Nuorten työturvallisuus. ja työturvallisuuden. kehittäminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Nuorten työturvallisuus. ja työturvallisuuden. kehittäminen"

Transkriptio

1 Nuorten työturvallisuus ja työturvallisuuden kehittäminen Jari Jormalainen Muutoksen eväät 2007 Murikka-opisto

2 2/29 1. JOHDANTO LAINSÄÄDÄNTÖ TAPATURMATILASTOT NUORTEN TYÖTURVALLISUUS JA TYÖTERVEYS EUROOPAN SILMIN VALTAKUNNALLISESTI TAPATURMATILASTOT METALLITEOLLISUUDESSA NUORTEN PEREHDYTTÄMINEN AMMATILLINEN PERUSOPETUS Työturvallisuuskoulutus Opintomateriaali Asenteet TYÖSSÄ OPPIMINEN JA PEREHDYTYS TYÖSUOJELUASIANTUNTIJAN NÄKEMYS NUORTEN TYÖTURVALLISUUDESTA HYVÄÄN TOIMINTAAN YHTEISTYÖLLÄ KYSELY NUORILLE TYÖTURVALLISUUDESTA KYSELYN TULOKSET JA TULKINTA TULKINTANI YLEISTÄ OPPILAITOSYHTEISTYÖ LOPUKSI LÄHTEET:... 29

3 3/29 1. Johdanto Harjoitustyöni aiheeksi valitsin nuorten työntekijöiden työturvallisuuden Metallialalla. Tällä hetkellä olen työskennellyt työsuojelutehtävissä noin 7 vuotta. Olen toiminut mm. työturvallisuuskorttikouluttajana, kouluttanut ammattioppilaitoksen oppilaita, työturvallisuuden eri teemoista ja työskennellyt työsuojeluasiamiehenä ja varavaltuutettuna. Kokemuksistani näen, että työturvallisuusajattelun kasvattaminen täytyy aloittaa viimeistään toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa. Haluan työssäni pureutua nuorten omiin asenteisiin, oppilaitosten turvallisuuskoulutukseen ja työnantajien ja työntekijöiden yhteistyöhön työturvallisuuden näkökannasta. Harjoitustyöni tarkoitus on etsiä keinoja, miten kehittää nuorten työturvallisuuskoulutusta ammattioppilaitoksissa ja perustella perehdytyksen tärkeyttä työpaikalla. Lisäksi haluan perustella oppilaitosten ja työpaikkojen yhteistoiminnan tärkeyttä nuorten työturvallisuuskoulutuksessa.

4 4/29 2. Lainsäädäntö Nuoria työntekijöitä tukee Suomessa lainsäädäntö. Työturvallisuuslaista löytyy mm. kohta, jossa käydään läpi vaatimukset yksityiskohtaiseen työhön perehdyttämiseen. Työnantajan on annettava työntekijälle riittävät tiedot työpaikan haitta- ja vaaratekijöistä sekä huolehdittava siitä, että työntekijän ammatillinen osaaminen ja työkokemus otetaan huomioon. Lisäksi laissa on tarkennettu yksittäistä työtä kohtaan varmistettavat asiat. (Tturvl /738) Nuoriin kohdistuu myös oma lainsäädäntö, laki nuorista työntekijöistä. Lakia sovelletaan alle 18 -vuotiaisiin työntekijöihin. Lain tarkoituksena on suojella nuorta työntekijää vaaroilta, joista on vaaraa nuoren ruumiilliselle tai henkiselle kasvulle. Laissa on määritelty myös nuoren työntekijän työajan sijoittelu, päivittäiset lepoajat ja enimmäistyöajat. (Laki nuorista työntekijöistä /998) Työministeriön päätös nuorille sopivista kevyistä töistä Erillisellä työministeriön päätöksellä on selvennetty nuorille sopivista kevyistä töistä. Päätöksellä on tarkoitus selventää, mitä esimerkkitöitä nuori työntekijä voi tehdä. Kevyellä työllä tarkoitetaan työtä, joka ei ole haitallista nuoren terveydelle, kehitykselle tai koulunkäynnille ottaen huomioon työolosuhteet, työympäristö, työn vaatimukset, työn aiheuttama vastuu sekä ruumiillinen ja henkinen kuormittavuus. (Tmsp: /1431) Valtioneuvoston asetuksella on listattu nuoren terveydelle vaaralliset työt. Vaaralliseksi työksi luokitellaan työt, joista on vaaraa nuoren henkiselle tai ruumiilliselle kehitykselle. Asetuksessa on käyty läpi nuorille vaaralliset ja erityisen haitalliset työt. Lisäksi asetuksessa on tarkoin määritelty, millaisin edellytyksin nuori voi ammatillisessa koulutuksessa tehdä nuorelle vaarallisia töitä. (Vna nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä /475)

5 5/29 Lisäksi Sosiaali- ja terveysministeriö on laatinut asetuksen nuorille vaarallisista töistä. Asetuksessa löytyy selvä listaus nuorille vaarallisista töistä. Yksityiskohtaisesti käydään läpi mekaaniset vaaratekijät. joista voi koitua erityistä vaaraa nuorelle, sekä kemialliset vaaratekijät, joiden altistus aiheuttaa terveyshaittoja. Kemialliset vaarat on asetuksessa käyty läpi yksinkertaisin varoituslausekkein. Asetuksessa käydään läpi nuorille vaarallisia fysikaalisia, sähköisiä, biologisia vaaratekijöitä ja ruumiilliset liikarasitukset. (Sosiaali- ja terveysministeriön asetus nuorille työntekijöille vaarallisten töiden esimerkkiluettelosta /128) Tulkintani mukaan Suomessa lainsäädäntö ja asetukset ovat kunnossa nuorten työntekijöiden turvallisen työskentelyn osalta. Työnantajan velvollisuus on valvoa työpaikalla, jotta työturvallisuuteen liittyviä lakeja ja asetuksia noudatetaan. Noudattamatta jättämisestä työnantaja voidaan tuomita oikeudessa työsuojelurikkomuksesta sakkoon ja työsuojelurikoksesta enintään vuodeksi vankeuteen. Rangaistus kuolemantuottamuksesta, vammantuottamuksesta ja vaaran aiheuttamisesta säädetään erikseen rikoslaissa 21 luvun 8-11 & 13 (Rikoslaki 47luku /578) Kysymys herääkin, miksi kuitenkin nuorille työntekijöille sattuu tapaturmia? Noudatetaanko työpaikoilla lakeja ja asetuksia? Ovatko nuoret riittävän perehtyneitä oikeuksiinsa ja velvollisuuksiin ja miten nuorten omat asenteet liittyvät tapaturmien syntyyn? 3. Tapaturmatilastot 3.1 Nuorten työturvallisuus ja työterveys Euroopan silmin Euroopassa vuoden ikäiset työntekijät joutuvat muita ikäryhmiä 50 prosenttia todennäköisemmin ei-kuolettaviin onnettomuuksiin. Lisäksi nuoret ovat alttiita hitaasti kehittyviin työterveysongelmiin.

6 6/29 EU:ssa on n. 43milj vuoden ikäistä työntekijää, joista 5milj. on alle 20-vuotiaita (2004 työvoimatutkimus). N. 430 alle 25 vuoden ikäistä työntekijää Euroopassa saa surmansa työpaikalla vuosittain. Vuosittain vuoden ikäisille työntekijöille sattuu työtapaturmaa, joka on 16 prosenttia kaikista ei kuolemaan johtaneista tapaturmista (EU15 v.2002 ESAW). Työpaikoilla joissa turvallisuusasioihin ei ole panostettu, altistuu nuoret herkemmin tapaturmiin. Syitä voi olla monia, nuorella ei ole kokemusta ja ei ole tietoinen työturvallisuustiedoista. Työnantajat eivät ota huomioon nuorten kokemattomuutta, järjestä asianmukaista koulutusta / ohjausta ja selvitä turvallisuusohjeita. Nuorilla ei aina ole riittävää tietoisuutta työnantajan vastuusta, omasta vastuusta ja velvollisuuksista. Nuoret eivät ymmärrä omaa rooliaan työpaikalla ja työympäristössä. He eivät tunnista mahdollisia vaarakohteita ja riskejä, niin kuin vanhemmat työntekijät. Lisäksi nuorilla ei aina ole välttämättä tarvittavaa ammattitaitoa ja koulutusta työnantajan osoittamaan työhön. Nuoret tarvitsevat yleensä enemmän ohjausta ja koulutusta työtehtäviin suhteessa vanhempiin työntekijöihin, jolloin työantajat eivät aina huomioi nuorten alttiutta tapaturmiin. (lähde: Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto) 3.2 Valtakunnallisesti Valtakunnallisesti mitattuna nuorten tapaturmasuhde vanhempiin työntekijöihin oli selvästi suurempi vuonna Alla olevasta kuviosta (kuvio 1) havaitaan etenkin vuotiaiden korkea tapaturmasuhde. Sen jälkeen tapaturmasuhde lähtee loivaan laskuun iän karttuessa.

7 7/29 Kuvio 1 Hintikka 2006 Mitä tulee sitten miesten ja naisten tapaturmasuhteeseen? Alla olevasta kuviosta (kuvio 2) käy selvästi ilmi, että nuorille miehille sattuu noin kolme kertaa useammin työtapaturma kuin nuorille naisille ja kaksi kertaa useammin kuin vanhemmille miehille. Kuvio 2 Hintikka 2006 Nuorten miesten tapaturmat (kuvio 2) jakautuvat ammattiluokkakohtaisesti, 25% metallialalla, 14% rakennustöissä ja 9% pakkaus- ja varasto-

8 8/29 töissä. Nuorten naisten tapaturmista, 15% tapahtuu kaupanalan töissä, 15% hotelli- ja ravintola-alalla ja 8% kiinteistöhoidossa ja siivoustyössä. Nuorten kuolemaan johtaneet tapaturmat (kuvio 3) ovat pysyneet vuosittain samalla tasolla , lukuun ottamatta vuosia 1998 ja 2001, Jolloin kuolemaan johtaneita tapaturmia oli miltei kaksinkertainen määrä. Vastaavana ajankohtana metallituotteiden valmistuksessa kuoli tapaturmaisesti 9 nuorta. Kuvio 3 Hintikka 2006

9 9/ Tapaturmatilastot Metalliteollisuudessa Kuvio 4 Tapaturmat prosentteina suhteutettuna henkilöstöön v.2003 Metalli prosenttia Ikäryhmät Lähde: Teknologiateollisuuden tilastolliset vuosikirjat (teknologiateollisuus ry:n työvoimatiedustelu) & Tapaturmavakuutuslaitosten liitto Yllä oleva kuvio (kuvio 4) on viitteellinen, johtuen vaikeasti saatavista luotettavista henkilöstömääristä. Kuitenkin kuviosta käy ilmi myös valtakunnallinen linja (kuvio 1), joka kertoo nuorten suuren tapaturmaalttiuden. Kuviosta (kuvio 4) näkyy miten tapaturmat prosentuaalisesti jakautuu eri ikäryhmien välillä metalliteollisuudessa. Kuvio sisältää seuraavat toimialat: Metallien valmistus, metallituotteiden valmistus, koneiden ja laitteiden valmistus, muu sähkökoneiden laitteiden valmistus, autojen ja perävaunujen valmistus ja muu kulkuneuvojen valmistus.

10 10/29 4. Nuorten perehdyttäminen 4.1 Ammatillinen perusopetus Ammatillisen perusopetuksen työturvallisuuskoulutusta ohjaavat valtakunnalliset opetussuunnitelmat ja koulukohtaiset tarkennetut opetussuunnitelmat. Ammatillisessa koulutuksessa valmistuu ammattitaitoinen työntekijä. Oppilaille turvallisuus on ammattitaito ja siitä on valmius jatkaa harjaantumista täydelliseksi ammattityöntekijäksi. Miksi koulussa opittu unohdetaan työpaikoilla niin pian, opettajat ihmettelevät. Työturvallisuuskoulutuksen valtakunnallisessa selvityksessä haastatellut henkilöt pitävät valtakunnallista opetussuunnitelmaa työturvallisuuden osalta selkeänä. Lisäksi suunnitelmia on täydennetty koulukohtaisesti. Opetussuunnitelman tavoitteena on, että oppilas suorittaa työn turvallisesti ollessaan koulutuksessa, sekä ennen kaikkea siirtyessä työelämään. Miksi sitten työpaikat ovat tapaturma-alttiita? Selvityksessä käy ilmi, ettei yleensä työpaikoilla oteta vastuuta perehdytyksestä ja turvallisista toimintatavoista. Lisäksi opettajat nostivat esiin työn suorittajan oman asenteen ja halun perehtyä turvalliseen työskentelyyn. Hyvänä käytäntönä oppilaiden työturvallisuuskoulutuksessa tulee esiin oppilaiden osallistuminen asiantuntijan tekemään riskien arviointiin. Näin oppilaat ottaisivat huomioon koneen vaaratekijät ja käyttökunnon. Lisäksi koetaan hyväksi osallistua oppilaiden kanssa esim. työsuojelunäyttelyyn. Ennen jaksojen/kurssien alkua oppilaille selvitetään yleiset turvallisuusasiat käytettävistä laitteista ja koneista. Ennen työskentelyn aloittamista oppilaille selvitetään yksityiskohtaisesti mahdolliset vaarat ja riskit työs-

11 11/29 kenneltäviltä koneilta. Oppilaiden turvallisuusasenteita seurataan työmenetelmiä opetettaessa ja virheistä myös huomautetaan. Työpaikan ja oppilaitosten täytyy tehdä yhteistyötä oppilaan aloittaessa oppimisjakson, jotta turvallinen työskentely saavutetaan (Ttl 3 2mom.). Oppilaitoksen on selvitettävä työpaikalle oppilaan ammattitaito, jotta työantaja tietää millaiseen työhön oppilas voidaan sijoittaa. Työpaikan turvallisuusepäkohdista opettajan on huomautettava työpaikan vastaavalle Työturvallisuuskoulutus Haastatteluun osallistuneissa kouluissa koettiin tarpeelliseksi erillinen työturvallisuuskurssi. Yhdessä haastatteluun osallistuneessa koulussa järjestetään työturvallisuuteen liittyvä kurssi (1-2 ov). Kurssiin sisällytetään myös työturvallisuuskorttikoulutuksen sisältö, jolloin työturvallisuuskortti suoritetaan kouluaikana. Opettajien oma suhtautuminen turvallisuusasioihin perustuu, opettajien omaan työkokemukseen teollisuudessa ja heidän saamaansa turvallisuuskoulutukseen. Selvityksen mukaan lähes kaikilla opettajilla on puutteita turvallisuustiedoissa ja niiden päivittäminen ei ole mahdollista. Ongelmana pidetään mm. sitä, että koulutukseen on käytettävä omaa aikaa, myös kemikaalien jatkuva uusiutuminen ja puuttuva koulutus kemiallisista vaaroista on ongelma. Ammatillisessa peruskoulutuksessa oppilaat suorittavat yleensä välittömästi kouluun tultua tulityö- ja ensiapukurssin. Opiskelun alussa oppilaat juurrutetaan käyttämään henkilökohtaisia suojavarusteita, joiden käyttö on lisääntynyt kiitettävästi ja käytöstä on tullut enemmän rutiinia. Suojavarusteiden käytössä, vaaditaan kuitenkin opettajien esimerkillisyyttä.

12 12/ Opintomateriaali Nykyisissä opintomateriaaleissa on käyty turvallisuusasiat liian suppeasti läpi, vain muutamalla sivulla. Käytössä oleva turvallisuusmateriaali on suurelta osin opettajien vuosien kuluessa keräämää aineistoa. Toivottaisiin laajempaa turvallisuusmateriaalia oppilaiden opetusmateriaaliin, jolloin ne tulisi myös käytyä läpi opetuksessa. Opintomateriaalia tulisi mielestäni laajentaa niin, että turvallisuusasiat olisivat selkeämmin ja tarkemmin kerrottu. Näin ollen turvallisuusasiat tulisi normaalissa opiskelussa suoritettua. Esim. riskien arviointi, kemikaalit, työssä jaksaminen yms Asenteet Myös oppilaiden asenteet vaikuttavat syntyneisiin tapaturmiin, toisille sattuu enemmän tapaturmia, kuin toisille. Toiset laiminlyövät annettuja ohjeita, joko käyttäytymiserojen vuoksi tai oppilaat eivät tiedä oman toiminnan seurauksista. Myös ryhmän aiheuttama paine aiheuttaa myös oman vaaran. Kouluissa esiintyy ns. machokulttuuria ja tämä aiheuttaa vaaratilanteita. Tällaiset tilanteet saataisiin haltuun, jos ammatillisessa koulutuksessa olisi käytössä erityisluokkia. Mielestäni erityisluokan perustaminen ei tule ratkaisemaan ongelmia, vaan siirtäisi ongelmat erityisluokkiin ja saattaisi jopa lisätä käyttäytymisongelmia. (lähde: Palukka & Salminen 2003) 4.2 Työssä oppiminen ja perehdytys Mitä oppimisjaksolla on tarkoitus tehdä? Työssä oppimisjaksolla opiskelijan on tarkoitus oppia koulussa saamansa tiedon soveltamista työelämään. Lisäksi oppilaan on saatava työpaikalta riittävän kattava tuntemus myös työelämän asioista ja sovellettava niitä omaan oppimiseensa koulussa. Oppimisjaksolla yrityksellä on mahdollisuus hankkia itselleen hyvin koulutettuja työntekijöitä. Hyvin hoide-

13 13/29 hoidetussa oppimisjaksossa oppilaalle muodostuu hyvä kuva yrityksestä. Hyvin hoidetun oppimisjakson jälkeen oppilas on motivoituneempi jatkaessaan opiskelua ammattioppilaitoksessa, kuin huonosti hoidetun oppimisjakson jälkeen. Yritysten tulisikin panostaa oppilaiden oppimisjaksoon ja järjestää puitteet hyvin hoidettuun oppimiseen. Oppimisjaksolta oppilas ei usein saa palkkaa, joten miksi oppilasta sitten käytetään useasti tuottavana työntekijänä? Miten perehdytys toimii ja mitä sillä saa? Perehdytys, mitä se on? Perehdyttämiseen on olemassa lukematon määrä ohjeita. Jokaisella työpaikalla pitäisi olla ohjeistus uuden työntekijän perehdyttämisestä, mutta noudatetaanko niistä tehtyjä ohjeita? Hyvä perehdyttäminen lisää tuottavuutta ja pienentää tapaturmariskiä. Perehdyttäminen tulisi aloittaa tutustumisella perusasioihin, joihin kuuluu mm. yrityksen esittely, tutustuminen yrityksen sisäisiin toimintoihin sekä ohjeisiin unohtamatta opastaa käytettävien henkilökohtaistensuojainten oikeaa käyttöä. Vaikka monista tuntuu, että asioiden perehdyttämiseen menee liikaa aikaa, niin 1-2 päivää on jatkon kannalta tuottavampi, kuin se että työntekijää tarvitsee olla jatkuvasti neuvomassa normaaleissa työhön liittyvissä asioissa. Näihin arkisiin asioihin työpaikalla kuuluu mm. jätteiden lajittelu, vaaratilanteista ilmoittaminen, työterveyshuolto, ergonomia ja lukematon määrä muita työpaikkaan liittyviä asioita. Työnopastajalle on täten huomattavasti helpompi opastaa uusi työntekijä niihin tehtäviin, jotka liittyvät itse työtehtäviin ja turvalliseen työskentelyyn. Ammattiin opiskelevien oppimisjaksolla tulisi huomioida myös, että työnantaja järjestää ammattitaitoisia työpaikkakouluttajia. Heidän tulisi tuntea oppilaitoksen ja työnantajan tavoitteet ja heidän tulisi olla mukana myös oppimisjakson suunnittelussa.

