Nuorten työturvallisuus. ja työturvallisuuden. kehittäminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Nuorten työturvallisuus. ja työturvallisuuden. kehittäminen"

Transkriptio

1 Nuorten työturvallisuus ja työturvallisuuden kehittäminen Jari Jormalainen Muutoksen eväät 2007 Murikka-opisto

2 2/29 1. JOHDANTO LAINSÄÄDÄNTÖ TAPATURMATILASTOT NUORTEN TYÖTURVALLISUUS JA TYÖTERVEYS EUROOPAN SILMIN VALTAKUNNALLISESTI TAPATURMATILASTOT METALLITEOLLISUUDESSA NUORTEN PEREHDYTTÄMINEN AMMATILLINEN PERUSOPETUS Työturvallisuuskoulutus Opintomateriaali Asenteet TYÖSSÄ OPPIMINEN JA PEREHDYTYS TYÖSUOJELUASIANTUNTIJAN NÄKEMYS NUORTEN TYÖTURVALLISUUDESTA HYVÄÄN TOIMINTAAN YHTEISTYÖLLÄ KYSELY NUORILLE TYÖTURVALLISUUDESTA KYSELYN TULOKSET JA TULKINTA TULKINTANI YLEISTÄ OPPILAITOSYHTEISTYÖ LOPUKSI LÄHTEET:... 29

3 3/29 1. Johdanto Harjoitustyöni aiheeksi valitsin nuorten työntekijöiden työturvallisuuden Metallialalla. Tällä hetkellä olen työskennellyt työsuojelutehtävissä noin 7 vuotta. Olen toiminut mm. työturvallisuuskorttikouluttajana, kouluttanut ammattioppilaitoksen oppilaita, työturvallisuuden eri teemoista ja työskennellyt työsuojeluasiamiehenä ja varavaltuutettuna. Kokemuksistani näen, että työturvallisuusajattelun kasvattaminen täytyy aloittaa viimeistään toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa. Haluan työssäni pureutua nuorten omiin asenteisiin, oppilaitosten turvallisuuskoulutukseen ja työnantajien ja työntekijöiden yhteistyöhön työturvallisuuden näkökannasta. Harjoitustyöni tarkoitus on etsiä keinoja, miten kehittää nuorten työturvallisuuskoulutusta ammattioppilaitoksissa ja perustella perehdytyksen tärkeyttä työpaikalla. Lisäksi haluan perustella oppilaitosten ja työpaikkojen yhteistoiminnan tärkeyttä nuorten työturvallisuuskoulutuksessa.

4 4/29 2. Lainsäädäntö Nuoria työntekijöitä tukee Suomessa lainsäädäntö. Työturvallisuuslaista löytyy mm. kohta, jossa käydään läpi vaatimukset yksityiskohtaiseen työhön perehdyttämiseen. Työnantajan on annettava työntekijälle riittävät tiedot työpaikan haitta- ja vaaratekijöistä sekä huolehdittava siitä, että työntekijän ammatillinen osaaminen ja työkokemus otetaan huomioon. Lisäksi laissa on tarkennettu yksittäistä työtä kohtaan varmistettavat asiat. (Tturvl /738) Nuoriin kohdistuu myös oma lainsäädäntö, laki nuorista työntekijöistä. Lakia sovelletaan alle 18 -vuotiaisiin työntekijöihin. Lain tarkoituksena on suojella nuorta työntekijää vaaroilta, joista on vaaraa nuoren ruumiilliselle tai henkiselle kasvulle. Laissa on määritelty myös nuoren työntekijän työajan sijoittelu, päivittäiset lepoajat ja enimmäistyöajat. (Laki nuorista työntekijöistä /998) Työministeriön päätös nuorille sopivista kevyistä töistä Erillisellä työministeriön päätöksellä on selvennetty nuorille sopivista kevyistä töistä. Päätöksellä on tarkoitus selventää, mitä esimerkkitöitä nuori työntekijä voi tehdä. Kevyellä työllä tarkoitetaan työtä, joka ei ole haitallista nuoren terveydelle, kehitykselle tai koulunkäynnille ottaen huomioon työolosuhteet, työympäristö, työn vaatimukset, työn aiheuttama vastuu sekä ruumiillinen ja henkinen kuormittavuus. (Tmsp: /1431) Valtioneuvoston asetuksella on listattu nuoren terveydelle vaaralliset työt. Vaaralliseksi työksi luokitellaan työt, joista on vaaraa nuoren henkiselle tai ruumiilliselle kehitykselle. Asetuksessa on käyty läpi nuorille vaaralliset ja erityisen haitalliset työt. Lisäksi asetuksessa on tarkoin määritelty, millaisin edellytyksin nuori voi ammatillisessa koulutuksessa tehdä nuorelle vaarallisia töitä. (Vna nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä /475)

5 5/29 Lisäksi Sosiaali- ja terveysministeriö on laatinut asetuksen nuorille vaarallisista töistä. Asetuksessa löytyy selvä listaus nuorille vaarallisista töistä. Yksityiskohtaisesti käydään läpi mekaaniset vaaratekijät. joista voi koitua erityistä vaaraa nuorelle, sekä kemialliset vaaratekijät, joiden altistus aiheuttaa terveyshaittoja. Kemialliset vaarat on asetuksessa käyty läpi yksinkertaisin varoituslausekkein. Asetuksessa käydään läpi nuorille vaarallisia fysikaalisia, sähköisiä, biologisia vaaratekijöitä ja ruumiilliset liikarasitukset. (Sosiaali- ja terveysministeriön asetus nuorille työntekijöille vaarallisten töiden esimerkkiluettelosta /128) Tulkintani mukaan Suomessa lainsäädäntö ja asetukset ovat kunnossa nuorten työntekijöiden turvallisen työskentelyn osalta. Työnantajan velvollisuus on valvoa työpaikalla, jotta työturvallisuuteen liittyviä lakeja ja asetuksia noudatetaan. Noudattamatta jättämisestä työnantaja voidaan tuomita oikeudessa työsuojelurikkomuksesta sakkoon ja työsuojelurikoksesta enintään vuodeksi vankeuteen. Rangaistus kuolemantuottamuksesta, vammantuottamuksesta ja vaaran aiheuttamisesta säädetään erikseen rikoslaissa 21 luvun 8-11 & 13 (Rikoslaki 47luku /578) Kysymys herääkin, miksi kuitenkin nuorille työntekijöille sattuu tapaturmia? Noudatetaanko työpaikoilla lakeja ja asetuksia? Ovatko nuoret riittävän perehtyneitä oikeuksiinsa ja velvollisuuksiin ja miten nuorten omat asenteet liittyvät tapaturmien syntyyn? 3. Tapaturmatilastot 3.1 Nuorten työturvallisuus ja työterveys Euroopan silmin Euroopassa vuoden ikäiset työntekijät joutuvat muita ikäryhmiä 50 prosenttia todennäköisemmin ei-kuolettaviin onnettomuuksiin. Lisäksi nuoret ovat alttiita hitaasti kehittyviin työterveysongelmiin.

6 6/29 EU:ssa on n. 43milj vuoden ikäistä työntekijää, joista 5milj. on alle 20-vuotiaita (2004 työvoimatutkimus). N. 430 alle 25 vuoden ikäistä työntekijää Euroopassa saa surmansa työpaikalla vuosittain. Vuosittain vuoden ikäisille työntekijöille sattuu työtapaturmaa, joka on 16 prosenttia kaikista ei kuolemaan johtaneista tapaturmista (EU15 v.2002 ESAW). Työpaikoilla joissa turvallisuusasioihin ei ole panostettu, altistuu nuoret herkemmin tapaturmiin. Syitä voi olla monia, nuorella ei ole kokemusta ja ei ole tietoinen työturvallisuustiedoista. Työnantajat eivät ota huomioon nuorten kokemattomuutta, järjestä asianmukaista koulutusta / ohjausta ja selvitä turvallisuusohjeita. Nuorilla ei aina ole riittävää tietoisuutta työnantajan vastuusta, omasta vastuusta ja velvollisuuksista. Nuoret eivät ymmärrä omaa rooliaan työpaikalla ja työympäristössä. He eivät tunnista mahdollisia vaarakohteita ja riskejä, niin kuin vanhemmat työntekijät. Lisäksi nuorilla ei aina ole välttämättä tarvittavaa ammattitaitoa ja koulutusta työnantajan osoittamaan työhön. Nuoret tarvitsevat yleensä enemmän ohjausta ja koulutusta työtehtäviin suhteessa vanhempiin työntekijöihin, jolloin työantajat eivät aina huomioi nuorten alttiutta tapaturmiin. (lähde: Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto) 3.2 Valtakunnallisesti Valtakunnallisesti mitattuna nuorten tapaturmasuhde vanhempiin työntekijöihin oli selvästi suurempi vuonna Alla olevasta kuviosta (kuvio 1) havaitaan etenkin vuotiaiden korkea tapaturmasuhde. Sen jälkeen tapaturmasuhde lähtee loivaan laskuun iän karttuessa.

7 7/29 Kuvio 1 Hintikka 2006 Mitä tulee sitten miesten ja naisten tapaturmasuhteeseen? Alla olevasta kuviosta (kuvio 2) käy selvästi ilmi, että nuorille miehille sattuu noin kolme kertaa useammin työtapaturma kuin nuorille naisille ja kaksi kertaa useammin kuin vanhemmille miehille. Kuvio 2 Hintikka 2006 Nuorten miesten tapaturmat (kuvio 2) jakautuvat ammattiluokkakohtaisesti, 25% metallialalla, 14% rakennustöissä ja 9% pakkaus- ja varasto-

8 8/29 töissä. Nuorten naisten tapaturmista, 15% tapahtuu kaupanalan töissä, 15% hotelli- ja ravintola-alalla ja 8% kiinteistöhoidossa ja siivoustyössä. Nuorten kuolemaan johtaneet tapaturmat (kuvio 3) ovat pysyneet vuosittain samalla tasolla , lukuun ottamatta vuosia 1998 ja 2001, Jolloin kuolemaan johtaneita tapaturmia oli miltei kaksinkertainen määrä. Vastaavana ajankohtana metallituotteiden valmistuksessa kuoli tapaturmaisesti 9 nuorta. Kuvio 3 Hintikka 2006

9 9/ Tapaturmatilastot Metalliteollisuudessa Kuvio 4 Tapaturmat prosentteina suhteutettuna henkilöstöön v.2003 Metalli prosenttia Ikäryhmät Lähde: Teknologiateollisuuden tilastolliset vuosikirjat (teknologiateollisuus ry:n työvoimatiedustelu) & Tapaturmavakuutuslaitosten liitto Yllä oleva kuvio (kuvio 4) on viitteellinen, johtuen vaikeasti saatavista luotettavista henkilöstömääristä. Kuitenkin kuviosta käy ilmi myös valtakunnallinen linja (kuvio 1), joka kertoo nuorten suuren tapaturmaalttiuden. Kuviosta (kuvio 4) näkyy miten tapaturmat prosentuaalisesti jakautuu eri ikäryhmien välillä metalliteollisuudessa. Kuvio sisältää seuraavat toimialat: Metallien valmistus, metallituotteiden valmistus, koneiden ja laitteiden valmistus, muu sähkökoneiden laitteiden valmistus, autojen ja perävaunujen valmistus ja muu kulkuneuvojen valmistus.

10 10/29 4. Nuorten perehdyttäminen 4.1 Ammatillinen perusopetus Ammatillisen perusopetuksen työturvallisuuskoulutusta ohjaavat valtakunnalliset opetussuunnitelmat ja koulukohtaiset tarkennetut opetussuunnitelmat. Ammatillisessa koulutuksessa valmistuu ammattitaitoinen työntekijä. Oppilaille turvallisuus on ammattitaito ja siitä on valmius jatkaa harjaantumista täydelliseksi ammattityöntekijäksi. Miksi koulussa opittu unohdetaan työpaikoilla niin pian, opettajat ihmettelevät. Työturvallisuuskoulutuksen valtakunnallisessa selvityksessä haastatellut henkilöt pitävät valtakunnallista opetussuunnitelmaa työturvallisuuden osalta selkeänä. Lisäksi suunnitelmia on täydennetty koulukohtaisesti. Opetussuunnitelman tavoitteena on, että oppilas suorittaa työn turvallisesti ollessaan koulutuksessa, sekä ennen kaikkea siirtyessä työelämään. Miksi sitten työpaikat ovat tapaturma-alttiita? Selvityksessä käy ilmi, ettei yleensä työpaikoilla oteta vastuuta perehdytyksestä ja turvallisista toimintatavoista. Lisäksi opettajat nostivat esiin työn suorittajan oman asenteen ja halun perehtyä turvalliseen työskentelyyn. Hyvänä käytäntönä oppilaiden työturvallisuuskoulutuksessa tulee esiin oppilaiden osallistuminen asiantuntijan tekemään riskien arviointiin. Näin oppilaat ottaisivat huomioon koneen vaaratekijät ja käyttökunnon. Lisäksi koetaan hyväksi osallistua oppilaiden kanssa esim. työsuojelunäyttelyyn. Ennen jaksojen/kurssien alkua oppilaille selvitetään yleiset turvallisuusasiat käytettävistä laitteista ja koneista. Ennen työskentelyn aloittamista oppilaille selvitetään yksityiskohtaisesti mahdolliset vaarat ja riskit työs-

11 11/29 kenneltäviltä koneilta. Oppilaiden turvallisuusasenteita seurataan työmenetelmiä opetettaessa ja virheistä myös huomautetaan. Työpaikan ja oppilaitosten täytyy tehdä yhteistyötä oppilaan aloittaessa oppimisjakson, jotta turvallinen työskentely saavutetaan (Ttl 3 2mom.). Oppilaitoksen on selvitettävä työpaikalle oppilaan ammattitaito, jotta työantaja tietää millaiseen työhön oppilas voidaan sijoittaa. Työpaikan turvallisuusepäkohdista opettajan on huomautettava työpaikan vastaavalle Työturvallisuuskoulutus Haastatteluun osallistuneissa kouluissa koettiin tarpeelliseksi erillinen työturvallisuuskurssi. Yhdessä haastatteluun osallistuneessa koulussa järjestetään työturvallisuuteen liittyvä kurssi (1-2 ov). Kurssiin sisällytetään myös työturvallisuuskorttikoulutuksen sisältö, jolloin työturvallisuuskortti suoritetaan kouluaikana. Opettajien oma suhtautuminen turvallisuusasioihin perustuu, opettajien omaan työkokemukseen teollisuudessa ja heidän saamaansa turvallisuuskoulutukseen. Selvityksen mukaan lähes kaikilla opettajilla on puutteita turvallisuustiedoissa ja niiden päivittäminen ei ole mahdollista. Ongelmana pidetään mm. sitä, että koulutukseen on käytettävä omaa aikaa, myös kemikaalien jatkuva uusiutuminen ja puuttuva koulutus kemiallisista vaaroista on ongelma. Ammatillisessa peruskoulutuksessa oppilaat suorittavat yleensä välittömästi kouluun tultua tulityö- ja ensiapukurssin. Opiskelun alussa oppilaat juurrutetaan käyttämään henkilökohtaisia suojavarusteita, joiden käyttö on lisääntynyt kiitettävästi ja käytöstä on tullut enemmän rutiinia. Suojavarusteiden käytössä, vaaditaan kuitenkin opettajien esimerkillisyyttä.

12 12/ Opintomateriaali Nykyisissä opintomateriaaleissa on käyty turvallisuusasiat liian suppeasti läpi, vain muutamalla sivulla. Käytössä oleva turvallisuusmateriaali on suurelta osin opettajien vuosien kuluessa keräämää aineistoa. Toivottaisiin laajempaa turvallisuusmateriaalia oppilaiden opetusmateriaaliin, jolloin ne tulisi myös käytyä läpi opetuksessa. Opintomateriaalia tulisi mielestäni laajentaa niin, että turvallisuusasiat olisivat selkeämmin ja tarkemmin kerrottu. Näin ollen turvallisuusasiat tulisi normaalissa opiskelussa suoritettua. Esim. riskien arviointi, kemikaalit, työssä jaksaminen yms Asenteet Myös oppilaiden asenteet vaikuttavat syntyneisiin tapaturmiin, toisille sattuu enemmän tapaturmia, kuin toisille. Toiset laiminlyövät annettuja ohjeita, joko käyttäytymiserojen vuoksi tai oppilaat eivät tiedä oman toiminnan seurauksista. Myös ryhmän aiheuttama paine aiheuttaa myös oman vaaran. Kouluissa esiintyy ns. machokulttuuria ja tämä aiheuttaa vaaratilanteita. Tällaiset tilanteet saataisiin haltuun, jos ammatillisessa koulutuksessa olisi käytössä erityisluokkia. Mielestäni erityisluokan perustaminen ei tule ratkaisemaan ongelmia, vaan siirtäisi ongelmat erityisluokkiin ja saattaisi jopa lisätä käyttäytymisongelmia. (lähde: Palukka & Salminen 2003) 4.2 Työssä oppiminen ja perehdytys Mitä oppimisjaksolla on tarkoitus tehdä? Työssä oppimisjaksolla opiskelijan on tarkoitus oppia koulussa saamansa tiedon soveltamista työelämään. Lisäksi oppilaan on saatava työpaikalta riittävän kattava tuntemus myös työelämän asioista ja sovellettava niitä omaan oppimiseensa koulussa. Oppimisjaksolla yrityksellä on mahdollisuus hankkia itselleen hyvin koulutettuja työntekijöitä. Hyvin hoide-

13 13/29 hoidetussa oppimisjaksossa oppilaalle muodostuu hyvä kuva yrityksestä. Hyvin hoidetun oppimisjakson jälkeen oppilas on motivoituneempi jatkaessaan opiskelua ammattioppilaitoksessa, kuin huonosti hoidetun oppimisjakson jälkeen. Yritysten tulisikin panostaa oppilaiden oppimisjaksoon ja järjestää puitteet hyvin hoidettuun oppimiseen. Oppimisjaksolta oppilas ei usein saa palkkaa, joten miksi oppilasta sitten käytetään useasti tuottavana työntekijänä? Miten perehdytys toimii ja mitä sillä saa? Perehdytys, mitä se on? Perehdyttämiseen on olemassa lukematon määrä ohjeita. Jokaisella työpaikalla pitäisi olla ohjeistus uuden työntekijän perehdyttämisestä, mutta noudatetaanko niistä tehtyjä ohjeita? Hyvä perehdyttäminen lisää tuottavuutta ja pienentää tapaturmariskiä. Perehdyttäminen tulisi aloittaa tutustumisella perusasioihin, joihin kuuluu mm. yrityksen esittely, tutustuminen yrityksen sisäisiin toimintoihin sekä ohjeisiin unohtamatta opastaa käytettävien henkilökohtaistensuojainten oikeaa käyttöä. Vaikka monista tuntuu, että asioiden perehdyttämiseen menee liikaa aikaa, niin 1-2 päivää on jatkon kannalta tuottavampi, kuin se että työntekijää tarvitsee olla jatkuvasti neuvomassa normaaleissa työhön liittyvissä asioissa. Näihin arkisiin asioihin työpaikalla kuuluu mm. jätteiden lajittelu, vaaratilanteista ilmoittaminen, työterveyshuolto, ergonomia ja lukematon määrä muita työpaikkaan liittyviä asioita. Työnopastajalle on täten huomattavasti helpompi opastaa uusi työntekijä niihin tehtäviin, jotka liittyvät itse työtehtäviin ja turvalliseen työskentelyyn. Ammattiin opiskelevien oppimisjaksolla tulisi huomioida myös, että työnantaja järjestää ammattitaitoisia työpaikkakouluttajia. Heidän tulisi tuntea oppilaitoksen ja työnantajan tavoitteet ja heidän tulisi olla mukana myös oppimisjakson suunnittelussa.

14 14/29 Millaisia perehdytysmalleja on? Perehdytykseen on rakennettu todella paljon erilaisia toimintamalleja, joita löytyy internetistä helposti esim. työterveyslaitoksen internet sivuilta. Lisäksi työpaikat ovat tehneet kattavia perehdytysoppaita ja ohjeita. Mutta ongelmana onkin, noudatetaanko niitä. Ei se riitä, että tehdään hyvät ja laajat ohjeistukset. Niiden toteutusta täytyy myös valvoa ja tarvittaessa noudattamattomuudesta täytyy antaa sanktioita. Miten perehdytykseen suhtaudutaan? Mielestäni perehdytykseen suhtaudutaan kaksijakoisesti. Etenkin nuoret työntekijät vähättelevät perehdytyksen tärkeyttä. Nuoret luulevat osaavansa asiat, vaikkei heillä ole todellista tietoa asioista, etenkään työpaikalla esiintyvistä riskeistä. Tämä johtuu nuorten näyttämisen halusta ja heidän yliaktiivisuudestaan uudessa työssä. Osa nuorista kuitenkin haluaa käyttää aikaa ja perehtyä uuteen työhönsä. Mitä vaiheita perehdytyksessä on? Perehdytyksen voisi jakaa kahteen tai kolmeen jaksoon. Ensimmäinen vaihe sisältää perusperehdytyksen, jossa käydään läpi mm. työterveyshuolto, toimintaohjeet, henkilökohtaiset suojaimet, ensiapupisteet ja toiminta ongelmatilanteissa. Toinen vaihe perehdyttää itse työhön. Siinä selvitetään mm. työhön liittyvät riskit, päivittäiset toimet, työntekijän ammattitaito ja tehdään suunnitelma henkilökohtaisesta oppimisesta. Kolmannessa vaiheessa seurataan oppimista ja pyydetään oppijaa kertomaan omasta työstä, jolla varmistetaan tiedon taso. Myös perehdytyksen kaikkiin vaiheisiin tulee sisältää avoimuus ja halu opastaa perehdytettävää. KEHU, KANNUSTA & KEHITÄ 4.3 Työsuojeluasiantuntijan näkemys nuorten työturvallisuudesta Metalliliiton työsuojelusihteeri Pentti Haltun mukaan Suomen lainsäädäntö nuorten työturvallisuuden osalta on riittävän kattava. Ongelmana on lähinnä se, ettei lainsäädäntöä noudateta ja tunneta riittävästi. Tilanne on sama niin työnantajan kuin työntekijöiden osalta.

15 15/29 Metalliliiton toiminta toisen asteen ammattioppilaitoksissa näkyy kahdella tasolla 1. opetussuunnitelmien suunnitteluun osallistumisessa ja 2. ammattiosastojen ja Metalliliiton piirien koulutiedottajatoiminnassa. Metalli on mukana opetusministeriön nimeämissä alakohtaisissa koulutustoimikunnissa, jotka suunnittelevat eri metallin alojen koulutussuunnitelmia. Kuitenkin siellä on paljon toimijoita, kuten opettajia, joilla ei ole riittävää tuntemusta työpaikkojen konkreettisesta työturvallisuudesta ja lain velvoitteista. Haltun mielestä ammattioppilaitosten opetussuunnitelma ei ole riittävän kattava työturvallisuusasioissa, eikä myöskään opettajien ammattitaito ole tarvittavalla tasolla. Joissakin ammattioppilaitoksissa on panostettu turvallisuuskoulutukseen, mutta valitettavasti harvoissa. Työturvallisuusosio pitäisi sisältyä selkeästi opetussuunnitelmaan ja turvallisuusasiat tulisi käydä läpi perusteellisemmin. Ammattioppilaitoksiin tulisi myös kehittää oma työturvallisuusopintojakso. Koulutiedottajien toimintaa ja koulutusta tulisi myös uudistaa siten, että työsuojeluun liittyvät asiat olisivat tiedottajilla hallussa. Tiedottajat eivät Haltun mukaan hallitse, saati käy työsuojeluasioita periaatetasollakaan läpi. Haltun mielestä myös Teknologiateollisuus haluaa kehittää nuorten työntekijöiden turvallisuusosaamista ja parantaa koko metalliteollisuuden imagoa. Televisiossa näytetään usein metallialan työpaikoista mm. käryäviä valimoita, joissa on rälläköintiä ja hitsaushuuruja, tämä ei tuo positiivista imagoa metallialalle. Näin ollen nuorten kynnys metallialalle opiskelemaan kasvaa. Kuitenkin metallialalla on paljon muunlaisiakin töitä kuin edellä mainitut. Tiedottamista tulisi kehittää ja saada metallialan imago nousemaan.

16 16/29 Metalliliitolla ei ole tällä hetkellä, eikä ole suunnitteilla erillistä projektia nuorten työturvallisuuden osalta. Asia olisi kuitenkin tarpeellinen ja olisi aiheellista panostaa mm. opetussuunnitelman ja koulutiedottamisen kehittämiseen työsuojelun osalta. Haltun mukaan työsuojeluosaaminen on niillä työpaikoilla, joilla on järjestetty koulutusta, kohtuullisella tasolla. Usein työsuojelukursseilla on tullut esille, että riskien arviointi ja työsuojelun toimintasuunnitelman laatiminen on ollut utopiaa. Metallissa on Suomessa noin 5000 työpaikkaa joissa pitäisi valita lain mukaan työsuojeluvaltuutettu. Liiton rekisterissä on kuitenkin vain n työsuojeluvaltuutettua, joten liiton lähestyminen esim. kirjeitse työpaikoille ei ole riittävä. Tässä asiassa ammattiosastojen tulisi tehdä nopeasti työpaikkakartoitus alueen edunvalvojista ja toimittaa tiedot Metalliliittoon. Tärkein asia, josta pitäisi lähteä työsuojeluasioissa etenemään, on tietenkin hankkia perustiedot työsuojeluun. Tässä ammattiosastojen / seuturyhmien tulisi olla aktiivisia ja järjestää kaiken muun koulutuksen ja suunnittelun tilalla enemmän työsuojelukoulutusta. Koulutuksen ja tiedon jakamisen jälkeen osataan lähteä tekemään todellista ja kannattavaa työsuojelutyötä. Jos ei mitään tiedä eikä osaa, niin ei sellainen henkilö voi tehdä lainsäädännön edellyttämiä työsuojeluun liittyviä asioita. Haltun mukaan tapaturmatutkinnoissa, nuorten työtapaturmien yleisin syy on perehdyttämisen noudattamatta jättäminen tai se on tehty huonosti. Toiseksi työsuojelunvalvonta on jätetty tekemättä ja nuorille on annettu liian vaativia itsenäisiä työtehtäviä. Kolmas asia on pätkätyöt ja koeaika, ei kokoaikatyöt. Pätkätyöntekijä usein yrittää näyttää osaamista ja tekemistä mutta ei tunne työtä / vaaroja riittävästi, jolloin usein sattuu tapaturmia.

17 17/29 Puutteena Halttu pitää sitä, että Metalliliitossa ja Murikassa ei ole erillistä koulutusta nuorten turvallisuuden osalta. Murikassa sitä on jonkin verran, mutta koulutus on vielä lasten kengissä. Työturvallisuuskoulutusta nuorten lainsäädännön osalta olisi kehitettävä ja laajennettava myös luottamusmieskoulutukseen. 4.4 Hyvään toimintaan yhteistyöllä Mielestäni nuorten turvallisuuskasvatus täytyy aloittaa viimeistään ammattiin opiskelun aikana. Miten tavoitteeseen päästään? Yhteistyö ammattiopistojen, työnantajien ja ammattiliiton kanssa on tärkeää. Jokainen osapuoli tuo omat hyvät näkemyksensä turvallisuuskasvatukseen mukaan, ja ne yhdistämällä päästään tavoitteeseen. Tavoitteena on tietenkin ammattitaitoisia työntekijöitä, jotka hallitsevat myös työturvallisuus- ja työhyvinvointiasiat. Yhteistyössä on kaksi eri osapuolta, ensimmäinen on ammattiopisto ja toinen osapuoli on työnantaja & ammattiliitto. En halua erotella työantajaa ja työntekijöitä, koska katson hyvän yhteistyön johtavan parempiin ja kestävämpiin tuloksiin. Työnantaja & ammattiliitto on se ryhmä, joka on konkreettisesti työpaikalla ja näkee työpaikan tarpeet. Oppilaitos näkee asian koulutuksen kannalta. Tosin oppilaitoksissa työpaikan tarpeet tulee esiin opettajien oman teollisen työhistorian ja oman työturvallisuustaidon myötä. Tässä näen suuren aukon, johon yhteistyötä täytyisi käyttää. Oppilaitoksen työturvallisuuskoulutusvastuuta tulisi jakaa, myös työantajalle ja ammattiliitolle, kuitenkaan koulutuksen järjestäjän oikeudellisia vastuita poistamatta. Oppilaitosten opetuksessa noudatetaan työturvallisuuslakia, jossa tulee tarkasti ilmi työnantajan vastuu turvallisuusasioissa. Oikeuskäytännön mukaan opettajat ovat työnantajan edustajan

18 18/29 asemassa koulussa tapahtuvan koulutuksen yhteydessä, jolloin työturvallisuuslaki tulee noudatettavaksi myös oppilaitoksissa, ei pelkästään työpaikalla. Mielestäni oppilaitosten työpajan opettajien tulisi tuntea työturvallisuuden perustiedot, joten olisiko aiheellista vaatia opettajilta työsuojelun peruskoulutus? Työpaikkojen ongelmana on myös esimiestehtävissä olevien työturvallisuustieto/taito. Tämä esiintyy työpaikoilla mm. perehdytyksen laiminlyönteinä, työnantajan valvontavelvollisuuden noudattamatta jättämisenä. Näihin väitteisiin löytyy tukea esim. työsuojelupiirin tapaturmaselostusrekisteristä, josta löytyy tapaturmatutkimuksia. Usein nuorten tapaturmissa tulee ilmi perehdytyksen vajavaisuus. Mitä sitten tulisi työpaikoilla tehdä, että esimiehet hallitsisivat heille määrätyt vastuut työturvallisuuden osalta? Kokemuksieni pohjalta kannatan yhteistä koulutusta, jossa työntekijöiden työsuojeluhenkilöt ja työnantajan esimiehet yhdessä kouluttautuisivat työturvallisuusasioihin. Yhteisen koulutuksen kautta työpaikalla rakentuu yhtenäinen näkemys työturvallisuusasioista ja yhteistyöllä rakennetaan turvallisempaa työympäristöä. Yhteistyö vaatii kuitenkin avoimuutta, rehellisyyttä ja sitoutumista molemmilta osapuolilta. Lisäksi hyvä yhteistyö vaatii kummankin osapuolen hyvää perehtyneisyyttä työsuojeluun, ei riitä pelkästään toisen osapuolen hyvä tieto/taito. Työnantajan täytyy johdosta käsin sitoutua turvallisuusajatteluun. Ei pelkästään puheilla, vaan se vaatii myös oikeita tekoja. Rahoituksen pitää olla riittävä, jotta hyvää työturvallisuustyötä voidaan kehittää ja tehdä. Ajankäyttö niin työnantajalla kuin työntekijöillä tulee olla riittävä hyvän työsuojelutyön hoitamiseksi. Työsuojelutyö on jatkuvaa ja sen kehittäminen ei saa pysähtyä yhden hyvän onnistumisen myötä. Johdon täytyy ottaa myös kantaa sattuneisiin tapaturmiin / läheltäpititilanteisiin, vaatia niistä selvitykset ja antaa resurssit asioiden hoitamiseksi kuntoon.

19 19/29 Työntekijöiden työsuojeluedustajat ovat tärkeässä roolissa itse työn ääressä. Heidän on oltava omalla aktiivisuudellaan esillä työpisteillä tai taukopaikoilla. On keskusteltava henkilöstön kanssa työsuojelusta ja osattava myös toimia kuuntelijana. Työsuojeluedustajat ovat myös tärkeässä roolissa neuvotteluissa työnantajan kanssa. Tämä edellyttää kuitenkin työsuojeluhenkilöiltä aktiivisuutta ja perehtyneisyyttä työsuojeluun, jotta parhaaseen tulokseen päästään. Miten sitten työpaikat ja ammattioppilaitokset voivat kehittää yhteistyötä? Oppilaitosten tarkoituksena on tietenkin kasvattaa ammattitaitoisia työntekijöitä työpaikoille ja työpaikat haluavat ammattitaitoisia työntekijöitä. Tässä onkin tavoite, jota täytyisi kehittää yhteistyöllä. Esimerkkinä kerron oman työpaikan yhteistyöstä ammattioppilaitoksen kanssa. Työskentelen ABLOY OY Joensuun tehtaalla. Meillä on Pohjois- Karjalan Ammattiopistosta kaksi kummiluokkaa työvälinevalmistajalinjalla. Tällä hetkellä he opiskelevat toista vuotta ammattiopinnoissa. Yhteistyö aloitettiin heidän ensimmäisenä vuotenaan ennen heidän valintojaan opetusalasta. Yritys kävi esittäytymässä oppilaitoksessa ja työsuojelunäkökannat kertoi yrityksemme aktiivinen työsuojeluvaltuutettu Timo Vänskä. Hän omalla ronskilla esiintymistyylillään sai oppilaisiin hyvän otteen ja oppilaat oikeasti kiinnostumaan metallialasta. Myöhemmin oppilaitoksen oppilaat kävivät tutustumassa yritykseemme, jossa kerrottiin syvällisemmin työpaikkamme toiminnasta ja käytiin tutustumassa tuotantotiloihin. Tämä toiminta osoittautui hyväksi ja oppilaitos sai metallialalle opiskelemaan kaksi luokkaa (36 opiskelijaa) Ensimmäisenä keväänä yrityksemme koulutti omilla korttikouluttajilla opiskelijoille työturvallisuuskortti koulutuksen. Toisena opiskeluvuotena 2006 syksyllä Euroopassa järjestettiin kampanjaviikko teemana nuoret työntekijät Hyvä startti työhön. Se osoittautui sopivaksi juuri meidän yhteistyön tarpeisiin ja päätimme osallistua teemaviikkoon. Ohjelma laadittiin teemaviikon materiaalin pohjalta ja täy-

20 20/29 dennettiin omien näkemysten mukaan. Ohjelma kohdistui oppilaisiin, opettajiin ja työpaikan esimiehiin. Työpaikka jalkautui oppilaitokseen ensiksi teoriapainotteisesti. Nuorille esiteltiin työturvallisuusasiat suppeassa aikataulussa. Painotettiin työntekijän oikeuksia ja velvollisuuksia, sekä perehdyttiin riskienarviointiin. Teorian jälkeen siirryimme työsaliin, jossa käytiin keskusteluja nuorten kanssa turvallisesta työskentelystä ja kerrottiin havaitsemistamme riskitekijöistä. Lisäksi opastettiin opettajille ja muutamalle opiskelijalle Elmeri+ havainnointijärjestelmä. Opettajille järjestettiin tutustumiskäynti tehtaalle. Tutustumiskäynti sai kiitosta, etenkin yleisaineopettajilta, joille yrityskulttuuri oli tuntematon. 5. Kysely nuorille työturvallisuudesta Pohjois-Karjalan Ammattioppilaitoksen metallialan opiskelijoille tekemääni kyselyyn vastasi 58 opiskelijasta 35 opiskelijaa, joten vastaus prosentti oli 60%. Kyselyn tarkoitus oli erotella myös eri vuosiluokat, mutta kyselylomakkeen ensimmäisen kysymyksen opiskelijat todennäköisesti ymmärsivät väärin, joten kyselyssä ei voi erotella selvästi, miten eri vuoden opiskelijat vastasivat kysymyksiin. Vastaukset siis tulkitaan kokonaisuutena. Kyselylomake on harjoitustyön liitteenä. 5.1 Kyselyn tulokset ja tulkinta Huolellisuus Nuorten huolellisuuteen liittyi kysymys, jossa kysyin työpisteen siivouksesta harjoittelupäivän jälkeen. Opiskelijoista suurin osa ilmoitti, että työpiste jää harvoin siivoamatta. Pieni osa opiskelijoista ilmoitti siivoavansa työpisteen aina päivän päätyttyä. Ainoastaan yksi ilmoitti jättävänsä työpisteen siivoamatta usein. Kyselyssä väitin, että nuorten tapaturma-alttius johtuu nuorten omasta asenteesta ja malttamattomuudesta. Kaksi kolmasosaa opiskelijoista oli sitä mieltä, että omat asenteet ja malttamattomuus vaikuttaa nuorten tapaturmien suureen määrään. Yksi kolmasosa opiskelijoista oli eri mieltä.

21 21/29 Ohjeet & käyttöturvallisuustiedotteet Kysymyksestä, jossa selvitin nuorten tutustumista kemikaalien käyttöturvallisuustiedotteisiin ja koneiden käyttöohjeisiin selvisi, etteivät nuoret tutustu riittävästi ohjeistuksiin. Melkein kaikki opiskelijoista ilmoitti, etteivät ole tutustuneet ohjeisiin ja käyttöturvallisuustiedotteisiin. Pieni osa opiskelijoista ilmoitti olevansa perehtyneet kyseisiin ohjeisiin. Tämä on mielestäni asia, johon tulisi opetuksessa panostaa ja vaatia opiskelijoita jo heti ensimmäisenä opiskeluvuotena tutustumaan ja varmistaa ohjeiden ja käyttöturvallisuustiedotteiden ymmärtäminen. Ohjeiden ja käyttöturvallisuustiedotteiden lukeminen, on oman kokemukseni mukaan riittämätöntä työpaikoillakin ja näin ollen se tulee juurruttaa jo ammattiin opiskelun alkutaipaleella. (Vna 715/ ) Henkilökohtainen suojaus Opiskelijoiden tehdessä ajallisesti lyhyitä töitä, jättää vastanneista pieni määrä usein käyttämättä henkilökohtaisia suojaimia, suurin osa opiskelijoista harvoin ja lähes neljännes ei jätä koskaan käyttämättä henkilökohtaisia suojaimia. Mielestäni henkilökohtaisten suojainten käyttö pitäisi juurruttaa opiskelun aikana, niin että käytöstä tulee normaali tapa. Itse olen kohdannut työpaikalla tilanteen, jossa huomautin työntekijää henkilökohtaisten suojainten käyttämättömyydestä. Vastaukseksi sain, että hän vasta opettelee kyseistä työtä ja ei sen takia vielä käyttänyt henkilökohtaisia suojaimia. Henkilökohtaisten suojainten käyttöön tulisi siis panostaa niin työpaikoilla kuin kouluissa. Mitä aiemmin käytöstä tulee tapa, niin sitä varmemmin niitä käytetään. Melkein kaikki vastanneet nuoret käyttäisivät henkilökohtaisia suojaimia, vaikka opettaja ei valvoisi niiden käyttöä. Ainoastaan kaksi vastanneista ilmoitti jättävänsä käyttämättä henkilökohtaisia suojaimia. Tästä kysymyksestä huomaa, että nuoret välittävät omasta turvallisuudes-

22 22/29 taan. Mutta esiin nousee kysymys, onko nuorilla riittävästi tietoa miten erilaisiin vaaroihin tulee suojautua. Lisäksi esitin kysymyksen, jossa selvitin kuinka monelle on sattunut työtapaturma (ruhje, viiltohaava, murtuma yms.) Vastaajista suurimmalle osalle oli sattunut jonkinlainen tapaturma. Neljännes opiskelijoista ilmoitti, ettei heille ole sattunut tapaturmaa. Ja lähes kaikki vastanneista oli sitä mieltä, ettei voi työskennellä niin ettei tapaturmia sattuisi. Tässä voi tehdä johtopäätöksen, ettei nuorilla ole riittävää koulutusta turvallisuusajatteluun ja turvalliseen työskentelyyn. Vaikka heillä itsellään olisi halu suojautua, heiltä puuttuu kyky työturvallisuusajatteluun. Toisten opiskelijoiden huomioon ottaminen Toisten opiskelijoiden huomioon ottaminen olikin jo suurempi kynnys vastanneille. Vastanneista puolet huomauttaisi kaverille, mikäli huomaisi hänen rikkovan turvallisuusmääräyksiä. Jopa melkein puolet opiskelijoista ilmoitti, ettei huomauttaisi asiasta. Ja vastanneista suurin osa olisi valmis mielellään opastamaan muita opiskelijoita, mikäli huomaisivat osaavansa opastaa työssä muita opiskelijoita eteenpäin. Pieni määrä opiskelijoista ilmoitti, etteivät mielellään opastaisi muita oppilaita. En tiedä miten ammattioppilaitoksissa opetus käytännössä toteutetaan, mutta näkisin kuitenkin yhdessä tekemisen ja toisten huomioonottamisen myös tärkeäksi asiaksi. Koulutuksessa pitää panostaa ryhmässä työskentelyyn enemmän, jonka kautta yhteistyö paranee ja toisten opiskelijoiden huomioiminen lisääntyy? Ilmoitusvelvollisuus Mikäli opiskelija havaitsee koneessa työturvallisuuspuutteen, niin vastanneista suurin osa ilmoittaa puutteesta opettajalle. Muutama opiskelija jättää ilmoittamatta.

23 23/29 Mielestäni nuoret tuntevat hyvin omat velvollisuutensa tässä asiassa. Kuitenkin asia on tärkeä ja tulisi huomioida päivittäisessä opetuksessa. Asia tulee työelämässä eteen lähes päivittäin. Ilmoittamalla vaaratilanteet parannetaan työyhteisön työoloja ja turvallisuutta. Lainsäädäntö Mielestään opiskelijat tuntevat riittävän hyvin työturvallisuusmääräykset, vastaajista suurin osa sanoi tuntevansa määräykset. Pieni osa opiskelijoista oli sitä mieltä, etteivät osaa sanoa. Samoin kysymys, jossa selvitin, kuinka riittävästi koulussa on kerrottu turvallisuusmääräykset? Vastaajista lähes kaikki ilmoitti turvallisuusopintojen olevan riittävää. Ainoastaan muutama opiskelija ilmoitti opintojen olevan riittämätöntä. Tässä tulee esiin, että nuoret uskovat tuntevansa lainsäädännön riittävän hyvin, vaikka todellisuudessa he ovat saaneet vasta ensi kosketuksen turvallisuusasioihin. Esimerkiksi itse olen opiskellut työturvallisuutta pidemmän ajan ja koen lähes päivittäin saavani uutta tietoa työturvallisuudesta. En kuitenkaan tunne hallitsevani työturvallisuuslainsäädäntöä ja asetuksia riittävän hyvin. Samoin asia tulee esiin turvallisuuskoulutuksen riittävyyteen. Koulutusta tulisi lisätä, jotta turvallisuusosaaminen muuttuisi normaaliksi rutiiniksi. Nuorille sattuu kuitenkin suhteessa vanhempiin työntekijöihin enemmän tapaturmia, joten mikäli tapaturmia halutaan ehkäistä, niin koulutus on välttämätöntä. Huomioiminen työssäoppimisjaksolla Opiskelijoista suurin osa kokee, että heidät otetaan työssäoppimisjaksolla riittävän hyvin huomioon, kerrotaan turvallisuusmääräykset ja heillä on henkilökohtainen työnopastaja. Ainoastaan 3 opiskelijaa oli sitä mieltä, ettei heitä ole otettu tarpeeksi huomioon työharjoittelussa.

24 24/29 Kun työssäoppimisjaksolla aloitetaan työtä uudella koneella, tulisi opiskelijoille kertoa turvallisuusasiat ja opastaa suojainten oikea käyttö. Opiskelijoista suurin osa vastasi, että asiat käydään aina läpi ja pieni osa ilmoitti, että asiat käydään harvoin läpi. Lähes kaikki opiskelijoista uskoo saavansa vanhemmilta työntekijöiltä hyviä neuvoja turvallisuusasioihin. Mielestäni opiskelijat odottavat työssäoppimisjakson alkaessa paljon vanhemmilta työntekijöiltä ja näin ollen nuorten perehdyttäminen työturvallisuuteen siirtyy työpaikan työnopastajille ja esimiehille. Perehdyttäminen onkin tärkeä hoitaa ammattitaitoisesti, koska opiskelija vie työssäoppimisjaksolla opitut asiat kouluun ja soveltaa niitä koulun ammattiopetuksessa, niin positiiviset kuin negatiiviset kokemukset. Ammattiopiston toiminta Pääsääntöisesti opiskelijoiden mukaan koulussa opettajat huomauttavat, mikäli opettaja näkee rikkeitä työturvallisuusasioista. Yksi kolmasosa vastanneista ilmoitti opettajan huomauttavan harvoin. Kun opiskelija ilmoittaa työturvallisuuspuutteen opettajalle, niin opettaja ryhtyy välittömiin toimiin asia korjaamiseksi. Tähän väitteeseen hiukan yli puolet ilmoitti opettajan ryhtyvän välittömiin toimiin asian korjaamiseksi. Vajaa puolet vastanneista ilmoitti, ettei opettaja ryhdy välittömiin toimiin. Miten opistossa selvitetään työturvallisuusasiat ennen työvaiheen aloittamista. Opiskelijoista lähes kaikki ilmoitti, että turvallisuusasiat kerrotaan ennen työsuorituksen aloittamista. Opiskelijoista suurimman osan mielestä tällä hetkellä koulussa opetetaan riittävästi työturvallisuusasioita. Vastaajista pieni määrä ilmoitti haluavansa erillistä turvallisuusopintojaksoa.

25 25/29 Yhteistoiminta ja tulevaisuus Lähes kaikki opiskelijat ilmoittivat, että heillä on yhteistyötä jonkin yrityksen kanssa, josta on hyötyä tulevaisuudessa työelämän kannalta. Metalliliiton työsuojelutoiminnasta tietoa oli saanut puolet vastanneista ja osa ei muista oliko saanut tietoa. Selvitin kyselyssä opiskelijoiden halua tietää enemmän näkemyksiä työpaikkojen turvallisuusasioista tukemaan opiskelua. Suurin osa ilmoitti, etteivät tiedä tarvitsisivatko tietoa työpaikoilta. Lähes kaikki opiskelijat ilmoittivat, että uskovat opintojen jälkeen hallitsevansa turvallisuusasiat niin hyvin, että ovat valmiita vastaanottamaan haasteellisen työn. Viimeisenä kysymyksenä kysyin, miten perhe osallistuu opiskeluun ja/tai työharjoitteluun keskustelemalla. Opiskelijoista kukaan ei ilmoittanut keskustelevansa usein, hiukan yli puolet ilmoitti keskustelevansa harvoin ja loput ilmoitti, etteivät koskaan. 6. Tulkintani 6.1 Yleistä Meillä on paljon tekemistä, jotta parannetaan nuorten työntekijöiden turvallisuutta niin työpaikoilla, kuin oppilaitoksissa. Tilastot osoittavat selvästi, että nuoret ovat alttiimpia tapaturmiin verrattuna vanhempiin työntekijöihin. Kuitenkin jatkuvasti puhutaan, että nuorten perehdyttämiseen tulisi panostaa. Asiat eivät kuitenkaan etene, jos niille ei oikeasti tehdä mitään. Esimerkiksi syksyllä 2006 järjestetty Euroopan laajuinen kampanja Hyvä startti työhön oli mielestäni todella hyvä sisällöltään ja kampanjamateriaali oli laadukasta. Kuitenkaan en havainnut, että valtakunnallisesti olisi kampanjaan panostettu ja osallistuttu. Kyllä julkisuudessa moni pienempi ja vähäpätöisempi asia saa näkyvyyttä ja niistä keskustellaan paljon. Miksi ei myös nuorten turvallisuudesta voisi keskustella julkisesti ja nostaa ongelmat esiin? Mediassa kerrotaan

26 26/29 ja riepotellaan julkisuuden henkilöiden töppäilyjä isoin otsikoin ja kerrotaan, miten joku elintarvike vaikuttaa ihmiseen, vaikka meidän pitäisi olla huolissaan nuorten työntekijöiden terveydestä ja tulevaisuudesta työelämässä. Työpaikoilla altistutaan kemikaaleille satoja kertoja enemmän kuin normaalissa elämässä, mutta tästä asiasta ei julkisuudessa keskustella. Nyt tulisi panostaa ammattioppilaitosten valtakunnalliseen opetussuunnitelmaan, saada turvallisuusasiat selkeämmin esiin ja vaatia niiden hallitsemista. Opettajien täydennyskoulutuksissa tulisi vaatia työturvallisuuden tuntemista vähintään työturvallisuuden perustiedot ja tietojen päivittämistä tietyin määräajoin. Työssä oppimisjaksoon tulisi panostaa. Usein harjoittelija otetaan työpaikalle tekemään tuottavaa työtä ja unohdetaan harjoittelun tarkoitus. Tähän asiaan pitäisi oppilaitoksen puuttua ja vaatia harjoittelupaikalta edellytyksiä opiskelijan oppimisen kannalta tärkeisiin asioihin. Miten sitten työpaikoilla pitäisi asioita kehittää? Suurimpana ongelmana pidän työpaikoilla tiedon puutetta. Kun ei tiedetä turvallisuusasioita, niin ei myös osata tehdä työtä turvallisesti. Vaikka nuori työntekijä olisi saanut hyvän turvallisuuskasvatuksen oppilaitoksessa, niin jos työpaikalla ei noudateta turvallisuusasioita, nuori usein unohtaa koulussa opitut asiat nopeasti ja alkaa noudattaa työpaikalla opittuja tapoja. Työpaikkojen työturvallisuuskoulutukseen tulisi panostaa ja ottaa osaksi myös yritysjohdon kokouksiin ja toimintasuunnitelmiin. Myös työnantaja- ja työntekijäliiton tulisi olla aktiivisesti toiminnassa mukana ja yhteistyössä markkinoida työturvallisuuden tärkeyttä. Metalliliiton tulisi aktiivisemmin osallistua opetussuunnitelman sisällön kehittämiseen ja vaatia työturvallisuuskoulutuksen lisäämistä. Metallin nuorisotoimitsijoiden tulisi perehtyä enemmän työturvallisuusasioihin ja panostaa työturvallisuustoimenpiteisiin, jotka vähentävät nuorten tapaturmariskiä. Myös Metallin omassa työsuojelukoulutuksessa tulisi ottaa

27 27/29 huomioon nuorten työntekijöiden työturvallisuus. Nuorille on säädetty oma lainsäädäntö ja omat asetukset, mutta koulutuksessa niitä ei käydä pintaraapaisua syvällisemmin läpi. Näin ollen on aiheellista järjestää erillinen koulutus, jossa opetettaisiin lainsäädäntö nuorten työntekijöiden osalta ja liittää koulutus nykyisiin työsuojelukoulutuksiin. Työpaikoilla luottamushenkilöiden tulisi olla aktiivisia nuorten työntekijöiden perehdyttämisessä ja vaatia työnantajaa noudattamaan etenkin perehdyttämisen laadukasta toteuttamista. Luottamushenkilöiden tulisi yhteistyössä työnantajan kanssa laatia yhteiset pelisäännöt ja ohjeistukset nuoren työntekijän perehdyttämiseen ja selkeästi määritellä millaisiin töihin nuori työntekijä voidaan sijoittaa. Myös työharjoitteluun tulee laatia selkeät pelisäännöt, jotta laadukas harjoittelu toteutuisi. Työnantajan ja työntekijöiden yhteistoiminnan tulee olla avointa, rehellistä ja aktiivista. Vaikeistakin asioista on pystyttävä yhteistyössä keskustelemaan, ottaen huomioon molempien osapuolten näkemykset. Etenkin nuorten työntekijöiden työturvallisuuden kehittäminen vaatii yhteistyössä tehtyjä toimintaohjeita. Yhteistyöllä tehdyt ohjeistukset toimivat käytännössä, koska silloin molemmat osapuolet (työnantaja & työntekijä) ovat sitoutuneet noudattamaan ja hyväksyneet kyseiset ohjeet. 6.2 Oppilaitosyhteistyö Oppilaitosyhteistyötä työpaikkojen kanssa tulisi kehittää ja lisätä. Yhteistyöstä hyötyvät kaikki osapuolet. Vaikka yhteistoiminnan suunnittelu ja toteutus vaatii aikaa, rahaa ja osapuolten sitoutumista, niin pitkällä tähtäimellä yhteistyö palkitsee. Hyvin hoidettu ja toimivaksi räätälöity yhteistyö tuottaa työnantajalle monitaitoisia ammattimiehiä, jotka tuntevat myös työturvallisuusasiat. Näin pienennetään riskiä työtapaturmien ja työperäisten sairauksien syntyyn. Oppilaitosten koulutuksen laatu kasvaa ja mitä useampi työpaikka osallistuu yhteistyöhön, niin sitä laadukkaampaa koulutus myös on. Opiskelijan kannalta yhteistyö tuo mielekkyyttä opiskeluun, opiskelijasta tulee monitaitoisempi ja opiskelija pääsee opiskeluaikana tutustumaan syvällisemmin työelämän haasteisiin.

28 28/29 Yhteistyöhön mielestäni ei voi laatia mitään valmista toiminta esimerkkiä, vaan se täytyy tehdä kunkin osapuolen tavoitteiden mukaan. Esimerkkinä voisi vaikka pitää, jos yrityksellä olisi 10 vuoden sisään lähdössä suuri määrä ammattitaitoista henkilöstöä eläkkeelle. Silloin tulisi yhteistyössä koulun kanssa miettiä, pystyttäisiinkö ammatillisella koulutuksella kasvattamaan juuri yrityksen tarvitsemia ammattimiehiä. Koulutuksessa voisi painottaa työpaikan tarpeita ja työssäoppimisjakson tulisi myös vastata mahdollisia työtehtäviä. Lopuksi Harjoitustyössäni löysin asioita, jotka vaikuttavat nuoren työntekijän tapaturma-alttiuteen. Tilastot kertovat valitettavan tosiasian, eli nuorten suuren tapaturma-alttiuden. Käytin työssäni paljon omia kokemuksia ja myös asiantuntijoiden aineistoa. Mielestäni työssäni tulee selkeästi esiin ongelmat, jotka vaikuttavat nuorten työntekijöiden työturvallisuuteen. Toivon jatkossa saavani työskennellä työturvallisuuden parissa ja vaikuttaa mahdollisuuksien puitteissa myös nuorten työntekijöiden turvallisuuden kehittämiseen. Jatkossa mahdollisuuksien mukaan pyrin myös jatkamaan tätä harjoitustyötä. Selvittämättä minulta jäi mm. vakuutusyhtiöiden, työsuojelupiirin ja työnantajien näkemykset nuorten työturvallisuudesta. Etenkin olisin halunnut selvittää mahdollisimman usean työnantajan edustajan näkemyksiä asioista, jotka vaikuttavat heidän mielestään nuorten työntekijöiden suureen tapaturma-alttiuteen. Mutta laaja haastattelukierros olisi vaatinut paljon aikaa, joten lyhyen kurssiajan vuoksi ei laaja tutkinta ollut mahdollista.

29 29/29 Lähteet: Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto Hintikka Noora Nuorten työtapaturmat: Euroopan työterveys ja työturvallisuusviikon avausseminaari Laki nuorista työntekijöistä (Laki nuorista työntekijöistä /998) Palukka Pertti & Salminen Simo Työturvallisuuden valtakunnallinen selvitys 2003) Rikoslaki (Rikoslaki 47luku /578) Sosiaali- ja terveysministeriönasetus (Sosiaali- ja terveysministeriönasetus nuorille työntekijöille vaarallisten töiden esimerkkiluettelosta /128) Teknologiateollisuuden tilastollisen vuosikirjat (teknologiateollisuus ry:n työvoimatiedustelu) & Tapaturmapakki 2007 Tapaturmavakuutuslaitosten liitto Työministeriönpäätös nuorille sopivista kevyistä töistä (Tmsp: /1431) Työturvallisuuslaki (Tturvl /738) Valtioneuvoston asetus kemiallisista tekijöistä työssä /715 Valtioneuvoston asetus (Vna nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä /475) Liitteet: Kyselylomake ammattiopiston opiskelijoille

Yrityksille tietoa TTT-asioista

Yrityksille tietoa TTT-asioista Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto

Lisätiedot

Vaaralliset työt. Tekninen työ

Vaaralliset työt. Tekninen työ Vaaralliset työt Valtioneuvoston asetus Nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä uusiutui 15.6.2006. Asetus koskee tietyiltä osin teknisen työ sekä kemian ja fysiikan opetusta.

Lisätiedot

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia.

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Mitä voin yrittäjänä hyötyä? Turvallisuus ei ole stabiili asia, joka voidaan käyttöönottaa tai saavuttaa. Se on luotava ja ansaittava

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti

Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto. RATUKE-seminaari , Kansallismuseo Tarmo Pipatti Rakennusteollisuuden työturvallisuuskannanotto RATUKE-seminaari 11.11.2010, Kansallismuseo Tarmo Pipatti Työturvallisuuskannanotto 2010-2015 :n hallitus asetti vuoden 2010 alussa tavoitteen, jonka mukaan

Lisätiedot

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue

Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue Työsuojeluviranomaisen rooli sisäilmaongelmien valvonnassa Työsuojeluviranomainen Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue. Valvoo työsuojelua koskevien säännösten ja määräyksien noudattamista Toimintaa

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely.

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely. Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osa ei sisällä ammattiosaamisen näyttöä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa -ajattelu

Nolla tapaturmaa -ajattelu kaikki tapaturmat voidaan estää Nolla tapaturmaa -ajattelu jos ei heti, niin kuitenkin ajan kanssa tapaturmat eivät ole vahinkoja tai sattumaa tahto ja vähittäinen oppiminen avaimia Perusasioita työturvallisuudessa

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Osaaminen arvioidaan työn tekemisestä pientalo - oppimisympäristössä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus.

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Tredu Hyvinvointi 8.8.2014 Raili Hakala LaatuPeda-projekti Oppaan tarkoitus ja sisältö Turvallisen

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista?

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? KOULUN JA PÄIVÄKODIN SISÄILMAONGELMA MONIALAINEN RATKAISU Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? 18.11.2014 Kuopio Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue Vastuut

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely.

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely. Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osa ei sisällä ammattiosaamisen näyttöä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen

Lisätiedot

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Riikka Raaska Työsuojeluvaltuutettu Riikka Raaska Ennaltaehkäisevää tukea säädöksistä Ohjaa kehittämään Määrittää minimitason Suojaa Velvoittaa Korjaa

Lisätiedot

JÄRJESTYSSÄÄNNÖT. Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia

JÄRJESTYSSÄÄNNÖT. Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia JÄRJESTYSSÄÄNNÖT Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia Voimaan 28.8.2014 sisältävät opiskelijan tai harjoittelijan oikeuksia ja velvollisuuksia koskevia määräyksiä, joiden lähtökohtana ovat ammatillisesta

Lisätiedot

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset

Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset Työssäoppimisen valmistelu ja suunnittelu Työssäoppimisen kyselyt, ISKUT oppilaitokset ver 21.11.2013 Taustamuuttujina opiskelijatiedoissa ovat mm. tutkinnon nimi, työssäoppimispaikan nimi, suoritetaanko

Lisätiedot

Talonrakennus TOT 21/01. Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun päältä 2,3 m maahan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT.

Talonrakennus TOT 21/01. Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun päältä 2,3 m maahan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT. TOT-RAPORTTI 21/01 Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun päältä 2,3 m maahan TOT-RAPORTIN AVAINTIEDOT Tapahtumakuvaus Rakennusmies putosi hitsausta suorittaessaan lämpöeristenipun

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto Kyselyn tarkoitus Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa Lapin ammattiopiston aikuiskoulutuksen opettajien näkemyksiä Työräätäli -toimintamallin kehittämiseksi opettajien ja opiskelijoiden hyödyksi. Työräätäli

Lisätiedot

Työpaikan työsuojeluyhteistoiminta

Työpaikan työsuojeluyhteistoiminta Työpaikan työsuojeluyhteistoiminta 1 Työsuojelu Tasoita työntekijän tietä kaikilla toiminta-aloilla suojelemalla häntä tapaturmilta ja ammattitaudeilta sekä kohottamalla hänen hyvinvointiaan, tietojaan

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI 1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet

Lisätiedot

Asennetta työhön! valmennusmenetelmä

Asennetta työhön! valmennusmenetelmä Hyvinvointia työstä Asennetta työhön! valmennusmenetelmä Interventio nuorten työturvallisuustaitojen vahvistamiseen Mikko Nykänen 20.1.2016 Työterveyslaitos Esittäjän Nimi www.ttl.fi 2 Esityksen sisältö

Lisätiedot

KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma. Voimassa alkaen

KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma. Voimassa alkaen KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma Voimassa 1.8.2015 alkaen 2 Sisällys 1 KIVIMIEHEN AMMATTITUTKINTO... 3 1.1. JOHDANTO... 3 1.2. VALMISTAVAN KOULUTUKSEN TAVOITTEET...

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli.

E S I K A T S E L U. Taustatiedot. Ohjaaminen, henkilökohtaistaminen ja ilmapiiri. Päättökysely syksy kevät Sukupuoli. Page 1 of 5 E S I K A T S E L U Päättökysely syksy 2013 - kevät 2014 Taustatiedot Sukupuoli Nainen Mies Äidinkieli Suomi Ruotsi Venäjä Muu Ikäryhmä Alle 18 vuotta 18-24 vuotta Yli 24 vuotta Koulutustausta

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

MAOL 17.11.2012. Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka

MAOL 17.11.2012. Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka MAOL 17.11.2012 Ajankohtaiskatsaus Koulutusjohtaja Heljä Misukka Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013 2014 2015 2016 Esi-, 2017 perus- ja lisäopetuksen opsin perusteet

Lisätiedot

Asennetta työhön valmennusohjelma

Asennetta työhön valmennusohjelma Asennetta työhön valmennusohjelma 14.3.2016 Työterveyslaitos Asennetta työhön! -menetelmä www.ttl.fi Yleistä kalvojen käyttäjälle Nämä kalvot on suunniteltu tukemaan Asennetta työhön valmennusmenetelmän

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013

NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 NUKO Yleiskysely ja sijoittumiskysely 2013 1. Y1 OPPILAITOS -Toimiala / yksikkö 2. Y2. Ikä 3. S0 Valmistutko tänä kevään? 4. S 1a Millaisen arvioit elämäntilanteesi olevan 4 kuukauden kuluttua valmistumisesi

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Toisen asteen infraopetuksen näkymät ja haasteet

Toisen asteen infraopetuksen näkymät ja haasteet Toisen asteen infraopetuksen näkymät ja haasteet Maarakennuspäivä 29.9.2016 Arto Pekkala, Opetushallitus Ammatillinen koulutus on muuttumassa Yksi toimintalaki Tutkintorakenteen ja tutkintojen kehittäminen

Lisätiedot

Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ. Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen

Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ. Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen Työsuojelupaneeli V TYÖTERVEYSYHTEISTYÖ Minna Toivanen, Auli Airila & Minna Janhonen 8.5.2015 1 Työsuojelupaneeli V Työsuojelupaneeli on työsuojeluhenkilöstölle suunnattu, ajankohtaisia työelämäasioita

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Mestari oppipoika? - Ajankohtaista ammattipedagogista pohdintaa

Mestari oppipoika? - Ajankohtaista ammattipedagogista pohdintaa Mestari oppipoika? - Ajankohtaista ammattipedagogista pohdintaa Veijo Turpeinen, KT 2.2.2017 1 Tutkimus työpaikkaohjaajien työstä Työyhteisö Koulutustausta Yhteys ja tehtävä Työpaikkaohjaajakoulutus oppilaitokseen

Lisätiedot

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012

Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Harjoittelijoiden palaute yliopiston tukemasta harjoittelusta 2012 Urapalvelut/ Susan Blomberg Yliopisto tukee opiskelijoidensa työharjoittelua myöntämällä harjoittelutukea tutkintoon sisällytettävään

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

Toimivia turvallisuuden hallinnan työpaikkakäytäntöjä työsuojelupäällikkö Päivi Ojanen ja ts-valtuutettu Kari Masalin, Riihimäki

Toimivia turvallisuuden hallinnan työpaikkakäytäntöjä työsuojelupäällikkö Päivi Ojanen ja ts-valtuutettu Kari Masalin, Riihimäki Toimivia turvallisuuden hallinnan työpaikkakäytäntöjä 11.5.2016 työsuojelupäällikkö Päivi Ojanen ja ts-valtuutettu Kari Masalin, Riihimäki Riihimäen kaupunki työnantajana Työntekijöitä n. 1600 Esimiesasemassa

Lisätiedot

Puhtauspalvelussa toimiminen 15 osp. Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus

Puhtauspalvelussa toimiminen 15 osp. Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus Puhtauspalvelussa toimiminen 15 osp Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus Näytön tehtävät: suunnittelee työtään yhteistyössä työyhteisön kanssa asiakaskohteen toiminnan, palvelukuvauksen ja työohjeiden

Lisätiedot

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 1 Tutkintosuorituksen arviointiaineisto RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 30 Massan valmistus Suorittaja: Järjestäjä Rakennustuotealan tutkintotoimikunta 12/2009 1(9) Ohjeet tutkinnon osan suorittamiseen

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 1 Tutkinnonsuorituksen arviointiaineisto RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 26 Pakkaus ja tuotevalvonta Suorittaja: Järjestäjä Rakennustuotealan tutkintotoimikunta 12/2009 1(9) Ohjeet tutkinnon näytön suorittamiseen

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke

TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke Yhdessä tekemällä -hanke (S10924) 1 TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Työssäoppimisen laatukriteerit työpaikalle on laadittu

Lisätiedot

Soidinpuiston ykk, U-6553 Turvallisuusasiakirja

Soidinpuiston ykk, U-6553 Turvallisuusasiakirja Turvallisuusasiakirja Pornaisissa 28.12.2014 Suunnitellut: Ins. (amk) Heikki Väisänen A-lk:n betonisiltojen korjaussuunnittelija Tarkastanut: Ins. Jyrki Hämäläinen A-lk:n betonisiltojen korjaussuunnittelija

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN PELISÄÄNTÖJÄ

TYÖELÄMÄN PELISÄÄNTÖJÄ TYÖELÄMÄN PELISÄÄNTÖJÄ 1 TYÖSOPIMUS Ennen töiden alkua on hyvä tehdä kirjallinen työsopimus, johon kirjataan palkka, työaika, pääasialliset työtehtävät, työsuhteen kesto ja työntekopaikka, sovellettava

Lisätiedot

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin Messukeskus 14.11.2013 Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Kerttuli Harjanne 15.11.2013 1 Esityksen sisältö Miksi riskien arviointia Miten riskien arviointia

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. työskentelee matkailutapahtuman

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. työskentelee matkailutapahtuman Hyväksymismerkinnät 1 (5) Näytön kuvaus Matkailutapahtumien näyttö toteutetaan osallistumalla matkailutapahtuman toimintaan omalla työosuudellaan. Tutkinnon osan tavoitteisiin on osallistua 7 matkailutapahtuman

Lisätiedot

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto 1.1.2011 alkaen Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa määrittävät normiasiakirjat Perusopetuslaki 642/2010 (voimaan 1.1.2011, velvoittaen

Lisätiedot

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 1 Tutkintosuorituksen arviointiaineisto RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 45 Leikkaus tai työstö Suorittaja: Järjestäjä: Rakennustuotealan tutkintotoimikunta 9/2009 1(9) 2 Ohjeet tutkinnon osan suorittamiseen

Lisätiedot

Miten turvallisuusosaamista kehitetään Stadin ammattiopistossa? Tuija Levlin Stadin ammattiopisto Prosessiteollisuus

Miten turvallisuusosaamista kehitetään Stadin ammattiopistossa? Tuija Levlin Stadin ammattiopisto Prosessiteollisuus Miten turvallisuusosaamista kehitetään Stadin ammattiopistossa? Tuija Levlin Stadin ammattiopisto Prosessiteollisuus Työtä ohjaavat: - perustutkinnon perusteet (OPH) sekä - oppilaitoskohtainen opetussuunnitelma

Lisätiedot

HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ

HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ --Raporttisi perehtymisestä harjoittelupaikkaasi-- Voit myös kerätä muuta tietoa harjoittelupaikastasi! ENNAKKOTETEHTÄVÄ: 1. Perehtyminen harjoittelupaikkaan 2. Organisaatio,

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

4.1.4 PERMANENTTIKÄSITTELYT

4.1.4 PERMANENTTIKÄSITTELYT 4.1.4 PERMANENTTIKÄSITTELYT Tutkinnon suorittaja: Näyttöympäristö: 1. Työprosessin hallinta Permanenttikäsittelyn suunnittelu Permanenttikäsittelyn tekeminen ottaen huomioon leikkaus- ja kampausrakenteen

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Henkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen

Henkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen Henkilökohtaistamista koskevan asetuksen soveltaminen Ammatillisen aikuiskoulutuksen ja näyttötutkintotoiminnan kehittämisseminaari Maaliskuu 2016 Markku Kokkonen Ammatillinen perus- ja aikuiskoulutus

Lisätiedot

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa Työpaikkaohjaajakoulutus 1,5 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa arvioida opiskelijaa

Lisätiedot

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,

Lisätiedot

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 1 Näyttötutkintoaineisto RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 48 Materiaalien tai tuotteiden siirrot Suorittaja: Järjestäjä Rakennustuotealan tutkintotoimikunta 12/2008 1(9) Ohjeet tutkinnon osan suorittamiseen

Lisätiedot

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 1 Tutkintosuorituksen arviointiaineisto RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 41 Muottien käsittely Suorittaja: Järjestäjä: Rakennustuotealan tutkintotoimikunta 12/2009 1(10) 2 Ohjeet tutkinnon osan suorittamiseen

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

Yhdenvertaisuussuunnittelu. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö

Yhdenvertaisuussuunnittelu. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö Yhdenvertaisuussuunnittelu Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö YES 7 -koulutus 9.2.2015 Panu Artemjeff 1 Uusi yhdenvertaisuuslaki Kaksi kärkeä: syrjinnän suoja ja yhdenvertaisuuden edistäminen

Lisätiedot

Suunnitelmat yhdenvertaisuuden edistämiseksi uuden yhdenvertaisuuslain valossa. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö

Suunnitelmat yhdenvertaisuuden edistämiseksi uuden yhdenvertaisuuslain valossa. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö Suunnitelmat yhdenvertaisuuden edistämiseksi uuden yhdenvertaisuuslain valossa Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö 1 Uusi yhdenvertaisuuslaki Kaksi kärkeä: syrjinnän suoja ja yhdenvertaisuuden

Lisätiedot

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien.

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien. OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN Dnro 28/011/2004 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Päivämäärä 27.8.2004 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Tutkintotoimikunnat AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Oulu Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari. Tervetuloa!

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä Oulu Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari. Tervetuloa! Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Oulu Ennakoiva turvallisuuskulttuuri Tapa onnistua seminaari Tervetuloa! http://webmediamate.fi/ttk2804_chat/ erkki.heinonen@ttk.fi Erkki Heinonen 2.5.2016

Lisätiedot

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO

RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 1 Tutkinnonsuorituksen arviointiaineisto RAKENNUSTUOTEALAN AMMATTITUTKINTO 24 Karkaisu ja jäähdytys Suorittaja: Järjestäjä Rakennustuotealan tutkintotoimikunta 12/2009 1(9) 2 Ohjeet tutkinnon näytön suorittamiseen

Lisätiedot

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet:

TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Huippuosaajana toimiminen 15 osp Tavoitteet: alan vaativissa tehtävissä. Hän hallitsee alan työt ja työtehtäväkokonaisuudet sekä laajan materiaalivalikoiman.

Lisätiedot

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja 30.1.2013 Arvioinnin opas Arvioinnin suunnittelu Arvioinnista tiedottaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Oppimisen arviointi Osaamisen

Lisätiedot

KTO etaitava. 1. Viikko. KTO alkuperehdyttämisen kysymykset Työssäoppimispaikkasi, lapsiryhmäsi, työpaikkaohjaajasi ja (ryhmäsi)yhteystiedot?

KTO etaitava. 1. Viikko. KTO alkuperehdyttämisen kysymykset Työssäoppimispaikkasi, lapsiryhmäsi, työpaikkaohjaajasi ja (ryhmäsi)yhteystiedot? KTO etaitava 1. Viikko KTO alkuperehdyttämisen kysymykset Työssäoppimispaikkasi, lapsiryhmäsi, työpaikkaohjaajasi ja (ryhmäsi)yhteystiedot? Kerro alkutunnelmia työssäoppimisestasi KTO perehdyttämisen kysymykset

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Ammaattiosaamisen näyttö Arviointisuunnitelma Näytön kuvaus Opiskelija osoittaa osaamisensa

Lisätiedot

Datanomiopinnot Salpauksessa 120 ov

Datanomiopinnot Salpauksessa 120 ov Datanomiopinnot Salpauksessa 120 ov Taulukossa datanomiopiskelijan peruspolku, johon sisältyy 24 ov työssäoppimista. Jokaiselle opiskelijalle tehdään myös peruspolussa oma HOPS. Palvelutehtävissä toimiminen

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. asennusten suunnit-

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. asennusten suunnit- Hyväksymismerkinnät 1 (5) Pientalon ilmavaihtotyöt Opiskelija osoittaa osaamisensa ammattiosaamisen näytössä osallistumalla pientalon ilmanvaihtotöiden asennuksiin työkohteessa. Työtä tehdään siinä laajuudessa,

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Voiko työtä tehden oikeasti oppia? Sirpa Rintala projektityöntekijä Tekemällä oppii projekti

Voiko työtä tehden oikeasti oppia? Sirpa Rintala projektityöntekijä Tekemällä oppii projekti Voiko työtä tehden oikeasti oppia? Sirpa Rintala projektityöntekijä Tekemällä oppii projekti Muistele kokemuksiasi ensimmäisistä työpaikoista. Oliko Sinulla aiempaa kokemusta tai koulutusta sen tekemiseen?

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö Opetushallitus Raportti 30.6.2016 Janne Jauhiainen ja Anu Valtari / Fountain

Lisätiedot

Aloituskysely 2016 tulokset

Aloituskysely 2016 tulokset Perustutkintokoulutus VALMA-koulutus Vastaajia 474, vastausprosentti 80 % Aloituskyselyn toteutus syksyllä 2016 Aloituskysely toteutettiin Luovissa syyskuussa. Kyselyyn kohderyhmänä olivat syksyllä 2016

Lisätiedot

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa YTM, HTL Pasi Valtee Syvätutkimus Oy Syvätutkimus Oy Pyhäjärvenkatu 6, 33200 Tampere P. 03-2127855, 040-5583910 E-mail: syvatutkimus@yritys.soon.fi

Lisätiedot

Sisällysluettelo. 1. Johdanto. 2. Vastuu työsuojelusta ja työturvallisuudesta. 3. Työntekijän ilmoittamis- ja huomauttamisvelvoite

Sisällysluettelo. 1. Johdanto. 2. Vastuu työsuojelusta ja työturvallisuudesta. 3. Työntekijän ilmoittamis- ja huomauttamisvelvoite Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Vastuu työsuojelusta ja työturvallisuudesta 3. Työntekijän ilmoittamis- ja huomauttamisvelvoite 4. Työsuojelu ja työturvallisuus työpaikalla yleisesti 5. Työsuojelu ja työturvallisuus

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen kokeilu - Väliraporttien kertomaa Ammattistartista

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen kokeilu - Väliraporttien kertomaa Ammattistartista Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen kokeilu - Väliraporttien kertomaa Ammattistartista Helsingin tekniikan alan oppilaitos, Vallilan koulutusyksikkö Aira Rajamäki 14.3.2007

Lisätiedot

HYVÄT LABORATORIOKÄYTÄNNÖT

HYVÄT LABORATORIOKÄYTÄNNÖT HYVÄT LABORATORIOKÄYTÄNNÖT Yliopistot muuttuvat työsuojelu pysyy www.helsinki.fi/yliopisto Sosiaali- ja terveysministeriö Työoloihin vaikuttamalla pidetään yllä ja edistetään työntekijöiden terveyttä,

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Työnantajan yhteystiedot VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Asiakaspalvelu 30 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa toimia käytännön asiakaspalvelutehtävissä ja osoittaa ammattitaitonsa palvelutilanteessa,

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot

Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste.

Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste. Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta Itä-Suomen ja Karjalan Tasavallan välillä edistävä Petroskoin neuvontapiste Joensuu, 2013 Historia 3.9.2009 Seminaari Sortavalassa projektin perustamisesta, jonka

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Turvallisuus hallintaan -oppimisverkostohanke > mistä on kysymys?

Turvallisuus hallintaan -oppimisverkostohanke > mistä on kysymys? Turvallisuus hallintaan -oppimisverkostohanke 2012-2015 -> 2016 - mistä on kysymys? 11052016 1 Lähtökohtia Kunta-ala v. 2013 -> 2014 -> 2015 -> 2016 304 kuntaa, 127 kuntayhtymää Kymmeniä tuhansia työ-

Lisätiedot

Raportti: Sosiaali- ja terveydenhuollon opiskelijoiden tietotaidoista seksuaalirikoksen uhrin kohtaamisessa ja hoidossa (2014)

Raportti: Sosiaali- ja terveydenhuollon opiskelijoiden tietotaidoista seksuaalirikoksen uhrin kohtaamisessa ja hoidossa (2014) Raportti: Sosiaali- ja terveydenhuollon opiskelijoiden tietotaidoista seksuaalirikoksen uhrin kohtaamisessa ja hoidossa (2014) 1 Tukinainen kartoitti kyselyllään sosiaali- ja terveydenhuollon oppilaitoksessa

Lisätiedot