Lukuvuosisuunnitelma kuvaa yksityiskohtaisemmin kunkin koulun toimintakulttuuria ja opiskeluympäristöä.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lukuvuosisuunnitelma kuvaa yksityiskohtaisemmin kunkin koulun toimintakulttuuria ja opiskeluympäristöä."

Transkriptio

1 1 TAMMISAAREN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Tämä opetuslautakunnan hyväksymä opetussuunnitelma on Tammisaaren kaupungin opettajien ja rehtorien laatima ja perustuu opetushallituksen antamaan määräykseen: "Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004". Opetussuunnitelmassa kuvataan perusteiden paikallista sovellusta Tammisaaren kaupungin kouluissa. Opetussuunnitelma otetaan käyttöön Lukuvuosisuunnitelma kuvaa yksityiskohtaisemmin kunkin koulun toimintakulttuuria ja opiskeluympäristöä. SISÄLTÖ 1. Arvot ja toimintakulttuuri sivu 2 2. Tuntijako ja kieliohjelma sivu 3 3. Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet sivu 5 4. Opintojen yleinen tuki sivu 6 5. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus sivu Oppilaanohjaus sivu Oppilaan arviointi ja todistukset sivu Arviointisuunnitelma sivu Oppiaineet sivu 23 Äidinkieli ja kirjallisuus 23 Toinen kotimainen kieli 34 Vieraat kielet 48 Matematiikka 57 Ympäristö- ja luonnontieto 68 Biologia ja maantieto 70 Fysiikka ja kemia 74 Terveystieto 78 Uskonto 80 Elämänkatsomustieto 88 Historia 91 Yhteiskuntaoppia 95 Musiikki 97 Kuvataide 102 Käsityö 107 Liikunta 116 Kotitalous 118 Muut valinnaisaineet 120 LIITTEET (kouluittain): Todistusmallit Tietostrategia Järjestyssäännöt Pelastus- ja kriisisuunnitelma Malli henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevasta suunnitelmasta (HOJKS) huoltosuunnitelma ja koulukiusaamisen ennaltaehkäisysuunnitelma

2 2 1. ARVOT JA TOIMINTAKULTTUURI Perusopetus on osa yhteiskuntamme perusturvaa. Sen tehtävänä on sekä kasvattaa että opettaa lapsia ja nuoria turvallisessa ympäristössä. Oppilaalle on annettava mahdollisuus yksilölliseen ja monipuoliseen kasvuun. Hänen on myös omaksuttava jatko-opinnoissa tarvittavia tietoja ja taitoja sekä osallistuvan kansalaisen valmiuksia. Perusopetus on opetussuunnitelmallisesti yhtenäinen kokonaisuus. Opettaja valitsee työtavat, mutta hänen tulee opetuksessaan noudattaa tätä opetussuunnitelmaa, joka on kaikille Tammisaaren kaupungin peruskouluille yhteinen. Oppiminen on aktiivista ja tavoitteellista toimintaa. Vaikka oppimisen yleiset periaatteet ovat kaikille samat, riippuu oppiminen oppijan aiemmasta tietorakenteesta, motivaatiosta sekä oppimisja työskentelytavoista. Myös silloin, kun erityiset opetusjärjestelyt ovat tarpeen, tulee suunnittelun aina lähteä oppilaan parhaasta. Tammisaaren kaupungin perusopetuksen lähtökohtana ovat seuraavat arvot ja kasvatustavoitteet: myönteinen asenne ihmisiin ja hyvä itsetunto vastuu koulutyöstä ja yhteisestä omaisuudesta kouluyhteisön kaikkien jäsenten vastavuoroinen kunnioitus yhteiskunnan monipuolisuuden suvaitseminen suomenruotsalaisen ja suomalaisen kulttuuriperinnön vaaliminen perustaidot ja -valmiudet kaikille tahto vaalia luonnon monimuotoisuutta Yhdistyneiden Kansakuntien lapsen oikeuksien yleissopimuksen pitää ohjata sitä, kuinka aikuiset kohtaavat lapset kouluyhteisössä. Erityisesti seuraavat (tiivistäen esitetyt) artiklat ovat tärkeitä: 2 artikla: Kaikilla lapsilla on samat oikeudet ja sama arvo. Ketään ei saa syrjiä. 3 artikla: Lapsen etu on aina etusijalla. artiklat 12 15: Lapsella on oikeus ilmaista mielipiteensä häntä koskevissa asioissa. Kun tuomioistuimet ja viranomaiset käsittelevät lasta koskevaa tapausta, lasta on kuultava ja lapsen edun on tultava etusijalle. Lapsen oikeutta ajatuksenvapauteen, omantunnonvapauteen ja uskonnonvapauteen tulee kunnioittaa. 18 artikla: Päävastuu lapsen kasvatuksesta ja kehityksestä kuuluu yhteisesti molemmille vanhemmille. Lapsen edun on määrättävä vanhempien toimintaa.

3 3 2. TUNTIJAKO JA KIELIOHJELMA Tammisaaren perusopetuksen kieliohjelma on sama kaikissa kouluissa:: A1-kieli toinen kotimainen kieli, ts. ruotsi tai finska vuosiluokat 1 9 A2-kieli englanti vuosiluokat 4 9 B-kieli vapaaehtoinen valinnaisaine: saksa, ranska, venäjä, espanja vuosiluokat 8 9 Toista kotimaista kieltä voi lukea A1-oppikurssina tai äidinkielenomaisena oppikurssina, jos vähintään 10 oppilaan muodostama ryhmä sitä pyytää. Äidinkielenomaisen oppikurssin ruotsi/finska voi myös muodostaa pienemmälle ryhmälle, jos koulun resurssit sen sallivat. Ainekohtaiset vuosiviikkotunnit käyvät ilmi oheisesta tuntijaosta: Aine / Vuosiluokka Äidinkieli ja kirjallisuus A1-kieli (ruotsi/finska) * 2* A2-språk (englanti) Matematiikka Ympäristötieto Biologia, maantieto Fysiikka, kemia Terveystieto Uskonto / Elämänkatsomustieto Historia, yhteiskuntaoppi Musiikki Kuvataide (+ 2) (+ 2) Käsityö (tekninen / tekstiili) Liikunta Kotitalous 3 (+2) (+2) Oppilaanohjaus Muut valinnaisaineet Oppilaan viikkotunnit yhteensä * Ruotsinkielisissä kouluissa 3 viikkotuntia suomea vuosiluokilla 5-6. Äidinkieltä voidaan opettaa myös "Suomi toisena kielenä" - tai "Svenska som andra språk" - kurssien mukaisesti. Tällöin noudatetaan opetussuunnitelman perusteissa asetettuja tavoitteita. Oppiaineeseen käsityö kuuluvat molemmat käsityölajit vuosiluokkaan 7 asti. Tällöin oppilas valitsee joko teknisen käsityön tai tekstiilikäsityön. Vuosiluokalla 4, johon on merkitty oppilaanohjaustunti, oppilaat tutustuvat tietotekniikkaan koulutyön apuvälineenä ja työvälineenä. Tämän tunnin voi hyvin integroida muiden aineiden kanssa.

4 4 Vuosiluokkien 8 ja 9 valinnaisaineiden ryhmä muodostuu lähinnä yhteisten aineiden syventävistä kursseista - musiikki, kuvataide, tekninen käsityö, tekstiilikäsityö ja kotitalous. Myös saksa, ranska, espanja, venäjä, tietotekniikka, tekstinkäsittely ja kaupalliset aineet voivat olla valinnaisaineita. Koulun oppilasmäärä tai pätevien opettajien saatavuus voivat kuitenkin rajoittaa valinnaisaineiden tarjontaa. Oppilaan tekemään valintaan (joka koskee kumpaakin vuosikurssia) on kuuluttava vähintään kaksi viikkotuntia lukuvuotta kohti joko musiikkia, kuvataidetta, kotitaloutta, teknistä käsityötä tai tekstiilikäsityötä. Valinnaisryhmä taataan, jos vähintään 10 oppilasta on valinnut aineen. Lukumäärältään pienemmälle oppilasmäärälle voi kuitenkin muodostaa ryhmän, jos koulun tuntikehys sen sallii.

5 5 3. EHEYTTÄMINEN JA AIHEKOKONAISUUDET Opetuksen eheyttämisen tavoitteena on ohjata tarkastelemaan ilmiöitä kokonaisuuksina ja yhdistää eri tiedonalojen näkökulmia sekä korostaa yleisiä kasvatuksellisia ja koulutuksellisia päämääriä. Aihekokonaisuudet ovat keskeisiä painoalueita ja ne kuvataan yleisesti alla. 1. IHMISENÄ KASVAMINEN Tavoitteena on luoda kasvuympäristö, joka tukee toisaalta yksilöllisyyden ja terveen itsetunnon ja toisaalta tasa-arvoon ja suvaitsevaisuuteen pohjautuvan yhteisöllisyyden kehitystä. 2. KULTTUURI-IDENTITEETTI JA KANSAINVÄLISYYS Aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään suomalaisen ja eurooppalaisen kulttuuri-identiteetin olemusta, löytämään oma kulttuuri-identiteettinsä sekä kehittämään valmiuksiaan kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen ja kansainvälisyyteen. 3. VIESTINTÄ JA MEDIATAITO Viestintätaidoista painotetaan osallistuvaa, vuorovaikutuksellista ja yhteisöllistä viestintää sekä kykyä hankkia, vertailla ja valikoida tietoa sekä vaikuttaa yhteiskunnassa. Mediataitoja tulee opiskella sekä viestien vastaanottajana että tuottajana. 4. OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS Koulun oppimiskulttuurin ja toimintatapojen tulee tukea oppilaan kehittymistä omatoimiseksi, aloitteelliseksi, päämäärätietoiseksi, yhteistyökykyiseksi ja osallistuvaksi kansalaiseksi sekä auttaa oppilasta muodostamaan realistinen kuva omista vaikutusmahdollisuuksistaan. 5. VASTUU YMPÄRISTÖSTÄ, HYVINVOINNISTA JA KESTÄVÄSTÄ TULEVAISUUDESTA Aihekokonaisuuden päämääränä on lisätä oppilaan valmiuksia ja motivaatiota toimia ympäristön ja ihmisen hyvinvoinnin puolesta. Koulun tulee opettaa tulevaisuusajattelua ja tulevaisuuden rakentamista ekologisesti, taloudellisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestäville ratkaisuille. 6. TURVALLISUUS JA LIIKENNE Aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään turvallisuuden ylläpitämistä ja edistämistä sekä opastaa vastuulliseen käyttäytymiseen liikenteessä. 7. IHMINEN JA TEKNOLOGIA Aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta ymmärtämään ihmisen riippuvuus nykyaikaisesta teknologiasta ja näkemään teknologian merkitys arkielämässämme. Perusopetuksen tulee tarjota perustietoa teknologiasta, sen kehittämisestä ja vaikutuksista, opastaa järkeviin valintoihin ja saada pohtimaan teknologiaan liittyviä eettisiä, moraalisia ja tasa-arvokysymyksiä. Aihekokonaisuuksien toteuttamisesta päätetään kunkin koulun lukuvuosisuunnitelmassa. Ainakin yhtä osa-alueista käsitellään seikkaperäisemmin - joko erillisinä teemapäivinä tai läpäisevänä teemana pitkin lukuvuotta.