14 14/29 Millaisia perehdytysmalleja on? Perehdytykseen on rakennettu todella paljon erilaisia toimintamalleja, joita löytyy internetistä helposti esim. työterveyslaitoksen internet sivuilta. Lisäksi työpaikat ovat tehneet kattavia perehdytysoppaita ja ohjeita. Mutta ongelmana onkin, noudatetaanko niitä. Ei se riitä, että tehdään hyvät ja laajat ohjeistukset. Niiden toteutusta täytyy myös valvoa ja tarvittaessa noudattamattomuudesta täytyy antaa sanktioita. Miten perehdytykseen suhtaudutaan? Mielestäni perehdytykseen suhtaudutaan kaksijakoisesti. Etenkin nuoret työntekijät vähättelevät perehdytyksen tärkeyttä. Nuoret luulevat osaavansa asiat, vaikkei heillä ole todellista tietoa asioista, etenkään työpaikalla esiintyvistä riskeistä. Tämä johtuu nuorten näyttämisen halusta ja heidän yliaktiivisuudestaan uudessa työssä. Osa nuorista kuitenkin haluaa käyttää aikaa ja perehtyä uuteen työhönsä. Mitä vaiheita perehdytyksessä on? Perehdytyksen voisi jakaa kahteen tai kolmeen jaksoon. Ensimmäinen vaihe sisältää perusperehdytyksen, jossa käydään läpi mm. työterveyshuolto, toimintaohjeet, henkilökohtaiset suojaimet, ensiapupisteet ja toiminta ongelmatilanteissa. Toinen vaihe perehdyttää itse työhön. Siinä selvitetään mm. työhön liittyvät riskit, päivittäiset toimet, työntekijän ammattitaito ja tehdään suunnitelma henkilökohtaisesta oppimisesta. Kolmannessa vaiheessa seurataan oppimista ja pyydetään oppijaa kertomaan omasta työstä, jolla varmistetaan tiedon taso. Myös perehdytyksen kaikkiin vaiheisiin tulee sisältää avoimuus ja halu opastaa perehdytettävää. KEHU, KANNUSTA & KEHITÄ 4.3 Työsuojeluasiantuntijan näkemys nuorten työturvallisuudesta Metalliliiton työsuojelusihteeri Pentti Haltun mukaan Suomen lainsäädäntö nuorten työturvallisuuden osalta on riittävän kattava. Ongelmana on lähinnä se, ettei lainsäädäntöä noudateta ja tunneta riittävästi. Tilanne on sama niin työnantajan kuin työntekijöiden osalta.

15 15/29 Metalliliiton toiminta toisen asteen ammattioppilaitoksissa näkyy kahdella tasolla 1. opetussuunnitelmien suunnitteluun osallistumisessa ja 2. ammattiosastojen ja Metalliliiton piirien koulutiedottajatoiminnassa. Metalli on mukana opetusministeriön nimeämissä alakohtaisissa koulutustoimikunnissa, jotka suunnittelevat eri metallin alojen koulutussuunnitelmia. Kuitenkin siellä on paljon toimijoita, kuten opettajia, joilla ei ole riittävää tuntemusta työpaikkojen konkreettisesta työturvallisuudesta ja lain velvoitteista. Haltun mielestä ammattioppilaitosten opetussuunnitelma ei ole riittävän kattava työturvallisuusasioissa, eikä myöskään opettajien ammattitaito ole tarvittavalla tasolla. Joissakin ammattioppilaitoksissa on panostettu turvallisuuskoulutukseen, mutta valitettavasti harvoissa. Työturvallisuusosio pitäisi sisältyä selkeästi opetussuunnitelmaan ja turvallisuusasiat tulisi käydä läpi perusteellisemmin. Ammattioppilaitoksiin tulisi myös kehittää oma työturvallisuusopintojakso. Koulutiedottajien toimintaa ja koulutusta tulisi myös uudistaa siten, että työsuojeluun liittyvät asiat olisivat tiedottajilla hallussa. Tiedottajat eivät Haltun mukaan hallitse, saati käy työsuojeluasioita periaatetasollakaan läpi. Haltun mielestä myös Teknologiateollisuus haluaa kehittää nuorten työntekijöiden turvallisuusosaamista ja parantaa koko metalliteollisuuden imagoa. Televisiossa näytetään usein metallialan työpaikoista mm. käryäviä valimoita, joissa on rälläköintiä ja hitsaushuuruja, tämä ei tuo positiivista imagoa metallialalle. Näin ollen nuorten kynnys metallialalle opiskelemaan kasvaa. Kuitenkin metallialalla on paljon muunlaisiakin töitä kuin edellä mainitut. Tiedottamista tulisi kehittää ja saada metallialan imago nousemaan.

16 16/29 Metalliliitolla ei ole tällä hetkellä, eikä ole suunnitteilla erillistä projektia nuorten työturvallisuuden osalta. Asia olisi kuitenkin tarpeellinen ja olisi aiheellista panostaa mm. opetussuunnitelman ja koulutiedottamisen kehittämiseen työsuojelun osalta. Haltun mukaan työsuojeluosaaminen on niillä työpaikoilla, joilla on järjestetty koulutusta, kohtuullisella tasolla. Usein työsuojelukursseilla on tullut esille, että riskien arviointi ja työsuojelun toimintasuunnitelman laatiminen on ollut utopiaa. Metallissa on Suomessa noin 5000 työpaikkaa joissa pitäisi valita lain mukaan työsuojeluvaltuutettu. Liiton rekisterissä on kuitenkin vain n työsuojeluvaltuutettua, joten liiton lähestyminen esim. kirjeitse työpaikoille ei ole riittävä. Tässä asiassa ammattiosastojen tulisi tehdä nopeasti työpaikkakartoitus alueen edunvalvojista ja toimittaa tiedot Metalliliittoon. Tärkein asia, josta pitäisi lähteä työsuojeluasioissa etenemään, on tietenkin hankkia perustiedot työsuojeluun. Tässä ammattiosastojen / seuturyhmien tulisi olla aktiivisia ja järjestää kaiken muun koulutuksen ja suunnittelun tilalla enemmän työsuojelukoulutusta. Koulutuksen ja tiedon jakamisen jälkeen osataan lähteä tekemään todellista ja kannattavaa työsuojelutyötä. Jos ei mitään tiedä eikä osaa, niin ei sellainen henkilö voi tehdä lainsäädännön edellyttämiä työsuojeluun liittyviä asioita. Haltun mukaan tapaturmatutkinnoissa, nuorten työtapaturmien yleisin syy on perehdyttämisen noudattamatta jättäminen tai se on tehty huonosti. Toiseksi työsuojelunvalvonta on jätetty tekemättä ja nuorille on annettu liian vaativia itsenäisiä työtehtäviä. Kolmas asia on pätkätyöt ja koeaika, ei kokoaikatyöt. Pätkätyöntekijä usein yrittää näyttää osaamista ja tekemistä mutta ei tunne työtä / vaaroja riittävästi, jolloin usein sattuu tapaturmia.

17 17/29 Puutteena Halttu pitää sitä, että Metalliliitossa ja Murikassa ei ole erillistä koulutusta nuorten turvallisuuden osalta. Murikassa sitä on jonkin verran, mutta koulutus on vielä lasten kengissä. Työturvallisuuskoulutusta nuorten lainsäädännön osalta olisi kehitettävä ja laajennettava myös luottamusmieskoulutukseen. 4.4 Hyvään toimintaan yhteistyöllä Mielestäni nuorten turvallisuuskasvatus täytyy aloittaa viimeistään ammattiin opiskelun aikana. Miten tavoitteeseen päästään? Yhteistyö ammattiopistojen, työnantajien ja ammattiliiton kanssa on tärkeää. Jokainen osapuoli tuo omat hyvät näkemyksensä turvallisuuskasvatukseen mukaan, ja ne yhdistämällä päästään tavoitteeseen. Tavoitteena on tietenkin ammattitaitoisia työntekijöitä, jotka hallitsevat myös työturvallisuus- ja työhyvinvointiasiat. Yhteistyössä on kaksi eri osapuolta, ensimmäinen on ammattiopisto ja toinen osapuoli on työnantaja & ammattiliitto. En halua erotella työantajaa ja työntekijöitä, koska katson hyvän yhteistyön johtavan parempiin ja kestävämpiin tuloksiin. Työnantaja & ammattiliitto on se ryhmä, joka on konkreettisesti työpaikalla ja näkee työpaikan tarpeet. Oppilaitos näkee asian koulutuksen kannalta. Tosin oppilaitoksissa työpaikan tarpeet tulee esiin opettajien oman teollisen työhistorian ja oman työturvallisuustaidon myötä. Tässä näen suuren aukon, johon yhteistyötä täytyisi käyttää. Oppilaitoksen työturvallisuuskoulutusvastuuta tulisi jakaa, myös työantajalle ja ammattiliitolle, kuitenkaan koulutuksen järjestäjän oikeudellisia vastuita poistamatta. Oppilaitosten opetuksessa noudatetaan työturvallisuuslakia, jossa tulee tarkasti ilmi työnantajan vastuu turvallisuusasioissa. Oikeuskäytännön mukaan opettajat ovat työnantajan edustajan

18 18/29 asemassa koulussa tapahtuvan koulutuksen yhteydessä, jolloin työturvallisuuslaki tulee noudatettavaksi myös oppilaitoksissa, ei pelkästään työpaikalla. Mielestäni oppilaitosten työpajan opettajien tulisi tuntea työturvallisuuden perustiedot, joten olisiko aiheellista vaatia opettajilta työsuojelun peruskoulutus? Työpaikkojen ongelmana on myös esimiestehtävissä olevien työturvallisuustieto/taito. Tämä esiintyy työpaikoilla mm. perehdytyksen laiminlyönteinä, työnantajan valvontavelvollisuuden noudattamatta jättämisenä. Näihin väitteisiin löytyy tukea esim. työsuojelupiirin tapaturmaselostusrekisteristä, josta löytyy tapaturmatutkimuksia. Usein nuorten tapaturmissa tulee ilmi perehdytyksen vajavaisuus. Mitä sitten tulisi työpaikoilla tehdä, että esimiehet hallitsisivat heille määrätyt vastuut työturvallisuuden osalta? Kokemuksieni pohjalta kannatan yhteistä koulutusta, jossa työntekijöiden työsuojeluhenkilöt ja työnantajan esimiehet yhdessä kouluttautuisivat työturvallisuusasioihin. Yhteisen koulutuksen kautta työpaikalla rakentuu yhtenäinen näkemys työturvallisuusasioista ja yhteistyöllä rakennetaan turvallisempaa työympäristöä. Yhteistyö vaatii kuitenkin avoimuutta, rehellisyyttä ja sitoutumista molemmilta osapuolilta. Lisäksi hyvä yhteistyö vaatii kummankin osapuolen hyvää perehtyneisyyttä työsuojeluun, ei riitä pelkästään toisen osapuolen hyvä tieto/taito. Työnantajan täytyy johdosta käsin sitoutua turvallisuusajatteluun. Ei pelkästään puheilla, vaan se vaatii myös oikeita tekoja. Rahoituksen pitää olla riittävä, jotta hyvää työturvallisuustyötä voidaan kehittää ja tehdä. Ajankäyttö niin työnantajalla kuin työntekijöillä tulee olla riittävä hyvän työsuojelutyön hoitamiseksi. Työsuojelutyö on jatkuvaa ja sen kehittäminen ei saa pysähtyä yhden hyvän onnistumisen myötä. Johdon täytyy ottaa myös kantaa sattuneisiin tapaturmiin / läheltäpititilanteisiin, vaatia niistä selvitykset ja antaa resurssit asioiden hoitamiseksi kuntoon.

