TYÖELÄMÄN TUTKIMUSPÄIVÄT III: TYÖELÄMÄN TUTKIMUKSEN MERKITYS JA VAIKUTTAVUUS TAMPEREEN YLIOPISTO

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TYÖELÄMÄN TUTKIMUSPÄIVÄT III: TYÖELÄMÄN TUTKIMUKSEN MERKITYS JA VAIKUTTAVUUS TAMPEREEN YLIOPISTO 6. 7.10.2006"

Transkriptio

1 Vetäjät: Kati Tikkamäki ja Riitta Viitala Perjantai Avaus ja esittäytyminen Päivi Huotari Osaamisen strateginen johtaminen sosiaali- ja terveystoimialoilla strategisen henkilöstövoimavarojen johtamisen viitekehyksessä Tuula Heiskanen ja Hannu Heiskanen Innovaatiot ja oppimisen tilat työelämässä lähtökohtien hahmottelua tutkimukselle Meri Jalonen Tuotantotiedon merkitys valmistavassa teollisuudessa Kahvitauko Annarita Koli Jos me nyt tähän löydettäis ratkaisu niin se vois auttaa isommissakin asioissa. Arkityön ongelmat ja toimintakonseptin kehittäminen opettajayhteisössä Liisa Marttila Ammattiopettajasta hoitotyön ja -tieteen asiantuntijaksi Lauantai Aki Ojakangas ROA vai riita? Työyhteisöjen kehittämiskoulutus Metallityöväen Murikkaopistossa 1990-luvulla Hannele Laaksonen Henkilöstön osaaminen ja koulutustarpeet muistihäiriöisten hoitotyössä Pauliina Lampinen Työllistämisen ammattilaiset ohjaajien näkemyksiä ja kokemuksia ohjaustyöstä ja tasa-arvosta sosiaalisen työllistämisen toimialalla

2 Päivi Huotari Osaamisen strateginen johtaminen sosiaali- ja terveystoimialoilla strategisen henkilöstövoimavarojen johtamisen viitekehyksessä Osaaminen on keskeinen menestyskriteeri ja oleellinen osa julkisten organisaatioiden tuloksellisuutta, kun ratkaistaan, kuinka laadukkaasti ja kustannustehokkaasti julkiset organisaatiot pystyvät vastaamaan asiakkaidensa tarpeisiin. Strategioiden siirtyminen henkilöstöstrategiaan ja henkilöstön osaamiseen sekä edelleen perustehtävään ja asiakaspalveluihin edellyttää osaamisen strategista johtamista. Organisaation johdon vastuulla on varmistaa, että visio ja strategiat toteutuvat käytännön toiminnassa ja että henkilöstön osaaminen vastaa nykyisiä ja myös tulevia tehtäviä mahdollisimman hyvin. Osaamisen selvittäminen voidaan nähdä yhtenä tulossuunnittelun apuvälineenä ja tarvittavan osaamisen määrittäminen auttaa organisaatiota vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Osaamisen arviointi, mittaaminen ja kehittäminen edellyttävät osaamisen strategista johtamista. Osaamisen johtamisessa määritellään vision ja strategioiden saavuttamiseksi tarvittava osaaminen sekä tarvittavan osaamisen hankinta, hallinta, käyttö ja kehittäminen. Organisaation osaamisen strateginen johtaminen on organisaation vision ja nykytilan välisen osaamiskuilun ja siihen liittyvän jännitteen ottamista huomioon osaamisen johtamisessa. Tämän tutkimuksen tavoitteena on saada tietoa siitä, minkälaisella henkilöstövoimien strategisella johtamisella henkilöstön strategista osaamista voidaan kehittää ja miten sosiaali- ja terveystoimialojen esimiehet toteuttavat työssään osaamisen strategista johtamista. Tutkimuksen ensimmäisen vaiheen aineisto kerättiin kohdevirastojen linjajohdolle suoritetuilla focus group haastatteluilla. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällön analyysilla. Tuloksista ilmenee, että strateginen johtaminen on perusta osaamisen strategiselle johtamiselle ja osaamisen strateginen johtaminen on tuloksissa varsinainen ydinluokka. Luokat toiminnan johtaminen, aineettoman pääoman johtaminen ja tutkiminen toimivat strategisen osaamisen johtamisen mahdollistavina tukiluokkina. Strategisen osaamisen johtaminen nähdään siis omana johtamisalueenaan, joka ei kuitenkaan ole johtamisen toiminnoissa erillinen alue, vaan se voi syntyä vain näiden yleisten johtamistoimintojen tukemana. Osaamisen strategisessa johtamisessa korostuvat toimialojen visioista ja strategioista nouseva osaamistarve ja sen johtaminen. Voidaan ajatella, että ilman toimivaa toiminnan ja aineettoman pääoman johtamista sekä tutkimuksellista otetta johtamiseen, strateginen johtaminen ja osaamisen strateginen johtaminen on vaikeaa. Tutkimuksen toisen vaiheen aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella, ja vastaajina oli 497 (vastausprosentti 71) sosiaali- ja terveystoimialoilla työskentelevää esimiestä. Aineisto analysoitiin SPSS-ohjelmalla, ja analyysissä käytettiin kuvailevia tilastollisia menetelmiä ja pääkomponenttianalyysia. Tuloksissa ilmenee, että esimiehet toteuttivat työssään ensimmäisessä vaiheessa syntynyttä mallia osaamisen strategisesta johtamisesta melko hyvin. Muutosjohtaminen sekä strategista osaamista kehittävän kehityskeskustelun käyminen ja koulutuksen suunnittelu nähtiin sosiaali- ja terveystoimialojen esimiesten vastauksissa johtamisalueena vaikeina. Toimialan ylimmältä johdolta odotettiin nykyistä yhtenäisempää ja sitoutuneempaa otetta strategiseen johtamiseen sekä

3 osaamista ja kehittymistä enemmän tukevan kulttuurin luomista toimialalle. Arviointijärjestelmä ei vastaajien mielestä tukenut riittävästi strategian toteutumisen seurantaa. Osaamisen strategisen johtamisen kehittämiseksi sosiaali- ja terveystoimialoilla tarvitaan pitkäjänteistä, sektorit ylittävää, yhteistä näkemystä strategisessa johtamisessa. Strategian siirtyminen henkilöstöstrategiaan ja henkilöstön osaamiseen sekä edelleen perustehtävään ja asiakaspalveluihin edellyttää osaamisen määrätietoista strategista johtamista, yhteistä, ymmärrettävää kieltää sekä johdon eri tasojen ja työtekijöiden yhteistä, laajaa osallistumista strategiseen suunnitteluun ja päätöksentekoon. Strategian siirtyminen perustehtävään onnistuu, kun esimiehet ottavat nykyistä enemmän huomioon avoimen ja ymmärrettävän viestinnän sekä vievät strategisten tavoitteiden konkretisoinnin yksikkö- ja yksilötasolle. Esimiehet tarvitsevat työssään perustehtävän tuntemista ja kykyä mallintaa strategista johtamista ja osaamisen strategista johtamista myös teoreettisesti ja tutkimukseen perustuen. Tavoitteiden saavuttaminen sekä resurssien ja tavoitteiden vastaavuus edellyttävät myös paneutumista sosiaali- ja terveystoimialojen ydintehtäviin.

4 Tuula Heiskanen ja Hannu Heiskanen Innovaatiot ja oppimisen tilat työelämässä lähtökohtien hahmottelua tutkimukselle Innovaatiotoiminnan merkitys yritysten toimintaedellytyksiin ja kansallisiin talouksiin on laajasti tunnustettu. Kansallisilla ja kansainvälisillä kehittämisohjelmilla pyritään synnyttämään ympäristöjä, joissa innovaatiotoiminta vahvistuisi. Keskeisessä roolissa ohjelmissa on ollut verkostoitumisen tukeminen, jolla toiminnalla on haluttu tukea sekä yritysten keskinäisten yhteyksien muodostumista että yritysten ja tutkimus- ja koulutusinstituutioiden välisten suhteiden syntymistä. Laajakantoisempana tavoitteena on ollut alueellisten ja kansallisten innovaatiojärjestelmien rakentuminen ja vahvistuminen. Empiiriset tutkimustulokset verkostoitumisen hyödyistä ovat moniselitteisiä. On löydettävissä joukko tutkimuksia, jotka korostavat yritysten ulkopuolisten yhteyksien merkitystä innovaatiotoiminnalle. Toisaalta on havaittavissa, että tutkimustiedossa on merkittäviä aukkoja. Tutkimustieto on hyvin puutteellista esimerkiksi siinä, keiden kanssa yhteydet solmitaan, mitä lajia ne ovat ja mihin tarkoituksiin yhteyksiä etsitään. Yritysten tiedon etsinnän herätteiden ja oppimistarpeiden parempi ymmärtäminen on edellytys sille, että voidaan synnyttää oppimisen tiloja, jotka vastaavat yritysten tarpeisiin. Tutkimushaasteena tiedon- ja oppimistarpeiden jäljille pääsy edellyttää näkökulman luomista innovaatioprosessiin. Yksi keskeinen haaste on tuote- ja prosessi-innovaatioiden keskinäisen suhteen hahmottaminen innovaatioprosessin kulussa ja niistä seuraavat tiedon ja oppimisen tarpeet. Esitys käsittelee innovaatioprosessin ja oppimisen tilojen suhdetta työelämässä. Tavoitteena on nostaa esille tutkimushaasteita niiden keskinäisen suhteen tutkimisesta. Tutkimuksellisten lähtökohtien hahmottelua pohjustetaan kahden kirjallisuudesta löytyneen case-tutkimuksen avulla. Case-tutkimuksista muodostunutta kuvaa on täydennetty muutaman asiantuntijahaastattelun avulla.

5 Meri Jalonen Tuotantotiedon merkitys valmistavassa teollisuudessa Tieto on tunnustettu merkittäväksi organisaatioiden kilpailutekijäksi. Myös valmistavassa teollisuudessa on huomattu tiedon merkitys liiketoiminnalle ja pyritty etsimään ratkaisuja sen hallitsemiseksi. Teollisessa tuotannossa tiedon hallinnan parantamisessa on keskitytty tietojärjestelmien kehittämiseen. Tuotantoprosessissa työskentelevien ihmisten tietoon kohdistuvat tarpeet sen sijaan on jätetty vähälle huomiolle. Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia tuotantoprosessissa tarvittavaa tietoa eli tuotantotietoa, sen ilmenemismuotoja ja merkitystä valmistavan teollisuuden yritysten toiminnassa. Tavoitteena oli tuottaa ymmärrystä tuotantotiedosta: miten tieto näyttäytyy tuotantoprosessissa ja miten se ohjaa työyhteisöjen päivittäistä toimintaa. Lähtökohdaksi tuotantotiedon tutkimiselle muodostui tiedon ja toiminnan suhde. Tarkoituksenmukainen toiminta edellyttää tilanteeseen sopivaa tietoa ja on siten tilannesidonnaista ja käytännöllistä. Tietoa on sekä yksilön mielessä että sitoutuneena yhteisöllisiin käytäntöihin ja prosesseihin. Tieto kehittyy vuorovaikutuksessa yksilön, yhteisön ja ympäristön välillä ja on siten välittynyttä ja väliaikaista. Tähän vuorovaikutukseen liittyvien valta-asemien takia tieto on myös kiistanalaista: asemasta riippuen eri ihmisten edustamaa tietoa arvostetaan eri tavoin. Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena viidessä valmistavan teollisuuden yrityksessä. Tutkimuksen aikana kehitettiin dialogisiin menetelmiin ja toimintatutkimuksen periaatteisiin pohjautuva tuotantotiedon arviointimenetelmä. Menetelmää käytettiin aineiston tuottamiseen järjestämällä kaksi työpajan muotoista interventiota jokaisessa kohdeyrityksessä. Työpajat kokosivat yhteiseen keskusteluun edustajat jokaisesta tuotantoprosessin vaiheesta, myyjistä tuotantopäälliköihin ja tuotannon työntekijöihin. Keskustelujen aiheena oli työyhteisöjen toiminnassaan tarvitsema tieto ja yhteistyö tuotantoprosessin aikana. Tutkimustuloksena syntyi tuotantotiedon määritelmä: se on tietoa, jonka avulla tuote syntyy tuotantoprosessissa. Tuotantotieto muuttuu tuotteeksi työyhteisöjen tietämyksen ja osaamisen välityksellä tuotantoprosessin eri vaiheissa. Prosessin ympärille rakentuu tuotantotietoympäristö, joka muodostuu fyysisten laitteiden ja apuvälineiden lisäksi tietoa luovista ja jakavista työyhteisöistä sekä tuotantotiedon ilmentymistä. Tutkimus osoitti, että tuotantotietoa jaetaan ja luodaan työyhteisöjen sisällä ja erityisesti niiden välisillä rajapinnoilla. Niillä työyhteisöt muodostavat toiminnan yhteisiä kohteita ja tiedon ilmentymät muuttavat muotoaan vastatakseen prosessissa seuraavien työyhteisöjen tarpeita. Tutkimuksessa nousi esiin neljä tuotantotietoon vaikuttavaa tekijää: yrityksen tuotteet, tiedon välittämisen muodot, työkulttuuri ja yhteistoiminnan luonne. Yrityksissä muotoutumassa olevat näkemykset tuotteesta räätälöitävinä ominaisuuksina, palveluna tai yhteistyönä haastavat perinteiset toimintatavat. Kuitenkin nykyiset tiedon välittämisen muodot, dokumentit ja tietojärjestelmät perustuvat näkemykseen tuotteesta esineenä, eivätkä pysty vastaamaan tietoon kohdistuviin tarpeisiin. Suullisen tiedon jakaminen osoittautui merkittäväksi päivittäisen toiminnan mahdollistavaksi tekijäksi. Siihen ei

6 yrityksissä kuitenkaan haluttu nojata, vaan tavoitteena oli kerätä tietoa tietojärjestelmiin. Myös työkulttuuri vaikuttaa tiedon jakamiseen: monissa tutkituissa yrityksissä työyhteisöt toimivat toisistaan eriytyneinä. Yhteisöjen keskinäistä riippuvuutta tiedon jakamisesta ei ollut ymmärretty, vaan työyhteisöjen välillä oli tiedon jakamista vaikeuttavia jännitteitä. Kuitenkin vain työyhteisöjen sisäisen ja välisen yhteistoiminnan avulla on mahdollista muodostaa tuotteista yhteisesti ymmärrettyjä toiminnan kohteita sekä ymmärtää ja hallita tuotantoprosessia kokonaisuutena.

7 Annarita Koli Jos me nyt tähän löydettäis ratkaisu niin se vois auttaa isommissakin asioissa. Arkityön ongelmat ja toimintakonseptin kehittäminen opettajayhteisössä Työn muutokset ja muutospaineet näkyvät työyhteisön arjessa lisääntyvinä työn ongelma- ja häiriötilanteina. Nämä häiriötilanteet kuormittavat työntekijöitä ja synnyttävät työyhteisössä usein huonoa ilmapiiriä. Tarkastelen esityksessäni sitä, miten ammatillisen oppilaitoksen kahdeksan kosmetologiopettajan ja heidän esimiestensä yhteisö pyrkii eri tavoin löytämään ratkaisuja kosmetologiosastoa vaivanneeseen arkiseen ongelmaan, siisteys- ja hygienia-asioihin. Työympäristön siisteydestä ja hygieniasta huolehtiminen on keskeinen osa kosmetologin toimenkuvaa, joten siisteysasioiden painottaminen on osa myös opetussuunnitelmaa. Lukuisista yrityksistä huolimatta opettajat eivät olleet saaneet opiskelijoita ottamaan vastuuta osaston siisteydestä. Tarkoitukseni on osoittaa, kuinka vähäpätöisiltäkin vaikuttavat arkityön ongelmat kuvastavat usein laajempia muutoksia ja kehittämisen haasteita työtoiminnassa. Siivousongelman tapauksessa kyse oli sekä opiskelijamäärien kasvusta että opetussuunnitelman sisällön laajenemisesta, mikä ei jättänyt sijaa enää perusasioista huolehtimiselle. Ilman työn muutosta tarkastelevia analyysivälineitä ilmiongelmien taakse on kuitenkin vaikea päästä. Analysoin esityksessäni, millaisten käännekohtien kautta opettajayhteisön keskustelun painopiste siirtyi oiretta korjaavien toimenpiteiden keksimisestä pitkäjänteisempiin, koko osaston toimintakonseptia kehittäviin ratkaisuihin.

8 Hannele Laaksonen Henkilöstön osaaminen ja koulutustarpeet muistihäiriöisten hoitotyössä Suomeen on perustettu 1990-luvun aikana noin 400 dementiayksikköä, joista 2/3-osaa on julkisia ja 1/3-osaa yksityisiä. Koulutetun henkilökunnan osuus vaihtelee ollen korkeinta terveyskeskuksissa ja alhaisinta vanhainkodeissa. Henkilökunnan ammattitaidon ylläpito vaatii jatkuvaa alan koulutusta ja tietojen päivittämistä. Vanhustenhuollon laatusuosituksen mukaan organisaation tulee kehittää henkilöstön osaamista ja työskentelyn toimintatapoja pitkäjänteisesti. Sosiaali- ja terveydenhuollon täydennyskoulutusvelvoitteet edellyttävät vuosittain aktiivista täydennyskoulutusta koko henkilökunnalle. Tämän tutkimuksen tavoitteena on kartoittaa, mikä on dementiayksiköiden hoitohenkilöstön osaamisen taso ja mitkä ovat työntekijöiden täydennyskoulutustarpeet. Tutkimukseen valittiin otanta vuoden 2002 esitutkimukseen (Laaksonen 2002) osallistuneista yksiköistä ja tutkimus toteutettiin postikyselyllä sosiaali- ja terveydenhuollon alaisuudessa oleviin dementiayksiköihin, yksiköiden ylemmille esimiehille (N=113), vastaaville hoitajille (N=117) ja työntekijöille (N=317). Tutkimus on luonteeltaan kvantitatiivinen. Avoimet vastaukset analysoidaan sisällön erittelyllä. Ylemmistä esimiehistä, vastaavista hoitajista ja työntekijöistä lähes kaikki ovat naisia, joilla on pitkä työkokemus vanhustenhuollossa. Ylemmät esimiehet työskentelevät johtajina, vanhustyönjohtajina, osastonhoitajina ja ylihoitajina. Ylempi koreakoulututkinto on vastaajista 20 %:lla, eritasoinen sairaanhoitajan tutkinto 19 %:lla ja sosiaalihuollon koulutus 13 %:lla. Lähiesimiesten yleisimmät virkaja toiminimikkeet ovat osastonhoitaja (30 %), vastaava sairaanhoitaja (17 %) ja sairaanhoitaja (29 %). Tutkimuslupa saatiin 31 yksikköön, joista työntekijätason vastauksia saapui 194 lomaketta (N=307). Työntekijöistä 67 %:lla on koulutason tutkinnon (apuhoitaja, kodinhoitaja, perushoitaja, lähihoitaja) ja vain 10 %:lla on opistoasteen tutkinto. Yhteensä viidenneksellä (22 %) työntekijöistä ei ole hoitoalan koulutusta. Dementiayksiköiden henkilökunta arvioi itseään tiimityön, asiakaspalvelutaitojen ja dementoituvien hoitotyön ammatillisten taitojen osa-alueilla. Lähes kaikki mitatut asiakaspalvelutaidot ovat vastaajilla kiitettävä tasolla. Sen sijaan puutteita löytyy tiimityötaidoissa ja dementiatyön ammatillisessa osaamisessa. Tiimityötaidoissa tulevat esille erityisesti ristiriitojen ja ongelmien käsittely, ja työyhteisöviestintä sekä vuorovaikutus. Sekä työntekijöillä että lähiesimiehillä nousi suurena kehittymisalueena esille atk-osaaminen. Tämän lisäksi lähiesimiehet tarvitsevat johtamiskoulutusta ja työntekijät lääkehoidon koulutusta sekä koko työyhteisö koulutusta hoitosuunnitelmien kehittämisestä. Erityisesti tulisi kiinnittää huomiota työtekijöiden jaksamiseen, työkykyyn ja työmotivaatioon.

9 Liisa Marttila Ammattiopettajasta hoitotyön ja -tieteen asiantuntijaksi Ammattikorkeakoulut toimivat yliopiston ja sen edustaman tieteellisen orientaation sekä työelämän ja sen edustaman käytäntöläheisyyden välissä. Ammattikorkeakoulujen opettajat joutuvat rakentamaan ammattikorkeakoulun opettajuutta näiden kahden maailman välillä. (Auvinen 2004; Schön 1990.) Ammattikorkeakoulukehitys on näkynyt opettajan mm. työssä jatkuvana muutoksena, organisaation ja työn fragmentoitumisena (Herranen 2003) sekä muodollisten meritoitumistavoitteiden kasvuna. Ammattikorkeakoulureformin alkuvaiheessa tehdyssä tutkimuksessaan Pasi Tulkki (1993) tarkasteli ammattiopettajien identifioitumista kolmen mielikuvadimension kautta: opettajana, tausta-ammatin edustajana tai tieteenalan asiantuntijana. Yksikään näistä mielikuvista ei toimi yksinään vaan ne kietoutuvat toisiinsa, sisältäen ammattikuntien aikaisempia perinteitä, jota sulatetaan uuteen ainekseen. Näiden sekä oman työhistoriansa kautta kukin muodostaa mielikuvan siitä, mitä ammattiopettajuus on. Ammattikorkeakoulun tulo merkitsi murrosta opettajan työtietoisuudessa. Kyse oli ammatin uuden kehitysvaiheen esiin murtautumisessa ja eletyn kehitysvaiheen lakastumisesta. Tulkki arvioi ammattikorkeakoulunopettajien työtietoisuuden syntyvän ankkuroimalla ammattiopettajuus aiempaa vahvemmin ammatilliseen osaamiseen ja ammatin tieteelliseen hallintaan. Ammattiopettajan tulisi tällöin nähdä itsensä enemmän esimerkiksi hoitotieteen asiantuntijana kuin perinteisenä sairaanhoidon opettajana. Samalla hänen tulisi olla hoitotyön asiantuntija, joka tietämys perustuu jatkuvaan kontaktiin työelämän kanssa. (mt., , 192) Tulkin (1993, 138) mukaan sellaiset ammattiopettajayhteisöt, jotka tavoittelevat korkeampaa statusta, identitifioituvat akselilla opettajuus tiede. (academic drift) Hoitotyönkoulutusta koskevissa tutkimuksissa on noussut selvästi esiin vahva identifioituminen tieteeseen. (Herranen 2003, 182; Tulkki 1993) Statuksen kohottamispyrkimys käynnistää vanhojen mielikuvien kritiikin ja kyseenalaistaa nykyiset tai aikaisemmat pätevyydet. Vanhaa ammattiopettajuutta arvioidaan korkeakouluasemista käsin ja uuden aineksen kautta. (Tulkki 1993, 164.) Tämä on muuttanut ammattikorkeakouluissa tehtävän työn ideaaleja ja käytänteitä rajustikin sekä tuonut niiden henkilöstölle uusia osaamisvaatimuksia. Muutosvaiheessa olevat yksilöt joutuvat tekemään identiteettityötä. Blenkinsopp ja Stalker (2004) näkevät identiteettityön sosiaalisena toimintana, jonka kautta yksilö pyrkii sovittautumaan ympäristöönsä. Ammatillisen identiteetin kannalta työelämään liittyvät muuttuvat osaamisvaatimukset ja organisaatiomuutokset vaativat työntekijöiltä identiteettityötä, jonka kautta omaa ammatillista osaamista ja minuutta pystytään uudelleenmäärittämään. Tätä kautta pyritään mahdollistamaan jatkuvuuden ja hallinnan tunnetta suhteessa omaan toimintaan: Kuka olen? Mitä osaan? Mitä haluan tulevaisuudessa? Identiteettityö onkin tietoista erityisesti sellaisissa tilanteissa, joissa aikaisempi käsitys ammatillisesta minästä horjuu (Alvesson ja Willmott 2002). Omassa esityksessäni sovellan Tulkin (1993) jaottelua omaan haastatteluaineistooni ja kuvaan opettajuuden, tieteellisyyden ja hoitajuuden kolmioon liittyvää identiteettityötä. Haastateltavat (n=9)

10 toimivat hoitotyön koulutusohjelmissa opettajina ja ohjaajina, kahdessa eri ammattikorkeakoulussa. Tarkastelen 18 haastattelun perusteella, miten (hoito-)tieteellisyys, työelämäkokemus hoitotyössä ja toisaalta vahva rooli opettajana näyttäytyvät haastateltavien kertomuksissa omasta työstään. Tuon esiin myös haastateltavien kertomia kokemuksia työn muuttumisesta sekä heidän omista strategioistaan hallita työn ja ammatillisen identiteetin muutokset. Alustavien tulosteni mukaan ammattikorkeakoulukehitys on toisaalta luonut opettajille muutospaineita ja tarpeen varsin raskaallekin identiteettityölle, mutta sen kautta myös mahdollisuuden uudenlaisten identiteettien rakentamiseen ja legitimoimiseen. Lähteet: Alvesson, M. & Willmott, H. (2002) Identity regulation as organisational control: Producing the appropriate individual, Journal of Management Studies, 39:5, Auvinen, P. (2004) Ammatillisen käytännön toistajista monipuolisiksi aluekehittäjiksi? Ammattikorkeakoulu-uudistus ja opettajien työn muutos vuosina Joensuun yliopiston kasvatustieteellisiä julkaisuja N:o 100. Joensuun yliopisto. Blenkinsopp, J. & Stalker, B. (2004) Identity work in the transition from manager to management academic. Management Decision, vol. 42, No ¾, Herranen, J. (2003) Ammattikorkeakoulu diskursiivisena tilana. Järjestystä, konflikteja ja kaaosta. Joensuun yliopiston kasvatustieteellisiä julkaisuja N:o 85. Joensuun yliopisto. Schön, D. A. (1990) Educating the reflective practioner. Jossey-Bass, San Francisco. Tulkki. P. (1993) Työelämän ja ammattikorkeakoulun yhteys. Koulutussosiologian tutkimuskeskus, raportteja 18. Research Unit for the Sociology of Education. University of Turku.

11 Aki Ojakangas ROA vai riita? Työyhteisöjen kehittämiskoulutus Metallityöväen Murikka-opistossa luvulla Murikka-opiston kehittämisyhteistyökoulutus, tiimikoulutus ja palkkaustapakoulutuksen nousu osui ajallisesti suomalaisen teollisuuden voimakkaaseen kasvuun ja kehittämisyhteistyölle otolliseen maaperään, jossa tuotannolliset ja työntekijöiden osallistumiseen liittyvät positiiviset tulokset ruokkivat kehittämistä. Yritysten omaksuma henkilöstön kehittämisnäkemys, Human Resource Development, kohtasi ammattiyhdistysliikkeen uuden yhteistyöhakuisen toimintatavan. Metallityöväen liiton muuttunut strategia ja teollisuuden voimakas kehittämissuuntautuminen vaikuttivat Metallityöväen Murikka-opiston yritysten kanssa tehtävän kehittämisyhteistyökoulutuksen käynnistymiseen ja laajenemiseen 1990-luvulla. Pitkään muhinut edunvalvontastrategian muutos poisti henkisiä ja ideologisia esteitä yritysten kehittämistyöhön osallistumiselta. Tämän koulutuksen keskeisiä teemoja olivat työyhteisöjen kehittäminen ruotsalaisesta LOM-mallista kehitetyn dialogipohjaisen koulutusmallin avulla, tiimityökoulutus, palkkauksen kehittäminen ja myöhemmin laajennut yrityskohtainen työturvallisuuskoulutus. Ay-liikkeelle kehittämistyöhön osallistuminen merkitsi ideologista askelta luokka-asemaan perustuvasta edunvalvonnasta kohti toimeentuloa ja työllisyyttä ja kilpailukykyä kehittävää strategiaa. Kehittämistyö vaatii oppimista ja luopumista perinteistä asetelmista tuotantohierarkiassa. Kehittämisen tiellä on ongelmia, jotka syntyvät yritysorganisaatiossa eriytyneiden tehtäväalueiden välisistä rajapintaongelmista. Käsittelen esityksessäni niitä Metallityöväen Liiton kehitystekijöitä, jotka ovat vaikuttaneet yritysten kanssa toteuttavan koulutuksen käynnistymiseen. Selvitän järjestäytyneen metallityöväen paikallisen toiminnan kehitysedellytyksiä kohti kehittämisyhteistyötä ja kolmanneksi kehittämisyhteistyökoulutusta kehittäneen opiston ja sen toimijoiden polkua kohti tuotteistettua yrityskohtaista kehittämisyhteistyökoulutusta. Yhteenvedossa esitän kuvion, joka tiivistää Metallityöväen liiton eri tason toimijoiden mahdollisuudet edistää työpaikkatason kehittämisyhteistyökoulutusta. Esitys perustuu meneillään olevaan väitöskirjatutkimukseeni.

12 VTM Pauliina Lampinen VATES-säätiö Työllistämisen ammattilaiset ohjaajien näkemyksiä ja kokemuksia ohjaustyöstä ja tasaarvosta sosiaalisen työllistämisen toimialalla Euroopan sosiaalirahaston välittäjäorganisaatiohanke Avoimille työmarkkinoille ohjaava paikallinen toimintamalli, lyhyesti atop, toteutettiin vuosina VATES-säätiön koordinoimana. Hankkeen ensisijaisena tavoitteena oli edistää vammaisten ja vajaakuntoisten työllistymistä avoimille työmarkkinoille erityisesti tuetun työllistymisen menetelmää käyttäen. Hankkeen toisena keskeisenä tavoitteena oli tasa-arvoisen ohjauksen ja ohjaustaitojen kehittäminen. Tätä tavoitetta varten toteutettiin vuoden mittainen koulutus hankkeen ohjaustehtävissä toimiville. Esitykseni tavoitteena on kuvata sosiaalisen työllistämisen toimialalla erilaisissa ohjaustehtävissä toimivien henkilöiden antamia merkityksiä omalle ohjaustyölleen ja sen tavoitteille. Lisäksi kuvataan ohjaustehtävissä toimivien tulkintoja tasa-arvosta ja tasa-arvoisesta ohjauksesta. Näiden merkityksien ja tulkintojen kautta pyritään tekemään näkyväksi hyvin monenlaisia ohjaukseen ja ohjaajiin kohdistuvia odotuksia ja vaatimuksia, joita heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistämistoiminnassa esiintyy. Ohjaustehtävissä toimivien henkilöiden määritelmiä kysyttiin hankkeen ohjauskoulutuksen yhteydessä kahteen kertaan. Ensimmäinen kysely tehtiin kolmannella lähiopetusjaksolla maaliskuussa 2005 ja toinen marraskuussa 2005, viimeisellä lähiopetusjaksolla. Toisessa kyselyssä vastaajia pyydettiin arvioimaan paitsi omaa ohjaustyötään myös koulutuksen toteutumista kokonaisuudessaan. Tavoitteena oli tarkastella, muuttuivatko vastaajien käsitykset tai määrittelyt koulutuksen ja siinä toteutetun kehittämishankkeen myötä. Lisäksi haluttiin tietää, kokivatko vastaajat koulutuksen tai projektin vaikuttaneen heidän omaan työhönsä tai sen tavoitteiden asetteluun jollain tavalla. Esitykseni tavoitteena on nostaa esiin yleisemmin ohjauksen määrittelyn ja kehittämisen haasteita sosiaalisen työllistämisen toimialalla.

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA

OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OSAAMISEN JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUSSA OPINNÄYTETYÖN TEKIJÄT TERO LUOKKANEN JA SINI OTTELIN OPINNÄYTETYÖN OHJAAJAT: LEHTORI, TUTKINTOVASTAAVA RAIJA RAJALA,

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

Monikulttuuriset hoitajat Mainio Vireessä. Päivi Luopajärvi

Monikulttuuriset hoitajat Mainio Vireessä. Päivi Luopajärvi Monikulttuuriset hoitajat Mainio Vireessä Päivi Luopajärvi Mainio Vire tänään Tarjoamme sosiaali- ja hoivapalveluja yksityiselle ja julkiselle sektorille Vanhusten ja erityisryhmien asumispalvelut Ateria-

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Mitä turvallisuus on?

Mitä turvallisuus on? Mitä turvallisuus on? Väljästi määriteltynä, Turvallisuudella tarkoitetaan vaarojen ja uhkien poissaoloa, sekä psykologista kokemusta niiden poissaolosta. Turvallisuus on suhteellinen määre, sillä vaarojen,

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Pedagoginen johtaminen ja osaamisperusteisuus

Pedagoginen johtaminen ja osaamisperusteisuus Pedagoginen johtaminen ja osaamisperusteisuus Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen johtamisen kehittämishanke vuosina 2011 2012. Hellevi Lassila, koulutusjohtaja, vararehtori Koulutuskeskus

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 ESIMIESKYSELY 1. Perustietoja TAIKA II-hankkeen alku- ja loppukartoituskyselyn tarkoituksena oli kerätä tietoa projektiin osallistuneiden työyhteisöjen

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Osaamisen johtaminen on merkittävä julkishallinnon johtajien osaamisen sisältöalue.

Osaamisen johtaminen on merkittävä julkishallinnon johtajien osaamisen sisältöalue. Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen johtaminen on merkittävä julkishallinnon johtajien osaamisen sisältöalue. 1 1. Koulutus- ja kehittämistoiminta

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin.

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Hyväksymismerkinnät 1 (6) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies 1 Kysely koostuu neljästä osiosta: -taustatiedoista -perustehtävään ja työn organisointiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen tavoitteisiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen keinoihin liittyviin

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus OPETUSSUUNNITELMA

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus OPETUSSUUNNITELMA OPETUSSUUNNITELMA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN KEHITTÄMISEN JA JOHTAMISEN KOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan keskus Suoritettava tutkinto Tutkintonimike Fysioterapeutti (ylempi AMK) Sairaanhoitaja (ylempi AMK)

Lisätiedot

ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA

ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA Hankkeen esittely ja alkukyselyn tulokset Yhteistyö tuo aina mahdollisuuden uusille "ikkunoille" tulevaan. Osaaminen vahvistuu ja näkökulmat

Lisätiedot

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Laura Bordi, FM, tutkija, suunnittelija Marja-Liisa Manka, FT, professori, tutkimusjohtaja Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Osaamispisteet. Vapaasti valittava

Osaamispisteet. Vapaasti valittava Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammattiopiskelun S2 3 osp Osaaminen arvioidaan opiskelijan keräämän oman alan sanaston sekä portfolion avulla. Oman alan sanavaraston Tekstien ymmärtäminen Luku- ja opiskelustrategioiden

Lisätiedot

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry

Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle. Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Suomen ensimmäinen laaduntunnustus päihdekuntoutuslaitokselle Marjut Lampinen toiminnanjohtaja Ventuskartano ry Taustaa Päihdepalvelujen laatusuositukset 2002 Laatutyön toteuttaminen koulutus Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Tuulikki Viitala Oulun seudun ammattikorkeakoulu AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU Opinnäytetyöt ja työelämä Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa

Lisätiedot

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt Pepe Vilpas Digitalisaatiolla tarkoitetaan laajasti toimintatapojen uudistamista ja prosessien ja palveluiden sähköistämistä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan johtamista opiskelevien käsityksiä eri sidosryhmien roolista palvelujen laadun parantamisessa

Sosiaali- ja terveysalan johtamista opiskelevien käsityksiä eri sidosryhmien roolista palvelujen laadun parantamisessa Sosiaali- ja terveysalan johtamista opiskelevien käsityksiä eri sidosryhmien roolista palvelujen laadun parantamisessa Päivi Huotari, yliopettaja, Lahden ammattikorkeakoulu 11.11.2014 Lahden tiedepäivä

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Osaamisen kehittyminen ja sen mittaaminen hoitotyön taitokoulutuksissa

Osaamisen kehittyminen ja sen mittaaminen hoitotyön taitokoulutuksissa Osaamisen kehittyminen ja sen mittaaminen hoitotyön taitokoulutuksissa Henkilöstön joustava liikkuvuus - valtakunnalliset koulutuspäivät 11. 12.11.2015. Rosqvist Eerika, koulutussuunnittelija, sh, TtT

Lisätiedot

Oppilaanohjauksen kehittäminen

Oppilaanohjauksen kehittäminen Oppilaanohjauksen kehittäminen 2008-2010 Ennakkotuloksia lähtötilannekyselyn avointen vastausten analyysista Sanna Mäkinen Kehittävä arviointi/ Joensuun yliopisto 22.10.2008 1. Kyselyaineiston keruu Kyselyaineisto

Lisätiedot

Pedagogisen johtamisen selvittelyhanke KJY:ssä 2010

Pedagogisen johtamisen selvittelyhanke KJY:ssä 2010 Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry. Pedagogisen johtamisen selvittelyhanke KJY:ssä 2010 Selvittelyhankkeen tavoitteet vuodelle 2010 käynnistää pedagogisen johtamisen kehittäminen kollegiaalisena

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki Innovaatioammattikorkeakoulun strategiset lähtökohdat Sinimaaria Ranki 2.9.2008 1 Taustalla vaikuttavat talouden muutosvoimat Informaatiokumous Ennuste: puolet maailmankaupasta immateriaalikauppaa Tuotanto

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Pedagoginen johtaminen

Pedagoginen johtaminen Pedagoginen johtaminen Pedagogisten johtajien koulutus 30.10.2006 Pedagoginen johtaminen Opetustoiminnan tukeminen Yhteisöllisyyden muodostumisen tukeminen Tavoite I Tavoite II Oppimisen edistäminen Laadukas

Lisätiedot

KATSAUS HYVINKÄÄN STRATEGIAN = HYVINKÄÄN PELIKIRJAN VALMISTELUUN Hyvinkään kaupunki Kaupunkistrategian valmisteluryhmä 4/2016

KATSAUS HYVINKÄÄN STRATEGIAN = HYVINKÄÄN PELIKIRJAN VALMISTELUUN Hyvinkään kaupunki Kaupunkistrategian valmisteluryhmä 4/2016 KATSAUS HYVINKÄÄN STRATEGIAN = HYVINKÄÄN PELIKIRJAN VALMISTELUUN Hyvinkään kaupunki Kaupunkistrategian valmisteluryhmä 4/2016 STRATEGIAJOHTAMISEN JUURET Strategiajohtamisen juuret ovat kaukana historiassa.

Lisätiedot

Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta

Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta Suomalaista sotea rakentamassa Lapin sairaanhoitopiiri Rovaniemi KTT, dos. Mikko Luoma 19.5.2016 Kuka? Mikko

Lisätiedot

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä TKI-toiminnan kirjastopalvelut Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä Sisältö 1. Esityksen taustaa 2. Tietoasiantuntijat hankkeissa 3. Ammatilliset käytäntöyhteisöt vs Innovatiiviset

Lisätiedot

HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI

HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI HOITOTYÖTÄ POTILAAN PARHAAKSI HUS:n hoitotyön ammatillinen toimintamalli noudattaa magneettisairaalaviitekehystä. 58 mm HUS:n hoitotyön ammatillinen toimintamalli on ensimmäinen kokonaisvaltainen kuvaus

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä

VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä VASTUUHOITAJUUS KOTIHOIDOSSA HOITOTYÖNTEKIJÖIDEN NÄKÖKULMA opinnäyte osana kotihoidon kehittämistä TUIJA HELANNE, sairaanhoitaja SARA HAIMI-LIIKKANEN, kehittämiskoordinaattori Tausta ja tarkoitus Kotkan

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuurikysely

Turvallisuuskulttuurikysely Turvallisuuskulttuurikysely Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskulttuuri On organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää: Millaista turvallinen

Lisätiedot

Talousjohtaja strategiavaikuttajana: Kohti dialogista johtamista? Eero Vaara

Talousjohtaja strategiavaikuttajana: Kohti dialogista johtamista? Eero Vaara Talousjohtaja strategiavaikuttajana: Kohti dialogista johtamista? Eero Vaara http://www.hanken.fi/staff/vaara Strategisen johtamisen ongelmia» Toiminnallistamisen ( implementointi, jalkauttaminen ) vaikeudet»

Lisätiedot

FUTUREX Future Experts

FUTUREX Future Experts FUTUREX Future Experts 2010-2013 Työnantajahaastattelujen satoa miksi laajoja osaamiskokonaisuuksia tarvitaan, millaista osaamista tarvitaan? Sirke Pekkilä, Sibelius-Akatemia, Taideyliopisto Miksi laajoja

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari

Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Johtamisen tuloksellisuus Pyry Airaksinen Laurea P2P projektiryhmä: Jani Moisiola, Jenni Rajakallio, Anssi Rajala, Joel Reikko, Anselmi Tuominen, Vera Veremenko 9/14/2012

Lisätiedot

Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset. Päivikki Helske

Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset. Päivikki Helske Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset Päivikki Helske 2.6.2009 Kilpailusta yhteistyöhön Lähtötilanteessa kilpailua palkoista, maineesta, työpaikoista. Näkymä tulevaisuuteen: harmaat pantterit saapuvat

Lisätiedot

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen 1 Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen Ohjelman valmistelu Maakunnan kehittämisrahahanke Ramboll Management Consulting työn toteuttajana Ohjelmatyötä valmisteltu työpajasarjalla. Ensimmäisessä

Lisätiedot

Johdanto päivän teemaan Osaamisen tunnistamisen prosessi sekä katsaus erilaisiin näyttötapoihin ja työkaluihin

Johdanto päivän teemaan Osaamisen tunnistamisen prosessi sekä katsaus erilaisiin näyttötapoihin ja työkaluihin Johdanto päivän teemaan Osaamisen tunnistamisen prosessi sekä katsaus erilaisiin näyttötapoihin ja työkaluihin Projektipäällikkö Tero Keva Turun yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea Työpajan

Lisätiedot

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius

JOHTAMINEN. Yritystoiminta Pauliina Stranius JOHTAMINEN Johtaminen Johtajuus yrityksen eri kehitysvaiheissa Aiemmin on kenties tarkasteltu pk-yrityksen kehitystä elinkaarimallin mukaisesti. Myös johtajuus muuttaa muotoaan yrityksen eri kehitysvaiheissa.

Lisätiedot

Hallinnon tietotekniikkakeskuksen (Haltik) palkkausjärjestelmän

Hallinnon tietotekniikkakeskuksen (Haltik) palkkausjärjestelmän 1 Hallinnon tietotekniikkakeskuksen (Haltik) palkkausjärjestelmän käyttöönottoa koskevan tarkentavan virkaehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirja, joka tehtiin 29 päivänä tammikuuta 2010 sisäasiainministeriön

Lisätiedot

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.3 Yritystoiminnan analysointi ja kehittäminen

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.3 Yritystoiminnan analysointi ja kehittäminen Yrittäjän ammattitutkinto 3.3 Yritystoiminnan analysointi ja kehittäminen Dnro 53/011/2012 1 A. Yritystoiminnan analysointi ja kehittäminen... 3 1.0 Yleisesittely... 3 1.1 Aineiston käyttö... 3 1.2 Tutkintosuorituksen

Lisätiedot

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta.

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. JOB SHOPPING Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. Kyse on sopivan työpaikan etsimisestä, kun työntekijä

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI. Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto

KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI. Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKKEEN ULKOINEN ARVIOINTI Piia Tienhaara & Pasi-Heikki Rannisto 25.10.2016 TOIMEKSIANTO JA TAVOITE Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeen ulkoinen loppuarviointi Ajalla 1.10.-25.10.2016

Lisätiedot

Lite SVOL 1/ , 3 Dno 22/ /2016. Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia

Lite SVOL 1/ , 3 Dno 22/ /2016. Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia Lite SVOL 1/2.3.2016, 3 Dno 22/07.00.00/2016 Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia 2016 2019 Johdanto Tieto- ja viestintätekniikalla (TVT / ICT) tarkoitetaan kaikkea teknologiaa,

Lisätiedot

Avoimuus ja strateginen hankintatoimi. BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa Sari Laari-Salmela

Avoimuus ja strateginen hankintatoimi. BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa Sari Laari-Salmela Avoimuus ja strateginen hankintatoimi BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa 27.9.2016 Sari Laari-Salmela Hankintamenettelyt strategisina käytäntöinä Millaisia hankintamenettelyjen/-

Lisätiedot

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus AALTO PK-JOKO 79 Uuden sukupolven johtamisvalmennus Kenelle PK-JOKO soveltuu? Pienten ja keskisuurten yritysten toimitusjohtajille nykyisille ja tuleville avainhenkilöille tulosyksiköiden johdolle Joilla

Lisätiedot

Esitykseni perustuu pääosin

Esitykseni perustuu pääosin Opetustoiminnan johtaminen osana Helsingin yliopiston akateemisten johtajien työnkuvaa. Anne Nevgi 17.3.2009 Esitykseni perustuu pääosin Maija Viitasalo: pro gradu tutkielma: Opetustoiminnan johtaminen

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

UUSIX. Työkaluja INWORK hankkeesta

UUSIX. Työkaluja INWORK hankkeesta UUSIX Työkaluja INWORK hankkeesta Anna-Maija Nisula Tutkijatohtori, projekti päällikkö Lappeenrannan yliopiston kauppakorkeakoulu Technology Business Research Center (TBRC) anna-maija.nisula@lut.fi INWORK

Lisätiedot

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Hämeen Ammattikorkeakoulu KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Sijoittuminen työelämään Koulutus on tarkoitettu henkilöille jotka toimivat kulttuuri- ja taidetoiminnan asiantuntija - ja

Lisätiedot

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri päivitetty 20.1.2016 1 Ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin työtehtävät Seuraavassa on kuvattu ammattitaitoa edistävän harjoittelun prosessin mukaisesti siihen

Lisätiedot

Mestari oppipoika? - Ajankohtaista ammattipedagogista pohdintaa

Mestari oppipoika? - Ajankohtaista ammattipedagogista pohdintaa Mestari oppipoika? - Ajankohtaista ammattipedagogista pohdintaa Veijo Turpeinen, KT 2.2.2017 1 Tutkimus työpaikkaohjaajien työstä Työyhteisö Koulutustausta Yhteys ja tehtävä Työpaikkaohjaajakoulutus oppilaitokseen

Lisätiedot

Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa

Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19-21.3.2012 OPH seminaari Riitta Karusaari Koulutuspäällikkö

Lisätiedot

Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta

Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta TAMK, Sosionomikoulutus, 17ASO ENNAKKOTEHTÄVÄ 1 TAMMIKUU 2017 Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta Tämän ennakkotehtävän tavoitteena on tehdä näkyväksi

Lisätiedot

Vahvistaako laki sosiaalityön asemaa, antaako se sosiaalityölle uusia työkaluja. Saila Nummikoski Sosiaalipalveluiden johtaja 22.6.

Vahvistaako laki sosiaalityön asemaa, antaako se sosiaalityölle uusia työkaluja. Saila Nummikoski Sosiaalipalveluiden johtaja 22.6. Vahvistaako laki sosiaalityön asemaa, antaako se sosiaalityölle uusia työkaluja Saila Nummikoski Sosiaalipalveluiden johtaja 22.6.2011 Sosiaalihuoltolain uudistaminen vahvistaa sosiaalityön asemaa Nostaa

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa YTM, HTL Pasi Valtee Syvätutkimus Oy Syvätutkimus Oy Pyhäjärvenkatu 6, 33200 Tampere P. 03-2127855, 040-5583910 E-mail: syvatutkimus@yritys.soon.fi

Lisätiedot

Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä. Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso

Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä. Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso Euroopan aluekehitysrahasto-ohjelmien arviointi alueellisten osaamisympäristöjen

Lisätiedot

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset Moniammatillinen verkosto vuosina 2012-2016: tavoitteet, menetelmät ja tulokset Antti Mäntylä, apteekkari, FaT 26.1.2017 Keskustelutilaisuus: Moniammatillinen yhteistyö tulevissa sote-rakenteissa Helsinki

Lisätiedot

Paras työelämä luodaan yhdessä! - Riittääkö että työssä viihdytään?

Paras työelämä luodaan yhdessä! - Riittääkö että työssä viihdytään? Paras työelämä luodaan yhdessä! - Riittääkö että työssä viihdytään? Merja Fischer, TkT ja KTM Johtajana Nokia, ABB ja Wärtsilä (2003-2012) Partneri Valoma Oy www.valoma.fi (09/2012- >) ja tutkijana Aalto-

Lisätiedot

KASVAVIA MAHDOLLISUUKSIA

KASVAVIA MAHDOLLISUUKSIA KASVAVIA MAHDOLLISUUKSIA Growing Options Feedforward coaches 2013 Kehittävää kumppanuutta Vaikuttavaa valmennusta johtoryhmille, esimiehille, HR-vaikuttajille ja henkilöstölle Edelläkävijät saavat kilpailuetua:

Lisätiedot

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Oppivat tuotantokonseptit välineitä verkoston kehittämiseen 17.4.2012 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Helsingin yliopisto Lappeenrannan

Lisätiedot

Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma

Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma 2016 2020 Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma Tutkimus- ja kehittämisohjelman pohjana toimivat Etelä-Pohjanmaan n Kanta-Hämeen

Lisätiedot