6 6 4. OPISKELUN YLEINEN TUKI KOULUN YHTEISTYÖMUODOT Eri yhteistyömuodoilla pyritään edistämään lasten ja nuorten oppimisedellytyksiä sekä turvallisuutta ja hyvinvointia koulussa. Yhteistyötä harjoitetaan eri tasoilla; sisäisesti henkilöstön kanssa ja ulkoisesti eri instanssien kesken. Rehtori ja opettajat organisoivat opettajainkokouksissaan sisäisiä yhteistyömuotoja eli suunnittelua, kehittämistä ja toiminnan arviointia. Ulkoisiin yhteistyömuotoihin kuuluvat kaupungin muut yksiköt, muut koulutuksen järjestäjät sekä koulua eri tavalla tukevat laitokset ja järjestöt. Alla kuvataan joitakin yhteistyömuotoja, joita esiintyy Tammisaaren kaupungin perusopetuksessa. Yhteistyö esikoulun kanssa Esikoulun ja varhaisopetuksen välisellä yhteistyöllä pyritään ensisijaisesti tekemään uusien koululaisten siirtyminen kouluun mahdollisimman turvalliseksi ja joustavaksi. Esikoululaisille järjestetään vierailu tulevaan kouluun sekä tapaamisia opettajien ja luokkatovereiden kanssa. Opettajat tutustuvat esikoulun toimintaan, sisältöön ja työmenetelmiin. Yhteistyö sisältyy myös esikoulun ja varhaisopetuksen opetussuunnitelmiin. huoltoa ajatellen on erittäin tärkeätä, että eri yksiköiden henkilöstöt tapaavat toisensa keskustellakseen kysymyksistä, jotka suoraan koskevat oppilaiden koulun aloitusta. Erityislastentarhanopettajalla on koordinoiva rooli. Kodin ja koulun välinen yhteistyö Huoltajilla on ensisijainen kasvatusvastuu lapsesta ja nuoresta. Koulu vastaa oppilaan kasvatuksesta ja oppimisesta kouluyhteisön jäsenenä. Yhteinen kasvatusvastuu toteutuu koulun ja kodin yhteistyössä, jonka tavoitteena on edistää lasten ja nuorten oppimisen edellytyksiä, turvallisuutta ja hyvinvointia koulussa. Huoltajille annetaan tietoa opetussuunnitelmasta, sekä tässä asetetuista oppilaan taitoa, valmiuksia ja käytöstä koskevista tavoitteista. Huoltajille annetaan mahdollisuus osallistua toiminnan suunnittelemiseen ja arviointiin yhdessä opettajan ja oppilaiden kanssa. Tämä edellyttää opettajien aktiivista aloitetta ja vuorovaikutusta huoltajien kanssa sekä huoltajien, opettajan ja oppilaan roolien selkiinnyttämistä yhteistyössä. Opetussuunnitelmaa koskevissa kysymyksissä oma vanhempainyhdistys on luonnollinen yhteistyöosapuoli. Yhteistyö muiden tahojen kanssa Perusopetuksen koulut työskentelevät eri hankkeissa yhdessä toisen asteen koulutusyksiköiden kanssa. Kunnan muut yksiköt, kuten kirjasto, museo, uimahalli, kulttuuritoimisto ja pelastustoimi, ovat koulun luonnollisia yhteistyökumppaneita, joiden kanssa voi järjestää yhteisiä oppilastilaisuuksia.

7 7 Lisäksi voidaan mainita, että koulu toimii yhteistyössä seurakuntien ja koulun lähialueilla toimivien yhdistysten kanssa. Jos koulussa on oma Koti- ja Koulu-yhdistys, se on monessa tapauksessa erinomainen koulun ja kodin yhteistyö- ja yhteydenpitoväline. Koulu on oppilashuoltoasioissa yhteistyössä sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa. OPPIMISSUUNNITELMA Oppimissuunnitelma on suunnitelma oppilaan opinto-ohjelman toteuttamiseksi. Oppimissuunnitelman tarkoituksena on, että oppilas oppii ottamaan yhä enemmän vastuuta opiskelustaan, sitoutuu siihen ja saa oppimiseensa enemmän tavoitteellisuutta. Oppimissuunnitelma sisältää oppilaan opinto-ohjelman, ja siinä kuvataan, miten opetussuunnitelman tavoitteet on tarkoitus saavuttaa. Siinä määritellään mahdolliset valinnaiset opinnot ja opiskelun erityiset painoalueet. Oppimissuunnitelmassa kuvataan myös mahdolliset tukitoimet, kuten tukiopetus tai osa-aikainen erityisopetus. Oppimissuunnitelmaa voidaan käyttää myös pohjana oppilaan edistymisen arvioinnissa. Oppimissuunnitelman laatimisessa keskeistä on yhteistyö oppilaan, huoltajan, opettajien ja koulun muiden asiantuntijoiden välillä. Aloite ja pääasiallinen vastuu oppimissuunnitelman laatimisesta kuuluu opettajalle, mutta voi perusopetuksen loppuvaiheessa siirtyä vähitellen oppilaalle itselleen. Ensimmäisen luokan oppilaiden oppimissuunnitelma voi rakentua lapsen esiopetuksen suunnitelman pohjalle, jos sellainen on tehty. Oppimissuunnitelma voidaan laatia kaikille oppilaille. Erityistä tukea tarvitseville ja osa-aikaista erityisopetusta saaville oppilaille sekä maahanmuuttajaoppilaille laaditaan oppimissuunnitelma tarvittaessa. Erityisopetukseen siirretyille tai otetuille oppilaille laadittava henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) korvaa oppimissuunnitelman. TUKIOPETUS Tukiopetus on eriyttämisen muoto, jolle ovat ominaisia yksilölliset tehtävät, yksilöllinen ajankäyttö ja ohjaus. Tukiopetusta annetaan lähinnä oppilaille, joilla on tilapäisiä vaikeuksia pysyä opinnoissaan muiden mukana. Ennen kuin oppilaan menestyminen oppiaineessa tai aineryhmässä arvioidaan heikoksi, hänellä tulee olla mahdollisuus osallistua tukiopetukseen Aloitteen tukiopetuksen antamisesta oppilaalle tekee ensisijaisesti opettaja. Tukiopetusta on pyrittävä järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan huoltajien kanssa, ja heille tulee antaa tietoa tukiopetuksen järjestämisestä. Tukiopetusta tulee järjestää niin usein ja niin laajasti kuin oppilaan koulumenestyksen kannalta on tarkoituksenmukaista. Tukiopetusta annetaan joko oppilaan työjärjestyksen mukaisten oppituntien aikana tai niiden ulkopuolella. MAAHANMUUTTAJIEN VALMISTAVA OPETUS Maahanmuuttajille, joiden ruotsin/suomen kielen taidot eivät ole riittävät, tarjotaan valmistavaa opetusta. Valmistava opetus kestää yleensä yhden lukuvuoden, mutta se voi myös olla lyhyempi tai pidempi sen mukaan, kuinka oppilas pystyy osallistumaan yleisopetukseen.

8 8 Maahanmuuttajien heikot ruotsin/suomen kielen taidot eivät ole riittävä syy siihen, että oppilas siirretään valmistavan opetuksen jälkeen eritysopetukseen, vaan oppilaalle on tarjottava lähikoulussaan erillistä koulukielen opetusta. Oppilaan edistymistä opinnoissa ja erityisopetuksen tarvetta seurataan säännöllisesti. saa myös opetusta kotikielessään, jos ryhmässä on vähintään neljä oppilasta. OPPILASHUOLTO huoltoon kuuluu lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtiminen. huolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä tukea. Tavoitteena on luoda terve ja turvallinen oppimis- ja kouluympäristö, suojata mielenterveyttä ja ehkäistä syrjäytymistä sekä edistää kouluyhteisön hyvinvointia. huollolla edistetään lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä. huollon tavoitteena on oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien muiden ongelmien ehkäiseminen, tunnistaminen, lieventäminen ja poistaminen mahdollisimman varhain. huoltoon sisältyvät opetuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen oppilashuolto sekä oppilashuollon palvelut, jotka ovat kansanterveyslaissa tarkoitettu kouluterveydenhuolto sekä lastensuojelulaissa tarkoitettu kasvatuksen tukeminen. huolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville sekä oppilashuoltopalveluista vastaaville viranomaisille. Sitä toteutetaan hyvässä yhteistyössä kotien kanssa. Yksittäistä oppilasta koskevien tarvittavien oppilashuollollisten tukitoimien suunnittelussa tulee kuulla lasta tai nuorta ja huoltajaa. huoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus, lapsen, nuoren ja heidän huoltajiensa kunnioittaminen sekä eri osapuolien tietojensaantia ja salassapitoa koskevat säädökset. huoltotyötä voidaan koordinoida ja kehittää moniammatillisessa oppilashuoltoryhmässä. huoltoryhmät Kaikissa kouluissa on oppilashuoltoryhmä, joka kokoontuu säännöllisesti. huoltoryhmällä on oltava monipuolinen tieto oppilaista ja heidän erillistarpeistaan. Kun koulun resurssit eivät riitä, ryhmä tekee yhteistyötä muiden instanssien kanssa. huoltoryhmään kuuluvat koulun rehtori tai vastaava opettaja, erityisopettaja, opinto-ohjaaja, kyseiset opettajat, lääkäri, terveydenhoitaja, kuraattori ja psykologi. Ryhmän kokoonpano ja työjärjestys vahvistetaan koulun lukuvuosisuunnitelmassa. Rehtori vastaa puheenjohtajan ja sihteerin valinnasta. Kokouksista pidetään pöytäkirjaa, ja kaikki asiakirjat ovat luottamuksellisia. Muut suunnitelmat Eri toimintasuunnitelmat muodostavat tärkeän osan ennaltaehkäisevässä oppilashuollossa. Seuraavat liitteenä olevat suunnitelmat ovat koulukohtaisia: huoltosuunnitelma ja koulukiusaamisen ennaltaehkäisysuunnitelma Pelastus- ja kriisisuunnitelma

9 9 KERHOTOIMINTA Koulun kasvatus- ja opetustyön tukemiseksi voidaan järjestää kerhotoimintaa. Kerhotoiminnan tarkoituksena on edistää myönteisten harrastusten viriämistä sekä antaa oppilaalle mahdollisuus muuhunkin kuin tavanomaiseen koulutyöhön turvallisessa ja rauhallisessa ympäristössä myönteisessä vuorovaikutuksessa aikuisten ja toisten lasten kanssa. Kerhot ovat oppilaille vapaaehtoisia ja niitä järjestetään siinä määrin kuin koululla on resursseja. Kerhotoimintaa voi myös järjestää yhdessä muiden instanssien kanssa.

10 10 5. ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS ta autetaan oppimisvaikeuksissa eri tukimuodoin, jotka määräytyvät vaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan. Keskeistä on varhainen oppimisvaikeuksien tunnistaminen ja tukitoimien aloittaminen, jotta oppimisvaikeuksien kielteisiä vaikutuksia oppilaan kehitykselle voidaan ehkäistä. Aloite erityisen tuen tarjoamiseen voi tulla oppilaalta itseltään, huoltajilta, opettajilta tai oppilashuoltohenkilöstöltä. Opetuksessa erityistä tukea tarvitsevat oppilaat, joiden kasvun, kehityksen, ja oppimisen edellytykset ovat heikentyneet vamman, sairauden tai toimintavajavuuden vuoksi. Lisäksi erityisen tuen piiriin kuuluvat oppilaat, jotka tarvitsevat psyykkistä tai sosiaalista tukea sekä oppilaat, joiden kehitykseen liittyy oppimiseen liittyviä riskitekijöitä. Kaikille erityistä tukea tarvitseville oppilaille voidaan antaa myös tukiopetusta. Oppilaan opiskelua tulee tukea eri tavoin oppimisvaikeuden laadun ja laajuuden mukaan. Oppilaalle annetaan osa-aikaista erityisopetusta, mikäli tukiopetus ei yksin riitä. Jos oppilaalle ei voida antaa opetusta muuten, tulee oppilas ottaa tai siirtää erityisopetukseen, jota mahdollisuuksien mukaan annetaan ensi sijassa muun opetuksen yhteydessä lähikoulussa. Silloin oppimäärät ja opetusjärjestelyt sekä tukipalvelut määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). OSA-AIKAINEN ERITYISOPETUS Oppilaalle, jolla on lieviä oppimis- tai sopeutumisvaikeuksia ja joka tarvitsee muun opetuksen yhteydessä erityistä tukea oppimisen edellytysten parantamiseksi, tulee antaa osa-aikaista erityisopetusta. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan muun opetuksen ohessa samanaikaisopetuksena, pienryhmässä tai yksilöllisesti, ja se tulee tavoitteellisesti niveltää oppilaan saamaan muuhun opetukseen. Tarvittaessa oppilaalle tehdään oppimissuunnitelma, joka voidaan laatia yhteistyössä huoltajan, opettajien ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Osa-aikaisessa erityisopetuksessa olevia oppilaita eivät yleisesti ottaen ole siirretty erityisopetukseen (näin ollen ei myöskään HOJKS:a tarvita). Osa-aikaista erityisopetusta voidaan antaa myös erityisopetukseen otetuille tai siirretyille oppilaille. ERITYISOPETUKSEEN OTETTUJEN TAI SIIRRETTYJEN OPETUS Erityisopetuksen tavoitteena on auttaa ja tukea oppilasta siten, että hänellä on tasavertaiset mahdollisuudet suorittaa oppivelvollisuus edellytystensä mukaisesti yhdessä ikätovereidensa kanssa. Erityisopetus edellyttää opiskelupaikkaa, -tilaa, -aikaa ja eri toimintoja koskevia päätöksiä sekä resurssien varaamista niiden toteuttamiseen. Mikäli oppilaan opiskelu muun opetuksen yhteydessä ei ole mahdollista tai se ei ole oppilaan kehityksen kannalta tarkoituksenmukaista, opetus tulee järjestää osittain tai kokonaan erityisopetuksen ryhmässä.

11 11 Ensisijaisena tavoitteena on tukea oppilaan opiskelua siten, että yleisen oppimäärän mukaiset tavoitteet on mahdollista saavuttaa. Jos oppilas ei tukitoimista huolimatta saavuta yleisen oppimäärän mukaisia tavoitteita, oppimäärä yksilöllistetään. Oppimäärän yksilöllistäminen on ensisijainen vaihtoehto ennen oppilaan vapauttamista oppimäärän suorittamisesta. Oppimäärän yksilöllistäminen edellyttää erityisopetukseen ottamisen tai siirtämisen päätöstä. Yksilöllistäminen voi koskea perusopetuksen koko oppimäärää tai vain yksittäisiä oppiaineita. Vapauttamiseen oppimäärän opiskelusta tulee olla erityisen painavat syyt. Oppilaalle, joka on vapautettu jonkin oppiaineen opiskelusta, tulee järjestää muiden oppiaineiden opetusta tai ohjattua toimintaa siten, ettei hänen vuosiviikkotuntiensa määrä vähenee. Erityisopetukseen otetun tai siirretyn oppilaan opetus voidaan järjestää osittain toisin kuin mitä koulussa noudatettavassa tuntijaossa on määrätty, jos se on oppilaan oppimisedellytykset huomioon ottaen perusteltua. Henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määritellään tällöin ne oppiaineet, joissa oppilaan opinto-ohjelma poikkeaa koulun noudattamasta tuntijaosta. Erityisopetukseen otetun tai siirretyn opetus järjestetään joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä, siten kuin erityisopetukseen ottamista ja siirtämistä koskevassa päätöksessä on määrätty. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden opetuksessa oppiaineita voidaan yhdistää oppiainekokonaisuuksiksi. Oppiainekokonaisuuksia voidaan muodostaa kaikille yhteisistä oppiaineista sekä valinnaisista aineista opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla. Jos oppilaalla ei ole enää tarvetta erityisopetukseen, tulee tehdä päätös hänen siirtämisestään yleisopetukseen. HENKILÖKOHTAISEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA Jokaiselle erityisopetukseen otetulle tai siirretylle oppilaalle tulee laatia hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan perustuva, henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Tämän opetussuunnitelman liitteenä on HOJKS-malli. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman tehtävänä on tukea pitkäjänteisesti oppilaan yksilöllistä oppimisprosessia. Oppilaan arviointi perustuu yleiseen oppimäärään tai siihen yksilölliseen oppimäärään, joka hänelle on asetettu henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa. (Kts arviointia koskeva osuus) Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laatimiseen osallistuu moniammatillisessa yhteistyössä oppilaan opettajat, oppilashuollon asiantuntijoita sekä mahdollisuuksien mukaan oppilaan huoltajat. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman toteutumista tulee arvioida ja seurata säännöllisesti ja erityisesti oppilaan siirtyessä esiopetuksesta perusopetukseen, perusopetuksen aikana luokasta ja koulusta toiseen sekä perusopetuksesta toiselle asteelle.

12 12 SAIRAALAOPETUS Sairaalaopetuksella pyritään tukemaan oppilaan koulunkäyntiä sairaalassaolon (tutkimus- ja hoitojakso) aikana. Opetus on hyvin pitkälle yksilöllistettyä ja se pohjautuu ensi sijassa oppilaan kotikoulun opetussuunnitelmaan. Jokaiselle sairaalaopetuksen oppilaalle tehdään joko oppimissuunnitelma tai HOJKS. Moniammatillinen yhteistyö oppilaan osaston hoitohenkilökunnan kanssa on keskeisellä sijalla, koska opetusjärjestelyt riippuvat pitkälti oppilaan voinnista. OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN TOIMINTA-ALUEITTAIN Opetussuunnitelmaan kuuluvat toiminta-alueet ovat motoriset taidot, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot. Toiminta-alueet tulee jakaa opetussuunnitelmassa osa-alueiksi. Motoristen taitojen oppimisen tavoitteena on vahvistaa oppilaan kehon hahmotusta sekä edistää kokonais- ja hienomotoristen taitojen kehittymistä. Motoristen taitojen opetuksen tulee sisältää motoristen toimintojen suunnittelun ja ohjauksen, tasapainon, koordinaation, rytmin, kestävyyden ja lihasvoiman kehittämiseen liittyviä osa-alueita. Kommunikaatiotaitojen oppimisen tavoitteena on orientoitumisreaktion muodostuminen ja sen pohjalle rakentuva erilaisten ilmaisujen ymmärtäminen ja tuottaminen. Kielen ja kommunikaation opetuksen tulee sisältää kielellistä tietoisuutta, ilmaisua, käsite- ja sanavarastoa, viittomien, merkkien, symbolien, kirjainten ja sanojen tunnistamista ja käyttöä sekä ajattelua kehittäviä osaalueita. Sosiaalisten taitojen oppimisen tavoitteena on oppilaan vuorovaikutustaitojen kehittyminen. Osaalueiden tulee sisältää vuorovaikutustaitoja ja itsehallinnan taitoja koskevia tavoitteita. Päivittäisten taitojen oppimisen tavoitteena on lisätä oppilaan aktiivista osallistumista elinympäristön toimintoihin ja edistää hänen omatoimisuuttaan ja itsenäistymistään. Osa-alueiden tulee sisältää terveyttä ja turvallisuutta, arkipäivän elämäntaitoja, asumista ja ympäristössä liikkumista sekä vapaa-ajan viettoa koskevia tavoitteita. Kognitiivisten taitojen oppimisen tavoitteena on, että oppilas aktivoituu ja oppii käyttämään aistejaan ympäröivän todellisuuden hahmottamiseen. Osa-alueiden tulee sisältää aistien stimulointia ja harjoittamista, valinnan, luokittelun, ongelmanratkaisun ja syy-seuraussuhteen oppimisen harjoituksia.

13 13 6. OPPILAANOHJAUS Oppilaanohjauksen tehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja kehitystä siten, että oppilas kykenee edistämään opiskeluvalmiuksiaan ja sosiaalista kypsymistään sekä kehittämään elämänsuunnittelun kannalta tarpeellisia tietoja ja taitoja. Ohjauksen järjestäminen Ohjaustoiminta jatkuu yhtenäisesti koko perusopetuksen ajan. Jatkuvuus taataan siten, että kaikki ohjaustyöhön osallistuvat opettajat toimivat yhteistyössä oppilaan opintopolun aikana ja opiskelun nivelvaiheissa. Kaikkien opettajien tehtävänä on ohjata oppilasta oppiaineiden opiskelussa sekä ennaltaehkäistä opintoihin liittyvien ongelmien syntymistä. Jokaisen opettajan tehtävänä on tukea oppilaiden henkilökohtaista kasvua, kehitystä ja osallisuutta. Oppilaanohjauksen tehtävänä on lisäksi tukea erityisesti niitä oppilaita, joilla on opiskeluun liittyviä vaikeuksia tai jotka ovat vaarassa jäädä koulutuksen tai työelämän ulkopuolelle perusopetuksen jälkeen. TAVOITTEET oppii itsenäisyyteen, vastuullisuuteen ja itsetuntemukseen oppii yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja oppii kehittämään oppimisvalmiuksiaan ja tunnistamaan oppimisvaikeuksiaan sekä etsimään apua ongelmatilanteissa oppii kehittämään opiskelutaitojaan ja oman toiminnan arviointitaitojaan saa tukea ja ohjausta koulutuksen eri nivelvaiheissa perusopetuksen sisällä ja perusopetuksen päättövaiheessa oppii etsimään tietoja ja hankkimaan taitoja opiskelua, tulevaisuutta sekä elämää koskevia suunnitelmia ja valintoja varten käyttäen myös tieto- ja viestintäteknologian tarjoamia mahdollisuuksia oppii toteuttamaan ja arvioimaan tulevaisuudensuunnitelmiaan saa tukea ja ohjausta ammatillisessa suuntautumisessa, myös sukupuolirajat ylittävissä oppiaine-, koulutus- ja ammatinvalinnoissa oppii hankkimaan tietoja yhteiskunnasta, työelämästä ja yrittäjyydestä sekä kasvamaan monikulttuurisuuteen ja kansainvälisyyteen. VUOSILUOKAT 1 2 Oppilaanohjausta toteutetaan vuosiluokkien 1 2 aikana eri oppiaineiden opetuksen ja koulun muun toiminnan yhteydessä. ta ohjataan opiskelutaitojen kehittämisessä ja suhtautumisessa vastuullisesti koulutyöhön ja tehtäviin.

14 14 VUOSILUOKAT 3 6 Vuosiluokkien 3 6 aikana oppilaanohjauksen tehtävänä on ohjata oppilasta itsenäistymiseen ja vastuullisuuteen koulutyössä ja tehtävien tekemisessä. Vuosiluokkien 3 6 aikana aloitetaan tutustuminen ammatteihin ja työelämään. Ohjauksen tehtävänä on lisäksi ohjata oppilaita kehittämään tiedonhankinnan valmiuksia. ta ohjataan myös yhteistoiminnallisuuteen ja toisten ihmisten huomioon ottamiseen. Oppilaanohjausta toteutetaan vuosiluokkien 3 6 aikana pääasiassa eri oppiaineiden opetuksen ja koulun muun toiminnan yhteydessä. Lisäksi oppilas saa henkilökohtaista ohjausta opiskelunsa ja valintojensa tukemiseksi sekä erilaisissa arkielämän kysymyksissä. Vuosiluokan 4 tietotekniikka Tavoitteena on, että kaikki oppilaat saavat perusvalmiudet hyödyntää tekniikkaa koulutyössään ja että käyttö muodostuu luonnolliseksi osaksi arkipäivää. Oppilaille on annettava mahdollisuus säännöllisesti käyttää tietokonetta tietojen etsimiseen, työstämiseen ja jakamiseen. Työtavat Koulujen tietokoneiden lukumäärä ja varustus vaihtelevat, minkä vuoksi myös tietotekniikan opettamisedellytykset ovat kouluissa erilaiset. Jos yhtä tietokonetta kohden on useita oppilaita, opetus tapahtuu eri tavalla kuin, jos kaikki oppilaat työskentelevät omalla koneella. Työmenetelmät voivat tämän vuoksi vaihdella perinteisestä tietotekniikan opetuksesta opetuksen sisällyttämiseen muihin aineisiin. Vuosiluokalla 4 on kuitenkin aluksi tärkeämpää keskittyä itse tekniikkaan kuin sisältöön, jotta oppilaat saavat hyvän perustan jatko-opinnoilleen. Tavoitteena on opettaa perusvalmiudet kaikille oppilaille. Keskeiset alueet ovat tiedostojen hallinta, tekstinkäsittely ja tietojen etsiminen Internetistä. Oppilaiden pitää myös osata luoda teksti- ja kuvakokonaisuuksia. Sisältö a) Tietokoneen käyttö ja tiedostojen hallinta 1. tietokoneen ja oheisvarusteiden avaaminen ja sulkeminen 2. hiiren ja näppäimistön käyttö 3. keskeisten käsitteiden tunteminen (tietokoneen osat, ikonit jne.) 4. tiedostojen luominen, tallentaminen, avaaminen ja poistaminen 5. tiedostojen kopioiminen yksiköstä toiseen (levykeasema kiintolevyasema levykeasema) 6. kansioiden luominen b) Tekstinkäsittely 1. tekstin tuottaminen tekstinkäsittelyohjelmalla 2. kirjoittamistekniikka (enter, välilyönti) 3. tekstin muokkaaminen (fontti, fontin koko, väri, lihavointi, kursivointi, alleviivaus) 4. tekstin leikkaaminen, kopioiminen ja liittäminen 5. reunukset, tasaaminen, sarkaimet ja paperin koko 6. oikoluku

15 15 7. kuvan lisääminen 8. tulostaminen c) Internet 1. www-sivujen hakeminen URL-osoitteilla (www.ekenas.fi) 2. www-selain 3. www-sivujen hakeminen hakukoneella, esim. Google 4. kuvien hakeminen hakukoneella, esim. Google 5. kuvien hakeminen verkosta 6. Internetin luotettavuus ja turvallisuus 7. tutustuu kirjastopalveluihin verkossa (yhteistyössä kirjaston kanssa) VUOSILUOKAT 7 9 Vuosiluokkien 7 9 oppilaanohjaus muodostuu luokkamuotoisesta ohjauksesta (vuosiluokat 7 ja 9) henkilökohtaisesta ohjauksesta pienryhmäohjauksesta työelämään tutustumisesta (vuosiluokka 9). Oppilaalle järjestetään henkilökohtaista ohjausta ja pienryhmäohjausta, jolloin oppilaalla on mahdollisuus keskustella opintoihinsa, koulutus- ja ammatinvalintoihinsa sekä elämäntilanteeseensa liittyvistä kysymyksistä. Perusopetuksen päättövaiheessa oppilasta tulee ohjata ja tukea jatko-opiskelu valinnoissa sekä ohjata käyttämään yhteiskunnan tarjoamia ohjaus-, neuvonta- ja tietopalveluita. Työ- ja elinkeinoelämän sekä koulun välinen yhteistyö muodostuu työelämän edustajien vierailuista luokkatunneilla, työpaikkakäynneistä, projektitöistä, eri alojen tiedotusmateriaalien käytöstä ja työelämään tutustumisesta (TET). Luokkamuotoinen ohjaus TAVOITTEET Vuosiluokka 7: muodostaa kokonaiskäsityksen opetuksesta ja koulun toimintatavoista oppii käyttämään erilaisia opiskelumenetelmiä ja tiedonhankintakanavia sekä arvioimaan omia opiskelutaitojaan oppii tuntemaan hänelle sopivia opiskelustrategioita Vuosiluokka 9: tuntee Suomen koulutusjärjestelmän pääpiirteet ja oppii etsimään tietoa jatkoopiskelumahdollisuuksista

16 16 hankkii perustietoa työelämästä ja eri ammattialoista ja opettelee etsimään tietoa opiskelusta ja työnteosta ulkomailla. hakee opintopaikan oppivelvollisuuden päätyttyä KESKEISET SISÄLLÖT Vuosiluokka 7: kouluyhteisössä toimiminen, perusopetuksen rakenne, eteneminen ja oppilaan arviointi opiskelun taidot myös tietokoneiden käytön perusteet kuten tiedostojen hallinta ja tekstinkäsittely Suomen koulutusjärjestelmä itsetuntemus ja ammatillinen kehitys tulevaisuudensuunnittelu- ja päätöksentekotaidot valinnaisaineet vuosiluokilla 8-9 Vuosiluokka 9 (edellisten lisäksi): työelämätietous, elinkeinorakenne ja ammattialat; työelämään tutustumisjakso (TET), työhakemus jatko-opintomahdollisuudet peruskoulun jälkeen ja hakeutuminen jatko-opintoihin; yhteishaku, opintotuki opiskelu ja työskentely ulkomailla ohjaus-, tiedotus- ja neuvontapalvelut tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä.

17 17 7. OPPILAAN ARVIOINTI JA TODISTUKSET Opintojen aikaisen arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa opiskelua sekä kuvata, miten oppilas on saavuttanut asetetut tavoitteet. Arvioinnin tehtävänä on auttaa oppilasta muodostamaan realistinen kuva oppimisestaan ja kehittymisestään ja siten tukea myös oppilaan persoonallisuuden kasvua. Perusopetuksen aikana käytettävät todistukset ovat lukuvuositodistus, välitodistus ja erotodistus. Päättöarvioinnissa oppilaalle jaetaan oppivelvollisuuden päättyessä päättötodistus. Todistusmallit ovat opetussuunnitelman liitteenä. Todistukset ovat opetushallituksen hyväksymien opetussuunnitelman perusteiden mukaiset. Oppilaan todistukset ovat julkisia asiakirjoja. Jos niissä on oppilaan henkilökohtaisten ominaisuuksien sanallista arviointia koskevia tietoja, todistus on näiltä osin salassa pidettävä. Arvioinnin yleiset periaatteet Arviointi on jatkuvaa ja tavoitteellista. Arvioinnin avulla opettaja ohjaa oppilasta tiedostamaan omaa ajatteluaan ja toimintaansa sekä auttaa oppilasta ymmärtämään oppimistaan. Arvioinnin tulee olla yksilöllistä ja totuudenmukaista sekä perustua monipuoliseen näyttöön. Oppilaan edistymistä, työskentelyä ja käyttäytymistä arvioidaan suhteessa opetussuunnitelman tavoitteisiin ja kuvauksiin oppilaan hyvästä osaamisesta. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen tulee antaa etukäteen tietoa arvioinnin perusteista sekä pyydettäessä selvitettävä jälkikäteen, miten niitä on arvioinnissa sovellettu. Oppilaan edistymistä, työskentelyä ja käyttäytymistä arvioidaan suhteessa opetussuunnitelman tavoitteisiin ja kuvauksiin oppilaan hyvästä osaamisesta. Itsearviointeja korostetaan ja kommentoidaan suullisesti tai kirjallisesti. Kolmena ensimmäisenä vuotena arviointi on sanallinen ja vuosiluokalta 4 lähtien käytetään numeroarviointia. voi lukuvuoden aikana saada väliraportin syyslukukauden tai jakson lopussa. Oppilaalle ja huoltajalle annetaan mahdollisuus osallistua arviointikeskusteluun tai heille annetaan jollakin muulla tavalla tietoa opintojen edistymisestä. Lukuvuoden aikana tapahtuvasta arviointi määritellään koulun lukuvuosisuunnitelmassa. Työskentelyn arviointi Työskentelyn arviointi kohdistuu oppilaan taitoon suunnitella, säädellä, toteuttaa ja arvioida omaa työtään. Arvioinnissa otetaan huomioon myös, miten vastuullisesti oppilas työskentelee ja miten hän toimii yhteistyössä toisten kanssa. Työskentelyn arviointi on osa oppiaineen arviointia. Käyttäytymisen arviointi Käyttäytymisen arvioinnissa otetaan huomioon koulun arvopohja ja kasvatukselle asetut tavoitteet sekä se, miten oppilas ottaa huomioon muut ihmiset ja ympäristön, arvostaa työtä ja noudattaa sääntöjä. Oppilaan käyttäytymistä arvioidaan jatkuvasti koulupäivänä tai siihen verrattavissa olevissa toiminnoissa (kouluretkillä, koulun iltatoiminnoissa jne.). Kaikki oppilaan opettajat arvioivat käyttäytymistä.

18 18 Käyttäytymisen arvioinnin tavoitteena on saada oppilas käyttäytymään asiallisesti ottamaan huomioon ja kohtaamaan muut ihmiset kunnioittavasti hyväksymään erilaisuudet olemaan rehellinen ottamaan vastuuta koulutyöstään arvostamaan omaa ja toisten työtä kohtelemaan varoen koulun ja muiden tavaroita ja omaisuutta noudattamaan koulun sääntöjä käyttämään huoliteltua kieltä auttamaan muita ottamaan ympäristö huomioon Kuvaus käyttäytymisen arvosanalle 8: Jos oppilas täyttää useimmat kriteerit, vaikka hän olisikin joissain kohdin hairahtanut, hänelle annetaan arvosana 8. Erityisen tuen tarpeessa olevan oppilaan arviointi 1. Yleisopetuksessa oleva oppilas, jolla on lieviä oppimisvaikeuksia Oppilaan lievät oppimisvaikeudet tulee ottaa arvioinnissa huomioon, siten että käytetään monipuolisia arviointimenetelmiä, joiden avulla oppilas kykenee mahdollisimman hyvin osoittamaan osaamisensa. Erityisopettaja tai muu asiantuntija voi testaamalla todeta lievät oppimisvaikeudet. Arviointi suoritetaan oppilasarvioinnin yleisten periaatteiden mukaisesti. 2. yleisopetuksen ryhmässä, mutta siirretty erityisopetukseen ja opiskelee HOJKS:n mukaan yhdessä tai useammassa oppiaineessa Oppilaan suorituksia arvioidaan henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS) määriteltyihin hänelle yksilöllisesti asetettuihin tavoitteisiin perustuen. Silloin oppilaan osaamista ei arvioida suhteessa opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin hyvän osaamisen kuvauksiin. Näissä aineissa oppilaan arvioinnissa voidaan käyttää sanallista arviointia, kuitenkin siten, että numeroarviointi annetaan viimeistään kahdeksannen luokan lukuvuositodistuksessa. Sekä numero että sanallinen arviointi varustetaan tähdellä (*). Päätös siitä arvioidaanko oppilasta sanallista vai numeroarviointia käyttäen tehdään HOJKS:a laadittaessa tai sitä päivitettäessä. 3., joka siirretty kokonaisuudessaan erityisopetukseen (erityisluokka) Oppilaan suorituksia arvioidaan henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS) määriteltyihin hänelle yksilöllisesti asetettuihin tavoitteisiin perustuen. Silloin oppilaan osaamista ei arvioida suhteessa opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin hyvän osaamisen kuvauksiin. Oppilaan arvioinnissa voidaan käyttää sanallista arviointia, kuitenkin siten, että numeroarviointi annetaan viimeistään kahdeksannen luokan lukuvuositodistuksessa. Sekä numero että sanallinen arviointi varustetaan tähdellä (*). Päätös siitä arvioidaanko oppilasta sanallista vai numeroarviointia käyttäen tehdään HOJKS:a laadittaessa tai sitä päivitettäessä. Jos HOJKS:ssa on päätetty, että oppilas opiskelee yleisopetuksen kurssien mukaan, suoritetaan arviointikin kuten yleisopetuksessa, ts. suhteessa tavoitteisiin ja hyvän osaamisen kuvauksiin.

19 19 4. pidennetyssä oppivelvollisuudessa Pidennetyssä oppivelvollisuudessa opiskelevan oppilaan arviointi perustuu joko yleisiin tai yksilöllistettyihin oppimääriin sen mukaan mitä HOJKS:ssa on päätetty. 5. toiminta-alueittaisessa opetuksessa Oppilaiden arviointi perustuu edistymiseen eri toiminta-alueilla suhteessa HOJKS:ssa asetettuihin tavoitteisiin. Arviointi on sanallinen. Maahanmuuttajaoppilaan arviointi Maahanmuuttajaoppilaiden arvioinnissa on käytettävä monipuolisia, joustavia ja oppilaan tilanteeseen sovitettuja arviointimenetelmiä. Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaine arvioidaan joko suomi toisena kielenä - tai suomi äidinkielenä -oppimäärän mukaisesti. Oppimäärä päätetään kunkin oppilaan kohdalta erikseen. Maahanmuuttajaoppilaan arviointi voi olla sanallista koko perusopetuksen ajan lukuun ottamatta päättöarviointia, jossa käytetään numeroarvostelua. Vuosiluokalta siirto, vuosiluokalle jättäminen ja ehtolaiskuulustelu Perusopetusasetuksessa on määrätty opinnoissa etenemisen ja vuosiluokalta siirtymisen periaatteet: Vuosiluokan oppiaineissa hyväksytysti suorittanut oppilas siirtyy seuraavalle vuosiluokalle. voi siirtyä seuraavalle vuosiluokalle, vaikka hänellä olisi hylättyjä suorituksia, jos opettajakunta ja rehtori arvioivat, että oppilas kykenee selviytymään seuraavan vuosiluokan opinnoista hyväksytysti. Jos oppilas ei ole suorittanut hyväksytysti jonkin oppiaineen tai aineryhmän opetussuunnitelman mukaista oppimäärää, hänen vuosiluokan suorituksensa tulee siltä osin hylätyksi. voidaan jättää vuosiluokalle, jos hänen vuosiluokan suorituksensa yhdessä tai useammassa aineessa on hylätty ja jos opettajakunta arvioi, ettei hän selviydy seuraavan vuosiluokan tavoitteista. voidaan jättää vuosiluokalle, jos se on yleisen heikon koulumenestyksen vuoksi tarpeen, vaikka hänellä ei olisi hylättyjä suorituksia. Huoltajalle tulee tällöin varata mahdollisuus tulla kuulluksi ennen päätöksen tekemistä. Jos oppilaan vuosiluokan suoritus on yhdessä tai useammassa oppiaineessa hylätty, voidaan oppilaan jättämisestä vuosiluokalle tehdä ehdollinen päätös. Päätöksessä mainitaan ne vuosiluokan oppimäärän osa-alueet, joiden hyväksytty suorittaminen on vuosiluokalta siirtymisen edellytyksenä. Kevätlukukauden päätyttyä oppilaalle järjestetään tilaisuus, jossa hän voi monipuolisessa, erillisessä kokeessa osoittaa osaamisensa kyseisillä alueilla. Päättöarviointi Päättöarvioinnin tehtävänä on määritellä, miten oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut perusopetukselle asetetut tavoitteet eri oppiaineissa. Päättöarvioinnin tulee olla valtakunnallisesti vertailukelpoista ja kohdella oppilaita tasavertaisesti. Päättöarvosanan tulee kussakin yhteisessä oppiaineessa perustua oppilaan osaamiseen perusopetuksen päättövaiheessa vuosiluokilla 8 9.

20 20 Jos yhteisen oppiaineen opiskelu päättyy ennen perusopetuksen päättövaihetta, oppilaan osaaminen arvioidaan kyseiseen oppiaineeseen laadittujen perusopetuksen päättöarvioinnin kriteereiden mukaan. Opetushallituksen päättöarvioinnin kriteerit määrittelevät tieto- ja taitotason arvosanalle kahdeksan (8). Tammisaaren kaupungin peruskouluissa noudatetaan päättöarvioinnissa yksittäisissä aineissa seuraavaa asteikkoa: Oppilaan taitojen ja valmiuden arvioidaan oppiaineessa olevan erinomaiset (10) jos hän saavuttaa korkeamman tason kuin, mitä lähes kaikki oppiaineen kriteerit edellyttävät, ja jos hän on hyvin kiinnostunut oppiaineesta kiitettävät (9) jos hän saavuttaa korkeamman tason kuin, mitä oppiaineen useimmat kriteerit edellyttävät hyvät (8) jos hän osoittaa keskimäärin oppiaineen kriteereiden edellyttämää osaamista. Joidenkin kriteerien savuttamatta jäämisen voi kompensoida muiden kriteerien tason ylittäminen. tyydyttävät (7) jos hän saavuttaa sen tason, jonka oppiaineen useimmat kriteerit edellyttävät kohtalaiset (6) välttävät (5) jos hän saavuttaa sen osaamisen, jonka osa kriteereistä edellyttää jos hän on pyrkinyt saavuttamaan oppiaineen tason mutta jos hän voi vain jossakin määrin osoittaa kriteerien edellyttämää osaamista Päättöarviointiin kuuluu työn arviointi oppiaineen kriteerien pohjalta. Erotodistus Erotodistus annetaan oppilaalle, joka vaihtaa toiseen kouluun tai eroaa perusopetuksesta tai ei ole saanut oppivelvollisuutta suoritetuksi oppivelvollisuutensa aikana. Erillistä erotodistusta ei anneta, jos oppilas siirtyy Tammisaaren kaupungin ylläpitämään toiseen kouluun. Päättötodistus Päättötodistus annetaan perusopetuksen päättyessä oppilaalle, jonka suoritukset kaikissa numeroin arvosteltavissa aineissa ovat vähintään välttäviä. Arviointia oppilaan käyttäytymisestä ei merkitä päättötodistukseen. Jos erityisopetuspäätöksessä on päätetty, että oppilas opiskelee yksilöllisten oppimäärien mukaan (HOJKS), myös päättöarviointi voi olla sanallinen (kts tarkemmin Erityisen tuen tarpeessa olevan oppilaan arviointi). Jos käytetään numeroarvostelua, varustetaan tähdellä (*) ne numeroarvosanat, jotka on suoritettu yksilöllisen oppimäärän mukaan. Yhdeksännen luokan oppilaalle tulee antaa tarvittaessa jatko-opintoihin pyrkimistä varten välitodistus, jossa oppilaan osaaminen arvioidaan samoin perustein kuin päättötodistuksessa.

21 21 Jos oppilas on suorittanut perusopetuksen jonkin oppiaineen oppimäärän erityisessä tutkinnossa, hänelle annetaan todistus perusopetuksen oppiaineen oppimäärän suorittamisesta. Jos perusopetuksen koko oppimäärä on suoritettu erityisessä tutkinnossa, annetaan todistus perusopetuksen koko oppimäärän suorittamisesta. Lisätietoa yksityiskohtaisemmasta arvioinnista ja todistusmalleista saa Opetushallituksen antamasta määräyksestä "Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004"

22 22 8. ARVIOINTISUUNNITELMA Tammisaaren kaupungilla on ylläpitäjänä velvollisuus arvioida koulun toimintaa. Opetuslautakunta vastaa siitä, että arviointisuunnitelmaa noudatetaan ja että arvioinnin tulokset huomioidaan, kun tehdään päätöksiä, jotka koskevat opetussuunnitelmatyötä ja muita toimintaedellytyksiä. Arvioinnin lähtökohtana pidetään niitä tavoitteita, jotka on asetettu koulun toiminta säätelevissä asiakirjoissa - ts. Opetushallituksen opetussuunnitelman perusteissa, paikallisissa opetus- ja lukuvuosisuunnitelmissa, opetuspoliittisessa ohjelmassa sekä toimintakauden taloussuunnitelmassa. Ulkopuolinen arviointi Ulkopuolinen arviointi keskittyy kolmeen peruskysymykseen: opetussuunnitelma ja tuntijako tiedollisten tavoitteiden saavutusta arvioidaan Opetushallituksen suunnitelman mukaisesti (otoskoulut ja vapaaehtoiset osallistujat) Opetushallituksen vuosittain julkaisemassa yksittäisten aineiden vuosiluokkakokeessa materiaalit ja apuvälineet koko toiminnan opetusmateriaali, laitteet, kirjallisuus, kalusto jne.; omat ja/tai länsiuusmaalaiset tutkimukset, joissa kyselyt osoitetaan käyttäjille ja/tai käydään paikan päällä (alue arvioidaan joka toinen vuosi) tukitoiminnot kiinteistöjen kunnossapito, ruokatalous, koulukuljetukset ja oppilashuolto; omat ja/tai länsiuusmaalaiset tutkimukset, joissa kyselyt osoitetaan käyttäjille ja/tai käydään paikan päällä (alue arvioidaan joka toinen vuosi) Arviointien tulokset ilmoitetaan osallistuville kouluille, opetuslautakunnalle ja jaostolle. Koulun toiminnan sisäinen arviointi Rehtorien kokouksessa kaikille perusopetuksen kouluille vahvistetaan yhteinen arviointiteema. Niitä voivat olla viihtyvyys ja työympäristö koulun yhteistyömuodot hankkeiden toteuttaminen: teemapäivät, Koulun ulkopuolinen-toiminta, kulttuuriohjelma, liikuntamatkat, opintokäynnit, TET-harjoittelu jne. muut ajankohtaiset kehittämiskysymykset Yhteisen arviointiteeman lisäksi opettajakunta arvioi vuosittain koulun lukuvuosisuunnitelmaa. Tämän lisäksi sisäinen arviointi voidaan koulutasolla suorittaa esim. siten, että rehtori pitää kehittämiskeskusteluja henkilöstönsä kanssa, opettajat pitävät arviointikeskusteluja vanhempien ja oppilaiden kanssa, käyttäjille eli oppilaille ja vanhemmille lähetetään kyselyjä Arviointien tulokset ilmoitetaan pääpiirteissään mukana olevalle henkilöstölle sekä oppilaille, vanhemmille ja opetuslautakunnan vastaavalle jaostolle

23 23 9. OPPIAINEET 9.1 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Äidinkielenä suomi Äidinkieli ja kirjallisuus on elämäntaitoaine. Se on tieto-, taito- ja taideaine, joka antaa valmiuksia, kehittää luovuutta ja antaa käsityksen kulttuurista. Lukemisen, kirjoittamisen ja suullisen kommunikaation kautta oppilas oppii ottamaan huomioon kontekstin, ajattelemaan loogisesti, reflektoimaan ajatuksiaan ja ottamaan kantaa asioihin. Kirjallisuuden avulla oppilas tutustuu elämään ja erilaisiin ihmisiin ja kulttuureihin, mikä vahvistaa oppilaan persoonallisuuden kasvua. Aktiivinen toimiminen yhteiskunnassa edellyttää hyvää äidinkielen taitoa ja siksi on tärkeää, että koulussa tarjotaan kielen kehittymiselle hyvät mahdollisuudet. Hyvä äidinkielen taito on vahvan itsetunnon perusta. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen kokonaisvaltaisena asennetavoitteena on saada oppilas haluamaan, uskaltamaan ja osaamaan ilmaista itseään sekä suullisesti, kirjallisesti että draaman keinoin, ymmärtämään harjoituksen ja kertauksen merkitys lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa sekä kiinnostumaan lukemisesta. 1. luokka Oppilaan tulee osata kuunnella keskittyneesti, osallistua keskusteluun kysymällä, vastaamalla ja kertomalla tiedoistaan, kokemuksistaan ja mielipiteistään, oivaltaa lukemisen ja kirjoittamisen merkitys, oppia lukemisen ja kirjoittamisen perustekniikka, oppia kielelliset peruskäsitteet kuten äänteet, kirjaimet ja aakkoset sekä tunnistaa tavut ja sanat, oppia, että kirjoitettu kieli poikkeaa puhutusta kielestä. 2. luokka Oppilaan tulee saada käsitys lauseesta, virkkeestä ja tekstistä, oppia tarkkailemaan lukemistaan ja tekstin sisällön ymmärtämistään, oppia ymmärtämään kieltä ilmiönä kuuntelemalla, lukemalla ja kirjoittamalla tekstejä sekä oppia ymmärtämään, että sisältö ja ilmaisu liittyvät yhteen, aloittaa kirjakielen sääntöjen seuraaminen omassa kirjoituksessaan. Sisällöt Puhuminen ja kuuntelu Yhteistä molemmille vuosiluokille

24 24 : keskustelee pienemmissä ja suuremmissa ryhmissä, osallistuu improvisointiin ja draamaan, harjoittelee aktiivista kuuntelua (kuuntelee ohjeita ja muita ihmisiä), kuuntelee ääneen lukemista ja kerrontaa ja saa sen avulla virikkeitä mielikuvitukselleen, ajattelulleen ja kirjoittamiselleen, harjoituttaa kielellistä tietoisuuttaan kielellisten leikkien, riimien ja lorujen avulla, kertoo omista kokemuksistaan, toistaa kuulemaansa. Lukeminen 1. luokka : oppii äänteen ja kirjaimen vastaavuuden, oppii aakkoset, oppii tunnistamaan lyhyitä sanoja kuvan avulla, lukee ääneen, käsittelee sanoja ja lauseita. 2. luokka : tunnistaa pidempiä sanoja, lukee sekä ääneen että hiljaa, käsittelee tekstejä, lukee kuvia ja tulkitsee otsikoita, muodostaa kokonaiskäsityksen tekstin sisällöstä, oppii välimerkkien merkityksen, löytää olennaisen asian tekstistä, tekee johtopäätöksiä lukemastaan tekstistä. Kirjoittaminen 1. luokka : kirjoittaa kirjaimia, kirjoittaa helppoja sanoja, kirjoittaa omia kertomuksia, mahdollisesti kuvien avulla, kirjoittaa käsin tekstaamalla, käyttää kirjoituksessaan sanavälejä, kirjoittaa nimen isolla alkukirjaimella. 2. luokka : kirjoittaa käsialakirjoitusta, kirjoittaa tavallisimpia sanoja, harjoittelee pitkää ja lyhyttä vokaalia, ruotsinkielisissä kouluissa: harjoittelee ng-,j-,sj-(med sj ock sk), å- ja ä-äänteitä

25 25 samoin kuin sanoja, joissa on ck, x, c ja z, suomenkielisissä kouluissa: harjoittelee äng-äännettä, kaksoiskonsonantteja, lyhyitä ja pitkiä vokaaleja, diftongeja sekä vierasperäisiä kirjaimia ja äänteitä, kirjoittaa omia kertomuksia, runoja jne., kirjoittaa sekä käsin että tietokoneella, tottuu käyttämään suuria alkukirjaimia ja lopetusvälimerkkejä (.?!), kirjoittaa sanelun mukaan, oppii erottamaan vokaalit ja konsonantit. Kirjallisuus Yhteistä molemmille vuosiluokille : kuuntelee ja lukee satuja, runoja, kertomuksia ja sarjakuvia, tutustuu elokuviin ja teatteriin, keskustelee kirjoista, käyttää kirjastoa, saa opastusta sopivien kirjojen löytämiseen. Tietotekniikka Yhteistä molemmille vuosiluokille: saa mahdollisuuden kehittää luku-, kirjoitus- ja kommunikointitaitojaan myös tietotekniikan avulla. Kuvaus oppilaan hyvästä osaamisesta äidinkielessä ja kirjallisuudessa löytyy Opetussuunnitelman perusteista. vuosiluokille 3 5 Oppilaan tulee kehittää vuorovaikutusvalmiuksiaan eri yhteyksissä, kehittää taitoaan lukea ja ymmärtää erilaisia tekstejä, innostua lukemaan kirjallisuutta, oppia reflektoimaan lukukokemustaan, oppia etsimään tietoa erilaisista tiedonlähteistä, kehittää kirjallisia ja suullisia ilmaisuvalmiuksiaan, kehittää sanavarastoaan, tutustua äidinkielensä keskeisiin rakenteisiin ja käsitteisiin, tutustua muihin kulttuureihin kirjallisuuden ja muiden medioiden kautta, kehittää luovuuttaan. Keskeiset sisällöt vuosiluokille 3 5 Yhteiset sisällöt vuosiluokille 3 5 Vuorovaikutustaidot osallistuu eri aihepiireistä käytäviin keskusteluihin, harjoittelee keskustelutekniikkaa, vuorovaikutusta ja vuoronvaihtoa,

5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT

5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT 5 ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPPILAIDEN OPETUS 5.1 ERI TUKIMUODOT Oppilasta autetaan oppimisvaikeuksissa eri tukimuodoin, jotka määräytyvät vaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan. Keskeistä on varhainen

Lisätiedot

6.6 Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmerkinnät

6.6 Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmerkinnät 6.6 Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmerkinnät Perusopetuksessa käytettävät todistukset ovat: 1. Lukuvuositodistus 2. Välitodistus 3. Erotodistus 4. Päättötodistus Opetuksen järjestäjä

Lisätiedot

Oppilaanohjaus. Ylöjärven opetussuunnitelma 2004

Oppilaanohjaus. Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Oppilaanohjaus Oppilaanohjauksen tehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja kehitystä siten, että oppilas kykenee edistämään opiskeluvalmiuksiaan ja sosiaalista kypsymistään

Lisätiedot

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa 17.3.2005, 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

8. Oppilaan arviointi

8. Oppilaan arviointi 8. Oppilaan arviointi O ppilaan arviointi jaetaan arviointiin opintojen aikana ja päättöarviointiin, joilla on erilaiset tehtävät. 8.1 Arviointi opintojen aikana Arvioinnin tehtävä Opintojen aikaisen arvioinnin

Lisätiedot

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen

Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki 5.11.2010 Opetusneuvos Kristiina Ikonen Oppilaan arvioinnin merkitys ja tehtävä opetussuunnitelman perusteissa

Lisätiedot

Opetuslautakunta Liite nro 1 18 OPPILAAN ARVIOINTI JA SEN PERUSTUMINEN HYVÄN OSAAMISEN KUVAUKSIIN JA PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEEREIHIN

Opetuslautakunta Liite nro 1 18 OPPILAAN ARVIOINTI JA SEN PERUSTUMINEN HYVÄN OSAAMISEN KUVAUKSIIN JA PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEEREIHIN Opetuslautakunta 29.3.2012 Liite nro 1 18 OPPILAAN ARVIOINTI JA SEN PERUSTUMINEN HYVÄN OSAAMISEN KUVAUKSIIN JA PÄÄTTÖARVIOINNIN KRITEEREIHIN Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa.

