S Y S M Ä N K U N T A

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "S Y S M Ä N K U N T A"

Transkriptio

1 S Y S M Ä N K U N T A VUODEN 2015 TALOUSARVIO TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE Kvalt

2 SISÄLLYSLUETTELO Sivu I YLEISPERUSTELUT 1. YLEINEN TALOUDELLINEN TILANNE 2 2. KUNTIEN TALOUSARVIONÄKYMÄT VUODELLE SYSMÄN KUNNAN TALOUSARVION LÄHTÖKOHDAT Yleistä Tuloerät Menoerät Väestökehitys Tilastotietoa Sysmästä 7 II STRATEGISET TAVOITTEET 1. SYSMÄN KUNNAN TAVOITTEET VUONNA KONSERNIN OHJAUS 8 III TALOUSARVIO JA -SUUNNITELMA 1. YLEISTÄ 9 2. TALOUSARVION SITOVUUS VASTUUT JA PÄÄTÖSVALTUUDET KÄYTTÖTALOUS TULOSALUEKOHTAISET TAVOITTEET JA MÄÄRÄRAHAT KÄYTTÖTALOUS NUMERO-OSA TULOSLASKEMAOSA Tuloslaskelman tehtävä Käyttötalousosan liittyminen tuloslaskelmaosaan Taloudelliset tavoitteet tuloslaskelmassa Tuloslaskelmaosan määrärahat ja tuloarviot Verotulot Valtionosuusjärjestelmä Kunnan peruspalvelujen valtionosuus Kotikuntakorvaukset Muut opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet Valtionosuuden maksatus Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Poistot ja arvonalennukset sekä satunnaiset erät arvion yli-/alijäämä Alijäämän kattamisvelvollisuus Tuloslaskelman tunnusluvut 49 TULOSLASKELMA NUMERO-OSA 50 VESIHUOLTOLAITOKSEN TULOSLASKELMA NUMERO-OSA INVESTOINTIOSA Oman valmistuksen käsittely 52 TALOUSSUUNNITELMAN INVESTOINNIT YHTEENVETO Vuoden 2014 erittelyt: RAHOITUSOSA Taloudelliset tavoitteet Tuloslaskelmaosan ja investointiosan liittyminen rahoitusosaan Pitkäaikaiset lainat Rahoituslaskelman tunnusluvut 56 RAHOITUSLASKELMA NUMERO-OSA 57 TALOUSARVION MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN YHTEENVETO 58 Liitteet Poistosuunnitelma 1-2 Nimistökartta 1-7 1

3 2 I YLEISPERUSTELUT 1. YLEINEN TALOUDELLINEN TILANNE Suomen bruttokansantuotteen määrä laski viime vuonna 1,2 prosenttia ollen jo toinen peräkkäinen negatiivisen talouskasvun vuosi. Myös ennakolliset tuotantoluvut alkuvuodelta ovat olleet heikkoja. Suomen talouden omien rakenneongelmien lisäksi yksi syy vaimeaan alkuvuoden talouskehitykseen lienee Ukrainan kriisin kärjistyminen, siitä seuranneet vastapakotteet sekä lisääntynyt epävarmuus tulevaisuudennäkymiin. Kriisin pitkittyessä epäsuorat vaikutukset Suomen talouteen ovat toteutuessaan merkittävät. Toisaalta muu kansainvälinen talous näyttäisi palanneen vakaammalle kasvu-uralle. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan BKT ei kasva tänä vuonna, vaikka ennuste pitääkin sisällään hyvin maltillisen suhdannekäänteen. Suhdannekäänne pohjautuu paljolti nettoviennin positiiviseen vaikutukseen, sillä tavaroiden ja palvelujen viennin ennakoidaan lisääntyvän 0,4 % samalla kun tuonti supistuu. Sen sijaan yksityisen kulutuksen ei ennakoida kasvavan tänä vuonna lainkaan heikkojen ostovoima- ja työllisyysnäkymien edessä. Myös investointien arvioidaan pysyvän kuluvana vuonna ala-maissa, mikä johtuu muun muassa asuinrakennusinvestointien sekä kone- ja laiteinvestointien heikosta kehityksestä. Ensi vuonna talouskasvun arvioidaan laaja-pohjaistuvan ja piristyvän, vaikka ennuste-laitosten kasvuluvut ovatkin tasoltaan hyvin vaatimattomia. Tuoreimpien ennusteiden mukaan ensi vuoden kasvuprosentit painottuvat noin 0,5 1,5 prosentin tuntumaan. Valtiovarainministeriön mukaan vuoden 2015 kasvuksi muodostuu 1,2 prosenttia. Yksityinen kulutus kääntyy ministeriön mukaan hienoiseen kasvuun siitä huolimatta, että kotitalouksien reaalitulot polkevat yhä paikallaan. Talouden piristymisestä huolimatta työmarkkinoiden tilanne on edelleen heikko. Työttömyyden odotetaan pysyvän yhä entisellä, varsin korkealla, tasollaan, eikä työllisyysasteeseenkaan odoteta merkittäviä parannuksia. Kuluttajahintojen arvioidaan nousevan 1,5 prosenttia. Pelkästään kulutusverojen kiristykset nostavat kuluttaja-hintaindeksiä arviolta noin puoli prosenttiyksikköä vuonna Tässä vaiheessa vain osa ennustelaitoksista on julkaissut kokonaistaloudellisen ennusteen vuodelle Valtiovarainministeriön ennustaa vuoden 2016 bruttokansantuotteen kasvuksi 1,4 prosenttia, ja muutkin ennusteen julkaisseet laitokset ennakoivat kyseiselle vuodelle hyvin samansuuntaista kasvua. Bruttokansantuotteen historiallisen matala kasvu ennusteajanjaksolla johtuu muun muassa väestön ikääntymisestä, tuotantorakenteen ongelmista sekä investointiasteen jo pidempään jatkuneesta voimakkaasta laskusta. (Lähde: Kuntaliiton tiedotteet) 2. KUNTIEN TALOUSARVIONÄKYMÄT VUODELLE 2015 Kunta-alalla saavutettiin viime vuoden loppupuolella neuvottelutulos virka- ja työehtosopimuksista vuosille Työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaisten kunnallisten työ- ja virkaehtosopimusten sopimuskausi on voimassa asti, ja kausi koostuu kahdesta osasta. Ensimmäinen jakso päättyy vuoden 2015 lopussa, ja sille ajoittuu kaksi sopimuskorotusta. Eriaikaisten korotusten ja palkkaperinnön yhteisvai-

4 3 kutuksena sopimuskorotusten kustannusvaikutus vuonna 2015 on noin 0,6 prosenttia. Lisäksi palkkakustannuksiin vaikuttavat myös mahdolliset työkokemuslisien kertymät, työnantajakohtaiset ratkaisut (esim. säästöt) ja henkilöstörakenteen muutokset. Kuntien palkkauskustannukset kasvavat aikaisempiin vuosiin nähden siis varsin maltillisesti. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan kunta-alan ansiotasoindeksi nousee kuluvana vuonna kuitenkin sopimuskorotusten osoittamia lukemia korkeammaksi eli 1,2 prosenttiin. Ensi vuonna ansiotasoindeksin arvioidaan pysyvän samoissa kasvu-lukemissa. Koko valtakunnan tasolla kunta-alan palkkasumman muutosten arviointia vaikeuttavat tänä ja ensi vuonna kunnallisten liikelaitosten ja ammattikorkeakoulujen yhtiöittäminen. Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksut alenevat sekä tänä että ensi vuonna. Kuluvana vuonna maksukevennys on voimakkaampaa, sillä sekä työttömyysvakuutusmaksu että eläkemaksu laskevat. Toisaalta kuntatyönantajan sairausvakuutusmaksu nousee. Keskimäärin sosiaalivakuutusmaksut kevenevät 0,4 prosenttiyksiköllä. Ensi vuonna maksutason arvioidaan laskevan 0,1 prosenttiyksiköllä. Kunta-alan kustannustaso kohosi vuonna 2013 peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna 1,8 %, kun se sitä edellisenä vuonna oli 3,4 prosenttia. Tänä vuonna peruspalvelujen hintaindeksillä mitatun kustannustason nousun arvioidaan hidastuvan prosentin tuntumaan. Vuonna 2015 kustannustason nousun arvioidaan pysyvän samalla tasolla. Kuluvana vuonna verotilitysten kasvuvauhti tippuu Kuntaliiton ennusteen mukaan reippaasti viime vuoden poikkeuksellisen korkealta tasolta. Kunnallisverojen kasvun arvioidaankin jäävän tänä vuonna 1,4 prosenttiin, vaikka lähes puolet kunnista nosti vuoden alussa tuloveroprosenttejaan. Vuonna 2015 ansiotulojen kasvuvauhti pysyy lähes ennallaan noin kahdessa prosentissa, sillä palkkasummaennusteen arvioidaan nousevan yleisen talouskasvun piristymisen myötä 1,7 prosenttiin. Sopimuspalkat nousevat maltillisesti, mutta muut tekijät nostavat yleistä ansiotasoindeksiä reippaasti. Palkkasumman kasvun kiihtymisestä huolimatta kunnallisveron tilitysten ennakoidaan kasvavan vuonna 2015 vain 1,2 prosenttia. Keskeinen syy tilitysten vaimeaan kasvuun on kunnallisverosta myönnettävien vähennysten kasvu. Verotulomenetykset kuitenkin kompensoidaan kunnille täysimääräisesti valtionosuusjärjestelmän kautta. Vuonna 2014 kuntien jako-osuus yhteisöveron tuotosta on 35,56 % ja yhteisöverotuoton arvioidaan kasvavan tänä vuonna peräti 6,0 prosentilla, jolloin sitä kertyy kunnille noin 1,39 mrd. euroa. Ensi vuonna sovellettava kuntien yhteisöveron jako-osuus nousee tämän vuoden luvusta, sillä kuntien yhteisöveron jako-osuutta nostetaan 75 miljoonalla eurolla työmarkkinatukiuudistukseen liittyvien lisäkustannusten kompensoimiseksi kunnille. Yhteisöveroon on esitetty myös muita pienempiä veroperustemuutoksia, jotka tullaan kompensoimaan kunnille yhteisöveron jako-osuutta muuttamalla. Peruspalvelubudjetin ennuste kuntien osuudeksi yhteisöveron tuotosta ensi vuonna on 36,36, mutta luku täsmentyy vielä loppuvuoden aikana. Tämän hetkisessä ennusteissa on lähdetty siitä, että kunnille tilitetään yhteisöveroa vuonna 2015 kokonaisuudessaan 1,47 miljardia euroa. Tällöin yhteisövero kasvaisi 5,8 % edelliseen vuoteen verrattuna. Kuntien jako-osuuden väliaikainen viiden prosenttiyksikön korotus päättyy vuonna 2016, jos asiasta ei tehdä uutta päätöstä tulevassa hallitusohjelmassa.

5 4 Kiinteistöveron tilitykset nousevat kiinteistöverouudistustyön vuoksi vuonna 2014 reippaasti. Tilitysten määrän arvioidaan lisääntyvän yli 10 prosenttia, jolloin kiinteistövero kasvaa noin 1,5 mrd. euroon. Vuonna 2015 kiinteistöveroa arvioidaan kertyvän noin neljä prosenttia enemmän kuin kuluvana vuonna. (Lähde: Kuntaliiton tiedotteet) Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki on vireillä ja sen on määrä tulla voimaan Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseksi on viisi sosiaali- ja terveysaluetta, jotka rakentuvat nykyisten erityisvastuualueiden pohjalle. Järjestämispäätös on iso kysymys perustuslain 121 :ssä turvatun kunnallisen itsehallinnon näkökulmasta. Kuntien on pitänyt antaa lakiluonnoksesta lausuntonsa, vaikka palvelujen tuottamisesta ja rahoituksesta ei ole vielä olemassa selkeää suunnitelmaa. Sotealueella voi olla omaan tuottamisvastuuseen otettuja palveluja sekä kunnan tai kuntayhtymän tuottamisvastuuseen annettuja palveluja. Tavoitteena on sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen yhdenvertaisena sekä saatavuudeltaan että laadultaan koko sote-alueella. Kunnat osallistuvat sote-alueen kustannusten rahoitukseen sote-alueen vuosittain määrittelemällä kunnan asukasmäärään perustuvalla maksulla, jota on painotettu erilaisilla kriteereillä. Koska tuottamisesta ja rahoituksesta ei ole julkaistu tietoa esim. kustannusten vertaamiseksi, pienet kunnat pelkäävät kustannustensa nousevan ja lähipalvelujen katoavan soteuudistuksessa. Tuottamisen ja rahoituksen mallit ovat vielä epäselviä. 3. SYSMÄN KUNNAN TALOUSARVION LÄHTÖKOHDAT 3.1. Yleistä arviota laatiessa tulee ottaa huomioon olosuhteiden ja resurssien muutokset kuten väestörakenteen muutoksesta aiheutuva palvelutarpeiden muutos sekä tulokehitys, varsinkin verorahoituksen kehitys (verotulot ja valtionosuudet). Verotulot ovat euromääräisesti pysytelleet vuosittain lähes samassa tasossa. Tehdyt valtionosuuksien leikkaukset sekä 2015 valtionosuusuudistus verottavat yli kolmen veroprosentin verran kunnan verorahoitustuloja. Kunnan vuosikatteet ovat viime vuosina olleet hyviä. Kuluvana vuonna on tullut poikkeuksellisia kuluja. Molempien taajamaalueen koulukiinteistöjen sisäilmaongelmat realisoituivat ennakoitua nopeammin. Väihkylän koulu laitettiin lokakuun 2014 lopulla käyttökieltoon, samaten yläkoulusta on ollut osa pois käytöstä. Oppilaat on jouduttu järjestämään väistötiloihin. Valtuuston päätöksen mukaan hankitaan uusi vuokrakoulu yhtenäiskoulun periaattein, se olisi käytössä syksyllä Poikkeukselliset kulut jatkuvat vuoden ensivuoden puolelle. Vuokrakiinteistöratkaisu siirtää kuluja käyttötalousmenoihin. Uuden kirjaston rakentaminen kunnanviraston tiloihin on meneillään. Työn on määrä valmistua huhtikuun 2015 loppuun mennessä. Kaikki tiloihin ja toimintoihin kohdistuvat muutokset voivat käynnistymisvuonna kasvattaa käyttömenoja, mutta jatkossa tulee syntyä säästöä. Vanhusten tehostetun palveluasumisen ratkaisut ovat viivästyneet. Päätökset saadaan vasta 2015 puolella. Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset ovat kuluvana vuonna kasvaneet ja syyksi osoitetaan mm. palvelurakenteen vääristyminen kunnassa, ihmisiä hoidetaan väärässä paikassa. Sote-uudistustyö on kesken ja aiheuttaa kunnille paljon epävarmuustekijöitä, miten rahoitus järjestetään ja kuinka käy lähipalveluiden. Kuntayhteistyöllä haetaan varmuutta riittävän palvelutason säilymiselle resurssien puitteissa. Yhteistyöratkaisut ovat edenneet hitaasti, mutta varsinkin kirjastoyhteistyön toivotaan jatkuvan jossain muodossa. Sama-

