Lukuvuosisuunnitelma kuvaa yksityiskohtaisemmin kunkin koulun toimintakulttuuria ja opiskeluympäristöä.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lukuvuosisuunnitelma kuvaa yksityiskohtaisemmin kunkin koulun toimintakulttuuria ja opiskeluympäristöä."

Transkriptio

1 1 TAMMISAAREN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Tämä opetuslautakunnan hyväksymä opetussuunnitelma on Tammisaaren kaupungin opettajien ja rehtorien laatima ja perustuu opetushallituksen antamaan määräykseen: "Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004". Opetussuunnitelmassa kuvataan perusteiden paikallista sovellusta Tammisaaren kaupungin kouluissa. Opetussuunnitelma otetaan käyttöön Lukuvuosisuunnitelma kuvaa yksityiskohtaisemmin kunkin koulun toimintakulttuuria ja opiskeluympäristöä. SISÄLTÖ 1. Arvot ja toimintakulttuuri sivu 2 2. Tuntijako ja kieliohjelma sivu 3 3. Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet sivu 5 4. Opintojen yleinen tuki sivu 6 5. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus sivu Oppilaanohjaus sivu Oppilaan arviointi ja todistukset sivu Arviointisuunnitelma sivu Oppiaineet sivu 23 Äidinkieli ja kirjallisuus 23 Toinen kotimainen kieli 34 Vieraat kielet 48 Matematiikka 57 Ympäristö- ja luonnontieto 68 Biologia ja maantieto 70 Fysiikka ja kemia 74 Terveystieto 78 Uskonto 80 Elämänkatsomustieto 88 Historia 91 Yhteiskuntaoppia 95 Musiikki 97 Kuvataide 102 Käsityö 107 Liikunta 116 Kotitalous 118 Muut valinnaisaineet 120 LIITTEET (kouluittain): Todistusmallit Tietostrategia Järjestyssäännöt Pelastus- ja kriisisuunnitelma Malli henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevasta suunnitelmasta (HOJKS) huoltosuunnitelma ja koulukiusaamisen ennaltaehkäisysuunnitelma

2 2 1. ARVOT JA TOIMINTAKULTTUURI Perusopetus on osa yhteiskuntamme perusturvaa. Sen tehtävänä on sekä kasvattaa että opettaa lapsia ja nuoria turvallisessa ympäristössä. Oppilaalle on annettava mahdollisuus yksilölliseen ja monipuoliseen kasvuun. Hänen on myös omaksuttava jatko-opinnoissa tarvittavia tietoja ja taitoja sekä osallistuvan kansalaisen valmiuksia. Perusopetus on opetussuunnitelmallisesti yhtenäinen kokonaisuus. Opettaja valitsee työtavat, mutta hänen tulee opetuksessaan noudattaa tätä opetussuunnitelmaa, joka on kaikille Tammisaaren kaupungin peruskouluille yhteinen. Oppiminen on aktiivista ja tavoitteellista toimintaa. Vaikka oppimisen yleiset periaatteet ovat kaikille samat, riippuu oppiminen oppijan aiemmasta tietorakenteesta, motivaatiosta sekä oppimisja työskentelytavoista. Myös silloin, kun erityiset opetusjärjestelyt ovat tarpeen, tulee suunnittelun aina lähteä oppilaan parhaasta. Tammisaaren kaupungin perusopetuksen lähtökohtana ovat seuraavat arvot ja kasvatustavoitteet: myönteinen asenne ihmisiin ja hyvä itsetunto vastuu koulutyöstä ja yhteisestä omaisuudesta kouluyhteisön kaikkien jäsenten vastavuoroinen kunnioitus yhteiskunnan monipuolisuuden suvaitseminen suomenruotsalaisen ja suomalaisen kulttuuriperinnön vaaliminen perustaidot ja -valmiudet kaikille tahto vaalia luonnon monimuotoisuutta Yhdistyneiden Kansakuntien lapsen oikeuksien yleissopimuksen pitää ohjata sitä, kuinka aikuiset kohtaavat lapset kouluyhteisössä. Erityisesti seuraavat (tiivistäen esitetyt) artiklat ovat tärkeitä: 2 artikla: Kaikilla lapsilla on samat oikeudet ja sama arvo. Ketään ei saa syrjiä. 3 artikla: Lapsen etu on aina etusijalla. artiklat 12 15: Lapsella on oikeus ilmaista mielipiteensä häntä koskevissa asioissa. Kun tuomioistuimet ja viranomaiset käsittelevät lasta koskevaa tapausta, lasta on kuultava ja lapsen edun on tultava etusijalle. Lapsen oikeutta ajatuksenvapauteen, omantunnonvapauteen ja uskonnonvapauteen tulee kunnioittaa. 18 artikla: Päävastuu lapsen kasvatuksesta ja kehityksestä kuuluu yhteisesti molemmille vanhemmille. Lapsen edun on määrättävä vanhempien toimintaa.

3 3 2. TUNTIJAKO JA KIELIOHJELMA Tammisaaren perusopetuksen kieliohjelma on sama kaikissa kouluissa:: A1-kieli toinen kotimainen kieli, ts. ruotsi tai finska vuosiluokat 1 9 A2-kieli englanti vuosiluokat 4 9 B-kieli vapaaehtoinen valinnaisaine: saksa, ranska, venäjä, espanja vuosiluokat 8 9 Toista kotimaista kieltä voi lukea A1-oppikurssina tai äidinkielenomaisena oppikurssina, jos vähintään 10 oppilaan muodostama ryhmä sitä pyytää. Äidinkielenomaisen oppikurssin ruotsi/finska voi myös muodostaa pienemmälle ryhmälle, jos koulun resurssit sen sallivat. Ainekohtaiset vuosiviikkotunnit käyvät ilmi oheisesta tuntijaosta: Aine / Vuosiluokka Äidinkieli ja kirjallisuus A1-kieli (ruotsi/finska) * 2* A2-språk (englanti) Matematiikka Ympäristötieto Biologia, maantieto Fysiikka, kemia Terveystieto Uskonto / Elämänkatsomustieto Historia, yhteiskuntaoppi Musiikki Kuvataide (+ 2) (+ 2) Käsityö (tekninen / tekstiili) Liikunta Kotitalous 3 (+2) (+2) Oppilaanohjaus Muut valinnaisaineet Oppilaan viikkotunnit yhteensä * Ruotsinkielisissä kouluissa 3 viikkotuntia suomea vuosiluokilla 5-6. Äidinkieltä voidaan opettaa myös "Suomi toisena kielenä" - tai "Svenska som andra språk" - kurssien mukaisesti. Tällöin noudatetaan opetussuunnitelman perusteissa asetettuja tavoitteita. Oppiaineeseen käsityö kuuluvat molemmat käsityölajit vuosiluokkaan 7 asti. Tällöin oppilas valitsee joko teknisen käsityön tai tekstiilikäsityön. Vuosiluokalla 4, johon on merkitty oppilaanohjaustunti, oppilaat tutustuvat tietotekniikkaan koulutyön apuvälineenä ja työvälineenä. Tämän tunnin voi hyvin integroida muiden aineiden kanssa.

4 4 Vuosiluokkien 8 ja 9 valinnaisaineiden ryhmä muodostuu lähinnä yhteisten aineiden syventävistä kursseista - musiikki, kuvataide, tekninen käsityö, tekstiilikäsityö ja kotitalous. Myös saksa, ranska, espanja, venäjä, tietotekniikka, tekstinkäsittely ja kaupalliset aineet voivat olla valinnaisaineita. Koulun oppilasmäärä tai pätevien opettajien saatavuus voivat kuitenkin rajoittaa valinnaisaineiden tarjontaa. Oppilaan tekemään valintaan (joka koskee kumpaakin vuosikurssia) on kuuluttava vähintään kaksi viikkotuntia lukuvuotta kohti joko musiikkia, kuvataidetta, kotitaloutta, teknistä käsityötä tai tekstiilikäsityötä. Valinnaisryhmä taataan, jos vähintään 10 oppilasta on valinnut aineen. Lukumäärältään pienemmälle oppilasmäärälle voi kuitenkin muodostaa ryhmän, jos koulun tuntikehys sen sallii.

5 5 3. EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET Opetuksen eheyttämisen tavoitteena on ohjata tarkastelemaan ilmiöitä kokonaisuuksina ja yhdistää eri tiedonalojen näkökulmia sekä korostaa yleisiä kasvatuksellisia ja koulutuksellisia päämääriä. Aihekokonaisuudet ovat keskeisiä painoalueita ja ne kuvataan yleisesti alla. 1. IHMISENÄ KASVAMINEN Tavoitteena on luoda kasvuympäristö, joka tukee toisaalta yksilöllisyyden ja terveen itsetunnon ja toisaalta tasa-arvoon ja suvaitsevaisuuteen pohjautuvan yhteisöllisyyden kehitystä. 2. KULTTUURI-IDENTITEETTI JA KANSAINVÄLISYYS Aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään suomalaisen ja eurooppalaisen kulttuuri-identiteetin olemusta, löytämään oma kulttuuri-identiteettinsä sekä kehittämään valmiuksiaan kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen ja kansainvälisyyteen. 3. VIESTINTÄ JA MEDIATAITO Viestintätaidoista painotetaan osallistuvaa, vuorovaikutuksellista ja yhteisöllistä viestintää sekä kykyä hankkia, vertailla ja valikoida tietoa sekä vaikuttaa yhteiskunnassa. Mediataitoja tulee opiskella sekä viestien vastaanottajana että tuottajana. 4. OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS Koulun oppimiskulttuurin ja toimintatapojen tulee tukea oppilaan kehittymistä omatoimiseksi, aloitteelliseksi, päämäärätietoiseksi, yhteistyökykyiseksi ja osallistuvaksi kansalaiseksi sekä auttaa oppilasta muodostamaan realistinen kuva omista vaikutusmahdollisuuksistaan. 5. VASTUU YMPÄRISTÖSTÄ, HYVINVOINNISTA JA KESTÄVÄSTÄ TULEVAISUUDESTA Aihekokonaisuuden päämääränä on lisätä oppilaan valmiuksia ja motivaatiota toimia ympäristön ja ihmisen hyvinvoinnin puolesta. Koulun tulee opettaa tulevaisuusajattelua ja tulevaisuuden rakentamista ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestäville ratkaisuille. 6. TURVALLISUUS JA LIIKENNE Aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään turvallisuuden ylläpitämistä ja edistämistä sekä opastaa vastuulliseen käyttäytymiseen liikenteessä. 7. IHMINEN JA TEKNOLOGIA Aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään ihmisen riippuvuus nykyaikaisesta teknologiasta ja näkemään teknologian merkitys arkielämässämme. Perusopetuksen tulee tarjota perustietoa teknologiasta, sen kehittämisestä ja vaikutuksista, opastaa järkeviin valintoihin ja saada pohtimaan teknologiaan liittyviä eettisiä, moraalisia ja tasa-arvokysymyksiä. Aihekokonaisuuksien toteuttamisesta päätetään kunkin koulun lukuvuosisuunnitelmassa. Ainakin yhtä osa-alueista käsitellään seikkaperäisemmin - joko erillisinä teemapäivinä tai läpäisevänä teemana pitkin lukuvuotta.

