Ytimekäs. 30 vuotta. Olkiluoto 2: päästötöntä sähköntuotantoa. OL4:n sähköä 50:lle alueelliselle sähköyhtiölle. 1/2010 Ytimekäs 1

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ytimekäs. 30 vuotta. Olkiluoto 2: päästötöntä sähköntuotantoa. OL4:n sähköä 50:lle alueelliselle sähköyhtiölle. 1/2010 Ytimekäs 1"

Transkriptio

1 Ytimekäs T e o l l i s u u d e n V o i m a O y j : n y h t i ö l e h t i 1 / OL4:n sähköä 50:lle alueelliselle sähköyhtiölle Olkiluoto 2: 30 vuotta päästötöntä sähköntuotantoa 1/2010 Ytimekäs 1

2 Pääkirjoitus Jarmo Tanhua Ydinvoima on tehokas ja valmis keino ilmastonmuutoksen hillintään Olkiluodon jäähdytysvesikanavissa on merivesi virrannut jo yli kolmenkymmenen vuoden ajan. Tuona aikana ydinvoimalaitoksemme on tuottanut tasaisen varmasti sähköä suomalaisille jo 370 miljardia kilowattituntia. Ja vähentänyt Suomen sähköntuotannon hiilidioksidipäästöjä yli kolmanneksella verrattuna siihen, että sama sähkömäärä olisi tuotettu kivihiilellä. Paljon on tuon kolmen vuosikymmenen aikana tapahtunut energiapolitiikassa, sähkön käytössä ja ympäristötietoisuuden heräämisessä paitsi Suomessa myös muualla maailmassa. Nyt uuden vuosikymmenen alussa olemme perimmäisten kysymysten äärellä. Joudumme päättämään keinoista, joilla ilmaston lämpeneminen pysäytetään kahteen asteeseen riittävän nopeasti, jotta tulevien sukupolvien sopeutumien uudenlaiseen elinympäristöön ei kävisi kohtuuttoman vaikeaksi. Onneksi meillä on mahdollisuus tehdä hyviä päätöksiä. Päätöksissä on otettava huomioon paitsi ympäristön, myös sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden asettamat vaatimukset. Energian tuotannossa pääsemme näihin kaikkiin tavoitteisiin panostamalla ydinvoimaan ja uusiutuvaan energiaan. TVO omistajakuntineen toteuttaa juuri tällaista strategiaa. Olkiluodossa rakennamme ydinvoimaa, kun taas omistajamme ovat investoineet ja investoivat merkittävästi bioener giaan ja tuulivoimaan. Viivyttely ei ole tässäkään asiassa viisautta. Ilmastonmuutosta hillitsevän energiantuotannon investoinneista ollaan päättämässä juuri nyt. Fossiilisten polttoaineiden korvaaminen päästöttömillä tuotantomuodoilla edellyttää nopeita päätöksiä ja toimia. Ydinvoimalaitoksen suunnittelu ja rakentaminen kestää vuosikymmenen ja uusien tuotantomuotojen kehittäminen sukupolven. Se, että ydinvoima on tehokas ja valmis keino hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä on huomattu myös muualla kuin Suomessa. Ydinvoimakielteisiä päätöksiä puretaan kilvan ja uusia ydinvoimalaitoksia on suunnitteilla ja rakenteilla kymmeniä eri puolilla maailmaa. Myös suomalaiset suhtautuvat ydinvoimaan yhä myönteisemmin. Energiateollisuus ry:n TNS Gallupilla tammikuussa teettämän kyselytutkimuksen tulokset kertovat, että joka toinen suomalainen suhtautuu ydinvoimaan myönteisesti ja ero kielteisesti suhtautuviin on suurempi kuin koskaan aiemmin tutkimussarjan aikana. Tutkimustulos antaa aihetta ilmasto-optimismiin. Nuoret ovat nyt myönteisempiä ydinvoimalle kuin koskaan. Ydinvoimamyönteisyys onkin lisääntynyt erityisesti nuorten ja Vihreitä äänestävien keskuudessa. Siis juuri niiden parissa, jotka kantavat suurinta huolta ilmaston ja ympäristön hyvinvoinnista pitkälle tulevaisuuteen. Päättymässä oleva talvi on ollut oikea vanhan ajan talvi: pakkasta, auringonpaistetta, puhtaita hankia ja hienoja ulkoilukelejä. Ydinvoima on yksi tekijä, jonka avulla ilmastomme pysyy jatkossakin sellaisena kuin sen haluamme olevan. Ytimekäs Teollisuuden Voima Oyj:n yhtiölehti 1/2010 Seuraava numero ilmestyy kesäkuussa Päätoimittaja: Anna Lehtiranta Toimittajat: Juhani Ikonen Sini Gahmberg Eija Tommola Toimitussihteeri: Eija Tommola Julkaisija: Teollisuuden Voima Oyj Olkiluoto EURAJOKI Puh. (02) Faksi (02) Ulkoasu ja taitto: Tuija Karppanen Kansikuva: Hannu Huovila Paino: Eura Print Oy Lehti on painettu paperille, jolla on ympäristötuoteseloste ja sertifioitu ympäristöjärjestelmä ISO (1998), EMAS (2002).

3 Tässä numerossa 2 Ydinvoima on tehokas ja valmis keino ilmastonmuutoksen hillintään Jarmo Tanhua s.14 4 Olkiluoto 2: 30 vuotta päästötöntä sähköntuotantoa Juhani Ikonen 6 Lauri Kuha kytki Olkiluoto 2 -yksikön valtakunnan verkkoon Eija Tommola s.19 8 Hyvä tuotantovuosi 2009 Eija Tommola 10 OL4:n sähköä 50:lle alueelliselle sähköyhtiölle Leena Manner s TVO:n tutkimus- ja kehitystoiminnan ydin on turvallisuus Juhani Ikonen 16 OL3:n reaktorilaitoksella suunta kohti päälaitteiden asennuksia Hanna Kajander s Korkea laatu ja ydinturvallisuus ensisijaisia tekijöitä työmaalla Hanna Kajander 7 Hihoja käärimään Sami Tulonen 12 Ydinvoiman lisärakentamiseen valmistaudutaan monella taholla Veijo Ryhänen 20 Väitös rajapintakiinnittymisestä Juhani Ikonen 22 Yhteiskunnassamme ydinvoiman käyttö on hyväksyttyä Anneli Nikula 24 B+Tech Oy tutkii bentoniittisaven ominaisuuksia Eija Tommola 26 Wolter Westerholm on poissa Esko Haapala 27 Ansiomerkkejä jaettiin olkiluotolaisille Eija Tommola 1/2010 Ytimekäs 3

4 Olkiluoto 2: 30 vuotta päästötöntä Helmikuun 18. päivänä tuli kuluneeksi tasan 30 vuotta siitä, kun Olkiluoto 2 aloitti ydinsähkön tuotannon. Kolmen vuosikymmenen aikana OL2 on tuottanut yli 180 miljardia kilowattituntia sähköä. Yhteensä TVO:n laitosyksiköt Olkiluodossa ovat tuottaneet suomalaisille päästöttömästi sähköä yli 370 miljardia kilowattituntia. Teksti: Juhani Ikonen Kuva: Hannu Huovila Olkiluoto 2 tahdistettiin ensimmäisen kerran Suomen kantaverkkoon 18. helmikuuta 1980, tarkalleen kello Tuolloin Olkiluoto 1 oli ollut tuotannossa jo lähes puolitoista vuotta; OL1 tahdistettiin verkkoon ensimmäisen kerran 2. syyskuuta Päästöttömän ydinsähkön merkitys kasvaa Kun alkuvuosien generaattoriongelmat oli voitettu, TVO:n molemmat laitosyksiköt ovat vuodesta toiseen lukeutuneet maailman parhaiden ydinvoimalaitosyksiköiden joukkoon. Ne ovat tuottaneet suomalaisille perusenergiaa turvallisesti, taloudellisesti ja ympäristöä säästäen. Suurin ympäristöhyöty on saavutettu siitä, että OL1:n ja OL2:n tuottaman yli 370 miljardin kilowattitunnin sähkömäärän ansiosta ilmakehään on jäänyt päästämättä noin 296 miljoonaa tonnia hiilidioksidia. Ilmastonmuutoksen hillitsemisessä päästöttömällä ydinvoimalla on energiantuotannossa nyt ja tulevina vuosina entistäkin merkittävämpi rooli, tuotantojohtaja Mikko Kosonen toteaa. Olkiluodon 1970-luvulla rakennettujen laitosyksiköiden teknistä suunnittelua voidaan pitää edelleen modernina. OL1:n ja OL2:n jo alusta asti sisältämiä edistyksellisiä piirteitä ovat mm. esijännitetystä betonista rakennettu reaktorin suojarakennus, sisäiset pääkiertopumput, nelinkertaiset turvallisuusjärjestelmät ja mahdollisuus käyttää säätösauvoja sekä moottoreilla että hydraulisesti. Asea-Atomin kehittämä polttoainetyyppi puolestaan antoi reaktoriin runsaasti tehoreserviä. Kun muissa tuolloisissa polttoaineratkaisuissa polttoainesauvojen määrä yhdessä nipussa oli 7x7, Asea- Atomin nipputyypissä oli 8x8 sauvaa. Nipussa oleva uraanimäärä oli sama, mutta se oli jaettu useampaan ohuempaan sauvaan, jolloin lämmönsiirtopintaa polttoaineesta veteen oli huomattavasti enemmän. Nykyisin käytettävissä kiehutusvesireaktoreiden polttoainenipuissa on yleensä 10x10 sauvaa. Edelleen uudenveroiset laitosyksiköt TVO:n omaksuman periaatteen mukaisesti Olkiluodon laitosyksiköt pidetään 4 1/2010 Ytimekäs

5 sähköntuotantoa jatkuvasti uudenveroisessa kunnossa. OL2:n ensimmäisten 10 vuoden käyttökertoimien keskiarvo oli 78,8 %, seuraavan vuosikymmenen keskiarvo 93,8 % ja viimeisen kymmenvuotisjakson 95,5 %. Käyttökerroin kuvaa voimalaitoksen luotettavuutta ja käyttövarmuutta, joten voimme jopa sanoa, että OL1 ja OL2 ovat nyt paremmassa kunnossa kuin uutena, Kosonen sanoo. Merkittäviä laitosparannuksia ja toiminnallisia muutoksia on 30 tuotantovuoden aikana tehty useaan otteeseen. Modernisointien myötä kummankin yksikön alun perin 660 megawatin sähkötehoa on voitu nostaa useaan otteeseen, ja tällä hetkellä niiden sähköteho on 860 megawattia. Seuraavat suuret modernisoinnit tehdään jo tämän ja ensi vuoden huoltoseisokeissa. Modernisointitoimenpiteillä saavutettava turpiinien hyötysuhteen paraneminen nostaa molempien laitosyksiköiden nettosähkötehoa noin 25 megawattia. Perusenergiaa Suomelle Olkiluoto 1 ja 2 rakennettiin tyydyttämään Suomen energiavaltaisen teollisuuden kasvavaa sähköntarvetta. Tästä lähtötilanteesta TVO on kehittynyt koko Suomea palvelevaksi perusvoiman tuottajaksi. Olkiluoto 3 -hankkeessa onkin mukana eri puolelta maata kymmeniä energiayhtiöitä, jotka välittävät Olkiluodossa tuotettua ydinsähköä omien kuntiensa asukkaille. Valmistuttuaan Olkiluoto 3 lähes kaksinkertaistaa TVO:n vuosittaisen sähköntuotantomäärän. Näin se kattaa merkittävän osan toisaalta maamme kasvavan sähkönkulutuksen ja toisaalta vanhojen lauhdelaitosten lähivuosina tapahtuvan sulkemisen aiheuttamasta tuotantokapasiteetin vajeesta. Olkiluodossa on kaikki valmiina myös neljännen laitosyksikön rakentamiselle. Valmiutta lisää OL3:n toteuttamisesta saatu oppi ja tuore tietämys, jota ei ole kenelläkään muulla. Olkiluodossa oleva valmis infrastruktuuri, mukaan lukien ydinjätehuolto ja perusorganisaatio, antaa hankkeen toteuttamisessa huomattavia synergiahyötyjä. l 1/2010 Ytimekäs 5

6 Kuva: TVO:n kuva-arkisto Lauri Kuha kytki Olkiluoto 2 -yksikön valtakunnan verkkoon Reaktorimestari Lauri Kuha tahdisti Olkiluodon kakkosyksikön valtakunnan sähköverkkoon helmikuun 18. päivänä kello Kainon nimipäivän kunniaksi sai OL2:n generaattorikin nimekseen Kaino. Kolmekymmentä vuotta sitten oli reaktorimestari Lauri Kuhalla jännittävät hetket, kun hän tahdisti Olkiluodon kakkosyksikön valtakunnan verkkoon. Eija Tommola Vuoden 1978 alussa aloitettiin käyttöhenkilökunnan työhönotto ja koulutus. Tässä joukossa oli mukana myös reaktorimestari Lauri Kuha. Koulutukseen osallistui koko kakkosyksikön vuorohenkilökunta, Kuha muistelee. Koulutuksen aikana käytiin läpi voimalaitoksen toimintaa ja järjestelmiä. Koulutuksen jälkeen vuorohenkilöstö osallistui laitosyksikön käyttöönottokokeisiin, jotka valmistelivat yksikön ottamista tuotantokäyttöön kello Maanantaina kello vuoropäällikkö Seppo Tarvaisen vuoro aloitti päivän työt merkitsemällä Olkiluoto 2:n, silloiselta nimeltään TVO II, valvomon päiväkirjaan vuoromiehityksen: ST, LAKU, JM, PEA, TU, MJO, TAV. Näiden nimilyhenteiden takana ovat Seppo Tarvainen, reaktorimestari Lauri Kuha, turpiinimestari Jouko Mäenpää, aluetyönjohtaja Pekka Alvinen, käyttömiehet Tuomo Uola, Mikko Jokela ja Tauno Välimäki. Valvomopäiväkirjan mukaan reaktoritehon nosto kohti 25 prosenttia aloitettiin kello 17.30, se saavutettiin kahdenkymmenen minuutin kuluttua. Kello oli vuorossa Turbomat-ohjelmavaihe 5 eli ylösajoaskel 15 ja kello Lauri Kuha tahdisti laitoksen verkkoon laitoskatkaisijalla. Oli se jännittävää. Vaikka ohjeet oli luettu moneen kertaan ja osasin ne jotakuinkin ulkoa, niin taisi käsi silti vähän väristä nappia painaessa, naurahtaa Kuha. Ennen tahdistusta oli varmistettu, että kaikki asetukset olivat kunnossa. Sitten vaan paineltiin nappuloita ennalta määrätyssä järjestyksessä. Viimeinen napinpainallus käynnisti itse tahdistuslaitteen, jonka jälkeen automatiikka hoiti loput, Kuha summaa. Kuha ei ollut ensimmäistä kertaa tahdistamassa voimalaitosta, joitakin vuosia aiemmin hän oli ollut samoissa tehtävissä tahdistaessaan Mussalon voimalaitosta valtakunnan sähköverkkoon. Olkiluodon generaattori on neljä kertaa suurempi kuin Mussalon, joten kyllä se tuntui silloin melkoisen suurelta vehkeeltä. Nykyään ei tahdistukseen enää liity niin suurta jännitystä, koska automatiikka hoitaa homman, Lauri Kuha toteaa. Verkossa oltiin vajaat 6 minuuttia, kunnes generaattorikatkaisija 632F101 aukesi takatehosta. Maanantain kello seitsemän ja tiistain kello seitsemän välisenä aikana tuotettiin sähköä kokonaista 13,1 MWh (netto), joka vastaa nykyisellä laitoksen nimellisteholla vajaan minuutin tuotantoa. Seuraavana tuotantovuorokautena oltiin verkossa jo 23,7 tuntia ja tuotettiin sähköä 4530,6 megawattituntia (netto) ja keskiviikkona alkaneena tuotantovuorokautena generaattori oli ensi kertaa verkossa 24 tuntia. l 6 1/2010 Ytimekäs

7 Hihoja käärimään Brysselin EU-kortteleista kuului helpottunut huokaus, kun Euroopan parlamentti antoi 9. helmikuuta pitkittyneen kädenväännön jälkeen uudelle Euroopan komissiolle valtakirjan aloittaa työnsä. Koko viime syksy painettiin tiukasti komissaarisirkuksen pyöreissä: mietittiin salkkujakoa ja uuden Lissabonin sopimuksen tuomia muutoksia EU-tason valtasuhteissa. Sami Tulonen Kirjoittaja työskentelee edunvalvontajohtajana Brysselissä Euroopan ydinvoimasektorin kattojärjestö FORATOMissa. T ammikuussa siirryttiin sitten seuraamaan europarlamentin järjestämiä komissaarigrillauksia, joita joskus kuulemisiksikin kutsutaan. Euroopan parlamentilla ei ole nimellistä valtaa päättää yksittäisten komissaarien valinnasta siksi valiokuntahaastatteluita käytetään poliittisena peukaloruuvina komission puheenjohtajan suuntaan, jotta parlamentti saisi uusia valtamyönnytyksiä instituutioden välisessä ikuisessa kädenväännössä. Komision presidentti Unionin valtaviin energia- ja ympäristö haasteisiin ei ole uskottavaa ratkaisua ilman ydinvoimaa. José Manuel Barroso onkin puhunut pitkin talvea milloin naama valkoisena, milloin punaisena parlamentin pöntöistä taivutellen meppejä uskomaan, että jotain tarttis tehrä kokolailla pian. Kaikki tunnustavat, että instituutioiden välinen pitkittynyt sapelien kalistelu ei ole vienyt EUkansalaisille tärkeitä asioita piiruakaan eteenpäin. Parlamentin päätös näyttää vihreää valoa uudelle komissaarikatraalle ei vaikuta kovin jännittävältä Olkiluodon vinkkelistä katsottuna, mutta EU-ympäristössä uuden Euroopan komission viisivuotisen toimikauden alku on aina kunnon kajahdus, uuden pelikauden lähtölaukaus kaikille toimijoille. Urheilutermit sopivat hyvin kuvaamaan tunnelmaa kaupungissa, sillä edunvalvojankin vinkkelistä kysymys on rankasta juoksukilpailusta. Kuka saa luotua nopeasti toimivat suhteen uusiin komissaareihin ja heidän lähipiireihinsä? Kuka saa taitavimmin ujutettua puumerkkinsä uusiin aloitteisiin ja työohjelmiin? Kuka saa järjestettyä tapahtumia, joissa tärkeitä viestejä saa välitettyä keskeisille EUpäättäjille? Lobbarin työ Brysselissä on tällä hetkellä jatkuvaa jalkatyötä, jossa paita ei pysy kuivana komission ja parlamentin käytävillä ravatessa. Päätäkin pitää tosin käyttää. Euroopan unioni on murrostilassa se hakee itseään ja kansalaisten luottamusta. Kukaan ei rakasta sisämarkkinoita, totesi aikanaan 1980-luvulla komissiossa vaikuttanut legendaarinen puheenjohtaja Jacques Delors. Letkautukseen sisältyy viisaus, joka on harvinaisen akuutti ongelma nyky-unionille. EU-projektilla pitää olla onnistuakseen eurokansalaisten tuki ja tätä tukea ei voi ansaita ilman kansan syvien rivien aidosti tukemia ideoita. Euroopan integraatio alkoi luvulla rauhanprojektina ja siirtyi kylmän sodan päätyttyä yhteistyön syventämis- ja laajentumisvaiheeseen. Mutta mikä on EU: n raison d etre olemassaolon oikeutus vuonna 2010? Pääministeri Berlusconin kootut nolonhauskat letkautukset huippukokouksissa vai uunituore EU: n ulkoministerin virka? Tuskin kumpikaan näistä. Uusi komissio ymmärtää kyllä yskän. Presidentti Barroso laittoi hihat heilumaan heti parlamenttiäänestystä seuraavana päivänä uuden komission työohjelmassa energia- ja ympäristökysymykset ovat agendan kärjessä. Nämä asiat ovat kansalaisille tärkeitä joka EU-maassa. Vähäpäästöisen energiantuotannon tukeminen, liikenteen sähköistäminen sekä kilpailukykynäkökohtien erityinen painottaminen energiainvestoinneissa vahvistavat varmuudella ydinvoimankin nostetta kaikilla tasoilla. Selkeä enemmistö Euroopan parlamentin jäsenistä on ydinvoimamyönteisiä, sama pätenee myös uuteen komissioon. Mielenkiintoista onkin nähdä, miten kasvava ydinvoimamyönteisyys näkyy komission alkutaipaleen aloitteissa. Ilmastonmuutoksen torjuminen ja vihreämmän energiatalouden kehittäminen ovat 2010-luvun EU: n peruskalliota. Näiden teemojen ympärillä on tarpeellista keskustella myös ydinvoiman roolista osana kokonaisratkaisua. Valtaosa päättäjistä Brysselissäkin on jo ymmärtänyt, että kaksikolmasosaa EU:n vähäpäästöisestä energiasta tuotetaan ydinvoimalla ja että tällä tuotannolla säästetään vuosittain yli 600 miljoonan tonnin hiilidioksidipäästöt. Lisäksi vakaahintaisen ydinsähkön positiivinen vaikutus kriisitunnelmaisen EU:n kilpailukyvylle on monien mielessä. Ydinvoiman ymmärtäjien joukkoon kuuluu onneksi myös vastavalittu energiakomissaari, saksalainen Guenter Öttinger. Komissaari on kotoisin rikkaasta Baden-Wuerttenbergista, jossa mm. Mercedeksen, Porschen ja SAPin tehtaat ovat vuosikymmenten ajan luoneet merkittävää vaurautta osavaltioon ydinsähkön voimin. Öttinger esitti parlamentin komisaarikuulemisissa useita ydinvoimamyönteisiä ajatuksia uskonkin, että Öttingerin johtajuus EU:n uusien ydinvoima-aloitteiden saralla tulee nousemaan lähivuosina suureen arvoon. Energiakomissaari Öttinger ei voi kuitenkaan yksinään saada ihmeitä aikaan ei edes muiden EU-instituutioiden ja jäsenmaiden tukemana. Siksi erityisesti EU:n ydinvoimateollisuuden on jatkossakin kannettava vastuunsa proaktiivisena toimijana EU-tason energiaväännöissä. Meidän ei ole vain oikeus vaan myös velvollisuus osallistua EU:n päätöksentekoon, sillä unionin valtaviin energia- ja ympäristöhaasteisiin ei ole uskottavaa ratkaisua ilman ydinvoimaa. On siis jaksettava painaa tiukasti eteenpäin hyvän asian puolesta Brysselin kabineteissa uusi, viisivuotinen maraton on vasta aluillaan. l 1/2010 Ytimekäs 7

8 TVO:n kaksi ydinvoimalaitos yksikköä tuottivat sähköä jälleen tasaisesti ja turvallisesti. Laitosyksiköt saavuttivat laitoshistorian parhaimman tuotantotuloksen, 14,5 TWh. Määrä on noin kuudesosa Suomessa käytetystä sähköstä. Yhdessä Meri-Porin hiilivoimalaitososuuden kanssa TVO:n tuotanto oli 15,3 TWh. Teksti: Eija Tommola Kuva: Hannu Huovila Hyvä tuotantovuosi Olkiluoto 1 tuotti sähköä GWh, ja sen käyttökerroin oli 97,0 prosenttia. Olkiluoto 2 tuotti sähköä GWh, ja sen käyttökerroin oli 95,1 prosenttia. Laitosyksiköiden yhteinen käyttökerroin oli 96,0 prosenttia. Käyttökertoimet olivat edellisvuosien tapaan kansainvälisestikin vertaillen korkeat. Laitosyksiköt toimivat turvallisesti koko vuoden. OL2:n generaattori oli tahdistettuna yhtäjaksoisesti valtakunnan verkkoon vuosihuollosta vuosihuoltoon yhteensä 366 vuorokautta 6 tuntia. Tämä on Olkiluodon voimalaitoksen uusi ennätys. Työt etenevät Olkiluoto 3 -työmaalla Olkiluoto 3 -työmaalla keskitytään projektin eteenpäin viemiseen. Ra- kentaminen ja laite- ja komponenttitoimitukset Olkiluotoon jatkuivat. Vuoden 2009 alussa työmaalle toimitettiin reaktoripaineastia ja loppuvuonna paineistin sekä reaktorilaitoksen suurimmat komponentit eli höyrystimet. OL3:n harjakaisia vietettiin , kun reaktorirakennuksen teräsvuorauksen katto eli kupoliosa nostettiin paikalleen. Työmaavahvuus vuonna 2009 oli enimmillään noin henkilöä. TVO on tilannut laitosyksikön kiinteähintaisena avaimet käteen -toimituksena, jossa vastuu aikataulusta on laitostoimittajalla. Ydinosaamista jo 40 vuoden ajan TVO:n perustamisesta tuli kuluneeksi 40 vuotta. Yhtiö perustettiin tuottamaan teollisuudel- le edullista sähköä, mutta vuosikymmenten kuluessa TVO:sta on kehittynyt koko Suomea palveleva sähkön tuottaja. Olkiluoto 3 -hankkeen myötä TVO:n sähkönsaajien omistuspohja laajeni ja hankkeessa on mukana yli 50 suomalaista energiayhtiötä. Suomalaisen Työn Liitto myönsi toukokuussa TVO:n Olkiluodon ydinvoimalaitoksen tuottamalle sähkölle kotimaisuutta korostavan Avainlippu-tunnuksen. Avainlippualkuperämerkki annettiin TVO:lle tunnustuksena suomalaisesta työstä ja osaamisesta. Vuoden aikana yhtiöön palkattiin 31 vakinaista henkilöä. T&K-toiminnan ytimessä TVO:n tutkimus- ja kehitystoiminnan tavoitteena on tukea jo käytössä Olkiluoto 1 Keskimääräinen sähköteho, MW 2009 Olkiluoto 2 Keskimääräinen sähköteho, MW /2010 Ytimekäs

9 2009 olevien OL1- ja OL2 -laitosyksiköiden turvallista ja tehokasta käyttöä ja OL3-yksikön rakennusvaihetta sekä kehittää keinoja ydinjätteen käsittelyyn ja loppusijoitukseen. TVO osallistuu aktiivisesti myös kansainvälisiin uusien teknologioiden kehityshankkeisiin. Suurin osa T&K -panostuksesta suuntautuu toimivan jätehuollon kehitykseen ja tapahtuu Valtion ydinjätehuoltorahaston rahoittamissa kansallisissa SAFIR2010- ja KYT2010 -ohjelmissa. Yhtiön kokonaispanostus tutkimus- ja kehitystoimintaan oli 39,7 milj. euroa, josta rakenteilla olevan OL3-ydinvoimalaitosyksikön vastattava osuus oli 18,5 milj. euroa. Joukkovelkakirjalaina ylimerkittiin TVO perusti kesäkuussa 2 miljardin suuruisen joukkovelkakirjalainaohjelman (EMTN), joka on listattu Luxemburgin pörssiin. Yhtiö laski ohjelman puitteissa liikkeeseen 750 miljoonan euron määräisen 7 vuoden mittaisen joukkovelkakirjalainan. Yli 200 eurooppalaista sijoittajaa osallistui lainaan, joka ylimerkittiin selvästi. Tämän lisäksi TVO laski liikkeeseen kolme erillistä pienempää lainaa, joiden yhteismäärä on noin 185 miljoonaa euroa. Sijoittajien laaja kansainvälinen luottamus osoittaa TVO:n erinomaisen rahoituskyvyn myös tuleviin investointeihin. Sähkön hinnassa varaudutaan loppusijoitukseen TVO kantaa ydinenergialain mukaisen vastuunsa ydinjätehuoltoon liittyvistä toimenpiteistä ja niiden kustannuksista. Ydinjätehuollon tulevien kustannusten kattamiseksi TVO suorittaa maksuja ydinenergialain mukaisesti Valtion ydinjätehuoltorahastoon. Työ- ja elinkeinoministeriö vahvisti yh tiön ydinjätehuollon vuoden 2009 lopun vastuumääräksi 1 160,7 miljoonaa euroa ja yhtiön vuoden 2010 rahastotavoitteeksi Valtion ydinjätehuoltorahastossa 1 069,8 miljoonaa euroa. Konsernin liiketoiminnan tulos TVO toimii omakustannusperiaatteella. Syntyvät kustannukset veloitetaan vuosittain osakkailta sähkön hinnassa, jolloin tilikauden tulos lähtökohtaisesti on nolla. Osakkaat TVO:n osuus Valtion ydinjätehuoltorahaston varoista (milj. ) maksavat muuttuvat kustannukset toimitettujen energiamäärien mukaan ja kiinteät kustannukset omistuksen mukaisessa suhteessa riippumatta siitä, onko teho-osuutta käytetty vai ei. Konsernin liikevaihto raportointikaudella oli 305,4 miljoonaa euroa. Sähkön toimitusmäärä osakkaille oli GWh. Konsernin tulos oli 41,4 miljoonaa euroa tappiollinen, oikaistu tulos oli 24,4 miljoonaa euroa tappiollinen. Liikevaihdon lisäys, 50,8 miljoonaa euroa, johtui pääosin OL1:n ja OL2: n veloituksen lisäyksestä kulujen kattamiseksi. l 1/2010 Ytimekäs 9

10 OL4:n sähköä 50:lle alu Tärkein sähkön hintaan vaikuttava tekijä on käytössä olevan tuotantokapasiteetin määrä. Mitä enemmän sähköä markkinoille tarjotaan, sitä edullisempaa se on, toteavat toimitusjohtajat Hannu Linna Vaasan Sähköstä, Matti Rintanen Pori Energiasta ja Timo Pylvänen Savon Voimasta yhdessä Kymenlaakson Sähkön liiketoimintajohtaja Aku Pyy mäen kanssa. Nämä neljä yhtiötä ovat niiden viidenkymmenen energiayhtiön joukossa, jotka odottavat periaatepäätöstä OL4 hankkeesta. Leena Manner Aku Pyymäki Kymenlaakson Sähköstä (vas.), Hannu Linna Vaasan Sähköstä, Timo Pylvänen Savon Voimasta ja Matti Rintanen Pori Energiasta. Alueelliset sähköyhtiöt odottavat lisää omaa tuotantokapasiteettia OL4 -hankkeesta. Suoraan tai välillisesti TVO:n omistajina olevat yli sataviisikymmentä kuntaa haluavat järjestää sähköntuotantonsa mahdollisimman edullisesti. Esimerkiksi suoraan TVO:n omistajana oleva EPV Energia ja PVO:n kautta mukana oleva Kymppivoima toimittavat Olkiluodon sähköä muun muassa Kymenlaakson Sähkölle, Savon Voimalle, Suur-Savon Sähkölle, Pohjois-Karjalan Sähkölle ja Rovakairalle. Muiden ohella Vaasan kaupungin omistama Vaasan Sähkö on EPV Energian osakas ja Pori Energia puolestaan saa ydinsähköä Olkiluodosta Pohjolan Voiman kautta. Meidän yhtiössämme mukana oleville kunnille ei ole yhdentekevää, kuka saa luvan tuottaa ydinsähköä. Ydinvoimapäätös vaikuttaa lupapäätöksen saavan yhtiön ja sitä omistavien yhtiöiden ja taustayhteisöjen talouteen määrittämällä kuka saa hyödyn edullisesta tuotantokapasiteetista ja kuka jää tätä hyötyä vaille. OL4-päätöksellä vaikutetaan monen kunnan hyvinvointiin ja palvelukykyyn, Savon Voiman Pylvänen selvittää. OL4 vähentää markkinariskiä Paikallisille sähköyhtiöille OL4- hanke on suuri mahdollisuus. Etsimme mahdollisuuksia lisätä vakaata, edullista, hiilidioksidipäästötöntä sähköntuotantoa ja samalla vähentää markkinariskiä. OL4-laitosyksikkö tuottaa edullista peruskuormaa, luotettavasti ja varmasti, vuosikymmenten ajan ilman kasvihuonekaasupäästöjä. On selvää, että haluamme olla OL4-hankkeessa mukana, toimitusjohtaja Pylvänen jatkaa. Sähkö on bulkkituote, jonka hinta markkinoilla on sen kaikkein keskeisin kilpailutekijä. Hintakilpailukyky syntyy tuotantokapasiteetin määrän ja laadun perusteella. Jos haluamme olla mukana kilpailussa, tarvitsemme edullista sähköntuotantokapasiteettia. Niin yksinkertaista tämä on, Vaasan Sähkön Linna toteaa. Linna kertoo, että Vaasan Sähköllä on asiakkaita ympäri Suomea ja hei- 10 1/2010 Ytimekäs

11 eelliselle sähköyhtiölle dän kauttaan Olkiluodon sähköstä hyötyy koko Suomi. On vain neljä pientä kuntaa, joihin emme tällä hetkellä toimita sähköä. Kilpailussa sähkömarkkinoilla meitä on auttanut monipuolinen tuotantopalettimme. OL4 korvaa kivihiiltä Pori Energian Rintanen korostaa myös kotimaisuutta. Pori Energia haluaa olla mukana erilaisissa kotimaisen energian kehityshankkeissa, kuten OL4 -hankkeessa. Oma tuotanto tuo meille varmuutta ja monipuolisen tuotantojärjestelmän avulla voimme suunnitella tuotantoamme edullisella tavalla asiakkaidemme sähkönkulutuksen mukaisesti. OL4:n avulla voimme korvata hiililauhdetuotantoa. Se on meille iso asia. Tiedämme, kuinka vastuullisesti TVO suhtautuu ydinvoiman tuotantoon, huoltaa laitosyksiköitään ja varautuu loppusijoitukseen. Todisteena toiminnan mallikelpoisuudesta ovat vuodesta toiseen maailman kärkiluokkaa olevat käyttökertoimet, Rintanen toteaa. Biopolttoaineet ovat parhaimmillaan juuri yhdistetyssä sähkönja lämmöntuotannossa, jolloin niillä tuotetaan sähkön lisäksi kaukolämpöä alueen asukkaille. Silloin uusiutuvia hyödynnetään myös asetetun tavoitteen saavuttamiseksi parhaalla mahdollisella tavalla. Biopolttoaineiden käyttö lisääntyy tulevaisuudessa, kun kaukolämpöä tuotetaan yhä pienempien taajamien asukkaille. Pylväsen mukaan suurin osa paikallisista sähköyhtiöistä on jo toteuttanut alueellaan taloudellisesti kannattavat yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon hankkeet suurimpien asutuskeskusten yhteyteen. Esimerkiksi Savon Voima harjoittaa kaukolämpötoimintaa 16 kunnan alueella 19 taajamassa. Toimijoiden määrä ei ratkaise hintaa, vaan tuotannon määrä Pohjoismaiset sähkömarkkinat toimivat kansainvälisesti verrattuna erittäin hyvin. Markkinoilla vaikuttavat kuitenkin ohuiden marginaalien ja isojen riskien lainalaisuudet, Kymenlaakson Sähkön Pyymäki kuvaa markkinoita. Markkinariskiä sähköyhtiöt haluavat vähentää omaa tuotantoaan lisäämällä. Pylvänen kiistää väitteen siitä, että sähkömarkkinat tarvitsevat lisää toimijoita tai että toimijoiden määrä vaikuttaisi kuluttajien sähkön hintaan. Voimalaitosten omistuspohjalla tai sähkömarkkinoiden toimijoiden määrällä ei vaikuteta sähkön markkinahintaan Suomessa. Tuotannon määrä ratkaisee. Energian hinta määräytyy avoimilla pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla vielä pitkään hiilellä tuotetun lauhdesähkön tuotantokustannusten perusteella eli kivihiilen ja päästöoikeuden hintakehityksen mukaisesti, hän jatkaa. Osallistuminen OL4:n kaltaiseen suureen hankkeeseen kiinnostaa paikallisia sähköyhtiöitä ympäri Suomea. Omaa päästötöntä tuotantokapasiteettia lisäämällä voimme vähentää markkinariskiä. Täydellisten markkinoiden ihannetilanteessa voi sähkön myynnissä pärjätä ilman omaa sähköntuotantoa ostamalla markkinasähköä. Käytäntö on kuitenkin osoittanut, että sähkömarkkinoiden riskinhallinta helpottuu sähkönhankinnan omavaraisuusasteen noustessa, Pylvänen kertoo. Monipuolinen tuotantopaletti on myös riskinhallintaa. Mukanaolo erilaisissa hankkeissa on tärkeää. Ydinvoima ja uusiutuvat eivät kilpailekaan keskenään vaan ydinvoima on lisännyt mahdollisuuksiamme panostaa uusiutuviin, Linna painottaa. Pörssisähköön liittyy suurta epävarmuutta hinnan suhteen. Tänä talvena pörssisähkö on maksanut jopa 1,4 euroa kilowattitunnilta. 14 kunnan omistama Kymenlaakson Sähkö Osallistuminen OL4:n kaltaiseen suureen hankkeeseen kiinnostaa paikallisia sähköyhtiöitä ympäri Suomea. ostaa suurimman osan toimittamastaan sähköstä sähköpörssistä. OL4 on meille keino lisätä hintoihin vakautta ja luoda hyvinvointia asiakkaillemme ja toimialueellemme Kymenlaaksossa, Pyymäki jatkaa. Valmis infra houkuttaa TVO:lla on Olkiluodossa valmis ydinvoiman osaamiskeskus. On selvää, että jos ydinvoimalaitosyksikkö rakennetaan muualle, uuden infran rakentamiseen uppoaa valtavasti rahaa, Linna painottaa. Valmis laitosalue on TVO:lle merkittävä etu. Hankkeessa mukanaoleville se merkitsee oleellisesti pienempää investointitarvetta, Rintanen to teaa tyytyväisenä. TVO:lla on hakijoista parhaat referenssit ja paras CV. Yhtiöllä on ajantasaisin tieto ydinvoiman rakentamisesta ja Euroopan suurimman rakennusprojektin tuomat kokemukset hyödynnettävinä seuraavassa projektissa. OL1- ja OL2 -laitosyksiköt ovat maailman kiistatonta huippua käyttövarmuudeltaan. Uskomme OL4 -hankkeen tuovan vaurautta meille ja asiakkaillemme, miehet toteavat yhdessä. l 1/2010 Ytimekäs 11

12 Ydinvoiman lisärakentamiseen valmistaudutaan monella taholla Ydinenergialla tuotetaan 16 % maailman sähkön tarpeesta. Käytössä on 436 reaktoria, jotka sijaitsevat 30 maassa. Pääosa näistä on rakennettu ja 1980-luvuilla. Senkin jälkeen on rakennettu paljon uutta sähkön tuotantokapasiteettia, mutta uusia ydinvoima laitos projekteja on käynnistynyt vain harvakseltaan vuonna 1986 tapahtuneen Tshernobylin onnettomuuden jälkeen. Veijo Ryhänen USA:ssa 104 reaktoria tuottaa 20 % sähköstä. Sähkön tarve kasvaa edelleen ja vanhaa tuotantokapasiteettia poistuu käytöstä. Vajaat kymmenen vuotta sitten erityisesti ilmastokysymys ja huoli energian toimitusvarmuudesta alkoivat synnyttää uutta kiinnostusta ydinvoimaa kohtaan. Lisäksi ydinenergialla tuotetun sähkön taloudellinen kilpailukyky on vahvistanut ydinvoiman asemaa vertailussa muihin vaihtoehtoihin. Uusien ydinvoimalaitoshankkeiden valmistelu ja lupamenettelyt vaativat kuitenkin siinä määrin aikaa, että varsinkaan länsimaissa ei montakaan uutta rakentamishanketta ole vielä käynnistynyt. Kansainvälisen ydinenergiajärjestön IAEA:n tilaston mukaan vuoden 2010 alussa oli rakenteilla 56 reaktoria, pääosin Kii- nassa, Venäjällä, Intiassa ja Etelä-Koreassa. Tässä IAEA:n ilmoittamassa luvussa on mukana toistakymmentä hanketta, jotka ovat käynnistyneet jo 1980-luvulla, mutta joiden rakennustyöt on välillä keskeytetty. Britanniassa valmistaudutaan rakentamaan uusia ydinvoimalaitoksia, ja mahdollisiksi laitospaikoiksi on nimetty 10 aluetta. Aasian maat panostavat ydinvoimaan Nyt alkaneella vuosikymmenellä ydinvoimalaitosrakentamisen odotetaan kiihtyvän. Lähivuosina uusia hankkeita odotetaan käynnistyvän erityisesti Aasiassa, mutta niitä valmistellaan myös Yhdysvalloissa, Venäjällä ja useissa muis sakin Euroopan maissa. Merkille pantavaa on, että ydinvoimaloiden rakentamista valmistellaan myös useissa sellaisissa maissa, jotka eivät vielä tähän mennessä ole hyödyntäneet tätä energiamuotoa. Aasian maista Kiina on voimakkaimmin lähtenyt rakentamaan uutta laitoskapasiteettia. Maassa on otettu vuoden 1990 jälkeen 11 reaktoria käyttöön ja parikymmentä uutta laitosyksikköä on nyt rakenteilla. Tarkoitus on moninkertaistaa ydinsähkön nykyinen tuotantokapasiteetti jo vuoteen 2020 mennessä. Etelä-Koreassa on jo käytössä 20 reaktoria ja rakenteilla kuusi uutta. Japanissa käytetään 50 reaktoria, aiotaan rakentaa merkittävästi uutta laitoskantaa sekä panostetaan tulevaisuuden reaktorityyppien kehittämiseen. Merkittävä uutta ydinvoimalaitoskantaa rakentava Aasian maa on myös Intia, joka ydinsulkusopimuksen ulkopuolisena maana kehitti oman ydinteknologian. Intiassa on 18 reaktoria käytössä, joista pääosa on sähköteholtaan noin 200 MW:n laitoksia eli huomattavasti pienempiä kuin muissa maissa. USA:ssa haetaan lupia uusille laitoksille Yhdysvalloissa 104 reaktoria tuottaa 20 % sähköstä, mutta uusia laitoshankkeita ei 1970-luvun lopun jälkeen ole käynnistynyt. Viime vuosina on kuitenkin uusia hankkeita lähdetty jälleen valmistelemaan, ja vuosina Kuva: https://www.energynpsconsultation.decc.gov.uk/nuclear/ssa/ /2010 Ytimekäs

13 on haettu yli 20 uudelle reaktorille yhdistettyä rakentamisja käyttölupaa. Taloustaantuman arvioidaan kuitenkin hidastavan hankkeiden toteutusaikatauluja. Kaikkein eniten nykyinen taloustilanne on ehkä vaikuttanut Etelä-Afrikan tasavallassa, jossa suunnitelmaa kymmenien uusien laitosyksiköiden rakentamisesta päätettiin vuonna 2008 lykätä rahoitusongelmien vuoksi. Ydinvoima vahvasti esillä myös Euroopassa Euroopan unionissa noin 30 % sähköstä tuotetaan ydinvoimalla. Uusi ydinvoimalaitos on Suomen lisäksi rakenteilla Ranskassa, jossa lähes 80 % sähköstä tuotetaan ydinvoimalla. Slovakiassa, Bulgariassa ja Romaniassa on pitkälle valmisteltu aiemmin kesken jääneiden laitosyksiköiden rakentamisen jatkamista. Tsekissä, Unkarissa ja Sloveniassa valmistellaan uusien laitosyksiköiden tilaamista. EU:n ulkopuolisista maista Venäjällä on käynnissä useita rakennusprojekteja. Myös Ukraina aikoo tulevina vuosina lisätä merkittävästi omaa laitoskantaansa. Britannian hallitus energian toimitusvarmuuden turvaamiseksi ja kasvihuonepäästöjen rajoittamiseksi on ilmoittanut tukevansa uusien, vanhoja korvaavien ydinvoimalaitosten rakentamista. Esiluvitusprosessi on meneillään kahdelle reaktorityypille ja jatkuu kesään Nyt on käytössä parikymmentä reaktoria, mutta lähes kaikki näistä suljetaan viimeistään 2020-luvun alussa. Britannian tapaan myös Sveitsissä yleinen mielipide ja poliittiset asenteet ovat 1990-luvun jälkeen muuttuneet ydinvoimamyönteisiksi. Kolmen uuden yksikön rakentamiselle on haettu periaatehyväksyntää. Energiapolitiikan linjaukset muuttuvat Naapurimaassamme Ruotsissa tuotetaan lähes puolet sähköstä 10 ydinreaktorilla luvun kansanäänestyksen seurauksena on kaksi reaktoria suljettu, mutta muilta osin sulkemissuunnitelmasta on luovuttu. Käytössä olevia laitoksia on modernisoitu, niiden tehoa on korotettu ja käyttöikää jatkettu. Hallitus esitti vuosi sitten uuden poliittisen linjauksen, jonka mukaan nykyisiä reaktoreita korvaaville uusille laitosyksiköille alettaisiin myöntää rakentamislupia ja ne rakennettaisiin nykyisille laitospaikoille. Suomen tapaan Ruotsissakin ydinjätehuollon järjestelyt ovat edenneet hyvin, mikä osaltaan luo hyvät edellytykset ydinenergian käytölle. Euroopassa ydinvoima on tätä nykyä vahvasti esillä myös Italiassa ja Puolassa. Italiaan rakennetut ydinvoimalat suljettiin 1980-luvulla. Puolassa ydinvoimalaitoksia lähdettiin rakentamaan 1980-luvulla, mutta hankkeet keskeytettiin. Nyt molemmissa maissa on alettu valmistella uusia ydinvoimalaitoshankkeita. Lisäksi Puola on ollut mukana Baltian maiden ohella yhteishankkeessa, jossa Liettuaan on tarkoitus rakentaa uusia ydinvoimalaitoksia. Liettuassa käytössä olleet reaktorit jouduttiin sulkemaan Euroopan unioniin liittymisen ehtona. Euroopan unionin energialinjauksissa ydinvoimapolitiikkaa on leimannut varovaisuus ja sen korostaminen, että ydinvoiman käyttö on kunkin jäsenmaan omassa harkinnassa toisin kuin vaikkapa uusiutuvan energian käytön aktiivinen edistäminen. Viime vuosina ydinvoiman profiili on kuitenkin ainakin jonkin verran noussut. Euroopan komissio on perustanut foorumeja selvittämään ydinvoiman roolia energiahuollossa sekä edistämään alan tutkimus- ja kehitystoimintaa. Myös EU-tason lainsäädäntöhankkeet etenevät, sillä ydinturvallisuusdirektiivi hyväksyttiin viime vuonna ja ydinjätedirektiivin valmistelu on aloitettu. Ruotsissa tuotetaan lähes puolet sähköstä 10 ydinreaktorilla. Ydinvoimaa halutaan uusiinkin maihin Tuore esimerkki ydinvoiman uudesta tulemisesta on neljän reaktorin toimitusta koskeva sopimus, jonka Arabiemiirikunnat teki äskettäin korealaisten yhtiöiden kanssa. Sopimus on merkittävä siinäkin mielessä, että Arabiemiirikunnat on maailman suurimpia öljyntuottajia eikä maassa ole ennestään ydinvoimalaitoksia. Uusille ydinvoimamaille voimalaitosten käyttöön valmistautuminen tuo monia haasteita. Näitä ovat mm. laitospaikkojen valinta ja infrastruktuurin rakentaminen, lainsäädäntötyö ja viranomaisvalvonnan järjestäminen, oman asiantuntemuksen kehittäminen sekä ydinjätehuollon järjestelyt. Pyrkimykset välttää kasvihuonepäästöjä ja turvata energian toimitusvarmuus ovat viimeisen vuosikymmenen aikana merkittävästi vahvistaneet ydinvoiman asemaa tulevaisuuden energiavaihtoehtojen joukossa. Kun tähän vielä lisätään ydinsähkön taloudellista kilpailukykyä koskevat arviot, uuden ydinvoimakapasiteetin rakentamiseen on nyt maailmalla kiinnostusta enemmän kuin vuosikymmeniin. Useimpien ennusteiden mukaan ydinvoimalaitosten yhteenlasketun sähköntuotantokapasiteetin odotetaan nousevan nykyisestä 370 GW:sta noin 500 GW:n tasolle vuoteen 2030 mennessä. l 1/2010 Ytimekäs 13 13

14 Kuva: Sami Perttilä TVO:n tutkimus- ja kehitystoiminnan keskeisimmät alueet ovat ydin jätehuolto, reaktori turvallisuus, laitos yksiköiden tekninen kehitys sekä uudet laitostyypit. Juhani Ikonen Ydinsähkön tuotantoon liittyvälle tutkimus- ja kehitystoiminnalle on muihin toimialoihin verrattuna ominaista yksi merkittävä erityispiirre; aikaperspektiivi on hyvin pitkä, jopa sadan vuoden luokkaa. TVO:n tutkimuspäällikkö Liisa Heikinheimo painottaa ydinvoimatekniikkaan liittyvässä tutkimustyössä pitkäjänteisyyden ja yhteistyöverkostojen merkitystä. Tärkeätä on myös olla mukana verkostoissa ja ohjelmissa jo suunnitteluvaiheessa. Sadan vuoden aikajänne TVO:n tutkimus- ja kehityspanostusten ykkössijalla on ydinjätetutkimus ja seuraavalla sijalla turvallisuustutkimukset. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitusteknologian kehittämiseen ja loppusijoitustilan rakentamiseen liittyvistä tutkimuksista vastaa TVO:n yhteisyritys Posiva Oy. Posiva huolehtii omistajiensa, eli TVO:n ja Fortumin Olkiluodon ja Loviisan voimalaitoksissa syntyvän käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksesta. Voimalaitosjätehuoltoon ja laitosyksiköiden käytöstäpoistoon liittyvistä tutkimuksista TVO vastaa itse. Pitkäjänteisyyden merkitys korostuu tässäkin asiassa. Uuden sukupolven laitosyksikkö tuottaa sähköä vähintään 60 vuotta. Tämä tarkoittaa toimintaa 100 vuoden aikajänteellä, kun loppusijoittaminen lasketaan mukaan. Jätehuoltoa ja loppusijoitusta ohjaa kestävän kehityksen ajatus. Tämänkin toiminnan peruslähtökohtana on turvallisuus, Heikinheimo tähdentää. 14 1/2010 Ytimekäs

15 Käyvien laitosyksiköiden, OL1: n ja OL2:n, osalta tutkimus- ja kehitystyön fokuksessa ovat käyttöiän pidentäminen, hyötysuhteen ja tuotantotehon parantaminen sekä polttoainetutkimukseen liittyvä kansainvälinen yhteistyö. Uusin tutkimus kohdistuu neljännen sukupolven ydinvoimalaitosteknologian kehitykseen sekä käytetyn polttoaineen kierron kehittämiseen. Kansainvälinen verkosto TVO harjoittaa aktiivista yhteistyötä ja kokemusten vaihtoa muiden ydinvoimayhtiöiden kanssa osallistumalla mm. WANO-järjestön (World Association of Nuclear Operators) toimintaan ja ruotsalaissuomalaiseen käyttökokemusten vaihtoon keskittyvään yhteistyöhön. TVO on aktiivisesti mukana myös EU-maiden ydinvoimayhtiöiden yhteistyössä, jonka tavoitteena on kehittää uusille ydinvoimalaitoksille asetettavia vaatimuksia. Lisäksi yhtiö on ollut mukana alusta lähtien EU:n Sustainable Nuclear Energy Technology Platformin toiminnassa ja myös sen hallituksessa, Heikinheimo kertoo. l TVO:n tutkimus- ja kehitystoiminnan ydin on turvallisuus Tiivistä yhteistyötä kotimaassa Oman T&K-toimintansa ohella TVO osallistuu moniin kotimaisiin ja kansainvälisiin ydinalan tutkimushankkeisiin sekä rahoittamalla että osallistumalla eri tutkimusyksiköiden työhön. Kotimaassa Säteilyturvakeskus on pysyvä yhteistyökumppani. Muita tärkeitä T&K-yhteistyötahoja ovat mm. Aalto-yliopisto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja VTT. TVO on merkittävin rahoittaja kansallisissa reaktoriturvallisuuden (SAFIR 2010) ja ydinjätehuollon (KYT 2010) tutkimusohjelmissa. Kuva: Hannu Huovila Käyvien laitosyksiköiden modernisointi on yksi osa tutkimus- ja kehitystyötä. Vuosien 2010 ja 2011 vuosihuolloissa tehtävillä laitosparannuksilla saadaan kummankin yksikön nettotehoa lisättyä noin 25 MW turpiinilaitoksen hyötysuhdetta parantamalla. Kuvassa uusi matalapaineturpiinin roottori saapumassa Olkiluotoon. 1/2010 Ytimekäs 15

16 Kuva: Hannu Huovila OL3:n re 16 1/2010 Ytimekäs

17 aktorilaitoksella suunta kohti päälaitteiden asennuksia Olkiluoto 3 työmaa (OL3) on yhä yksi suurimmista työmaista Euroopassa. Yksikön valmistumisen eteen ahkeroi nyt noin työntekijää, ja osaamista tarvitaankin, kun kevään ja vuoden merkittävimmät asennustyöt reaktorilaitoksella alkavat. Hanna Kajander 1/2010 Ytimekäs 17

18 Kuva: Hanna Kajander Kuva: Hanna Kajander Reaktorilaitoksen päälaitteiden asennus alkaa keväällä, kertoo OL3-projektin johtaja Jouni Silvennoinen. Vaihetta edeltävät muun muassa reaktorirakennuksen päänosturin eli polaarinosturin käyttöönotto ja apunostimien asentaminen polaarinosturiin niin, että kapasiteetti riittää yli 500 tonnin nostoihin. Tämänhetkisen suunnitelman mukaan ensimmäisenä rakennukseen viedään reaktoripaineastia. Sen sisäosien valmistus Tsekissä on edennyt viimeistelyvaiheeseen, Ranskassa valmistettavana olevat primääripiirin pääkiertoputket ovat jo valmiina. Ne tuodaan lähikuukausina työmaalle. Pääkiertopumpuista on koestettu kolme ja neljännen valmistus on loppusuoralla. Valvontaa ja kontrollointia vaihe vaiheelta Asennusten lisääntyessä rakentaminen jatkuu. Reaktorilaitoksen rakennusten valmiusaste lähenee yhdeksääkymmentä prosenttia, ja monet rakennukset ovat vesikatossaan. Myös reaktorirakennuksen kupoliosan betonityöt etenevät tavoitteena on saada ne kesään mennessä valmiiksi. Kuten kaikkia töitä OL3:lla, myös betonitöitä kontrolloidaan kaikissa vaiheissa. Betonitöiden tarkastusprosessi on moniportainen ja systemaattinen. Kaapeliasennukset lisääntyvät vuonna 2010 huomattavasti. Yksistään yhden firman asentamana niitä on reaktorilaitoksella noin kilometriä sähkökaapelia! Kuvassa kaapelikourun asennustöitä. Ensin ovat hyväksytyt suunnitelmat töiden toteuttamiseksi siitä kaikki lähtee. Sitä seuraavat työvaihetarkastukset, betonoinnin aloitusvalmiustarkastukset, betonoinnin valvonta ja lopuksi rakenteen lopputarkastus. Jokainen vaihe dokumentoidaan ja hyväksytään ennen etenemistä seuraavaan vaiheeseen, Silvennoinen selventää. Esimerkiksi työvaihetarkastuksissa valvontasuunnitelman mukaan kontrolloidaan erikseen raudoitukset, muotitukset, valuun tulevat osat ja maadoitukset. Tarkastuksia suorittavat monet tahot rakennusaliurakoitsija, laitostoimittaja ja TVO ja viranomainen tarkastaa näistä tehdyt pöytäkirjat. Työmaan kokonaisvahvuus pysyttelee 4 000:ssa Koska rakentaminen saadaan kuluvana vuonna pääosin päätökseen, resursseja betonointitöihin ja niiden valvontaan tarvitaan jatkossa vähenevä määrä. Asentajien määrä kuitenkin kasvaa, joten työmaan kokonaisvahvuuden arvioidaan pysyttelevän lähellä neljäätuhatta. 18 1/2010 Ytimekäs

19 Korkea laatu ja ydinturvallisuus ensisijaisia tekijöitä työmaalla Karolina Wronan tehtäviin kuuluu muun muassa huolehtia palautelaatikkoihin jätetyistä turvallisuushavaintokorteista sekä siitä, että havaintojen vaatimat toimenpiteet toteutetaan. Ensisijainen kanava on kuitenkin kertoa huolenaiheesta esimiehelle, Karolina muistuttaa. Työmaan työturvallisuustason kehitys on ollut oikeansuuntaista: esimerkiksi tapaturmataajuus on jatkanut laskuaan. Yksi kolmesta työmaalle asennetusta info-televisiosta on pyhitetty työturvallisuusasioille: se muistuttaa työntekijöitä menetelmistä ja toimintatavoista, joilla tähdätään nolla tapaturmaa -tavoitteeseen. Tammikuun lopun tilastojen mukaan kolme suurinta kansallisuusryhmää ovat suomalaiset (25 %), puolalaiset (24 %) ja saksalaiset (19 %). OL3-työmaalle suunnatun aluetulokoulutuksen on nyt suorittanut yli henkeä. Väkimäärän vaihtuminen ei ole vaikuttanut työmaan turvallisuustasoon. Se on OL3:lla käytössä olevien tilastojen valossa edelleen hyvä: jokaista miljoonaa työtuntia kohden OL3: lla sattuu 12 poissaoloon johtavaa työtapaturmaa. Keskiarvo suomalaisilla rakennustyömailla on lähes 80 eli yli kuusinkertainen. l OL3:n turvallisuuskulttuurin kehittäminen on jatkuvaa, tätä työtä tekee turvallisuuskulttuurikoordinaattori. Teksti ja kuva: Hanna Kajander OL3 oli minulle tuttu työmaa ennen TVO:lle tuloani, sillä olin parin vuoden ajan tulkkina ja turvallisuusassistenttina AREVAlla. Pidin työstäni, mutta kun minulle tarjottiin tilaisuutta tulla TVO:lle halusin ottaa haasteen vastaan, Karolina Wrona kertoo. Puolalaissyntyinen Karolina hallitsee useampia kieliä, mikä on tietysti eduksi, kun hän kiertää työmaalla. Olen tavallaan TVO:n silmät ja korvat työmaalla, mutta toimin keskusteluyhteytenä toiseenkin suuntaan. Keskustelemalla työntekijöiden kanssa en pelkästään kerro turvallisuuskulttuuriin liittyvistä asioista heille, vaan otan vastaan palautetta, jota voin viedä eteenpäin työnjohdolle. Tämä työ vie useita tunteja työviikostani. Yksi olennaisimmista turvallisuuskulttuuriin liittyvistä tekijöistä on Wronan mukaan asenne. Oikean asenteen merkitystä korostettiin työmaan ensimmäisissä infotv -esityksissä. Työmaalle eri paikkoihin asennettujen kolmen yli 50-tuumaisen taulutelevision avulla välitämme tietoa sekä turvallisuuskulttuuri- että työturvallisuusasioista. Haluamme muistuttaa ja aktiivisesti tiedottaa tavoista ja toimista, joita korkea turvallisuuskulttuuri ydinvoimalaitostyömaalla jokaiselta edellyttää, Karolina toteaa. Tavoitteena on iskostaa entistä kirkkaammin ihmisten mieleen, että korkea laatu ja ydinturvallisuus ovat ensisijaisia asioita, ja kaikki niihin vaikuttavat asiat tulee myös käsitellä sen mukaisesti. Lähtökohta turvallisuuskulttuurin kehittämiseen on tieto sen nykytasosta, ja yksi työkalu sen seuraamisen on kysely, joka suoritetaan OL3:lla puolen vuoden välein. Viime kyselyn mukaan turvallisuuskulttuurin yleistaso OL3:lla on hyvä. Hyvästä tasosta huolimatta kehitettävääkin löytyy. Esimerkiksi, työnjohtoa kehotetaan nyt entistä enemmän ennakoivaan turvallisuusjohtamiseen, jotta työntekijä tietää työnsä merkityksen, tekee työnsä laadukkaasti ja saa palautetta työstään, Karolina Wrona sanoo. Ja vaikka kyselyn mukaan ihmisillä on selvästi tietoa eri raportointimahdollisuuksista, meidän pitää edelleen jatkaa niistä tiedottamista ja muistuttaa, että on jokaisen velvollisuus ilmoittaa epäkohdista. Kyselyyn osallistui yli 400 henkeä, ja siinä otettiin eri kielet huomioon. OL3:lla käytetyn kyselyn voidaan sanoa pohjautuvan TVO:n peruskiveen eli vuosien vankkaan kokemukseen, koska se perustuu OL1:lla ja OL2:lla kehitettyihin turvallisuuskulttuurikyselyihin. l 1/2010 Ytimekäs 19

20 TVO:n tohtorikaarti sai joulukuussa neljännentoista jäsenen, kun reaktorifyysikkona työskentelevän Matti Paajasen väitöskirja Pintamikroskooppitutkimuksia rajapintakiinnittymisestä tarkastettiin Helsingin Teknillisessä korkeakoulussa. Teksti ja kuva: Juhani Ikonen Väitös rajapintakiinnittymisestä 20 1/2010 Ytimekäs

21 Viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana tehokkaat pintamikroskopiatekniikat ovat avanneet uusia näkökulmia yksittäisten atomien, molekyylien sekä suurempien partikkelien pinnoille kiinnittymiseen. Monet tieteenalat ovat hyötyneet näistä menetelmistä, esimerkiksi katalyysi-, lääketieteellinen ja pintatutkimus. Paajasen väitöskirja perustuu tunnelointi- ja atomivoimamikroskoopeilla suoritettuihin kokeisiin, joiden avulla on pyritty ymmärtämään bentseenin hydrausta platinapinnalla sekä pienten partikkelien adheesiota eli kiinnittymisvoimaa erilaisilla pinnoilla. Paajanen on tutkinut väitöstyössään pinnoille kiinnittyviä molekyylejä ja pieniä partikkeleita. Bentseenin platinapinnalla tapahtuvaa katalyyttistä hydrausreaktiota tutkittiin tunnelointimikroskoopilla todellista prosessia vastaavissa olosuhteissa. Tuloksena saatiin hydrausreaktion alkamiseen tarvittava tila, sekä selvitettiin hiilimonoksidin aiheuttama reaktion pysähtyminen. Pienten partikkelien kiinnittymistä toisiinsa ja prosessien seinämiä mallintaviin pintoihin tutkittiin atomivoimamikroskoopilla. Tuloksena saavutettiin tylppien kappaleiden ja karkean pinnan välisestä adheesiosta eli kiinnittymisvoimasta malli, joka ennustaa mittaustuloksia hyvin. Toisaalta inhaloitavien lääkeainepartikkelien välisen voiman havaittiin pienenevän merkittävästi sopivalla vaarattomalla pinnoiteaineella, Paajanen kertoo. Kosteuden vaikutusta partikkelien välisiin voimiin tutkittiin sekä laskennallisesti että kokeellisesti. Muodostetut laskennalliset mallit kuvaavat hyvin mittaustuloksia, joiden mukaan pyöreiden partikkelien ja karkean pinnan kosteusriippuvuus on jakautunut kahteen vaiheeseen. Lisäksi edellä mainittuja tylppiä partikkeleita käytettiin mittauksiin kosteissa olosuhteissa ja havaittiin, että voima kasvaa jatkuvasti kosteuden funktiona. Hyötyä lääketeollisuudelle Minun työni oli osa tutkimusprojektia, joka puolestaan liittyi TEKESin rahoittamaan PINTA-projektiin. Meidän osaprojektimme painottui mikro- ja nanotason tutkimukseen. Keskityimme pienten partikkelien toisiinsa ja pintoihin kiinnittymisen perustutkimukseen ja mallintamiseen. Hyvä esimerkki tästä on astmalääkkeiden inhalaatio. Perinteisten astmalääkkeiden jauhe on hyvin hienojakoista, mikrometrin luokkaa. Minkä tahansa hyvin hienojakoisen jauheen käytössä ongelman muodostaa jauheen paakkuuntuminen. Me käytimme tutkimuksessamme malliaineena salbutamolisulfaattia, joka on astmalääkkeissä yleisesti käytetty aine. Mittasimme L-leusiini -aminohapolla päällystettyjen salbutamolisulfaattipartikkelien adheesiota verrattuna päällystämättömiin partikkeleihin. Mittaukset osoittivat, että päällystettyjen adheesio on vain 20 prosenttia päällystämättömien adheesiosta. Tätä tutkimustulosta voi lääketeollisuus suoraan hyödyntää, sillä sisäänhengitettävien lääkeaineiden välinen pieni adheesio auttaa niiden imeytymistä syvälle keuhkoihin, Paajanen kuvaa saatujen tulosten sovellusmahdollisuutta. Räätälöityjä pintoja Lääkeaineilla tehdyt tutkimukset siis osoittivat, että adheesiota voidaan todella räätälöidä pinnoittamisella. Leusiinilla pinnoittaminen teki partikkelien pinnan karheaksi, mikä vähensi merkittävästi adheesiota verrattuna sileisiin partikkeleihin. Käyttämällämme pinnoitustekniikalla pinnoitteen osuus partikkelin kokonaismassasta oli alle viisi prosenttia, jolloin päästään itse lääkeaineen osalta suureen hyötykuormaan. Lääkeaineiden kvantifioitu mittaus realistisessa geometriassa oli meidän tutkimuksemme uusi piirre, ja sen avulla saatiin uutta aineistoa partikkelien ja pinnan karheuden välisen adheesion ymmärtämiseen yleisemminkin. Johtopäätöksemme oli, että pinnoitus tekee partikkelin pinnasta karhean, mikä pienentää adheesiota. Pinnoiteaine ei siis itsessään ole syy adheesion pienenemiseen, vaan nimenomaan sopivan mittakaavan karheus, Paajanen avaa saatuja tuloksia. On muistettava, että puhumme nyt nanometritason ilmiöistä eli millimetrin miljoonasosista. Uutta tietoa saatiin myös suhteellisen kosteuden vaikutuksesta adheesioon. Nanotasolla vesi tiivistyy helposti nestesillaksi kahden lähellä toisiaan olevan partikkelin väliin sellaisissakin olosuhteissa, missä suhteellinen kosteus on kaukana 100 prosentista. Nanosuksetkin räätälöidyn pinnan sovellus Laajemmassa mittakaavassa tämän alueen tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa erilaisten pintojen tarkoituksenmukaiseen räätälöintiin. Ajatuksena siis on, että voitaisiin valmistaa esimerkiksi likaantumaton pinta sopivalla pinnoitteella tai nanometritason karhennuksella. Hyvä luonnosta löytyvä esimerkki tällaisesta pinnasta on lootuskukan lehti, joka on nanometritasolla erittäin karhea. Jos lootuskukan lehdelle kaataa vettä, niin se valuu pisaroina pois. Piistä on jo valmistettu mallipintoja, joilla pyritään samaan efektiin, ja tulokset ovat olleet lupaavia. Lääketeollisuuden lisäksi käyttökelpoisia sovellusmahdollisuuksia löytyy teollisuudessa esimerkiksi paperikoneen rullista tai voimalaitosten lämmönvaihtimista, joiden likaantumista voidaan pinnoituksella merkittävästi vähentää. Kännyköiden pintojen käsitteleminen rasvaa ja pölyä hylkiviksi on yksi arkipäivän elämän sovellusmahdollisuus. Hiukan eksoottisempi, mutta aivan mahdollinen idea on ulkoikkunoiden päällystäminen sopivalla kalvolla siten, että sadevesi huuhtelee ikkunaan tarttuneen lian pois eli ikkunasta tulisi itsepuhdistuva. Vastaavasti voidaan mennä toiseen suuntaan ja räätälöidä pinnasta mahdollisimman hyvä tarttumapinta. Tänä talvena moni on hankkinut tästä sovelluksesta esimerkin eli nanosukset. Niissä on pinta räätälöity nanotasolla hyväksi tarttumapinnaksi pohjan tehollista pinta-alaa kasvattamalla, Paajanen toteaa. l 1/2010 Ytimekäs 21

POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ

POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ Pohjolan Voima vahvistaa asiakkaidensa kilpailukykyä yhdistämällä innovatiivisesti voimavaroja ja tuottamalla tehokkaita

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Luku 2 Sähköhuolto. Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy. Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013

Luku 2 Sähköhuolto. Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy. Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 Luku 2 Sähköhuolto Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 1 Sisältö Uusiutuvat lähteet Ydinvoima Fossiiliset sähköntuotantotavat Kustannukset Tulevaisuusnäkymät 2 Maailman

Lisätiedot

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Prof. Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto Siemensin energia- ja liikennepäivä 13.12.2012 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Hanhikivi 1 -hanke. KIP Ympäristöpäivä Minttu Hietamäki, ydintekniikka-asiantuntija

Hanhikivi 1 -hanke. KIP Ympäristöpäivä Minttu Hietamäki, ydintekniikka-asiantuntija Hanhikivi 1 -hanke KIP Ympäristöpäivä 27.5.2016 Minttu Hietamäki, ydintekniikka-asiantuntija Voimajärjestelmän tila 27.5. klo 10 2 Sähkön lähteet Suomessa 2015 Turve 3,3 % Maakaasu 6,1 % Kivihiili 6,7

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti

Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti 1 Fortum Venäjällä Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti OAO Fortum (aiemmin TGC-10) Toimii Uralilla ja Länsi-Siperiassa Tjumenin ja Khanti- Manskin alueella öljyn ja kaasun tuotantoalueiden ytimessä sekä

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä

Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle. johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuotantorakenteen muutos haaste sähköjärjestelmälle johtaja Reima Päivinen Käyttövarmuuspäivä Tuulivoiman ja aurinkovoiman vaikutukset sähköjärjestelmään sähköä tuotetaan silloin kun tuulee tai paistaa

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010 LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.

Lisätiedot

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia

Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Suomalaisten suhtautuminen vesivoimaan -kyselyn tuloksia Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Helsinki, 24.4.2008 1 Tausta Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

2/2002. Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä Tutkimus tieto SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ

2/2002. Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä Tutkimus tieto SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ Tutkimus tieto 2/2002 Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä 2002 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN USJÄRJESTÖ Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä 2002 Suomen Gallup tutki

Lisätiedot

RAOS Project Oy. Turvallisen ja ilmastoystävällisen ydinvoimalaitoksen toimittaja. Esityksen otsikko yhdellä tai kahdella rivillä

RAOS Project Oy. Turvallisen ja ilmastoystävällisen ydinvoimalaitoksen toimittaja. Esityksen otsikko yhdellä tai kahdella rivillä Esityksen otsikko yhdellä tai kahdella rivillä t RAOS Project Oy Suurhankevalmennus 17.3.2016 Outi Pelkonen Turvallisen ja ilmastoystävällisen ydinvoimalaitoksen toimittaja Kokenut ja asiantunteva RAOS

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET

VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET 1(10) VESIVOIMAN ASENNEKYSELYN 2008 TULOKSET TAUSTAA Energiateollisuus ry (ET) teetti TNS Gallupilla kyselyn suomalaisten suhtautumisesta vesivoimaan ja muihin energialähteisiin Jatkoa ET:n teettämälle

Lisätiedot

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus

Lisätiedot

YDINENERGIAN TILANNE MAAILMALLA

YDINENERGIAN TILANNE MAAILMALLA YDINENERGIAN TILANNE MAAILMALLA Ami Rastas FinNuclear Helsinki, 12.3.2009 FinNuclear 12.3.2009 1 Esityksessä on tarkoitus antaa vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Paljonko ydinvoimalaitoksia on käytössä

Lisätiedot

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät Pekka Ripatti 3.12.2013 Energiamarkkinavirasto uusiutuvan energian edistäjänä Tuuli-, biokaasu-, puupolttoaine- ja metsähakevoimaloiden

Lisätiedot

Ydinvoimalaitoksen käyttöönotto ja käyttö

Ydinvoimalaitoksen käyttöönotto ja käyttö Ydinvoimalaitoksen käyttöönotto ja käyttö Teemailta Pyhäjoki, Tero Jännes Projektipäällikkö 1 Yleistä käyttöönotosta YVL-ohje 2.5 Ydinvoimalaitoksen käyttöönotto Ydinvoimalaitoksen käyttöönotolla tarkoitetaan

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Kaksi tapaa vähentää sähkönkulutuksen hiilidioksidipäästöjä kunnassa. Miten hankintaan uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä?

Kaksi tapaa vähentää sähkönkulutuksen hiilidioksidipäästöjä kunnassa. Miten hankintaan uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä? Kaksi tapaa vähentää sähkönkulutuksen hiilidioksidipäästöjä kunnassa Miten hankintaan uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä? Mitä ovat sähkön alkuperätakuut? EU:ssa käytössä oleva yhtenäinen järjestelmä.

Lisätiedot

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa.

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 BIOENERGIA RY TIIVISTETTYNÄ Historiamme ulottuu 70 vuoden taakse (Turveteollisuusliitto 1943,

Lisätiedot

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016 Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 216 Energiaviraston tiedotustilaisuus 17.1.217 Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 1 Sähkön tukkumarkkinat Miten sähkön tukkumarkkinat

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,

Lisätiedot

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Esitelmä Käyttövarmuuspäivässä 2.12.2010 TEM/energiaosasto Ilmasto- ja energiastrategian tavoitteista Sähkönhankinnan tulee perustua ensisijaisesti omaan kapasiteettiin

Lisätiedot

Helen tänään Jarmo Karjalainen. Helsingin Energia

Helen tänään Jarmo Karjalainen. Helsingin Energia 17.2.2010 Helen tänään Jarmo Karjalainen 1 EU:n tavoite sähkömarkkinoiden kehittymisestä Harmonisoitujen alueellisten markkinoiden kautta...... yhtenäiseen eurooppalaiseen markkina-alueeseen Pohjola Brittein

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2016 COM(2016) 69 final 2016/0041 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Turkmenistanin väliseen kumppanuus- ja yhteistyösopimukseen

Lisätiedot

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 3.2.2016 JOIN(2016) 4 final 2016/0025 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

15/07/2009 I. ILMASTONMUUTOKSEN KOKEMINEN. A. Käsitys maailmanlaajuisten ongelmien vakavuudesta

15/07/2009 I. ILMASTONMUUTOKSEN KOKEMINEN. A. Käsitys maailmanlaajuisten ongelmien vakavuudesta Directorate- General for Communication PUBLIC-OPINION MONITORING UNIT 15/07/2009 Ilmastonmuutos 2009 Standardi Eurobarometri ( EP/Komissio): tammikuu-helmikuu 2009 Ensimmäiset tulokset: tärkeimmät kansalliset

Lisätiedot

katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA ous 2011 Yhtiökokous 2011 Y a Bolagsstämma 2011 B

katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA ous 2011 Yhtiökokous 2011 Y a Bolagsstämma 2011 B katsaus TOIMITUSJOHTAJAN TAPIO KUULA 31.3.2011 ou11 Yhtiökokou11 Y ou11 Yhtiö JAPANIN LUONNONKATASTROFI Toipuminen maan historian suurimmasta maanjäristyksestä ja hyökyaallosta kestää kauan Fukushiman

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Hanhikivi 1 -hankkeen tilannekatsaus

Hanhikivi 1 -hankkeen tilannekatsaus Hanhikivi 1 -hankkeen tilannekatsaus Oulun Kauppakamari 4.10.2013 Pekka Ottavainen Hallituksen puheenjohtaja Fennovoima esittää omistajilleen investointipäätöstä Rosatomin laitoksesta Fennovoima ja venäläinen

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Energiamurros - Energiasta ja CO2

Energiamurros - Energiasta ja CO2 Energiamurros - Energiasta ja CO2 Hybridivoimala seminaari, 25.10.2016 Micropolis, Piisilta 1, 91100 Ii Esa Vakkilainen Sisältö CO2 Uusi aika Energian tuotanto ja hinta Bioenergia ja uusiutuva Strategia

Lisätiedot

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Antto Kulla, kehityspäällikkö Turku Energia Kuntien 8. ilmastokonferenssi 12.-13.5.2016 Tampere Turun seudun kaukolämmityksen CO2-päästöt 2015 n. 25 % (Uusiutuvien

Lisätiedot

Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua

Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua Ylitarkastaja Tatu Pahkala Energiaviraston keskustelutilaisuus kesällä 2017 alkavasta tehoreservikaudesta 20.4.2016 Agenda Hallitusohjelma

Lisätiedot

Perussuomalaisten kannattajien ja vaaleissa nukkuvien luottamus on kateissa

Perussuomalaisten kannattajien ja vaaleissa nukkuvien luottamus on kateissa Tiedote KANSALAISET EIVÄT LUOTA PÄÄTTÄJIIN Luottamus päättäjiin on heikko kaikilla tasoilla. Suomalaisista ainoastaan vajaa viidesosa luottaa erittäin tai melko paljon Euroopan unionin päättäjiin ( %).

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU

EUROOPAN UNIONI. Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU EUROOPAN UNIONI Periaatteita LÄHDE: OTAVAN OPEPALVELU INTEGRAATIO = Euroopan yhdentyminen ja EU-maiden tiivistyvä yhteistyö o o o taloudellista poliittista sotilaallista YHDENTYMISEN TAUSTALLA TOISEN MAAILMANSODAN

Lisätiedot

Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES)

Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES) Ydinenergia-alan tutkimusstrategia (YES) 27.5.2014 Fortum Keilaniemi Jorma Aurela Sisältö YES-työn taustaa Strategiatyöryhmän esittely Strategiatyön esittely YES-työn taustaa TEM asetti tammikuussa 2013

Lisätiedot

V U O S I K A T S A U S

V U O S I K A T S A U S VUOSIKATSAUS 2002 POWEST OY VUOSIKATSAUS 2002 POWEST OY omistaa sellaisia palvelu- ja teknologiayhtiöitä, jotka ovat voimantuotannon kannalta strategisesti tärkeitä. Pohjolan Voima Oy haluaa Powestin omistajana

Lisätiedot

käsikassara? Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä

käsikassara? Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä Kantaverkkoyhtiöstä energiapolitiikan käsikassara? Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Sähkömarkkinapäivä 21.4.2009 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän kehittäminen Luotettava

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.5.2016 COM(2016) 302 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Filippiinien tasavallan hallituksen välisen tiettyjä lentoliikenteen

Lisätiedot

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016 Q3 Detection Technology Oyj LIIKETOIMINTAKATSAUS Tammi-Syyskuu 2016 DETECTION TECHNOLOGY OYJ:N LIIKETOIMINTAKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2016 Detection Technology Q3: Myynti kaksinkertaistui Heinä-syyskuu 2016

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Taaleritehtaan tuulivoimainvestoinnit Pohjois-Suomessa

Taaleritehtaan tuulivoimainvestoinnit Pohjois-Suomessa Click to edit Master title style Click to edit Master text styles Taaleritehtaan tuulivoimainvestoinnit Pohjois-Suomessa Taaleritehtaan Pääomarahastot Oy Erkki Kunnari Tuulivoimapäällikkö 1 Taaleritehdas

Lisätiedot

Energiamurros. Nyt! Yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksiä energia-alan kehityksestä. Pohjolan Voima

Energiamurros. Nyt! Yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksiä energia-alan kehityksestä. Pohjolan Voima Energiamurros. Nyt! Yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksiä energia-alan kehityksestä Pohjolan Voima 29.3.2016 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Pohjolan Voiman toimeksiannosta strukturoidun

Lisätiedot

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja KONEen yhtiökokous 2015 23. helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja 2014: Kannattava kasvu jatkui 2014 2013 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut tilaukset Me 6 812,6 6 151,0

Lisätiedot

24.3.2015. Osuuskunta KPY:n omistusosuudet ovat seuraavat:

24.3.2015. Osuuskunta KPY:n omistusosuudet ovat seuraavat: Tilinpäätöstiedote vuodelta 2014 1 (7) Osuuskunta KPY -konsernin tilinpäätöstiedote ajalta 1.1. 31.12.2014 Vuoden 2014 tuloskehitys Konsernin liikevaihto oli 323,6 miljoonaa euroa (247,0 milj. euroa vuonna

Lisätiedot

Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan

Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan Kesäkuu 215 Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 9 /215 -yhteenveto Päästökauppajärjestelmän

Lisätiedot

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Pörssitiedote 7.11.2002 klo 9.00 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2002 - Elektroniikka-alan taantuma jatkunut Suomessa - Liikevaihto 17,7 milj. euroa 1-9/02

Lisätiedot

Fennovoiman kaksi suoraa osakasta

Fennovoiman kaksi suoraa osakasta Lapin liiton valtuustoseminaari 20.5.2010 Maira Kettunen Fennovoima Oy Fennovoiman kaksi suoraa osakasta Suomalainen enemmistöomistus turvattu osakassopimuksin 48 paikallista energiayhtiötä 15 teollisuuden

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia Erikoistutkija Olli Kauppi 14.1.2013 EU:n energiapolitiikka - Päästökauppa, -yhteismarkkinat, -kapasiteettimarkkinat, - RES-tuki Kilpailu - Edullinen energia - Kestävä

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2010, 4. vuosineljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiiltä käytettiin vuoden 2010 aikana sähkön- ja lämmöntuotannon

Lisätiedot

Luku 3 Sähkömarkkinat

Luku 3 Sähkömarkkinat Luku 3 Sähkömarkkinat Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 Energiankäyttäjän käsikirja 2013, helmikuu 2013 1 Sisältö Sähkön tarjonta Sähkön kysyntä Pullonkaulat Hintavaihtelut

Lisätiedot

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Oy Olli Tuomivaara Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa työpaja 25.8.2014. Aurinkoenergian globaali läpimurto 160000

Lisätiedot

YIT:n maantieteellinen laajentuminen

YIT:n maantieteellinen laajentuminen 1 YIT:n maantieteellinen laajentuminen Hannu Leinonen Toimitusjohtaja Tilaisuus, analyytikoille, sijoittajille ja medialle 30.5.2008 2 Sisältö Maantieteellisen laajentumisen strategian toteuttaminen YIT:n

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Hanna-Liisa Kangas Väitöskirja-aiheen esittely 29.5.2008 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys

Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys Yleistä tehoreservistä, tehotilanteen muuttuminen ja kehitys Tehoreservijärjestelmän kehittäminen 2017 alkavalle kaudelle Energiaviraston keskustelutilaisuus 20.4.2016 Antti Paananen Tehoreservijärjestelmän

Lisätiedot

Tilinpäätöstiedote Tammi-joulukuu Pääjohtaja Mikko Helander

Tilinpäätöstiedote Tammi-joulukuu Pääjohtaja Mikko Helander Tilinpäätöstiedote Tammi-joulukuu 2014 10.2.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Q4 2014 Tilinpäätöstiedote 10.2.2015 1 Keskeiset tapahtumat Keskon kannattavuus pysyi hyvällä tasolla vaikeasta markkinatilanteesta

Lisätiedot

HONKARAKENNE OYJ PÖRSSITIEDOTE KLO 9.00

HONKARAKENNE OYJ PÖRSSITIEDOTE KLO 9.00 HONKARAKENNE OYJ PÖRSSITIEDOTE 9.8.2006 KLO 9.00 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.06.2006 Honkarakenne-konsernin kuluvan vuoden tammi-kesäkuun liikevaihto oli 35,7 miljoonaa euroa, kun se edellisenä vuonna vastaavaan

Lisätiedot

Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille

Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille SUOMEN ELFI OY KANNANOTTO Antti Koskelainen 1 (5) 1.8.2007 Päästökaupasta Kiotoperiodilla 2008-2012 -90 luvun pankkituen suuruinen tulonsiirto sähkönkäyttäjiltä voimantuottajille 1. Pohjoismainen sähkö

Lisätiedot

Ekovilla Oy 2010 multimediaesittely

Ekovilla Oy 2010 multimediaesittely Puukuitupohjaisia lämmöneristeitä valmistava Ekovilla Oy on 30-vuotias rakennusteollisuusyritys, joka toimii Kuusan-koskella. Yhtiöllä on tehtaat myös Kiimingissä ja Ylistarossa. Ekovilla on orgaanisten

Lisätiedot

Neuvottelukunnan kokous Ajankohtaiskatsaus

Neuvottelukunnan kokous Ajankohtaiskatsaus Neuvottelukunnan kokous Ajankohtaiskatsaus Energia- ja ilmastostrategian linjaukset ovat samansuuntaisia Fingridin näkemysten kanssa Nykyisenkaltaisesta tuulivoiman syöttötariffijärjestelmästä luovutaan

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Ympäristölautakunta Ysp/7 25.08.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Ympäristölautakunta Ysp/7 25.08.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Asia tulisi käsitellä 25.8.2015 283 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Helen Oy:n Patolan huippulämpökeskuksen ympäristölupa-asiassa HEL 2015-001987 T

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vuosi 2015

Uusiutuvan energian vuosi 2015 Uusiutuvan energian vuosi 2015 Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 26.1.2016 Congress Paasitorni, Helsinki Pekka Ripatti Sisältö ja esityksen rakenne 1. Millainen on uusiutuvan energian toimiala? 2. Millaisia

Lisätiedot

Vähähiilisyys ajatuksia ja keskustelun herättelyä

Vähähiilisyys ajatuksia ja keskustelun herättelyä Vähähiilisyys ajatuksia ja keskustelun herättelyä Vähähiilisyys Vähähiilinen yhteiskunta on yhteiskunta, jossa fossiilisten polttoaineiden käyttö on minimoitu, ja jossa syntyy kasvihuonekaasupäästöjä huomattavasti

Lisätiedot

Riikinvoiman ajankohtaiset

Riikinvoiman ajankohtaiset Riikinvoiman ajankohtaiset Yhdyskuntajätteestä energiaa kiertopetitekniikalla 18.2.2016 Sisältö 1. Hanke- ja prosessiesittely 2. Kiertopetitekniikan haasteet ja mahdollisuudet 3. Tilannekatsaus Riikinvoiman

Lisätiedot

Olkiluoto, suomalaisen ydinvoimaosaamisen keskus

Olkiluoto, suomalaisen ydinvoimaosaamisen keskus Olkiluoto, suomalaisen ydinvoimaosaamisen keskus Teollisuuden Voima Oyj 4 Yhtiö 4 Osakkaat ja osuudet 5 Tärkeitä päivämääriä 5 Avainluvut 9 Tuotanto ja liikevaihto 9 Olkiluodon ydinvoimalaitos 10 OL1-

Lisätiedot

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen

Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ ASIANTUNTIJALAUSUNTO Kansainvälisten asiain sihteeristö EU-koordinaattori Johanna Koponen 24.11.2015 Eduskunnan sivistysvaliokunnalle E 65/2015 vp Komission tiedonanto "Kaikkien

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 2.3.2016 COM(2016) 62 final 2016/0036 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä 1 Mikä ajaa liikenteen muutosta EU:ssa? 2 Kohti vuotta 2020 Optimoidut diesel- ja bensiinimoottorit vastaavat

Lisätiedot

kahdella rivillä Outi Pelkonen

kahdella rivillä Outi Pelkonen tfennovoiman Esityksen otsikko teema-ilta yhdellä tai kahdella rivillä Outi Pelkonen 31.8.2016 Kokenut ja asiantunteva RAOS Project Oy on ydinvoimayhtiö Rosatomin tytäryhtiö Rosatom omistaa 34 % Fennovoimasta

Lisätiedot

Masor Works Masor Works

Masor Works Masor Works Luotettava kumppanisi teollisuuden asennus- ja kunnossapitotöihin Masor Works Masor Works Palvelemme niin suuria kunnallisia konserneja kuin pieniä yksityisiä yrityksiä aina samalla tehokkuudella ja palveluasenteella.

Lisätiedot

Elinkaarimallinnus ravinteiden kierron

Elinkaarimallinnus ravinteiden kierron Elinkaarimallinnus ravinteiden kierron alueellisen optimin etsinnässä 30.8.2016 Navigators of sustainability LCA Consulting Oy Erikoistunut materiaali- ja energiavirtojen hallinnan parantamiseen elinkaarimallintamisen

Lisätiedot

Talousarvion valvontavaliokunta

Talousarvion valvontavaliokunta Euroopan parlamentti 2014-2019 Talousarvion valvontavaliokunta 2015/2196(DEC) 6.9.2016 TARKISTUKSET 1-15 Mietintöluonnos Marian-Jean Marinescu (PE584.114v01-00) vastuuvapauden myöntämisestä ITERistä ja

Lisätiedot

MAAILMAN MODERNEIN BIOTUOTETEHDAS

MAAILMAN MODERNEIN BIOTUOTETEHDAS MAAILMAN MODERNEIN BIOTUOTETEHDAS OSSI PUROMÄKI METSÄ FIBRE, 1 on kannattava ja kilpailukykyinen metsäteollisuuskonserni 2 Metsä Fibre lyhyesti METSÄ FIBRE Maailman johtavia havuselluntuottajia ja suuri

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

2. YLEISIÄ NÄKEMYKSIÄ 1970-LUVUN ALUSSA 3. MUUTOKSEN TUULIA MAAILMALLA 1970-LUVULLA 5. TUTKIMUS JA TOIMENPITEET SUOMESSA

2. YLEISIÄ NÄKEMYKSIÄ 1970-LUVUN ALUSSA 3. MUUTOKSEN TUULIA MAAILMALLA 1970-LUVULLA 5. TUTKIMUS JA TOIMENPITEET SUOMESSA SISÄLLYSLUETTELO 1. ESITYKSEN TAUSTA 2. YLEISIÄ NÄKEMYKSIÄ 1970-LUVUN ALUSSA 3. MUUTOKSEN TUULIA MAAILMALLA 1970-LUVULLA 4. VAATIMUKSET SUOMESSA 5. TUTKIMUS JA TOIMENPITEET SUOMESSA 6. KUSTANNUKSET JA

Lisätiedot

Asiakkaalle tuotettu arvo

Asiakkaalle tuotettu arvo St1 Lähienergia Suunnittelee ja toteuttaa paikallisiin uusiutuviin energialähteisiin perustuvia lämpölaitoksia kokoluokaltaan 22 1000 kw energialaitosten toimitukset avaimet käteen -periaatteella, elinkaarimallilla

Lisätiedot

Vaskiluodon Voiman bioenergian

Vaskiluodon Voiman bioenergian Vaskiluodon Voiman bioenergian käyttönäkymiä - Puuta kaasuksi, lämmöksi ja sähköksi Hankintapäällikkö Timo Orava EPV Energia Oy EPV Energia Oy 5.5.2013 1 Vaskiluodon Voima Oy FINLAND Vaasa 230 MW e, 170

Lisätiedot

RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIARATKAISUT

RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIARATKAISUT RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIARATKAISUT 2014 Antti Rusanen Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus -hanke SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 RASTIKANKAAN YRITYSALUEEN ENERGIANKULUTUS...

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Energiamarkkinaviraston infotilaisuus tuotantotuesta 9.11.2010 Hallitusneuvos Anja Liukko Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2016 COM(2016) 70 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Turkmenistanin väliseen kumppanuus- ja

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas

Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Metsä Groupin avainluvut 2014 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 10 500 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 122 000 suomalaista metsänomistajaa

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2014 COM(2014) 81 final 2014/0041 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin kannasta Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Korean tasavallan väliseen vapaakauppasopimukseen

Lisätiedot