6 5 ten lukion etä- ja verkko-opetuksen yhteistyötä pyritään edelleen tehostamaan. Lukion järjestämislupa päättyy vuoden 2016 lopussa, samoin lukion rahoitus uudistuu v alkaen. Mahdollista, ainakin osittaista rakennusvalvonnan yhteistyötä lähikuntien kanssa on vireillä. 3.2 Tuloerät Käyttötaloustuloja nostetaan edes osin kustannustasoa vastaaviksi lain puitteissa, kuten maa-aineslupa- ja rakennusvalvontamaksuja. Käyttötulot laskivat (-7,0 %) verrattuna vuoden 2014 talousarvioon. Tulojen laskuun vaikuttavat mm. hankekauden hankkeiden päättyminen ja merkittävästi kaukolämpötoiminnan siirtyminen pois kunnan toiminnasta. Myös toiminnassa on vähenemistä, esim. lomituspäivien määrän pieneneminen vaikuttaa lomituspalvelukorvauksiin. Toisaalta toimintatavan muutokset vaikuttavat sekä menoissa että tuloissa, esim. vuokrakouluun siirtyminen nostaa käyttömenoja sisäisiä siirtyviä eriä. Vuoden 2015 tulovero- ja kiinteistöveroprosentit säilyvät ennallaan. Sovellettava kunnallisveroprosentti on 19,0 %, kiinteistöveroprosentit ovat seuraavat: yleinen 0,90 %, vakituinen asunto 0,50 %, muu kuin vakituinen asunto 1,00 %. Kunnallisveron veropohjana olevien ansiotulojen laskun arvioidaan olevan prosentin verran ja eläketulojen nousun vajaa kaksi prosenttia. Mukaan lukien myös muut verotettavat ansiotulot kasvu on vajaan puoli prosenttia. Perusvähennyksen sekä eläketulo- ja työtulovähennyksen korotukset ja valtion tuloveroasteikon muutokset alentavat kuntien verotuloja. Verotettavat tulot verovuodelta 2015 ovat kuluvan vuoden tasoa. Vuoden 2015 kunnallisverotilitykset tulevat olemaan vuoden 2014 tilityksiä hieman pienemmät. Yhteisöverojen 5 prosenttiyksikön kuntaosuusprosentin korotus on voimassa edelleen v asti. Vuoden 2015 tilitysten ennustetaan oleva kolmen ja puolen prosentin verran kuluvaa vuotta paremmat. Vuoden 2015 verotulomenetyksiä kompensoidaan jako-osuuksissa sekä valtionosuuksissa. Tiedot perustuvat Kuntaliiton päivitettyihin veroennusteisiin. Valtionosuuksien määräytymisestä on tarkemmin budjettikirjan tuloslaskelmaosassa. Päätökset vuoden 2015 maksatuksesta tulevat joulukuussa. Kokonaisuudessaan budjettiin arvioidut valtionosuudet laskevat vuoteen 2014 verrattuna n (-1,4 %). 3.3 Menoerät Käyttötalousmenot laskevat vuoden 2014 talousarvioon verraten (-0,4 %). Kunta-alan virka- ja työehtosopimukset vuosille allekirjoitettiin Ne astuvat voimaan ja ovat voimassa saakka. Vuonna 2015 sopimuskorotukset, palkkaperinnöt yms. huomioiden kustannusvaikutus on noin 0,6 %, lisäksi kustannuksiin vaikuttavat mm. työkokemuslisien kertymät ym. työnantajakohtaiset ratkaisut. arviossa palkkoihin on arvioitu 0,5 %:n korotukset. Henkilöstömenojen sosiaalimaksut on laskettu seuraavilla prosenteilla: - sosiaaliturvamaksu 2,15 % - työnantajan työttömyysvakuutusmaksu keskimäärin 2,6 % - tapaturmavakuutusmaksu keskimäärin 0,5 %, lomituspalveluissa 2,5 % - työnantajan KuEl-maksu 17,05 % - VaEl 22,04 % - taloudellinen tuki 0,04 %

7 6 Kuntien eläkevakuutuksen ennusteen mukaan eläkemenoperusteinen maksu varattiin kertoimella 0,97 vuoden 2014 ennakkomaksusta. Varhaiseläkemaksu määräytyy kertoimella 1,02 vuoden 2014 ennakkomaksusta. Merkittävin käyttömenojen nousu aiheutuu meneillään olevasta koulutilanteesta. Kouluilla ja kunnanvirastolla on tapahtumassa muutoksia, jotka tulevat vaikuttamaan kiinteistöjen käyttökustannuksiin. Kustannusten arviointi on vielä vaikeaa, koska rakentamista, purkutoimenpiteitä sekä kiinteistöjen käyttömuutoksia tehdään pitkälle ensi vuoden puolelle. Purkutoimenpiteistä aiheutuvia kustannuksia varten on tehtävä pakollinen varaus kuluvan vuoden tuloksesta. Arviot näkyvät sekä teknisen kiinteistökustannusten nousuna että koulutoimen menojen nousuna. Myös sosiaali- ja terveydenhuollossa on nousupainetta. Kunnan investointitaso vuodelle 2015 on 2,5 milj.. Investoinnit esitellään tarkemmin investointiosassa. 3.4 Väestökehitys Sysmän kunnan asukasluku on kehittynyt viime vuosina taulukon mukaisesti. Ennustevuodet on Tilastokeskuksen ennusteesta johdettuja. Samoja lukuja on käytetty veroennusteessa. Vuosi Väestö Muutos Väestön ikärakenne vuonna 2003 sekä vuoden 2013 tilanne (31.12.): (Tilastokeskus) Ikä v v vuotiaat 241 5,1 % 132 3,2 % 6-vuotiaat 44 0,9 % 20 0,5 % 7 12-vuotiaat 319 6,8 % 215 5,2 % vuotiaat 141 3,0 % 126 3,0 % vuotiaat 164 3,5 % 115 2,8 % vuotiaat ,5 % ,5 % vuotiaat ,2 % ,3 % vuotiaat 470 9,9 % ,6 % 85 v ,1 % 203 4,9 % Yhteensä ,0 % ,0 %

8 7 3.5 T Tilastotietoa Sysmästä Elinkeinorakenne Sysmässä : Alkutuotanto 2,8 % Teollisuus 20,4 % Rakentaminen 6,8 % Palvelut 70,0 % - yksityiset 50,7 % - julkiset 19,3 % 100 % (Elinkeinoelämän keskusliitto EK) Päijät-Hämeessä työpaikkaomavaraisuus 2011 oli 95,6 %. Kuntia, joissa työpaikkaomavaraisuus on 100 % tai enemmän, oli vuoden 2011 tietojen mukaan yhteensä 67. Sysmässä työpaikkaomavaraisuus oli v ,4 %. II STRATEGISET TAVOITTEET Työpaikkojen lkm % Alkutuotanto ,7 Jalostus ,2 Palvelut ,8 Tuntematon 29 2,3 Yhteensä ,0 Yritystoimipaikkoja v kpl Työllisten osuus vuotiaista 48,7 % Työttömyysaste 11,2 % Kunnassa asuvan työllinen työvoima kpl Asuinkunnassaan työssäkäyvien osuus työllisestä työvoimasta ,4 % Taloudellinen huoltosuhde ,97 (työvoiman ulkopuolelle tai työttömänä olevat yhtä työllistä kohti) Päijät-Häme 1,45 ja koko maa 1,32 Eläkkeellä olevien osuus väestöstä ,6 % Asuntokuntien lukumäärä kpl. Kesämökkien lukumäärä on kpl. (Tilastokeskus, kuntaportaali) Vuoden 2013 keskimääräinen työttömyysaste vuositasolla koko maassa oli 7,9 % ja Sysmässä 10,8 %. Syyskuun 2014 tilaston mukaan Hämeen ELY-keskuksen alueella työttömyysaste oli 12,8 % (Päijät-Hämeessä 14,9 %) ja koko maassa 12,0 %. Sysmän työttömyysaste oli 11,5 %, vuoden 2013 vastaava luku oli 11,2 % (Hämeen ELY-keskus). Kuntastrategia on päivitetty sekä sisällöltään että ulkoasultaan v Strategian perustana on pitää kunnan talous vakaalla pohjalla, mikä mahdollistaa ydinpalvelujen säilymisen paikkakunnalla ja auttaa luomaan puitteita elinvoimaiselle maaseutuyrittämiselle Sysmässä. 1. SYSMÄN KUNNAN TAVOITTEET VUONNA Sysmän kunnan talous pidetään vakaalla pohjalla. Vältetään turhia investointeja. Taloutta rasittavan investointivuoden jälkeen pidetään taukoa. Veropro-

9 8 sentit ovat maakunnan alhaisimmat ja kilpailukykyiset naapurikuntiin verrattuna. Velkaantumista vältetään kaikin keinoin. Omat kiinteistöt ja rakennukset otettava huomioon tuottavuutta lisättäessä. 2. Sysmä turvaa edelleen laadukkaat ydin- ja lähipalvelut kaiken ikäisille myös tulevaisuudessa palvelukysyntämuutokset huomioon ottaen. 3. Sysmä tukee yrittäjyyttä järjestämällä neuvontaa aloitteleville ja toimiville yrittäjille, hyödyntämällä paikkakunnan vahvuuksia uuden yritystoiminnan luomisessa sekä ottamalla yrittäjyyden näkökulma huomioon kaikessa päätöksenteossa. Tavoitteena maaseudun elinvoimaisuus. 4. Sysmä haluaa olla houkutteleva vapaa-ajan kunta. Kaavoituksella edistetään vakituista ja vapaa-ajan asumista. Kärkenä ovat Ilola - Suopelto -Päijätsalo kaavoitushankkeet. 5. Sysmä haluaa hyödyntää kuntien välistä yhteistyötä ja toteuttaa itsenäisyyttä vahvistavaa toimintaa. 6. Sysmässä halutaan panostaa yhteen hiileen -toimintatapaan. 2. KONSERNIN OHJAUS Tytäryhteisöt Kuntakonserniin kuuluvat tytäryhteisöt, joihin kunnalla on kirjanpitolain 1 luvun 5 :n tarkoittama määräysvalta. Sysmän kuntakonserniin kuuluvat yhteisöt ja omistusosuudet yhteisöistä: Kiinteistö Oy Sysmän Vuokratalo 100 % Yhtymä Olavin toimintakeskus 70 % Kiinteistö Oy Sysmän Työsuhdetalo 54,29 % Asunto Oy Ulpukanlehti 56,4 % Kiinteistö Oy Sysisara 50,91 % Osakkuusyhteisöt Kiinteistö Oy Siniheinä 40,08 % Kuntayhtymät Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon ky 2,62 % Päijät-Hämeen liitto 2,5 % Päijät-Hämeen koulutuskonserni ky 1,51 % Itä-Suomen päihdehuollon ky 0,57 % ETEVA Ky 2,95 % Valtuusto määrittelee kuntalain 13 :n mukaan konserniohjauksen periaatteet, omistajapolitiikan linjaukset sekä hyväksyy konsernin toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Konserniohjeiden mukaan kunnan konsernijohtoon kuuluvat kunnanhallitus, kunnanjohtaja ja muut johtosäännössä määrätyt viranomaiset. Kunnanhallitus ohjaa ja koordinoi Sysmä-konsernin toimintaa ja taloutta. Kunnanjohtaja vastaa Sysmä-konsernin operatiivisesta johtamisesta ja seurannasta. Tytäryhteisö raportoi toiminnastaan ja taloudestaan sekä riskienhallinnastaan kunnanhallitukselle neljännesvuosittain. Vuoden 2015 aikana on tarkoitus terävöittää kunnan omistaman Kiinteistö Oy Sysmän Vuokratalon toimintaa ja tehdä toimenpiteitä, jotka vahvistavat yhtiön taloutta ja pienentävät kunnan riskejä.

10 9 III TALOUSARVIO JA -SUUNNITELMA 1. YLEISTÄ arvio muodostuu käyttötalousosasta, tuloslaskelmaosasta, investointiosasta ja rahoitusosasta. arvion määrärahat ja tuloarviot sisältävät sisäiset erät. Määrärahat ja tuloarviot ovat arvonlisäverottomia paitsi vähennys/palautusrajoitteisessa toiminnassa esim. asuntojen vuokraustoiminta. Laskennallisia eriä ovat käyttöomaisuuden poistot ja vyörytettävät kustannukset ja ne eivät ole sitovia eriä. Suunnitelmapoistot lasketaan valtuuston hyväksymän poistosuunnitelman mukaan Investoinnin pienhankintaraja on TALOUSARVION SITOVUUS Kuntalain 65 : arviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. arvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. - Kun tavoite hyväksytään talousarvioon, se sitoo valtuustoa alempia viranomaisia samalla tavalla kuin määräraha. arvioon hyväksytään sitoviksi toiminnan mitattavissa olevat tavoitteet. Yhden määrärahan yhteydessä voi olla yksi tai useampia sitovia toiminnan tavoitteita. - Valtuuston hyväksymät toiminnan ja talouden tavoitteet ovat osa sitovaa talousarviota. Esim. arvion alle jäävät poikkeamat toiminnan tavoitteissa ovat oikeudellisesti samassa asemassa kuin arvion ylittävät poikkeamat määrärahojen käytössä. - Valtuusto suhtautuu talousarvion hyväksymisessä samalla tavoin sekä määrärahoihin että tavoitteisiin. - Määrärahan muutoksen yhteydessä on arvioitava myös tavoitteiden muutostarve. arviomuutokset tehtävä välittömästi, kun muutostarve on tiedossa. - Sitovuustaso määritellään, jotta se voidaan vahvistaa valtuustossa talous-arvion käsittelyn yhteydessä. Lähtökohtana voisi pitää sitä, että käyttötalousosassa tulosalueiden ja investointiosassa hankkeiden/hankeryhmien menojen ja tuloarvioiden loppusummat ilman laskennallisia eriä ovat sitovia (myös niitä vastaavat toiminnalliset tavoitteet tuloskorttitasolla). Käyttötaloudessa valtuustoon nähden sitovana ovat tulosalueiden kokonaismenot ja tuloerät (sekä niitä vastaavat tavoitteet tuloskorttitasolla). Kaukolämpölaitos ja vesihuoltolaitos voidaan hyväksyä sitovaksi nettomenoiltaan/-tuloiltaan. Investointiosassa ovat talonrakennuskohteet sitovia hankekohtaisesti. Seuraavien investointiryhmien osalta sitovia ovat ko. hankeryhmien yhteismäärät:

11 10 - Kiinteä omaisuus - Julkinen käyttöomaisuus/urheilu- ja retkeilyalueet - Julkinen käyttöomaisuus/kunnallistekniset kohteet - Irtain omaisuus, arvopaperit - Kuntayhtymien maksuosuudet yms. menot Rahoitusosan määrärahojen sitovuus valtuustoon nähden: Antolainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys 2.1. VASTUUT JA PÄÄTÖSVALTUUDET Kunnanjohtaja - Elinkeino- ja maaseutuasiat - Lomituspalvelut - Kaavoitus - Sosiaali- ja terveystoimi Hallinto- ja sivistysjohtaja - Hallintopalvelut - Sivistystoimi Tekninen johtaja - Tekninen toimi Hankintavaltuudet Hankinnoista tulee pitää päätöspöytäkirjaa Khall (alv 0 %) - Kunnanjohtaja Hallinto- ja sivistysjohtaja johtaja Suunnittelupäällikkö Lomituspalvelujohtaja Lomituspalvelukoordinaattori Khall Tekninen toimi Tekninen johtaja Lautakunta - suunnittelussa; , hankinnassa; , urakassa; , Sivltk Hallinto. ja sivistysjohtaja Varhaiskasvatuspäällikkö Koulujen johtajat Rehtori Kirjastonjohtaja (ei kirjaston aineistohankinnat) - Nuoriso- ja liikuntapäällikkö

12 11 Toimialajohtajilla on toimialojen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan raportointivelvoitteet neljännesvuosittain vastaaville lautakunnille ja kunnanhallitukselle. 3. KÄYTTÖTALOUS KÄYTTÖTALOUS Keskusvaalilautakunta VAALIT Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tehtävän toiminta-ajatus: Keskusvaalilautakunta on lakisääteinen lautakunta, jonka tavoitteena on huolehtia kunnan tehtävistä vaalien järjestämisessä virheettömästi ja taloudellisesti. Valtuuston asettamat sitovat tavoitteet Vastuutus: Toteutetaan valtiolliset ja kunnalliset vaalit lainsäädännön ja ohjeiden mukaisesti Informatiivinen mittaristo: Äänestysalueiden määrä Äänioikeutetut Äänestysprosentti - eduskuntav. 64 % - presidentinv..- kunnallisv. 66 % - eu-vaalit 60 % Yleisinformaatio: Vuonna 2015 eduskuntavaalit ja vuonna 2016 kunnallisvaalit lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Valtiollisissa vaaleissa on korvaus kunnalle n. 2 /äänioikeutettu, taksa vahvistetaan valtion budjetissa.

13 KÄYTTÖTALOUS Kunnanvaltuusto KUNNANVALTUUSTO 12 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tehtävän toiminta-ajatus: Valtuusto vastaa kunnan toiminnasta ja taloudesta. Informatiivinen mittaristo: Kokousten määrä Käsiteltyjen asioiden lkm 3 Yleisinformaatio: Valtuustoon kuuluu 27 valtuutettua ja valtuustokausi kestää Kokousten lisäksi pidetään 3 4 pv talous- yms. asioiden seminaarityöskentelyyn KÄYTTÖTALOUS Tarkastuslautakunta TARKASTUSLAUTAKUNTA Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tehtävän toiminta-ajatus: Valtuusto asettaa tarkastuslautakunnan toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastuksen järjestämistä varten sekä valitsee toimikauttaan vastaavien vuosien hallinnon ja talouden tarkastamista varten yhden tai useamman tilintarkastajan, joka toimii tehtävässään virkavastuulla. Näiden tulee toteuttaa kuntalain 9. luvussa määrätyt tehtävät. Valtuuston asettamat sitovat tavoitteet Vastuutus: Arvioida valtuuston toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen kunnassa ja kuntakonsernissa Arvioidaan organisaation toimivuus Tehdään tuloksien vertailua muihin samanvertaisiin kuntiin Informatiivinen mittaristo:

14 13 Tilintarkastajien tarkastuspäivät Tarkastusltk:n kokoukset Yleisinformaatio: Tarkastuslautakuntaan kuuluu 5 jäsentä. Lautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan tulee olla valtuutettuja. Tilintarkastajan tulee olla julkishallinnon ja -talouden tilintarkastajalautakunnan hyväksymä henkilö (JHTT-tilintarkastaja) tai yhteisö (JHTT-yhteisö). Tilintarkastusyhteisö valittiin valtuustokaudelle Tarkastuspäiviä ostetaan tarvittava määrä, yleensä pv. Tarkastuslautakunta valmistelee valtuuston päätettäväksi hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat. Tilintarkastajien on viimeistään toukokuun loppuun mennessä tarkastettava hyvän tilintarkastustavan mukaisesti kunkin tilikauden hallinto, kirjanpito ja tilinpäätös. KÄYTTÖTALOUS Kunnanhallitus KUNNANHALLITUS Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tehtävän toiminta-ajatus: Huolehtii kunnanvaltuuston strategisten linjausten täytäntöönpanosta ja vastaa kunnan puolesta tehtävistä sopimuksista. Sysmä on elinvoimainen ja yritysmyönteinen toimintaympäristö, jossa kasvua tavoitellaan vapaa-aika- ja matkailu- sekä hyvinvointipalveluiden sektoreilla. Valtuuston asettamat sitovat tavoitteet Vastuutus: Talouden pitkäjänteinen tarkastelu väestökehityksen ja tarpeiden perusteella tuloslaskelmia käyttäen Yhteispalvelupistehanke etenee toteutettavaksi kirjaston rakentamisen yhteydessä Tehostetun palveluasumisen konseptin toteuttaminen aloitettu Nykyisiin kuljetuksiin integroidaan sote-kuljetukset ja kilpailutetaan Ostopalvelujen strategia selvennetään ja toteutusta jatketaan Maankäytön kehityskuva ja kaavoitusohjelman toteutusaikataulu laadittu Kiinteistöjen ja osakehuoneistojen myyntiä jatketaan Tonttien myyntiaikataulu alueittain laadittu Kunnan strategian mukaista imagoa tuodaan esille valtakunnallisesti

15 KÄYTTÖTALOUS 14 Kunnanhallitus KUNNANHALLITUS Kunnanhallitus (kokoustoiminta) Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tehtävän toiminta-ajatus: Kunnanhallitus johtaa kunnan hallintoa kunnan toiminta-ajatusta toteuttamalla ja vastaa kunnan hallintotehtävistä siten kuin siitä säädetään kuntalaissa ja erityislaeissa tai määrätään johtosäännössä. Informatiivinen mittaristo: Khall kokoukset Käsitellyt asiat Yleisinformaatio: Kunnanhallitukseen kuuluu 9 jäsentä. Kunnanhallitus keskittyy kunnan operatiiviseen johtamiseen, elinkeino- ja henkilöstöasioiden hoitoon. Toimintojen järjestämisessä tutkitaan vuosittain kuntalain suomia mahdollisuuksia. KÄYTTÖTALOUS Kunnanhallitus YLEIS- JA HALLINTOPALVELUT Hallintopalvelut, muu yleishallinto, henkilöstöpalvelut, työllistäminen, muut palvelut Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tehtävän toiminta-ajatus: Hallinnon tehtävänä on luoda edellytykset ylimmän johdon ja koko organisaation tulokselliselle työskentelylle ja huolehtia kunnan suunnitteluun, talous-, henkilöstö- ja muuhun yleishallintoon sekä tiedotukseen liittyvistä tehtävistä siltä osin kuin tehtävät eivät kuulu muiden tulosalueiden vastuulle sekä edistää ja ylläpitää yhteistyötä eri tulosalueiden ja sidosryhmien kanssa. Toiminnan tavoitteet/toimenpiteet: Kunnanjohtaja ja hallintojohtaja neuvottelevat viranomaisten kanssa yhteispalvelupisteen tarpeista ja toiminnoista. johtaja luo raporttimallin talouden pitkäjänteiselle seuraamiselle. Seuranta: Kunnanhallitukselle raportointi, mahdolliset päätökset toimikunta arvioi.

16 15 Yleisinformaatio: Tuottaa mahdollisimman ajantasaista tietoa johdon ja muiden hallintokuntien toimimisen tueksi.. Selkeytetään edelleen henkilöstön työnkuvia ja tehtäväjakoa sekä työprosesseja ja sen kautta nostetaan henkilöstön työhyvinvointia. Pyritään löytämään kunnalle sopiva malli työllisyyden hoitamiseksi. Hallintopalvelut Tulot ja menot tuottaa hallinto-, talous- ja henkilöstöhallinto- sekä atk-palvelut. Uusi palkkaohjelmisto otetaan tuotantokäyttöön Palkkaohjelman kanssa suoraan toimivalla ns. itseasiointiohjelmalla esimiehet ilmoittavat henkilöstön loma- yms. keskeytykset. Ohjelma otetaan käyttöön alkuvuonna 2015 ja se korvaa nykyisin Dynasty-ohjelmalla tehtävät ko. päätökset. Muu yleishallinto Menot Avustusluonteiset määrärahat : Hissiavustuksia 3-4 taloyhtiöille Avustuksen edellytyksenä ARA:n myöntämä avustus, kunnan avustus 10 % ARA:n hyväksymistä kustannuksista. Sysmän 4H-yhdistys Sotainvalidit ja -veteraanit Kiinteistöveron kompensointi yleishyödyllisille järjestöille Avustus on tarkoitettu niille maamiesseuroille, urheiluseuroille, nuorisoseuroille, työväenyhdistykselle ym. jotka olivat ennen vapautettuja kiinteistöverosta mutta joutuvat nyt sitä maksamaan. Henkilöstöpalvelut Henkilöstöhallinto, työsuojelu, menot Työllistäminen Tulot ja menot Tavoitteena alentaa kunnan työttömyyttä, keskeistä nuorten tukityöllistäminen. Nuorten työpaja -hankkeelle haetaan vuosittain jatkoa ja siihen saadaan Ely:n rahoitusta. Projektien tarkoituksena on ensisijaisesti katkaista työttömyysjakso, palauttaa säännöllinen elämän rytmi ja ehkäistä syrjäytymistä. Kuntien on varauduttava ottamaan haltuun työllisyyden hoito. Lahden kaupungin hallinnoima kuntakokeiluhanke pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi jatkuu vielä 2015 loppuun. Kuntalisä: Sysmän kunta maksaa alkaen toistaiseksi pitkäaikaistyöttömien työllistymisen edistämiseksi kuntalisää ehdot täyttäville yhdistyksille, yrityksille ja seurakunnalle, tähän on varattu euroa. Lisäksi maksetaan ekstra-kuntalisää yhdistyksille toisen vuoden palkkatukeen oikeutetun henkilön työllistymisen tukemiseksi, määräraha Itä-Hämeen kuntien kesken on toiminut TYP Työvoiman yhteispalvelu eli kokonaisvaltainen yhteistyö: Hämeen TE-Keskus, Heinolan työvoimatoimisto, Itä-Hämeen seutukunta ja KELA:n Salpausselän vakuutuspiiri kohteena pa. työttömät tai siihen vaarassa joutuvat. Uusi laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta tulee voimaan Tavoitteena on saada vaikeasti työllistettävien palvelut yhteen palveluun koko maan kattavasti. Toimipisteet tulevat suurenemaan ja nykyinen TYP lakkaa. Toiveena on kuitenkin saada toimipiste säilymään lähellä palvelujen tarvitsijoita. Muut palvelut Oikeusturvapalvelut menot 8 200, velkaneuvonta (ostopalvelu Lahden kaupunki) ja löytöeläintoiminta (ostopalvelu Päijät-Hämeen eläinsuojeluyhdistys ry).

17 KÄYTTÖTALOUS 16 Kunnanhallitus ELINKEINO- JA MAASEUTUPALVELUT Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tehtävän toiminta-ajatus: Elinkeinotoimessa 2015 on muutosten vuosi. Monet elinkeinoja kehittävät hankkeet on saatettu päätökseen edellisen vuoden loppuun ja uusia tulee, mutta alkaminen siirtyy kevääseen. Sysmän ja Hartolan elinkeinoyhteistyö alkaa 2015, jolloin Hartolan elinkeinoneuvoja tekee 40% myös Sysmän elinkeinojen kehittämiseksi ja vastaavasti Sysmän elinkeinosihteeri 40% Hartolan matkailun ja kuntamarkkinoinnin hyväksi. Yrittäjiä ja yritysneuvontaa antavia on tukemassa Etelä- Päijänteen Yritys-Suomi -palvelut, joita koordinoi TEM. Yritys-Suomi palveluja saa niin verkossa, puhelimitse ja henkilökohtaisesti. Elinkeinotoimi vastaa yritysten tarpeisiin julkisen rahoituksen, yrityksen kehittämisen, koulutuksen, rekrytoinnin ja toimitilakysymysten ja uusien yritysten sijoittumisen näkökulmasta myös toimitilaratkaisuihin sekä kehittämis- ja koulutusjärjestelyihin annetaan yrityksille neuvontaa. Kuntamarkkinointi ja matkailuelinkeinon kehittäminen ovat osa elinkeinotointa. Matkailun on maailmanlaajuista nopeimmin kasvava elinkeino ja Sysmällä on suuri potentiaali saada tätä kehittymään. Vapaa-ajanasutus on matkailutuloa ja uusien vapaaajanasukkaiden saaminen kaavoitusta edistämällä antaa tähän mahdollisuuksia. Uusien matkailuyrittäjien saaminen on elinehto matkailun kehittymiselle. Sysmän ja Hartolan matkailua ja elinvoimaisuutta kehittämään on alkamassa kolme uutta EUhanketta keväällä 2015, joiden myötä myös kansainvälisyys on suuri mahdollisuus. Maaseututoimi vastaa EU:n ja kansallisten maataloustukien täytäntöönpanosta sekä kunnan maaseutuelinkeinojen kehittämisestä ja sopeuttamisesta työ- ja elämismahdollisuuksien säilyttämiseksi maaseudulla. Toiminnan tavoitteet/toimenpiteet: Seuranta: Elinkeinoneuvojan ja elinkeinosihteerin Saada Hartola-Sysmä elinkeinoyhteistyö raportointi sujumaan toiveiden mukaisesti Tarjotaan neuvontaa ja apua uusille yrityksille ja yrittäjiksi aikoville, autetaan Elinkeinosihteerin ja elinkeinoneuvojan raportointi rekrytoinnissa, sukupolvenvaihdoksessa, julkisen rahoituksen saamisessa, toimitilakysymyksissä ja sijoittumisneuvonnassa. Uusien yritysten hankkiminen esim Pinxin alueen täysipainoisen kehittymisen vuoksi äärimmäisen tärkeää ja luontomatkailuun liittyen. Matkailussa näköpiirissä yrittäjien eläköitymistä, uusien palvelujen tarjoajien saantiin panostettava. Yhteistyötä lähialueen muiden kuntien, yhteisöjen ja hankkeiden sekä rahoittajien Elinkeinosihteerin, elinkeinoneuvoja ja maaseutusihteerin raportointi kanssa (sidosryhmät). Maa- ja metsätalouteen liittyvien elinkeinohaarojen kehittäminen Elinkeinosihteerin ja maaseutuasiamiehenraportointi Sysmän ja Hartolan kuntien alueilla ole- Elinkeinosihteerin raportointi

18 vien vapaa-ajan- ja matkailupalveluiden markkinointi. Eri messut, markkinointitapahtumat, somen hyödyntäminen ja uusissa hankkeissa aktiivisesti toimien. KÄYTTÖTALOUS 17 Kunnanhallitus ELINKEINO- JA MAASEUTUPALVELUT Elinkeinotoimi Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Yleisinformaatio: Edistetään myös Yksi Sysmä ohjelman avulla Sysmän säilyttämistä elinvoimaisena ja valtakunnallisesti erottuvana menestyvänä pitäjänä. Kunnassa toimii aktiivinen elinkeinotyöryhmä kunnanhallituksen tukena, samoin uudistunut Sysmä Neuvottelukunta antaa omaa panostaan elinkeinojen kehittämiseen. Elinkeinoluonteiset hankkeet alkaen 2015 painottuen vahvasti matkailuelinkeinoon: Päijänne Leaderin matkailu-hanke käsittäen koko Leader-alueen, tavallaan jatkoa Elämysten Päijänne hankkeen työlle, ei erillistä kuntaosuutta, vaan sisältyy kunnan antamaan Leaderrahaan. Hanke on ehkä 100%:n tuella, mutta ainakin 90%:n (Liisa Häme), pieni kuntaosuus siis mahdollisesti tulossa. Hanke keskittyy pieniin aloittaviin matkailualan yrityksiin, tavoitteena saada 12 uutta majoitus- tai ravitsemusyritystä, 24 uutta työpaikkaa, 12 uutta ohjelmapalveluyritystä, kaksi uutta toimivaa kylämatkailukohdetta. Hankkeen hakijaksi toivotaan Juotavan Hyvä Etelä- Päijänne ry:tä. Aloitus mennee huhtikuulle. Hanke aika Mahdollisesti kalastusmatkailun kehittämisen Leader-hanke tavoitteena saada alueelle uusia yrittäjiä tarjoamaan kalastukseen liittyviä ohjelmapalveluita, aktivoida ammattikalastajia, kehittää matkailutuotteita sivuelinkeinoksi. Asiasta ei ole enempää tietoa Designing green well-being services in tourism, LAMK:in hanke, joka on kansainvälinen ja kehittää luontoon perustuvaa hyvinvointimatkailua käyttäjälähtöisen muotoilun avulla. Mukana Latvia ja Viro ja Päijät-Hämeen alueelta on mukaan toivottu Päijänteen kansallispuisto-kuntia sekä Hartolaa ja Heinolaa. Budjettiin pieni summa mahdollisia vierailuja varten, muutoin ei kuntaosuutta. Koko Päijät-Hämettä käsittelevä kv-hanke, joka pohjautuu 2013 loppupuolella tehtyyn valmisteluhankkeeseen, jonka Päijät-Hämeen liitto on kustantanut. Hankekokonaisuus on , todennäköisimmin vasta huhtikuussa pääsee käynnistymään. Tulee tod.näk. yksi iso hanke, jonka alla voi toimia pienempiä hankkeita. Kyseessä on Päijät-Hämeen kansainvälistymisen yleissuunnitelman teko Creamentors Oy:n kanssa, pohjautuen kyselyyn, joka tehdään lokamarraskuussa Hanketta vetäisi Lahti Region ja sen ulkopuoliset kunnat pääsisivät mukaan erikoispanostuksella, jonka suuruudesta ei vielä tietoa.

19 KÄYTTÖTALOUS 18 Kunnanhallitus ELINKEINO- JA MAASEUTUPALVELUT Maaseututoimi Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tehtävän toiminta-ajatus: Maaseudun ja maaseutuelinkeinojen kehittämistoiminta ja yhdyshenkilönä toimiminen eri yhteistyökumppaneiden välillä. Haja-asutuksen yhteyksien turvaaminen joukkoliikenteellä. Toiminnan tavoitteet/toimenpiteet: Kuljetusten kilpailutus ja integrointi koululais-, kutsutaksi- että sotekuljetukset Seuranta: Informatiivinen mittaristo: Tukea hakeneet maatilat EU/kansalliset tuet milj. yhteensä 6,5 6,5 6,4 6,4 6,4 Osallistuminen eri hankkeisiin Yleisinformaatio: Maatalouspalvelut Tulot , menot Maataloustukihallinto muuttui alkaen niin että Päijät- Hämeen alueella on 1 maataloushallintoa hoitava yksikkö, jota isännöi Asikkalan kunta eli Päijät- Hämeen maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alue. Sysmän kunta myy maaseutuasiamiehen palveluja 85 % osuudella yhteistoiminta-alueelle. Maaseutuhallinnon tukijärjestelmää valvotaan ja seurataan Maaseutuviraston/Hämeen ELY-keskuksen toimesta. Projekti/hanketoiminta: Kylien kehittämishankkeita ohjataan Leader- rahoituksen piiriin jolloin kunnan osuus on n. 20 % kustannuksista. Osallistutaan Päijänne-LEADER hankkeeseen, osuus Joukkoliikenne Tulot , menot Lahden seudun joukkoliikennelautakunnan kuntaosuus Kutsutaksit kilpailutetaan. Muut maaseutupalvelut Sunnuntailehtien jakamiseen liittyvä kunnan osuus 50 % Kylätoimintaan varaus

20 KÄYTTÖTALOUS Kunnanhallitus LOMITUSPALVELUT 19 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tehtävän toiminta-ajatus: Maatalousyrittäjien lomituspalvelulain ja Melan toimeksiantosopimuksen mukaiset lomituspalvelut Sysmän paikallisyksikön alueella. Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen (Mela) asettamat valtakunnalliset tavoitteet Vastuutus: Kunnanhallitus, kunnanjohtaja, lomituspalvelujohtaja Palvelujen asiakaslähtöinen toteuttaminen Sähköisten palvelujen hyödyntäminen Lomituspalvelujen tarkoituksenmukainen ja taloudellinen järjestäminen Toiminnan tavoitteet/toimenpiteet: Palvelusuunnitelmatilakäynneistä ennakkosuunnitelma valmis tammikuu 2014, toiminta suunnitelman mukaisesti Maatalouslomittajien laatukoulutuksen päivitys ja työturvallisuuskoulutus toukokuun 2015 loppuun mennessä Lomituspalvelujen laatukäsikirjan päivitys hallinnossa kesäkokuu 2015 Tiedotteiden lähetys sähköisesti sähköpostitse sekä asiakkaille että maatalouslomittajille. Lomituspäivän kesto mitoitetaan lain mukaisesti ja lomittajan työaika pohjautuu lomitettavan maatalousyrittäjän tehtäväosuutta vastaavaan työaikaan Seuranta: Toteutuman seuranta johtotiimin sisäisesti kerran kuukaudessa. Lisäksi yhteistoimintaryhmä ja Mela seuraavat. Lomituspalvelukoordinaattori, johtotiimi. Ennakoiden tarkistusajankohtana kesäkuussa Johtotiimi. Ennakoiden tarkistusajankohtana kesäkuussa Lomituspalvelujohtaja ja yksi lomituspalveluohjaaja. Johtotiimi ja yhteistoimintaryhmä seuraavat. Mela seuraa, valtionkorvausselvitys ja vuositilastointi vuodelta Lomituspalveluohjaajat käyttävät palvelusuunnitelmakäynneillä saatuja tietoja lomitusten suunnittelussa. Informatiivinen mittaristo: Lomituspäivät yhteensä Lomitustilat Vuosilomaoikeutetut Palvelusuunnitelmien 33 % 34 % 33 % 33% määrä kpl/% Laatukoulutuksen käyneet 100% 100% lomittajat, % vaki- tuisista työssä olevista Lomituspäivän nettohinnan max +10% max +10% max +10% max +10% poikkeama val- takunnallisesta ka, % Tiedotteet postitse,

21 kunnan kotisivulle ja Facebookiin, kpl (tämän lisäksi FB seinälle lyhyempiä ajankohtaisia tiedotuksia) 20 Yleisinformaatio: Sysmän kunta hallinnoi Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen (Mela) toimeksiantosopimuksen mukaisesti maatalousyrittäjien lomituspalveluja v oman kuntansa alueen lisäksi Asikkalan, Hartolan, Hollolan, Hämeenkosken, Joutsan, Kuhmoisten, Kärkölän, Luhangan, Padasjoen, Pertunmaan ja Toivakan kunnan sekä Heinolan kaupungin alueella. Kuukausipalkkaisia maatalouslomittajia työsuhteessa on noin 90. Lisäksi on pitkiä määräaikaisia ja lyhytaikaisia lomittajien työsuhteita ja ostopalvelusopimuksia. Hallinnossa toimii kuusi henkilöä. Melan hallintoraha-arvio vuodelle 2015 on 13,225 /pv. Laskentaperusteena on vuonna 2013 lomitetut päivät, joita oli päivää. Melan asettaa valtakunnallisen tuloskortin lomituspalvelujen paikallisyksiköille vuosittain ja seuraa toteutumista. KÄYTTÖTALOUS KUNNANHALLITUS KAAVOITUS Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tehtävän toiminta-ajatus: Maankäytön suunnittelua järjestetään lainmukaisesti kunnan valitsemien strategioiden mukaisesti. Informatiivinen mittaristo: Kaavoitusprosessit Toiminnan tavoitteet/toimenpiteet: Taajaman yleiskaavan OAS ja luonnosvaiheen asiakirjat on asetettu julkisesti nähtäville. Kaavalliset toimet, joilla luodaan uusia maa-alueita vapaa-ajan ja matkailun käyttöön jatkuvat. Ensisijaisena Päijätsalo, Ilola, Loma-Ilola, Suopelto sekä kelluvat rakenteet Suopellon ja kirkonkylän alueella. Yksityisten maanomistajien rantaasemakaavahankkeiden läpivienti Seuranta: Kaavoitustoimikunta Kaavoitustoimikunta Kaavoitustoimikunta Yleisinformaatio: Kuntaan palkattiin maankäytönsuunnittelija, lisäksi kunta ostaa kaavoituspalveluja yksityisiltä alan toimistoilta. Taajaman yleiskaavan selvitykset jatkuvat ja varsinainen kaavatyö alkaa.

22 KÄYTTÖTALOUS SIVISTYSLAUTAKUNTA 21 (1000 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tehtävän toiminta-ajatus: Sivistystoimi järjestää kuntalaisille heidän fyysistä, psyykkistä, sosiaalista, tiedollista ja taidollista kasvuaan tukevia koulutus- ja muita sivistyspalveluja sekä päivähoitopalveluja. Valtuuston asettamat sitovat tavoitteet Vastuutus: Sivistyslautakunta, hallinto- ja sivistysjohtaja, koulujen johtajat Yhtenäiskoulun hallinnon järjestäminen ja opettajien koulutus Yhtenäiskoulun opetustuntien määrän kartoitus oppiaineittain yläkoulussa ja alakoulussa vuodeksi ja vuoteen 2020 saakka opettajamäärän tarpeen kartoittamiseksi tehty Opetussuunnitelmatyö jatkuu Perehdyttämiskoulutus uuteen opetussuunnitelmaan Tuntikehyksen laskennallisen tarpeen suhteuttaminen oppilasmäärän kehitykseen lukuvuoteen saakka tehty Erityisopetuksen ja avustajatarpeen määritys lukuvuodeksi tehty Suunnitelma lukiokoulutuksen jatkumiseksi Sysmässä tehty Vastuutus: Sivistyslautakunta, hallinto- ja sivistysjohtaja, nuoriso- ja liikuntapäällikkö Nuorten yhteiskuntatakuun uudet toimintamuodot käytössä Vastuutus: Sivistyslautakunta, hallinto- ja sivistysjohtaja, varhaiskasvatuspäällikkö Päivähoidon työntekijätarpeen kartoitus vuoteen 2017 laadittu Vastuutus: Sivistyslautakunta, hallinto- ja sivistysjohtaja, kirjastonjohtaja Kirjastoyhteistyön toimintamalli luotu Uuden kirjaston toimintastrategia luotu, kirjastopalvelujen käynnistäminen ja vakiinnuttaminen KÄYTTÖTALOUS SIVISTYSLAUTAKUNTA Sivistystoimen hallinto (1000 Toimintatulot 300 Toimintamenot Toimintakate Informatiivinen mittaristo: TS 2015 Stj:n viranhaltija

23 päätökset Lautakunnan kokousten lkm Käsiteltyjen asioiden lkm Kulttuuritoimikunnan kokousten lkm Käsiteltyjen asioiden lkm Yleisinformaatio: Sivistystoimen hallinto käsittää koulutoimiston tuottaen kouluille ja kuntalaisille näiltä osin sivistystoimen hallinnon palvelut. Hallinto- ja sivistystoimenjohtajan palkkamenot puolittuvat yleishallinnon ja sivistystoimen hallinnon kanssa. Koulutoimistolle menee myös osa sivistyslautakunnan sihteerinä toimivan toimistosihteerin palkasta. Sivistyslautakunta voi kokouksissaan kuulla asiantuntijoita. Sysmän Yhteiskoulua ja lukiota koskevia asioita käsiteltäessä kuullaan asiantuntijoina yhtä Sysmän Yhteiskoulua (= yläkoulua) ja yhtä Sysmän Yhteiskoulun lukiota edustavaa oppilasedustajaa. KÄYTTÖTALOUS SIVISTYSLAUTAKUNTA KOULUTOIMI Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Toiminnan tavoitteet/toimenpiteet: Tuntikehykset lukuvuodelle laaditaan helmikuussa Rehtoritiimi aloittaa vuosien tuntikehyksen kartoituksen kevään aikana Tieto- ja viestintätekniikka tehokkaassa käytössä Rehtoritiimi tekee yhteistyötä nuorisotyön kanssa nuorten yhteiskuntatakuun täyttämiseksi Markkinointisuunnitelma tehty lukion oppilasmäärän lisäämiseksi Kehitetään lukion toimintaa yhteistyössä muiden Etelä-Päijänteen lukioiden kanssa ( etä- ja verkko-opetus) Yhtenäiskouluun siirtymiseen liittyvät tehtävät Opettajien työmäärien kartoitus tuntijaon perusteella Seuranta: Lukuvuoden tuntikehykset käsitellään lautakunnan maaliskuun kokouksessa Tuntikehysarvio käsitellään rehtoritiimin kokouksessa marraskuussa Palaute oppilailta ja opettajilta keväällä (toukokuussa) koulun tvt-tiimi kerää Rehtoritiimin kokouksessa katsaukset tehdyistä toimenpiteistä Käsitellään rehtoritiimin kokouksessa tammikuulla, kun tiedetään valtiovallan toimenpiteistä. Verkkokurssien määrä ja osallistuminen Sivistyslautakunta seuraa suunnittelua ja toteutusta Valmis huhtikuussa 2015

24 KÄYTTÖTALOUS SIVISTYSLAUTAKUNTA KOULUTOIMI Peruskoulutus 23 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tehtävän toiminta-ajatus: Tuottaa oppivelvollisuusikäisille perusopetuslain mukaiset opetuspalvelut. Informatiivinen mittaristo: TP 2012 Esiopetus *) käyttökustannukset(netto), t oppilaita käyttökustannukset(netto), /opp. opetustunnit, lkm käyttökustannukset(netto), /opet.tunnit Perusopetus Opettajien lkm käyttökustannukset(netto), t käyttökust.( netto) /as oppilaita käyttökust.(netto), /oppilas opetustunnit, lkm käyttökustannukset(netto, /opetustunti Käyttökustannukset sisältävät tässä myös vyörytyserät. *) Esiopetuksen kustannukset lasketaan vasta toteutuneen vuoden jälkeen tilastoon. arviovuosien esiopetuksen kustannukset sisältyvät perusopetuksen ja päivähoidon kustannuksiin. Yleisinformaatio: Peruskoulu käsittää kaksi alakoulua ja yläkoulun. Perusopetuslain mukaista esiopetusta annetaan sekä perusopetuksen että päivähoidon puolella. Toteutetaan valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteiden mukaista laadukasta opetusta. Opetussuunnitelmaa noudatetaan talousarvion puitteissa. Koulukuraattoripalvelut ostetaan Sosiaali- ja terveysyhtymältä ja kustannukset sisältyvät perusturvapalvelujen budjettiin. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan tarjoaminen. Koulujen keittiötoiminta on keskitetty alkaen teknisen toimen alaisuuteen. Muilla paikkakunnilla olevien sysmäläisten kotikuntakorvausmenot ja Sysmässä opiskelevien - tulot

25 KÄYTTÖTALOUS SIVISTYSLAUTAKUNTA Koulutoimi Keskiasteen koulutus 24 Toimintatulot 307 Toimintamenot Toimintakate KÄYTTÖTALOUS SIVISTYSLAUTAKUNTA Koulutoimi Keskiasteen koulutus, lukio Toimintatulot 307 Toimintamenot Toimintakate Tehtävän toiminta-ajatus: Lukiolain mukaiset lukio-opetuspalvelut. Informatiivinen mittaristo: Lukio TP 2012 käyttökustannukset(netto), t käyttökust.( netto) /as oppilaita käyttökust.(netto), /oppilas opetustunnit, lkm käyttökustannukset(netto, /opetustunti Yleisinformaatio: Kunnan oma lukio tarjoaa lukiolain mukaista laadukasta opetusta. Oppikirjatukeen on varattu 170 /oppilas. Lukion ensiluokkalaisille hankitaan käyttöön tietokoneet. Kurssitarjontaan otetaan tietokoneen perusohjelmistojen käytön opetus, koska oppilailla tulee olla valmius sähköiseen ylioppilaskirjoitukseen. Lisäksi pitkän matematiikan opiskelijat saavat digilaskimet. Yleisinformaatio: Ammatillisesta koulutuksesta kustannuksena on ainoastaan eläkemenoperusteiset Kuel-maksut Musiikkiopistotoiminnassa tavoitteena musiikin perusopetuksen tarjoaminen. Hartolan musiikkikoulu antaa taiteen perusopetuslain mukaisen musiikin perusopetuksen. Musiikkioppilaitoksen menot sisältävät Heinolan musiikkiopiston ja Hartolan kansalaisopiston musiikkikoulun aiheuttamat maksuosuudet yhteensä

26 Informatiivinen mittaristo: 25 Musiikkiopisto oppilasmäärä/hartola - opetustunnit/hartola oppilasmäärä/heinola (ka) opetustunnit/heinola (vvt) 468, KÄYTTÖTALOUS SIVISTYSLAUTAKUNTA Koulutoimi Aikuiskoulutus, kansalaisopisto Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tehtävän toiminta-ajatus: Tarjota kuntalaisille kansalaisopiston tarjoamaa harrastetoimintaa. Informatiivinen mittaristo: Kansalaisopisto - opetustunnit oppilasmäärä Yleisinformaatio: Itä-Hämeen kansalaisopisto antaa ensisijaisesti yleissivistävää aikuiskoulutusta toimi-alueensa tarpeiden mukaisesti. Itä-Hämeen kansalaisopiston menoihin on varattu yhteensä , maksu Itä-Hämeen Opistolle , sisäiset vuokramenoja ym. kuluja n sekä eläkemenoperusteisiin Kuel-maksuihin KÄYTTÖTALOUS SIVISTYSLAUTAKUNTA VAPAA-AIKATOIMI Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate

27 KÄYTTÖTALOUS SIVISTYSLAUTAKUNTA VAPAA-AIKATOIMI Liikuntapalvelut 26 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tehtävän toiminta-ajatus: Liikuntalain mukaisesti valtion ja kuntien tehtävänä on yleisten edellytysten luominen liikunnalle. Liikunnan järjestämisestä vastaavat pääasiassa liikuntajärjestöt. Kunnan tulee luoda edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle kehittämällä paikallista ja alueellista yhteistyötä sekä terveyttä edistävää liikuntaa, tukemalla kansalaistoimintaa, tarjoamalla liikuntapaikkoja sekä järjestämällä liikuntaa ottaen huomioon myös erityisryhmät. Toiminnan tavoitteet/toimenpiteet (vastuutus): nuoriso- ja liikuntapäällikkö Kuntalaisten toimintakyvyn ylläpitäminen ja sairauksien ennaltaehkäisy terveysliikunnan avulla, liikuntaneuvontapalvelut Tiivis yhteistyö seurojen kanssa liikuntapalvelujen tarjoamisessa, monipuolisten liikuntaryhmien riittävä määrä Seuranta: Liikuntaneuvonnan tilastot liikuntaryhmien määrien, kävijöiden ja tarjonnan seuranta avustusten haun yhteydessä Informatiivinen mittaristo: Päijänne Areenan 65% 75% 75% 75% 75% käyttöaste ilta- ja viikonloppukäyttö Avustetut järjestöt Liikuntaneuvonnan asiakaskäynnit Yleisinformaatio: Tarjotaan kuntalaisille mahdollisuus harrastaa liikuntaa monipuolisesti, tuetaan liikuntaharrastuksen aloittamista mm. liikuntaneuvonnalla. Liikuntatoimen TA:ssa on varattu ostopalveluihin Tästä summasta on uintipalveluiden ostoon kuntalaisille Palvelutaloyhdistys ry:ltä. Sysmän Sisu ry:ltä ostettaviin liikuntapalveluihin sisältäen liikuntaneuvontapalvelut, mahdollisiin muihin ostopalveluihin on varattu Litti - Liikunnalla tukea työelämään hankkeen ( ) kuntaosuus vuodelle 2015 on 830. Järjestöavustuksiin on varattu

28 KÄYTTÖTALOUS SIVISTYSLAUTAKUNTA VAPAA-AIKATOIMI Nuorisotyö 27 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tehtävän toiminta-ajatus: Nuorisotyön ja -politiikan kehittäminen ja toteuttaminen kunnassa. Nuorisotyön toteuttamisesta vastaavat kunnat, nuorisoyhdistykset ja muut nuorisotyötä tekevät järjestöt. Nuorisotyötä ja - politiikkaa toteutetaan monialaisena yhteistyönä paikallisten viranomaisten sekä yhteistyössä nuorten, nuorisoyhdistysten ja muiden nuorisotyötä tekevien järjestöjen kanssa. Nuorisotyön tärkeä tehtävä on nuorten sosiaalinen vahvistaminen ja tukeminen, syrjäytymisen ehkäisy ja hyvinvoinnin parantaminen. Toiminnan tavoitteet/toimenpiteet: Seuranta: Nuorten työpajatoiminnan toteuttaminen ja kehittäminen seuranta ja raportointi ELY-keskuksen ohjeistuksen mukaan Etsivän nuorisotyön toteuttaminen ja kehittäminen seuranta ja raportointi OKM:n ohjeistuksen mukaan Nuorten vaikuttaminen, nuorisovaltuustotoiminta Nuorisovaltuuston pöytäkirjat, aloitteet, kannanotot, lausunnot Nuorisotilatyö, kerhot ja leirit palaute nuorilta ja huoltajilta sekä yhteistyötahoilta Informatiivinen mittaristo: Työpajanuorten määrä Etsivän nuorisotyön asiakkaiden määrä Nuorisotilan toimintapäivät 130/20 130/23 130/20 130/20 130/20 vuodes- sa/ka. kävijämäärä päivässä Kesän leirien määrä/leiriläisten 3/60 2/50 2/50 2/50 määrä Avustetut järjestöt Yleisinformaatio Nuorten työpajatoimintaan on varattu työllisyysmäärärahoihin , valtionavustusta on haettu Etsivään nuorisotyöhön on varattu , valtionavustusta on haettu , molempiin toimintoihin on palkattu työntekijä hankekauden ajaksi. Nuorten työpajan hankekausi on kesäkuun alusta toukokuun loppuun. Etsivän nuorisotyön hankekausi on elokuun alusta heinäkuun loppuun. Nuorisovaltuuston kausi on kaksivuotinen, Nuorisotyön menoihin on varattu myös mahdollisen Opinpaja hankkeen työtekijän palkkakustannukset euroa, tuo raha saadaan takaisin hankkeesta ja Hartolan kunnalta, koska työntekijä on Hartolan kanssa yhteinen, kunnan maksettavaksi jää todellisuudessa euroa. Nuorisotyön avustuksiin on varattu 8000.

29 KÄYTTÖTALOUS SIVISTYSLAUTAKUNTA VAPAA-AIKATOIMI Kulttuuripalvelut 28 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tehtävän toiminta-ajatus: Tarjota kuntalaisille laadukkaat kulttuuripalvelut. Yleisinformaatio: Kulttuuripalvelut sisältävät kulttuuritoimen ( ) sekä elokuvatoiminnan ( ) menot. Kulttuuritoimen tehtävänä on luoda edellytykset kunnassa harjoitettavalle kulttuurityölle sekä järjestää taiteen perusopetus. Kulttuuritoimen avustukset järjestöille yhteensä , siitä Sysmän Suvisoitto , Suomen Harmonikkamuseo 2 700, Sysmän MLL-yhdistys (musiikkileikkikoulutoimintaa varten) 2 600, Kirkko Soi Lisäksi avustukset yksityishenkilöille 350. Olavi Virta täyttää 100 vuotta, juhlaa vietetään Hopeinen Kuu muistopatsaan paljastamisen yhteydessä. Kirjailijaresidenssi Villa Sarkian vuokrat ovat ja Teatteritalon vuokrat ovat Elokuvatoiminta: Elokuvia näytetään viikoittain, lukuun ottamatta kesäaikaa. Elokuvavalinnoissa pyritään huomioimaan eri ikäryhmät. Asiantuntijapalveluiden ostot sisältää ostopalveluna elokuvatoiminnan hoitamisen. KÄYTTÖTALOUS SIVISTYSLAUTAKUNTA VAPAA-AIKATOIMI Kirjasto Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tehtävän toiminta-ajatus: Sysmän kunnankirjasto tuottaa ja tarjoaa kaikille asukkaille lakisääteiset tietoyhteiskunnan kirjastopalvelut kansallisten normien mukaisesti. Toiminnan tavoitteet/toimenpiteet: Seuranta: asiakastyytyväisyys asiakaspalaute palvelujen monipuolisuus kansallinen tilastovertailu palvelujen käyttö järjestelmäraportti taloudellisuus TA-seuranta Tavoitteet (numeraalisesti): Lainat/as.luku 14,6 14,5 14,

30 29 Kirjastokäynnit Verkkokäynnit Informatiivinen mittaristo: Henkilötyövuodet 3,4 3,4 3,4 3,4 Lainat/htv Lainaajien lkm/v Aukiolotunnit/v Yleisinformaatio: Kirjastotoimikunnan esityksestä, kunnanhallituksen päätöksellä kirjastolle remontoidaan uudet tilat kunnantalolle. Uusien tilojen suunnittelussa huomioidaan eri asiakasryhmät asianmukaisesti ja henkilöstölle luodaan kunnolliset työtilat. Kirjastopalvelu saa käyttöönsä 669 neliötä ja lehtilukusali varustetaan niin, että sitä voi käyttää omatoimisesti aukioloaikojen ulkopuolella. Perustamiskustannuksiin saadaan valtionavustusta (n. 45 %). Rakentamiseen liittyvät työt alkoivat syksyllä 2014 ja tavoitteena on ottaa uudet, ajanmukaiset kirjastotilat käyttöön toukokuussa Asianmukaisesti resursoitu ja ammattitaitoisesti hoidettu kirjasto edistää kuntalaisten yleistä hyvinvointia ja kansalaisvalmiuksia tietoyhteiskunnassa. Kirjasto tarjoaa tasavertaisen mahdollisuuden sivistyksen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen sekä jatkuvaan tietojen taitojen ja kansalaisvalmiuksien kehittämiseen. KÄYTTÖTALOUS SIVISTYSLAUTAKUNTA PÄIVÄHOITO Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tehtävän toiminta-ajatus: Sysmän kunnassa tarjotaan lapsiperheille laadukkaita varhaiskasvatuspalveluja. Varhaiskasvatus perustuu lasten huoltajien kanssa tehtävään yhteistyöhön, kasvatuskumppanuuteen. Toiminnan tavoitteet (vastuutus): Esiopetuksen uudistaminen - laaditaan uusi valtakunnalliseen esiopetussuunnitelman perusteisiin pohjautuva paikallinen esiopetussuunnitelma (lastentarhaopettajat, varhaiskasvatuspäällikkö, ops-työryhmä) Yhtenäiskouluun siirtyminen, esi- ja alkuopetuksen niveltäminen eheäksi kokonaisuudeksi - yhdenmukaistetaan esi- ja alkuopetuksen toimintakulttuureja (varhaiskasvatuspäällikkö, ops-työryhmä) Seuranta: Uusi esiopetussuunnitelma käytössä alkaen Yhtenäiskoulun alkaessa puitteet esi- ja alkuopetuksen yhtenäiselle toiminnalle luotu Varhaiskasvatuksen kehittäminen, toi- Palaverit suunnitellaan työvuorolistoihin

31 minnan eheyttäminen yhteisten arvojen ja tavoitteiden avulla - aloitetaan pedagogisten palaverien käytäntö (lastentarhanopettajat, varhaiskasvatuspäällikkö) 30 Informatiivinen mittaristo: Hoitopäiviä: Kastelli Nuoramoisten ryhmäpp Perhepäivähoito Ostopalvelu Yleisinformaatio: Sysmän kunnassa varhaiskasvatuspalveluja päiväkoti Kastellissa, Nuoramoisten ryhmäperhepäiväkodissa ja perhepäivähoitajien kotona. Perhepäivähoidon varahoito tapahtuu Varahoitoryhmiksessä Finnentiellä. Vuorohoitoa annetaan päiväkoti Kastellissa. Kirkonkylän alueen esiopetus on toistaiseksi järjestetty päiväkoti Kastellissa, mutta uuden koulun valmistuessa se siirtyy osaksi yhtenäiskoulua. KÄYTTÖTALOUS TEKNINEN LTK Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tehtävän toiminta-ajatus: Tekninen palvelukeskus toteuttaa kunnan toiminnassa tarvittavat tukipalvelut. Tekninen palvelukeskus huolehtii tarvittavan infran ja kiinteistöjen ylläpidosta, rakennuttamisesta ja kehittämisestä. Lisäksi huolehditaan viranomaistoiminnan järjestämisestä lakisääteisesti. Valtuuston asettamat sitovat tavoitteet Vastuutus: Tekninen lautakunta, rakennuspäällikkö, yhdyskuntatekniikan päällikkö Sysmän kunnassa on energiatehokkuusohjelma Kiinteistöjen ja infran ylläpidon suunnitelma tehty ja toimenpiteet aloitettu Henkilöresurssien mitoitus on tehty

32 KÄYTTÖTALOUS TEKNINEN LTK HALLINTO 31 Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tehtävän toiminta-ajatus: Teknisen toimen tarkoituksena on rakentaa ja ylläpitää kuntalaisille toimiva, viihtyisä, taloudellinen, energiatehokas ja turvallinen työ-, asuin-, virkistys- ja liikenneympäristö. Informatiivinen mittaristo: Kokoukset Käsitellyt asiat Tila- ja tukip.päällikkö 87 Yhdyskuntatekn. päällikkö 30 Yleisinformaatio: Teknisessä lautakunnassa on 7 jäsentä. Organisaatio on suuntautunut toimimaan rakennuttaja-, valvonta ja tilaajatehtävissä. Huolehditaan rakennuttamis- ja kunnossapito sekä kiinteistöpalveluista hallintokunnille. Teknisen toimen Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen ja hulevesien hallinta Sysmän taajamassa hankkeelle haetaan jatkoaikaa asti ( ). Tarkoituksena on tehdä kiinteistöjen energiatehokkuushankesuunnitelma sekä biokaasutoiminnan edellytysten jatkoselvitys. KÄYTTÖTALOUS TEKNINEN LTK YMPÄRISTÖNHOITO Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tehtävän toiminta-ajatus: Ylläpidetään infrastruktuurin toimivuutta, alueiden yleistä viihtyvyyttä ja turvallisuutta sekä vesistön kuntoa. Informatiivinen mittaristo: Kunnossapidetyt puistot 15 ha 15 ha 15 ha 15 ha 15 ha Ylläpidetyt tiet, m (sis. Suopellon kevyenl.väylä 5 km)

33 32 Torien kunn.pito, m Kaatopaikkajätettä t Energiajätettä 231 t Yksityistiekunnat kpl Avustettavat km Toiminnan tavoitteet/toimenpiteet: Hoitoluokitus kaavateille ja puistoalueille tehty Seuranta: Käytössä Yleisinformaatio: Ympäristöpalvelut sisältävät liikenneväylät, puistot, torit, laiturit, jätehuollon sekä järvien hapetukset. Lumenauraus ja lanaukset hoidetaan urakoitsijan toimesta. Kunta on Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n osakas. Majutvettä ja Suojärveä kunnostetaan hapettamalla. Tiejaoston menoista valtaosa on yksityistieavustuksia. Venepaikkojen vuokraustoiminta on sopimuksella yksityisellä toimijalla (Marinetek Marinas Oy). Kunnan satamatoimintaa ollaan kehittämässä, kirkonkylän satamaan on valmistunut uusi palvelurakennus keväällä 2014 ja NewPort-Sysmän (Suopellon satama) aluetta kehitetään. Kunnan omistukseen hankittu Pinxin alue kunnostetaan kesäkahvilatoimintaan soveltuvaksi 2015 alkaen. KÄYTTÖTALOUS TEKNINEN LTK KIINTEISTÖT Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tehtävän toiminta-ajatus: Tekninen toimi vastaa kunnan kiinteistöjen ylläpidosta ja maa- ja metsäalueiden hoidosta. Toiminnan tavoitteet/toimenpiteet: Jatketaan tilojen kunto- ja arvonmääritysten päivitystä sekä korjausvelan arviointia. Jatketaan kuntoarvioita ja energiaselvityksiä kunnan omistamissa kiinteistöissä. Kunnan metsiä hoidetaan kustannustehokkaasti. Seuranta: Raportoidaan puolivuosittain tekniselle lautakunnalle selvitysten edistymisestä. Kuntoselvitykset ja energiaselvitykset esitellään lautakunnalle sekä kunnanhallitukselle. Raportti puiden hakkuiden määristä ja tehdyistä hoitotoimenpiteistä Informatiivinen mittaristo: Vuokratut huoneistot Vuokrausaste, % Kunnan suoraan omistamien asuntojen lkm Kunnan omistamien asunto-osakehuon. lkm Metsät ha

34 33 Vuokratut pellot ha Yleisinformaatio: Kunnan osallistuminen valtakunnalliseen energiaohjelmaan ei toteudu vähäisen hankeajan vuoksi. Suurimmat kiinteistöt energiaselvitetään käyttäen hyödyksi hankerahoitusta kevään 2015 aikana. Energiaselvitysten perusteella voidaan korjaustehtäviä priorisoida parantamaan energiataloutta. Kunnan metsien hoito ostetaan tarpeen mukaan Päijät-Hämeen metsänhoitoyhdistykseltä. Tarvittavat metsänhoitotoimenpiteet tehdään. Merkittävää puun myyntiä ei ole aikaisempien vuosien voimakkaiden hakkuiden takia, mutta 2013 hankittu Huitiston tila vaatii toimenpiteitä. Metsätaloussuunnitelma päivitetään. KÄYTTÖTALOUS Tekninen ltk LIIKELAITOKSET Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate KÄYTTÖTALOUS TEKNINEN LTK LIIKELAITOKSET Lämpölaitos Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tehtävän toiminta-ajatus: Tarjotaan kaukolämpöä taajaman kiinteistölle kaukolämpöverkoston puitteissa. Laajennetaan lämpöverkostoa asiakastarpeiden mukaisesti. Markkinoidaan kaukolämpöä verkoston olemassa olevilla tai niiden lähistöllä olevilla alueilla. Tavoitteet: (numeraalisesti) Nettotulos (vähimmäistavoite) Lämmön myynti, MWh Myyty energia, 67,85 67,85 /MWh (alv 0%) Keskimääräinen hinta /MWh, sisältää perusmaksuosuuden (sis. alv) 98,43

35 34 Yleisinformaatio: Syyskuun 1. päivänä 2013 voimaan tulleen kuntalain 2 a :n mukaan kunnan on yhtiöitettävä sellainen toiminta, joka kilpailee yksityisten toimijoiden kanssa markkinoilla. Mikäli kunta hoitaa 2 :ssä tarkoitettua tehtävää kilpailutilanteessa markkinoilla sen on annettava tehtävä osakeyhtiön, osuuskunnan, yhdistyksen tai säätiön hoidettavaksi (yhtiöittämisvelvollisuus). Vuoden 2014 aikana on neuvoteltu kunnan omistaman kaukolämpöverkoston ja varavoimalana toimivan lämpölaitoksen sekä myynnin että yhtiöittämisen vaihtoehdoista. Selvityksen perusteella ratkaisu tehdään vuoden vaihteeseen mennessä. KÄYTTÖTALOUS TEKNINEN LTK LIIKELAITOKSET Vesihuoltolaitos Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tehtävän toiminta-ajatus: Jätevesihuollon järjestäminen kunnan vesihuoltolaitoksen asiakkaille taloudellisesti ympäristölainsäädännön vaatimukset täyttävästi. Puhtaan veden tuottaminen ja toimittaminen elintarvikelainsäädännön mukaisesti. Tavoitteet: (numeraalisesti) Nettotulot, tavoite Laskutettu vesi,m Laskutettu jvesi,m Puhdas vesi, /m3 (alv 0%) 1,45 1,45 1,45 1,45 1,45 Jätevesi, /m3 (alv 0%) 2,02 2,02 2,02 2,02 2,02 Toiminnan tavoitteet/toimenpiteet: Toistaiseksi voimassa oleva jätevedenpuhdistamon ympäristölupa on voimassa Laitoksen toimintataso säilytetään ja varmistetaan veden saatavuus myös poikkeusoloissa. JV-puhdistamon toimintaa tehostetaan 2015 tulevan ympäristöluvan vaatimusten mukaiseksi. Seuranta: 2014 loppuun mennessä haettava uusi ympäristölupa. Toimintaa hoidetaan Sysmän vesihuoltolaitosten valvontatutkimusohjelman mukaisesti. Ohjelma on päivitetty Jätevedenpuhdistamonhoitaja vastaa laitoksen toiminnasta asetettujen päästörajojen puitteissa. Yleisinformaatio: Puhdistamo täyttää sille asetetut puhdistusvaatimukset. Vedenottamoita on Otamossa ja Kuokanmäessä. Kuokanmäen vedenottamon ongelmaksi tuli liika mangaanipitoisuus ja sinne rakentuu uusi kaivo syksyllä 2014 vanhan tilalle. Oma JV-puhdistamo pyritään pitämään toiminnassa ainakin 2035 asti. Haja-asutusalueen vesihuollosta vastaa neljä vesiosuuskuntaa. Haja-asutusalueilla ei ole tehty investointeja. Vesihuoltolaitoksen sitovuustaso on hyväksytty nettotulostasolle. Vesihuol-

36 35 tolaitokselle laaditaan tilinpäätöksessä oma tuloslaskelma. Sijoitetun pääoman korko on 5 %. KÄYTTÖTALOUS TEKNINEN LTK SISÄISET PALVELUT Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tehtävän toiminta-ajatus: Tarjotaan muille hallintokunnille kohtuuhintaisia ja kilpailukykyisiä palveluja kiinteistönpitoon. Ylläpidetään kunnan omaa päivystysrinkiä kiireellisten korjausten ja muiden palvelujen osalta. Resurssit pidetään vuoden 2013 tasolla. Informatiivinen mittaristo: Siivottava pinta-ala m2 Siivottava pinta-ala /m2/v 23,53 20,60 20,60 20,60 20,60 Toiminnan tavoitteet/toimenpiteet: Seuranta: Kiinteistönhoito järjestetään pääosin olevilla resursseilla. Huoltokokonaisuuksia hankitaan ostopalveluin alan toimijoilta. Henkilöstön tuntikehitystä seurataan ja resurssien ohjausta muutetaan tarvittaessa. Tekninen palvelukeskus seuraa aktiivisesti toteutumia. Puistotyöt hoidetaan ostopalveluna Tekninen lautakunta hyväksyy kilpailutetun hankintasopimuksen. Siivoustyöt mitoitetaan vastaamaan nykyisiä työtapoja ja resursseja. Yleisinformaatio: Sisäisiin palveluihin kuuluvat työpalvelut, siivoustoimi ja ravintohuolto. Tarjoaa myös huoltopäivystyksen kunnan kiinteistöille ja laitoksille. Päivystyksen resurssointia tarkennetaan, mikäli toimintakentässä tapahtuu oleellisia muutoksia. Parannetaan työn kuormituksesta aiheutuvia haittoja. KÄYTTÖTALOUS TEKNINEN LTK PALO- JA PELASTUSTOIMI Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate

37 36 Tehtävän toiminta-ajatus: Pelastustoimen järjestäminen kuntaan ostopalveluna. Palvelutasopäätös on vahvistettu. Toiminnan tavoitteet/toimenpiteet: Toimintavalmiusajat pysyvät palvelutasopäätösten mukaisena Erityiskohteiden tarkastukset tehty sopimuksen mukaisesti Valistustilaisuudet pidetään sopimuksen tavoitteiden mukaisesti Seuranta: Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen johtokunnan raportti Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen johtokunnan raportti Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen johtokunnan raportti Informatiivinen mittaristo: Palo- ja pelastushälytykset Yleiset palotarkastukset Valistustilaisuudet 11 Yleisinformaatio: Vuoden 2004 alusta lukien palo- ja pelastustoimen palvelut on hankittu ostopalveluina Päijät- Hämeen pelastuslaitokselta sopimuksen mukaan. Kunnan paloasemakiinteistö on vuokrattu pelastuslaitokselle. KÄYTTÖTALOUS TEKNINEN LTK YMPÄRISTÖ- JA RAKENNUSVALVONTA Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tehtävän toiminta-ajatus: Kunnallinen rakennusvalvontatoiminta sekä ympäristötoimi järjestetään hyvällä asiakaspalvelulla taloudellisesti ja lainmukaisesti. Rakennusvalvonnan osalta jatketaan siirtymistä yhteistoimintaan läheisten Päijänteen rantakuntien kanssa. Toiminnan tavoitteet/toimenpiteet: Tehostetaan keskeneräisten rakennuslupien seurantaa esim. asiakaskirjein sekä vanhentuneiden lupien maksumenettelyillä. Rakennusvalvontojen kuntayhteistyötä käynnistetty. Seuranta: Rakennustarkastaja raportoi teknisen lautakunnan lupajaostolle keskeneräisistä rakennuslupamääristä ja toimista määrän vähentämiseksi. Viranomaistoiminnan mahdollistaminen yli kuntarajojen mahdollistettu kunnan päätöksin. Kunnanhallitus ja teknisen lautakunnan lupajaosto. Informatiivinen mittaristo: Rakennusluvat/kpl Katselmukset/kpl

38 37 Ympäristötarkastukset/kpl Näytteenotto/kpl Yleisinformaatio: Rakennustarkastus huolehtii rakentamisen neuvonnasta, rakennuslupien käsittelystä ja rakentamisen valvonnasta. Ympäristötoimen tehtävät muodostuvat pääosaltaan lakisääteisten ympäristönsuojelutehtävien hoitamisesta. Itä-Hämeen ympäristötointa johdetaan keskitetysti Heinolasta ja Sysmän kunta hankkii palvelut sieltä ostopalveluina. KÄYTTÖTALOUS Perusturvapalvelut Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Tehtävän toiminta-ajatus: Sysmän kunta tilaa kuntalaisille vaikuttavat, oikea-aikaiset sekä oikein mitoitetut sosiaali- ja terveydenhoitopalvelut Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymältä. Tavoitteet ja toimintalinjat ovat sosiaali- ja perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja ympäristöterveydenhuollon palvelusopimuksessa. Valtuuston asettamat sitovat tavoitteet Vastuutus: Säilytetään perusturvapalvelut vähintään nykytasolla toiminnallisesti ja taloudellisesti sekä laadukkaasti KÄYTTÖTALOUS Perusturvapalvelut SOSIAALI- JA PERUSTERVEYDENHUOLTO Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Yleisinformaatio: Kuntayhtymän liikelaitoksella Peruspalvelukeskus Aavalla on suoriteperusteinen laskenta muiden palvelujen osalta paitsi asiakaspalvelujen ostoissa, tuissa ja avustuksissa sekä ilmaisjakelussa. Laitosten suoritehinnat ovat laitoskohtaisia. Aavan vuoden 2015 menot Sosiaali- ja perusterveydenhuollon menoihin sisältyy eläkemenoperusteisia Kuel-maksuja sekä varhemaksuja Siinä on mukana Etevalta siirtyneet eläkemenoperusteiset maksut. Tilaajatoiminnan toteutus on vielä ratkaisematta, mutta siihen on varattu Sosiaali- ja perusterveydenhuolto tuottaa myös koulukuraattoripalvelut.

39 38 Työmarkkinatuen kasvu vuodelle 2015 koko Aavan osalta on ja Sysmän osuus Sen lisäksi Aava perustelee Sysmän talousarvion voimakasta nousua rakenteellisesta vääristymästä johtuvaksi, asiakkaita hoidetaan väärässä paikassa. Vuoden 2015 pohjaksi on otettu myös ennuste vuodelta 2014, jolloin esim. vuodeosaston ja vastaanottopalvelujen käyttö on kasvanut. Sairastavuus on Sysmässä valtakunnallista tasoa korkeampi. KÄYTTÖTALOUS Perusturvapalvelut ERIKOISSAIRAANHOITO Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Yleisinformaatio: Vuoden 2015 menot , sisältää ensihoidon ja sairaankuljetuksen maksuosuuksia ja Akuutti24/päivystyskeskuksen osuuksia , varsinainen toiminta Päivystyskeskuksen budjetti on aiemmin sisältynyt perinteisen erikoissairaanhoidon budjettiin ja on nyt siirretty samaan akuuttitoiminnan kanssa. Erikoissairaanhoito sisältää eläkemenoperusteisia Kuel-maksuja KÄYTTÖTALOUS Perusturvapalvelut YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate

S Y S M Ä N K U N T A

S Y S M Ä N K U N T A S Y S M Ä N K U N T A VUODEN 2014 TALOUSARVIO TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2014-2016 Kvalt 16.12.2013 SISÄLLYSLUETTELO Sivu I YLEISPERUSTELUT 1. YLEINEN TALOUDELLINEN TILANNE 2 2. KUNTIEN TALOUSARVIONÄKYMÄT

Lisätiedot

S Y S M Ä N K U N T A

S Y S M Ä N K U N T A S Y S M Ä N K U N T A VUODEN 2016 TALOUSARVIO TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2016-2018 Kvalt 21.12.2015 SISÄLLYSLUETTELO Sivu I YLEISPERUSTELUT 1. YLEINEN TALOUDELLINEN TILANNE 2 2. KUNTIEN TALOUSARVIONÄKYMÄT

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 SIIKAJOEN KUNTA Kunnanhallitus 24.8.2015 TALOUSARVION 2016 SEKÄ VUOSIEN 2017 2018 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELU- JA KÄSITTELYAIKATAULU Yleistä Palkat Kunnanhallitus

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014.

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014. MYNÄMÄEN KUNTA Kh 19.1.2015 1 Vuoden 2015 talousarvion täytäntöönpano-ohjeet Talousarvio Talousarvion käsittelyä, hyväksymistä, velvoittavuutta, sisältöä ja rakennetta sekä talousarvioperiaatteita koskevat

Lisätiedot

S Y S M Ä N K U N T A

S Y S M Ä N K U N T A S Y S M Ä N K U N T A VUODEN 2013 TALOUSARVIO TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2015 Kvalt 17.12.2012 SISÄLLYSLUETTELO Sivu I YLEISPERUSTELUT 1. YLEINEN TALOUDELLINEN TILANNE 1 2. KUNTIEN TALOUSARVIONÄKYMÄT

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015

LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 LAPIN LIITTO Hallitus 25.8.2015 Liite Vuoden 2016 talousarvion ja vuosien 2017-2018 taloussuunnitelman laadintaohjeet Lapin liiton hallinnossa ja taloudenhoidossa noudatetaan kuntalain säännöksiä. Kuntalain

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2013 Tilanteessa 30.9.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 4.047.286 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 1.298.930 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén

Talousarvion laadinnan lähtökohdat. Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Talousarvion laadinnan lähtökohdat Valtuuston talousseminaari Miehikkälän Salpalinja museo 22.9.2014 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Visio elämään Miehikkälä on yritysmyönteinen kansainvälinen E18 tien maaseutukunta,

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 Pyhäjoen kunta Talousarvion muutokset 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 PYHÄJOEN KUNTA (sitovuus) TALOUSARVION MUUTOKSET VUODELLE 2015 TULOSLASKELMA MUUTOKSET LOPULLINEN (Ulkoinen/Sisäinen)

Lisätiedot

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu

LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET. Suunnittelun aikataulu LIPERIN KUNTA VUODEN 2015 TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN 2015-2017 VALMISTELUOHJEET Suunnittelun aikataulu Toimialat jättävät esityksensä kunnanhallitukselle 30.09.2014 mennessä. Sisäiset erät tulee

Lisätiedot

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT 1 TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT KVTES: Vaalit Tulot 40 592 0 0 20 000 20 000 Menot 60 455 0 0 20 000 20 000 Netto -19 863 0 0 0 0 Tilintarkastus Tulot 0 0 0 0 0 Menot 27 987 31

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA

SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA SONKAJÄRVEN KUNTA 22.9.2014 Kunnanhallitus Toimielimet SONKAJÄRVEN KUNNAN VUODEN 2015 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2016 2017 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTA Yleinen taloudellinen tilanne Suomen bruttokansantuotteen

Lisätiedot

Talousarviomuutokset vuodelle 2014

Talousarviomuutokset vuodelle 2014 Miehikkälän kunnanhallitus 157 10.11.2014 Miehikkälän kunnanvaltuusto 29 17.11.2014 Talousarviomuutokset vuodelle 2014 87/04.041/2013 Khall 10.11.2014 157 Hallintosäännön 11 :n mukaan talousarvioon tehtävät

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Vuoden 2006 talousarvion muutokset - perustelut

Vuoden 2006 talousarvion muutokset - perustelut 1 Vuoden 2006 talousarvion muutokset - perustelut 19100 Vaalit Tasavallan presidentin vaalien järjestämiseen saadaan valtionkorvausta 1,70 äänioikeutettua kohti. Kaksien vaalien osalta korvauksia kertyy

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Kunnanvirastossa 5.10.2015 klo 9.00-15.00

Kunnanvirastossa 5.10.2015 klo 9.00-15.00 LUVIAN KUNTA Kokouspäivämäärä 80 Kokousaika 29.9.2015 klo 17.30 Kokouspaikka Kunnanvirasto Käsiteltävät asiat 69 70 71 72 73 74 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjantarkastajien

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2013 tilinpäätösarviot Tiedotustilaisuus 12.2.2014 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösten keskeisiä eriä vuosilta 2012 ja 2013

Lisätiedot

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio

Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus. 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio Kuntamarkkina-tietoisku: Pääekonomistin katsaus 9.9.2015 Pääekonomisti Minna Punakallio 9.9.2015 Minna Punakallio Bruttokansantuotteen volyymin muutos ed. neljänneksestä, % 9.9.2015 Minna Punakallio Työmarkkinoiden

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012 KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2012 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

S Y S M Ä N K U N T A

S Y S M Ä N K U N T A S Y S M Ä N K U N T A VUODEN 2012 TALOUSARVIO TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2012-2014 Kvalt 19.12.2011 SISÄLLYSLUETTELO Sivu I YLEISPERUSTELUT 1. YLEINEN TALOUDELLINEN TILANNE 1 2. KUNTIEN TALOUSARVIONÄKYMÄT

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

S Y S M Ä N K U N T A

S Y S M Ä N K U N T A S Y S M Ä N K U N T A VUODEN 2010 TALOUSARVIO TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2010-2012 Kvalt 14.12.2009 SISÄLLYSLUETTELO I YLEISPERUSTELUT 1. YLEINEN TALOUDELLINEN TILANNE 1 2. KUNTIEN TALOUSARVIONÄKYMÄT VUODELLE

Lisätiedot

Talousarviomuutos 2015

Talousarviomuutos 2015 Kunnanhallitus 232 30.11.2015 Valtuusto 50 07.12.2015 Talousarviomuutos 2015 362/02.02.02/2015 Kunnanhallitus 30.11.2015 232 Valmistelija: kunnansihteeri Vuoden 2015 talousarvion muutosesitys perustuu

Lisätiedot

YPÄJÄN KUNNAN KONSERNIOHJEET

YPÄJÄN KUNNAN KONSERNIOHJEET Kh 18.3.2012 53 LIITE 15 YPÄJÄN KUNNAN KONSERNIOHJEET Hyväksytty: Voimaantulo: 1 YLEISTÄ 1.1 Määrittelyt Kuntakonsernilla tarkoitetaan kunnan ja yhden tai useamman muun yhteisön muodostamaa taloudellista

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103. Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103. Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 103 Rakennuslautakunnan vuoden 2015 seurantaraportti I (Kh) Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Nyyssönen, puh. 050 344 5063 Veronica Rehn-Kivi, puh. 09 816 26600

Lisätiedot

Tarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa

Tarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa Tarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Sari Korento kehittämispäällikkö Uusi kuntalaki (410/2015) Voimaan 1.5.2015» Taloussäännöksiä sovelletaan vuodesta 2015»

Lisätiedot

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/

Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ Isonkyrön kunnan talous 2009-2010 tilannekatsaus 24.8.2009 ja 9.9.2009 Reino Hintsa http://www.reinohintsa.com/ www.reinohintsa.com 1 Kuntataloudessa vaikeat ajat Laman johdosta työttömyys lisääntyy Kunnan

Lisätiedot

TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE

TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE TALOUSARVION 2014 TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJE 1. SITOVUUDEN MÄÄRITTELY Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava valtuuston hyväksymää talousarviota. Talousarvion käyttötalousosassa on asetettu kunnan

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Kirjanpitolain mukaan tilinpäätös on laadittava kolmen kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä.

Kirjanpitolain mukaan tilinpäätös on laadittava kolmen kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Kunnanhallitus 123 16.04.2013 Sotkamon kunnan tilinpäätös 2012 KHALL 123 Kunnankamreeri Kuntalain 68 :n mukaan tilikaudelta on laadittava tilinpäätös, joka on saatettava valtuuston käsiteltäväksi tilikautta

Lisätiedot

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten

Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.

Lisätiedot

2.5 KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA

2.5 KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA 2. KASVATUS JA OPETUSLAUTAKUNTA TULOSLASKELMA TP 2 TA 22 TA 23 TA 2 TA 2 TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT 72 7 32 7 69 6 MAKSUTUOTOT 3 3 76 9 2 9 TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT SISÄISET TULOT TOIMINTATUOTOT

Lisätiedot

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013

Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 2013 Laskelma kuntien ja kuntayhtymien menoista v. 213 1,7 % Toimintakulut 38,3 mrd. : Palkat ja palkkiot 16,39 mrd. 3,6 %,7 % 1,6 %,2 %,3 % 3,8 % Henkilösivukulut 4,96 mrd. Palvelujen ostot 9,78 mrd. Materiaalin

Lisätiedot

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010

Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013. Kvsto 3.11.2010 Talousarvio 2011 ja taloussuunnitelma 2011-2013 Kvsto 3.11.2010 Kansantalouden kehitys Yksiköity tavaraliikenne viennin osalta vuosina 2006 2010 (Helsingin Satama) Tonnia Kansantalouden ennustelukuja vuodelle

Lisätiedot

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta Sivu 1/5 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2006» 578/2006 578/2006 Eduskunnan päätöksen mukaisesti Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006 Laki kuntalain muuttamisesta kumotaan 17 päivänä

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

IIN KUNTA TALOUSARVIO VUODELLE 2015 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET 2016 2018

IIN KUNTA TALOUSARVIO VUODELLE 2015 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET 2016 2018 1 IIN KUNTA TALOUSARVIO VUODELLE 2015 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET 2016 2018 Yleinen taloudellinen tilanne Kuntalaisiin ja kuntiin vaikuttava lainsäädäntö on voimakkaasti uudistumassa. Uusi kuntalaki

Lisätiedot

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja

Kunnanvaltuusto 8.12.2011. Talousarvio 2012. Tuomas Lohi Kunnanjohtaja Kunnanvaltuusto 8.12.2011 Talousarvio 2012 Tuomas Lohi Kunnanjohtaja YLEISET TALOUSNÄKYMÄT 2012 Kasvunäkymiä varjostavat erityisesti Euroopan velkakriisi ja epävarmat kansainväliset talouden näkymät Kuntatalouden

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 26 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

S Y S M Ä N K U N T A

S Y S M Ä N K U N T A S Y S M Ä N K U N T A VUODEN 2011 TALOUSARVIO TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2011-2013 Kvalt 20.12.2010 SISÄLLYSLUETTELO Sivu I YLEISPERUSTELUT 1. YLEINEN TALOUDELLINEN TILANNE 1 2. KUNTIEN TALOUSARVIONÄKYMÄT

Lisätiedot

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi

Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Kaupunginjohtajan ehdotus vuoden 2012 talousarvioksi Maltillisella menokasvulla laadukkaat palvelut Peruskorjauksilla huolehditaan kiinteistökannasta Investoinnit edellyttävät lainanottoa Kansantalouden

Lisätiedot

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013

Väkiluku ja sen muutokset 31.12.2013 KUUKAUSIRAPORTOINTI Väkiluku ja sen muutokset 31.12. Väkiluvun kehitys 54800 Mikkelin kaupungin väkilukuennakko kuukausittain 1.1. lukien (joulukuun 2012 luvussa on myös Ristiina ja Suomenniemi vertailun

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2012 Nro 4 KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala 2 Toimintaperiaatteet Tässä taloussäännössä annetaan

Lisätiedot

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kaupungin taloudenhoitoa ja sen järjestämistä ohjaavat kuntalain 8. luku, kirjanpitolaki ja asetus, kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

Veroennustekehikko ennustamisen luotettava työväline

Veroennustekehikko ennustamisen luotettava työväline Veroennustekehikko ennustamisen luotettava työväline Koko maan veroennusteet Kuntamarkkinat, Kuntatalo 12 13.9.2012 Jukka Hakola Veroasiantuntija Kuntien tulot vuonna 2011 Valtionosuudet 20 % 7 661 milj.

Lisätiedot

KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 2 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA 2

KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 2 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN VALINTA 2 KONNEVEDEN KUNTA KOKOUSKUTSU Sivistyslautakunta 28.10.2011 Kokousaika Torstai 3.11.2011 klo 17.00 Kokouspaikka Konneveden kunnantalo Käsiteltävät asiat KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 2 PÖYTÄKIRJANTARKASTAJIEN

Lisätiedot

Hollolan kunta Kunnanhallituksen johtosääntö

Hollolan kunta Kunnanhallituksen johtosääntö Hollolan kunta Kunnanhallituksen johtosääntö 1 HOLLOLAN KUNNANHALLITUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty valtuusto 2.4.2012 Voimaantulo 1.5.2012 1 Toiminta-ajatus Kunnanhallituksen tehtävänä on johtaa kunnan hallintoa

Lisätiedot

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta LIITEOSA (liite 16) Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta Selvitysalue, Keuruu, Multia ja Mänttä-Vilppula Lähde: Miettinen/FCG 5/2015 Lähtötiedot Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Muonion kunta Esityslista/Pöytäkirja 2/2016 Sivistyslautakunta. 12 Sivistystoimen vastuuhenkilöt, laskujen tarkastaminen ja hyväksyminen

Muonion kunta Esityslista/Pöytäkirja 2/2016 Sivistyslautakunta. 12 Sivistystoimen vastuuhenkilöt, laskujen tarkastaminen ja hyväksyminen Sivistyslautakunta Kokoustiedot Aika 3.3.2016 klo 17.00-18.10 Paikka Muonion kirjasto Asiat 12 Sivistystoimen vastuuhenkilöt, laskujen tarkastaminen ja hyväksyminen 13 Sivistyslautakunnan vuoden 2015 toiminnallisten

Lisätiedot

Haukiputaan kunta. Konserniohjeet

Haukiputaan kunta. Konserniohjeet Haukiputaan kunta Konserniohjeet 17.1.2011 2 Sisältö 1 Kuntakonserni... 3 2 Konserniohjeiden soveltamisala... 3 3 Kunnan ohjausvallan käyttäminen... 3 3.1. Hallinnon järjestäminen... 4 3.2. Toiminnan suunnittelu...

Lisätiedot

Rautavaara-Savotta: Kuntastrategia-2030 sekä vuoden 2016 talousarvion ja taloussuunnitelman 2017-2018 laadintaohjeet

Rautavaara-Savotta: Kuntastrategia-2030 sekä vuoden 2016 talousarvion ja taloussuunnitelman 2017-2018 laadintaohjeet Kunnanhallitus 201 07.09.2015 Rautavaara-Savotta: Kuntastrategia-2030 sekä vuoden 2016 talousarvion ja taloussuunnitelman 2017-2018 laadintaohjeet Khall 07.09.2015 201 Uusi Kuntalaki VI Osa Talous 13 luku

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1. Tarkastuslautakunta 2005 2008 19.5.2009. AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA

MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1. Tarkastuslautakunta 2005 2008 19.5.2009. AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA MÄNTSÄLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 3/2009 1 AIKA 19.5.2009 klo 17.00 19.00 PAIKKA Kunnantalo, kunnanhallituksen kokoushuone, 3. kerros KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 14 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS

Lisätiedot

Kunnallinen Asetuskokoelma

Kunnallinen Asetuskokoelma N:o 490/2012 Pietarsaaren kaupungin Kunnallinen Asetuskokoelma TALOUS JA TILINTARKASTUSSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston hyväksymä 16.12.1996 9 muutettu kaupunginvaltuuston kokouksessa 30.1.2001 12 muutettu kaupunginvaltuuston

Lisätiedot

KIHNIÖN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 1/2016. Sivistyslautakunta 28.01.2016 1

KIHNIÖN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 1/2016. Sivistyslautakunta 28.01.2016 1 KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 1/2016 Sivistyslautakunta 28.01.2016 1 Kokousaika Kokouspaikka Saapuvilla olleet jäsenet Torstai 28.01.2016 klo 18.00 18.25 Kunnanviraston kokoushuone Inkinen Anneli Oksanen Annika

Lisätiedot

Strategian päivitys. kh 7.12.2015, 323 kv 14.12.2015, 71

Strategian päivitys. kh 7.12.2015, 323 kv 14.12.2015, 71 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Meän Ratekia 2016-2020 10 Aktiivinen ja palveluhenkinen kuntastrategia Strategian päivitys 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 kh 7.12.2015, 323 kv 14.12.2015, 71 24 1. Visio 2020 28

Lisätiedot

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2010

KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2010 KIIKOISTEN KUNTA Luontevasti lähellä kaiken keskellä TILINPÄÄTÖS 2010 Toiminta-ajatus Kiikoisten kunta on paikkakunnan kaikenpuoliseen kehittämiseen pyrkivä, kuntalaisia varten järjestetty palveluorganisaatio.

Lisätiedot

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara

Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Lähtökohdat talousarvion valmisteluun talouden liikkumavara Talousjohtaja Jukka Männikkö 1 4.5.2015 Hallinto- ja talousryhmä 2 - Kuntapuolueelle kävi erinomaisen hyvin näissäkin vaaleissa. Kunnanvaltuustoissa

Lisätiedot

Miten kunnan tulos lasketaan?

Miten kunnan tulos lasketaan? Miten kunnan tulos lasketaan? TP 213 Laihia Toimintamenot - 48,826 M (sisältää kaikki kunnan käyttötalousmenot, mutta ei investointeja) Toimintatulot + 7, 78 M (toimintatuloja ovat mm. lasten päivähoitomaksut,

Lisätiedot

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET

VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET Talouspalvelut 1.6.2015 Palvelukeskuksille VUODEN 2016 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2017-2018 TALOUSSUUNNITELMAN LAADINTAOHJEET KÄYTTÖTALOUSOSA Kunnan toimintaa ja taloutta ohjataan vähintään kolmeksi vuodeksi

Lisätiedot

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO

LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 SISÄLLYSLUETTELO LAPINJÄRVEN KUNTA Pöytäkirja 5/2014 1 ASIAT SISÄLLYSLUETTELO 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 3 25 EDELLISEN KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN 3 26 TILINTARKASTAJAN RAPORTOINTI 3 27 ARVIOINTIKERTOMUKSEN

Lisätiedot

Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta. Johtoryhmä 8.2.2010 Nastola

Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta. Johtoryhmä 8.2.2010 Nastola Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta Johtoryhmä 8.2.2010 Nastola Toteuttamistapa ja ajankohta Nykyiset kunnat lakkautetaan 31.12.2012 Uusi Kunta perustetaan 1.1.2013 Yhdistymissopimus voimassa 2015 loppuun

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa

ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011. Reino Hintsa ISONKYRÖN KUNTA TALOUSARVIO 2011 Talousarv io-osat ISONKYRÖN KUNTA Talousarvio-osat 2011 1000 euroa Osuus Menot Tulot Netto Käyttötalous 88 % 28 650 4 949-23701 Investoinnit 11 % 3 659 691-2968 Rahoitus

Lisätiedot

YLEISET KEHITYSNÄKYMÄT

YLEISET KEHITYSNÄKYMÄT YLEISET KEHITYSNÄKYMÄT Yleinen taloudellinen tilanne Suomen kuntatalous on lähtenyt kasvuun kuluvan vuoden aikana. Viime vuonna tuotannon määrä väheni kahdeksan prosenttia. Kansainvälisen taantuman seurauksena

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntamarkkinat 2015 Jukka Hakola, Veroasiantuntija Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntaliiton verotuloennuste 1.9.2015» Yleistaloudellinen

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 5.5.2015/JP TALOUSARVION 2015 TOTEUTUMINEN AJALTA Koulutusyhtymä tilikauden 1-3/2015 jaksotettu tulos on 138.000 euroa negatiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten

Lisätiedot

OHJE 1 (6) Hallintokunnille TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2010 2012

OHJE 1 (6) Hallintokunnille TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2010 2012 OHJE 1 (6) Hallintokunnille TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2010 2012 Yleistä Yli-Iin kunta liitetään osaksi Oulun kaupunkia 1.1.2013. Taloussuunnitelma laaditaan vuosille 2010-2012, ja tavoitteena on pyrkiä

Lisätiedot

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät

Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät Suomen Kuntaliiton maakuntatilaisuus Keski-Pohjanmaalla 17.9.2014 Kuntatalouden näkymät Ilari Soosalu, Johtaja, kuntatalous Sisältö Vuoden 2013 tilinpäätös Hallituksen talousarvioehdotus/ PPB 2015, RaPo:n

Lisätiedot

Mäntyharju Pöytäkirja 1/2015 1 (9) Tarkastuslautakunta 14.04.2015. Aika 14.04.2015, klo 14:00-17:04. Kunnantalo, kokoushuone Kalla.

Mäntyharju Pöytäkirja 1/2015 1 (9) Tarkastuslautakunta 14.04.2015. Aika 14.04.2015, klo 14:00-17:04. Kunnantalo, kokoushuone Kalla. Mäntyharju Pöytäkirja 1/2015 1 (9) Aika 14.04.2015, klo 14:00-17:04 Paikka Kunnantalo, kokoushuone Kalla Käsitellyt asiat 1 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 2 Pöytäkirjan tarkastus 3 Arviointikertomus

Lisätiedot

Selvitys yrityssektorin taloudellisista vaikutuksista Lapin Yrittäjien toimialueella

Selvitys yrityssektorin taloudellisista vaikutuksista Lapin Yrittäjien toimialueella Selvitys yrityssektorin taloudellisista vaikutuksista Lapin Yrittäjien toimialueella Perttu Riipi Lapin Yliopisto 11.3.213 Sisällysluettelo 1 Johdanto 1 2 Yleiskatsaus kuntien taloudelliseen tilanteeseen

Lisätiedot

Hattula - Hämeenlinna Janakkala

Hattula - Hämeenlinna Janakkala Hattula - Hämeenlinna Janakkala Kuntarakenneselvitys- talouden nykytilatarkastelua 5.2.2014 Riitta Ekuri 5.2.2014 Page 1 Talouden nykytila-analyysistä ja ennakoinnista Keskusteltavia asioita: Vuoden 2013

Lisätiedot

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013

Vaihtoehtoja leikkauslistoille. Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 Vaihtoehtoja leikkauslistoille Olli Savela, Hyvinkään kaupunginvaltuutettu Paikallispolitiikan seminaari, Nokia 19.1.2013 1 Mistä ratkaisu kuntien rahoituskriisiin? Pääomatulot kunnallisverolle: Vuoden

Lisätiedot

Kehysesitys 2016-18. Valtuusto 7.9.2015 Pekka Heikkinen

Kehysesitys 2016-18. Valtuusto 7.9.2015 Pekka Heikkinen Kehysesitys 2016-18 Valtuusto 7.9.2015 Pekka Heikkinen Taloussuunnitelman ja arvion valmisteluprosessista Kehyspäätöksen tekovaiheessa paljon asioita auki Valtion valmisteluaikataulu myöhentynyt; hallituksen

Lisätiedot

TALOUSARVIORAAMI VUOSILLE 2016-2018 SEKÄ TALOUSARVION 2016 LAADINTAOHJEET

TALOUSARVIORAAMI VUOSILLE 2016-2018 SEKÄ TALOUSARVION 2016 LAADINTAOHJEET 1 ORIVEDEN KAUPUNKI TALOUSARVIORAAMI VUOSILLE 2016-2018 SEKÄ TALOUSARVION 2016 LAADINTAOHJEET 1. YLEISTÄ 1.1. Talousarvion ja taloussuunnitelman lainsäädännölliset perusteet Kuntalain 65 :n mukaan kunnanvaltuuston

Lisätiedot

MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti 29.9.2015

MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti 29.9.2015 pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Jouni Vihmo, ekonomisti 9.9.15 Kohti neljättä taantumavuotta kulutusvetoinen kasvu ei tartu investointituotteita vievään Suomeen Päätoimialojen

Lisätiedot

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa

Talousarvio 2013 ja. taloussuunnitelma 2013-2016. Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen 15.10.2012. Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvio 2013 ja taloussuunnitelma 2013-2016 Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen julkistaminen Talousjohtaja Patrik Marjamaa Talousarvion 2013 valmistelusta Talouden tasapainottamis- ja velkaohjelman

Lisätiedot

Kunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen

Kunnanhallitus 168 16.06.2009 Kunnanhallitus 179 21.07.2009 Kunnanhallitus 188 11.08.2009. Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen 168 16.06.2009 179 21.07.2009 188 11.08.2009 Vuoden 2009 talousarvion muutosten hyväksyminen KHALL 168 Kunnankamreeri Kunnanvaltuusto on 22.12.2008 hyväksynyt talousarvion vuodelle 2009. Talousarvio osoittaa

Lisätiedot

Valtuustoseminaari 11 10. 2011.

Valtuustoseminaari 11 10. 2011. Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 300. Kaupunginhallitus 03.11.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 300. Kaupunginhallitus 03.11.2014 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 03.11.2014 Sivu 1 / 1 1577/02.02.02/2014 300 Vuoden 2014 syyskuun kuukausiraportti ja siitä aiheutuvat toimenpiteet Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. 046 877 3025 Pekka Heikkinen,

Lisätiedot

Talousjohtaja tulee esittelemään talousarvion laadintavaihetta ja keskeiset tunnusluvut.

Talousjohtaja tulee esittelemään talousarvion laadintavaihetta ja keskeiset tunnusluvut. Kaupunginhallitus 217 27.10.2014 Kaupunginvaltuusto 44 10.11.2014 Kaupunginhallitus 243 24.11.2014 Kaupunginhallitus 256 08.12.2014 Kaupunginvaltuusto 54 15.12.2014 Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät?

Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Uusi liikuntalaki voimaan 2015 Kunnat uusien haasteiden edessä Muuttuvatko kuntien tehtävät? Kari Sjöholm 10.9 2014 -200-400 -600-800 -1000-1200 -1400-1600 Hallitusohjelman sekä vuosien 2012-2014 kehysriihien

Lisätiedot

Uusi Oulu Oulun kaupungin ulkoinen valvonta. Kaupunginvaltuutettujen koulutus Kaupunginreviisori Annikki Parhankangas

Uusi Oulu Oulun kaupungin ulkoinen valvonta. Kaupunginvaltuutettujen koulutus Kaupunginreviisori Annikki Parhankangas Oulun kaupungin ulkoinen valvonta Kaupunginvaltuutettujen koulutus 15.11.2012 Kaupunginreviisori Annikki Parhankangas Uusi Oulu 1.1.2013 Kunnan valvontajärjestelmä Muu ulkoinen valvonta - valtion valvonta:

Lisätiedot