6 6 4. OPISKELUN YLEINEN TUKI KOULUN YHTEISTYÖMUODOT Eri yhteistyömuodoilla pyritään edistämään lasten ja nuorten oppimisedellytyksiä sekä turvallisuutta ja hyvinvointia koulussa. Yhteistyötä harjoitetaan eri tasoilla; sisäisesti henkilöstön kanssa ja ulkoisesti eri instanssien kesken. Rehtori ja opettajat organisoivat opettajainkokouksissaan sisäisiä yhteistyömuotoja eli suunnittelua, kehittämistä ja toiminnan arviointia. Ulkoisiin yhteistyömuotoihin kuuluvat kaupungin muut yksiköt, muut koulutuksen järjestäjät sekä koulua eri tavalla tukevat laitokset ja järjestöt. Alla kuvataan joitakin yhteistyömuotoja, joita esiintyy Tammisaaren kaupungin perusopetuksessa. Yhteistyö esikoulun kanssa Esikoulun ja varhaisopetuksen välisellä yhteistyöllä pyritään ensisijaisesti tekemään uusien koululaisten siirtyminen kouluun mahdollisimman turvalliseksi ja joustavaksi. Esikoululaisille järjestetään vierailu tulevaan kouluun sekä tapaamisia opettajien ja luokkatovereiden kanssa. Opettajat tutustuvat esikoulun toimintaan, sisältöön ja työmenetelmiin. Yhteistyö sisältyy myös esikoulun ja varhaisopetuksen opetussuunnitelmiin. huoltoa ajatellen on erittäin tärkeätä, että eri yksiköiden henkilöstöt tapaavat toisensa keskustellakseen kysymyksistä, jotka suoraan koskevat oppilaiden koulun aloitusta. Erityislastentarhanopettajalla on koordinoiva rooli. Kodin ja koulun välinen yhteistyö Huoltajilla on ensisijainen kasvatusvastuu lapsesta ja nuoresta. Koulu vastaa oppilaan kasvatuksesta ja oppimisesta kouluyhteisön jäsenenä. Yhteinen kasvatusvastuu toteutuu koulun ja kodin yhteistyössä, jonka tavoitteena on edistää lasten ja nuorten oppimisen edellytyksiä, turvallisuutta ja hyvinvointia koulussa. Huoltajille annetaan tietoa opetussuunnitelmasta, sekä tässä asetetuista oppilaan taitoa, valmiuksia ja käytöstä koskevista tavoitteista. Huoltajille annetaan mahdollisuus osallistua toiminnan suunnittelemiseen ja arviointiin yhdessä opettajan ja oppilaiden kanssa. Tämä edellyttää opettajien aktiivista aloitetta ja vuorovaikutusta huoltajien kanssa sekä huoltajien, opettajan ja oppilaan roolien selkiinnyttämistä yhteistyössä. Opetussuunnitelmaa koskevissa kysymyksissä oma vanhempainyhdistys on luonnollinen yhteistyöosapuoli. Yhteistyö muiden tahojen kanssa Perusopetuksen koulut työskentelevät eri hankkeissa yhdessä toisen asteen koulutusyksiköiden kanssa. Kunnan muut yksiköt, kuten kirjasto, museo, uimahalli, kulttuuritoimisto ja pelastustoimi, ovat koulun luonnollisia yhteistyökumppaneita, joiden kanssa voi järjestää yhteisiä oppilastilaisuuksia.

7 7 Lisäksi voidaan mainita, että koulu toimii yhteistyössä seurakuntien ja koulun lähialueilla toimivien yhdistysten kanssa. Jos koulussa on oma Koti- ja Koulu-yhdistys, se on monessa tapauksessa erinomainen koulun ja kodin yhteistyö- ja yhteydenpitoväline. Koulu on oppilashuoltoasioissa yhteistyössä sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa. OPPIMISSUUNNITELMA Oppimissuunnitelma on suunnitelma oppilaan opinto-ohjelman toteuttamiseksi. Oppimissuunnitelman tarkoituksena on, että oppilas oppii ottamaan yhä enemmän vastuuta opiskelustaan, sitoutuu siihen ja saa oppimiseensa enemmän tavoitteellisuutta. Oppimissuunnitelma sisältää oppilaan opinto-ohjelman, ja siinä kuvataan, miten opetussuunnitelman tavoitteet on tarkoitus saavuttaa. Siinä määritellään mahdolliset valinnaiset opinnot ja opiskelun erityiset painoalueet. Oppimissuunnitelmassa kuvataan myös mahdolliset tukitoimet, kuten tukiopetus tai osa-aikainen erityisopetus. Oppimissuunnitelmaa voidaan käyttää myös pohjana oppilaan edistymisen arvioinnissa. Oppimissuunnitelman laatimisessa keskeistä on yhteistyö oppilaan, huoltajan, opettajien ja koulun muiden asiantuntijoiden välillä. Aloite ja pääasiallinen vastuu oppimissuunnitelman laatimisesta kuuluu opettajalle, mutta voi perusopetuksen loppuvaiheessa siirtyä vähitellen oppilaalle itselleen. Ensimmäisen luokan oppilaiden oppimissuunnitelma voi rakentua lapsen esiopetuksen suunnitelman pohjalle, jos sellainen on tehty. Oppimissuunnitelma voidaan laatia kaikille oppilaille. Erityistä tukea tarvitseville ja osa-aikaista erityisopetusta saaville oppilaille sekä maahanmuuttajaoppilaille laaditaan oppimissuunnitelma tarvittaessa. Erityisopetukseen siirretyille tai otetuille oppilaille laadittava henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) korvaa oppimissuunnitelman. TUKIOPETUS Tukiopetus on eriyttämisen muoto, jolle ovat ominaisia yksilölliset tehtävät, yksilöllinen ajankäyttö ja ohjaus. Tukiopetusta annetaan lähinnä oppilaille, joilla on tilapäisiä vaikeuksia pysyä opinnoissaan muiden mukana. Ennen kuin oppilaan menestyminen oppiaineessa tai aineryhmässä arvioidaan heikoksi, hänellä tulee olla mahdollisuus osallistua tukiopetukseen Aloitteen tukiopetuksen antamisesta oppilaalle tekee ensisijaisesti opettaja. Tukiopetusta on pyrittävä järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan huoltajien kanssa, ja heille tulee antaa tietoa tukiopetuksen järjestämisestä. Tukiopetusta tulee järjestää niin usein ja niin laajasti kuin oppilaan koulumenestyksen kannalta on tarkoituksenmukaista. Tukiopetusta annetaan joko oppilaan työjärjestyksen mukaisten oppituntien aikana tai niiden ulkopuolella. MAAHANMUUTTAJIEN VALMISTAVA OPETUS Maahanmuuttajille, joiden ruotsin/suomen kielen taidot eivät ole riittävät, tarjotaan valmistavaa opetusta. Valmistava opetus kestää yleensä yhden lukuvuoden, mutta se voi myös olla lyhyempi tai pidempi sen mukaan, kuinka oppilas pystyy osallistumaan yleisopetukseen.

8 8 Maahanmuuttajien heikot ruotsin/suomen kielen taidot eivät ole riittävä syy siihen, että oppilas siirretään valmistavan opetuksen jälkeen eritysopetukseen, vaan oppilaalle on tarjottava lähikoulussaan erillistä koulukielen opetusta. Oppilaan edistymistä opinnoissa ja erityisopetuksen tarvetta seurataan säännöllisesti. saa myös opetusta kotikielessään, jos ryhmässä on vähintään neljä oppilasta. OPPILASHUOLTO huoltoon kuuluu lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtiminen. huolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä tukea. Tavoitteena on luoda terve ja turvallinen oppimis- ja kouluympäristö, suojata mielenterveyttä ja ehkäistä syrjäytymistä sekä edistää kouluyhteisön hyvinvointia. huollolla edistetään lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä. huollon tavoitteena on oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien muiden ongelmien ehkäiseminen, tunnistaminen, lieventäminen ja poistaminen mahdollisimman varhain. huoltoon sisältyvät opetuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen oppilashuolto sekä oppilashuollon palvelut, jotka ovat kansanterveyslaissa tarkoitettu kouluterveydenhuolto sekä lastensuojelulaissa tarkoitettu kasvatuksen tukeminen. huolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville sekä oppilashuoltopalveluista vastaaville viranomaisille. Sitä toteutetaan hyvässä yhteistyössä kotien kanssa. Yksittäistä oppilasta koskevien tarvittavien oppilashuollollisten tukitoimien suunnittelussa tulee kuulla lasta tai nuorta ja huoltajaa. huoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus, lapsen, nuoren ja heidän huoltajiensa kunnioittaminen sekä eri osapuolien tietojensaantia ja salassapitoa koskevat säädökset. huoltotyötä voidaan koordinoida ja kehittää moniammatillisessa oppilashuoltoryhmässä. huoltoryhmät Kaikissa kouluissa on oppilashuoltoryhmä, joka kokoontuu säännöllisesti. huoltoryhmällä on oltava monipuolinen tieto oppilaista ja heidän erillistarpeistaan. Kun koulun resurssit eivät riitä, ryhmä tekee yhteistyötä muiden instanssien kanssa. huoltoryhmään kuuluvat koulun rehtori tai vastaava opettaja, erityisopettaja, opinto-ohjaaja, kyseiset opettajat, lääkäri, terveydenhoitaja, kuraattori ja psykologi. Ryhmän kokoonpano ja työjärjestys vahvistetaan koulun lukuvuosisuunnitelmassa. Rehtori vastaa puheenjohtajan ja sihteerin valinnasta. Kokouksista pidetään pöytäkirjaa, ja kaikki asiakirjat ovat luottamuksellisia. Muut suunnitelmat Eri toimintasuunnitelmat muodostavat tärkeän osan ennaltaehkäisevässä oppilashuollossa. Seuraavat liitteenä olevat suunnitelmat ovat koulukohtaisia: huoltosuunnitelma ja koulukiusaamisen ennaltaehkäisysuunnitelma Pelastus- ja kriisisuunnitelma

9 9 KERHOTOIMINTA Koulun kasvatus- ja opetustyön tukemiseksi voidaan järjestää kerhotoimintaa. Kerhotoiminnan tarkoituksena on edistää myönteisten harrastusten viriämistä sekä antaa oppilaalle mahdollisuus muuhunkin kuin tavanomaiseen koulutyöhön turvallisessa ja rauhallisessa ympäristössä myönteisessä vuorovaikutuksessa aikuisten ja toisten lasten kanssa. Kerhot ovat oppilaille vapaaehtoisia ja niitä järjestetään siinä määrin kuin koululla on resursseja. Kerhotoimintaa voi myös järjestää yhdessä muiden instanssien kanssa.

10 10 5. ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS ta autetaan oppimisvaikeuksissa eri tukimuodoin, jotka määräytyvät vaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan. Keskeistä on varhainen oppimisvaikeuksien tunnistaminen ja tukitoimien aloittaminen, jotta oppimisvaikeuksien kielteisiä vaikutuksia oppilaan kehitykselle voidaan ehkäistä. Aloite erityisen tuen tarjoamiseen voi tulla oppilaalta itseltään, huoltajilta, opettajilta tai oppilashuoltohenkilöstöltä. Opetuksessa erityistä tukea tarvitsevat oppilaat, joiden kasvun, kehityksen, ja oppimisen edellytykset ovat heikentyneet vamman, sairauden tai toimintavajavuuden vuoksi. Lisäksi erityisen tuen piiriin kuuluvat oppilaat, jotka tarvitsevat psyykkistä tai sosiaalista tukea sekä oppilaat, joiden kehitykseen liittyy oppimiseen liittyviä riskitekijöitä. Kaikille erityistä tukea tarvitseville oppilaille voidaan antaa myös tukiopetusta. Oppilaan opiskelua tulee tukea eri tavoin oppimisvaikeuden laadun ja laajuuden mukaan. Oppilaalle annetaan osa-aikaista erityisopetusta, mikäli tukiopetus ei yksin riitä. Jos oppilaalle ei voida antaa opetusta muuten, tulee oppilas ottaa tai siirtää erityisopetukseen, jota mahdollisuuksien mukaan annetaan ensi sijassa muun opetuksen yhteydessä lähikoulussa. Silloin oppimäärät ja opetusjärjestelyt sekä tukipalvelut määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). OSA-AIKAINEN ERITYISOPETUS Oppilaalle, jolla on lieviä oppimis- tai sopeutumisvaikeuksia ja joka tarvitsee muun opetuksen yhteydessä erityistä tukea oppimisen edellytysten parantamiseksi, tulee antaa osa-aikaista erityisopetusta. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan muun opetuksen ohessa samanaikaisopetuksena, pienryhmässä tai yksilöllisesti, ja se tulee tavoitteellisesti niveltää oppilaan saamaan muuhun opetukseen. Tarvittaessa oppilaalle tehdään oppimissuunnitelma, joka voidaan laatia yhteistyössä huoltajan, opettajien ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Osa-aikaisessa erityisopetuksessa olevia oppilaita eivät yleisesti ottaen ole siirretty erityisopetukseen (näin ollen ei myöskään HOJKS:a tarvita). Osa-aikaista erityisopetusta voidaan antaa myös erityisopetukseen otetuille tai siirretyille oppilaille. ERITYISOPETUKSEEN OTETTUJEN TAI SIIRRETTYJEN OPETUS Erityisopetuksen tavoitteena on auttaa ja tukea oppilasta siten, että hänellä on tasavertaiset mahdollisuudet suorittaa oppivelvollisuus edellytystensä mukaisesti yhdessä ikätovereidensa kanssa. Erityisopetus edellyttää opiskelupaikkaa, -tilaa, -aikaa ja eri toimintoja koskevia päätöksiä sekä resurssien varaamista niiden toteuttamiseen. Mikäli oppilaan opiskelu muun opetuksen yhteydessä ei ole mahdollista tai se ei ole oppilaan kehityksen kannalta tarkoituksenmukaista, opetus tulee järjestää osittain tai kokonaan erityisopetuksen ryhmässä.

11 11 Ensisijaisena tavoitteena on tukea oppilaan opiskelua siten, että yleisen oppimäärän mukaiset tavoitteet on mahdollista saavuttaa. Jos oppilas ei tukitoimista huolimatta saavuta yleisen oppimäärän mukaisia tavoitteita, oppimäärä yksilöllistetään. Oppimäärän yksilöllistäminen on ensisijainen vaihtoehto ennen oppilaan vapauttamista oppimäärän suorittamisesta. Oppimäärän yksilöllistäminen edellyttää erityisopetukseen ottamisen tai siirtämisen päätöstä. Yksilöllistäminen voi koskea perusopetuksen koko oppimäärää tai vain yksittäisiä oppiaineita. Vapauttamiseen oppimäärän opiskelusta tulee olla erityisen painavat syyt. Oppilaalle, joka on vapautettu jonkin oppiaineen opiskelusta, tulee järjestää muiden oppiaineiden opetusta tai ohjattua toimintaa siten, ettei hänen vuosiviikkotuntiensa määrä vähenee. Erityisopetukseen otetun tai siirretyn oppilaan opetus voidaan järjestää osittain toisin kuin mitä koulussa noudatettavassa tuntijaossa on määrätty, jos se on oppilaan oppimisedellytykset huomioon ottaen perusteltua. Henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määritellään tällöin ne oppiaineet, joissa oppilaan opinto-ohjelma poikkeaa koulun noudattamasta tuntijaosta. Erityisopetukseen otetun tai siirretyn opetus järjestetään joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä, siten kuin erityisopetukseen ottamista ja siirtämistä koskevassa päätöksessä on määrätty. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden opetuksessa oppiaineita voidaan yhdistää oppiainekokonaisuuksiksi. Oppiainekokonaisuuksia voidaan muodostaa kaikille yhteisistä oppiaineista sekä valinnaisista aineista opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla. Jos oppilaalla ei ole enää tarvetta erityisopetukseen, tulee tehdä päätös hänen siirtämisestään yleisopetukseen. HENKILÖKOHTAISEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA Jokaiselle erityisopetukseen otetulle tai siirretylle oppilaalle tulee laatia hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan perustuva, henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Tämän opetussuunnitelman liitteenä on HOJKS-malli. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman tehtävänä on tukea pitkäjänteisesti oppilaan yksilöllistä oppimisprosessia. Oppilaan arviointi perustuu yleiseen oppimäärään tai siihen yksilölliseen oppimäärään, joka hänelle on asetettu henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa. (Kts arviointia koskeva osuus) Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laatimiseen osallistuu moniammatillisessa yhteistyössä oppilaan opettajat, oppilashuollon asiantuntijoita sekä mahdollisuuksien mukaan oppilaan huoltajat. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman toteutumista tulee arvioida ja seurata säännöllisesti ja erityisesti oppilaan siirtyessä esiopetuksesta perusopetukseen, perusopetuksen aikana luokasta ja koulusta toiseen sekä perusopetuksesta toiselle asteelle.

12 12 SAIRAALAOPETUS Sairaalaopetuksella pyritään tukemaan oppilaan koulunkäyntiä sairaalassaolon (tutkimus- ja hoitojakso) aikana. Opetus on hyvin pitkälle yksilöllistettyä ja se pohjautuu ensi sijassa oppilaan kotikoulun opetussuunnitelmaan. Jokaiselle sairaalaopetuksen oppilaalle tehdään joko oppimissuunnitelma tai HOJKS. Moniammatillinen yhteistyö oppilaan osaston hoitohenkilökunnan kanssa on keskeisellä sijalla, koska opetusjärjestelyt riippuvat pitkälti oppilaan voinnista. OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN TOIMINTA-ALUEITTAIN Opetussuunnitelmaan kuuluvat toiminta-alueet ovat motoriset taidot, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot. Toiminta-alueet tulee jakaa opetussuunnitelmassa osa-alueiksi. Motoristen taitojen oppimisen tavoitteena on vahvistaa oppilaan kehon hahmotusta sekä edistää kokonais- ja hienomotoristen taitojen kehittymistä. Motoristen taitojen opetuksen tulee sisältää motoristen toimintojen suunnittelun ja ohjauksen, tasapainon, koordinaation, rytmin, kestävyyden ja lihasvoiman kehittämiseen liittyviä osa-alueita. Kommunikaatiotaitojen oppimisen tavoitteena on orientoitumisreaktion muodostuminen ja sen pohjalle rakentuva erilaisten ilmaisujen ymmärtäminen ja tuottaminen. Kielen ja kommunikaation opetuksen tulee sisältää kielellistä tietoisuutta, ilmaisua, käsite- ja sanavarastoa, viittomien, merkkien, symbolien, kirjainten ja sanojen tunnistamista ja käyttöä sekä ajattelua kehittäviä osaalueita. Sosiaalisten taitojen oppimisen tavoitteena on oppilaan vuorovaikutustaitojen kehittyminen. Osaalueiden tulee sisältää vuorovaikutustaitoja ja itsehallinnan taitoja koskevia tavoitteita. Päivittäisten taitojen oppimisen tavoitteena on lisätä oppilaan aktiivista osallistumista elinympäristön toimintoihin ja edistää hänen omatoimisuuttaan ja itsenäistymistään. Osa-alueiden tulee sisältää terveyttä ja turvallisuutta, arkipäivän elämäntaitoja, asumista ja ympäristössä liikkumista sekä vapaa-ajan viettoa koskevia tavoitteita. Kognitiivisten taitojen oppimisen tavoitteena on, että oppilas aktivoituu ja oppii käyttämään aistejaan ympäröivän todellisuuden hahmottamiseen. Osa-alueiden tulee sisältää aistien stimulointia ja harjoittamista, valinnan, luokittelun, ongelmanratkaisun ja syy-seuraussuhteen oppimisen harjoituksia.

