Kaasukaupan. suunta kääntyi. Bruce Oreck tietää, mikä on halvinta energiaa Gasumin tuleva johtaja uskoo luonnonkaasuun

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kaasukaupan. suunta kääntyi. Bruce Oreck tietää, mikä on halvinta energiaa Gasumin tuleva johtaja uskoo luonnonkaasuun"

Transkriptio

1 Bruce Oreck tietää, mikä on halvinta energiaa Gasumin tuleva johtaja uskoo luonnonkaasuun MCI Gasumin sidosryhmälehti Gasetti 4/2013 Kaasukaupan suunta kääntyi

2 pääkirjoitus Gasetti Antero Jännes Muutosta ilmassa Julkaisija Gasum Oy, PL 21, Miestentie 1, Espoo Päätoimittaja Minna Ojala p Toimitusneuvosto Tuija Dag, Veli-Heikki Niiranen, Petri Nikkanen, Minna Ojala, Nina Perttula, Ari Seppänen ja Olga Väisänen Toimitus ja taitto MCI Press Oy Kannen kuva Anna-Kaisa Jormanainen Painosmäärä kpl Painopaikka Scanweb Oy, Kouvola Osoitelähde Gasum Oy:n asiakas- ja sidosryhmärekisteri Olen tehnyt pitkän uran maakaasun parissa. Muutoksia on alalla nähty aiemminkin, mutta juuri nyt markkinarakenteen muutos näkyy erityisen vahvasti. Kaasun hintakilpailukyky sen perinteisellä käyttöalueella yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa on ollut huono ja markkinaosuus laskussa. Samanaikaisesti on avautumassa merkittäviä uusia käyttömahdollisuuksia nesteytetylle maakaasulle merenkulun polttoaineena. Suomessa valtionvalta on linjannut, että maakaasu halutaan jatkossakin säilyttää osana suomalaista energiajärjestelmää. On nähty, että tämä tavoite edellyttää maakaasuinfrastruktuurin merkittävää kehittämistä. On tärkeätä saada Inkooseen suuren kokoluokan LNG-terminaali, joka mahdollistaa tehokkaan ja kilpailukykyisen, satamia palvelevan nesteytetyn maakaasun jakeluverkon kehittämisen. Ison terminaalin sijoituspaikasta käydään vielä kilpailua Suomen ja Viron välillä, sillä vain yhdelle hankkeelle on luvassa EU-investointitukia. Omalla päätöksellään hallitus on luvannut tukea sadalla miljoonalla eurolla satamia palvelevan jakeluinfran rakentamista. Gasumille ja myös muille maakaasualan toimijoille on syntymässä uudenlaisia mahdollisuuksia kehittää liiketoimintaansa. Gasumilla on todellinen mahdollisuus olla tulevaisuudessa aivan toisennäköinen toimija. Toisaalta ison tuontiterminaalin ja siihen liittyvän Suomen ja Viron välisen putken toteutuminen tarkoittaa yhtiön jakaantumista ja siirtotoiminnan irtautumista itsenäiseksi toimijaksi. Hyvä perusta ja mahdollisuus tälle positiiviselle kehitykselle on luotu. On aika kiittää teitä kaikkia työtovereita, kaasunkäyttäjiä, yhteistyökumppaneita ja ystäviä yhteisistä vuosista ja yhteisestä työstä. Rauhallista joulua ja hyvää uutta vuotta! gasetti

3 tässä numerossa Gasetti 4/2013 Kaasusta tulee aidosti kansainvälinen kauppatavara. LAURA SOLANKO, SUOMEN PANKKI 4 4 Energiakaupan globaalit kiemurat LNG ja liuskekaasu ovat panneet energiamarkkinat sekaisin. 12 Yhdysvaltojen vihreä mies Suurlähettiläs Bruce Oreck uskoo uusiutuviin. 23 Glögi maistuu myös suklaassa 17 Turpeella takkuaa Polttoturpeen veronkorotus sai voimalaitokset katsomaan kivihiilen suuntaan. 20 Saha soi Saimaalla Honkalahden sahalla kokeiltiin ensimmäisenä Suomessa maakaasua. 24 Finanssihai innostui energiasta Gasumin tuleva toimitusjohtaja Johanna Lamminen on ihan kaasussa. putkikaasun haastajat Yhdysvalloista on liuskekaasun tuotannon ansiosta tulossa tuontimaan sijaan vientimaa. Se on laskenut kivihiilen hintoja Euroopassa, mikä ei lupaa hyvää päästötavoitteille. Samaan aikaan LNG-laivat porskuttavat, ja etenkin Japanissa siitä on Fukushiman onnettomuuden jälkeen tullut merkittävä energianlähde Bruce Oreckin tytär kutsuu häntä ilonpilaajaksi 27 Siirtoputki siirtyy Tampereella kuutiometriä puuta vuodessa 19 Saareen saunaan Vernissatehtaaseen gasetti 3

4 TEEMA GLOBAALIT KAASUMARKKINAT Globaali kaasukauppa 2012 Yhdysvalloista Kanadaan 27,5 Kanadasta Yhdysvaltoihin 83,8 Afrikasta Eurooppaan 23,8 LNG Venäjältä Itä-Eurooppaan 56,0 Yhdysvalloista Meksikoon 17,6 MAAKAASUA PUTKESSA LNG:TÄ LAIVALLA LNG Keski- ja Etelä- Amerikasta Yhdysvaltoihin 3,2 Etelä- Amerikkaan 3,7 Eurooppaan 2,6 Afrikasta Eurooppaan 39,3 Afrikasta Japaniin 6,5 LNG LNG Arabian niemimaalta Eurooppaan 29,8 Japaniin 34,6 Etelä-Koreaan 23,4 Intiaan 16,7 4 gasetti

5 TEKSTI Katri Isotalo KUVITUS Anna-Kaisa Jormanainen ENERGIAMARKKINAT Venäjältä Eurooppaan 105,5 Venäjältä Turkkiin 24,5 murroksessa Maakaasuputket ovat saaneet kilpailijoikseen laivat ja liuskekaasun. Yhtäkkiä Yhdysvaltojen kaasun tuontiterminaalit seisovat tyhjinä ja päästöt pienenevät. Samaan aikaan Euroopassa tuoksahtaa kivihiilen katku. Malesiasta Japaniin 36,3 Etelä-Koreaan 16,9 LNG Australiasta Japaniin 21,6 Kiinaan 4,8 LNG LÄHDE: BP aailman vaikutusvaltaisin luonnonvara, öljy, on saamassa kilpailijakseen kaasun. Liuskekaasun tuotantotekniikan kehittyminen on muuttamassa maailman energiamarkkinoita ennennäkemättömällä vauhdilla. Liuskekaasubuumi heilauttelee myös nesteytetyn maakaasun eli LNG:n (liquefied natural gas) markkinoita. Se puolestaan säteilee perinteisen putkessa kulkevan maakaasun markkinoihin. Maaperän kalkki- ja liuskekiven huokosissa esiintyvä maakaasu eli liuskekaasu ei ole uusi löytö, ei edes siihen viime aikoina voimakkaasti satsanneessa Yhdysvalloissa. Uutta on tuotantotekniikan kehittyminen niin, että liuskekaasua pystytään hyödyntämään. Vedellä tehtävää poraamista kutsutaan säröstämiseksi. Liuskekaasua esiintyy Pohjois-Amerikan lisäksi myös muualla maailmassa, mutta sen hyödyntäminen on osoittautunut ainakin Euroopassa paitsi kalliiksi myös liian suureksi ympäristöriskiksi. Esimerkiksi Ranska on kieltänyt liuskekaasun porauksen kokonaan. Kiinan liuskekaasu- gasetti 5

6 TEEMA GLOBAALIT KAASUMARKKINAT varojen hyödyntämisessä taas on ongelmana vesivarojen riittävyys. Liuskekaasun talteenotossa onnistuneet amerikkalaiset nauttivat nyt halvasta kotimaisesta energiasta. Kaasu maksaa siellä vain noin viidenneksen siitä, mitä vastaavan määrän energiaa tuottava öljybarreli. Tämä on alkanut houkutella energiavaltaista teollisuutta takaisin Yhdysvaltoihin. Yhdysvallat on pitkään pyrkinyt vähentämään riippuvuuttaan Lähi-idän öljystä. Vuoden 1973 öljykriisiä ei haluta kokea uudelleen; silloin Lähi-idän öljyntuottajamaat nostivat öljyn maailmanmarkkinahintaa kymmeniä prosentteja kerralla ja asettivat Yhdysvallat öljynvientikieltoon. Yhdysvaltain hallituksen alaisen EIA:n (Energy Information Agency) mukaan maa saavuttaisi täyden energiaomavaraisuuden noin vuonna 2030 ja siirtyisi jo sitä ennen maakaasun viejäksi. Tämä skenaario on luonnollisesti kirvoittanut laajoja ja värikkäitä spekulaatioita Yhdysvaltojen ja arabimaailman lähivuosien suhteista ja asian vaikutuksesta maailmanpolitiikkaan. Toistaiseksi Yhdysvallat on kuitenkin yhä Kiinan kanssa maailman suurin öljyntuoja. LNG houkutteleva vaihtoehto meriliikenteelle Kansainvälisillä kaasumarkkinoilla liuskekaasun nousu näkyy selvästi. Nesteytetyn maakaasun reitit ovat huomattavasti muuttuneet. Yhdysvaltoihin rakennettiin viime vuosina runsaasti LNG-terminaaleja huoltovarmuuden turvaamiseksi eli omien kaasuvarantojen täydentämiseksi tuontikaasun voimin. Liuskakaasun löytymisen jälkeen terminaaleissa ei ole laivoja juuri näkynyt. Samaan aikaan nesteytetyn maakaasun tarjonta on kasvanut merkittävästi, kun Qatarin valtavat LNG-laitokset valmistuivat Persianlahden rannalle. Qatarin onneksi myös Eurooppa ja erityisesti Japani ovat kiinnostuneet LNG:stä. LNG:n suurin ostaja maailmassa on nykyisin Japani, jossa kaasun käyttö kasvoi merkittävästi Fukushiman ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen. Euroopassa kaasun kokonaiskulutus on sen sijaan pysynyt viimeiset kymmenen vuotta suhteellisen vakaana, noin prosentissa kaikesta energiankulutuksesta. LNG on kuitenkin syönyt jonkin verran perinteisen putkessa kulkevan maakaasun osuutta. Laivalla kuljetettavasta kaasusta voidaankin muun muassa käydä kauppaa huomattavasti joustavammin kuin yhden omistajan hallinnoiman putken kautta tulevasta kaasusta. Nesteytetyn maakaasun lisääntynyt tarjonta on johtanut siihen, että yhä suurempi osa siitä myydään spotkauppana eli alle neljän vuoden sopimuksilla tai lasti kerrallaan. International Gas Unionin selvitys kertoo, KAASU- PUTKIA KULKI VUONNA 2012 SUOMESSA kilometriä TANSKASSA kilometriä UNKARISSA kilometriä SAKSASSA että vuoteen 2005 saakka spot-kaupan osuus globaalista LNG-kaupasta oli alle kymmenen prosenttia, mutta vuonna 2012 osuus oli noussut jo 31 prosenttiin. Samalla hinnanmuodostus on muuttunut markkinaehtoiseksi. Putkea pitkin kuljetettavalla maakaasulla ei ole ollut markkinahintaa, koska sen kuljettaminen ja varastointi vaatii oman kiinteän infrastruktuurinsa. Siksi maakaasu on Euroopassa perinteisesti hinnoiteltu suhteessa raakaöljyn ja öljytuotteiden maailmanmarkkinahintoihin ja toimitussopimukset ovat olleet hyvin pitkiä. Liuskekaasun löytymisen jälkeen Yhdysvaltojen LNGterminaaleissa ei ole laivoja juuri näkynyt. Kaasun puristaminen nesteeksi ei tosin ole halpaa vaan vaatii runsaasti energiaa. Siitä huolimatta LNG:n käytön ennustetaan edelleen kasvavan. Yksi käytön kasvuun liittyvä tekijä on muun muassa meriliikenteelle tulevat rikki- ja typenoksidipäästöt. Vuonna 2015 Itämerellä ja Pohjanmerellä voimaan astuva rikkidirektiivi tekee LNG:stä houkuttelevan vaihtoehdon merenkulkuun. LNG ei sisällä rikkiä eikä sen käyttö aiheuta haitallisia pienhiukkaspäästöjä. Sitä käyttämällä laivaliikenteen hiilidioksidipäästöt alenevat noin neljänneksen raskaaseen polttoöljyyn verrattuna. Viking Linen uusi Viking Grace liikkuu jo Wärtsilän rakentamalla LNG-teknologialla ja on ainakin päästöillä mitattuna kokoluokkansa ympäristöystävällisin laiva maailmassa. Norjassa LNG:tä käytetään niin tankkilaivoissa kuin matkustaja-aluksissakin. Energian suurvalta katsoo tiiviisti Kiinan suuntaan Venäjä on perinteisesti ollut maailman suurin kaasuntuottaja. Liuskekaasun myötä Yhdysvallat on tosin kiipeämässä maatuskojen maan kanssa jaetulle ykköspallille. Venäjän maaperässä lymyää kolmannes maailman tunnetuista kaasuvaroista. Lisäksi sen arktisilla alueilla on IEA:n eli International Energy Agencyn mukaan noin 50 triljoonaa kuutiometriä maakaasua. Kiinnostus arktisen alueen energiavarantojen tutkimiseen on 6 gasetti

7 kilometriä lisääntynyt, kun kaasuntuotanto on alkanut supistua Länsi-Siperiassa. Öljyntuotannossa syntyvän oheiskaasun ottaminen talteen olisi arktisen kaasun hyödyntämistä huomattavasti helpompaa, mutta siitä hyödynnetään vain osa. Merkittävä osa öljykenttien kaasusta soihdutetaan eli poltetaan taivaan tuuliin. Äärimmäisen ankaran ilmaston ja pitkien välimatkojen vuoksi arktisten varantojen hyödyntäminen vaatii huomattavia investointeja ja uuden teknologian käyttöönottoa. Teknologiasatsauksista huolimatta luonnon voimat määrittävät toimintaa hyvinkin pitkälle. Esimerkiksi Gazpromin, norjalaisen Statoilin ja ranskalaisen Totalin yhteishanke Barentsin merellä sijaitsevan Stokhmanin kaasukentän rakentamiseksi on tällä hetkellä kirjaimellisesti jäissä. Lisäksi arktisen alueen toimintaan liittyy voimakas ympäristöpoliittinen puoli, joka sai tänä vuonna paljon näkyvyyttä öljylautalle kiivenneiden ympäristöaktivistien pidätyksen myötä. Kaasun kiivas etsiminen äiti-venäjän ja arktisen maaperän uumenista liittyy muuhunkin kuin pelkkään energiapolitiikkaan. Kyse on myös kansallisesta identiteetistä ja historiasta. Kun perinteisen putkikaasun käyttö on Euroopassa talouskriisin myötä notkahtanut, Venäjä on alkanut investoida entistä voimakkaammin maan sisäisen kaasu verkoston laajentamiseen ja kunnostamiseen, kertoo Venäjän energiapolitiikan professori Veli-Pekka Tynkkynen Aleksanteri-instituutista. Infrastruktuurin rakentamisen rinnalla vahvistetaan energiasuurvalta-asemaan perustuvaa kansallista identiteettiä. Kyse on vähän samasta asiasta kuin meidän takavuosien sloganimme Suomi elää metsästä. Loppukäyttö luupin alla Kaasun loppukäytön kohdistuminen eri maissa vaihtelee Euroopan unioninkin sisällä suuresti. Suomessa suurin käyttäjä on teollisuus ja voimalaitokset, mutta koko EU:n alueella asuminen on ylivoimaisesti suurin kaasun loppukäyttökohde. Liikenteen osuus kaasuenergian loppukäytöstä on edelleen hyvin pieni. Kaasun loppukäyttö 2011 (TWh) ASUMINEN TEOLLISUUS VOIMALAITOKSET LIIKENNE & MUU KÄYTTÖ YHTEENSÄ (TWH) SUOMI 43,3 TWh 48 % 48 % SUOMI 2 % 38,8 % 34,9 % SAKSA EU SUOMI 40,7 % 33 % SAKSA EU SUOMI 28,8 % 17,9 % SAKSA EU SUOMI SAKSA 2 % 2,6 % EU 3,3 % SAKSA 864,7 TWh EU 5 130,4 TWh LÄHDE: EUROGAS 2012 gasetti 7

8 TEEMA GLOBAALIT KAASUMARKKINAT Investointiohjelma kulkee nimellä gazifikatsija, ja siihen liittyy paljon aluepolitiikkaa, Tynkkynen valottaa. Kun infrastruktuuria rakennetaan jollekin paikkakunnalle tai sen läpi, Gazprom saattaa rakentaa paikka kunnalle esimerkiksi urheiluhallin vastineeksi kaasuputken vaatimista maista sekä lisätäkseen hankkeen houkuttelevuutta. Toivottavaa tietenkin olisi, että rakennuskohteeksi valikoituisi joskus vaikkapa jätevedenpuhdistamo. Tynkkysen mukaan myös liuskekaasuun suhtaudutaan Venäjällä tällä hetkellä myönteisesti. Yksi Venäjän tavoitteista on vähentää riippuvuutta eurooppalaiseen energiantarpeeseen. Siksi se tähyää Kiinan suuntaan. Tulevaisuus idän kaasukaupan suhteen vaikuttaakin lupaavalta. Toistaiseksi Kiinan talouskasvun polttoaineeksi viedään Venäjältä öljyä, mutta Venäjän Kaukoitään, todennäköisesti Sahalinin saarelle, on tulossa toinenkin LNG-jalostamo. Venäläisestä kaasusta ovat kiinnostuneet Kiinan lisäksi ainakin Japani ja Etelä-Korea. Halu vähentää riippuvuutta Venäjän ja Euroopan välillä on molemminpuolinen. LNG-terminaalit ovat Euroopan unionille yksi keino monipuolistaa energiantuontiaan. Venäjä-riippuvuus on vähentynyt myös Norjan ansiosta: energiajätti BP:n kesäkuussa julkistaman raportin mukaan Norja möi viime vuonna ensimmäistä kertaa enemmän kaasua EU-maihin kuin Venäjä. Kivihiili-Eurooppa jälkijunassa Asiantuntijoiden mukaan liuskekaasun, LNG:n ja niiden aiheuttamien markkinamuutosten suorat vaikutukset jäänevät Suomessa ainakin lyhyellä aikavälillä vähäisiksi. Veli-Pekka Tynkkynen arvelee uusiutuvien energiamuotojen käyttöönoton Euroopassa ja muualla maailmalla mahdollisesti hidastuvan, jos kaasu edelleen halpenee. Kaasusta tulee aidosti kansainvälinen kauppatavara, jolla on markkinahinta, arvioi taas Venäjän energiasektoriin ja Venäjän ja Euroopan välisiin Yhdysvaltojen politiikka on muuttunut ilmastoasioissa nopeasti. Ulkoasiainneuvos Pauli Mäkelä JA EUROOPAN UNIONIN ALUEELLA kilometriä Lähde: Eurogas 2012 energia suhteisiin erikoistunut neuvonantaja Laura Solanko Suomen Pankista. Energiapolitiikkaa seurataan myös ulkoministeriössä. Tuotantolähteiden monipuolistuminen on oikea kehityssuunta. On kaikkien etu, ettei yksi taho pysty määrittelemään energianhintaa kriisitilanteessa, määrittelee ulkoasiainneuvos Pauli Mäkelä. Mäkelä ei usko energiantuonnista riippuvaisen Euroopan lopettavan uusiutuvan energian kehittämistä. Hän toivoo myönteisen suhtautumisen ilmastoasioihin jatkuvan myös Yhdysvalloissa. Liuskekaasun hyödyntäminen on painanut Yhdysvaltojen hiilidioksidipäästöt vuoden 1992 tasolle, ja maa on alkanut puhua päästötavoitteista uudella äänenpainolla. Barack Obama esitti syyskuussa Tukholmassa tiukkojakin mielipiteitä fossiilisista polttoaineista, ja samalla linjalla on ollut ulkoministeri Hillary Clinton. Yhdysvaltojen politiikka on muuttunut ilmastoasioissa nopeasti, Mäkelä toteaa. Samalla kun Yhdysvallat on saavuttamassa CO 2 - päästöjen osalta ilmastotavoitteitaan, halventunut kivihiili on alkanut jälleen kiinnostaa Eurooppaa. Kivihiilen käyttö on lisääntynyt nopeasti ainakin Isossa- Britanniassa, Saksassa, Espanjassa ja Suomessa. Päästökauppa ei ole onnistunut ohjaamaan polttoainevalintoja. Biokaasulla paikallinen rooli LNG:n ja liuskekaasun rinnalla myös biokaasun käytön odotetaan lisääntyvän. Euroopan unioni arvioi elokuussa julkaistussa biopolttoaineita käsittelevässä raportissaan biomassasta tuotetun biokaasun tuotannon kasvavan noin 8,4 miljoonaan tonniin vuonna Tämä olisi noin kahdeksan prosenttia kaikesta tuolloin käytettävästä biopolttoaineesta. EU ei ole kuitenkaan onnistunut määrittelemään biopolttoaineisiin liittyviä tavoitteitaan. Noin 80 prosenttia Euroopan biokaasusta tuotetaan Saksassa. Toistaiseksi sitä hyödynnetään lähinnä maataloudessa, mutta esimerkiksi Ruotsissa noin puolet biokaasusta käytetään liikenteessä tai kaasuverkossa. Biokaasua voidaan valmistaa lähes mistä tahansa eloperäisestä materiaalista kuten jätevedenpuhdistamoiden lietteistä, kotitalouksien biojätteistä, lannasta, metsähakkeesta tai energiakasveista. Asiantuntijat epäilevät biokaasun käytön tuskin kasvavan ainakaan kovinkaan pian sellaisiin mittoihin, että se heiluttelisi maailmanpolitiikan valtasuhteita öljyn tapaan. Paikallisesti sillä voi silti olla huomattava merkitys niin energiaomavaraisuudessa kuin päästövähennyksissäkin. 8 gasetti

9 Ydinvoima vaihtui kaasuun TEKSTI Katri Isotalo Harvoin energia-alalla tapahtuu niin nopeita muutoksia kuin Japanissa 2010-luvulla. Fukushiman ydinturman jälkeen maakaasu ja öljy ovat korvanneet maassa ydinvoimalla tuotetun sähkön lähestulkoon kokonaan. Etenkin maakaasun osuus energiantuotannossa on kasvanut nousevan auringon maassa viimeisen kahden vuoden aikana erittäin voimakkaasti. Tuontienergian varassa elävä Japani tuottaa tällä hetkellä lähes puolet sähköstään nesteytetyllä maakaasulla eli LNG:llä. Kaksi ja puoli vuotta sitten sen osuus oli vain 29 prosenttia. Ydinvoiman osuus on romahtanut 29 prosentista reiluun kahteen prosenttiin. Kivihiilen käyttö on pysynyt ennallaan noin 25 prosentissa. Vesivoiman osuus on pysynyt noin kuudessa ja aurinko- ja tuulienergian yhteensä noin yhdessä prosentissa. Länsimaiden taantuma avitti LNG:n voittokulkua LNG:n vauhdikas voittokulku ja energiantuotannon murros Japanissa liittyy toiseen poikkeuksellisen voimakkaaseen muutokseen eli liuskekaasun tuotannon nopeaan kasvuun Yhdysvalloissa. Kun liuskekaasua onnistuttiin tuottamaan Yhdysvalloissa edullisesti, juuri valmistuneet LNG -vastaan ottoterminaalit jäivät vähäiselle käytölle. Niitä oli vasta hiljattain alettu rakentaa kaasupulan ja öljyriippuvuuden vähentämiseksi. Samaan aikaan EU kärsi taantumasta, eikä energiankulutus meillä kasvanut, kertoo energiamarkkinoihin erikoistunut tutkijaopettaja Kimmo Klemola Lappeerannan teknillisestä yliopistosta. Näin syntynyt LNG:n hyvä saatavuus otettiin Japanissa kiitollisena vastaan. LNG:n osuuden kasvua Japanin energiakentällä on tukenut maan LNG-terminaalien sijoittuminen. Ne selvisivät ydinvoimalat tuhonneesta tsunamista hyvin. Ydinvoima edelleen vaihtoehto Kaasu ei kuitenkaan ole Japanille halpaa. Kun öljy maksaa Yhdysvalloissa noin 110 dollaria barrelilta, on öljybarreliin suhteutettu kaasun hinta siellä vain 20 dollaria barrelilta. Japanilaisille LNG maksaa noin 90 dollaria. Kimmo Klemola arveleekin, että ydinvoimaloita aletaan ottaa Japanissa uudelleen käyttöön. Tähän vaikuttaa kaasun korkean hinnan lisäksi maan pääministerin voimakas ydinvoimamyönteisyys. Mikäli ydinvoimaan ei palata, LNG:n käyttö kasvanee edelleen, Klemola arvelee. Japanin käyttämä kaasu on lähes kokonaan nesteytettyä kaasua, eikä Klemola usko biokaasun käytön lisääntyvän merkittävästi ainakaan lyhyellä aikavälillä. Fakta Japani käyttää tällä hetkellä noin kolmanneksen maailman LNG:stä, ja maailman kymmenestä suurimmasta kaasu voimalasta kahdeksan sijaitsee Japanissa. Kaasusta noin 60 prosenttia tulee Australiasta, Qatarista, Malesiasta ja Indonesiasta. Merkittävä tuontimaa on myös Venäjä. Jonkin verran kaasua tuodaan myös Norjasta ja Perusta. gasetti 9

10 TEEMA TEEMA TEKSTI Katri Isotalo Eurooppa pyristelee irti Venäjästä Eurooppa haluaa vähentää riippuvuuttaan venäläisestä energiasta. Siksi kaasuinfrastruktuurin suunnittelussa tähytään Lähi-itään ja Keski-Aasiaan. Euroopan unionin energiapolitiikka ei tunnetusti ole kovin selkeää. Uusiutuvien energiamuotojen osuutta halutaan kasvattaa ja CO2-päästöjä pienentää, mutta sen pidemmälle yksimielisyys ei tunnu riittävän. Maakaasulla tuotetaan noin neljännes Euroopan unionin alueella kulutetusta energiasta. Tuontikaasun osuus on siitä reilusti yli puolet. Euroopan unionin alueen omat kaasuvarannot ovat vain reilut kaksi prosenttia maailman kaasuvaroista, eikä liuskekaasu näytä olevan täällä samanlainen oikotie onneen kuin Yhdysvalloissa. Maakaasua tuodaan EU:n alueelle eniten Venäjältä. Muut merkittävät tuontimaat ovat Norja, Algeria ja Qatar. Viime vuosina maakaasun osuus EU:n kuluttamasta energiasta on pysynyt melko tasaisena. Eurostatin mukaan kaasun osuus energiantuotannosta oli 24 prosenttia vuonna 2011, ja vuonna 2010 se oli 25 prosenttia. Aika lailla yksimielisiä EU:ssa ollaan halussa vähentää riippuvuutta Venäjältä tuodusta energiasta. Tässä on viime vuosina onnistuttukin. Nesteytetyn maakaasun osuus EUmaiden kaasun tuonnista on muutamassa vuodessa noussut noin 15 prosentista lähes 20 prosenttiin. Se tulee pääosin Qatarista. Isoja kaasuputki-infroja suunnitteilla On muistettava, että EU ei osta tai myy kaasua eikä muutakaan energiaa. Hankintapäätökset tehdään jäsenvaltioissa toimivissa yrityksissä, joista useimmat toimivat Gasumin tavoin paikallisesti, korostaa Venäjän energiapolitiikkaan ja kaasumarkkinoihin perehtynyt tutkija Laura Solanko Suomen Pankista. Solanko työskentelee Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitoksessa Bofitissa. Venäjältä tulee Eurooppaan useita kaasuputkistoja. Suurin on Ukrainan kautta kulkeva putkisto, joka haarautuu Slovakian ja Romanian kautta kulkeviin putkiin. Kaksi uudempaa putkea ovat Jamal-Eurooppa, joka kulkee Valko- Venäjän ja Puolan kautta Saksaan ja Hollantiin, sekä NordStream, eli Itämeren ali Viipurista Saksan Greifswaldiin menevä putki. SouthStream-putken Venäjältä Mustanmeren ali Bulgarian ja Serbian kautta Italiaan piti valmistua vuonna 2015, mutta tässä aikataulussa tuskin pysytään. Keskusteluita on käyty myös Kaspianmeren alueen ja Lähi-idän EU:hun yhdistävästä Nabucco-linjasta sekä Keski-Aasiasta Eurooppaan kulkevasta TransAdriatic-linjasta. Tähän asti kaasuputkia ovat hallinneet kunkin maan kaasuyhtiöt. EU:n kolmas, maaliskuussa 2011 hyväksytty energiapaketti ja siirtoputkistojen käytön vapauttaminen ovat mahdollistaneet kilpailun avaamisen markkinoilla. Tämä on tarkoittanut kaasuyhtiöiden pilkkomista sähköyhtiöiden tapaan siirtoyhtiöiksi ja jakeluyhtiöiksi. Suomi sai direktiivistä poikkeuksen, koska meillä ei yhden kaasuputken ja yhden toimittajan vuoksi voi olla kilpailua edes teoriassa. Tilanne tosin muuttuu, jos Suomeen rakennetaan LNG-terminaali. Uudet säännöt hinnoitteluun Euroopan unioni voi vaikuttaa energiamarkkinoihin muun muassa tukemalla LNG:n vastaanottoterminaaleja, kuten se on tehnytkin. Liuskekaasuesiintymien voimakkaasti kasvanut hyödyntäminen Yhdysvalloissa on ohjannut muun muassa Qatarissa tuotettua LNG:tä Euroopan markkinoille. Vaikka kaasun nesteyttäminen ei ole halpaa, sen lisääntyvä tarjonta aiheuttaa paineita hinnoitteluun. Euroopan komission kilpailuviranomainen on muun muassa avannut tutkinnan, jossa selvitetään, onko Gazprom käyttänyt väärin määräävää markkina-asemaa. Maakaasusta on tulossa globaali kauppatavara, jonka hinta muodostuu markkinoilla aivan eri tavalla kuin kaasuputkien kaudella, uskoo Laura Solanko. 10 gasetti

11 MAAILMAN SUURIMMAT LNG-TUOTTAJAMAAT VUONNA 2011 QATAR 75,5 MT MALESIA 25,0 MT INDONESIA 21,4 MT LÄHDE: EUROGAS Sisämarkkinat soljumaan Maakaasun jakelun yhtenäiset EU:n sisäiset markkinat edistäisivät kaikkien osapuolten etua. Markkinoiden kehityksessä merkittävään rooliin nousee infrastruktuuri ja poliittiset ratkaisut. THIERRY DESCHUYTENEER, TOIMINNANJOHTAJA, GAS INFRASTRUCTURE EUROPE (GIE): Maakaasun sisämarkkinoiden toteutumisessa EU:ssa infrastruktuuri on avainasemassa. Infrastruktuuriin liittyen GIE tukee markkinapohjaista lähestymistapaa ja tervettä investointiilma piiriä. Myös sopivia laki- ja säännöstelyrakenteita tarvitaan, jotta markkinat voivat reagoida sekä nykyisiin että tuleviin infrastruktuuritarpeisiin. Kaasuvoimalaitokset mahdollistavat erilaisten uusiutuvien energianlähteiden laajamittaisen hyödyntämisen. GIE uskoo, että päättäjien tulisi tukea kaasua keskeisenä osana Euroopan tulevaa energiavalikoimaa. BEATE RAABE, PÄÄSIHTEERI, EUROGAS: Kattavampien sisämarkkinoiden edellytyksenä on lopettaa joidenkin yhdestä toimittajasta riippuvaisten jäsenmaiden, kuten Suomen ja Baltian maiden, fyysinen eristäminen. Kolmannen energiapaketin poikkeusten poistaminen edistää markkinoiden kehittymistä. Mutta ennen kuin se on mahdollista koko alueella, tarvitaan riittävä alueellinen infrastruktuuri, joka tarjoaa enemmän toimitusvaihtoehtoja myös nesteytetyn maakaasun kuljetuksille. Fyysisiä yhteyksiä tulee vahvistaa jäsenmaiden välisellä yhteistyöllä sääntelyrakenteen käyttöönotossa. MATTHIAS MAEDGE, M.A., EU-VASTAAVA JA BRYSSELIN TOIMISTOPÄÄLLIKKÖ, NGVA: Nykyään kuljetusliikenteen polttoaineena käytetyn maakaasun edut ovat tiedossa. Se on puhtain vaihtoehtoinen polttoaine ja ainoa todellinen vaihtoehto öljystä jalostetuille tuotteille. Maakaasuteknologian toinen tärkeä etu on kustannusten pieneneminen. Poliittiset signaalit, jotka kannustavat laitevalmistajia tarjoamaan enemmän maakaasua käyttäviä ajoneuvoja ja lisäämään niiden markkinointia, ovat tervetulleita, samoin eurooppalainen toimintasuunnitelma, joka kehittää maakaasun tankkausasemainfrastruktuuria. Myös nesteytetyn maakaasun lisääntyvä saatavuus Euroopassa korostuu. Tämä petaa tietä sen käytölle täydellisenä dieselinkorvikkeena raskaissa ajoneuvoissa pitkän matkan maantiekuljetuksissa. Kaasualan järjestöjä Euroopassa KOONNUT Alisa Kettunen GAS INFRASTRUCTURE EUROPE (GIE) on järjestö, joka edustaa Euroopan maakaasuinfrastruktuurista vastaavien toimijoiden etuja. Järjestö koostuu kolmesta osasta: Gas Transmission Europe (GTE) (kaasukuljetukset), Gas Storage Europe (GSE) (kaasuvarastot) ja Gas LNG Europe (GLE) (nesteytetty maakaasu). GIE edustaa tällä hetkellä 67:ää jäsenyritystä 25 maasta. EUROGAS toimii eurooppalaisten kaasun tukkumyynti-, jälleenmyynti- ja jakelusektoreiden edunvalvojana Euroopan unionin toimielimissä ja muissa sidosryhmissä. Se on perustettu vuonna 1990, ja siihen kuuluu noin 50 yritystä ja yhdistystä 26 maasta. Yhdistys tarjoaa myös kaasun kulutukseen liittyviä tilastoja ja ennusteita sekä tietoja Euroopan energiaverotuksesta. NGVA EUROPE (EUROOPAN KAASUAJO- NEUVOYHDISTYS) on ainoa eurooppalainen yhdistys, joka edustaa kuljetusalalla polttoaineena käytettyä maakaasua ja uusiutuvaa metaania kaikki ajoneuvo- ja kuljetustyypit kattaen. NGVA Europe edustaa yli 150:tä jäsentä 40 maasta Euroopasta ja muualta. Tällä hetkellä NGVA osallistuu Euroopan komission tukemaan nesteytetyn maakaasun tankkausasemahankkeeseen nimeltä LNG Blue Corridors. gasetti 11

12 BRUCE ORECK: On tartuttava toimeen Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck uskoo vihreisiin arvoihin ja tekee osansa, jotta luonnonvarojen tuhlaus lopetettaisiin. TEKSTI Tuuli Hongisto KUVAT Vesa Tyni ruce Oreck on sanavalmis mies, jolla on mielipiteitä. Halvinta energiaa on se, jota ei käytetä, hän tokaisee. Yhdysvaltain Suomen-suurlähettiläs istuu Kalastajatorpan upottavassa nojatuolissa ja puhuu innostuneena energiansäästöstä. Neljä vuotta Suomessa palvellut Oreck on profiloitunut vihreänä ajattelijana, ja hän selvästi rakastaa energiapolitiikasta puhumista. Tällä miehellä on missio. Oreck kutsuttiin puhumaan Energiafoorumin Energiapäivään lokakuun lopussa. Aluksi rento suurlähettiläs hauskuuttaa auditoriossa paikalle saapunutta yleisöä kertomalla huonosta päivästään, johon kuului muun muassa taistelu temppuilevan vanhan läppärin kanssa. B 12 g a s e t t i

13 gasetti 13

14 Infrastruktuuriin investoiminen on uskomattoman tuottavaa. Tehokkuus on paras sijoitus. Lisäksi viilsin itseäni, kun ajelin pääni. Asiaan päästään kuitenkin nopeasti. Oreckin aiheena on energiavallankumous. Hän muistuttaa kuulijoita, että ihmisten pitää harkita suhdettaan energiankäyttöön, ja vakavoituu puhumaan uhkaavasta ilmastonmuutoksesta. Ei ole kysymystäkään siitä, etteivätkö ihmisen toiminta ja lisääntyneet hiilidioksidipäästöt vaikuttaisi valtavasti ilmastoon. Jos suhteemme uusiutuviin energialähteisiin ja fossiilisiin polttoaineisiin ei muutu, se on ongelma. Oreck puhuu myös kotimaansa muuttuvasta energia tilanteesta, jonka liuskekaasu on mullistanut viimeisten vuosien aikana. Yhdysvalloissa on tiedetty olevan liuskekaasuesiintymiä jo kauan, mutta esiintymien laajamittainen hyödyntäminen on mahdollistunut vasta hiljattain tekniikan kehittymisen myötä. Nyt arvioidaan, että maa saattaa olla energiaomavarainen jo 20 vuoden kuluessa. Yhdysvalloista on arvioiden mukaan tulossa tulevaisuudessa myös energian vientimaa. Liuskekaasu ei ole avain autuuteen ja onneen Öljyn ehtyminen on pakottanut ihmiset etsimään vaihtoehtoja. Olemassa olevat raakaöljyesiintymät hupenevat. Toivoa on laitettu uusiin löytämättömiin esiintymiin ja esiintymiin, joita kehitetään. Mutta meidän pitää löytää jostain neljä kertaa Sauri-Arabian öljyesiintymien verran öljyä, Oreck huomauttaa. Määrän korvaaminen tulee olemaan haastavaa liuskekaasunkin avulla. Liuskekaasu on Oreckin mukaan hiiltä parempi vaihtoehto, mutta se ei ole täydellisen turvallinen tapa tuottaa energiaa. Esimerkiksi ympäristöjärjestöt ovat kritisoineet sen louhintatekniikkaa eli niin sanottua vesisärötystä (englanniksi hydraulic fracturingia tai frackingia) siitä, ettei kaikkia sen ympäristö- ja terveysvaikutuksia tunneta. Oreck muistuttaa, että tekniikka myös vaatii hyvin paljon vettä. Samaan aikaan kuivuus lisääntyy ilmastonmuutoksen myötä. Se, että tämä olisi täydellisen turvallista, on täyttä hölynpölyä. Ilmaisia lounaita ei ole. Tärkeintä olisikin hänen mukaansa energian säästäminen. Yhdysvaltojen öljynkulutus on onneksi laskussa, ja Oreck vaatii, että nyt myös Euroopassa pitäisi herätä päästöjen vähentämiseen. Yhdysvaltojen hiilidioksidipäästöt vähenevät, Euroopassa ne kasvavat. Toivoa suurlähettiläs näkee siinä, että maakaasun ja uusiutuvien energialähteiden käyttö lisääntyy. Mutta energian tuhlaus täytyy lopettaa. Olen huolissani lapsistani. Meidän täytyy lopettaa luonnonvarojen käyttäminen niin kuin ne riittäisivät ikuisesti. En vastusta kaasun tai öljyn käyttöä, mutta tämä ei lopu hyvin, ellemme ryhdy toimeen. Meidän täytyy keskittyä tehokkuuteen ja vaihtoehtoihin, hän linjaa. Me tulemme olemaan energian vientimaa mutta mikä on sen hinta? Vakavasta viestistään huolimatta Oreck ei kuitenkaan halua vaipua epätoivoon. Tyttäreni sanoo, että olen ilonpilaaja, mutta olen optimisti: jokainen päivä on täynnä uusia mahdollisuuksia. Oreck ei kuuntele kieltäviä vastauksia Oreck toteuttaa energiansäästölinjaansa päättäväisesti myös käytännössä. Syyskuussa 2009 pestinsä aloittanut suurlähettiläs on pistänyt kautensa aikana toimeksi: suurlähetystön jättiremontissa vanha lähetystötalo on uudistettu energiatehokkaaksi ja ekologiseksi. Viereen nousee vielä uusi rakennus, joka valmistuu suunnitelmien mukaan vuoden 2014 aikana. Kokonaisuudessaan taloon uppoaa noin sata miljoonaa euroa. Lähetystöstä on nyt jo tullut moderni innovaatiokeskus. Ovet aukesivat helmikuussa, eikä kaikkea tätä oltaisi saavutettu, ellei suurlähettilään toiminta olisi ollut sähäkkää. Olen toiminnan mies, hän kertoo kahdenkeskisessä haastattelutilanteessa. On hyvä tietysti tutkia ongelmia, mutta innovaatio keskuksen suhteen piti toimia nopeasti. Paljon on kuitenkin vielä kesken. Onneksi Oreck saa jäädä Suomeen vielä hetkeksi katsomaan rakennus projektin perään. Tavoitteekseen hän on kertonut ympäristöystävällisimmän Yhdysvaltain suurlähetystön rakentamisen maailmassa. Suurlähetystö kertoo verkkosivuillaan, että tavoitteena on ollut vähentää energiakuluja 46 prosentilla. 14 gasetti

15 Oreckilla on edelleen suunnitelmia toteuttamatta ja jotain perisuomalaista on tekemättä: suurlähettiläs kertoo miettineensä Sulkavan soutuun osallistumista. Aiemmin hän on soutanut Grand Canyonilla, mutta arvelee kirkkovenesoudun olevan aivan eri asia. Innovaatiokeskuksen avajaisissa vieraillut Kauppalehden toimittaja kutsui keskusta ekologiseksi ihmetaloksi, ja siellä onkin hyödynnetty led- ja oled-valaistusta sekä ensimmäisenä Yhdysvaltain suurlähetystönä myös paikallista kaukolämpöä ja jäähdytysjärjestelmää. Kuinka Oreck onnistui saamaan näin valtavat rahat projektiinsa? Osittain kyse oli varmastikin lähettilään omasta päättäväisyydestä. En hyväksy kieltäviä vastauksia, hän kertoo vakavana. Sitä paitsi projekti säästää tulevaisuudessa rahaa. Infrastruktuuriin investoiminen on uskomattoman tuottavaa. Tehokkuus on paras sijoitus, hän kiteyttää. Valtioille ja yrityksille se tarkoittaa sitä, että rahaa jää muuhun: kouluihin, sairaaloihin ja muihin projekteihin. Muut lähetystöt ovatkin seuranneet esimerkkiämme. Suomelta odotetaan paljon Oreckin lähdöstä ehdittiin puhua lehdissä jo keväällä, ja vaikka tarkka päivämäärä on viimeisimpien tietojen mukaan muuttunut ensi vuodelle, sen aika tulee vääjäämättä pian. Hän kertoo viihtyneensä hyvin Suomessa, eikä haluaisi lähteä. Suurlähettiläs kehuu tapansa mukaan Suomea ylitsevuotavasti, ja muistaa mainita hänelle selvästi tärkeän saunaseuran jäsenyyden. Yritän päästä saunomaan ainakin kerran viikossa. Vien myös vieraani aina saunomaan he nauttivat siitä. Nelivuotisen suurlähettiläspestin aikana Helsinki ja muu Suomi on tullut tutuksi ja Oreck onkin matkustellut laajasti. Luulen käyneeni useammassa paikassa kuin sinä, hän kuittaa toimittajalle. Epäilemättä. Suurlähettiläs kertoo Suomessa olon opettaneen ymmärtämään pohjoismaista mielenlaatua. Täällä ajatellaan enemmän yhteistä hyvää kuin yksilön menestystä. Yhdysvalloissa me ajattelemme, että yksilön menestys luo mahdollisuuksia muille. Minkä perinnön hän haluaisi jättää Suomeen? Toivon, että aikani täällä muistuttaa suomalaisia siitä, että me odotamme teiltä paljon. Nykyaikana vaaditaan yrittäjyyttä, riskinottoa ja avoimuutta. Oreck kertoo tyylilleen uskollisena jäävänsä kaipaamaan Suomesta kaikkea. Suomi pitä kokea yhtenä pakettina. Jos lähtisin Suomesta, kaipaisin sitä, etten ole Suomessa. gasetti 15

16 Puhtaampi liikenne Helsingin Bussiliikenteen tekemä tarjous biokaasulla liikennöinnistä oli ainoa Helsingin seudun liikenteen ympäristöbonuskilpailutuksessa menestynyt tarjous. Muut tarjoukset, kuten biodieselin käyttäminen dieselbusseissa ja EEV-päästötason bussin korvaaminen hybridibussilla, eivät täyttäneet tarjouskilpailun hyötysuhdekriteeriä. LÄHDE: HSL JA HSY PROJEKTI KAASUAUTO Vanhasta nykyaikainen Bassoradiossa seurattiin syksyllä kaasuautoprojektia, joka toteutettiin yhteistyössä Gasumin kanssa. Juontajat Tuomas Tuomi-Nikula ja Jussi Urpalainen hakivat Saksasta käytetyn auton, johon tehtiin Suomessa kaasumuutostyö. Kuuntelijat olivat innolla mukana: heidän kauttaan löytyi opas Berliinin-matkalle ja kaasumuutostöitä tekevä yritys. Investointi muutostyöhön on kohtuullinen ja kaasuauton käyttö kustannukset ovat pienet. Lisäksi etuna on tietenkin ekologisuus, Tuomi-Nikula listaa. Bassoradion juontajat ja kuuntelijat innostuivat bensiinillä käyvien autojen muuttamisesta kaasukäyttöisiksi. Idea ajaa isohkolla kuluttavalla autolla ekologisesti ja halvemmalla on onnistunut, hän tuumaa. Tuomi-Nikula sanoo kaasuauton toimineen hyvin. Tankkauspisteitä on hänestä riittävästi ja tankkaaminen helppoa. Lisäksi kaasuauto vaikuttaa irrottavan hiljaisten suomalaisten kielenkannat: Ihmiset ovat olleet kiinnostuneita ja tulevat juttelemaan parkkipaikoilla ja tankkauspisteillä, Tuomi-Nikula kertoo FAKTA Biokaasua käyttämällä pystytään vähentämään HSL:n bussiliikenteen hiilidioksidipäästöjä (CO 2 ) tonnia vuodessa. LÄHDE: HSL AUTON RATISSA Biokaasunjakeluasema liikennekäyttöön KUVA ENVOR BIOTECH Forssassa on otettu käyttöön Envor Biotechin suunnittelema ja toteuttama biokaasunjakeluasema, joka soveltuu liikenne käyttöön. Laitoksella puhdistetaan mädätysprosessissa syntyvä metaanikaasu, ja suodatusprosessissa biokaasusta suodatetaan epäpuhtaudet. Tuloksena on noin 97 prosenttista metaania, jota johdetaan kaasuputkella tankkausasemalle. Siellä kaasu paineistetaan ja varastoidaan säiliöihin. Biokaasun hinta on sidottu Gasumin myyntihintaan, jota pystyy seuraamaan Gasumin kotisivuilta. Biokaasu on tällä hetkellä markkinoiden edullisin liikenteen uusiutuva polttoaine. 16 gasetti

17 Suomen kansalliseen energia- ja ilmastostrategiaan on kirjattu tavoitteeksi, että vuoteen 2020 mennessä energian loppukulutuksesta 38 prosenttia on uusiutuvaa energiaa. LÄHDE: KANSALLINEN ENERGIA- JA ILMASTOSTRATEGIA Kestävä kehitys TEKSTI Maiju Ristkari BIOENERGIA Energiapolitiikka turvesuossa Energiakeskustelu käy Suomessa kuumana. Hiilidioksidipäästöjä ja fossiilisten polttoaineiden käyttöä halutaan vähentää, mutta tänä vuonna kivihiilen käyttö on suorastaan räjähtänyt käsiin. Syyttävä sormi osoittaa turpeen verotuksen suuntaan. Polttoturpeen verotus nousi vuoden 2013 alussa, ja samoihin aikoihin kivihiilen markkinahinta kääntyi laskuun. Ympäristöministeri Ville Niinistö ja ympäristöjärjestöt eivät kuitenkaan lämpene ajatukselle turpeen verohelpotuksista. Turpeen polton kasvihuonevaikutukset ovat samat kuin kivihiilellä, ja Suomen ilmasto- ja energiastrategiassa kaavaillaan turpeen energiakäytön vähentämistä. Turpeen polton puolesta puhuu muun muassa Bioenergia ry. Samaan aikaan se kertoo tavoitteekseen uusituvan energian osuuden nostamisen puoleen Suomen koko energiantuotannosta sekä ilmastonmuutoksen torjumisen. Miten tavoite ja turve istuvat samaan pirtaan, Bioenergia ry:n toimialapäällikkö Tage Fredriksson? Ei se tietenkään istu ilmastopolitiikan kannalta katsottuna. Mutta fossiilisia polttoaineita on muitakin. Kotimainen turve ei ole niistä ensimmäinen, jonka käyttö pitää lopettaa Suomessa, vaan kivihiili ja öljy. Turpeen ja kivihiilen tukalan kamppailun keskellä Fredriksson on kuitenkin tyytyväinen yhteen asiaan: päättäjien silmät ovat avautuneet näkemään, miten nykyään voimaloissa, joissa voitaisiin hyödyntää metsähaketta, käytetäänkin kivihiiltä. Polttoaineen muutoksissa kaikki vaikuttaa kaikkeen, hän muistuttaa. Frediksson painottaa, että bioenergia on heille ykkös-, kakkos- ja kolmoasia. Turve tulee vasta sen jälkeen. Haluamme lisätä nimenomaan uusiutuvaa energiaa. Kun katsoo nykyistä energiapalettia, niin lisäysvaraa on paljon. Entä biokaasu, mikä sen asema on Bioenergia ry:n toiminnassa? Meillä on viisi valiokuntaa, joihin yhteen kuuluu biokaasu. Valiokunnan puheenjohtaja on gasumlainen. Yksi konkreettinen esimerkki kaasuasioita käsittelevän valiokunnan toiminnasta liittyy EU:n ehdotukseen kiinteiden ja kaasumaisten polttoaineiden kestävyyskriteereiksi. Ehdotus vuoti julkisuuteen kesällä Siinä biokaasua ei kohdeltu kovin hyvin, Fredriksson napauttaa. Suomesta älähdettiin, ja asia palautettiin valmisteluun. Fredriksson kertoo Bioenergia ry:n olleen mukana muokkaamassa suomalaisten viranomaisten kantaa. Yhdistyksen tavoitteena on jatkossakin vaikuttaa lopputulokseen. 4 X Bioenergia ry Yhdistys pyrkii kasvattamaan suomalaista bioenergiatoimintaa. Nykyisellä nimellään se perustettiin 2011, mutta toiminnan historia ulottuu 70 vuoden taakse. NOIN 250 YRITYSJÄSENTÄ, henkilöjäseniä muutama kymmen. ENSISIJAISESTI jäseniksi halutaan nimenomaan yrityksiä. JÄSEMAKSU porrastetaan yrityksen bioenergian liikevaihdon mukaan: mitä enemmän yrityksellä on bioenergialiikevaihtoa, sitä suurempi on jäsenmaksu. TERVETULLEITA ovat kaikki, jotka tekevät bioenergian parissa liiketoimintaa. gasetti 17

18 Energiamarkkinat Maakaasun energiamaksu koostuu raskaan polttoöljyn, H-arvon ja E40:n hintatekijöistä. Ensi vuoden alussa voimaan astuva M2014-tariffi ei muuta hinnoittelun perusrakennetta. Keskeisin muutos on tehomaksun sisällyttäminen energiamaksuun, mikä tapahtuu energiamaksun tariffikaavan perushintaa nostamalla. LÄHDE: GASUM E40 Sähkön hinnassa nostetta E40 on kotimarkkinoiden perushintaindeksin alaindeksi, joka kuvaa energian kuluttajahinnan kehitystä kotimaassa. Sen keskeisin taustatekijä on pohjoismaisen tukku sähkön Nord Pool Spotin Suomen aluehinta. Merkittävintä sähkön hinnan kannalta on hiililauhdetuotannon muuttuva kustannus, joka alentuneiden hiilen ja päästöoikeuden hintojen myötä ollut kuluvana vuonna keskimäärin tasolla 30 euroa/mwh. Ruotsin ja Norjan vesitilanne on heikentynyt voimakkaasti viime kuukausina ollen nyt 17 TWh alle normaalin, mikä on luonut nostetta sähkön hintaan. E40-indeksin kuuden kuukauden keskiarvo on vahvistunut kuluvana vuonna noin 3,5 prosenttia vuodesta /MWh RASKAS POLTTOÖLJY Polttoöljyn hinta laskussa Raskaan polttoöljyn kuuden kuukauden keskiarvohinta on keskeisin kaasun hintakomponentti. Raskaan polttoöljyn hintatekijä on laskenut noin kahdeksan prosenttia viime vuodesta. Raskaan polttoöljyn hinta seuraa Brentraakaöljyn maailmanmarkkinahintaa, jonka kuuden kuukauden euromääräinen keskiarvohinta on vastaavasti ollut pääsääntöisesti laskussa viime vuodesta lähtien. Kuluvan vuoden alkupuoliskolla Brent-öljyn hinta oli laskussa alentuneiden kysyntäennusteiden ja heikentyneiden Yhdysvaltojen ja Aasian talousnäkymien myötä. Alkusyksyllä 2013 öljyn hinta sai nostetta Syyrian konfliktin kärjistyttyä. Se kipusi korkeimmillaan syyskuussa 116 dollariin/ bbl. Sittemmin hinta on painunut 110 dollarin alapuolelle. Alimmillaan Brentöljyn lähin kuukausi noteerattiin huhtikuussa hieman alle 98 dollaria/bbl. Maakaasun energiamaksun komponenttien kehitys (M2014 tariffi) TEKSTI Rami Rajala Kuluvana vuonna energiamaksun hinta on laskenut noin kahdeksan prosenttia edellisvuodesta laskeneiden öljyn ja hiilen hintojen myötä. LÄHDE: GASUM H-ARVO Hiilen tarjonnan pullonkaulat poistuneet Suomeen tuodun hiilen hintaa kuvaava H-arvo seuraa viiveellä Euroopan API2-tuontisatamahintaa, joka puolestaan heijastelee tärkeitä lähtösatamahintoja kuten Kolumbian ja Etelä-Afrikan satamahintoja. H-arvon kuuden kuukauden keskiarvohinta on laskenut noin kahdeksan prosenttia vuodesta Hiilimarkkinoiden alavireisyyden taustalla on hyvä tarjontatilanne keskeisten viejämaiden osalta. Aiemmin usein toistuneita hiilen tarjonnan pullonkauloja ei ole esiintynyt viimeisen kahden vuoden aikana. Euroopan API2-hiilen hinnalla ei kuitenkaan ole merkittävää laskuvaraa, sillä sekä Yhdysvaltojen että Venäjän marginaalikustannus Eurooppaan tuodulle hiilelle on nykyisten API2- hinta tasojen eli noin dollaria/t tuntumassa. Energiamaksu M2014 vuosituote Raskas polttoöljy E40 H-arvo 18 gasetti

19 TEKSTI Joni Nikkola KUVA Vesa Tyni Kaasu arjessa Uunisaaren ravintoloitsija Kati Palomäki kertoo, että kaasua tarvitaan saaressa saunan lisäksi myös keittiössä. Vihtomaan vernissatehtaaseen Uunisaaren kaasusaunoissa pääsee saunomaan ympäri vuoden. Uunisaari Kaivopuiston edustalla on kokenut monta aikakautta. Saaressa oli 1800-luvun alussa merikylpylä, ja siellä on toiminut myös laivamaalitehdas. Vuosituhannen vaihteessa tehdasrakennukset kunnostettiin ravintola- ja juhlatiloiksi. Nyt kylpylätunnelmaa voi tunnustella entisiin vernissatehtaan varastoihin rakennetuissa tilaussaunoissa sekä ulkoporealtaassa. Ravintoloitsija Kati Palomäki kertoo, että Uunisaaressa päädyttiin kaasukiukaaseen käytännön syistä. Rakennuttaja vertaili vaihtoehtoja paikkaa kunnostettaessa. Kaasukiuas oli järkevin ratkaisu, koska saareen oli hankala johtaa tarpeeksi virtaa useaa sähkökiuasta varten. Asiakkaat ovat toisaalta myös kiitelleet kaasukiukaiden leppeitä löylyjä. Kaasu on myös ravintolan keittiössä tärkeässä roolissa siellä pihisevät kaasu-uuni ja kaasuliedet. Palomäki on ollut mukana Uunisaaren ravintola- ja juhlatoiminnassa alusta lähtien. Kallioisen miljöön keskellä järjestetään erilaisia yritystilaisuuksia sekä yksityisempiä juhlia häistä hautajaisiin. Pari vuotta sitten saunakiukaat vaihdettiin uusiin. Nyt ne voi ajastaa käynnistymään automaattisesti ja pysymään lämpiminä pitkään. Termostaatti pitää lämmön tasaisena, joten saunavuorojen välillä ei tarvitse lämmittää saunaa uudelleen. Alkuperäisillä kiukailla kesti reilut kaksi tuntia lämmitä. Ne pysyivät lämpiminä kaksituntisen saunavuoron ajan. Jos halusi saunoa pidempään, piti olla pitkä tauko välissä, Palomäki valottaa. Monista saariravintoloista poiketen Uunisaari on avoinna talvellakin. Kesäisin saareen pääsee lautalla, ja veneilykauden ulkopuolella saareen kulkee ponttonisilta Kaivopuiston rannasta. Uunisaari on siinä mielessä poikkeuksellinen paikka täällä Helsingin keskustassa, että pääsee ympäri vuoden vähän kuin mökille, Palomäki kehaisee. Puun ja sähkön välissä NYKYAIKAINEN KAASUKIUAS sijoittuu ominaisuuksiltaan puukiukaan ja sähkökiukaan väliin. SÄHKÖSAUNAN tyyliin kaasukiukaassa on portaaton lämpötilan säätö ja lyhyt lämmitysaika. Myös lämmityskustannukset ovat samaa suuruusluokkaa sähkösaunan kanssa. PUUSAUNASTA muistuttavat pehmeät löylyt. Kiukaasta ja tilojen ilmanvaihdosta riippuen kaasu kiuas saattaa myös vaatia savupiipun. NYKYISIN MARKKINOILLA on jopa kannettavia, kaasupullolla toimivia retkikiukaita esimerkiksi saunatelttaa varten. gasetti 19

20 KYLÄSSÄ HONKALAHDEN SAHA Puusta mittaa Honkalahden sahalla tehdään töitä ympäri vuorokauden. Vaikka alan kultakausi ja presidentin vierailu ovatkin taakse jäänyttä aikaa, periksi ei anneta. TEKSTI Ulla Ylönen KUVAT Hannu Rissanen Saha on soinut Saimaan rannalla, Joutsenon Honkalahdessa jo toistasataa vuotta. Sijainti vesistön vieressä oli aikoinaan sahalle elinehto, sillä raakaaine tuotiin uittamalla. Uitot ovat nyt historiaa. Mäntytukit tuodaan Honkalahteen pääosin kumipyörillä. Aluskuljetukset ovat viime vuosina olleet melko harvinaisia, kertoo sahapäällikkö Jarkko Nevalainen. Honkalahden satama on yksi Saimaan syväväylän päätepisteistä. Sahauksen aloitti vuonna 1906 yksityinen Honkalahti Puutavara Oy. Sen toiminta loppui kuitenkin lähes alkuunsa, ja konkurssiin menneen sahan osti Oy Hackman Ab vuonna Hackmanin valtakausi kesti 80 vuotta. Paikkakuntalaisten puheissa vilahtaa edelleen Hackman, vaikka Stora Enso silloinen Enso-Gutzeit Oy on pyörittänyt toimintaa jo 22 vuotta. Stora Enson omistuksessa Honkalahden sahasta on tullut osa maailmanlaajuisesti toimivaa yritystä. Sen kotimaisuusaste on kuitenkin korkea. Raaka-aineena käytetään yksinomaan mäntypuuta, joka lähes sataprosenttisesti korjataan kotimaan metsistä HONKALAHDEN siniharmaa voimalaitos kohoaa teollisuusalueen keskellä. Vuonna 1966 rakennettu voimala on edelleen käytössä. Maakaasun venttiiliasema kuuluu kokonaisuuteen. Punatiilinen vanha voimala on vuodelta KONE lajittelee höyläämöön menevät lankut. Prosessia seurataan sekä hallin että valvomon monitoreista. 20 gasetti

21 3. SAHAPÄÄLLIKKÖ Jarkko Nevalainen arvioi, että maakaasun osuus säilyy lähitulevaisuudessa nykyisellä tasolla. 4. SAHALLA tehdään töitä kahdessa vuorossa Sahan lisäksi teollisuusalueella toimivat Stora Enson komponenttitehdas ja höyläämö. Komponentteja valmistetaan ikkuna- ja oviteollisuuden tarpeisiin, profiilihöyläämö suoltaa sisäverhouspaneelia ja lattialautaa rakentajien käyttöön. Päivän mittaan Honkalahden tukkikentällä pyörähtää kymmeniä täysperävaunukuormaautoja. Ne purkavat lastinsa tukkilajitteluun, jossa tukit kuoritaan ja lajitellaan laadun perusteella eri luokkiin. Tukkiluokat sahataan laatuluokittain laudoiksi ja lankuiksi. Sahatavaran matka jatkuu rimoitukseen, jossa kootaan kuivaukseen siirrettävät rimakuormat. Kuivauksen jälkeen tuotteet siirretään tarkan laatu lajittelun kautta pakkaamoon ja kuljetetaan varaston kautta asiakkaille. Suurin osa valmiista tuotteista lähtee Honkalahdesta maailmalle maanteitse. Jonkin verran käytetään myös rautatiekuljetuksia, sillä varaston nurkalle johtaa oma pistoraide. Sahatavaran osalta tärkein vientimarkkinamme on Pohjois-Afrikka, jossa suomalaisesta männystä tehdään ovia ja ikkunoita. Myös pohjoismaiset ikkunanvalmistajat käyttävät Honkalahdessa valmistettuja komponentteja, Nevalainen kertoo. Höylättyjen tuotteiden päämarkkina-alue on Suomi ja tärkein vientialue Japani. Hackmannin valtakausi kesti 80 vuotta. Honkalahden vuosituotanto on viime vuosina pysytellyt noin kuutiometrin tuntumassa. Aiemmin luvut olivat huomattavasti suurempia. Tuotantomäärä on pudonnut kymenessä vuodessa noin 50 prosentilla, Nevalainen sanoo. Tulosta haetaan tehostamalla toimintoja ja vähentämällä materiaalihukkaa. Kuluvan vuoden aikana on väkeä on jouduttu vähentämään noin kymmenellä prosentilla. Työntekijöitä on nyt 130, ja työtä tehdään kahdessa vuorossa. Saha-alueen sisäisiä kuljetuksia hoitavat urakoitsijat. Sahalle ollaan myös toteuttamassa investointeja, joilla raaka-aine pystytään hyödyntämään nykyistä paremmin, Nevalainen valottaa. Hän muistuttaa, että alan kilpailu on kovaa ja sahojen toiminta kytköksissä koko Euroopan taloustilanteeseen. Vähän varpaillaan ollaan jatkuvasti, Nevalainen tuumii. Honkalahden sahan lisäksi hän johtaa Pohjois-Karjalassa sijaitsevaa Stora Enson Uimaharjun sahaa. Sahateollisuuden kulta-aikaa oli 1970-luvun puoliväli. Tuolloin Honkalahdessakin tahkottiin tuotantoennätyksiä vähän väliä. Työntekijöitä oli toistatuhatta ja saha oli toinen Joutsenon suurimmista työnantajista. Honkalahdessa toimivat tuolloin myös kuitu- ja Kerotex-levy- gasetti 21

22 KYLÄSSÄ HONKALAHDEN SAHA Stora Enso Wood Products Oy Ltd Honkalahden saha SAHAN TOIMINTA alkoi vuonna VALMISTAA sahatavaraa, komponentteja ikkunateollisuudelle sekä profiilihöylättyjä tuotteita. VUOSITUOTANTO noin m3, josta jalosteiden osuus noin 20 prosenttia. KÄYTTÄÄ RAAKA-AINEENA ainoastaan mäntyä. KONEEN muotoilema sormiliitos, jonka ansiosta pätkästäkin saadaan pitkää. tehdas, kertoo vuonna 1975 Hackmanin palvelukseen tullut resurssipäällikkö Veikko Metso. Juuri ennätysvuosien alla Honka lahdessa valittiin vaihtoehtoiseksi energian lähteeksi edullinen ja puhtaasti palava maakaasu. Itse Urho Kekkonen kävi vihkimässä siirtoputkiston käyttöön. LÄHTÖVALMIS sahatavaranippu pakkaamossa. Prosessin aikana mäntytukeista on tullut tasalaatuista lautaa. Maakaasun käyttöönotto oli aikansa merkkitapahtumia. Honkalahdessa siirtoputkiston kävi vihkimässä käyttöön itse presidentti Urho Kekkonen. Vielä 2000-luvun alussa noin neljännes Honkalahden tarvitsemasta energiasta tuotettiin maakaasulla. Sittemmin maakaasun osuus on pudonnut 5 6 prosenttiin. Nykyisin maakaasu on tärkeä tukipolttoaine, jonka merkitys korostuu häiriötilanteissa. TYÖNTEKIJÖITÄ noin 130. MAAKAASUA testattiin Suomessa ensimmäistä kertaa juuri Honkalahdessa joulukuussa OTTI TOISENA SUOMALAISENA teollisuuslaitoksena käyttöön maakaasun KÄYTTÄÄ MAAKAASUA kuutiota vuodessa. Honkalahti otti maakaasun käyttöön toisena teollisuuslaitoksena Suomessa, tammikuussa Enso-Gutzeitin Tainionkosken tehtaalla Imatralla kaasu alkoi palaa viisi päivää aikaisemmin. Maakaasua kuitenkin testattiin ensimmäisenä Suomessa täällä Honkalahdessa, joulukuun lopulla vuonna 1973, Metso kertoo. Historiallisesta hetkestä on nyt melko tismalleen 40 vuotta. Neuvosto liitosta Suomeen rakennetun maakaasuputken päälinja kulkee vajaan kymmenen kilometrin päässä Honkalahden voima laitokselta, joten liittyminen maakaasuverkostoon oli vaivatonta. Honkalahdessa käytetään noin kuutiota maakaasua vuodessa. Kulutus jakaantuu lähes tasan voimalaitoksen ja prosessien kesken. Lähitulevaisuudessa maakaasun käytön arvioidaan pysyvän nykytasolla niin energiatuotannossa kuin prosessipuolellakin. Olemme polttoaineen suhteen lähes omavaraisia. Mäntytukeista saatava kuori poltetaan, samoin suurin osa prosessien sivutuotteena syntyvästä puujätteestä. Hake viedään yhtiön kuiduttaville tehtaille, mistä siitä tehdään sellua, sahapäällikkö Nevalainen esittelee. 22 gasetti

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ MAA- JA BIOKAASUN MAHDOLLISUUDET 2 1 Luonnonkaasusta on moneksi 3 Gasumin kaasuverkosto kattaa puolet suomalaisista Korkeapaineista kaasun siirtoputkea 1 286 km Matalan paineen jakeluputkea

Lisätiedot

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Prof. Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto Siemensin energia- ja liikennepäivä 13.12.2012 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa.

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 BIOENERGIA RY TIIVISTETTYNÄ Historiamme ulottuu 70 vuoden taakse (Turveteollisuusliitto 1943,

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä?

Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Velkakriisi ei ole ohi. Miten suojautua kriisin edessä? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja . Ranskan edellinen presidentti Nicolas Sarkozy on julistanut eurokriisin voitetuksi jo 2012

Lisätiedot

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen 2030 Elinkeinoministeri Olli Rehn 24.11.2016 Skenaariotarkastelut strategiassa Perusskenaario Energian käytön, tuotannon ja kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisprojektio

Lisätiedot

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009

PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 2005-2009 PÄÄSTÖKAUPAN VAIKUTUS SÄHKÖMARKKINAAN 25-29 /MWh 8 7 6 5 4 3 2 1 25 26 27 28 29 hiililauhteen rajakustannushinta sis CO2 hiililauhteen rajakustannushinta Sähkön Spot-markkinahinta (sys) 5.3.21 Yhteenveto

Lisätiedot

Energiamurros - Energiasta ja CO2

Energiamurros - Energiasta ja CO2 Energiamurros - Energiasta ja CO2 Hybridivoimala seminaari, 25.10.2016 Micropolis, Piisilta 1, 91100 Ii Esa Vakkilainen Sisältö CO2 Uusi aika Energian tuotanto ja hinta Bioenergia ja uusiutuva Strategia

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

SUOMEN LNG VERKOSTO TOMMY MATTILA SKANGASS.FI

SUOMEN LNG VERKOSTO TOMMY MATTILA SKANGASS.FI SUOMEN LNG VERKOSTO TOMMY MATTILA SKANGASS.FI Skangass osa Gasum-konsernia johtava toimija Pohjoismaisilla LNG-markkinoilla Skangass perustettiin vuonna 2007 Suomessa Skangass alkoi toimia keväällä 2014

Lisätiedot

Kodin tuntu tulee läheltä

Kodin tuntu tulee läheltä Kodin tuntu tulee läheltä Lämmin koti on arvokas, muttei kallis Hippu-kaukolämpö tuo arkeesi turvaa. Edullisesti ja ekologisesti Lapista. Miksi liittyä kaukolämpöön? Kaukolämpö tuo mukavuutta arkeen ihmisistä

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Ympäristölautakunta Ysp/7 25.08.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Ympäristölautakunta Ysp/7 25.08.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Asia tulisi käsitellä 25.8.2015 283 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Helen Oy:n Patolan huippulämpökeskuksen ympäristölupa-asiassa HEL 2015-001987 T

Lisätiedot

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli

Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti. Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti Riku Huttunen Kansallinen biotalouspaneeli 19.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

SYYSKOKOUS JA KAASUPÄIVÄ 18.11.2014. Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi

SYYSKOKOUS JA KAASUPÄIVÄ 18.11.2014. Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi SYYSKOKOUS JA KAASUPÄIVÄ 18.11.2014 Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Kaasun tilanne on mielenkiintoinen Poliittinen tilanne on noussut keskiöön

Lisätiedot

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

LIIKENNEKAASUT JA ASEMAVERKOSTO PORI 24.05.2016. 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 1

LIIKENNEKAASUT JA ASEMAVERKOSTO PORI 24.05.2016. 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 1 LIIKENNEKAASUT JA ASEMAVERKOSTO PORI 24.05.2016 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 1 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 2 Gasum s year 2015 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 3 24.05.2016 Gasum Oy Jussi

Lisätiedot

Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset

Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset Petteri Pihlajamäki, varatoimitusjohtaja Pöyry Forest Industry Consulting Oy Paperin ja kartongin maailmanmarkkinat Kaksi maailmaa: Kehittyvät markkinat 3-5%/v

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2011 Energian hankinta ja kulutus 2011, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 2 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1029

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 4. neljännes

Energian hinnat. Energian hintojen nousu jatkui. 2011, 4. neljännes Energia 2012 Energian hinnat 2011, 4. neljännes Energian hintojen nousu jatkui Liikenteessä ja lämmityksessä käytettävät energian hinnat nousivat vuoden 2011 viimeisellä vuosineljänneksellä Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

Pelletti Euroopan energialähteenä

Pelletti Euroopan energialähteenä Pelletti Euroopan energialähteenä Pellettienergian info-ilta OAMK, Oulu, 31.3.2009 Veli Pohjonen Helsingin yliopisto Euroopan metsävyöhyke (tumman vihreä) source: European Forest Institute Bioenergia on

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2010, 4. vuosineljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiiltä käytettiin vuoden 2010 aikana sähkön- ja lämmöntuotannon

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2013 Energian hankinta ja kulutus 2012, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 5 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan yhteensä noin

Lisätiedot

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet

Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Puun ja turpeen käyttö lämpölaitoksissa tulevaisuuden mahdollisuudet Tilanne tällä hetkellä Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2000-2012 Arvioita tämänhetkisestä tilanteesta

Lisätiedot

Puhtaan energian paketti Niina Honkasalo VNK EU-asioiden osasto

Puhtaan energian paketti Niina Honkasalo VNK EU-asioiden osasto Puhtaan energian paketti 25.1.2017 Niina Honkasalo VNK EU-asioiden osasto Puhtaan energian paketti UUSIUTUVA ENERGIA Direktiivi uusiutuvan energian edistämisestä ENERGIA- TEHOKKUUS Energiatehokkuusdirektiivi

Lisätiedot

EUROOPAN ENERGIA-ALAN PAINOPISTEET

EUROOPAN ENERGIA-ALAN PAINOPISTEET EUROOPAN ENERGIA-ALAN PAINOPISTEET J. M. Barroso, Euroopan komission puheenjohtaja, puhe Eurooppa-neuvostossa 4.2.2011 Sisältö 1 I. Energiapolitiikan tärkeys II. Kiireellisten toimien tarve III. Neljä

Lisätiedot

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi

Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia. Erikoistutkija Olli Kauppi kkv.fi. kkv.fi Uusiutuvan energian kilpailunäkökohtia Erikoistutkija Olli Kauppi 14.1.2013 EU:n energiapolitiikka - Päästökauppa, -yhteismarkkinat, -kapasiteettimarkkinat, - RES-tuki Kilpailu - Edullinen energia - Kestävä

Lisätiedot

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development Uusiutuvan energian tukimekanismit Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, 17.2.2016 Kasperi Karhapää Manager, Business Development 1 Lämmitysmuodot ja CHP-kapasiteetti polttoaineittain 6

Lisätiedot

Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä

Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä Oleg ostaa, jos Matti osaa myydä Venäjän BKT kasvoi enää 1.4% (1-6/2013) Vuonna 2007 kasvu oli 8.5% Kari Liuh to Kari Liuhto Venäjän kaupan professori Turun kauppakorkeakoulu Turun kauppakorkeakoulun alumnitapaaminen

Lisätiedot

Kaasuautoilu Suomessa ja Keski-Suomessa Gasum Oy:n (ja Biovakka Suomi Oy:n) silmin TÄYTTÄ KAASUA ETEENPÄIN, KESKI-SUOMI! Jyväskylä 10.12.

Kaasuautoilu Suomessa ja Keski-Suomessa Gasum Oy:n (ja Biovakka Suomi Oy:n) silmin TÄYTTÄ KAASUA ETEENPÄIN, KESKI-SUOMI! Jyväskylä 10.12. Kaasuautoilu Suomessa ja Keski-Suomessa Gasum Oy:n (ja Biovakka Suomi Oy:n) silmin TÄYTTÄ KAASUA ETEENPÄIN, KESKI-SUOMI! Jyväskylä 10.12.2009 Gasum Oy Myyntipäällikkö Jussi Vainikka jussi.vainikka@gasum.fi

Lisätiedot

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja

Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen. konsernin kultapuolen johtaja Himmeneekö kullan kiilto? Onko velkakriisi todellakin loppunut? Meelis Atonen TAVEX OY konsernin kultapuolen johtaja Mikä on nykyinen maailmantalouden terveys? Lopulta taivaalta sataa euroja EKP on luvannut

Lisätiedot

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600

METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 Avainluvut 2015 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 9 600 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 116 000 suomalaista metsänomistajaa METSÄ FOREST Puunhankinta ja metsäpalvelut

Lisätiedot

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Oy Olli Tuomivaara Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa työpaja 25.8.2014. Aurinkoenergian globaali läpimurto 160000

Lisätiedot

2/2002. Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä Tutkimus tieto SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ

2/2002. Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä Tutkimus tieto SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ Tutkimus tieto 2/2002 Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä 2002 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN USJÄRJESTÖ Kansalaisten käsityksiä Suomen energiatuotannosta keväällä 2002 Suomen Gallup tutki

Lisätiedot

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN

VN-TEAS-HANKE: EU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN VN-TEAS-HANKE: EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMEN KILPAILUKYKYYN Seminaariesitys työn ensimmäisten vaiheiden tuloksista 2.2.216 EU:N 23 ILMASTO-

Lisätiedot

Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan

Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan Yhteenveto selvityksestä päästökaupan markkinavakausvarannon vaikutuksista sähkön tukkuhintaan Kesäkuu 215 Valtioneuvoston selvitysja tutkimustoiminnan julkaisusarja 9 /215 -yhteenveto Päästökauppajärjestelmän

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA LÄHIRUOKA KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 LÄHIRUOKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen

Lisätiedot

Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua

Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua Sähkötehon riittävyys osana energiaja ilmastostrategian valmistelua Ylitarkastaja Tatu Pahkala Energiaviraston keskustelutilaisuus kesällä 2017 alkavasta tehoreservikaudesta 20.4.2016 Agenda Hallitusohjelma

Lisätiedot

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Lähivuosien kehitysnäkymät sekä pitkän tähtäimen suunnitelma Julkaisu on laadittu Suomen liikennekaasualan yritysverkoston sekä

Lisätiedot

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016 Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 216 Energiaviraston tiedotustilaisuus 17.1.217 Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 1 Sähkön tukkumarkkinat Miten sähkön tukkumarkkinat

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Arvioita Suomen massa- ja paperiteollisuuden tuotannolle ja energiavaikutuksille

Arvioita Suomen massa- ja paperiteollisuuden tuotannolle ja energiavaikutuksille Arvioita Suomen massa- ja paperiteollisuuden tuotannolle ja energiavaikutuksille Lauri Hetemäki Hallituksen ilmasto- ja energiapolitiikan ministerityöryhmän kokous, Valtioneuvoston linna, 30.3.2010 Metsäntutkimuslaitos

Lisätiedot

CROSS CLUSTER 2030 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.10.2014

CROSS CLUSTER 2030 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.10.2014 CROSS CLUSTER 23 Metsä- ja energiateollisuuden Skenaariot Jaakko Jokinen, Pöyry Management Consulting Oy 8.1.214 MIHIN UUSIA BIOTUOTTEITA TARVITAAN? ÖLJYTUOTTEIDEN NETTOTUONTI Öljyn hinnan nopea nousu

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes Energia 2010 Kivihiilen kulutus 2009, neljäs neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna 2009 Kivihiiltä käytettiin vuonna 2009 sähkön- ja lämmöntuotannon polttoaineena 4,7 miljoonaa tonnia

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1 Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä 1 Mikä ajaa liikenteen muutosta EU:ssa? 2 Kohti vuotta 2020 Optimoidut diesel- ja bensiinimoottorit vastaavat

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas

Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Metsä Groupin avainluvut 2014 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 10 500 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 122 000 suomalaista metsänomistajaa

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

Mitä EU ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä?

Mitä EU ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä? Mitä EU ajattelee metsäbiomassan käytön kestävyydestä? 28.10.2014 Kaisa Pirkola Maa- ja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto Biomassojen kestävyyteen liittyviä aloitteita EU:ssa Liikenteen biopolttoainei

Lisätiedot

Katsaus kansainvälisiin öljymarkkinoihin vuonna 2015

Katsaus kansainvälisiin öljymarkkinoihin vuonna 2015 Katsaus kansainvälisiin öljymarkkinoihin vuonna 2015 Keskeisiä tekijöitä öljymarkkinoilla Globaalista lamasta aiheutui noin 2,5 miljoonan barrelin ylituotanto. Raakaöljyn hinta oli alhaalla. Opecin päätös

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

Luku 3 Sähkömarkkinat

Luku 3 Sähkömarkkinat Luku 3 Sähkömarkkinat Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 Energiankäyttäjän käsikirja 2013, helmikuu 2013 1 Sisältö Sähkön tarjonta Sähkön kysyntä Pullonkaulat Hintavaihtelut

Lisätiedot

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus

EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset. Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus EU:n vuoden 2030 tavoitteiden kansantaloudelliset vaikutukset Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Peruslähtökohtia EU:n ehdotuksissa Ehdollisuus - Muun maailman vaikutus

Lisätiedot

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla

Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Energia- ja ilmastopolitiikan keinojen soveltaminen metsäsektorilla Hanna-Liisa Kangas Väitöskirja-aiheen esittely 29.5.2008 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Energia 2009 Kivihiilen kulutus Kivihiilen kulutus 2009, ensimmäinen neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Kivihiiltä käytettiin vuoden 2009 tammi-maaliskuussa

Lisätiedot

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa Öljyä puusta Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi Janne Hämäläinen 30.9.2016 Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa Sisältö 1) Joensuun tuotantolaitos 2) Puusta bioöljyksi 3) Fortum Otso kestävyysjärjestelmä

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Energiamarkkinaviraston infotilaisuus tuotantotuesta 9.11.2010 Hallitusneuvos Anja Liukko Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Ilmastonmuutos. Ihmiskunnan suurin haaste. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Ilmastonmuutos Ihmiskunnan suurin haaste Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 1 2 Ilmastonmuutos edelleen tosiasia Maapallon keskimääräinen lämpötila noussut 100 vuoden aikana 0,74 C 15 lämpimintä vuotta

Lisätiedot

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016

POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS 12.2.2016 POLTTOAINEIDEN VEROMUUTOSTEN VAIKUTUSTEN SEURANTA SÄHKÖN JA LÄMMÖN YHTEISTUOTANNOSSA TIIVISTELMÄ - PÄIVITYS All rights reserved. No part of this document may be reproduced in any form or by any means without

Lisätiedot

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Maailmanpolitiikka ja tulevaisuuden kehityslinjat Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 11.5.2010 Mitä on kestävä kehitys? Taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöllinen

Lisätiedot

VILJAMARKKINAT. Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011

VILJAMARKKINAT. Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011 VILJAMARKKINAT Tilannekatsaus Maaliskuussa 2011 Viljan hintoihin vaikuttavat tekijät Tarjonta ja kysyntä tuotannon ja kulutuksen tasapaino Varastotilanne Valuuttakurssit rahan saanti (luotto, korot) Kuljetuskustannukset

Lisätiedot

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö 14.11.2016 Mistä uutta kysyntää metsähakkeelle -haasteita Metsähakkeen käyttö energiantuotannossa, erityisesti

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategian lähtökohdat ja tavoitteet. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.

Energia- ja ilmastostrategian lähtökohdat ja tavoitteet. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1. Energia- ja ilmastostrategian lähtökohdat ja tavoitteet ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.2016 Kärkihanke 1: Hiilettömään, puhtaaseen, uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti

Lisätiedot

Korjausliike kestävään talouteen. Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja. 1Lassila & Tikanoja Oyj

Korjausliike kestävään talouteen. Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja. 1Lassila & Tikanoja Oyj Korjausliike kestävään talouteen Yhden jäte toisen raaka-aine Eeva Lammi, ympäristöhuollon asiantuntija, Lassila & Tikanoja 1Lassila & Tikanoja Oyj Lassila & Tikanoja Oyj 2 KIERRÄTYS JA HYÖDYNTÄMINEN:

Lisätiedot

Kuinka käänteentekevä ilmastosopu on?

Kuinka käänteentekevä ilmastosopu on? Kuinka käänteentekevä ilmastosopu on? Media-aamiainen 24.2.2016 suojeluasiantuntija Hanna Aho LivingCircular Hyvä EU! High Ambition Coalitionin edustajat kävelemässä kohti istuntosalia. ja sitten töihin!

Lisätiedot

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 ESITYKSEN PÄÄKOHDAT A) JOHDANTO B) ITÄ-SUOMEN ASEMOITUMINEN BIOENERGIASEKTORILLA TÄNÄÄN C) TAVOITETILA 2020 D) UUSIUTUMISEN EVÄÄT ESITYKSEN PÄÄKOHDAT

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Kehittyvä öljy - mukana jokaisen arjessa

Kehittyvä öljy - mukana jokaisen arjessa Kehittyvä öljy - mukana jokaisen arjessa Biomass policies asiantuntijaseminaari 23.1.2016 Öljy- ja biopolttoainealan kommenttipuheenvuoro Helena Vänskä www.oil.fi @OilFi www.oil.fi Hallitusohjelman tavoitteet

Lisätiedot

Päästökaupan toimintaperiaate

Päästökaupan toimintaperiaate EU:n päästökauppa Päästökaupan toimintaperiaate Kannustaa vähentämään fossiilisen energian tuotantoa ja käyttöä siten, että hiilidioksidipäästöille luodaan hintalappu. Päästöoikeuden hinta muodostuu markkinaehtoisesti

Lisätiedot

Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa

Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa Rakennusten energiaseminaari, Finlandia-talo 20.9.2016 Pariisin ilmastosopimuksen vaikutukset Suomessa Markku Ollikainen Professori, Helsingin yliopisto Ilmastopaneelin puheenjohtaja Ilmastosopimuksen

Lisätiedot

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander

Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka. Jaakko Kiander Sosiaalisesti oikeudenmukainen ilmastopolitiikka Jaakko Kiander 28.10.2008 Selvityksen rakenne Ilmastopolitiikan tavoitteet Kuinka paljon kotitalouksien energiankulutusta pitää rajoittaa? Energian hinnan

Lisätiedot

Suomen energiaturvallisuus muuttuvassa maailmassa

Suomen energiaturvallisuus muuttuvassa maailmassa Suomen energiaturvallisuus muuttuvassa maailmassa Tietoisku Strategisen tutkimuksen neuvoston Rakkaudesta tieteeseen tilaisuudessa, Helsinki/Musiikkitalo EL-TRAN & WINLAND 14.2.2017 Profs. Pami Aalto &

Lisätiedot