19 19/29 Työntekijöiden työsuojeluedustajat ovat tärkeässä roolissa itse työn ääressä. Heidän on oltava omalla aktiivisuudellaan esillä työpisteillä tai taukopaikoilla. On keskusteltava henkilöstön kanssa työsuojelusta ja osattava myös toimia kuuntelijana. Työsuojeluedustajat ovat myös tärkeässä roolissa neuvotteluissa työnantajan kanssa. Tämä edellyttää kuitenkin työsuojeluhenkilöiltä aktiivisuutta ja perehtyneisyyttä työsuojeluun, jotta parhaaseen tulokseen päästään. Miten sitten työpaikat ja ammattioppilaitokset voivat kehittää yhteistyötä? Oppilaitosten tarkoituksena on tietenkin kasvattaa ammattitaitoisia työntekijöitä työpaikoille ja työpaikat haluavat ammattitaitoisia työntekijöitä. Tässä onkin tavoite, jota täytyisi kehittää yhteistyöllä. Esimerkkinä kerron oman työpaikan yhteistyöstä ammattioppilaitoksen kanssa. Työskentelen ABLOY OY Joensuun tehtaalla. Meillä on Pohjois- Karjalan Ammattiopistosta kaksi kummiluokkaa työvälinevalmistajalinjalla. Tällä hetkellä he opiskelevat toista vuotta ammattiopinnoissa. Yhteistyö aloitettiin heidän ensimmäisenä vuotenaan ennen heidän valintojaan opetusalasta. Yritys kävi esittäytymässä oppilaitoksessa ja työsuojelunäkökannat kertoi yrityksemme aktiivinen työsuojeluvaltuutettu Timo Vänskä. Hän omalla ronskilla esiintymistyylillään sai oppilaisiin hyvän otteen ja oppilaat oikeasti kiinnostumaan metallialasta. Myöhemmin oppilaitoksen oppilaat kävivät tutustumassa yritykseemme, jossa kerrottiin syvällisemmin työpaikkamme toiminnasta ja käytiin tutustumassa tuotantotiloihin. Tämä toiminta osoittautui hyväksi ja oppilaitos sai metallialalle opiskelemaan kaksi luokkaa (36 opiskelijaa) Ensimmäisenä keväänä yrityksemme koulutti omilla korttikouluttajilla opiskelijoille työturvallisuuskortti koulutuksen. Toisena opiskeluvuotena 2006 syksyllä Euroopassa järjestettiin kampanjaviikko teemana nuoret työntekijät Hyvä startti työhön. Se osoittautui sopivaksi juuri meidän yhteistyön tarpeisiin ja päätimme osallistua teemaviikkoon. Ohjelma laadittiin teemaviikon materiaalin pohjalta ja täy-

20 20/29 dennettiin omien näkemysten mukaan. Ohjelma kohdistui oppilaisiin, opettajiin ja työpaikan esimiehiin. Työpaikka jalkautui oppilaitokseen ensiksi teoriapainotteisesti. Nuorille esiteltiin työturvallisuusasiat suppeassa aikataulussa. Painotettiin työntekijän oikeuksia ja velvollisuuksia, sekä perehdyttiin riskienarviointiin. Teorian jälkeen siirryimme työsaliin, jossa käytiin keskusteluja nuorten kanssa turvallisesta työskentelystä ja kerrottiin havaitsemistamme riskitekijöistä. Lisäksi opastettiin opettajille ja muutamalle opiskelijalle Elmeri+ havainnointijärjestelmä. Opettajille järjestettiin tutustumiskäynti tehtaalle. Tutustumiskäynti sai kiitosta, etenkin yleisaineopettajilta, joille yrityskulttuuri oli tuntematon. 5. Kysely nuorille työturvallisuudesta Pohjois-Karjalan Ammattioppilaitoksen metallialan opiskelijoille tekemääni kyselyyn vastasi 58 opiskelijasta 35 opiskelijaa, joten vastaus prosentti oli 60%. Kyselyn tarkoitus oli erotella myös eri vuosiluokat, mutta kyselylomakkeen ensimmäisen kysymyksen opiskelijat todennäköisesti ymmärsivät väärin, joten kyselyssä ei voi erotella selvästi, miten eri vuoden opiskelijat vastasivat kysymyksiin. Vastaukset siis tulkitaan kokonaisuutena. Kyselylomake on harjoitustyön liitteenä. 5.1 Kyselyn tulokset ja tulkinta Huolellisuus Nuorten huolellisuuteen liittyi kysymys, jossa kysyin työpisteen siivouksesta harjoittelupäivän jälkeen. Opiskelijoista suurin osa ilmoitti, että työpiste jää harvoin siivoamatta. Pieni osa opiskelijoista ilmoitti siivoavansa työpisteen aina päivän päätyttyä. Ainoastaan yksi ilmoitti jättävänsä työpisteen siivoamatta usein. Kyselyssä väitin, että nuorten tapaturma-alttius johtuu nuorten omasta asenteesta ja malttamattomuudesta. Kaksi kolmasosaa opiskelijoista oli sitä mieltä, että omat asenteet ja malttamattomuus vaikuttaa nuorten tapaturmien suureen määrään. Yksi kolmasosa opiskelijoista oli eri mieltä.

21 21/29 Ohjeet & käyttöturvallisuustiedotteet Kysymyksestä, jossa selvitin nuorten tutustumista kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteisiin ja koneiden käyttöohjeisiin selvisi, etteivät nuoret tutustu riittävästi ohjeistuksiin. Melkein kaikki opiskelijoista ilmoitti, etteivät ole tutustuneet ohjeisiin ja käyttöturvallisuustiedotteisiin. Pieni osa opiskelijoista ilmoitti olevansa perehtyneet kyseisiin ohjeisiin. Tämä on mielestäni asia, johon tulisi opetuksessa panostaa ja vaatia opiskelijoita jo heti ensimmäisenä opiskeluvuotena tutustumaan ja varmistaa ohjeiden ja käyttöturvallisuustiedotteiden ymmärtäminen. Ohjeiden ja käyttöturvallisuustiedotteiden lukeminen, on oman kokemukseni mukaan riittämätöntä työpaikoillakin ja näin ollen se tulee juurruttaa jo ammattiin opiskelun alkutaipaleella. (Vna 715/ ) Henkilökohtainen suojaus Opiskelijoiden tehdessä ajallisesti lyhyitä töitä, jättää vastanneista pieni määrä usein käyttämättä henkilökohtaisia suojaimia, suurin osa opiskelijoista harvoin ja lähes neljännes ei jätä koskaan käyttämättä henkilökohtaisia suojaimia. Mielestäni henkilökohtaisten suojainten käyttö pitäisi juurruttaa opiskelun aikana, niin että käytöstä tulee normaali tapa. Itse olen kohdannut työpaikalla tilanteen, jossa huomautin työntekijää henkilökohtaisten suojainten käyttämättömyydestä. Vastaukseksi sain, että hän vasta opettelee kyseistä työtä ja ei sen takia vielä käyttänyt henkilökohtaisia suojaimia. Henkilökohtaisten suojainten käyttöön tulisi siis panostaa niin työpaikoilla kuin kouluissa. Mitä aiemmin käytöstä tulee tapa, niin sitä varmemmin niitä käytetään. Melkein kaikki vastanneet nuoret käyttäisivät henkilökohtaisia suojaimia, vaikka opettaja ei valvoisi niiden käyttöä. Ainoastaan kaksi vastanneista ilmoitti jättävänsä käyttämättä henkilökohtaisia suojaimia. Tästä kysymyksestä huomaa, että nuoret välittävät omasta turvallisuudes-

22 22/29 taan. Mutta esiin nousee kysymys, onko nuorilla riittävästi tietoa miten erilaisiin vaaroihin tulee suojautua. Lisäksi esitin kysymyksen, jossa selvitin kuinka monelle on sattunut työtapaturma (ruhje, viiltohaava, murtuma yms.) Vastaajista suurimmalle osalle oli sattunut jonkinlainen tapaturma. Neljännes opiskelijoista ilmoitti, ettei heille ole sattunut tapaturmaa. Ja lähes kaikki vastanneista oli sitä mieltä, ettei voi työskennellä niin ettei tapaturmia sattuisi. Tässä voi tehdä johtopäätöksen, ettei nuorilla ole riittävää koulutusta turvallisuusajatteluun ja turvalliseen työskentelyyn. Vaikka heillä itsellään olisi halu suojautua, heiltä puuttuu kyky työturvallisuusajatteluun. Toisten opiskelijoiden huomioon ottaminen Toisten opiskelijoiden huomioon ottaminen olikin jo suurempi kynnys vastanneille. Vastanneista puolet huomauttaisi kaverille, mikäli huomaisi hänen rikkovan turvallisuusmääräyksiä. Jopa melkein puolet opiskelijoista ilmoitti, ettei huomauttaisi asiasta. Ja vastanneista suurin osa olisi valmis mielellään opastamaan muita opiskelijoita, mikäli huomaisivat osaavansa opastaa työssä muita opiskelijoita eteenpäin. Pieni määrä opiskelijoista ilmoitti, etteivät mielellään opastaisi muita oppilaita. En tiedä miten ammattioppilaitoksissa opetus käytännössä toteutetaan, mutta näkisin kuitenkin yhdessä tekemisen ja toisten huomioonottamisen myös tärkeäksi asiaksi. Koulutuksessa pitää panostaa ryhmässä työskentelyyn enemmän, jonka kautta yhteistyö paranee ja toisten opiskelijoiden huomioiminen lisääntyy? Ilmoitusvelvollisuus Mikäli opiskelija havaitsee koneessa työturvallisuuspuutteen, niin vastanneista suurin osa ilmoittaa puutteesta opettajalle. Muutama opiskelija jättää ilmoittamatta.

23 23/29 Mielestäni nuoret tuntevat hyvin omat velvollisuutensa tässä asiassa. Kuitenkin asia on tärkeä ja tulisi huomioida päivittäisessä opetuksessa. Asia tulee työelämässä eteen lähes päivittäin. Ilmoittamalla vaaratilanteet parannetaan työyhteisön työoloja ja turvallisuutta. Lainsäädäntö Mielestään opiskelijat tuntevat riittävän hyvin työturvallisuusmääräykset, vastaajista suurin osa sanoi tuntevansa määräykset. Pieni osa opiskelijoista oli sitä mieltä, etteivät osaa sanoa. Samoin kysymys, jossa selvitin, kuinka riittävästi koulussa on kerrottu turvallisuusmääräykset? Vastaajista lähes kaikki ilmoitti turvallisuusopintojen olevan riittävää. Ainoastaan muutama opiskelija ilmoitti opintojen olevan riittämätöntä. Tässä tulee esiin, että nuoret uskovat tuntevansa lainsäädännön riittävän hyvin, vaikka todellisuudessa he ovat saaneet vasta ensi kosketuksen turvallisuusasioihin. Esimerkiksi itse olen opiskellut työturvallisuutta pidemmän ajan ja koen lähes päivittäin saavani uutta tietoa työturvallisuudesta. En kuitenkaan tunne hallitsevani työturvallisuuslainsäädäntöä ja asetuksia riittävän hyvin. Samoin asia tulee esiin turvallisuuskoulutuksen riittävyyteen. Koulutusta tulisi lisätä, jotta turvallisuusosaaminen muuttuisi normaaliksi rutiiniksi. Nuorille sattuu kuitenkin suhteessa vanhempiin työntekijöihin enemmän tapaturmia, joten mikäli tapaturmia halutaan ehkäistä, niin koulutus on välttämätöntä. Huomioiminen työssäoppimisjaksolla Opiskelijoista suurin osa kokee, että heidät otetaan työssäoppimisjaksolla riittävän hyvin huomioon, kerrotaan turvallisuusmääräykset ja heillä on henkilökohtainen työnopastaja. Ainoastaan 3 opiskelijaa oli sitä mieltä, ettei heitä ole otettu tarpeeksi huomioon työharjoittelussa.

24 24/29 Kun työssäoppimisjaksolla aloitetaan työtä uudella koneella, tulisi opiskelijoille kertoa turvallisuusasiat ja opastaa suojainten oikea käyttö. Opiskelijoista suurin osa vastasi, että asiat käydään aina läpi ja pieni osa ilmoitti, että asiat käydään harvoin läpi. Lähes kaikki opiskelijoista uskoo saavansa vanhemmilta työntekijöiltä hyviä neuvoja turvallisuusasioihin. Mielestäni opiskelijat odottavat työssäoppimisjakson alkaessa paljon vanhemmilta työntekijöiltä ja näin ollen nuorten perehdyttäminen työturvallisuuteen siirtyy työpaikan työnopastajille ja esimiehille. Perehdyttäminen onkin tärkeä hoitaa ammattitaitoisesti, koska opiskelija vie työssäoppimisjaksolla opitut asiat kouluun ja soveltaa niitä koulun ammattiopetuksessa, niin positiiviset kuin negatiiviset kokemukset. Ammattiopiston toiminta Pääsääntöisesti opiskelijoiden mukaan koulussa opettajat huomauttavat, mikäli opettaja näkee rikkeitä työturvallisuusasioista. Yksi kolmasosa vastanneista ilmoitti opettajan huomauttavan harvoin. Kun opiskelija ilmoittaa työturvallisuuspuutteen opettajalle, niin opettaja ryhtyy välittömiin toimiin asia korjaamiseksi. Tähän väitteeseen hiukan yli puolet ilmoitti opettajan ryhtyvän välittömiin toimiin asian korjaamiseksi. Vajaa puolet vastanneista ilmoitti, ettei opettaja ryhdy välittömiin toimiin. Miten opistossa selvitetään työturvallisuusasiat ennen työvaiheen aloittamista. Opiskelijoista lähes kaikki ilmoitti, että turvallisuusasiat kerrotaan ennen työsuorituksen aloittamista. Opiskelijoista suurimman osan mielestä tällä hetkellä koulussa opetetaan riittävästi työturvallisuusasioita. Vastaajista pieni määrä ilmoitti haluavansa erillistä turvallisuusopintojaksoa.

25 25/29 Yhteistoiminta ja tulevaisuus Lähes kaikki opiskelijat ilmoittivat, että heillä on yhteistyötä jonkin yrityksen kanssa, josta on hyötyä tulevaisuudessa työelämän kannalta. Metalliliiton työsuojelutoiminnasta tietoa oli saanut puolet vastanneista ja osa ei muista oliko saanut tietoa. Selvitin kyselyssä opiskelijoiden halua tietää enemmän näkemyksiä työpaikkojen turvallisuusasioista tukemaan opiskelua. Suurin osa ilmoitti, etteivät tiedä tarvitsisivatko tietoa työpaikoilta. Lähes kaikki opiskelijat ilmoittivat, että uskovat opintojen jälkeen hallitsevansa turvallisuusasiat niin hyvin, että ovat valmiita vastaanottamaan haasteellisen työn. Viimeisenä kysymyksenä kysyin, miten perhe osallistuu opiskeluun ja/tai työharjoitteluun keskustelemalla. Opiskelijoista kukaan ei ilmoittanut keskustelevansa usein, hiukan yli puolet ilmoitti keskustelevansa harvoin ja loput ilmoitti, etteivät koskaan. 6. Tulkintani 6.1 Yleistä Meillä on paljon tekemistä, jotta parannetaan nuorten työntekijöiden turvallisuutta niin työpaikoilla, kuin oppilaitoksissa. Tilastot osoittavat selvästi, että nuoret ovat alttiimpia tapaturmiin verrattuna vanhempiin työntekijöihin. Kuitenkin jatkuvasti puhutaan, että nuorten perehdyttämiseen tulisi panostaa. Asiat eivät kuitenkaan etene, jos niille ei oikeasti tehdä mitään. Esimerkiksi syksyllä 2006 järjestetty Euroopan laajuinen kampanja Hyvä startti työhön oli mielestäni todella hyvä sisällöltään ja kampanjamateriaali oli laadukasta. Kuitenkaan en havainnut, että valtakunnallisesti olisi kampanjaan panostettu ja osallistuttu. Kyllä julkisuudessa moni pienempi ja vähäpätöisempi asia saa näkyvyyttä ja niistä keskustellaan paljon. Miksi ei myös nuorten turvallisuudesta voisi keskustella julkisesti ja nostaa ongelmat esiin? Mediassa kerrotaan

26 26/29 ja riepotellaan julkisuuden henkilöiden töppäilyjä isoin otsikoin ja kerrotaan, miten joku elintarvike vaikuttaa ihmiseen, vaikka meidän pitäisi olla huolissaan nuorten työntekijöiden terveydestä ja tulevaisuudesta työelämässä. Työpaikoilla altistutaan kemikaaleille satoja kertoja enemmän kuin normaalissa elämässä, mutta tästä asiasta ei julkisuudessa keskustella. Nyt tulisi panostaa ammattioppilaitosten valtakunnalliseen opetussuunnitelmaan, saada turvallisuusasiat selkeämmin esiin ja vaatia niiden hallitsemista. Opettajien täydennyskoulutuksissa tulisi vaatia työturvallisuuden tuntemista vähintään työturvallisuuden perustiedot ja tietojen päivittämistä tietyin määräajoin. Työssä oppimisjaksoon tulisi panostaa. Usein harjoittelija otetaan työpaikalle tekemään tuottavaa työtä ja unohdetaan harjoittelun tarkoitus. Tähän asiaan pitäisi oppilaitoksen puuttua ja vaatia harjoittelupaikalta edellytyksiä opiskelijan oppimisen kannalta tärkeisiin asioihin. Miten sitten työpaikoilla pitäisi asioita kehittää? Suurimpana ongelmana pidän työpaikoilla tiedon puutetta. Kun ei tiedetä turvallisuusasioita, niin ei myös osata tehdä työtä turvallisesti. Vaikka nuori työntekijä olisi saanut hyvän turvallisuuskasvatuksen oppilaitoksessa, niin jos työpaikalla ei noudateta turvallisuusasioita, nuori usein unohtaa koulussa opitut asiat nopeasti ja alkaa noudattaa työpaikalla opittuja tapoja. Työpaikkojen työturvallisuuskoulutukseen tulisi panostaa ja ottaa osaksi myös yritysjohdon kokouksiin ja toimintasuunnitelmiin. Myös työnantaja- ja työntekijäliiton tulisi olla aktiivisesti toiminnassa mukana ja yhteistyössä markkinoida työturvallisuuden tärkeyttä. Metalliliiton tulisi aktiivisemmin osallistua opetussuunnitelman sisällön kehittämiseen ja vaatia työturvallisuuskoulutuksen lisäämistä. Metallin nuorisotoimitsijoiden tulisi perehtyä enemmän työturvallisuusasioihin ja panostaa työturvallisuustoimenpiteisiin, jotka vähentävät nuorten tapaturmariskiä. Myös Metallin omassa työsuojelukoulutuksessa tulisi ottaa

27 27/29 huomioon nuorten työntekijöiden työturvallisuus. Nuorille on säädetty oma lainsäädäntö ja omat asetukset, mutta koulutuksessa niitä ei käydä pintaraapaisua syvällisemmin läpi. Näin ollen on aiheellista järjestää erillinen koulutus, jossa opetettaisiin lainsäädäntö nuorten työntekijöiden osalta ja liittää koulutus nykyisiin työsuojelukoulutuksiin. Työpaikoilla luottamushenkilöiden tulisi olla aktiivisia nuorten työntekijöiden perehdyttämisessä ja vaatia työnantajaa noudattamaan etenkin perehdyttämisen laadukasta toteuttamista. Luottamushenkilöiden tulisi yhteistyössä työnantajan kanssa laatia yhteiset pelisäännöt ja ohjeistukset nuoren työntekijän perehdyttämiseen ja selkeästi määritellä millaisiin töihin nuori työntekijä voidaan sijoittaa. Myös työharjoitteluun tulee laatia selkeät pelisäännöt, jotta laadukas harjoittelu toteutuisi. Työnantajan ja työntekijöiden yhteistoiminnan tulee olla avointa, rehellistä ja aktiivista. Vaikeistakin asioista on pystyttävä yhteistyössä keskustelemaan, ottaen huomioon molempien osapuolten näkemykset. Etenkin nuorten työntekijöiden työturvallisuuden kehittäminen vaatii yhteistyössä tehtyjä toimintaohjeita. Yhteistyöllä tehdyt ohjeistukset toimivat käytännössä, koska silloin molemmat osapuolet (työnantaja & työntekijä) ovat sitoutuneet noudattamaan ja hyväksyneet kyseiset ohjeet. 6.2 Oppilaitosyhteistyö Oppilaitosyhteistyötä työpaikkojen kanssa tulisi kehittää ja lisätä. Yhteistyöstä hyötyvät kaikki osapuolet. Vaikka yhteistoiminnan suunnittelu ja toteutus vaatii aikaa, rahaa ja osapuolten sitoutumista, niin pitkällä tähtäimellä yhteistyö palkitsee. Hyvin hoidettu ja toimivaksi räätälöity yhteistyö tuottaa työnantajalle monitaitoisia ammattimiehiä, jotka tuntevat myös työturvallisuusasiat. Näin pienennetään riskiä työtapaturmien ja työperäisten sairauksien syntyyn. Oppilaitosten koulutuksen laatu kasvaa ja mitä useampi työpaikka osallistuu yhteistyöhön, niin sitä laadukkaampaa koulutus myös on. Opiskelijan kannalta yhteistyö tuo mielekkyyttä opiskeluun, opiskelijasta tulee monitaitoisempi ja opiskelija pääsee opiskeluaikana tutustumaan syvällisemmin työelämän haasteisiin.

28 28/29 Yhteistyöhön mielestäni ei voi laatia mitään valmista toiminta esimerkkiä, vaan se täytyy tehdä kunkin osapuolen tavoitteiden mukaan. Esimerkkinä voisi vaikka pitää, jos yrityksellä olisi 10 vuoden sisään lähdössä suuri määrä ammattitaitoista henkilöstöä eläkkeelle. Silloin tulisi yhteistyössä koulun kanssa miettiä, pystyttäisiinkö ammatillisella koulutuksella kasvattamaan juuri yrityksen tarvitsemia ammattimiehiä. Koulutuksessa voisi painottaa työpaikan tarpeita ja työssäoppimisjakson tulisi myös vastata mahdollisia työtehtäviä. Lopuksi Harjoitustyössäni löysin asioita, jotka vaikuttavat nuoren työntekijän tapaturma-alttiuteen. Tilastot kertovat valitettavan tosiasian, eli nuorten suuren tapaturma-alttiuden. Käytin työssäni paljon omia kokemuksia ja myös asiantuntijoiden aineistoa. Mielestäni työssäni tulee selkeästi esiin ongelmat, jotka vaikuttavat nuorten työntekijöiden työturvallisuuteen. Toivon jatkossa saavani työskennellä työturvallisuuden parissa ja vaikuttaa mahdollisuuksien puitteissa myös nuorten työntekijöiden turvallisuuden kehittämiseen. Jatkossa mahdollisuuksien mukaan pyrin myös jatkamaan tätä harjoitustyötä. Selvittämättä minulta jäi mm. vakuutusyhtiöiden, työsuojelupiirin ja työnantajien näkemykset nuorten työturvallisuudesta. Etenkin olisin halunnut selvittää mahdollisimman usean työnantajan edustajan näkemyksiä asioista, jotka vaikuttavat heidän mielestään nuorten työntekijöiden suureen tapaturma-alttiuteen. Mutta laaja haastattelukierros olisi vaatinut paljon aikaa, joten lyhyen kurssiajan vuoksi ei laaja tutkinta ollut mahdollista.

29 29/29 Lähteet: Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto Hintikka Noora Nuorten työtapaturmat: Euroopan työterveys ja työturvallisuusviikon avausseminaari Laki nuorista työntekijöistä (Laki nuorista työntekijöistä /998) Palukka Pertti & Salminen Simo Työturvallisuuden valtakunnallinen selvitys 2003) Rikoslaki (Rikoslaki 47luku /578) Sosiaali- ja terveysministeriönasetus (Sosiaali- ja terveysministeriönasetus nuorille työntekijöille vaarallisten töiden esimerkkiluettelosta /128) Teknologiateollisuuden tilastollisen vuosikirjat (teknologiateollisuus ry:n työvoimatiedustelu) & Tapaturmapakki 2007 Tapaturmavakuutuslaitosten liitto Työministeriönpäätös nuorille sopivista kevyistä töistä (Tmsp: /1431) Työturvallisuuslaki (Tturvl /738) Valtioneuvoston asetus kemiallisista tekijöistä työssä /715 Valtioneuvoston asetus (Vna nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä /475) Liitteet: Kyselylomake ammattiopiston opiskelijoille

Turvallisuusilmapiiri

Turvallisuusilmapiiri Turvallisuusilmapiiri Metalliteollisuuden työalatoimikunta Muistutuksena Turvallisuuskielteinen Turvallisuusmyönteinen 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaajien taustoja Ylin johto 6 % Asiantuntija % Keskijohto

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

Pelastusalan työturvallisuuskoulutus

Pelastusalan työturvallisuuskoulutus Pelastusalan työturvallisuuskoulutus Työturvallisuuskoulutuksen taustaa (1) Työturvallisuusasiat ovat nousseet pelastusalalla entistä tärkeämmiksi Esikuvana tälle koulutukselle on Työturvallisuuskeskuksen

Lisätiedot

Työturvallisuus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä

Työturvallisuus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä Työturvallisuus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä 28.09.2010 Työssäoppimisen loppuseminaari DI, tutkija Sari Tappura Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalous

Lisätiedot

III Valtakunnalliset käsityönopetuksen. koulutuspäivät 19.11.2010 Tampere

III Valtakunnalliset käsityönopetuksen. koulutuspäivät 19.11.2010 Tampere III Valtakunnalliset käsityönopetuksen työturvallisuus- koulutuspäivät 19.11.2010 Tampere Antti Posio STM Ajankohtainen työsuojelulainsäädäntö Työsuojelusäännösten soveltaminen oppilaan työhön peruskoulussa

Lisätiedot

Työturvallisuussäännösten tuki hyvälle käsityönopetukselle

Työturvallisuussäännösten tuki hyvälle käsityönopetukselle 1 Työturvallisuussäännösten tuki hyvälle käsityönopetukselle Työsuojelusäännösten soveltaminen oppilaan työhön peruskoulussa Yleisiä iä huomioita it Vanhempi hallitussihteeri Antti Posio, STM 2 Oppilaalla

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

JOPO - Työssäoppimisjakso

JOPO - Työssäoppimisjakso 2010 JOPO - Työssäoppimisjakso Oulunsalon yläaste 12.1.2010 Yhteystiedot Oulunsalon yläaste Opintie 6 90460 Oulunsalo Seppo Pasanen 050 388 6990 rehtori seppo.pasanen@oulunsalo.fi Maria Kauppinen 050 388

Lisätiedot

Vaarojen kartoitus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä

Vaarojen kartoitus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä Vaarojen kartoitus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä DI, tutkija Sari Tappura Turvallisuuden johtaminen ja suunnittelu Teollisuustalous Tampereen teknillinen yliopisto

Lisätiedot

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Työssäoppiminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Kaikissa toisen asteen

Lisätiedot

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Vesa Ullakonoja ü työpaikalla on yksi työpaikan kokonaisuutta hallitseva eli pääasiallista määräysvaltaa käyttävä

Lisätiedot

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 2 luku Työnantajan yleiset velvollisuudet 8 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet

Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet Alueellinen vesihuoltopäivä 18.11.2015, Kokkola Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas Saijariina Toivikko vesihuoltoinsinööri 10.11.2015 1 Saijariina Toivikko Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet Hankkeen

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Länsikallio Työhyvinvointi - Työhyvinvoinnin kokemus

Lisätiedot

1 Lokakuu 2013. Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen

1 Lokakuu 2013. Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen 1 Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen Työnantajan edustajana huolehtii, että nämä toteutuu Työnantajan on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa foorumi ammatillisessa koulutuksessa

Nolla tapaturmaa foorumi ammatillisessa koulutuksessa Nolla tapaturmaa foorumi ammatillisessa koulutuksessa Arja Äyräväinen Hyvinvointia työstä Nolla tapaturmaa -ajattelu kaikki tapaturmat voidaan estää jos ei heti, niin kuitenkin ajan kanssa. tapaturmat

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

Työturvallisuuskasvatus Tredussa

Työturvallisuuskasvatus Tredussa Työturvallisuuskasvatus Tredussa Työturvallisuuslaki 738/2002 * Sovelletaan opiskelijan työhön koulutuksen yhteydessä TTL 4 $ * Sovelletaan opiskelijaan työssäoppimisen yhteydessä kuten vuokratyössä TTL

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Vastaavan hoitajan pätevyyteen ja anniskelupassiin liittyviä yleisimpiä kysymyksiä

Vastaavan hoitajan pätevyyteen ja anniskelupassiin liittyviä yleisimpiä kysymyksiä Vastaavan hoitajan pätevyyteen ja anniskelupassiin liittyviä yleisimpiä kysymyksiä Kysymys: Kuka saa järjestää kokeita anniskelupassin saamiseksi? Vastaus: Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen (1371/2002

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Kummiyritystoiminta on konseptoitu ja pilotoitu Tulevaisuuden ammattiosaajat pk-yrityksissä Etelä-Pohjanmaalla -hankkeessa vuosina 2012-2014 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen!

Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! OPPISOPIMUS Tervetuloa työpaikkakouluttajien valmennukseen! KEUDA 1 1.4.2015 OPPISOPIMUS Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä Omistajakunnat Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Tuusula sekä

Lisätiedot

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen

OPPISOPIMUS. www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUS www.esedu.fi/oppisopimus oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen OPPISOPIMUSKOULUTUS TYÖSSÄ OPPIMINEN TEORIAOPINNOT TUTKINTOTILAISUUDET työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettäviä

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden Haastamme kilpailu 2002-2005 ja seurantakierros 2007

Teknologiateollisuuden Haastamme kilpailu 2002-2005 ja seurantakierros 2007 Teknologiateollisuuden Haastamme kilpailu 2-25 ja seurantakierros 27 Tavoitteena vauhdittaa turvallisuuden ja tuottavuuden kehitystä 1 Metallituote- ja koneteollisuuden työympäristön taso ja tuottavuus

Lisätiedot

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(

Lisätiedot

Turvallinen työskentely oppilaslaboratoriossa

Turvallinen työskentely oppilaslaboratoriossa Laboratoriotyön turvallisuus Turvallinen työskentely oppilaslaboratoriossa Jussi Sipilä, Leena Kaisalo ja Jarkko Ihanus Helsingin yliopisto, Kemian laitos Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta / 14.11.2013

Lisätiedot

Kysely työsuojeluvaltuutetuille

Kysely työsuojeluvaltuutetuille Työsuojeluyksikkö Tutkimustoiminta Kysely työsuojeluvaltuutetuille 12/2006 01/2007 toimintaympäristö, toimintaedellytykset ja yhteistoiminta Kyselyn taustaa Metallityöväen liitto seuraa tiiviisti metalliteollisuuden

Lisätiedot

Työturvallisuus työssäoppimisessa SALO. www.sskky.fi. 17. maaliskuuta 2013

Työturvallisuus työssäoppimisessa SALO. www.sskky.fi. 17. maaliskuuta 2013 Työturvallisuus työssäoppimisessa SALO Opiskelijan työturvallisuus 1. Työturvallisuus työsalissa Kysely opiskelijoilta työsaliturvallisuudesta. (kevät 2012 / EK) Autoala 2. Työturvallisuus työssäoppimisessa

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteuttaminen

Työssäoppimisen toteuttaminen Työssäoppimisen toteuttaminen 1 Sisällöt Määritelmät Valmistautuminen työssäoppimisen ohjaamiseen Mitä meidän työyhteisössä voi oppia? Yhteistyö oppilaitoksen kanssa Tutkinnon perusteiden merkitys työssäoppimisessa

Lisätiedot

Teollisuuden työturvallisuuden iltapäivä Kajaani 29.5.2007. Lakimies Keijo Putkonen EK Oulu

Teollisuuden työturvallisuuden iltapäivä Kajaani 29.5.2007. Lakimies Keijo Putkonen EK Oulu Teollisuuden työturvallisuuden iltapäivä Kajaani 29.5.2007 Lakimies Keijo Putkonen EK Oulu LAKI TYÖSUOJELUN VALVONNASTA JA TYÖPAIKAN TYÖSUOJELUYHTEISTOIMINNASTA (44/2006, 701/2006) Laissa säädetään menettelystä

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

Raportti ulkomaan työssä oppimisjaksosta

Raportti ulkomaan työssä oppimisjaksosta Pro Europass Apprentice Across the Border MALLI Raportti ulkomaan työssä oppimisjaksosta Miksi? Opiskelijan suorituksien arviointi ulkomaan työssä oppimisjakson aikana on olennainen osa korkeatasoista

Lisätiedot

Oamk Ammatillisen opettajakorkeakoulun turvallisuuskansio

Oamk Ammatillisen opettajakorkeakoulun turvallisuuskansio Oikarinen Pia Minustako rehtori -koulutus Yhteenveto kehittämistehtävän laatimisesta 1. KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI Oamk Ammatillisen opettajakorkeakoulun turvallisuuskansio 2. TEKIJÖIDEN NIMET Pia Oikarinen

Lisätiedot

SOPIMUS HELSINGIN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTON TOIMIPAIKKOJEN KÄYTTÄMISESTÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OPISKELIJOIDEN KOULUTUKSEEN

SOPIMUS HELSINGIN KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTON TOIMIPAIKKOJEN KÄYTTÄMISESTÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OPISKELIJOIDEN KOULUTUKSEEN HELSINGIN KAUPUNKI 1 SOPIMUS HELSINGIN KAUPUNGIN N TOIMIPAIKKOJEN KÄYTTÄMISESTÄ SOSIAALI- JA TERVEYSALAN OPISKELIJOIDEN KOULUTUKSEEN 1 SOPIJAPUOLET Tämän sopimuksen osapuolia ovat Helsingin kaupungin sosiaali-

Lisätiedot

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus Sisältö 1. Suomen koulutusjärjestelmä 2. Ammattitaidon hankkiminen (näyttötutkinto ja ammatillinen peruskoulutus) 3. Arviointi KORKEAKOULUTUTKINTO

Lisätiedot

Viestintä ja oppiminen Nolla tapaturmaa foorumissa

Viestintä ja oppiminen Nolla tapaturmaa foorumissa Viestintä ja oppiminen Nolla tapaturmaa foorumissa Mika Liuhamo, palvelukeskuksen päällikkö Työterveyslaitos, Asiakasratkaisut mika.liuhamo@ttl.fi Hyvinvointia työstä Nolla on mahdollisuus! Tapaturmat

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa Maahanmuuttajille suunnattu tukimateriaali työturvallisuuskorttikoulutukseen/ Luonnos/ KK Tavastia / Tiina Alhainen Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa s. 7 Yhteinen työpaikka tarkoittaa, että

Lisätiedot

JÄRJESTYSSÄÄNNÖT. Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia

JÄRJESTYSSÄÄNNÖT. Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia JÄRJESTYSSÄÄNNÖT Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia Voimaan 28.8.2014 sisältävät opiskelijan tai harjoittelijan oikeuksia ja velvollisuuksia koskevia määräyksiä, joiden lähtökohtana ovat ammatillisesta

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA. Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto

TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA. Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto TYÖTURVALLISUUS ON YHTEINEN ASIA Viisaat kypärät yhteen seminaari Lounais Suomi 19.05.2015 Juha Suvanto Rakentaminen on vaarallinen toimiala näin väitetään Tilastotietoa Lähde: TVL Rakennusteollisuus RT

Lisätiedot

KMO: Yritysten ja oppilaitosten välinen. Koulutuksen ja työelämän yhteistyö tapahtuma 21.3.2013 Aalto Design Factory

KMO: Yritysten ja oppilaitosten välinen. Koulutuksen ja työelämän yhteistyö tapahtuma 21.3.2013 Aalto Design Factory KMO: Yritysten ja oppilaitosten välinen yhteistyökysely t Kysely toteutettu helmikuussa 2013, koonti Anne Bondaréw/Tapio Koulutuksen ja työelämän yhteistyö tapahtuma 21.3.2013 Aalto Design Factory yli

Lisätiedot

Yhteistyöllä osaamista

Yhteistyöllä osaamista Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Yhteistyöllä osaamista Opas työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitteluun Työpaikalla tapahtuva oppiminen* on osa työyhteisöjen

Lisätiedot

TOIMINTAOHJE VÄKIVALTATILANTEIDEN VARALLE RUOVEDEN KUNTA

TOIMINTAOHJE VÄKIVALTATILANTEIDEN VARALLE RUOVEDEN KUNTA TOIMINTAOHJE VÄKIVALTATILANTEIDEN VARALLE RUOVEDEN KUNTA 1. PEREHDYTYS Työturvallisuuslaki 14 Työnantajan on annettava työntekijälle riittävät tiedot työpaikan haitta- ja vaaratekijöistä sekä huolehdittava

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

Yleisopas. Suomi. IQWBL - Improving Quality in Work-Based Learning 2010-1-FI1-LEO05-03042 LLP 2007-2013 Leonardo da Vinci Transfer of Innovation

Yleisopas. Suomi. IQWBL - Improving Quality in Work-Based Learning 2010-1-FI1-LEO05-03042 LLP 2007-2013 Leonardo da Vinci Transfer of Innovation Yleisopas Suomi IQWBL - Improving Quality in Work-Based Learning 2010-1-FI1-LEO05-03042 LLP 2007-2013 Leonardo da Vinci Transfer of Innovation Sisältö 1 Yleistietoutta työssäoppimisesta... 3 2 Osapuolten

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko STYL ry 40 v. Kalastajatorppa, 28.11.2013 klo 19 puhuttaessa muutokset mahdollisia Hyvät Suomen Työsuojelualan Yritysten Liitto ry:n jäsenet Arvoisat juhlavieraat

Lisätiedot

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen. Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Oppiminen, osaaminen, kestävä hyvinvointi ja johtaminen Anneli Rautiainen 1.11.2013 Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö TAVOITTEENA MAAILMAN OSAAVIN KANSA 2020 OPPIMINEN OSAAMINEN KESTÄVÄ HYVINVOINTI

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa koulutuksessa. Vaaka-hankkeen tulosseminaari 15.3.2013 Yli-insinööri Arto Pekkala, Opetushallitus

Työturvallisuus ammatillisessa koulutuksessa. Vaaka-hankkeen tulosseminaari 15.3.2013 Yli-insinööri Arto Pekkala, Opetushallitus Työturvallisuus ammatillisessa koulutuksessa Vaaka-hankkeen tulosseminaari 15.3.2013 Yli-insinööri Arto Pekkala, Opetushallitus Ammatillisen koulutuksen työturvallisuus Ovatko työssäoppimisen alkuperäiset

Lisätiedot

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA OPISKELIJAN OHJAAMINEN - Työssäoppijalle määritellään henkilökohtainen työpaikkaohjaaja, joka on vastuussa

Lisätiedot

OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI LOKAKUU 2014 N=953

OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI LOKAKUU 2014 N=953 OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TYÖPAIKOILLA SAK:N LUOTTAMUSHENKILÖPANEELI LOKAKUU 2014 N=953 YHTEENVETOA Vuoden 2014 lakimuutosten jälkeen vain vajaalla kolmanneksella työpaikoista ( %) on aloitettu henkilöstö-

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Marjut Nyström, lehtori Keskuspuiston ammattiopisto 23.9.2015 Erityisesti Sinulle Opinnollistamisen määritelmä Opinnollistamisella tarkoitetaan ammatillisen

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Opetusalan turvallisuusfoorumi 2015. Ylisuuret luokkakoot ja turvallisuus

Opetusalan turvallisuusfoorumi 2015. Ylisuuret luokkakoot ja turvallisuus Opetusalan turvallisuusfoorumi 2015 Ylisuuret luokkakoot ja turvallisuus Opetusalan ammattijärjestö OAJ työelämäasiamies 158 Pienempi opetusryhmä = lapsen, nuoren parempi elämä 10-15 vuoden aikana tehdyt

Lisätiedot

RUDUKSEN TURVALLISUUSTYÖN ESITTELY. Kari Lohva 24.10.2013

RUDUKSEN TURVALLISUUSTYÖN ESITTELY. Kari Lohva 24.10.2013 RUDUKSEN TURVALLISUUSTYÖN ESITTELY Kari Lohva 24.10.2013 Turvallisuustavoitteita Ei kuolemantapauksia Ei vakavia tapaturmia Nolla tapaturmaa Tapaturmapyramidi - Vähentämällä tapaturmien määrää vähenevät

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Huippuosaajana toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto

Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto 1 Asiantuntijalausunto Professori Seppo Koskinen Lapin yliopisto Minulta on pyydetty asiantuntijalausuntoa koskien osapuolten velvollisuuksia soviteltaessa ulkopuolisen sovittelijan toimesta työelämän

Lisätiedot

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori

SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä. Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio. tori SAVON OPPISOPIMUSKESKUS Savon koulutuskuntayhtymä Kauppakatu 28 B 3.krs, Kauppakeskus Aapeli (PL 87) 70110 Kuopio tori t Asiakaspalvelu p. 044 785 3067 www.sakky.fi/oppisopimuskoulutus etunimi.sukunimi(at)sakky.fi

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Ikäjohtamisen seminaari Tampereen yliopisto, 20.3.2012 Lars-Mikael Bjurström 21.3.2012 Taustaa linjausten valmistelulle Työsuojelustrategia 1998

Lisätiedot

Työ tekijäänsä opettaa Työturvallisuusosaajana raksalla. Susanna Tervonen ja Minna Ruokojoki

Työ tekijäänsä opettaa Työturvallisuusosaajana raksalla. Susanna Tervonen ja Minna Ruokojoki Työ tekijäänsä opettaa Työturvallisuusosaajana raksalla Susanna Tervonen ja Minna Ruokojoki Työ tekijäänsä opettaa Hankkeen taustaa OPHn ja Oulun seudun koulutuskuntayhtymän/ Oulun seudun ammattiopiston

Lisätiedot

KAIVOSALAN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. ProMainari

KAIVOSALAN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. ProMainari KAIVOSALAN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN ProMainari MIKÄ? Selvitys kaivosalan ammattityöntekijöiden koulutuksen: nykytilasta tason kehittämisestä ja yhtenäistämisestä koordinointitarpeesta laadusta

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuuri ja ydinlaitosrakentaminen

Turvallisuuskulttuuri ja ydinlaitosrakentaminen ja ydinlaitosrakentaminen - Tsernobyl 1986 - Onnettomuustutkinnan yhteydessä luotiin Turvallisuuskulttuuri -käsite - Turvallisuuskulttuuri -käsite määriteltiin 1991 ensimmäisen kerran 1991 IAEA:n (The

Lisätiedot

TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020

TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n kannanotto ESIPUHE Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan liiton eri

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

ENETOSH Pätevyysvaatimukset työterveyden ja työturvallisuuden opettajille ja kouluttajille

ENETOSH Pätevyysvaatimukset työterveyden ja työturvallisuuden opettajille ja kouluttajille ENETOSH Pätevyysvaatimukset työterveyden ja työturvallisuuden opettajille ja kouluttajille Työturvallisuuden ja työterveyden osaamisalue Taso: 6 Opintopisteet: Taidot Tiedot 1 Tiedustelee työturvallisuutta

Lisätiedot

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja ARVIOIJAKOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ NÄYTTÖTUTKINNOISTA 2. TUTKINTORAKENNE 3. AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN 1. Tutkintotilaisuuden suorittamissuunnitelma

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita

Lisätiedot

TYÖPAIKKAKOULUTTAJA nuoren ohjaajaksi?

TYÖPAIKKAKOULUTTAJA nuoren ohjaajaksi? Sinustako TYÖPAIKKAKOULUTTAJA nuoren ohjaajaksi? Mitä työnantajan on hyvä tietää työpaikkakouluttajan tehtävästä oppisopimuskoulutuksessa? Mitä nuoren työpaikkakouluttajan valinnassa tulisi ottaa huomioon?

Lisätiedot

Työtä tekijälle vaikutukset näkyviksi

Työtä tekijälle vaikutukset näkyviksi Työtä tekijälle vaikutukset näkyviksi Toiveista tekoihin -projekti 2012 2013 Teot tutuiksi -projekti 2013 2015 Osatyökykyisyys Osatyökykyisyydellä tarkoitetaan sellaista toimintakyvyn vajausta, josta on

Lisätiedot

Työsuojelun yhteistoiminta työpaikalla

Työsuojelun yhteistoiminta työpaikalla Työsuojelun yhteistoiminta työpaikalla Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Paivi.rauramo@ttk.fi Työsuojelun yhteistoiminta Tavoitteita: työnantajan ja työntekijöiden vuorovaikutuksen edistäminen työntekijöille

Lisätiedot

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 1 Tutkinnonsuorituksen arviointiaineisto RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 27 Puhallusvillan valmistus Suorittaja: Järjestäjä Rakennustuotealan tutkintotoimikunta 12/2009 1(9) 2 Ohjeet tutkinnon näytön

Lisätiedot

Työssäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015

Työssäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015 Työssäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015 TOP palaute Työssäoppimisesta palautetta antoi yhteensä 431 opiskelijaa ja 16 työpaikkaohjaajaa Kokonaisarvio työssäoppimisesta asteikolla 1-5: opiskelijat 4,19

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Turvallisuusviikot 2013

Turvallisuusviikot 2013 Turvallisuusviikot 2013 Aluejohtaja Matti Kaakinen (keskellä) vaihtamassa työturvallisuuskuulumisia vastaava mestari Kari Mehtiön sekä työsuojeluvaltuutettu Toomas Huttorinin kanssa. Työturvallisuusasioissa

Lisätiedot

OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY

OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY OSAAMISKARTOITUKSEN ESITTELY Mistä osaamis- ja osaamistarvekartoituksessa on kysymys Yhteiskunta ja työelämän ilmiöt muuttuvat ympärillämme kovaa vauhtia. Usein joudumme kysymään ja ihmettelemään, mitä

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä. Näyttötutkintojen arviointi

Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä. Näyttötutkintojen arviointi Yhteistyö tutkinnon järjestäjän ja vankilan välillä Näyttötutkintojen arviointi Sirpa Rintala Tekemällä oppii -projekti TEKEMÄLLÄ OPPII 1.8.2010-31.12.2013 Vankeudesta vapauteen ja opiskelusta työpaikalle

Lisätiedot

Oppisopimus -toimintamallin arviointi - Perusraportti

Oppisopimus -toimintamallin arviointi - Perusraportti Oppisopimus toimintamallin arviointi Perusraportti 1. Olen Vastaajien määrä: 8 0 1 2 3 työelämän edustaja opiskelija opettaja koulutusorganisaation johtoa 2. Yllä olevan oppisopimusmallin (kuva) selkeys

Lisätiedot

Työturvallisuus ja työhyvinvointi ajankohtaista sopimuspalokuntien kannalta

Työturvallisuus ja työhyvinvointi ajankohtaista sopimuspalokuntien kannalta Työturvallisuus ja työhyvinvointi ajankohtaista sopimuspalokuntien kannalta Isto Kujala Palopäällystöpäivät 21.3.2015, Tampere Suomen Sopimuspalokuntien Liitto ry Työturvallisuus pelastusalalla Työturvallisuuslaki

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ammattikuljettajan työhyvinvointi turvallinen ja ergonominen työpäivä Turvallisuuskulttuuri ja turvallisuuden edistäminen kuljetusalan yrityksissä Kuljetusalan työturvallisuustilanne

Lisätiedot

ISO/DIS 45001 kommenttipuheenvuoro

ISO/DIS 45001 kommenttipuheenvuoro ISO/DIS 45001 kommenttipuheenvuoro Kari Mäkelä Aamukahvitilaisuus 15.12.2015 SFS 14.12.2015, TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto ry, EVO/Kari Mäkelä, www.teamliitto.fi 1 Kaukoviisaus, harkinta, etukäteen

Lisätiedot

Ajankohtaista työturvallisuudesta 12.2.2015. työturvallisuusvastaava Risto Lappalainen p. 0295 34 3966

Ajankohtaista työturvallisuudesta 12.2.2015. työturvallisuusvastaava Risto Lappalainen p. 0295 34 3966 Ajankohtaista työturvallisuudesta 12.2.2015 työturvallisuusvastaava Risto Lappalainen p. 0295 34 3966 Kysymyksiä ja vastauksia Mitä keinoja vähentää läheltäpiti-, vaaratilanteita (esim. tienkäyttäjän ajoneuvo

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

Viranomaisyhteistyö sisäympäristöongelmissa. Ylitarkastaja, Vesa Pekkola, Sosiaali- ja terveysministeriö

Viranomaisyhteistyö sisäympäristöongelmissa. Ylitarkastaja, Vesa Pekkola, Sosiaali- ja terveysministeriö Viranomaisyhteistyö sisäympäristöongelmissa Ylitarkastaja, Vesa Pekkola, Sosiaali- ja terveysministeriö Osapuolia kosteus- ja homeongelmatapauksissa Asukas Rakennuk sen omistaja Työn tekijä Työn antaja

Lisätiedot

Turvallisuusasenteet ja turvalliset työtavat

Turvallisuusasenteet ja turvalliset työtavat Turvallisuusasenteet ja turvalliset työtavat erityisasiantuntija Jarmo Vorne http://www.tttdigi.fi/index.php?mid=15&pid=57&aid=2774 Miksi henkilöt työskentelevät ei turvallisesti? Henkilö ei usko joutuvansa

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA. L S Kiinteistö ja rakennuspäivä 06.02.2015 Juha Suvanto

MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA. L S Kiinteistö ja rakennuspäivä 06.02.2015 Juha Suvanto MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA L S Kiinteistö ja rakennuspäivä 06.02.2015 Juha Suvanto Rakentaminen on vaarallinen toimiala näin väitetään Tilastotietoa Lähde: TVL Rullaava

Lisätiedot