13 13 6. OPPILAANOHJAUS Oppilaanohjauksen tehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja kehitystä siten, että oppilas kykenee edistämään opiskeluvalmiuksiaan ja sosiaalista kypsymistään sekä kehittämään elämänsuunnittelun kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. Ohjauksen järjestäminen Ohjaustoiminta jatkuu yhtenäisesti koko perusopetuksen ajan. Jatkuvuus taataan siten, että kaikki ohjaustyöhön osallistuvat opettajat toimivat yhteistyössä oppilaan opintopolun aikana ja opiskelun nivelvaiheissa. Kaikkien opettajien tehtävänä on ohjata oppilasta oppiaineiden opiskelussa sekä ennaltaehkäistä opintoihin liittyvien ongelmien syntymistä. Jokaisen opettajan tehtävänä on tukea oppilaiden henkilökohtaista kasvua, kehitystä ja osallisuutta. Oppilaanohjauksen tehtävänä on lisäksi tukea erityisesti niitä oppilaita, joilla on opiskeluun liittyviä vaikeuksia tai jotka ovat vaarassa jäädä koulutuksen tai työelämän ulkopuolelle perusopetuksen jälkeen. TAVOITTEET oppii itsenäisyyteen, vastuullisuuteen ja itsetuntemukseen oppii yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja oppii kehittämään oppimisvalmiuksiaan ja tunnistamaan oppimisvaikeuksiaan sekä etsimään apua ongelmatilanteissa oppii kehittämään opiskelutaitojaan ja oman toiminnan arviointitaitojaan saa tukea ja ohjausta koulutuksen eri nivelvaiheissa perusopetuksen sisällä ja perusopetuksen päättövaiheessa oppii etsimään tietoja ja hankkimaan taitoja opiskelua, tulevaisuutta sekä elämää koskevia suunnitelmia ja valintoja varten käyttäen myös tieto- ja viestintäteknologian tarjoamia mahdollisuuksia oppii toteuttamaan ja arvioimaan tulevaisuudensuunnitelmiaan saa tukea ja ohjausta ammatillisessa suuntautumisessa, myös sukupuolirajat ylittävissä oppiaine-, koulutus- ja ammatinvalinnoissa oppii hankkimaan tietoja yhteiskunnasta, työelämästä ja yrittäjyydestä sekä kasvamaan monikulttuurisuuteen ja kansainvälisyyteen. VUOSILUOKAT 1 2 Oppilaanohjausta toteutetaan vuosiluokkien 1 2 aikana eri oppiaineiden opetuksen ja koulun muun toiminnan yhteydessä. ta ohjataan opiskelutaitojen kehittämisessä ja suhtautumisessa vastuullisesti koulutyöhön ja tehtäviin.

14 14 VUOSILUOKAT 3 6 Vuosiluokkien 3 6 aikana oppilaanohjauksen tehtävänä on ohjata oppilasta itsenäistymiseen ja vastuullisuuteen koulutyössä ja tehtävien tekemisessä. Vuosiluokkien 3 6 aikana aloitetaan tutustuminen ammatteihin ja työelämään. Ohjauksen tehtävänä on lisäksi ohjata oppilaita kehittämään tiedonhankinnan valmiuksia. ta ohjataan myös yhteistoiminnallisuuteen ja toisten ihmisten huomioon ottamiseen. Oppilaanohjausta toteutetaan vuosiluokkien 3 6 aikana pääasiassa eri oppiaineiden opetuksen ja koulun muun toiminnan yhteydessä. Lisäksi oppilas saa henkilökohtaista ohjausta opiskelunsa ja valintojensa tukemiseksi sekä erilaisissa arkielämän kysymyksissä. Vuosiluokan 4 tietotekniikka Tavoitteena on, että kaikki oppilaat saavat perusvalmiudet hyödyntää tekniikkaa koulutyössään ja että käyttö muodostuu luonnolliseksi osaksi arkipäivää. Oppilaille on annettava mahdollisuus säännöllisesti käyttää tietokonetta tietojen etsimiseen, työstämiseen ja jakamiseen. Työtavat Koulujen tietokoneiden lukumäärä ja varustus vaihtelevat, minkä vuoksi myös tietotekniikan opettamisedellytykset ovat kouluissa erilaiset. Jos yhtä tietokonetta kohden on useita oppilaita, opetus tapahtuu eri tavalla kuin, jos kaikki oppilaat työskentelevät omalla koneella. Työmenetelmät voivat tämän vuoksi vaihdella perinteisestä tietotekniikan opetuksesta opetuksen sisällyttämiseen muihin aineisiin. Vuosiluokalla 4 on kuitenkin aluksi tärkeämpää keskittyä itse tekniikkaan kuin sisältöön, jotta oppilaat saavat hyvän perustan jatko-opinnoilleen. Tavoitteena on opettaa perusvalmiudet kaikille oppilaille. Keskeiset alueet ovat tiedostojen hallinta, tekstinkäsittely ja tietojen etsiminen Internetistä. Oppilaiden pitää myös osata luoda teksti- ja kuvakokonaisuuksia. Sisältö a) Tietokoneen käyttö ja tiedostojen hallinta 1. tietokoneen ja oheisvarusteiden avaaminen ja sulkeminen 2. hiiren ja näppäimistön käyttö 3. keskeisten käsitteiden tunteminen (tietokoneen osat, ikonit jne.) 4. tiedostojen luominen, tallentaminen, avaaminen ja poistaminen 5. tiedostojen kopioiminen yksiköstä toiseen (levykeasema kiintolevyasema levykeasema) 6. kansioiden luominen b) Tekstinkäsittely 1. tekstin tuottaminen tekstinkäsittelyohjelmalla 2. kirjoittamistekniikka (enter, välilyönti) 3. tekstin muokkaaminen (fontti, fontin koko, väri, lihavointi, kursivointi, alleviivaus) 4. tekstin leikkaaminen, kopioiminen ja liittäminen 5. reunukset, tasaaminen, sarkaimet ja paperin koko 6. oikoluku

15 15 7. kuvan lisääminen 8. tulostaminen c) Internet 1. www-sivujen hakeminen URL-osoitteilla (www.ekenas.fi) 2. www-selain 3. www-sivujen hakeminen hakukoneella, esim. Google 4. kuvien hakeminen hakukoneella, esim. Google 5. kuvien hakeminen verkosta 6. Internetin luotettavuus ja turvallisuus 7. tutustuu kirjastopalveluihin verkossa (yhteistyössä kirjaston kanssa) VUOSILUOKAT 7 9 Vuosiluokkien 7 9 oppilaanohjaus muodostuu luokkamuotoisesta ohjauksesta (vuosiluokat 7 ja 9) henkilökohtaisesta ohjauksesta pienryhmäohjauksesta työelämään tutustumisesta (vuosiluokka 9). Oppilaalle järjestetään henkilökohtaista ohjausta ja pienryhmäohjausta, jolloin oppilaalla on mahdollisuus keskustella opintoihinsa, koulutus- ja ammatinvalintoihinsa sekä elämäntilanteeseensa liittyvistä kysymyksistä. Perusopetuksen päättövaiheessa oppilasta tulee ohjata ja tukea jatko-opiskelu valinnoissa sekä ohjata käyttämään yhteiskunnan tarjoamia ohjaus-, neuvonta- ja tietopalveluita. Työ- ja elinkeinoelämän sekä koulun välinen yhteistyö muodostuu työelämän edustajien vierailuista luokkatunneilla, työpaikkakäynneistä, projektitöistä, eri alojen tiedotusmateriaalien käytöstä ja työelämään tutustumisesta (TET). Luokkamuotoinen ohjaus TAVOITTEET Vuosiluokka 7: muodostaa kokonaiskäsityksen opetuksesta ja koulun toimintatavoista oppii käyttämään erilaisia opiskelumenetelmiä ja tiedonhankintakanavia sekä arvioimaan omia opiskelutaitojaan oppii tuntemaan hänelle sopivia opiskelustrategioita Vuosiluokka 9: tuntee Suomen koulutusjärjestelmän pääpiirteet ja oppii etsimään tietoa jatkoopiskelumahdollisuuksista

16 16 hankkii perustietoa työelämästä ja eri ammattialoista ja opettelee etsimään tietoa opiskelusta ja työnteosta ulkomailla. hakee opintopaikan oppivelvollisuuden päätyttyä KESKEISET SISÄLLÖT Vuosiluokka 7: kouluyhteisössä toimiminen, perusopetuksen rakenne, eteneminen ja oppilaan arviointi opiskelun taidot myös tietokoneiden käytön perusteet kuten tiedostojen hallinta ja tekstinkäsittely Suomen koulutusjärjestelmä itsetuntemus ja ammatillinen kehitys tulevaisuudensuunnittelu- ja päätöksentekotaidot valinnaisaineet vuosiluokilla 8-9 Vuosiluokka 9 (edellisten lisäksi): työelämätietous, elinkeinorakenne ja ammattialat; työelämään tutustumisjakso (TET), työhakemus jatko-opintomahdollisuudet peruskoulun jälkeen ja hakeutuminen jatko-opintoihin; yhteishaku, opintotuki opiskelu ja työskentely ulkomailla ohjaus-, tiedotus- ja neuvontapalvelut tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä.

17 17 7. OPPILAAN ARVIOINTI JA TODISTUKSET Opintojen aikaisen arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa opiskelua sekä kuvata, miten oppilas on saavuttanut asetetut tavoitteet. Arvioinnin tehtävänä on auttaa oppilasta muodostamaan realistinen kuva oppimisestaan ja kehittymisestään ja siten tukea myös oppilaan persoonallisuuden kasvua. Perusopetuksen aikana käytettävät todistukset ovat lukuvuositodistus, välitodistus ja erotodistus. Päättöarvioinnissa oppilaalle jaetaan oppivelvollisuuden päättyessä päättötodistus. Todistusmallit ovat opetussuunnitelman liitteenä. Todistukset ovat opetushallituksen hyväksymien opetussuunnitelman perusteiden mukaiset. Oppilaan todistukset ovat julkisia asiakirjoja. Jos niissä on oppilaan henkilökohtaisten ominaisuuksien sanallista arviointia koskevia tietoja, todistus on näiltä osin salassa pidettävä. Arvioinnin yleiset periaatteet Arviointi on jatkuvaa ja tavoitteellista. Arvioinnin avulla opettaja ohjaa oppilasta tiedostamaan omaa ajatteluaan ja toimintaansa sekä auttaa oppilasta ymmärtämään oppimistaan. Arvioinnin tulee olla yksilöllistä ja totuudenmukaista sekä perustua monipuoliseen näyttöön. Oppilaan edistymistä, työskentelyä ja käyttäytymistä arvioidaan suhteessa opetussuunnitelman tavoitteisiin ja kuvauksiin oppilaan hyvästä osaamisesta. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen tulee antaa etukäteen tietoa arvioinnin perusteista sekä pyydettäessä selvitettävä jälkikäteen, miten niitä on arvioinnissa sovellettu. Oppilaan edistymistä, työskentelyä ja käyttäytymistä arvioidaan suhteessa opetussuunnitelman tavoitteisiin ja kuvauksiin oppilaan hyvästä osaamisesta. Itsearviointeja korostetaan ja kommentoidaan suullisesti tai kirjallisesti. Kolmena ensimmäisenä vuotena arviointi on sanallinen ja vuosiluokalta 4 lähtien käytetään numeroarviointia. voi lukuvuoden aikana saada väliraportin syyslukukauden tai jakson lopussa. Oppilaalle ja huoltajalle annetaan mahdollisuus osallistua arviointikeskusteluun tai heille annetaan jollakin muulla tavalla tietoa opintojen edistymisestä. Lukuvuoden aikana tapahtuvasta arviointi määritellään koulun lukuvuosisuunnitelmassa. Työskentelyn arviointi Työskentelyn arviointi kohdistuu oppilaan taitoon suunnitella, säädellä, toteuttaa ja arvioida omaa työtään. Arvioinnissa otetaan huomioon myös, miten vastuullisesti oppilas työskentelee ja miten hän toimii yhteistyössä toisten kanssa. Työskentelyn arviointi on osa oppiaineen arviointia. Käyttäytymisen arviointi Käyttäytymisen arvioinnissa otetaan huomioon koulun arvopohja ja kasvatukselle asetut tavoitteet sekä se, miten oppilas ottaa huomioon muut ihmiset ja ympäristön, arvostaa työtä ja noudattaa sääntöjä. Oppilaan käyttäytymistä arvioidaan jatkuvasti koulupäivänä tai siihen verrattavissa olevissa toiminnoissa (kouluretkillä, koulun iltatoiminnoissa jne.). Kaikki oppilaan opettajat arvioivat käyttäytymistä.

18 18 Käyttäytymisen arvioinnin tavoitteena on saada oppilas käyttäytymään asiallisesti ottamaan huomioon ja kohtaamaan muut ihmiset kunnioittavasti hyväksymään erilaisuudet olemaan rehellinen ottamaan vastuuta koulutyöstään arvostamaan omaa ja toisten työtä kohtelemaan varoen koulun ja muiden tavaroita ja omaisuutta noudattamaan koulun sääntöjä käyttämään huoliteltua kieltä auttamaan muita ottamaan ympäristö huomioon Kuvaus käyttäytymisen arvosanalle 8: Jos oppilas täyttää useimmat kriteerit, vaikka hän olisikin joissain kohdin hairahtanut, hänelle annetaan arvosana 8. Erityisen tuen tarpeessa olevan oppilaan arviointi 1. Yleisopetuksessa oleva oppilas, jolla on lieviä oppimisvaikeuksia Oppilaan lievät oppimisvaikeudet tulee ottaa arvioinnissa huomioon, siten että käytetään monipuolisia arviointimenetelmiä, joiden avulla oppilas kykenee mahdollisimman hyvin osoittamaan osaamisensa. Erityisopettaja tai muu asiantuntija voi testaamalla todeta lievät oppimisvaikeudet. Arviointi suoritetaan oppilasarvioinnin yleisten periaatteiden mukaisesti. 2. yleisopetuksen ryhmässä, mutta siirretty erityisopetukseen ja opiskelee HOJKS:n mukaan yhdessä tai useammassa oppiaineessa Oppilaan suorituksia arvioidaan henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS) määriteltyihin hänelle yksilöllisesti asetettuihin tavoitteisiin perustuen. Silloin oppilaan osaamista ei arvioida suhteessa opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin hyvän osaamisen kuvauksiin. Näissä aineissa oppilaan arvioinnissa voidaan käyttää sanallista arviointia, kuitenkin siten, että numeroarviointi annetaan viimeistään kahdeksannen luokan lukuvuositodistuksessa. Sekä numero että sanallinen arviointi varustetaan tähdellä (*). Päätös siitä arvioidaanko oppilasta sanallista vai numeroarviointia käyttäen tehdään HOJKS:a laadittaessa tai sitä päivitettäessä. 3., joka siirretty kokonaisuudessaan erityisopetukseen (erityisluokka) Oppilaan suorituksia arvioidaan henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS) määriteltyihin hänelle yksilöllisesti asetettuihin tavoitteisiin perustuen. Silloin oppilaan osaamista ei arvioida suhteessa opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin hyvän osaamisen kuvauksiin. Oppilaan arvioinnissa voidaan käyttää sanallista arviointia, kuitenkin siten, että numeroarviointi annetaan viimeistään kahdeksannen luokan lukuvuositodistuksessa. Sekä numero että sanallinen arviointi varustetaan tähdellä (*). Päätös siitä arvioidaanko oppilasta sanallista vai numeroarviointia käyttäen tehdään HOJKS:a laadittaessa tai sitä päivitettäessä. Jos HOJKS:ssa on päätetty, että oppilas opiskelee yleisopetuksen kurssien mukaan, suoritetaan arviointikin kuten yleisopetuksessa, ts. suhteessa tavoitteisiin ja hyvän osaamisen kuvauksiin.

19 19 4. pidennetyssä oppivelvollisuudessa Pidennetyssä oppivelvollisuudessa opiskelevan oppilaan arviointi perustuu joko yleisiin tai yksilöllistettyihin oppimääriin sen mukaan mitä HOJKS:ssa on päätetty. 5. toiminta-alueittaisessa opetuksessa Oppilaiden arviointi perustuu edistymiseen eri toiminta-alueilla suhteessa HOJKS:ssa asetettuihin tavoitteisiin. Arviointi on sanallinen. Maahanmuuttajaoppilaan arviointi Maahanmuuttajaoppilaiden arvioinnissa on käytettävä monipuolisia, joustavia ja oppilaan tilanteeseen sovitettuja arviointimenetelmiä. Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaine arvioidaan joko suomi toisena kielenä - tai suomi äidinkielenä -oppimäärän mukaisesti. Oppimäärä päätetään kunkin oppilaan kohdalta erikseen. Maahanmuuttajaoppilaan arviointi voi olla sanallista koko perusopetuksen ajan lukuun ottamatta päättöarviointia, jossa käytetään numeroarvostelua. Vuosiluokalta siirto, vuosiluokalle jättäminen ja ehtolaiskuulustelu Perusopetusasetuksessa on määrätty opinnoissa etenemisen ja vuosiluokalta siirtymisen periaatteet: Vuosiluokan oppiaineissa hyväksytysti suorittanut oppilas siirtyy seuraavalle vuosiluokalle. voi siirtyä seuraavalle vuosiluokalle, vaikka hänellä olisi hylättyjä suorituksia, jos opettajakunta ja rehtori arvioivat, että oppilas kykenee selviytymään seuraavan vuosiluokan opinnoista hyväksytysti. Jos oppilas ei ole suorittanut hyväksytysti jonkin oppiaineen tai aineryhmän opetussuunnitelman mukaista oppimäärää, hänen vuosiluokan suorituksensa tulee siltä osin hylätyksi. voidaan jättää vuosiluokalle, jos hänen vuosiluokan suorituksensa yhdessä tai useammassa aineessa on hylätty ja jos opettajakunta arvioi, ettei hän selviydy seuraavan vuosiluokan tavoitteista. voidaan jättää vuosiluokalle, jos se on yleisen heikon koulumenestyksen vuoksi tarpeen, vaikka hänellä ei olisi hylättyjä suorituksia. Huoltajalle tulee tällöin varata mahdollisuus tulla kuulluksi ennen päätöksen tekemistä. Jos oppilaan vuosiluokan suoritus on yhdessä tai useammassa oppiaineessa hylätty, voidaan oppilaan jättämisestä vuosiluokalle tehdä ehdollinen päätös. Päätöksessä mainitaan ne vuosiluokan oppimäärän osa-alueet, joiden hyväksytty suorittaminen on vuosiluokalta siirtymisen edellytyksenä. Kevätlukukauden päätyttyä oppilaalle järjestetään tilaisuus, jossa hän voi monipuolisessa, erillisessä kokeessa osoittaa osaamisensa kyseisillä alueilla. Päättöarviointi Päättöarvioinnin tehtävänä on määritellä, miten oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut perusopetukselle asetetut tavoitteet eri oppiaineissa. Päättöarvioinnin tulee olla valtakunnallisesti vertailukelpoista ja kohdella oppilaita tasavertaisesti. Päättöarvosanan tulee kussakin yhteisessä oppiaineessa perustua oppilaan osaamiseen perusopetuksen päättövaiheessa vuosiluokilla 8 9.

20 20 Jos yhteisen oppiaineen opiskelu päättyy ennen perusopetuksen päättövaihetta, oppilaan osaaminen arvioidaan kyseiseen oppiaineeseen laadittujen perusopetuksen päättöarvioinnin kriteereiden mukaan. Opetushallituksen päättöarvioinnin kriteerit määrittelevät tieto- ja taitotason arvosanalle kahdeksan (8). Tammisaaren kaupungin peruskouluissa noudatetaan päättöarvioinnissa yksittäisissä aineissa seuraavaa asteikkoa: Oppilaan taitojen ja valmiuden arvioidaan oppiaineessa olevan erinomaiset (10) jos hän saavuttaa korkeamman tason kuin, mitä lähes kaikki oppiaineen kriteerit edellyttävät, ja jos hän on hyvin kiinnostunut oppiaineesta kiitettävät (9) jos hän saavuttaa korkeamman tason kuin, mitä oppiaineen useimmat kriteerit edellyttävät hyvät (8) jos hän osoittaa keskimäärin oppiaineen kriteereiden edellyttämää osaamista. Joidenkin kriteerien savuttamatta jäämisen voi kompensoida muiden kriteerien tason ylittäminen. tyydyttävät (7) jos hän saavuttaa sen tason, jonka oppiaineen useimmat kriteerit edellyttävät kohtalaiset (6) välttävät (5) jos hän saavuttaa sen osaamisen, jonka osa kriteereistä edellyttää jos hän on pyrkinyt saavuttamaan oppiaineen tason mutta jos hän voi vain jossakin määrin osoittaa kriteerien edellyttämää osaamista Päättöarviointiin kuuluu työn arviointi oppiaineen kriteerien pohjalta. Erotodistus Erotodistus annetaan oppilaalle, joka vaihtaa toiseen kouluun tai eroaa perusopetuksesta tai ei ole saanut oppivelvollisuutta suoritetuksi oppivelvollisuutensa aikana. Erillistä erotodistusta ei anneta, jos oppilas siirtyy Tammisaaren kaupungin ylläpitämään toiseen kouluun. Päättötodistus Päättötodistus annetaan perusopetuksen päättyessä oppilaalle, jonka suoritukset kaikissa numeroin arvosteltavissa aineissa ovat vähintään välttäviä. Arviointia oppilaan käyttäytymisestä ei merkitä päättötodistukseen. Jos erityisopetuspäätöksessä on päätetty, että oppilas opiskelee yksilöllisten oppimäärien mukaan (HOJKS), myös päättöarviointi voi olla sanallinen (kts tarkemmin Erityisen tuen tarpeessa olevan oppilaan arviointi). Jos käytetään numeroarvostelua, varustetaan tähdellä (*) ne numeroarvosanat, jotka on suoritettu yksilöllisen oppimäärän mukaan. Yhdeksännen luokan oppilaalle tulee antaa tarvittaessa jatko-opintoihin pyrkimistä varten välitodistus, jossa oppilaan osaaminen arvioidaan samoin perustein kuin päättötodistuksessa.

21 21 Jos oppilas on suorittanut perusopetuksen jonkin oppiaineen oppimäärän erityisessä tutkinnossa, hänelle annetaan todistus perusopetuksen oppiaineen oppimäärän suorittamisesta. Jos perusopetuksen koko oppimäärä on suoritettu erityisessä tutkinnossa, annetaan todistus perusopetuksen koko oppimäärän suorittamisesta. Lisätietoa yksityiskohtaisemmasta arvioinnista ja todistusmalleista saa Opetushallituksen antamasta määräyksestä "Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004"

22 22 8. ARVIOINTISUUNNITELMA Tammisaaren kaupungilla on ylläpitäjänä velvollisuus arvioida koulun toimintaa. Opetuslautakunta vastaa siitä, että arviointisuunnitelmaa noudatetaan ja että arvioinnin tulokset huomioidaan, kun tehdään päätöksiä, jotka koskevat opetussuunnitelmatyötä ja muita toimintaedellytyksiä. Arvioinnin lähtökohtana pidetään niitä tavoitteita, jotka on asetettu koulun toiminta säätelevissä asiakirjoissa - ts. Opetushallituksen opetussuunnitelman perusteissa, paikallisissa opetus- ja lukuvuosisuunnitelmissa, opetuspoliittisessa ohjelmassa sekä toimintakauden taloussuunnitelmassa. Ulkopuolinen arviointi Ulkopuolinen arviointi keskittyy kolmeen peruskysymykseen: opetussuunnitelma ja tuntijako tiedollisten tavoitteiden saavutusta arvioidaan Opetushallituksen suunnitelman mukaisesti (otoskoulut ja vapaaehtoiset osallistujat) Opetushallituksen vuosittain julkaisemassa yksittäisten aineiden vuosiluokkakokeessa materiaalit ja apuvälineet koko toiminnan opetusmateriaali, laitteet, kirjallisuus, kalusto jne.; omat ja/tai länsiuusmaalaiset tutkimukset, joissa kyselyt osoitetaan käyttäjille ja/tai käydään paikan päällä (alue arvioidaan joka toinen vuosi) tukitoiminnot kiinteistöjen kunnossapito, ruokatalous, koulukuljetukset ja oppilashuolto; omat ja/tai länsiuusmaalaiset tutkimukset, joissa kyselyt osoitetaan käyttäjille ja/tai käydään paikan päällä (alue arvioidaan joka toinen vuosi) Arviointien tulokset ilmoitetaan osallistuville kouluille, opetuslautakunnalle ja jaostolle. Koulun toiminnan sisäinen arviointi Rehtorien kokouksessa kaikille perusopetuksen kouluille vahvistetaan yhteinen arviointiteema. Niitä voivat olla viihtyvyys ja työympäristö koulun yhteistyömuodot hankkeiden toteuttaminen: teemapäivät, Koulun ulkopuolinen-toiminta, kulttuuriohjelma, liikuntamatkat, opintokäynnit, TET-harjoittelu jne. muut ajankohtaiset kehittämiskysymykset Yhteisen arviointiteeman lisäksi opettajakunta arvioi vuosittain koulun lukuvuosisuunnitelmaa. Tämän lisäksi sisäinen arviointi voidaan koulutasolla suorittaa esim. siten, että rehtori pitää kehittämiskeskusteluja henkilöstönsä kanssa, opettajat pitävät arviointikeskusteluja vanhempien ja oppilaiden kanssa, käyttäjille eli oppilaille ja vanhemmille lähetetään kyselyjä Arviointien tulokset ilmoitetaan pääpiirteissään mukana olevalle henkilöstölle sekä oppilaille, vanhemmille ja opetuslautakunnan vastaavalle jaostolle

23 23 9. OPPIAINEET 9.1 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Äidinkielenä suomi Äidinkieli ja kirjallisuus on elämäntaitoaine. Se on tieto-, taito- ja taideaine, joka antaa valmiuksia, kehittää luovuutta ja antaa käsityksen kulttuurista. Lukemisen, kirjoittamisen ja suullisen kommunikaation kautta oppilas oppii ottamaan huomioon kontekstin, ajattelemaan loogisesti, reflektoimaan ajatuksiaan ja ottamaan kantaa asioihin. Kirjallisuuden avulla oppilas tutustuu elämään ja erilaisiin ihmisiin ja kulttuureihin, mikä vahvistaa oppilaan persoonallisuuden kasvua. Aktiivinen toimiminen yhteiskunnassa edellyttää hyvää äidinkielen taitoa ja siksi on tärkeää, että koulussa tarjotaan kielen kehittymiselle hyvät mahdollisuudet. Hyvä äidinkielen taito on vahvan itsetunnon perusta. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen kokonaisvaltaisena asennetavoitteena on saada oppilas haluamaan, uskaltamaan ja osaamaan ilmaista itseään sekä suullisesti, kirjallisesti että draaman keinoin, ymmärtämään harjoituksen ja kertauksen merkitys lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa sekä kiinnostumaan lukemisesta. 1. luokka Oppilaan tulee osata kuunnella keskittyneesti, osallistua keskusteluun kysymällä, vastaamalla ja kertomalla tiedoistaan, kokemuksistaan ja mielipiteistään, oivaltaa lukemisen ja kirjoittamisen merkitys, oppia lukemisen ja kirjoittamisen perustekniikka, oppia kielelliset peruskäsitteet kuten äänteet, kirjaimet ja aakkoset sekä tunnistaa tavut ja sanat, oppia, että kirjoitettu kieli poikkeaa puhutusta kielestä. 2. luokka Oppilaan tulee saada käsitys lauseesta, virkkeestä ja tekstistä, oppia tarkkailemaan lukemistaan ja tekstin sisällön ymmärtämistään, oppia ymmärtämään kieltä ilmiönä kuuntelemalla, lukemalla ja kirjoittamalla tekstejä sekä oppia ymmärtämään, että sisältö ja ilmaisu liittyvät yhteen, aloittaa kirjakielen sääntöjen seuraaminen omassa kirjoituksessaan. Sisällöt Puhuminen ja kuuntelu Yhteistä molemmille vuosiluokille

24 24 : keskustelee pienemmissä ja suuremmissa ryhmissä, osallistuu improvisointiin ja draamaan, harjoittelee aktiivista kuuntelua (kuuntelee ohjeita ja muita ihmisiä), kuuntelee ääneen lukemista ja kerrontaa ja saa sen avulla virikkeitä mielikuvitukselleen, ajattelulleen ja kirjoittamiselleen, harjoituttaa kielellistä tietoisuuttaan kielellisten leikkien, riimien ja lorujen avulla, kertoo omista kokemuksistaan, toistaa kuulemaansa. Lukeminen 1. luokka : oppii äänteen ja kirjaimen vastaavuuden, oppii aakkoset, oppii tunnistamaan lyhyitä sanoja kuvan avulla, lukee ääneen, käsittelee sanoja ja lauseita. 2. luokka : tunnistaa pidempiä sanoja, lukee sekä ääneen että hiljaa, käsittelee tekstejä, lukee kuvia ja tulkitsee otsikoita, muodostaa kokonaiskäsityksen tekstin sisällöstä, oppii välimerkkien merkityksen, löytää olennaisen asian tekstistä, tekee johtopäätöksiä lukemastaan tekstistä. Kirjoittaminen 1. luokka : kirjoittaa kirjaimia, kirjoittaa helppoja sanoja, kirjoittaa omia kertomuksia, mahdollisesti kuvien avulla, kirjoittaa käsin tekstaamalla, käyttää kirjoituksessaan sanavälejä, kirjoittaa nimen isolla alkukirjaimella. 2. luokka : kirjoittaa käsialakirjoitusta, kirjoittaa tavallisimpia sanoja, harjoittelee pitkää ja lyhyttä vokaalia, ruotsinkielisissä kouluissa: harjoittelee ng-,j-,sj-(med sj ock sk), å- ja ä-äänteitä

25 25 samoin kuin sanoja, joissa on ck, x, c ja z, suomenkielisissä kouluissa: harjoittelee äng-äännettä, kaksoiskonsonantteja, lyhyitä ja pitkiä vokaaleja, diftongeja sekä vierasperäisiä kirjaimia ja äänteitä, kirjoittaa omia kertomuksia, runoja jne., kirjoittaa sekä käsin että tietokoneella, tottuu käyttämään suuria alkukirjaimia ja lopetusvälimerkkejä (.?!), kirjoittaa sanelun mukaan, oppii erottamaan vokaalit ja konsonantit. Kirjallisuus Yhteistä molemmille vuosiluokille : kuuntelee ja lukee satuja, runoja, kertomuksia ja sarjakuvia, tutustuu elokuviin ja teatteriin, keskustelee kirjoista, käyttää kirjastoa, saa opastusta sopivien kirjojen löytämiseen. Tietotekniikka Yhteistä molemmille vuosiluokille: saa mahdollisuuden kehittää luku-, kirjoitus- ja kommunikointitaitojaan myös tietotekniikan avulla. Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta äidinkielessä ja kirjallisuudessa löytyy Opetussuunnitelman perusteista. vuosiluokille 3 5 Oppilaan tulee kehittää vuorovaikutusvalmiuksiaan eri yhteyksissä, kehittää taitoaan lukea ja ymmärtää erilaisia tekstejä, innostua lukemaan kirjallisuutta, oppia reflektoimaan lukukokemustaan, oppia etsimään tietoa erilaisista tiedonlähteistä, kehittää kirjallisia ja suullisia ilmaisuvalmiuksiaan, kehittää sanavarastoaan, tutustua äidinkielensä keskeisiin rakenteisiin ja käsitteisiin, tutustua muihin kulttuureihin kirjallisuuden ja muiden medioiden kautta, kehittää luovuuttaan. Keskeiset sisällöt vuosiluokille 3 5 Yhteiset sisällöt vuosiluokille 3 5 Vuorovaikutustaidot osallistuu eri aihepiireistä käytäviin keskusteluihin, harjoittelee keskustelutekniikkaa, vuorovaikutusta ja vuoronvaihtoa,

5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT

5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT 5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT Oppilasta autetaan oppimisvaikeuksissa eri tukimuodoin, jotka määräytyvät vaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan. Keskeistä on varhainen

Lisätiedot

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

6.6 Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmerkinnät

6.6 Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmerkinnät 6.6 Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmerkinnät Perusopetuksessa käytettävät todistukset ovat: 1. Lukuvuositodistus 2. Välitodistus 3. Erotodistus 4. Päättötodistus Opetuksen järjestäjä

Lisätiedot

Oppilaanohjaus. Ylöjärven opetussuunnitelma 2004

Oppilaanohjaus. Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Oppilaanohjaus Oppilaanohjauksen tehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja kehitystä siten, että oppilas kykenee edistämään opiskeluvalmiuksiaan ja sosiaalista kypsymistään

Lisätiedot

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa 17.3.2005, 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille

Lisätiedot

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ 4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja

Lisätiedot

8. Oppilaan arviointi

8. Oppilaan arviointi 8. Oppilaan arviointi O ppilaan arviointi jaetaan arviointiin opintojen aikana ja päättöarviointiin, joilla on erilaiset tehtävät. 8.1 Arviointi opintojen aikana Arvioinnin tehtävä Opintojen aikaisen arvioinnin

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset

Lisätiedot

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011 KÄYTTÄYTYMISEN JA TYÖSKENTELYN ARVIOINTI Oppilaan nimi 1. vuosiluokka syntymäaika 04.06.2011 Oppilaan itsearviointi: Kiitettävästi Hyvin Tyydyttävästi Heikosti Käyttäytyminen oppilas Noudatan hyviä tapoja.

Lisätiedot

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011 KÄYTTÄYTYMISEN JA TYÖSKENTELYN ARVIOINTI Oppilaan nimi syntymäaika 1. vuosiluokka 18.12.2010 Oppilaan itsearviointi: Kiitettävästi Hyvin Tyydyttävästi Heikosti Käyttäytyminen oppilas Noudatan hyviä tapoja.

Lisätiedot

Arviointi Isojoen Koulukolmiossa

Arviointi Isojoen Koulukolmiossa Arviointi Isojoen Koulukolmiossa Aikaisemmilla luokka-asteilla oppilasta arvioidaan sanallisesti ja numeroilla. Lisäksi vanhemmat saavat ajankohtaista tietoa lapsensa koulunkäynnistä arviointikeskusteluissa.

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

Opetuslautakunta Liite nro 1 18 OPPILAAN ARVIOINTI JA SEN PERUSTUMINEN HYVÄN OSAAMISEN KUVAUKSIIN JA PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEEREIHIN

Opetuslautakunta Liite nro 1 18 OPPILAAN ARVIOINTI JA SEN PERUSTUMINEN HYVÄN OSAAMISEN KUVAUKSIIN JA PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEEREIHIN Opetuslautakunta 29.3.2012 Liite nro 1 18 OPPILAAN ARVIOINTI JA SEN PERUSTUMINEN HYVÄN OSAAMISEN KUVAUKSIIN JA PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEEREIHIN Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa.

Lisätiedot

5 OPPILAAN ARVIOINTI Ohje koulukohtaiseen työskentelyyn:

5 OPPILAAN ARVIOINTI Ohje koulukohtaiseen työskentelyyn: 5 OPPILAAN ARVIOINTI Koulun arvot sekä oppimis- ja tiedonkäsitys ovat oppilaan arvioinnin pohjana. Arviointi on osa opiskeluprosessia. Palautteella ja itsearvioinnilla on merkittävä rooli oppimisessa.

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetusneuvos

Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetusneuvos Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Erja Vitikka Opetusneuvos Vuoden 2014 opetussuunnitelman perusteiden päälinjauksia Lainsäädännön määrittelemän arvioinnin pedagogisen

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.

Lisätiedot

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki eriyttäminen opetuksessa huomioidaan oppilaan opetusta voidaan

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

6.3.18 Oppilaanohjaus

6.3.18 Oppilaanohjaus 6.3.18 Oppilaanohjaus Oppilaanohjauksella tuetaan oppilaan persoonallista kasvua ja kehitystä siten, että oppilaan opiskeluvalmiudet ja sosiaaliset taidot kehittyvät ja elämänhallintataidot lisääntyvät.

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

1. Oppimisen arviointi

1. Oppimisen arviointi 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin.

Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin. 1 1. - 2. LUOKKIEN OPPILAAN ARVIOINNIN PERUSTEET 1. Oppilaan arvioinnin yleiset periaatteet Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin. Oppilaan

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa 1.4 (s 15) Painotettu opetus kuvataan painotetun opetuksen tuntijako

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus LIITE 3 Valtioneuvoston asetus N:o 1435 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Annettu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on Yleisellä tuella tarkoitetaan jokaiselle suunnattua Yleinen tukea tuki muoto. erityisen Tehostamalla yleisen tuen tukimuotoja pyritään ennalta ja se on ehkäisemään ensisijainen tuen tehostetun järjestämisen

Lisätiedot

Oppilaan arvioinnin kohteena ovat oppimistulokset, työskentely sekä käyttäytyminen.

Oppilaan arvioinnin kohteena ovat oppimistulokset, työskentely sekä käyttäytyminen. 3.- 4. LUOKKIEN OPPILAAN ARVIOINNIN PERUSTEET (säilytä) 1 1. Oppilaan arvioinnin yleiset periaatteet Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin.

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA Pirjo Koivula ylitarkastaja OPETUSHALLITUS Osaamisen ja sivistyksen asialla Lasten hyvinvointi yhteiskunnassa Valtaosa suomalaislapsista voi

Lisätiedot

Maahanmuuttajaoppilaan äidinkielen arviointi. Cynde Sadler

Maahanmuuttajaoppilaan äidinkielen arviointi. Cynde Sadler Maahanmuuttajaoppilaan äidinkielen arviointi Cynde Sadler Maahanmuuttajien äidinkielen arvioinnin lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksen suunnitelmat on laadittu seuraaviin kieliin: arabia,

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012 422/2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet uudistuivat Koulun toimintakulttuurin muutos Uudistuksessa keskeistä

Lisätiedot

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI Laadukas opetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä on jokaisen oppilaan oikeus. Koulutyössä otetaan huomioon

Lisätiedot

5. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus

5. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus 11 4.6 Kerhotoiminta S avonlinnan normaalikoulu järjestää oppilaille vapaaehtoista kerhotoimintaa kasvatus- ja opetustyön tukemiseksi. Kerhot painottuvat

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan peruskoulujen opetussuunnitelma 2016

Etelä-Pohjanmaan peruskoulujen opetussuunnitelma 2016 Luonnos 11.11.2015 Etelä-Pohjanmaan peruskoulujen opetussuunnitelma 2016 Arviointi perusopetuksessa Arviointikulttuurin keskeiset piirteet Rohkaisu ja kannustus Oppilaiden osallisuus arvioinnissa Tuetaan

Lisätiedot

OPPILAAN ARVIOINNISTA OPPIMISEN ARVIOINTIIN alkaen

OPPILAAN ARVIOINNISTA OPPIMISEN ARVIOINTIIN alkaen OPPILAAN ARVIOINNISTA OPPIMISEN ARVIOINTIIN 1.8.2016 alkaen Uusi opetussuunnitelma astuu voimaan 1.8.2016 ja se otetaan käyttöön portaittain. Lukuvuonna 2016 2017 uuden opetussuunnitelman mukaan opiskelevat

Lisätiedot

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS 3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi,

Lisätiedot

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta?

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? - 1 - Mä en osaa! Jos lapsella on oppimisvaikeuksia ja koulunkäynti

Lisätiedot

7.3.17 Valinnaiset aineet. 7.3.18 Oppilaanohjaus

7.3.17 Valinnaiset aineet. 7.3.18 Oppilaanohjaus kokee onnistumista käytännön työskentelyssä ja innostuu kotitaloustöiden harrastamiseen käyttää luovuuttaan ja mielikuvitustaan kehittää arjen hallinnan taitojaan tunnistaa omat tarpeensa ja arvostuksensa

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Hyvinkää Järvenpää Kerava Riihimäki Tuusula Sisällysluettelo 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat 3 2. Perusopetukseen valmistavan

Lisätiedot

Munkkiniemen ala-aste

Munkkiniemen ala-aste Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein

Lisätiedot

Eriyttäminen ja yksilöllistäminen muuttuneissa opetussuunnitelman perusteissa

Eriyttäminen ja yksilöllistäminen muuttuneissa opetussuunnitelman perusteissa Eriyttäminen ja yksilöllistäminen muuttuneissa opetussuunnitelman perusteissa Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus pirjo.koivula@oph.fi 3. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.4. Opetusmenetelmät ja työtavat

Lisätiedot

8. Oppilaan arviointi

8. Oppilaan arviointi 114 Oppilaan arviointi 8. Oppilaan arviointi S avonlinnan normaalikoulun vuosiluokkien 1 6 opintojen aikana tapahtuva arviointi perustuu opetussuunnitelmassa määriteltyihin tavoitteisiin sekä opetussuunnitelman

Lisätiedot

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas:

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas: Mikkelin kaupunki Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma () () Koulu/päiväkoti: Henkilötiedot Päiväys / Oppilas Sukunimi Etunimi Syntymäaika Osoite Puhelin/sähköposti Koulun/päiväkodin

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Sivltk 26.3.2014 Liite 1

Sivltk 26.3.2014 Liite 1 Sivltk 26.3.2014 Liite 1 Suomussalmen kunnan lisäopetuksen opetussuunnitelma alkaen lv. 2014-2015 Suomussalmen kunnan lisäopetuksen opetussuunnitelma alkaen lv. 2014-2015 Suomussalmen kunnan perusopetuksen

Lisätiedot

IISALMEN LUKIOKYMPPI, OPETUSSUUNNITELMA

IISALMEN LUKIOKYMPPI, OPETUSSUUNNITELMA OPS, Iisalmen lukiokymppi 18.6.2014 1/5 IISALMEN LUKIOKYMPPI, OPETUSSUUNNITELMA Sisältö: 1) Yleistä...1 2) Tavoitteet...1 3) Opiskelijaksi ottamisen perusteet ja hakeminen...2 4) Opintojen sisältö...2

Lisätiedot

* * * Koulun nimi: todistusten testikoulu Sivu 1(2) Testi Oppilas Luokka 1T. Taito erinomainen. Taito hyvä.

* * * Koulun nimi: todistusten testikoulu Sivu 1(2) Testi Oppilas Luokka 1T. Taito erinomainen. Taito hyvä. Luokka 1T VÄLITODISTUS erinomainen Sivu 1(2) hyvä kehittymässä alulla Äidinkieli ja kirjallisuus - suomi Hallitset äänne-kirjain vastaavuuden Luet tavuja Luet sanoja Kirjoitat kirjaimia Kirjoitat tavuja

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka, Opetushallitus Helsinki

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka, Opetushallitus Helsinki Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa Erja Vitikka, Opetushallitus 1.10.2015 Helsinki Perusopetuslaki 628/1998 22 Oppilaan arviointi Oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan

Lisätiedot

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 7.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

* * * Koulun nimi: todistusten testikoulu Sivu 1(2) Testi Oppilas Luokka 1T. Taito erinomainen. Taito kehittymässä.

* * * Koulun nimi: todistusten testikoulu Sivu 1(2) Testi Oppilas Luokka 1T. Taito erinomainen. Taito kehittymässä. Luokka 1T LUKUVUOSITODISTUS erinomainen Sivu 1(2) hyvä kehittymässä alulla Äidinkieli ja kirjallisuus - suomi ilmaista itseäsi suullisesti Luet tavuja Luet sanoja Luet sujuvasti Kirjoitat lyhyitä sanoja

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI. Sivistyslautakunta 18.11.2015 liite 3 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015-2016

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI. Sivistyslautakunta 18.11.2015 liite 3 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015-2016 SAARIJÄRVEN KAUPUNKI Sivistyslautakunta 18.11.2015 liite 3 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015-2016 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUS- SUUNNITELMA Sisällys 1. Valmistavan

Lisätiedot

Lisäopetusta ja sen opetussuunnitelmaa arvioidaan ja kehitetään lukuvuosittain.

Lisäopetusta ja sen opetussuunnitelmaa arvioidaan ja kehitetään lukuvuosittain. LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2014 VAASASSA 1. Lisäopetuksen järjestäminen 1.1. Lisäopetuksen järjestäminen ja tehtävä Lisäopetus eli kymppiluokka on tarkoitettu perusopetuksen oppimäärän samana tai

Lisätiedot

Opetussuunnitelma. Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu

Opetussuunnitelma. Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu Opetussuunnitelma Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu 1 Hyväksytty opetuslautakunnassa 12.4.2011 Johdanto Perusopetuslaki on muuttunut osittain 24.6.2010 (PoL 642/2010). Tästä johtuen myös perusopetuksen

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

-2, SIV-SU 2016-02-11 16:00

-2, SIV-SU 2016-02-11 16:00 -2, SIV-SU 2016-02-11 16:00 Kokouskutsu Torstaina 11.2.2016 klo 16.00, Päivähoito- ja koulutusvirasto, kokoushuone Selecta Päättäjät Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Markku Pukkinen, puheenjohtaja

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta MUNKKIVUOREN ALA-ASTEEN KOULUSSA LUODAAN MEIDÄN KOULU -HENKEÄ Koulussa arvostetaan kaikkia niin lapsia kuin aikuisia. Koulussa

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Tästä on kyse perusopetuslaissa (628/1998,

Lisätiedot

Kampus. tulevaisuuden ajatuksia. rehtori Lasse Tiilikka rehtori Arto Sikiö rehtori Minna Rovio

Kampus. tulevaisuuden ajatuksia. rehtori Lasse Tiilikka rehtori Arto Sikiö rehtori Minna Rovio Kampus tulevaisuuden ajatuksia rehtori Lasse Tiilikka rehtori Arto Sikiö rehtori Minna Rovio 1 Uudistuksen aika 2 3 4 Opetussuunnitelma 2016- Laaja-alaiset kokonaisuudet - jatkuva kokonaisuus Monialaiset

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta. Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset yleisen, tehostetun ja erityisen tuen osalta Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Tavoitteena jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin

Lisätiedot

8. luku Oppilaan arviointi. 8.1 Arviointi opintojen aikana

8. luku Oppilaan arviointi. 8.1 Arviointi opintojen aikana 8. luku Oppilaan arviointi 8.1 Arviointi opintojen aikana Arvioinnin avulla koulu ohjaa ja kannustaa oppilaan opiskelua sekä kehittää hänen edellytyksiään arvioida omaa työtään ja omia taitojaan. Myös

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2 Sisällys 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

OPETUKSEEN OSALLISTUMISEN EDELLYTTÄMÄN AVUSTAJAPALVELUN MÄÄRITTELY

OPETUKSEEN OSALLISTUMISEN EDELLYTTÄMÄN AVUSTAJAPALVELUN MÄÄRITTELY Ähtärin kaupunki Koulutoimi 26.9.2007 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPETUS: TUKITOIMET OPETUKSEEN OSALLISTUMISEN EDELLYTTÄMÄN AVUSTAJAPALVELUN MÄÄRITTELY 1. Asiakirjan tarkoitus Tällä asiakirjalla määritellään

Lisätiedot

Peruskouluissa. Tuen kolmiportaisuus

Peruskouluissa. Tuen kolmiportaisuus Tuki annetaan mahdollisuuksien mukaan omassa tutussa ympäristössä ja luokassa. Tarpeen kasvaessa tukimuotoja voidaan lisätä joustavasti ja päinvastoin. Tuen kolmiportaisuus Peruskouluissa 3 Tuen kolmiportaisuus

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585

Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla. Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki oppilaan koulupolulla Eija Häyrynen KM, erityisopettaja Tervaväylän koulu, Oulu 040 7404585 Perusopetusta ohjaava kokonaisuus Perusopetuslaki1998/628 ja 2010/642 Perusopetusasetus

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan

Lisätiedot

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen - oppilaslähtöinen näkökulma Helsinki 27.4.2012 Marja Kangasmäki Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Tehostettu tuki Yleinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin

Lisätiedot

Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta. Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus

Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta. Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus Perustietoa perusopetuksen kolmiportaisesta tuesta Aija Rinkinen opetusneuvos Esi- ja perusopetus Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta ja oppilaalle annettavaa muuta

Lisätiedot

7. OPPILAAN ARVIOINTI

7. OPPILAAN ARVIOINTI 7. OPPILAAN ARVIOINTI Oppilaan arvioinnin yleiset periaatteet Koulumme arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa oppilaan kasvua, kehitystä ja opiskelua sekä kehittää hänen edellytyksiään itsearviointiin.

Lisätiedot

Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II

Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II Esimerkkejä Vaasa: Nivelluokat Jyväskylä: JOPO mmt oppilaille Kontiolahti: Jatkoluokat MOKU 18.9.2009 Vaasan nivelluokat 1 Nivelluokat

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

1. Kolmiportainen tuki

1. Kolmiportainen tuki 1 1. Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Suunnataan pedagogiseen selvitykseen perustuen, opetuspäällikön päätöksellä oppilaalle, jonka selviytyminen perusopetuksesta edellyttää yksilöllisiä opetusjärjestelyjä.

Lisätiedot

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta A2-kielen valinnoista ja opetuksesta Kielten nimitykset perusasteella ja lukiossa A-kieli (A1) on peruskoulun ensimmäinen vieras kieli, joka alkaa 2. luokalla. Oulun kaupungissa kaikki oppilaat opiskelevat

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

-oppilas osaa arvioida toimintaansa -oppilas tutustuu monipuolisiin työtapoihin -oppilas saa tietoa eri ammateista

-oppilas osaa arvioida toimintaansa -oppilas tutustuu monipuolisiin työtapoihin -oppilas saa tietoa eri ammateista Oppilaanohjaus Oppilaanohjauksen tehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja kehitystä siten, että oppilas kykenee edistämään opiskeluvalmiuksiaan ja sosiaalista kypsymistään sekä kehittämään elämänsuunnittelun

Lisätiedot

Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi

Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi 1 8.1 Arviointi opintojen aikana Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden

Lisätiedot