Opetusministeri Jukka Gustafsson Kansanopistopäivillä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Opetusministeri Jukka Gustafsson Kansanopistopäivillä 10.8.2012 1"

Transkriptio

1 Kansanopistopäivillä SIVISTYS, KASVATUS JA KANSANOPISTO Hyvä kansanopistoväki, Kiitän kutsusta kansanopistopäiville tänne Murikka opistolle. Otin kutsun ilahtuneena vastaan itsekin entisenä kansanopiston rehtorina ja nimenomaan täällä Murikka opistossa rehtorina toimineena. Omakohtaista muistelua Vapaata sivistystyötä ja kansanopistoja koskevat asiat ovat nyt opetusministerinä minulle erityisen kiinnostavia ja lähellä sydäntä. Ja mikseivät olisi muutenkin, onhan vapaalla sivistystyöllä pitkät perinteet ja sen omaan lakiinsa kirjatut tarkoitus ja tavoitteet ovat tärkeät ja ajankohtaiset. Lain mukaan Vapaan sivistystyön tarkoituksena on järjestää elinikäisen oppimisen periaatteen pohjalta yhteiskunnan eheyttä, tasa arvoa ja aktiivista kansalaisuutta tukevaa koulutusta. ja edelleen: Vapaana sivistystyönä järjestettävän koulutuksen tavoitteena on edistää ihmisen monipuolista kehittymistä, hyvinvointia sekä kansanvaltaisuuden, moniarvoisuuden, kestävän kehityksen, monikulttuurisuuden ja kansainvälisyyden toteutumista. Vapaassa sivistystyössä korostuu omaehtoinen oppiminen, yhteisöllisyys ja osallisuus. Näiden, vapaan sivistystyön kenttää edustavien järjestöjen kanssa yhteistyössä valmisteltujen lainkohtien sisällön merkitystä koulutustarjonnassa ja vaikutusta toiminnan kehittämisessä on hyvä pysähtyä tuolloin tällöin kertaamaan ja pohtimaan niin yksittäisissä oppilaitoksissa kuin meillä hallinnossakin. Yhteisesti niin teimme isossa urakassamme, ylläpitämislupien uusimisessa loppuvuodesta Ylläpitämislupien hakemukset antoivat ministeriössä kokonaiskuvan kansanopistokentän tämänhetkisestä tilanteesta ja koulutustarjonnasta. Kuulemani mukaan myös opistoissa vapaan sivistystyön tarkoituksen, koulutustehtävän ja sen edellytysten ja toteuttamisen pohtimisella oli jäntevöittävää vaikutusta oman toiminnan kehittämiseen. Kansanopistojen toimeksianto laissa on olla kokopäiväistä opetusta antavia sisäoppilaitoksia, jotka järjestävät nuorille ja aikuisille omaehtoisia opintoja, edistävät opiskelijoiden opiskeluvalmiuksia sekä kasvattavat heitä yksilöinä ja yhteiskunnan jäseninä. Kansanopistoilla on perinteinen kasvatus ja sivistystehtävänsä, jossa on tapahtunut ja tapahtuu vuosien mittaan muutosta, mutta tietyt perusasiat ovat aina ajankohtaisia. Kansanopistoliikkeen perinteen jatkumona kansanopistojen ja teidän työssänne toteutuu sivistyksen edistäminen, opiskelijan henkinen kasvu ja kaikinpuolinen itsensä kehittäminen. Ja mitä moninaisimmalla tavalla, tekee mieleni vielä sanoa, kun ajattelen kansanopistojen arvo ja aatetaustan kirjoa, koulutustehtäviä, erityisiä koulutustehtäviä, kursseja ja niitä moninaisia opiskelijaryhmiä, jotka koulutukseen osallistuvat. Tässä esityksessäni paneudun niihin koulutus ja sivistystehtäviin, jotka tällä hetkellä nousevat koulutuspolitiikan keskiöön ja koskettavat myös vapaata sivistystyötä. Tiedän, että kansanopistokentällä on jo pitkään pyritty vastaamaan syrjäytymisvaarassa olevien koulutustarpeisiin. Syrjäytymisen ehkäisemiseksi kansanopisto tarjoaa yhteisöllisen ympäristön, oman kiinnostuksen mukaista koulutusta ja voi tarjota tarvittaessa opinnollista kuntoutusta mahdollisten ongelmien voittamiseksi. Muutamia esimerkkejä mainitakseni: vammaisille on tarjolla koulutusta osassa opistoja ja muutamalla opistolla vaikeasti vammaisten koulutus on pääasiallisena koulutustehtävänä. Työelämässä väsyneelle kansanopisto on

