Ytimekäs. 30 vuotta. Olkiluoto 2: päästötöntä sähköntuotantoa. OL4:n sähköä 50:lle alueelliselle sähköyhtiölle. 1/2010 Ytimekäs 1

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ytimekäs. 30 vuotta. Olkiluoto 2: päästötöntä sähköntuotantoa. OL4:n sähköä 50:lle alueelliselle sähköyhtiölle. 1/2010 Ytimekäs 1"

Transkriptio

1 Ytimekäs T e o l l i s u u d e n V o i m a O y j : n y h t i ö l e h t i 1 / OL4:n sähköä 50:lle alueelliselle sähköyhtiölle Olkiluoto 2: 30 vuotta päästötöntä sähköntuotantoa 1/2010 Ytimekäs 1

2 Pääkirjoitus Jarmo Tanhua Ydinvoima on tehokas ja valmis keino ilmastonmuutoksen hillintään Olkiluodon jäähdytysvesikanavissa on merivesi virrannut jo yli kolmenkymmenen vuoden ajan. Tuona aikana ydinvoimalaitoksemme on tuottanut tasaisen varmasti sähköä suomalaisille jo 370 miljardia kilowattituntia. Ja vähentänyt Suomen sähköntuotannon hiilidioksidipäästöjä yli kolmanneksella verrattuna siihen, että sama sähkömäärä olisi tuotettu kivihiilellä. Paljon on tuon kolmen vuosikymmenen aikana tapahtunut energiapolitiikassa, sähkön käytössä ja ympäristötietoisuuden heräämisessä paitsi Suomessa myös muualla maailmassa. Nyt uuden vuosikymmenen alussa olemme perimmäisten kysymysten äärellä. Joudumme päättämään keinoista, joilla ilmaston lämpeneminen pysäytetään kahteen asteeseen riittävän nopeasti, jotta tulevien sukupolvien sopeutumien uudenlaiseen elinympäristöön ei kävisi kohtuuttoman vaikeaksi. Onneksi meillä on mahdollisuus tehdä hyviä päätöksiä. Päätöksissä on otettava huomioon paitsi ympäristön, myös sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden asettamat vaatimukset. Energian tuotannossa pääsemme näihin kaikkiin tavoitteisiin panostamalla ydinvoimaan ja uusiutuvaan energiaan. TVO omistajakuntineen toteuttaa juuri tällaista strategiaa. Olkiluodossa rakennamme ydinvoimaa, kun taas omistajamme ovat investoineet ja investoivat merkittävästi bioener giaan ja tuulivoimaan. Viivyttely ei ole tässäkään asiassa viisautta. Ilmastonmuutosta hillitsevän energiantuotannon investoinneista ollaan päättämässä juuri nyt. Fossiilisten polttoaineiden korvaaminen päästöttömillä tuotantomuodoilla edellyttää nopeita päätöksiä ja toimia. Ydinvoimalaitoksen suunnittelu ja rakentaminen kestää vuosikymmenen ja uusien tuotantomuotojen kehittäminen sukupolven. Se, että ydinvoima on tehokas ja valmis keino hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä on huomattu myös muualla kuin Suomessa. Ydinvoimakielteisiä päätöksiä puretaan kilvan ja uusia ydinvoimalaitoksia on suunnitteilla ja rakenteilla kymmeniä eri puolilla maailmaa. Myös suomalaiset suhtautuvat ydinvoimaan yhä myönteisemmin. Energiateollisuus ry:n TNS Gallupilla tammikuussa teettämän kyselytutkimuksen tulokset kertovat, että joka toinen suomalainen suhtautuu ydinvoimaan myönteisesti ja ero kielteisesti suhtautuviin on suurempi kuin koskaan aiemmin tutkimussarjan aikana. Tutkimustulos antaa aihetta ilmasto-optimismiin. Nuoret ovat nyt myönteisempiä ydinvoimalle kuin koskaan. Ydinvoimamyönteisyys onkin lisääntynyt erityisesti nuorten ja Vihreitä äänestävien keskuudessa. Siis juuri niiden parissa, jotka kantavat suurinta huolta ilmaston ja ympäristön hyvinvoinnista pitkälle tulevaisuuteen. Päättymässä oleva talvi on ollut oikea vanhan ajan talvi: pakkasta, auringonpaistetta, puhtaita hankia ja hienoja ulkoilukelejä. Ydinvoima on yksi tekijä, jonka avulla ilmastomme pysyy jatkossakin sellaisena kuin sen haluamme olevan. Ytimekäs Teollisuuden Voima Oyj:n yhtiölehti 1/2010 Seuraava numero ilmestyy kesäkuussa Päätoimittaja: Anna Lehtiranta Toimittajat: Juhani Ikonen Sini Gahmberg Eija Tommola Toimitussihteeri: Eija Tommola Julkaisija: Teollisuuden Voima Oyj Olkiluoto EURAJOKI Puh. (02) Faksi (02) Ulkoasu ja taitto: Tuija Karppanen Kansikuva: Hannu Huovila Paino: Eura Print Oy Lehti on painettu paperille, jolla on ympäristötuoteseloste ja sertifioitu ympäristöjärjestelmä ISO (1998), EMAS (2002).

3 Tässä numerossa 2 Ydinvoima on tehokas ja valmis keino ilmastonmuutoksen hillintään Jarmo Tanhua s.14 4 Olkiluoto 2: 30 vuotta päästötöntä sähköntuotantoa Juhani Ikonen 6 Lauri Kuha kytki Olkiluoto 2 -yksikön valtakunnan verkkoon Eija Tommola s.19 8 Hyvä tuotantovuosi 2009 Eija Tommola 10 OL4:n sähköä 50:lle alueelliselle sähköyhtiölle Leena Manner s TVO:n tutkimus- ja kehitystoiminnan ydin on turvallisuus Juhani Ikonen 16 OL3:n reaktorilaitoksella suunta kohti päälaitteiden asennuksia Hanna Kajander s Korkea laatu ja ydinturvallisuus ensisijaisia tekijöitä työmaalla Hanna Kajander 7 Hihoja käärimään Sami Tulonen 12 Ydinvoiman lisärakentamiseen valmistaudutaan monella taholla Veijo Ryhänen 20 Väitös rajapintakiinnittymisestä Juhani Ikonen 22 Yhteiskunnassamme ydinvoiman käyttö on hyväksyttyä Anneli Nikula 24 B+Tech Oy tutkii bentoniittisaven ominaisuuksia Eija Tommola 26 Wolter Westerholm on poissa Esko Haapala 27 Ansiomerkkejä jaettiin olkiluotolaisille Eija Tommola 1/2010 Ytimekäs 3

4 Olkiluoto 2: 30 vuotta päästötöntä Helmikuun 18. päivänä tuli kuluneeksi tasan 30 vuotta siitä, kun Olkiluoto 2 aloitti ydinsähkön tuotannon. Kolmen vuosikymmenen aikana OL2 on tuottanut yli 180 miljardia kilowattituntia sähköä. Yhteensä TVO:n laitosyksiköt Olkiluodossa ovat tuottaneet suomalaisille päästöttömästi sähköä yli 370 miljardia kilowattituntia. Teksti: Juhani Ikonen Kuva: Hannu Huovila Olkiluoto 2 tahdistettiin ensimmäisen kerran Suomen kantaverkkoon 18. helmikuuta 1980, tarkalleen kello Tuolloin Olkiluoto 1 oli ollut tuotannossa jo lähes puolitoista vuotta; OL1 tahdistettiin verkkoon ensimmäisen kerran 2. syyskuuta Päästöttömän ydinsähkön merkitys kasvaa Kun alkuvuosien generaattoriongelmat oli voitettu, TVO:n molemmat laitosyksiköt ovat vuodesta toiseen lukeutuneet maailman parhaiden ydinvoimalaitosyksiköiden joukkoon. Ne ovat tuottaneet suomalaisille perusenergiaa turvallisesti, taloudellisesti ja ympäristöä säästäen. Suurin ympäristöhyöty on saavutettu siitä, että OL1:n ja OL2:n tuottaman yli 370 miljardin kilowattitunnin sähkömäärän ansiosta ilmakehään on jäänyt päästämättä noin 296 miljoonaa tonnia hiilidioksidia. Ilmastonmuutoksen hillitsemisessä päästöttömällä ydinvoimalla on energiantuotannossa nyt ja tulevina vuosina entistäkin merkittävämpi rooli, tuotantojohtaja Mikko Kosonen toteaa. Olkiluodon 1970-luvulla rakennettujen laitosyksiköiden teknistä suunnittelua voidaan pitää edelleen modernina. OL1:n ja OL2:n jo alusta asti sisältämiä edistyksellisiä piirteitä ovat mm. esijännitetystä betonista rakennettu reaktorin suojarakennus, sisäiset pääkiertopumput, nelinkertaiset turvallisuusjärjestelmät ja mahdollisuus käyttää säätösauvoja sekä moottoreilla että hydraulisesti. Asea-Atomin kehittämä polttoainetyyppi puolestaan antoi reaktoriin runsaasti tehoreserviä. Kun muissa tuolloisissa polttoaineratkaisuissa polttoainesauvojen määrä yhdessä nipussa oli 7x7, Asea- Atomin nipputyypissä oli 8x8 sauvaa. Nipussa oleva uraanimäärä oli sama, mutta se oli jaettu useampaan ohuempaan sauvaan, jolloin lämmönsiirtopintaa polttoaineesta veteen oli huomattavasti enemmän. Nykyisin käytettävissä kiehutusvesireaktoreiden polttoainenipuissa on yleensä 10x10 sauvaa. Edelleen uudenveroiset laitosyksiköt TVO:n omaksuman periaatteen mukaisesti Olkiluodon laitosyksiköt pidetään 4 1/2010 Ytimekäs

5 sähköntuotantoa jatkuvasti uudenveroisessa kunnossa. OL2:n ensimmäisten 10 vuoden käyttökertoimien keskiarvo oli 78,8 %, seuraavan vuosikymmenen keskiarvo 93,8 % ja viimeisen kymmenvuotisjakson 95,5 %. Käyttökerroin kuvaa voimalaitoksen luotettavuutta ja käyttövarmuutta, joten voimme jopa sanoa, että OL1 ja OL2 ovat nyt paremmassa kunnossa kuin uutena, Kosonen sanoo. Merkittäviä laitosparannuksia ja toiminnallisia muutoksia on 30 tuotantovuoden aikana tehty useaan otteeseen. Modernisointien myötä kummankin yksikön alun perin 660 megawatin sähkötehoa on voitu nostaa useaan otteeseen, ja tällä hetkellä niiden sähköteho on 860 megawattia. Seuraavat suuret modernisoinnit tehdään jo tämän ja ensi vuoden huoltoseisokeissa. Modernisointitoimenpiteillä saavutettava turpiinien hyötysuhteen paraneminen nostaa molempien laitosyksiköiden nettosähkötehoa noin 25 megawattia. Perusenergiaa Suomelle Olkiluoto 1 ja 2 rakennettiin tyydyttämään Suomen energiavaltaisen teollisuuden kasvavaa sähköntarvetta. Tästä lähtötilanteesta TVO on kehittynyt koko Suomea palvelevaksi perusvoiman tuottajaksi. Olkiluoto 3 -hankkeessa onkin mukana eri puolelta maata kymmeniä energiayhtiöitä, jotka välittävät Olkiluodossa tuotettua ydinsähköä omien kuntiensa asukkaille. Valmistuttuaan Olkiluoto 3 lähes kaksinkertaistaa TVO:n vuosittaisen sähköntuotantomäärän. Näin se kattaa merkittävän osan toisaalta maamme kasvavan sähkönkulutuksen ja toisaalta vanhojen lauhdelaitosten lähivuosina tapahtuvan sulkemisen aiheuttamasta tuotantokapasiteetin vajeesta. Olkiluodossa on kaikki valmiina myös neljännen laitosyksikön rakentamiselle. Valmiutta lisää OL3:n toteuttamisesta saatu oppi ja tuore tietämys, jota ei ole kenelläkään muulla. Olkiluodossa oleva valmis infrastruktuuri, mukaan lukien ydinjätehuolto ja perusorganisaatio, antaa hankkeen toteuttamisessa huomattavia synergiahyötyjä. l 1/2010 Ytimekäs 5

6 Kuva: TVO:n kuva-arkisto Lauri Kuha kytki Olkiluoto 2 -yksikön valtakunnan verkkoon Reaktorimestari Lauri Kuha tahdisti Olkiluodon kakkosyksikön valtakunnan sähköverkkoon helmikuun 18. päivänä kello Kainon nimipäivän kunniaksi sai OL2:n generaattorikin nimekseen Kaino. Kolmekymmentä vuotta sitten oli reaktorimestari Lauri Kuhalla jännittävät hetket, kun hän tahdisti Olkiluodon kakkosyksikön valtakunnan verkkoon. Eija Tommola Vuoden 1978 alussa aloitettiin käyttöhenkilökunnan työhönotto ja koulutus. Tässä joukossa oli mukana myös reaktorimestari Lauri Kuha. Koulutukseen osallistui koko kakkosyksikön vuorohenkilökunta, Kuha muistelee. Koulutuksen aikana käytiin läpi voimalaitoksen toimintaa ja järjestelmiä. Koulutuksen jälkeen vuorohenkilöstö osallistui laitosyksikön käyttöönottokokeisiin, jotka valmistelivat yksikön ottamista tuotantokäyttöön kello Maanantaina kello vuoropäällikkö Seppo Tarvaisen vuoro aloitti päivän työt merkitsemällä Olkiluoto 2:n, silloiselta nimeltään TVO II, valvomon päiväkirjaan vuoromiehityksen: ST, LAKU, JM, PEA, TU, MJO, TAV. Näiden nimilyhenteiden takana ovat Seppo Tarvainen, reaktorimestari Lauri Kuha, turpiinimestari Jouko Mäenpää, aluetyönjohtaja Pekka Alvinen, käyttömiehet Tuomo Uola, Mikko Jokela ja Tauno Välimäki. Valvomopäiväkirjan mukaan reaktoritehon nosto kohti 25 prosenttia aloitettiin kello 17.30, se saavutettiin kahdenkymmenen minuutin kuluttua. Kello oli vuorossa Turbomat-ohjelmavaihe 5 eli ylösajoaskel 15 ja kello Lauri Kuha tahdisti laitoksen verkkoon laitoskatkaisijalla. Oli se jännittävää. Vaikka ohjeet oli luettu moneen kertaan ja osasin ne jotakuinkin ulkoa, niin taisi käsi silti vähän väristä nappia painaessa, naurahtaa Kuha. Ennen tahdistusta oli varmistettu, että kaikki asetukset olivat kunnossa. Sitten vaan paineltiin nappuloita ennalta määrätyssä järjestyksessä. Viimeinen napinpainallus käynnisti itse tahdistuslaitteen, jonka jälkeen automatiikka hoiti loput, Kuha summaa. Kuha ei ollut ensimmäistä kertaa tahdistamassa voimalaitosta, joitakin vuosia aiemmin hän oli ollut samoissa tehtävissä tahdistaessaan Mussalon voimalaitosta valtakunnan sähköverkkoon. Olkiluodon generaattori on neljä kertaa suurempi kuin Mussalon, joten kyllä se tuntui silloin melkoisen suurelta vehkeeltä. Nykyään ei tahdistukseen enää liity niin suurta jännitystä, koska automatiikka hoitaa homman, Lauri Kuha toteaa. Verkossa oltiin vajaat 6 minuuttia, kunnes generaattorikatkaisija 632F101 aukesi takatehosta. Maanantain kello seitsemän ja tiistain kello seitsemän välisenä aikana tuotettiin sähköä kokonaista 13,1 MWh (netto), joka vastaa nykyisellä laitoksen nimellisteholla vajaan minuutin tuotantoa. Seuraavana tuotantovuorokautena oltiin verkossa jo 23,7 tuntia ja tuotettiin sähköä 4530,6 megawattituntia (netto) ja keskiviikkona alkaneena tuotantovuorokautena generaattori oli ensi kertaa verkossa 24 tuntia. l 6 1/2010 Ytimekäs

7 Hihoja käärimään Brysselin EU-kortteleista kuului helpottunut huokaus, kun Euroopan parlamentti antoi 9. helmikuuta pitkittyneen kädenväännön jälkeen uudelle Euroopan komissiolle valtakirjan aloittaa työnsä. Koko viime syksy painettiin tiukasti komissaarisirkuksen pyöreissä: mietittiin salkkujakoa ja uuden Lissabonin sopimuksen tuomia muutoksia EU-tason valtasuhteissa. Sami Tulonen Kirjoittaja työskentelee edunvalvontajohtajana Brysselissä Euroopan ydinvoimasektorin kattojärjestö FORATOMissa. T ammikuussa siirryttiin sitten seuraamaan europarlamentin järjestämiä komissaarigrillauksia, joita joskus kuulemisiksikin kutsutaan. Euroopan parlamentilla ei ole nimellistä valtaa päättää yksittäisten komissaarien valinnasta siksi valiokuntahaastatteluita käytetään poliittisena peukaloruuvina komission puheenjohtajan suuntaan, jotta parlamentti saisi uusia valtamyönnytyksiä instituutioden välisessä ikuisessa kädenväännössä. Komision presidentti Unionin valtaviin energia- ja ympäristö haasteisiin ei ole uskottavaa ratkaisua ilman ydinvoimaa. José Manuel Barroso onkin puhunut pitkin talvea milloin naama valkoisena, milloin punaisena parlamentin pöntöistä taivutellen meppejä uskomaan, että jotain tarttis tehrä kokolailla pian. Kaikki tunnustavat, että instituutioiden välinen pitkittynyt sapelien kalistelu ei ole vienyt EUkansalaisille tärkeitä asioita piiruakaan eteenpäin. Parlamentin päätös näyttää vihreää valoa uudelle komissaarikatraalle ei vaikuta kovin jännittävältä Olkiluodon vinkkelistä katsottuna, mutta EU-ympäristössä uuden Euroopan komission viisivuotisen toimikauden alku on aina kunnon kajahdus, uuden pelikauden lähtölaukaus kaikille toimijoille. Urheilutermit sopivat hyvin kuvaamaan tunnelmaa kaupungissa, sillä edunvalvojankin vinkkelistä kysymys on rankasta juoksukilpailusta. Kuka saa luotua nopeasti toimivat suhteen uusiin komissaareihin ja heidän lähipiireihinsä? Kuka saa taitavimmin ujutettua puumerkkinsä uusiin aloitteisiin ja työohjelmiin? Kuka saa järjestettyä tapahtumia, joissa tärkeitä viestejä saa välitettyä keskeisille EUpäättäjille? Lobbarin työ Brysselissä on tällä hetkellä jatkuvaa jalkatyötä, jossa paita ei pysy kuivana komission ja parlamentin käytävillä ravatessa. Päätäkin pitää tosin käyttää. Euroopan unioni on murrostilassa se hakee itseään ja kansalaisten luottamusta. Kukaan ei rakasta sisämarkkinoita, totesi aikanaan 1980-luvulla komissiossa vaikuttanut legendaarinen puheenjohtaja Jacques Delors. Letkautukseen sisältyy viisaus, joka on harvinaisen akuutti ongelma nyky-unionille. EU-projektilla pitää olla onnistuakseen eurokansalaisten tuki ja tätä tukea ei voi ansaita ilman kansan syvien rivien aidosti tukemia ideoita. Euroopan integraatio alkoi luvulla rauhanprojektina ja siirtyi kylmän sodan päätyttyä yhteistyön syventämis- ja laajentumisvaiheeseen. Mutta mikä on EU: n raison d etre olemassaolon oikeutus vuonna 2010? Pääministeri Berlusconin kootut nolonhauskat letkautukset huippukokouksissa vai uunituore EU: n ulkoministerin virka? Tuskin kumpikaan näistä. Uusi komissio ymmärtää kyllä yskän. Presidentti Barroso laittoi hihat heilumaan heti parlamenttiäänestystä seuraavana päivänä uuden komission työohjelmassa energia- ja ympäristökysymykset ovat agendan kärjessä. Nämä asiat ovat kansalaisille tärkeitä joka EU-maassa. Vähäpäästöisen energiantuotannon tukeminen, liikenteen sähköistäminen sekä kilpailukykynäkökohtien erityinen painottaminen energiainvestoinneissa vahvistavat varmuudella ydinvoimankin nostetta kaikilla tasoilla. Selkeä enemmistö Euroopan parlamentin jäsenistä on ydinvoimamyönteisiä, sama pätenee myös uuteen komissioon. Mielenkiintoista onkin nähdä, miten kasvava ydinvoimamyönteisyys näkyy komission alkutaipaleen aloitteissa. Ilmastonmuutoksen torjuminen ja vihreämmän energiatalouden kehittäminen ovat 2010-luvun EU: n peruskalliota. Näiden teemojen ympärillä on tarpeellista keskustella myös ydinvoiman roolista osana kokonaisratkaisua. Valtaosa päättäjistä Brysselissäkin on jo ymmärtänyt, että kaksikolmasosaa EU:n vähäpäästöisestä energiasta tuotetaan ydinvoimalla ja että tällä tuotannolla säästetään vuosittain yli 600 miljoonan tonnin hiilidioksidipäästöt. Lisäksi vakaahintaisen ydinsähkön positiivinen vaikutus kriisitunnelmaisen EU:n kilpailukyvylle on monien mielessä. Ydinvoiman ymmärtäjien joukkoon kuuluu onneksi myös vastavalittu energiakomissaari, saksalainen Guenter Öttinger. Komissaari on kotoisin rikkaasta Baden-Wuerttenbergista, jossa mm. Mercedeksen, Porschen ja SAPin tehtaat ovat vuosikymmenten ajan luoneet merkittävää vaurautta osavaltioon ydinsähkön voimin. Öttinger esitti parlamentin komisaarikuulemisissa useita ydinvoimamyönteisiä ajatuksia uskonkin, että Öttingerin johtajuus EU:n uusien ydinvoima-aloitteiden saralla tulee nousemaan lähivuosina suureen arvoon. Energiakomissaari Öttinger ei voi kuitenkaan yksinään saada ihmeitä aikaan ei edes muiden EU-instituutioiden ja jäsenmaiden tukemana. Siksi erityisesti EU:n ydinvoimateollisuuden on jatkossakin kannettava vastuunsa proaktiivisena toimijana EU-tason energiaväännöissä. Meidän ei ole vain oikeus vaan myös velvollisuus osallistua EU:n päätöksentekoon, sillä unionin valtaviin energia- ja ympäristöhaasteisiin ei ole uskottavaa ratkaisua ilman ydinvoimaa. On siis jaksettava painaa tiukasti eteenpäin hyvän asian puolesta Brysselin kabineteissa uusi, viisivuotinen maraton on vasta aluillaan. l 1/2010 Ytimekäs 7

8 TVO:n kaksi ydinvoimalaitos yksikköä tuottivat sähköä jälleen tasaisesti ja turvallisesti. Laitosyksiköt saavuttivat laitoshistorian parhaimman tuotantotuloksen, 14,5 TWh. Määrä on noin kuudesosa Suomessa käytetystä sähköstä. Yhdessä Meri-Porin hiilivoimalaitososuuden kanssa TVO:n tuotanto oli 15,3 TWh. Teksti: Eija Tommola Kuva: Hannu Huovila Hyvä tuotantovuosi Olkiluoto 1 tuotti sähköä GWh, ja sen käyttökerroin oli 97,0 prosenttia. Olkiluoto 2 tuotti sähköä GWh, ja sen käyttökerroin oli 95,1 prosenttia. Laitosyksiköiden yhteinen käyttökerroin oli 96,0 prosenttia. Käyttökertoimet olivat edellisvuosien tapaan kansainvälisestikin vertaillen korkeat. Laitosyksiköt toimivat turvallisesti koko vuoden. OL2:n generaattori oli tahdistettuna yhtäjaksoisesti valtakunnan verkkoon vuosihuollosta vuosihuoltoon yhteensä 366 vuorokautta 6 tuntia. Tämä on Olkiluodon voimalaitoksen uusi ennätys. Työt etenevät Olkiluoto 3 -työmaalla Olkiluoto 3 -työmaalla keskitytään projektin eteenpäin viemiseen. Ra- kentaminen ja laite- ja komponenttitoimitukset Olkiluotoon jatkuivat. Vuoden 2009 alussa työmaalle toimitettiin reaktoripaineastia ja loppuvuonna paineistin sekä reaktorilaitoksen suurimmat komponentit eli höyrystimet. OL3:n harjakaisia vietettiin , kun reaktorirakennuksen teräsvuorauksen katto eli kupoliosa nostettiin paikalleen. Työmaavahvuus vuonna 2009 oli enimmillään noin henkilöä. TVO on tilannut laitosyksikön kiinteähintaisena avaimet käteen -toimituksena, jossa vastuu aikataulusta on laitostoimittajalla. Ydinosaamista jo 40 vuoden ajan TVO:n perustamisesta tuli kuluneeksi 40 vuotta. Yhtiö perustettiin tuottamaan teollisuudel- le edullista sähköä, mutta vuosikymmenten kuluessa TVO:sta on kehittynyt koko Suomea palveleva sähkön tuottaja. Olkiluoto 3 -hankkeen myötä TVO:n sähkönsaajien omistuspohja laajeni ja hankkeessa on mukana yli 50 suomalaista energiayhtiötä. Suomalaisen Työn Liitto myönsi toukokuussa TVO:n Olkiluodon ydinvoimalaitoksen tuottamalle sähkölle kotimaisuutta korostavan Avainlippu-tunnuksen. Avainlippualkuperämerkki annettiin TVO:lle tunnustuksena suomalaisesta työstä ja osaamisesta. Vuoden aikana yhtiöön palkattiin 31 vakinaista henkilöä. T&K-toiminnan ytimessä TVO:n tutkimus- ja kehitystoiminnan tavoitteena on tukea jo käytössä Olkiluoto 1 Keskimääräinen sähköteho, MW 2009 Olkiluoto 2 Keskimääräinen sähköteho, MW /2010 Ytimekäs

9 2009 olevien OL1- ja OL2 -laitosyksiköiden turvallista ja tehokasta käyttöä ja OL3-yksikön rakennusvaihetta sekä kehittää keinoja ydinjätteen käsittelyyn ja loppusijoitukseen. TVO osallistuu aktiivisesti myös kansainvälisiin uusien teknologioiden kehityshankkeisiin. Suurin osa T&K -panostuksesta suuntautuu toimivan jätehuollon kehitykseen ja tapahtuu Valtion ydinjätehuoltorahaston rahoittamissa kansallisissa SAFIR2010- ja KYT2010 -ohjelmissa. Yhtiön kokonaispanostus tutkimus- ja kehitystoimintaan oli 39,7 milj. euroa, josta rakenteilla olevan OL3-ydinvoimalaitosyksikön vastattava osuus oli 18,5 milj. euroa. Joukkovelkakirjalaina ylimerkittiin TVO perusti kesäkuussa 2 miljardin suuruisen joukkovelkakirjalainaohjelman (EMTN), joka on listattu Luxemburgin pörssiin. Yhtiö laski ohjelman puitteissa liikkeeseen 750 miljoonan euron määräisen 7 vuoden mittaisen joukkovelkakirjalainan. Yli 200 eurooppalaista sijoittajaa osallistui lainaan, joka ylimerkittiin selvästi. Tämän lisäksi TVO laski liikkeeseen kolme erillistä pienempää lainaa, joiden yhteismäärä on noin 185 miljoonaa euroa. Sijoittajien laaja kansainvälinen luottamus osoittaa TVO:n erinomaisen rahoituskyvyn myös tuleviin investointeihin. Sähkön hinnassa varaudutaan loppusijoitukseen TVO kantaa ydinenergialain mukaisen vastuunsa ydinjätehuoltoon liittyvistä toimenpiteistä ja niiden kustannuksista. Ydinjätehuollon tulevien kustannusten kattamiseksi TVO suorittaa maksuja ydinenergialain mukaisesti Valtion ydinjätehuoltorahastoon. Työ- ja elinkeinoministeriö vahvisti yh tiön ydinjätehuollon vuoden 2009 lopun vastuumääräksi 1 160,7 miljoonaa euroa ja yhtiön vuoden 2010 rahastotavoitteeksi Valtion ydinjätehuoltorahastossa 1 069,8 miljoonaa euroa. Konsernin liiketoiminnan tulos TVO toimii omakustannusperiaatteella. Syntyvät kustannukset veloitetaan vuosittain osakkailta sähkön hinnassa, jolloin tilikauden tulos lähtökohtaisesti on nolla. Osakkaat TVO:n osuus Valtion ydinjätehuoltorahaston varoista (milj. ) maksavat muuttuvat kustannukset toimitettujen energiamäärien mukaan ja kiinteät kustannukset omistuksen mukaisessa suhteessa riippumatta siitä, onko teho-osuutta käytetty vai ei. Konsernin liikevaihto raportointikaudella oli 305,4 miljoonaa euroa. Sähkön toimitusmäärä osakkaille oli GWh. Konsernin tulos oli 41,4 miljoonaa euroa tappiollinen, oikaistu tulos oli 24,4 miljoonaa euroa tappiollinen. Liikevaihdon lisäys, 50,8 miljoonaa euroa, johtui pääosin OL1:n ja OL2: n veloituksen lisäyksestä kulujen kattamiseksi. l 1/2010 Ytimekäs 9

10 OL4:n sähköä 50:lle alu Tärkein sähkön hintaan vaikuttava tekijä on käytössä olevan tuotantokapasiteetin määrä. Mitä enemmän sähköä markkinoille tarjotaan, sitä edullisempaa se on, toteavat toimitusjohtajat Hannu Linna Vaasan Sähköstä, Matti Rintanen Pori Energiasta ja Timo Pylvänen Savon Voimasta yhdessä Kymenlaakson Sähkön liiketoimintajohtaja Aku Pyy mäen kanssa. Nämä neljä yhtiötä ovat niiden viidenkymmenen energiayhtiön joukossa, jotka odottavat periaatepäätöstä OL4 hankkeesta. Leena Manner Aku Pyymäki Kymenlaakson Sähköstä (vas.), Hannu Linna Vaasan Sähköstä, Timo Pylvänen Savon Voimasta ja Matti Rintanen Pori Energiasta. Alueelliset sähköyhtiöt odottavat lisää omaa tuotantokapasiteettia OL4 -hankkeesta. Suoraan tai välillisesti TVO:n omistajina olevat yli sataviisikymmentä kuntaa haluavat järjestää sähköntuotantonsa mahdollisimman edullisesti. Esimerkiksi suoraan TVO:n omistajana oleva EPV Energia ja PVO:n kautta mukana oleva Kymppivoima toimittavat Olkiluodon sähköä muun muassa Kymenlaakson Sähkölle, Savon Voimalle, Suur-Savon Sähkölle, Pohjois-Karjalan Sähkölle ja Rovakairalle. Muiden ohella Vaasan kaupungin omistama Vaasan Sähkö on EPV Energian osakas ja Pori Energia puolestaan saa ydinsähköä Olkiluodosta Pohjolan Voiman kautta. Meidän yhtiössämme mukana oleville kunnille ei ole yhdentekevää, kuka saa luvan tuottaa ydinsähköä. Ydinvoimapäätös vaikuttaa lupapäätöksen saavan yhtiön ja sitä omistavien yhtiöiden ja taustayhteisöjen talouteen määrittämällä kuka saa hyödyn edullisesta tuotantokapasiteetista ja kuka jää tätä hyötyä vaille. OL4-päätöksellä vaikutetaan monen kunnan hyvinvointiin ja palvelukykyyn, Savon Voiman Pylvänen selvittää. OL4 vähentää markkinariskiä Paikallisille sähköyhtiöille OL4- hanke on suuri mahdollisuus. Etsimme mahdollisuuksia lisätä vakaata, edullista, hiilidioksidipäästötöntä sähköntuotantoa ja samalla vähentää markkinariskiä. OL4-laitosyksikkö tuottaa edullista peruskuormaa, luotettavasti ja varmasti, vuosikymmenten ajan ilman kasvihuonekaasupäästöjä. On selvää, että haluamme olla OL4-hankkeessa mukana, toimitusjohtaja Pylvänen jatkaa. Sähkö on bulkkituote, jonka hinta markkinoilla on sen kaikkein keskeisin kilpailutekijä. Hintakilpailukyky syntyy tuotantokapasiteetin määrän ja laadun perusteella. Jos haluamme olla mukana kilpailussa, tarvitsemme edullista sähköntuotantokapasiteettia. Niin yksinkertaista tämä on, Vaasan Sähkön Linna toteaa. Linna kertoo, että Vaasan Sähköllä on asiakkaita ympäri Suomea ja hei- 10 1/2010 Ytimekäs

11 eelliselle sähköyhtiölle dän kauttaan Olkiluodon sähköstä hyötyy koko Suomi. On vain neljä pientä kuntaa, joihin emme tällä hetkellä toimita sähköä. Kilpailussa sähkömarkkinoilla meitä on auttanut monipuolinen tuotantopalettimme. OL4 korvaa kivihiiltä Pori Energian Rintanen korostaa myös kotimaisuutta. Pori Energia haluaa olla mukana erilaisissa kotimaisen energian kehityshankkeissa, kuten OL4 -hankkeessa. Oma tuotanto tuo meille varmuutta ja monipuolisen tuotantojärjestelmän avulla voimme suunnitella tuotantoamme edullisella tavalla asiakkaidemme sähkönkulutuksen mukaisesti. OL4:n avulla voimme korvata hiililauhdetuotantoa. Se on meille iso asia. Tiedämme, kuinka vastuullisesti TVO suhtautuu ydinvoiman tuotantoon, huoltaa laitosyksiköitään ja varautuu loppusijoitukseen. Todisteena toiminnan mallikelpoisuudesta ovat vuodesta toiseen maailman kärkiluokkaa olevat käyttökertoimet, Rintanen toteaa. Biopolttoaineet ovat parhaimmillaan juuri yhdistetyssä sähkönja lämmöntuotannossa, jolloin niillä tuotetaan sähkön lisäksi kaukolämpöä alueen asukkaille. Silloin uusiutuvia hyödynnetään myös asetetun tavoitteen saavuttamiseksi parhaalla mahdollisella tavalla. Biopolttoaineiden käyttö lisääntyy tulevaisuudessa, kun kaukolämpöä tuotetaan yhä pienempien taajamien asukkaille. Pylväsen mukaan suurin osa paikallisista sähköyhtiöistä on jo toteuttanut alueellaan taloudellisesti kannattavat yhdistetyn sähkön- ja lämmöntuotannon hankkeet suurimpien asutuskeskusten yhteyteen. Esimerkiksi Savon Voima harjoittaa kaukolämpötoimintaa 16 kunnan alueella 19 taajamassa. Toimijoiden määrä ei ratkaise hintaa, vaan tuotannon määrä Pohjoismaiset sähkömarkkinat toimivat kansainvälisesti verrattuna erittäin hyvin. Markkinoilla vaikuttavat kuitenkin ohuiden marginaalien ja isojen riskien lainalaisuudet, Kymenlaakson Sähkön Pyymäki kuvaa markkinoita. Markkinariskiä sähköyhtiöt haluavat vähentää omaa tuotantoaan lisäämällä. Pylvänen kiistää väitteen siitä, että sähkömarkkinat tarvitsevat lisää toimijoita tai että toimijoiden määrä vaikuttaisi kuluttajien sähkön hintaan. Voimalaitosten omistuspohjalla tai sähkömarkkinoiden toimijoiden määrällä ei vaikuteta sähkön markkinahintaan Suomessa. Tuotannon määrä ratkaisee. Energian hinta määräytyy avoimilla pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla vielä pitkään hiilellä tuotetun lauhdesähkön tuotantokustannusten perusteella eli kivihiilen ja päästöoikeuden hintakehityksen mukaisesti, hän jatkaa. Osallistuminen OL4:n kaltaiseen suureen hankkeeseen kiinnostaa paikallisia sähköyhtiöitä ympäri Suomea. Omaa päästötöntä tuotantokapasiteettia lisäämällä voimme vähentää markkinariskiä. Täydellisten markkinoiden ihannetilanteessa voi sähkön myynnissä pärjätä ilman omaa sähköntuotantoa ostamalla markkinasähköä. Käytäntö on kuitenkin osoittanut, että sähkömarkkinoiden riskinhallinta helpottuu sähkönhankinnan omavaraisuusasteen noustessa, Pylvänen kertoo. Monipuolinen tuotantopaletti on myös riskinhallintaa. Mukanaolo erilaisissa hankkeissa on tärkeää. Ydinvoima ja uusiutuvat eivät kilpailekaan keskenään vaan ydinvoima on lisännyt mahdollisuuksiamme panostaa uusiutuviin, Linna painottaa. Pörssisähköön liittyy suurta epävarmuutta hinnan suhteen. Tänä talvena pörssisähkö on maksanut jopa 1,4 euroa kilowattitunnilta. 14 kunnan omistama Kymenlaakson Sähkö Osallistuminen OL4:n kaltaiseen suureen hankkeeseen kiinnostaa paikallisia sähköyhtiöitä ympäri Suomea. ostaa suurimman osan toimittamastaan sähköstä sähköpörssistä. OL4 on meille keino lisätä hintoihin vakautta ja luoda hyvinvointia asiakkaillemme ja toimialueellemme Kymenlaaksossa, Pyymäki jatkaa. Valmis infra houkuttaa TVO:lla on Olkiluodossa valmis ydinvoiman osaamiskeskus. On selvää, että jos ydinvoimalaitosyksikkö rakennetaan muualle, uuden infran rakentamiseen uppoaa valtavasti rahaa, Linna painottaa. Valmis laitosalue on TVO:lle merkittävä etu. Hankkeessa mukanaoleville se merkitsee oleellisesti pienempää investointitarvetta, Rintanen to teaa tyytyväisenä. TVO:lla on hakijoista parhaat referenssit ja paras CV. Yhtiöllä on ajantasaisin tieto ydinvoiman rakentamisesta ja Euroopan suurimman rakennusprojektin tuomat kokemukset hyödynnettävinä seuraavassa projektissa. OL1- ja OL2 -laitosyksiköt ovat maailman kiistatonta huippua käyttövarmuudeltaan. Uskomme OL4 -hankkeen tuovan vaurautta meille ja asiakkaillemme, miehet toteavat yhdessä. l 1/2010 Ytimekäs 11

12 Ydinvoiman lisärakentamiseen valmistaudutaan monella taholla Ydinenergialla tuotetaan 16 % maailman sähkön tarpeesta. Käytössä on 436 reaktoria, jotka sijaitsevat 30 maassa. Pääosa näistä on rakennettu ja 1980-luvuilla. Senkin jälkeen on rakennettu paljon uutta sähkön tuotantokapasiteettia, mutta uusia ydinvoima laitos projekteja on käynnistynyt vain harvakseltaan vuonna 1986 tapahtuneen Tshernobylin onnettomuuden jälkeen. Veijo Ryhänen USA:ssa 104 reaktoria tuottaa 20 % sähköstä. Sähkön tarve kasvaa edelleen ja vanhaa tuotantokapasiteettia poistuu käytöstä. Vajaat kymmenen vuotta sitten erityisesti ilmastokysymys ja huoli energian toimitusvarmuudesta alkoivat synnyttää uutta kiinnostusta ydinvoimaa kohtaan. Lisäksi ydinenergialla tuotetun sähkön taloudellinen kilpailukyky on vahvistanut ydinvoiman asemaa vertailussa muihin vaihtoehtoihin. Uusien ydinvoimalaitoshankkeiden valmistelu ja lupamenettelyt vaativat kuitenkin siinä määrin aikaa, että varsinkaan länsimaissa ei montakaan uutta rakentamishanketta ole vielä käynnistynyt. Kansainvälisen ydinenergiajärjestön IAEA:n tilaston mukaan vuoden 2010 alussa oli rakenteilla 56 reaktoria, pääosin Kii- nassa, Venäjällä, Intiassa ja Etelä-Koreassa. Tässä IAEA:n ilmoittamassa luvussa on mukana toistakymmentä hanketta, jotka ovat käynnistyneet jo 1980-luvulla, mutta joiden rakennustyöt on välillä keskeytetty. Britanniassa valmistaudutaan rakentamaan uusia ydinvoimalaitoksia, ja mahdollisiksi laitospaikoiksi on nimetty 10 aluetta. Aasian maat panostavat ydinvoimaan Nyt alkaneella vuosikymmenellä ydinvoimalaitosrakentamisen odotetaan kiihtyvän. Lähivuosina uusia hankkeita odotetaan käynnistyvän erityisesti Aasiassa, mutta niitä valmistellaan myös Yhdysvalloissa, Venäjällä ja useissa muis sakin Euroopan maissa. Merkille pantavaa on, että ydinvoimaloiden rakentamista valmistellaan myös useissa sellaisissa maissa, jotka eivät vielä tähän mennessä ole hyödyntäneet tätä energiamuotoa. Aasian maista Kiina on voimakkaimmin lähtenyt rakentamaan uutta laitoskapasiteettia. Maassa on otettu vuoden 1990 jälkeen 11 reaktoria käyttöön ja parikymmentä uutta laitosyksikköä on nyt rakenteilla. Tarkoitus on moninkertaistaa ydinsähkön nykyinen tuotantokapasiteetti jo vuoteen 2020 mennessä. Etelä-Koreassa on jo käytössä 20 reaktoria ja rakenteilla kuusi uutta. Japanissa käytetään 50 reaktoria, aiotaan rakentaa merkittävästi uutta laitoskantaa sekä panostetaan tulevaisuuden reaktorityyppien kehittämiseen. Merkittävä uutta ydinvoimalaitoskantaa rakentava Aasian maa on myös Intia, joka ydinsulkusopimuksen ulkopuolisena maana kehitti oman ydinteknologian. Intiassa on 18 reaktoria käytössä, joista pääosa on sähköteholtaan noin 200 MW:n laitoksia eli huomattavasti pienempiä kuin muissa maissa. USA:ssa haetaan lupia uusille laitoksille Yhdysvalloissa 104 reaktoria tuottaa 20 % sähköstä, mutta uusia laitoshankkeita ei 1970-luvun lopun jälkeen ole käynnistynyt. Viime vuosina on kuitenkin uusia hankkeita lähdetty jälleen valmistelemaan, ja vuosina Kuva: https://www.energynpsconsultation.decc.gov.uk/nuclear/ssa/ /2010 Ytimekäs

13 on haettu yli 20 uudelle reaktorille yhdistettyä rakentamisja käyttölupaa. Taloustaantuman arvioidaan kuitenkin hidastavan hankkeiden toteutusaikatauluja. Kaikkein eniten nykyinen taloustilanne on ehkä vaikuttanut Etelä-Afrikan tasavallassa, jossa suunnitelmaa kymmenien uusien laitosyksiköiden rakentamisesta päätettiin vuonna 2008 lykätä rahoitusongelmien vuoksi. Ydinvoima vahvasti esillä myös Euroopassa Euroopan unionissa noin 30 % sähköstä tuotetaan ydinvoimalla. Uusi ydinvoimalaitos on Suomen lisäksi rakenteilla Ranskassa, jossa lähes 80 % sähköstä tuotetaan ydinvoimalla. Slovakiassa, Bulgariassa ja Romaniassa on pitkälle valmisteltu aiemmin kesken jääneiden laitosyksiköiden rakentamisen jatkamista. Tsekissä, Unkarissa ja Sloveniassa valmistellaan uusien laitosyksiköiden tilaamista. EU:n ulkopuolisista maista Venäjällä on käynnissä useita rakennusprojekteja. Myös Ukraina aikoo tulevina vuosina lisätä merkittävästi omaa laitoskantaansa. Britannian hallitus energian toimitusvarmuuden turvaamiseksi ja kasvihuonepäästöjen rajoittamiseksi on ilmoittanut tukevansa uusien, vanhoja korvaavien ydinvoimalaitosten rakentamista. Esiluvitusprosessi on meneillään kahdelle reaktorityypille ja jatkuu kesään Nyt on käytössä parikymmentä reaktoria, mutta lähes kaikki näistä suljetaan viimeistään 2020-luvun alussa. Britannian tapaan myös Sveitsissä yleinen mielipide ja poliittiset asenteet ovat 1990-luvun jälkeen muuttuneet ydinvoimamyönteisiksi. Kolmen uuden yksikön rakentamiselle on haettu periaatehyväksyntää. Energiapolitiikan linjaukset muuttuvat Naapurimaassamme Ruotsissa tuotetaan lähes puolet sähköstä 10 ydinreaktorilla luvun kansanäänestyksen seurauksena on kaksi reaktoria suljettu, mutta muilta osin sulkemissuunnitelmasta on luovuttu. Käytössä olevia laitoksia on modernisoitu, niiden tehoa on korotettu ja käyttöikää jatkettu. Hallitus esitti vuosi sitten uuden poliittisen linjauksen, jonka mukaan nykyisiä reaktoreita korvaaville uusille laitosyksiköille alettaisiin myöntää rakentamislupia ja ne rakennettaisiin nykyisille laitospaikoille. Suomen tapaan Ruotsissakin ydinjätehuollon järjestelyt ovat edenneet hyvin, mikä osaltaan luo hyvät edellytykset ydinenergian käytölle. Euroopassa ydinvoima on tätä nykyä vahvasti esillä myös Italiassa ja Puolassa. Italiaan rakennetut ydinvoimalat suljettiin 1980-luvulla. Puolassa ydinvoimalaitoksia lähdettiin rakentamaan 1980-luvulla, mutta hankkeet keskeytettiin. Nyt molemmissa maissa on alettu valmistella uusia ydinvoimalaitoshankkeita. Lisäksi Puola on ollut mukana Baltian maiden ohella yhteishankkeessa, jossa Liettuaan on tarkoitus rakentaa uusia ydinvoimalaitoksia. Liettuassa käytössä olleet reaktorit jouduttiin sulkemaan Euroopan unioniin liittymisen ehtona. Euroopan unionin energialinjauksissa ydinvoimapolitiikkaa on leimannut varovaisuus ja sen korostaminen, että ydinvoiman käyttö on kunkin jäsenmaan omassa harkinnassa toisin kuin vaikkapa uusiutuvan energian käytön aktiivinen edistäminen. Viime vuosina ydinvoiman profiili on kuitenkin ainakin jonkin verran noussut. Euroopan komissio on perustanut foorumeja selvittämään ydinvoiman roolia energiahuollossa sekä edistämään alan tutkimus- ja kehitystoimintaa. Myös EU-tason lainsäädäntöhankkeet etenevät, sillä ydinturvallisuusdirektiivi hyväksyttiin viime vuonna ja ydinjätedirektiivin valmistelu on aloitettu. Ruotsissa tuotetaan lähes puolet sähköstä 10 ydinreaktorilla. Ydinvoimaa halutaan uusiinkin maihin Tuore esimerkki ydinvoiman uudesta tulemisesta on neljän reaktorin toimitusta koskeva sopimus, jonka Arabiemiirikunnat teki äskettäin korealaisten yhtiöiden kanssa. Sopimus on merkittävä siinäkin mielessä, että Arabiemiirikunnat on maailman suurimpia öljyntuottajia eikä maassa ole ennestään ydinvoimalaitoksia. Uusille ydinvoimamaille voimalaitosten käyttöön valmistautuminen tuo monia haasteita. Näitä ovat mm. laitospaikkojen valinta ja infrastruktuurin rakentaminen, lainsäädäntötyö ja viranomaisvalvonnan järjestäminen, oman asiantuntemuksen kehittäminen sekä ydinjätehuollon järjestelyt. Pyrkimykset välttää kasvihuonepäästöjä ja turvata energian toimitusvarmuus ovat viimeisen vuosikymmenen aikana merkittävästi vahvistaneet ydinvoiman asemaa tulevaisuuden energiavaihtoehtojen joukossa. Kun tähän vielä lisätään ydinsähkön taloudellista kilpailukykyä koskevat arviot, uuden ydinvoimakapasiteetin rakentamiseen on nyt maailmalla kiinnostusta enemmän kuin vuosikymmeniin. Useimpien ennusteiden mukaan ydinvoimalaitosten yhteenlasketun sähköntuotantokapasiteetin odotetaan nousevan nykyisestä 370 GW:sta noin 500 GW:n tasolle vuoteen 2030 mennessä. l 1/2010 Ytimekäs 13 13

14 Kuva: Sami Perttilä TVO:n tutkimus- ja kehitystoiminnan keskeisimmät alueet ovat ydin jätehuolto, reaktori turvallisuus, laitos yksiköiden tekninen kehitys sekä uudet laitostyypit. Juhani Ikonen Ydinsähkön tuotantoon liittyvälle tutkimus- ja kehitystoiminnalle on muihin toimialoihin verrattuna ominaista yksi merkittävä erityispiirre; aikaperspektiivi on hyvin pitkä, jopa sadan vuoden luokkaa. TVO:n tutkimuspäällikkö Liisa Heikinheimo painottaa ydinvoimatekniikkaan liittyvässä tutkimustyössä pitkäjänteisyyden ja yhteistyöverkostojen merkitystä. Tärkeätä on myös olla mukana verkostoissa ja ohjelmissa jo suunnitteluvaiheessa. Sadan vuoden aikajänne TVO:n tutkimus- ja kehityspanostusten ykkössijalla on ydinjätetutkimus ja seuraavalla sijalla turvallisuustutkimukset. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitusteknologian kehittämiseen ja loppusijoitustilan rakentamiseen liittyvistä tutkimuksista vastaa TVO:n yhteisyritys Posiva Oy. Posiva huolehtii omistajiensa, eli TVO:n ja Fortumin Olkiluodon ja Loviisan voimalaitoksissa syntyvän käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksesta. Voimalaitosjätehuoltoon ja laitosyksiköiden käytöstäpoistoon liittyvistä tutkimuksista TVO vastaa itse. Pitkäjänteisyyden merkitys korostuu tässäkin asiassa. Uuden sukupolven laitosyksikkö tuottaa sähköä vähintään 60 vuotta. Tämä tarkoittaa toimintaa 100 vuoden aikajänteellä, kun loppusijoittaminen lasketaan mukaan. Jätehuoltoa ja loppusijoitusta ohjaa kestävän kehityksen ajatus. Tämänkin toiminnan peruslähtökohtana on turvallisuus, Heikinheimo tähdentää. 14 1/2010 Ytimekäs

15 Käyvien laitosyksiköiden, OL1: n ja OL2:n, osalta tutkimus- ja kehitystyön fokuksessa ovat käyttöiän pidentäminen, hyötysuhteen ja tuotantotehon parantaminen sekä polttoainetutkimukseen liittyvä kansainvälinen yhteistyö. Uusin tutkimus kohdistuu neljännen sukupolven ydinvoimalaitosteknologian kehitykseen sekä käytetyn polttoaineen kierron kehittämiseen. Kansainvälinen verkosto TVO harjoittaa aktiivista yhteistyötä ja kokemusten vaihtoa muiden ydinvoimayhtiöiden kanssa osallistumalla mm. WANO-järjestön (World Association of Nuclear Operators) toimintaan ja ruotsalaissuomalaiseen käyttökokemusten vaihtoon keskittyvään yhteistyöhön. TVO on aktiivisesti mukana myös EU-maiden ydinvoimayhtiöiden yhteistyössä, jonka tavoitteena on kehittää uusille ydinvoimalaitoksille asetettavia vaatimuksia. Lisäksi yhtiö on ollut mukana alusta lähtien EU:n Sustainable Nuclear Energy Technology Platformin toiminnassa ja myös sen hallituksessa, Heikinheimo kertoo. l TVO:n tutkimus- ja kehitystoiminnan ydin on turvallisuus Tiivistä yhteistyötä kotimaassa Oman T&K-toimintansa ohella TVO osallistuu moniin kotimaisiin ja kansainvälisiin ydinalan tutkimushankkeisiin sekä rahoittamalla että osallistumalla eri tutkimusyksiköiden työhön. Kotimaassa Säteilyturvakeskus on pysyvä yhteistyökumppani. Muita tärkeitä T&K-yhteistyötahoja ovat mm. Aalto-yliopisto, Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja VTT. TVO on merkittävin rahoittaja kansallisissa reaktoriturvallisuuden (SAFIR 2010) ja ydinjätehuollon (KYT 2010) tutkimusohjelmissa. Kuva: Hannu Huovila Käyvien laitosyksiköiden modernisointi on yksi osa tutkimus- ja kehitystyötä. Vuosien 2010 ja 2011 vuosihuolloissa tehtävillä laitosparannuksilla saadaan kummankin yksikön nettotehoa lisättyä noin 25 MW turpiinilaitoksen hyötysuhdetta parantamalla. Kuvassa uusi matalapaineturpiinin roottori saapumassa Olkiluotoon. 1/2010 Ytimekäs 15

16 Kuva: Hannu Huovila OL3:n re 16 1/2010 Ytimekäs

17 aktorilaitoksella suunta kohti päälaitteiden asennuksia Olkiluoto 3 työmaa (OL3) on yhä yksi suurimmista työmaista Euroopassa. Yksikön valmistumisen eteen ahkeroi nyt noin työntekijää, ja osaamista tarvitaankin, kun kevään ja vuoden merkittävimmät asennustyöt reaktorilaitoksella alkavat. Hanna Kajander 1/2010 Ytimekäs 17

18 Kuva: Hanna Kajander Kuva: Hanna Kajander Reaktorilaitoksen päälaitteiden asennus alkaa keväällä, kertoo OL3-projektin johtaja Jouni Silvennoinen. Vaihetta edeltävät muun muassa reaktorirakennuksen päänosturin eli polaarinosturin käyttöönotto ja apunostimien asentaminen polaarinosturiin niin, että kapasiteetti riittää yli 500 tonnin nostoihin. Tämänhetkisen suunnitelman mukaan ensimmäisenä rakennukseen viedään reaktoripaineastia. Sen sisäosien valmistus Tsekissä on edennyt viimeistelyvaiheeseen, Ranskassa valmistettavana olevat primääripiirin pääkiertoputket ovat jo valmiina. Ne tuodaan lähikuukausina työmaalle. Pääkiertopumpuista on koestettu kolme ja neljännen valmistus on loppusuoralla. Valvontaa ja kontrollointia vaihe vaiheelta Asennusten lisääntyessä rakentaminen jatkuu. Reaktorilaitoksen rakennusten valmiusaste lähenee yhdeksääkymmentä prosenttia, ja monet rakennukset ovat vesikatossaan. Myös reaktorirakennuksen kupoliosan betonityöt etenevät tavoitteena on saada ne kesään mennessä valmiiksi. Kuten kaikkia töitä OL3:lla, myös betonitöitä kontrolloidaan kaikissa vaiheissa. Betonitöiden tarkastusprosessi on moniportainen ja systemaattinen. Kaapeliasennukset lisääntyvät vuonna 2010 huomattavasti. Yksistään yhden firman asentamana niitä on reaktorilaitoksella noin kilometriä sähkökaapelia! Kuvassa kaapelikourun asennustöitä. Ensin ovat hyväksytyt suunnitelmat töiden toteuttamiseksi siitä kaikki lähtee. Sitä seuraavat työvaihetarkastukset, betonoinnin aloitusvalmiustarkastukset, betonoinnin valvonta ja lopuksi rakenteen lopputarkastus. Jokainen vaihe dokumentoidaan ja hyväksytään ennen etenemistä seuraavaan vaiheeseen, Silvennoinen selventää. Esimerkiksi työvaihetarkastuksissa valvontasuunnitelman mukaan kontrolloidaan erikseen raudoitukset, muotitukset, valuun tulevat osat ja maadoitukset. Tarkastuksia suorittavat monet tahot rakennusaliurakoitsija, laitostoimittaja ja TVO ja viranomainen tarkastaa näistä tehdyt pöytäkirjat. Työmaan kokonaisvahvuus pysyttelee 4 000:ssa Koska rakentaminen saadaan kuluvana vuonna pääosin päätökseen, resursseja betonointitöihin ja niiden valvontaan tarvitaan jatkossa vähenevä määrä. Asentajien määrä kuitenkin kasvaa, joten työmaan kokonaisvahvuuden arvioidaan pysyttelevän lähellä neljäätuhatta. 18 1/2010 Ytimekäs

19 Korkea laatu ja ydinturvallisuus ensisijaisia tekijöitä työmaalla Karolina Wronan tehtäviin kuuluu muun muassa huolehtia palautelaatikkoihin jätetyistä turvallisuushavaintokorteista sekä siitä, että havaintojen vaatimat toimenpiteet toteutetaan. Ensisijainen kanava on kuitenkin kertoa huolenaiheesta esimiehelle, Karolina muistuttaa. Työmaan työturvallisuustason kehitys on ollut oikeansuuntaista: esimerkiksi tapaturmataajuus on jatkanut laskuaan. Yksi kolmesta työmaalle asennetusta info-televisiosta on pyhitetty työturvallisuusasioille: se muistuttaa työntekijöitä menetelmistä ja toimintatavoista, joilla tähdätään nolla tapaturmaa -tavoitteeseen. Tammikuun lopun tilastojen mukaan kolme suurinta kansallisuusryhmää ovat suomalaiset (25 %), puolalaiset (24 %) ja saksalaiset (19 %). OL3-työmaalle suunnatun aluetulokoulutuksen on nyt suorittanut yli henkeä. Väkimäärän vaihtuminen ei ole vaikuttanut työmaan turvallisuustasoon. Se on OL3:lla käytössä olevien tilastojen valossa edelleen hyvä: jokaista miljoonaa työtuntia kohden OL3: lla sattuu 12 poissaoloon johtavaa työtapaturmaa. Keskiarvo suomalaisilla rakennustyömailla on lähes 80 eli yli kuusinkertainen. l OL3:n turvallisuuskulttuurin kehittäminen on jatkuvaa, tätä työtä tekee turvallisuuskulttuurikoordinaattori. Teksti ja kuva: Hanna Kajander OL3 oli minulle tuttu työmaa ennen TVO:lle tuloani, sillä olin parin vuoden ajan tulkkina ja turvallisuusassistenttina AREVAlla. Pidin työstäni, mutta kun minulle tarjottiin tilaisuutta tulla TVO:lle halusin ottaa haasteen vastaan, Karolina Wrona kertoo. Puolalaissyntyinen Karolina hallitsee useampia kieliä, mikä on tietysti eduksi, kun hän kiertää työmaalla. Olen tavallaan TVO:n silmät ja korvat työmaalla, mutta toimin keskusteluyhteytenä toiseenkin suuntaan. Keskustelemalla työntekijöiden kanssa en pelkästään kerro turvallisuuskulttuuriin liittyvistä asioista heille, vaan otan vastaan palautetta, jota voin viedä eteenpäin työnjohdolle. Tämä työ vie useita tunteja työviikostani. Yksi olennaisimmista turvallisuuskulttuuriin liittyvistä tekijöistä on Wronan mukaan asenne. Oikean asenteen merkitystä korostettiin työmaan ensimmäisissä infotv -esityksissä. Työmaalle eri paikkoihin asennettujen kolmen yli 50-tuumaisen taulutelevision avulla välitämme tietoa sekä turvallisuuskulttuuri- että työturvallisuusasioista. Haluamme muistuttaa ja aktiivisesti tiedottaa tavoista ja toimista, joita korkea turvallisuuskulttuuri ydinvoimalaitostyömaalla jokaiselta edellyttää, Karolina toteaa. Tavoitteena on iskostaa entistä kirkkaammin ihmisten mieleen, että korkea laatu ja ydinturvallisuus ovat ensisijaisia asioita, ja kaikki niihin vaikuttavat asiat tulee myös käsitellä sen mukaisesti. Lähtökohta turvallisuuskulttuurin kehittämiseen on tieto sen nykytasosta, ja yksi työkalu sen seuraamisen on kysely, joka suoritetaan OL3:lla puolen vuoden välein. Viime kyselyn mukaan turvallisuuskulttuurin yleistaso OL3:lla on hyvä. Hyvästä tasosta huolimatta kehitettävääkin löytyy. Esimerkiksi, työnjohtoa kehotetaan nyt entistä enemmän ennakoivaan turvallisuusjohtamiseen, jotta työntekijä tietää työnsä merkityksen, tekee työnsä laadukkaasti ja saa palautetta työstään, Karolina Wrona sanoo. Ja vaikka kyselyn mukaan ihmisillä on selvästi tietoa eri raportointimahdollisuuksista, meidän pitää edelleen jatkaa niistä tiedottamista ja muistuttaa, että on jokaisen velvollisuus ilmoittaa epäkohdista. Kyselyyn osallistui yli 400 henkeä, ja siinä otettiin eri kielet huomioon. OL3:lla käytetyn kyselyn voidaan sanoa pohjautuvan TVO:n peruskiveen eli vuosien vankkaan kokemukseen, koska se perustuu OL1:lla ja OL2:lla kehitettyihin turvallisuuskulttuurikyselyihin. l 1/2010 Ytimekäs 19

20 TVO:n tohtorikaarti sai joulukuussa neljännentoista jäsenen, kun reaktorifyysikkona työskentelevän Matti Paajasen väitöskirja Pintamikroskooppitutkimuksia rajapintakiinnittymisestä tarkastettiin Helsingin Teknillisessä korkeakoulussa. Teksti ja kuva: Juhani Ikonen Väitös rajapintakiinnittymisestä 20 1/2010 Ytimekäs

21 Viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana tehokkaat pintamikroskopiatekniikat ovat avanneet uusia näkökulmia yksittäisten atomien, molekyylien sekä suurempien partikkelien pinnoille kiinnittymiseen. Monet tieteenalat ovat hyötyneet näistä menetelmistä, esimerkiksi katalyysi-, lääketieteellinen ja pintatutkimus. Paajasen väitöskirja perustuu tunnelointi- ja atomivoimamikroskoopeilla suoritettuihin kokeisiin, joiden avulla on pyritty ymmärtämään bentseenin hydrausta platinapinnalla sekä pienten partikkelien adheesiota eli kiinnittymisvoimaa erilaisilla pinnoilla. Paajanen on tutkinut väitöstyössään pinnoille kiinnittyviä molekyylejä ja pieniä partikkeleita. Bentseenin platinapinnalla tapahtuvaa katalyyttistä hydrausreaktiota tutkittiin tunnelointimikroskoopilla todellista prosessia vastaavissa olosuhteissa. Tuloksena saatiin hydrausreaktion alkamiseen tarvittava tila, sekä selvitettiin hiilimonoksidin aiheuttama reaktion pysähtyminen. Pienten partikkelien kiinnittymistä toisiinsa ja prosessien seinämiä mallintaviin pintoihin tutkittiin atomivoimamikroskoopilla. Tuloksena saavutettiin tylppien kappaleiden ja karkean pinnan välisestä adheesiosta eli kiinnittymisvoimasta malli, joka ennustaa mittaustuloksia hyvin. Toisaalta inhaloitavien lääkeainepartikkelien välisen voiman havaittiin pienenevän merkittävästi sopivalla vaarattomalla pinnoiteaineella, Paajanen kertoo. Kosteuden vaikutusta partikkelien välisiin voimiin tutkittiin sekä laskennallisesti että kokeellisesti. Muodostetut laskennalliset mallit kuvaavat hyvin mittaustuloksia, joiden mukaan pyöreiden partikkelien ja karkean pinnan kosteusriippuvuus on jakautunut kahteen vaiheeseen. Lisäksi edellä mainittuja tylppiä partikkeleita käytettiin mittauksiin kosteissa olosuhteissa ja havaittiin, että voima kasvaa jatkuvasti kosteuden funktiona. Hyötyä lääketeollisuudelle Minun työni oli osa tutkimusprojektia, joka puolestaan liittyi TEKESin rahoittamaan PINTA-projektiin. Meidän osaprojektimme painottui mikro- ja nanotason tutkimukseen. Keskityimme pienten partikkelien toisiinsa ja pintoihin kiinnittymisen perustutkimukseen ja mallintamiseen. Hyvä esimerkki tästä on astmalääkkeiden inhalaatio. Perinteisten astmalääkkeiden jauhe on hyvin hienojakoista, mikrometrin luokkaa. Minkä tahansa hyvin hienojakoisen jauheen käytössä ongelman muodostaa jauheen paakkuuntuminen. Me käytimme tutkimuksessamme malliaineena salbutamolisulfaattia, joka on astmalääkkeissä yleisesti käytetty aine. Mittasimme L-leusiini -aminohapolla päällystettyjen salbutamolisulfaattipartikkelien adheesiota verrattuna päällystämättömiin partikkeleihin. Mittaukset osoittivat, että päällystettyjen adheesio on vain 20 prosenttia päällystämättömien adheesiosta. Tätä tutkimustulosta voi lääketeollisuus suoraan hyödyntää, sillä sisäänhengitettävien lääkeaineiden välinen pieni adheesio auttaa niiden imeytymistä syvälle keuhkoihin, Paajanen kuvaa saatujen tulosten sovellusmahdollisuutta. Räätälöityjä pintoja Lääkeaineilla tehdyt tutkimukset siis osoittivat, että adheesiota voidaan todella räätälöidä pinnoittamisella. Leusiinilla pinnoittaminen teki partikkelien pinnan karheaksi, mikä vähensi merkittävästi adheesiota verrattuna sileisiin partikkeleihin. Käyttämällämme pinnoitustekniikalla pinnoitteen osuus partikkelin kokonaismassasta oli alle viisi prosenttia, jolloin päästään itse lääkeaineen osalta suureen hyötykuormaan. Lääkeaineiden kvantifioitu mittaus realistisessa geometriassa oli meidän tutkimuksemme uusi piirre, ja sen avulla saatiin uutta aineistoa partikkelien ja pinnan karheuden välisen adheesion ymmärtämiseen yleisemminkin. Johtopäätöksemme oli, että pinnoitus tekee partikkelin pinnasta karhean, mikä pienentää adheesiota. Pinnoiteaine ei siis itsessään ole syy adheesion pienenemiseen, vaan nimenomaan sopivan mittakaavan karheus, Paajanen avaa saatuja tuloksia. On muistettava, että puhumme nyt nanometritason ilmiöistä eli millimetrin miljoonasosista. Uutta tietoa saatiin myös suhteellisen kosteuden vaikutuksesta adheesioon. Nanotasolla vesi tiivistyy helposti nestesillaksi kahden lähellä toisiaan olevan partikkelin väliin sellaisissakin olosuhteissa, missä suhteellinen kosteus on kaukana 100 prosentista. Nanosuksetkin räätälöidyn pinnan sovellus Laajemmassa mittakaavassa tämän alueen tutkimuksen tavoitteena on tuottaa tietoa erilaisten pintojen tarkoituksenmukaiseen räätälöintiin. Ajatuksena siis on, että voitaisiin valmistaa esimerkiksi likaantumaton pinta sopivalla pinnoitteella tai nanometritason karhennuksella. Hyvä luonnosta löytyvä esimerkki tällaisesta pinnasta on lootuskukan lehti, joka on nanometritasolla erittäin karhea. Jos lootuskukan lehdelle kaataa vettä, niin se valuu pisaroina pois. Piistä on jo valmistettu mallipintoja, joilla pyritään samaan efektiin, ja tulokset ovat olleet lupaavia. Lääketeollisuuden lisäksi käyttökelpoisia sovellusmahdollisuuksia löytyy teollisuudessa esimerkiksi paperikoneen rullista tai voimalaitosten lämmönvaihtimista, joiden likaantumista voidaan pinnoituksella merkittävästi vähentää. Kännyköiden pintojen käsitteleminen rasvaa ja pölyä hylkiviksi on yksi arkipäivän elämän sovellusmahdollisuus. Hiukan eksoottisempi, mutta aivan mahdollinen idea on ulkoikkunoiden päällystäminen sopivalla kalvolla siten, että sadevesi huuhtelee ikkunaan tarttuneen lian pois eli ikkunasta tulisi itsepuhdistuva. Vastaavasti voidaan mennä toiseen suuntaan ja räätälöidä pinnasta mahdollisimman hyvä tarttumapinta. Tänä talvena moni on hankkinut tästä sovelluksesta esimerkin eli nanosukset. Niissä on pinta räätälöity nanotasolla hyväksi tarttumapinnaksi pohjan tehollista pinta-alaa kasvattamalla, Paajanen toteaa. l 1/2010 Ytimekäs 21

TVO:n kuulumiset ja OL4

TVO:n kuulumiset ja OL4 TVO:n kuulumiset ja OL4 ATS Syysseminaari Jarmo Tanhua Teollisuuden Voima Oyj Ydinvoimalla tärkeä rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä Sähköntuotantoa ilman hiilidioksidipäästöjä Kustannustehokas ja valmis

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

SATAKUNTALIITTO 1 (2) The Regional Council of Satakunta

SATAKUNTALIITTO 1 (2) The Regional Council of Satakunta SATAKUNTALIITTO 1 (2) Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen KANNANOTTO 12.4.2010 Olkiluodolla kilpailuetuja lisäydinvoiman rakentamiseksi Suomalaisen energiapolitiikan tavoitteita ovat: kotimaista uusiutuvaa

Lisätiedot

Teollisuuden Voima Oyj Vuosikatsaus

Teollisuuden Voima Oyj Vuosikatsaus Teollisuuden Voima Oyj Vuosikatsaus Tammikuu joulukuu 2007 OL3:n reaktorirakennuksen alaosan vaativat valutyöt tehtiin helmi-maaliskuussa. Kansikuva: Olkiluodon ydinvoimalaitosyksiköt marraskuussa 2007.

Lisätiedot

POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ

POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ POHJOLAN VOIMA ON VOIMAVAROJEN YHDISTÄJÄ Pohjolan Voima on voimavarojen yhdistäjä, joka lisää asiakkaidensa kilpailukykyä tuottamalla tehokkaita ja innovatiivisia

Lisätiedot

Missio ja arvot. Missio

Missio ja arvot. Missio Pohjolan Voima Omakustannushintaan perustuva toimintamalli on tehokas tapa toteuttaa energiainvestointeja. Toimintamalli mahdollistaa sen, että hankkeisiin osallistuu suoraan ja välillisesti laaja joukko

Lisätiedot

Teollisuuden Voima Oyj Hyvinvointia ydinsähköllä. OL4 Sähköä tulevaisuuden Suomelle

Teollisuuden Voima Oyj Hyvinvointia ydinsähköllä. OL4 Sähköä tulevaisuuden Suomelle Teollisuuden Voima Oyj Hyvinvointia ydinsähköllä OL4 Sähköä tulevaisuuden Suomelle OL4-hanke etenee Teollisuuden Voima Oyj:n (TVO) ylimääräinen yhtiökokous teki vuoden 2011 lopussa päätöksen Olkiluoto

Lisätiedot

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän

Lisätiedot

Hyvinvointia ydinsähköllä

Hyvinvointia ydinsähköllä Hyvinvointia ydinsähköllä KIRKKAASTI KÄRJESSÄ Olemme toimittaneet sähköä Olkiluodon saarelta jo yli 30 vuotta turvallisesti ja luotettavasti. Suomalaisen työn, osaamisen ja omistajuuden merkiksi tuottamallemme

Lisätiedot

SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU

SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU RISTO TARJANNE SÄHKÖN TUOTANTOKUSTANNUSVERTAILU TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖN KAPASITEETTISEMINAARI 14.2.2008 HELSINKI RISTO TARJANNE, LTY 1 KAPASITEETTISEMI- NAARI 14.2.2008 VERTAILTAVAT VOIMALAITOKSET

Lisätiedot

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa

Omakustannushintainen mankalatoimintamalli. lisää kilpailua sähköntuotannossa Omakustannushintainen mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähköntuotannossa Mankalatoimintamalli lisää kilpailua sähkömarkkinoilla Omakustannushintainen mankalatoimintamalli tuo mittakaava- ja tehokkuusetuja

Lisätiedot

Taskutieto Avainluvut vuodelta 2012

Taskutieto Avainluvut vuodelta 2012 Taskutieto Avainluvut vuodelta 2012 04 Teollisuuden Voima Oyj 4 Yhtiö 5 Osakkaat ja osuudet 07 Olkiluodon ydinvoimalaitos 8 OL1- ja OL2- laitosyksiköiden tuotanto 10 OL1- ja OL2- laitosyksiköiden käyttökertoimet

Lisätiedot

Tasapainoisempi tuotantorakenne Venäjällä. Tapio Kuula Toimitusjohtaja Fortum

Tasapainoisempi tuotantorakenne Venäjällä. Tapio Kuula Toimitusjohtaja Fortum Tasapainoisempi tuotantorakenne Venäjällä Tapio Kuula Toimitusjohtaja Fortum Etenemme strategian mukaisesti Missio Fortumin toiminnan tarkoitus on tuottaa energiaa, joka edesauttaa nykyisten ja tulevien

Lisätiedot

Luku 2 Sähköhuolto. Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy. Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013

Luku 2 Sähköhuolto. Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy. Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 Luku 2 Sähköhuolto Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 1 Sisältö Uusiutuvat lähteet Ydinvoima Fossiiliset sähköntuotantotavat Kustannukset Tulevaisuusnäkymät 2 Maailman

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Fortum

Toimintaympäristö: Fortum Toimintaympäristö: Fortum SAFIR2014 Strategiaseminaari 22.4.2010, Otaniemi Petra Lundström Vice President, CTO Fortum Oyj Sisältö Globaali haastekuva Fortum tänään Fortumin T&K-prioriteetit Ajatuksia SAFIRin

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008

Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008 1 Mikael Ohlström, asiantuntija Helena Vänskä, johtava asiantuntija 25.9.2008 Elinkeinoelämän keskusliitto EK: Monipuolisesti tuotettua energiaa edullisesti ja luotettavasti Energia on yhteiskunnan toiminnan

Lisätiedot

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian ohjelma Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian kolmiloikalla vauhtia kestävään kasvuun 1. 2. 3. Talous Tuontienergian vähentäminen tukee vaihtotasetta Työpaikat Kotimaan investoinneilla

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa 1 Yhteenveto Talven 2011-2012 kulutushuippu saavutettiin 3.2.2012 tunnilla 18-19 jolloin sähkön kulutus oli 14 304 (talven

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Ydinvoimalaitoksen polttoaine

Ydinvoimalaitoksen polttoaine Ydinvoimalaitoksen polttoaine Teemailta, Pyhäjoen toimisto 23.4.2014 Hanna Virlander/Minttu Hietamäki Polttoainekierto Louhinta ja rikastus Jälleenkäsittely Loppusijoitus Konversio Välivarastointi Väkevöinti

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

TUULIVOIMAA KAJAANIIN. Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013

TUULIVOIMAA KAJAANIIN. Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013 1 TUULIVOIMAA KAJAANIIN Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013 UPM Uuden metsäteollisuuden edelläkävijänä UPM yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa uutta, kestävää ja innovaatiovetoista

Lisätiedot

Taskutieto 2011 Taskutieto 2011 1

Taskutieto 2011 Taskutieto 2011 1 Taskutieto 2011 Taskutieto 2011 1 2 Taskutieto 2011 04 11 Teollisuuden Voima Oyj 4 Yhtiö 5 Osakkaat ja osuudet 7 Tärkeitä päivämääriä 10 Avainluvut 10 Ydinjätehuolto Olkiluodon ydinvoimalaitos 11 OL1-

Lisätiedot

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Taisto Turunen Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Päästöoikeuden hinnan kehitys vuosina 2007 2008 sekä päästöoikeuksien forwardhinnat

Lisätiedot

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050 Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä

Lisätiedot

OL3 tilannekatsaus. ATS:n Syysseminaari Helsinki 23.11.2005. Herkko Plit Ydinturvallisuuspäällikkö Teollisuuden Voima Oy TVO

OL3 tilannekatsaus. ATS:n Syysseminaari Helsinki 23.11.2005. Herkko Plit Ydinturvallisuuspäällikkö Teollisuuden Voima Oy TVO OL3 tilannekatsaus ATS:n Syysseminaari Helsinki 23..2005 Ydinturvallisuuspäällikkö Teollisuuden Voima Oy 23..2005 OL3 yleistilanne marraskuu 2005 Työt etenevät kaikilla osa-alueilla Laitostoimittajan (CFS)

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Taskutieto 2012. Taskutieto 2012 1

Taskutieto 2012. Taskutieto 2012 1 Taskutieto 2012 Taskutieto 2012 1 2 Taskutieto 2012 04 11 Teollisuuden Voima Oyj Olkiluodon ydinvoimalaitos 4 Yhtiö 5 Osakkaat ja osuudet 7 Tärkeitä päivämääriä 10 Avainluvut 10 Ydinjätehuolto 22 Määritelmiä

Lisätiedot

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Niko Nevalainen 1 Globaalit trendit energiasektorilla 2 IEA:n skenaario: Hiilellä tuotettu sähkö tulevaisuudessa Lähde: International Energy Agency,

Lisätiedot

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin?

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Maailman sähkönnälkä on loppumaton Maailman sähkönkulutus, biljoona KWh 31,64 35,17 28,27 25,02 21,9 2015 2020 2025 2030 2035 +84% vuoteen

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa 1 Yhteenveto Talvi 2013-2014 oli keskimääräistä lämpimämpi. Talven kylmin ajanjakso ajoittui tammikuun puolivälin jälkeen.

Lisätiedot

Ydinvoimarakentamisen uudet tuulet ja ilmastonmuutos. Janne Björklund ydinvoimakampanjavastaava

Ydinvoimarakentamisen uudet tuulet ja ilmastonmuutos. Janne Björklund ydinvoimakampanjavastaava Ydinvoimarakentamisen uudet tuulet ja ilmastonmuutos Janne Björklund ydinvoimakampanjavastaava Sisältö Yleistä Suomen ydinvoimahankkeet Ydinvoima ja ilmastonmuutos Ydinvoimavapaat ratkaisumallit Sähkönkulutuksesta

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta

Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta Climbus Päätösseminaari 2009 9.-10 kesäkuuta Finlandia talo, Helsinki Marja Englund Fortum Power and Heat Oy 11 6 2009 1 Sisältö Hiilidioksidin talteenotto ja

Lisätiedot

Vesivoima Suomessa ja vaelluskalojen palauttaminen jokiin. Ympäristöakatemia 2014 1.8.2014

Vesivoima Suomessa ja vaelluskalojen palauttaminen jokiin. Ympäristöakatemia 2014 1.8.2014 Vesivoima Suomessa ja vaelluskalojen palauttaminen jokiin Ympäristöakatemia 201 1 Energiateollisuus ry energia-alan elinkeino- ja työmarkkinapoliittinen järjestö edustaa kattavasti yrityksiä, jotka harjoittavat

Lisätiedot

Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla. Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj

Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla. Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj Joustavuuden lisääminen sähkömarkkinoilla Sähkömarkkinapäivä 7.4.2014 Jonne Jäppinen, kehityspäällikkö, Fingrid Oyj 74 Tuotannon ja kulutuksen välinen tasapaino on pidettävä yllä joka hetki! Vuorokauden

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Bioenergia ry 6.5.2014

Bioenergia ry 6.5.2014 Bioenergia ry 6.5.2014 Hallituksen bioenergiapolitiikka Hallitus on linjannut energia- ja ilmastopolitiikan päätavoitteista puhtaan energian ohjelmassa. Hallitus tavoittelee vuoteen 2025 mennessä: Mineraaliöljyn

Lisätiedot

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006 Vantaan Energia Oy Tommi Ojala 1 Missio Vantaan Energia tuottaa energiapalveluja Suomessa. 2 Visio 2012 Vantaan Energia on Suomen menestyvin

Lisätiedot

Primäärienergian kulutus 2010

Primäärienergian kulutus 2010 Primäärienergian kulutus 2010 Valtakunnallinen kulutus yhteensä 405 TWh Uusiutuvilla tuotetaan 27 prosenttia Omavaraisuusaste 32 prosenttia Itä-Suomen* kulutus yhteensä 69,5 TWh Uusiutuvilla tuotetaan

Lisätiedot

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009

Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Osavuosikatsaus 1.11.2008 31.1.2009 (3 kk) Reijo Mäihäniemi toimitusjohtaja 26.2.2009 Sisältö Yhteenveto liiketoiminnan kehityksestä Liiketoiminnan kehitys 1. neljänneksellä Osavuosikatsaus 1.11.2008-31.1.2009

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

OL4-projektin myötä uusia tuulia myös TVONSille TVO Nuclear Services verkostoitui Barcelonassa

OL4-projektin myötä uusia tuulia myös TVONSille TVO Nuclear Services verkostoitui Barcelonassa Nro 20 Syyskuu Kuva: Hannu Huovila Laitoshistorian suurin vuosihuolto OL3- työmaalla tärkeitä asennustöitä OL4-projektin myötä uusia tuulia myös TVONSille TVO Nuclear Services verkostoitui Barcelonassa

Lisätiedot

Ydinvoima Euroopassa

Ydinvoima Euroopassa Ydinvoima Euroopassa Euroopan ydinvoimamaat YDINVOIMA EUROOPASSA Johdanto Ydinenergialla on ollut vahva rooli Euroopan unionissa jo sen alkuvaiheista lähtien. Vuonna 1957 Rooman sopimuksella muodostettiin

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa 1 Yhteenveto Talven 2012-2013 kulutushuippu saavutettiin 18.1.2013 tunnilla 9-10, jolloin sähkön kulutus oli 14 043 MWh/h

Lisätiedot

Taskutieto. Avainluvut vuodelta 2014. Teollisuuden Voima Oyj Hyvinvointia ydinsähköllä

Taskutieto. Avainluvut vuodelta 2014. Teollisuuden Voima Oyj Hyvinvointia ydinsähköllä Taskutieto Avainluvut vuodelta 2014 Teollisuuden Voima Oyj Hyvinvointia ydinsähköllä 4TEOLLISUUDEN VOIMA OYJ 4 Yhtiö 6 Omistajat 7 Talouden tunnusluvut 8OLKILUODON YDINVOIMALAITOS 8 Tuotanto 9 Laitosyksiköiden

Lisätiedot

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Onko puu on korvannut kivihiiltä? Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot

Lisätiedot

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Jukka Saarinen TEM BioRefine-loppuseminaari 27.11.2012 EU:n ilmasto- ja energiapaketin velvoitteet Kasvihuonekaasupäästöjen (KHK) tavoitteet:

Lisätiedot

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net

EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? http://www.eubionet.net EUBIONET III -selvitys biopolttoainevaroista, käytöstä ja markkinoista Euroopassa? Eija Alakangas, VTT EUBIONET III, koordinaattori http://www.eubionet.net Esityksen sisältö Bioenergian tavoitteet vuonna

Lisätiedot

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat

Lisätiedot

Sähkön toimitusvarmuus ja riittävyys

Sähkön toimitusvarmuus ja riittävyys Sähkön toimitusvarmuus ja riittävyys Hiilitieto ry:n talviseminaari 26.3.2015 ylijohtaja Riku Huttunen Sisältö Komission näkemyksiä kapasiteetin riittävyyden varmistamisesta Sähkötehon riittävyys Suomessa

Lisätiedot

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Jukka Leskelä Energiateollisuus ry SESKOn kevätseminaari 2013 20.3.2013, Helsinki 1 Kannattavuus? Kilpailukykyisesti Kokonaisedullisimmin Tuottajan

Lisätiedot

Ydinvoimalaitoksen käytöstäpoisto

Ydinvoimalaitoksen käytöstäpoisto Ydinvoimalaitoksen käytöstäpoisto Teemailta Pyhäjoki, Tero Jännes Projektipäällikkö Käytöstäpoisto yleisesti Käytöstäpoiston kustannukset 2 Käytöstäpoisto lyhyesti Hallinnolliset ja tekniset toimenpiteet,

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010 LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.

Lisätiedot

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasuyhdistyksen syyskokous 11.11.2009 Jouni Haikarainen 10.11.2009 1 Kestävä kehitys - luonnollinen osa toimintaamme Toimintamme tarkoitus:

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti

Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti 1 Fortum Venäjällä Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti OAO Fortum (aiemmin TGC-10) Toimii Uralilla ja Länsi-Siperiassa Tjumenin ja Khanti- Manskin alueella öljyn ja kaasun tuotantoalueiden ytimessä sekä

Lisätiedot

Sähkövisiointia vuoteen 2030

Sähkövisiointia vuoteen 2030 Sähkövisiointia vuoteen 2030 Professori Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto SESKO:n kevätseminaari 20.3.2013 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä vaatimuksena voivat

Lisätiedot

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto

Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Vantaan Energian sidosryhmäkyselyn yhteenveto Sidosryhmäkysely Vantaan Energian sidosryhmäkysely toteutettiin 11.-20.9.2013 Kyselyyn vastasi 445 henkilöä. Vastausprosentti oli 27,6. - Yksityisasiakas 157

Lisätiedot

Loppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä. Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi

Loppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä. Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi Loppukäyttäjän/urakanantajan näkemyksiä Tuomarniemi 8.4 Energiaseminaari Esa Koskiniemi Vaskiluodon Voima Oy FINLAND Vaasa 230 MW e, 170 MW KL Seinäjoki 125 MW e, 100 MW KL Vaskiluodon Voima on EPV Energia

Lisätiedot

Vacon puhtaan teknologian puolesta

Vacon puhtaan teknologian puolesta Vacon puhtaan teknologian puolesta Vesa Laisi, toimitusjohtaja, Vacon Oyj 16.11.2011 11/21/2011 1 Vacon - Driven by drives Vacon on globaali taajuusmuuttajavalmistaja. Yhtiö on perustettu vuonna 1993 Vaasassa.

Lisätiedot

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Fingrid välittää. Varmasti.

Fingrid välittää. Varmasti. Fingrid välittää. Varmasti. Fingrid Oyj:n voimansiirtoverkko 1.1.2015 400 kv kantaverkko 220 kv kantaverkko 110 kv kantaverkko tasavirtayhteys muiden verkko Fingrid lyhyesti Sähkö on välttämätön osa kaikkien

Lisätiedot

Kasvua Venäjältä OAO FORTUM TGC-1. Nyagan. Tobolsk. Tyumen. Argajash Chelyabinsk

Kasvua Venäjältä OAO FORTUM TGC-1. Nyagan. Tobolsk. Tyumen. Argajash Chelyabinsk Kasvua Venäjältä Kasvua Venäjältä Venäjä on maailman neljänneksi suurin sähkönkuluttaja, ja sähkön kysyntä maassa kasvaa edelleen. Venäjä on myös tärkeä osa Fortumin strategiaa ja yksi yhtiön kasvun päätekijöistä.

Lisätiedot

ENERGIAKOLMIO OY. Tuulivoiman rooli Suomen energiatuotannossa. Jyväskylän Rotary klubi 13.1.2014. Energiakolmio Oy / 13.1.2014 / Marko Lirkki

ENERGIAKOLMIO OY. Tuulivoiman rooli Suomen energiatuotannossa. Jyväskylän Rotary klubi 13.1.2014. Energiakolmio Oy / 13.1.2014 / Marko Lirkki ENERGIAKOLMIO OY Tuulivoiman rooli Suomen energiatuotannossa Jyväskylän Rotary klubi 13.1.2014 Energiakolmio Oy / 13.1.2014 / Marko Lirkki ENERGIAKOLMIO OY Energiakolmio on Suomen johtava riippumaton energiamarkkinoiden

Lisätiedot

Verkostoitumalla mukaan ydinvoimahankkeisiin

Verkostoitumalla mukaan ydinvoimahankkeisiin Verkostoitumalla mukaan ydinvoimahankkeisiin ValNet Työpaja 3.9.2014 Juha Miikkulainen Kehityspäällikkö Fennovoiman omistuspohja Omistajilta lopullinen sitoumus Voimaosakeyhtiö SF ja RAOS Voima Oy tekivät

Lisätiedot

Fingridin verkkoskenaariot x 4. Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja

Fingridin verkkoskenaariot x 4. Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja Fingridin verkkoskenaariot x 4 Kantaverkkopäivä 2.9.2013 Jussi Jyrinsalo Johtaja 2 Sisällysluettelo Kantaverkon kymmenvuotinen kehittämissuunnitelma Esimerkki siitä, miksi suunnitelma on vain suunnitelma:

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammikuu maaliskuu 2011

Osavuosikatsaus tammikuu maaliskuu 2011 Osavuosikatsaus tammikuu maaliskuu 2011 Teollisuuden Voima Oyj:n osavuosikatsaus 1.1. 31.3.2011 Toimintaympäristö Liiketoiminnan tulos Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Teollisuuden Voima Oyj:n sähköntuotanto

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Päättäjien Metsäakatemia 27.9.2012 Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt Metsähakkeen raaka-aineita Karsittu ranka: rankahake; karsitusta

Lisätiedot

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Maatuulivoima kannattaa Euroopassa vuonna 2020 Valtiot maksoivat tukea uusiutuvalle energialle v. 2010 66 miljardia dollaria

Lisätiedot

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Haminan Energia lyhyesti Muutos

Lisätiedot

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi Meidän visiomme... Asiakkaittemme akunvaihdon helpottaminen...sinun tulevaisuutesi Uusia asiakkaita, lisää kannattavuutta ja kehitystä markkinoiden tahdissa Synergy Battery Replacement Programme The Battery

Lisätiedot

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen?

Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Donetsk Luhansk Donetskin ja Luhanskin alueella asuu 6,5 milj. ihmistä eli 15% Ukrainan väkiluvusta. Krimin niemimaalla, ml. Sevastopol, asuu lähes 2,5

Lisätiedot

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsätieteen päivä 17.11.2 Pekka Ripatti & Olli Mäki Sisältö Biomassa EU:n ja Suomen energiantuotannossa Metsähakkeen käytön edistäminen CHP-laitoksen polttoaineiden

Lisätiedot

Energiaa ja ilmastostrategiaa

Energiaa ja ilmastostrategiaa Säteilevät naiset seminaari 17.3.2009 Energiaa ja ilmastostrategiaa Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Kasvihuonekaasupäästöt, EU-15 ja EU-25, 1990 2005, EU:n päästövähennystavoitteet

Lisätiedot

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa

Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian käyttö ja tuet Suomessa Uusiutuvan energian ajankohtaispäivät Pekka Ripatti 3.12.2013 Energiamarkkinavirasto uusiutuvan energian edistäjänä Tuuli-, biokaasu-, puupolttoaine- ja metsähakevoimaloiden

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011 TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA Urpo Hassinen 25.2.2011 www.biomas.fi UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ KOKO ENERGIANTUOTANNOSTA 2005 JA TAVOITTEET 2020 % 70 60 50 40 30 20 10 0 Eurooppa Suomi Pohjois-

Lisätiedot

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Fortum Otso -bioöljy Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Kasperi Karhapää Head of Pyrolysis and Business Development Fortum Power and Heat Oy 1 Esitys 1. Fortum yrityksenä 2. Fortum Otso

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas

Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas Tulevaisuuden energiaratkaisut? Jyrki Luukkanen/Jarmo Vehmas Tulevaisuuden epävarmuudet Globaali kehitys EU:n kehitys Suomalainen kehitys Teknologian kehitys Ympäristöpolitiikan kehitys 19.4.2010 2 Globaali

Lisätiedot

Ydinpolttoainekierto. Kaivamisesta hautaamiseen. Jari Rinta-aho, Radiokemian laboratorio 3.11.2014

Ydinpolttoainekierto. Kaivamisesta hautaamiseen. Jari Rinta-aho, Radiokemian laboratorio 3.11.2014 Ydinpolttoainekierto Kaivamisesta hautaamiseen Jari Rinta-aho, Radiokemian laboratorio 3.11.2014 Kuka puhuu? Tutkijana Helsingin yliopiston Radiokemian laboratoriossa Tausta: YO 2008 Fysiikan opiskelijaksi

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014

Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014 Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014 Sanna Syri Professori, energiatalous Aalto-yliopisto, Energiatekniikan laitos EU:n 2020 tavoitteet 20-20-20-10 tavoitteet -20% kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Hanhikivi 1 -hanke. Pietari Brahen Rotaryklubi Raahe 3.6.2014. Jaana Kangas, aluetiedottaja Minttu Hietamäki, ydintekniikka-asiantuntija

Hanhikivi 1 -hanke. Pietari Brahen Rotaryklubi Raahe 3.6.2014. Jaana Kangas, aluetiedottaja Minttu Hietamäki, ydintekniikka-asiantuntija Hanhikivi 1 -hanke Pietari Brahen Rotaryklubi Raahe 3.6.2014 Jaana Kangas, aluetiedottaja Minttu Hietamäki, ydintekniikka-asiantuntija Fennovoiman omistuspohja Laitossopimus ja lopullinen sitoumus Joulukuu:

Lisätiedot

Hajautetun energiatuotannon edistäminen

Hajautetun energiatuotannon edistäminen Hajautetun energiatuotannon edistäminen TkT Juha Vanhanen Gaia Group Oy 29.2.2008 Esityksen sisältö 1. Hajautettu energiantuotanto Mitä on hajautettu energiantuotanto? Mahdollisuudet Haasteet 2. Hajautettu

Lisätiedot

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse. Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.fi/tutu Esityksen sisältö Suomen energiajärjestelmän ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi?

Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi? Onko Suomesta tuulivoiman suurtuottajamaaksi? Ilmansuojelupäivät Lappeenranta 18.-19.8.2015 Esa Peltola VTT Teknologian tutkimuskeskus Oy Sisältö Mitä tarkoittaa tuulivoiman suurtuottajamaa? Tuotantonäkökulma

Lisätiedot

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Kaasumoottorikannan uusiminen ja ORC-hanke Helsingin seudun ympäristöpalvelut Riikka Korhonen Viikinmäen jätevedenpuhdistamo Otettiin käyttöön

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry. 29.2.2008 Helsinki 1 ET:n näkökulma Energia, ilmasto, uusiutuvat Ilmasto on ykköskysymys

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Biopolttoaineiden edistäminen energiateollisuuden näkökulmasta

Biopolttoaineiden edistäminen energiateollisuuden näkökulmasta Biopolttoaineiden edistäminen energiateollisuuden näkökulmasta Jukka Makkonen Energiateollisuus ry Kotimaista energiaa puusta ja turpeesta -seminaari Oulu, 1 Energiateollisuus ry energia-alan elinkeino-

Lisätiedot

Energiaa ja elinvoimaa

Energiaa ja elinvoimaa Energiaa ja elinvoimaa Lappilainen ENERGIA 11.5.2010 Asiakaslähtöinen ja luotettava kumppani Rovaniemen Energia-konserni Rovaniemen kaupunki Konsernin liikevaihto 40 milj. Henkilöstö 100 hlö Yksiköiden

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus 27.10.2015 Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Gaia Consulting Oy Kestävän liiketoiminnan konsulttitoimisto vuodesta 1993 Strateginen kumppani ja käytännön toteuttaja

Lisätiedot

Vuosikertomus Teollisuuden Voima Oyj

Vuosikertomus Teollisuuden Voima Oyj 2008 Vuosikertomus Teollisuuden Voima Oyj Keskellä näkyvät käynnissä olevat laitosyksiköt OL1 ja OL2 Olkiluodon saaren länsirannalla. OL1-yksikkö on tuottanut sähköä jo yli 30 vuotta. Havaintokuvana

Lisätiedot