VUODEN 2014 ÄITIENPÄIVÄMITALIT

Transkriptio

1 VUODEN 2014 ÄITIENPÄIVÄMITALIT Äitienpäivänä, Valkoisen Ruusun Ritarikunnan Ι luokan mitalin kultaristein saavat Arvo Aino, Espoo Engström Rakel, Vörå Haponen Natalia, Kokkola Honkamäki Hellin, Siikajoki Hämäläinen Eila, Kivijärvi Jokinen Aulikki, Kauhava Jämsäläinen Merja, Turku Järvi Jaana, Hattula Kaihovaara Mari, Lohja Kaleva Oili, Ii Karjalainen Irja, Joensuu Kaukovalta Anne-Maria, Taivassalo Kauppi Anne, Kodisjoki Kilpiäinen Airi-Marja, Kirkkonummi Kontula Eva, Hausjärvi Korhonen Leena, Lapinlahti Korpela Kaisu, Luvia Kulmala Mirja, Tampere Lindroos Laila, Iitti Lukkari Aino, Sotkamo Löfqvist Marjatta, Pöytyä Myllymäki Saara, Raahe Narinen Maritta, Puumala Niemelä Aune, Ranua Norberg Elma, Sodankylä Palola Marja-Liisa, Helsinki Peltoniemi Helena, Savukoski Pihkala Leena, Pälkäne Ruuska Päivi, Valtimo Ruusuvuori Leena, Helsinki Rytkönen Mirja, Kitee Tamminen Majlis, Jämsä Tenkanen-Salmela Riitta, Miehikkälä Tuppurainen Anna-Liisa, Kouvola Viitanen Seija, Siikainen

2 Äitienpäivänä palkittavien äitien pienoiselämänkerrat ja yhteystiedot Perheneuvoja, psykoterapeutti Aino Arvo (ent. Paakkanen, os. Alanne), Espoo Aino Arvo syntyi nelilapsiseen maanviljelijäperheeseen Saaren pitäjässä, nykyisen Parikkalan alueella Itä-Suomessa. Perheeseen kuului isän ja äidin lisäksi kaksi isoveljeä ja yksi pikkusisko. Perheeseen kuuluivat myös isän äiti ja isän naimaton sisko. Kansakoulun jälkeen, 11-vuotiaana Aino Arvo pääsi Parikkalan yhteislyseoon. Huonojen kulkuyhteyksien takia hän asui viikot vuokra-asunnossa ja matkusti viikonlopuiksi kotiin. Vuonna 1970 Aino Arvo valmistui sairaanhoitajaksi. Jatko-opintoina hän on suorittanut diakonissan, perheneuvojan ja psykoterapeutin tutkinnot. Vuonna 1999 hän kirjoitti ylioppilaaksi Töölön yhteiskoulun aikuislukiosta. Vuonna 1969 Aino Arvo avioitui ja perheeseen syntyi neljä poikaa. Puoliso työskenteli pappina ja Aino hoiti lapsia kotona. Avioliitto päättyi eroon vuonna 1991 ja Aino Arvo avioitui uudelleen vuonna Työurallaan Aino Arvo on toiminut sairaanhoitajana, diakonissana ja perheneuvojana. Aino Arvo Miekka 2 B Espoo p Jordbrukare Rakel Märta Ingeborg Engström (f. Löfgren), Vörå Rakel Engström föddes i Komossa Vörå. Rakel var näst yngst av fyra syskon. Rakel Engström har gått Fria Kristliga Folkhögskolan i Veikars. Hon ingick äktenskap med jordbrukare Valfrid Gustav Engström år 1962 och de fick tre barn. Rakel Engström blev änka vid 44 års ålder när maken avled i cancer. Yngsta barnet var vid tidpunkten 9 månader gammal. Redan från sin tidiga ungdom har Rakel Engström hjälpt till med att sköta andra människor. Rakel Engström har som ensamstående mor uppfostrat tre barn samtidigt som hon har utfört det tunga arbetet på jordbruket och tagit hand om såväl sin svärmor som bodde hos dem från år 1970 fram till sin död år 1984 och sin mor samt sin moster. Efter generationsskiftet från jordbruket flyttade Rakel Engström till en lägenhet vid byns skola där hon tjänstgjorde som vaktmästare i nästan 20 års tid. Hon kom även att spela en stor roll för skolans elever och personal som skolfarmor. Hon fungerade också som värdinna för fastigheten utanför den egentliga skoldagen. Rakel Engström Komossavägen 237 B Komossa tfn. (06) Ulkomaalaistyöntekijä Natalia Elvine Haponen (os. Krasnova), Kokkola Natalia Haponen syntyi Kazakstanissa. Hän oli yhdeksänlapsisen perheen viides lapsi. Kazakstanissa perhe asui pienessä kaupungissa. Äiti työskenteli kirjanpitäjänä ja isä kuorma-auton kuljettajana. Natalian ollessa 15-vuotias perhe muutti Viroon. Perhettä kohtasi pian tämän jälkeen suuri vastoinkäyminen. Perheen vasta ostama talo tuhoutui tulipalossa ja perhe menetti kotinsa. Vuonna 1985 Natalia Haponen solmi avioliiton inkerinsuomalaisen Righart Haposen kanssa Virossa. Perheeseen syntyi kolme lasta. Perhe muutti Suomeen 90-luvun alussa, lasten ollessa alle kouluikäisiä. Lasten ollessa pieniä Natalia opiskeli suomen kielen ja sai vuonna 1999 töitä Kokkolan seurakunnassa aloitetussa työkokeilussa ulkomaalaistyön parissa. Työ sisältää mm. maahanmuuttajille suunnattujen tapahtumien järjestämistä,

3 henkilökohtaista opastamista ja kotikäyntejä. Natalia Haponen on onnistunut luomaan maahanmuuttajille ystäväperheverkoston, joka tukee monella tapaa heidän kotoutumistaan Suomeen. Natalia Haponen Salmentie Kokkola p Perhepäivähoitaja Hellin Maria Honkamäki (os. Jussila), Siikajoki Hellin Honkamäki syntyi Haukiputaalla. Perhe viljeli maata ja hoiti karjaa. Perheessä oli seitsemän lasta, joista Hellin Honkamäki oli toiseksi vanhin. Kansa- ja kansalaiskoulun jälkeen Hellin Honkamäki opiskeli Oulun naiskotiteollisuuskoulussa ja Limingan emäntäkoulussa. Vuonna 1965 hän avioitui maanviljelijä Väinä Honkamäen kanssa. Perheeseen syntyi kaksitoista lasta. Perhe asui maatilalla ja huolehti kylän viljan kuivaamisesta perheen omistamassa viljankuivaamossa. Vuonna 1993 Hellin Honkamäki lähti kodin ulkopuolelle ansiotyöhön lastenhoitajaksi. Siitä lähtien hän on ollut töissä eri perheissä 19 vuoden ajan. Tämän lisäksi Hellin Honkamäki on tehnyt pitoemännän keittiövuoroja Rauhanyhdistyksessä. Hän on toiminut Ruukin kansalaisopiston kudontapiirin opettajana 15 vuotta sekä pyhäkoulunopettajana peräti 41 vuoden ajan. Hellin Honkamäellä on ollut luottamustehtäviä Ruukin yläasteen ja lukion johtokunnassa. Hän on toiminut Paavolan maa- ja kotitalousnaisten puheenjohtajana vuodesta 1990 lähtien. Hellin Honkamäki Rantsilantie Paavola p Perhehoitaja Eila Orvokki Hämäläinen, Kivijärvi Eila Hämäläinen syntyi Viitasaarella, Kotvalan kylään. Eila Hämäläinen oli kuusilapsisen perheen toiseksi vanhin lapsi. Lapsuus oli työntäyteinen ja Eila kävi kodin ulkopuolella töissä jo 13-vuotiaasta lähtien. Eila Hämäläinen avioitui Varma Hämäläisen kanssa vuonna Eila Hämäläisen synnytettyä esikoisensa hänen oma äitinsä menehtyi aivoverenvuotoon vain 53-vuotiaana. Nuorin sisaruksista oli tuolloin vain 8- vuotias ja hän muutti isän kanssa myöhemmin asumaan Eila Hämäläisen perheeseen. Vuonna 1971 perhe muutti Kivijärvelle, missä he asuvat edelleen. Perheeseen syntyi kuusi lasta ja perheessä huolehdittiin myös isovanhemmista. Aviomies on maanrakennusalalla ja kodin- sekä lastenhoito on ollut pitkälti Eila Hämäläisen varassa. Lasten kasvettua Eila Hämäläisellä oli mattokutomo perheen kotona. Myöhemmin hän siirtyi perhepäivähoitajaksi ja päiväkodin lapsia hoitamaan, josta tehtävästä hän joutui jäämään sairaseläkkeelle. Eläkkeellä ollessaan hän ryhtyi vanhimman tyttärensä vaikeasti kehitysvammaisen tyttären perhehoitajaksi. Tämän ohella hän on myös toisen kehitysvammaisen tytön perhehoitaja. Eila Hämäläinen on toiminut Rauhanyhdistyksen päiväkerhon ohjaajana leikki-ikäisille lapsille. Eila Hämäläinen Keskustie Kivijärvi p

4 Maatilan emäntä, LTO Lahja Aulikki Jokinen (os. Övermark), Kauhava Aulikki Jokinen syntyi Lappajärvellä. Perheen pientilalla viljeltiin maata ja hoidettiin karjaa. Perheen isä on sotainvalidi, joka oli haavoittunut jatkosodassa. Perheen seitsemän lasta osallistuivat tilan töihin jo pienestä pitäen. Aulikki Jokinen kirjoitti ylioppilaaksi vuonna Sen jälkeen hän opiskeli liikunnanohjaajaksi ja lastentarhanopettajaksi. Vuonna 1980 hän avioitui maanviljelijä, turkistarhaaja Lauri Jokisen kanssa. Perheeseen syntyi yksitoista lasta. Aulikki ja Lauri Jokinen hoitavat maatilaansa ja turkistarhaa. Sukupolvenvaihdos toteutettiin aviomiehen kotitilalla 1989 ja tilalla on edelleen lypsylehmiä ja nuorta karjaa. Perheen talous on ollut välillä hyvin tiukka ja perheen isän sairastuminen vaikeutti perheen tilannetta entisestään. Aulikki Jokinen työskenteli vuosina Alahärmän kunnan päiväkodissa. Hän on ollut luottamustoimissa 4H-yhdstyksessä, Alahärmän seurakunnan kasvatustyönjohtokunnassa sekä koulun johtokunnassa. Vapaaehtoisena hän on toiminut seurakunnan pyhäkoulunopettajana, SPR:llä mm. vankilavierailijana puolisonsa kanssa, MLL:n perhemuskarin vetäjänä ja Jippii-kuoron vetäjänä. Aulikki Jokinen Välimaantie 231 A Voltti p Kuntohoitaja, yrittäjä Merja Elina Jämsäläinen (os. Friman), Turku Merja Jämsäläinen syntyi Turussa. Merja Jämsäläisellä todettiin jo lapsena näkövamma. 50-luvun Suomessa näkövammaisuus oli vaikea ja vaiettu asia. Merja Jämsäläisen äiti kannusti tytärtään opintoihin sairaudesta huolimatta. Ravintola-alan opinnot keskeytyivät näön huonontuessa ja vaihtuivat fysioterapiaalan opintoihin. Merja Jämsäläinen valmistui kuntohoitajaksi vuonna Silmäsairaus eteni ja Merja sokeutui kokonaan vuonna Merja Jämsäläinen on toiminut yrittäjänä ja ammatinharjoittajana vuodesta Merja avioitui hieroja Pekka Jämsäläisen kanssa vuonna 1979 ja he ovat toimineet yhdessä yrittäjinä vuodesta 1983 yrityksessään Aktivossa. Perheeseen syntyi kaksi tyttöä vuosina 1981 ja Merja Jämsäläinen on toiminut laajasti luottamustehtävissä. Hän on toiminut Varsinais-Suomen näkövammaiset ry:ssä, Näkövammaisten keskusliitossa, Paralympiakomiteassa, Fysioterapia-alan näkövammaisissa (FANry), Turun Liikuntalautakunnassa ja vammaisneuvostossa sekä Varsinais-Suomen Kokoomuksen Auranlaakson Kokoomusnaisissa. Merja Jämsäläinen Sofiankatu 8 a Turku p

5 Perhehoitaja Jaana Kristiina Järvi (os. Toivonen), Hattula Jaana Järvi syntyi Tyrvännössä Jaana Järvi oli kolmilapsisen perheen keskimmäinen. Perhe rakensi oman talon äidin kotitalon naapuriin. Lähistöllä asui paljon sukulaisia ja lapsuus maalla oli turvallinen. Jaana avioitui vuonna 1991 kunnallistekniikan asentaja Ari järven kanssa. Perheeseen syntyi viisi lasta. Jaana Järvi on opiskellut artesaaniksi ja vuonna 2012 he kävivät puolisonsa kanssa Pelastakaa Lapset ry:n Pride-valmennuksen. Koulutuksen jälkeen he ovat toimineet Perhehoitoyksikkö Kanervan sijaisperheenä kriisitilanteessa sijoitetuille lapsille. Jaana Järvi on työskennellyt elintarvikealalla, Hattulan seurakunnann päiväkerho-ohjaajana sekä 4H:n iltapäiväkerhon ohjaajana. Perhe asuu kolmen polven tiiviissä yhteisössä maalla. Jaana Järvi on osallistunut myös kyläyhdistyksen toimintaan. Jaana Järvi Leistolantie Parola p Koulutussuunnittelija Mari Anne-Maria Kaihovaara (ent. Kaihovaara-Huhta, Myllys os. Kaihovaara) Lohja Mari Kaihovaara syntyi ainoana lapsena lentoemäntä-äidille ja matkatoimistonjohtaja-isälle Vanhempien liitto päättyi eroon ja Mari jäi asuman äidilleen. Äidin ammatin vuoksi itsenäistyminen ja omatoimisuus kehittyivät varhain. Mari Kaihovaara opiskeli sairaanhoitajaksi ja erikoistui myöhemmin sisätautikirurgiaan. Mari Kaihovaara avioitui pian valmistuttuaan sairaanhoitajaksi. Tarkoituksena oli perustaa perhe mutta toivottua lasta ei alkanut kuulua. Syy tähän löytyi ja aloitettiin lapsettomuushoidot. Mari tuli raskaaksi ja selvisi, että perhe odotti kolmosia. Joulukuussa 1990 syntyivät kolmostytöt. Viisi vuotta myöhemmin perheeseen syntyivät vielä kaksospojat. Yhteiskunnan tarjoaman tiedon vähyyden vuoksi Mari Kaihovaara alkoi etsiä muita kolmosperheitä. Kun perheitä löytyi, päätettiin perustaa Suomen kolmosperheet ry. Perustamisesta alkoi myös Mari Kaihovaaran 20-vuotinen ura yhdistyksen puheenjohtajana. Mari Kaihovaara on toiminut myös SPR:n Nummi-Pusulan osaston puheenjohtajana sekä aktiivisena vapaaehtoisena sekä työntekijänä Suomen Monikkoperheet ry:ssä. Hän on edustanut maatamme myös kansainvälisessä Monikkoperhejärjestössä. Mari Kaihovaara Louhoskuja Pusula p

6 Suuhygienisti Oili Inkeri Kaleva (os. Tiiro), Ii Oili Kaleva syntyi Iissä ainoana tyttärenä kuusilapsiseen perheeseen. Äiti hoiti lapsia ja karjaa kotona. Työ vei betoniraudoittajana toimivaa isää työmaille eri puolille Suomea. Perheen lapsia kannustettiin urheilun pariin ja Oili Kalevalle hiihto ja pesäpallo ovat olleet tärkeitä lajeja. Oili Kaleva opiskeli suuhygienistiksi Oulun terveydenhuolto-oppilaitoksessa ja valmistui vuonna Vuonna 1994 hän avioitui Vesa-Pekka Kalevan kanssa. Perheeseen syntyi kuusi lasta, esikoistyttö ja viisi poikaa. Kolmella perheen lapsista on oppimisvaikeuksia ja he ovat erityisopetuksessa. Yhdellä lapsista oli syntyessään piilokitalakihalkio, joka on myöhemmin korjattu. Oili Kaleva on ollut kunnan luottamustoimissa mm. kunnanhallituksessa ja -valtuustossa vuodesta 2009 alkaen. Luottamustoimien ohessa hän on ollut mukana vapaaehtoistyössä Iin urheilijoissa sekä vanhempainyhdistystoiminnassa. Vuonna 2012 Iin kauppaliikkeet tekivät Oili Kalevan aloitteesta sopimuksen, ettei energiajuomia myydä alle 16-vuotiaille. Samana vuonna Suomen Vanhempainliitto myönsi aloitteen vuoksi Oili Kalevalle Arjen kasvatusteko palkinnon. Oili Kaleva Kauppilantie Ii p Kotiavustaja Irja Maria Karjalainen (os. Raassina), Joensuu Irja Karjalainen syntyi Pohjois-Karjalassa, Pyhäselän pitäjässä Hän oli perheen kolmanneksi vanhin kahdeksasta eloon jääneestä lapsesta. Perheen vanhemmat raivasivat tilan perheelleen ja pitivät aitasta käsin kauppaa kyläläisille. Irja Karjalainen kouluttautui emäntäkoulussa ja kotiavustaja- ja lasten päivähoitajakurssilla. Vuonna 1954 hän avioitui autokoulun opettaja Väinö Karjalaisen kanssa. Perheeseen syntyi kuusi lasta mutta avioliitto päättyi myöhemmin eroon. Yksinhuoltajuus 60-luvulla oli haastavaa. Tulot olivat pienet ja elätettävänä oli kuusi lasta. Sisukkaasti ja päättäväisesti kristillisten arvojen pohjalta lapset kasvatettiin aikuisiksi. Irja Karjalainen on ollut mukana Kiihtelysvaaran SPR:n toiminnassa myös puheenjohtajana, Martoissa, Pelastakaa Lapset ry:n ja Kiihtelysvaara-seuran kotiseututoiminnassa. Irja Karjalainen on Raassina sukuseuran perustajajäsen, jonka toiminnassa hän on edelleen mukana. Irja Karjalainen Joensuunväylä 115 B Kiihtelysvaara p

7 Maatalousyrittäjä Anne-Maria Hannele Kaukovalta (os. Järvinen), Taivassalo Anne-Maria Kaukovalta syntyi maanviljelijäperheeseen Perheessä oli neljä lasta ja taloudellinen tilanne oli tiukka. Anne-Maria Kaukovalta kouluttautui pukuompelijaksi ja opiskeli myös emäntäkoulussa ja kerho-opistossa. Ennen lasten syntymää hän toimi kerhoneuvojana Laitilassa ja oli tilayhtymän osakas. Vuonna 1981 hän avioitui Seppo Kaukovallan kanssa ja vuosina perheeseen syntyi neljä poikaa. Kesästä 1988 alkaen Anne-Maria Kaukovalta on toiminut yksin maanviljelijänä neljän pienen pojan kanssa. Poikien kasvaessa on tilan töitä siirretty osin heille ja perheen isä luopui toisen tilan pidosta ja siirtyi kotitilalle Lintulaan. Ansiotyönä on perheessä ollut maanviljelys ja tilanhoito. Koko perhe on ollut mukana paikkakunnan VPK-toiminnassa. Tilanhoidon ohessa Anne-Maria Kaukovalta on tehnyt sijaisuuksia kunnan päiväkodissa. Anne-Maria Kaukovalta Ahtolantie Taivassalo p Maatilan emäntä, kotitalousopettaja Anne Marjatta Kauppi (os. Heinilä), Kodisjoki Anne Kauppi syntyi pienviljelijäperheeseen Rauman maalaiskunnassa. Perheen tilalla viljeltiin maata ja tehtiin metsätöitä. Anne Kauppi kirjoitti Rauman tyttölyseosta ylioppilaaksi. Tämän jälkeen hän kouluttautui emäntäkoulussa ja Keski-Suomen kotitalousopettajaopistossa sekä Eurajoen kristillisessä opistossa koulunkäyntiohjaajaksi. Vuonna 1974 hän avioitui agrologi, maanviljelijä Tuomo Kaupin kanssa. Perheeseen syntyi yhdeksän lasta. Perheen isän hoitaessa kotitilaa ja osallistuessa yhteiskunnallisten asioiden hoitoon kodin ja yhdeksän lapsen hoitaminen jäi pitkälti Anne Kaupin vastuulle. Anne Kauppi on osallistunut myös kotikuntansa Kodisjoen opetuslautakunnan toimintaan 27 vuoden ajan. Näistä vuosista hän on toiminut 23 vuotta puheenjohtajana. Anne Kauppi on osallistunut myös Kodisjoen eri yhdistysten toimintaan sekä pienen kunnan yhdistyksissä tehtyyn talkootyöhön. Viimeisen kymmenen vuoden aikana Anne Kauppi on pyörittänyt pienimuotoista pitopalveluyritystä ja toiminut koulunkäyntiohjaajana Kodisjoen koululla. Anne Kauppi Silontie Kodisjoki p

8 Kätilö Airi-Marja Erika Kilpiäinen (os. Osola), Kirkkonummi Airi Kilpiäinen syntyi Karhulassa maanviljelijäperheeseen. Perheellä oli myös karjataloutta. Perheen kahdeksan lasta osallistuivat pienestä pitäen kotitilan töihin. Airi Kilpiäinen opiskeli sairaanhoitajaksi ja jatkoi opiskelujaan Kätilöopistossa, valmistuen kätilöksi. Valmistuttuaan hän aloitti työuransa vastavalmistuneen Jorvin sairaalan synnytysosastolla. Työura Jorvissa on jatkunut yli 30 vuotta. Hän avioitui vuonna 1975 vanhempi konstaapeli Pekka Kilpiäisen kanssa. Perheeseen syntyi yhdeksän lasta. Molempien vanhempien työskennellessä kolmivuorotyössä on perheen arjen pyörittämisessä ollut omat haasteensa. Melkein kaikki perheen jäsenet kuuluvat Oitmäen vapaapalokuntaan tai johonkin paikalliseen urheiluseuraan. Airi Kilpiäinen on ollut aktiivinen jäsen Martoissa ja hänet valittiin vuoden 2012 uusimaalaiseksi Martaksi. Airi Kilpiäisen aikaansaannosta on idea vauvamyssyjen neulomisesta kaikille Jorvissa syntyneille vauvoille. Ajatus levisi koko Suomeen ja myssyjä neulotaan monissa Marttayhdistyksissä edelleen. Airi Kilpiäinen on harrastanut 15 vuotta golfia ja on mukana Peuramaa Golfin naistoimikunnassa. Airi Kilpiäinen Lapinkyläntie 969 B Oitmäki p Lääkäri Eva Kristiina Kontula (os. Kivelä), Hausjärvi Eva Kontula syntyi Hämeenlinnassa työläisperheeseen. Perheessä oli kolme lasta. Perheen elämä oli taloudellisesti niukkaa ja sitä varjostivat isän elämään jääneet raskaat muistot jatkosodan rintamalla. Lapsuus oli silti onnellinen. Eva Kontula valmistui Helsingin yliopiston lääketieteellisestä tiedekunnasta lääketieteen lisensiaatiksi vuonna 1980, mistä lähtien hän on toiminut lääkärinä terveyskeskuksessa. Sen ohessa hän on ollut työterveyslääkärinä paperitehtaassa, meijerissä ja sahalla, asiantuntijalääkärinä Kansaneläkelaitoksessa ja kouluttajalääkärinä yhdeksän vuoden ajan ympäri maata terveys- ja työterveyskeskuksissa Filha ry:n palveluksessa. Vuonna Eva avioitui teologiaa opiskelevan Lassi Kontulan kanssa. Avioliitto päätyi vuonna eroon 1998 mutta perheen kotitalo jäi Evan hoitoon kiintopisteeksi neljälle aikuistuvalle lapselle. Suuren perheen ja vaativan työn ohella Eva Kontula on toiminut vuosikymmeniä monissa vapaaehtoistehtävissä. Ryttylän Eräveikot ja VPK, Riihimäen naisvoimistelijat, Allergia- ja Astmaliitto, Hengitysliitto Heli, Kansan Raamattuseuran katulapsityö Pietarissa ja oma seurakunta Hausjärvellä ovat saaneet osan lääkäriäidin ajasta monenlaisissa vapaaehtoistehtävissä. Eva Kontula Vanha Kyläntie Ryttylä p

9 Lähihoitaja Eeva Leena Annikki Korhonen (os. Tissari), Lapinlahti Leena Korhonen syntyi Sonkajärven Koirakoskella. Perhe eli pienellä maatilalla ja lapsia syntyi 11. Lapsuus oli työntäyteistä mutta onnellista aikaa. Leena ja kirvesmies Osmo Korhonen avioituivat vuonna Perheeseen syntyi yksitoista lasta. Ennen lasten syntymää Leena Korhonen työskenteli Iisalmen kaupungilla kodinhoitajana mutta jäi kolmannen lapsen synnyttyä kotiäidiksi. Lasten hoidon ohella Leena Korhonen on hoitanut kotonaan oman äidin lisäksi puolison vanhemmat. Vanhempien lasten muuttaessa pois kotoa Leena toimi perhepäivähoitajana yhdelle vanhukselle ja kolmelle sijoitetulle lapselle. Nuorempien lasten kasvettua ja kotiäidin työn vähentyessä Leena Korhonen opiskeli lähihoitajaksi ja on ollut siitä lähtien Lapinlahden kunnan palveluksessa vanhusten hoitajana. Järjestöpuolella Leena Korhonen on mukana paikallisen Syöpäyhdistyksen sekä Superin toiminnassa. Leena Korhonen Murtomäentie Paloinen p Vanhuspalveluiden ohjaaja Kaisu Anna-Liisa Korpela (os. Korttilalli), Luvia Kaisu Korpela syntyi Oulussa. Hän syntyi rakennusmestari-isän ja emäntä-äidin ensimmäisenä lapsena. Perheeseen syntyi vielä kolme nuorempaa sisarusta. Kaisu Korpela kirjoitti ylioppilaaksi ja opiskeli sen jälkeen sairaanhoitajaksi. Myöhemmin Kaisu Korpela on kouluttautunut aktiivisesti työn ohella mm. johtamistaidon tutkinnolla, sosiaalityön perusopinnoilla ja gerontologian opinnoilla sekä näiden lisäksi hän on suorittanut tuotekehittäjän ammattitutkinnon. Vuonna 1976 hän solmi avioliiton hitsaaja Simo Korpelan kanssa. Perheeseen syntyi kymmenen lasta. Suurperheen arkeen mahtui myös paljon erilaisia taloudellisia ongelmia. Kaisu Korpela on tehnyt pitkän työuran Luvian kunnassa vanhustyön parissa. Työuran lisäksi hän on toiminut luottamustehtävissä Luvian kunnassa sekä mm. Kuntaliiton valtuustossa. Hän on ollut pitkäaikainen toimija Luvian Kokoomus ry:ssä. Kaisu Korpela Räyriskäntie Luvia p

10 Perhetyöntekijä Mirja Anitta Kulmala (os. Lehtimäki), Tampere Mirja Kulmala syntyi Tampereella. Vanhemmat olivat nuoria ja työskentelivät Mirjan isän vanhempien kelloliikkeessä. Mirja oli perheen esikoinen. Myöhemmin hän sai kaksi sisarusta. Jo hyvin nuorena Mirja suunnitteli perustavansa suuren perheen ja lähti määrätietoisesti toteuttamaan haavettaan. Mirja Kulmala meni keskikoulun jälkeen talouskouluun, jonka jälkeen emäntäkouluun ja kodinhoitajaopistoon Tampereella. Mirja oli aktiivinen partiolainen koko lapsuutensa. Hän toimi lippukunta Kalevan suuntatytöissä. Vuonna 1972 hänet palkittiin Mannerheim II-soljella. Partioharrastus siirtyi myöhemmin omille lapsille ja lapsenlapsille. Vuonna 1974 hän avioitui valokuvaaja Ilkka Kulmalan kanssa. Samana vuonna nuoripari muutti vuokralle vastaperustettuun Hervannan lähiöön, yhteen alueen ensimmäisistä taloista. Perhe kasvoi seitsemällä lapsella vuosina Oltuaan lähes 20 vuotta kotiäitinä Mirja Kulmala kouluttautui lähihoitajaksi. Hän sai työpaikan Tampereen kaupungin kotipalvelusta, aluksi vanhusten parista ja myöhemmin lapsiperhetyöstä. Nykyään hän työskentelee lastensuojelussa ja auttaa erilaisten vaikeuksien kanssa kamppaileva perheitä. Mirja Kulmala on kutsumusammatissaan ja hänen ominta-aluettaan on vauvaperhetyö. Mirja Kulmala Paavo Kolin katu 12 B Tampere p Pitokokki Laila Anneli Lindroos (os. Koskinen), Iitti Laila Lindroos syntyi Elimäellä, viisilapsisen perheen toiseksi vanhimpana. Laila Lindroos auttoi äitiänsä pikkuveljensä hoidossa ja hänen ensimmäinen työpaikkansa oli 14-vuotiaana lasten hoitajana Kouvolassa armeijan luutnantin perheessä. Kansakoulun jälkeen matka suuntautui 16-vuotiaana Orimattilan emäntäkouluun. Hän avioitui 1967 maanviljelijä Veli-Matti Lindroosin kanssa ja työskenteli maatilan emäntänä Iitin Kuuksossa. Perhe kasvoi viidellä lapsella, joita Laila hoivasi maatilan töiden ja pitopalvelun pyörittämisen ohella. Tällä hetkellä Laila toimii Tillolan koulun kouluemäntänä, pidettynä työntekijänä niin koulun aikuisten kuin lasten keskuudessa. Vapaaehtoistehtävissä Laila Lindroos on toiminut mm. Iitin 4H-kerhossa, Nuorisoseura Liekissä, ja Iitin maa- ja kotitalousnaisissa. Laila Lindroos Vatajantie Kausala p

11 Maatilan emäntä Aino Hilma Matilda Lukkari (os. Kemppainen), Sotkamo Aino Lukkari syntyi Sotkamon Sipisellä. Yhdeksänhenkinen perhe asui vanhasta riihestä tehdyssä talossa. Pirtissä asuivat isovanhemmat. Perheen elanto tuli pienen karjan hoidosta ja savotoilta. Kansakoulun jälkeen Aino Lukkari kävi kotitalous- ja karjanhoitokoulun sekä karjantarkkailukurssin. Aino avioitui vuonna 1968 maanviljelijä Juhani Lukkarin kanssa. Avioiduttuaan Aino Lukkari muutti miehensä kotitilalle Herttuaan, missä asui kaksi sukupolvea. Perheeseen syntyi kuusi lasta. Perheen isä keskittyi peltoja metsätöihin, Aino Lukkari hoiti lapset, kodin ja navetan. Aino Lukkari perehtyi huolella maatilan kirjanpitoon ja karjanjalostukseen. Vuonna 1994 perheen 70-luvulla rakentama kotitalo paloi ja perhe menetti kaiken palossa. Perheelle löytyi väliaikainen koti läheisestä autiotalosta ja kyläläiset auttoivat perhettä. Aino Lukkari on toiminut peruskoulun kouluneuvostossa ja johtokunnassa, kylätoimikunnassa ja lisäksi ollut aktiivisesti mukana Sotkamon seurakunnan luottamustehtävissä sekä Maa- ja kotitalousnaisissa. Aino Lukkari Herttuantie 18 A Sotkamo p Perhepäivähoitaja Marjatta Kyllikki Löfqvist (os. Kiukainen), Pöytyä Marjatta Löfqvist syntyi Karinaisissa. Perheellä oli maalaistalo, jossa vanhemmat ja kolme lasta asuivat. Suoritettuaan kansakoulun Marjatta Löfqvist opiskeli Paimion kansanopistossa. Vuonna 1968 hän solmi avioliiton hydrauliikka-asentaja Martti Löfqvistin kanssa. Perheeseen syntyi kolme lasta. Perheen lapsista yksi syntyi lievästi vammautuneena. Hänelle on tehty useita korjaavia leikkauksia sekä hän on vaatinut erityistä huolenpitoa. Marjatta Löfqvist opiskeli perhepäivähoitajaksi ja on toiminut perhepäivähoitajana vuodesta 1973 lähtien. Karinaisten kunnalla hän toimi perhepäivähoitajana vuodesta 1976 aina eläkkeelle pääsyynsä saakka vuonna Hoitolapsia näiden vuosien aikana ehti olla yhteensä 195. Marjatta Löfqvist on ollut mukana Kyrön Martat ry:n toiminnassa vuodesta 1980 alkaen sekä osallistunut Karinaisten VPK:n naisjaoston toimintaan. Marjatta Löfqvist Suomelantie Kyrö p

12 Yrittäjä Saara Valpuri Myllymäki (os. Tulppo), Raahe Saara Myllymäki syntyi Kärsämäen Venetpalon kylässä yhdeksänlapsisen perheen toiseksi nuorimpana lapsena. Perhe viljeli maata ja heillä oli vähän karjaa. Perheen isä sairastui keuhkotautiin ja perhe jäi äidin vastuulle. Kansakoulun käytyään Saara Myllymäki suoritti perhepäivähoitajan kursseja. Vuonna 1965 hän solmi avioliiton yrittäjä Toivo Ilmari Myllymäen kanssa. Perheeseen syntyi kymmenen lasta, joista yhdellä on Downin syndroomaa. Lasten hoidon ohella Saara Myllymäki oli töissä kodin ulkopuolella mm. aamupostin jakajana ja myyjänä perheen omistamassa rautakaupassa. Aviomies sai pahanlaatuisen aivokasvaimen ja menehtyi sairastettuaan vajaan vuoden. Perheen nuorin lapsi oli 4-vuotias Saara Myllymäen jäätyä leskeksi. Perheessä oli tuolloin 7 alaikäistä lasta. Perhe selvisi heitä kohdanneesta vastoinkäymisestä ja lapsista kasvoi yritteliäitä kansalaisia. Saara Myllymäellä on 46 lastenlasta ja 6 lastenlastenlasta. Saara Myllymäki on ollut mukana Raahen seudun omaishoitajat ja läheiset ry:ssä ja Raahen Seudun Kehitysvammaisten Tuki ry:ssä sekä koulun vanhempaintoimikuntien toiminnassa. Saara Myllymäki Eteläkallio Raahe p Lähihoitaja Erja Maritta Hannele Narinen (os. Björn), Puumala Maritta Narinen syntyi Sulkavalla sodan jälkeiseen Suomeen. Marittan äiti oli menettänyt sodassa 1. aviomiehensä ja esikoispojan jäykkäkouristukseen heti sodan jälkeen. Menetysten jälkeen äiti oli solminut uuden avioliiton. Perheen isä kuoli Marittan ollessa 5-vuotias ja äiti kasvatti 5 lasta yksin aikuisiksi. Peruskoulun jälkeen Maritta Narinen kävi talouskoulun ja opiskeli parturi-kampaajaksi. Lapsuuden voimakkaat iho-oireet palasivat hänen työskenneltyään parturi-kampaajana vajaan vuoden verran ja Maritta Narinen joutui vaihtamaan ammattia. Vuonna 1976 Maritta avioitui metsänhoitaja Kyösti Narisen kanssa. He asettuivat asumaan aviomiehen kotitilalle yhdessä appivanhempien kanssa. Vuonna 1981 Maritta ja Kyösti Narinen lunastivat tilan sukupolvenvaihdoskaupalla. Maritta Narinen työskenteli maatalouslomittajana, koulunkäyntiavustajana, tehdastyöntekijänä ymv. pätkätöissä sekä oli välillä työttömänä. Perheeseen syntyi viisi lasta, kolme tyttöä ja kaksi poikaa. Vuonna 1999 perheeseen tuli ensimmäinen sijaislapsi. Perheessä oli kaikkiaan neljä lasta pitkäaikaissijoituksessa. Narisilla oli hoidossa kuusi vastasyntynyttä vauvaa, jotka odottivat adoptiopäätöksiä. Perheessä on ollut lukuisia kesälapsia ja Nariset toimivat edelleen tukiperheenä. Maritta Narinen valmistui 58-vuotiaana lähihoitajaksi ja työskentelee Puumalan kotihoidossa. Vapaaehtoistyöntekijänä Maritta on ollut mukana Etelä-Savon perhehoitajat ry:ssä, Rokansalon maa- ja kotitalousnaisissa ja Puumalan nuoret Tuottajat ry:ssä. Maritta Narinen Rokansalontie 900 A Puumala p Maatalon emäntä Aune Maria Niemelä (os. Impiö), Ranua Aune Niemelä syntyi Ranualla 13-lapsisen perheen kuudentena lapsena. Koulunkäynnin jälkeen Aune Niemelä aloitti työt 15-vuotiaana kotiapulaisena ja siirtynyt myöhemmin Toljan ja Ranuan Osuuskaupan myyjäksi. Avioiduttuaan Kalle Niemelän kanssa vuonna 1961 hän osallistui myös kotitilan töihin. Lapsia perheeseen syntyi 11 ja lapsenlapsia on nykyisin 32 sekä lapsenlapsenlapsia 8. Elämässä on ollut vaikeita aikoja puolison ja oman lapsen sairastuttua, perheen tytär menehtyi nuorella iällä. Vuonna 1993 perheen kotitilalla tehtiin sukupolvenvaihdos ja sen jälkeen Aune Niemelä on työskennellyt Ranualla

13 Fazerin makeistehtaalla, huoltoasemalla sekä Ranuan kristillisellä kansanopistolla. Aune Niemelä oli vuonna 1960 perustamassa Rauhanyhdistystä omalle kotipaikkakunnalleen ja on ollut mukana toiminnassa aktiivisesti näihin päiviin saakka. Aune Niemelä on ollut mukana koululautakunnan toiminnassa sekä Maatalousnaisten sekä kansalaisopiston käsityöpiirissä. Aune Niemelä Rynkänpuolentie 64 C Ranua p Maatilan emäntä Elma Kaarina Norberg (os. Vaarala), Sodankylä Elma Norberg syntyi Sodankylän Kelujärvellä. Lapsuutta ja nuoruutta hallitsivat kotitilan työt. Nämä työt estivät jatko-opinnot, joihin opettaja oli lahjakasta nuorta kannustanut. Sota syttyi Elma Norbergin ollessa 16-vuotias ja hänet lähetettiin lehmänajajana vuoden kestävälle evakkomatkalle jalan. Heinäkuussa hän palasi kotikyläänsä, joka oli sodan päättyessä poltettu raunioksi. Hän tapasi tulevan aviomiehensä poltetun kotikylän raunioille valmistuvien uusien kotitalojen valmistuessa. Elma Norberg avioitui vuonna vuotiaana maanviljelijä Lars Norbergin kanssa. Perhe kasvoi kuudella lapsella. Nuori perhe muutti vanhemmilta ostetulle kotitilalle, johon rakennettiin kahden huoneen ja keittiön mökki. Perheen isä sairastui ja menehtyi vain 50-vuotiaana. Elma Norberg jäi leskeksi 42-vuotiaana kahden alaikäisen lapsen kanssa. Elma Norberg on osallistunut aktiivisesti oman paikkakuntansa maa- ja kotitalousnaisten sekä Sodankylän Keskustapuolueen naisjaoston toimintaan. Elma Norberg on ollut aktiivisesti mukana sekä veteraani- että eläkeläistoiminnassa. Lokakuussa 2013 hänet palkittiin Sodankylän eläkeliiton toiminnasta kunniamaininnalla ja ansiomerkillä aktiivisesta toiminnasta. Elma Norberg Haastajantie 22 D Sodankylä p Kartanpiirtäjä Marja-Liisa Palola (os. Summala), Helsinki Marja-Liisa Palola syntyi Joensuussa evakkoperheeseen. Perheessä oli lisäksi poika, isoveli. Perheen kotitila sijaitsi Hyrsylän mutkassa, joka jäi Neuvostoliitolle menetettyyn Karjalaan. Kolmessa sodassa palvelleelle isälle tarjottiin työtä Suomen puolustusvoimissa ja tämä helpotti uuden elämän aloittamista Joensuussa. Marja-Liisa Palola kouluttautui kartanpiirtäjäksi ja työskenteli värvättynä rannikkotykistökoulussa sekä kapteenikursseilla Santahaminassa. Marja-Liisa Palola avioitui vuonna 1973 kenttärovasti Valde Palolan kanssa. Perheeseen syntyi 11 lasta, joista 10 oli poikia ja yksi tyttö. Perhe oli tiivis yhteisö ja he muuttivat isän työn myötä yhdeksän kertaa paikkakuntien välillä. Perheen isän työ vaati myös perheeltä osallistumista edustustehtäviin ja Marja-Liisa on huolehtinut mallikkaasti kodin ja lasten osalta näistä tehtävistä. Lasten kasvettua on aikaa riittänyt luottamustoimiin Mikkelin kirkkovaltuustossa ja kunnallisissa luottamustehtävissä. Oman isän saattohoitajana toimimisen lisäksi hän on toiminut saattohoitajana useille yksinäisille vanhuksille sekä järjestänyt kerhotoimintaa vanhuksille. Marja-Liisa Palola Mäkitorpantie 38 D Helsinki p

14 Yrittäjä Riitta Helena Peltoniemi (os. Marjoniemi), Savukoski Helena Peltoniemi syntyi Pudasjärvellä Perheeseen kuului tekstiilimyyjänä toimineen äidin ja sähköasentaja isän kanssa lisäksi kolme lasta, joista Helena oli vanhin. Helena Peltoniemi kirjoitti ylioppilaaksi Pudasjärven Lukiosta vuonna 1976 ja suoritti YO-merkonomin tutkinnon Raahessa. Vuonna 1977 hän solmi avioliiton kuljetusyrittäjä Juhani Peltoniemen kanssa. Perheeseen syntyi 13 lasta. Työn viedessä kuljetusyrittäjäpuolisoa eri puolille Suomea, jäi kodinhoito ja lasten kasvattaminen Helena Peltoniemen vastuulle. Pudasjärvellä asuessaan Helena Peltoniemi piti viisi vuotta lahja- ja wanhain tawavarain liikettä. Lapsilla oli kotona hoitaja. Vuonna 2003 perhe muutti Savukoskelle ja äidistä tuli matkailuyrittäjä Kemihaaraan, Korvatunturin juurelle. Tuolloin nuorin lapsista oli viisivuotias. Puolison ja lasten tukemana matkailuyritystä on viety eteenpäin jo kohta 11 vuotta. Perheellä on myös taksiyritys ja Helena toimii tarvittaessa myös taksinkuljettajana. Helena Peltoniemi on osallistunut aktiivisesti Savukosken kunnan luottamustoimiin mm. kunnanhallituksen ja valtuuston jäsenenä. Kuntarajojen ulkopuolella on valtuuston varapuheenjohtajuus Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymässä ja hallituspaikka Itä-Lapin kuntayhtymässä. Helena Peltoniemi Korvatunturintie Savukoski p Sairaanhoitaja Leena Mirjami Pihkala (os. Yrjölä), Pälkäne Leena Pihkala syntyi Eräjärvellä kuusilapsiseen perheeseen. Lapsuudenkoti oli tyypillinen hämäläinen maatila, jossa kaikki osallistuivat tilan töihin. Leena Pihkala kirjoitti ylioppilaaksi 1965 Oriveden yhteiskoulusta ja jatkoi opintoja sairaanhoitajaksi sekä keskiasteen opinto-ohjaajaksi. Tuoreen kihlakumppanin äiti menehtyi äkillisesti ja häät vietettiin vuonna Nuoripari muutti Aitooseen miehen Jarkko Pihkalan kotitilalle, jossa appi asui ja yhdessä ruvettiin pyörittämään perheyritystä. Perheeseen syntyi neljä lasta. Perheen lapsia kasvatettiin kansainvälisyyteen ja he pääsivät kukin vuorollaan kesävaihtoon Pohjois-Amerikkaan. Perheessä oli myös 20 vuoden ajan kesävaihto-oppilaita englanninkielisistä maista. Perheen vanhemmat oppivat tässä myös englanninkielen. Leena Pihkala hoiti avioliiton alusta perheyrityksen kirjanpidon ja sihteerin tehtävät. Hän toimi opettajana emäntäkoulussa, nykyisessä Aitoon Koulutuskeskuksessa, jossa opetetaan erityisen tuen tarpeessa olevia nuoria. Työelämän ohella Leena Pihkala toimi EA-kouluttajana Suomen Punaiselle Ristille sekä hän on ollut perustamassa Mannerheimin Lastensuojeluliiton Aitoon yhdistyksen lasten kerhotoimintaa. Leena Pihkala on ollut aktiivisesti mukana kylän talkootoiminnassa. Leena Pihkala Kankahuventie Aitoo p Perhehoitaja Päivi Helena Ruuska (os. Kilpeläinen), Valtimo Päivi Ruuska syntyi Pielisjärvellä pienviljelijäperheeseen. Perheen kodissa asui kolme sukupolvea ja tämän lisäksi perheessä oli myös sijoituslapsi. Kansakoulun jälleen Päivi Ruuska kävi emäntäkoulun ja myöhemmin yrittäjäkurssin. Emäntäkoulun jälkeen Päivi Ruuska toimi emäntänä rajavartiolaitoksella. Vuonna 1981 Päivi Ruuska solmi avioliiton maanviljelijä Pauli Ruuskan kanssa. Miehen perheen sukupolvenvaihdoksen myötä perhe otti hoitaakseen lypsykarjatilan vuonna Perheeseen syntyi neljä lasta. Tämän lisäksi perheessä on sijoituslapsi ja 11 tukiperhelasta. Päivi Ruuska on osallistunut paikalliseen

15 Martta-toimintaan vuodesta 1987 alkaen. Hän on toiminut 14 vuotta Karhunpään Marttojen puheenjohtajana. Päivi Ruuska toimii myös Karhunpään vanhainkotiyhdistyksen hallituksessa. Päivi Ruuska Karhunpääntie Karhunpää p Pääsihteeri Leena Tuulikki Ruusuvuori (os. Helle), Helsinki Leena Ruusuvuori syntyi Helsingissä nelilapsisen perheen toiseksi vanhimpana. Isä opiskeli lääketiedettä ja äiti medikofiliaa. Äidin suunnitelma lääkärinurasta vaihtui lasten takia diplomikosmetologin koulutukseen. Isän työ WHO:n palveluksessa vei nuorta perhettä Thaimaahan, Intiaan ja lisäopintoja varten Englantiin. Leena Ruusuvuori kirjoitti ylioppilaaksi Lahden Kannaksen yhteislyseosta v Ylioppilaaksi kirjoittamisen jälkeen hän opiskeli humanististen tieteiden kandidaatiksi ja myöhemmin filosofian maisteriksi Helsingin yliopistossa. Vuonna 1973 Leena Ruusuvuori avioitui diplomi-insinööri, arkkitehti Timo Ruusuvuoren kanssa. Opiskelun ja työnteon lomassa perheeseen syntyi viisi lasta. Yhdellä perheen lapsista oleva Downin syndrooma on vaatinut kaikilta tavanomaista enemmän huolenpitoa ja vastuunottoa, mikä on tehnyt perheestä tiiviin yksikön. Suurperheen äitinä Leena on tehnyt pitkän ja vaikuttavan uran tasa-arvon ja ihmisoikeuksien parissa. Vuonna 2003 Naistoimittajat ry valitsi hänet vuoden kellokkaaksi ansioistaan naisiin kohdistuvan väkivallan vastustamisessa. Leena Ruusuvuori on työskennellyt viimeiset kymmenen vuotta Naisjärjestöjen Keskusliitossa sekä lukuisissa luottamustehtävissä. Tämän lisäksi hänellä on ollut monia kansainvälisiä edustustehtäviä ja hän on ollut Suomen delegaation jäsenenä YK:n ja EU:n kokouksissa, joissa on käsitelty naisten oikeuksia ja naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemistä. Suomen tilannetta naisten oikeuksien ja tasa-arvon kehittymisessä on tuotu esille monissa hänen organisoimissaan näyttelyissä ja seminaareissa sekä Suomessa että ulkomailla. Leena Ruusuvuori Ritokalliontie 8-16 S Helsinki p Työterveyshoitaja Mirja Annikki Rytkönen (os.tuhkanen), Kitee Mirja Rytkönen syntyi Kiteellä, Kontiolan kylässä nelilapsiseen maanviljelijäperheeseen esikoiseksi. Vanhimpana lapsena hän osallistui jo pienestä pitäen tilan töihin ja pienemmistä sisaruksista huolehtimiseen. Keskikoulun ja emäntäkoulun jälkeen Mirja Rytkönen opiskeli sairaanhoitajaksi. Vuonna 1971 hän avioitui lääkäri Jorma Rytkösen kanssa. Perheeseen syntyi viisi lasta ja heillä on myös yksi sijoituslapsi. Kodin ulkopuolella Mirja Rytkönen toimi kouluterveydenhoitajana kaupungilla ja myöhemmin terveydenhoitajana perheen omassa yrityksessä, Lääkäriasema Resetissä. Työyhteisöjen hyvinvointi on ollut Mirja Rytkösen sydämen asia ja hän on ollut Kiteellä aiheen uranuurtaja. Mirja Rytkönen on ollut aktiivisesti mukana Mannerheimin Lastensuojeluliiton toiminnassa sekä Niinikummun koulun johtokunnassa. Mirja Rytkönen Niinikummuntie Kitee p

16 Perhehoitaja Majlis Anita Tamminen (os. Ruokonen), Jämsä Majlis Tamminen syntyi Helsingissä. Perheeseen kuului äidin ja isän lisäksi kaksi veljeä. Peruskoulun jälkeen Majlis Tamminen työskenteli kopistina Helsingissä. Majlis Tamminen avioitui vuonna 1977 jämsäläisen sähköasentaja Pauli Tammisen kanssa ja muutti Jämsään. Majlis Tamminen kouluttautui perhepäivähoitajaksi. Vuodesta 1984 Majlis ja Pauli Tamminen ovat toimineet sijaisvanhempina yli 60 lapselle. Pitkäaikaissijoituksessa on ollut 9 lasta, joista Majlis ja Pauli Tamminen ovat adoptoineet kolme. Perhe on toiminut myös kriisi- ja tukiperheenä. Majlis Tamminen on ollut perustamassa Pelastakaa Lapset ry:n Jämsän yhdistystä. Majlis Tamminen Jokisuuntie Jämsä p Sairaanhoitaja Riitta Sinikka Tenkanen-Salmela (os. Sundelin), Miehikkälä Riitta Tenkanen-Salmela syntyi Harjavallassa yrittäjäperheeseen. Perheeseen kuului kolme sisarusta, joista Riitta on keskimmäinen. Peruskoulun jälkeen Riitta Tenkanen-Salmela valmistui psykiatriseksi sairaanhoitajaksi vuonna Samaan aikaan hän solmi ensimmäisen avioliittonsa pitkäaikaisen seurustelukumppaninsa kanssa. Perheeseen syntyi neljä lasta. Avioliitto päätyi eroon. Riitta Tenkanen-Salmela avioitui rakennusmestari Kimmo Salmelan kanssa vuonna Perheeseen syntyi kolme lasta. Riitta Tenkanen-Salmela on työskennellyt psykiatrisena sairaanhoitajana mm. Etelä-Karjalan sekä Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä ja Miehikkälän kunnassa. Riitta Tenkanen-Salmela opiskelee Itä- Suomen yliopiston avoimessa yliopistossa tavoitteenaan valmistua terveystieteiden maisteriksi. Hän on toiminut Mannerheimin Lastensuojeluliiton Miehikkälän yhdistyksen sihteerinä ja Miehikkälän koulun vanhempainyhdistyksessä. Työnsä puolelta hän on toiminut Tehyn Haminan paikallisosaston luottamusmiehenä sekä Miehikkälän kunnan luottamustoimissa. Riitta Tenkanen-Salmela Juoksumäkienpolku Miehikkälä p Siistijä Anna-Liisa Tuppurainen (os. Leskinen), Kouvola Anna-Liisa Tuppurainen syntyi Kerimäellä seitsenlapsisen maanviljelijä perheen nuorimmaiseksi. Hän kävi kansakoulun Punkaharjulla. Sota-aikana Anna-Liisa Tuppurainen toimi lottana Syvärillä ja hänet palkittiin rintamatunnuksella. Toukokuussa 1948 hän avioitui myymälänhoitaja Ensio Tuppuraisen kanssa. Perheeseen syntyi viisi lasta. Avioliiton alkuaikoina asuttiin aviomiehen työpaikkojen yhteydessä olevissa asunnoissa ja hän työskenteli myymälöissä apulaisena luvulla aviomiehen vaihdettua metsäalalle ryhtyi Anna-Liisa Tuppurainen kämppäemännäksi. Silloin jo viisihenkinen perhe asui metsäkämpällä, tiettömän taipaleen päässä muutaman neliön suuruisessa huoneessa. Esikoisen tultua kouluikään perhe muutti kylälle pieneen mökkiin. Perheen elämä oli niukkaa mutta perhe teki työtä yhdessä ja piti toisistaan huolta. Puolison sairastuttua Anna-Liisa Tuppurainen meni Vekarajärven varuskuntaa siivoojaksi, josta jäi eläkkeelle 65-vuoden iässä. Anna-Liisa Tuppurainen Vekarantie Vekarajärvi p. (05)

17 Maatilan emäntä Seija Sisko Marketta Viitanen (os. Kasvinen), Siikainen Seija Viitanen syntyi Siikaisten Leppijärven kylässä. Isä oli invalidisoitunut osallistuessaan talvi- ja jatkosotaan ja äiti toimi lottana koko sodan ajan kotirintamalla erilaisissa tehtävissä. Keskikoulun jälkeen Seija Viitanen opiskeli emäntäkoulussa ja kodinhoitajaksi. Vuonna 1972 hän avioitui koneasentaja Markku Viitasen kanssa Siikaisten kirkossa. Perheeseen syntyi viisi lasta, yksi lapsista on vaikeasti monivammainen. Seija työskenteli hoitotehtävissä mm. Koskenniemen poikakodissa ja Siikaisten kunnalliskodissa. Vuonna 1979 Seija Viitanen ryhtyi pitämään maatilaa miehensä kanssa. Tilaa kehitettiin erityisesti 90-luvulla ja parhaimmillaan heillä oli siellä 300 eläintä. Koko tämän ajan hän on toiminut omaishoitajana vammaiselle tyttärelleen, jonka hoito on hyvin vaativaa. Sairaudet ovat koetelleet myös Seija Viitasta ja hänen puolisonsa loukkaantui vakavasti metsäkoneonnettomuudessa. Näistä huolimatta he ovat pitäneet maatilaa, kasvattaneet lapset ja toimineet omaishoitajana tyttärelleen. Seija Viitanen on toiminut Siikaisten kirkonkylän ala-asteen kouluneuvostossa, johtokunnassa sekä sosiaalilautakunnassa sekä vammaisneuvostossa. Seija Viitanen Hirvijärventie Siikainen p