2 Kansanopistopäivillä voi tarjota sapattivapaalla mahdollisuuden irrottautua opiskelemaan itseään kiinnostavia asioita ja voimaantumaan työuran jatkoon. Elämänsuuntaansa etsivä nuori voi tulla kansanopistoon viettämään välivuotta, löytää oman opintoalansa ja valmistautua tuleviin opintoihinsa. Samalla hän kypsyy ja itsenäistyy, löytää aikuistuvaa itseään. Maahanmuuttajille on tarjolla omaehtoista koulutusta, joka vahvistaa erityisesti suomen kielen osaamista ja kulttuurimme tuntemusta. On tärkeää lisätä maahanmuuttajien tietoisuutta yhteiskunnastamme. Kielikoulutus ja kulttuuriin liittyvä koulutus on ensi askel suomalaiseen yhteiskuntaan, mutta tarvitaan myös syvemmälle menevää yhteiskuntaan integroivaa koulutusta, tietoa siitä miten suomalainen yhteiskunta toimii ja miten asioihin vaikutetaan. Näitä tietoja tarvitaan aktiivisena yhteiskunnan jäsenenä toimimiseen. Hallitusohjelman kärkihankkeisiin kuuluu nuorten yhteiskuntatakuu. Tavoitteena on, että jokaiselle alle 25 vuotiaalle nuorelle ja jokaiselle alle 30 vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ, harjoittelu, opiskelu, työpaja tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Yhteiskuntatakuuseen sisältyy koulutustakuu, jossa jokaiselle vuoden 2013 jälkeen peruskoulun päättäneelle taataan jatkomahdollisuus lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa, oppisopimuskoulutuksessa tai muulla tavoin. Kansanopistoilla on yhteiskuntakuun toteuttamisessa aivan keskeinen merkitys. Yhteiskuntatakuuryhmän ehdotusten perusteella hallitus päätti osoittaa nuorten, pelkän perusasteen varassa olevien aikuisten kouluttamiseksi yhteensä yli 180 miljoonaa euroa hallituskaudelle. Määräraha kohdennetaan vailla toisen asteen tutkintoa olevien vuotiaiden kouluttamiseen ammatti tai erikoisammattitutkintoon valmistavassa koulutuksessa tai muualla hankitun osaamisen osoittamiseen näytöin. Säästöjen paineessa se on merkittävä panostus ja tuo myös uusia tehtäviä koulutuksen järjestäjille. Tiedämme, että kohderyhmän motivoimiseksi tarvitaan muutakin kuin lisää koulutustarjontaa. Toivottavasti haaste tuottaa myös uusia aikuiskoulutuksen järjestämisen ja toteuttamisen innovaatioita. Aikuiskoulutuksen tasa arvoa kehitetään myös poistamalla tutkintomaksut vailla ammatillista tutkintoa olevilta aikuisilta. Yhteiskuntatakuun tavoitteita tuetaan myös muilla koulutuspoliittisilla toimenpiteillä. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille on joukko samansuuntaisia toimenpiteitä. Esimerkkinä mainitsen, että olemme aloittamassa mittavaa valtionosuusjärjestelmän uusimista, jossa niin sanotuilla olosuhde ja tuloksellisuustekijöillä on aiempaa suurempi merkitys rahoituksen osana. Jatkossa esimerkiksi tutkinnon suorittamisella tai työllistymisellä on aiempaakin suurempi merkitys resurssien kohdentamisessa. Erillisenä ohjelmana toteutamme ammatillisen koulutuksen läpäisyohjelman. Maahanmuuttaja ja maahanmuuttajataustaisten nuorten eteneminen peruskoulun jälkeiseen koulutukseen edellyttää erityistoimia. Maahanmuuttajanuoret eivät hakeudu koulutukseen. Ja jos hakeutuvat ja tulevat valituksi, keskeyttävät useammin kuin kantaväestöön kuuluvat. Tilanne on erityisen haasteellinen nuorilla, jotka ovat tulleet Suomeen perusopetuksen loppuvaiheessa. Tähän meidän pitää pystyä puuttumaan. Maahanmuuttajien koulutukseen osallistumista pyritään edistämään ja tavoitteena on, että maahanmuuttajat ja maahanmuuttajataustaiset osallistuvat koulutukseen samassa suhteessa kuin kantaväestö. Haastan vapaan sivistystyön nyt tuomaan oman kortensa kekoon. Hallitus on kehysneuvotteluissaan päättänyt osana yhteiskuntatakuuta osoittaa kansanopistoille ja kansalaisopistoille on kahden miljoonan euron vuosittaisen määrärahan vuosille peruskoulun päättävien maahanmuuttajanuorten opiskeluvalmiuksien ja kielitaidon parantamiseen. Alkavaa ohjelmaa ennakoitiin jo vuoden 2012 talousarviossa, jossa maahanmuuttajien koulutusta varten osoitettiin kansanopistoille opiskelijaviikon lisäys valtionosuuteen sekä vastaavasti opintosetelirahoitusta, jotta opiskelijamaksut eivät estä koulutukseen osallistumista. Lisärahoitus

3 Kansanopistopäivillä kohdennettiin maahanmuuttajien omaehtoiseen, kielitaitoa ja kotoutumista edistävään koulutukseen. Kansanopistot ottivat haasteen vastaan kiitettävästi ja hakivat erillishaussa suoritteita moninkertaisesti, yli opiskelijaviikkoa. Koska suoritteet saadaan käyttöön vasta syyslukukaudelle ja koska opistojen on pitänyt tehdä suunnitelmat koulutuksen sisällöistä, toteuttamisesta ja opiskelijarekrytoinnista lyhyellä aikataululla, jakoi ministeriö lisäviikot opistoille, joiden koulutustehtävään sisältyy maahanmuuttajakoulutus ja joilla jo on kokemusta maahanmuuttajien koulutuksesta. Näillä opistoilla nähtiin olevan parhaimmat edellytykset tarjota kohderyhmälle tuloksekasta koulutusta maahanmuuttajakoulutuksesta jo saadun kokemuksen, olemassa olevien koulutusohjelmien ja maahanmuuttajien koulutukseen perehtyneiden opettajien johdosta. Tänään olisi mukava keskustella siitä, miten kansanopistot voivat antaa oman panoksensa tämän yhteiskunnallisen haasteen ratkaisemiseen. Tiedämme, että aikuiskoulutus kasautuu tietyille väestöryhmille toisten opiskellessa vähemmän. Hallitus on asettanut aikuisten koulutukseen osallistumiselle tavoitteeksi, että vähintään 60 prosenttia vuotiaista osallistuisi koulutukseen vuosittain. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että saamme nykyistä enemmän houkuteltua vähäisen pohjakoulutuksen omaavia aikuisia opintojen pariin. Vähintään yhtä tärkeänä pidän asettamaamme tavoitetta, että yksikään väestöryhmä ei saisi jäädä pysyvästi aikuiskoulutuksen ulkopuolelle. Ei riitä, että me saamme aktiivisen puolet aikuisista osallistumaan koulutukseen vuosittain, vaan meidän pitää saada mukaan myös ne, jotka nykyisin jäävät ulkopuolelle. Tämä on erityisen tärkeää muistaa, koska keinot, joilla nyt ulkopuolelle jäävät tavoitetaan, ovat hyvi n erilaisia kuin ne, joilla jo koulutukseen osallistuvat saadaan mukaan joka vuosi. Hallitusohjelman mukaan vapaassa sivistystyössä lisätään yhteiskunnallisen koulutuksen osuutta. Tavoite on kirjattu myös valtioneuvoston hyväksymään koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan vuosille Vapaan sivistystyön kentältä kuuluneissa puheenvuoroissa on esitetty samansuuntaisia mielipiteitä. Äänestysaktiviteetti vaaleissa on pitkään ollut huomion kohteena. Esimerkiksi kunnallisvaaleissa 2008 se oli 61 ja Eduskuntavaaleissa 2011 se oli 71. Tuolla äänestysprosentilla kovin moni kansalainen, peräti noin miljoona, on jättäytynyt asioitaan koskevan päätöksenteon ulkopuolelle. Kysymys on ennen muuta demokratian toteutumisesta. Aktiivisen kansalaisuuden edistäminen on täydestä syystä ollut jo pidemmän aikaa vapaan sivistystyön koulutuksen keskiössä ja siksi se on myös yksi laatu ja kehittämisavustuksen tavoitteista. Aktiivinen kansalaisuus ei liity pelkästään puoluepoliittiseen toimintaan. Se on myös edustuksellisesta vaikuttamista, toimintaa järjestöissä, suoraa toimintaa tai yhteiskunnallista kriittisyyttä ja julkiseen keskusteluun osallistumista. Voidakseen toimia demokraattisessa päätöksentekojärjestelmässä, niin poliittisessa elämässä kuin järjestötoiminnankin parissa, henkilöllä tulee olla monia osallistumiseen vaadittavia tietoja ja taitoja. Keskeisimpiä mainitakseni: Hänen tulee tietää kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet, pystyä arvioimaan ajankohtaisia aiheita, osallistumaan keskusteluun, osata toimia päätöksentekojärjestelmissä esimerkiksi edunvalvontajärjestöissä ja tuntea poliittinen järjestelmä. Tarvitaan kykyä yhteistyöhön ja vuorovaikutukseen. Tarvitaan kielellistä osaamista: tulee osata kriittistä informaation käsittelyä, pystyä ilmaisemaan omat näkemyksensä sekä hyödyntämään tietotekniikan tarjoamia mahdollisuuksia. Talouden periaatteet ja kehitys tulee tuntea, jotta pystyy tekemään järkeviä taloudellisia valintoja ja osallistumaan talousasioita koskevaan päätöksentekoon.