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetusneuvos

Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetusneuvos Oppimisen arviointi uusissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Erja Vitikka Opetusneuvos Vuoden 2014 opetussuunnitelman perusteiden päälinjauksia Lainsäädännön määrittelemän arvioinnin pedagogisen

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetushallitus

Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka Opetushallitus Oppimisen arviointi uusissa lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteissa Erja Vitikka Opetushallitus 17.3.2015 LUKU 6 OPPIMISEN ARVIOINTI JA PALAUTE SEKÄ TODISTUKSET LISÄOPETUKSESSA 6.1 Oppimista tukeva

Lisätiedot

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki eriyttäminen opetuksessa huomioidaan oppilaan opetusta voidaan

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.

Lisätiedot

5 OPPILAAN ARVIOINTI Ohje koulukohtaiseen työskentelyyn:

5 OPPILAAN ARVIOINTI Ohje koulukohtaiseen työskentelyyn: 5 OPPILAAN ARVIOINTI Koulun arvot sekä oppimis- ja tiedonkäsitys ovat oppilaan arvioinnin pohjana. Arviointi on osa opiskeluprosessia. Palautteella ja itsearvioinnilla on merkittävä rooli oppimisessa.

Lisätiedot

1. Oppimisen arviointi

1. Oppimisen arviointi 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Ops-työpajakoulutus Helsinki Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa Ops-työpajakoulutus 21.10.2015 Helsinki Perusopetuslaki 628/1998 22 Oppilaan arviointi Oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Tavoitteena - jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin oman potentiaalinsa mukaan - oppilaan saama tuki

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen

Lisätiedot

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA Pirjo Koivula ylitarkastaja OPETUSHALLITUS Osaamisen ja sivistyksen asialla Lasten hyvinvointi yhteiskunnassa Valtaosa suomalaislapsista voi

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus LIITE 3 Valtioneuvoston asetus N:o 1435 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Annettu Helsingissä 20 päivänä joulukuuta

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

Munkkiniemen ala-aste

Munkkiniemen ala-aste Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein

Lisätiedot

IISALMEN LUKIOKYMPPI, OPETUSSUUNNITELMA

IISALMEN LUKIOKYMPPI, OPETUSSUUNNITELMA OPS, Iisalmen lukiokymppi 18.6.2014 1/5 IISALMEN LUKIOKYMPPI, OPETUSSUUNNITELMA Sisältö: 1) Yleistä...1 2) Tavoitteet...1 3) Opiskelijaksi ottamisen perusteet ja hakeminen...2 4) Opintojen sisältö...2

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

OPPILAAN ARVIOINNISTA OPPIMISEN ARVIOINTIIN alkaen

OPPILAAN ARVIOINNISTA OPPIMISEN ARVIOINTIIN alkaen OPPILAAN ARVIOINNISTA OPPIMISEN ARVIOINTIIN 1.8.2016 alkaen Uusi opetussuunnitelma astuu voimaan 1.8.2016 ja se otetaan käyttöön portaittain. Lukuvuonna 2016 2017 uuden opetussuunnitelman mukaan opiskelevat

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan peruskoulujen opetussuunnitelma 2016

Etelä-Pohjanmaan peruskoulujen opetussuunnitelma 2016 Luonnos 11.11.2015 Etelä-Pohjanmaan peruskoulujen opetussuunnitelma 2016 Arviointi perusopetuksessa Arviointikulttuurin keskeiset piirteet Rohkaisu ja kannustus Oppilaiden osallisuus arvioinnissa Tuetaan

Lisätiedot

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK Esi- ja peruskouluikäisille maahanmuuttajataustaisille lapsille voidaan järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta perusopetuslain (628/1998) mukaisesti. Sitä voidaan

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

* * * Koulun nimi: todistusten testikoulu Sivu 1(2) Testi Oppilas Luokka 1T. Taito erinomainen. Taito hyvä.

* * * Koulun nimi: todistusten testikoulu Sivu 1(2) Testi Oppilas Luokka 1T. Taito erinomainen. Taito hyvä. Luokka 1T VÄLITODISTUS erinomainen Sivu 1(2) hyvä kehittymässä alulla Äidinkieli ja kirjallisuus - suomi Hallitset äänne-kirjain vastaavuuden Luet tavuja Luet sanoja Kirjoitat kirjaimia Kirjoitat tavuja

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka, Opetushallitus Helsinki

Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa. Erja Vitikka, Opetushallitus Helsinki Oppimisen arviointi uusissa opetussuunnitelman perusteissa Erja Vitikka, Opetushallitus 1.10.2015 Helsinki Perusopetuslaki 628/1998 22 Oppilaan arviointi Oppilaan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

* * * Koulun nimi: todistusten testikoulu Sivu 1(2) Testi Oppilas Luokka 1T. Taito erinomainen. Taito kehittymässä.

* * * Koulun nimi: todistusten testikoulu Sivu 1(2) Testi Oppilas Luokka 1T. Taito erinomainen. Taito kehittymässä. Luokka 1T LUKUVUOSITODISTUS erinomainen Sivu 1(2) hyvä kehittymässä alulla Äidinkieli ja kirjallisuus - suomi ilmaista itseäsi suullisesti Luet tavuja Luet sanoja Luet sujuvasti Kirjoitat lyhyitä sanoja

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI. Sivistyslautakunta 18.11.2015 liite 3 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015-2016

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI. Sivistyslautakunta 18.11.2015 liite 3 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015-2016 SAARIJÄRVEN KAUPUNKI Sivistyslautakunta 18.11.2015 liite 3 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015-2016 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUS- SUUNNITELMA Sisällys 1. Valmistavan

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Helsinki 29.4.2011 Opetusneuvos Hely Parkkinen 1 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 5 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT

Lisätiedot

Kampus. tulevaisuuden ajatuksia. rehtori Lasse Tiilikka rehtori Arto Sikiö rehtori Minna Rovio

Kampus. tulevaisuuden ajatuksia. rehtori Lasse Tiilikka rehtori Arto Sikiö rehtori Minna Rovio Kampus tulevaisuuden ajatuksia rehtori Lasse Tiilikka rehtori Arto Sikiö rehtori Minna Rovio 1 Uudistuksen aika 2 3 4 Opetussuunnitelma 2016- Laaja-alaiset kokonaisuudet - jatkuva kokonaisuus Monialaiset

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Tästä on kyse perusopetuslaissa (628/1998,

Lisätiedot

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta

Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta Tiivistelmä Munkkivuoren ala-asteen koulun koulukohtaisesta opetussuunnitelmasta MUNKKIVUOREN ALA-ASTEEN KOULUSSA LUODAAN MEIDÄN KOULU -HENKEÄ Koulussa arvostetaan kaikkia niin lapsia kuin aikuisia. Koulussa

Lisätiedot

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen - oppilaslähtöinen näkökulma Helsinki 27.4.2012 Marja Kangasmäki Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Tehostettu tuki Yleinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

-2, SIV-SU 2016-02-11 16:00

-2, SIV-SU 2016-02-11 16:00 -2, SIV-SU 2016-02-11 16:00 Kokouskutsu Torstaina 11.2.2016 klo 16.00, Päivähoito- ja koulutusvirasto, kokoushuone Selecta Päättäjät Varsinaiset jäsenet Henkilökohtaiset varajäsenet Markku Pukkinen, puheenjohtaja

Lisätiedot

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN

KOULUTULOKKAAN TARJOTIN KOULUTULOKKAAN TARJOTIN 11.1.2016 VUOSILUOKAT 1-2 KOULULAISEKSI KASVAMINEN ESIOPETUKSEN TAVOITTEET (ESIOPETUKSEN VALTAKUNNALLISET PERUSTEET 2014) Esiopetus suunnitellaan ja toteutetaan siten, että lapsilla

Lisätiedot

OPPILAANOHJAUS PERUSOPETUKSESSA

OPPILAANOHJAUS PERUSOPETUKSESSA OPPILAANOHJAUS PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmälle 27.1.2010 Helena Kasurinen Osaamisen ja sivistyksen asialla OPPILAANOHJAUS PERUSOPETUKSESSA OHJAUSSUUNNITELMA

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa. Pirjo Koivula Opetushallitus

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa. Pirjo Koivula Opetushallitus Oppimisen ja koulunkäynnin tuki lisäopetuksessa Pirjo Koivula Opetushallitus 17.3.2015 HYVÄ KOULUPÄIVÄ Laadukas perusopetus, ennaltaehkäisevät toimintatavat, yhteisöllisyys, välittävä ja kannustava ilmapiiri,

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta

A2-kielen valinnoista ja opetuksesta A2-kielen valinnoista ja opetuksesta Kielten nimitykset perusasteella ja lukiossa A-kieli (A1) on peruskoulun ensimmäinen vieras kieli, joka alkaa 2. luokalla. Oulun kaupungissa kaikki oppilaat opiskelevat

Lisätiedot

1. Kolmiportainen tuki

1. Kolmiportainen tuki 1 1. Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Suunnataan pedagogiseen selvitykseen perustuen, opetuspäällikön päätöksellä oppilaalle, jonka selviytyminen perusopetuksesta edellyttää yksilöllisiä opetusjärjestelyjä.

Lisätiedot

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa 12.10.2011 Pyhäntä 18.10.2011 Kestilä 3.11.2011 Rantsila Erityisluokanopettaja Pia Kvist Ohjaava opettaja Raisa Sieppi

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA ESPOON KAUPUNKI OPETUS- JA KULTTUURITOIMI SUOMENKIELINEN KOULUTUSKESKUS PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Hyväksytty Espoon suomenkielisen koulutuslautakunnan kokouksessa 12.5.2004

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT KOTIEN OPS-OPAS OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan - mitkä arvot ohjaavat koulun toimintaa - millainen oppimiskäsitys ohjaa oppimista - mitä milläkin vuosiluokalla opiskellaan - miten opiskellaan

Lisätiedot

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Ops-koordinaattori Tuija Vänni 16.3.2016 Vänni 2016 1 4.3: Eriyttäminen opetussuunnitelman perusteissa ohjaa työtapojen valintaa perustuu

Lisätiedot

Tervolan lukion ohjaussuunnitelma

Tervolan lukion ohjaussuunnitelma Tervolan lukion ohjaussuunnitelma Sisällys: 1. Ohjaustoiminnan tavoitteet... 3 2. Ohjauksen järjestäminen, työmuodot ja tehtävien jakautuminen... 3 3. Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö... 5 4. Keskeiset

Lisätiedot

Opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016

Opetussuunnitelma uudistuu. Syksy 2016 Opetussuunnitelma uudistuu Syksy 2016 Uudistus 10 vuoden välein Perusopetuksen opetussuunnitelma (ops) uudistetaan noin 10 vuoden välein. Taustalla valtioneuvoston asetus, jossa annetaan perusopetuksen

Lisätiedot

TIINA VÄLIKANGAS OPETUSSUUNNITELMA 2014

TIINA VÄLIKANGAS OPETUSSUUNNITELMA 2014 TIINA VÄLIKANGAS OPETUSSUUNNITELMA 2014 OPETUSSUUNNITELMAUUDISTUKSEN TAUSTATEKIJÄT Koulua ympäröivä maailma on muuttunut paljon 2000-luvun alusta globalisaation vaikutukset ja kestävän tulevaisuuden haasteet

Lisätiedot

LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Pohjankartanon koulun 10. luokka

LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Pohjankartanon koulun 10. luokka 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pohjankartanon koulun 10. luokka Oulun opetustoimen perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma LIITE Pohjankartanon koulun opetussuunnitelmaan 1.8.2005 alkaen

Lisätiedot

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 13.3 Vuosiluokkien 1-2 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 13.3.1 Siirtyminen esiopetuksesta perusopetukseen

Lisätiedot

Oppilas opiskelee toiminta-alueittain

Oppilas opiskelee toiminta-alueittain Opetuksen järjestäjä HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA (HOJKS) Oppilas opiskelee toiminta-alueittain Salassa pidettävä Julkisuuslaki 24 1 mom. 30 kohta 1. PERUSTIEDOT Oppilaan

Lisätiedot

Alavuden valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Alavuden valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Alavuden valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Opetushallitus on hyväksynyt 18.6.2009 maahanmuuttajille järjestettävän perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet. Perusopetukseen

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelma alkuopetuksen näkökulmasta

Perusopetuksen opetussuunnitelma alkuopetuksen näkökulmasta Perusopetuksen opetussuunnitelma alkuopetuksen näkökulmasta Outi Rinne/ 5.4.2016 Jatkumo Perusopetus jäsentyy vuosiluokkien 1 2, 3 6 sekä 7-9 muodostamiin jaksoihin. Vuosiluokat muodostavat. opetuksellisesti

Lisätiedot

5.21.1. Opinto-ohjaus Perusaste Soveltavat kurssit (Koulukohtaiset kurssit) Koulukohtaiset ohjauskurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä S.

5.21.1. Opinto-ohjaus Perusaste Soveltavat kurssit (Koulukohtaiset kurssit) Koulukohtaiset ohjauskurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä S. 5.21.1. Opinto-ohjaus Perusaste Soveltavat kurssit (Koulukohtaiset kurssit) Koulukohtaiset ohjauskurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä S. 1. Opinto-ohjaus 1 (opo1) saa perusasteen opintojen aloittamiseen

Lisätiedot

Kemiönsaaren kunnan perusopetuksen oppilaanohjaussuunnitelma

Kemiönsaaren kunnan perusopetuksen oppilaanohjaussuunnitelma Kemiönsaaren kunnan perusopetuksen oppilaanohjaussuunnitelma Johdanto Kouluilla tulee olla yhteinen käsitys oppilaanohjauksesta, jotta ne pystyvät tekemään työtä tavoitteellisesti. Oppilaanohjaussuunnitelma

Lisätiedot

Loviisan kaupunki HARJUNTAUSTAN KOULU LUOKKAMUOTOINEN PIENRYHMÄOPETUS

Loviisan kaupunki HARJUNTAUSTAN KOULU LUOKKAMUOTOINEN PIENRYHMÄOPETUS Loviisan kaupunki HARJUNTAUSTAN KOULU LUOKKAMUOTOINEN PIENRYHMÄOPETUS 2 Opetussuunnitelma ja opetuksen järjestämisen periaatteet Harjuntaustan koulu on Loviisan ja naapurikuntien yhteinen erityiskoulu,

Lisätiedot

Toivalan koulun opetussuunnitelma

Toivalan koulun opetussuunnitelma Toivalan koulun opetussuunnitelma 1. ARVOT JA TOIMINTAKULTTUURI Toivalan koulun arvoja ovat yhteisöllisyys, yhteistyö ja turvallisuus. Koulun toiminnan tavoitteena on luoda turvallinen ja virikkeellinen

Lisätiedot

2. Oppimissuunnitelma ohje

2. Oppimissuunnitelma ohje 2. Oppimissuunnitelma ohje PERUSTIEDOT Luokanvalvoja: Työpuhelin: Opiskelija: Lukuvuosi: Luokka: Syntymäaika: Huoltajat: TEHOSTETTUUN TUKEEN SIIRTÄMINEN KÄSITELTY MONIALAISESTI Käsittelypäivä, kommentit:

Lisätiedot

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto 1.1.2011 alkaen Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa määrittävät normiasiakirjat Perusopetuslaki 642/2010 (voimaan 1.1.2011, velvoittaen

Lisätiedot

Lyhyt oppimäärä uudistuvista opetussuunnitelmien perusteista

Lyhyt oppimäärä uudistuvista opetussuunnitelmien perusteista Lyhyt oppimäärä uudistuvista opetussuunnitelmien perusteista KUNTAKOORDINAATTORIEN NEUVOTTELUPÄIVÄ Oppilas- ja opiskelijahuollon palvelurakenteen ja laadun kehittäminen Pirjo Koivula Opetusneuvos 1 Perusopetuslain

Lisätiedot

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto 11.2.2013 Arja Korhonen Järvenpään kaupunki Arja Korhonen 1 Kolmiportaisen tuen tavoitteena: Oppilaita tuetaan suunnitelmallisesti etenevän ja vahvistuvan

Lisätiedot

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä Pirjo Koivula Opetusneuvos 12 Sanallinen arviointi 2 Arviointi lukuvuoden päättyessä Opintojen aikainen arviointi sisältää myös oppimisprosessin

Lisätiedot

11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen

11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen 11.3. Pedagoginen toimikunta kokoontui laatimaan yhtenäiskoulun toimintakulttuuritekstiä. 19.5. toimintakulttuuriteksti tarkistettiin ja pedagoginen toimikunta kokoontui sellaisenaan viimeisen kerran.

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Tervetuloa esiopetusiltaan!

Tervetuloa esiopetusiltaan! Tervetuloa esiopetusiltaan! Esiopetus Järvenpäässä toimintakaudella 2010-2011 Esiopetuksen hakemusten palautus 19.2. mennessä Tiedot esiopetuspaikasta 31.5. mennessä Esiopetus alkaa 1.9.2010 ja päättyy

Lisätiedot

RAUNISTULAN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA KASTUN YKSIKKÖ PÄIVITETTY

RAUNISTULAN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA KASTUN YKSIKKÖ PÄIVITETTY RAUNISTULAN KOULUN OPETUSSUUNNITELMA KASTUN YKSIKKÖ PÄIVITETTY 14.11.2013 Sisällysluettelo 1 Opetussuunnitelma... 2 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen... 2 2 Opetuksen järjestämisen lähtökohdat... 2 2.1

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Opetusministerin esittelystä säädetään 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lukiolain (629/1998) nojalla:

Opetusministerin esittelystä säädetään 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lukiolain (629/1998) nojalla: Lukioasetus 6.11.1998/810 Opetusministerin esittelystä säädetään 21 päivänä elokuuta 1998 annetun lukiolain (629/1998) nojalla: 1 luku Opetus 1 Opetuksen määrä Opetusta eri oppiaineissa ja opinto-ohjausta

Lisätiedot

B3. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi vastauksia osallistujien kysymyksiin tietoisku opiskelun erityisistä painoalueista eriyttämisen menetelmänä

B3. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi vastauksia osallistujien kysymyksiin tietoisku opiskelun erityisistä painoalueista eriyttämisen menetelmänä B3. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi vastauksia osallistujien kysymyksiin tietoisku opiskelun erityisistä painoalueista eriyttämisen menetelmänä Perusopetusasetus 1998/852 10 Arviointi opintojen aikana

Lisätiedot

Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi. Pirjo Koivula opetusneuvos Opetushallitus

Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi. Pirjo Koivula opetusneuvos Opetushallitus Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Pirjo Koivula opetusneuvos Opetushallitus 6.2 Oppilaiden ikäkauden ja edellytysten huomioon ottaminen sekä monipuoliset arviointikäytännöt Arviointikäytännöt ja palautteen

Lisätiedot

Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät

Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 26.-27.4.2012 Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetusneuvos Eija Kartovaara Osaamisen ja sivistyksen asialla Usein kysyttyä opintojen järjestämisestä ja oppilaan

Lisätiedot

Kyyjärven perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Kyyjärven perusopetuksen ohjaussuunnitelma Kyyjärven perusopetuksen ohjaussuunnitelma 1. Ohjauksen järjestäminen Ohjaustoiminta muodostaa koko perusopetuksen ajan kestävän jatkumon, jonka toteutuminen taataan siten, että ohjaustyöhön osallistuvat

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Arviointia säätelevä normipohja ja Opetushallituksen suositukset. Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus

Arviointia säätelevä normipohja ja Opetushallituksen suositukset. Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus Arviointia säätelevä normipohja ja Opetushallituksen suositukset Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus Oppilaan arvioinnin yleiset periaatteet Arvioinnin tehtävät perusopetuksessa Tukea oppilaan kasvua,

Lisätiedot

Ohjaussuunnitelma Esi- ja perusopetus

Ohjaussuunnitelma Esi- ja perusopetus Ohjaussuunnitelma Esi- ja perusopetus 1.8.2016 2 Sisällysluettelo 1 Oppilaanohjaus... 3 2 Oppilaanohjauksen eettiset periaatteet... 3 Itsemääräämisoikeus... 3 Totuudellisuus... 3 Luottamuksellisuus...

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 1 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola

OPS-uudistus alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kokkola 28.8.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot