TYÖELÄMÄN TUTKIMUSPÄIVÄT III: TYÖELÄMÄN TUTKIMUKSEN MERKITYS JA VAIKUTTAVUUS TAMPEREEN YLIOPISTO

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TYÖELÄMÄN TUTKIMUSPÄIVÄT III: TYÖELÄMÄN TUTKIMUKSEN MERKITYS JA VAIKUTTAVUUS TAMPEREEN YLIOPISTO 6. 7.10.2006"

Transkriptio

1 Vetäjät: Kati Tikkamäki ja Riitta Viitala Perjantai Avaus ja esittäytyminen Päivi Huotari Osaamisen strateginen johtaminen sosiaali- ja terveystoimialoilla strategisen henkilöstövoimavarojen johtamisen viitekehyksessä Tuula Heiskanen ja Hannu Heiskanen Innovaatiot ja oppimisen tilat työelämässä lähtökohtien hahmottelua tutkimukselle Meri Jalonen Tuotantotiedon merkitys valmistavassa teollisuudessa Kahvitauko Annarita Koli Jos me nyt tähän löydettäis ratkaisu niin se vois auttaa isommissakin asioissa. Arkityön ongelmat ja toimintakonseptin kehittäminen opettajayhteisössä Liisa Marttila Ammattiopettajasta hoitotyön ja -tieteen asiantuntijaksi Lauantai Aki Ojakangas ROA vai riita? Työyhteisöjen kehittämiskoulutus Metallityöväen Murikkaopistossa 1990-luvulla Hannele Laaksonen Henkilöstön osaaminen ja koulutustarpeet muistihäiriöisten hoitotyössä Pauliina Lampinen Työllistämisen ammattilaiset ohjaajien näkemyksiä ja kokemuksia ohjaustyöstä ja tasa-arvosta sosiaalisen työllistämisen toimialalla

2 Päivi Huotari Osaamisen strateginen johtaminen sosiaali- ja terveystoimialoilla strategisen henkilöstövoimavarojen johtamisen viitekehyksessä Osaaminen on keskeinen menestyskriteeri ja oleellinen osa julkisten organisaatioiden tuloksellisuutta, kun ratkaistaan, kuinka laadukkaasti ja kustannustehokkaasti julkiset organisaatiot pystyvät vastaamaan asiakkaidensa tarpeisiin. Strategioiden siirtyminen henkilöstöstrategiaan ja henkilöstön osaamiseen sekä edelleen perustehtävään ja asiakaspalveluihin edellyttää osaamisen strategista johtamista. Organisaation johdon vastuulla on varmistaa, että visio ja strategiat toteutuvat käytännön toiminnassa ja että henkilöstön osaaminen vastaa nykyisiä ja myös tulevia tehtäviä mahdollisimman hyvin. Osaamisen selvittäminen voidaan nähdä yhtenä tulossuunnittelun apuvälineenä ja tarvittavan osaamisen määrittäminen auttaa organisaatiota vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Osaamisen arviointi, mittaaminen ja kehittäminen edellyttävät osaamisen strategista johtamista. Osaamisen johtamisessa määritellään vision ja strategioiden saavuttamiseksi tarvittava osaaminen sekä tarvittavan osaamisen hankinta, hallinta, käyttö ja kehittäminen. Organisaation osaamisen strateginen johtaminen on organisaation vision ja nykytilan välisen osaamiskuilun ja siihen liittyvän jännitteen ottamista huomioon osaamisen johtamisessa. Tämän tutkimuksen tavoitteena on saada tietoa siitä, minkälaisella henkilöstövoimien strategisella johtamisella henkilöstön strategista osaamista voidaan kehittää ja miten sosiaali- ja terveystoimialojen esimiehet toteuttavat työssään osaamisen strategista johtamista. Tutkimuksen ensimmäisen vaiheen aineisto kerättiin kohdevirastojen linjajohdolle suoritetuilla focus group haastatteluilla. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällön analyysilla. Tuloksista ilmenee, että strateginen johtaminen on perusta osaamisen strategiselle johtamiselle ja osaamisen strateginen johtaminen on tuloksissa varsinainen ydinluokka. Luokat toiminnan johtaminen, aineettoman pääoman johtaminen ja tutkiminen toimivat strategisen osaamisen johtamisen mahdollistavina tukiluokkina. Strategisen osaamisen johtaminen nähdään siis omana johtamisalueenaan, joka ei kuitenkaan ole johtamisen toiminnoissa erillinen alue, vaan se voi syntyä vain näiden yleisten johtamistoimintojen tukemana. Osaamisen strategisessa johtamisessa korostuvat toimialojen visioista ja strategioista nouseva osaamistarve ja sen johtaminen. Voidaan ajatella, että ilman toimivaa toiminnan ja aineettoman pääoman johtamista sekä tutkimuksellista otetta johtamiseen, strateginen johtaminen ja osaamisen strateginen johtaminen on vaikeaa. Tutkimuksen toisen vaiheen aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella, ja vastaajina oli 497 (vastausprosentti 71) sosiaali- ja terveystoimialoilla työskentelevää esimiestä. Aineisto analysoitiin SPSS-ohjelmalla, ja analyysissä käytettiin kuvailevia tilastollisia menetelmiä ja pääkomponenttianalyysia. Tuloksissa ilmenee, että esimiehet toteuttivat työssään ensimmäisessä vaiheessa syntynyttä mallia osaamisen strategisesta johtamisesta melko hyvin. Muutosjohtaminen sekä strategista osaamista kehittävän kehityskeskustelun käyminen ja koulutuksen suunnittelu nähtiin sosiaali- ja terveystoimialojen esimiesten vastauksissa johtamisalueena vaikeina. Toimialan ylimmältä johdolta odotettiin nykyistä yhtenäisempää ja sitoutuneempaa otetta strategiseen johtamiseen sekä

3 osaamista ja kehittymistä enemmän tukevan kulttuurin luomista toimialalle. Arviointijärjestelmä ei vastaajien mielestä tukenut riittävästi strategian toteutumisen seurantaa. Osaamisen strategisen johtamisen kehittämiseksi sosiaali- ja terveystoimialoilla tarvitaan pitkäjänteistä, sektorit ylittävää, yhteistä näkemystä strategisessa johtamisessa. Strategian siirtyminen henkilöstöstrategiaan ja henkilöstön osaamiseen sekä edelleen perustehtävään ja asiakaspalveluihin edellyttää osaamisen määrätietoista strategista johtamista, yhteistä, ymmärrettävää kieltää sekä johdon eri tasojen ja työtekijöiden yhteistä, laajaa osallistumista strategiseen suunnitteluun ja päätöksentekoon. Strategian siirtyminen perustehtävään onnistuu, kun esimiehet ottavat nykyistä enemmän huomioon avoimen ja ymmärrettävän viestinnän sekä vievät strategisten tavoitteiden konkretisoinnin yksikkö- ja yksilötasolle. Esimiehet tarvitsevat työssään perustehtävän tuntemista ja kykyä mallintaa strategista johtamista ja osaamisen strategista johtamista myös teoreettisesti ja tutkimukseen perustuen. Tavoitteiden saavuttaminen sekä resurssien ja tavoitteiden vastaavuus edellyttävät myös paneutumista sosiaali- ja terveystoimialojen ydintehtäviin.

4 Tuula Heiskanen ja Hannu Heiskanen Innovaatiot ja oppimisen tilat työelämässä lähtökohtien hahmottelua tutkimukselle Innovaatiotoiminnan merkitys yritysten toimintaedellytyksiin ja kansallisiin talouksiin on laajasti tunnustettu. Kansallisilla ja kansainvälisillä kehittämisohjelmilla pyritään synnyttämään ympäristöjä, joissa innovaatiotoiminta vahvistuisi. Keskeisessä roolissa ohjelmissa on ollut verkostoitumisen tukeminen, jolla toiminnalla on haluttu tukea sekä yritysten keskinäisten yhteyksien muodostumista että yritysten ja tutkimus- ja koulutusinstituutioiden välisten suhteiden syntymistä. Laajakantoisempana tavoitteena on ollut alueellisten ja kansallisten innovaatiojärjestelmien rakentuminen ja vahvistuminen. Empiiriset tutkimustulokset verkostoitumisen hyödyistä ovat moniselitteisiä. On löydettävissä joukko tutkimuksia, jotka korostavat yritysten ulkopuolisten yhteyksien merkitystä innovaatiotoiminnalle. Toisaalta on havaittavissa, että tutkimustiedossa on merkittäviä aukkoja. Tutkimustieto on hyvin puutteellista esimerkiksi siinä, keiden kanssa yhteydet solmitaan, mitä lajia ne ovat ja mihin tarkoituksiin yhteyksiä etsitään. Yritysten tiedon etsinnän herätteiden ja oppimistarpeiden parempi ymmärtäminen on edellytys sille, että voidaan synnyttää oppimisen tiloja, jotka vastaavat yritysten tarpeisiin. Tutkimushaasteena tiedon- ja oppimistarpeiden jäljille pääsy edellyttää näkökulman luomista innovaatioprosessiin. Yksi keskeinen haaste on tuote- ja prosessi-innovaatioiden keskinäisen suhteen hahmottaminen innovaatioprosessin kulussa ja niistä seuraavat tiedon ja oppimisen tarpeet. Esitys käsittelee innovaatioprosessin ja oppimisen tilojen suhdetta työelämässä. Tavoitteena on nostaa esille tutkimushaasteita niiden keskinäisen suhteen tutkimisesta. Tutkimuksellisten lähtökohtien hahmottelua pohjustetaan kahden kirjallisuudesta löytyneen case-tutkimuksen avulla. Case-tutkimuksista muodostunutta kuvaa on täydennetty muutaman asiantuntijahaastattelun avulla.

5 Meri Jalonen Tuotantotiedon merkitys valmistavassa teollisuudessa Tieto on tunnustettu merkittäväksi organisaatioiden kilpailutekijäksi. Myös valmistavassa teollisuudessa on huomattu tiedon merkitys liiketoiminnalle ja pyritty etsimään ratkaisuja sen hallitsemiseksi. Teollisessa tuotannossa tiedon hallinnan parantamisessa on keskitytty tietojärjestelmien kehittämiseen. Tuotantoprosessissa työskentelevien ihmisten tietoon kohdistuvat tarpeet sen sijaan on jätetty vähälle huomiolle. Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia tuotantoprosessissa tarvittavaa tietoa eli tuotantotietoa, sen ilmenemismuotoja ja merkitystä valmistavan teollisuuden yritysten toiminnassa. Tavoitteena oli tuottaa ymmärrystä tuotantotiedosta: miten tieto näyttäytyy tuotantoprosessissa ja miten se ohjaa työyhteisöjen päivittäistä toimintaa. Lähtökohdaksi tuotantotiedon tutkimiselle muodostui tiedon ja toiminnan suhde. Tarkoituksenmukainen toiminta edellyttää tilanteeseen sopivaa tietoa ja on siten tilannesidonnaista ja käytännöllistä. Tietoa on sekä yksilön mielessä että sitoutuneena yhteisöllisiin käytäntöihin ja prosesseihin. Tieto kehittyy vuorovaikutuksessa yksilön, yhteisön ja ympäristön välillä ja on siten välittynyttä ja väliaikaista. Tähän vuorovaikutukseen liittyvien valta-asemien takia tieto on myös kiistanalaista: asemasta riippuen eri ihmisten edustamaa tietoa arvostetaan eri tavoin. Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena viidessä valmistavan teollisuuden yrityksessä. Tutkimuksen aikana kehitettiin dialogisiin menetelmiin ja toimintatutkimuksen periaatteisiin pohjautuva tuotantotiedon arviointimenetelmä. Menetelmää käytettiin aineiston tuottamiseen järjestämällä kaksi työpajan muotoista interventiota jokaisessa kohdeyrityksessä. Työpajat kokosivat yhteiseen keskusteluun edustajat jokaisesta tuotantoprosessin vaiheesta, myyjistä tuotantopäälliköihin ja tuotannon työntekijöihin. Keskustelujen aiheena oli työyhteisöjen toiminnassaan tarvitsema tieto ja yhteistyö tuotantoprosessin aikana. Tutkimustuloksena syntyi tuotantotiedon määritelmä: se on tietoa, jonka avulla tuote syntyy tuotantoprosessissa. Tuotantotieto muuttuu tuotteeksi työyhteisöjen tietämyksen ja osaamisen välityksellä tuotantoprosessin eri vaiheissa. Prosessin ympärille rakentuu tuotantotietoympäristö, joka muodostuu fyysisten laitteiden ja apuvälineiden lisäksi tietoa luovista ja jakavista työyhteisöistä sekä tuotantotiedon ilmentymistä. Tutkimus osoitti, että tuotantotietoa jaetaan ja luodaan työyhteisöjen sisällä ja erityisesti niiden välisillä rajapinnoilla. Niillä työyhteisöt muodostavat toiminnan yhteisiä kohteita ja tiedon ilmentymät muuttavat muotoaan vastatakseen prosessissa seuraavien työyhteisöjen tarpeita. Tutkimuksessa nousi esiin neljä tuotantotietoon vaikuttavaa tekijää: yrityksen tuotteet, tiedon välittämisen muodot, työkulttuuri ja yhteistoiminnan luonne. Yrityksissä muotoutumassa olevat näkemykset tuotteesta räätälöitävinä ominaisuuksina, palveluna tai yhteistyönä haastavat perinteiset toimintatavat. Kuitenkin nykyiset tiedon välittämisen muodot, dokumentit ja tietojärjestelmät perustuvat näkemykseen tuotteesta esineenä, eivätkä pysty vastaamaan tietoon kohdistuviin tarpeisiin. Suullisen tiedon jakaminen osoittautui merkittäväksi päivittäisen toiminnan mahdollistavaksi tekijäksi. Siihen ei

6 yrityksissä kuitenkaan haluttu nojata, vaan tavoitteena oli kerätä tietoa tietojärjestelmiin. Myös työkulttuuri vaikuttaa tiedon jakamiseen: monissa tutkituissa yrityksissä työyhteisöt toimivat toisistaan eriytyneinä. Yhteisöjen keskinäistä riippuvuutta tiedon jakamisesta ei ollut ymmärretty, vaan työyhteisöjen välillä oli tiedon jakamista vaikeuttavia jännitteitä. Kuitenkin vain työyhteisöjen sisäisen ja välisen yhteistoiminnan avulla on mahdollista muodostaa tuotteista yhteisesti ymmärrettyjä toiminnan kohteita sekä ymmärtää ja hallita tuotantoprosessia kokonaisuutena.

7 Annarita Koli Jos me nyt tähän löydettäis ratkaisu niin se vois auttaa isommissakin asioissa. Arkityön ongelmat ja toimintakonseptin kehittäminen opettajayhteisössä Työn muutokset ja muutospaineet näkyvät työyhteisön arjessa lisääntyvinä työn ongelma- ja häiriötilanteina. Nämä häiriötilanteet kuormittavat työntekijöitä ja synnyttävät työyhteisössä usein huonoa ilmapiiriä. Tarkastelen esityksessäni sitä, miten ammatillisen oppilaitoksen kahdeksan kosmetologiopettajan ja heidän esimiestensä yhteisö pyrkii eri tavoin löytämään ratkaisuja kosmetologiosastoa vaivanneeseen arkiseen ongelmaan, siisteys- ja hygienia-asioihin. Työympäristön siisteydestä ja hygieniasta huolehtiminen on keskeinen osa kosmetologin toimenkuvaa, joten siisteysasioiden painottaminen on osa myös opetussuunnitelmaa. Lukuisista yrityksistä huolimatta opettajat eivät olleet saaneet opiskelijoita ottamaan vastuuta osaston siisteydestä. Tarkoitukseni on osoittaa, kuinka vähäpätöisiltäkin vaikuttavat arkityön ongelmat kuvastavat usein laajempia muutoksia ja kehittämisen haasteita työtoiminnassa. Siivousongelman tapauksessa kyse oli sekä opiskelijamäärien kasvusta että opetussuunnitelman sisällön laajenemisesta, mikä ei jättänyt sijaa enää perusasioista huolehtimiselle. Ilman työn muutosta tarkastelevia analyysivälineitä ilmiongelmien taakse on kuitenkin vaikea päästä. Analysoin esityksessäni, millaisten käännekohtien kautta opettajayhteisön keskustelun painopiste siirtyi oiretta korjaavien toimenpiteiden keksimisestä pitkäjänteisempiin, koko osaston toimintakonseptia kehittäviin ratkaisuihin.

8 Hannele Laaksonen Henkilöstön osaaminen ja koulutustarpeet muistihäiriöisten hoitotyössä Suomeen on perustettu 1990-luvun aikana noin 400 dementiayksikköä, joista 2/3-osaa on julkisia ja 1/3-osaa yksityisiä. Koulutetun henkilökunnan osuus vaihtelee ollen korkeinta terveyskeskuksissa ja alhaisinta vanhainkodeissa. Henkilökunnan ammattitaidon ylläpito vaatii jatkuvaa alan koulutusta ja tietojen päivittämistä. Vanhustenhuollon laatusuosituksen mukaan organisaation tulee kehittää henkilöstön osaamista ja työskentelyn toimintatapoja pitkäjänteisesti. Sosiaali- ja terveydenhuollon täydennyskoulutusvelvoitteet edellyttävät vuosittain aktiivista täydennyskoulutusta koko henkilökunnalle. Tämän tutkimuksen tavoitteena on kartoittaa, mikä on dementiayksiköiden hoitohenkilöstön osaamisen taso ja mitkä ovat työntekijöiden täydennyskoulutustarpeet. Tutkimukseen valittiin otanta vuoden 2002 esitutkimukseen (Laaksonen 2002) osallistuneista yksiköistä ja tutkimus toteutettiin postikyselyllä sosiaali- ja terveydenhuollon alaisuudessa oleviin dementiayksiköihin, yksiköiden ylemmille esimiehille (N=113), vastaaville hoitajille (N=117) ja työntekijöille (N=317). Tutkimus on luonteeltaan kvantitatiivinen. Avoimet vastaukset analysoidaan sisällön erittelyllä. Ylemmistä esimiehistä, vastaavista hoitajista ja työntekijöistä lähes kaikki ovat naisia, joilla on pitkä työkokemus vanhustenhuollossa. Ylemmät esimiehet työskentelevät johtajina, vanhustyönjohtajina, osastonhoitajina ja ylihoitajina. Ylempi koreakoulututkinto on vastaajista 20 %:lla, eritasoinen sairaanhoitajan tutkinto 19 %:lla ja sosiaalihuollon koulutus 13 %:lla. Lähiesimiesten yleisimmät virkaja toiminimikkeet ovat osastonhoitaja (30 %), vastaava sairaanhoitaja (17 %) ja sairaanhoitaja (29 %). Tutkimuslupa saatiin 31 yksikköön, joista työntekijätason vastauksia saapui 194 lomaketta (N=307). Työntekijöistä 67 %:lla on koulutason tutkinnon (apuhoitaja, kodinhoitaja, perushoitaja, lähihoitaja) ja vain 10 %:lla on opistoasteen tutkinto. Yhteensä viidenneksellä (22 %) työntekijöistä ei ole hoitoalan koulutusta. Dementiayksiköiden henkilökunta arvioi itseään tiimityön, asiakaspalvelutaitojen ja dementoituvien hoitotyön ammatillisten taitojen osa-alueilla. Lähes kaikki mitatut asiakaspalvelutaidot ovat vastaajilla kiitettävä tasolla. Sen sijaan puutteita löytyy tiimityötaidoissa ja dementiatyön ammatillisessa osaamisessa. Tiimityötaidoissa tulevat esille erityisesti ristiriitojen ja ongelmien käsittely, ja työyhteisöviestintä sekä vuorovaikutus. Sekä työntekijöillä että lähiesimiehillä nousi suurena kehittymisalueena esille atk-osaaminen. Tämän lisäksi lähiesimiehet tarvitsevat johtamiskoulutusta ja työntekijät lääkehoidon koulutusta sekä koko työyhteisö koulutusta hoitosuunnitelmien kehittämisestä. Erityisesti tulisi kiinnittää huomiota työtekijöiden jaksamiseen, työkykyyn ja työmotivaatioon.

9 Liisa Marttila Ammattiopettajasta hoitotyön ja -tieteen asiantuntijaksi Ammattikorkeakoulut toimivat yliopiston ja sen edustaman tieteellisen orientaation sekä työelämän ja sen edustaman käytäntöläheisyyden välissä. Ammattikorkeakoulujen opettajat joutuvat rakentamaan ammattikorkeakoulun opettajuutta näiden kahden maailman välillä. (Auvinen 2004; Schön 1990.) Ammattikorkeakoulukehitys on näkynyt opettajan mm. työssä jatkuvana muutoksena, organisaation ja työn fragmentoitumisena (Herranen 2003) sekä muodollisten meritoitumistavoitteiden kasvuna. Ammattikorkeakoulureformin alkuvaiheessa tehdyssä tutkimuksessaan Pasi Tulkki (1993) tarkasteli ammattiopettajien identifioitumista kolmen mielikuvadimension kautta: opettajana, tausta-ammatin edustajana tai tieteenalan asiantuntijana. Yksikään näistä mielikuvista ei toimi yksinään vaan ne kietoutuvat toisiinsa, sisältäen ammattikuntien aikaisempia perinteitä, jota sulatetaan uuteen ainekseen. Näiden sekä oman työhistoriansa kautta kukin muodostaa mielikuvan siitä, mitä ammattiopettajuus on. Ammattikorkeakoulun tulo merkitsi murrosta opettajan työtietoisuudessa. Kyse oli ammatin uuden kehitysvaiheen esiin murtautumisessa ja eletyn kehitysvaiheen lakastumisesta. Tulkki arvioi ammattikorkeakoulunopettajien työtietoisuuden syntyvän ankkuroimalla ammattiopettajuus aiempaa vahvemmin ammatilliseen osaamiseen ja ammatin tieteelliseen hallintaan. Ammattiopettajan tulisi tällöin nähdä itsensä enemmän esimerkiksi hoitotieteen asiantuntijana kuin perinteisenä sairaanhoidon opettajana. Samalla hänen tulisi olla hoitotyön asiantuntija, joka tietämys perustuu jatkuvaan kontaktiin työelämän kanssa. (mt., , 192) Tulkin (1993, 138) mukaan sellaiset ammattiopettajayhteisöt, jotka tavoittelevat korkeampaa statusta, identitifioituvat akselilla opettajuus tiede. (academic drift) Hoitotyönkoulutusta koskevissa tutkimuksissa on noussut selvästi esiin vahva identifioituminen tieteeseen. (Herranen 2003, 182; Tulkki 1993) Statuksen kohottamispyrkimys käynnistää vanhojen mielikuvien kritiikin ja kyseenalaistaa nykyiset tai aikaisemmat pätevyydet. Vanhaa ammattiopettajuutta arvioidaan korkeakouluasemista käsin ja uuden aineksen kautta. (Tulkki 1993, 164.) Tämä on muuttanut ammattikorkeakouluissa tehtävän työn ideaaleja ja käytänteitä rajustikin sekä tuonut niiden henkilöstölle uusia osaamisvaatimuksia. Muutosvaiheessa olevat yksilöt joutuvat tekemään identiteettityötä. Blenkinsopp ja Stalker (2004) näkevät identiteettityön sosiaalisena toimintana, jonka kautta yksilö pyrkii sovittautumaan ympäristöönsä. Ammatillisen identiteetin kannalta työelämään liittyvät muuttuvat osaamisvaatimukset ja organisaatiomuutokset vaativat työntekijöiltä identiteettityötä, jonka kautta omaa ammatillista osaamista ja minuutta pystytään uudelleenmäärittämään. Tätä kautta pyritään mahdollistamaan jatkuvuuden ja hallinnan tunnetta suhteessa omaan toimintaan: Kuka olen? Mitä osaan? Mitä haluan tulevaisuudessa? Identiteettityö onkin tietoista erityisesti sellaisissa tilanteissa, joissa aikaisempi käsitys ammatillisesta minästä horjuu (Alvesson ja Willmott 2002). Omassa esityksessäni sovellan Tulkin (1993) jaottelua omaan haastatteluaineistooni ja kuvaan opettajuuden, tieteellisyyden ja hoitajuuden kolmioon liittyvää identiteettityötä. Haastateltavat (n=9)

10 toimivat hoitotyön koulutusohjelmissa opettajina ja ohjaajina, kahdessa eri ammattikorkeakoulussa. Tarkastelen 18 haastattelun perusteella, miten (hoito-)tieteellisyys, työelämäkokemus hoitotyössä ja toisaalta vahva rooli opettajana näyttäytyvät haastateltavien kertomuksissa omasta työstään. Tuon esiin myös haastateltavien kertomia kokemuksia työn muuttumisesta sekä heidän omista strategioistaan hallita työn ja ammatillisen identiteetin muutokset. Alustavien tulosteni mukaan ammattikorkeakoulukehitys on toisaalta luonut opettajille muutospaineita ja tarpeen varsin raskaallekin identiteettityölle, mutta sen kautta myös mahdollisuuden uudenlaisten identiteettien rakentamiseen ja legitimoimiseen. Lähteet: Alvesson, M. & Willmott, H. (2002) Identity regulation as organisational control: Producing the appropriate individual, Journal of Management Studies, 39:5, Auvinen, P. (2004) Ammatillisen käytännön toistajista monipuolisiksi aluekehittäjiksi? Ammattikorkeakoulu-uudistus ja opettajien työn muutos vuosina Joensuun yliopiston kasvatustieteellisiä julkaisuja N:o 100. Joensuun yliopisto. Blenkinsopp, J. & Stalker, B. (2004) Identity work in the transition from manager to management academic. Management Decision, vol. 42, No ¾, Herranen, J. (2003) Ammattikorkeakoulu diskursiivisena tilana. Järjestystä, konflikteja ja kaaosta. Joensuun yliopiston kasvatustieteellisiä julkaisuja N:o 85. Joensuun yliopisto. Schön, D. A. (1990) Educating the reflective practioner. Jossey-Bass, San Francisco. Tulkki. P. (1993) Työelämän ja ammattikorkeakoulun yhteys. Koulutussosiologian tutkimuskeskus, raportteja 18. Research Unit for the Sociology of Education. University of Turku.

11 Aki Ojakangas ROA vai riita? Työyhteisöjen kehittämiskoulutus Metallityöväen Murikka-opistossa luvulla Murikka-opiston kehittämisyhteistyökoulutus, tiimikoulutus ja palkkaustapakoulutuksen nousu osui ajallisesti suomalaisen teollisuuden voimakkaaseen kasvuun ja kehittämisyhteistyölle otolliseen maaperään, jossa tuotannolliset ja työntekijöiden osallistumiseen liittyvät positiiviset tulokset ruokkivat kehittämistä. Yritysten omaksuma henkilöstön kehittämisnäkemys, Human Resource Development, kohtasi ammattiyhdistysliikkeen uuden yhteistyöhakuisen toimintatavan. Metallityöväen liiton muuttunut strategia ja teollisuuden voimakas kehittämissuuntautuminen vaikuttivat Metallityöväen Murikka-opiston yritysten kanssa tehtävän kehittämisyhteistyökoulutuksen käynnistymiseen ja laajenemiseen 1990-luvulla. Pitkään muhinut edunvalvontastrategian muutos poisti henkisiä ja ideologisia esteitä yritysten kehittämistyöhön osallistumiselta. Tämän koulutuksen keskeisiä teemoja olivat työyhteisöjen kehittäminen ruotsalaisesta LOM-mallista kehitetyn dialogipohjaisen koulutusmallin avulla, tiimityökoulutus, palkkauksen kehittäminen ja myöhemmin laajennut yrityskohtainen työturvallisuuskoulutus. Ay-liikkeelle kehittämistyöhön osallistuminen merkitsi ideologista askelta luokka-asemaan perustuvasta edunvalvonnasta kohti toimeentuloa ja työllisyyttä ja kilpailukykyä kehittävää strategiaa. Kehittämistyö vaatii oppimista ja luopumista perinteistä asetelmista tuotantohierarkiassa. Kehittämisen tiellä on ongelmia, jotka syntyvät yritysorganisaatiossa eriytyneiden tehtäväalueiden välisistä rajapintaongelmista. Käsittelen esityksessäni niitä Metallityöväen Liiton kehitystekijöitä, jotka ovat vaikuttaneet yritysten kanssa toteuttavan koulutuksen käynnistymiseen. Selvitän järjestäytyneen metallityöväen paikallisen toiminnan kehitysedellytyksiä kohti kehittämisyhteistyötä ja kolmanneksi kehittämisyhteistyökoulutusta kehittäneen opiston ja sen toimijoiden polkua kohti tuotteistettua yrityskohtaista kehittämisyhteistyökoulutusta. Yhteenvedossa esitän kuvion, joka tiivistää Metallityöväen liiton eri tason toimijoiden mahdollisuudet edistää työpaikkatason kehittämisyhteistyökoulutusta. Esitys perustuu meneillään olevaan väitöskirjatutkimukseeni.

12 VTM Pauliina Lampinen VATES-säätiö Työllistämisen ammattilaiset ohjaajien näkemyksiä ja kokemuksia ohjaustyöstä ja tasaarvosta sosiaalisen työllistämisen toimialalla Euroopan sosiaalirahaston välittäjäorganisaatiohanke Avoimille työmarkkinoille ohjaava paikallinen toimintamalli, lyhyesti atop, toteutettiin vuosina VATES-säätiön koordinoimana. Hankkeen ensisijaisena tavoitteena oli edistää vammaisten ja vajaakuntoisten työllistymistä avoimille työmarkkinoille erityisesti tuetun työllistymisen menetelmää käyttäen. Hankkeen toisena keskeisenä tavoitteena oli tasa-arvoisen ohjauksen ja ohjaustaitojen kehittäminen. Tätä tavoitetta varten toteutettiin vuoden mittainen koulutus hankkeen ohjaustehtävissä toimiville. Esitykseni tavoitteena on kuvata sosiaalisen työllistämisen toimialalla erilaisissa ohjaustehtävissä toimivien henkilöiden antamia merkityksiä omalle ohjaustyölleen ja sen tavoitteille. Lisäksi kuvataan ohjaustehtävissä toimivien tulkintoja tasa-arvosta ja tasa-arvoisesta ohjauksesta. Näiden merkityksien ja tulkintojen kautta pyritään tekemään näkyväksi hyvin monenlaisia ohjaukseen ja ohjaajiin kohdistuvia odotuksia ja vaatimuksia, joita heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistämistoiminnassa esiintyy. Ohjaustehtävissä toimivien henkilöiden määritelmiä kysyttiin hankkeen ohjauskoulutuksen yhteydessä kahteen kertaan. Ensimmäinen kysely tehtiin kolmannella lähiopetusjaksolla maaliskuussa 2005 ja toinen marraskuussa 2005, viimeisellä lähiopetusjaksolla. Toisessa kyselyssä vastaajia pyydettiin arvioimaan paitsi omaa ohjaustyötään myös koulutuksen toteutumista kokonaisuudessaan. Tavoitteena oli tarkastella, muuttuivatko vastaajien käsitykset tai määrittelyt koulutuksen ja siinä toteutetun kehittämishankkeen myötä. Lisäksi haluttiin tietää, kokivatko vastaajat koulutuksen tai projektin vaikuttaneen heidän omaan työhönsä tai sen tavoitteiden asetteluun jollain tavalla. Esitykseni tavoitteena on nostaa esiin yleisemmin ohjauksen määrittelyn ja kehittämisen haasteita sosiaalisen työllistämisen toimialalla.

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 DUAALIMALLIHANKE Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 Taustaa Kiinnostuksen kohteena ovat ammatillisen ja tieteellisen korkeakoulutuksen tehtävät ja työnjako ylempien korkeakoulututkintojen osalta Keskeinen

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OPINNÄYTETYÖN TEKIJÄT TERO LUOKKANEN JA SINI OTTELIN OPINNÄYTETYÖN OHJAAJAT: LEHTORI, TUTKINTOVASTAAVA RAIJA RAJALA,

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen

Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen Sihteerifoorumi 5.6.2012 Sanna-Marja Heinimo 6.6.2012 1 Työssä tarvittava osaaminen Mitä osaamista tarvitset työssäsi? -Asiaosaaminen

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys

Liikkuvuus. Koulutus Stardardit. Työllistyvyys Tunnistaminen Laatu Liikkuvuus Koulutus Stardardit Työllistyvyys Kehitetään työelämälähtöisiä tutkintoja sekä koulutusohjelmia VSPORT+ Projekti Avaintavoite VSPORT+ hankkeelle on kehittää läpi alan vuorovaikutteisen

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa

Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa Opetuksen ja TKI:n johtaminen ammattikorkeakouluissa Ammattikorkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen tutkimuspäivät 9.10.11.2011 Laurea Vuokko Kohtamäki, Tampereen yliopisto/ Higher Education Group Lähtökohtia

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö

Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015. Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Hyvän mielen viikko voi hyvin työssä 2015 Päivi Maisonlahti, Lahden kaupunki, työhyvinvointipäällikkö Mie tahtoisin ihan tavallisen työpaikan semmosen missä pomo on paikalla kun sitä tarvii työkaveri ei

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja

Lisätiedot

Autenttisuutta arviointiin

Autenttisuutta arviointiin Autenttisuutta arviointiin Laadun arvioinnin toteutuminen YAMKkoulutusohjelmissa Päivi Huotari, Salla Sipari & Liisa Vanhanen-Nuutinen Raportointi: vahvuudet, kehittämisalueet ja hyvät käytänteet Arviointikriteeristön

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA

POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSTEKIJÄT Keskeisiä muutostekijöitä poliisin toimintaympäristössä ja niiden vaikutuksia osaamistarpeisiin ovat: niukkenevat toiminnalliset

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Johtajan muuttuva työ sosiaali- ja terveydenhuollossa

Johtajan muuttuva työ sosiaali- ja terveydenhuollossa STM, TTL Johtamisen kehittämisverkosto, 28.5.2013 Johtajan muuttuva työ sosiaali- ja terveydenhuollossa Johtaminen sosiaali- ja terveyspalveluissa JOHTAVAT www.uef.fi/stj/johtavat-hanke Professori Vuokko

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki Kotihoito Oulun kotihoito on jaettu neljään palvelualueeseen: Eteläinen kotihoito, Pohjoinen kotihoito,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Osuva-loppuseminaari

Osuva-loppuseminaari Osuva-loppuseminaari Mistä syntyy työntekijän ja työyhteisön innovatiivisuus? Kyselyn tuloksia 15/12/14 Timo Sinervo 1 Mitä tutkittiin Mitkä johtamiseen, työyhteisöön ja työhön liittyvät tekijät johtavat

Lisätiedot

Kuntoutussäätiön tutkimuksen painopisteet

Kuntoutussäätiön tutkimuksen painopisteet Kuntoutussäätiön tutkimuksen painopisteet Erja Poutiainen ja Kuntoutussäätiön tutkijat Kuntoutuksen suunnannäyttäjä Kuntoutussäätiön tutkimuksella tuemme Kuntoutuksen kokonaisvaltaista uudistumista Työhön

Lisätiedot

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 Strategisten verkostojen johtaminen ja organisaatioiden uudistuminen Helena Kuusisto-Ek Metropolia Ammattikorkeakoulu 1 Teemat: - Johtamisen haasteet muuttuvat

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

Työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologikoulutus

Työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologikoulutus Työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologikoulutus Risto Puutio (lehtori/jy) Anna-Liisa Elo (professori/uta) Erikoispsykologi on oman sovellusalansa käytäntöjen kehittäjä, joka hyödyntää alansa tieteellistä

Lisätiedot

toiminnan suunnittelu, johtaminen ja kehittäminen

toiminnan suunnittelu, johtaminen ja kehittäminen Jyväskylä 12.3.2008 Keskustelua vapaaehtoistoiminnasta ja yleishyödyllisyydestä YTT Juha Heikkala Yhdistyksen / järjestön toiminnan suunnittelu, johtaminen ja kehittäminen STRATEGINEN SUUNNITTELU Strategia:

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014

KUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014 KUMPPANUUSBAROMETRI KÄYNNISTÄÄ MAAKUNTASTRATEGIAN SEURANNAN Kumppanuusbarometrissa tarkastellaan maakunnan yleistä kehitystä ja maakuntastrategian toimenpiteiden toteutumista. Se on maakunnan keskeisten

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen

OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen opinnoissa syvennät johtamisen eri osa-alueiden

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

Välittämistä ja konkretiaa Nuorten ja ammattilaisten kohtaamisia koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla. Laura Halonen & Elina Nurmikari

Välittämistä ja konkretiaa Nuorten ja ammattilaisten kohtaamisia koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla. Laura Halonen & Elina Nurmikari Välittämistä ja konkretiaa Nuorten ja ammattilaisten kohtaamisia koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla Laura Halonen & Elina Nurmikari Nuorisotakuun hankekokonaisuus Millaiseen tarpeeseen hanke syntyi

Lisätiedot

Osaamisen kehittymisen arviointi. Leena Nuuttila, henkilöstön kehittämispäällikkö Helsingin Energia ESR-Futurex hankkeen seminaari 6.6.

Osaamisen kehittymisen arviointi. Leena Nuuttila, henkilöstön kehittämispäällikkö Helsingin Energia ESR-Futurex hankkeen seminaari 6.6. Osaamisen kehittymisen arviointi Leena Nuuttila, henkilöstön kehittämispäällikkö Helsingin Energia ESR-Futurex hankkeen seminaari 6.6.2012 Helsinki Helsingin Energia Yksi Suomen suurimmista energiayrityksistä.

Lisätiedot

Melan strategia 2009 2013

Melan strategia 2009 2013 Melan strategia 2009 2013 Päivi Huotari Hallitus 28.10.2008 Melan tehtävä ja toiminta-ajatus Vakuuttavaa hyvinvointia Melan tehtävänä on parantaa maatalousyrittäjien ja apurahansaajien hyvinvointia elämän

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa

Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa Osaamisen johtamisen toimintamalli TE-toimistoissa (käyttöönotto osana hyvinvointiohjelmaa) TE-johdon ajakohtaisfoorumi 20.8.2014 Matti Hermunen Sisältö Mitä tapahtuu toimistoissa syksyllä 2014 => Miksi

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1 Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1. TEHTÄVÄN PERUSTIEDOT Tehtävän nimike: Koulutus ja KVTES:n hinnoitteluryhmä: Työyksikkö (esim. kotihoito): Työpaikka

Lisätiedot

vaikuttavuutta. Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hankkeen

vaikuttavuutta. Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hankkeen A) Hankkeen tavoitteena on, että Iisalmen seudun TE-toimiston alueella sijaitsevat työpajat ja tuotannolliset työkeskukset alkavat yhdessä tuotteistaa pajayksiköissä valmentautuville tai kouluttautuville

Lisätiedot

Pedagoginen johtaminen ja osaamisperusteisuus

Pedagoginen johtaminen ja osaamisperusteisuus Pedagoginen johtaminen ja osaamisperusteisuus Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen johtamisen kehittämishanke vuosina 2011 2012. Hellevi Lassila, koulutusjohtaja, vararehtori Koulutuskeskus

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Monikulttuuriset hoitajat Mainio Vireessä. Päivi Luopajärvi

Monikulttuuriset hoitajat Mainio Vireessä. Päivi Luopajärvi Monikulttuuriset hoitajat Mainio Vireessä Päivi Luopajärvi Mainio Vire tänään Tarjoamme sosiaali- ja hoivapalveluja yksityiselle ja julkiselle sektorille Vanhusten ja erityisryhmien asumispalvelut Ateria-

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kati Costiander Opetushallitus

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kati Costiander Opetushallitus Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat 20.9.2016 Kati Costiander Opetushallitus Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013

Lisätiedot

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt

Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Pedagoginen johtaminen ja opetuksen kehittäminen Salpauksessa - kaikki yhdessä tehtäviensä mukaisesti Opiskelijat ja työelämä O p e t t a j a t Koulutuspäälliköt Koulutusjohtajat Hankkeiden rahoitus Hannu

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain)

TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) 20.7.2011 TOB työolobarometrin väittämät (timantin ulottuvuuksittain) (1) Työn kehittävyys Minulla on mahdollisuus ajatella ja toimia itsenäisesti työssäni Minulla on mahdollisuus kehittää itselleni ominaisia

Lisätiedot

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Konferenssi on osaamisen kehittämisen prosessi, jonka tavoitteena on 1. tuoda esille ne osaamiset, joita

Lisätiedot

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat:

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat: Lomake C1 HANKKEEN LOPPURAPORTTI - YHTEENVETO Hankkeen numero 1080107 Työsuojelurahaston valvoja Ilkka Tahvanainen Raportointikausi 1.5-1.12.2009 Arvio hankkeen toteutumisesta Hankkeen nimi lyhyesti JOPE

Lisätiedot

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS)

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) S I S Ä L T Ö I Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon osat ja muodostuminen ---------------------------------------- 3 II Yritysjohtamisen

Lisätiedot

Ohjelmakauden 2000-2006 maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia

Ohjelmakauden 2000-2006 maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia Ohjelmakauden 2000-2006 maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia 24.11.2008 Helsingin yliopisto Ruralia-insituutti Seinäjoki Antti Saartenoja Arvioinnin taustaa MMM

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 ESIMIESKYSELY 1. Perustietoja TAIKA II-hankkeen alku- ja loppukartoituskyselyn tarkoituksena oli kerätä tietoa projektiin osallistuneiden työyhteisöjen

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Osaamisen johtaminen on merkittävä julkishallinnon johtajien osaamisen sisältöalue.

Osaamisen johtaminen on merkittävä julkishallinnon johtajien osaamisen sisältöalue. Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen johtaminen on merkittävä julkishallinnon johtajien osaamisen sisältöalue. 1 1. Koulutus- ja kehittämistoiminta

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen

Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen Ammattiosaamisen kehittämisyhtiö AMKE Oy Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen Pedagogisen johtamisen hankkeen johtoryhmän jäsen Ritva Ylitervo ja AMKEn kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Mitä turvallisuus on?

Mitä turvallisuus on? Mitä turvallisuus on? Väljästi määriteltynä, Turvallisuudella tarkoitetaan vaarojen ja uhkien poissaoloa, sekä psykologista kokemusta niiden poissaolosta. Turvallisuus on suhteellinen määre, sillä vaarojen,

Lisätiedot

Potilastietojärjestelmän kouluttajan osaaminen ja asiantuntijuus

Potilastietojärjestelmän kouluttajan osaaminen ja asiantuntijuus Potilastietojärjestelmän kouluttajan osaaminen ja asiantuntijuus Pro gradu -tutkielma TtM Jaana Luostarinen TtM Silja Ässämäki 11.05.2004 Tampere Luostarinen & Ässämäki 1 Miksi tämä aihe? Käyttöönottoprojekteissa

Lisätiedot

Osaaminen ammattikorkeakoulukirjastossa

Osaaminen ammattikorkeakoulukirjastossa Osaaminen ammattikorkeakoulukirjastossa Kirjastonjohtajien neuvottelupäivät, Joensuu 1.10.2009 Osaaminen ammattikorkeakoulukirjastossa Osaamisen kehittämisen organisointi Koulutustarpeet ja koulutus Tulevaisuus

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus OPETUSSUUNNITELMA

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus OPETUSSUUNNITELMA OPETUSSUUNNITELMA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN KEHITTÄMISEN JA JOHTAMISEN KOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan keskus Suoritettava tutkinto Tutkintonimike Fysioterapeutti (ylempi AMK) Sairaanhoitaja (ylempi AMK)

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Simulaatiopedagogiikka ammatillisen asiantuntijuuden kehittämisen välineenä sote-alan koulutuksessa

Simulaatiopedagogiikka ammatillisen asiantuntijuuden kehittämisen välineenä sote-alan koulutuksessa Simulaatiopedagogiikka ammatillisen asiantuntijuuden kehittämisen välineenä sote-alan koulutuksessa TAITO2017 Osaamisen ydintä etsimässä. Taitokeskus, Tampere 25.- 26.4.2017 Piia Silvennoinen & Outi Ahonen

Lisätiedot

Ympärivuotinen opiskelu ja koulutuksen strateginen suunnittelu TYÖPAJA 3, YHTEENVETO 16.-17.9.2014

Ympärivuotinen opiskelu ja koulutuksen strateginen suunnittelu TYÖPAJA 3, YHTEENVETO 16.-17.9.2014 Ympärivuotinen opiskelu ja koulutuksen strateginen suunnittelu AMK-KOULUTUKSESTA JA PEDAGOGISESTA KEHITTÄMISESTÄ VASTAAVIEN VARAREHTOREIDEN TYÖPAJA TYÖPAJA 3, YHTEENVETO 16.-17.9.2014 Työpajan osallistujat

Lisätiedot

13.05.2014. Mikkelin hiippakunnan tuomiokapitulin strategia 2015-2020

13.05.2014. Mikkelin hiippakunnan tuomiokapitulin strategia 2015-2020 Mikkelin hiippakunnan tuomiokapitulin strategia 2015-2020 Tuomiokapitulin tehtävänmäärittelyn lähtökohtia Mitä varten tuomiokapituli / me olemme olemassa? Mikä on tuomiokapitulin / meidän perustehtävä?

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020 Keski-Pohjanmaan toisen asteen yhteistyöstrategia 2015-2020 Taustaa Toisen asteen koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö on saanut alkunsa jo 1990-luvulla toteutetun nuorisoasteen koulutuskokeilun

Lisätiedot

Osuva-kysely Timo Sinervo

Osuva-kysely Timo Sinervo Osuva-kysely Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Kunnat ja organisaatiot Kunta Vastaajat Jyväskylä 977 Eksote 1065 Länsi-Pohja 65 Akseli 59 Laihia-Vähäkyrö 52 Kaksineuvoinen 33 Terveystalo 31 Jyväskylän hoivapalv.

Lisätiedot

OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY

OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY Mistä osaamis- ja osaamistarvekartoituksessa on kysymys Yhteiskunta ja työelämän ilmiöt muuttuvat ympärillämme kovaa vauhtia. Usein joudumme kysymään ja ihmettelemään, mitä

Lisätiedot

Kätilötyö ja voimaannuttava johtaminen. Terhi Virtanen kätilö, TtM Suomen Kätilöliitto ry 5.5.2014 Kätilöpäivät, Hämeenlinna

Kätilötyö ja voimaannuttava johtaminen. Terhi Virtanen kätilö, TtM Suomen Kätilöliitto ry 5.5.2014 Kätilöpäivät, Hämeenlinna Kätilötyö ja voimaannuttava johtaminen Terhi Virtanen kätilö, TtM Suomen Kätilöliitto ry 5.5.2014 Kätilöpäivät, Hämeenlinna Luennon rakenne Tutkimuksen metodologiset lähtökohdat Tulokset taustatiedot voimaannuttava

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin?

Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Viranomaisen näkökulma: Järkevän lääkehoidon hyvät käytännöt valtakunnalliseksi toiminnaksi. Miten tästä yhdessä eteenpäin? Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö 19.3.2015 Järkevän lääkehoidon toteutumisen

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Wiitaunionin työhyvinvointiohjelma 2014-2017 Antaa eri toimijoille yhdessä mahdollisuuden suunnitelmalliseen, pitkäjänteiseen työhyvinvoinnin

Wiitaunionin työhyvinvointiohjelma 2014-2017 Antaa eri toimijoille yhdessä mahdollisuuden suunnitelmalliseen, pitkäjänteiseen työhyvinvoinnin Wiitaunionin työhyvinvointiohjelma 2014-2017 Antaa eri toimijoille yhdessä mahdollisuuden suunnitelmalliseen, pitkäjänteiseen työhyvinvoinnin tutkimiseen, arviontiin ja kehittämiseen TYÖHYVINVOINTIOHJELMAN

Lisätiedot

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia. KESKIJOHDON OSAAMISTARPEET Vastaajan taustatiedot: Vastaaja on: Vastaajan vastuualue: 1. Tiimin esimies tai vastaava 2. Päällikkö tai vastaava 3. Johtaja 1. Johto ja taloushallinto 2. Tutkimus ja kehitys

Lisätiedot