelma, jossa otetaan teknisten ja taloudellisten näkökulmien lisäksi huomioon kiinteistön käyttäjien ja omistajien toiveet. Korjausohjelma muodostaa yleensä perustan kunnossapitoon liittyvälle budjetoinnille. Kunnossapitotarveselvitys Uuden asunto-osakeyhtiölain edellyttämä kirjallinen selvitys taloyhtiön korjaustarpeista seuraavaksi viideksi vuodeksi, jonka hallitus on velvollinen vuosittain esittämään tilinpäätöskokouksessa. Kuntoarvio Kiinteistönhoitokortin (KH-kortin) nro mukainen kiinteistön tilojen, rakennusosien, taloteknisten järjestelmien ja ulkoalueiden kunnon aistinvarainen selvittäminen ja korjaustarpeiden yleispiirteinen arviointi sekä niiden määrämuotoinen raportointi. Kuntoarvion laadinnassa käytetään enimmäkseen ainetta rikkomattomia menetelmiä. Kuntokatselmus Korjausohjelman päivittämiseksi tehtävä kiinteistön tai sen osien kunnon selvittäminen Kuntotodistus Taloyhtiön kuntotodistus osoittaa kiinteistön kunnon havainnollisesti viisiportaisena tähtiluokituksena. Kuntotodistus kertoo tulevan korjaustarpeen, myös euroissa. Kuntotutkimus Rakennuksen, rakennelman tai kiinteistöön kuuluvien laitejärjestelmien yksityiskohtainen tutkinta elinkaaren vaiheen tai korjaustarpeiden täsmentämiseksi. Kuntotutkimuksessa käytetään apuna tarvittavassa laajuudessa näytteiden ottoa ja mittauksia. Tekninen PTS Kuntoarvion pohjalta taloyhtiölle työstetty pitkän tähtäimen suunnitelma (PTS) korjausten aikatauluksi, jossa esitetyt korjaustoimet esitetään kustannusarvioineen. Korjausehdotukset jaksotellaan seuraavan 10 vuoden tarpeita ajatellen ja kustannusarviot tehdään arviointiajankohdan hintatason mukaisesti. Lisäksi alan kirjallisuudessa puhutaan kunnossapitosuunnitelmasta. Sillä tarkoitetaan yhtiökokouksen hyväksymää taloyhtiön kunnossapitosuunnitelmaa, jota hallitus ja isännöitsijä voivat alkaa toteuttamaan. Suunnitelman pohjana on tekninen PTS ja rahoitussuunnitelma. Huom! Jokainen yksittäinen korjaushanke käsitellään toteutusvaiheessa vielä yhtiökokouksessa erikseen. -mk- i - kiinteistöviesti

7 ajankohtaista Uusi asunto-osakeyhtiölaki toi roppakaupalla parannuksia Osakkaiden tiedonsaantia kotitalonsa asioista uudessa laissa parantavat esimerkiksi hallituksen selvitys vuosittain osakkaille viiden vuoden kunnossapitotarpeista, yhtiön selvitys osakkaille vuosittain yhtiössä suoritetuista huomattavista korjauksista. Tieto toteutetuista korjauksista ja tulevista kunnossapitotarpeista mahdollistaa osakkaiden aiempaa paremman varautumisen tuleviin menoihin omassa taloudessaan. Asuntokauppatilanteissa myyjä pystyy antamaan paremmat tiedot myyntikohteesta, mikä parantaa sekä myyjän että ostajan asemaa asuntokaupassa. Osakasremonttien kirjallinen ilmoittamisvelvollisuus yhtiölle on kaikkien osakkeenomistajien etujen mukaista. Ilmoitusvelvollisuudesta johtuen osakas suunnittelee remonttinsa paremmin, yhtiön mahdollinen valvonta on naapuriosakkaiden ja muiden osakkaiden etu, virheellisiin remontteihin voidaan puuttua ajoissa ja harmaan talouden käyttöä voidaan vähentää. Osakkaiden mahdollisuuksia valmistautua yhtiökokoukseen parantaa velvoite toimittaa kokouskutsu osakkaille kaksi viikkoa ennen yhtiökokousta aiemman yhden viikon sijasta, osakkaan mahdollisuus saada yhtiökokouksen asiakirjat etukäteen. Aiemmasta poiketen asiakirjojen tulee sisältää myös hallituksen päätösehdotukset käsiteltäviin asioihin. Uusi asunto-osakeyhtiölaki parantaa myös osakkaiden yhdenvertaisuutta yhtiön päätöksenteossa sekä lisää yhtiön perimien vastikkeiden ja muiden maksujen oikeudenmukaisuutta. Esimerkiksi hissin jälkiasennuskustannukset voidaan jyvittää aikaisempaa oikeudenmukaisemmin osakkaan saaman hyödyn perusteella. Myös kunnossapitovastuuseen liittyviä asioita on selkeytetty siten, että osakkaiden asema parantuu. Selvitykset lisäävät osakkaiden tiedonsaantia kotitalonsa kunnosta sekä edessä olevista korjaus- ja muista toimenpiteistä, joilla voi olla vaikutusta asumiskustannuksiin. Ne auttavat osakkaita suunnittelemaan myös omaa henkilökohtaista talouttaan, varautumaan tulossa oleviin menoihin ja välttymään ikäviltä yllätyksiltä. Ohjeistus osakkaan huoneiston kunnossapito- ja muutostyöilmoituksen laatimiseksi: (Jäsensivuilla. Vaatii ensimmäisellä kerralla rekisteröitymisen ja muulloin kirjautumisen jäsensivuille) omaetusivu/osakkaanmuutostyot/. Edellä mainitusta osoitteesta löytyy myös taulukko sekä taloyhtiölle ilmoitettavista että ei-ilmoitettavista huoneistoremonteista. ILMOITUS TARVITSEEKO - Taloyhtiönne historiikin kirjoittajaa? - Yhdistyksenne tai sukuseuranne jäsenlehteä tai tiedotteiden tekijää? - Yrityksenne asiakaslehden ja muun viestinnän toteuttajaa? Kokenut, sujuvakynäinen valokuvaava vapaa toimittaja valmiina palvelukseen. Ota yhteyttä! Tutustu myös nettisivuihini. Anna-Liisa Pekkarinen p sp. P.S. Työnäytteitä esimerkiksi tässä lehdessä. Kunnossapitotarveselvityksen tekemiseen lomake Kiinteistöliitolta Kiinteistöliitto on laatinut taloyhtiöiden hallitusten ja isännöitsijöiden käytettäväksi lomakkeen, jolla taloyhtiössä voidaan laatia yhtiökokoukselle esitettävä kunnossapitotarveselvitys. Asunto-osakeyhtiölaki edellyttää, että taloyhtiön hallitus esittää vuosittain varsinaisessa yhtiökokouksessa - nimenomaan tilinpäätöskokouksessa - kirjallisen selvityksen seuraavien viiden vuoden kunnossapitotarpeesta. Laki ei aseta kunnossapitotarveselvitykselle määrämuotoa. Täytettävä lomake on Word-muodossa. Lisäksi netissä on kuvitteellisen taloyhtiön täytetty lomake PDF-muodossa esimerkiksi siitä, miltä lomake täytettynä voi näyttää. Lomake on tarkoitettu kaikille Taloyhtio.netin rekisteröidyille käyttäjille. Ensimmäinen kunnossapitotarveselvitys esitetään suurimmassa osassa taloyhtiöitä kevään 2011 yhtiökokouksessa. Näin on myös niin sanotuissa kahden yhtiökokouksen asunto-osakeyhtiöissä. Kunnossapitotarveselvityksen pohjalta käydään yhtiökokouksessa keskustelua seuraavan viiden vuoden kunnossapidon tarpeesta, joka vaikuttaa olennaisesti yhtiövastikkeisiin. Selvityksen perusteella ei kuitenkaan tehdä varsinaisia päätöksiä korjaushankkeiden käynnistämisestä. Lomake löytyy Kiinteistöliiton tuottamasta taloyhtiöiden tietoportaalista: kiinteistöviesti i -

8 ajankohtaista ASUNTO-OSAKEYHTIÖN HALLITUKSEN 1(2) KUNNOSSAPITOTARVESELVITYS Tämä on asunto-osakeyhtiölain 6 luvun 3 :n tarkoittama hallituksen kunnossapitotarveselvitys, josta ilmenee seuraavan viiden vuoden kunnossapitotarve. Kunnossapitotarve vaikuttaa olennaisesti osakehuoneiston käyttämiseen, yhtiövastikkeeseen tai muihin osakehuoneiston käytöstä aiheutuviin menoihin. Yhtiökokous merkitsee hallituksen selvityksen tiedoksi. Käynnistettävien toimenpiteiden suunnittelusta, toteutuksesta ja rahoituksesta päätetään yhtiökokouksessa erikseen. Asunto-osakeyhtiö: Tarvemalli As Oy Y-tunnus: Hallitus käsitellyt: 10 /2/ 2011 Esitetty yhtiökokoukselle: 20 /2/ 2011 Tämän selvityksen laadinnassa on käytetty seuraavia asiakirjoja, raportteja, tiedostoja ja dokumentteja: DOKUMENTIN NIMI LAATIMISPÄIVÄ Parvekkeiden kuntotutkimus Pesutilojen kosteuskartoitus Kuntoarvio Isännöitsijäntodistus (tehdyt peruskorjaukset / -parannukset) Tilinpäätökset (korjauskulut / -aktivoinnit) KH-kortti Kiinteistön tekniset käyttöiät ja kunnossapitojaksot (KH ) Suomen Kiinteistöliitto ry ASUNTO-OSAKEYHTIÖN HALLITUKSEN 2(2) KUNNOSSAPITOTARVESELVITYS RAKENNUSOSAT JA JÄRJESTELMÄT KUNNOSSAPITOTARVE YHTIÖKOKOUSTA SEURAAVIEN VIIDEN VUODEN AIKANA Piha Päällysrakenteiden kunnossapitokorjauksia Perustukset ja runko Ei tarvetta Julkisivut Pintakäsittely ja kopojen korjaus Parvekkeet Betonirakenteet uusitaan Ikkunat ja ulko-ovet Ulkopuolinen huoltomaalaus Katto Ei tarvetta, takuu voimassa Huoneistojen märkätilat Ei välitöntä uusimistarvetta Uusimistarve vesi- ja viemärijärjestelmän uusimisen yhteydessä Yleiset tilat Saunan panelointi ja pesutilojen pintavaurioiden korjaaminen Pesutilojen pintarakenteiden uusiminen vesi- ja viemärijärjestelmien uusimisen yhteydessä Lämmitysjärjestelmä Lämmönjakokeskuksen uusinta Vesi- ja viemärijärjestelmä Tehdään kuntotutkimus uusimis- ja pinnoitusvaihtoehtojen selvittämiseksi Järjestelmän uusiminen/pinnoittaminen sekä kylmä- ja lämminvesimittareiden asentaminen Ilmanvaihto Ei tarvetta Sähkö- ja tietojärjestelmä Tehdään kuntotutkimus missä määrin järjestelmiä uusitaan putkistokorjausten yhteydessä Hissit (Ei hissejä) Muu selvitykseen liittyvä informaatio: Hallituksen näkemyksen mukaan välittömimmät kunnossapitotarpeet ovat parvekkeiden betonirakenteiden ja lämmönjakokeskuksen uusinnat. Vesi- ja viemärijärjestelmän kuntotutkimuksen perusteella ratkaistaan putkistojen korjaustapa samoin kuin se, toteutetaanko huoneistojen ja saunan märkätilojen sekä sähkö- ja tietojärjestelmän uusinnat putkistokorjausten yhteydessä. Lisäksi hallitus katsoo, että vuonna 2005 tehty kuntoarvio on päivitettävä viimeistään jakson loppupuolella. Asunto-osakeyhtiö Tarvemalli As Oy Hallitus i - kiinteistöviesti

9 ajankohtaista Suomen laajakaistayhteydet maailman kärkeä Kansainvälinen laajakaistatutkimus kertoo Suomen kiinteiden laajakaistayhteyksien laadun olevan kuudenneksi paras maailmassa. Suomi on parantanut sijoitustaan edellisvuotisesta tutkimuksesta selvästi. Tutkimuksen tilaaja on Cisco Systems. - Tutkimus osoittaa, että olemme tehneet oikeita asioita. Suomen laajakaistapalveluiden laatutason perusteella meidät liitettiin niiden maiden joukkoon, joiden laajakaistavalmius vastaa jo huomisen haasteita, viestintäministeri Suvi Lindén toteaa. Suomella on myös parannettavaa, sillä maassamme todettiin olevan suuri ero taajamien ja haja-asutusalueiden Mielenkiintoinen talvi tulossa - jatkuuko piikittely Viime talven sähkön hintapiikit ovat vielä tuoreena muistissa. Piikkien jälkipyykkiä pestään edelleen useilla suunnilla sähkösopimuksien muutosehdotuksien parissa. Ensi talven osalta tilanne ei näytä ainakaan oleellisesti helpommalta. Nyt kannattaa kuluttajien kantaa kortensa kekoon talven piikkien torjumiseksi. Viime talvena koettiin pohjoismaisen sähkömarkkinoiden kaikkien aikojen korkeimmat hintapiikit. Jos piikkejä ei olisi ollut, olisi kaiken Suomessa vuonna 2010 kulutetun sähköenergian arvo ollut 3 e/mwh nyt toteutuvaa arvoa edullisempi. Sähkönhankintamallista riippuen osa kuluttajista on piikkien kustannukset jo maksanut, osalla kuluttajista sähköyhtiöt ovat maksaneet piikit ja siirtävät nyt kustannusta kuluttajien maksettavaksi ehdottamalla muutoksia sähkösopimuksiin. Jokaisen sähkönkuluttajan kannalta riippumatta siitä, milloin piikin kustannukset kuluttajalle itselleen realisoituu, on erittäin tärkeää estää vastaavien piikkien syntyminen. Tehokkain keino tähän on kuluttajien kysyntäjouston laajakaistayhteyksien laadussa. Tutkimus osoittaa, että laajakaistan määrittely yleispalveluksi on ollut oikea ratkaisu. Laki edellyttää, että kaikilla on asuinpaikasta riippumatta mahdollisuus kohtuuhintaiseen ja laadukkaaseen laajakaistaan. Yhden megan laajakaistayhteyden hinnasta on päästy operaattoreiden kanssa sopimukseen, ja jatkossa kiinnitetään entistä enemmän huomiota myös yhteyden laatuun, Lindén sanoo. Seuraava vaihe eli Sata megaa hanke tulee vauhdittamaan kuituyhteyksien rakentamista ja myös parantamaan yhteyksien laatua. saattaminen markkinalle siten, että se on jo Nord Poolin spot-hinnan laskennassa mukana. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos 100 e/mwh on kuluttajalle kipuraja, jonka jälkeen kuluttajan on järkevää vähentää sähkönkulutustaan, niin tämä joustopotentiaali välitettäisiin ehdollisena tarjouksena myös spot-hinnan laskentaan. Tämän talven osalta tilanne on haastava. Jo viime talvena huolimatta lamasta rikottiin tunnittaisia pohjoismaisia sähkökulutusennätyksiä. Nyt 12 edeltävän kuukauden sähkönkulutus on 5 % suurempi kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Vaikka tämä ei suoraan tarkoitakaan sitä, että huipputehoa talvella tarvittaisiin samassa suhteessa enemmän, niin tehotasapaino ei ainakaan ole tätä taustaa vasten helpompi. Viime talven hintapiikkipäivinä useita ruotsalaisia ydinvoimalaitoksia oli huollossa. Vastaavaa huoltosumaa on ollut syksyn aikanakin, joskin tällä hetkellä tilanne näyttää valoisammalta. Tällä hetkellä ruotsalaisesta ydinvoimasta on huollossa enää neljäsosa. Miksi Mummot ovat ongelma? Mummot eivät osaa oikein mitään. Eivät osaa katsoa oman asuntonsa kunnon perään: - onko siellä muovimaton alla vesiliuruja, mahtaisiko olla ihan pöpöjä - miten olisikaan viemärin kunto - entä sitten parvekkeen lumet, ei mummo ymmärrä sitäkään, että lumet pitäisi lakaista heti pois! Ja kun mummo lähtee ulos, niin hän unohtaa tietysti kenkien liukuesteet. Ja sitten mummo liukastuukin. Ja kenen onkaan vastuu kaikista koettelemuksista? Ajatukseni heräsivät Iisalmessa yläsavolaiselle joukolle tarkoitetun uuden asunto-osakeyhtiölain koulutustilaisuuden jälkeen, jossa osallistujat käyttivät kysymyksissään usein mummo-termiä. Askarruttamaan jäi kysymys: miksi se on aina MUM- MO, joka ei osaa/ei tiedä ja joka joutuu kaikkien koettelemusten uhriksi. Koulutustilaisuudessa osanottajien kaikki esimerkit kohdistuivat MUMMOIHIN. Onko MUMMOSSA jokin valuvika olipa hän minkä ikäinen tahansa? Toivoisin myös, etteivät MUMMOT eivätkä PAPAT olisi taloyhtiöille ongelmia vaan tasavertaisia asukkaita, joiden tarpeita on syytä ottaa huomioon kaikessa päätöksenteossa. Omana naapurinani on sotaveteraani, 92 v. PAPPA. Nimim. Mummot, papat - kaikki tasavertaisina kiinteistöviesti i -

10 Talous- ja veroasiat Luontoisedut 2011 Verohallinto on tehnyt päätöksen vuoden 2011 luontoiseduista. Päätös koskee asunto-, autotalli-, ravinto-, täysihoito- auto- ja puhelinetua. Verohallinnon päätös: Kiinteistöhallintapalvelun oman käytön arvonlisäverotus Verohallinto on julkaissut uuden ohjeen kiinteistöhallintapalvelujen oman käytön arvonlisäverotuksesta. Kiinteistöhallintapalvelujen omasta käytöstä ei suoriteta veroa ( alkaen), jos kalenterivuoden aikana suoritetuista kiinteistöhallintapalveluista aiheutuneet palkkakustannukset sosiaalikuluineen ovat enintään euroa. Vuosina sovellettava raja oli euroa. Lue ohje: Työnantajan sosiaaliturvamaksu vuonna 2011 Verohallinto tiedottaa, että työnantajan sosiaaliturvamaksun perusteet muuttuvat vuodelle Työnantajan sosiaaliturvamaksua ei makseta alle 16-vuotiaalle eikä 68 vuotta täyttäneelle maksetuista palkoista. Työnantajan sosiaaliturvamaksu on 2,12 prosenttia palkoista vuonna markkinat ja suhdanteet Rakennuskustannukset nousivat syyskuussa 2,0 prosenttia Rakennuskustannukset nousivat 2,0 prosenttia vuoden 2010 syyskuussa edellisen vuoden syyskuuhun verrattuna. Rakentamisen työkustannukset nousivat 0,2 prosenttia ja tarvikepanosten hinnat 3,6 prosenttia. Muut kustannukset pysyivät lähes ennallaan. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen rakennuskustannusindeksistä. Vuokra-asunnoissa pääosin 1-2 henkilön asuntokuntia Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuokra-asunnossa asuvista asuntokunnista suurin osa, 85 prosenttia, oli yksin tai kaksin asuvia henkilöitä, omistusasunnoissa vastaava osuus oli 68 prosenttia. Suurempia, vähintään neljän henkilön asuntokuntia oli vuokra-asunnoissa asuvista asuntokunnista 7 prosenttia ja omistusasunnossa asuvista 19 prosenttia. Vakinaisesti asuttuja vuokra-asuntoja oli vuoden 2009 lopulla kaikkiaan noin , joista 48 prosenttia oli arava- tai korkotukivuokra-asuntoja. Vuokra- ja omistusasunnot asuntokunnan koon mukaan 2009 Kaikkiaan vakinaisesti asuttuja asuntoja oli vuoden 2009 lopulla Runsaasta miljoonasta vakinaisesti asutusta kerrostaloasunnosta yli puolet oli vuokra-asuntoja. Rivitaloissa oli noin vuokra-asuntoa, mikä on noin kolmannes asutuista rivitaloasunnoista. Omakoti- ja paritaloissa oli vuokra-asuntoa. i - kiinteistöviesti

11 kiinteistöviesti pohjois-karjala Pääkirjoitus Toimistolta tähystettyä Viisi vuotta sitten kirjoitin Kiinteistöliitto Itä-Suomen alkutaipaleella Kiinteistöviesteihin alueyhteistyön käynnistymisestä. Arvioin, että yhteistyö alussa hakee uomiaan, joten toteutimme Pohjois-Savossa hyväksi havaittuja toimintatapoja meille työn näkökulmasta vierailla paikkakunnilla. Ilman muuta oli selvää, että uudet paikkakunnat uusine kontakteineen antoivat työhön uudenlaista potkua. Ne toivat myös arkisen työn sujumisessa tuiki tuntemattomia haasteita. Näihin halusimme ja haluamme edelleen parhaan kykymme ja tahtomme mukaan vastata. Lähimenneisyyden ja tulevaisuuden haasteita ovat talojen ja ihmisten ikääntyminen, kiinteistöjen korjaustoiminta sekä taloyhtiön johdon sukupolvenvaihdokset. Sähköinen tiedottaminenkin asuntoyhtiöissä internetin käytön kasvaessa oli silloin, ja on tulevaisuudessa aiempaa enemmän näköpiirissä. Ja maantieteellisille etäisyyksille ei kukaan mahda mitään. Jäsenmäärä alueella toimintaa aloitettaessa oli jäsentä, kun se nyt on Mielestäni olemme toimintasuunnitelmissamme onnistuneet ja joissakin käytännön töissä jopa ylittäneet tavoitteemme. Edelleen on ohjenuorana se, että yksi vastaa Kiinteistöliitto Itä-Suomen toimiston palvelunumeroon Kuopiossa toisen ollessa työmatkalla maakunnissa. Tältä perustalta meidän on hyvä jatkaa itäsuomalaisen menestystarinaa ensi vuonnakin ja käydä yhteistyökumppaneidemme kanssa uusia yhdistyksen jäsenyyttä ylläpitäviä toimia kohti. Yksi sellainen on Kiinteistöliiton vahvaan maineeseen tukeutuva koulutustoiminta. Tarkoituksenamme on järjestää lähivuosien aikana alueellamme mittava kiinteistötiedon koulutuskampanja: luottamushenkilökurssit 12 eri aiheesta vähintään kuudella paikkakunnalla. Koulutus on toki jo tähän mennessä tavoittanut 71 ammatti-isännöitsijätilaisuudessa ja 113 luottamushenkilötilaisuudessa tuhansia savolaisia ja karjalaisia, mutta jatkossa entistä tavoitteellisemmin. Ja muistamme samalla, että työstäkin on lupa nauttia. Hyvät Kiinteistöviestin lukijat, sydämelliset kiitoksemme vauhdikkaasta toimintavuodesta 2010 ja onnea uudelle vuodelle toivottaen Mirjami Kauppinen toiminnanjohtaja Seuraa/osallistu: 1. Katso yhtiökokouskurssin kutsu takasisäkannesta. Kurssi on poikkeuksellisesti maksuton myös ei-jäsenille, koska mainostamme samalla yhdistyksen jäsenpalveluja. Jatkossa kurssit ovat maksuttomia jäsenille, muilta peritään kurssimaksu. 2. Kiinteistöliitto toimittaa teille ensi vuoden alkupuolella uudet jäsenkortit jäsentalon puheenjohtajille ja isännöitsijöille. Ilmoita yhteystietojen muuttumisesta toimistollemme Hyvät jäsenyhtiöidemme yhteyshenkilöt, ilmoittakaa Kiinteistöliitto Itä-Suomen toimistolle, jos teidän tai taloyhtiönne yhteystiedoissa on muutoksia. Otamme mielellämme vastaan myös taloyhtiöiden puheenjohtajien sähköpostiosoitteet, jotta voimme lähettää kutsuja koulutuksiin, ilmoituksia niistä tms. Nettisivujemme uudistaminen on viivästynyt, mutta ensi vuoden aikana niiden on tarkoitus olla osoitteessa Sivujen uudistumisen jälkeen voitte ilmoittautua tilaisuuksiin nettisivujen kauttakin. kiinteistöviesti II -

12 kiinteistöviesti pohjois-karjala Isännöitsijä Veijo Pirinen ja hallituksen puheenjohtaja Maija-Liisa Räisänen sopivat jo vuosia sitten päiväkokouksiin siirtymisestä. As Oy Siilinjärven Kirkkotörmässä käytäntö on toiminut hyvin. Kokoukset päivällä? Käytäntö yhä useammassa taloyhtiössä Monissa taloyhtiöissä yhtiö- ja hallituksenkokoukset pidetään iltaisin. Se on ollut luontevaa, koska on uskottu asukkaiden pääsevän paremmin iltakokouksiin. Yhä useampi taloyhtiö on kuitenkin siirtynyt jo päiväkokousten pitoon sekä kustannus- että mukavuussyistä. - Jos kokous pidetään illalla talon ulkopuolisessa kokoustilassa, tuottaa ikäihmiselle vaikeuksia varsinkin pimeään talviaikaan lähteä kokoukseen, tietää Maija-Liisa Räisänen, As Oy Siilinjärven Kirkkotörmän hallituksen puheenjohtaja. - Vanhemmat ihmiset eivät myöskään halua tai jaksa valvoa myöhään, senkin vuoksi meidän taloyhtiössämme on jo vuosia sitten siirrytty päiväkokouksiin. Kokousten siirtäminen päiväaikaan, iltapäivisin kello 14 tai 15 alkaviksi, ei ole vaikuttanut kokousaktiivisuuteen. Osallistujia on saman verran kuin ennenkin. II - kiinteistöviesti Kokous aamukahdeksalta tai iltapäivällä Isännöitsijä Veijo Pirinen on järjestelyyn tyytyväinen. Jo yli puolet hänen isännöimistään yhtiöistä on päiväkokouskäytännössä. Isännöitsijän työtaakkaa se helpottaa oleellisesti. - Keväisin ja syksyisin yhtiökokousrumba on melkoinen, lisänä siihen tulevat vielä hallitusten kokoukset. Päivät venyvät tuntisiksi, kun kokoukset päättyvät vasta iltamyöhään, Pirinen kertoo. Hän ehdotti Räisäselle kokousajankohdan siirtoa päivälle, ja puheenjohtaja oli samaa mieltä. - Meillä asuu paljon eläkeläisiä. Myös hallituksessa on yhtä lukuun ottamatta kaikki jo työelämästä poisjääneitä. Työssäkäyvä hallituksen jäsenemme ei ole kokenut päiväkokousta haitaksi, hallitus on kokoontunut esimerkiksi aamukahdeksalta, Räisänen taustoittaa. - Jos taloyhtiö tarvitsee kokoukseensa asiantuntijaa, tulee hänkin mieluummin paikalle normaalityöaikanaan, huomauttaa Pirinen. Ilta on vapaa-aikaa, ei kokousaikaa Isännöitsijät pyrkivät päiväkokouksilla kohtuullistamaan työaikaansa. Etua taloyhtiö saa pienentyneinä kokouspalkkioina tai joissain tapauksissa säästyneinä ajokilometrikorvauksina. Onko päiväkokouksiin siirtyminen sitten tasapuolista kaikkia asukkaita kohtaan? - En ole saanut kielteistä palautetta, Pirinen sanoo. - Kokouksissa hoidetaan monelle suurinta omaisuutta, omaa kotia. Voivathan ihmiset irrottautua työstään päivällä vaikkapa auton katsastukseenkin, yhtiökokous on vain kerran tai kaksi vuodessa. Hallituksen kokouksia käydään ene-

13 kiinteistöviesti pohjois-karjala nevästi puhelimessa tai sähköpostitse. Pirinen näkee käytäntöön siirtymisessä myös yhteiskunnan muuttumisen. - Nykyisin nuoret aikuiset haluavat kokoukset mieluummin iltapäiviin, ennen viittä pidettäviksi, omien harrastusten ja perheen vuoksi. Palkkaa hallitustyöskentelystä? Piriselle kokoukset ovat työtä, Räisäselle entisenä Siilinjärven kunnanvaltuuston puheenjohtajana niin ikään tehtävä, joka jonkun pitää vastuullisesti hoitaa. - Maija-Liisa nuijii kokoukset läpi rutinoidun nopeasti ja ammattitaidolla. Se helpottaa isännöitsijääkin, Pirinen sanoo. - Osakkaat saisivat kyllä lukuisammin esittää mielipiteitä, sitä arvostaisin, Räisänen huomauttaa. Hän on myös sitä mieltä, että taloyhtiöiden tulisi harkita, voisiko hallitustyöskentelystä maksaa palkkaa, koska kyseessä ovat isot taloudelliset arvot. Palkka kasvattaisi kiinnostusta taloyhtiöiden hallintoon myös työssäkäyvillä, koska näin he saisivat korvauksen menetetystä työajasta. Rohtolankulmassakin päiväkokoukset Kuopiolaisen As Oy Rohtolankulman hallituksen puheenjohtaja Juhani Nousiainen pitää päiväkokouskäytäntöä hyvänä. Rohtolankulmassa näin on ollut jo vuosia. Nousiaiselle ei tuota ongelmia järjestää vapaata työstään kokouksiin. Tosin hän tietää, etteivät työajan joustot onnistu jokaiselle. - Kokouksia on kuitenkin suhteellisen harvoin, meillä vain pari hallituksen kokousta vuodessa. Pidän yhteyttä isännöitsijään puhelimitse ja sähköpostitse, tarvittaessa kutsumme koolle hallituksen. - alp - Maija-Liisa Räisänen uskoo, että palkkion maksaminen taloyhtiön hallintotehtävistä lisäisi sekä kiinnostusta että arvostusta niitä kohtaan. Pääkaupunkiseudulla päiväkokous yleinen käytäntö Helsinkiläisen As Oy Gripholmin hallituksen puheenjohtaja Rolf Eriksson kertoo, että heidän taloyhtiössään on päiväkokouskäytäntö ollut voimassa jo vuosia. Kaartinkaupungissa Kaivopuiston vieressä sijaitseva vuonna 1895 rakennettu talo on perinteikäs ja ymmärrettävästi moneen kertaan restauroitu. Yhtiö- ja hallituksenkokouksia on matkan varrella riittänyt. - Isännöitsijämme esitti päiväkokouksiin siirtymistä jokunen vuosi sitten. Hallituksen kokoukset alkavat kello ja yhtiökokoukset kello 17. Muutoksesta ei tarvinnut edes keskustella, niin päivänselvää se oli. Talon asukkaista enemmistö on eläkeläisiä, kuten puheenjohtajakin, eikä kokouksiin pääsy tuottanut heille työstä johtuvia esteitä. Kokoukset pidetään isännöitsijätoimistolla. - alp - kiinteistöviesti II -

14 kiinteistöviesti pohjois-karjala TIETOJA TALOUSARVIOTA 2011 VARTEN /av Kiinteistöliitto Itä-Suomi TARIFFIT 2011 JOENSUU Tietoja talousarviota 2011 varten, Joensuu KAAPELI-TV JÄTEHUOLTO LÄMMITYS liitetyt asunnot/ kiinteistö e/kk/asunto 4,88 kaikissa sama tiedossa korotuksia. Ei perusmaksu, ei korotusta sekajäte, esim. e/kuljetus ja energiamaksu, 47,50 e/mwh käsittely 600 l, astia 7, l, astia 7, l:n biojäteastia 7,70 VESI JA SÄHKÖENERGIA (yhdistyksellä voimassa sähkösopimus PKS Oy:n kanssa) SÄHKÖN SIIRTO JÄTEVESI halutessaan asukkaan ja yhtiön otettava yhteys PKS:öön Fortum Espoo Distribution vesi, e/m3 1,50 Kiinteistö Jäsensähkö alkaen alkaen perusmaksu siirto sähköver o jätevesi, " 1,97 Yksiaika Yleissähkö e/kk snt/kwh snt/kwh yhteensä, e/m3 3,47 perusmaksu 1x35A - 3x63A 0,00 2,93 energiamaksu snt/kwh 6,08 snt/kwh 3,13 1,09 Mittarikoon mukaiset perusmaksut: 20 mm: 53,26 e/v Vuodenaika Kausisähkö 7,55 30 mm: 78,84 e/v, 40 mm: 128,04 e/v perusmaksu 1x35A - 3x63A 0,00 1,09 1,09 4,20 1,94 talviarkipäivä muu aika 6,69 snt/kwh 5,47 snt/kwh talviarkipv energia muu aika 332,22 e/v 80 mm: 50 mm: 213,28 e/v, 100 mm: 500,86 e/v 150 mm: 617,83 e/v 1,09 1,09 3,32 1,92 päivä-yö Aikasähkö KIINTEISTÖVEROPROSENTIT perusmaksu 1x35-3x63A 0 7,5 5 päiväenergia 6,20 snt/kwh päivä vakituinen asuinrakennus 0,45 yöenergia 5,38 snt/kwh yö yleinen 1,10 muu asuinrakennus 1,00 Ei muutoksia tiedossa tällä hetkellä. Sähköveroon on tulossa korotus, mikä todennäköisesti korottaa siirtomaksuja. hinnat sis. alv 23 % II - kiinteistöviesti

15 markkinat ja suhdanteet Suunnittelijoilla kädet täynnä töitä Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen työkanta on kääntymässä kasvuun kaksi vuotta kestäneen taantuman jälkeen. Talonrakentaminen on suunnittelualan kasvun veturi. Talosuunnittelijoilla on nyt kotimaisia suunnittelutöitä lähes yhtä paljon kuin ennen lamaa. Yhdyskuntasektori kulkee taantuman jälkijunassa. Lokakuun alussa suunnittelu- ja konsulttitoimistojen kokonaistilauskanta oli Skolin (Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry) suhdannekatsauksen mukaan 500 miljoonaa euroa. Nousua keväästä oli viisi prosenttia. Tilauskannasta 80 prosenttia on kotimaisia töitä. Vientitilauskanta on vain puolet viime vuosien normaalista tasosta. Talosuunnittelijat saivat kotimaasta noin 50 prosenttia enemmän tilauksia kuin vuosi sitten. Vientitilauksia tuli niukasti. Kokonaistilauskanta kasvoi 11 prosenttia. Töitä lisäsi myös keskeytyneiden hankkeiden käynnistyminen kotimaassa ja Venäjällä. Talosektorin aktiivinen tilauskanta on keskimäärin euroa henkilöä kohden, mikä vastaa vajaan puolen vuoden työkantaa. Laskutettavuusaste lähestyy 85 prosenttia. Rakennesuunnittelijoilla aktiivinen tilauskanta on euroa henkeä kohden, talotekniikkasuunnittelijoilla euroa henkeä kohden ja arkkitehdeilla euroa henkeä kohden. Talotekniikan suunnittelijoista pulaa Rakennesuunnittelijat näkevät markkinakehityksen edelleen myönteisenä, kotimarkkinoiden kasvuun uskoo puolet yrityksistä. Kolme neljästä rakennesuunnittelijasta arvioi vientitöiden määrän lisääntyvän. Rakennesuunnittelijoiden määrä Skolin jäsentoimistoissa kasvoi kesän aikana neljä prosenttia, ja yritykset uskovat kasvun jatkuvan saman suuruisena. Talotekniikkasuunnittelijoiden kotimarkkinoiden näkymät ovat vakaat, 13 prosenttia arvioi markkinatilanteen paranevan. Talotekniikkatoimistojen henkilöstömäärä on kääntynyt kasvuun, niissä tarvittaisiin kymmeniä suunnittelijoita lisää. Infraa suunnittelevien toimistojen kotimainen tilauskanta väheni kymmenen prosenttia. Elvytyshankkeiden suunnittelutyöt ovat valmistumassa, eikä uusia isoja hankkeita ole käynnistynyt. Infrasektori ei usko kotimarkkinoiden kasvuun, vaan vientimarkkinat näyttävät paremmilta. Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat Kiinteistön ylläpidon kustannukset nousivat vuoden 2010 kolmannella neljänneksellä 3,2 prosenttia vuoden 2009 vastaavasta ajanjaksosta. Vuoden 2010 toiseen neljännekseen verrattuna kustannukset nousivat 0,7 prosenttia. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen kiinteistön ylläpidon kustannusindeksistä. Ylläpitokustannuksista vuodessa eniten kallistuivat vesi- ja jätevesikustannukset, 7,2 prosenttia. Käyttösähkön kustannukset nousivat 7,0 prosenttia, lämpökustannukset 3,6 prosenttia, hoitokustannukset 2,9 prosenttia, työkustannukset 2,0 prosenttia, tarveaineiden kustannukset 1,8 prosenttia, muut kustannukset prosentin ja kunnossapitokustannukset 0,9 prosenttia. Talotyypeittäin tarkasteltuna eniten nousivat teollisuushallien ylläpitokustannukset, 5,2 prosenttia. Koulurakennusten ylläpitokustannukset nousivat 3,5 prosenttia, terveyskeskusten ja myymälärakennusten 3,1 prosenttia, toimistorakennusten 2,6 prosenttia ja asuinkerrostalojen 2,1 prosenttia. Asuntojen peruskorjausaikeet laskussa Kotitalouksien aikeet peruskorjata asuntoaan seuraavan 12 kuukauden aikana painuivat marraskuussa edelliskuukauden lukemista ja jäivät samalla myös alemmaksi kuin vuotta aiemmin. Sen sijaan kotitalouksien aikeet ostaa asunto samoin kuin kuluttajien yleinen luottamus talouteen säilyivät marraskuussa kutakuinkin lokakuun tasolla. Nämä seikat käyvät ilmi tuoreesta Tilastokeskuksen kuluttajien luottamusindikaattorista. Marraskuussa 2010 kyselyn vastaajista 22,4 prosenttia aikoo joko "hyvin todennäköisesti" tai "melko todennäköisesti" vuoden sisällä peruskorjata asuntoaan. Lokakuussa 2010 lukema oli 24,6 prosenttia ja viime vuoden marraskuussa 23,9 prosenttia. Kotitalouksista 8,3 prosenttia puolestaan ilmoitti joko "hyvin todennäköisesti" tai "melko todennäköisesti" aikovansa ostaa vuoden sisällä asunnon, kun lokakuussa vastaava luku oli 8,2 prosenttia ja viime vuoden marraskuussa 8,3 prosenttia. Kuluttajien luottamus edelleen vahva Kuluttajien luottamus talouteen pysyi marraskuussa korkealla. Kuluttajien luottamusindikaattori oli marraskuussa 20,8, kun se lokakuussa oli 20,5 ja syyskuussa 22,9. Marraskuussa luottamus talouteen oli samalla selvästi vahvempi kuin vuotta aikaisemmin ja pitkällä ajalla keskimäärin. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen kuluttajabarometriin, jota varten haastateltiin marraskuussa Suomessa asuvaa henkilöä. kiinteistöviesti i -

16 lainsäädäntö ja Oikeuskäytäntö Pysäköinninvalvontaa koskeva lainsäädäntö uudistuu Hallitus on antanut esityksen pysäköinninvalvontaa koskevan lainsäädännön uudistamiseksi. Uusien julkista ja yksityistä pysäköinninvalvontaa koskevien lakien tavoitteena on ennaltaehkäistä pysäköintivirheitä ja antaa tehokkaat keinot puuttua niihin. Julkista pysäköinninvalvontaa koskevan lakiehdotuksen mukaan poliisi tai kunnallinen pysäköinninvalvoja voisi jatkossa määrätä pysäköintivirheestä euron suuruisen pysäköintivirhemaksun, kun nykyinen maksu on euroa. Uutta on myös se, että jatkossa samasta pitkään jatkuvasta pysäköintivirheestä voitaisiin antaa useampi pysäköintivirhemaksu, kuitenkin enintään kolme maksua. Pysäköintivirhemaksulle saisi jatkossa kuukauden maksuajan ja maksuviivästyksestä seuraisi kiinteä 12 euron korotus. Pysäköinninvalvonnasta huolehtiville annettaisiin jatkossa mahdollisuus ajoneuvon siirtämisen ohella myös rengaslukon käyttämiseen. Ajoneuvon siirto ja rengaslukon käyttäminen edellyttäisivät, että pysäköintivirhe on jatkunut kaksi vuorokautta tai että samalla ajoneuvolla on viisi maksamatonta pysäköintivirhemaksua. Pysäköintivirhemaksua ja rengaslukkoa koskevaan päätökseen tyytymätön voisi tehdä asiassa oikaisuvaatimuksen pysäköinninvalvojalle, jonka päätökseen voi puolestaan hakea muutosta hallinto-oikeudelta. Tämän jälkeen muutosta voitaisiin hakea korkeimmasta hallinto-oikeudesta, jos se myöntää asiassa valitusluvan. Yksityistä pysäköinninvalvontaa koskevan ehdotuksen mukaan kiinteistön omistaja tai haltija (esimerkiksi taloyhtiö, kauppakeskus, virasto) voisi valvoa pysäköintiä kiinteistön alueella. Taloyhtiö voisi siirtää valvontaoikeuden myös yksityistä pysäköinninvalvontaa harjoittavalle taholle. Yksityistä pysäköinninvalvontaa harjoittavien tulisi tehdä toiminnastaan ilmoitus aluehallintovirastolle, joka myös valvoisi toiminnanharjoittajia. Luvattomasta pysäköinnistä yksityisellä alueella voitaisiin esityksen mukaan veloittaa valvontamaksu, joka saisi olla maksimissaan sama kuin vastaavalla alueella määrättävä pysäköintivirhemaksu. Vaikka tietyissä tapauksissa yksityisellä ja julkisella pysäköinninvalvonnalla olisi rinnakkainen toimivalta, ei samasta väärinpysäköinnistä voisi seurata kuin yksi rahamääräinen seuraamus. Pysäköintiä koskevat ehdot ja valvontamaksu luvattoman pysäköinnin seuraamuksista olisi ilmoitettava selvästi havaittavalla ja yksiselitteisellä tavalla käyttäen liikennemerkkejä ja tekstikilpiä. Luvatta pysäköidyn ajoneuvon siirtämistä ja rengaslukon käyttämistä yksityistä pysäköinninvalvontaa harjoittavan tulisi pyytää aina viranomaiselta, jolla vain on oikeus näihin toimiin. Mikäli valvontamaksua ei suoriteta vapaaehtoisesti, maksun saamiseksi olisi nostettava kanne käräjäoikeudessa. Lait ovat tarkoitettu tulemaan voimaan syksyllä Työttömyysvakuutusmaksut nousevat Tasavallan presidentti on vahvistanut lainmuutoksen (HE 177/2010), jonka mukaan palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu ja työnantajan keskimääräinen työttömyysvakuutusmaksu nousevat 0,2 prosenttiyksikköä. Vuonna 2011 palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu on 0,6 prosenttia palkasta. Työnantajan työttömyysvakuutusmaksu on ensi vuonna 0,8 prosenttia palkasta palkkasumman euroon asti ja sen ylittävältä osalta 3,2 prosenttia palkasta. Yrityksen osaomistan, palkansaajan työttömyysvakuutusmaksu on ensi vuonna 0,2 prosenttia palkasta ja yrityksen osaomistajasta maksettava työnantajan työttömyysvakuutusmaksu on 0,8 prosenttia palkasta. Sairausvakuutusmaksut vuodelle 2011 vahvistettu Valtioneuvosto antoi asetuksen, jolla vahvistetaan vakuutetuilta perittävä sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu, palkansaajilta ja yrittäjiltä perittävä sairausvakuutuksen päivärahamaksu sekä työnantajan sairausvakuutusmaksun maksuprosentti seuraavalle vuodelle. Asetus tulee voimaan ja on voimassa saakka. Maksut ovat seuraavat: Vakuutetun sairaanhoitomaksu 1,19 % (- 0,28), maksu eläke- ja etuustulosta 1,36 % (- 0,28). Palkansaajan ja yrittäjän päivärahamaksu 0,82 % (- 0,11), YEL-yrittäjän lisärahoitusosuus 0,10 % (- 0,02). Työnantajan sairausvakuutusmaksu eli sotu 2,12 % (- 0,11). i - 10 kiinteistöviesti

17 lainsäädäntö ja Oikeuskäytäntö Hallitus antoi ehdotuksen uudeksi jätelaiksi Hallitus on antanut ehdotuksen uudeksi jätelaiksi. Suurimmat uudistukset koskevat valvonnan tehostamista sekä menettelyjä, joilla ehkäistään jätteen syntyä ja parannetaan jätteen hyödynnettävyyttä. Lisäksi lakiehdotus laajentaa tuottajien vastuuta pakkausjätteiden jätehuollosta. Muilta osin yhdyskuntajätehuollon vastuunjakoon ehdotetaan vain vähäisiä muutoksia. Uuden jätelain lisäksi hallitus ehdottaa ympäristönsuojelulakiin jätteiden ja jätehuollon sääntelyyn liittyviä muutoksia. Kokonaisuudistuksella ajanmukaistettaisiin lainsäädäntö vastaamaan nykyisiä jäte- ja ympäristöpolitiikan painotuksia sekä EU-lainsäädännön vaatimuksia. Lakimuutokset tulevat voimaan vuoden kuluttua niiden vahvistamisesta. Uusi laki ehkäisee jätteen syntyä ja lisää hyödyntämistä Lakiehdotuksen keskeinen tavoite on vähentää jätteen määrää ja haitallisuutta, lisätä kierrätystä ja vähentää kaatopaikkakäsittelyä. Uudistukset noudattavat EU:n lainsäädännön niin sanottua etusijajärjestystä. Etusijajärjestyksen mukaan ensisijaisesti on huolehdittava, että käytöstä poistettu tuote voidaan käyttää uudelleen. Toissijaisesti jäte on kierrätettävä ja, jollei se ole mahdollista, hyödynnettävä muulla tavoin, esimerkiksi energiana. Jätehuollon valvontaa tehostetaan Jätehuollon valvontaa tehostetaan lakiehdotuksessa useilla muutoksilla. Merkittävin uudistus on eri toimijoiden kirjanpito-, siirtoasiakirja- ja tiedonantovelvollisuuksien laajentaminen. Siirtoasiakirja helpottaa jätekuljetusten valvontaa. Niitä tulee jatkossa käyttää vaarallisten jätteiden kuljetusten lisäksi eräiden muiden jätteiden, kuten purkujätteiden, kuljetuksissa. Yritysten tulee myös antaa jätekuljetuksista säännöllisesti tietoja viranomaisille. Lisäksi hallitus ehdottaa laiminlyöntimaksun käyttöönottoa. Laiminlyöntimaksun voi määrätä valvontaviranomainen selkeästä laiminlyönnistä. Pieniä muutoksia kunnan jätehuoltovastuuseen Uusi laki selventää kunnan tehtäviä jätehuollon viranomaisena ja palveluntuottajana. Kunnan jätehuoltopalveluille säädetään uudet laatuvaatimukset. Hallitus esittää lisäksi jätemaksun perusteiden selkeyttämistä. Yhdyskuntajätteiden kuljetuksen järjestämiseen lakiehdotus tuo vain pieniä muutoksia. Kunta voi edelleen järjestää vastuullaan olevan yhdyskuntajätteiden kuljetuksen myös niin, että kiinteistön haltija sopii siitä suoraan jätteen kuljettajan kanssa. Uuteen lakiin on kirjattu aiempaa täsmällisemmin edellytykset, jolloin näin voidaan toimia. Kunnan velvollisuus järjestää jätehuolto laajenee ehdotuksen mukaan hieman. Muutoksen jälkeen kunta huolehtii myös yksityisessä sosiaalipalvelussa, terveydenhuollossa ja koulutustoiminnassa syntyvien yhdyskuntajätteiden jätehuollosta. Asuntojen vuokraustoiminnan verohuojennus voimaan Valtioneuvosto antoi asetuksen, jolla saatetaan voimaan eräiden asuntojen vuokraustoimintaa harjoittavien osakeyhtiöiden veronhuojennuksesta annettu laki ja eräiden asuntojen vuokraustoimintaa harjoittavien osakeyhtiöiden veronhuojennuksesta annetun lain muuttamisesta annettu laki. Laki (299/2009) ja laki (919/2010) tulivat voimaa Asetus tuli voimaan kiinteistöviesti i - 11

POHJOIS-SAVON KIINTEISTÖYHDISTYKSEN JÄSENTIEDOTE NRO 4 / 2010 JOULUKUU

POHJOIS-SAVON KIINTEISTÖYHDISTYKSEN JÄSENTIEDOTE NRO 4 / 2010 JOULUKUU KIINTEISTÖVIESTI POHJOISSAVON KIINTEISTÖYHDISTYKSEN JÄSENTIEDOTE NRO 4 / 2010 JOULUKUU LEHTIKIERTO HALLITUKSESSA / / / / / / Kaksiosainen juttusarjamme kiinteistötekniikasta, osa 1 I s. 1 Kunnossapitotarveselvityksen

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN TALOKESKUS OY

POHJOIS-SUOMEN TALOKESKUS OY KUNTOARVIO JA KUNNOSSAPITOTARVESELVITYS Pekka Seppänen LVI- Insinööri Kuntoarvioija, PKA Tero Pyykkönen Rakennusinsinööri Kuntotarkastaja, AKK Molemmilla energiatodistuksen antajan pätevyys, PETA Kuka

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 2/2010

SUHDANNEKATSAUS 2/2010 SUHDANNEKATSAUS 2/2 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1989...211 16 14 12 Ennuste 8 6 4 2 89 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 11 SUHDANNEKATSAUS 2/2 29..2 1 (3) SUUNNITTELUALA KÄÄNTYY HITAASTI

Lisätiedot

Peter Ström Asiakkuusjohtaja 0400 508 057 peter.strom@talokeskus.fi

Peter Ström Asiakkuusjohtaja 0400 508 057 peter.strom@talokeskus.fi Peter Ström Asiakkuusjohtaja 0400 508 057 peter.strom@talokeskus.fi Hallitusti korjaushankkeeseen Asiakkuusjohtaja Peter Ström www.talokeskus.fi SUOMEN TALOKESKUS -KONSERNI Emoyhtiö Suomen Talokeskus Oy

Lisätiedot

Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pakkalan Sali 2. 9. 2010 Pekka Luoto

Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pakkalan Sali 2. 9. 2010 Pekka Luoto OULUN LÄÄNIN KIINTEISTÖYHDISTYS Hyvän asumisen puolesta Hallituksen Kunnossapitotarveselvitys Pakkalan Sali 2. 9. 2010 Pekka Luoto Uusi asunto-osakeyhtiölaki yhtiökokoukselle on esitettävä hallituksen

Lisätiedot

Asunto-osakeyhtiölaki uudistui mitä muutoksia hallituksen toimintaan? Anu Kärkkäinen päälakimies Suomen Kiinteistöliitto

Asunto-osakeyhtiölaki uudistui mitä muutoksia hallituksen toimintaan? Anu Kärkkäinen päälakimies Suomen Kiinteistöliitto Asunto-osakeyhtiölaki uudistui mitä muutoksia hallituksen toimintaan? Anu Kärkkäinen päälakimies Suomen Kiinteistöliitto Yhtiökokousmenettelyyn liittyviä muutoksia Yhtiökokous (6 luku) YHTIÖKOKOUS Varsinainen

Lisätiedot

Uusi asunto-osakeyhtiölaki

Uusi asunto-osakeyhtiölaki Isännöintiliitto Uusi asunto-osakeyhtiölaki Tietoa taloyhtiön päättäjille Osakkaat yhtiökokoukseen.... Lisää suunnitelmallisuutta ja avoimuutta... Taloyhtiön vuoden kohokohta on yhtiökokous. Tarkoitus

Lisätiedot

Asunto-osakeyhtiön suunnitelmallinen kiinteistönpito (KIPI)

Asunto-osakeyhtiön suunnitelmallinen kiinteistönpito (KIPI) Asunto-osakeyhtiön suunnitelmallinen kiinteistönpito (KIPI) TkT Jari Virta Kiinteistöliitto Kiinteistönpito kiinteistöstä ja sen hyödyntämisestä vastaaminen Rakentaminen Kiinteistön ylläpito toiminta,

Lisätiedot

REMONTTI- JA KUNTOARVIOILTA

REMONTTI- JA KUNTOARVIOILTA REMONTTI- JA KUNTOARVIOILTA 12.10. 2011 Pekka Luoto, Kiinteistöliitto Oulu Ohjelma Mitä laki sanoo viiden vuoden korjaustarveselvityksestä? Kuntoarvio työkalu suunnitelmalliseen kiinteistönpitoon Hyvä

Lisätiedot

Suunnitelmallinen kiinteistönpito asunto-osakeyhtiössä. Taloyhtiö 2014 1.4.2014 Helsingin Messukeskus Rakennusneuvos Erkki Laitinen

Suunnitelmallinen kiinteistönpito asunto-osakeyhtiössä. Taloyhtiö 2014 1.4.2014 Helsingin Messukeskus Rakennusneuvos Erkki Laitinen Suunnitelmallinen kiinteistönpito asunto-osakeyhtiössä Taloyhtiö 2014 1.4.2014 Helsingin Messukeskus Rakennusneuvos Erkki Laitinen Taloyhtiöillä ja muilla rakennusten omistajilla edessä suuria haasteita.

Lisätiedot

Kiinteistön elinkaari ja suunnitelmallinen kiinteistönpito Energiaekspertin jatkokurssi 14.4.2014

Kiinteistön elinkaari ja suunnitelmallinen kiinteistönpito Energiaekspertin jatkokurssi 14.4.2014 Kiinteistön elinkaari ja suunnitelmallinen kiinteistönpito Energiaekspertin jatkokurssi 14.4.2014 Jaakko Vihola Tampereen teknillinen yliopisto Esityksen sisältö 1. Kiinteistön elinkaari 2. Suunnitelmallinen

Lisätiedot

UUDET KH-OHJEET MÄÄRITTÄVÄT HYVÄN KUNTOARVIOTAVAN

UUDET KH-OHJEET MÄÄRITTÄVÄT HYVÄN KUNTOARVIOTAVAN UUDET KH-OHJEET MÄÄRITTÄVÄT HYVÄN KUNTOARVIOTAVAN 10.10.2012 Asiakkuusjohtaja Peter Ström, Suomen Talokeskus Oy Suomen Talokeskus Oy 1923 perustettu suomalainen insinööritoimisto Liikevaihto 13 milj. Henkilöstö

Lisätiedot

ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAIN KOMPASTUSKIVET JA MENESTYSTEKIJÄT. Kai Haarma Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Uusimaa

ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAIN KOMPASTUSKIVET JA MENESTYSTEKIJÄT. Kai Haarma Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Uusimaa ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAIN KOMPASTUSKIVET JA MENESTYSTEKIJÄT Kai Haarma Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Uusimaa Kiinteistöliitto Uusimaa (Uudenmaan Asuntokiinteistöyhdistys) Suomen Kiinteistöliiton suurin

Lisätiedot

Korjausrakentamisbarometri Kevät 2012

Korjausrakentamisbarometri Kevät 2012 Korjausrakentamisbarometri Kevät 2012 Suomen Kiinteistöliitto ry Taustat ja vastaajat Kaksi kertaa vuodessa Asuntoyhtiöiden hallituksen jäsenet, isännöitsijät Vastaajina: 949 hallituksen jäsentä ja 192

Lisätiedot

Kuntoarvioilta 7.3.2011. Tervetuloa! Ohjelma. 3.3.2011 klo 17.00 alkaen. Peruskuntoarvio ja kunnossapitotarveselvitys:

Kuntoarvioilta 7.3.2011. Tervetuloa! Ohjelma. 3.3.2011 klo 17.00 alkaen. Peruskuntoarvio ja kunnossapitotarveselvitys: Ohjelma Peruskuntoarvio ja kunnossapitotarveselvitys: Kuntoarvioilta 3.3.2011 klo 17.00 alkaen Oulun läänin kiinteistöyhdistyksen koulutustila Tervetuloa! Mitä laki sanoo viiden vuoden kunnossapitotarveselvityksestä?

Lisätiedot

Asunnon ja taloyhtiön kunnon selvittäminen

Asunnon ja taloyhtiön kunnon selvittäminen Nordea Pankki Asumisen ilta Asunnon ja taloyhtiön kunnon selvittäminen Mikko Juva Pientalorakentamisen kehittämiskeskus PRKK Onnistunut asuntokauppa Tunnista asunnon kunto Selvitä taloyhtiön kunto

Lisätiedot

Korjausrakentamisen juridiikka asunto-osakeyhtiössä. Samuli Koskela asianajaja, osakas

Korjausrakentamisen juridiikka asunto-osakeyhtiössä. Samuli Koskela asianajaja, osakas Korjausrakentamisen juridiikka asunto-osakeyhtiössä Samuli Koskela asianajaja, osakas Korjausrakentaminen Mitä tarkoitetaan? Yhtiö, osakas, insinöörit, juristit AOYL:nkäsitteet: kunnossapito muutostyö

Lisätiedot

kompastuskivet Kiinteistömessut 12.10.2011 Jaana Sallmén Lakimies, varatuomari Suomen Kiinteistöliitto ry Suomen Kiinteistöliitto ry

kompastuskivet Kiinteistömessut 12.10.2011 Jaana Sallmén Lakimies, varatuomari Suomen Kiinteistöliitto ry Suomen Kiinteistöliitto ry Kokemuksia asuntoosakeyhtiölaista: menestystekijät ja kompastuskivet Kiinteistömessut 12.10.2011 Jaana Sallmén Lakimies, varatuomari Suomen Kiinteistöliitto ry Suomen Kiinteistöliitto ry Kokemuksista yleisesti

Lisätiedot

Talousarvio-ohje vuodelle 2013 - hallituksen ja isännöitsijän avuksi

Talousarvio-ohje vuodelle 2013 - hallituksen ja isännöitsijän avuksi Talousarvio-ohje vuodelle 2013 - hallituksen ja isännöitsijän avuksi Taloyhtiöiden hallitusforum 6.10.2012 Pääekonomisti Jukka Kero, Kiinteistöliitto Esityksen sisältö Näkymät 2012-2013 Talousarvio 2013

Lisätiedot

Kiinteistöjen kunnossapito

Kiinteistöjen kunnossapito Kiinteistöjen kunnossapito 28.5.2015 Esityksen sisältö Käsitteet Kunnon selvittäminen PTS-ohjelmointi Korjausten ohjelmointi Peruskorjaaminen/-parantaminen Käsitteitä PTS-ohjelma = Pitkän tähtäimen suunnitelma

Lisätiedot

KIINTEISTÖN KUNTO JA KUNNON KIINTEISTÖ - TAVOITTEET JA TYÖKALUT

KIINTEISTÖN KUNTO JA KUNNON KIINTEISTÖ - TAVOITTEET JA TYÖKALUT KIINTEISTÖN KUNTO JA KUNNON KIINTEISTÖ - TAVOITTEET JA TYÖKALUT Hallitusforum 24.9.2011 Helsinki Asiakkuusjohtaja Peter Ström, Suomen Talokeskus Oy Suomen Talokeskus Oy 1923 perustettu suomalainen insinööritoimisto

Lisätiedot

Uusi asunto-osakeyhtiölaki

Uusi asunto-osakeyhtiölaki OULUN LÄÄNIN KIINTEISTÖYHDISTYS Hyvän asumisen puolesta Uusi asunto-osakeyhtiölaki Osakkeenomistajan remontit Pakkalan Sali 2. 9 2010 Pekka Luoto Uusien määräysten tavoitteita, miksi uudet määräykset ovat

Lisätiedot

Korjausurakan valmistavat toimenpiteet, elinkaari, kuntoarviot ja -tutkimukset. Sellosali 18.9.2012 Jari Hännikäinen neuvontainsinööri

Korjausurakan valmistavat toimenpiteet, elinkaari, kuntoarviot ja -tutkimukset. Sellosali 18.9.2012 Jari Hännikäinen neuvontainsinööri Korjausurakan valmistavat toimenpiteet, elinkaari, kuntoarviot ja -tutkimukset Sellosali 18.9.2012 Jari Hännikäinen neuvontainsinööri Kiinteistön elinkaari Kiinteistön vaiheet maanhankinnasta ja kiinteistön

Lisätiedot

Näytesivut 40 Kylppärit kuntoon

Näytesivut 40 Kylppärit kuntoon ut iv es yt Nä 40 Kylppärit kuntoon 4 REMONTTITYYPPI 3: KAIKKIEN KYLPYHUONEIDEN YHTÄAIKAINEN SANEERAUS Kylpyhuoneiden käyttöikä on yleensä noin 20 25 vuotta. Yhtiössä tulee aloittaa kylpyhuonesaneerausten

Lisätiedot

OHJE OSAKKEENOMISTAJALLE HUONEISTON KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖILMOITUKSEN LAATIMISEKSI:

OHJE OSAKKEENOMISTAJALLE HUONEISTON KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖILMOITUKSEN LAATIMISEKSI: OHJE OSAKKEENOMISTAJALLE HUONEISTON KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖILMOITUKSEN LAATIMISEKSI: Taloyhtiön tiedot: Taloyhtiön nimi: Isännöitsijän nimi: Osoite: Puhelin/sähköpostiosoite: Osakkaan tiedot: Nimi:

Lisätiedot

LAINSÄÄDÄNTÖ JA SANASTO - vertailua Viron ja Suomen välillä

LAINSÄÄDÄNTÖ JA SANASTO - vertailua Viron ja Suomen välillä LAINSÄÄDÄNTÖ JA SANASTO - vertailua Viron ja Suomen välillä Interreg III A, SVING-projekti lakimies, VT Sirkka Terho TUTKIMUKSEN KOHTEET LAINSÄÄDÄNTÖ verrataan Suomen asunto-osakeyhtiölakia ja sitä lähinnä

Lisätiedot

ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAIN MENESTYSTEKIJÄT JA KOMPASTUSKIVET. Toiminnanjohtaja Kaisa Leiwo 15.2.2012 Turku

ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAIN MENESTYSTEKIJÄT JA KOMPASTUSKIVET. Toiminnanjohtaja Kaisa Leiwo 15.2.2012 Turku ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAIN MENESTYSTEKIJÄT JA KOMPASTUSKIVET Toiminnanjohtaja Kaisa Leiwo 15.2.2012 Turku Kokemuksista yleisesti Alkuvaiheen kritiikki laantunut Remontti-ilmoitukset Hallituksen työmäärä ja

Lisätiedot

MÄRKÄTILAKORJAUKSET 27.3. 2013. Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi

MÄRKÄTILAKORJAUKSET 27.3. 2013. Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi MÄRKÄTILAKORJAUKSET 27.3. 2013 Kiinteistöliitto Pohjois-Suomi Osakkeenomistajan remontit Kunnossapito- tai muutostyö Kunnossapitotyöt: Yhtiön kunnossapitoa on kiinteistön ylläpitoon kuuluva toiminta, joka

Lisätiedot

Asunto-osakeyhtiö korjaushanke - hallituksen näkökulma

Asunto-osakeyhtiö korjaushanke - hallituksen näkökulma Asunto-osakeyhtiö korjaushanke - hallituksen näkökulma Eero Nippala lehtori ja tutkimusalueen päällikkö Tampereen ammattikorkeakoulu Asunto-osakeyhtiön hallitustyöskentelyä 1987-2015 Sisältö Rakennuskannan

Lisätiedot

KYLPPÄRIT KUNTOON. 20.5.2015 Riihimäki. Jari Hännikäinen Neuvontainsinööri

KYLPPÄRIT KUNTOON. 20.5.2015 Riihimäki. Jari Hännikäinen Neuvontainsinööri KYLPPÄRIT KUNTOON 20.5.2015 Riihimäki Jari Hännikäinen Neuvontainsinööri SISÄLTÖ Kuka vastaa kylpyhuoneiden kunnossapidosta ja mikä on vastuunjakotaulukko? Kolme erilaista kylpyhuoneremonttia: 1. Oma-aloitteiset

Lisätiedot

Kiinteistön kunnon hallinta tarkoitus ja työkalut

Kiinteistön kunnon hallinta tarkoitus ja työkalut Kiinteistön kunnon hallinta tarkoitus ja työkalut Taloyhtiöiden hallitusfoorum Messukeskus 18.9.2010 Toimitusjohtaja Jani Saarinen, Suomen Talokeskus Oy www.suomentalokeskus.fi Kiinteistön kunnon hallinta

Lisätiedot

REMONTTI- JA KUNTOARVIOILTA

REMONTTI- JA KUNTOARVIOILTA REMONTTI- JA KUNTOARVIOILTA 16.11. 2011 Pekka Luoto Kiinteistöliitto Oulu Ohjelma Mitä laki sanoo viiden vuoden korjaustarveselvityksestä? Kuntoarvio työkalu suunnitelmalliseen kiinteistönpitoon Hyvä rakennustapa

Lisätiedot

Näytesivut HALLITUS. 4.1 Hallituksen tehtävät

Näytesivut HALLITUS. 4.1 Hallituksen tehtävät ut iv es yt Nä 4 HALLITUS 4.1 Hallituksen tehtävät Hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja muun toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallinnon lisäksi yhtiön hallituksen tulee huolehtia yhtiön rakennusten

Lisätiedot

InSert - putkiremonttien asukaskysely. Satu Paiho & Veijo Nykänen 14.4.2008

InSert - putkiremonttien asukaskysely. Satu Paiho & Veijo Nykänen 14.4.2008 InSert - putkiremonttien asukaskysely Satu Paiho & Veijo Nykänen 14.4.2008 Yhteenveto vastaajista Kyselyyn vastasi noin 400 taloyhtiön osakkeenomistajaa Vastaajat asuvat noin 330 eri taloyhtiössä Noin

Lisätiedot

29.10.2014. Jäsenpalvelut. Osakkaan muutostyöoikeus 29.10.2014. Kai Haarma Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Uusimaa

29.10.2014. Jäsenpalvelut. Osakkaan muutostyöoikeus 29.10.2014. Kai Haarma Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Uusimaa Osakkaan muutostyöoikeus 29.10.2014 Kai Haarma Toiminnanjohtaja Kiinteistöliitto Uusimaa Kiinteistöliitto Uusimaa Suomen Kiinteistöliiton suurin aluejärjestö 10150 jäsentä Jäsenistö pääosin asunto-osakeyhtiöitä

Lisätiedot

HALLITUKSEN ESITYS ASUNTO OY JUHANNUSRINTEEN KUNNOSSAPIDON PERIAATEOHJELMAKSI VUOSILLE 2009 2018

HALLITUKSEN ESITYS ASUNTO OY JUHANNUSRINTEEN KUNNOSSAPIDON PERIAATEOHJELMAKSI VUOSILLE 2009 2018 1/7 HALLITUKSEN ESITYS ASUNTO OY JUHANNUSRINTEEN KUNNOSSAPIDON PERIAATEOHJELMAKSI VUOSILLE 2009 2018 2009-18 ohjelma on hyväksytty yhtiökokouksessa 31.3.2009 S I S Ä L L Y S L U E T T E L O 1. KIINTEISTÖNPIDON

Lisätiedot

Korjausrakentamisbarometri / Syksy 2014

Korjausrakentamisbarometri / Syksy 2014 Korjausrakentamisbarometri / Syksy 2014 Julkaistavissa 24.11.2014 Taustat ja vastaajat / Syksy 2014 Korjausrakentamisbarometri toteutetaan kaksi kertaa vuodessa: maalis-huhtikuu ja loka-marraskuu Vastaajina

Lisätiedot

Putkiremontti. Jaakko Laksola, LVI-insinööri

Putkiremontti. Jaakko Laksola, LVI-insinööri Putkiremontti Jaakko Laksola, LVI-insinööri . Asunnot tyypeittäin, ikäluokittain ja lämpöindeksi 60 46 48 55 49 49 Mikä on kiinteistömme riskienhallinta? Riskit /Riskienhallinta Kiinteistön rakenneosien

Lisätiedot

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ALOITTEEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 110/2009 vp Laki vakuutetun sairausvakuutusmaksun ja työnantajan sairausvakuutusmaksun suuruudesta vuonna 2010 ja sairausvakuutuslain 7 luvun :n ja 18 luvun :n muuttamisesta Eduskunnalle ALOITTEEN

Lisätiedot

Taloyhtiöiden hallitusfoorum 2010. Huoneistoremontit ja muutostyörekisteri

Taloyhtiöiden hallitusfoorum 2010. Huoneistoremontit ja muutostyörekisteri Taloyhtiöiden hallitusfoorum 2010 Huoneistoremontit ja muutostyörekisteri SKH Isännöinnin taustat Perustettu vuonna 1982 Työntekijöitä n. 50 hlöä Isännöintikohteita pääkaupunkiseudulla n. 200, joissa asuntoja

Lisätiedot

Kotitalon kotisivut Taloyhtiosivut.fi palveluna omalle taloyhtiölle

Kotitalon kotisivut Taloyhtiosivut.fi palveluna omalle taloyhtiölle Kotitalon kotisivut Taloyhtiosivut.fi palveluna omalle taloyhtiölle 18.9.2010 Helsinki Hallitusforum Timo Tossavainen Kiinteistöliiton järjestöpäällikkö Taloyhtio.netin päätoimittaja Kotitalon kotisivut

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS - mikä muuttui uuden lain myötä? Annika Kemppinen, OTM Kiinteistöliitto Uusimaa

YHTIÖKOKOUS - mikä muuttui uuden lain myötä? Annika Kemppinen, OTM Kiinteistöliitto Uusimaa YHTIÖKOKOUS - mikä muuttui uuden lain myötä? Annika Kemppinen, OTM Kiinteistöliitto Uusimaa YHTIÖKOKOUKSEN PITOAIKA VARSINAINEN YHTIÖKOKOUS Varsinainen kokous pidettävä 6 kk:n kuluessa tilikauden päättymisestä

Lisätiedot

TERVETULOA OSASTOLLEMME. B1 2krs. VUOKRATASOKLINIKKAAN SELVITTÄMÄÄN VUOKRAHUONEISTOSI KÄYPÄ VUOKRA

TERVETULOA OSASTOLLEMME. B1 2krs. VUOKRATASOKLINIKKAAN SELVITTÄMÄÄN VUOKRAHUONEISTOSI KÄYPÄ VUOKRA TERVETULOA OSASTOLLEMME B1 2krs. VUOKRATASOKLINIKKAAN SELVITTÄMÄÄN VUOKRAHUONEISTOSI KÄYPÄ VUOKRA Asuntosijoittaja ja putkiremontti VERO2010, 10.3.2010 Marina Congress Center DI Paavo Marttila, hallituksen

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN TALOKESKUS OY VALMISTAUTUMINEN KORJAUSHANKKEESEEN

POHJOIS-SUOMEN TALOKESKUS OY VALMISTAUTUMINEN KORJAUSHANKKEESEEN VALMISTAUTUMINEN KORJAUSHANKKEESEEN Pekka Seppänen Oulu 2.9.2010 Oulu Pekka Seppänen LVI- Insinööri Kuntoarvioija, PKA Pätevöitynyt energiatodistuksen antaja, PETA MITÄ ON HANKESUUNNITTELU - Korjaustarpeen

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 1/2004

SUHDANNEKATSAUS 1/2004 SUHDANNEKATSAUS 1/2004 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1983...2004 12 000 Ennuste 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 1(3) KOKO SUUNNITTELUALA

Lisätiedot

PÄÄTÖKSENTEKO KORJAUSHANKKEESSA

PÄÄTÖKSENTEKO KORJAUSHANKKEESSA PÄÄTÖKSENTEKO KORJAUSHANKKEESSA SÄÄNNÖKSET TAUSTALLA KUNNOSSAPITOVASTUU Yhtiöjärjestys määräykset Yhtiöllä aina oikeus suorittaa välttämätön korjaustyö Ellei yhtiöjärjestyksessä määrätty asuntoosakeyhtiölain

Lisätiedot

ISÄNNÖINTIPALVELUA OSTAMASSA TILAAJAN NÄKÖKULMA

ISÄNNÖINTIPALVELUA OSTAMASSA TILAAJAN NÄKÖKULMA ISÄNNÖINTIPALVELUA OSTAMASSA TILAAJAN NÄKÖKULMA Kiinteistö 2013 Jenni Hupli Kiinteistöliiton päälakimies, VT Ydinkysymysten äärellä Sitä saa, mitä tilaa Vastaako sitä, mitä on tavoiteltu/tarvitaan? Ratkaiseeko

Lisätiedot

Huoneistoremontit kohti toimivia käytäntöjä ja menettelytapoja

Huoneistoremontit kohti toimivia käytäntöjä ja menettelytapoja Huoneistoremontit kohti toimivia käytäntöjä ja menettelytapoja Taloyhtiöiden hallitusforum 24.9.2011 Mikko Peltokorpi Matinkylän Huolto Oy toimitusjohtaja, kiinteistöneuvos Tarvitaan lisää tietoa Taloyhtiöllä

Lisätiedot

MUUTOS- JA KUNNOSSAPITOTYÖT

MUUTOS- JA KUNNOSSAPITOTYÖT MUUTOS- JA KUNNOSSAPITOTYÖT Osakkeenomistajalla ilmoitusvelvollisuus kunnossapito- ja muutostöistä Asunto-osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistajan on ilmoitettava huoneistonsa kunnossapito- ja muutostyöstä

Lisätiedot

Isännöitsijäntodistus. Tietoa isännöitsijäntodistuksen ostajalle

Isännöitsijäntodistus. Tietoa isännöitsijäntodistuksen ostajalle Tietoa isännöitsijäntodistuksen ostajalle Tarkastettua tietoa taloyhtiön kunnosta ja tulevaisuuden suunnitelmista Isännöitsijäntodistus - tilataan taloyhtiön isännöintiyrityksestä - toimitusaika tavallisesti

Lisätiedot

SISÄLLYS EDELLISEN PAINOKSEN ALKUSANAT 6

SISÄLLYS EDELLISEN PAINOKSEN ALKUSANAT 6 SISÄLLYS ALKUSANAT 6. PAINOKSEEN 5 EDELLISEN PAINOKSEN ALKUSANAT 6 1 ASUNTO-OSAKEYHTIÖ JA SEN HALLINTO 17 1.1 Asunto-osakeyhtiömuoto asumisessa ja asunto-osakeyhtiölain soveltamisala 17 1.1.1 Mikä on asunto-osakeyhtiö?

Lisätiedot

Elinkaarimallit kiinteistöjen ylläpidossa Yhtiön kunnossapitotarveselvitys, huoltokirja, kuntoarviot ja -tutkimukset

Elinkaarimallit kiinteistöjen ylläpidossa Yhtiön kunnossapitotarveselvitys, huoltokirja, kuntoarviot ja -tutkimukset Elinkaarimallit kiinteistöjen ylläpidossa Yhtiön kunnossapitotarveselvitys, huoltokirja, kuntoarviot ja -tutkimukset Taloyhtiö 2014-tapahtuma, Jari Hännikäinen neuvontainsinööri Kiinteistön elinkaari Kiinteistön

Lisätiedot

VINKIT ENSIASUNNON OSTOON. Ensiasunnon osto ilta 18.11.2014 Mikko Tarri, A-Insinöörit Suunnittelu Oy

VINKIT ENSIASUNNON OSTOON. Ensiasunnon osto ilta 18.11.2014 Mikko Tarri, A-Insinöörit Suunnittelu Oy VINKIT ENSIASUNNON OSTOON Ensiasunnon osto ilta 18.11.2014 Mikko Tarri, A-Insinöörit Suunnittelu Oy Mikä ihmeen A-Insinööri? 500 asiantuntijaa 5. Suurin rakennusalan suunnittelutoimisto 3 toimialaa Projekteja

Lisätiedot

Korjausrakentamisbarometri / Kevät 2015

Korjausrakentamisbarometri / Kevät 2015 Korjausrakentamisbarometri / Kevät 2015 RTS, Rakennusfoorumi 5.5.2015 Jukka Kero Taustat ja vastaajat / Kevät 2015 Korjausrakentamisbarometri toteutetaan kaksi kertaa vuodessa: maalis-huhtikuu ja loka-marraskuu

Lisätiedot

PEIKKO VAI MAHDOLLISUUKSIEN PUTKIREMONTTI?

PEIKKO VAI MAHDOLLISUUKSIEN PUTKIREMONTTI? PEIKKO VAI MAHDOLLISUUKSIEN PUTKIREMONTTI? Putkiremontti koetetaan joissakin taloyhtiössä peikkona, jota halutaan vältellä niin pitkään kun mahdollista. Yleisimmät syyt remontin välttelyyn ovat: kallein

Lisätiedot

Pesutilakunnostus (täytetään myös pesutilailmoituskortti, liite 2) Muu muutostyö / korjaus lyhyesti (tarkemmin liitteissä):

Pesutilakunnostus (täytetään myös pesutilailmoituskortti, liite 2) Muu muutostyö / korjaus lyhyesti (tarkemmin liitteissä): HUONEISTON MUUTOSTYÖ TAI PESUTILAKUNNOSTUS RAKENNUSSUUNNITELMA JA OSAKKEEN OMISTAJAN SITOUMUS Päiväys / 20 Taloyhtiö Osoite Huoneisto Osakkeenomistaja Puhelin Sähköposti KORJAUSHANKKEEN SISÄLTÖ: Pesutilakunnostus

Lisätiedot

kunnonhallintatyökaluista

kunnonhallintatyökaluista kunnonhallintatyökaluista 18.6.-15.7.2010 Vastaajia yhteensä 194 Tutkimuksen toteutus: Promenade Research Oy Vastaajat Kokemus isännöinnistä Isännöintiyrityksen koko Alle 3 vuotta (N13) 7 % 1-2 isännöitsijää

Lisätiedot

NYKYINEN ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAKI VOIMAAN HEINÄKUUSSA 2010

NYKYINEN ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAKI VOIMAAN HEINÄKUUSSA 2010 NYKYINEN ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAKI VOIMAAN HEINÄKUUSSA 2010 Uudistunut Asunto-osakeyhtiölaki astui voimaan 1. heinäkuuta 2010. Valvontayrityksen näkökulmasta uusi laki selkeyttää alan pelisääntöjä, ja se luonnollisesti

Lisätiedot

Korjausrakentamisbarometri / Kevät 2015

Korjausrakentamisbarometri / Kevät 2015 Korjausrakentamisbarometri / Kevät 2015 Julkaistavissa 5.5.2015 Taustat ja vastaajat / Kevät 2015 Korjausrakentamisbarometri toteutetaan kaksi kertaa vuodessa: maalis-huhtikuu ja loka-marraskuu Vastaajina

Lisätiedot

1 Asunto-osakeyhtiö ja sen hallinto 15

1 Asunto-osakeyhtiö ja sen hallinto 15 Sisällys Alkusanat 5 1 Asunto-osakeyhtiö ja sen hallinto 15 1.1 Asunto-osakeyhtiömuoto asumisessa ja asuntoosakeyhtiölain soveltamisala 16 1.1.1 Asunto-osakeyhtiö, keskinäinen kiinteistöosakeyhtiö ja kiinteistöosakeyhtiö

Lisätiedot

HALLITUKSEN JA ISÄNNÖITSIJÄN VELVOLLISUUDET - AOYL ja hyvä hallintotapa. Lakimies, VT Sirkka Terho Suomen Kiinteistöliitto ry

HALLITUKSEN JA ISÄNNÖITSIJÄN VELVOLLISUUDET - AOYL ja hyvä hallintotapa. Lakimies, VT Sirkka Terho Suomen Kiinteistöliitto ry HALLITUKSEN JA ISÄNNÖITSIJÄN VELVOLLISUUDET - AOYL ja hyvä hallintotapa Lakimies, VT Sirkka Terho Suomen Kiinteistöliitto ry ISÄNNÖITSIJÄN TEHTÄVÄT yhtiön juokseva hallinto laissa ei yksityiskohtaisesti

Lisätiedot

ARVOISAT OSAKKEENOMISTAJAT HUONEISTOREMONTIT JA UUSI ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAKI

ARVOISAT OSAKKEENOMISTAJAT HUONEISTOREMONTIT JA UUSI ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAKI ARVOISAT OSAKKEENOMISTAJAT HUONEISTOREMONTIT JA UUSI ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAKI Asunto-osakeyhtiölain 4 ja 5 luvun mukaan osakkeenomistajalla on oikeus tehdä huoneistossa kunnossapito- ja muutostöitä. Osakkeenomistajan

Lisätiedot

Hallituksen tehtäviä ja toimivaltaa taloyhtiössä

Hallituksen tehtäviä ja toimivaltaa taloyhtiössä Hallituksen tehtäviä ja toimivaltaa taloyhtiössä Heidi Vitikainen Lakimies Kiinteistöliitto Uusimaa Asunto-osakeyhtiön toimielimet Yhtiökokous - osakkaat päättäjinä - yleistoimivalta - valitsee hallituksen

Lisätiedot

Korjausrakentamisbarometri / Syksy 2012. Suomen Kiinteistöliitto ry

Korjausrakentamisbarometri / Syksy 2012. Suomen Kiinteistöliitto ry Korjausrakentamisbarometri / Syksy 2012 Suomen Kiinteistöliitto ry Taustat ja vastaajat Korjausrakentamisbarometri toteutetaan kaksi kertaa vuodessa Ensimmäinen keväällä 2009 Vastaajina asuntoyhtiöiden

Lisätiedot

Isännöinnin laatu ja sen mittaaminen? - taloudellinen näkökulma

Isännöinnin laatu ja sen mittaaminen? - taloudellinen näkökulma Isännöinnin laatu ja sen mittaaminen? - taloudellinen näkökulma Toimitusjohtaja Tero Heikkilä Suomen Isännöintiliitto ry www.isannointiliitto.fi Suomen Isännöintiliitto ry edustaa isännöintitoimialaa.

Lisätiedot

Yhtiön nimi on Asunto Oy Kahisevanrinne ja kotipaikka Espoon kaupunki.

Yhtiön nimi on Asunto Oy Kahisevanrinne ja kotipaikka Espoon kaupunki. Asunto Oy Kahisevanrinteen Y H T I Ö J Ä R J E S T Y S 1 Yhtiön nimi on Asunto Oy Kahisevanrinne ja kotipaikka Espoon kaupunki. 2 Yhtiön tarkoituksena on omistaa ja hallita tonttia n:o 10 Espoon kaupungin

Lisätiedot

KIINTEISTÖALAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ

KIINTEISTÖALAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ KIINTEISTÖALAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Tartto 23.11.2006 VT Sirkka Terho TUTKIMUKSEN KOHTEET LAINSÄÄDÄNTÖ verrataan Suomen asunto-osakeyhtiölakia ja sitä lähinnä vastaavaa virolaista lainsäädäntöä hallinnon

Lisätiedot

Taloyhtiön energianhallinta ja käyttö

Taloyhtiön energianhallinta ja käyttö Taloyhtiön energianhallinta ja käyttö Matti Hellgrén Suomen Talokeskus Oy Pihlajistonkuja 4, 00710 Helsinki matti.hellgren@suomentalokeskus.fi p. 050 533 7127 Taloyhtiöiden hallitusforum 2010 18.9.2010

Lisätiedot

Isännöitsijän rooli putkiremontissa Kiinteistöliitto Oulu Putkiremontti-iltapäivä 21.9.2011

Isännöitsijän rooli putkiremontissa Kiinteistöliitto Oulu Putkiremontti-iltapäivä 21.9.2011 Mauri Niemelä 21.9.2011 Oulun Isännöitsijätoimisto Oy Isännöitsijän rooli putkiremontissa Kiinteistöliitto Oulu Putkiremontti-iltapäivä 21.9.2011 Mauri Niemelä, Oulun Kiint.yhdistys ry. Putkiremontti-iltapäivä

Lisätiedot

SUHDANNEKATSAUS 2/2008 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1985...2009

SUHDANNEKATSAUS 2/2008 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1985...2009 SUHDANNEKATSAUS 2/28 SKOLIN JÄSENYRITYSTEN HENKILÖSTÖ 1985...29 16 14 12 1 8 6 4 2 85 87 89 91 93 95 99 1 3 5 7 9 SUHDANNEKATSAUS 2/28 5.11.28 1 (3) SUUNNITTELUALAN KASVU TAITTUI, NÄKYMÄT SYNKKENEVÄT Suunnittelualan

Lisätiedot

KYLPPÄRIT KUNTOON. Koulutusilta 20.5.2015 Tervetuloa

KYLPPÄRIT KUNTOON. Koulutusilta 20.5.2015 Tervetuloa KYLPPÄRIT KUNTOON Koulutusilta 20.5.2015 Tervetuloa ILLAN OHJELMA 18.00 Yhdistyksen kuulumisia 18.15 Kunnossapitovastuu ja 19.00 Kahvitauko 19.20 Viestintä remonteissa 19.40 Kylppärirempan tekniikka 20.30

Lisätiedot

Korjausrakentamisen nykytila ja tulevaisuus

Korjausrakentamisen nykytila ja tulevaisuus Korjausrakentamisen nykytila ja tulevaisuus Rakennusneuvos Erkki Laitinen ympäristöministeriö Julkisivumessut 12.10.2011 Helsinki Korjausrakentaminen ja energiatehokkuus Korjausrakentamisen strategia 2007-2017

Lisätiedot

Julkisivukorjaamisen tarve jatkuu - mistä työkalut vastata haasteeseen?

Julkisivukorjaamisen tarve jatkuu - mistä työkalut vastata haasteeseen? Toimitusjohtaja, tekniikan tohtori Suomen Betoniyhdistys ry JULKISIVU 2011 Messukeskus 12.11.2011 Julkisivukorjaamisen tarve jatkuu - mistä työkalut vastata haasteeseen? 1(17) Esityksen teemat Asiantuntijoiden

Lisätiedot

Näytesivut. 100 ja 1 kysymystä putkiremontista

Näytesivut. 100 ja 1 kysymystä putkiremontista 18 Asuminen on Suomessa kallista. Asunto-osakkeen ostaminen on monelle elämän suurin yksittäinen hankinta, ja oma koti on jokaiselle hyvin tärkeä. Lisäksi taloyhtiön korjaushankkeet ovat kalliita, erityisesti

Lisätiedot

ASUNTO-OSAKEHUONEISTOSSA TEHTÄVÄSTÄ KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖSTÄ ILMOITUS

ASUNTO-OSAKEHUONEISTOSSA TEHTÄVÄSTÄ KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖSTÄ ILMOITUS ASUNTO-OSAKEHUONEISTOSSA TEHTÄVÄSTÄ KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖSTÄ ILMOITUS Sivu 1/2 TALOYHTIÖ Asunto-osakeyhtiön nimi ja osoite Huoneiston numero OSAKAS Huoneiston osakkeenomistajan nimi ja puhelinnumero

Lisätiedot

Hankesuunnittelun tavoitteet, mahdollisuudet ja korjaushankkeen valmistelu

Hankesuunnittelun tavoitteet, mahdollisuudet ja korjaushankkeen valmistelu Hankesuunnittelun tavoitteet, mahdollisuudet ja korjaushankkeen valmistelu Asunnot tyypeittäin ja ikäluokittain Suomessa. Lähde: Tilastokeskus ja VTT 350 000 300 000 250 000 200 000 150 000 Omakotitalot

Lisätiedot

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto

Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto Kuinka energiatehokkuutta voidaan parantaa? TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto Energiatalouteen vaikuttavia tekijöitä KÄYTTÖ käyttötottumukset tietoisuus ikärakenne asenteet omistaja/vuokralainen

Lisätiedot

KORJAUSHANKKEEN PÄÄTÖKSENTEKO JA KUSTANNUSTEN JAKAMINEN ASUNTO-OSAKEYHTIÖSSÄ. Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari

KORJAUSHANKKEEN PÄÄTÖKSENTEKO JA KUSTANNUSTEN JAKAMINEN ASUNTO-OSAKEYHTIÖSSÄ. Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari KORJAUSHANKKEEN PÄÄTÖKSENTEKO JA KUSTANNUSTEN JAKAMINEN ASUNTO-OSAKEYHTIÖSSÄ Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari SISÄLTÖ Pätevä päätös Kunnossapitovastuunjako, osakasmuutokset Vastikeperuste Osakkeenomistajan

Lisätiedot

JÄTELTK 26 Sammakkokangas Oy:n esitys jätetaksaksi 2015: JÄTETAKSAESITYS VUODELLE 2015

JÄTELTK 26 Sammakkokangas Oy:n esitys jätetaksaksi 2015: JÄTETAKSAESITYS VUODELLE 2015 Saarijärven seudun jätelautakunta 26 02.12.2014 Saarijärven seudun jätelautakunta 43 17.12.2014 Saarijärven seudun jätelautakunta 17 03.03.2015 JÄTETAKSA 2015 107/5/2014 JÄTELTK 26 Sammakkokangas Oy:n

Lisätiedot

Korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimukset

Korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimukset Korjausrakentamisen energiatehokkuusvaatimukset PIDÄ HUOLTA messuseminaari OMA KOTI messut 12.4.2013 Helsinki Suomen Omakotiliitto Rakennusneuvos Erkki Laitinen Hallitusohjelman ilmasto- ja energia-asioita

Lisätiedot

OSAKEYHTIÖLAKI PÄHKINÄNKUORESSA. Simo Vihemäki, lakimies

OSAKEYHTIÖLAKI PÄHKINÄNKUORESSA. Simo Vihemäki, lakimies UUSI ASUNTO- OSAKEYHTIÖLAKI PÄHKINÄNKUORESSA Simo Vihemäki, lakimies Kiinteistöliitto Uusimaa YLEISTÄ Aikataulu Hallituksen esitys (HE 24/2009) annettu eduskunnalle 27.3.2009 Lain voimaantulo 1.7. 2010

Lisätiedot

Isännöintisopimus kuinka sopia ja pitää sopimus ajan tasalla

Isännöintisopimus kuinka sopia ja pitää sopimus ajan tasalla Isännöintisopimus kuinka sopia ja pitää sopimus ajan tasalla Hallitusseminaari 2011 Anu Kärkkäinen päälakimies Suomen Kiinteistöliitto ry ISÄNNÖITSIJÄN VALINTA Milloin taloyhtiössä on oltava isännöitsijä?

Lisätiedot

1 Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Lakeuden Helmi, Tyrnävä.

1 Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Lakeuden Helmi, Tyrnävä. Sivu: 1(5) Kysytty 01-09-2014. Voimassa 28-08-2014 lähtien Asunto Oy Lakeuden Helmi, Tyrnävä Yhtiöjärjestys 1 Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Lakeuden Helmi, Tyrnävä. 2 Yhtiön kotipaikka on Tyrnävä. 3 Yhtiön

Lisätiedot

ILMOITUS HUONEISTON KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖSTÄ

ILMOITUS HUONEISTON KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖSTÄ ILMOITUS HUONEISTON KUNNOSSAPITO- JA MUUTOSTYÖSTÄ 1. TALOYHTIÖ- JA YHTEYSTIEDOT (Osakas täyttää) Taloyhtiön nimi Huonston osoite Osakkeenomistaja Puhelinnumero, koti Osakkeenomistajan osoite Puhelinnumero,

Lisätiedot

Tariffit 2011 (versio 2/29.11.2010)

Tariffit 2011 (versio 2/29.11.2010) Tariffit 2011 (versio 2/29.11.2010) Arvoisat yhteistyökumppanit, Ensi vuoden tariffit ovat nyt selvillä. Tariffien merkitys Indeksitalovertailun perusteella on seuraavan piiraan mukainen: 1. Kaukolämpö

Lisätiedot

Tariffit 2014 (versio 14.11.2013)

Tariffit 2014 (versio 14.11.2013) Tariffit 2014 (versio 14.11.2013) Tariffien merkitys Indeksitalovertailun perusteella on seuraavan piiraan mukainen: 1. Kaukolämpö (2014) Elenian kaukolämmön kulutukseen perustuvat hinnat ovat vuonna 2014

Lisätiedot

Riskienhallinta taloyhtiössä

Riskienhallinta taloyhtiössä Riskienhallinta taloyhtiössä Taloyhtiö 2014 Maria Kulomäki Asunto-osakeyhtiölaki: asunto-osakeyhtiön toiminta Tarkoituksensa toteuttamiseksi asunto-osakeyhtiö huolehtii hallinnassaan olevien kiinteistöjen

Lisätiedot

Hissi vanhaan taloon 1.4.2014. www.hel.fi/hissiprojekti 1

Hissi vanhaan taloon 1.4.2014. www.hel.fi/hissiprojekti 1 Hissi vanhaan taloon 1.4.2014 www.hel.fi/hissiprojekti 1 Helsingin kaupunki Talous- ja suunnitteluosasto PL 20 (Aleksanterinkatu 24) 00099 Helsingin kaupunki Simo Merilä Hissiasiamies Puhelin: (09) 310

Lisätiedot

ILMOITUS HUONEISTON KUNNOSSAPITO- TAI MUUTOSTYÖSTÄ

ILMOITUS HUONEISTON KUNNOSSAPITO- TAI MUUTOSTYÖSTÄ HEPOKULLAN LÄMPÖ OY Y - 0142512-3 Jahtilähteenkatu 6 20320 Turku Puh. (02) 276 7550 ILMOITUS HUONEISTON KUNNOSSAPITO- TAI MUUTOSTYÖSTÄ 1/2 TALO JA YHTEYSTIEDOT Taloyhtiön nimi Asunnon omistaja (nimi, osoite,

Lisätiedot

suunnittelu 2.1 Hallitus valitaan yhtiökokouksessa

suunnittelu 2.1 Hallitus valitaan yhtiökokouksessa 2 toiminta ja sen suunnittelu 2.1 Hallitus valitaan yhtiökokouksessa Yhtiökokous valitsee hallituksen. Vaaleissa valituksi tulevat eniten ääniä saaneet ehdokkaat, ellei yhtiöjärjestys määrää toisin. Yhtiöjärjestyksessä

Lisätiedot

KUNNOSTUS- TAI KORJAUSTOIMENPIDE OSAKEOMISTAJAN MUUTOSTYÖILMOITUS

KUNNOSTUS- TAI KORJAUSTOIMENPIDE OSAKEOMISTAJAN MUUTOSTYÖILMOITUS Kenttätie 16 A 1 90130 Oulu Puhelin: 045 2786 465 Sähköposti: toimisto@domoisannointipalvelu.com KUNNOSTUS- TAI KORJAUSTOIMENPIDE OSAKEOMISTAJAN MUUTOSTYÖILMOITUS Olen tutustunut AOYL:n II osan 4 ja 5

Lisätiedot

As.oy Taavinmaja. Tilinpäätökset ja graafinen esitys

As.oy Taavinmaja. Tilinpäätökset ja graafinen esitys As.oy Taavinmaja Tilinpäätökset ja graafinen esitys Taloyhtiön tuotot ja kulut 27 28 29 21 211 212 Hoitovastike /os/kk,42,42,46,55,58,58 Ullakkovastike 1 /m2/kk 1,84 1,84 1,977 2,364 2,364 2,364 Ullakkovastike

Lisätiedot

Hallituksen toiminta, tehtävät ja vastuut 1.4.2014. Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari Kiinteistöliitto Uusimaa

Hallituksen toiminta, tehtävät ja vastuut 1.4.2014. Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari Kiinteistöliitto Uusimaa Hallituksen toiminta, tehtävät ja vastuut 1.4.2014 Mia Pujals Johtava lakimies, varatuomari Kiinteistöliitto Uusimaa Sisältö Asunto-osakeyhtiön toimielimet Hallituksen toiminta Kokoontuminen ja päätöksenteko

Lisätiedot

KUNNOSSAPITOTARVESELVITYS

KUNNOSSAPITOTARVESELVITYS KUNNOSSAPITOTARVESELVITYS Muuttuuko mikään? Kiinteistöiltapäivä 1.4.2010, Oulu TkT Jari Virta kehityspäällikkö Suomen Kiinteistöliitto Tuleva asunto-osakeyhtiölaki yhtiökokoukselle on esitettävä hallituksen

Lisätiedot

Savonlinnan Seudun Jätehuolto Oy SELVITYS - 2014 JÄTELAUTAKUNNAN PYYNTÖ TOIMITTAA HINTOJEN VERTAILUTIETOJA

Savonlinnan Seudun Jätehuolto Oy SELVITYS - 2014 JÄTELAUTAKUNNAN PYYNTÖ TOIMITTAA HINTOJEN VERTAILUTIETOJA Savonlinnan Seudun Jätehuolto Oy SELVITYS - 2014 JÄTELAUTAKUNNAN PYYNTÖ TOIMITTAA HINTOJEN VERTAILUTIETOJA Jätelautakunnan pyynnöstä alla on koottuna hintatietoja. Hintavertailuja Itä-Suomen alueella Hintatiedot

Lisätiedot

sisällys lukijalle 1 kiinteistöjen MeRkiT ys ja yleiset kehit TäMisTaRPeeT 1.1 Kiinteistöomaisuuden arvo 1.2 Rakennuskannan jakauma Suomessa

sisällys lukijalle 1 kiinteistöjen MeRkiT ys ja yleiset kehit TäMisTaRPeeT 1.1 Kiinteistöomaisuuden arvo 1.2 Rakennuskannan jakauma Suomessa sisällys Lukijalle 5 1 KIINTEISTÖJEN MERKITYS JA YLEISET KEHITTÄMISTARPEET 13 1.1 Kiinteistöomaisuuden arvo 14 1.2 Rakennuskannan jakauma Suomessa 15 1.3 Kiinteistöomaisuuden merkitys ja tavoitteet 16

Lisätiedot

Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Kaarenpeikko ja kotipaikka Vantaa.

Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Kaarenpeikko ja kotipaikka Vantaa. ASUNTO OY KAARENPEIKKO YHTIÖJÄRJESTYS 1 TOIMINIMI Yhtiön toiminimi on Asunto Oy Kaarenpeikko ja kotipaikka Vantaa. 2 TOIMIALA Yhtiön toimialana on omistaa ja hallita Vantaan kaupungin Pohjois-Kaarelan

Lisätiedot

Hankesuunnittelun tavoitteet, mahdollisuudet ja korjaushankkeen valmistelu

Hankesuunnittelun tavoitteet, mahdollisuudet ja korjaushankkeen valmistelu Hankesuunnittelun tavoitteet, mahdollisuudet ja korjaushankkeen valmistelu Asunnot tyypeittäin ja ikäluokittain Suomessa. Lähde: Tilastokeskus ja VTT 350 000 300 000 250 000 200 000 150 000 Omakotitalot

Lisätiedot

ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAIN MENESTYSTEKIJÄT JA KOMPASTUSKIVET. Toiminnanjohtaja Pekka Luoto 23.2.2012 Oulu

ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAIN MENESTYSTEKIJÄT JA KOMPASTUSKIVET. Toiminnanjohtaja Pekka Luoto 23.2.2012 Oulu ASUNTO-OSAKEYHTIÖLAIN MENESTYSTEKIJÄT JA KOMPASTUSKIVET Toiminnanjohtaja Pekka Luoto 23.2.2012 Oulu Uusi asunto-osakeyhtiölaki tuli voimaan 1.7.2010 Tavoitteena oli, että uusi laki selventäisi ja täsmentäisi

Lisätiedot

HE 26/2015 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta - Kiinteistöliiton näkemykset

HE 26/2015 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta - Kiinteistöliiton näkemykset HE 26/2015 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kiinteistöverolain muuttamisesta - Kiinteistöliiton näkemykset Kuulemistilaisuus 6.10.2015, Eduskunnan Valtiovarainvaliokunnan verojaosto (VeJ) Juho

Lisätiedot