Kaasukaupan. suunta kääntyi. Bruce Oreck tietää, mikä on halvinta energiaa Gasumin tuleva johtaja uskoo luonnonkaasuun

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kaasukaupan. suunta kääntyi. Bruce Oreck tietää, mikä on halvinta energiaa Gasumin tuleva johtaja uskoo luonnonkaasuun"

Transkriptio

1 Bruce Oreck tietää, mikä on halvinta energiaa Gasumin tuleva johtaja uskoo luonnonkaasuun MCI Gasumin sidosryhmälehti Gasetti 4/2013 Kaasukaupan suunta kääntyi

2 pääkirjoitus Gasetti Antero Jännes Muutosta ilmassa Julkaisija Gasum Oy, PL 21, Miestentie 1, Espoo Päätoimittaja Minna Ojala p Toimitusneuvosto Tuija Dag, Veli-Heikki Niiranen, Petri Nikkanen, Minna Ojala, Nina Perttula, Ari Seppänen ja Olga Väisänen Toimitus ja taitto MCI Press Oy Kannen kuva Anna-Kaisa Jormanainen Painosmäärä kpl Painopaikka Scanweb Oy, Kouvola Osoitelähde Gasum Oy:n asiakas- ja sidosryhmärekisteri Olen tehnyt pitkän uran maakaasun parissa. Muutoksia on alalla nähty aiemminkin, mutta juuri nyt markkinarakenteen muutos näkyy erityisen vahvasti. Kaasun hintakilpailukyky sen perinteisellä käyttöalueella yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa on ollut huono ja markkinaosuus laskussa. Samanaikaisesti on avautumassa merkittäviä uusia käyttömahdollisuuksia nesteytetylle maakaasulle merenkulun polttoaineena. Suomessa valtionvalta on linjannut, että maakaasu halutaan jatkossakin säilyttää osana suomalaista energiajärjestelmää. On nähty, että tämä tavoite edellyttää maakaasuinfrastruktuurin merkittävää kehittämistä. On tärkeätä saada Inkooseen suuren kokoluokan LNG-terminaali, joka mahdollistaa tehokkaan ja kilpailukykyisen, satamia palvelevan nesteytetyn maakaasun jakeluverkon kehittämisen. Ison terminaalin sijoituspaikasta käydään vielä kilpailua Suomen ja Viron välillä, sillä vain yhdelle hankkeelle on luvassa EU-investointitukia. Omalla päätöksellään hallitus on luvannut tukea sadalla miljoonalla eurolla satamia palvelevan jakeluinfran rakentamista. Gasumille ja myös muille maakaasualan toimijoille on syntymässä uudenlaisia mahdollisuuksia kehittää liiketoimintaansa. Gasumilla on todellinen mahdollisuus olla tulevaisuudessa aivan toisennäköinen toimija. Toisaalta ison tuontiterminaalin ja siihen liittyvän Suomen ja Viron välisen putken toteutuminen tarkoittaa yhtiön jakaantumista ja siirtotoiminnan irtautumista itsenäiseksi toimijaksi. Hyvä perusta ja mahdollisuus tälle positiiviselle kehitykselle on luotu. On aika kiittää teitä kaikkia työtovereita, kaasunkäyttäjiä, yhteistyökumppaneita ja ystäviä yhteisistä vuosista ja yhteisestä työstä. Rauhallista joulua ja hyvää uutta vuotta! gasetti

3 tässä numerossa Gasetti 4/2013 Kaasusta tulee aidosti kansainvälinen kauppatavara. LAURA SOLANKO, SUOMEN PANKKI 4 4 Energiakaupan globaalit kiemurat LNG ja liuskekaasu ovat panneet energiamarkkinat sekaisin. 12 Yhdysvaltojen vihreä mies Suurlähettiläs Bruce Oreck uskoo uusiutuviin. 23 Glögi maistuu myös suklaassa 17 Turpeella takkuaa Polttoturpeen veronkorotus sai voimalaitokset katsomaan kivihiilen suuntaan. 20 Saha soi Saimaalla Honkalahden sahalla kokeiltiin ensimmäisenä Suomessa maakaasua. 24 Finanssihai innostui energiasta Gasumin tuleva toimitusjohtaja Johanna Lamminen on ihan kaasussa. putkikaasun haastajat Yhdysvalloista on liuskekaasun tuotannon ansiosta tulossa tuontimaan sijaan vientimaa. Se on laskenut kivihiilen hintoja Euroopassa, mikä ei lupaa hyvää päästötavoitteille. Samaan aikaan LNG-laivat porskuttavat, ja etenkin Japanissa siitä on Fukushiman onnettomuuden jälkeen tullut merkittävä energianlähde Bruce Oreckin tytär kutsuu häntä ilonpilaajaksi 27 Siirtoputki siirtyy Tampereella kuutiometriä puuta vuodessa 19 Saareen saunaan Vernissatehtaaseen gasetti 3

4 TEEMA GLOBAALIT KAASUMARKKINAT Globaali kaasukauppa 2012 Yhdysvalloista Kanadaan 27,5 Kanadasta Yhdysvaltoihin 83,8 Afrikasta Eurooppaan 23,8 LNG Venäjältä Itä-Eurooppaan 56,0 Yhdysvalloista Meksikoon 17,6 MAAKAASUA PUTKESSA LNG:TÄ LAIVALLA LNG Keski- ja Etelä- Amerikasta Yhdysvaltoihin 3,2 Etelä- Amerikkaan 3,7 Eurooppaan 2,6 Afrikasta Eurooppaan 39,3 Afrikasta Japaniin 6,5 LNG LNG Arabian niemimaalta Eurooppaan 29,8 Japaniin 34,6 Etelä-Koreaan 23,4 Intiaan 16,7 4 gasetti

5 TEKSTI Katri Isotalo KUVITUS Anna-Kaisa Jormanainen ENERGIAMARKKINAT Venäjältä Eurooppaan 105,5 Venäjältä Turkkiin 24,5 murroksessa Maakaasuputket ovat saaneet kilpailijoikseen laivat ja liuskekaasun. Yhtäkkiä Yhdysvaltojen kaasun tuontiterminaalit seisovat tyhjinä ja päästöt pienenevät. Samaan aikaan Euroopassa tuoksahtaa kivihiilen katku. Malesiasta Japaniin 36,3 Etelä-Koreaan 16,9 LNG Australiasta Japaniin 21,6 Kiinaan 4,8 LNG LÄHDE: BP aailman vaikutusvaltaisin luonnonvara, öljy, on saamassa kilpailijakseen kaasun. Liuskekaasun tuotantotekniikan kehittyminen on muuttamassa maailman energiamarkkinoita ennennäkemättömällä vauhdilla. Liuskekaasubuumi heilauttelee myös nesteytetyn maakaasun eli LNG:n (liquefied natural gas) markkinoita. Se puolestaan säteilee perinteisen putkessa kulkevan maakaasun markkinoihin. Maaperän kalkki- ja liuskekiven huokosissa esiintyvä maakaasu eli liuskekaasu ei ole uusi löytö, ei edes siihen viime aikoina voimakkaasti satsanneessa Yhdysvalloissa. Uutta on tuotantotekniikan kehittyminen niin, että liuskekaasua pystytään hyödyntämään. Vedellä tehtävää poraamista kutsutaan säröstämiseksi. Liuskekaasua esiintyy Pohjois-Amerikan lisäksi myös muualla maailmassa, mutta sen hyödyntäminen on osoittautunut ainakin Euroopassa paitsi kalliiksi myös liian suureksi ympäristöriskiksi. Esimerkiksi Ranska on kieltänyt liuskekaasun porauksen kokonaan. Kiinan liuskekaasu- gasetti 5

6 TEEMA GLOBAALIT KAASUMARKKINAT varojen hyödyntämisessä taas on ongelmana vesivarojen riittävyys. Liuskekaasun talteenotossa onnistuneet amerikkalaiset nauttivat nyt halvasta kotimaisesta energiasta. Kaasu maksaa siellä vain noin viidenneksen siitä, mitä vastaavan määrän energiaa tuottava öljybarreli. Tämä on alkanut houkutella energiavaltaista teollisuutta takaisin Yhdysvaltoihin. Yhdysvallat on pitkään pyrkinyt vähentämään riippuvuuttaan Lähi-idän öljystä. Vuoden 1973 öljykriisiä ei haluta kokea uudelleen; silloin Lähi-idän öljyntuottajamaat nostivat öljyn maailmanmarkkinahintaa kymmeniä prosentteja kerralla ja asettivat Yhdysvallat öljynvientikieltoon. Yhdysvaltain hallituksen alaisen EIA:n (Energy Information Agency) mukaan maa saavuttaisi täyden energiaomavaraisuuden noin vuonna 2030 ja siirtyisi jo sitä ennen maakaasun viejäksi. Tämä skenaario on luonnollisesti kirvoittanut laajoja ja värikkäitä spekulaatioita Yhdysvaltojen ja arabimaailman lähivuosien suhteista ja asian vaikutuksesta maailmanpolitiikkaan. Toistaiseksi Yhdysvallat on kuitenkin yhä Kiinan kanssa maailman suurin öljyntuoja. LNG houkutteleva vaihtoehto meriliikenteelle Kansainvälisillä kaasumarkkinoilla liuskekaasun nousu näkyy selvästi. Nesteytetyn maakaasun reitit ovat huomattavasti muuttuneet. Yhdysvaltoihin rakennettiin viime vuosina runsaasti LNG-terminaaleja huoltovarmuuden turvaamiseksi eli omien kaasuvarantojen täydentämiseksi tuontikaasun voimin. Liuskakaasun löytymisen jälkeen terminaaleissa ei ole laivoja juuri näkynyt. Samaan aikaan nesteytetyn maakaasun tarjonta on kasvanut merkittävästi, kun Qatarin valtavat LNG-laitokset valmistuivat Persianlahden rannalle. Qatarin onneksi myös Eurooppa ja erityisesti Japani ovat kiinnostuneet LNG:stä. LNG:n suurin ostaja maailmassa on nykyisin Japani, jossa kaasun käyttö kasvoi merkittävästi Fukushiman ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen. Euroopassa kaasun kokonaiskulutus on sen sijaan pysynyt viimeiset kymmenen vuotta suhteellisen vakaana, noin prosentissa kaikesta energiankulutuksesta. LNG on kuitenkin syönyt jonkin verran perinteisen putkessa kulkevan maakaasun osuutta. Laivalla kuljetettavasta kaasusta voidaankin muun muassa käydä kauppaa huomattavasti joustavammin kuin yhden omistajan hallinnoiman putken kautta tulevasta kaasusta. Nesteytetyn maakaasun lisääntynyt tarjonta on johtanut siihen, että yhä suurempi osa siitä myydään spotkauppana eli alle neljän vuoden sopimuksilla tai lasti kerrallaan. International Gas Unionin selvitys kertoo, KAASU- PUTKIA KULKI VUONNA 2012 SUOMESSA kilometriä TANSKASSA kilometriä UNKARISSA kilometriä SAKSASSA että vuoteen 2005 saakka spot-kaupan osuus globaalista LNG-kaupasta oli alle kymmenen prosenttia, mutta vuonna 2012 osuus oli noussut jo 31 prosenttiin. Samalla hinnanmuodostus on muuttunut markkinaehtoiseksi. Putkea pitkin kuljetettavalla maakaasulla ei ole ollut markkinahintaa, koska sen kuljettaminen ja varastointi vaatii oman kiinteän infrastruktuurinsa. Siksi maakaasu on Euroopassa perinteisesti hinnoiteltu suhteessa raakaöljyn ja öljytuotteiden maailmanmarkkinahintoihin ja toimitussopimukset ovat olleet hyvin pitkiä. Liuskekaasun löytymisen jälkeen Yhdysvaltojen LNGterminaaleissa ei ole laivoja juuri näkynyt. Kaasun puristaminen nesteeksi ei tosin ole halpaa vaan vaatii runsaasti energiaa. Siitä huolimatta LNG:n käytön ennustetaan edelleen kasvavan. Yksi käytön kasvuun liittyvä tekijä on muun muassa meriliikenteelle tulevat rikki- ja typenoksidipäästöt. Vuonna 2015 Itämerellä ja Pohjanmerellä voimaan astuva rikkidirektiivi tekee LNG:stä houkuttelevan vaihtoehdon merenkulkuun. LNG ei sisällä rikkiä eikä sen käyttö aiheuta haitallisia pienhiukkaspäästöjä. Sitä käyttämällä laivaliikenteen hiilidioksidipäästöt alenevat noin neljänneksen raskaaseen polttoöljyyn verrattuna. Viking Linen uusi Viking Grace liikkuu jo Wärtsilän rakentamalla LNG-teknologialla ja on ainakin päästöillä mitattuna kokoluokkansa ympäristöystävällisin laiva maailmassa. Norjassa LNG:tä käytetään niin tankkilaivoissa kuin matkustaja-aluksissakin. Energian suurvalta katsoo tiiviisti Kiinan suuntaan Venäjä on perinteisesti ollut maailman suurin kaasuntuottaja. Liuskekaasun myötä Yhdysvallat on tosin kiipeämässä maatuskojen maan kanssa jaetulle ykköspallille. Venäjän maaperässä lymyää kolmannes maailman tunnetuista kaasuvaroista. Lisäksi sen arktisilla alueilla on IEA:n eli International Energy Agencyn mukaan noin 50 triljoonaa kuutiometriä maakaasua. Kiinnostus arktisen alueen energiavarantojen tutkimiseen on 6 gasetti

7 kilometriä lisääntynyt, kun kaasuntuotanto on alkanut supistua Länsi-Siperiassa. Öljyntuotannossa syntyvän oheiskaasun ottaminen talteen olisi arktisen kaasun hyödyntämistä huomattavasti helpompaa, mutta siitä hyödynnetään vain osa. Merkittävä osa öljykenttien kaasusta soihdutetaan eli poltetaan taivaan tuuliin. Äärimmäisen ankaran ilmaston ja pitkien välimatkojen vuoksi arktisten varantojen hyödyntäminen vaatii huomattavia investointeja ja uuden teknologian käyttöönottoa. Teknologiasatsauksista huolimatta luonnon voimat määrittävät toimintaa hyvinkin pitkälle. Esimerkiksi Gazpromin, norjalaisen Statoilin ja ranskalaisen Totalin yhteishanke Barentsin merellä sijaitsevan Stokhmanin kaasukentän rakentamiseksi on tällä hetkellä kirjaimellisesti jäissä. Lisäksi arktisen alueen toimintaan liittyy voimakas ympäristöpoliittinen puoli, joka sai tänä vuonna paljon näkyvyyttä öljylautalle kiivenneiden ympäristöaktivistien pidätyksen myötä. Kaasun kiivas etsiminen äiti-venäjän ja arktisen maaperän uumenista liittyy muuhunkin kuin pelkkään energiapolitiikkaan. Kyse on myös kansallisesta identiteetistä ja historiasta. Kun perinteisen putkikaasun käyttö on Euroopassa talouskriisin myötä notkahtanut, Venäjä on alkanut investoida entistä voimakkaammin maan sisäisen kaasu verkoston laajentamiseen ja kunnostamiseen, kertoo Venäjän energiapolitiikan professori Veli-Pekka Tynkkynen Aleksanteri-instituutista. Infrastruktuurin rakentamisen rinnalla vahvistetaan energiasuurvalta-asemaan perustuvaa kansallista identiteettiä. Kyse on vähän samasta asiasta kuin meidän takavuosien sloganimme Suomi elää metsästä. Loppukäyttö luupin alla Kaasun loppukäytön kohdistuminen eri maissa vaihtelee Euroopan unioninkin sisällä suuresti. Suomessa suurin käyttäjä on teollisuus ja voimalaitokset, mutta koko EU:n alueella asuminen on ylivoimaisesti suurin kaasun loppukäyttökohde. Liikenteen osuus kaasuenergian loppukäytöstä on edelleen hyvin pieni. Kaasun loppukäyttö 2011 (TWh) ASUMINEN TEOLLISUUS VOIMALAITOKSET LIIKENNE & MUU KÄYTTÖ YHTEENSÄ (TWH) SUOMI 43,3 TWh 48 % 48 % SUOMI 2 % 38,8 % 34,9 % SAKSA EU SUOMI 40,7 % 33 % SAKSA EU SUOMI 28,8 % 17,9 % SAKSA EU SUOMI SAKSA 2 % 2,6 % EU 3,3 % SAKSA 864,7 TWh EU 5 130,4 TWh LÄHDE: EUROGAS 2012 gasetti 7

8 TEEMA GLOBAALIT KAASUMARKKINAT Investointiohjelma kulkee nimellä gazifikatsija, ja siihen liittyy paljon aluepolitiikkaa, Tynkkynen valottaa. Kun infrastruktuuria rakennetaan jollekin paikkakunnalle tai sen läpi, Gazprom saattaa rakentaa paikka kunnalle esimerkiksi urheiluhallin vastineeksi kaasuputken vaatimista maista sekä lisätäkseen hankkeen houkuttelevuutta. Toivottavaa tietenkin olisi, että rakennuskohteeksi valikoituisi joskus vaikkapa jätevedenpuhdistamo. Tynkkysen mukaan myös liuskekaasuun suhtaudutaan Venäjällä tällä hetkellä myönteisesti. Yksi Venäjän tavoitteista on vähentää riippuvuutta eurooppalaiseen energiantarpeeseen. Siksi se tähyää Kiinan suuntaan. Tulevaisuus idän kaasukaupan suhteen vaikuttaakin lupaavalta. Toistaiseksi Kiinan talouskasvun polttoaineeksi viedään Venäjältä öljyä, mutta Venäjän Kaukoitään, todennäköisesti Sahalinin saarelle, on tulossa toinenkin LNG-jalostamo. Venäläisestä kaasusta ovat kiinnostuneet Kiinan lisäksi ainakin Japani ja Etelä-Korea. Halu vähentää riippuvuutta Venäjän ja Euroopan välillä on molemminpuolinen. LNG-terminaalit ovat Euroopan unionille yksi keino monipuolistaa energiantuontiaan. Venäjä-riippuvuus on vähentynyt myös Norjan ansiosta: energiajätti BP:n kesäkuussa julkistaman raportin mukaan Norja möi viime vuonna ensimmäistä kertaa enemmän kaasua EU-maihin kuin Venäjä. Kivihiili-Eurooppa jälkijunassa Asiantuntijoiden mukaan liuskekaasun, LNG:n ja niiden aiheuttamien markkinamuutosten suorat vaikutukset jäänevät Suomessa ainakin lyhyellä aikavälillä vähäisiksi. Veli-Pekka Tynkkynen arvelee uusiutuvien energiamuotojen käyttöönoton Euroopassa ja muualla maailmalla mahdollisesti hidastuvan, jos kaasu edelleen halpenee. Kaasusta tulee aidosti kansainvälinen kauppatavara, jolla on markkinahinta, arvioi taas Venäjän energiasektoriin ja Venäjän ja Euroopan välisiin Yhdysvaltojen politiikka on muuttunut ilmastoasioissa nopeasti. Ulkoasiainneuvos Pauli Mäkelä JA EUROOPAN UNIONIN ALUEELLA kilometriä Lähde: Eurogas 2012 energia suhteisiin erikoistunut neuvonantaja Laura Solanko Suomen Pankista. Energiapolitiikkaa seurataan myös ulkoministeriössä. Tuotantolähteiden monipuolistuminen on oikea kehityssuunta. On kaikkien etu, ettei yksi taho pysty määrittelemään energianhintaa kriisitilanteessa, määrittelee ulkoasiainneuvos Pauli Mäkelä. Mäkelä ei usko energiantuonnista riippuvaisen Euroopan lopettavan uusiutuvan energian kehittämistä. Hän toivoo myönteisen suhtautumisen ilmastoasioihin jatkuvan myös Yhdysvalloissa. Liuskekaasun hyödyntäminen on painanut Yhdysvaltojen hiilidioksidipäästöt vuoden 1992 tasolle, ja maa on alkanut puhua päästötavoitteista uudella äänenpainolla. Barack Obama esitti syyskuussa Tukholmassa tiukkojakin mielipiteitä fossiilisista polttoaineista, ja samalla linjalla on ollut ulkoministeri Hillary Clinton. Yhdysvaltojen politiikka on muuttunut ilmastoasioissa nopeasti, Mäkelä toteaa. Samalla kun Yhdysvallat on saavuttamassa CO 2 - päästöjen osalta ilmastotavoitteitaan, halventunut kivihiili on alkanut jälleen kiinnostaa Eurooppaa. Kivihiilen käyttö on lisääntynyt nopeasti ainakin Isossa- Britanniassa, Saksassa, Espanjassa ja Suomessa. Päästökauppa ei ole onnistunut ohjaamaan polttoainevalintoja. Biokaasulla paikallinen rooli LNG:n ja liuskekaasun rinnalla myös biokaasun käytön odotetaan lisääntyvän. Euroopan unioni arvioi elokuussa julkaistussa biopolttoaineita käsittelevässä raportissaan biomassasta tuotetun biokaasun tuotannon kasvavan noin 8,4 miljoonaan tonniin vuonna Tämä olisi noin kahdeksan prosenttia kaikesta tuolloin käytettävästä biopolttoaineesta. EU ei ole kuitenkaan onnistunut määrittelemään biopolttoaineisiin liittyviä tavoitteitaan. Noin 80 prosenttia Euroopan biokaasusta tuotetaan Saksassa. Toistaiseksi sitä hyödynnetään lähinnä maataloudessa, mutta esimerkiksi Ruotsissa noin puolet biokaasusta käytetään liikenteessä tai kaasuverkossa. Biokaasua voidaan valmistaa lähes mistä tahansa eloperäisestä materiaalista kuten jätevedenpuhdistamoiden lietteistä, kotitalouksien biojätteistä, lannasta, metsähakkeesta tai energiakasveista. Asiantuntijat epäilevät biokaasun käytön tuskin kasvavan ainakaan kovinkaan pian sellaisiin mittoihin, että se heiluttelisi maailmanpolitiikan valtasuhteita öljyn tapaan. Paikallisesti sillä voi silti olla huomattava merkitys niin energiaomavaraisuudessa kuin päästövähennyksissäkin. 8 gasetti

9 Ydinvoima vaihtui kaasuun TEKSTI Katri Isotalo Harvoin energia-alalla tapahtuu niin nopeita muutoksia kuin Japanissa 2010-luvulla. Fukushiman ydinturman jälkeen maakaasu ja öljy ovat korvanneet maassa ydinvoimalla tuotetun sähkön lähestulkoon kokonaan. Etenkin maakaasun osuus energiantuotannossa on kasvanut nousevan auringon maassa viimeisen kahden vuoden aikana erittäin voimakkaasti. Tuontienergian varassa elävä Japani tuottaa tällä hetkellä lähes puolet sähköstään nesteytetyllä maakaasulla eli LNG:llä. Kaksi ja puoli vuotta sitten sen osuus oli vain 29 prosenttia. Ydinvoiman osuus on romahtanut 29 prosentista reiluun kahteen prosenttiin. Kivihiilen käyttö on pysynyt ennallaan noin 25 prosentissa. Vesivoiman osuus on pysynyt noin kuudessa ja aurinko- ja tuulienergian yhteensä noin yhdessä prosentissa. Länsimaiden taantuma avitti LNG:n voittokulkua LNG:n vauhdikas voittokulku ja energiantuotannon murros Japanissa liittyy toiseen poikkeuksellisen voimakkaaseen muutokseen eli liuskekaasun tuotannon nopeaan kasvuun Yhdysvalloissa. Kun liuskekaasua onnistuttiin tuottamaan Yhdysvalloissa edullisesti, juuri valmistuneet LNG -vastaan ottoterminaalit jäivät vähäiselle käytölle. Niitä oli vasta hiljattain alettu rakentaa kaasupulan ja öljyriippuvuuden vähentämiseksi. Samaan aikaan EU kärsi taantumasta, eikä energiankulutus meillä kasvanut, kertoo energiamarkkinoihin erikoistunut tutkijaopettaja Kimmo Klemola Lappeerannan teknillisestä yliopistosta. Näin syntynyt LNG:n hyvä saatavuus otettiin Japanissa kiitollisena vastaan. LNG:n osuuden kasvua Japanin energiakentällä on tukenut maan LNG-terminaalien sijoittuminen. Ne selvisivät ydinvoimalat tuhonneesta tsunamista hyvin. Ydinvoima edelleen vaihtoehto Kaasu ei kuitenkaan ole Japanille halpaa. Kun öljy maksaa Yhdysvalloissa noin 110 dollaria barrelilta, on öljybarreliin suhteutettu kaasun hinta siellä vain 20 dollaria barrelilta. Japanilaisille LNG maksaa noin 90 dollaria. Kimmo Klemola arveleekin, että ydinvoimaloita aletaan ottaa Japanissa uudelleen käyttöön. Tähän vaikuttaa kaasun korkean hinnan lisäksi maan pääministerin voimakas ydinvoimamyönteisyys. Mikäli ydinvoimaan ei palata, LNG:n käyttö kasvanee edelleen, Klemola arvelee. Japanin käyttämä kaasu on lähes kokonaan nesteytettyä kaasua, eikä Klemola usko biokaasun käytön lisääntyvän merkittävästi ainakaan lyhyellä aikavälillä. Fakta Japani käyttää tällä hetkellä noin kolmanneksen maailman LNG:stä, ja maailman kymmenestä suurimmasta kaasu voimalasta kahdeksan sijaitsee Japanissa. Kaasusta noin 60 prosenttia tulee Australiasta, Qatarista, Malesiasta ja Indonesiasta. Merkittävä tuontimaa on myös Venäjä. Jonkin verran kaasua tuodaan myös Norjasta ja Perusta. gasetti 9

10 TEEMA TEEMA TEKSTI Katri Isotalo Eurooppa pyristelee irti Venäjästä Eurooppa haluaa vähentää riippuvuuttaan venäläisestä energiasta. Siksi kaasuinfrastruktuurin suunnittelussa tähytään Lähi-itään ja Keski-Aasiaan. Euroopan unionin energiapolitiikka ei tunnetusti ole kovin selkeää. Uusiutuvien energiamuotojen osuutta halutaan kasvattaa ja CO2-päästöjä pienentää, mutta sen pidemmälle yksimielisyys ei tunnu riittävän. Maakaasulla tuotetaan noin neljännes Euroopan unionin alueella kulutetusta energiasta. Tuontikaasun osuus on siitä reilusti yli puolet. Euroopan unionin alueen omat kaasuvarannot ovat vain reilut kaksi prosenttia maailman kaasuvaroista, eikä liuskekaasu näytä olevan täällä samanlainen oikotie onneen kuin Yhdysvalloissa. Maakaasua tuodaan EU:n alueelle eniten Venäjältä. Muut merkittävät tuontimaat ovat Norja, Algeria ja Qatar. Viime vuosina maakaasun osuus EU:n kuluttamasta energiasta on pysynyt melko tasaisena. Eurostatin mukaan kaasun osuus energiantuotannosta oli 24 prosenttia vuonna 2011, ja vuonna 2010 se oli 25 prosenttia. Aika lailla yksimielisiä EU:ssa ollaan halussa vähentää riippuvuutta Venäjältä tuodusta energiasta. Tässä on viime vuosina onnistuttukin. Nesteytetyn maakaasun osuus EUmaiden kaasun tuonnista on muutamassa vuodessa noussut noin 15 prosentista lähes 20 prosenttiin. Se tulee pääosin Qatarista. Isoja kaasuputki-infroja suunnitteilla On muistettava, että EU ei osta tai myy kaasua eikä muutakaan energiaa. Hankintapäätökset tehdään jäsenvaltioissa toimivissa yrityksissä, joista useimmat toimivat Gasumin tavoin paikallisesti, korostaa Venäjän energiapolitiikkaan ja kaasumarkkinoihin perehtynyt tutkija Laura Solanko Suomen Pankista. Solanko työskentelee Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitoksessa Bofitissa. Venäjältä tulee Eurooppaan useita kaasuputkistoja. Suurin on Ukrainan kautta kulkeva putkisto, joka haarautuu Slovakian ja Romanian kautta kulkeviin putkiin. Kaksi uudempaa putkea ovat Jamal-Eurooppa, joka kulkee Valko- Venäjän ja Puolan kautta Saksaan ja Hollantiin, sekä NordStream, eli Itämeren ali Viipurista Saksan Greifswaldiin menevä putki. SouthStream-putken Venäjältä Mustanmeren ali Bulgarian ja Serbian kautta Italiaan piti valmistua vuonna 2015, mutta tässä aikataulussa tuskin pysytään. Keskusteluita on käyty myös Kaspianmeren alueen ja Lähi-idän EU:hun yhdistävästä Nabucco-linjasta sekä Keski-Aasiasta Eurooppaan kulkevasta TransAdriatic-linjasta. Tähän asti kaasuputkia ovat hallinneet kunkin maan kaasuyhtiöt. EU:n kolmas, maaliskuussa 2011 hyväksytty energiapaketti ja siirtoputkistojen käytön vapauttaminen ovat mahdollistaneet kilpailun avaamisen markkinoilla. Tämä on tarkoittanut kaasuyhtiöiden pilkkomista sähköyhtiöiden tapaan siirtoyhtiöiksi ja jakeluyhtiöiksi. Suomi sai direktiivistä poikkeuksen, koska meillä ei yhden kaasuputken ja yhden toimittajan vuoksi voi olla kilpailua edes teoriassa. Tilanne tosin muuttuu, jos Suomeen rakennetaan LNG-terminaali. Uudet säännöt hinnoitteluun Euroopan unioni voi vaikuttaa energiamarkkinoihin muun muassa tukemalla LNG:n vastaanottoterminaaleja, kuten se on tehnytkin. Liuskekaasuesiintymien voimakkaasti kasvanut hyödyntäminen Yhdysvalloissa on ohjannut muun muassa Qatarissa tuotettua LNG:tä Euroopan markkinoille. Vaikka kaasun nesteyttäminen ei ole halpaa, sen lisääntyvä tarjonta aiheuttaa paineita hinnoitteluun. Euroopan komission kilpailuviranomainen on muun muassa avannut tutkinnan, jossa selvitetään, onko Gazprom käyttänyt väärin määräävää markkina-asemaa. Maakaasusta on tulossa globaali kauppatavara, jonka hinta muodostuu markkinoilla aivan eri tavalla kuin kaasuputkien kaudella, uskoo Laura Solanko. 10 gasetti

11 MAAILMAN SUURIMMAT LNG-TUOTTAJAMAAT VUONNA 2011 QATAR 75,5 MT MALESIA 25,0 MT INDONESIA 21,4 MT LÄHDE: EUROGAS Sisämarkkinat soljumaan Maakaasun jakelun yhtenäiset EU:n sisäiset markkinat edistäisivät kaikkien osapuolten etua. Markkinoiden kehityksessä merkittävään rooliin nousee infrastruktuuri ja poliittiset ratkaisut. THIERRY DESCHUYTENEER, TOIMINNANJOHTAJA, GAS INFRASTRUCTURE EUROPE (GIE): Maakaasun sisämarkkinoiden toteutumisessa EU:ssa infrastruktuuri on avainasemassa. Infrastruktuuriin liittyen GIE tukee markkinapohjaista lähestymistapaa ja tervettä investointiilma piiriä. Myös sopivia laki- ja säännöstelyrakenteita tarvitaan, jotta markkinat voivat reagoida sekä nykyisiin että tuleviin infrastruktuuritarpeisiin. Kaasuvoimalaitokset mahdollistavat erilaisten uusiutuvien energianlähteiden laajamittaisen hyödyntämisen. GIE uskoo, että päättäjien tulisi tukea kaasua keskeisenä osana Euroopan tulevaa energiavalikoimaa. BEATE RAABE, PÄÄSIHTEERI, EUROGAS: Kattavampien sisämarkkinoiden edellytyksenä on lopettaa joidenkin yhdestä toimittajasta riippuvaisten jäsenmaiden, kuten Suomen ja Baltian maiden, fyysinen eristäminen. Kolmannen energiapaketin poikkeusten poistaminen edistää markkinoiden kehittymistä. Mutta ennen kuin se on mahdollista koko alueella, tarvitaan riittävä alueellinen infrastruktuuri, joka tarjoaa enemmän toimitusvaihtoehtoja myös nesteytetyn maakaasun kuljetuksille. Fyysisiä yhteyksiä tulee vahvistaa jäsenmaiden välisellä yhteistyöllä sääntelyrakenteen käyttöönotossa. MATTHIAS MAEDGE, M.A., EU-VASTAAVA JA BRYSSELIN TOIMISTOPÄÄLLIKKÖ, NGVA: Nykyään kuljetusliikenteen polttoaineena käytetyn maakaasun edut ovat tiedossa. Se on puhtain vaihtoehtoinen polttoaine ja ainoa todellinen vaihtoehto öljystä jalostetuille tuotteille. Maakaasuteknologian toinen tärkeä etu on kustannusten pieneneminen. Poliittiset signaalit, jotka kannustavat laitevalmistajia tarjoamaan enemmän maakaasua käyttäviä ajoneuvoja ja lisäämään niiden markkinointia, ovat tervetulleita, samoin eurooppalainen toimintasuunnitelma, joka kehittää maakaasun tankkausasemainfrastruktuuria. Myös nesteytetyn maakaasun lisääntyvä saatavuus Euroopassa korostuu. Tämä petaa tietä sen käytölle täydellisenä dieselinkorvikkeena raskaissa ajoneuvoissa pitkän matkan maantiekuljetuksissa. Kaasualan järjestöjä Euroopassa KOONNUT Alisa Kettunen GAS INFRASTRUCTURE EUROPE (GIE) on järjestö, joka edustaa Euroopan maakaasuinfrastruktuurista vastaavien toimijoiden etuja. Järjestö koostuu kolmesta osasta: Gas Transmission Europe (GTE) (kaasukuljetukset), Gas Storage Europe (GSE) (kaasuvarastot) ja Gas LNG Europe (GLE) (nesteytetty maakaasu). GIE edustaa tällä hetkellä 67:ää jäsenyritystä 25 maasta. EUROGAS toimii eurooppalaisten kaasun tukkumyynti-, jälleenmyynti- ja jakelusektoreiden edunvalvojana Euroopan unionin toimielimissä ja muissa sidosryhmissä. Se on perustettu vuonna 1990, ja siihen kuuluu noin 50 yritystä ja yhdistystä 26 maasta. Yhdistys tarjoaa myös kaasun kulutukseen liittyviä tilastoja ja ennusteita sekä tietoja Euroopan energiaverotuksesta. NGVA EUROPE (EUROOPAN KAASUAJO- NEUVOYHDISTYS) on ainoa eurooppalainen yhdistys, joka edustaa kuljetusalalla polttoaineena käytettyä maakaasua ja uusiutuvaa metaania kaikki ajoneuvo- ja kuljetustyypit kattaen. NGVA Europe edustaa yli 150:tä jäsentä 40 maasta Euroopasta ja muualta. Tällä hetkellä NGVA osallistuu Euroopan komission tukemaan nesteytetyn maakaasun tankkausasemahankkeeseen nimeltä LNG Blue Corridors. gasetti 11

12 BRUCE ORECK: On tartuttava toimeen Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck uskoo vihreisiin arvoihin ja tekee osansa, jotta luonnonvarojen tuhlaus lopetettaisiin. TEKSTI Tuuli Hongisto KUVAT Vesa Tyni ruce Oreck on sanavalmis mies, jolla on mielipiteitä. Halvinta energiaa on se, jota ei käytetä, hän tokaisee. Yhdysvaltain Suomen-suurlähettiläs istuu Kalastajatorpan upottavassa nojatuolissa ja puhuu innostuneena energiansäästöstä. Neljä vuotta Suomessa palvellut Oreck on profiloitunut vihreänä ajattelijana, ja hän selvästi rakastaa energiapolitiikasta puhumista. Tällä miehellä on missio. Oreck kutsuttiin puhumaan Energiafoorumin Energiapäivään lokakuun lopussa. Aluksi rento suurlähettiläs hauskuuttaa auditoriossa paikalle saapunutta yleisöä kertomalla huonosta päivästään, johon kuului muun muassa taistelu temppuilevan vanhan läppärin kanssa. B 12 g a s e t t i

13 gasetti 13

14 Infrastruktuuriin investoiminen on uskomattoman tuottavaa. Tehokkuus on paras sijoitus. Lisäksi viilsin itseäni, kun ajelin pääni. Asiaan päästään kuitenkin nopeasti. Oreckin aiheena on energiavallankumous. Hän muistuttaa kuulijoita, että ihmisten pitää harkita suhdettaan energiankäyttöön, ja vakavoituu puhumaan uhkaavasta ilmastonmuutoksesta. Ei ole kysymystäkään siitä, etteivätkö ihmisen toiminta ja lisääntyneet hiilidioksidipäästöt vaikuttaisi valtavasti ilmastoon. Jos suhteemme uusiutuviin energialähteisiin ja fossiilisiin polttoaineisiin ei muutu, se on ongelma. Oreck puhuu myös kotimaansa muuttuvasta energia tilanteesta, jonka liuskekaasu on mullistanut viimeisten vuosien aikana. Yhdysvalloissa on tiedetty olevan liuskekaasuesiintymiä jo kauan, mutta esiintymien laajamittainen hyödyntäminen on mahdollistunut vasta hiljattain tekniikan kehittymisen myötä. Nyt arvioidaan, että maa saattaa olla energiaomavarainen jo 20 vuoden kuluessa. Yhdysvalloista on arvioiden mukaan tulossa tulevaisuudessa myös energian vientimaa. Liuskekaasu ei ole avain autuuteen ja onneen Öljyn ehtyminen on pakottanut ihmiset etsimään vaihtoehtoja. Olemassa olevat raakaöljyesiintymät hupenevat. Toivoa on laitettu uusiin löytämättömiin esiintymiin ja esiintymiin, joita kehitetään. Mutta meidän pitää löytää jostain neljä kertaa Sauri-Arabian öljyesiintymien verran öljyä, Oreck huomauttaa. Määrän korvaaminen tulee olemaan haastavaa liuskekaasunkin avulla. Liuskekaasu on Oreckin mukaan hiiltä parempi vaihtoehto, mutta se ei ole täydellisen turvallinen tapa tuottaa energiaa. Esimerkiksi ympäristöjärjestöt ovat kritisoineet sen louhintatekniikkaa eli niin sanottua vesisärötystä (englanniksi hydraulic fracturingia tai frackingia) siitä, ettei kaikkia sen ympäristö- ja terveysvaikutuksia tunneta. Oreck muistuttaa, että tekniikka myös vaatii hyvin paljon vettä. Samaan aikaan kuivuus lisääntyy ilmastonmuutoksen myötä. Se, että tämä olisi täydellisen turvallista, on täyttä hölynpölyä. Ilmaisia lounaita ei ole. Tärkeintä olisikin hänen mukaansa energian säästäminen. Yhdysvaltojen öljynkulutus on onneksi laskussa, ja Oreck vaatii, että nyt myös Euroopassa pitäisi herätä päästöjen vähentämiseen. Yhdysvaltojen hiilidioksidipäästöt vähenevät, Euroopassa ne kasvavat. Toivoa suurlähettiläs näkee siinä, että maakaasun ja uusiutuvien energialähteiden käyttö lisääntyy. Mutta energian tuhlaus täytyy lopettaa. Olen huolissani lapsistani. Meidän täytyy lopettaa luonnonvarojen käyttäminen niin kuin ne riittäisivät ikuisesti. En vastusta kaasun tai öljyn käyttöä, mutta tämä ei lopu hyvin, ellemme ryhdy toimeen. Meidän täytyy keskittyä tehokkuuteen ja vaihtoehtoihin, hän linjaa. Me tulemme olemaan energian vientimaa mutta mikä on sen hinta? Vakavasta viestistään huolimatta Oreck ei kuitenkaan halua vaipua epätoivoon. Tyttäreni sanoo, että olen ilonpilaaja, mutta olen optimisti: jokainen päivä on täynnä uusia mahdollisuuksia. Oreck ei kuuntele kieltäviä vastauksia Oreck toteuttaa energiansäästölinjaansa päättäväisesti myös käytännössä. Syyskuussa 2009 pestinsä aloittanut suurlähettiläs on pistänyt kautensa aikana toimeksi: suurlähetystön jättiremontissa vanha lähetystötalo on uudistettu energiatehokkaaksi ja ekologiseksi. Viereen nousee vielä uusi rakennus, joka valmistuu suunnitelmien mukaan vuoden 2014 aikana. Kokonaisuudessaan taloon uppoaa noin sata miljoonaa euroa. Lähetystöstä on nyt jo tullut moderni innovaatiokeskus. Ovet aukesivat helmikuussa, eikä kaikkea tätä oltaisi saavutettu, ellei suurlähettilään toiminta olisi ollut sähäkkää. Olen toiminnan mies, hän kertoo kahdenkeskisessä haastattelutilanteessa. On hyvä tietysti tutkia ongelmia, mutta innovaatio keskuksen suhteen piti toimia nopeasti. Paljon on kuitenkin vielä kesken. Onneksi Oreck saa jäädä Suomeen vielä hetkeksi katsomaan rakennus projektin perään. Tavoitteekseen hän on kertonut ympäristöystävällisimmän Yhdysvaltain suurlähetystön rakentamisen maailmassa. Suurlähetystö kertoo verkkosivuillaan, että tavoitteena on ollut vähentää energiakuluja 46 prosentilla. 14 gasetti

15 Oreckilla on edelleen suunnitelmia toteuttamatta ja jotain perisuomalaista on tekemättä: suurlähettiläs kertoo miettineensä Sulkavan soutuun osallistumista. Aiemmin hän on soutanut Grand Canyonilla, mutta arvelee kirkkovenesoudun olevan aivan eri asia. Innovaatiokeskuksen avajaisissa vieraillut Kauppalehden toimittaja kutsui keskusta ekologiseksi ihmetaloksi, ja siellä onkin hyödynnetty led- ja oled-valaistusta sekä ensimmäisenä Yhdysvaltain suurlähetystönä myös paikallista kaukolämpöä ja jäähdytysjärjestelmää. Kuinka Oreck onnistui saamaan näin valtavat rahat projektiinsa? Osittain kyse oli varmastikin lähettilään omasta päättäväisyydestä. En hyväksy kieltäviä vastauksia, hän kertoo vakavana. Sitä paitsi projekti säästää tulevaisuudessa rahaa. Infrastruktuuriin investoiminen on uskomattoman tuottavaa. Tehokkuus on paras sijoitus, hän kiteyttää. Valtioille ja yrityksille se tarkoittaa sitä, että rahaa jää muuhun: kouluihin, sairaaloihin ja muihin projekteihin. Muut lähetystöt ovatkin seuranneet esimerkkiämme. Suomelta odotetaan paljon Oreckin lähdöstä ehdittiin puhua lehdissä jo keväällä, ja vaikka tarkka päivämäärä on viimeisimpien tietojen mukaan muuttunut ensi vuodelle, sen aika tulee vääjäämättä pian. Hän kertoo viihtyneensä hyvin Suomessa, eikä haluaisi lähteä. Suurlähettiläs kehuu tapansa mukaan Suomea ylitsevuotavasti, ja muistaa mainita hänelle selvästi tärkeän saunaseuran jäsenyyden. Yritän päästä saunomaan ainakin kerran viikossa. Vien myös vieraani aina saunomaan he nauttivat siitä. Nelivuotisen suurlähettiläspestin aikana Helsinki ja muu Suomi on tullut tutuksi ja Oreck onkin matkustellut laajasti. Luulen käyneeni useammassa paikassa kuin sinä, hän kuittaa toimittajalle. Epäilemättä. Suurlähettiläs kertoo Suomessa olon opettaneen ymmärtämään pohjoismaista mielenlaatua. Täällä ajatellaan enemmän yhteistä hyvää kuin yksilön menestystä. Yhdysvalloissa me ajattelemme, että yksilön menestys luo mahdollisuuksia muille. Minkä perinnön hän haluaisi jättää Suomeen? Toivon, että aikani täällä muistuttaa suomalaisia siitä, että me odotamme teiltä paljon. Nykyaikana vaaditaan yrittäjyyttä, riskinottoa ja avoimuutta. Oreck kertoo tyylilleen uskollisena jäävänsä kaipaamaan Suomesta kaikkea. Suomi pitä kokea yhtenä pakettina. Jos lähtisin Suomesta, kaipaisin sitä, etten ole Suomessa. gasetti 15

16 Puhtaampi liikenne Helsingin Bussiliikenteen tekemä tarjous biokaasulla liikennöinnistä oli ainoa Helsingin seudun liikenteen ympäristöbonuskilpailutuksessa menestynyt tarjous. Muut tarjoukset, kuten biodieselin käyttäminen dieselbusseissa ja EEV-päästötason bussin korvaaminen hybridibussilla, eivät täyttäneet tarjouskilpailun hyötysuhdekriteeriä. LÄHDE: HSL JA HSY PROJEKTI KAASUAUTO Vanhasta nykyaikainen Bassoradiossa seurattiin syksyllä kaasuautoprojektia, joka toteutettiin yhteistyössä Gasumin kanssa. Juontajat Tuomas Tuomi-Nikula ja Jussi Urpalainen hakivat Saksasta käytetyn auton, johon tehtiin Suomessa kaasumuutostyö. Kuuntelijat olivat innolla mukana: heidän kauttaan löytyi opas Berliinin-matkalle ja kaasumuutostöitä tekevä yritys. Investointi muutostyöhön on kohtuullinen ja kaasuauton käyttö kustannukset ovat pienet. Lisäksi etuna on tietenkin ekologisuus, Tuomi-Nikula listaa. Bassoradion juontajat ja kuuntelijat innostuivat bensiinillä käyvien autojen muuttamisesta kaasukäyttöisiksi. Idea ajaa isohkolla kuluttavalla autolla ekologisesti ja halvemmalla on onnistunut, hän tuumaa. Tuomi-Nikula sanoo kaasuauton toimineen hyvin. Tankkauspisteitä on hänestä riittävästi ja tankkaaminen helppoa. Lisäksi kaasuauto vaikuttaa irrottavan hiljaisten suomalaisten kielenkannat: Ihmiset ovat olleet kiinnostuneita ja tulevat juttelemaan parkkipaikoilla ja tankkauspisteillä, Tuomi-Nikula kertoo FAKTA Biokaasua käyttämällä pystytään vähentämään HSL:n bussiliikenteen hiilidioksidipäästöjä (CO 2 ) tonnia vuodessa. LÄHDE: HSL AUTON RATISSA Biokaasunjakeluasema liikennekäyttöön KUVA ENVOR BIOTECH Forssassa on otettu käyttöön Envor Biotechin suunnittelema ja toteuttama biokaasunjakeluasema, joka soveltuu liikenne käyttöön. Laitoksella puhdistetaan mädätysprosessissa syntyvä metaanikaasu, ja suodatusprosessissa biokaasusta suodatetaan epäpuhtaudet. Tuloksena on noin 97 prosenttista metaania, jota johdetaan kaasuputkella tankkausasemalle. Siellä kaasu paineistetaan ja varastoidaan säiliöihin. Biokaasun hinta on sidottu Gasumin myyntihintaan, jota pystyy seuraamaan Gasumin kotisivuilta. Biokaasu on tällä hetkellä markkinoiden edullisin liikenteen uusiutuva polttoaine. 16 gasetti

17 Suomen kansalliseen energia- ja ilmastostrategiaan on kirjattu tavoitteeksi, että vuoteen 2020 mennessä energian loppukulutuksesta 38 prosenttia on uusiutuvaa energiaa. LÄHDE: KANSALLINEN ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA Kestävä kehitys TEKSTI Maiju Ristkari BIOENERGIA Energiapolitiikka turvesuossa Energiakeskustelu käy Suomessa kuumana. Hiilidioksidipäästöjä ja fossiilisten polttoaineiden käyttöä halutaan vähentää, mutta tänä vuonna kivihiilen käyttö on suorastaan räjähtänyt käsiin. Syyttävä sormi osoittaa turpeen verotuksen suuntaan. Polttoturpeen verotus nousi vuoden 2013 alussa, ja samoihin aikoihin kivihiilen markkinahinta kääntyi laskuun. Ympäristöministeri Ville Niinistö ja ympäristöjärjestöt eivät kuitenkaan lämpene ajatukselle turpeen verohelpotuksista. Turpeen polton kasvihuonevaikutukset ovat samat kuin kivihiilellä, ja Suomen ilmasto- ja energiastrategiassa kaavaillaan turpeen energiakäytön vähentämistä. Turpeen polton puolesta puhuu muun muassa Bioenergia ry. Samaan aikaan se kertoo tavoitteekseen uusituvan energian osuuden nostamisen puoleen Suomen koko energiantuotannosta sekä ilmastonmuutoksen torjumisen. Miten tavoite ja turve istuvat samaan pirtaan, Bioenergia ry:n toimialapäällikkö Tage Fredriksson? Ei se tietenkään istu ilmastopolitiikan kannalta katsottuna. Mutta fossiilisia polttoaineita on muitakin. Kotimainen turve ei ole niistä ensimmäinen, jonka käyttö pitää lopettaa Suomessa, vaan kivihiili ja öljy. Turpeen ja kivihiilen tukalan kamppailun keskellä Fredriksson on kuitenkin tyytyväinen yhteen asiaan: päättäjien silmät ovat avautuneet näkemään, miten nykyään voimaloissa, joissa voitaisiin hyödyntää metsähaketta, käytetäänkin kivihiiltä. Polttoaineen muutoksissa kaikki vaikuttaa kaikkeen, hän muistuttaa. Frediksson painottaa, että bioenergia on heille ykkös-, kakkos- ja kolmoasia. Turve tulee vasta sen jälkeen. Haluamme lisätä nimenomaan uusiutuvaa energiaa. Kun katsoo nykyistä energiapalettia, niin lisäysvaraa on paljon. Entä biokaasu, mikä sen asema on Bioenergia ry:n toiminnassa? Meillä on viisi valiokuntaa, joihin yhteen kuuluu biokaasu. Valiokunnan puheenjohtaja on gasumlainen. Yksi konkreettinen esimerkki kaasuasioita käsittelevän valiokunnan toiminnasta liittyy EU:n ehdotukseen kiinteiden ja kaasumaisten polttoaineiden kestävyyskriteereiksi. Ehdotus vuoti julkisuuteen kesällä Siinä biokaasua ei kohdeltu kovin hyvin, Fredriksson napauttaa. Suomesta älähdettiin, ja asia palautettiin valmisteluun. Fredriksson kertoo Bioenergia ry:n olleen mukana muokkaamassa suomalaisten viranomaisten kantaa. Yhdistyksen tavoitteena on jatkossakin vaikuttaa lopputulokseen. 4 X Bioenergia ry Yhdistys pyrkii kasvattamaan suomalaista bioenergiatoimintaa. Nykyisellä nimellään se perustettiin 2011, mutta toiminnan historia ulottuu 70 vuoden taakse. NOIN 250 YRITYSJÄSENTÄ, henkilöjäseniä muutama kymmen. ENSISIJAISESTI jäseniksi halutaan nimenomaan yrityksiä. JÄSEMAKSU porrastetaan yrityksen bioenergian liikevaihdon mukaan: mitä enemmän yrityksellä on bioenergialiikevaihtoa, sitä suurempi on jäsenmaksu. TERVETULLEITA ovat kaikki, jotka tekevät bioenergian parissa liiketoimintaa. gasetti 17

18 Energiamarkkinat Maakaasun energiamaksu koostuu raskaan polttoöljyn, H-arvon ja E40:n hintatekijöistä. Ensi vuoden alussa voimaan astuva M2014-tariffi ei muuta hinnoittelun perusrakennetta. Keskeisin muutos on tehomaksun sisällyttäminen energiamaksuun, mikä tapahtuu energiamaksun tariffikaavan perushintaa nostamalla. LÄHDE: GASUM E40 Sähkön hinnassa nostetta E40 on kotimarkkinoiden perushintaindeksin alaindeksi, joka kuvaa energian kuluttajahinnan kehitystä kotimaassa. Sen keskeisin taustatekijä on pohjoismaisen tukku sähkön Nord Pool Spotin Suomen aluehinta. Merkittävintä sähkön hinnan kannalta on hiililauhdetuotannon muuttuva kustannus, joka alentuneiden hiilen ja päästöoikeuden hintojen myötä ollut kuluvana vuonna keskimäärin tasolla 30 euroa/mwh. Ruotsin ja Norjan vesitilanne on heikentynyt voimakkaasti viime kuukausina ollen nyt 17 TWh alle normaalin, mikä on luonut nostetta sähkön hintaan. E40-indeksin kuuden kuukauden keskiarvo on vahvistunut kuluvana vuonna noin 3,5 prosenttia vuodesta /MWh RASKAS POLTTOÖLJY Polttoöljyn hinta laskussa Raskaan polttoöljyn kuuden kuukauden keskiarvohinta on keskeisin kaasun hintakomponentti. Raskaan polttoöljyn hintatekijä on laskenut noin kahdeksan prosenttia viime vuodesta. Raskaan polttoöljyn hinta seuraa Brentraakaöljyn maailmanmarkkinahintaa, jonka kuuden kuukauden euromääräinen keskiarvohinta on vastaavasti ollut pääsääntöisesti laskussa viime vuodesta lähtien. Kuluvan vuoden alkupuoliskolla Brent-öljyn hinta oli laskussa alentuneiden kysyntäennusteiden ja heikentyneiden Yhdysvaltojen ja Aasian talousnäkymien myötä. Alkusyksyllä 2013 öljyn hinta sai nostetta Syyrian konfliktin kärjistyttyä. Se kipusi korkeimmillaan syyskuussa 116 dollariin/ bbl. Sittemmin hinta on painunut 110 dollarin alapuolelle. Alimmillaan Brentöljyn lähin kuukausi noteerattiin huhtikuussa hieman alle 98 dollaria/bbl. Maakaasun energiamaksun komponenttien kehitys (M2014 tariffi) TEKSTI Rami Rajala Kuluvana vuonna energiamaksun hinta on laskenut noin kahdeksan prosenttia edellisvuodesta laskeneiden öljyn ja hiilen hintojen myötä. LÄHDE: GASUM H-ARVO Hiilen tarjonnan pullonkaulat poistuneet Suomeen tuodun hiilen hintaa kuvaava H-arvo seuraa viiveellä Euroopan API2-tuontisatamahintaa, joka puolestaan heijastelee tärkeitä lähtösatamahintoja kuten Kolumbian ja Etelä-Afrikan satamahintoja. H-arvon kuuden kuukauden keskiarvohinta on laskenut noin kahdeksan prosenttia vuodesta Hiilimarkkinoiden alavireisyyden taustalla on hyvä tarjontatilanne keskeisten viejämaiden osalta. Aiemmin usein toistuneita hiilen tarjonnan pullonkauloja ei ole esiintynyt viimeisen kahden vuoden aikana. Euroopan API2-hiilen hinnalla ei kuitenkaan ole merkittävää laskuvaraa, sillä sekä Yhdysvaltojen että Venäjän marginaalikustannus Eurooppaan tuodulle hiilelle on nykyisten API2- hinta tasojen eli noin dollaria/t tuntumassa. Energiamaksu M2014 vuosituote Raskas polttoöljy E40 H-arvo 18 gasetti

19 TEKSTI Joni Nikkola KUVA Vesa Tyni Kaasu arjessa Uunisaaren ravintoloitsija Kati Palomäki kertoo, että kaasua tarvitaan saaressa saunan lisäksi myös keittiössä. Vihtomaan vernissatehtaaseen Uunisaaren kaasusaunoissa pääsee saunomaan ympäri vuoden. Uunisaari Kaivopuiston edustalla on kokenut monta aikakautta. Saaressa oli 1800-luvun alussa merikylpylä, ja siellä on toiminut myös laivamaalitehdas. Vuosituhannen vaihteessa tehdasrakennukset kunnostettiin ravintola- ja juhlatiloiksi. Nyt kylpylätunnelmaa voi tunnustella entisiin vernissatehtaan varastoihin rakennetuissa tilaussaunoissa sekä ulkoporealtaassa. Ravintoloitsija Kati Palomäki kertoo, että Uunisaaressa päädyttiin kaasukiukaaseen käytännön syistä. Rakennuttaja vertaili vaihtoehtoja paikkaa kunnostettaessa. Kaasukiuas oli järkevin ratkaisu, koska saareen oli hankala johtaa tarpeeksi virtaa useaa sähkökiuasta varten. Asiakkaat ovat toisaalta myös kiitelleet kaasukiukaiden leppeitä löylyjä. Kaasu on myös ravintolan keittiössä tärkeässä roolissa siellä pihisevät kaasu-uuni ja kaasuliedet. Palomäki on ollut mukana Uunisaaren ravintola- ja juhlatoiminnassa alusta lähtien. Kallioisen miljöön keskellä järjestetään erilaisia yritystilaisuuksia sekä yksityisempiä juhlia häistä hautajaisiin. Pari vuotta sitten saunakiukaat vaihdettiin uusiin. Nyt ne voi ajastaa käynnistymään automaattisesti ja pysymään lämpiminä pitkään. Termostaatti pitää lämmön tasaisena, joten saunavuorojen välillä ei tarvitse lämmittää saunaa uudelleen. Alkuperäisillä kiukailla kesti reilut kaksi tuntia lämmitä. Ne pysyivät lämpiminä kaksituntisen saunavuoron ajan. Jos halusi saunoa pidempään, piti olla pitkä tauko välissä, Palomäki valottaa. Monista saariravintoloista poiketen Uunisaari on avoinna talvellakin. Kesäisin saareen pääsee lautalla, ja veneilykauden ulkopuolella saareen kulkee ponttonisilta Kaivopuiston rannasta. Uunisaari on siinä mielessä poikkeuksellinen paikka täällä Helsingin keskustassa, että pääsee ympäri vuoden vähän kuin mökille, Palomäki kehaisee. Puun ja sähkön välissä NYKYAIKAINEN KAASUKIUAS sijoittuu ominaisuuksiltaan puukiukaan ja sähkökiukaan väliin. SÄHKÖSAUNAN tyyliin kaasukiukaassa on portaaton lämpötilan säätö ja lyhyt lämmitysaika. Myös lämmityskustannukset ovat samaa suuruusluokkaa sähkösaunan kanssa. PUUSAUNASTA muistuttavat pehmeät löylyt. Kiukaasta ja tilojen ilmanvaihdosta riippuen kaasu kiuas saattaa myös vaatia savupiipun. NYKYISIN MARKKINOILLA on jopa kannettavia, kaasupullolla toimivia retkikiukaita esimerkiksi saunatelttaa varten. gasetti 19

20 KYLÄSSÄ HONKALAHDEN SAHA Puusta mittaa Honkalahden sahalla tehdään töitä ympäri vuorokauden. Vaikka alan kultakausi ja presidentin vierailu ovatkin taakse jäänyttä aikaa, periksi ei anneta. TEKSTI Ulla Ylönen KUVAT Hannu Rissanen Saha on soinut Saimaan rannalla, Joutsenon Honkalahdessa jo toistasataa vuotta. Sijainti vesistön vieressä oli aikoinaan sahalle elinehto, sillä raakaaine tuotiin uittamalla. Uitot ovat nyt historiaa. Mäntytukit tuodaan Honkalahteen pääosin kumipyörillä. Aluskuljetukset ovat viime vuosina olleet melko harvinaisia, kertoo sahapäällikkö Jarkko Nevalainen. Honkalahden satama on yksi Saimaan syväväylän päätepisteistä. Sahauksen aloitti vuonna 1906 yksityinen Honkalahti Puutavara Oy. Sen toiminta loppui kuitenkin lähes alkuunsa, ja konkurssiin menneen sahan osti Oy Hackman Ab vuonna Hackmanin valtakausi kesti 80 vuotta. Paikkakuntalaisten puheissa vilahtaa edelleen Hackman, vaikka Stora Enso silloinen Enso-Gutzeit Oy on pyörittänyt toimintaa jo 22 vuotta. Stora Enson omistuksessa Honkalahden sahasta on tullut osa maailmanlaajuisesti toimivaa yritystä. Sen kotimaisuusaste on kuitenkin korkea. Raaka-aineena käytetään yksinomaan mäntypuuta, joka lähes sataprosenttisesti korjataan kotimaan metsistä HONKALAHDEN siniharmaa voimalaitos kohoaa teollisuusalueen keskellä. Vuonna 1966 rakennettu voimala on edelleen käytössä. Maakaasun venttiiliasema kuuluu kokonaisuuteen. Punatiilinen vanha voimala on vuodelta KONE lajittelee höyläämöön menevät lankut. Prosessia seurataan sekä hallin että valvomon monitoreista. 20 gasetti

21 3. SAHAPÄÄLLIKKÖ Jarkko Nevalainen arvioi, että maakaasun osuus säilyy lähitulevaisuudessa nykyisellä tasolla. 4. SAHALLA tehdään töitä kahdessa vuorossa Sahan lisäksi teollisuusalueella toimivat Stora Enson komponenttitehdas ja höyläämö. Komponentteja valmistetaan ikkuna- ja oviteollisuuden tarpeisiin, profiilihöyläämö suoltaa sisäverhouspaneelia ja lattialautaa rakentajien käyttöön. Päivän mittaan Honkalahden tukkikentällä pyörähtää kymmeniä täysperävaunukuormaautoja. Ne purkavat lastinsa tukkilajitteluun, jossa tukit kuoritaan ja lajitellaan laadun perusteella eri luokkiin. Tukkiluokat sahataan laatuluokittain laudoiksi ja lankuiksi. Sahatavaran matka jatkuu rimoitukseen, jossa kootaan kuivaukseen siirrettävät rimakuormat. Kuivauksen jälkeen tuotteet siirretään tarkan laatu lajittelun kautta pakkaamoon ja kuljetetaan varaston kautta asiakkaille. Suurin osa valmiista tuotteista lähtee Honkalahdesta maailmalle maanteitse. Jonkin verran käytetään myös rautatiekuljetuksia, sillä varaston nurkalle johtaa oma pistoraide. Sahatavaran osalta tärkein vientimarkkinamme on Pohjois-Afrikka, jossa suomalaisesta männystä tehdään ovia ja ikkunoita. Myös pohjoismaiset ikkunanvalmistajat käyttävät Honkalahdessa valmistettuja komponentteja, Nevalainen kertoo. Höylättyjen tuotteiden päämarkkina-alue on Suomi ja tärkein vientialue Japani. Hackmannin valtakausi kesti 80 vuotta. Honkalahden vuosituotanto on viime vuosina pysytellyt noin kuutiometrin tuntumassa. Aiemmin luvut olivat huomattavasti suurempia. Tuotantomäärä on pudonnut kymenessä vuodessa noin 50 prosentilla, Nevalainen sanoo. Tulosta haetaan tehostamalla toimintoja ja vähentämällä materiaalihukkaa. Kuluvan vuoden aikana on väkeä on jouduttu vähentämään noin kymmenellä prosentilla. Työntekijöitä on nyt 130, ja työtä tehdään kahdessa vuorossa. Saha-alueen sisäisiä kuljetuksia hoitavat urakoitsijat. Sahalle ollaan myös toteuttamassa investointeja, joilla raaka-aine pystytään hyödyntämään nykyistä paremmin, Nevalainen valottaa. Hän muistuttaa, että alan kilpailu on kovaa ja sahojen toiminta kytköksissä koko Euroopan taloustilanteeseen. Vähän varpaillaan ollaan jatkuvasti, Nevalainen tuumii. Honkalahden sahan lisäksi hän johtaa Pohjois-Karjalassa sijaitsevaa Stora Enson Uimaharjun sahaa. Sahateollisuuden kulta-aikaa oli 1970-luvun puoliväli. Tuolloin Honkalahdessakin tahkottiin tuotantoennätyksiä vähän väliä. Työntekijöitä oli toistatuhatta ja saha oli toinen Joutsenon suurimmista työnantajista. Honkalahdessa toimivat tuolloin myös kuitu- ja Kerotex-levy- gasetti 21

22 KYLÄSSÄ HONKALAHDEN SAHA Stora Enso Wood Products Oy Ltd Honkalahden saha SAHAN TOIMINTA alkoi vuonna VALMISTAA sahatavaraa, komponentteja ikkunateollisuudelle sekä profiilihöylättyjä tuotteita. VUOSITUOTANTO noin m3, josta jalosteiden osuus noin 20 prosenttia. KÄYTTÄÄ RAAKA-AINEENA ainoastaan mäntyä. KONEEN muotoilema sormiliitos, jonka ansiosta pätkästäkin saadaan pitkää. tehdas, kertoo vuonna 1975 Hackmanin palvelukseen tullut resurssipäällikkö Veikko Metso. Juuri ennätysvuosien alla Honka lahdessa valittiin vaihtoehtoiseksi energian lähteeksi edullinen ja puhtaasti palava maakaasu. Itse Urho Kekkonen kävi vihkimässä siirtoputkiston käyttöön. LÄHTÖVALMIS sahatavaranippu pakkaamossa. Prosessin aikana mäntytukeista on tullut tasalaatuista lautaa. Maakaasun käyttöönotto oli aikansa merkkitapahtumia. Honkalahdessa siirtoputkiston kävi vihkimässä käyttöön itse presidentti Urho Kekkonen. Vielä 2000-luvun alussa noin neljännes Honkalahden tarvitsemasta energiasta tuotettiin maakaasulla. Sittemmin maakaasun osuus on pudonnut 5 6 prosenttiin. Nykyisin maakaasu on tärkeä tukipolttoaine, jonka merkitys korostuu häiriötilanteissa. TYÖNTEKIJÖITÄ noin 130. MAAKAASUA testattiin Suomessa ensimmäistä kertaa juuri Honkalahdessa joulukuussa OTTI TOISENA SUOMALAISENA teollisuuslaitoksena käyttöön maakaasun KÄYTTÄÄ MAAKAASUA kuutiota vuodessa. Honkalahti otti maakaasun käyttöön toisena teollisuuslaitoksena Suomessa, tammikuussa Enso-Gutzeitin Tainionkosken tehtaalla Imatralla kaasu alkoi palaa viisi päivää aikaisemmin. Maakaasua kuitenkin testattiin ensimmäisenä Suomessa täällä Honkalahdessa, joulukuun lopulla vuonna 1973, Metso kertoo. Historiallisesta hetkestä on nyt melko tismalleen 40 vuotta. Neuvosto liitosta Suomeen rakennetun maakaasuputken päälinja kulkee vajaan kymmenen kilometrin päässä Honkalahden voima laitokselta, joten liittyminen maakaasuverkostoon oli vaivatonta. Honkalahdessa käytetään noin kuutiota maakaasua vuodessa. Kulutus jakaantuu lähes tasan voimalaitoksen ja prosessien kesken. Lähitulevaisuudessa maakaasun käytön arvioidaan pysyvän nykytasolla niin energiatuotannossa kuin prosessipuolellakin. Olemme polttoaineen suhteen lähes omavaraisia. Mäntytukeista saatava kuori poltetaan, samoin suurin osa prosessien sivutuotteena syntyvästä puujätteestä. Hake viedään yhtiön kuiduttaville tehtaille, mistä siitä tehdään sellua, sahapäällikkö Nevalainen esittelee. 22 gasetti

FINNGULF LNG LNG TERMINAALI

FINNGULF LNG LNG TERMINAALI FINNGULF LNG LNG TERMINAALI YVA-selostus 19.8.2015 Gasum Gasumin vuosi 2014 Liikevaihto 1 079 milj. euroa Liikevoitto 5,1 milj. euroa Taseen loppusumma 1 621 milj. euroa Investoinnit 51,5 milj. euroa Gasumin

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011

Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011 Mitä uutta kaasualalla? Tallinna 13.9.2011 Hannu Kauppinen Havainto Observation Liuskekaasuesiintymiä ja varoja on ympäri maailmaa Unconventional gas resources are estimated to be as large as conventional

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Kaasuvisio energia- ja ilmastotiekarttaan 2050

Kaasuvisio energia- ja ilmastotiekarttaan 2050 Kaasuvisio energia- ja ilmastotiekarttaan 2050 Kohti älykästä energiajärjestelmää Mistä älykäs, fiksu energiajärjestelmä koostuu? Energia- ja ilmastotiekartta 2050 Älykkään energiajärjestelmän

Lisätiedot

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ MAA- JA BIOKAASUN MAHDOLLISUUDET 2 1 Luonnonkaasusta on moneksi 3 Gasumin kaasuverkosto kattaa puolet suomalaisista Korkeapaineista kaasun siirtoputkea 1 286 km Matalan paineen jakeluputkea

Lisätiedot

Kriisitilanteiden vaiktus EU:n energiaturvallisuuteen ja energiapolitiikkaan

Kriisitilanteiden vaiktus EU:n energiaturvallisuuteen ja energiapolitiikkaan Kriisitilanteiden vaiktus EU:n energiaturvallisuuteen ja energiapolitiikkaan Liina Hukkinen Tekniikan kandidaatti, Aalto-yliopisto ET:n Brysselin kesätyöharjoittelija 2014 Nykytilanne EU:ssa Öljykriisit

Lisätiedot

GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA

GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA Suomen Kaasuyhdistyksen kaasupäivä 18.11.2014 18.11.2014 HEIKKI PIKKARAINEN NESTEJACOBS.COM Kehittyvät taloudet ovat kasvun vetureita energiamarkkinoilla MOE= Miljoonaa

Lisätiedot

GASUM LNG ITÄMEREN PUHTAINTA POLTTOAINETTA.

GASUM LNG ITÄMEREN PUHTAINTA POLTTOAINETTA. GASUM LNG ITÄMEREN PUHTAINTA POLTTOAINETTA. Uudet tuulet puhaltavat Itämeren meriliikenteessä. Luonnonkaasu on nopeasti vallannut uusia käyttöalueita ympäristönormien kiristyessä ja perinteisten polttoaineiden

Lisätiedot

FINNGULF LNG JA BALTICCONNECTOR

FINNGULF LNG JA BALTICCONNECTOR FINNGULF LNG JA BALTICCONNECTOR Alueellisen kaasuinfrastruktuurin kehittäminen 13.8.2014 in vuosi 2013 Liikevaihto 1 147,5 milj. euroa Liikevoitto 36,8 milj. euroa Taseen loppusumma 768,6 milj. euroa Investoinnit

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 1

9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 1 9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 1 TULEVAISUUDEN LIIKETOIMINTAA ON TEHTÄVÄ JO TÄNÄÄN ENERGIATEKNOLOGIOILLA PÄÄSTÖT ALAS TOMMY MATTILA 9.5.2014 Gasum Aamukahviseminaari 2 Gasumin vuosi 2013 Liikevaihto

Lisätiedot

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013

Energiasektorin globaali kehitys. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Energiasektorin globaali kehitys Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 15.11.2013 Maailman primäärienergian kulutus polttoaineittain, IEA New Policies Scenario* Mtoe Current policies scenario 20

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN.

LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN. LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN. ENERGIATEHOKASTA JA YMPÄRISTÖ- YSTÄVÄLLISTÄ. Luonnonkaasu on tarjonnut suomalaiselle teollisuudelle turvallisen, energiatehokkaan ja kokonaishinnaltaan

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto

Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa. Elinkeinoelämän keskusliitto Energia- ja ilmastopolitiikan infografiikkaa Elinkeinoelämän keskusliitto Energiaan liittyvät päästöt eri talousalueilla 1000 milj. hiilidioksiditonnia 12 10 8 Energiaan liittyvät hiilidioksidipäästöt

Lisätiedot

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa

Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Nestemäiset polttoaineet ammatti- ja teollisuuskäytön kentässä tulevaisuudessa Teollisuuden polttonesteet 9.-10.9.2015 Tampere Helena Vänskä www.oil.fi Sisällöstä Globaalit haasteet ja trendit EU:n ilmasto-

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 1900 1998 ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista 19 1998 ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle

Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin. Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Puhdasta energiaa tulevaisuuden tarpeisiin Fortumin näkökulmia vaalikaudelle Investoiminen Suomeen luo uusia työpaikkoja ja kehittää yhteiskuntaa Fortumin tehtävänä on tuottaa energiaa, joka parantaa nykyisen

Lisätiedot

Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute

Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute Biokaasun hyödyntäminen liikenteessä Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute Kaasuautojen Edellytykset Suomessa Kaasukäyttöiset autot muodostavat varteenotettavan vaihtoehdon. Päästöt ovat huomattavan

Lisätiedot

Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua. Suomen Kaasuyhdistyksen viestit

Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua. Suomen Kaasuyhdistyksen viestit Maa- ja biokaasu: osa suomalaista energiaratkaisua Suomen Kaasuyhdistyksen viestit Maailma käyttää maakaasua, onko Suomella varaa jättää se hyödyntämättä? Maakaasuvaroja on hyödynnettävissä sadoiksi vuosiksi

Lisätiedot

Luonnonkaasuratkaisuilla puhtaampaan huomiseen

Luonnonkaasuratkaisuilla puhtaampaan huomiseen Luonnonkaasuratkaisuilla puhtaampaan huomiseen Kaasun käytön valvojien neuvottelupäivät Maakaasun käyttäjäpäivät 13.14.9.2011, Tallinna Gasum Oy, Liikennepalvelut, Liiketoimintayksikön päällikkö Jussi

Lisätiedot

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri

Puhtaan energian ohjelma. Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian ohjelma Jyri Häkämies Elinkeinoministeri Puhtaan energian kolmiloikalla vauhtia kestävään kasvuun 1. 2. 3. Talous Tuontienergian vähentäminen tukee vaihtotasetta Työpaikat Kotimaan investoinneilla

Lisätiedot

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 A. SAHA PUUPOLTTOAINEIDEN TOIMITTAJANA 24.11.2009 2 Lähtökohdat puun energiakäytön lisäämiselle ovat hyvät Kansainvälinen energiapoliikka ja EU päästötavoitteet luovat

Lisätiedot

Onko puu on korvannut kivihiiltä?

Onko puu on korvannut kivihiiltä? Onko puu on korvannut kivihiiltä? Biohiilestä lisätienestiä -seminaari Lahti, Sibeliustalo, 6.6.2013 Pekka Ripatti Esityksen sisältö Energian kulutus ja uusiutuvan energian käyttö Puuenergian monet kasvot

Lisätiedot

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen

Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Turveliiketoiminnan tulevaisuus 2011 2020 ja 2020 jälkeen Niko Nevalainen 1 Globaalit trendit energiasektorilla 2 IEA:n skenaario: Hiilellä tuotettu sähkö tulevaisuudessa Lähde: International Energy Agency,

Lisätiedot

Fossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä

Fossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä Energia 2013 Energian hinnat 2013, 3. neljännes Fossiilisten polttoaineiden hinnat laskivat kolmannella vuosineljänneksellä Kivihiilen satamahinta laski kolmannella vuosineljänneksellä yli kuusi prosenttia.

Lisätiedot

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet

Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan energialiiketoiminnan mahdollisuudet Satu Helynen ja Martti Flyktman, VTT Antti Asikainen ja Juha Laitila, Metla Metsätalouteen ja metsäteollisuuteen perustuvan

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Suomen maakaasumarkkinoiden tulevaisuuden näkymiä

Suomen maakaasumarkkinoiden tulevaisuuden näkymiä Suomen maakaasumarkkinoiden tulevaisuuden näkymiä Ympäristöoikeustieteen seuran syyspäivät 6.9.2013 OTM Meri-Katriina Kanervisto Esityksen sisältö 1. Maakaasun asema Suomen energiakentässä 2. Tavoitteet

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Bioenergia ry 6.5.2014

Bioenergia ry 6.5.2014 Bioenergia ry 6.5.2014 Hallituksen bioenergiapolitiikka Hallitus on linjannut energia- ja ilmastopolitiikan päätavoitteista puhtaan energian ohjelmassa. Hallitus tavoittelee vuoteen 2025 mennessä: Mineraaliöljyn

Lisätiedot

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa

Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Liikennepolttoaineet nyt ja tulevaisuudessa Perinteiset polttoaineet eli Bensiini ja Diesel Kulutus maailmassa n. 4,9 biljoonaa litraa/vuosi. Kasvihuonekaasuista n. 20% liikenteestä. Ajoneuvoja n. 800

Lisätiedot

24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1

24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1 24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 1 BIOKAASULLA LIIKENTEESEEN GASUMIN RATKAISUT PUHTAASEEN LIIKENTEESEEN HINKU LOHJA 29.10.2013 24.10.2013 Gasum Jussi Vainikka 2 Kaasu tieliikenteen polttoaineena Bio- ja

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Maapallon kehitystrendejä (1972=100)

Maapallon kehitystrendejä (1972=100) Maapallon kehitystrendejä (1972=1) Reaalinen BKT Materiaalien kulutus Väestön määrä Hiilidioksidipäästöt Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä

Lisätiedot

Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014

Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014 Euroopan energialinjaukset Hiilitieto ry:n seminaari 26.3.2014 Sanna Syri Professori, energiatalous Aalto-yliopisto, Energiatekniikan laitos EU:n 2020 tavoitteet 20-20-20-10 tavoitteet -20% kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Mullistaako liuskekaasu energiamarkkinat? Energiateollisuuden kevätseminaari 23.5.2013, Oulun kaupunginteatteri Tiina Koljonen, VTT

Mullistaako liuskekaasu energiamarkkinat? Energiateollisuuden kevätseminaari 23.5.2013, Oulun kaupunginteatteri Tiina Koljonen, VTT Mullistaako liuskekaasu energiamarkkinat? Energiateollisuuden kevätseminaari 23.5.2013, Oulun kaupunginteatteri Tiina Koljonen, VTT 2 Liuskekaasua Eurooppaan? Forsström & Koljonen 2013. Arvioita liuskekaasun

Lisätiedot

Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena. Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto

Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena. Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto Biokaasun tulevaisuus liikennepolttoaineena Pohjoisen logistiikkafoorumi 28.1.2014 Markku Illikainen, biokaasun tuottaja, Oulun Jätehuolto Biokaasun hyödyntämiskaavio Ruskossa 2,0 milj. m 3 biokaasua (9

Lisätiedot

22.5.2012 Gasum Oy Veli-Heikki Niiranen 1

22.5.2012 Gasum Oy Veli-Heikki Niiranen 1 22.5.2012 Gasum Oy Veli-Heikki Niiranen 1 FINNGULF LNG NESTEYTETYN MAAKAASUN TUONTITERMINAALI SUOMEEN 22.5.2012 Gasum Oy Veli-Heikki Niiranen 2 Asiat 1. Muutokset Suomen energia- ja polttoainemarkkinoilla

Lisätiedot

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa

Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa Raportti 1 (5) Sähköjärjestelmän toiminta talven 2013-2014 kulutushuipputilanteessa 1 Yhteenveto Talvi 2013-2014 oli keskimääräistä lämpimämpi. Talven kylmin ajanjakso ajoittui tammikuun puolivälin jälkeen.

Lisätiedot

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 3. neljännes

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 3. neljännes Energia 2011 Energian hinnat 2011, 3. neljännes Energian hintojen nousu jatkui Liikenteessä ja lämmityksessä käytettävät energian hinnat nousivat merkittävästi tämän vuoden kolmannella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät?

Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Markku Ollikainen Ympäristöekonomian professori Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastonmuutos, ilmastopolitiikka ja talous mitkä ovat näkymät? Helsingin seudun ilmastoseminaari 12.2.2015 1. Vihreä talous

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

Energian hankinta, kulutus ja hinnat

Energian hankinta, kulutus ja hinnat Energia 2011 Energian hankinta, kulutus ja hinnat 2010, 4. vuosineljännes Energian kokonaiskulutus nousi 9 prosenttia vuonna 2010 Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 1445

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Maatuulivoima kannattaa Euroopassa vuonna 2020 Valtiot maksoivat tukea uusiutuvalle energialle v. 2010 66 miljardia dollaria

Lisätiedot

SUOMEN LNG VERKOSTO TOMMY MATTILA SKANGASS.FI

SUOMEN LNG VERKOSTO TOMMY MATTILA SKANGASS.FI SUOMEN LNG VERKOSTO TOMMY MATTILA SKANGASS.FI Skangass osa Gasum-konsernia johtava toimija Pohjoismaisilla LNG-markkinoilla Skangass perustettiin vuonna 2007 Suomessa Skangass alkoi toimia keväällä 2014

Lisätiedot

LNG:N NÄKYMÄT ENERGIAHUOLLOSSA

LNG:N NÄKYMÄT ENERGIAHUOLLOSSA LNG:N NÄKYMÄT ENERGIAHUOLLOSSA Johtava analyytikko Hannu Hernesniemi Kuljetusketjun tulevaisuudennäkymät -seminaari Pori 1 ENERGIAN KOKONAISKULUTUS RAAKA-AINELÄHTEITTÄIN VUONNA 2011 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa

Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Ajankohtaista energia- ja ilmastopolitiikassa Päivi Myllykangas, EK Aluetoiminta 16.12.2010 Energia- ja ilmastopolitiikan kolme perustavoitetta Energian riittävyys ja toimitusvarmuus Kilpailukykyiset kustannukset

Lisätiedot

BIOENERGIALLA UUSIUTUVAN ENERGIAN TAVOITTEISIIN

BIOENERGIALLA UUSIUTUVAN ENERGIAN TAVOITTEISIIN BIOENERGIALLA UUSIUTUVAN ENERGIAN TAVOITTEISIIN Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 7. toukokuuta 2013 Esa Härmälä Ylijohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomi on saavuttamassa kaikki EU:n ilmasto- ja energiapoliittiset

Lisätiedot

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020

Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Miten kohti EU:n energia- ja ilmastotavoitteita vuodelle 2020 Jukka Saarinen TEM BioRefine-loppuseminaari 27.11.2012 EU:n ilmasto- ja energiapaketin velvoitteet Kasvihuonekaasupäästöjen (KHK) tavoitteet:

Lisätiedot

Mistä sähkö ja lämpö virtaa?

Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Sähköä ja kaukolämpöä tehdään fossiilisista polttoaineista ja uusiutuvista energialähteistä. Sähköä tuotetaan myös ydinvoimalla. Fossiiliset polttoaineet Fossiiliset polttoaineet

Lisätiedot

SYYSKOKOUS JA KAASUPÄIVÄ 18.11.2014. Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi

SYYSKOKOUS JA KAASUPÄIVÄ 18.11.2014. Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi SYYSKOKOUS JA KAASUPÄIVÄ 18.11.2014 Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Kaasun tilanne on mielenkiintoinen Poliittinen tilanne on noussut keskiöön

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

LIIKENNEKAASUT JA ASEMAVERKOSTO PORI 24.05.2016. 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 1

LIIKENNEKAASUT JA ASEMAVERKOSTO PORI 24.05.2016. 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 1 LIIKENNEKAASUT JA ASEMAVERKOSTO PORI 24.05.2016 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 1 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 2 Gasum s year 2015 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 3 24.05.2016 Gasum Oy Jussi

Lisätiedot

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen

Turpeen energiakäytön näkymiä. Jyväskylä 14.11.2007 Satu Helynen Turpeen energiakäytön näkymiä Jyväskylä 14.11.27 Satu Helynen Sisältö Turpeen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä Turveteollisuusliitolle Energia- ja ympäristöturpeen kysyntä ja tarjonta vuoteen 22 mennessä

Lisätiedot

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys

Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys Turve : fossiilinen vai uusiutuva - iäisyyskysymys TURVE ENERGIANA SUOMESSA 03. 06. 1997 Valtioneuvoston energiapoliittinen selonteko 15. 03. 2001 Valtioneuvoston energia- ja ilmastopoliittinen selonteko

Lisätiedot

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm

Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007. Stefan Storholm Vart är Finlands energipolitik på väg? Mihin on Suomen energiapolitiikka menossa? 11.10.2007 Stefan Storholm Energian kokonaiskulutus energialähteittäin Suomessa 2006, yhteensä 35,3 Mtoe Biopolttoaineet

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari. Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia

Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari. Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari Tilaisuuden avaus ja bioöljyt osana Suomen energiapalettia Juho Korteniemi Työ- ja elinkeinoministeriö Lahti 15.10.2012 Sisällys Cleantechin strateginen ohjelma Puhtaan

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla

Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla 1 Bioenergian käytön kehitysnäkymät Pohjanmaalla Vaskiluodon Voima Oy:n käyttökohteet Kaasutuslaitos Vaskiluotoon, korvaa kivihiiltä Puupohjaisten polttoaineiden nykykäyttö suhteessa potentiaaliin Puuenergian

Lisätiedot

Lämmin alkuvuosi laski kivihiilen ja maakaasun hintoja

Lämmin alkuvuosi laski kivihiilen ja maakaasun hintoja Energia 2014 Energian hinnat 2014, 1. neljännes Lämmin alkuvuosi laski kivihiilen ja maakaasun hintoja Kivihiilen ja maakaasun kulutus pieneni lämpimän alkuvuoden seurauksena ja myös niiden hinnat lämmöntuotannossa

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

Energian hinnat. Energian hinnat nousivat. 2011, 2. neljännes

Energian hinnat. Energian hinnat nousivat. 2011, 2. neljännes Energia 2011 Energian hinnat 2011, 2. neljännes Energian hinnat nousivat Liikenteessä ja lämmityksessä käytettävät energian hinnat nousivat tämän vuoden toisella vuosineljänneksellä Tilastokeskuksen mukaan.

Lisätiedot

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse. Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.fi/tutu Esityksen sisältö Suomen energiajärjestelmän ja energiapolitiikan

Lisätiedot

huomattavia tehokkuus-, ympäristö- ja kotimaisuusetuja.

huomattavia tehokkuus-, ympäristö- ja kotimaisuusetuja. PUHTAASTI SINULLE Gasum on suomalainen luonnonkaasun osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, siirtää ja toimittaa sitä omistamassaan putkiverkossa energiantuotantoon, teollisuudelle, kotitalouksille ja liikenteelle.

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2012 Energian hankinta ja kulutus 2012, 1. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 3 prosenttia tammi-maaliskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 418

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia) Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia) 4 3 2 1 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut 22.9.2

Lisätiedot

Energian hinnat. Verotus nosti lämmitysenergian hintoja. 2013, 1. neljännes

Energian hinnat. Verotus nosti lämmitysenergian hintoja. 2013, 1. neljännes Energia 2013 Energian hinnat 2013, 1. neljännes Verotus nosti lämmitysenergian hintoja Energiantuotannossa käytettävien polttoaineiden verotus kiristyi vuoden alusta, mikä nosti erityisesti turpeen verotusta.

Lisätiedot

Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä

Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Energia 2014 Energian hinnat 2014, 2. neljännes Fossiilisten polttoaineiden ja sähkön hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Kivihiilen ja maakaasun hinnat lämmöntuotannossa laskivat toisella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009 PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 25-29 /MWh 8 7 6 5 4 3 2 1 25 26 27 28 29 hiililauhteen rajakustannushinta sis CO2 hiililauhteen rajakustannushinta Sähkön Spot-markkinahinta (sys) 5.3.21 Yhteenveto

Lisätiedot

Biokaasua Espoon Suomenojalta

Biokaasua Espoon Suomenojalta Biokaasua Espoon Suomenojalta Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 8.11.2012 Tommi Fred, vs. toimialajohtaja 8.11.2012 1 HSY ympäristötekoja toimivan arjen puolesta Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä

Lisätiedot

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009

Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Energia 2010 Energiankulutus 2009 Energian kokonaiskulutus laski lähes 6 prosenttia vuonna 2009 Tilastokeskuksen energiankulutustilaston mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli vuonna 2009 1,33 miljoonaa

Lisätiedot

Energia-alan painopisteet Euroopassa José Manuel Barroso

Energia-alan painopisteet Euroopassa José Manuel Barroso Energia-alan painopisteet Euroopassa José Manuel Barroso Euroopan komission puheenjohtaja Eurooppa-neuvoston kokous 22.5.2013 Uusia realiteetteja globaaleilla energiamarkkinoilla Finanssikriisin vaikutus

Lisätiedot

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006 Vantaan Energia Oy Tommi Ojala 1 Missio Vantaan Energia tuottaa energiapalveluja Suomessa. 2 Visio 2012 Vantaan Energia on Suomen menestyvin

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto

Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan ajankohtaisasiat TEM Energiaosasto Bioenergia-alan toimialapäivät Noormarkku 31.3.2011 Ylitarkastaja Aimo Aalto Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Sami Rinne TEM / Energiaosasto Esityksen sisältö Suomen energiankulutus ja päästöt nyt 2020 tavoitteet ja niiden

Lisätiedot

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä

Metsäenergian uudet tuet. Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Metsäenergian uudet tuet Keski-Suomen Energiapäivä 2011 2.2.2011 Laajavuori, Jyväskylä Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY) Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden

Lisätiedot

Biokaasun jakelu Suomessa

Biokaasun jakelu Suomessa JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Turussa 10.6.2010 12.00-16.00 Biokaasun jakelu Suomessa 2 GASUMIN TUNNUSLUVUT 2009 Maakaasun myynti 40,6 TWh Henkilökunta 220 Siirtoputkiston pituus 1186 km Liikevaihto

Lisätiedot

Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä

Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä Biokaasun mahdollisuudet päästöjen hillitsemisessä Liikenne ja ilmasto -seminaari 22.9.2009, Jyväskylä Eeli Mykkänen Jyväskylä Innovation Oy www.biokaasufoorumi.fi 1 Biokaasuprosessin raaka-aineet Biohajoavat

Lisätiedot

Lämmön tuottaminen tuontipolttoaineilla oli aiempaa halvempaa

Lämmön tuottaminen tuontipolttoaineilla oli aiempaa halvempaa Energia 2014 Energian hinnat 2013, 4. neljännes Lämmön tuottaminen tuontipolttoaineilla oli aiempaa halvempaa Kotimaisten polttoaineiden hinnat jatkoivat kallistumista, mikä osaltaan vaikutti kaukolämmön

Lisätiedot

KAASUALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT 22.5.2014

KAASUALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT 22.5.2014 KAASUALAN NEUVOTTELUPÄIVÄT 22.5.2014 LNG-terminaaliverkosto Suomeen - HAMINA Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Miksi LNG-terminaali Haminaan? Kaasun

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Kivihiilen ja maakaasun hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä

Kivihiilen ja maakaasun hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Energia 2013 Energian hinnat 2013, 2. neljännes Kivihiilen ja maakaasun hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä Sähkön ja lämmöntuotannossa käytettävän kivihiilen ja maakaasuun hinnat kääntyivät laskuun

Lisätiedot

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100)

Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (1950=100) Väestön kehitys maapallolla, EU-15-maissa ja EU:n uusissa jäsenmaissa (195=1) Maailman väestön määrä EU-15 Uudet EU-maat 195 196 197 198 199 2 21 22 23 24 25 Eräiden maiden ympäristön kestävyysindeksi

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiatulevaisuus 2050. Tiina Koljonen, VTT

Ilmasto- ja energiatulevaisuus 2050. Tiina Koljonen, VTT Ilmasto- ja energiatulevaisuus 25 Tiina Koljonen, VTT HAASTEET Ilmasto- ja energiaskenaarioiden laadinta vaatii laajaa asiantuntemusta teknologioista, taloudesta, luonnonvaroista, ilmastonmuutoksen vaikutuksista,

Lisätiedot

Öljytuotteiden hinnat laskivat viimeisellä neljänneksellä

Öljytuotteiden hinnat laskivat viimeisellä neljänneksellä Energia 2015 Energian hinnat 2014, 4. neljännes Öljytuotteiden hinnat laskivat viimeisellä neljänneksellä Öljyn tuontihintojen selkeä lasku vaikutti polttonesteiden kuluttajahintojen laskuun vuoden viimeisellä

Lisätiedot

Petri Saari HSL Helsingin seudun liikenne 07.09.2010 JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ

Petri Saari HSL Helsingin seudun liikenne 07.09.2010 JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Petri Saari HSL Helsingin seudun liikenne 07.09.2010 JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Joukkoliikenteen uudelleenorganisointi 1.1.2010 alkaen HKL HKL-Rv HKL-Metro HKL-Infra SL Oy Helsingin seudun liikenne

Lisätiedot

11.12.2012 Gasum Tommy Mattila

11.12.2012 Gasum Tommy Mattila 11.12.2012 Gasum Tommy Mattila 1 LNG MERENKULUN POLTTOAINE TOMMY MATTILA 11.12.2012 Gasum Tommy Mattila 2 LNG on vaihtoehto kaasun logistiikkaan Kaasu voidaan toimittaa käyttökohteisiin: Kaasuna putkiverkostoa

Lisätiedot

Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset

Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset Petteri Pihlajamäki, varatoimitusjohtaja Pöyry Forest Industry Consulting Oy Paperin ja kartongin maailmanmarkkinat Kaksi maailmaa: Kehittyvät markkinat 3-5%/v

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Liikenteen biopolttoaineet

Liikenteen biopolttoaineet Liikenteen biopolttoaineet Ilpo Mattila Energia-asiamies MTK 1.2.2012 Pohjois-Karjalan amk,joensuu 1 MTK:n energiastrategian tavoitteet 2020 Uusiutuvan energian osuus on 38 % energian loppukäytöstä 2020

Lisätiedot