Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian asiakaslehti kevät Työelämässä. Mainonnan ammattilainen Jatkotutkinnon siivittämä uudelle uralle

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian asiakaslehti kevät 2006. Työelämässä. Mainonnan ammattilainen Jatkotutkinnon siivittämä uudelle uralle"

Transkriptio

1 Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian asiakaslehti kevät 2006 Työelämässä Mainonnan ammattilainen Jatkotutkinnon siivittämä uudelle uralle

2 Mari Hohtari, kuvankäsittely Rhinoceros Oy 4 Vertaistuen kehittäjä Riitta Mykkänen-Hänninen on suorittanut Stadiassa ylemmän AMKtutkinnon. Projektipäällikkö Ossi Luoto on valmistunut medianomiksi. Stadiasta valmistuneista kerrotaan sivuilla Stadian suunterveydenhuollon koulutusohjelma on nimetty ammattikorkeakoulujen koulutuksen laatuyksiköksi. Sivu 4. Kevät 2006 Teema: Työelämä, alumnitoiminta ja koulutuksen haasteet Pääkirjoitus: Oikealla tiellä mutta mihin suuntaan?...3 Laatuyksikössä opitaan, tutkitaan ja kehitetään...4 OPM valitsi koulutuksen laatuyksiköt...5 Stadiasta valmistuneita: Mainonnan ammattilainen Opiskeluajan kontaktit johtivat projektipäällikön työhön...6 Logistiikkainsinöörillä kysyntää avustustyössä...8 Jatkotutkinnon siivittämänä uudelle uralle...10 OPM:n ylijohtaja Arvo Jäppinen: Laatu korkeakoulujen elinehto...12 Visio Stadialaisia: Teho-osaston sairaanhoitajasta alumnien uusi toiminnanjohtaja...14 Stadian tuore vararehtori uskoo osaamisen luovaan yhdistämiseen...16 Kolumni: Suomalaista kulttuuria maailmalle...18 Pikku uutisia: Autoinsinööriopettajat kuulivat viisaan miehen ajatuksia alan kehityksestä Koulutukselta vaaditaan yhä korkeampaa laatua, sanoo opetusministeriön ylijohtaja Arvo Jäppinen. Sivu Ammattikorkeakoulujen t&k-hankkeista tulisi saada nykyistä suurempia kokonaisuuksia, sanoo Stadian vararehtori Juha- Pekka Liljander. Sivu 16. Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian asiakaslehti Aimo Virtanen Mari Hohtari, Rhinoceros Oy Aimo Virtanen Insinööriksi projekteissa oppien Pikku uutisia: Kulttuurituotanto itsenäistyy omaksi koulutusohjelmakseen Monialainen Stadia Stadian uusia julkaisuja English Summary: Quality a must for higher education Strength in combining different areas of expertise Learning and R&D in quality units Engineer training through projects Julkaisija Lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Bulevardi 31 (käyntiosoite), Hki 18 PL 4000, Helsingin kaupunki puh. (09) , Päätoimittaja Timo Luopajärvi Vastaava toimittaja Liisa Salo, puh. (09) Toimitusneuvosto Kristiina Ilmanen, Eero Kokko, Pia Lievetmursu, Timo Luopajärvi, Pekka Peltola, Liisa Salo, Heikki Santti, Tuija Strandén- Mahlamäki ja Aino Vuorijärvi Ulkoasu Pekka Niemi, Rhinoceros Oy Kirjapaino Painotalo Miktor Oy, Helsinki 2006 ISSN Strada 2

3 Oikealla tiellä mutta mihin suuntaan? L ukiessasi tätä lehteä, voin todeta, että juhlistamme tänä vuonna Helsingin ammattikorkeakoulun kymmenvuotista taivalta. Aloittaessamme toimintaa vuonna 1996 oli vaikeaa arvioida, olemmeko oikealla tiellä kuten ammattikorkeakoulujen yhteisen kymmenvuotistaipaleen juhlajulkaisun otsikossa vuonna 2002 todettiin vai tehtiinkö vääriä ratkaisuja. Nyt kaksi asiaa voidaan varmuudella todeta. Ammattikorkeakoulujärjestelmän rakentaminen Suomeen oli oikea ratkaisu; sen ovat todenneet myös lukuisat kansainväliset arviointiryhmät raporteissaan. Sen ovat lisäksi todenneet ne monet kansainväliset vierailijat ja yhteistyökumppanit, joita on tullut monin verroin lisää aiempien oppilaitosten kansainvälisiin yhteyksiin verraten. Toiseksi maahan luotiin kilpailukykyinen kahden pilarin korkeakoulujärjestelmä, jossa ammattikorkeakoulut haastoivat yliopistot, ja jonka seurauksena korkeakoulutuksen taso maassamme nousi. Samalla voidaan todeta, että maahan syntyi 50 korkeakoulua ja voidaan kysyä, onko se liikaa. Toisaalta sen seurauksena suomalaisten osaaminen ja kilpailukyky kansainvälisillä markkinoilla on lisääntynyt. Selvää silti on, että nyt on aika tarkastella korkeakoulujärjestelmää kokonaisuutena; kuinka tästä eteenpäin. Ottamatta tässä enempää kantaa haluan kuitenkin todeta, ettei näissäkään asioissa ole yhtä järkevää patenttiratkaisua, vaan kehittämisessä on otettava huomioon alueelliset erot. Siksi onkin vaikeaa ymmärtää, että viisaus ratkaisujen tekemisessä löytyisi pelkästään valtiolta ja sen ministeriöistä. A * * * mmattikorkeakoulujen elinehto on tiivis yhteys alueen työelämään ja sen kehittymiseen kokonaisuutena. Olemmekin valinneet tämän Stradan teemaksi Alumnitoiminnan ja koulutuksen tulevat haasteet. Kaikki korkeakouluissa opiskelleet tietävät, että yhtenä monivuotisen koulutuksen merkittävänä tuloksena syntyy opiskelijoiden yhteistyöverkosto. Sillä on tulevaisuudessa paljon vaikutusvaltaa sekä oman alansa, alueensa, Suomen että kansainvälisen toiminnan kehittäjänä. Siksi on tärkeää, että opiskelijalla valmistumisensa jälkeenkin säilyy yhteys omaan korkeakouluunsa ja opiskeluaikana muodostuneeseen tukiverkostoon, ja että verkosto laajenee samassa korkeakoulussa muilla aloilla opiskelleisiin. Helsingin ammattikorkeakoulu on panostanut Alumni-yhdistyksen toiminnan käynnistämiseen voimakkaammin kuin moni muu korkeakoulu. Esimerkiksi ammattikorkeakoulun ja Alumni-yhdistyksen Yrittäjäklubi on tukenut monia meiltä valmistuneita yrittäjiä ja yrityksen perustamista suunnittelevia opiskelijoita. * * * Aimo Virtanen Strada 3 T ässä lehdessä kuulemme myös, mitä meiltä valmistuneille kuuluu tänään, ja miten valmistuvat opiskelijamme ovat työllistyneet. Stadian alumnit rakentaa sitä verkostoa, jonka myötä vahvistuu edelleenkin saamamme palaute siitä, että meiltä valmistuu osaavia tekniikan, sosiaali- ja terveysalan sekä kulttuuri- ja palvelualojen ammattilaisia. Ammattilaisia, jotka työelämä haluaa alan töihin ja muut opinahjot jatko-opintoihin. Viimeisten tilastojen mukaan vuosina meiltä valmistuneista 4000: sta tutkinnon suorittaneesta 95 prosenttia on työssä tai jatko-opinnoissa, ja kun tämä valmistuva asiantuntijajoukko sijoittuu palvelemaan metropolialueen työelämää, niin eiköhän aluevaikutuskin ole kohtuullisen hyvässä kunnossa. Kymmenen vuotta on lyhyt aika uuden korkeakoulun luomiseksi. Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia on mediatutkimusten mukaan yksi maan tunnetuimmista ammattikorkeakouluista. Edellä mainittujen tulosten pohjalta on hyvä jatkaa. Se, mikä edelleen kaipaa panostamista, on opetuksen pedagoginen kehittäminen, työelämäyhteistyö, metropolialueen yhteistyö ja yhteinen kehittäminen sekä aikaa perustehtävien kehittämiseen ja kunnolliseen toteuttamiseen. Stradassa valotetaan myös koulutuksen tulevaisuuden haasteita, joita edelleenkin riittää. Toivon antoisia lukuhetkiä. Timo Luopajärvi, rehtori

4 Laatuyksikössä opitaan, tutkitaan ja kehitetään Stadian suuhygienistikoulutuksessa on jo pitkään tehty systemaattista kehittämis- ja laatutyötä, jossa mukana ovat olleet opettajat, opiskelijat ja työelämä. Nyt työ on saanut myös julkista tunnustusta, kun opetusministeriö nimesi Stadian suun terveydenhuollon koulutusohjelman ammattikorkeakoulujen koulutuksen laatuyksiköksi vuosille V uosina suuhygiestikoulutus oli mukana Stadian sosiaalija terveysalan yhteisessä Areena-hankkeessa, jossa tavoitteena oli harjoittelukäytäntöjen ja työelämäyhteistyön kehittäminen, kertovat lehtorit Anu Keto ja Marja Roos. Kun opiskelijat menivät käytännön harjoitteluun suunhoidon opetusklinikalle, heillä ei ollut teoreettisista ja laboraatio-opinnoista huolimatta riittävää osaamista potilaiden hoitoon. Areena-hankkeessa lähdimme hakemaan vastausta tähän haasteeseen. Samaan aikaan pohdimme, kuinka voimme edistää yhteistyöosaamista Helsingin yliopiston hammaslääkärikoulutuksen kanssa, jonka kanssa olemme fyysisesti saman katon alla, Roos kertoo. Kolmas pala kehittämisen palapeliin tuli, kun Keto- ja Roos työstivät terveystieteiden maisteriopintoihin liittyvää pro gradu - työtään. Sekä Areena-hankkeessa että gradusamme käytimme ekspansiiviseen oppimisnäkemykseen ja kehittävän siirtovaikutuksen ideaa kehittämistyön teoreettisena viitekehyksenä, Keto kuvailee kehittämistyön taustoja. Ekspansiivinen oppiminen onkin keskeinen suuhygienistikoulutusta ohjaava periaate, jonka mukaan tietopuolinen opetus, simulointi ja harjoittelu muodostavat kokonaisuuden. Oppimisnäkemys mahdollistaa asiantuntijuuteen oppimisen lisäksi suun terveydenhoitotyön kehittämisosaamisen. Samalla koulutuksen ja työelämän välinen raja ja ns. rajavyöhyke nähdään oppimisen ja muutoksen mahdollisuutena eikä yhteistyötä estävänä tekijänä. Teoriaa käytännössä Stadian suuhygienistikoulutuksessa ekspansiivinen oppiminen ei ole jäänyt vain teoriaksi paperille vaan oppimisnäkemys on pystytty viemään käytäntöön eli opetukseen. Tavoitteena on tuottaa työelämässä tarvittavaa uudenlaista osaamista. 3 Stadian suuhygienistikoulutuksen tavoitteena on tuottaa työelämässä tarvittavaa uudenlaista osaamista, kertovat lehtorit Anu Keto (vas.) ja Marja Roos. Strada 4

5 Suunhoidon opetusklinikalla harjoittelu tapahtuu yhdessä Helsingin yliopiston hammaslääkäriopiskelijoiden kanssa todellisessa työympäristössä. Klinikan asiakkaat tulevat hoitoon Helsingin terveyskeskuksen hammashuollon lähettäminä. Klinikalla ovat käytössä yhteiset hoitoja dokumentointiohjeet sekä laatukäsikirjat. Lisäksi opiskelijat käyttävät terveyskeskuksen kanssa yhteistä potilastietojärjestelmää, johon potilaan tiedot kirjataan heti hoidon jälkeen. 4 Suunhoidon opetusklinikalla Stadian suuhygienistiopiskelijat harjoittelevat todellisessa työympäristössä. Harjoittelu tapahtuu yhteistyössä Helsingin yliopiston hammaslääkärikoulutuksen kanssa. Koulutuksessa toteutetaan tänä päivänä valtakunnallisestikin ainutlaatuista yhteistyötä ammattikorkeakoulun, yliopiston ja työelämän välillä. Yhteistyö pohjaa tiiviiseen vuorovaikutukseen ja yhteisölliseen oppimiseen Stadian suuhygienisti- ja Helsingin yliopiston hammaslääkäriopiskelijoiden ja opettajien sekä Helsingin terveyskeskuksen työntekijöiden välillä. Yhteistyö on edellyttänyt yhteisen näkemyksen ja uuden tiedon tuottamista niin, että perinteiset koulutuksen ja työelämän väliset rajaaidat on pystytty ylittämään. Suuhygienistiopiskelijat harjoittelevat potilaan hoitoa oppimisstudiossa, suunhoidon opetusklinikalla ja Helsingin kaupungin terveyskeskuksen yliopistohammasklinikalla. Oppimisstudio on ns. rajanylityspaikka, joka mahdollistaa koulutuksen ja työelämän välisen siirtovaikutuksen, siellä opiskelija oppii suun terveydenhoitotyön perustaidot. Harjoittelu suun hoidon opetusklinikalla alkaa oman parin suuta hoitamalla ja etenee lasten, nuorten ja aikuisten suun hoitoon. Opiskelussa nivoutuvat toisiinsa teoreettinen tieto, simuloidut harjoitukset ja aito harjoittelu, jolloin opiskelijalla on myös mahdollisuus pohtia ja arvioida omaa oppimistaan. Aimo Virtanen Horisontaalista osaamista Keto ja Roos kuitenkin korostavat, ettei opiskelijan osaaminen synny pelkästään oppimisstudiossa ja opetusklinikalla vaan suuri merkitys on myös ns. horisontaalisella osaamisella eli erilaisilla yhteistyöprojekteilla tai - hankkeilla työelämän kanssa. Koulutuksen tavoitteena on, että opiskelijoista kehittyy paitsi oman alansa asiantuntijoita myös kehittäjiä, joiden tieto ja toiminta perustuvat näyttöön. Tämä edellyttää teorian ja käytännön yhdistämistä sekä tutkivaa ja kehittävää otetta oppimisessa sekä aitoa yhteyttä työelämään, Roos kiteyttää. Koulutuksessa pyritään Kedon mukaan siihen, että opiskelijat harjaantuvat ylittämään organisaatioiden rajoja, hakemaan tietoa ja ratkaisemaan ongelmia yhdessä. Lisäksi opiskelijat voivat yhdessä opettajien kanssa toimia muutosagentteina, jotka välittävät uutta osaamista työelämään. Esimerkkinä Keto kertoo laajasta opinnäytetyönä tehtävästä vanhusten suunhoidon kehittämishankkeesta, jonka toteuttamisvaihe oli syyslukukaudella Opiskelijat valmistivat tutkimustietoon perustuvan koulutuksen vanhusten päivittäisestä suunhoidosta. Esitys toteutettiin 21 Helsingin kaupungin vanhustenkodissa, ja tilaisuuksiin osallistui noin 1500 hoitohenkilöstöön kuuluvaa. Suuhygienistikoulutuksessa opiskelijoiden aktiivinen rooli näkyy myös siinä, että he osallistuvat koulutusohjelman opetussuunnitelmatyöhön ja kehittämishankkeisiin. Lisäksi kaikki opinnäytetyöt toteutetaan yhdessä työelämän kanssa. Koulutusohjelmassa myös kerätään jatkuvasti palautetta, jota hyödynnetään opetuksen kehittämisessä. Nimitys laatuyksiköksi onkin Kedon ja Roosin mukaan merkinnyt koulutusohjelmalle ennen kaikkea mahdollisuutta jatkaa kehittämistyötä ja samalla levittää koulutusohjelmassa omaksuttua kehittämisen mallia myös Stadian muihin koulutuksiin ja työelämään. Liisa Salo OPM valitsi koulutuksen laatuyksiköt O petusministeriö valitsi kesällä ammattikorkeakoulujen koulutuksen laatuyksiköt kolmannen kerran Korkeakoulujen (KKA) arviointineuvoston esityksen perusteella. Stadian suun terveydenhuollon koulutusohjelma oli yksi neljästä laatuyksiköksi nimetystä vuosille Koulutuksen laadun arviointi tapahtui ammattikorkeakoulujen hakemuksesta ja pohjautui paitsi kirjalliseen toiminnan kuvaukseen myös vierailukäyntiin loppusuoralle päässeissä yksiköissä. Arvioinnin tavoitteena on kehittää ammattikorkeakoulutuksen laatua ja saada tietoa uusista pedagogisista ratkaisuista sekä kannustaa ammattikorkeakouluja pitkäjänteiseen kehittämistyöhön. Opetusministeriö käyttää KKA: n esitystä myös yhtenä perusteena jakaessaan ammattikorkeakouluille tuloksellisuusrahaa. Lue lisää: Salminen, H. & Kajaste, M. (toim.): Laatua, innovatiivisuutta ja proaktiivisuutta. Ammattikorkeakoulujen laatuyksiköt Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisusarja 3: /julkaisut Strada 5

6 Mainonnan ammattilainen Opiskeluajan kontaktit johtivat projektipäällikön työhön P rojektipäällikkö Ossi Luoto kaataa itselleen lasillisen appelsiinimehua mainostoimisto Momentumin kahvitilassa Helsingin Ullanlinnassa. Mehu on keltaista kuin aurinko, jonka valosta ei pimeänä talvi-iltana näy sädettäkään. Auringonpuutteesta huolimatta Luoto on energisellä tuulella ja asettuu kuvattavaksi McCannkonsernin kunniakirjojen väliin. Valokuvauksen lomassa hän kertoo vetämästään Nokia Connect to Art -projektista. Nokia on vahvasti mukana mobiilitaiteen ensiaskelissa. Kotimaisille ja ulkomaisille nykytaiteilijoille annetaan mahdollisuus kertoa omat näkemyksensä mobiilitaiteesta, jotka Nokia toteuttaa ja levittää laajalle yleisölle. Taiteilijoiden luomat teokset voivat olla kaikkea valokuvateosten ja tanssiesitysten väliltä. Mobiilitaideteokset lanseerataan näyttävästi. Esimerkiksi syyskuussa 2004 pidettiin lanseeraustilaisuus Monacossa, jossa esillä olivat Stefan Lindforsin, Kati Åbergin ja Osmo Rauhalan mobiilitaideteokset, Luoto kuvailee projektia. Tapahtumamarkkinointi vahvistaa brändiä Kansainväliseen McCann-konserniin kuuluva Momentum on brändin rakentamiseen erikoistunut mainostoimisto. Momentum vahvistaa asiakkaidensa brändiä kokemuksellisten ja elämyksellisten tapahtumien avulla. Atrian brändiä on vahvistettu vuotuisilla pallogrillauksen SM-kisoilla, OMO-rekka on kiertänyt ympäri Suomea ja Provinssirockissa on jaettu festarikansalle AXEn oheistuotteita. Brändin rakentamisen ei voida sanoa olevan yritysmaailmassa uusi asia. Luoto kuitenkin pitää alaa nousevana, sillä pienetkin yritykset brändäävät tuotteitaan yhä enenevässä määrin. Ostotapahtumaan johtavat itse tuotteen tai palvelun lisäksi monet asiat, mikä korostaa brändäyksen tärkeyttä. Mainontaa tukevilla tapahtumilla pyritään hankkimaan tuotteelle tai palvelulle huomiota ja herättämään mielleyhtymiä ja keskustelua. Tapahtumat sopivat aina yrityksen imagoon ja tuotteisiin. Esimerkiksi pallogrillauksen SM-kisat sopivat Atrian tuotteisiin, Luoto summaa ajatuksiaan. Momentum tulee potentiaalisille asiakkaille tutuksi erilaisista tapahtumista, kuten esimerkiksi Art Goes Kapakasta tai kilpailuista, joita mainosalalla on runsaasti. Suurin osa asiakkaista hankitaan ottamalla heihin suoraan yhteyttä. Ideapalaverien luovissa prosesseissa aikaansaadut spontaanit ideat muotoillaan asiakkaan imagoon sopiviksi ja esitellään asiakkaalle, Luoto sanoo. Kulttuurituottamista ja järjestötoimintaa Luoto valmistui keväällä 2005 Helsingin ammattikorkeakoulu Stadiasta kulttuurituottamisen suuntautumisvaihtoehdosta. Kipinä opis- Strada 6

7 Mari Hohtari, Rhinoceros Oy Strada 7 1 Ossi Luoto toimii projektipäällikkönä mainostoimisto Momentumissa. keluun syttyi oman kulttuuritapahtumia järjestävän yrityksen kautta. Koulutus sopi hyvin hänen omaan osaamiseensa, ja kulttuurituottamisen ala tuntui työkokemuksen perusteella omalta. Luoto piti koulutusta hyödyllisenä, vaikka moni asia oli hänelle entuudestaan tuttua. Erityisen hyvänä hän piti Stadian ammattimaista otetta opetukseen ja kattavaa teoreettista opetusta. Hyödyllistä teoriaopetusta hän sai muun muassa markkinoinnista ja juridiikasta, mistä tärkeimmäksi nousi sopimusoikeuden ja tekijänoikeuksien hallinta. Käytännön projekteissa Luoto loi tärkeitä kontakteja, joista on ollut hyötyä hänen nykyisessä työssään Momentumilla. Luoto toimi viestinnän ja esittävän taiteen alan opiskelijoiden opiskelijayhdistys Demonin puheenjohtajana koko opiskelunsa ajan. Demonin toiminta laski Luodon harteille paljon vastuuta ja antoi hyvät mahdollisuudet laajentaa verkostoa. Työelämäverkoston avulla hänelle aukeni myös työharjoittelupaikka. Momentum etsi Stadian kautta harjoittelijaa avuksi Art Goes Kapakka -festivaalin järjestämiseen. Luoto sai paikan ja pärjäsi harjoittelussa hyvin, minkä ansiosta hän sai myöhemmin yrityksestä projektipäällikön paikan. Projektin onnistuminen palkitsee Kesäkuusta 2005 lähtien Luoto on hoitanut mainostoimisto Momentumissa projektipäällikön tehtäviä Nokia Connect to Art -projektin parissa. Luodon vastuulla on projektin käytännönasioiden hoitaminen, budjetointi, tuotantojen koordinointi ja yhteydenpito alihankkijoihin. Kerralla on pidettävä useita lankoja käsissään, projektipäällikkö kuvailee työtään. Luoto pitää haasteista ja hänelle annetusta vastuusta. Jokainen projekti on oma haasteensa ja onnistuessaan se palkitsee tekijänsä. Hektinen aikataulu kysyy välillä myös luovuutta. Art Goes Kapakka alkaa aina kuorojen kierroksella, joka aloitetaan Kluuvikadun suurelta lavalta. Viime kesänä ei lava kuitenkaan ollut vielä pystyssä tapahtumapäivän aamuna. Selvisi, että alihankkija oli luullut, että tapahtuma järjestetään vasta seuraavana torstaina. Kovassa kiireessä saatiin kuitenkin pienempi lava kokoon ja tapahtuma voitiin aloittaa, Luoto muistelee. Momentumin ilmapiiri on mainostoimistolle tyypillinen: kiireinen ja ammattimainen. Luoto kehuu kollegoitaan osaaviksi ammattilaisiksi, joiden kanssa on helppo työskennellä. McCann-konsernin etuna voidaan pitää sitä, että samassa talossa istuu monen eri alan osaajia. Työntekijät työskentelevät eri kokoonpanoilla monessa eri tiimissä, mikä lisää syntyvien ideoiden määrää. Kansainvälistä yhteistyötä tehdään konsernin ulkomaisten tytäryhtiöiden kanssa. Vaihtuvuus on mainosalalla suuri. Työpaikkaa vaihdetaan asiakkaiden perässä tai kun saadaan kiinnostavia tarjouksia kilpailijoilta. Onko Luotokin siirtymässä jo eteenpäin uuteen työpaikkaan? Olen tyytyväinen työhöni Momentumissa ja uskon, että itselläni on täällä vielä paljon opittavaa mielenkiintoisten projektien parissa. Pilvi Rimmanen Kirjoittaja opiskelee Stadian viestinnän koulutusohjelmassa, verkkoviestinnän suuntautumisvaihtoehdossa medianomiksi (AMK). Stadiasta valmistuneita >>>>>

8 Logistiikkainsinöörillä kysyntää avustustyössä Aimo Virtanen Strada 8

9 A ri Mäntyvaara valmistui joulukuussa Stadian auto- ja kuljetustekniikan koulutusohjelmasta logistiikkainsinööriksi. Logistiikkainsinööri toimii yleensä kuljetustekniikan ohella logistiikkapalvelujen ja hankinnan asiantuntijana teollisuudessa tai palvelualan yrityksissä. Viime vuosina logistiikan ammattitaidolle on ollut yhä enemmän kysyntää myös kansainvälisissä avustustehtävissä. Mäntyvaarakin on työskennellyt mm. Sri Lankassa ja Yhdysvalloissa luonnonkatastrofi alueilla. Valmistuin armeijan upseeriksi Toimin myös rauhanturvajoukoissa Kosovossa ja Afganistanissa. Palattuani sieltä armeijan ympäristö ei työnä enää kiinnostanut niin paljon kuin ennen, joten hakeuduin opiskelemaan, Mäntyvaara kertoo. Hän halusi opiskella alaa, joka tarjoaisi mahdollisuuden työskennellä sekä kotimaassa sekä kansainvälisissä tehtävissä. Logistiikka ammattialana ei ollut Mäntyvaaralle täysin vieras, sillä hänen isänsä on toiminut kuljetuspäällikkönä. Hän oli myös itse opiskeluaikanaan ajanut huonekalufi rman jakeluautoa. 1 Logistiikkainsinööri Ari Mäntyvaara toimii logistiikkakouluttajana Työtehoseuran aikuiskoulutuskeskuksessa. 4 Ari Mäntyvaara vastasi Sri Lankassa tsunamikatastrofi n jälkeen kolmen Punaisen Ristin varaston hallinnoinnista ja niiden välisistä kuljetuksista. Varastotarkistukset tehtiin yhdessä paikallisen varastopäällikön kanssa. Insinöörityö työelämän tarpeisiin Mäntyvaara työskentelee Työtehoseuran Aikuiskoulutuskeskuksessa logistiikkakouluttajana. Tehtävässään hän huomasi, että koulutukseen tarvitaan opetussuunnitelma ja samalla hän sai siitä aiheen insinööriopintojensa lopputyöksi. Koulutan pääosin varastonhoitajia ja varastotyöntekijöitä. Koulutuksessa opitaan logistisia perustaitoja, kuten trukin ajoa, tietotekniikkaa ja asiakaspalvelua. Suurimman opintokokonaisuuden koulutuksesta muodostavat varaston prosessit: tavaran vastaanotto, keräily, säilytys, inventointi ja lähetys. Mallivarastoissa harjoitellaan lisäksi varaston eri toimenpiteitä käytännössä, Mäntyvaara kuvailee. Strada 9 Johanna Lassy-Mäntyvaara Avustustyössä käyttöä logistiikan taidoille Toimiessani Kosovossa sekä Afganistanissa rauhanturvatehtävissä kiinnostukseni heräsi myös kansainväliseen avustustyöhön. Näkemistäni avustusjärjestöistä Punaisen Ristin toiminta oli ammattitaitoisinta, ja siksi päätin hakeutua Suomen Punaisen Ristin delegaatin peruskurssille. Logistiikan ammattiosaamiseni merkitsi paljon rekrytoinnissa, ja siitä on ollut hyötyä avustustehtävissä, Mäntyvaara sanoo. Mäntyvaara työskenteli mm. Sri Lankassa tsunamikatastrofi n jälkeen ja Yhdysvalloissa Katrina ja Rita hirmumyrskyjen tuhoalueella. Olin keväällä 2005 Sri Lankassa logistiikkadelegaattina. Vastuullani oli hallinnoida kolmea varastoa ja niiden välisiä kuljetuksia. Varastoissa oli huopia, lakanoita, myrskylyhtyjä ja hygieniapaketteja kotinsa menettäneille telttakylien asukkaille. Silloin tein käytännössä juuri sitä, mitä olin opiskellut Stadiassa ja opiskelijavaihdossa Singaporessa. Suomen Punainen Risti lähetti syksyllä 2005 Yhdysvaltoihin logistiikkatiimin hirmumyrskyjen Katrinan ja Ritan jälkeen. Mäntyvaara toimi tiimin johtajana ja oli perustamassa Gulfportin kaupunkiin avustustarvikkeiden isoa varastoa, joka toimi samalla jakelukeskuksena. Varastossa oli lähinnä ruoka-apua, jota jaettiin myös suurille kenttäkeittiöille. Tehtävät kriisi- ja katastrofi alueilla ovat vaikuttaneet minuun niin, että en jaksa enää ottaa kaikista pikkumurheista isompaa stressiä. Totta kai ihmisillä on aina jotain murheita, mutta keskimääräisesti ihmisillä menee Suomessa oikein hyvin. Joka kerta avustustehtävien jälkeen tuntuu siltä, että olisi vielä enemmän annettavaa. Ja tottakai se ammattiosaaminenkin niissä tehtävissä merkitsee, Mäntyvaara toteaa. Opiskelijavaihdossa Singaporessa Mäntyvaara sai tuntumaa kansainvälisyyteen jo opiskeluaikanaan. Hän koki vaihto-oppilasajan Ngee Ann -opistossa Singaporessa erittäin positiivisena. Opetus oli korkeatasoista, ja Mäntyvaara sai tutustua käytännössä kansainväliseen logistiikkaan lähinnä maasta viennin ja tuonnin kautta. Mäntyvaarasta onkin valitettavaa, että logistiikkaan erikoistuneet insinööriopiskelijat lähtevät kovin harvoin opiskelijavaihtoon ulkomaille, vaikka harjoittelu antaa paljon oman alan ammattiosaamiseen ja kartuttaa kielitaitoa. Aila Varis Kirjoittaja opiskelee Stadian viestinnän koulutusohjelmassa, kulttuurituottamisen suuntautumisvaihtoehdossa medianomiksi (AMK). Stadiasta valmistuneita >>>>>

10 R iitta Mykkänen-Hänninen sai keväällä 2005 valmiiksi ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon Stadiassa. Samalla hän vaihtoi uraa. Mykkänen-Hänninen on tuore vertaistuen kehittäjä Lastensuojelun Keskusliiton vastikään käynnistyneessä viisivuotisessa erovanhemmuuteen valmentautumisen tukihankkeessa. Projektissa suunnitellaan, kehitetään ja kokeillaan uusia palveluja eroperheiden tukemiseksi. Mykkänen-Hänninen aloitti uudessa toimessaan syyskuussa 2005 työskenneltyään liki kahdeksan vuotta kolmannen sektorin palveluksessa, vapaaehtoistyön suunnittelijana Nuorten Kriisipisteessä Helsingissä. Koulutukseltaan Mykkänen-Hänninen on sosiaalikasvattaja ja sosionomi (AMK). Pari vuotta sitten hän sai kipinän jatkaa opintojaan, kun Stadiassa tarjoutui mahdollisuus suorittaa ylempi korkeakoulututkinto. Olen aina ollut opiskeluorientoitunut. Opiskelu voi olla, paradoksaalista kyllä, väsyttävää ja uuvuttavaa, toisaalta se torjuu uupumusta työelämän haasteiden keskellä. Koska olin jo suorittanut Stadiassa sosionomin tutkinnon, minusta oli luontevaa jatkaa ja syventää opintojani. Jatkotutkinnossa oli erityisen hyvää se, että teoria kytkeytyi käytäntöön, Mykkänen- Hänninen kiittelee. Edellisessä työssään Nuorten Kriisipisteessä Mykkänen-Hänninen rekrytoi, koulutti ja ohjasi kriisipäivystäjinä toimivat vapaaehtoistyöntekijät. Työssä syntyi myös hänen Kohtaamisia vapaaehtoistyön rajapinnoilla vapaaehtoistyö osana nuorten kriisiauttamista -opinnäytetyön tutki- muskysymys, kun hän pohti, mitä vapaaehtoistyö kriisipisteissä loppujen lopuksi on. Aikuiskoulutus on positiivinen haaste Mykkänen-Hänninen teki tutkintoa suorittaessaan lyhennettyä työaikaa, lisäksi kotona odotti kolmilapsinen perhe. Perheen, työn ja opiskelun yhteensovittaminen ja organisointi tuntui ensimmäisenä syksynä työläältä. Olin jouluna jo lopettamisaikeissa, mutta päätin jättää lopullisen päätöksen uuden vuoden puolelle. Onneksi. Sinä aikana tein ajatusprosessin, jonka kannattelemana päätin jatkaa opintojani. Suuri kiitos kuuluu myös opinnäytetyöni tavattoman hyvälle ohjaajalle. Keskeyttämisajatusten läpikäyminen oli loppujen lopuksi innoittavaa ja toi iloa opintoihin; totesin, ettei minun tarvitse ainoastaan suorittaa opintojani, vaan saan opiskella, Mykkänen-Hänninen kertaa ja jatkaa: Rehellisyyden nimissä myönnän nyt tuon rutistuksen jälkeen nauttivani päivittäin siitä, että saan keskittyä yksinomaan työhöni. Mielessäni ei ole jatkuva koulutusorientaatio, vaan tämä uusi kehittämistyö. Valmistumislahjana uusi työ Valmistumisensa kynnyksellä Mykkänen-Hänninen näki sattumalta työpaikkailmoituksen, jossa Lastensuojelun Keskusliitto etsi vertaistuen kehittäjää erovanhemmuuden tukipalveluita kehittävään viisivuotiseen projektiinsa. Työ kuulosti haasteelliselta ja kiinnostavalta. Projektissa koin voivani yhdistää kaksi itseäni kiinnostavaa teemaa, vapaaehtoistyön ja vanhemmuuden tukemisen. Olin aiemmin ohjannut vanhempainryhmiä ja alustanut puheita vanhempainilloissa. Se oli uusi alku. Hain työtehtävää ja tulin valituksi. Toki aiempi työkokemukseni kriisi- ja asiakastyöstä oli hyvä, mutten tiedä istuisinko tässä ilman jatkotutkintoani. Niin paljon sain ylimääräistä virtaa opinnäytetyöni parissa pinnistelystä. Sosiaalialan jatkotutkinto antaa valmiuksia niin tähän työhön kuin muihin alan projektitehtäviin, Mykkänen-Hänninen toteaa tyytyväisenä erovanhempien tukikeskus Neuvon uusissa toimitiloissa. Kohti tulevaa Erovanhemmuusryhmien suunnittelu ja kehittäminen ovat nyt työn alla. Keväällä 2006 käynnistyy kaksi erovanhemmille suunnattua ammatillisesti ohjattua vertaistukiryhmää, joiden kehittäminen on nyt työn alla. Erovanhempien tukikeskus Neuvossa suunnitellaan ja kokeillaan uusia eroauttamiseen kohdistuvia toimintatapoja ja toimintaan rekrytoidaan myös vapaaehtoistyöntekijöitä. Nämä vertaisryhmät antavat toivon näkökulmia vanhemmille, selkeyttä kaoottiseen tilanteeseen. Ne todistavat, että muutkin ovat selvinneet vaikeista olosuhteista. Ero aiheuttaa tappion, menetyksen ja häpeän tunteita. Vanhemmuus ei silti pääty parisuhteen päättyessä. Suhde lapseen säilyy lapseen muutoksesta huolimatta. Siksi parisuhde ja vanhemmuus pitää erottaa toisistaan, Mykkänen-Hänninen sanoo. 2 Riitta Mykkänen-Hänninen työskentelee vertaistuen kehittäjänä Lastensuojelun keskusliitossa. Jatkotutkinnon siivittämänä uudelle uralle Strada 10

11 Ammatillisesti ohjatussa vertaistukiryhmässä pohditaan mm. vuorovaikutussuhdetta ex-puolisoon, vanhemmuuden uusia haasteita ja keinoja tukea lasta eron jälkeen. Pohditaan mitä ero tarkoittaa omaan rooliin vanhempana. Eroauttaminen on haasteellista. Toiveena on saada pysyviä, helposti saatavia palveluja myös tämän pilottihankkeen jälkeen. Ei ainoastaan määräajan elävää projektia, toteaa Riitta Mykkänen-Hänninen toiveikkaana. Siitähän elämässä on pohjimmiltaan kyse: uskosta parempaan huomiseen ja toivosta. Susanna Lönnqvist Kirjoittaja opiskelee Stadian viestinnän koulutusohjelmassa, kulttuurituottamisen suuntautumisvaihtoehdossa medianomiksi (AMK). Stadiasta valmistuneita Strada 11 Ylempi ammattikorkeakoulututkinto Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on tarkoitettu henkilöille, jotka ovat suorittaneet ammattikorkeakoulututkinnon tai muun soveltuvan korkeakoulututkinnon, ja joilla on vähintään kolme vuotta työkokemusta. Sosiaali- ja terveysalalla ylempi amk-tutkinto on laajuudeltaan 90 opintopistettä ja sen voi suorittaa työn ohessa noin kahdessa vuodessa. Lisätietoja: 2 Mari Hohtari, Rhinoceros Oy

12 OPM:n ylijohtaja Arvo Jäppinen: Laatu kork A mmattikorkeakoulujärjestelmän rakentaminen Suomeen on ollut menestystarina, jota ovat ihastelleet myös ulkomaalaiset asiantuntijat ja arvioitsijat. Sitä on käytetty esimerkkinä mm. OECD-maiden asiantuntijakokouksissa, kun on kuvattu koulujärjestelmän uudistamista niin, että samalla on nostettu koulutuksen tasoa ja vastattu työelämän tarpeisiin, kertoo ylijohtaja Arvo Jäppinen opetusministeriöstä. Nyt koulutuksen uudet laatuvaatimukset ja väestörakenteen kehitys edellyttävät Suomen korkeakouluverkon kehittämistä edelleen. Työelämän osaamishaasteet ovat merkittävästi lisääntyneet. Koulutukselta vaaditaan yhä korkeampaa laatua. Kun tätä taustaa vas- 4 Korkeakoulut joutuvat tulevaisuudessa kilpailemaan opiskelijoista entistä ankarammin, sanoo opetusministeriön ylijohtaja Arvo Jäppinen. Aimo Virtanen ten tarkastellaan suomalaista korkeakouluverkkoa, johon kuuluu hyvinkin pieniä yksiköitä, niin kysymys kuuluu, voiko kovin pieni, suppea korkeakouluyksikkö täyttää tulevaisuudessa edellytettävät laatuvaatimukset? Vastaus on Jäppisen mukaan ollut pääasiassa kielteinen, vaikkei koko sinällään ole tärkeä, vaan korkealaatuinen opetus ja tutkimus. Asiaa voidaan tarkastella kahdella keskeisellä mittarilla: hakeutuvatko opiskelijat yksiköihin, jotka eivät tarjoa riittävästi mahdollisuuksia ja laatua? Ja yksikkö, jota ei pidetä elinvoimaisena, ei myöskään houkuttele korkeatasoisia opettajia. Ilman laatua myöskään elinkeinoelämä ei ele kiinnostunut yhteistyöstä. Tähän haasteeseen meidän tulee vastata muodostamalla nykyistä voimakkaampia ja korkealaatuisempia yksiköitä ja korkeakouluja. Toinen keskeinen syy korkeakouluverkon kehittämiseen liittyy Jäppisen mukaan väestökehitykseen. Vuoden 2010 jälkeen työelämästä poistuu enemmän ihmisiä kuin on koko koulutukseen tulevan ikäluokan suuruus. Toisin sanoen, vaikka koko ikäluokka koulutettaisiin hyvin, se ei riitä korvaamaan työelämästä tapahtuvaa poistumaa. Korkeakoulut joutuvat tulevaisuudessa kilpailemaan opiskelijoista entistä ankarammin. Tärkeää olisi myös ulkomaalaisten opiskelijoiden ja opettajien saaminen Suomeen. Tämä on alue, jossa ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen tulisi merkittävästi tehostaa toimintaansa ja houkutella tänne korkeatasoisia ulkomaalaisia opiskelijoita, opettajia ja tutkijoita. Ammattikorkeakouluissa nuorisoikäluokkien pienenemistä on esitetty korvattavaksi lisäämällä aikuiskoulutusta. Pulmaa ei Jäppisen mukaan kuitenkaan pystytä näin ratkaisemaan. Aikuisväestöä poistuu työelämästä niin paljon, että kouluttavaa väestöä ei yksinkertaisesti ole riittävästi. Aikuiskoulutus sinällään on haaste ja se tulee saada kuntoon. Korkeakoulujen oma aktiivisuus tärkeää Opetusministeriö toivoo korkeakoulujen omaa aktiivisuutta verkon kehittämisessä. Tärkeää olisi, että korkeakoulut tekevät itse oikean analyysin ja sen perusteella oman strategiansa, millä ne takaavat korkean laadun ja tulevaisuutensa. Ylijohtaja korostaa, ettei ministeriöllä ole valmista mallia tai lukumäärää verkon laajuudesta. Nyt ministeriön alaisia yliopistoja on 20 ja ammattikorkeakouluja 29. Lisäksi on kolme muuta ammattikorkeakoulua. Vaikka määrää tärkeämpää onkin laatu, niin realiteetit ovat sellaiset, ettei korkeakouluja voi Strada 12

13 eakoulujen elinehto ikärakenteestakaan johtuen muutaman vuoden päästä olla nykyistä määrää. Korkeakouluverkon kehittämisessä Jäppinen korostaa myös laaja-alaisuuden merkitystä. Yhteiskunnan haasteisiin vastaaminen edellyttää sitä. Ongelmat ovat harvoin kapeaalaisia eivätkä ne noudattele koulutusalarajoja. Yleensä tarvitaan tiettyä laajuutta, jotta ongelmiin voidaan vastata. Kysymys on myös siitä, että korkeakoulut löytävät omat vahvuutensa, Jäppinen sanoo. Yhteistyötä tarvitaan Jäppisen mukaan alueellinen korkeakouluverkko on pääsääntöisesti mahdollista säilyttää myös uudessa tilanteessa. Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tulee löytää toisensa ja pystyä yhdessä muodostamaan vahva alueellinen korkeakouluyhteisö. Jäppinen korostaakin, ettei ministeriö aja ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen tehtävien yhdistämistä tai samankaltaistamista, vaan korkeakoulujärjestelmää kehitetään edelleen ns. duaalimallin pohjalta. Tärkeää on yhteistyö, jossa molemmilla on oma selkeä profi ilinsa. Mutta jos eriseuraisuus jatkuu, niin sirpaleet eivät helposti säily, hän toteaa. Jäppisen mukaan myös pääkaupunkiseudulla joudutaan korkeakoulujen välillä katsomaan, kuinka tulevaisuudessa pärjätään. Hän sanoo ministeriön kannustavan mm. pääkaupunkiseudun korkeakoulujen neuvottelukuntaa, jotta sieltä tulisi aloitteita verkon kehittämiseksi. Mitään ajatusta ei pitäisi hylätä sillä perusteella, ettei näin ole tehty aikaisemmin. Voisi avautua suuria mahdollisuuksia, jos neuvoteltaisiin esimerkiksi myös ammattikorkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteisistä yksiköistä. Ammattikorkeakoulujen tehtävänä on vastata siihen osaamistarpeeseen, joka alueella on, oli sitten kysymys koulutuksesta tai t&k-toiminnasta. Jotta ammattikorkeakoulu on alueellisesti vaikuttava, sillä pitää olla hyvin kiinteä yhteys alueensa elinkeino- ja työelämään. Yhteistyössä molemmat voivat säilyttää oman roolinsa ja identiteettinsä. Kysymys on enemmän siitä, miten synergia-mielessä voidaan tukea toinen toistaan ja siten synnyttää laatua. Laadun kehittäminen globaali haaste Laadun kehittäminen ei ole pelkästään korkeakoulujen kansallinen vaan myös eurooppalainen ja globaali haaste. Yksi tärkeä haaste tulee Euroopan Unionilta, kun toteutetaan eurooppalaista korkeakoulualuetta. Laatu korostuu aivan olennaisella tavalla. Korkeakoulujen laadun pitää olla uskottava eurooppalaisilla ja kansainvälisillä foorumeilla, Jäppinen korostaa. Hänen mukaansa eurooppalainen yhteistyö muun muassa opiskelijoiden liikkuvuus edellyttää, että kullakin korkeakoululla on oma uskottava laadunvarmistusjärjestelmänsä, jonka tunnustavat myös eurooppalaiset ja kansainväliset yhteistyökumppanit. Jäppisen mukaan suunnitteilla on eurooppalainen rekisteri, johon kirjattaisiin hyväksymismenettelyn eli akkreditoinnin jälkeen kaikkien Euroopan maiden arviointikeskukset, Suomen Korkeakoulujen arviointineuvostoa vastaavat elimet. Tällöin meidän korkeakoulumme voivat pyytää esimerkiksi hollantilaiselta arviointielimeltä tai britit voisivat pyytää meidän arviointineuvostolta arvioinnin. Nämä arvioinnit olisivat yhteisesti hyväksyttäviä. Jäppisen mukaan olennaista on, että syntyy vahva kansallinen ja kansainvälinen arviointijärjestelmä. Myös Suomessa on asetettu työryhmä tekemään ehdotusta oman arviointijärjestelmämme ja arviointilainsäädäntömme kehittämiseksi, jotta hyvä systeemimme tulisi vielä paremmaksi ja että se olisi arvostettu eurooppalaisilla foorumeilla myös tulevaisuudessa. Liisa Salo Visio O petusministeriön ylijohtaja Arvo Jäppinen esittelee myös oman visionsa Suomen korkeakouluverkosta ja sen keskeisistä ominaispiirteistä. On selvää, että korkeakoulujen merkitys tulee olemaan nykyistä paljon suurempi. Korkeakoulujen merkitys kasvaa voimakkaasti, koska tarvitaan yhä korkeampitasoisempaa osaamista. Toiseksi Jäppinen ennustaa, että kansainvälisyys on läpäissyt koko systeemin. Korkeakouluissa ei voi enää olla yksiköitä tai toimijoita jos ne haluavat olla laadun kärjessä jotka eivät ole kansainvälisiä, oli sitten kysymys opiskelijoista, opettajista tai hallinnosta. Korkeakoulut ovat kansainvälisesti verkottuneet niin, että niillä kaikilla on merkittävät yhteistyökumppanit maailmalla winwin -periaatteella eli annetaan ja saadaan, Jäppinen kuvailee. Korkeakoulujen johtamisjärjestelmä on kokonaan uudistettu. Nykyisellä johtamisjärjestelmällä ei pystytä vastaamaan tuleviin haasteisiin. Johtamisen tulee olla nykyistä huomattavasti ammattimaisempaa. Lisäksi yksiköillä tulee olla enemmän autonomiaa mahdollisuuksia johtaa omaa toimintaansa. Korkeakoulujen sisäisen hallintojärjestelmän on muututtava. Sen tulee olla joustava, jotta se voi muuttua olemassa olevien tarpeiden mukaan eikä korkeakoulujen sisäisen tilanteen mukaan. Yksikkörajat joudutaan ja pitää ylittää. Rajat eivät saa olla jyrkkiä yksiköiden, ammattikorkeakoulujen, yliopistojen eikä elinkeinoelämän välillä. Rajat on pakko murtaa, jos halutaan reagoida nopeasti olemassa oleviin tarpeisiin. Jäppinen uskoo, että kansallinen korkeakouluverkko tulee olemaan nykyistä tiiviimpi. Yksiköiden määrä riippuu siitä, millä lukumäärällä korkea laatu pystytään takaamaan. Laatukilpailu myös tiputtaa heikompia yksiköitä pois. Opiskelijat, opettajat, elinkeinoelämä ja rahoittajat äänestävät jaloillaan. Lopuksi ylijohtaja huomauttaa, ettei mikään edellä lueteltu asia ole itsearvoisesti tärkeä. Tärkeää on se, että niillä kaikilla on yhteys laatuun ja sen varmistukseen. Tämä on korkeakoulujen tulevaisuuden elinehto. Liisa Salo Strada 13

14 Teho-osaston sairaanhoitajasta alumnien uusi toiminnanjohtaja Stadialaisia-palstalla haastatellaan mielenkiintoisia Helsingin ammattikorkeakoulussa työskenteleviä, opiskelevia tai sieltä valmistuneita ihmisiä. Haastattelussa Stadian alumnit ry: n uusi toiminnanjohtaja J U L I A P E R Ä, joka aloitti tehtävässään tammikuussa. Kuka olet? Olen Julia Perä ja 28-vuotias. Valmistuin Stadiasta sairaanhoitajaksi vuonna 2000 ja siitä asti olen työskennellyt erilaisilla teho-osastoilla. Viimeisin työpaikkani oli Mehiläisen sydänteholla, jossa olen ollut noin kaksi ja puoli vuotta. Vuonna 2001 aloitin valtiotieteen opinnot ja olen gradua vaille valmis valtiotieteen maisteri. Pääaineenani on sosiologia ja lisäksi olen lukenut viestintää ja suorittanut johtajuusopintoja. Mikä on Stadian alumnit? Se on yhdistys, joka on perustettu jouluna 2001 eli nyt on käynnistynyt viides toimintavuosi. Yhdistyksen jäseniksi voivat liittyä kaikki Helsingin ammattikorkeakoulusta valmistuneet. Lisäksi jäseneksi voidaan hyväksyä myös muualta ammattikorkeakouluista valmistuneita. Yhtenä perustamisideana oli tarjota valmistuneille opiskelijoille mahdollisuus pitää yhteyttä entisiin opiskelukavereihin ja tehdä Stadian kanssa yhteistyötä koulutuksen kehittämisessä. Tältä pohjalta käynnistyi myös alumni-kummitoiminta, jossa valmistuneet tulevat kertomaan uusille opiskelijoille, miten opintoja kannattaa ajatella työelämän näkökulmasta. Toiminnan alussa erityisen tärkeää oli myös ammattikorkeakoulututkintojen tunnettuuden parantaminen ja niiden markkinoiminen työelämään. Stadialaisia Mitä sana alumni tarkoittaa? Alumni on latinaa ja tarkoittaa kasvattia tai suojattia eli meidän näkökulmastamme ammattikorkeakoulun kasvattia. Se on itse asiassa monikkomuoto, jonka yksikkömuoto on alumnus, joka on jäsenlehtemme nimi. Mikä on Stadian alumnien jäsenmäärä ja kuinka jäseneksi liitytään? Jäseniä on satoja vähän laskentatavasta riippuen ja määrä kasvaa koko ajan. Jäseneksi voi liittyä täyttämällä liittymiskaavakkeen, joka jaetaan esitteemme mukana kaikille Stadiasta valmistuneille. Liittymiskaavakkeen voi täyttää myös verkkosivujemme kautta. Meillä on 15 euron liittymismaksu, joka maksetaan kertaluonteisesti. Alumnitoimintaa on tällä hetkellä viimeisimmän tietomme mukaan noin 18 ammattikorkeakoulussa, mutta määrä kasvaa kokoa ajan. Mitä toimintaanne kuuluu? Järjestämme erilaisia alumnitapahtumia johonkin teemaan liittyen 2 5 vuodessa. Ne ovat yleensä hauskoja tapahtumia, joihin liittyy myös jokin ajankohtaiseen aiheeseen kuuluva asiantuntijaluento. Yhdistys on järjestänyt esimerkiksi viinikursseja, tapasiltoja jne. Lisäksi on alumni-kummitoimintaa. Jokaisella koulutusohjelmalla on oma alumni-kummi, joka käy valottamassa uusille opiskelijoille työelämän näkökulmaa ja sitä, miten opintoja kannattaa miettiä tulevaisuuden kannalta. Esimerkiksi sairaanhoitajan ura ei ole kovin yksisuuntainen, vaan vaihtoehtoja on monia. Muun muassa näitä erilaisia vaihtoehtoja kummi voi valottaa opintojensa alussa oleville. Opiskelijat voivat olla yhteydessä kummeihin koko opintojensa ajan ja pyydettäessä kummit tulevat myös luennoimaan. Lisäksi kummit ovat olleet mukana työelämäiltapäivissä, joita on toteutettu yhdessä Stadian ura- ja rekrytointipalveluiden kanssa. Tämä toiminta on suunnattu valmistumassa oleville. Järjestämme kummeille myös koulutusta, koska he toimivat alumnitoiminnan sananviejinä työelämään päin. Yksi tärkeä toimintamuotomme on YrittäjäClub, joka käynnistyi vuonna Klubilaiset tapaavat 2 3 kertaa vuodessa eri aiheiden piirissä. Ideana on se, että sekä alumnit että yrittäjyydestä kiinnostuneet Stadian opiskelijat voivat tavata ja verkostoitua keskenään. Tapaamisissa esitellään käytännön tietoa yrittäjyydestä kuten yrityksen perustamiseen, rahoitukseen, toiminimellä toimimiseen jne. liittyen. Toiminta on löytänyt oman porukkansa, ja se on ollut yksi tärkeimpiä juttujamme. Lisäksi olemme järjestäneet vuosijuhlan kolmena vuonna peräkkäin ja julkaisemme omaa Alumnus-lehteä. Joka toinen vuosi toteutamme myös alumnien työllistymiskyselyn, josta saamme tietoa Stadiasta valmistuneiden työllistymisestä. Samalla keräämme tietoa alumnitoiminnasta. Joka toinen vuosi taas on työnantajakysely, jossa kartoitamme työantajien mielipiteitä Stadiasta valmistuneista. Mikä itseäsi erityisesti kiinnostaa alumnitoiminnassa? Olen ollut mukana perustamassa Stadian alumneja ja uskon, että toiminnalla on rajoittamaton potentiaali kehittyä. Alumnitoiminta on myös vastaus ammattikorkeakoulujen tehtävään ylläpitää yhteiskunnallisia suhteita. Alumnit voivat toimia ammattikorkeakoulun linkkinä työelämään ja myös toisin päin: kauttamme työelämä voi olla yhteydessä ammattikorkeakouluun eli voimme toimia yhtenä rekrytointivälineenä. Meillä on myös alumni-netti, jonka kautta voi käydä esimerkiksi katsomassa, mitä vanhalle opiskelukaverille kuuluu. Lisäksi suunnitteilla on keskustelufoorumi alumniasioille. Tärkeintä kuitenkin on edelleen ammattikorkeakoulun ja alumnitoiminnan tunnettuuden lisääminen. Strada 14

15 Stadialaisia Mihin suuntaan haluat kehittää Stadian alumnitoimintaa oman toiminnanjohtajuutesi aikana? Tavoitteena on kehittää vielä enemmän yhteistyötä paitsi Stadiaan myös laajemmin yhteiskuntaan, niin että voisimme olla kanava, johon yhdistykset ja yritykset voivat ottaa yhteyttä niin, että voimme viedä asioita eteenpäin yhdessä Stadian ura- ja rekrytointipalveluiden kanssa. Lisäksi toivoisin, että kummitoiminnasta tulee vielä enemmän brändi` aivan kuten tutorit jo ovat. Haastetta on myös siinä, että saamme ihmisiä mukaan toimintaan niin, että he voivat kokea sen omakseen. Lisäksi täytyy kehittää yhteistyötä muiden pääkaupunkiseudun ammattikorkeakoulujen alumniyhdistysten kanssa. Ja ehkä tulevaisuudessa pitää harkita myös kansainvälistä alumniyhteistyötä. Perustoimintomme ovat vakaat, joten jatkossa voimme panostaa niiden edelleen kehittämiseen. Kiteytä vielä lyhyesti, miksi kannattaa tulla mukaan alumnitoimintaan? Kauttamme saa ajankohtaista tietoa työelämästä; tarjoamme linkin pitää yhteyttä vanhoihin opiskelutovereihin ja mahdollisuuden verkostoitua. Lisäksi tämä on kivaa eli mukaan kuuluu myös hauskanpitoa; mistään ryppyotsaisesta toiminnasta ei siis ole kyse. Liisa Salo 1 Toiminnanjohtaja Julia Perä toivoo, että Stadian alumnit voi toimia ammattikorkeakoulun linkkinä työelämään. Aimo Virtanen Lisätietoja: Stadian alumnit ry, toiminnanjohtaja Julia Perä 2 2 GSM Strada 15

16 Stadian tuore vararehtori uskoo osaamisen luovaan yhdistämiseen Kasvatustieteiden tohtori Juha-Pekka Liljander sanoo olevansa työssään parhaimmillaan silloin, kun edessä on riittävän kokoisia haasteita ja päämääriä, joihin voi sitoutua. Uudessa tehtävässään Stadian vararehtorina hän uskoo haasteita riittävän, sillä hänen vastuualueelleen kuuluvat aikuiskoulutus- ja työelämäpalvelut, tutkimus- ja kehitystyö sekä sisäiset palvelut. Eli kaikki ne toiminnot, joihin tällä hetkellä kohdistuu paljon odotuksia ja toiveita niin ammattikorkeakoulujen sisällä kuin yhteiskunnankin taholta. L iljander aloitti vararehtorina syksyllä ja hän myöntää, että alku on ollut vauhdikas, kun hän on tutustunut uuteen työpaikkaansa, sen ihmisiin ja toimintoihin. Hetken tuntui kuin pyörremyrsky olisi tempaissut mukaansa. Hypystä tuntemattomaan ei Linjanderin kohdalla kuitenkaan voi puhua. Hänellä on takanaan 14 vuotta tutkijana Jyväskylän yliopistossa, jossa hän työskenteli mm. koulutuksen tutkimuslaitoksen tutkimusryhmässä, jonka tehtävänä oli mm. seurata ammattikorkeakoulukenttää. Tapahtumien tahti ammattikorkeakouluissa vain oli 1990-luvun lopulla niin kova, että tutkimuksella oli mahdotonta pysyä mukana, Liljander muistelee. Hänen kiinnostustaan ammattikorkeakouluun lisäsi myös tutkimuksellisuuden lisääntyminen ammattikorkeakoulujen toiminnassa, kun vuonna 2003 voimaan tullut uusi ammattikorkeakoululaki nosti tutkimuksen ja kehittämisen keskeiseksi tehtäväksi opetuksen rinnalle. Ennen Stadiaa Liljander ehti perehtyä ammattikorkeakoulumaailmaan myös käytännössä työskennellessään tutkimuspäällikkönä ja Innovaatiokeskuksen varajohtajana Lahden ammattikorkeakoulussa. Lisäksi hän toimi asiantuntijana ja opetusministeriön selvitysmiehenä valtakunnallisissa amk-hankkeissa, joissa hän perehtyi mm. ammattikorkeakoulujen asemaan eurooppalaisella korkeakoulutusalueella. Tutkimus- ja kehitystyö Liljanderin mukaan ammattikorkeakouluilla on nyky-yhteiskunnassa selkeä tehtävä joka hahmottuu niiden asemasta innovaatioketjussa kouluttaa asiantuntijoita ja tuottaa tietoa lähellä sen soveltajaa ja käyttäjää. Ammattikorkeakoulut ovat jo perinteiltään instituutioita, jotka toimivat lähellä toimijakenttää ja työelämää. Niille on keskeistä työelämän ja lähialueen palveleminen. Toisaalta profi loituminen ja omien vahvuuksien hakeminen edellyttävät niiltä myös valtakunnallisia tehtäviä. Suurimmaksi haasteeksi omassa työssään Liljander uskoo nousevan t&k-työn, jonka asema ei ole riittävän selkiytynyt ammattikorkeakou- Strada 16

17 1 Stadian uudella vararehtorilla Juha-Pekka Liljanderilla on takanaan pitkä tausta yliopistotutkijana. luissa. Lähtökohtana on miettiä, mitä t&k-työ ammattikorkeakouluissa ylipäätään on, mikä on sen prosessi ja miten se otetaan haltuun. Lisäksi ammattikorkeakoulujen t&k-hankkeista tulisi saada nykyistä suurempia, näkyvämpiä ja monialaisia kokonaisuuksia. Näin saamme kasvot yhteistyötahojen suuntaan. Tämä helpottaa myös rahoituksen hakemista, mutta samalla hankkeiden vaikuttavuus olisi eri luokkaa kuin nykyisin. Stadiassa tämä tarkoittaa ammattikorkeakoulun monialaisen potentiaalin aitoa hyödyntämistä, Linjander kiteyttää. Aikuiskoulutus- ja työelämäpalvelut Myös aikuiskoulutuksen ja työelämäpalvelujen merkitys korostuu Liljanderin mukaan tulevaisuudessa monistakin syistä, mm. nuorisoikäluok- Strada 17 Mari Hohtari, Rhinoceros Oy kien pienenemisen takia. Toisaalta jälkiteollisen ja postmodernin yhteiskunnan muutostahti on niin kova, että käytettävissä oleva tieto vanhenee nopeasti. Lisäksi työelämässä toimivien koulutustaso eri ikäluokissa on erilainen. Jatkuva uuden tiedon tarve työelämässä haastaa ammattikorkeakoulut. Meidän pitää pystyä tarjoamaan kovatasoista täydennyskoulutusta ja tutkintoon johtavaa aikuiskoulutusta yhä paremmin koulutetuille ja osaavammille aikuisille. Toisaalta myös ikäluokkien välisen tietokuilun kiinni kurominen on meille haaste. Uuden tiedon tuottaminen ei ole enää pelkästään yliopistojen tehtävä, vaan se on siirtynyt myös erilaisille instituutioille. Ammattikorkeakoulujen mahdollisuus suhteessa yliopistoihin on niiden edullinen asema innovaatioketjussa. Pystymme tuottamaan tiedon lähellä sen soveltajaa. Aikuiskoulutuksen ja työelämäpalvelujen kautta saamme uuden tiedon välittömästi siirrettyä työelämään johto- ja asiantuntijatehtävissä toimiville ihmisille. Liljander korostaakin t&k-työn, aikuiskoulutuksen ja työelämäpalvelujen kiinteää yhteyttä toisiinsa. Uudella organisaatiolla uusiin haasteisiin Stadissa kuten monella muullakin työpaikalla mietitään myös sitä, millaisella organisaatiolla ammattikorkeakoulu pystyy parhaiten vastaamaan yhteiskunnan uusiin haasteisiin. Uusi ammattikorkeakoululaki heijastelee niitä tarpeita, joita yhteiskunnassa on. Nuorisoikäluokkien peruskoulutuksen rinnalle on tullut t&k-työ ja kasvavana haasteena aikuiskoulutus. Samalla on selvästi siirrytty prosessilähtöiseen ajatteluun, jossa organisaatiota hahmotetaan sen ydinprosessien peruskoulutuksen, t&k-työn ja aikuiskoulutuksen kautta, Linjander sanoo. Kun t&k-työn haasteena on synnyttää isompia ja vaikuttavampia kokonaisuuksia, yksi tapa kasvattaa hankkeita on osaamisen yhdistäminen >>>>>

18 >>>>> eli tuottaa erilaisen osaamisen kautta moniosaamista ja muuntautumiskykyä yhteiskuntaan. Tämä edellyttää tiedon yhdistelemistä luovalla ja innovatiivisella tavalla, jota koulutuksen toimialapohjainen rakenne ei välttämättä suosi. Myös aikuiskoulutuksessa eli työelämässä oleville välitettävän tiedon tulee olla monialaista, jolloin sektoriajattelu ei Liljanderin mukaan enää riitä. Hänestä ammattikorkeakoulun organisaation tulee olla sellainen, että se mahdollistaa nopean reagoimisen yhteiskunnan muutoksiin. Toisaalta organisaation toiminnan tulee periaatteeltaan olla yhtenäistä, jotta voimavarat talon sisällä voidaan kohdentaa yhteisiin hankkeisiin. Stadiassa organisaatiomuutoksen kautta haetaan sellaista rakennetta, jossa uuden ja mielikuvituksellisen osaamisen syntymisen esteitä puretaan. Kovin sektoripohjainen rakenne johtaa helposti siihen, että yhteistyötä on isojen kokonaisuuksien sisällä mutta sektoreiden ympärillä ovat isot, paksut seinät, joita on vaikea ylittää. Johtaminen ja jaksaminen Muutospyörteessä olevassa nyky-yhteiskunnassa johtajan tehtävänä on Liljanderin mukaan löytää suunta, jota kohti organisaatiossa pyritään. Tästä muodostuu toiminnan päämäärä. Muutos on oleellisempaa kuin lopullisen muodon saavuttaminen. Nyky-yhteiskunnassa ei voi saavuttaa mitään täydellistä tai lopullista, Liljander toteaa. Hän ei tunnustaudu minkään erityisen johtamisopin kannattajaksi vaan uskoo siihen, että asioita viedään eteenpäin tekemällä töitä ihmisten kanssa. Tärkeää on ihmisten jokapäiväinen kohtaaminen: keskustelu, kuunteleminen ja yhteinen suunnittelu. Uskon, että nämä ovat avaimia uudistukseen. Haasteellinen työ vie helposti mukanaan. Liljander pitääkin tärkeänä, että ihmisillä on myös työn ulkopuolista elämää. Omassa tapauksessani siihen kuuluvat perhe ja lapset sekä harrastukset kuten metsästys ja kalastus. Ajan päivittäin Helsingistä kotiin Lahteen. Automatkalla ehdin prosessoida päivän pahimmat traumat` mielestäni. Töistä lähtiessä jotakin jää aina kesken ja on hyvä, että sitä ehtii pyöritellä vielä vähän aikaa matkalla, mutta viimeistään kotona tilanne siellä tempaisee mukaansa ja työasiat unohtuvat. Liisa Salo Suomalaista kulttuuria O len Stadian ensimmäisen kulttuurituotannon suuntautumisvaihtoehdon kasvatti ja toimin tätä nykyä Suomen Lontoon instituutin taidevastaavana. Suomen Lontoon instituutti on yksi Suomen ulkomailla toimivista kulttuuriinstituuteista. Sen keskeisiin toimintaperiaatteisiin kuuluu suomalaiseen kulttuuri- ja tiedekenttään liittyvän tietotaidon tarjoaminen Britteinsaarilla toimiville tahoille. Lisäksi se edistää maiden välisiä suhteita ja edesauttaa näiden taide- ja tiedetoimijoiden verkostoitumista. Taidevastaavan tehtäviin kuuluu instituutin taideohjelman suunnittelu, taiteilijaresidenssi- ja vierailuhankkeet, yhteistyöprojektit brittiläisten ja irlantilaisten tuottajatahojen, konserttitalojen, gallerioiden ja festivaalien kanssa, suomalaisesta taiteesta tiedottaminen, neuvontapalvelut ja uusien kontaktien luominen. Työ vaatii laaja-alaista Suomen ja Iso-Britannian sekä Irlannin taiteen kenttien tuntemusta, projektinhallintakykyä, arviointitaitoja ja hyvää ihmistuntemusta, sekä luonnollisesti hyviä kieli- ja keskustelutaitoja. Opinnot valmensivat kansainvälisiin tehtäviin Aloitin taidevastaavan toimessani lokakuussa 2005 työskenneltyäni tätä ennen monenlaisissa kulttuurialan tehtävissä. Työurani kulttuurin kentällä alkoi jo vuonna 1994, viisi vuotta ennen kuin aloitin AMK-opintoni. Jatkoin työskentelyä koko opiskeluajan, mikä osaltaan viivästytti valmistumistani mutta toisaalta auttoi ylläpitämään ja laajentamaan verkostojani sekä ammattitaitoani. Lisäksi alan tehtävissä työskentely opiskelun ohessa tuki teoreettisia opintojani mm. antamalla vertailukohteita ja kokemuspohjaa opetuksessa käsittelyille aiheille. Ammattikorkeakoulun työelämälähtöisyys ja opetussuunnitelmaan sisältyvä projektityöskentely antoivat minulle uusia kokemuksia monenlaisissa työympäristöissä sekä mahdollisuuden luoda uusia kontakteja alan nykyisten ja tulevien toimijoiden joukossa. Kiinnostukseni kulttuurihallintoon ja suuntautumiseni siihen valmistaviin opintoihin sekä hakeutuminen entistä kansainvälisempiin työtehtäviin alkoi vuonna 2001, jolloin silloinen kulttuurituotannon suuntautumisvaihtoehtovas- taava kannusti minua hakemaan työharjoittelupaikkaa Pohjoismaiden näyttämötaiteen keskuksesta. Harjoittelujakson aikana opin, että julkisen sektorin kulttuuriorganisaatiossa työskentely voi olla erittäin antoisaa. Näin läheltä, kuinka kansainvälisten kulttuuriorganisaatioiden toiminta edesauttaa taitelijoiden ja sitä kautta kansallisten kulttuurien näkyvyyttä globalisoituvassa maailmassa. Positiiviset kokemukseni työharjoittelusta vakuuttivat minut opintoihin kuuluvan harjoittelujakson tarpeellisuudesta. Nykyisessä työssäni toimin myös taideharjoittelijoiden esimiehenä ja olen siksi iloinen siitä, että sain omakohtaisesti kokea, millaista on suorittaa harjoittelu kulttuuriorganisaatiossa ulkomailla. AMK:t kannustavat kulttuuriyrittäjyyteen Työssäni olen usein kanssakäymisissä diplomaattien ja ulkoasiainhallinnon virkamiesten kanssa. Opiskeluaikana koordinoin Stadian Polar meets Solar -tutkimus- ja kehityshanketta, jonka myötä tein pitkään yhteistyötä ulkoasiainministeriön kanssa. Yhteistyö antoi arvokkaita kokemuksia ja valmensi minua nykyisiin tehtäviini. Hanketoiminnan myötä tulivat myös monen kulttuurihallinnon organisaation toimintaperiaatteet entistä tutummiksi. Näihin perehdyin myös kulttuuriorganisaatiot -opintokokonaisuuden aikana. Lisäksi koin kulttuuripolitiikan kurssit hyväksi kertaukseksi. Ammattikorkeakoulut kannustavat medianomeja kulttuuriyrittäjyyteen tarjoamalla siihen valmistavaa ja sitä tukevaa koulutusta. Perus- Strada 18

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Suun terveydenhuollon koulutusohjelma: Suuhygienisti

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Suun terveydenhuollon koulutusohjelma: Suuhygienisti Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Suun terveydenhuollon koulutusohjelma: Suuhygienisti Suuhygienisti (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne

Lisätiedot

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma: Röntgenhoitaja Röntgenhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta

Lisätiedot

Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon laadun kehittäminen. Pentti Rauhala FT, dosentti 17.11.2011

Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon laadun kehittäminen. Pentti Rauhala FT, dosentti 17.11.2011 Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon laadun kehittäminen Pentti Rauhala FT, dosentti 17.11.2011 Uusimmat korkeakoulupoliittiset ulkoiset arvioinnit Pratt, J.&Kekäle, T.&Maassen, P.&Papp, I.&Perellon, J.&Utti,

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014 Tietoa Laureasta Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014 Reijo Lähde 3/11/2014 3/11/2014 Laurea-ammattikorkeakoulu 2 Laurean koulutusalat Fysioterapia Hoitotyö Hotelli-

Lisätiedot

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulututkintojen sijoittaminen kansalliseen viitekehykseen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen YAMK-koulutuksen toteutuksen arviointi Hannele Laaksonen TIIVISTELMÄ Sosiaali- ja terveysalan johtamisen YAMK-koulutus alkoi Tampereen ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Sairaanhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Korkeakoulutusta vuodesta 1840 Juuret syvällä Mustialan mullassa V HAMKilla on vuonna 2020 innostavin korkeakoulutus ja työelämälähtöisin tutkimus. Keskeisimmät tunnusluvut

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Päivi Karttunen vararehtori 16.6.2009 Päivi Karttunen 1 Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen (1) OPM 2008: Rakenteellisen kehittämisen

Lisätiedot

Harjoittelu, opinnäytetyöt ja projektityöt

Harjoittelu, opinnäytetyöt ja projektityöt Harjoittelu, opinnäytetyöt ja projektityöt Yrittäjien teemailta 25.1.2011 Riitta Rissanen vararehtori (K) Savonia-ammattikorkeakoulu Ammattikorkeakoulun tehtävä: 1. Ammattikorkeakoulun tehtävänä on työelämäsuuntautuneen

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Toteutusaika 1.1.2011 31.12.2012 Rahoittajat Manner-Suomen ESR-ohjelma, (Etelä-Savon Ely-keskus) ja Mikkelin ammattikorkeakoulu Ulkomaalaiset

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

RPKK KoulutustaRjonta 2009

RPKK KoulutustaRjonta 2009 RPKK koulutustarjonta 2009 huomisen SUUNNANNÄYTTÄJÄt 2 Suomen ensimmäinen Suomen ensimmäisen kauppaopiston, Raahen Porvari- ja Kauppakoulun, perustivat laivanvarustajaveljekset Johan ja Baltzar Fellman

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,

Lisätiedot

Tradenomit työmarkkinoilla

Tradenomit työmarkkinoilla Tradenomit työmarkkinoilla Uudistu ja uudista 2011 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-, työvoima- ja elinkeinopolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Minkälaista osaamista tarvitaan? Yleinen osaaminen korostuu

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto

Suoritettava tutkinto OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, ikäosaaminen Suoritettava tutkinto Suomalaisen väestön ikääntyminen näkyy sekä eliniän pidentymisenä että ikääntyneiden väestöosuuden kasvuna. Ikääntyvä

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Ensihoidon koulutusohjelma: Ensihoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Ensihoidon koulutusohjelma: Ensihoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Ensihoidon koulutusohjelma: Ensihoitaja Ensihoitaja (AMK) Opinnot kestävät neljä vuotta, ja ne koostuvat 240

Lisätiedot

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT) KORKEAKOULUISSA

AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT) KORKEAKOULUISSA AIEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT) KORKEAKOULUISSA INSSI-seminaari 30.03.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulujen vastuu 1) Aiemmin hankitun osaamisen tunnustamisessa korkeakouluissa

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Terveydenhoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Terveydenhoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Terveydenhoitaja Terveydenhoitaja (AMK) Nuorisokoulutuksessa opintojen kesto on

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Koulu goes Global 2.10.2012 Hämeenlinna Katriina Lammi-Rajapuro Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen

Lisätiedot

Metsätalouden koulutuksen muutostarpeet

Metsätalouden koulutuksen muutostarpeet Metsätalouden koulutuksen muutostarpeet Ihminen ja metsä seminaari Säätytalo 1.10.2012 Osaaminen Laaja-alainen osaaminen Monialainen osaaminen Huippuosaaminen Erikoisosaaminen Onko realistista saavuttaa

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa KÄYTÄNNÖN OSAAJIA Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa HYVÄT TYYPIT PALVELUKSESSASI Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, tekee työelämälähtöistä tutkimus-

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

JOUSTAVUUS JA OPINTOPOLUT

JOUSTAVUUS JA OPINTOPOLUT JOUSTAVUUS JA OPINTOPOLUT Tekstiili- ja vaatetusalan koulutuksen kehittämispäivä 16.2.2011 Erja Parviainen 10/2/11 Helsinki Metropolia University of Applied Sciences 1 Esityksen sisältö: Metropolia Ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa VKK-Metro Pääkaupunkiseudun kehittämis- ja koulutusyhteistyö 2014-2016 Helsingin kaupungin aineistopankki

Lisätiedot

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008

Näyttötutkinnon suorittaminen, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Näyttötutkinnon suorittaminen 2008 , sosiaali- ja terveysalan perustutkinto 1 1 Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot Sinä voit osoittaa eli näyttää ammattitaitosi, kun teet näyttötutkinnon. Näyttötutkinnon jälkeen voit saada tutkintotodistuksen,

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2010

TOIMINTASUUNNITELMA 2010 TOIMINTASUUNNITELMA 2010 1 YLEISTÄ...1 2 TAPAHTUMAT...1 2.1 Alumnitapaamiset ja -tapahtumat...1 2.2 YrittäjäClub...2 2.3 Vuosijuhla...2 2.4 Valmistuvien illanvietot...2 3 TUTKIMUSTOIMINTA...2 4 ALUMNIKUMMITOIMINTA...3

Lisätiedot

Johanna Moisio Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö

Johanna Moisio Korkeakoulu- ja tiedeyksikkö 12. Millaista päihde- ja mielenterveystyön osaamista koulutus tuottaa? Mielenterveys- ja päihdetyön osaamiselle on kysyntää - mitä haasteita se asettaa korkeaasteen koulutukselle? Johanna Moisio Korkeakoulu-

Lisätiedot

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Lähtökohta: Erilaiset opintopolut vastauksina erilaisiin tarpeisiin Ihmisen ikä ei saa aiheuta eriarvoisuutta tai ongelmia sinänsä,

Lisätiedot

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki Uudistuva insinöörikoulutus Seija Ristimäki Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Toimipaikat sijaitsevat Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla Neljä koulutusalaa: kulttuuri liiketalous sosiaali-

Lisätiedot

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Tuettu Oppisopimus Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskus SISÄLLYS 1 AMMATILLISEN VERKOSTON KEHITTÄMISEN PROSESSI 1 2 HYVÄT KÄYTÄNNÖT 2 2.1 Yritysten kanssa

Lisätiedot

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua:

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Varhaiskasvatuksen pilotin tulokset ja oppilaitosyhteistyön tulevaisuus 9.2.2012 PKS-KOKO Riikka Heloma, työvoimasuunnittelija, Sosiaalivirasto, Helsingin

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2011

TOIMINTASUUNNITELMA 2011 TOIMINTASUUNNITELMA 2011 SISÄLLYSLUETTELO 1 Yleistä... 1 2 Toiminta... 1 2.1 Henkilöjäsenet... 2 2.2 Alumnikummit... 2 2.3 YAMKClubi... 2 2.4 YrittäjäClub... 3 2.5 Tutkimustoiminta... 3 2.6 Kansainvälinen

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon

Lisätiedot

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina

Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina Yhteistyötä ja kehittämistäkolmas sektori ammattikorkeakoulun kumppanina KANTU 2015 Eila Hirvonen SAMK, yliopettaja 13.2.2015 Yhteistyökumppanit Satakunnan Syöpäydistys ry vuodesta 2010 alkaen ja edelleen

Lisätiedot

Kaupan lähiesimieskoulutus

Kaupan lähiesimieskoulutus Kaupan lähiesimieskoulutus -uutta osaamista kaupan kentälle -Tiiminvetäjä -Tuoteryhmävastaava -Lähiesimies Kauppiaitten Kauppaoppilaitos Koulutus pähkinänkuoressa Perustana opetusministeriön työnjohtokoulutuskokeilu

Lisätiedot

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Elokuu 2012 Suomen toiseksi suurin ammattikorkeakoulu sijaitsee Kaupin kampuksella yli 10 000

Lisätiedot

Vetovoimaa rakennusalalle

Vetovoimaa rakennusalalle Vetovoimaa rakennusalalle Rakennusalan valtteja Koulutus Tulevaisuuden keskeisiä osaamistarpeita Satu Elho Asiamies Rakennus- ja kiinteistöpalvelualan vetovoima ry www.themesta.net Mitä ammattilaiset itse

Lisätiedot

Monipuolisia tekniikan osaajia Metropoliasta

Monipuolisia tekniikan osaajia Metropoliasta Monipuolisia tekniikan osaajia Metropoliasta Metropolia pähkinänkuoressa Metropolia Ammattikorkeakoulu on kansainväliset mittapuut täyttävä ja kilpailukykyinen pääkaupunkiseudun erityistarpeisiin suunnattu

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta

Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakoulututkinnon

Lisätiedot

Centria ammattikorkeakoulu www.centria.fi

Centria ammattikorkeakoulu www.centria.fi Hankkeen tiedot Projektin nimi: Keskipohjalainen koulutusväylä Kohdealue: Kokkolan ja Kaustisen seudut Päättymisaika: 6/2014 Toteuttaja: Centria ammattikorkeakoulu Osatoteuttajat: Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä

Lisätiedot

pienenevät, sama tulos ulos ja laatu paranee?

pienenevät, sama tulos ulos ja laatu paranee? Juha Kettunen Minne menet korkeakoulutus III 6.10.2010 Mission (im)possible sisäänotot pienenevät, sama tulos ulos ja laatu paranee? Toteutuiko ammattikorkeakoulujen visio 2010? Vahvaa osaamista työelämän

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin?

Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? Kati Lounema Jukka Vepsäläinen Mihin on nyt päästy ja miten jatketaan tästä eteenpäin? AmKesu-aluetilaisuus Helsinki 26.11.2014 Osaamisen For learning ja and sivistyksen competence parhaaksi Helsingin

Lisätiedot

Tarvitaan kokonaisvaltainen näkökulma työllistyvyyteen!

Tarvitaan kokonaisvaltainen näkökulma työllistyvyyteen! Tarvitaan kokonaisvaltainen näkökulma työllistyvyyteen! Työelämästä korkeakoulutukseen ja takaisin elinikäistä oppimista käytännössä (15.6.2011) HY:n urapalvelut, suunnittelija Eric Carver Urapalvelut/

Lisätiedot

TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN

TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN Harri Koskenranta yliopettaja 1 Esityksen sisältö Laureasta Turvallisuusalan korkeakoulututkinnot Laureassa Turvan koulutuksen kehittäminen T&K&I 2 Laureasta

Lisätiedot

TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA

TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA MEDIA CORNER TIEDESISÄLTÖJEN KV- NÄKYVYYDEN MAKSIMOINTI MEDIA CORNER Media Cornerista löydät apua ja työvälineitä tiedesisältöjen omatoimiseen tuottamiseen

Lisätiedot

Täydennyskoulutus muutoksessa. Päivi Haapasalmi

Täydennyskoulutus muutoksessa. Päivi Haapasalmi Täydennyskoulutus muutoksessa Päivi Haapasalmi Täydennyskoulutustarjonta ammattikorkeakouluissa Täydennyskoulutustarjonta Ammattikorkeakoulujen bioanalyytikoille suunnattu täydennyskoulutustarjonta vähäistä

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteuttaminen

Työssäoppimisen toteuttaminen Työssäoppimisen toteuttaminen 1 Sisällöt Määritelmät Valmistautuminen työssäoppimisen ohjaamiseen Mitä meidän työyhteisössä voi oppia? Yhteistyö oppilaitoksen kanssa Tutkinnon perusteiden merkitys työssäoppimisessa

Lisätiedot

Agrologien asialla JO 90 VUODEN AJAN

Agrologien asialla JO 90 VUODEN AJAN Agrologien asialla JO 90 VUODEN AJAN Suomalaisen maatalouden kärjessä jo 90 vuoden ajan. Hyvä agrologi tai agrologiopiskelija, Agrologien Liitto on agrologien ammatillisaatteellinen järjestö, joka ajaa

Lisätiedot

EuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet

EuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet EuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet EuroSkills 2020 ammattkoulutuksen yhteinen haaste ja mahdollisuus Helsinki 3.9.2015 Ylijohtaja Mika Tammilehto, opetus- ja kulttuuriministeriö, ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä

Lisätiedot

Kirjastoalan koulutuksen vastaavuus uusiin tavoitteisiin ARI HAASIO YLIOPETTAJA SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU

Kirjastoalan koulutuksen vastaavuus uusiin tavoitteisiin ARI HAASIO YLIOPETTAJA SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU Kirjastoalan koulutuksen vastaavuus uusiin tavoitteisiin ARI HAASIO YLIOPETTAJA SEINÄJOEN AMMATTIKORKEAKOULU Mitä meiltä vaaditaan? Kirjastoalan teoreettisen perustan hallinta informaatiotutkimuksen lainalaisuuksien

Lisätiedot

AMK-tutkinto. 210 opintopistettä

AMK-tutkinto. 210 opintopistettä Liiketalouden koulut tusohjelma, Porvoo, aikuiset Liiketalouden koulutusohjelma pähkinänkuoressa Liiketalouden koulutusohjelman profiili Koulutuksen tavoitteet Ammatillinenn kasvu Opetussuunnitelma Liiketalouden

Lisätiedot

7.11.2014. Sosiaali- ja terveysministeriö

7.11.2014. Sosiaali- ja terveysministeriö 1 7.11.2014 Sosiaali- ja terveysministeriö SUOMEN GERONOMILIITON LAUSUNTO LUONNOKSESTA, JOKA KOSKEE HALLITUKSEN ESITYSTÄ LAIKSI SOSIAALIHUOLLON AMMATTIHENKI- LÖISTÄ JA ERÄIDEN SIIHEN LIITTYVIEN LAKIEN

Lisätiedot

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Eurooppalainen Euroguidance-verkosto tukee ohjausalan ammattilaisia kansainväliseen liikkuvuuteen liittyvissä kysymyksissä ja vahvistaa

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille

Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille Anni Kallio CIMO 16.4.2015 CIMOn perustehtävä on edistää suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön

Lisätiedot

Womento Mentoroinnilla tukea työllistymiseen. Marina Wetzer-Karlsson 31.03.2014

Womento Mentoroinnilla tukea työllistymiseen. Marina Wetzer-Karlsson 31.03.2014 Womento Mentoroinnilla tukea työllistymiseen Marina Wetzer-Karlsson 31.03.2014 Sisältö Monikulttuuriinen osaamiskeskus Kehittämishanke; Womento- malli Kokemukset Tulokset malli, kokemukset ja tulokset

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Valmentavat opinnot maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille

Valmentavat opinnot maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille Valmentavat opinnot maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille Humanistinen ammattikorkeakoulu ja Työväen Akatemia Terhi Dahlman & Minna-Mari Roms Hyvät edellytykset yhteistyölle HUMAKin ja Työväen Akatemian

Lisätiedot

Pidä kiinni tulevaisuudesta

Pidä kiinni tulevaisuudesta Pidä kiinni tulevaisuudesta Metropolia Ammattikorkeakoulun tavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Pidä kiinni tulevaisuudesta panosta vahvoihin ammattikorkeakouluihin Työelämäläheisyys takaa Suomelle osaajat,

Lisätiedot

Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun!

Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun! Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun! Lahden ammattikorkeakoulu Muotoiluinstituutti Uusi valokuva -erikoistumisopinnot Opinto-opas 2006-2007 UUSI VALOKUVA -ERIKOISTUMISOPINNOT 30 OP Erikoistumisopinnot

Lisätiedot

Tutkinnot Tutkinnon osia ja tutkintotavoitteisia opiskelupolkuja

Tutkinnot Tutkinnon osia ja tutkintotavoitteisia opiskelupolkuja Tutkinnot Tutkinnon osia ja tutkintotavoitteisia opiskelupolkuja Satu Helin, TtT Avoimen yliopiston johtaja Jyväskylän yliopiston avoin yliopisto Perustelut ja tausta tutkintotavoitteisten opiskelupolkujen

Lisätiedot

Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin

Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin Vantaan kaupungin ja Metropolia ammattikorkeakoulun yhteistyömalli Jörgen Eriksson Tuula Heinonen Kuntamarkkinat 11.9.2013, Tietoisku Osaamisen

Lisätiedot

Pedagoginen johtaminen. Pro gradu tutkielma Marko Rutanen

Pedagoginen johtaminen. Pro gradu tutkielma Marko Rutanen Pedagoginen johtaminen Pro gradu tutkielma Marko Rutanen Kipinöitä organisaatio muutos: pienestä ja matalasta, suureen ja hierarkkiseen globaali näkökulma: kilpailutekijänä osaaminen ja sen kehittäminen

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE

JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v. opinnot) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v. opinnot) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön

Lisätiedot

Aalto-yliopiston yleiset ohjeet opintojen hyväksilukemisesta

Aalto-yliopiston yleiset ohjeet opintojen hyväksilukemisesta Aalto-yliopiston yleiset ohjeet opintojen hyväksilukemisesta Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea on hyväksynyt 14.6.2011 seuraavat säännöt, jotka tulevat voimaan 1.8.2011. Muutokset hyväksytty

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma, Helsinki Pasila, ylempi AMK-tutkinto

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma, Helsinki Pasila, ylempi AMK-tutkinto Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma, Helsinki Pasila, ylempi AMK-tutkinto Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma pähkinänkuoressa Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Tulevaisuuden tuotteet ja tuotanto

Tulevaisuuden tuotteet ja tuotanto Ohjelmassa toteutetaan uusi kehitys- ja koulutuskonsepti, jossa kehitetään sekä yritysten liiketoimintaa että henkilöstön osaamista ja tutkintotasolta toiselle opiskelua. Ohjelman ytimen muodostaa pitkä

Lisätiedot

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni

Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä. 8.2.2010 Paasitorni Workshop: Verkostot ja niiden merkitys sihteerin/assistentin työssä 8.2.2010 Paasitorni Verkostot sihteerin ja assistentin työssä ammatilliset yhdistykset kollegat muissa yrityksissä henkilökohtaiset kontaktit

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus

Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus On yksi Suomen kuudesta yliopistokeskuksesta. Kokkolan yliopistokeskuksessa yhteistyötä tekevät Jyväskylän, Oulun ja Vaasan yliopistot, jotka tuovat alueelle

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys

Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys "Korkeakoulujen alueellisessa tehtävässä on kysymys siitä, että maan eri alueille saadaan riittävästi korkeatasoista työvoimaa ja että alueille syntyy kestäviä, itseään

Lisätiedot