4 Kansanopistopäivillä Yhteiskunnallinen koulutus sopii hyvin kansanopistojen koulutustarjontaan ja aivan erityisesti yhteiskunnallinen koulutus soveltuu niihin opistoihin, joiden erityisenä koulutustehtävänä on työelämän aktiiviseen kansalaisuuteen ja työelämän kehittämiseen liittyvä koulutus. Yhteiskunnallisesti aktiivisia järjestöosaajia tarvitaan työpaikoilla aina ja varsinkin näin on taloudellisten suhdanteiden vaihdellessa. Tärkeimpiä ammattiyhdistysopistojen koulutustehtäviä ovat luottamusmieskoulutus ja työturvallisuuskoulutus. Voidakseen toimia tehtävässään kummankin osapuolen luottamusta nauttien, on ensiarvoista, että luottamusmiehillä on tehtävän vaatima asiallinen ja riittävä tietopohja. Tietopuolisen koulutuksen lisäksi tarvitaan viestintätaitoja, hyvä esiintymiskoulutus. Työntekijöiden turvallisuuden ja viihtyvyyden kannalta kuten myös työpaikkojen kannattavuuden kannalta tärkeää on, että työsuojeluasiat on hoidettu ja niitä seurataan ammattitaitoisesti. Yhteiskunnan muutokset, kustannusten nousu, rahoituksen määräytymisperusteet, ylläpitäjien talousvaikeudet ja voimavarakilpailu sekä opiskelijakunnan heterogeenisuus vaikuttavat vapaan sivistystyön oppilaitosten kykyyn hoitaa ja kehittää monipuolisesti niille kuuluvia tehtäviä sekä edistää elinikäisen oppimisen edellytyksiä, alueellista saavutettavuutta ja koulutuksellista tasa arvoa. Opetus ja kulttuuriministeriö on kannustanut ylläpitäjiä tutkimaan mahdollisuuksia rakenteellisen kehittämiseen. Tavoitteena on nykyistä tiiviimpi, palvelutarjonnaltaan monipuolinen ja alueellisesti kattava sekä laadukas ja kansalaisten sivistystarpeisiin vastaava oppilaitosverkko. Rakenteellista tiivistymistä onkin jo tapahtunut, ja huomionarvoista on, että oppilaitosten yhdistyminen saman ylläpitäjän hallintaan ei ole tarkoittanut koulutustoiminnan päättymistä, vaan paremminkin päinvastoin, sillä eräiden pienten opistojen kohdalla yhdistyminen suuremman ylläpitäjän yhteyteen on merkinnyt muun muassa synergiaetujen kautta mahdollisuutta pienenkin opiston toiminnan jatkumiseen. Ministeriö on tänä ja viime vuonna voinut myöntää jonkin verran avustusrahoitusta rakenteellisen kehittämisen hankkeisiin. Hakemusten ja yhteydenottojen perusteella yhdistymishankkeita on parhaillaankin käynnissä. Olen halunnut ottaa aikuiskoulutuksen yhdeksi hallituskauden koulutuspolitiikan painopisteistä. Keskeisenä osana tätä aikuiskoulutuksen aseman vahvistamista näen hallitusohjelmaan kirjatut aikuiskoulutustilit. Hallituksen tavoitteena on hallitusohjelman mukaan tukea yksilöllisiin koulutustarpeisiin vastaamista siirtymällä kansalaisten henkilökohtaisiin koulutustileihin. Kirjaushan sisältää kaksi tärkeää ajatusta. Yhtäältä, meidän pitää saada aikuiskoulutus vastaamaan aikuisten hyvin monimuotoiseen koulutuskysyntään. Toisaalta, meidän pitää saada näkyviin myös niiden nyt koulutuksen ulkopuolelle jääneiden ja jäävien kansalaisten tarpeet, jotka eivät nyt näy koulutuskysyntänä. Asettamani selvityshenkilöt Erno Lehtinen ja Ida Mielityinen ovat jättäneet väliraporttinsa keväällä ja loppuraporttia odotamme marraskuussa. Ensimmäistä kertaa julkista rahaa ohjattaisiin suoraan yksilöiden kautta koulutuksen järjestäjälle. Oma henkilökohtainen koulutustili voisi saada yksilöt kiinnostumaan enemmän oman osaamisensa kehittämisestä ja käyttämään siihen enemmän myös omaa rahaa. Koska valmistelu on vielä kesken, en halua kovin tarkkaan ottaa kantaa tilien mahdollisiin muotoihin. Keskeinen tilejä rakennettaessa ratkaistava asia on kuitenkin nähdäkseni se, miten mallissa yhdistetään kattavuus ja kyky vastata erilaisten aikuisryhmien erilaisiin tarpeisiin. Kun tavoitteena on kaikkien aikuisten saaminen mukaan koulutukseen, on luontevaa ottaa tavoitteeksi pohjoismaisen hyvinvointivaltion perusmallin mukainen universaali järjestelmä, joka voisi kattaa kaikki aikuiset. Selvää kuitenkin on, että universaalijärjestelmä tarvitsee tuekseen elementtejä, joilla vastataan

5 Kansanopistopäivillä esimerkiksi erityisten haasteellisten kohderyhmien tarpeisiin. Tällaisessa toiminnassa esim. opintoseteleistä on varsin hyviä kokemuksia ja tilit pitäisikin rakentaa niin, että ne mahdollistavat sen kaltaiset kohdennetut toimet. On huolehdittava siitä, että tilit kannustavat kaikkia aikuisia osallistumaan koulutukseen. Tileihin liittyy elimellisesti muutoinkin koulutukselle hyvin tärkeä oppijan verkkopalveluiden kehittäminen. Pelkkä julkisen tuen tekeminen aikuiselle näkyväksi ei riitä, vaan tarvitaan myös palvelua, jossa koulutusta tuntemattomankin on helppo löytää omiin tarpeisiinsa vastaavaa koulutusta. Aikuiskoulutuksessa järjestäjien tavaton moninaisuushan on suuri rikkaus, koska se johtaa tarjonnan suureen monipuolisuuteen, jolla voidaan hyvin vastata aikuisten hyvin moninaisiin tarpeisiin. On kuitenkin tärkeä varmistaa, ettei aikuiskoulutuksen moninaisuus ja monipuolisuus johda monimutkaisuuteen ja sekavuuteen aikuisten tai koulutusjärjestelmän ohjaamisen kannalta. Tässä näen koulutustileillä olevan merkittävää potentiaalia. Kansanopistoilla näen hyvin valoisan tulevaisuuden maailmassa, jossa suurempi osuus resursseista kulkisi kansalaisen kautta. Resurssien kulkeminen kansalaisen kautta aiheuttaisi haasteita lähinnä oppilaitoksille, joilla on vaikeuksia löytää kohderyhmiä omalle koulutukselleen tai löytää koulutusta, jolle löytyisi tarvetta. Kansanopistoilla tämä ei ole ongelma. Niillä on pitkä kokemus haasteellisten kohderyhmien tavoittamisesta sekä koulutuksen jatkuvasta kehittämisestä tavoittamaan yhä uusia ryhmiä. Näenkin, että ne ajatukset, joiden pohjalta aikuiskoulutustilejä nyt selvitetään, ovat tavoitteiltaan hyvin yhteneviä kansanopistojen tavoitteiden kanssa. Hyvät ystävät, Aikuiskoulutuksen asemaa vahvistamiseksi opetusministeriössä oli tarpeen toteuttaa organisaatiouudistus. Sen taustalla olivat myös ministeriön lisääntyvät vastuut. Vuoden 2013 alusta koko varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään sosiaali ja terveysministeriöstä opetus ja kulttuuriministeriöön. Kuten tiedätte, aikuiskoulutuksen asiat oli jaettu useampaan talon yksiköistä. Vapaa sivistystyö kuului yleissivistävän yksikön vastuualueeseen. Opetus ja kulttuuriministeriön kolmesta osastosta, jotka olivat koulutus ja tiedepolitiikan osasto, kulttuuri, liikunta ja nuorisopolitiikan osasto sekä hallinto osasto, muodostettiin helmikuun alusta 2012 neljä osastoa. Tuolloin ministeriön koulutus ja tiedepolitiikan osasto jaettiin kahdeksi eri osastoksi. Uusi koulutuspolitiikan osasto sisältää varhaiskasvatuksen, yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen kokonaisuudet. Vastaavasti muodostettiin uusi korkeakoulu ja tiedepolitiikan osasto, jonka vastuut käyvätkin ilmi osaston nimestä. Aikuiskoulutus koottiin opetus ja kulttuuriministeriössä kattavasti yhteen, omaksi aikuiskoulutuspolitiikan yksikökseen. Tavoitteena on ensinnäkin, että aikuiskoulutusta voidaan resursoida, ohjata ja kehittää nykyistä enemmän yhtenä kokonaisuutena ja samalla lisätä aikuiskoulutuksen näkyvyyttä koulutuspolitiikassa ja toiseksi, että aikuiskoulutuksen sisällön kehittämisen ohella myös organisaatiorakenne tukee aikuiskoulutuksen vaikuttavuuden lisäämistä. Uuden yksikön toiminnan kautta voimme vahvistaa aikuiskoulutuksen strategista kehittämistä yhteiskunnan sivistys ja osaamistarpeiden kannalta relevantilla tavalla.

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10.1. Rahoitettava toiminta Vapaan sivistystyön oppilaitoksia ovat kansalaisopistot, kansanopistot, opintokeskukset, liikunnan koulutuskeskukset ja kesäyliopistot. Vapaan sivistystyön

Lisätiedot

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus 1 ALOITE Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Vapaa sivistystyö tänään Vapaa sivistystyö on ylivoimaisesti laajin aikuiskoulutuksen muoto Suomessa. Koulutus tavoittaa vuosittain noin miljoona opiskelijaa.

Lisätiedot

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen

Lisätiedot

Suomen Kansanopistoyhdistys KEHO ohjelman vaiheet

Suomen Kansanopistoyhdistys KEHO ohjelman vaiheet Suomen Kansanopistoyhdistys KEHO ohjelman vaiheet 22.9.2010 Jyrki Ijäs Valtioneuvoston 5.12.2007 hyväksymän Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman (KESU) mukaan: Valtakunnallisen arvioinnin

Lisätiedot

Vapaan sivistystyön kehittämisohjelman tilanne OPH:n näkökulmia

Vapaan sivistystyön kehittämisohjelman tilanne OPH:n näkökulmia Vapaan sivistystyön kehittämisohjelman tilanne OPH:n näkökulmia Pertti Pitkänen 30.3.2011 Osaamisen ja sivistyksen asialla KEHO: Toteutuneet muutokset - Lain tarkoitus ja tavoitteet sekä lain piiriin kuuluva

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

Oppilaan- ja opinto-ohjauksen ajankohtaiset linjaukset. Kirsi Kangaspunta johtaja

Oppilaan- ja opinto-ohjauksen ajankohtaiset linjaukset. Kirsi Kangaspunta johtaja Oppilaan- ja opinto-ohjauksen ajankohtaiset linjaukset Kirsi Kangaspunta johtaja Hallitusohjelman tavoite: maailman osaavimmaksi kansaksi Väestön koulutustaso vuonna 2020 perusasteen jälkeinen tutkinto

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta 6.5.2013 Elise Virnes Nuorisotakuu nyt Väliraportti, Nuorten yhteiskuntatakuu 2013, TEM raportteja 8/2012, valmistui 15.3. Ensimmäisessä työryhmän raportissa

Lisätiedot

Nuorisotakuu 1.1.2013 alkaen

Nuorisotakuu 1.1.2013 alkaen Nuorisotakuu 1.1.2013 alkaen Tämän koonnoksen on tarkoitus selventää, miltä nuorisotakuu tulee näyttäytymään sekä nuorten että nuorten kanssa työskentelevien toimijoiden näkökulmasta. Tässä koonnoksessa

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013

Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 Nuorten yhteiskuntatakuu eli nuorisotakuu 2013 24.10.2012 Turku Kjell Henrichson Yhteiskuntatakuun taustoja 110 000 perusasteen varassa olevaa alle 30-vuotiasta. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista

Lisätiedot

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013

Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Ajankohtaista aikuiskoulutuksesta 2013 Aikuiskoulutukselle asetetut tavoitteet 18-64-vuotiaista vähintään 60 prosenttia osallistuu vuosittain aikuiskoulutukseen Aliedustettujen ryhmien osallistumisen kasvattaminen

Lisätiedot

HE 62/2014 vp. sekä tutkintotilaisuuksiin. Esitys liittyy valtion vuoden 2014 ensimmäiseen

HE 62/2014 vp. sekä tutkintotilaisuuksiin. Esitys liittyy valtion vuoden 2014 ensimmäiseen HE 62/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain :n väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Nuorisotakuun toteuttaminen

Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu

Lisätiedot

Kansanopistojen rooli, visio ja haasteet maahanmuuttajakoulutuksessa

Kansanopistojen rooli, visio ja haasteet maahanmuuttajakoulutuksessa Kansanopistojen rooli, visio ja haasteet Juha Kaivola Kansanopistojen rooli Kansanopistoissa opiskelevien maahanmuuttajien määrä on kasvanut viimeisen vajaan 10v. aikana merkittävästi ja kasvaa edelleen.

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää

Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää Elinikäisen ohjauksen strategia Järvenpää 13.10.2011 Markku Liljeström SAK 13.10..2011/MLI/SAK 1 Elinikäisen ohjauksen kehittämistarve Elinikäisen oppimisen neuvosto esitti 2010, että TEM ja OKM ryhtyvät

Lisätiedot

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki 23.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014

Lisätiedot

Kirje Aikuisten osaamisperustan vahvistaminen ja nuorten aikuisten osaamisohjelma 2016

Kirje Aikuisten osaamisperustan vahvistaminen ja nuorten aikuisten osaamisohjelma 2016 Kirje OKM/62/592/2015 16.09.2015 Jakelussa mainituille Viite Asia Aikuisten osaamisperustan vahvistaminen ja nuorten aikuisten osaamisohjelma 2016 1. Aikuisten osaamisperustan vahvistaminen, valtionavustusten

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen

Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen 11.10.2016 OKM reformin seurantaryhmässä: - Järjestämislupa voidaan myöntää hakemuksesta kunnalle, kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle. - Kuntien

Lisätiedot

Uudistuva ja kehittyvä vapaa sivistystyö Vapaan sivistystyön oppilaitosten ylläpitämislupien uudistaminen

Uudistuva ja kehittyvä vapaa sivistystyö Vapaan sivistystyön oppilaitosten ylläpitämislupien uudistaminen Uudistuva ja kehittyvä vapaa sivistystyö Vapaan sivistystyön oppilaitosten ylläpitämislupien uudistaminen Hallitusneuvos Marja-Riitta Pönkä Aikuiskoulutuspolitiikan yksikön toimiala Aikuiskoulutuspolitiikka

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

Koulutustakuun mahdollisuudet. Terttu Kiviranta

Koulutustakuun mahdollisuudet. Terttu Kiviranta Koulutustakuun mahdollisuudet Terttu Kiviranta 26.9.2013 Nuorisotakuu Tavoitteena auttaa nuoria pääsemään koulutukseen ja työelämään Koulutustakuu 2013 alkaen jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan

Lisätiedot

TSL:n strategia vuosille

TSL:n strategia vuosille TSL:n strategia vuosille 2011 2015 PERUSTEHTÄVÄ TSL on kaksikielinen sivistysjärjestö, jonka perustehtävänä on edistää demokratiaa, yhteiskunnallista ja sivistyksellistä tasa-arvoa sekä suvaitsevaisuutta

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu. Työryhmän puheenjohtaja, Tuija Oivo

Nuorten yhteiskuntatakuu. Työryhmän puheenjohtaja, Tuija Oivo Nuorten yhteiskuntatakuu Työryhmän puheenjohtaja, Tuija Oivo 22.5.2012 Takuun taustoja 110 000 perusasteen varassa olevaa alle 30-vuotiasta. 55 000 työtöntä alle 30-vuotiasta, joista 33 000:lla ammatillisesti

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen

Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Koulutuksen ja elinkeinopolitiikan rooli kunnissa sote- ja aluehallintouudistuksen jälkeen Maarit Kallio-Savela, erityisasiantuntija 8.3.2016 Seinäjoki Kuntien tehtäviä uudistuksen jälkeen 2 Kulttuuri

Lisätiedot

Yleisiä kirjastoja koskevan lain tavoite ja yleisen kirjaston tehtävät keskiössä yhteiskunnallinen vaikuttavuus

Yleisiä kirjastoja koskevan lain tavoite ja yleisen kirjaston tehtävät keskiössä yhteiskunnallinen vaikuttavuus Yleisiä kirjastoja koskevan lain tavoite ja yleisen kirjaston tehtävät keskiössä yhteiskunnallinen vaikuttavuus Laki yleisistä kirjastoista opetus- ja kulttuuriministeriön ja aluehallintoviraston järjestämä

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-,

Lisätiedot

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus 4.12.2013 Pasi Rentola Ammatillisen koulutuksen rahoituksen kokonaisuus Oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus 1,662 mrd. euroa Oppilaitosmuotoinen ammatillinen

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari

OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ. Petri Haltia Osataan!-seminaari OSAAMISEN ARVIOINNIN KYSYMYKSIÄ Petri Haltia Osataan!-seminaari 27.9.2012 KESU 2011-2016: KORKEAKOULUJEN AIKUISKOULUTUKSELLA LAAJENNETAAN JA PÄIVITETÄÄN OSAAMISTA Lähtökohtia Lähes kolmasosalla korkeakouluihin

Lisätiedot

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009. 5.3.2009 Markku Koponen 1

Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009. 5.3.2009 Markku Koponen 1 Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus (AKKU) 2.väliraportti 6.3.2009 1 Kokonaisuudistuksen lähtökohdat Tavoitteena ollut selkiyttää hajanaista hallintoa, rahoitusta, etuuksia

Lisätiedot

Opintopolku.fi. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta. Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi. Opintopolku.

Opintopolku.fi. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta. Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi. Opintopolku. Ajankohtaista ohjauksen näkökulmasta Elinikäinen ohjaus Suomessa 2013 -seminaari 7.10.2013 Ritva Sammalkivi Oppija ja elinikäinen oppiminen Hakeutujan palvelut Opintojen aikaiset palvelut Siirtymävaiheen

Lisätiedot

Kotouttavaa koulutusta toteuttamassa

Kotouttavaa koulutusta toteuttamassa Kotouttavaa koulutusta toteuttamassa Juha Kaivola Kansanopiston omaehtoinen korkea-asteen jatko-opintoihin valmentava koulutus Kansanopiston muu omaehtoinen jatkokielikoulutus 2kk-1v Kansanopiston omaehtoinen

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016. 30. Aikuiskoulutus

Talousarvioesitys 2016. 30. Aikuiskoulutus 30. Aikuiskoulutus Tämän luvun momenteilta rahoitetaan ammatillista lisäkoulutusta, oppisopimuskoulutusta, vapaata sivistystyötä, sivistys- ja neuvontajärjestöjä, opetustoimen henkilöstökoulutusta sekä

Lisätiedot

Opetushallituksen näkymiä romanien koulutukseen

Opetushallituksen näkymiä romanien koulutukseen Opetushallituksen näkymiä romanien koulutukseen Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus 9.11.2011 Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea Suomi Eri uskonnot ja yhteisöt ovat arvokkaita moraalisen

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus. Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat

Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus. Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat Toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön rakenneuudistus Rakenteellisen uudistuksen suuntaviivat Finlandia-talo 25.9.2014 Anita Lehikoinen Kansliapäällikkö Keskeiset rahoitus- ja rakenneuudistusta

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Kohti suunnitelmallisempaa lukion kehittämistä

Kohti suunnitelmallisempaa lukion kehittämistä Kohti suunnitelmallisempaa lukion kehittämistä Aulis Pitkälä Opetushallituksen pääjohtaja IX Valtakunnalliset lukiopäivät 12.11. 13.11.2013 Helsinki, Finlandia-talo Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi Koulutuksen

Lisätiedot

Ajankohtaista maahanmuuttajien aikuiskoulutuksesta

Ajankohtaista maahanmuuttajien aikuiskoulutuksesta Ajankohtaista maahanmuuttajien aikuiskoulutuksesta Sanna Penttinen 19.-20.3.2009 sanna.penttinen@oph.fi 040 348 7414 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla Yleistä Hallitus: aktiivinen maahanmuuttopolitiikka

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

Nuove-projektin päätöstilaisuus

Nuove-projektin päätöstilaisuus Nuove-projektin päätöstilaisuus 30.11.2011 Teija Felt Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄT Ammatillinen lisäkoulutus 3.9.2013 Kuopio 5.9.2013 Tampere 10.9.2013 Helsinki 12.9.2013 Oulu Antti Markkanen Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta

Lisätiedot

Ajankohtaista vapaasta sivistystyöstä Kevät Pertti Pitkänen

Ajankohtaista vapaasta sivistystyöstä Kevät Pertti Pitkänen Ajankohtaista vapaasta sivistystyöstä Kevät 2012 Pertti Pitkänen 28.3.2012 LAKE-avustukset 2012 Kansalaisopistot 1 100 000 (950 000 ) Kansanopistot 950 000 (1450 000) Opintokeskukset 1 150 000 (1 670 000

Lisätiedot

Uusi lainsäädäntö vahvistamassa kirjaston asemaa asukkaiden arjessa

Uusi lainsäädäntö vahvistamassa kirjaston asemaa asukkaiden arjessa Uusi lainsäädäntö vahvistamassa kirjaston asemaa asukkaiden arjessa Osaava kirjasto ovi tulevaisuuteen Itä-Suomen kirjastopäivät 7.-8.6.2016, Mikkeli Leena Aaltonen Kirjastolain uudistaminen ei ole helppoa!

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (7) Opetuslautakunta OTJ/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (7) Opetuslautakunta OTJ/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (7) 7 A. Mirka Vainikan ym. valtuustoaloite nuorisotakuun toteuttamisesta HEL 2012-015496 T 00 00 03 Päätös päätti antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Erilaiset urapolut perusopetuksen jälkeen. Keuda Elinikäinen ohjaus Raija Tikkanen

Erilaiset urapolut perusopetuksen jälkeen. Keuda Elinikäinen ohjaus Raija Tikkanen Erilaiset urapolut perusopetuksen jälkeen Keuda Elinikäinen ohjaus 13.10.2011 Raija Tikkanen Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma Vahvistetaan opinto-ohjausta kaikilla koulutusasteilla. Laaditaan hyvän opinto-ohjauksen

Lisätiedot

Tässä ilmoitetaan sen henkilön yhteystiedot, jolta voidaan kysyä lisäselvitystä lomakkeen tiedoista.

Tässä ilmoitetaan sen henkilön yhteystiedot, jolta voidaan kysyä lisäselvitystä lomakkeen tiedoista. TÄYTTÖOHJE 1 Perustiedot 20.9.2016 KANSANOPISTOT Yhteystiedot (1*) Lomakkeella kerätään vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) piiriin kuuluvan koulutuksen valtionosuusrahoituksen perusteena olevat

Lisätiedot

Uusi NAO maahanmuuttajille

Uusi NAO maahanmuuttajille Uusi NAO maahanmuuttajille Ikkunat auki eurooppalaiseen aikuiskoulutukseen, Helsinki 17.-18.11.2016 Ulla-Jill Karlsson Neuvotteleva virkamies Ammatillisen koulutuksen osasto Uusi NAO maahanmuuttajille

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Tästä on kyse perusopetuslaissa (628/1998,

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin.

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Hyväksymismerkinnät 1 (6) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen

Lisätiedot

Kulttuuri- ja kansalaistoimi

Kulttuuri- ja kansalaistoimi 1 (5) Kulttuuri- ja kansalaistoimen johtosääntö Kaupunginvaltuuston hyväksymä 9.6.2010/ Kulttuuri- ja kansalaistoiminnan lautakunta 1 Toiminta-ajatus Toimiala Lautakunnan toiminta-ajatuksena on edistää,

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittäminen. AmKesu syksy 2015

Ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittäminen. AmKesu syksy 2015 Ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittäminen AmKesu syksy 2015 Esa Karvinen Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus 1 OPH KOULUTUKSEN JA OSAAMISEN KÄRKIHANKKEET 1. Uudet

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

KuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo

KuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo KuntaKesu 2020: Osaava Espoolainen- Oppiva Espoo Espoo on osaavien ihmisten kunta, joka tunnetaan oikeudenmukaisena, asukas- ja asiakaslähtöisenä sekä vastuullisena edelläkävijänä nyt ja tulevaisuudessa.

Lisätiedot

KESU Kehityspäällikkö Marko Koskinen

KESU Kehityspäällikkö Marko Koskinen KESU -2016 13.6.2012 Kehityspäällikkö Marko Koskinen Mitoituksen periaatteita/ KT2016 Nuorisoikäluokan ennakoitu kehitys yhteiskunta- ja nuorisotakuun toteuttamisessa Toiselle asteelle siirtyvän keskimääräisen

Lisätiedot

PARASTA SUOMELLE MUOKKAA PERUSTYYLEJ KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA

PARASTA SUOMELLE MUOKKAA PERUSTYYLEJ KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA PARASTA SUOMELLE MUOKKAA PERUSTYYLEJ Ä TEKIN NAPS. KOULUTUSPOLIITTINEN OHJELMA OHJELMA VALMISTELTU LAAJASSA YHTEISTYÖSSÄ Valmisteluvastuussa TEKin koulutusvaliokunta ja projektiryhmä Projektipäällikkö

Lisätiedot

30. Aikuiskoulutus. 2010 toteutuma

30. Aikuiskoulutus. 2010 toteutuma 30. Aikuiskoulutus S e l v i t y s o s a : Tämän luvun momenteilta rahoitetaan ammatillista lisäkoulutusta, oppisopimuskoulutusta, vapaata sivistystyötä, sivistys- ja neuvontajärjestöjä, opetustoimen henkilöstökoulutusta

Lisätiedot

Valtion I kotouttamisohjelma

Valtion I kotouttamisohjelma Valtion I kotouttamisohjelma 7.6.2012 Lähtökohdat Maahanmuutto Suomeen kasvaa ja monipuolistuu: Nyt 170 000 ulkomaan kansalaista Vuonna 2020 Jo 330 000 ulkomaan kansalaista Yli puolet kaikista maahanmuuttajista

Lisätiedot

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 17.3.2008 Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen Näyttötutkintona

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksen määrälliset mittarit Varsinais-Suomessa 2010

Aikuiskoulutuksen määrälliset mittarit Varsinais-Suomessa 2010 Aikuiskoulutuksen määrälliset mittarit Varsinais-Suomessa 2010 Varsinais-Suomessa on ensimmäistä kertaa kerätty tietoa alueella aikuiskoulutukseen osallistuneiden määristä ja taustoista. Aikuiskoulutusmittareiden

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen Nuorisotakuu Te-hallinnossa Anna-Kaisa Räsänen 15.11.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Johtaja Pasi Kankare

AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Johtaja Pasi Kankare AMKESU Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma 20.8.2013 Johtaja Pasi Kankare Valmistelu Lähtökohtana yleissivistävälle koulutukselle kehitetty malli. AMKE ry / Johan Hahkala

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 171/2010 vp

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 171/2010 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 171/2010 vp Hallituksen esitys laeiksi vapaasta sivistystyöstä annetun lain ja vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta Asia

Lisätiedot

Tässä ilmoitetaan sen henkilön yhteystiedot, jolta voidaan kysyä lisäselvitystä lomakkeen tiedoista.

Tässä ilmoitetaan sen henkilön yhteystiedot, jolta voidaan kysyä lisäselvitystä lomakkeen tiedoista. TÄYTTÖOHJE 1 Perustiedot 20.9.2015 KANSANOPISTOT Lomakkeella kerätään vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) piiriin kuuluvan koulutuksen valtionosuusrahoituksen perusteena olevat opiskelijaviikkotiedot.

Lisätiedot

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset

Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen. Varsinais-Suomen alueen painotukset Liite Länsi-Suomen ESR-haun 17.12.2014 16.2.2015 hakuohjeeseen Varsinais-Suomen alueen painotukset 2 ESR-haussa etusijalla ovat hankkeet, jotka perustuvat todelliseen tarpeeseen ja joissa jo hakuvaiheessa

Lisätiedot

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI

5/26/2010. Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI AMMATILLISEN TUTKINTOJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMISHANKKEEN (TUTKE) VÄLIRAPORTTI Ehdotukset tutkintotoimikuntajärjestelmän kehittämiseksi Tutkintotoimikuntajärjestelmän keskeiset kehittämishaasteet Ohjausryhmän

Lisätiedot

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin

Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Opiskelijan kannustaminen työssäoppimiseen ja näyttöihin Kotityö ja puhdistuspalvelujen perustutkinnossa Nakkila Pirkko 29.11.2012 Työllistyminen on yksi keskeinen keino syrjäytymisen ehkäisemiseen Riittävät

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖ Vanhempi hallitussihteeri Merja Leinonen VALTIONEUVOSTON ASETUS ELINIKÄISEN OPPIMISEN NEUVOSTOSTA

OPETUSMINISTERIÖ Vanhempi hallitussihteeri Merja Leinonen VALTIONEUVOSTON ASETUS ELINIKÄISEN OPPIMISEN NEUVOSTOSTA OPETUSMINISTERIÖ Muistio Vanhempi hallitussihteeri 6.5.2009 Merja Leinonen VALTIONEUVOSTON ASETUS ELINIKÄISEN OPPIMISEN NEUVOSTOSTA 1 Tausta ja pääasiallinen sisältö Opetusministeriön yhteydessä on vuoden

Lisätiedot

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue Ajankohtaista Georg Henrik Wrede Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue 02953 30345 georghenrik.wrede@minedu.fi Uudistuksesta kysytty ja ehdotettu 1. Tavoitteet (2 ) 2. Nuorten määritelmä (3 ) 3.

Lisätiedot

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA

OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA OPETUSHALLITUKSEN TILANNEKATSAUKSET JA ANALYYSIT AJANKOHTAISISTA KOULUTUSPOLIITTISISTA AIHEISTA Kari Nyyssölä Koulutustutkimusfoorumin kokous 18.5.2011 Opetushallituksen tutkimusstrategia 2010 2015 Lähtökohdat:

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Koulutus-, nuoriso- ja liikuntasektorit yhdessä pyritään siihen, että eri sektoreiden prioriteetit tukevat toisiaan: SYNERGIAA! tuettavien toimien

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Verkostoseminaari Opetushallitus

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Verkostoseminaari Opetushallitus Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Verkostoseminaari 24.11.2009 Opetushallitus Kirsti Kupiainen Hallituksen esitys (107/2009) Eduskunnalle 26.6.2009 Ehdotetut muutokset -säädetään

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 41/ (6) Kaupunginhallitus Sj/

Helsingin kaupunki Esityslista 41/ (6) Kaupunginhallitus Sj/ Helsingin kaupunki Esityslista 41/2014 1 (6) 5 Lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle toisen asteen koulutuksen ja vapaan sivistystyön järjestäjäverkkoa koskevasta hallituksen esitysluonnoksesta Pöydälle

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksen rahoitusmuodot ja hakeutumisvaiheiden prosessit. EKA Opin Ovi -projekti 1.12.2009 30.6.2012

Aikuiskoulutuksen rahoitusmuodot ja hakeutumisvaiheiden prosessit. EKA Opin Ovi -projekti 1.12.2009 30.6.2012 Aikuiskoulutuksen rahoitusmuodot ja hakeutumisvaiheiden prosessit EKA Opin Ovi -projekti 1.12.2009 30.6.2012 EKA Opin Ovi -projektissa toimii neljä kehittämisryhmää, jotka on muodostettu aikuiskoulutuksen

Lisätiedot

Ammatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia.

Ammatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia. LIITE 4 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry on OAJ:n Ammatilliset Opettajat OAO ry:n jäsenyhdistys ja Opetusalan Ammattijärjestö

Lisätiedot

V I E R A S K I E L I S T E N KO U L U T U S - J A O S A A M I S PA LV E L U T O M N I A S S A

V I E R A S K I E L I S T E N KO U L U T U S - J A O S A A M I S PA LV E L U T O M N I A S S A 2 V I E R A S K I E L I S T E N KO U L U T U S - J A O S A A M I S PA LV E L U T O M N I A S S A 3. 1 1. 2 0 1 6 R I I K K A - M A R I A Y L I - S U O M U O M N I A N KO U LU T U S - JA PA LV E LU V E

Lisätiedot

Suunnanmuutos nuorten syrjäytymisen ja työttömyyden torjuntaan. Keskustan vaihtoehto

Suunnanmuutos nuorten syrjäytymisen ja työttömyyden torjuntaan. Keskustan vaihtoehto Suunnanmuutos nuorten syrjäytymisen ja työttömyyden torjuntaan Keskustan vaihtoehto Nuorten syrjäytyminen on 60 miljardin euron kysymys Kyseessä ennen kaikkea inhimillinen tragedia Nuorten syrjäytyminen

Lisätiedot

Vantaan kaupungin lausunto

Vantaan kaupungin lausunto Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO kirjaamo@minedu.fi, rahoitus@minedu.fi OKM/26/010/2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö pyytää Vantaan kaupungilta lausuntoa hallituksen esityksestä

Lisätiedot

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN NÄYTTÖTUTKINNON PERUSTEIDEN UUDISTAMINEN Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelma (Amkesu) Etelä-Pohjanmaa

Ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelma (Amkesu) Etelä-Pohjanmaa Ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelma (Amkesu) Etelä-Pohjanmaa Koulutuksen järjestäjän tiedot (yhteystahona toimivan koulutuksen järjestäjän tiedot) Seinäjoen koulutuskuntayhtymä,

Lisätiedot

Kokoustiedot. Aika: torstai klo Paikka: Itätuulentie 1, kokoustila 308. Saapuvilla olleet jäsenet:

Kokoustiedot. Aika: torstai klo Paikka: Itätuulentie 1, kokoustila 308. Saapuvilla olleet jäsenet: Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia PL 77700 02070 ESPOON KAUPUNKI omnia.fi PÖYTÄKIRJA 4 17.11.2016 1 (6) Kokoustiedot Aika: torstai 17.11.2016 klo 17.30 19.30 Paikka: Itätuulentie 1, kokoustila 308

Lisätiedot

Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen reformista

Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen reformista Ajankohtaista ammatillisen koulutuksen reformista Media-alan koulutuksen kehittämispäivä 22.11.2016 Anne Liimatainen anne.liimatainen@oph.fi Esitys pohjautuu OKM:n materiaaleihin, www.minedu.fi Ammatillinen

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot