TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS"

Transkriptio

1 VUOSIKERTOMUS 211

2 SISÄLLYS 3 Haminan Energian vuosi Toimitusjohtajan katsaus 8 Varatoimitusjohtajan katsaus 12 Suomen energiavuosi Energialiiketoiminta 16 Verkostoliiketoiminta 18 Tietohallinto 2 Yhteiskuntavastuu 24 Hallituksen toimintakertomus 26 Hallitus 28 Tilinpäätös 46 Review by the Managing Director 5 Yhteystiedot Haminan Energia Oy on monipuolinen energia-alan palvelutuotantoon erikoistunut yritys, joka on 1 % Haminan kaupungin omistuksessa. Toimintamme selkärangan muodostavat sähkön-, maakaasun-, kaukolämmön ja tiedonsiirtoverkot, niiden ylläpito ja operointi sekä kaukolämmön ja prosessiteolllisuuden erilaisten energiapalveluiden tuotanto. 3

3 TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS 4 Yhtiön panostukset tuulivoimaan ovat olleet erittäin onnistuneita. Summan tuulipuiston tuotanto on osoittautunut suunniteltua paremmaksi ja käytettävyys todella hyväksi. LUONNONVOIMIIN TULEE VARAUTUA Vuoden 211 alussa tapahtunut Fukushiman ydinvoimaonnettomuus Japanissa antoi vakavan varoituksen ääriolosuhteisiin varautumisen tärkeydestä. Riskit olivat kylläkin tiedossa, mutta niihin ei ollut riittävästi varauduttu. Onnettomuus sai aikaan myös olemassa olevien ja suunniteltujen laitosten uudelleenarvioinnin ja -tarkastelun kaikkialla. Turvallisuuden ja toimintavarmuuden arviointi on tarpeellista ja aiheellista kaikissa muissakin energia-alan toiminnoissa. Vuoden lopun mittavat, myrskyjen aiheuttamat sähköverkkojen lamaantumiset ja asiakkaiden päiväkausien sähköttömyys tulee ottaa hyvin vakavasti. Energia-alan kehitystä seuranneena tulee mieleen 2-luvun alun Kalifornian sähkökatkot ja Enronin konkurssi. Energia-alaa ajetaan markkinaehtoisesti eteenpäin ja ajatellaan vain energiamarkkinoiden ylikansallista toimivuutta. Halutaan alalle innovatiivisia uusia markkinatoimijoita. Tällöin yhtiöt saadaan tavoittelemaan vain liiketaloudellista tehokkuutta ja voittoja, eikä muisteta, että kyseessä on yhteiskunnalle ja asukkaille välttämätön perustoiminta. Suomessa on jo pitkään ajettu ajatusta suuremmista ja tehokkaammista yksiköistä, yritysjärjestelyistä ja laiskan pääoman vapauttamisesta. Mitä se laiska pääoma sitten on? Asiakkaidemme rahaa, jota tulisi ohjata myös toimitusvarmuuteen. Mistä se tehokkuus suuremmissa yksiköissä tulee? Vähennetään omaa työvoimaa, ulkoistetaan ja kilpailutetaan alihankkijoita. Alihankkijat tulevat pohjoisesta ja etelästä ilman paikallisosaamista. Kehityksen seurauksena verkkoyhtiöiden oma asentajamäärä on romahtanut merkittävästi ja paikallistuntemus kadonnut. Tätä ongelmaa on vaikea oikaista valtiovallan ohjauskeinoilla. EU:n ajama markkinoiden vapauttaminen ja verkkoyhtiöiden regulaation ja ohjauksen lisääminen tavoittelee markkinoiden avaamista laajemmiksi, uusien toimijoiden mukaan saamista energiamarkkinoille sekä verkkoyhtiöiden taloudellisten ohjauskeinojen kiristämistä. Toimitusvarmuudelle ja asiakaspalvelun laadulle ei näissä ohjauskeinoissa ole annettu arvoa. Laskelmat painottuvat epämääräisiin, tieteellisiin tehokkuusrintamiin ja niiden arviointiin. En ole vielä havainnut, että tämä kohta parikymmentä vuotta jatkunut kilpailun vapauttaminen ja markkinoiden laajentaminen olisi vaikuttanut positiivisesti suomalaiseen sähkölaskuun. Uusia innovatiivisia toimijoita tosin on ilmaantunut, ja jotkut ovat työllistäneet jopa kilpailuvirastoakin. Valvonnan ja valvovien viranomaisten määrä on kasvanut kylläkin tänä aikana merkittävästi. Suomen Energiamarkkinavirasto on jo kauan ohjannut verkkoyhtiöiden kohtuullista tuottoa ja asettanut tehostamisvelvoitteita ja leikkuria operatiivisiin kuluihin, lähinnä henkilömenoihin. Tämän seurauksena verkkoyhtiön operatiivinen valmius suurhäiriöihin on jäänyt taka-alalle. Nyt tulisi vakiokorvaus- ja kaapelointikeskustelun sijaan keskittyä varautumis- ja valmiussuunnitteluun, verkkoyhtiöiden yhteistyöhön ja paikallisten osaavien resurssien varmistamiseen. Haminan Energia on panostanut paljon sähköverkkojen toimintavarmuuteen investoimalla maakaapelointiin ja omaan vahvaan, asiantuntevaan asennusorganisaatioon. Kaapelointiasteemme on molemmissa jänniteportaissa n. 7 prosenttia. Keskeytysaikamme on aina ollut kaupunkiyhtiöiden kärkiluokkaa. Silti Energiamarkkinaviraston valvontamalli haluaa karsia tähän suunnattuja kustannuksia. Meille osoitettu tehostamisvaatimus kustannuksiin vuosina on peräti 7,14 prosenttia. Monimutkaisiin valvontamalleihin ja laskentasääntöihin voi tarkemmin tutustua Energiamarkkinaviraston internet-sivuilla. MAAILMANTALOUS OHJAA ENERGIAN HINTOJA Energioiden markkinahintoihin vaikuttaa ensisijaisesti maailmanmarkkinoiden tilanne. Öljyn hinta oli koko vuoden nousussa johtuen arabimaiden epävakaasta tilanteesta sekä Aasian talouden korkeasta kysynnästä. Euroalueen kriisi taas painoi alas euron arvoa ja taannutti taloutta.vuoden 211 aikana raakaöljyn eurohinta nousi noin 2 prosenttia. Samaan aikaan sähkön ja päästöoikeuksien hinnat Euroopassa laskivat voimakkaasti teollisuuden alhaisen kulutuksen ja erittäin hyvän vesivuoden takia. Sähkön markkinahinnat lähes puolittuivat vuoden 211 aikana. Tulevaisuuden ennustaminen energiamarkkinoilla on erittäin hankalaa. Maailmantalouden elpyminen ja etenkin euromaiden selviäminen talouskriisistään on avainasemassa. Hintatasoihin tulee vaikuttamaan myös EU:n päätökset energiapolitiikassa ja varsinkin päästöjen hillitsemisessä. Saksan ja muiden EUmaiden päätökset ydinvoimasta luopumisesta tulevat myös vaikuttamaan sähkön ja päästöoikeuksien hintaan. Maakaasun ennustetaan tulevan merkittävään rooliin energiataseessa. Suomelle tärkeät ydinvoimahankkeet etenevät onneksi suunnitellulla tavalla. Vuonna 211 Suomi oli merkittävällä määrällä, 16,4 prosentilla, tuontisähkön varassa. Tilanne ei voi jatkua näin, sillä on kannaltamme vaarallista, jos taloustilanteen elpyessä energian hinnat alkavat kohota. Fennovoima-hanke toteutuessaan nostaa onneksi paikallisten energiayhtiöiden omavaraisuuden siedettävälle tasolle. VEROTUKSEEN JA TUKIJÄRJESTELMIIN PITKÄJÄNTEISYYTTÄ Energiaverotus ja tuotantotukijärjestelmät ovat jo pitkään olleet hyvin haasteellisia toimijoille. Pääomavaltaiset ja pitkän käyttöajan investoinnit edellyttävät myös verotus- ja tukijärjestelmiltä ennakoivuutta ja pitkäjännitteisyyttä. Mutta näin ei valitettavasti ole. Verotus on jo jonkin aikaa ollut kahden asian loukussa; verotuksella halutaan ohjata energiankäyttöä ja investointeja uusiutuvaan ja vähäpäästöiseen suuntaan, mutta samalla sillä on vahva rahallinen vaikutus valtion talouteen.

4 Hyvä esimerkki on maakaasun verotus. Maakaasua on pidetty kauan tehokkaana ja ympäristöystävällisenä energiamuotona, jonka käytön lisäämiseen on kannustettu. Vuoden 211 alussa energiaveroja nostettiin merkittävästi ja tämän seurauksena kivihiilen käyttö korvasi merkittävästi maakaasua. Tuloksena oli noin miljoonan tonnin ylimääräiset CO2 -päästöt, jotka ovat noin 1,5 prosenttia Suomen kokonaispäästöistä. Samalla vähentyvä kaasunkäyttö vaarantaa ympäristöystävällisen ja tehokkaan kaasuverkon rakentumisen ja heikentää kykyä lisätä uusiutuvien energialähteiden (mädättämällä tai kaasuttamalla tehtävän biokaasun) osuutta kaasuverkossa. Biokaasun käyttö liikenteessä edellyttää myös toimintaa varmistavaa vahvaa kaasuverkostoa. Kaavailussa on vielä korottaa näitä veroja 213 ja 215. Tuulivoiman syöttötariffijärjestelmä on rakennettu tariffiin hakeutuvalle toimijalle hyvin hankalaksi ja byrokraattiseksi. Olimme budjetoineet pääsevämme Summan laitoksilla tariffin piiriin vuoden alusta, mutta hakemuksemme hyväksyttiin pitkän käsittelyn jälkeen vasta alkavalle jaksolle. Viivästyksestä aiheutui huomattavia taloudellisia menetyksiä. Varsinainen yllätys, ja osoitus hyvin poukkoilevasta verotus- ja tukijärjestelmästä, oli kiinteän sähkön tuotantotuen yllättävä lopettamispäätös syksyllä 211. Tuki päätettiin lopettaa jo vuoden 212 alussa. Tuki loppui vuonna 26 valmistuneelta Kemin tuulivoimalaitokselta, jonka investoinnin käyttöaikaa pitäisi olla jäljellä vielä vähintään 15 vuotta. Tuen loppumisen taloudellista vaikutusta lisää vielä se, että päätös tehtiin sähkön alhaisen markkinahinnan aikana, jolloin investoinnilla ei muutenkaan ole taloudellisia toiminnan edellytyksiä ilman tukea. Valtion pitkäjänteisyys energiapolitiikassa näyttää olevan vaalikauden mittainen. TUULIVOIMAN LISÄÄMINEN HAASTEELLISTA Suomen tavoitteena on ollut uusiutuvan energian lisääminen vuoteen 22 mennessä ja sen osana tuulivoimatuotannon kasvattaminen 6 TWh:iin, mikä tarkoittaisi 25 MW kapasiteetin rakentamista. Näihin visioihin uskoen päätti Winwind Oy vuonna 28 rakentaa kokoonpanotehtaan Haminaan. Tuulivoimainvestointien perusedellytystä, syöttötariffijärjestelmää, rakennettiin kauan, ja tariffin voimaantulo myöhästyi pahasti erinäisten syiden takia. Se saatiin voimaan vasta Tällöinkin investoijat vasta pääsivät hakeutumaan hyväksyttäviksi laitoksiksi järjestelmän piiriin. Tämän jälkeen on ilmaantunut useita tahoja, jotka haluavat rajoittaa ja estää tuulivoiman rakentamista. Rajoittaviksi elementeiksi ovat nousseet liikenneväylät, lentoliikenne, laivaväylät, tutkat, lepakot, maisemahaitta yms. Eri viranomaistahot haluavat antaa tuulivoimalle paljon rajoittavampia ehtoja kuin esimerkiksi tavallisille tuotantolaitoksille ja liikenneväylille. Esimerkiksi tuulivoimalan melua tarkastellaan hyvin yksittäisenä haittana unohtaen rakennetun ympäristön aiheuttama taustamelu. Ymmärrän hyvin tuulivoimateollisuuden haasteelliset ajat ja sen liiketoiminnallisen vaikeuden, mikä syntyy, kun lupakäsittely estää toteuttamiskelpoisten, työllistävien hankkeiden etenemisen. Vaihtoehdoksi jää osaavan henkilöstön lomauttaminen, kunnes lupaprosessit saadaan käsiteltyä. Ymmärrän myös, että kaikkea uutta ja varsinkin tuulivoimaa, josta kaikilla ei ole selvää käsitystä ja tuntumaa, vastustetaan. Sitä en voi hyväksyä, että toimijalla ei ole mitään oikeusturvaa rakennusluvista tehtyjen valitusten käsittelyaikojen suhteen. Erään toimijan rakennuslupa on ollut jo yli vuoden Kouvolan hallinto-oikeudessa, eikä toimija ole saanut tietoonsa, milloin oikeus ottaisi valituksen käsittelyynsä. Työ- ja elinkeinoministeri on onneksi havainnut nämä tuulivoimateollisuuden vaikeudet ja asettanut ministeri Lauri Tarastin selvittämään, miten tuulivoimarakentamiseen liittyvät ongelmat voitaisiin sovitella. VUODEN 212 EU-OHJAUSTA SUOMELLE Euroopan komissio julkaisi joulukuussa 211 vuoteen 25 ulottuvan energiatiekartan. Sen tarkoitus on osoittaa eri skenaarioiden avulla, miten EU voi saavuttaa asettamansa 8-9 prosenttia päästövähennystavoitteen vuoteen 25 mennessä energiasektorin osalta. Seuraavaksi parlamentti ja neuvosto käsittelevät esitystä tahoillaan. Neuvoston johtopäätökset ovat odotettavissa kesäkuussa. Virallisesti EU:n uudet energiatavoitteet hyväksytään todennäköisesti 213 tai 214. Komission lokakuussa 211 julkaisema luonnos suuntaviivoista Euroopan laajuiselle energiainfrastruktuurille on siirtynyt parlamentin käsittelyyn. Ehdotus on tärkeä Euroopan energiamarkkinoille, sillä sen tarkoitus on varmistaa, että strategiset energiaverkostot ja varastointitilat ovat valmiina vuoteen 22 mennessä. Nykyiset energiaverkostot vanhenevat kovaa vauhtia. Lisäksi energiahuoltovarmuuden merkitys kasvaa koko ajan. Komission linjauksista odotetaan myös apua siirtymisessä matalahiiliseen talouteen ja energiasisämarkkinoiden viimeistelyssä. Suomelle olisi tärkeää kytkeä maakaasuverkosto kiinteästi Euroopan verkostoon, jolloin saataisiin turvattua toimivat kaasumarkkinat myös Suomessa. Hallituksen energia- ja ilmastostrategian valmistelu on alkanut. Strategia on todennäköisesti kaksiosainen, jossa on lyhyt johtopäätösosio politiikkatoimineen ja laajempi virkamiesraportti, joka ei mene poliittiseen päätökseen. Linjauksia ja tukimuutoksia olisi tehtävä tapahtuneen kehityksen seurauksena. Maakaasun tulevaa verotusta tulisi arvoida uudelleen ja määrittää uusiutuvan energian tukipolitiikalle tehokkaita vaihtoehtoja, joista yksi olisi liikenteen päästöjen hillintä biokaasujen avulla. On myös pohdittava muita tukimuutoksia, esimerkiksi pienpuun energiatuen komissio on tyrmännyt esitetyssä muodossa. EU-tasolla valmistelussa ovat myös laivojen rikkipäästöjä rajoittava, niin kutsuttu rikkidirektiivi, ja energiaverodirektiivin uudistus. Molemmilla direktiiveillä on merkittävät vaikutukset etenkin Suomen kuljetusten hintoihin. Komissio ehdottaa energiaverodirektiiviä uudistettavan siten, että liikenne- ja lämmityspolttoaineiden verotus perustuisi polttoaineiden energiasisältöön ja poltosta syntyvään hiilidioksidin ominaispäästöön. Komission ehdotus direktiivin päivittämisestä on pääosin samanlainen kuin jo toteutettu energiaverouudistus Suomessa. Mullistavia muutoksia ei ole siis luvassa. Ehdotus on Suomen kannalta ongelmallinen, sillä siinä ehdotetaan dieselin ja bensiinin vähimmäisverotasojen yhdentämistä. Tämä tarkoittaisi käytännössä dieselin tuntuvaa hinnankorotusta, sillä sen vähimmäisverotasoa ehdotetaan nostettavan samalle tasolle kuin bensiinillä. Tämä vaikeuttaa teollisuutemme kilpailukykyä, sillä Suomen kaltaiset, pitkien välimatkojen maat ovat riippuvaisia maantiekuljetuksista. Komissio ehdottaa myös ammattidieselin ja yksityisdieselin verotuksen eriyttämisen poistoa. On selvä, että kustannusten voimakas nousu on todellinen uhka kuljetussektorille. Pohjoismaissa pyritään avaamaan yhteiset sähkön vähittäismarkkinat vuonna 215. Tällä hetkellä käynnissä on keskustelu valittavasta markkinamallista. Pohjoismaisten energiavalvojien yhteistyöjärjestö NordREG on julkaissut huhtikuussa 211 kaksi raporttia, joista toinen käsittelee markkinatoimijoiden rooleja ja vastuita asiakasrajapinnassa, ja toinen laskutuksen järjestämistä. Tavoitteena olisi malli, missä sähkönmyyjä, toimisipa se missä päin markkinaa hyvänsä, hoitaisi kaiken asiakaspalvelun ja laskutuksen. Paikallisten ja alueellisten energiayhtiöiden näkökulmasta suunta on väärä. Uudella markkinamallilla ei pystytä saavuttamaan sille alun perin asetettuja markkinoiden toiminnallisia tavoitteita. Päinvastoin, esityksellä vaarannetaan nykyisen vähittäismarkkinamallin tuomat edut. Tällä hetkellä huomio on kiinnittynyt vääriin asioihin, sillä verot ja siirtomaksut mukaan luettuna jopa yli 95 prosenttia vähittäismarkkinoiden sähkön hinnasta määräytyy joka tapauksessa tukkumarkkinahintojen mukaisesti. Tukkumarkkinoiden kehittäminen onkin erityisen tärkeää, ja siirtorajoitusten vähentäminen sekä aluehintojen lähentäminen ja poistaminen ovat tässä keskeisessä roolissa. Ei ole tarpeellista muuttaa sitä, mikä tällä hetkellä toimii hyvin. Uudistusten taustaoletus, että nykyisten vähittäismarkkinoiden kilpailu ei toimi, on väärä. Täytyy muistaa, että Suomessa on yli 7 sähkönmyyjää ja sähkön loppukäyttäjähinnat ovat Euroopan alimpia. Uudistukset heikentäisivät asiakaspalvelua, keskittäisivät markkinoita ja lisäisivät hallinnollisia kustannuksia. NordREG:n laskutusraportin keskeinen ehdotus on pakottaa sähkönmyyjä tarjoamaan pakollinen yhteislasku kahden erillisen siirto- ja myyntilaskun sijaan. Asiakasrajapintaraportissa puolestaan asetetaan tavoitteeksi, että pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla asiakkaan ensisijainen kontaktitaho olisi sähkönmyyjä. Molempien NordREG:n raporttien ehdotukset heikentäisivät merkittävästi asiakaspalvelua. Pakolliseen yhteiseen laskutusjärjestelmään siirtyminen poistaisi asiakkaiden arvostaman, läheisen kuluttajan ja verkkoyhtiön välisen suhteen. Lisäksi voidaan kysyä, olisiko myyjillä aitoa halua ja kykyä palvella asiakasta paikallisissa asioissa järjestelmässä, jossa sähkönmyyjä olisi ainoa kontakti loppukäyttäjille. Esitykset myös suosivat suuria sähköntoimittajia, sillä sähkönmyyjille asetettava tarve olla yhteydessä lukuisiin jakeluverkkoyhtiöihin vaatii hallintoresursseja, joita pienillä toimijoilla ei ole. Esityksen toteutuminen myös heikentäisi kilpailua. Mallin vaatimat alkuvaiheen investointitarpeet yhdistettynä välttämättömiin vakavaraisuus- ja vakuusvaatimuksiin voisivat johtaa helposti siihen, että markkinoilla olisi jatkossa vain kourallinen toimijoita. Pakolliseen yhteiseen laskutusjärjestelmään siirtyminen myös lisäisi hallinnollisia kuluja. Mikäli yhdistetty lasku halutaan ottaa käyttöön, sen tarjoamisen tulisi olla vapaaehtoista. Päätöksentekijöiden tulisi huomata, että myös muissa Pohjoismaissa pienet ja alueelliset energiayhtiöt ovat nousseet vastustamaan edellä mainittuja, markkinoiden toimivuutta romuttavia ehdotuksia. Paikalliset energiayhtiöt näkevät toimivan kilpailun ja hyvän asiakaspalvelun tärkeänä tavoitteena. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi koko esitettyä uutta markkinamallia on vielä harkittava huolella ja kehitettävä vaiheittain ja ilman kiirettä, yhteispohjoismaisten tukkumarkkinoiden kehittämisen rinnalla. Paikallinen palvelu toimi erittäin hyvin vuodenvaihteen myrskytuohojen selvittelyssä. VUOSI 211 Kulunut vuosi oli taloudellisesti onnistunut. Yhtiön liikevaihto kasvoi 16,5 prosenttia 36,4 miljoonaan euroon. Mikä parasta, kasvua oli kaikissa liiketoimintasektoreissa. Liiketoiminnallisesti vuosi oli kaksijakoinen: alkuvuosi oli normaalia kylmempi ja teollisuuden käyttö näytti palaavan vuoden 28 tasolle, kun taas loppuvuosi oli erittäin lämmin, ja teollisuuden tulevaisuusnäkymät ja energiankäyttö taantuivat. Näissä oloissa saavutettu tulos, 2,3 miljoonaa euroa ennen tilinpäätössiirtoja, on erittäin hyvä. Kasvua edellisestä vuodesta oli 9,7 prosenttia. Tuloksen arvoa lisää vielä se, että tulosta on pienentänyt yli 5 prosentilla kasvaneet poistot, ja tuloksesta puuttuu kahdeksan kuukauden ajalta saamatta jäänyt Summan voimaloiden syöttötariffi. VUODEN 211 TÄRKEIMMÄT PANOSTUKSET Yhtiön jatkoi määrätietoisesti investointeja omaan päästöttömään tuotantoon. Fennovoima-hankkeen sijoituspaikaksi varmistui Pyhäjoki, ja laitostoimittajilta on saatu tarjoukset laitostyypeistä. Omavarainen, markkinoista riippumaton ja päästötön tuotanto on jo osoittanut tärkeytensä viimeaikaisissa energiaintensiivisen teollisuuden ratkaisuissa. Yhtiö aloitti merkittävän neljän uuden tuulivoimalan investoinnin Haminan satamaan. Investointi kasvattaa valmistuessaan yhtiön tuotantokapasiteetin ennätykselliseen 8 GWh:n mikä on yli puolet Haminan sähkön käytöstä. Jo viime vuonna Haminan osuus kaikesta Suomen tuulivoimakapasiteetista ja tuotannosta oli merkittävät 7 prosenttia! Suunnitellut voimalat ovat osin kohdanneet ympäristön vastustusta, ja näyttää siltä, että kaikkia uusia hankkeita ympäri Suomea tarkastellaan aina vain kriittisemmin. Harjuun suunniteltu biokaasulaitos ei toteutunut Harjun Oppimiskeskuksen vetäydyttyä hankkeesta. Uusi laitos on suunniteltu uuteen paikkaan Virolahdella. Sähköverkon laajennus- ja perusparannusohjelmaa jatkettiin vuonna 211 keskustan alueella, Summan alueella sekä 11 kv:n asemilla. Hyvän kaapelointiasteen ansiosta loppuvuoden myrskyt eivät juurikaan vaikuttaneet sähkönjakeluun. Ohjelmaa tullaan jatkamaan vielä muutaman vuoden ajan. WiMAX-verkon laajentaminen kohdistui haja-asutusalueille, joilla lankaverkon poistumisen takia on huutava tarve toimivasta ja taloudellisesta internet-yhteydestä. Keskustassa ja uusilla asuntoalueilla laajennettiin kuituverkkoa, joka aikanaan mahdollistaa myös monipuoliset viihdepalvelut asiakkaille. Yhtiön tutkimus- ja tuotekehityspanostus keskittyi edelleen tuulivoiman tuotantotekniikkaan, biokaasutustekniikkaan, energiansäästö- ja energiatehokkuusmenetelmiin sekä langattomiin tiedonsiirtotekniikoihin. Merkittävimmät mahdollisuudet nähdään tuulivoimatuotannon laajentamisessa sekä tuulivoiman teknisessä kehityksessä, eri biomassojen käytössä biokaasutuotantoon, biokaasun jalostamisessa liikennekäyttöön sekä WiMAX-verkon käytössä eri sovelluksissa. Yhtiö osallistui myös moniin maakunnallisiin energiatehokkuus- ja uuden energiateknologian kehityshankkeisiin. TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Yhtiön panostukset tuulivoimaan ovat olleet erittäin onnistuneita. Summan tuulipuiston tuotanto on osoittautunut suunniteltua paremmaksi ja käytettävyys todella hyväksi. Yhtiö on myös jalostamassa kolmea uutta tuulipuistoaluetta Haminan itäpuolelle. Toteutuessan nämä hankkeet tuovat noin 2 milj. euron investoinnit alueelle ja kasvattavat tuulivoimatuotantoa n. 33 GWh. Määrä vastaa 75 prosenttia Suomen vuoden 211 tuulivoimatuotannosta. Maakaasun, ja etenkin biokaasun mahdollisuudet liikennekäytössä ovat erittäin lupaavat. Biokaasukäytössä samalle päästötasolle pääsee vain tuulivoimalla operoiva sähköauto. Maakaasu nousee yhä tärkeämmäksi energialähteeksi EU:n alueella. Yhtiölle tärkeä Fennovoima-hanke on etenemässä suunnitellusti, ja toteutuessaan se takaa omavaraisen päästöttömän tuotannon. Yhtiön sähkönjakeluverkkojen laatuun ja toimitusvarmuuteen on panostettu määrätietoisesti, eikä tulevien viranomaisvaatimusten täyttäminen verkoston laadusta ja toimintavarmuudesta tule aiheuttamaan ongelmia. Haminan alueen teollisuus on indikoinut positiivisia merkkejä tuotannostaan, ja myös Venäjän liikenne on elpymässä entiselle tasolleen. Yhtiön tulevaisuudennäkymät ovat hyvät, sillä tuotannolliset panostukset ovat erinomaisesti linjassa EU:n ja Suomen energiatavoitteiden kanssa. Toteutuessaan ne takaavat yhtiölle omavaraisen päästöttömän tuotannon ilman hiili- tai öljyriippuvuuta. Lisäksi yhtiön lähialueille suunnittelemat tuotantoinvestoinnit lisäävät paikallista työllisyyttä. Yhtiön energiansiirtoverkostot ovat erinomaisessa kunnossa. Kiitän asiakkaitamme, henkilöstöämme ja sidosryhmiämme kuluneesta vuodesta! Puhalletaan yhdessä tuulta purjeisiin! Timo Toikka toimitusjohtaja

5 VARATOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS 8 Vuosi 211 kului vaihtelevissa merkeissä. Alkuvuoden kylmät säät nostivat energiankulutusta huomattavasti antaen viitteitä energian käytön kasvusta. Samoin odoteltiin vielä positiivisella mielellä markkinoilta orastavan kasvun vahvempia signaaleja. Syksyn myötä jouduttiin toteamaan talouden taantuman kurkistavan nurkan takaa. Leuto sää käänsi alkuvuodesta kasvaneen energiankäytön laskusuuntaan. Koko maan tilastoissa sähkön käyttö laski 3,8 prosenttia, maakaasun käyttö 12 prosenttia ja kaukolämmön käyttö 11 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Vuosi päättyi sitten ennenkokemattomaan talvimyrskyyn eteläisessä Suomessa. Lähes 6 kotitaloutta jäi sähköttä Hannu- ja Tapani-myrskyssä joulunaikaan. Myrskyjen seurauksena vakiokorvauksia maksetaan yli 4 miljoonaa euroa yli 2 asiakkaalle. Sähköverkolle myrskyt aiheuttivat yli 3 miljoonan euron vahingot. Joulumyrskyjen vaikutukset olivat huomattavasti laajemmat kuin kesän 21 myrskyjen, ja lisäksi ajankohta sekä olosuhteet olivat nyt hankalammat. Myrskyjen vaikutukset asiakkaille ja verkko-omaisuudelle olivat selvästi edellistä kertaa pahemmat. Runsaasti julkisuutta saaneet laajat ja pitkäkestoiset katkot sähkönjakelussa saivat viranomaiset toimimaan ripeästi. Tammikuussa työ- ja elinkeinoministeriö esittikin vakiokorvaussäädösten kiristämistä ja verkkoyhtiöiden varautumisvelvoitteen kirjaamista sähkömarkkinalakiin. Samoin ministeriö haluaa muuttaa maantielakia maakaapeloinnin edistämiseksi. Tavoitteena on sähkönjakelun toimitusvarmuuden parantaminen 1-2 vuodessa. Ministeriön tarkoituksena on lainmuutoksella kiristää vakiokorvaussäädöksiä siten, että nykyisen 5 vuorokauden aikarajan lisäksi tulee kaksi uutta aikarajaa, 8 ja 12 vuorokautta. Vastaavasti näille sovelletaan uusia korvaustasoja, 8 vuorokauden jälkeen korvaus voisi olla 15 prosenttia vuosittaisesta verkkopalvelumaksusta ja 12 vuorokauden jälkeen 2 prosenttia, samalla maksimikorvaus nostettaisiin 2 euroon. Sähkökauppaan on tulossa niin sanottu yhden luukun malli. Uudistus on osa kehitystyötä, jonka tarkoituksena on tuoda pohjoismaisille vähittäismarkkinoille pakollinen yhteislaskutus. Kaavailtu muutos tarkoittaa, että tulevaisuudessa sähkön myyjien kuluttajille lähettämien laskujen tulee sisältää maksut sekä sähköenergiasta että sähkön siirrosta. Lisäksi useimmissa tilanteissa sähkön käyttäjien tarvitsee olla jatkossa yhteydessä ainoastaan sähkön myyjäänsä. Päätöstä laskutusmallista ei ole vielä tehty, ja yhteislaskutuksen sujuva toimeenpano edellyttääkin vielä tehokkaiden toimintamallien kehittämistä osapuolten väliseen tiedonvaihtoon, maksujärjestelmiin, verojen keräämiseen sekä riskienhallintaan. Toimintamallilla on varmasti etunsa kuluttajan kannalta, mutta se lisännee kuitenkin kustannuksia byrokratian ja valvonnan lisääntymisen takia. Lisäksi se etäännyttää sähköyhtiöitä asiakkaistaan entisestään. Paikallisuus halutaan häivyttää kilpailutekijänä markkinoilta ja edesauttaa suurten kansainvälisten toimijoiden kilpailuasemaa. Suuruuden ekonomia ei ole kuitenkaan toiminut odotetulla tavalla. Eikö energiamarkkinalaki ole tullut vielä riittävän kalliiksi kuluttajille? Ennen vuosituhannen vaihdetta koettua sähkön alennusmyyntiä ei ole sen koommin nähty. Maakaasun verotus on johtanut siihen, että maakaasun käyttöä on korvattu sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksissa kivihiilellä. Päästöoikeuksien ja kivihiilen hinta on ollut niin alhaalla, että polttoaineen vaihto on ollut kannattavaa. Mahtoikohan tämä olla hallituksen tavoite energiaveroratkaisua aikanaan tehdessään? Tuskin, näin siinä kuitenkin kävi. Ensimmäinen korotus tuli vuoden 211 alussa, seuraava on tulossa vuoden 213 alussa ja kolmannen pitäisi tulla sitten vuoden 215 alussa. Verotuksen tavoitetaso on maakaasulle 7,7 /MWh. Korotus johtaa toteutuessaan vähäpäästöisen maakaasun korvaamiseen kivihiilellä yhä enenevässä määrin. Muutos on maakaasua käyttävälle teollisuudelle merkittävä, eikä ohjaa teollisuutta päästöjä leikkaavaan suuntaan. Istuva hallitus on luvannut puuttua tilanteeseen, mikäli kaasua aletaan korvata kivihiilellä.

6 Liikennekäytössä biokaasun edut ovat ympäristön kannalta ylivertaisia. Siirtymällä biopolttoaineisiin voidaan eniten vaikuttaa liikenteen kasvihuonepäästöihin. 1 Liuskekaasu on tuonut muutoksia globaaleille maakaasumarkkinoille. Runsaat liuskekaasuesiintymät, joita löytyy muun muassa Yhdysvalloista, Australiasta, Kiinasta ja Euroopasta, ovat johtaneet maakaasun ylitarjontaan markkinoilla. Samanaikaisesti talouden hidastuminen on vähentänyt maakaasun käyttöä Euroopassa. Keski-Euroopassa liuskekaasun tulo markkinoille on sekoittanut maakaasukauppaa, ja Yhdysvalloissa maakaasun hinnat ovat pudonneet rajusti. Nykyinen käytössä oleva tukkuostosopimusmalli venäläisen kaasuntoimittajan kanssa on johtanut eurooppalaiset tukkumyyjät ennakkomaksujen kierteeseen. Take-or-Pay-sopimusmalli määrittelee ostajalle minimiostovelvoitteen, joka kaasunkäytön vähenemisen myötä on johtanut tilanteeseen, missä yhtiöt joutuvat myymään ostamaansa kaasua jopa tappiolla tukkumarkkinoille. Pohjoisessa on virinnyt hanke tuoda Barentsinmeren maakaasua Pohjois-Suomen ja Ruotsin tarpeisiin. Norjalainen maakaasu on myös joutunut uuteen tilanteeseen liuskekaasun markkinoille tulon myötä. Nestemäisen maakaasun toimitussopimukset esimerkiksi Pohjois-Amerikkaan ovat joutuneet uudelleen tarkastelun alaisiksi. Suomessa asiaan tulisi suhtautua vakavasti ja osallistua yhteistyössä ruotsalaisten ja norjalaisten asiantuntijoiden kanssa aktiivisesti hankkeen teknisten ja taloudellisten vaikutusten ja kannattavuuden selvittämiseen. On erikoista, että virkamiehet tyrmäävät hankkeen suoralta kädeltä kannattamattomaksi. Kannanotto ei kuvasta tarkoituksenmukaista, avointa ja objektiivista asian tarkastelua. Olisi aika keskustella avoimesti, miten Suomeenkin saataisiin aidot kaasumarkkinat. Tällä hetkellä Suomen kaasumarkkinalaki on tarpeeton kustannus kaasunkäyttäjille ja osoitus turhasta byrokratiasta. Onko järkevää laittaa kaikki paukut nyt bioenergiaan ja tuulivoimaan; olisiko tarpeen tarkastella myös muita vaihtoehtoja? Huomionarvoista on, että Euroopassa puuta ei enää luokitella bioenergiaksi, siihen puun kiertoaika on liian pitkä. Puun kasvuaika on, paikasta riippuen, Suomessa helposti 5-7 vuotta. Lisäksi EU-komissio kaatoi Suomessa vuosi sitten hyväksytyn lain pienpuun energiatuesta. Komission näkemyksen mukaan päämäärä on hyvä, mutta tuen kohdentumistapa väärä: tuen pitäisi kohdistua energian- ja lämmöntuotantoon, ei energiapuun hankintaketjulle. Tuulivoimatuotannolla ja bioenergiaratkaisuilla tuskin tulevaisuudessakaan voidaan kattaa Suomen koko primäärienergian tarvetta. Eurooppalaisille, ja erityisesti suomalaisille kaasumarkkinoille tulee saada kilpailua. Biokaasu on uusiutuva energialähde, jota syntyy luonnon omissa mätänemisprosesseissa, kun mikrobit hajottavat orgaanista ainetta hapettomissa olosuhteissa. Liikennekäytössä biokaasun edut ovat ympäristön kannalta ylivertaisia. Siirtymällä biopolttoaineisiin voidaan eniten vaikuttaa liikenteen kasvihuonepäästöihin. Biomassoista valmistettava polttoaine on täysin kotimaista. Se parantaa huoltovarmuutta ja kauppataseen vajausta samalla kun se pienentää öljyriippuvuutta. Liikenteen biopolttoaineet jaetaan kolmeen ryhmään sen mukaan, mistä raaka-aineista tai millä tuotantomenetelmällä polttoaine on valmistettu. Ensimmäisen sukupolven liikennebiopolttoaineeksi kutsutaan sokeri- ja tärkkelyspitoisista kasveista valmistettavaa bioetanolia, sekä öljypitoisista kasveista saatavaa biodieseliä. Toisen sukupolven liikennebiopolttoaineiden raaka-aineita ovat puuselluloosa ja erilaiset jätteet. Toisen sukupolven biopolttoaineiden valmistus ei verota ruoan tuotantoa. Kolmannen sukupolven liikennebiopolttoaineet tullaan valmistamaan kokonaan uusista raaka-aineista. Niiden tuotekehitys on vielä kesken, eikä niitä ole saatavilla lähivuosina. Biokaasun tuotanto ei rasita ruokaketjua, koska biokaasu tuotetaan erilaisista jätteistä ja tuotannon sivuvirroista. Biokaasun tuotantoon käytetään myös peltobiomassaa, joka voi käytännössä olla erilaisia heinälajikkeita tai ruoan tuotantoon kelpaamattomia viljakasveja. Siinäkin suhteessa biokaasu on ylivertainen, sillä peltohehtaarilta saadaan eniten energiaa talteen biokaasuna. Vihermassan tuotannossa peltohehtaarilta saadaan parhaimmillaan 3 MWh energiaa. Biokaasu on hiukkaspäästötön, täysin kotimainen liikenteen polttoaine. Se vähentää merkittävästi kasvihuonekaasupäästöjä, kun sillä korvataan liikennepolttoaineita. Kaasuautojen rikki- ja typpipäästöt ovat olemattomat. Finnair ja Ilmavoivat kokeilevat biokaasua ilmailukäytössä. Valmet on kehittänyt moottorivalmistajansa kanssa yhteistyössä biokaasutraktorin. Liikenteen aiheuttamien päästöjen osalta EU:n ja Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka asettivat vuonna 25 tavoitteen, jolla biopolttoaineiden osuus tieliikenteen poltto-aineiden kulutuksesta piti olla 5,75 prosenttia vuonna 21, ja edelleen vuoteen 212 mennessä luku pitäisi olla 1 prosenttia. Vuoteen 22 mennessä liikenteessä käytetyn biopolttoaineen määrän pitäisi vastata energiasisällöltään 7 TWh. Biokaasulaitos on elävä organismi, jossa toteutuu täydellinen ravinne- ja hiilikierto. Biokaasun perusongelma on se, ettei raaka-ainetta kannata kuljettaa pitkiä matkoja. Biomassasta jopa 8 prosenttia on vettä ja vain 2 prosenttia on kiinteää ainesta, ja kiintoaineestakin vain osa on hyödynnettävissä. Raaka-aineen kuljetusmatka on kannattavaa alle 1 kilometrin säteeltä. Tämä johtaa siihen, että biokaasulaitos tulee sijoittaa lähelle raaka-aineen syntypaikkaa. Hämmästyttääkin, että kuntien jätteenkäsittelyjärjestelmissä yhdyskuntien jätevesilietettä kannattaa ajaa kumipyörillä jopa satojen kilometrien päähän, vaikka puhdistamoliete ei ole edes kummoinen raaka-aine biokaasuntuotannossa. Kannattavuus lieneekin jossain muussa elementissä. Kouvolan Mäkikylässä käynnistyi viime vuonna Kymen Bioenergian bioreaktori, joka hyödyntää yhdyskuntalietteen naapurissa toimivasta jätevedenpuhdistamosta sekä Kymenlaakson lähialueelta kerättyä biojätettä ja peltobiomassaa. Laitos käyttää vuodessa noin 19 tonnia jätevesiliettä, biojätettä ja energiakasveja tuottaen 15 MWh biokaasua. Gasum hoitaa raakabiokaasun puhdistuksen painevesipesuprosessissa, jossa raakakaasun sisältämät epäpuhtaudet, hiilidioksidi ja rikkiyhdisteet absorboidaan veteen. Pesuprosessin jälkeen puhdistettu kaasu kuivataan ja siitä suodatetaan pöly pois. Biokaasu on puhdistuksen jälkeen 98 prosenttia metaania ja soveltuu erinomaisesti maakaasuverkkoon syötettäväksi. Tämä samainen kuvaus olisi voinut olla Haminasta, elleivät muutaman vuoden takaiset päätökset kaupungissa olisi johtaneet jätevesiä Kotkan Mussaloon. Suomessa syntyy vuodessa yhdyskuntajätettä 2,5 miljoonaa tonnia, joka vastaa noin 5 kiloa asukasta kohden. Tästä jätemäärästä puolet päätyy kaatopaikoille, vaikka sekalainen jäte on taloudellisesti hyödynnettävissä.. Kierrätysmateriaalin yli jäävän sekajätteen energiasisällön arvo on todella suuri. Tämä energiasisällön hyötykäyttö on taloudellisesti kannattavaa ja samalla ympäristöystävällistä. Asumisen jäte on kunnan vastuulla, ja laki velvoittaa kuntaa järjestämään jätteiden keruun ja käsittelyn. Yksityiset jätehuoltoyritykset hoitavat monessa kunnassa jätteiden keruun. Yhdyskuntajätteen keruun kustannukset maksavat kiinteistöt, ja kunnalliset kaatopaikat perivät porttimaksut kaatopaikalle päätyvästä jätteestä. Yksityiset yritykset ovat ryhtyneet käsittelemään yhdyskuntajätettä ja erottelemaan siitä energiajakeet. Kaatopaikoille päätyy vain pieni osa yhdyskuntajätteen kokonaismäärästä. Myös jätelaki lähtee siitä, että kaatopaikka on viimeinen vaihtoehto. Käytännössä on todettu, että yhdyskuntajätteestä pystytään hyödyntämään noin 8 prosenttia ja ainoastaan 2 prosenttia joudutaan viemään kaatopaikalle. Hyötykäyttöön erotettu 8 prosenttia on myytävää hyödykettä, kierrätysmateriaaleja sekä polttoainetta. Syntypaikkalajiteltuna tästä määrästä olisi erotettavissa myös biohajoava jäte biokaasun tuotantoon. Julkisuudessa käytävästä keskustelusta käy ilmi, että kunnallisten kaatopaikkojen pienentyneet porttimaksut ovat johtaneet ristiriitatilanteisiin useassa kunnassa. Ikävimmät tapaukset ovat johtaneet poliisitutkintaan ja oikeuskäsittelyyn. Riippumatta siitä, kuka jätteen kerää ja käsittelee, hyödynjako tulisi olla sellainen, että myös kuntalainen kokee saavansa osansa tästäkin kakusta. Jäte on arvokas raaka-aine, jonka hyötykäyttö tulee varmistaa. Kunnan puolestaan tulee varmistaa, että saatava hyöty jää kuntaan ja kuntalaisten eduksi. Uusi jätelaki antaa tähän entistä paremmat lähtökohdat, kunhan tilaisuuteen vain tartutaan. Muuttuvaan toimintaympäristöön pitää vastata muutoksella ja olla valmis ponnistelemaan tulosten saamiseksi. Kiitokset jälleen kaikille yhteistyökumppaneillemme ja erityisesti omalle henkilökunnalle kuluneesta vuodesta 211. Pekka Raukko Varatoimitusjohtaja

7 12 Sähkön hankinta energialähteittäin 211 (84,4 TWh) Sähkön tuotanto energialähteittäin 211 (7,6 TWh) Sähkön kokonaiskulutus 211 (84,4 TWh) Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähkön tuotantoon käytetyt polttoaineet 211 (56,6 TWh) Nettotuonti 16,4 % Vesivoima 14,6 % Tuuli,6 % Turve 6,2 % Biomassa 11,9 % Jäte,8 % Ydinvoima 26,4 % Maakaasu 1,9 % Kivihiili 11,8 % Öljy,4 % Kivihiili 14,1 % Öljy,6 % Vesivoima 17,4 % Tuulivoima,7 % Turve 7,4 % Biomassa 14,3 % Jäte,9 % Ydinvoima 31,6 % Maakaasu 13 % Uusiutuvat: 33 %, Hiilidioksidivapaat: 64 % Metallinjalostus 1 % Muu teollisuus 5 % Asuminen ja maatalous 27 % Palvelut ja rakentaminen 22 % Häviöt 3 % Metsäteollisuus 25 % Kemianteollisuus 8 % Kivihiili 23 % Maakaasu 34 % Turve 17 % Öljy 3 % Uusiutuvat 2 % Muut 3 % Lähde: Energiateollisuus ry. SUOMEN ENERGIAVUOSI 211 Vuosi 211 oli kaksijakoinen sähkön kulutuksen suhteen. Vuoden alkupuoliskolla kulutus kasvoi, kun tuli pakkastalvi ja teollisuuden suhdanteet näyttivät vielä suotuisilta. Vuoden loppupuoliskolla kulutus kääntyi laskuun, kun syksystä tuli ennätyslämmin ja teollisuuden rattaat alkoivat eurokriisin ja synkkien talousnäkymien myötä yskiä. SÄHKÖKATSAUS Suomi kulutti sähköä vuonna ,4 miljardia kilowattituntia (terawattituntia, TWh). Kulutuksesta katettiin nettotuonnilla 16,4 prosenttia ja Suomen omalla tuotannolla 83,6 prosenttia. Sähkön ja lämmön yhteistuotanto (CHP) kattoi kulutuksesta 31 prosenttia, ydinvoima 26 prosenttia, vesivoima lähes 15 sekä hiili- ja muu lauhdutusvoima runsaat 11 prosenttia. Tuulivoiman osuus oli,6 prosenttia. Suomen taloustilanteen heikentyminen loppuvuodesta näkyy teollisuuden vähentyneessä sähkön tarpeessa, viime vuoden lasku oli 2 prosenttia. Suurin osa laskusta tuli metsäteollisuudesta, jonka sähkön tarve väheni 4 prosenttia. Muilla energiaintensiivisillä teollisuudenaloilla muutokset olivat hyvin pieniä. Teollisuutta suurempi pudotus sähkön kulutuksessa koettiin asumisessa ja maataloudessa sekä palveluissa ja rakentamisessa. Näillä sektoreilla sähköä kului 5,4 prosenttia viime vuotta vähemmän. Sen aiheutti ennen kaikkea lämmin loppuvuosi. Sähkön nettotuonti (13,9 TWh) kasvoi 32 prosenttia. Nettotuonnin kasvua siivittivät viime vuonna Ruotsin ydinvoimalaitosten käyntiasteiden nousu selvästi korkeammalle tasolle kuin vuonna 21 sekä ennen kaikkea keväästä alkanut Norjan ja Ruotsin vesitilanteen parantuminen. Myös Venäjältä tuotiin perinteiseen tapaan sähköä itse asiassa kaksi kertaa enemmän kuin lännestä. Tuonti Venäjältä ei kuitenkaan enää ole ollut yhtä tasaista kuin aiempina vuosina, koska Venäjä pyrkii sähkömarkkinoidensa avautumisen myötä saamaan sähköstään mahdollisimman korkean hinnan. Sähköntuotannon päästöt hiilestä, maakaasusta ja turpeesta olivat viime vuonna 13 miljoonaa tonnia hiilidioksidia, 26 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Vähennys johtuu sähkön nettotuonnin huomattavasta kasvusta ja sitä seuranneesta sähkön erillistuotannon pienenemisestä sekä lämpimän sään aiheuttamasta kaukolämmön yhteistuotantotarpeen vähenemisestä. Suomessa tuotettu sähkö oli viime vuonna 64-prosenttisesti kasvihuonekaasupäästötöntä. Uusiutuvien energialähteiden osuus oli 33 prosenttia sähköntuotannosta. Tuulivoiman tuotanto (483 GWh) kasvoi 64 prosenttia uusien tuulivoimalaitosten myötä. Tuulivoimatuotannon rakentaminen on näin saanut sykäyksen eteenpäin, mutta tarvitaan vielä paljon hallinnollisten lupa- ja kaavoitusesteiden purkamista, jotta päästäisiin tavoiteuralle (6 TWh vuoteen 22 mennessä). Vuoden alussa voimaan tullut sähköveron korotus näkyi sähkön siirtomaksuissa. Hintojen korotukset olivat kuitenkin maltillisia. Siirtomaksuilla kustannetaan uuden verkon rakentamista, vanhan verkon kunnostamista ja uusien etäluettavien mittareiden asentamista. Myös myrskyvaurioiden korjaukset ja sähkökatkoista maksettavat vakiokorvaukset katetaan näistä varoista. Sähkön markkinahinnat olivat alkuvuodesta 211 korkealla, Suomen aluehinta Nord Pool Spot sähköpörssissä lähes 7 snt/kwh, mutta loppuvuotta kohti hinta puoliintui, kun vesitilanne parani parantumistaan. Hintaa painoi alas myös päästöoikeuksien halventuneet hinnat. Keskimäärin markkinasähkön hinta oli Suomessa viime vuonna 4,9 snt/kwh, 13 prosenttia alempi kuin vuonna 21 keskimäärin. Suomen kaikkien aikojen sähkön kulutushuippuennätys, megawattia, saavutettiin klo 9-1, jolloin kotimainen sähköntuotantokapasiteetti oli lähes kokonaan käytössä. KAUKOLÄMPÖKATSAUS Kaukolämmön myynti laski edellisvuodesta yli kymmenen prosenttia. Kulutus laski edellistä vuotta lämpimämmän sään vuoksi. Lämpötilakorjattu kaukolämmön kulutus kasvoi yli neljällä prosentilla. Kaukolämpöä myytiin vuoden aikana 3,1 miljardia kilowattituntia (TWh), sen rahallinen arvo oli 1,93 miljardia euroa. Lähes puolet kaikkien rakennustemme lämmitysenergian tarpeesta saadaan kaukolämmöstä. Asuntojen osuus kaukolämmön myynnistä oli 55 prosenttia. Kaukolämmitettyjä asuntoja oli vuoden lopussa lähes 1,3 miljoonaa ja kaukolämpötaloissa asuu lähes 2,7 miljoonaa ihmistä. Maakaasulla tuotettiin 34 prosenttia kaukolämmöstä ja yhteistuotantosähköstä. Osuus laski runsaan yhden prosenttiyksikön edellisvuodesta. Kivihiilen osuus oli 23 prosenttia. Sen käyttö laski seitsemän prosenttia, mutta osuus nousi 1,5 prosenttiyksiköllä. Turpeen osuus nousi 1,5 prosentilla 18 prosenttiin. Puun ja puutähteen sekä muiden kotimaisten uusiutuvien energialähteiden, kuten biokaasun sekä teollisuuden sekundaarilämmön käyttö lisääntyi ja niiden osuus nousi 22 prosenttiin. Öljyllä tuotettiin runsaat kolme prosenttia kaukolämmöstä. Kaukolämmön keskihinta nousi lähes 17 prosenttia edellisestä vuodesta. Hintaa nostivat erityisesti polttoaineiden energiaverojen korotukset vuoden 211 alussa. Kaukolämmön toimitusvarmuus oli erinomainen, 99,98 prosenttia. MAAKAASUKATSAUS Maakaasua käytettiin vuoden 211 aikana yhteensä 39,1 miljardia kilowattituntia (39,1 TWh). Kaasun käyttö väheni 12 prosenttia edellisestä vuodesta ja oli pienin kymmeneen vuoteen. Vuoden alkupuoliskolla maakaasun käyttö oli likimain vuoden takaisella tasolla, mutta jälkipuoliskolla kysyntä väheni voimakkaasti edellisen vuoden vastaavaan jaksoon verrattuna. Suurin osa maakaasusta käytetään yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa. Näin käytetyn maakaasun kilpailukyky heikkeni viime vuoden jälkimmäisellä puoliskolla. Pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla oli selvästi totuttua enemmän tarjolla edullista vesivoimaa. Tämä yhdessä heikohkon taloustilanteen kanssa laski päästöoikeuksien hintaa ja siten myös hiilellä tuotetun sähkön ja kaukolämmön hintaa. Ympäristön kannalta edullinen maakaasu sähkön ja lämmön yhteistuotannossa oli tämän vuoksi usein kalliimpaa kuin vastaava energia kivihiilellä tuotettuna. Maakaasun hinta on sidottu kilpailevien polttoaineiden, kuten raskaan polttoöljyn hintaan. Öljyn hinta ei ole laskenut maailman talouslamasta huolimatta. Korkea öljyn hinta on heijastunut maakaasun hintaan, ja maakaasun kilpailukyky oli tämänkin vuoksi huono. Edelleen maakaasun kilpailukykyä heikensi viime vuoden alussa voimaan astunut polttoaineiden valmisteveron korotus. Maakaasu oli viime vuonna noin neljän tuhannen omakotitalon ja tuhannen rivi- tai kerrostalon lämmitysmuoto. Kaasukäyttöisiä ajoneuvoja oli noin tuhat. Kaasukäyttöisissä ajoneuvoissa biokaasun käyttö on kasvanut merkittävästi. Vuoden 211 lopulla noin 1 prosenttia henkilö- ja pakettiautojen liikennekaasusta oli kotimaista ja uusiutuvaa biokaasua. Lähteet: Energiateollisuus ry, Suomen Kaasuyhdistys ry

8 ENERGIALIIKETOIMINTA 14 Yhtiö panostaa edelleen oman tuotannon kasvattamiseen tuotanto-osuuksien hankinnalla sekä tuulivoimainvestointeja lisäämällä. Suomessa sähkön käyttö kääntyi menneen vuoden aikana laskuun. Lämmin loppuvuosi ja teollisuustuotannon hiipuminen johtivat sähkön kulutuksen 3,8 prosentin laskuun. Samanaikaisesti sähkön tuonti Suomeen kuitenkin kasvoi 32 prosenttia. Sähköä kulutettiin Suomessa viime vuonna 84,4 miljardia kilowattituntia (terawattituntia, TWh) Suomen oman tuotannon ollessa 83,6 prosenttia ja tuonnin 16,4 prosenttia. Yhteistuotanto kattoi kulutuksesta 31 prosenttia, ydinvoima 26 prosenttia, vesivoima lähes 15 sekä hiili- ja muu lauhdutusvoima runsaat 11 prosenttia. Tuulivoiman osuus oli vain,6 prosenttia. Tuontiriippuvuus on jälleen nousussa, kotimaisille tuotantoinvestoinneille olisi selvästi tarvetta. Vuonna 211 tuulivoiman tuotanto kasvoi Suomessa 64 prosenttia ollen yhteensä 483 GWh. Kasvua tuotannossa oli runsaasti, mutta asetettuihin tavoitteisiin on vielä pitkä matka. Vuoteen 22 mennessä tuulivoiman tuotannon tulisi olla 6 TWh. Haminan Energian viiden voimalan nettotuotanto viime vuonna oli reilut 35GWh, joka vastaa 21 prosentin osuutta Haminan sähköverkon sähkön käytöstä ja reilua 7 prosentin osuutta koko maan tuulivoiman tuotannosta. Vuosi 211 oli kaksijakoinen sähkön kulutuksen kasvaessa kylmän talven ja alkuvuoden positiivisten talousodotusten ansiosta. Sähkön käyttö vuonna 211 Haminassa oli 167 GWh, jossa on kasvua 3,5 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Haminan Energian sähkön myynti oli 149 GWh. Lämmin syksy ja talousnäkymien synkkeneminen käänsivät kulutuksen vuoden loppupuoliskolla selvään laskuun. Maakaasun käyttö Suomessa vuonna 211 pieneni huomattavasti edelliseen vuoteen verrattuna ollen myös alle pitkän aikavälin keskiarvon. Maakaasua käytettiin Suomessa viime vuonna 39,1 TWh. Vuoteen 21 verrattuna käyttö väheni noin 12 prosenttia. Käyttö oli vähäisintä kymmeneen vuoteen. Alkuvuodesta käyttö oli runsasta keskimääräistä kylmemmän talven vuoksi. Loppuvuodesta sähkömarkkinoiden ja päästöoikeuksien alhainen hintataso vähensi maakaasun kilpailukykyä muihin polttoaineisiin verrattuna. Lisäksi ennätyksellisen lämmin syksy ja alkutalvi pudottivat Suomen maakaasun käyttöä yli kolmanneksen edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Vuonna 211 Haminassa käytettiin maakaasua 377 GWh, jossa on laskua 13 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Kaukolämmön myynti oli viime vuonna Suomessa yli kymmenen prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Kulutus laski edellistä vuotta lämpimämmän sään vuoksi. Lämpötilakorjattu kaukolämmön kulutus kasvoi yli neljällä prosentilla. Kaukolämpöä koko maassa myytiin vuoden aikana 3,1 miljardia kilowattituntia (TWh), sen rahallinen arvo oli 1,93 miljardia euroa. Suomessa kaukolämmöstä ja yhteistuotantosähköstä maakaasulla tuotettiin 34 prosenttia. Osuus laski runsaan yhden prosenttiyksikön edellisvuodesta. Kivihiilen osuus oli 23 prosenttia. Sen käyttö laski seitsemän prosenttia, mutta osuus nousi 1,5 prosenttiyksiköllä. Turpeen osuus nousi 1,5 prosentilla 18 prosenttiin. Puun ja puutähteen sekä muiden kotimaisten uusiutuvien energialähteiden, kuten biokaasun sekä teollisuuden sekundaarilämmön käyttö lisääntyi ja niiden osuus nousi 22 prosenttiin. Öljyllä tuotettiin runsaat kolme prosenttia kaukolämmöstä. Haminassa kaikki kaukolämpö tuotetaan maakaasulla. Vuonna 211 kaukolämmön myynti oli 24 Gwh, kaukolämmön käyttö väheni 8 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Teollisuudelle lämpöä myytiin eri tuotteina yhteensä 65,6 GWh, jossa kasvua edellisvuoteen oli 4 prosenttia. Yhtiö panostaa edelleen oman tuotannon kasvattamiseen tuotanto-osuuksien hankinnalla sekä tuulivoimainvestointeja lisäämällä. Haminan satama-alueella on käynnistetty kahden uuden tuulivoimalan rakennustyöt. Lisäksi kahden tuulivoimalan rakennushankkeet ovat käynnistymässä vuoden 212 aikana. Näiden investointien jälkeen tuulivoimantuotanto kasvaa noin 8 GWh:in vuositasolla ja on siten lähes puolet Haminan Energian sähköverkon käytöstä. Oman lisänsä tulevaisuudessa tuovat Haminan, Virolahden ja Miehikkälän alueiden mittavat tuulivoimahankkeet, jotka ovat käynnistymässä seuraavan kahden vuoden aikana. Myös muiden tuotanto-osuuksien hankinta on myötätuulessa. Ydinvoimalaosuuksien hankinta sai myös lisäpontta Fennovoiman saatua myönteisen periaatepäätöksen rakentamishankkeelleen.

9 VERKOSTOLIIKETOIMINTA 16 Haminan Energia on jo kauan toteuttanut ennakoivan kunnossapidon mallia, joka yhdessä ammattitaitoisen oman asentajakunnan ja yhteistyökumppaneiden kanssa on tuottanut erinomaista tulosta. Talvi yllätti jälleen sekä sähkönjakeluyhtiöt että autoilijat. Runsas lumentulo ja myrskyt aiheuttivat vuodenvaihteen molemmin puolin runsaasti haittaa sähkönjakelulle ja liikenteelle. Saimme toistuvasti seurata valtakunnan uutisotsikoissa sähköttä olevien kotitalouksien määrää eri puolilla maata. Talven myrskyt käynnistivät laajan julkisen keskustelun jakeluverkon häiriöiden syistä ja vahinkojen korvaamisesta. Julkiseen keskusteluun nousi nyt myös korvausinvestointien määrä. On herännyt epäilys, että nykyinen valvontamalli ei toimi. Samaan aikaan, kun saneerausinvestointien osuutta tulisi nostaa, vaaditaan viranomaisvalvonnan puolella toiminnan vuosittaista kasvavaa tehostamista. Energianjakelualalla tämä tarkoittaa vain henkilöstökulujen ja investointien leikkaamista. Nykyinen energiamarkkinalaki, ja osittain myös muuttunut omistusrakenne, on johtanut jo pitkään saneerausinvestointien hiipumiseen riittämättömälle tasolle. Alalla tämä kehitys on ollut tiedossa alusta alkaen, alan etujärjestöjen ääni ei ole vain kuulunut julkisen keskustelun kohinan ylitse. Toiminnan tehostamistarvetta aivan varmasti myös on, eikä sen osuutta tulekaan vähätellä. Kysymys on käytettävistä tehostamiskeinoista, ja erityisesti tehokkuuden valvontamallista. Nykyinen valvontamalli ei kannusta riittävästi ennakoivaan kunnossapitoon eikä ylläpitäviin investointeihin. Sen sijaan alueellinen eriarvoisuus jakeluverkkojen asiakkaiden keskuudessa kyllä kasvaa, mikä on jo nähty. Sanktioiden nostamisella tilannetta ei tulla parantamaan; keskustelu vakiokorvausten kolminkertaistamisesta on ymmärrettävä, mutta ei oikean suuntainen. Pohdittaessa sallitun tuoton määrää ja sääntelymenetelmiä tulisikin ottaa riittävästi huomioon jakeluverkon käyttövarmuuden edellyttämä saneeraustarve sekä riittävän kunnossapito- ja käyttöhenkilöstön saatavuus. Käyttövarmuutta ei voida ylläpitää ilman riittävää ja oikea-aikaista ennakoivaa huoltoa sekä oikea-aikaista saneerausta. Haminan Energia on jo kauan toteuttanut ennakoivan kunnossapidon mallia, joka yhdessä ammattitaitoisen oman asentajakunnan ja yhteistyökumppaneiden kanssa on tuottanut erinomaista tulosta. Työ on pitkäjänteistä ja systemaattista, alkaen säännöllisistä verkostotarkastuksista, joilla verkoston kunto kartoitetaan ennen korjaus- tai saneeraussuunnittelun aloittamista. Haminassa sähköverkon käyttövarmuuden ja siirtokapasiteetin riittävyyden turvaamiseksi on viimeisen viiden vuoden aikana tehty jo mittava verkon saneerausinvestointi, joka on kohdentunut pääosin kaupungin keskusta-alueille sekä sähköasemien välisiin siirtoyhteyksiin. Saneerauksien tarkoituksena on korvata ikääntyneitä, käyttöikänsä lopulla olevia kaapeliyhteyksiä samalla kun siirtokapasiteettia nostetaan. Verkon saneeraus-, käyttö- ja kunnossapitotoimenpiteet ovat olleet onnistuneita, ja sähköverkon vuotuinen keskeytysaika kestää hyvin valtakunnallisen vertailun. Kaupunkisähköyhtiöiden joukossa olemme edelleen kärkisijoilla. Yhteiskunnan infrastruktuurin rakentamisen vaikutukset energianjakeluverkkoihin ovat yleensä olleet pienet. Kuitenkin nyt rakenteilla oleva moottoritieosuus Summasta Husulaan vaikuttaa paljon sähkönjakelun kantaverkkoliityntään ja kaasuverkon rakentamiseen. Satamassa sijaitsevan Jussilan sähköaseman yhteys valtakunnan 11 kv:n verkkoon korvataan uudella yhteydellä Summaan. Summan entiselle tehdasalueelle rakennetaan uusi sähköasema kantaverkkoyhteyttä varten. Uusi yhteys tulee myös parantamaan Haminan ja erityisesti sataman teollisuuden käyttövarmuutta ja sähköhuoltoa, koska uusi johtoyhteys kytkeytyy eri osaan kantaverkkoa kuin Tallinmäelle Laurilan sähköasemalle tuleva kantaverkkoyhteys. Moottoritien rakennustöiden alta joudumme siirtämään olemassa olevia maakaasunjakeluputkia useissa paikoissa. Maakaasuverkon saneeraustarvetta ei verkostoventtiilejä lukuun ottamatta juuri ole, johtuen putken pitkästä käyttöiästä. Maakaasuverkon rakentaminen onkin ollut pääsääntöisesti uudisrakentamista ja kohdentunut viime vuodet sataman alueelle. Maakaasuverkon jakeluhäiriöt ovat harvinaisia, ja käyttövarmuus jakeluverkossa on korkea. Ruissalon alueen kaukolämpöverkko on osittain saneerauksen tarpeessa, ja vuonna 211 aloitettiin kolme vuotta kestävä kunnostustyö. Tervasaaren alueen rakentaminen ei ole vielä lähtenyt liikkeelle, mutta käynnistyessään se avaa mahdollisuudet ympäristöystävälliseen merenpohjan sedimenttilämmön hyödyntämiseen. Kaukolämmössä jakeluhäiriöitä ei ole ollut. Luotettava ja laadukas, oikein mitoitettu energiansiirtoverkko, joka myös toimii kaikissa olosuhteissa turvallisesti, takaa parhaan taloudellisen tuloksen yritykselle. Etäluettavien energiamittareiden vaihto on aloitettu menneen vuoden aikana myös Haminassa. Samanaikaisesti uusitaan mittaustiedon hallintajärjestelmä, ja yhteistyökumppanimme uusii luentajärjestelmän. Reaaliaikaisen laskutuksen ja etäluennan järjestäminen ovat molemmat kauaskantoisia hankkeita, jotka kuluttavat runsaasti henkilöresursseja sekä pääomaa. Kuluttajamittauksen kautta saatava tieto verkon sähkön laadusta ja toimitusvarmuudesta on toki tärkeää, ja yhdessä kulutustiedon kanssa niitä on mahdollista tulevaisuudessa hyödyntää myös verkostosuunnittelussa. Etäluettavien mittareiden vaihto valmistuu vuoden 213 loppuun mennessä. Yhtiön ja sen verkostoliiketoiminnan tärkein tehtävä on edelleen verkosto-omaisuuden hoito ja ylläpito tehokkaasti ja taloudellisesti. Lisäksi on kyettävä turvaamaan huolto- ja toimitusvarmuus. Yhtiön liiketoiminnan taloudellisuudesta ja kannattavuudesta tulee huolehtia siten, että asiakkaat saavat eri energiamuotoja ja niihin liittyviä palveluja pitkällä aikavälillä mahdollisimman edullisesti ja kilpailukykyisesti. Tavoitteen toteuttamiseksi on panostettava oman tuotannon lisäämiseen ja hajautetun tuotantoteknologian kehittämiseen. Kiitämme kaikkia yhteistyökumppaneitamme ja omaa henkilökuntaa siitä työpanoksesta, jolla hyvä toiminta ja palvelu jälleen saavutettiin.

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1

Energiavuosi 2009. Energiateollisuus ry 28.1.2010. Merja Tanner-Faarinen päivitetty: 28.1.2010 1 Energiavuosi 29 Energiateollisuus ry 28.1.21 1 Sähkön kokonaiskulutus, v. 29 8,8 TWh TWh 11 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 197 1975 198 1985 199 1995 2 25 21 2 Sähkön kulutuksen muutokset (muutos 28/29-6,5 TWh) TWh

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj

Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta. Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Suomen ilmasto- ja energiastrategia Fingridin näkökulmasta Toimitusjohtaja Jukka Ruusunen, Fingrid Oyj Käyttövarmuuspäivä Finlandia-talo 26.11.2008 2 Kantaverkkoyhtiön tehtävät Voimansiirtojärjestelmän

Lisätiedot

Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua. Suomen Kaasuyhdistyksen viestit

Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua. Suomen Kaasuyhdistyksen viestit Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua Suomen Kaasuyhdistyksen viestit Maailma käyttää maakaasua, onko Suomella varaa jättää se hyödyntämättä? Maakaasuvaroja on hyödynnettävissä sadoiksi vuosiksi

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Taisto Turunen Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Päästöoikeuden hinnan kehitys vuosina 2007 2008 sekä päästöoikeuksien forwardhinnat

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2012 Energian hankinta ja kulutus 2012, 1. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 3 prosenttia tammi-maaliskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 418

Lisätiedot

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Onko puu on korvannut kivihiiltä? Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot

Lisätiedot

Energian hankinta, kulutus ja hinnat

Energian hankinta, kulutus ja hinnat Energia 2011 Energian hankinta, kulutus ja hinnat 2010, 4. vuosineljännes Energian kokonaiskulutus nousi 9 prosenttia vuonna 2010 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 1445

Lisätiedot

Kivihiilen ja maakaasun hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä

Kivihiilen ja maakaasun hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Energia 2013 Energian hinnat 2013, 2. neljännes Kivihiilen ja maakaasun hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Sähkön ja lämmöntuotannossa käytettävän kivihiilen ja maakaasuun hinnat kääntyivät laskuun

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan

Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Miten energiayhtiö hyödyntää uusiutuvaa energiaa ja muuttaa perinteistä rooliaan Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Haminan Energia lyhyesti Muutos

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

Fossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä

Fossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä Energia 2013 Energian hinnat 2013, 3. neljännes Fossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä Kivihiilen satamahinta laski kolmannella vuosineljänneksellä yli kuusi prosenttia.

Lisätiedot

Energian hinnat. Verotus nosti lämmitysenergian hintoja. 2013, 1. neljännes

Energian hinnat. Verotus nosti lämmitysenergian hintoja. 2013, 1. neljännes Energia 2013 Energian hinnat 2013, 1. neljännes Verotus nosti lämmitysenergian hintoja Energiantuotannossa käytettävien polttoaineiden verotus kiristyi vuoden alusta, mikä nosti erityisesti turpeen verotusta.

Lisätiedot

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta 17.9.2009, Laurea AMK Hyvinkää Energiameklarit Oy Toimitusjohtaja Energiameklarit OY perustettu 1995 24 energiayhtiön omistama palveluita

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa

Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Kohti uusiutuvaa ja hajautettua energiantuotantoa Mynämäki 30.9.2010 Janne Björklund Suomen luonnonsuojeluliitto ry Sisältö Hajautetun energiajärjestelmän tunnuspiirteet ja edut Hajautetun tuotannon teknologiat

Lisätiedot

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku 31.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Maatuulivoima kannattaa Euroopassa vuonna 2020 Valtiot maksoivat tukea uusiutuvalle energialle v. 2010 66 miljardia dollaria

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Päivi Myllykangas, EK Aluetoiminta 16.12.2010 Energia- ja ilmastopolitiikan kolme perustavoitetta Energian riittävyys ja toimitusvarmuus Kilpailukykyiset kustannukset

Lisätiedot

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Jukka Saarinen TEM BioRefine-loppuseminaari 27.11.2012 EU:n ilmasto- ja energiapaketin velvoitteet Kasvihuonekaasupäästöjen (KHK) tavoitteet:

Lisätiedot

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Energiasta kilpailuetua. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Energiasta kilpailuetua Energia tuotannontekijänä Energia tuotteena Energiateknologia liiketoimintana 2

Lisätiedot

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Energia 2010 Energiankulutus 2009 Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Tilastokeskuksen energiankulutustilaston mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli vuonna 2009 1,33 miljoonaa

Lisätiedot

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011 TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA Urpo Hassinen 25.2.2011 www.biomas.fi UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ KOKO ENERGIANTUOTANNOSTA 2005 JA TAVOITTEET 2020 % 70 60 50 40 30 20 10 0 Eurooppa Suomi Pohjois-

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Energiasektorin globaali kehitys Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Maailman primäärienergian kulutus polttoaineittain, IEA New Policies Scenario* Mtoe Current policies scenario 20

Lisätiedot

Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute

Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute Biokaasun hyödyntäminen liikenteessä Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute Kaasuautojen Edellytykset Suomessa Kaasukäyttöiset autot muodostavat varteenotettavan vaihtoehdon. Päästöt ovat huomattavan

Lisätiedot

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050

www.energia.fi/fi/julkaisut/visiot2050 Vision toteutumisen edellytyksiä: Johdonmukainen ja pitkäjänteinen energiapolitiikka Ilmastovaikutus ohjauksen ja toimintojen perustana Päästöillä maailmanlaajuinen hinta, joka kohdistuu kaikkiin päästöjä

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Energian hinnat. Energian hinnat nousivat. 2011, 2. neljännes

Energian hinnat. Energian hinnat nousivat. 2011, 2. neljännes Energia 2011 Energian hinnat 2011, 2. neljännes Energian hinnat nousivat Liikenteessä ja lämmityksessä käytettävät energian hinnat nousivat tämän vuoden toisella vuosineljänneksellä Tilastokeskuksen mukaan.

Lisätiedot

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 3. neljännes

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 3. neljännes Energia 2011 Energian hinnat 2011, 3. neljännes Energian hintojen nousu jatkui Liikenteessä ja lämmityksessä käytettävät energian hinnat nousivat merkittävästi tämän vuoden kolmannella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

Metsäbioenergia energiantuotannossa

Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsäbioenergia energiantuotannossa Metsätieteen päivä 17.11.2 Pekka Ripatti & Olli Mäki Sisältö Biomassa EU:n ja Suomen energiantuotannossa Metsähakkeen käytön edistäminen CHP-laitoksen polttoaineiden

Lisätiedot

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Sami Rinne TEM / Energiaosasto Esityksen sisältö Suomen energiankulutus ja päästöt nyt 2020 tavoitteet ja niiden

Lisätiedot

Tilastoliite OTA TALTEEN!

Tilastoliite OTA TALTEEN! Tilastoliite OTA TALTEEN! S u o m e n K a a s u y h d i s t y s Jyrki Pohjolainen Erityisasiantuntija Kaasuvuosi 211 Sähkön tuonti, lämmin sää ja korkea kaasun hinta leikkasivat kysyntää Kansantalous kasvoi

Lisätiedot

Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä

Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Energia 2014 Energian hinnat 2014, 2. neljännes Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Kivihiilen ja maakaasun hinnat lämmöntuotannossa laskivat toisella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA Tiivistelmä 16.3.2015

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA Tiivistelmä 16.3.2015 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA Tiivistelmä All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without permission

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2012-2013 huippukulutustilanteessa 1 Yhteenveto Talven 2012-2013 kulutushuippu saavutettiin 18.1.2013 tunnilla 9-10, jolloin sähkön kulutus oli 14 043 MWh/h

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta viikon 5/2012 huippukulutustilanteessa 1 Yhteenveto Talven 2011-2012 kulutushuippu saavutettiin 3.2.2012 tunnilla 18-19 jolloin sähkön kulutus oli 14 304 (talven

Lisätiedot

Lämmin alkuvuosi laski kivihiilen ja maakaasun hintoja

Lämmin alkuvuosi laski kivihiilen ja maakaasun hintoja Energia 2014 Energian hinnat 2014, 1. neljännes Lämmin alkuvuosi laski kivihiilen ja maakaasun hintoja Kivihiilen ja maakaasun kulutus pieneni lämpimän alkuvuoden seurauksena ja myös niiden hinnat lämmöntuotannossa

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Niko Nevalainen 1 Globaalit trendit energiasektorilla 2 IEA:n skenaario: Hiilellä tuotettu sähkö tulevaisuudessa Lähde: International Energy Agency,

Lisätiedot

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa

Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö ja kilpailukyky Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Säteilevät Naiset -seminaari Sähkö ja kilpailukyky kolme näkökulmaa Sähkö tuotannontekijänä Sähkö tuotteena Sähköön liittyvä cleantech-liiketoiminta

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto 2010

Sähkön ja lämmön tuotanto 2010 Energia 2011 Sähkön ja lämmön tuotanto 2010 Sähkön ja lämmön tuotanto kasvoi vuonna 2010 Sähkön kotimainen tuotanto kasvoi 12, kaukolämmön tuotanto 9 ja teollisuuslämmön tuotanto 14 prosenttia vuonna 2010

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa 1 Yhteenveto Talvi 2013-2014 oli keskimääräistä lämpimämpi. Talven kylmin ajanjakso ajoittui tammikuun puolivälin jälkeen.

Lisätiedot

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015

Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015. Talousvaliokunta 16.10.2015 Energiaverotuksen muutokset HE 34/2015 Talousvaliokunta Energiaverotus Yhdenmukaistettu energiaverodirektiivillä (EVD) Biopolttonesteet veronalaisia EVD:ssä Turpeen verotukseen ei sovelleta EVD:tä Sähköllä

Lisätiedot

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011 TUULIVOIMATUET Urpo Hassinen 10.6.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN VELVOITEPAKETTI EU edellyttää Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä Energian loppukulutus

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

TUULIVOIMAA KAJAANIIN. Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013

TUULIVOIMAA KAJAANIIN. Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013 1 TUULIVOIMAA KAJAANIIN Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013 UPM Uuden metsäteollisuuden edelläkävijänä UPM yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa uutta, kestävää ja innovaatiovetoista

Lisätiedot

Lämmön tuottaminen tuontipolttoaineilla oli aiempaa halvempaa

Lämmön tuottaminen tuontipolttoaineilla oli aiempaa halvempaa Energia 2014 Energian hinnat 2013, 4. neljännes Lämmön tuottaminen tuontipolttoaineilla oli aiempaa halvempaa Kotimaisten polttoaineiden hinnat jatkoivat kallistumista, mikä osaltaan vaikutti kaukolämmön

Lisätiedot

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Niina Heiskanen Avainluvut lyhyesti Kotkan Energia 2013 Kotkan kaupungin kokonaan omistama osakeyhtiö Liikevaihto 43,2 milj. (45,9) Liikevoitto 4,9 milj. (4,2)

Lisätiedot

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015

Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Virolahden biokaasulaitokselta biokaasua jakeluverkkoon 12.11.2015 Haminan Energia Oy Perustettu 23.3.1901 Maakaasun jakelu aloitettiin 3.12.1982 Haminan Energia Oy:ksi 1.9.1994 Haminan kaupungin 100%

Lisätiedot

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet

Lisätiedot

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus 27.10.2015 Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Gaia Consulting Oy Kestävän liiketoiminnan konsulttitoimisto vuodesta 1993 Strateginen kumppani ja käytännön toteuttaja

Lisätiedot

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla 1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian

Lisätiedot

Fingrid 2014. Neuvottelukunta 13.3.2015

Fingrid 2014. Neuvottelukunta 13.3.2015 Fingrid 2014 Neuvottelukunta 13.3.2015 2 Toimintaympäristö 2014: Eurooppa EU:lle uudet ilmasto- ja energiatavoitteet vuodelle 2030: kasvihuonekaasupäästöt -40%, uusiutuva energia 27%, energiatehokkuuden

Lisätiedot

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä

Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Uusiutuvan energian edistäminen ja energiatehokkuus Energiateollisuuden näkemyksiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry. 29.2.2008 Helsinki 1 ET:n näkökulma Energia, ilmasto, uusiutuvat Ilmasto on ykköskysymys

Lisätiedot

Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi. Kansanedustaja Anne Kalmari

Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi. Kansanedustaja Anne Kalmari Suomen uusiutuvan energian edistämistoimet ja Keski-Suomi Kansanedustaja Anne Kalmari Energiapaketin tausta Tukee hallituksen 6.11.2008 hyväksymän kansallisen pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian

Lisätiedot

Biopolttoaineiden edistäminen energiateollisuuden näkökulmasta

Biopolttoaineiden edistäminen energiateollisuuden näkökulmasta Biopolttoaineiden edistäminen energiateollisuuden näkökulmasta Jukka Makkonen Energiateollisuus ry Kotimaista energiaa puusta ja turpeesta -seminaari Oulu, 1 Energiateollisuus ry energia-alan elinkeino-

Lisätiedot

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki

Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen. Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Pk -bioenergian toimialaraportin julkistaminen Toimialapäällikkö Markku Alm Bioenergiapäivät 23.11.2010 Helsinki Bioenergian toimialaa ei ole virallisesti luokiteltu tilastokeskuksen TOL 2002 tai TOL 2008

Lisätiedot

Energian hankinta, kulutus ja hinnat

Energian hankinta, kulutus ja hinnat Energia 2010 Energian hankinta, kulutus ja hinnat 2010, 3. vuosineljännes Energian kokonaiskulutus nousi 8,8 prosenttia tammisyyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan

Lisätiedot

Ministerin energiapoliittiset teesit. Petteri Kuuva Kaukolämpöpäivät 26. 27.8.2015 Radisson Blu Hotel Oulu

Ministerin energiapoliittiset teesit. Petteri Kuuva Kaukolämpöpäivät 26. 27.8.2015 Radisson Blu Hotel Oulu Ministerin energiapoliittiset teesit Petteri Kuuva Kaukolämpöpäivät 26. 27.8.2015 Radisson Blu Hotel Oulu Päästöttömän, uusiutuvan energian käyttöä lisätään kestävästi niin, että sen osuus 2020-luvuulla

Lisätiedot

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian ohjelma Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian kolmiloikalla vauhtia kestävään kasvuun 1. 2. 3. Talous Tuontienergian vähentäminen tukee vaihtotasetta Työpaikat Kotimaan investoinneilla

Lisätiedot

Jyväskylän Energian strategia ja polttoainevalinnat 9.10.2013. toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia

Jyväskylän Energian strategia ja polttoainevalinnat 9.10.2013. toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia Jyväskylän Energian strategia ja polttoainevalinnat 9.10.2013 toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia Vuosi Jyväskylän Energiassa ~1,5 % Suomen sähköstä ja 1,2 TWh lämpöä (~60 000 OKT tarve 70

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto 2014

Sähkön ja lämmön tuotanto 2014 Energia 2015 Sähkön ja lämmön tuotanto 2014 Sähkön tuotanto alimmalla tasollaan 2000luvulla Sähköä tuotettiin Suomessa 65,4 TWh vuonna 2014. Tuotanto laski edellisestä vuodesta neljä prosenttia ja oli

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vuosi 2015

Uusiutuvan energian vuosi 2015 Uusiutuvan energian vuosi 2015 Uusiutuvan energian ajankohtaispäivä 26.1.2016 Congress Paasitorni, Helsinki Pekka Ripatti Sisältö ja esityksen rakenne 1. Millainen on uusiutuvan energian toimiala? 2. Millaisia

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Öljytuotteiden hinnat laskivat viimeisellä neljänneksellä

Öljytuotteiden hinnat laskivat viimeisellä neljänneksellä Energia 2015 Energian hinnat 2014, 4. neljännes Öljytuotteiden hinnat laskivat viimeisellä neljänneksellä Öljyn tuontihintojen selkeä lasku vaikutti polttonesteiden kuluttajahintojen laskuun vuoden viimeisellä

Lisätiedot

Hajautetun energiatuotannon edistäminen

Hajautetun energiatuotannon edistäminen Hajautetun energiatuotannon edistäminen TkT Juha Vanhanen Gaia Group Oy 29.2.2008 Esityksen sisältö 1. Hajautettu energiantuotanto Mitä on hajautettu energiantuotanto? Mahdollisuudet Haasteet 2. Hajautettu

Lisätiedot

Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat edelleen laskussa

Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat edelleen laskussa Energia 2014 Energian hinnat 2014, 3. neljännes Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat edelleen laskussa Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat jatkoivat laskuaan vuoden kolmannella neljänneksellä.

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

Primäärienergian kulutus 2010

Primäärienergian kulutus 2010 Primäärienergian kulutus 2010 Valtakunnallinen kulutus yhteensä 405 TWh Uusiutuvilla tuotetaan 27 prosenttia Omavaraisuusaste 32 prosenttia Itä-Suomen* kulutus yhteensä 69,5 TWh Uusiutuvilla tuotetaan

Lisätiedot

Osavuosikatsaus Tammi - maaliskuu 2007 24.4.2007

Osavuosikatsaus Tammi - maaliskuu 2007 24.4.2007 Osavuosikatsaus Tammi - maaliskuu 2007 24.4.2007 Vankka tuloskehitys jatkui Paras neljännestulos lämpimästä säästä ja alhaisesta spot-hinnasta huolimatta Hyvät suojaukset Vahva kassavirta Markets-segmentin

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Öljyn ja sähkön hinnat laskivat ensimmäisellä neljänneksellä

Öljyn ja sähkön hinnat laskivat ensimmäisellä neljänneksellä Energia 2015 Energian hinnat 2015, 1. neljännes Öljyn ja sähkön hinnat laskivat ensimmäisellä neljänneksellä Tilastokeskuksen tietojen mukaan polttonesteiden kuluttajahinnat laskivat selvästi vuoden ensimmäisellä

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Energian hinnat laskivat toisella neljänneksellä

Energian hinnat laskivat toisella neljänneksellä Energia 2015 Energian hinnat 2015, 2. neljännes Energian hinnat laskivat toisella neljänneksellä Tilastokeskuksen tietojen mukaan energiatuotteiden hinnat jatkoivat laskuaan myös toisella neljänneksellä.

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy

UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVAN ENERGIAN TUKIPAKETTI Syyskuu 2010 Pöyry Management Consulting Oy UUSIUTUVIEN ENERGIALÄHTEIDEN 38 % TAVOITE EDELLYTTÄÄ MM. MERKITTÄVÄÄ BIOENERGIAN LISÄYSTÄ SUOMESSA Suomen ilmasto- ja energiapolitiikkaa

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto

Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa. Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasun tuotanto ja käyttö Suomessa Prof. Jukka Rintala Ympäristötieteet Jyväskylän yliopisto Biokaasuteknoloia On ympäristö- ja eneriateknoloiaa Vertailtava muihin saman alan teknoloioihin / menetelmiin:

Lisätiedot

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen

ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT. Pöyry Management Consulting Oy 29.3.2012 Perttu Lahtinen ALUEELLISTEN ENERGIARATKAISUJEN KONSEPTIT Pöyry Management Consulting Oy Perttu Lahtinen PÖYRYN VIISI TOIMIALUETTA» Kaupunkisuunnittelu» Projekti- ja kiinteistökehitys» Rakennuttaminen» Rakennussuunnittelu»

Lisätiedot

Uusiutuva energia. Jari Kostama 1.6.2011 Helsinki

Uusiutuva energia. Jari Kostama 1.6.2011 Helsinki Uusiutuva energia - mahdollisuus vai haavekuva? Jari Kostama 1.6.2011 Helsinki Esityksen sisältö Miksi uusiutuvaa energiaa halutaan lisätä? Suomen tavoite ja keinot Metsä- ja tuulienergiaa EU:n energian

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto 2013

Sähkön ja lämmön tuotanto 2013 Energia 2014 Sähkön ja lämmön tuotanto 2013 Fossiilisten polttoaineiden käyttö kasvoi sähkön ja lämmön tuotannossa vuonna 2013 Sähköä tuotettiin Suomessa 68,3 TWh vuonna 2013. Tuotanto kasvoi edellisestä

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma

Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Kansantalouden ja aluetalouden näkökulma Energia- ja ilmastotiekartta 2050 Aloitusseminaari 29.5.2013 Pasi Holm Lähtökohdat Tiekartta 2050: Kasvihuonepäästöjen vähennys 80-90 prosenttia vuodesta 1990 (70,4

Lisätiedot

Bioenergia ry 6.5.2014

Bioenergia ry 6.5.2014 Bioenergia ry 6.5.2014 Hallituksen bioenergiapolitiikka Hallitus on linjannut energia- ja ilmastopolitiikan päätavoitteista puhtaan energian ohjelmassa. Hallitus tavoittelee vuoteen 2025 mennessä: Mineraaliöljyn

Lisätiedot

Energiaa ja elinvoimaa

Energiaa ja elinvoimaa Energiaa ja elinvoimaa Lappilainen ENERGIA 11.5.2010 Asiakaslähtöinen ja luotettava kumppani Rovaniemen Energia-konserni Rovaniemen kaupunki Konsernin liikevaihto 40 milj. Henkilöstö 100 hlö Yksiköiden

Lisätiedot