Kurikan kulttuuristrategia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kurikan kulttuuristrategia 2013-2018"

Transkriptio

1 Kurikan kulttuuristrategia

2 Kulttuuripäällikön tervehdys Sisällys Kulttuuripäällikön tervehdys Johdanto Nykytila Toimijaverkosto Tapahtumat Kulttuuriympäristö ja kulttuuriperintö Kansainvälinen toiminta SWOT-analyysi Visio Kehittämisen kulmakivet Kattavat kulttuuripalvelut Yhteistyö Kulttuuritalo Liitteet Inspiroiduin kirjoittamaan tätä tervehdystä katsellen menneiltä kesiltä kuvattuja DVD-koosteita. Mikä ilo ja innostus, tekemisen riemu ja lämmin yhdessäolon meininki niistä huokuikaan! Kesätori-illat viettivät viime kesänä 10-vuotisjuhlaansa. Kesä olikin erittäin onnistunut niin monipuolisen ohjelman, suotuisan sään ja yleisömääränkin suhteen. Juhlavuoden kunniaksi toki pystyimme panostamaan myös muutamiin vieraileviin taiteilijoihin, mutta muutenhan niiden perusta ja voima on kurikkalaisissa vapaaehtoisissa kulttuuritoimijoissa, taiteilijoissa ja tekijöissä kuten muussakin kulttuurityössä. Kansallisen veteraanipäivän vietto ja itsenäisyyspäivän juhla toteutetaan samoin kaupungin, seurakunnan, veteraanien, reserviläisten, yrittäjänaisten, partiolaisten ja muiden vapaaehtoisten yhteistyöllä. Vuodesta 1991 jatkuneet pohjoismaiset, ystävyyskuntien lasten ja nuorten kulttuuripäivät vietetään tänä vuonna helatorstaiviikonloppuna prinssi Danielin kotikunnassa Ockelbossa Ruotsissa. Saamani myönteisen palautteen perusteella kaikille tapahtumiin osallistuneille on jäänyt kulttuuripäivistä merkittävä ja unohtumaton kokemus kansainvälisten ohjelmien, yhdessäolon ja teemoittain toteutettujen työpajojen muodossa. Kulttuuriväen vuosikymmeniä kipeästi kaipaamat omat harraste- ja tapahtumatilat konserttisaleineen ovat suunnitteluvaiheessa. Kulttuuritoimijoiden tilatarpeet on kaupungissa tunnustettu. Tunnelin päässä näkyy valoa. Kurikan kulttuuristrategiaa on laadittu kaupunkilaisia kuuntelemalla ja osallistamalla. Yhdessä tekemällä. Nyt haastan teidät kaikki kuntalaiset, kulttuurin tekijät ja harrastajat puhaltamaan yhteiseen hiileen ja voimaantumaan kulttuurista. Nostakaamme yhdessä Kurikan kulttuuri nousuun! Kiitän teitä kaikkia mukana olleita henkilöitä ja tahoja ahkerasta työstä Kurikan kulttuurin eteen. Toivon, että kädessäsi oleva strategia on tarkoituksenmukainen apuväline arjen työssä ja harrastuksissa. Keväällä 2013 Kurikan kulttuuritoimi Teksti: Matias Ojanperä Kannen kuvat: Susanna Laitala Graafinen suunnittelu ja taitto: Expomainos ISBN: (nide) ISBN: (pdf) Painotalo Casper Oy, Kurikka, 2013 Kurikassa Maija-Leena Rostèn kulttuuripäällikkö Kulttuuripäällikkö kuvattuna Samuli Paulaharjun jalanjäljillä Hotelli-Ravintola Pitkä-Jussissa kaupungin syysjuhlassa Maija-Leena Rostèn sai Suomen Kuntaliiton kultaisen ansiomerkin tunnustukseksi 30-vuotisesta ansiokkaasta työstä kunnallishallinnon hyväksi. Kuva: Raimo Teräväinen. Kurikan kulttuuristrategia Kurikan kulttuuristrategia Kurikan kulttuuristrategia

3 1 Johdanto Kurikan kulttuuristrategian valmistelu sai alkusysäyksensä vuonna 2010, kun Etelä- Pohjanmaan liitto ehdotti jäsenkunnilleen kunnallisten kulttuuristrategioiden laatimista. Kurikan kulttuuritoimella ja Kurikan kaupungin kirjasto- ja tietopalveluilla on ollut omat strategiansa jo aiemmin osana Kurikan kaupungin sivistystoimen strategiaa , mutta käsillä oleva Kurikan kulttuuristrategia on sisällöltään monipuolisempi ja Kurikan koko kulttuurikentän huomioon ottava. Strategian tekemisessä on alusta asti pidetty erityisen tärkeänä kaikkien osapuolien huomioimista. Vuoden 2010 syyskuussa järjestettiin Kurikan kulttuurin kehittämissuunnitelman aloitusseminaari, johon osallistui kattava kirjo Kurikan kulttuuritoimijoita keskustelemaan walking cafe periaatteella Kurikan kulttuurin kehittämisestä 1. Kulttuuristrategian valmisteluun ja Kurikan kulttuuritoiminnan kehittämiseen liittyen kulttuuritoimi järjesti vuosina kaksi avointa kulttuuriseminaaria kaikille kuntalaisille ja kulttuuritoimijoille sekä kulttuurilautakunnan 2 opintomatkat Lapuan Vanhan Paukun kulttuurikeskukseen, Helsingin Kaapelitehtaalle ja Hämeenlinnan Verkatehtaalle. Kesäkuussa 2012 kulttuuripäällikkö Maija-Leena Rostèn kokosi Kurikan 1 Walking cafe -illan osallistujalista liitteessä 1 2 Kulttuurilautakunnan kokoonpano liitteessä 2 kulttuurin kehittämistyöryhmän 2, joka kokoontui loppuvuoden aikana kolme kertaa keskustelemaan Kurikan kulttuurin nykytilasta ja tulevaisuudesta siis käsillä olevan kulttuuristrategian sisällöistä. Strategian koostamisesta ja kirjoitustyöstä vastasi Matias Ojanperä (HuK). Strategialuonnos saatiin valmiiksi helmikuussa 2013, jonka jälkeen siihen kerättiin kommentteja eri tahoilta. Muun muassa Etelä-Pohjanmaan liitosta tulleen positiivisen palautteen sekä muiden rakentavien kommenttien perusteella tehtiin tarvittavat muutokset ja lisäykset. Oleellisena Kurikan kulttuuristrategiaa työstettäessä on pidetty sen tarkoituksenmukaisuutta. Strategian tulee olla toimiva työkalu, jota Kurikan kulttuuritoimijat voivat käyttää apunaan arjen työssään. Kulttuuristrategia on pyritty luomaan yhteensopivaksi Kurikan muiden strategioiden kanssa. Lisäksi naapurikuntien ja erityisesti Etelä-Pohjanmaan liiton kulttuuristrategiat ovat olleet pohjalla Kurikan kulttuuristrategiaa tehdessä. Kurikan kulttuuristrategian tarkoituksena on tiivistää Kurikan kulttuurielämän tämänhetkinen tila, vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet, uhat sekä tulevaisuuden kehityssuunnat ja kehittämisen kulmakivet. Strategiassa vedetään suuntaviivat Kurikan kulttuurielämän onnistuneelle kehittämiselle ja tarjotaan konkreettisia toimenpiteitä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. 3 Kehittämistyöryhmän kokoonpano liitteessä 3 2 Nykytila Perimätiedon mukaan Kurikan perusti aikoinaan Hämeestä saapunut Hirvi-Heikki, joka hiihtäen jäljitti hirviä näillä seuduilla. Tämän jälkeen Kurikka on kulkenut pitkän ja monipolvisen tien aina kappelin perustamisen, teollistumisen, itsenäistymisen ja kauppalanoikeuksien saamisen kautta kaupungiksi ja edelleen vuoden 2009 kuntaliitokseen, jossa Jurva liitettiin osaksi Kurikkaa. Kurikka on noin asukkaan elinvoimainen kaupunki Etelä-Pohjanmaalla. Kurikasta on hyvät kulkuyhteydet Seinäjoelle (32 km), Vaasaan (75 km Jurvan Sarvijoelta 30 km), Poriin (150 km) ja Tampereelle (165 km). Kurikka on Etelä-Pohjanmaan suurimpia kaupunkeja ja tunnettu muun muassa vankasta yrittäjähenkisyydestään. Kuntien nykytilaa tarkasteltaessa keskeiseksi painopistealueeksi nousee talous. Talouden tunnusluvut vaikuttavat myös kulttuurielämään, joten ne on syytä huomioida kulttuuristrategiaa laatiessa ja hyödynnettäessä. Kurikka saa niin Fortumilta kuin Neste Oililta merkittäviä osinkoja, mutta näistä huolimatta kuntatalouden kanssa on tiukkaa. Kuntaliitolta saadun laskelman mukaan Kurikan vuoden 2013 kokonaisverotulot laskevat hiukan vuoden 2012 talousarvioon verrattuna ( euroa). Maailmanlaajuinen taloudellinen taantuma vaikuttaa työllisyyteen myös Kurikassa. Tarkasteluvälillä Kurikan työpaikat ovat vähentyneet 5186:sta 4998 työpaikkaan 3. Vuoden 2010 lopussa työttömyysaste Kurikassa oli 10,2 %, vuoden 2011 lopussa 9,6 % ja kesäkuussa ,7 %. Kurikan kaupungille onkin tärkeää elinvoimaisen elinkeinoelämän ylläpitäminen ja kehittäminen, jotta kuntalaisille niin vanhoille kuin uusillekin riittää töitä. Tilastokeskuksen väestöennusteesta on luettavissa, että lähestyttäessä vuotta 2020 yli 65-vuotiaiden osuus koko Kurikan väestöstä kasvaa, mutta vuotiaiden osuus säilyy yhä edelleen selkeästi suurimpana, joskin sen suhteellinen osuus laskee monta prosenttiyksikköä. Ennusteen mukaan alle 14-vuotiaiden osuus koko väestöstä laskee vain hieman vuoteen 2020 mennessä. 4 Kurikka elää kuntana tällä hetkellä, muiden Suomen kuntien tapaan, tietynlaisessa murroksessa, johon kuuluvat olennaisena osana muun muassa kuntaliitokset, kunnallisten palveluiden uudelleenjärjestäminen, väestön ikääntyminen ja yhä edelleen jatkuva väestön keskittyminen suuriin kaupunkikeskuksiin ja niiden läheisyyteen. Kurikan kaupunki ja Jurvan kunta yhdistyivät vuonna 2009 ja erilaisia selvityksiä mahdollisista kuntaliitoksista on toteutettu tämän jälkeenkin. Tätä strategiaa kirjoitettaessa on käynnissä Kurikan, Jalasjärven ja Seinäjoen yhteinen kuntarakenneselvitys 5. Mahdolliset kuntaliitokset tuovat tämän päivän kuntakenttään omanlaisensa jännitteen. Kuntaliitosten lisäksi yhteistyö yli kuntarajojen näkyy muun muassa erilaisten liikelaitosyhtymien syntymisessä. Kurikassa tämä näkyy Kurikan kaupungin sekä Jalasjärven ja Ilmajoen kuntien perustamassa JIK -peruspalveluliikelaitosyhtymässä (JIK ky), joka on terveyden- ja vanhustenhuollon sekä ympäristöterveydenhuollon palveluja tuottava liikelaitoskuntayhtymä 6. Kuntakentän murrostenkin aikana Kurikan kulttuurielämä on virkeää, monipuolista ja elinvoimaista, mistä pitävät huolen kurikkalaiset kulttuuritoimijat ja -tapahtumat, kurikkalainen kulttuuriperintö ja -ympäristö, sekä kansainvälinen kulttuuritoiminta. Meijerinlahti Kurikassa. Kuva: Raimo Teräväinen. 3 Tilastokeskus, työssäkäyntitilasto 4 Tilastokeskus, väestöennuste Kuntarakenneselvitys www-muodossa: kurikka.fi/?lang=fi&nv=2&ns=601&nt=3438&c= Kts. 4 Kurikan kulttuuristrategia Kurikan kulttuuristrategia

4 2.1 Toimijaverkosto Kulttuuritoimi Kurikan kulttuuritoimi vastaa kaupungin monipuolisen kulttuurin kehittämisestä ja luo edellytyksiä kulttuurin toteuttamiselle tukemalla eri toimijoita yhteistyöllä, avustuksilla ja muilla toimenpiteillä. Kulttuuritoimi on Kurikan kulttuuriasioiden koordinoija. Kulttuuritoimi suunnittelee ja toteuttaa yhdessä muiden kulttuuritoimijoiden kanssa tapahtumia ja osallistuu ajankohtaisiin ja kunnan profiilia nostaviin hankkeisiin. Kulttuuripalvelujen tuottamisessa pyritään siihen, että palvelujen hinta ei muodostu kuntalaisille liian suureksi, palvelut ovat laadukkaita sekä asiantuntevasti tuotettuja ja palveluja on helposti saatavilla eri käyttäjäryhmille. Kulttuuritoimea johtaa kulttuuripäällikkö. Kirjastopalvelut Kurikan alueella toimii kaksi kirjastoa, toinen Kurikan keskustassa ja toinen Jurvan kirkonkylällä. Lisäksi Kurikassa kiertää kaksi kirjastoautoa. Kirjasto tarjoaa laadukkaan ja ajantasaisen aineiston verkkopalveluineen asiakkaiden käyttöön. Kulttuuritoimen organisoimat kesätori-illat täyttivät pyöreitä vuosia Kuva: Jaakko Ojanperä. Kirjasto edistää aktiivisesti lukuharrastusta ja kirjallisuuden tuntemusta sekä tukee opiskelua, työtä ja elinkeinojen harjoittamista. Kirjastopalvelut ovat tasa-arvoisesti kaikkien kuntalaisten saavutettavissa. Kurikan kirjasto toimii yhteistyössä muiden Krannit-kirjastojen sekä alueen koulujen kanssa. Puuseppämuseo Jurvassa. Kuva: Kurikan kaupungin kuva-arkisto. Museot Kurikassa on vahvaa museo- ja kotiseututoimintaa. Kurikasta löytyy Museotieltä Kurikka- Seura ry:n museo ja kotiseututalo sekä Jyllinkosken vanhan sähkölaitoksen tiloista Jyllinkosken sähkölaitosmuseo. Jurvan taajamassa puolestaan sijaitsee Puuseppämuseo ja Jurvan kotiseutumuseo, jossa Jurva-Seura ry harjoittaa museotoimintaa. Kurikasta löytyy lisäksi muutakin aktiivista museo- ja kotiseututoimintaa. Musiikkiopisto Kurikassa toimii Etelä-Pohjanmaan Musiikiopisto, joka tarjoaa Kurikan ja Jurvan opetuspisteillään taiteen perusopetuksen laajan oppimäärän mukaista opetusta noin sadalle oppilaalle. Kurikassa voi opiskella pianon, viulun, alttoviulun, sellon, huilun, klarinetin, oboen, saksofonin, harmonikan, lyömäsoittimien, harpun ja kitaran soittoa sekä laulua (yli 15v.). Kurikassa toimii jousiorkesteri, puhallinorkesteri sekä kamarimusiikki-, kitara- ja harmonikkaryhmät. Kurikan kansalaisopiston puhallinorkesteri, Kurikan soittokunta, on opetuspisteen tärkeä yhteistyökumppani. Musiikkileikkikoulua järjestetään nuorisotalo Kurnun tiloissa. Musiikkiopiston opetustarjonta on olennainen osa Kurikassa tarjottavaa taiteen perusopetusta. Kurikan kaupunki avustaa musiikkiopiston toimintaa Etelä-Pohjanmaan musiikkiopiston kannatusosakeyhtiön kautta. Kirjasto on ollut monesti mukana kesätori-illoissa. Kuva: Raimo Teräväinen. Musisointia Kurikan kesätorilla. Kuva: Susanna Laitala. 6 Kurikan kulttuuristrategia Kurikan kulttuuristrategia

5 Kansalaisopisto Kurikan kansalaisopisto on Kurikkalan Setlementti ry:n omistama ja ylläpitämä oppilaitos. Kurikan kansalaisopisto on tärkeä toimija kurikkalaisen kulttuurielämän kannalta mahdollistaessaan useiden kulttuurijärjestöjen ja -piirien toiminnan. Kansalaisopisto on yksi kolmesta Kurikassa taiteen perusopintoja tarjoavasta toimijasta. Kulttuurin saralla kansalaisopiston tarjontaan kuuluu laaja-alaisesti muun muassa musiikkia, näyttämötaiteita, kuvataiteita, käsityötä, sanataiteita ja tanssia. Kurikan kaupunki avustaa kansalaisopiston toimintaa. Eira Nevanpään taideliikuntakoulu Eira Nevanpään taideliikuntakoulu tarjoaa sirkustaiteen perusopetusta. Taideliikuntakoulussa harrastettavia lajeja ovat sirkus, akrobatiavoimistelu ja trampoliinivoimistelu. Lisäksi taideliikuntakoulu tuottaa sirkustaideteoksia ja panostaa esiintymistoimintaan. Kulttuurialan järjestöt ja taiteilijat Kurikassa toimii vahva ja monipuolinen järjestökenttä. Eri taidelajit ja kulttuurin osa-alueet ovat hyvin edustettuina. Kurikasta löytyy musiikin, teatterin, sanataiteen, tanssin, kuvataiteen, kotiseututoiminnan sekä muiden taiteen ja kulttuurin alojen toimijoita. Taiteen laaja kirjo on yhtä lailla nähtävissä myös kurikkalaisten taiteilijoiden kohdalla. Koulut Kurikkalaiset koulut ovat tärkeitä toimijoita myös kulttuurin saralla. Koulut tarjoavat opetussuunnitelmiinsa kuuluvien kulttuuri- ja taideopintojen ohella tiloja kulttuurialan toimijoiden käyttöön, minkä lisäksi ne edistävät kulttuuria esimerkiksi erilaisten tapahtumien kautta. Yläkouluikäisten rockin sm-kisat, Kurikan yläkoulun perinteikäs luokkien välinen teatterikilpailu tai Kurikan lukion puhetaitokilpailu ovat mainioita esimerkkejä koulujen tarjoamista kulttuuritapahtumista. Lisäksi tulee huomioida Sedu Jurvan tarjoama korkeatasoinen toisen asteen kulttuurialan koulutus sekä Sedun Kurikan toimipisteen vahva panostus kulttuuriin musiikkivalinnaisuuden ja valo-, ääni- ja kuvatekniikan koulutuksen muodossa. Jurvassa on lisäksi mahdollista opiskella Seinäjoen ammattikorkeakoulun muotoilun koulutusohjelmassa. Seurakunta Kurikan seurakunnan ja Jurvan kappeliseurakunnan kaksi komeaa kirkkoa tarjoavat tiloja erilaisiin kulttuurialan tapahtumiin. Lisäksi seurakunnat tekevät yhteistyötä kurikkalaisten kulttuurialan toimijoiden kanssa, mistä Kurikan kansalaisopisto Kurikkala. Kuva: Kurikan kulttuuritoimi. esimerkkeinä itsenäisyyspäivän juhla ja kansallisen veteraanipäivän vietto. Sella Kurikan Jurvassa sijaitsee Sella (KOY Pohjanmaan Nikkarikeskus), jonka palvelun kulmakivinä ovat kaluste- ja asumisteollisuuden toimialalle suunnattu kehittämispalvelu, toimialasta riippumaton suunnittelupalvelu sekä tilapalvelut. Sellaan sijoittuu yrityshautomotilat, yrityspalveluyrityksiä sekä Seamk:in kulttuurialan ja muotoilun yksikön käyttäjätutkimus- ja konseptilaboratoriot. Seamk on kuitenkin lopettamassa toimintaansa Jurvassa ja vetäytymässä Sellan tiloista. Kulttuuritoimen ja kansalaisopiston yhteistyön tuloksena on syntynyt mm. tanssikursseja. Kuva: Raimo Teräväinen. Sellan päätavoitteena on kaluste- ja asumisteollisuuden toimialue ja niiden kehittäminen. Sellasta löytyy muun muassa 162-paikkainen auditorio ja kokoustiloja, joita on mahdollista hyödyntää erilaisissa tapahtumissa. Sella. Kuva: Kurikan kaupungin kuva-arkisto. 8 Kurikan kulttuuristrategia Kurikan kulttuuristrategia

6 Kulttuurialan yritykset Kurikan kulttuurialan yritysten joukosta löytyy muun muassa keramiikka-alan, korukivialan, sisustusalan, pelialan, valokuvauksen, kirja-alan, vaatetusalan ja graafisen suunnittelun toimijoita sekä elokuvateatteri. Lisäksi Kurikan kulttuurimaisemat ja -perintö tarjoavat mahdollisuuksia muun muassa luontomatkailuyrittäjyyteen. Taikalamppuverkosto Kurikka on mukana Opetus- ja kulttuuriministeriön lasten kulttuurikeskusten Taikalamppu-verkostossa yhteistyössä Seinäjoen seudun lasten ja nuorten rytmimusiikkiverkosto Louhimon sekä Pohjanmaan lastenkulttuuriverkosto BARKin kanssa. Louhimo ja BARK kehittävät rinnakkain lastenkulttuuriverkostoa ja niiden toimenkuvat täydentävät toisiaan. Louhimo järjestää bändikerhoja, bändityöpajoja, konsertteja, auttaa bändien kokoamisessa sekä auttaa bändejä esim. järjestämällä keikkoja ja mainostamalla. BARKin toiminnan kehittämisalueina ovat kulttuuriperintökasvatus ja lastenkulttuurin kehittäminen paikallisesti sekä alueellisesti. 2.2 Tapahtumat Kurikassa järjestetään vuosittain monenlaisia tapahtumia. Suurimpia näistä ovat Haku Päällä ry:n järjestämä alkukesän Haku päällä -rakkausfestivaali ja loppukesällä Wanhalla asemalla Kurikan Asemafestivaaliyhdistyksen järjestämä monikulttuurinen Rytmiraide -musiikkifestivaali. Muita vuosittain järjestettäviä merkittäviä tapahtumia ovat muun muassa ohjelmalliset kesätori-illat, Matti Viitalan soitot, itsenäisyyspäivän juhla sekä kansallisen veteraanipäivän vietto. Viime vuosina mukaan on noussut myös hieman toisenlaistakin kulttuuritoimintaa, josta esimerkkinä Zetorinki-kerho ry:n Kyrönjoen Haku päällä -rakkausfestivaali on Kurikan suurimpia vuosittaisia kulttuuritapahtumia. Kuva: Mikko Kalijärvi. varressa järjestämä leikkimielinen Zetoreiden kiihdytyskilpailu. Lisäksi Kurikassa järjestetään lukuisia muitakin tapahtumia, joiden monipuolisuudesta ja laadukkuudesta vastaavat kurikkalaiset kulttuurialan toimijat. 2.3 Kulttuuriympäristö ja kulttuuriperintö Kurikan kulttuuriympäristö on rikasta ja hyvin säilynyttä. Siksi onkin erityisen hienoa, että Kurikassa käynnistettiin vuonna 2011 kulttuuriympäristöhanke. Hankkeen tavoitteena on tuottaa kulttuuriympäristöohjelma, jossa kootaan tietoa yhteen ja selitetään nykypäivän ympäristön syntyhistoriaa sekä suunnataan että ohjelmoidaan ympäristöselvityksissä ja rakennusinventoinnissa esiin nostettujen kohteiden hoitoa 7. Hankkeeseen liittyen on suoritettu rakennusinventointeja Kurikan ja Jurvan alueilla. Lisäksi arkeologit ovat tehneet maastotutkimuksia. Hankkeen myötä kurikkalainen kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennusperinne ja -kanta saavat ansaitsemansa huomion. Kaiken kaikkiaan Kurikassa on lähemmäs 300 kulttuurisesti arvokasta rakennusta eri kyliltä 7 Kurikan kulttuuriympäristöhanke: kurikka.fi/?lang=fi&nv=2&ns=3186&c=3186 ja lisäksi Panttilan kylä- ja lakkitehdas sekä Sarvijoen Riskun talo on listattu valtakunnallisesti merkittäviin kulttuuriympäristöihin. Kulttuuriympäristöhankkeen puitteissa laaditaan lisäksi kouluille opetusmateriaaleja. Kulttuuriperintökasvatuksen suhteen Kurikka tekee yhteistyötä Pohjanmaan lastenkulttuuriverkosto BARKin kanssa, jonka yhtenä tavoitteena on lapsille ja nuorille tarjottavan kulttuuriperintökasvatuksen menetelmien ja tarjonnan kehittäminen. Keväällä 2013 BARK ja Kurikan kulttuuritoimi järjestivät kulttuuriväelle, opettajille ja oppilaille koulutusta aikamatkojen toteutukseen. Tavoitteena on, että saaduilla opeilla aikamatkoja järjestetään Kurikassa myös tulevaisuudessa. Aikamatka on menetelmä, jolla voi leikin kautta tutustua historialliseen tietoon kaikkien aistien avulla. Erilaisten aikaan ja teemaan liittyvien tehtävien, askareitten ja keskustelujen avulla annetaan kuva siitä, millaista elämä tiettyyn aikaan olisi voinut olla. Aikamatka eroaa tavallisesta opastuksesta tai kertomuksesta elämyksellisyytensä ja kokemuksellisuutensa kautta. 8 8 Matkalla ajassa. Menetelmäopas kulttuuriperinnöstä ja aikamatkoista. Pohjanmaan lastenkulttuuriverkosto BARK (2012) Ilmeisiä kurikkalaisia kulttuuriympäristön kannalta arvokkaita kohteita ovat muun muassa Kyrönjoen jokivarsimaisemat, Jyllinkosken lehtomaasto ja ympäristö, Pitkämönluoman kanjonimaisemat, Niinistönjärven ympäristö, Närpiönjoen suurin koski Riihikoski, Kivi- ja Levilammin alueet, Tainuskylän kivikautinen asuinpaikka ja Miedon tiilitehtaanlampi. 2.4 Kansainvälinen toiminta Kurikalla on neljä ystävyyskuntaa: ruotsalainen Ockelbo, norjalainen Melhus, sekä virolaiset Sauga ja Audru. Näiden ystävyyskuntien kanssa Kurikka tekee yhteistyötä kulttuurin saralla, mistä näkyvimpänä esimerkkinä Pohjoismaiset lasten ja nuorten kulttuuripäivät, joka kerää muutamaksi päiväksi lapsia ja nuoria eri ystävyyskunnista kulttuuritoiminnan pariin huipentuen kaikille kuntalaisille avoimeen näyttävään loppunäytökseen. Lisäksi kansainväliseen toimintaan voidaan laskea kurikkalaisten kulttuuritoimijoiden ulkomaanvierailut. Kansainväliset lasten ja nuorten kulttuuripäivät tuovat kansainvälisyyttä Kurikankin katukuvaan. Kuva: Raimo Teräväinen. 10 Kurikan kulttuuristrategia Kurikan kulttuuristrategia

7 2.5 SWOT-analyysi Lyhenne SWOT tulee englannin sanoista Strengths (vahvuudet), Weaknesses (heikkoudet), Opportunities (mahdollisuudet) ja Threats (uhat). SWOT-analyysissä muodostetaan siis nelikenttä, johon kuuluvat vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat. Vahvuudet ja heikkoudet ovat sisäisiä ja mahdollisuudet ja uhat puolestaan ulkoisia. 9 SWOT-analyysiä käytetään tässä strategiassa analyysityökaluna, joka helpottaa tavoitteiden asettamisessa sekä Kurikan kulttuurielämän kriittisten pisteiden tunnistamisessa. SWOT-analyysi Kurikan kulttuurielämästä: 9 ohjeet/laadunhallinnan_tuki/wbl-toi/ menetelmia_ja_tyovalineita/swot-analyysi Vahvuudet Laaja ja monipuolinen toimijaverkosto Heikkoudet Kulttuuritoimijoiden hajanaisuus Monipuolinen kulttuuritarjonta Vahva järjestökenttä Aktiiviset kuntalaiset Monipuolinen, inspiroiva luonto Kurikan vahva taloustilanne Mahdollisuudet Yhteistyön lisääminen Kulttuuritalo Kulttuurin huomioiminen ja merkityksen kasvu muillakin sektoreilla Kuntarakenneselvitysten ja mahdollisten kuntaliitosten myötä mahdollisuus henkilökuntaresurssien kasvattamiseen Ennen mahdollisia kuntaliitoksia Kurikan panostaminen ja sijoittaminen kunnan omien palveluiden säilyttämiseen ja kehittämiseen SWOT-analyysi Kurikan kulttuurielämästä. Taiteen perusopetus ei kata kaikkia taidelajeja Omien tilojen puute Uhat Taloudellisen tilanteen heikentyminen Kulttuuritalon peruuntuminen Kulttuuritoimijoiden jatkuminen hajanaisuuden Mahdollisten kuntaliitosten myötä Kurikka jää reuna-alueeksi ja lähipalvelut karkaavat isompiin keskuksiin Kurikan musiikkiopisto. Kuva: Kurikan kaupungin kuva-arkisto. 3 Visio Etelä-Pohjanmaan liiton kulttuuristrategiassa määritellään päälinjoiksi ja strategian perustana oleviksi arvoiksi kulttuurista hyvinvointia, kulttuurista elinkeinoja ja kulttuurista vetovoimaa 10. Nämä arvot ja strategiset päälinjat ovat taustalla myös Kurikan kulttuuristrategiassa. Lisäksi Kurikan kulttuuristrategiassa huomioidaan toiminnallisina tavoitteina kattavien kulttuuripalveluiden turvaaminen ja kehittäminen, toiminnallisen yhteistyön kehittäminen ja voimistaminen sekä kulttuuritalon saaminen Kurikkaan. Erityisenä painopistealueena on lapsiin ja nuoriin kohdistuva kulttuurityö. Tulevaisuuden Kurikka halutaan nähdä kulttuurisesti elinvoimaisena eteläpohjalaisena kaupunkina, jossa kulttuuri on hallinnon tasolla sektorirajat ylittävä voimavara sekä valttikortti ja jossa kulttuuritoimijat tekevät hedelmällistä yhteistyötä niin toistensa kuin muun muassa kurikkalaisten yritysten kanssa. Kuntalaiset osallistuvat aktiivisesti erilaisiin kulttuuritapahtumiin niin katsojina kuin toimijoinakin. 10 Kulttuurisesti kilpailukykyinen ja hyvinvoiva Etelä- Pohjanmaa. Kulttuuristrategia vuosille Päivitys. Etelä-Pohjanmaan liitto. Kulttuurin hyvinvointia edistävät ominaisuudet tunnustetaan ja kulttuuria käytetään osana niin lasten, vanhusten kuin työikäistenkin hyvinvointia edistävissä toimissa. Kurikka tunnetaan laadukkaasta, monipuolisesta ja elinvoimaisesta kulttuuritarjonnastaan ja -elämästään. Kurikkalainen kulttuuriperintö nähdään arvokkaana ja sitä vaalitaan seuraavillekin sukupolville. Kunnalliset kulttuuripalvelut ja kulttuuritoiminta ovat paikallisia imago- ja vetovoimatekijöitä. Elinvoimainen kurikkalainen kulttuurielämä tuottaa yhä vahvempaa kurikkalaista identiteettiä, joka yhdistää kaikkia kuntalaisia. Kurikan kulttuuritoimijat tekevät tiivistä yhteistyötä, mikä osaltaan rikastaa Kurikan kulttuurielämää. Kurikan kaupungin talousarviossa (2013) väestön ja työpaikkojen suhteen asetetaan yhdeksi tavoitteeksi työikäisen väestön määrän lisääminen, mihin pyritään lapsiperheiden sisäänmuutolla. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi Kurikan täytyy olla imagoltaan houkutteleva, mutta ennen kaikkea palveluiltaan riittävän monipuolinen. Tässä kohtaa nimenomaan kulttuuri ja Kurikan kulttuurin kehittäminen ovat suureksi hyödyksi. 12 Kurikan kulttuuristrategia Kurikan kulttuuristrategia

8 4 Kehittämisen kulmakivet Kehittämisen kulmakivet ovat työryhmien kokouksissa ja kuntalaisille avoimissa keskustelutilaisuuksissa vahvimmin esiin nousseita Kurikan kulttuuritoiminnan keskeisiä kehittämisalueita. Näitä ovat kattavien kulttuuripalvelujen ylläpitäminen ja kehittäminen, yhteistyön lisääminen ja Kulttuuritalo-hankkeen vieminen eteenpäin kohti konkretiaa. 4.1 Kattavat kulttuuripalvelut Laissa kuntien kulttuuritoiminnasta tarkoitetaan kulttuuritoiminnalla taiteen harjoittamista ja harrastamista, taidepalvelusten tarjontaa ja käyttöä, kotiseututyötä sekä paikallisen kulttuuriperinteen vaalimista ja edistämistä. Laissa määritetään kunnan tehtäväksi edistää, tukea ja järjestää kulttuuritoimintaa kunnassa, minkä lisäksi kunnan tehtävänä on järjestää kunnan asukkaille mahdollisuuksia taiteen perusopetukseen sekä harrastusta tukevaan opetukseen taiteen eri aloilla Laki kuntien kulttuuritoiminnasta 1 2 (saatavilla www-muodossa: ajantasa/1992/ ) Laulakaa lastenlapsille lauluin -vierailut ovat osa veteraanipäivän viettoa. Kuva: Raimo Teräväinen. Kurikan kulttuuritoiminta toteuttaa tällä hetkellä laissa säädettyjä määräyksiä kiitettävästi. Kurikan kulttuuripalvelut ovat kattavat ja esimerkiksi taiteen perusopetusta tarjoaa kolme eri toimijaa. Nykyiset toiminnat tulee jatkossakin turvata. Laadukas kulttuurielämä tarvitsee kuitenkin enemmän kuin vain lain vaatimien tavoitteiden täyttämisen, minkä voidaan todeta Kurikan kohdalla tällä hetkellä toteutuvan. Kulttuuritoiminta tulee nähdä mahdollisuutena ja potentiaalina eikä niinkään velvollisuutena. Kunnalliset kulttuuripalvelut ja kulttuuritoiminta tulee nähdä paikallisena imago- ja vetovoimatekijänä, hyvinvoinnin edistämisen kannalta hyödyllisenä tekijänä ja elinkeinoelämän mahdollisuutena. Kulttuurista tuleekin Kurikassa kehittää keskeinen kuntalaisten hyvinvointia ja kaupungin imagoa kohottava voimavara, jonka kautta on mahdollista saada myös elantonsa. Tulevaisuudessa Kurikan kulttuuritoimintaa ja -tarjontaa tulisi laajentaa erityisesti taiteen perusopetuksen osalta. Tällä hetkellä Kurikassa on mahdollista taiteen perusopetuksen piirissä opiskella musiikkia, käsitöitä ja sirkustaiteita, joista musiikkia laajan oppimäärän mukaan ja käsitöitä sekä sirkustaiteita yleistä oppimäärää vastaavasti. Kuvataiteenkin osalta on olemassa opetussuunnitelmat, mutta ongelmana on opetushenkilökunnan puuttuminen. Lisäksi tanssi ja teatteritaide ovat taidealoja, joita esiintyy Etelä-Pohjanmaan muiden kuntien taiteen perusopetuksen tarjonnassa 12 ja nämä voisivatkin olla Kurikan näkökulmasta mahdollisia lisäyksiä kunnan kulttuuritoimintaan. Haasteita kulttuuritoiminnan ja -palvelujen laajentamisessa kuitenkin riittää. Yksi iso haaste on talous. Kulttuuritoiminnan turvaamisen, kehittämisen ja laajentamisen suhteen tuleekin selvittää aktiivisesti erilaisia rahoituskeinoja. Kurikkalaisia kulttuurialan järjestökentän ja yksityisen puolen toimijoita tuleekin kannustaa ja ohjata hakemaan innokkaammin apurahoja. Mahdollisista avustuksista tulee aktiivisesti informoida kurikkalaisia kulttuuritoimijoita. Lisäksi tulee luoda mahdollisuuksia kulttuurisponsoroinnin toteuttamiselle. Isommissa hankkeissa ja toimintalinjoissa, kuten kulttuurin ja hyvinvoinnin yhteistyön lisäämisen ja Kulttuuritalo-hankkeen kohdalla, tulee selvittää mahdollisuuksia hakea rahoitusta esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman kautta. Toinen merkittävä haaste on pätevien opettajien löytäminen ja sitouttaminen Kurikkaan. Esimerkiksi kuvataiteen kohdalla taiteen perusopetuksen opetussuunnitelmat olisivat olemassa, mutta ongelmana on opetushenkilökunnan löytäminen. Musiikin opetuksen puolella ongelmana on puolestaan sitoutuneiden toimijoiden niukkuus ja opettajien vaihtuvuus, mihin on löydettävissä kaksi syytä: voimakkaasti kasvava maakuntakeskus ja musiikkiopistokentän pirstaleisuus. Opettaja-kysymys onkin selkeä haaste, jonka ratkaisemiseksi on ehdotettu erilaisia versioita alueellisten opistojen yhdistymisestä ja uuden opiston luomisesta 13. Koska musiikkipuolen 12 Selvitys taiteen perusopetuksesta Etelä- Pohjanmaalla (2010) Etelä-Pohjanmaan liitto. 13 Kansalais- ja musiikkiopistojen yhdistymisselvitys. Loppuraportti (2011). Kauhajoen kaupunki, Kurikan kaupunki ja Teuvan kunta. ongelmat ovat samat koko Suupohjan alueella (Kauhajoki, Teuva, Isojoki ja Karijoki), on alueen musiikkitoiminnan eheyttämiseksi ehdotettu yhteistyötä Panula-opiston kanssa uuden opiston perustamisen kautta. Ehdotuksen mukaan fuusion toteutuessa noin kymmenellä uudella opettajalla laajentuvan opiston opettajaomavaraisuus lähentelisi 100 %:a. Tämä olisi opettajien pysyvyyden ja kulttuurisen pääoman lisäksi myös suuri taloudellinen tekijä verotuloineen ja ostovoimineen. Kurikka toisi Panula-opiston mittapuissa isolla kuntaosuudellaan musiikkiopiston painopistettä voimakkaasti Kurikan suuntaan. Tämä vaihtoehto ei kuitenkaan saanut riittävästi kannatusta Kurikassa. Myös kansalaisopistotarjonnan osalta on ehdotettu uuden, alueellisen, opiston perustamista. Eri vaihtoehtoja täytyy joka tapauksessa jatkossakin selvittää, jotta laadukas taiteen perusopetus voidaan turvata myös tulevaisuudessa. Yhtenä ajatuksena on ilmoille heitetty Etelä- Pohjanmaan kulttuuriportaalissa toimivan opettajapankin tehokkaampi hyödyntäminen. Kolmas merkittävä haaste on tilakysymys. Tällä hetkellä Kurikasta löytyvät tilat kulttuuritoiminnan harjoittamiseen eivät ole riittävät. Tähän ongelmaan löytyisi ratkaisu kulttuuritalon muodossa. Kulttuuritalon myötä Kurikan kulttuuritoiminnan tilaongelmat helpottuisivat, mikä saattaisi mahdollistaa myös kulttuuritoiminnan ja -palvelujen laajentamisen. Lisäksi kulttuuritalo voisi auttaa uusienkin kulttuuritoimijoiden, kuten esimerkiksi taiteen perusopetuksen opettajien, saamisessa Kurikkaan. Kulttuuritalon tarjoamat esiintymistilat voisivat osaltaan madaltaa kynnystä uusien, erityisesti talviaikaan järjestettävien, kulttuuritapahtumien syntymisessä. Kulttuuriympäristön ja -perinnön vaalimiseen liittyvät toimet ovat myös haluttuja kehityssuuntia. Tämän vuoksi Kurikan kulttuuriympäristöhanke onkin erittäin tervetullut. Kurikan kulttuuriympäristöä tulee tehdä vielä paremmin kuntalaisille tutuksi muun muassa kattavamman tiedottamisen ja markkinoinnin kautta. Kurikan kulttuuriympäristöistä tuleekin 14 Kurikan kulttuuristrategia Kurikan kulttuuristrategia

9 Kurikan yhteiskoulun ja Sedu Kurikan ammattioppilaitoksen yhteisvoimin järjestettäviä yläasteikäisten rockin SMkilpailuja on järjestetty vuodesta 2006 lähtien. Kuva: Kurikan kaupungin kuva-arkisto. tehdä yhteinen esite, jota voidaan jakaa niin kuntalaisille kuin matkailijoille. Myös erilaiset ohjatut kulttuurikierrokset kurikkalaisissa kulttuuriympäristöissä on mahdollinen varteenotettava kehitysaskel. Kurikassa on paljon osaavia ja aktiivisia tekijöitä kulttuurin kentällä. Heitä tulee kannustaa ja ohjata harjoittamaan toimintaansa. Yhteistyön ja aktiivisen sekä avoimen vuorovaikutuksen kautta Kurikan kulttuuritoiminnan on mahdollista kehittyä vielä roimasti. Toiminnasta tulee kulttuuritoimen puolelta tehdä mahdollisimman helppoa, mikä tarkoittaa kattavaa tiedottamista esimerkiksi käytettävissä olevista tiloista ja niiden varaamiseen sekä käyttöön liittyvistä toimenpiteistä, sekä ohjausta esimerkiksi apurahoja koskevissa kysymyksissä. Tiedottamisen suhteen on tärkeää, että kaikki oleellinen ja ajankohtainen informaatio löytyy helposti yhdestä paikasta, esimerkiksi kulttuuritoimen verkkosivuilta. Kulttuuritoimen toimintaa kehitettäessä täytyy kuitenkin pitää huolta myös resurssien riittämisestä. Etenkin tiedotuksen ja markkinoinnin kohdalla vastuuta voisi olla järkevä jakaa myös muille tahoille. Toisaalta Kulttuuritalo-hankeen yhteydessä tulee väistämättä eteen kysymys kulttuuritoimen työntekijäresurssien lisäämisestä. Tavoitteet Nykyisten kulttuuripalvelujen säilyttäminen Uusien kulttuuripalvelujen kehittäminen Toimenpide-ehdotukset Laajennetaan taiteen perusopetusta Selvitetään ratkaisumalleja opetushenkilökunnan löytämiseen ja sitouttamiseen Selvitetään rahoitusmahdollisuuksia ja tiedotetaan niistä Kehitetään ja tehostetaan kulttuuripalvelujen ja -toiminnan markkinointia ja viestintää Viedään Kulttuuritalo-hanketta eteenpäin ja varmistetaan, että kulttuuritalon suunnittelussa otetaan huomioon tilatarve Tuetaan Kurikan kulttuuriympäristöhanketta Laaditaan kaikki Kurikan kulttuuriympäristökohteet sisältävä esite Lisätään Kurikan kulttuuritoimen resursseja 4.2 Yhteistyö Kurikan kulttuurielämän kehityksen kannalta yhteistyön lisäämistä tarvitaan niin kulttuuritoimijoiden verkoston sisällä kuin myös suhteessa kulttuuriverkoston ulkopuolisiin tahoihin. Kulttuuri ja kulttuuritoiminta sisältävät valtavasti potentiaalia muun muassa hyvinvointityön ja elinkeinotyön sektoreilla, minkä vuoksi yhteistyömuotojen kehittäminen yhdessä näiden tahojen kanssa voi olla hyvinkin hedelmällistä. Kulttuuritoimijoiden yhteistyö Kuten jo luvussa 2 todettiin, Kurikan kulttuuritoimijoiden kirjo on laaja ja monipuolinen. Eri työryhmissä ja kyselyissä on kuitenkin käynyt selväksi se, että kulttuuritoimijat toimivat tällä hetkellä liian erillään toisistaan. Kurikan kulttuuritoimijoiden yhteistyön lisääminen on kannatettavaa moneltakin eri kantilta tarkasteltuna. Kulttuuritoimijoiden resurssit ovat useimmiten rajallisia, joten yhteistyötä tekemällä ja resursseja yhdistämällä Kurikan kulttuurielämä ja kulttuuritarjonta kehittyisivät. Kurikassa riittää varmasti vielä paljon loistavia ideoita, joiden toteuttaminen ei kuitenkaan ole mahdollista esimerkiksi taloudellisten esteiden vuoksi. Tällaisissa tapauksissa voimat ja resurssit yhdistämällä olisi kuitenkin mahdollista toteuttaa näitä yksittäiselle kulttuuritoimijalle liian raskaita ideoita. Lisäksi esimerkiksi tapahtumien markkinoinnissa yhteistyötä tekemällä ja muiden toimijoiden sidosryhmäverkostoja hyödyntämällä tapahtumien näkyvyyttä saataisiin kasvatettua. Yhteistyön lisäämiseen ei voi kuitenkaan mikään yksi taho pakottaa, vaan halun tehdä vahvempaa yhteistyötä on lähdettävä toimijoista itsestään. Yhteistyön rakentumista helpottavia väyliä on kuitenkin mahdollista kehitellä. Kurikan kulttuurin kehittämissuunnitelman alkuseminaarissa nousi esille idea kulttuuritoimijoiden yhteisen foorumin/intranetin perustaminen. Tämä foorumi olisi paikka, jossa kulttuuritoimijat voisivat esimerkiksi ilmoittaa tulevista tapahtumistaan muille toimijoille, esitellä ideoitaan ja hakea niiden toteuttamiseen yhteistyökumppaneita sekä käydä keskusteluja kaikkeen Kurikan kulttuurielämään liittyvään. Tällaisen ratkaisun voisi nähdä helpottavan yhteistyösuhteiden solmimista ja lisäksi se toisi Kurikan kulttuuritoimijoita kosketuksiin toistensa kanssa. Foorumin kautta myös kulttuuritoimen olisi mahdollista tavoittaa sujuvasti koko Kurikan kulttuuritoimijoiden verkosto. Pelkkä internet-foorumi ei kuitenkaan riitä, vaan joskus on hyvä keskustella ihan kasvotustenkin. Ratkaisu tähänkin ongelmaan löytyisi kulttuuritalosta. Kulttuuritalo toisi saman katon alle kattavan kirjon kurikkalaisia kulttuurialan toimijoita. Tämä taas väistämättä johtaisi kanssakäymisen lisääntymiseen ja sitä kautta myös yhteistyön vahvistumiseen. Kulttuuritalosta muodostuisi näin ollen merkittävä Kurikan kulttuurielämän keskus, jossa luovuus ruokkisi luovuutta. Yhteistyö muiden sektoreiden kanssa Kulttuurilla on useissa tutkimuksissa todettu olevan hyvinvoinnin edistämiseen liittyviä vaikutuksia 14. Kulttuuria ja taidetta hyödynnetään muun muassa muistisairauksien hoidossa, päihdehuollossa, mielenterveystyössä sekä kaikenlaisessa toimintakyvyn parantamisessa. Näitä vaikutuksia olisi järkevä käyttää hyväksi myös kunnallisessa hoitotyössä ja ennaltaehkäisevässä hyvinvointityössä. Toisaalta kulttuurin kannalta katsottuna kulttuurinen hyvinvointityö antaisi myös uudenlaisia mahdollisuuksia kulttuuritoimijoille harjoittaa toimintaansa jopa liiketoiminnallisessa muodossa. Kurikassa kulttuurisen hyvinvointityön ja ennaltaehkäisevän työn suhteen on panostettu erityisesti lapsiin varhaiskasvatustyön 14 Kts. esim. Kulttuurin ja hyvinvoinnin välisistä yhteyksistä. Näköaloja taiteen soveltavaan käyttöön. Opetusministeriön julkaisuja 2008:12; Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia. Ehdotus toimintaohjelmaksi (2010) Opetusministeriön julkaisuja 2010:1; Kulttuuri ja terveys. Markku Hyyppä, Hanna-Liisa Liikanen. (2005) Helsinki: Edita. 16 Kurikan kulttuuristrategia Kurikan kulttuuristrategia

10 muodossa. Tätä työtä tulee jatkaa ja edelleen kehittää. Yhteistyötä tulisi kuitenkin syventää muun muassa JIK -peruspalveluliikelaitosyhtymän ja yksityisen sektorin suuntaan ja suunnitella yhteistyössä sopivia käytäntöjä esimerkiksi kulttuurisen vanhustyön osalta. Tapahtumista erilaiset matalan kynnyksen tapahtumat, kuten ohjelmalliset kesätori-illat, on todettu kulttuurisen hyvinvointityön kannalta erityisen hyviksi. Myös Kurikan kirjaston ja Jikky:n yhteistyönä syntynyt valtakunnallistakin huomiota saanut ja Kurikan kaupungin Vuoden terveysteko -palkinnolla muistettu ikäihmisten terveyteen liittyvä neuvontatoiminta on hyvä esimerkki niin kulttuurin ja hyvinvoinnin kuin myös eri sektoreiden välisestä yhteistyöstä. Toisaalta myös eri ikäryhmiä yhteen tuovat tapahtumat ovat hyvä keino lisätä vuorovaikutusta. Kulttuuria ja taidetta tulisi lisäksi viedä päivä- ja hoitokoteihin sekä ikäihmisten luo niin, että he pääsisivät asiantuntevassa ohjauksessa itse osallistumaan ja toimimaan. Tämä vaatii kulttuuritoimijoiden puolelta vielä suunnittelua ja koulutuksia. Kurikka on tunnettu yrittäjyydestään. Tätä samaa yrittäjyyttä tulisi edistää myös kulttuurin Vauvojen värikylpy kuvattuna Kurikan kulttuuriviikolla syksyllä Kuva: Juhani Pajunen, Jurvan Sanomat. saralla. Kulttuuritoimijoille suunnattuja markkinoinnin koulutuksia on pyydetty ja niitä tulisikin tarjota. Kulttuuritoimijoille voisi myös järjestää erikseen liiketoiminnan koulutuksia, joissa tavoitteena olisi koulutuksen aikana kehittää omista osaamisalueistaan tuotteita ja palveluita, esimerkiksi juuri kulttuurisen hyvinvointityön alueella. Näissä koulutuksissa, hankkeissa ja projekteissa tulee ottaa mallia muualla jo toteutetuista ja onnistuneista toimintamalleista. Esimerkiksi kansallinen Osaattori-hanke 15 on viime vuosina ollut uraa uurtava taiteilijoiden työllistymiseen liittyvien asioiden kehittämisessä. Luovan alan yrittäjätkin tarvitsevat toimintansa harjoittamiseen tiloja, joita kulttuuritalo voisi tarjota. Kulttuuritalosta tuleekin tehdä paikka, jossa kuntalaiset voivat myös tutustua luovan alan yrittäjien tekemisiin. Kulttuuritalon luovuutta puhkuvassa ympäristössä innovaatioiden ja luovien ratkaisujen syntymiselle olisi ideaalit olosuhteet. Kulttuurin ja yritysmaailman yhteistyötä tulisi lisätä myös muun muassa kulttuurisponsoroinnin kautta. Kurikkalaisten yritysten ja kulttuuritoimijoiden yhteistyötä voisikin vauhdittaa esimerkiksi esittäytymistapahtumat, joissa yritykset ja 15 Osaattori-hankkeen kotisivut: fi/osaattori.html Kuva: Susanna Laitala. kulttuuritoimijat voisivat tutustua toisiinsa ja keskustella yhteistyömahdollisuuksista. Kulttuurin näkökulmat tulee saada vahvemmin osaksi päätöksentekoelimiä, jolloin esimerkiksi rakentamiseen tai ympäristön muokkaamiseen liittyvissä päätöksissä otettaisiin myös kulttuurin, taiteen ja kulttuuriympäristön näkökulmat huomioon. Tämän asian suhteen Kurikan kulttuuriympäristöohjelma on hyvä askel eteenpäin. Kulttuurialan on vakuutettava muut sektorit kulttuurin tärkeydestä ja käyttökelpoisuudesta. Esimerkiksi Kurikan imagoa rakennettaessa tulisi hyödyntää kurikkalaista kulttuurielämää ja -toimijoita. Kunnallisesta strategiasta puhuttaessa täytyy luonnollisesti huomioida myös kuntalaiset. Kurikassa on kulttuurinkin suhteen aktiivisia kuntalaisia, jotka mm. harrastavat kulttuuritoimintaa ja järjestävät kulttuuritapahtumia. Kuntalaisia tulisi silti kannustaa osallistumaan yhä vahvemmin Kurikan kulttuurielämään. Tarjoamalla kuntalaisille erilaisia tapahtumia, työpajoja, kursseja ja ylipäätään mahdollisuuksia harrastaa kulttuuritoimintaa Kurikan kulttuurielämä rikastuisi entisestään. Osallistumisen myötä kurikkalainen identiteetti saisi samalla kasvuvoimaa ja kuntalaisten keskinäinen vuorovaikutus lisääntyisi. Osallistumisen ja toimijuuden lisäämiseksi voitaisiin esimerkiksi lapsille ja nuorille järjestää yhteistyössä eri tahojen kanssa mahdollisuuksia kulttuuritoimintaan ilman vaadetta sitoutumisesta pidemmän aikavälin opetussuunnitelmiin tai lukukausiin. Tällä tavoin kynnystä lähteä mukaan Kurikan kulttuuritoimintaan saataisiin madallettua. Kulttuurin saaminen mukaan eri sektoreiden ja tahojen pöytäkeskusteluihin vaatii ponnisteluja ja vahvaa kulttuuritoimijoiden yhteistyötä. Keskustelun alle voisi ottaa Kurikan kulttuurielämää kokoavan kattojärjestön perustamisen. Vastaavanlaisesta ratkaisusta on kokemusta muun maussa Paimiossa, jossa vuonna 2004 perustettiin Kulmikkaat ry. yhdistämään ja verkottamaan kulttuurin aktiivitoimijoita, alueen kulttuurivaikuttajia, viranhaltijoita, yhdistyksiä ja poliitikkoja kaupungin kulttuurin kehittämisen asialle. Tavoitteena tällä kunnallisen kulttuurin kattojärjestöllä on muun muassa hankkia kulttuurille pääomaa, aktivoida, ihastuttaa ja herättää keskustelua. 16 Naapurikunnat ja alueelliset toimijat, kuten Etelä-Pohjanmaan liitto, ovat myös luonnollisia yhteistyökumppaneita Kurikan kulttuurielämänkin näkökulmasta. Kansainvälinen yhteistyö Kansainvälistä yhteistyötä kulttuurin osalta Kurikka tekee tällä hetkellä säännöllisimmin ystävyyskuntatoiminnan kautta. Lisäksi eri kulttuuritoimijoilla on jonkin verran kansainvälistä toimintaa, mistä hyvänä esimerkkinä Eira Nevanpään taideliikuntakoulun menestyksekäs osallistuminen kansainvälisiin kilpailuihin. Yhä kansainvälisemmässä maailmassa Kurikan kulttuurielämänkin tulee pysyä kehityksen mukana ja panostaa kansainväliseen toimintaan. Kansainvälisyyden kehittämisessä ensimmäinen askel on jo olemassa olevien yhteistyökäytäntöjen kehittäminen ja tehostaminen. 16 Kts. Nyt olis kyllä kulttuurin vuoro teoksessa Kulttuurin kulmakivet Varsinaissuomalaisia kulttuuristrategioita 2005 (2005). 18 Kurikan kulttuuristrategia Kurikan kulttuuristrategia

11 Ystävyyskuntatoiminnasta tuleekin tehdä kaikille kuntalaisille näkyvämpää ja avoimempaa. Lisäksi järjestöjä tulee kannustaa kansainvälisiin vierailuihin ja yhteistyösuhteiden solmimiseen. Tämänkaltainen toiminta vaatii luonnollisesti enemmän resursseja, minkä suhteen tulee selvittää erilaisia rahoitusvaihtoehtoja muun maussa kansainvälisistä rahastoista. Yksi vaihtoehto kansainvälisyyden lisäämiselle on residenssitoiminnan aloittaminen. Residenssitoiminnassa ulkomaisille taiteilijoille tarjottaisiin Kurikasta määräajaksi residenssi ja vastineeksi tästä taiteilija sitoutuisi tutustumaan Kurikan kulttuuritoimijoihin ja osallistumaan kulttuurielämään. Residenssitaiteilijoiden töiden esittelytiloina voisivat toimia Kurikan kaupungin julkiset toimipisteet, jolloin toiminta tukisi julkisen rakentamisen prosenttiperiaatetta, jonka mukaan rakennushanketta suunniteltaessa 1 % rakentamiskustannuksista varataan taiteen hankkimiseen tai taiteelliseen suunnitteluun. Tällainen vuorovaikutus ja kulttuurivaihto toisi uusia tuulahduksia Kurikan kulttuurielämään ja antaisi niin kulttuuritoimijoille kuin kuntalaisillekin uudenlaisia kulttuurivirikkeitä. Tavoitteet Kulttuuritoimijoiden välisen yhteistyön lisääminen Kulttuurin ja muiden sektoreiden ja tahojen välisen yhteistyön lisääminen Kulttuurisen hyvinvointityön kehittäminen Luovan talouden toiminnan kehittäminen Kansainvälisen yhteistyön lisääminen Toimenpide-ehdotukset Perustetaan Kurikan kulttuuritoimijoille yhteinen foorumi/intranet Viedään Kulttuuritalo-hanketta eteenpäin ja varmistetaan, että suunnittelussa otetaan talon käyttäjien vuorovaikutusmahdollisuudet huomioon Selvitetään yhteistyömalleja Jikkyn ja yksityisen sektorin kanssa kulttuurisen hyvinvointityön osalta Järjestetään markkinointiin ja liiketoimintaan liittyviä koulutuksia kulttuuritoimijoille Perustetaan Kurikan kulttuurielämän kattojärjestö, joka edistää kulttuurin asemaa Selvitetään mahdollisuuksia kansainvälisen residenssitoiminnan käynnistämiselle 4.3 Kulttuuritalo Kurikan monipuolinen ja laadukas, mutta hajallaan toimiva kulttuurikenttä tarvitsee toiminnat kokoavan kulttuuritalon, joka tarjoaa laadukkaita kulttuuritiloja ja lisää yhteistyötä Kurikan kulttuuritoimijoiden keskuudessa. Kulttuuritoimijoiden toiminnan keskittäminen samoihin tiloihin luo synergiaetuja ja luovuus lisää luovuutta. Kulttuuritalosta suunnitellaan Kurikan keskustaan aktiivista luovuuden keskittymää, joka palvelisi kurikkalaisia kulttuuritoimijoita ja kaikkia kuntalaisia sekä nostaisi Kurikan imagoa. Tässä strategiassa esitettyä visiota, johon kuuluvat ajatukset kulttuurisesta hyvinvoinnista, kulttuurisesta elinkeinosta ja kulttuurisesta vetovoimasta, ja edellä esiteltyjä kahta muuta kehittämisen kulmakiveä (kattavat kulttuuripalvelut ja yhteistyö) pystytään kulttuuritalon avulla viemään kaikkein tehokkaimmin eteenpäin. Kulttuuritalon toimintojen tarpeet ovat laajoja ja moninaisia, koska toimijoita on paljon eri aloilla. Tämän vuoksi jo suunnitteluvaiheessa on pyritty kuulemaan Kurikan kulttuurialan toimijoiden ehdotuksia ja mielipiteitä koskien kulttuuritaloa. Keväällä 2011 tehtiin kurikkalaisille kulttuuritoimijoille kysely kulttuuritalosta. Kyselyyn vastasi 14 toimijaa, joista suurin osa (9 kpl) oli erittäin kiinnostuneita oman toimitilan saamisesta kulttuuritaloon. Kyselyn tuloksien Kulttuuritaloa ollaan tällä hetkellä viemässä Velsanmäelle. Kuva: Kurikan kulttuuritoimi. perusteella toiminnan kannalta välttämättömiä tiloja olisivat muun muassa konserttisali, näyttelytila, kahviotilat, toimistotilat, kokoushuoneet, harrastetilat, opetustilat, varastotilat sekä ateljee- ja myymälätilat. Kulttuuritalon ei ole tarkoitus olla pelkkä maamerkki tai näyttävä juhlasali, vaan sen tulee täyttyä erilaisesta kulttuuritoiminnasta, olkoon kyse sitten harrastustoiminnasta tai ammattimaisemmasta (liike)toiminnasta, omaksi ilokseen puuhailemisesta tai yleisölle järjestettävistä tapahtumista. On tärkeää saada mukaan myös taiteilijat ja luovat yrittäjät sekä kuntalaiset niin kulttuurin kuluttajina kuin aktiivisina osallistujina ja toimijoina. Lisäksi on olennaista synnyttää talon sielu ja henki jo rakentamisvaiheessa. Kulttuuritalossa tulee olla monenlaista toimijaa ja toimintaa, jolloin olosuhteet hedelmällisellä ja innovatiiviselle yhteistyölle ovat olemassa. Monipuolinen kulttuuritoiminta tulee myös huomioida tiloja suunniteltaessa ja siten taata, että kulttuuritalo todella parantaa kurikkalaisten kulttuuritoimijoiden edellytyksiä harjoittaa toimintaansa. Kurikan kulttuuritalo on edennyt hankesuunnitelmavaiheeseen. Hankesuunnitelman valmistelua varten kulttuurilautakunta on tutustunut erilaisiin kulttuuritalokohteisiin omien suunnitelmiensa pohjaksi. Toukokuussa 2010 kulttuurilautakunta ja kurikkalaiset kulttuuritoimijat kävivät tutustumassa Lapualla Vanhan Paukun kulttuurikeskuksen tiloihin ja toimintaan. Elokuussa 2011 lautakunta vieraili Helsingin kaapelitehtaalla ja Hämeenlinnan Verkatehtaalla. Kulttuurilautakunta on tutustunut Kurikassa sijaitseviin mahdollisesti tarjolla oleviin kulttuuriperintöä omaaviin kiinteistöihin kuten entisen Kurikan Puunjalostustehdas Oy:n ja Velsa Oy:n tiloihin kaupungin keskustan tuntumassa Velsanmäen alueella ja Kurikan vanhaan lakkitehtaaseen Panttilassa. Lisäksi jo edellä mainitun kulttuuritoimijoille suunnatun kyselyn tulokset ovat ohjanneet suunnittelua. 20 Kurikan kulttuuristrategia Kurikan kulttuuristrategia

12 Tällä hetkellä kulttuuritaloa ollaan suunnittelemassa nimenomaan Velsanmäelle. Arkkitehtitoimisto Ranto Oy on täydentänyt Kurikan kulttuuritoimen laatimaa hankesuunnitelmaa tilaohjelmalla, tontin käyttösuunnitelmalla ja rakennuksen tilakaaviolla sekä kustannusarviolla. Näin ollen valmiita piirustuksia, suunnitelmia ja laskelmia on jo olemassa. Lisäksi Kurikan kaupungin vuoden 2013 talousarviossa on kirjattu investointiin kulttuuritalon toteutus aikavälille Kulttuuritalon etenemiseen vaikuttaa myös uuden kaupungintalo-hankkeen eteneminen, sillä Velsanmäen kiinteistöt ovat toimineet vuodesta 2012 lähtien kaupungintalon väistötiloina. Paljon on siis Kurikan kulttuuritalon eteen jo tehty, mutta paljon on vielä tehtävää. Onkin elintärkeää saada vietyä Kulttuuritalohanketta eteenpäin aina vain konkreettisemmalle tasolle. Tarjouskilpailu on saatava käyntiin. Kulttuuritalon toimintaa tulee ryhtyä suunnittelemaan niin talouden kuin käytännönkin näkökanteilta. Lisäksi tulee ryhtyä arvioimaan kulttuuritalon käytön kustannuksia. Rahoitusvaihtoehtoja tulee selvittää muun muassa kaupungin, vuokralaisten, yleisötulojen, Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman ja eurooppalaisten kulttuurirahastojen ym. suunnalta. Kulttuuritalon arjen elämään kuuluvat asiat kuten aukioloajat, valvonta, vastuuhenkilöt, tilojen jakaminen toimijoiden kesken, tilojen varaaminen jne. tulee määrittää ja suunnitella jo etukäteen. Tavoitteet Kulttuuritalon valmistuminen ja täyteen toimintakuntoon saaminen Toimenpide-ehdotukset Viedään Kulttuuritalo-hanke konkreettisemmalle tasolle Käynnistetään tarjouskilpailu Tehdään kustannuslaskelmia liittyen kulttuuritalon käyttöön Selvitetään rahoitusvaihtoehtoja Määritetään ja suunnitellaan kulttuuritalon käyttöön ja käytäntöihin liittyviä asioita Eira Nevanpään taideliikuntakoulussa harrastettavat lajit ovat sirkus, akrobatiavoimistelu ja trampoliinivoimistelu. Kuva: Eira Nevanpään taideliikuntakoulu. Kuva: Susanna Laitala. Liitteet Liite 1 Kurikan kulttuurin kehittämissuunnitelman Walking cafe aloitusseminaarin teemaryhmiin osallistuneet: Kaija Nyysti, kulttuurilautakunnan puheenjohtaja / Jurvan harrastajanäyttelijät ry. Aila Lepistö, kulttuurilautakunnan jäsen Terho Lintala, kulttuurilautakunnan jäsen Arto Huhta-Koivisto, kulttuurilautakunnan jäsen Jari Latvala, kulttuurilautakunnan jäsen Matti Hakala, kulttuurilautakunnan jäsen Aatos Ilomäki, kulttuurilautakunnan varajäsen Maija-Leena Rostén, Kurikan kulttuuritoimi Marjatta Eväsoja, Etelä-Pohjanmaan liitto Teppo Ylitalo, Etelä-Pohjanmaan liitto Jukka Ala-Luopa, Kurikan kansalaisopisto Aleksandra Podlesna, Etelä-Pohjanmaan musiikkiopisto Tiina Haavisto, Etelä-Pohjanmaan musiikkiopiston Kurikan toimipisteen kannatusyhdistys ry. Ari Kivistö, Sedu Kurikka Suvi Tamminen, Kurikan seurakunta ja Kurikan Soittokunta ry. Katja Rinta-Nikkola, Kurikka-lehti / Harrastajateatteri Synkky Jenni Latva, valokuvaaja Marita Rintala, Harrastajateatteri Synkky Raimo Teräväinen, Samuli Paulaharjun säätiö Airi Kentala, Kurikan kuvataideyhdistys ry Kirsi Saunamäki, Kurikan karjalaiset ry Taisto Tiittanen, Puuseppämuseo ry Hannu Siltala, Puuseppämuseo ry Kari Mäki, Jurvan harrastajanäyttelijät ry Vesa-Matti Saarakkala, Kurikan kaupunginhallitus / Kaupunginvaltuusto Kalervo Puskala, Kotiseutuneuvos, Jurva Kimmo Niemi, Kurikan Soittokunta ry. Liite 2 Kurikan kulttuurilautakunta : Nyysti Kaija, pj. Viitala Maarit, vpj. Hakala Matti Huhta-Koivisto Arto Latvala Jari Lepistö Aila Lintala Terho Niemistö Tuija Pukkila Lii Vesa-Matti Saarakkala, kaupunginhallituksen edustaja ( ) Merja Latvala, kaupunginhallituksen edustaja ( ) Rostén Maija-Leena, esittelijä ja sihteeri Liite 3 Kurikan kulttuurin kehittämistyöryhmä: Nyysti Kaija, kulttuurilautakunta, (työryhmän puheenjohtaja) Parkkonen Voitto, tekninen lautakunta Pusa Anna-Kaisa, Jikky Haavisto Tiina, Kurikan yrittäjät Myllymäki Anna-Maija, Jurvan yrittäjät Länsikallio Kirsti, Kurikan kirjasto Jyrä Anna-Liisa, Kurikan kansalaisopisto Tuomisto Ari-Matti, Etelä-Pohjanmaan musiikkiopiston Kurikan toimipiste Perttula Eeva, Sisustuskeskus Sella Mikkilä Maarit, nuorisovaltuusto Qnuva Rostén Maija-Leena, Kurikan kulttuuritoimi (työryhmän sihteeri) Liite 4 Kurikan kulttuurilautakunta : Kälviäinen Irma, pj. Koski Kaisa, vpj. Ala-Hulkko Jorma Huhtala Minna Kallio Esa Kotiranta Aino-Maija Pukkila Lii Podlesny Romuald Tuomisto Ari-Matti Parkkamäki Margit, kaupunginhallituksen edustaja Podlesny Michal, nuorisovaltuusto Qnuva Rostén Maija-Leena, esittelijä ja sihteeri 22 Kurikan kulttuuristrategia Kurikan kulttuuristrategia

Kulttuuri kärkenä nuorten ystävyyskuntatoiminnassa. Kansainvälinen toiminta Pohjoismaiset kulttuuripäivät

Kulttuuri kärkenä nuorten ystävyyskuntatoiminnassa. Kansainvälinen toiminta Pohjoismaiset kulttuuripäivät Kulttuuri kärkenä nuorten ystävyyskuntatoiminnassa Kansainvälinen toiminta Pohjoismaiset kulttuuripäivät 1991-2013 1 Ystävyyskunnat Kurikalla on neljä ystävyyskuntaa: ruotsalainen Ockelbo, norjalainen

Lisätiedot

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kulttuurin Kaukametsä Luova talous ja kulttuuri alueiden voimana 31.8.2011, Helsinki Hallitusohjelma Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen,

Lisätiedot

KULTTUURIOHJELMA NURMIJÄRVEN KUNTA

KULTTUURIOHJELMA NURMIJÄRVEN KUNTA KULTTUURIOHJELMA NURMIJÄRVEN KUNTA Sisältö Kulttuurin vuoro...3 Laki kuntien kulttuuritoiminnasta...5 Visio vuodelle 2016...5 Nurmijärven kunnan arvot...6 Arvot kulttuurin näkökulmasta...7 Kriittiset menestystekijät...9

Lisätiedot

Paikallisuus ja maaseudun kulttuuri

Paikallisuus ja maaseudun kulttuuri Paikallisuus ja maaseudun kulttuuri Mikkolan navetta 21.1.2012 Ellinoora Auvinen kulttuurituottaja Hanksalmen kunta Hankasalmi Kolme taajamaa: Kirkonkylä, Asema ja Niemisjärvi Noin neljännes asukkaista

Lisätiedot

PIRKANMAALLE LAADITAAN KULTTUURIHYVINVOINTISUUNNITELMA

PIRKANMAALLE LAADITAAN KULTTUURIHYVINVOINTISUUNNITELMA PIRKANMAALLE LAADITAAN KULTTUURIHYVINVOINTISUUNNITELMA 25.10.2016 Arttu Haapalainen taiteen ja hyvinvoinnin läänintaiteilija Taiteen edistämiskeskus / Pirkanmaa Kun tanssin, tunnen oloni normaaliksi

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Hankasalmen kulttuuritoimi. Hankasalmi Ellinoora Auvinen

Hankasalmen kulttuuritoimi. Hankasalmi Ellinoora Auvinen Hankasalmen kulttuuritoimi Hankasalmi 14.2.2012 Ellinoora Auvinen Mitä kulttuuri merkitsee yksilölle ja yhteisölle? 2 YKSILÖLLE ehkä tätä Elämyksiä, luovuutta ja identiteetin vahvistamista Mahdollisuus

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

kulttuuri lähipalveluna Anna Vilkuna

kulttuuri lähipalveluna Anna Vilkuna kulttuuri lähipalveluna Anna Vilkuna Kotka 21.2.2013 KUULTO projekti kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke toimii Jyväskylän yliopistossa, rahoittajana OKM lähtenyt liikkeelle vuonna 2011, jatkorahoitus

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

KEMPELE KASVAA KULTTUURIKUNNAKSI KEMPELE KULTTUURIKUNNAKSI KEMPELEESTÄ KULTTUURIKUNTA. Kempeleen kunnan kulttuuriohjelma

KEMPELE KASVAA KULTTUURIKUNNAKSI KEMPELE KULTTUURIKUNNAKSI KEMPELEESTÄ KULTTUURIKUNTA. Kempeleen kunnan kulttuuriohjelma KEMPELE KASVAA KULTTUURIKUNNAKSI KEMPELE KULTTUURIKUNNAKSI KEMPELEESTÄ KULTTUURIKUNTA Kempeleen kunnan kulttuuriohjelma 1. Johdanto Yhteisöllisyysvaliokunta on helmikuussa 2012 tehnyt valtuustoaloitteen

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Kulttuuripalvelut tärkeä osa kunnan toimintaa. Ditte Winqvist Erityisasiantuntija, kulttuuri Opetus- ja kulttuuriyksikkö Iisalmi 12 maaliskuu 2015

Kulttuuripalvelut tärkeä osa kunnan toimintaa. Ditte Winqvist Erityisasiantuntija, kulttuuri Opetus- ja kulttuuriyksikkö Iisalmi 12 maaliskuu 2015 Kulttuuripalvelut tärkeä osa kunnan toimintaa Ditte Winqvist Erityisasiantuntija, kulttuuri Opetus- ja kulttuuriyksikkö Iisalmi 12 maaliskuu 2015 1. Kulttuuri on oleellinen osa hyvinvointiyhteiskuntaa

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Eräiden taiteen perusopetuksen oppilaitosten opetussuunnitelmien muutosten hyväksyminen 1.8.

Espoon kaupunki Pöytäkirja Eräiden taiteen perusopetuksen oppilaitosten opetussuunnitelmien muutosten hyväksyminen 1.8. 23.09.2015 Sivu 1 / 1 988/02.05.01/2015 144 Eräiden taiteen perusopetuksen oppilaitosten opetussuunnitelmien muutosten hyväksyminen 1.8.2015 alkaen Valmistelijat / lisätiedot: Leena Lemiläinen-Honkanen,

Lisätiedot

Kuntarakenneselvitys Pöytäkirja 1/ 2013 Seinäjoki Jalasjärvi Kurikka

Kuntarakenneselvitys Pöytäkirja 1/ 2013 Seinäjoki Jalasjärvi Kurikka Kuntarakenneselvitys Pöytäkirja 1/ 2013 Seinäjoki Jalasjärvi Kurikka Sivistystoimen työryhmä Aika: Maanantai 27.5.2013 klo 13.00 14.40 Paikka: Alvarinpohja 2, Seinäjoen kaupungintalo Läsnä: Olli Kangas,

Lisätiedot

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo

Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Maakunnallinen kulttuuriyhteistyö Maria Helo Lähtökohdat Toimijat etäällä toisistaan, maakunnallisen toiminnan lisääminen - ) eri toimijoiden kohtaamisia ja voimavarojen tehokkaampaa yhdistämistä Tahto

Lisätiedot

(Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 27.10.2008. Myöhemmin tehdyt muutokset ja lisäykset on mainittu tekstin yhteydessä.)

(Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 27.10.2008. Myöhemmin tehdyt muutokset ja lisäykset on mainittu tekstin yhteydessä.) KULTTUURITOIMEN J O H T O S Ä Ä N T Ö (Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 27.10.2008. Myöhemmin tehdyt muutokset ja lisäykset on mainittu tekstin yhteydessä.) I LUKU KULTTUURILAUTAKUNTA Toiminta-ajatus Toimiala

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Materia ry

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Materia ry TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Materia ry SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Hallitus ja hallituksen kokoukset 3. Jäsenet 4. Yhdistyksen toiminta 5. Näyttelyt, messut ja muut tapahtumat 6. Tiedotus 7. Muu toiminta

Lisätiedot

11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet

11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet 11. KIRJASTOT 11.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Yleisten kirjastojen kirjasto- ja tietopalvelujen tavoitteena on edistää väestön yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistykseen, kirjallisuuden

Lisätiedot

Kulttuurikasvatussuunnitelma takaa kaikille lapsille ja nuorille tasaarvoisen mahdollisuuden kokea monipuolisesti paikallista kulttuuria.

Kulttuurikasvatussuunnitelma takaa kaikille lapsille ja nuorille tasaarvoisen mahdollisuuden kokea monipuolisesti paikallista kulttuuria. Isonkyrön kunta Kulttuurikasvatussuunnitelma takaa kaikille lapsille ja nuorille tasaarvoisen mahdollisuuden kokea monipuolisesti paikallista kulttuuria. Kulttuurikasvatus auttaa lapsia ja nuoria tuntemaan

Lisätiedot

VUOSISUUNNITELMA

VUOSISUUNNITELMA 1 JOENSUUN KONSERVATORIO Vuosisuunnitelma käsitelty opettajakunnassa 18/9 2015 Toteutuksen arviointi käsitelty opettajakunnassa 31/5 2016 VUOSISUUNNITELMA 2015 2016 1. OPISKELIJAMÄÄRÄT SYKSY Tilanne 20.9.

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Strategia Vapaa-aikalautakunta

Strategia Vapaa-aikalautakunta Strategia 2016-2020 Vapaa-aikalautakunta Strategiset pääteemat Kasvava, viihtyisä ja vetovoimainen elinympäristö -Houkuttelevat asumisen edellytykset -Monipuoliset, helposti saatavilla olevat ja laadukkaat

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei

Lisätiedot

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Pauliina Mattinen 1 Tutkimuksesta yleensä Tutkimuksen aineistonkeruun toteutti Innolink Research Oy. Tutkimus

Lisätiedot

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA

VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA VESANNON SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA 2015-2020 Sivistystoimen palvelut Varhaiskasvatus: perhepäivähoito, ryhmäperhepäivähoito, päiväkoti, esiopetus Perusopetus: Vesannon yhtenäiskoulu, 1-9 lk Lukio: Vesannon

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi Yrittäjyyskasvatuskonferenssi 27.-28.1.2011 Ihmisiä, jotka paahtavat täysillä ja joilla on sisäinen hehku päällä, on paljon. Harmi, että he ovat valtaosin alle 7-vuotiaita. Esa Saarinen Yrittämällä eteenpäin

Lisätiedot

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu

Luovaa osaamista. Valtteri Karhu Luovaa osaamista Valtteri Karhu OKM:n valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet rakennerahasto-ohjelmassa Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus 1. Osuvaa osaamista 2. Kotona Suomessa (OKM ja TEM) 3. Osallistamalla

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Elämänlaatulautakunta ELÄMÄNLAATUPALVELUIDEN TALOUSARVIO Elämänlaatulautakunta

Elämänlaatulautakunta ELÄMÄNLAATUPALVELUIDEN TALOUSARVIO Elämänlaatulautakunta Elämänlaatulautakunta 71 21.09.2016 ELÄMÄNLAATUPALVELUIDEN TALOUSARVIO 2017 Elämänlaatulautakunta 21.09.2016 71 Kaupunginhallitus on kokouksessaan 4.7.2016 ( 196) antanut talousarvioraamin vuosille 2017-2019.

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI

URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Kuntastrategia 2022 URJALAN TAVOITTEET LYHYESTI Vetovoima Lähipalvelut Elinvoimaisuus Asukaslähtöisyys YRITYSTOIMINTA Edistämme kasvua ja yhteistyötä PALVELUT Varmistamme lähipalvelut kuntalaisille TALOUS

Lisätiedot

Mistä kunnan kulttuuritoiminta syntyy?

Mistä kunnan kulttuuritoiminta syntyy? Mistä kunnan kulttuuritoiminta syntyy? Kulttuuria tehhään yhessä seminaari, Iisalmi 3.12.2013 Heli Talvitie Kulttuuriteemaryhmä, c/o opetus- ja kulttuuriministeriö Laki velvoittaa ja mahdollistaa Kirjasto-,

Lisätiedot

Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta

Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta Forssan seudun Green Care klusterihankkeen 2016 2017 aloitusseminaari 16.2.2016 Yliopettaja Päivi Homan-Helenius HAMK ja tutkija Anja Yli-Viikari

Lisätiedot

Kohti Turun konservatorion strategiaa 2020 RTF Report - luotu Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet

Kohti Turun konservatorion strategiaa 2020 RTF Report - luotu Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet Kohti Turun konservatorion strategiaa 2020 RTF Report - luotu 18.11.2014 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet 2014 tpo alaikäiset 374 95 73 2014 uusi opisk kl 17 7 5 2014 uusi opisk mt 3 3 2 2014 uusi

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA

SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA Sotkamon kansalaisopiston henkilöstö on työstänyt Osaava - koulutuksen aikana vuosina 2011 2012 opistolle räätälöityä laatukäsikirjaa. Käsikirja on EFQM (European

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNGIN KULTTUURIPALVELUJEN STRATEGIA VUOSILLE 2006-2012

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNGIN KULTTUURIPALVELUJEN STRATEGIA VUOSILLE 2006-2012 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNGIN KULTTUURIPALVELUJEN STRATEGIA VUOSILLE 2006-2012 Kulttuurilautakunta 28.9.2006 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 3 2. KULTTUURIPALVELUIDEN SUUNNITTELUN LÄHTÖ- 3 KOHTIA 3. UUDENKAUPUNGIN

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa)

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Elinkeinojaosto Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Trög Sakari, pj (Viitala Susanna) Juuruspolvi Juhani, vpj (Airaksinen Maarit) Karvo Seija

Lisätiedot

Suupohjan kehittämisyhdistys ry

Suupohjan kehittämisyhdistys ry n kehittämisyhdistys ry Etelä-Pohjanmaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007-2013 Myönnetyt hanketuet 1.1.- 31.12.2009 HANKE NRO HANKKEEN NIMI JA TOTEUTUSAIKA KOULUTUSHANKE 4013 Suvi-Media koulutushanke

Lisätiedot

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle

Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle Nikkilän kehityskuva Utvecklingsbild för Nickby Maankäyttöjaostolle 20.4.2016 Nikkilän askeleet 2035 NIKKILÄN KEHITYSKUVA ON KUNNAN YHTEINEN STRATEGIA NIKKILÄN KEHITTÄMISEKSI. KEHITYSKUVAN TAVOITEVUOSI

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan. Olemme poliittisesti

Lisätiedot

Allianssin. strategia

Allianssin. strategia Allianssin strategia 2021 VISIO 2021 ALLIANSSI EDISTÄÄ NUORTEN HYVINVOINTIA Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry on valtakunnallinen nuorisotyön vaikuttaja- ja palvelujärjestö, joka yhdistää nuorisoalan.

Lisätiedot

Yleisö. Kaupunkilainen, turisti, asiakas, kävijä, ihminen kulttuurin kuluttajan tulee olla kaupungin kulttuurintuotannon keskiössä.

Yleisö. Kaupunkilainen, turisti, asiakas, kävijä, ihminen kulttuurin kuluttajan tulee olla kaupungin kulttuurintuotannon keskiössä. Tarvitaan kulttuurin rakennemuutos: nykyinen rakenne tukee koulunpenkiltä tehtaaseen ajattelua. Tilanne on nyt ihan toinen ja tämä pitää saada näkymään myös Kotkan kulttuurissa. Jari Järvelä Yleisö Kaupunkilainen,

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry

TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Materia ry SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Hallitus ja hallituksen kokoukset 3. Jäsenet 4. Yhdistyksen toiminta 5. Näyttelyt, seminaarit ja muut tapahtumat 6. Muut toiminta 5.1

Lisätiedot

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1 Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut 7.4.2011 Eva Storgårds 1 Visio Perustehtävä Kaupungin missio eli perustehtävä on palvelujen järjestäminen kansalaisille suomen ja ruotsin kielellä

Lisätiedot

Tp 2010 Ta 2011 Käyttö 1-6/10 Käyttö 1-6/11 Käyttö-% Menot 25,1 30,6 15,7 12,0 39,1 Tulot Netto 25,1 30,6 15,7 12,0 39,1

Tp 2010 Ta 2011 Käyttö 1-6/10 Käyttö 1-6/11 Käyttö-% Menot 25,1 30,6 15,7 12,0 39,1 Tulot Netto 25,1 30,6 15,7 12,0 39,1 SIVISTYSPALVELUT 310 Sivistyslautakunta Sivistyspalvelujen vastuualueet ovat esi- ja perusopetus kansalaisopisto musiikkiopisto kirjastopalvelut nuorisotyö museo muu kulttuuritoiminta liikuntapalvelut

Lisätiedot

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016

Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Työpajojen ja verkko-osallistujien havainnot ja muutosehdotukset reformin teemoista kesäkuussa 2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö Opetushallitus Raportti 30.6.2016 Janne Jauhiainen ja Anu Valtari / Fountain

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Oppiminen taidekasvatuksen kautta Taikalampun monipuoliset työkalut opettajan apuna Saara Vesikansa 11.9.2013 Kuntamarkkinat

Oppiminen taidekasvatuksen kautta Taikalampun monipuoliset työkalut opettajan apuna Saara Vesikansa 11.9.2013 Kuntamarkkinat Oppiminen taidekasvatuksen kautta Taikalampun monipuoliset työkalut opettajan apuna Saara Vesikansa 11.9.2013 Kuntamarkkinat Mikä on Taikalamppu? Lasten- ja nuortenkulttuurikeskusten verkosto Perustettu

Lisätiedot

KANKAANPÄÄN MUSIIKKIOPISTO

KANKAANPÄÄN MUSIIKKIOPISTO ARVOT-VISIO-STRATEGIA 2012 2020 KANKAANPÄÄN MUSIIKKIOPISTO Kankaanpään kaupungin kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta on hyväksynyt strategian 22.12.2011 Kankaanpään kaupungin koulutuslautakunta on hyväksynyt

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 Lausuntopyynnön esittelyn tueksi TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen alueellisen koordinaation painopisteet Pirkanmaalla

Lisätiedot

Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot. Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto

Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot. Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto Case: Hyvinvointikertomus ja kirjastot Tietojohtaminen kirjastossa-koulutuspäivät 7.11.2016 Johanna Selkee Suomen Kuntaliitto Hyvinvoinnin ja elinvoiman edistäminen Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013

Toimintasuunnitelma 2013 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2013 Carita Bardakci 22.11.2012 1.1.1.1.1.1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 1. JOHDANTO JA

Lisätiedot

Strategiamme Johdanto

Strategiamme Johdanto Strategia 2015-2016 Strategiamme 2015-2016 Johdanto Ruoveden tuleva kuntastrategia tehdään jäljellä olevalle valtuustokaudelle, jonka jälkeen uusi valtuusto päivittää strategian vastaamaan sen hetken tilannetta.

Lisätiedot

Liite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä

Liite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Paikallismuseotoiminnan kehittäminen ja aktivointi viemällä eteenpäin suunnitelmista esiin nousseita kehittämistavoitteita 2. Kulttuuriympäristöön

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA TOIMINTA-AJATUS Sivistystoimen tuottamat laadukkaat perus- ja hyvinvointipalvelut vaikuttavat merkittävällä ja positiivisella tavalla maaseutukaupungin asukkaiden elämänhallintaan ja laatuun sekä viihtyvyyteen.

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset

K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset K3 WORKSHOP/5 4.11.2014 Odotukset Kohdistuivat lähinnä K3- konseptin kulttuuri osioon - eli miten saadaan konsepti palvelemaan kulttuurielämän raikastamista ja rakennetaan hyvä alusta kulttuurityölle ja

Lisätiedot

- tulevaisuuden kunta - a municipality with a bright future. Juha Valkama, kunnanjohtaja 9.2.2016

- tulevaisuuden kunta - a municipality with a bright future. Juha Valkama, kunnanjohtaja 9.2.2016 - tulevaisuuden kunta - a municipality with a bright future Juha Valkama, kunnanjohtaja 9.2.2016 Väestönmuutos 2014 2015 (enn.) Kinnula -25 Pihtipudas -40 Kyyjärvi -21 Karstula -18 Kivijärvi -43 Kannonkoski

Lisätiedot

Espoon työväenopisto. Visiomme: Espoon työväenopisto on Suomen arvostetuin vapaan sivistystyön suunnannäyttäjä. Saara Patoluoto 30.1.

Espoon työväenopisto. Visiomme: Espoon työväenopisto on Suomen arvostetuin vapaan sivistystyön suunnannäyttäjä. Saara Patoluoto 30.1. Espoon työväenopisto Visiomme: Espoon työväenopisto on Suomen arvostetuin vapaan sivistystyön suunnannäyttäjä Saara Patoluoto 30.1.2014 Espoon työväenopisto Lainsäädännöllinen tehtävä ja tarkoitus ( Laki

Lisätiedot

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 1 Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 Taiteen perusopetus, lasten tanssi- ja balettiopetus Yleinen oppimäärä Limingan kunta Sivistyslautakunta Voimassa 1.8.2012 alkaen 2 1. Toiminta-ajatus

Lisätiedot

PORIN TAIDEMUSEO. tehtävämme. Satakunnan kulttuurin edistämisessä

PORIN TAIDEMUSEO. tehtävämme. Satakunnan kulttuurin edistämisessä PORIN TAIDEMUSEO tehtävämme Satakunnan kulttuurin edistämisessä Tehtävämme ja vastuualueemme Satakunnan kulttuurin edistämisessä PORIN TAIDEMUSEON TEHTÄVÄNÄ on Porin kulttuuritoimen yhteisten arvojen mukaisesti

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten Seutuhallitus 26.10.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet

Lisätiedot

Kunnan kulttuuritoiminnan hallinto- ja palvelurakenne: (Kuvaus hallinnosta, palvelurakenteesta ja palveluvalinnoista.)

Kunnan kulttuuritoiminnan hallinto- ja palvelurakenne: (Kuvaus hallinnosta, palvelurakenteesta ja palveluvalinnoista.) Tehhään yhessä hanke / Kuntien kulttuurin talous Hankkeen tavoite Selvitetään kuntien kulttuuritoiminnan ja talouden nykytilanne vertailukelpoisella tavalla, otetaan käyttöön ja vakiinnutetaan yhteinen

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden niveltäminen osaksi kaupungin toimintaa

Lasten ja nuorten osallisuuden niveltäminen osaksi kaupungin toimintaa 6. TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA VASTUUTAHOT 1 Toimenpide-ehdotukset ovat syntyneet jyväskyläläisille lapsille ja nuorille tehtyjen alkukartoitusten, Jyväskylän kaupungin palvelualueille tehtyjen kyselyjen

Lisätiedot

KULTTUURISTRATEGIA 2011 2015. Nurmeksen kaupunki

KULTTUURISTRATEGIA 2011 2015. Nurmeksen kaupunki KULTTUURISTRATEGIA 2011 2015 Nurmeksen kaupunki 2 Sisällysluettelo JOHDANTO Nurmeksen kaupungin visio 2013 ja toiminta-ajatus 3 Laki kuntien kulttuuritoiminnasta 3 KULTTUURIPALVELUT JA MUSEO NURMEKSESSA

Lisätiedot

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman päivitys Pohjois-Savon kulttuuriympäristön hoitoohjelman päivittäminen lähtökohtana saadaan näkemys kulttuuriympäristön tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä

Lisätiedot

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 1. TOIMINTA-AJATUS Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan

Lisätiedot

Asiat pykälät 36-46 sivut 41-51. Pöytäkirjan allekirjoitus ja varmennus. Matti Kulmanen. Tarja Jumppanen. Pöytäkirjanpitäjä

Asiat pykälät 36-46 sivut 41-51. Pöytäkirjan allekirjoitus ja varmennus. Matti Kulmanen. Tarja Jumppanen. Pöytäkirjanpitäjä KOKOUSPÖYTÄKIRJA Nro 5/2015 Kokousaika 23.9.2015 kello 18.00 19.40 Kokouspaikka Oripään koulun atk-luokka Läsnä Kulmanen Matti, pj Isotalo Päivi vpj Lehtonen Jukka vj Lindström Asko Leppämäki Mauri Mikkola

Lisätiedot

Taiteen edistämiskeskus. Valtion tukea taiteelle ja kulttuurille

Taiteen edistämiskeskus. Valtion tukea taiteelle ja kulttuurille Taiteen edistämiskeskus Valtion tukea taiteelle ja kulttuurille Taiteen edistämiskeskus Taiteen edistämiskeskus (Taike) edistää taidetta kansallisesti ja kansainvälisesti. Myös kulttuurin edistäminen kuuluu

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika Kainuun kuntarakenneselvitys Paikka Aika Vahvuudet Mikä on Kainuun merkittävin vahvuus tällä hetkellä? Luonnonvarojen hyödyntäminen. Metsät, puhdas luonto ja kaivosteollisuus nähdään Kainuun merkittävimpinä

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Faron sopimuksen suositukset

Faron sopimuksen suositukset Faron sopimuksen suositukset Kohti kestävää kulttuuriperintötyötä Tässä tekstissä kerrotaan, mitä Faron sopimus tarkoittaa Suomelle. Sopimuksen hyötyjä ovat esimerkiksi: - Kaikki ihmiset voivat vaikuttaa

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

KH 127 Valmistelija/lisätiedot: II kaupunginsihteeri Alina Kujansivu, puh

KH 127 Valmistelija/lisätiedot: II kaupunginsihteeri Alina Kujansivu, puh Kaupunginhallitus 127 23.03.2015 Tuula Partasen ym. valtuustoaloite vuosittaisen määräärahan varaamiseksi Lappeenrannan kaupungin testamenttirahaston varoista kolmannen sektorin toimijoiden tekemän hyvinvoinnin

Lisätiedot

SIBELIUKSEN SYNTYMÄKAUPUNKI -SÄÄTIÖN JA HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN VÄLINEN PALVELUSOPIMUS

SIBELIUKSEN SYNTYMÄKAUPUNKI -SÄÄTIÖN JA HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN VÄLINEN PALVELUSOPIMUS Liite 7/KH 9.1.2017 31 SIBELIUKSEN SYNTYMÄKAUPUNKI -SÄÄTIÖN JA HÄMEENLINNAN KAUPUNGIN VÄLINEN PALVELUSOPIMUS 1. SOPIJAOSAPUOLET Sopimuksen osapuolina ovat Hämeenlinnan kaupunki (jatkossa kaupunki, Y-tunnus

Lisätiedot

Merkittävä puistohistoria

Merkittävä puistohistoria Susanna Lappalainen, viheraluesuunnittelija HELSINKI 28.10.2016 Merkittävä puistohistoria Kaupunginpuisto eli ihana Parkki syntyi jo 1840-50 -luvuilla, Aulangon rakentaminen ajoittui lähinnä vuosiin 1883-1910.

Lisätiedot

Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palveluja kuntarakenneselvitys

Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palveluja kuntarakenneselvitys Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palveluja kuntarakenneselvitys Demokratiatyöryhmän esitykset kuntayhteistyön tiivistämisestä 29.9.2014 28.11.2014 Page 1 Työryhmän esitykset 1. Kuntalaisten osallisuus

Lisätiedot

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Suomen kasvukolmio Alueellisesti Loimaa kuuluu Suomen kasvukolmioon Suomen Kasvukolmio eli Helsinki-Tampere-Turku

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE Hankesuunnitelma LUONNOS 19.4.2010 I Tausta Hanke perustuu Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategian laatimisprosessin tuloksena todettuun suureen tarpeeseen

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 1. TOIMINTA-AJATUS Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan

Lisätiedot

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys 6.5.2014 Jarkko Majava (yhteyshenkilö) Johtava konsultti, FCG Konsultointi Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 22.5.2014 Page 1 Kuntarakenneselvityksen

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ

HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA 13.1.2017 SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ MITÄ TEEMME TÄNÄÄN? Riskienhallinnan vaihe 3 seuranta ja raportointi Riskienhallinnan vaihe 2 operatiivinen

Lisätiedot